Rauma-lehti 3/2018

Kaupungin tiedotuslehti 3 • 2018

Pyynpäähän upea

LÄHILIIKUNTAPAIKKA Suunnittelevatko tulevaisuuden raumalaiset itse kaupunkikuvansa?

Lähikuvassa Rauman uusi sote-johtaja

SISÄLTÖ

Satu tuli kehittämään sote-palveluja

Euroports on täyden palvelun satamaoperaattori

Kaupunkisuunnittelijat visioivat Äijänsuota

Raumalle maapoliittinen ohjelma

Sinustako nuorisovaltuutettu

Polta puuta oikein

Uusi juttusarja patsaista ja veistoksista alkaa

Raumasta autonrakentajan koti

Tekeillä entistä vahvempi museo

Liiku ympäristöä ja terveyttä ajatellen

Liikunnan ja vapaa-ajan vinkit

Pyynpäähän hieno lähiliikuntapaikka

Menovinkkejä ikäihmisille

Tapahtumia Raumalla

Tiedotuslehti 3 | 2018 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, Leila Stenfors, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kalle Aaltonen, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Jani Kaija Seuraava lehti ilmestyy 30.11.2018.

facebook.com/raumafi

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ PÄÄKIRJOITUS 14|9|2018

Tieliikenne aiheuttaa Raumalla suurimmat päästöt Tuoreimmat päästömittaukset näyttävät raumalaisittain hyviltä. Hinku-kuntien vertailussa Raumalla päästöt ovat 51 kiloa asukasta kohden kun koko Suomen vastaava luku on 88 kiloa. Tieliikenne on Raumalla merkittävin päästöjen aiheuttaja. Tutkimuskuukautena tieliikenteen osuus päästöistä Raumalla oli jopa 60 prosenttia. Ympäristönsuojeluinsinööri Tuija Kailasteen mukaan kaukolämpöverkoston laajuus ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen vaikuttavat positiivisesti Rauman päästölukuihin.

Voit osallistua ympäristöterveydenhuollon suunnitteluun Satakunnan alueelle laaditaan ympäristöterveydenhuollon suunnitelmaa vuodelle 2019. Sen tehtäviin kuuluvat muun muassa elintarvikevalvonta, talous- ja uimavesien laadun valvonta, asumisterveyshaittojen selvittely, eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta ja kunnaneläinlääkäreiden toiminta. Ajatuksia valvontasuunnitelman valmisteluun voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen terveysvalvonta@rauma.fi. Kaupungin nettisivujen ajankohtaispalstalta löytyy vuoden 2018 suunnitelma.

Sähköinen asiointi onnistuu tietoturvallisesti Raumalla on otettu käyttöön sähköinen Suomi.fi-viestit-asiointipalvelu. Palvelun kautta voi viestiä kaupungin viranomaisten kanssa tietoturvallisesti, nopeasti ja helposti. Suomi.fi-viestit on osa Väestörekisterikeskuksen ylläpitämää Suomi. fi-tietovarantopalvelua. Viestit-palvelusta on ladattavissa myös mobiiliapplikaatio. Rauman kaupungin kanssa asiointi onnistuu nyt jo sivistyspalveluja, teknistä toimialaa, ympäristö- ja rakennusvalvontaa, sosiaali- ja terveyspalveluja, kaupungin kirjaamoa, tietopyyntöjä sekä palvelupiste Pyyrmania koskevissa asioissa.

