MRL:n uudistaminen on iso projekti

Maankäyttö- ja rakennuslain luonnokset lausunnolle syksyllä

Maankäyttöä ja rakentamista ohjaavalla lainsäädännöllä on Suomessa pitkät juuret: vanhimmat ulottuvat Ruotsin vallan aikaiseen rakennuskaareen, nuorimmat vuonna 2000 voimaan tulleeseen lakiin. Rakentamisen tavat ja suunnittelu ovat muuttuneet matkan varrella melkoisesti, ja lainsäädäntökin on omaksunut eri vaiheissa oman aikansa ja yhteiskuntansa ajatuksia.

Yksi syy nyt käynnissä olevaan maankäyttö- ja rakennuslain eli MRL:n uudistamiseen on ohjeiston karsimisen tarve. Lisäksi ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, liikkumisen murros, elinkaari- ja vähähiilisyysnäkökohdat, digitalisaatio sekä hallinnon muutokset ovat tuoneet tarvetta ajantasaistaa lakia.

Nyt kannattaa olla aktiivinen

Lain uudistamistyö alkoi toissa vuonna. Sen pohjaksi on tehty kymmeniä selvityksiä ja arviointeja. Työ on harvinaisen laaja ja sitä valmistelemassa on valmistelijajoukon lisäksi työryhmiä, jaostoja, teemaryhmiä, sidosryhmäfoorumi ja parlamentaarinen seurantaryhmä. Uudistukset tulevat vaikuttamaan kymmeniin muihin lakeihin.

Tämä kevät on aktiivisinta lainvalmistelu- ja kommentointiaikaa. Koko paketti on tarkoitus

Kotiseutuposti 1/2020 Kuva: Anna-Maija Halme

Uudistuksen teemoja:

• Miten suunnittelulla tuetaan kehitystä kohti vähähiilistä ja kestävää Suomea? • Miten varmistetaan, että asunnot, liikenne ja työpaikat muodostavat toimivan ja viihtyisän kokonaisuuden, jossa on hyvä elää? • Erilaisten alueiden elinvoiman tukeminen • Miten varmistetaan, että elinympäristömme on terveellinen ja turvallinen ja luonto- ja kulttuuriympäristöt ovat lähellä? • Kaavatasojen roolit ja lukumäärä • Suunnitteluprosessin avoimuus ja vaikuttamisen työkalut. • Digitaaliset työkalut ja kaavojen laatiminen • Miten varmistetaan vaikuttaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa? • Eri lakien yhteentoimivuus

saada luonnosvaiheeseen syksyllä. Sen jälkeen tulee lausuntokierros. Eduskuntakäsittelyt alkaisivat suunnitellun aikataulun mukaan syksyllä 2021. Ensimmäinen osa uuden lakitekstin luonnoksista on jo valmistunut ja ollut kommenttikierroksella. Se kattaa suunnittelujärjestelmää ja toteuttamista koskevat pykäläluonnokset, mutta lopulliset tekstit saattavat vielä muuttua paljon, kun kommentit otetaan huomioon.

Kaavojen tehtävät ovat kasvamassa edellä mainittujen ajan ilmiöiden suuntaan, mutta suunnittelun sisältöön ei ole esitetty paljon muutoksia.

Kaavoista digitaalisia ja paikkapohjaisia

Kaavojen sisältövaatimukset ovat muuttumassa osittain laadullisiksi vaatimuksiksi, niiden perusteella arvioitaisiin myös kaavojen sisällön laillisuutta.

Tekniikaltaan kaavasuunnittelu on muuttumassa digitaaliseksi ja paikkapohjaiseksi, kaavakartta tarvittaisiin kuitenkin tulevaisuudessakin.

Suunnittelua varten kerätyt tiedot ja suunnitelmassa päätettävät asiat on pyritty erottamaan erillisiksi osiksi.

Syksyn kommenttikierroksella oli esillä kaavatasojen vähentäminen, mutta kaavamuotojen määrä ja kohdentaminen on vielä harkittavana.