TERVEELLINEN, TURVALLINEN JA PALVELEVA RAUMA Rauman Tarinaan perustuvien ohjelmien tekeminen on hyvässä vauhdissa ja ensi vuoden talousarviokin alkaa hahmottua. Niihin kirjattavat konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet vievät strategiaa eteenpäin askel kerrallaan laajalla rintamalla. Hyvinvointiohjelma sisältää noin 70 indikaattoria, joilla seurataan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tietoja ja analysoidaan kokonaistilannetta ikäryhmittäin. Terveellisen, turvallisen ja palvelevan Rauman rakentaminen ei ole pikajuoksua vaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Tärkeää on tunnistaa korkeassa riskissä olevat, järjestää apua ja neuvontaa ja tukea kuntalaisia. Siihen työhön tarvitaan myös hyviä verkostoja maakunnan ja valtakunnan muihin toimijoihin. Yhteistyöhön perustuva toimintakulttuuri ei saa jäädä vain kaupungintalon seinien sisälle eikä loppua Rauman rajapyykeille. Syksy tuo taas uudet kuviot raumalaisten arkeen. Päivät rytmittyvät koulun, ansiotyön ja harrastusten mukaan. On tärkeää kannustaa lapsia ja nuoria harrastusten pariin. Aktiivinen harrastustoiminta ehkäisee syrjäytymistä ja lisää lasten ja nuorten hyvinvointia. Harrastuksiin houkutellaan esimerkiksi nuorisopassilla, josta kerromme tässä numerossa. Kerromme myös, miten raumalaiset saataisiin valitsemaan terveellisempiä kulkumuotoja. Nyt on aika palata harrastusten pariin. Tästä lehdestä löydät vinkit niin liikuntaan, kulttuuriin kuin opiskeluun. Nautitaan aurinkoisista syyspäivistä! Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

”

Nyt on aika palata harrastusten pariin. Tästä lehdestä löydät vinkit niin liikuntaan, kulttuuriin kuin opiskeluun.

”

SATU SOTE TULI KEHITTÄMÄÄN

-PALVELUJA

Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Satu Helin aloitti työnsä Rauman kaupungilla kesäkuun alussa. Muutaman kuukauden jälkeen työ näyttäytyy vaativana ja entistäkin innostavampana. Monipuolisesta sote-, tutkimus-, johtamis- ja konsulttitaustasta on hyötyä laajaan tehtäväkenttään paneutumisessa ja ratkaisujen valmistelussa. – Voi kuulostaa oudolta, sillä perehtymisen myötä kysymysteni määrä on vaan kasvanut, Helin naurahtaa. Kysymyksiä ja ideoita pohtimalla on mahdollista päästä yhdessä henkilöstön, muiden hallintokuntien ja päätöksentekijöiden kanssa jatkamaan palvelujen kehittämistä, rakenteiden muutosta ja sote-valmistelua. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa on toteutettu viime vuosina useita muutoksia. – Päivystysasetuksen vuoksi keskussairaalaan siirretyn leikkaustoiminnan vaikutukset alkavat olla kokonaisuudessaan esillä ja pääsemme miettimään jatkonuotteja niin täällä omassa sotessamme kuin yhdessä sairaanhoitopiirinkin kanssa, Helin kertoo. Helin on iloinen muun muassa vastaanottotoiminnan kehittämisestä. Keskitetyn puhelinajanvarauksen eli Call Centerin myötä puhelimeen vastataan aiempaa nopeammin. Ammattiryhmien yhteistyön tuloksena moni saa puhelimessa tarvitsemansa avun, ohjauksen tai vastaanottoajan mahdollisimman tarkoituksenmukaiseen paikkaan.

– Ilon aiheita on myös muissa toiminnoissa, sillä väkemme on kehittämishaluista. Toimialajohtajan työnkuvaan mahtuu tavoitteiden asettamista, suunnittelua, tekemisessä kannustamista, seuraamista, valvontaa, arviointia ja kehittämistä sekä toimistoasioita, ihmisten kohtaamisia ja verkostoja. Johtajan roolin kuuluu myös harmien selvittäminen ja ohjaus ratkaisujen löytämiseksi. Iso asia on vanhuspalvelujen rakenteellinen uudistaminen, minkä osana Kaunisjärven vanhainkodin remontti edellyttää kaupungin oman kannan lisäksi sekä maakunnan myönteistä lausuntoa että myös sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupaa. –Työssäni kohtaan myös maakunnallisia ja valtakunnallisia asioita. Näissä on osattava katsoa sekä yksityiskohtia että kokonaisuuksia, jotta voimme ennakoida Raumalla tarvittavia valmistelutehtäviä. Sote-uudistuksessa ei riitä soten sisäinen muutostyö, sillä muutos koskee myös koko kaupungin hallintoa, Helin sanoo.

Työasioita aamusta iltaan Soten toimialajohtajan päivä alkaa arkisin klo 8 maissa. Sitä ennen Helin on katsonut lehdet sekä uusimmat some-uutiset. Helinin työpiste sijaitsee terveyskeskuksen hallintotiloissa Steniuksenkadulla, mutta myös kaupungintalolla hänet tapaa useasti viikossa kaupunginhallituksen ja -valtuuston sekä konsernin johtoryhmän kokouksissa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kokoontuu säännöllisesti ilta-aikaan ja maakuntavalmistelun palaverit ovat yleisimmin Porissa. Päivät venyvät pitkiksi ja monta rautaa on tulessa samaan aikaan. – Mökkimatkoilla Keski-Suomeen on hyvää aikaa lukea paneutumista vaativia tekstejä, Helin toteaa.

Rohkeilla ratkaisuilla tavoitteisiin Lukuisat eri lait antavat soten toimintaan raamit, mutta toimintatavat päätetään kussakin organisaatiossa. Koetun laadun rinnalla palvelujen vaikuttavuus on keskeistä, eivätkä suoritetiedot yksin riitä. Kaikki tietävät, että on edullisempaa ehkäistä ongelmia kuin korjata niitä. Keskeistä on löytää yhdessä raumalaisten kanssa keinoja ehkäistä hyvinvointiongelmien ja sairauksien kehittymistä tai pitkittymistä. – Soten budjetti on kaupungin toimialoista suurin. Toiminnan tehokkuutta arvioitaessa on kuitenkin sote-menoja arvioitava väestön ikärakenne-, hyvinvointi- ja terveysindikaattoreiden perusteella.

Kehittämistä tehdään yhdessä Raumalla sosiaali- ja terveystoimiala ovat yhdistyneet hallinnollisesti vasta muutamia vuosia sitten. Yksi koko toiminnan läpäisevä kehittämiskohde on kuntoutumiseen ja liikuntaan ohjaava toimintakulttuuri. Se ei ole vain lääkinnällisen

RAUMAN SOTE PÄHKINÄNKUORESSA (v. 2017) Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Toimintamenot (M€) • Talous ja hallinto • Ympäristöterveys • Terveyspalvelut • Sosiaalipalvelut • Vanhuspalvelut • Erikoissairaanhoito

1262 hlöä 45 vuotta 145 9 1 42 24 31 38

kuntoutuksen, fysioterapeuttien, sosiaalitoimen ohjaajien tai liikunnanohjaajien työtä. Siihen osallistetaan asiakkaan lisäksi myös läheiset. Hyvä palvelu ei ole siis puolesta tekemistä. – Aina apua koettuihin ongelmiin ei ole löydettävissä. Asiakkaiden inhimillinen kohtaaminen on kaikessa A ja O, Helin korostaa.

Palvelut haluttaisiin pitää lähellä Teknologia ja hoitomenetelmät kehittyvät tuoden lisää mahdollisuuksia. Kaikkea uutta ei voida ottaa käyttöön ilman, että jostakin aiemmasta luovuttaisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat väestölle tärkeitä ja ne haluttaisiin pitää entisellään ja lähellä. Huolta aiheuttaa myös se, voidaanko sote-asioista päättää jatkossa paikallisesti. −Asioita pitää katsoa ensisijaisesti asiakkaiden mutta myös henkilöstön, Rauman ja maakunnankin näkökulmista ja valmistella pitkällä aikavälillä tarkoituksenmukaisia palveluja. Raumalla on tehty paljon sote-muutoksia ja uudistuminen jatkuu, ennakoi Helin.

eä Vir

lin ne

kei

lä noe

mä

EUROPORTS

- täyden palvelun satamaoperaattori Teksti: Marko Östman kuvat: Jyrki Saarni, Jyrki Vesa ja Marko Östman

Rauman satama on Suomen kolmanneksi suurin konttisatama. Sataman väylää on syvennetty 12 metriin ja laituria pidennetty aiemmasta 160 metristä 520 metriin. Konttisataman kapasiteettia on kasvatettu 300 000 kontista 500 000 konttiin vuodessa. Nämä laajennukset yhdessä toukokuussa luovutetun uuden STS-nosturin kanssa mahdollistavat yhä suurempien laivojen saapumisen Raumalle. Alueella toimiva satamaoperaattori Euroports tarjoaa huolinta-, lastinkäsittely-, varustamo- ja varastointipalveluita, jotka tukevat asiakkaiden logistiikkatoimintoja joustavasti ja kokonaisvaltaisesti. – Olemme täyden palvelun satamaoperaattori, jonka palvelutarjonta mahdollistaa sujuvat tavaravirrat. On kyseessä sitten

vienti tai tuonti, meillä on omat ammattilaiset jokaiselle osa-alueelle, Euroports Rauman asiakkuusjohtaja Pekka Valkoja kertoo. Euroports-konserniin kuuluu 26 terminaalia eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa. Euroports Finland toimii Suomessa Rauman lisäksi Pietarsaaren satamassa.