Maakuntakaava vaikuttaisi säilyvän jatkossakin. Kuntatasolla valmistelussa on tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa yleiskaava ja asemakaava yhdistettäisiin yhdeksi kuntakaavaksi. Siinä voisi kuitenkin olla kaksi tasoa. Toinen olisi yleisluontoisempi – strateginen taso. Toinen olisi yksityiskohtaisempi, jo valmis toteuttamisen pohjaksi tarkoitettu taso. Maakuntakaavan ohjausvaikutusta ehdotettiin muutettavaksi niin, että se tulisi koskemaan vain valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän ja -verkon sekä muun infrastruktuurin kehittämisen periaatteita tai maakunnan viherrakennetta ja sen kehittämisen periaatteita.

Kaavahallinto ja kaavojen hyväksymismenettely vaikuttavat säilyvän nykyisellään, maakuntavaltuusto päättäisi maakuntakaavasta ja kunnanvaltuusto kuntakaavasta. Ohjausvaikutuksen laajuutta pohditaan vielä palautteen pohjalta.

Suunnittelujärjestelmää koskeviin pykäläluonnoksiin tuli viranomaisilta, järjestöiltä ja yksityisiltä kansalaisilta noin 300 kommenttia. Ne ovat luettavissa lakiuudistuksen verkkosivuilla www.mrluudistus.fi. Kaikki kommentit käsitellään suunnittelujärjestelmää pohtivassa jaostossa.

Lain muiden osien pykäläluonnokset valmistuvat myöhemmin tänä vuonna. Kaavojen toteuttaminen -jaosto valmistelee kuntien maapolitiikkaa koskevat kohdat ja Digitalisaatio ja asiakaslähtöiset prosessit -jaosto kaavakarttojen ja kokonaisuuden digitalisoinnin vaikutukset pykäliin.

Suunnitteilla on mm. valtakunnallinen maankäyttöjärjestelmä eli digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit voivat tulevaisuudessa tukeutua.

Yhdistyksiä tarvitaan kansalaiskeskustelun foorumeiksi

Kotiseutuyhdistysten kannalta ehkä mielenkiintoisin osa lakiuudistusta on Osallistumis- ja vaikuttamisjaoston työ ja ehdotukset. Lain lähtökohtana on nykylain tapaan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, vuorovaikutteisuus suunnittelussa ja avoin tiedottaminen.

Suunnittelun alkuvaiheisiin on kaavailtu lisää mahdollisuuksia mielipiteen esittämiseen, jopa ennen kuin kaavan laatimista on aloitettu, sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laajentamalla. Kaavan suunnitteluvaiheessa on tarkoitus painottaa vuorovaikutusta sitä enemmän mitä merkittävämmästä kaavasta on kysymys. Uudeksi vaikuttamisen paikaksi on kaavailtu, että kaavaratkaisun ja vaihtoehtojen tietopohjasta olisi mahdollista esit

MRL:n osallistumiskysymyksiä

• Miten kansalaisten ääni saadaan paremmin kuuluville suunnittelussa? • Milloin on hyvä aika vaikuttaa? • Vuorovaikutuksen säännöksille joustoa vai säädetäänkö lailla? • Sähköisten palvelujen helppokäyttöisyys • Miten varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus osallistua halutessaan? • Miten kansalaisten tuottamaa tietoa voisi paremmin hyödyntää kaavoituksessa?

tää mielipide. Kaavan käsittelyssä, ehdotus- ja hyväksymisvaiheessa, säilyisivät vaikuttamisen mahdollisuudet nykyisenlaisina kuulemisina.

Osallistumismahdollisuudet kaavan laatimiseen näyttäisivät olevan lisääntymässä mielipiteiden, lausuntojen, huomautusten ja valitusten laatimisen muodossa. Vuorovaikutuksen lisääntyminen lienee kuitenkin oleellista, olipa kysymyksessä selvitysten teko tai suunnittelu.