Kauttamme koko maailma Raumalla Euroports on yksi suurimmista työllistäjistä. Yrityksen palveluksessa työskentelee noin 500 henkilöä. Näiden lisäksi satama-alueen eri toiminnot työllistävät vuodessa toiset noin 500 henkeä. – Suurin henkilöstöryhmä on koneahtaajat, joita on noin 400 henkilöä. Lisäksi meillä työskentelee 100 henkilöä työnjoh-

dossa ja toimihenkilötehtävissä, Euroports Rauman huolintapäällikkö Sanna Keskinen kertoo. – Ammattitaitoinen henkilöstömme on yksi laadukkaan palvelun avaintekijöistä. Henkilöstömme on sitoutunutta ja tämä näkyy pitkinä työurina Europortsin palveluksessa. Euroports käsittelee Raumalla vuodessa noin viisi miljoonaa tonnia tavaraa. Rauma on vahvasti vientipainotteinen satama viennin osuuden ollessa neljä miljoonaa tonnia. – Meillä liikennemäärät painottuvat suurilta osin kemialliseen metsäteollisuuteen. Olemme Suomessa paperin, kartongin ja sellun päävientisatama. Sahatavaramäärät ovat olleet vahvassa kasvussa viime vuosina. Myös projekti- ja kappaletavaraa käsitellään paljon. Tuonnissa suurin artikkelimme on kaoliini, jota käytetään paperiteollisuudessa, Valkoja sanoo. Hyvä varastotilanne, investoinnit, palveluiden jatkuva kehittäminen ja joustavuus ovat Europortsin vahvuuksia. Raumalta on kattava linjaliikenne Eurooppaan ja lisäksi suora yhteys Yhdysvaltoihin, jossa purkusatamina ovat Baltimore ja Jacksonville. – Euroopassa määräsatamia ovat muun muassa Rostock, Antwerpen, Tilbury, Santander, El Ferrol ja Gandia, Valkoja kertoo. Konttiliikenne on ollut Raumalla vahvassa kasvussa jo vuosien ajan ja Rauma on kasvanut Suomen kolmanneksi Laadukas asiakaspalvelu vaatii korkeaa ammattitaitoa ja asiakkaan tarpeisiin reagointia, Euroports Rauman huolintapäällikkö Sanna Keskinen ja asiakkuusjohtaja Pekka Valkoja muistuttavat.

Yrityksen palveluksessa työskentelee noin 500 henkilöä. Näiden lisäksi satama-alueen eri toiminnot työllistävät vuodessa toiset noin 500 henkeä.

suurimmaksi konttisatamaksi. Raumalla purkavat ja lastaavat konttilaivat jatkavat matkaansa Keski-Euroopan satamiin, joissa kontit siirretään suuriin valtamerilaivoihin. Valtamerilaivat liikennöivät konttisatamiin ympäri maailmaa.

Asiakkaan edustajana satamassa Huolitsija on asiakkaan edustaja satamassa. Europortsin huolintaosasto hoitaa toimeksiantajan lukuun tavaraan ja asiapapereihin liittyvät toimeksiannot. – Huolintaosastomme on tärkeä osa logistista ketjua, jossa painottuvat tiedon oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. Tuotannonohjauksen rooli on iso osa työtämme ja se tuo suuren vastuun, jotta asiakkaan logistinen prosessi etenee sujuvasti, Keskinen painottaa. Huolinta on saapuvan ja lähtevän tiedon käsittelyä ja hallintaa. Laivojen vienti- ja tuontilastien tiedot kulkevat aina huolinnan kautta. – Me otamme vastaan asiakkailta tulevat tiedot, käsittelyohjeet ja niiden muutokset, jotka välitämme tuotanto-osastolle. Lastinkäsittelyn jälkeen teemme tarvittavat asiapaperit ja raportoimme työn asiakkaalle. Raportointi tapahtuu usein sähköisin edi-sanomin Europortsin ja asiakkaan järjestelmien kesken, mutta asiakasta voidaan pitää ajan tasalla myös sähköpostin välityksellä. – Jokaiselle asiakkaalle on nimetty oma yhdyshenkilö, joka toimii ensisijaisena kontaktina. Hän vastaa laivausten ja varastotapahtumien koordinoinnista, Keskinen kertoo.