Kotiseutuyhdistyksillä on vankka paikallistuntemus, ja sen hyödyntämistä on jo jonkin verran kokeiltukin suunnittelun apuna. Sen vaaliminen on kotiseututoiminnan ja -tiedon ydintä, ja nyt olisi hyvä miettiä myös yhdistyksissä, miten ne voisivat vastata vuorovaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen.

Yhdistys- ja ryhmätoiminta olisi parhaimmillaan sellainen foorumi arvokeskustelujen käymiseen, mitä kunnan strateginen suunnittelu tarvitsee sekä toimintoja että alueita suunnitellessaan. Ja juuri tällaisia foorumeja perätään hyviksi todetuissa osallistumisen periaatteissakin.

KIRSTI KOVANEN Arkkitehti, Kotiseutuliiton hallituksen jäsen

Osallistumismahdollisuuksiin ei isoja muutoksia

”Ei osallistumismahdollisisuuksia tulla ainakaan huonontamaan. Päinvastoin mietitään, miten osallistumista voisi parantaa ja aikaistaa", ympäristöneuvos Matti Laitio lupaa.

Laitio johtaa maankäyttö- ja rakennuslakiuudistuksen Osallistuminen, vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi -jaostoa.

Edellistä vuonna 2000 valmistunutta MRL:a pidettiin aikanaan osallistumismahdollisuuksien kannalta edistyksellisenä, ja isoja muutoksia lakiin ei siltä osin ole odotettavissa.

Pienillä yksityiskohdilla saattaa Laition mukaan olla vaikutusta. Jo nyt asukkailla on mahdollisuus kommentoida minkälaisin ja miten ajantasaisin, esimerkiksi suunnittelualueen rakennusperintöä koskevin, tiedoin suunnittelua lähdetään tekemään. Silti tietopohjan korostamisella laissa saattaa olla käytännön merkitystä.

Kaavoituskatsaukset ajan tasalle

Sipilän hallituksella oli pyrkimyksenä nopeuttaa kaavaprosessia ja valittamisoikeuksien rajoituksistakin puhuttiin. Valitusoikeuksien muutoksista ei ole tehty linjauksia. Tarkoituksena on edelleen sujuvoittaa ja nopeuttaa prosessia, mutta ei kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kustannuksella.

"Kaavaprosessin pitää olla sentyyppinen, että niissä kohdissa, joissa tarvitaan vaihtoehtoja ja keskustelua, siihen on aikaa", Laitio vakuuttaa.

Kuntien kaavoituskatsausten ajantasaisuuteen saattaa uudessa laissa tulla muutos. Nyt kunnan tulee tehdä asukkaille selkoa tulevista kaavoituksista kerran vuodessa. Pohdinnassa on pitäisikö katsausten olla reaaliaikaisesti nähtävillä verkossa.

Tulevaisuudessa myös itse suunnittelua voi olla mahdollista seurata netin välityksellä. Tällä hetkellä kuntien tietoteknisissä resursseissa on isoja eroja. Kaikilla pienillä kunnilla ei ole vielä teknisiä valmiuksia reaaliaikaisen seuraamisen järjestämiseen. Monesti kaavoitusprosessia kritisoidaan siitä, että asukkaita kyllä kuullaan suunnittelun vaiheissa, mutta kuuleminen ei tuota haluttua vaikutusta. Lain valmistelijat katsovat reagointikyvyttömyyden johtuvan enemmän käytännöistä ja organisaatioiden toimintakulttuurista kuin lain säännöksistä. Eroavaisuuksia on toki myös esimerkiksi kulttuuriympäristön arvostamisessa, ja toisaalta keskenään ristiriitaisia näkemyksiä ei voida kaikkia ottaa huomioon.

"Vuorovaikutus on näissäkin tilanteissa toiminut silloin, jos kansalainen ymmärtää tehdyn ratkaisun perusteet, vaikka ei kohdaltaan olekaan asiasta samaa mieltä ja ehkä myös valittaa asiasta eteenpäin", Laitio toteaa.