Huolintaosastot ovat tiiviisti yhteydessä vienti- ja tuontiasiakkaihin, kuljetus- ja huolintaliikkeisiin, varustamoihin, tulliin ja Europortsin tuotanto-osastoon. – Kuuntelemme asiakasta ja vastaamme heidän tarpeisiinsa korkealla ammattitaidolla ja laadukkaalla asiakaspalvelulla. Pyrimme huomioimaan asiakkaiden erityistarpeet panostamalla muun muassa järjestelmäkehitykseen.

Terveenä töistä kotiin Europortsilla asetetut tavoitteet keskittyvät työturvallisuuden parantamiseen, liikevaihdon kasvattamiseen sekä tuottavuuden ja johtamisen kehittämiseen. – Tavoitteenamme on lisätä turvallisuushavaintoja. Jokainen yhtiömme työntekijä voi osallistua ja vaikuttaa omalla toiminnallaan näiden havaintojen tekemiseen. Vuonna 2018 tavoitteenamme on tehdä yli 600 turvallisuushavaintoa, Valkoja tarkentaa. Tuottavuuden kehittäminen on kannattavuuden kannalta merkittävä kulmakivi. Tuottavuuden kehitys on ollut Europortsilla positiivista jo kahden viime vuoden ajan. Uudenlainen vuorovaikutus- ja esimieskulttuuri luodaan johtamisen kehittämisellä. Euroports on siirtynyt asiajohtamisesta keskustelevaan ja yhdessä tekemiseen perustuvaan toimintamalliin. – Liikevaihdon kasvattaminen vaatii jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Tutkimme koko ajan mahdollisuuksia tuottaa ja tarjota laajempia palvelukokonaisuuksia asiakkaille, Valkoja sanoo.

EUROPORTS RAUMA Liikenne 2017 Vienti 3 890 kton (+4,9%) Tuonti 1 042 kton (+4,8%) Kotimaan liikenne 167 kton Konttiliikenne 278 000 TEU (+8,8%) Liikevaihto 70 milj. EUR Henkilöstö 500, josta ahtaajia n. 400 Kokonaispinta-ala 1.000.000 m2 Katettu varastopinta-ala 220.000 m2 (30.000 m2 lämmitetty) Laiturien yhteispituus/max/kpl 3500 m/520 m/20 kpl Maksimisyväys/leveys Syväys 12 m/leveys 30 m

Suunnittelevatko

Kesäkoulun oppilastyöt ovat raumalaisten nähtävillä Kivikylän areenalla. Näyttelystä tiedotetaan kaupungin nettisivuilla ja paikallisissa lehdissä.

TULEVAISUUDEN RAUMALAISET ITSE KAUPUNKIKUVANSA?

Muun muassa tällaista ajatusta heitettiin kehiin kesäkoulussa, jossa 16 kaupunkisuunnittelun eri osa-alueiden opiskelijaa ja työntekijää saivat tehtäväkseen pohtia Äijänsuon urheilualueen kehittämistä. Teksti ja kuvat: Hanna Vanhatalo

Zihui Lai (vas.), Dilan Karatas, Irene San Sebastian ja Georgia Secula keskittyivät vahvasti paikallisten toiveisiin, muissa ryhmissä suunnitelmat painottuivat arkkitehtuurisiin rakennelmiin.

Suunnittelupöydän äärellä on käyty vilkasta keskustelua usean päivän ajan. Miten alueen yhteydet voidaan hoitaa paremmin? Miten alue palvelee raumalaisia? Mikä on paikallisille tärkeää? – Ensin yritimme tuoda ratkaisuja ulkopuolelta. Mielestämme Äijänsuon alue on erityksissä muusta kaupungista, ja esimerkiksi kunnollista kevyen liikenteen väylää keskustan suunnasta ei ole. Niinpä ajattelimme kaunista bulevardia uimahallin sivusta Äijänsuolle, kertoo saksalainen Dilan Karatas, 28-vuotias maantiedon opiskelija. Suunnitelma meni heti alkumetreillä uusiksi, kun ryhmä alkoi haastatella paikallisia. – Ymmärsimme pian, että bulevardi toimisi ehkä Etelä-Euroopassa, mutta

ei täällä, sanoo Irene San Sebastian, arkkitehdin uran aloittanut 28-vuotias espanjalainen.

Lisää aktiviteettejä ja kauniimpaa yleisilmettä Neljän hengen ryhmä haastatteli viikon aikana noin viittäkymmentä raumalaista. Tavoitteena oli ymmärtää raumalaisia paremmin. – Yleisesti ottaen ihmiset olivat tyytyväisiä. Alue on tärkeä ja isoja muutoksia ei kaivattu. ”Lisää aktiviteettejä” oli oikeastaan ainoa selkeä viesti, toteaa 23-vuotias Georgia Secula. Ranskatar opiskelee kaupunkisuunnittelua Kanadassa Montrealissa.

– Haastatteluissa toivottiin esimerkiksi juoksurataa. Nyt nuoret juoksevat ympäri parkkipaikkaa, Georgia jatkaa. Omia ajatuksia ei prosessissa unohdettu: ryhmän mielestä alueen ilmettä pitäisi ehdottomasti työstää vetävämmäksi. – Alueella käy paljon ihmisiä, ja muistakin kaupungeista tullaan Kivikylän areenalle katsomaan jääkiekkoa. Nyt tämä yksi kaupungin käyntikorteista näyttää ihan tehtaalta. Maalaamalla siihen saataisiin enemmän elämisen sävyä, Irene ehdottaa. Ryhmän analyysin helmi ei kuitenkaan ollut ulkoisissa puitteissa. Alueen kehittämiseksi nelikko peräänkuulutti osallistavaa kaupunkisuunnittelua.

Kaupunkisuunnittelun työkaluboksi – Raumalaiset tuntuvat olevan yhteisöllistä väkeä. He haluavat olla mukana suunnittelemassa ja tekemässä. Tältä pohjalta ehdotamme sähköistä kaupunkisuunnittelun työkaluboksia, jossa ihmiset pääsevät mukaan prosessiin valitsemalla itse eri ratkaisuja ja materiaaleja. Lähestymistapa ei vielä tällä hetkellä ole kovin yleistä. – Uskomme tämän olevan tulevaisuuden tapa suunnitella kaupunkeja. Tuleva sukupolvi tuo sen tullessaan, Irene toteaa. Ryhmä on yhtä mieltä myös siitä, etteivät he voi ulkopuolisina päättää asukkaiden puolesta. – Kaupunki tekee itse itsensä, Georgia sanoo.

Kesäkoulu – mahtava kokemus! – Kesäkoulu on ollut erittäin hyvä kokemus. Hain jo viime vuonna, mutta sain töitä. Nyt poltin lomani, jotta voin osallistua, Irene hymyilee. – Myös se, että saimme kaikki asua saman katon alla Vanhassa Raumassa, on ollut hienoa. Olemme olleet kuin yhtä suurta ja onnellista perhettä, Georgia kuvailee. Kiinalainen, 28-vuotias arkkitehti Zihui Lai on ollut haastattelun aikana hiljaisempi. – Yritykseni lähetti minut tänne oppimaan eurooppalaista kaupunkisuunnittelua. Tavoite on positiivisella tavalla täyttynyt. – Parasta kesäkoulussa on ollut, kun ympäri maailmaa tulee eri osaamisalueen ihmisiä. Tulevaisuudessa meidän pitää tehdä vieläkin enemmän yhteistyötä rakentaaksemme kestäviä ja kauniita kaupunkeja, Dilan sanoo.

Kesäkoulussa työn alla olevat alueet valitaan hankkeen yhteistyökumppanien eli Aalto-yliopiston ja Tampereen teknisen yliopiston professorien kanssa, kertoo kaavoitusjohtaja Juha Eskolin.

GLOBAALIA NÄKEMYSTÄ raumalaiseen kaupunkisuunnitteluun Teksti ja kuva: Hanna Vanhatalo

Kaupunkikuva ei ole kiveenhakattu. Mitä kehitetään ja mihin suuntaan eri alueita viedään syntyy harkitun suunnittelu- ja kehitystyön tuloksena. Rauma on jo vuosien ajan hakenut virikkeitä alan kansainvälisiltä korkeakouluopiskelijoilta. Elokuussa järjestetty kansainvälinen nuorten kaupunkisuunnittelijoiden kesäkoulu oli jo viides. Opiskelijoita on tuotu Raumalle kahden vuoden välein vuodesta 2010 alkaen. – Nämä kesäkoulut ovat win-win-juttu. Verkostoidumme ja saamme ideoita siitä, miten alueita voitaisiin kehittää. Pääsemme myös käsiksi kaupunkisuunnittelun kansainväliseen suuntaan. Opiskelijat puolestaan saavat konkreettisen ja käytännön kaupunkisuunnittelua koskevan tehtävän lisäksi tutustua uuteen maahan ja kaupunkiin, kertoo Juha Eskolin, Rauman kaupungin kaavoitusjohtaja. Analyysin pohjalta syntyviä ideoita ja ratkaisuja hyödynnetään siinä vaiheessa, kun kyseistä aluetta aletaan kehittää. – On etu saada näkemyksiä puhtaalta pöydältä ja uusin silmin. Opiskelijat tulevat ympäri maapalloa eri kulttuureista ja eri kaupunkisuunnittelun aloilta. Miten analyysistä kertynyttä tulosta loppujen lopuksi hyödynnetään, tulee viiveellä pohdittavaksi. Kaikkea ei voida toteuttaa, Eskolin toteaa. Vuoden 2018 suurennuslasin alla oli Äijänsuon urheilukeskus. Aiempina vuosina on tutkittu muun muassa Karin kentän aluetta, Merirauman ja Lajon alueen täydennysrakentamista, Kappelinsalmea ja Vanhan Rauman ja uuden kaupallisen keskuksen välistä yhteyttä. Kevyenliikenteen reittejä keskustan ja meren välillä tutkittiin vuonna 2010. Siitä saatuja ajatuksia on osittain huomioitu Rauma 2030 -yleiskaavassa, joka on nyt loppusuoralla.

Ohjelmassa kunta päättää maapolitiikan strategiset tavoitteensa, toimin

Rauman ensimmäinen

MAAPOLIITTINEN OHJELMA valmistuu syksyllä Teksti: Kalle Aaltonen Kuvat: Saija Laaksovirta ja Kalle Aaltonen

Termit ”maapolitiikka” tai ”maapoliittinen ohjelma” ovat tällä hetkellä, jos eivät ihan jokaisen raumalaisen, niin ainakin maanmittausinsinööri Ari-Pekka Asikaisen huulilla. Asikainen on kuluneen vuoden aikana työstänyt Rauman kaupungille sen ensimmäistä maapoliittista ohjelmaa osana diplomityötään. Kunnan maapolitiikalla tarkoitetaan maanhankintaan ja kaavoituksen toteuttamiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. – Maapolitiikan keinoin voidaan edistää uutta tai jo olemassa olevaa kaavoitusta. Kun halutaan esimerkiksi saada kohde valmiiksi tai jokin tontti rakentumaan, löytyvät kaavoitusprosessiin liittyvät keinot ja menetelmät maapolitiikasta, Asikainen selventää. Maapoliittisten linjausten toteuttamiseksi kunta voi laatia maapoliittisen

ohjelman omien paikallisten lähtökohtien ja tarpeiden perusteella. Rauman kaupungilla ei ole aiemmin ollut omaa maapoliittista ohjelmaa, mutta viime vuosina viranhaltijoiden keskuudessa on käyty keskustelua sen tarpeellisuudesta.

Tavoitteena elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäminen Syksyllä 2018 valmistuva ohjelma sisältää muun muassa lähtökohdat, keinot ja periaatelinjaukset Rauman maapolitiikalle, mutta ennen kaikkea ohjelma kiteytyy maapolitiikalle asetetuissa tavoitteissa. Ohjelma nivoutuu Rauman Tarinaan ja täydentää omalta maankäyttöön painottuvalta osaltaan kuntastrategiaa. Maapoliittisen ohjelman päätavoitteena on kaupungin elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäminen.

– Yksi olennaisimmista tavoitteista on myös maapoliittisten keinojen ja toimintaperiaatteiden vakiinnuttaminen. Ennen ohjelman laatimista oli monia pitkäaikaisiakin käytäntöjä ja asioita, joita ei oltu kirjattu mihinkään, Asikainen toteaa. Tutkimusten mukaan maapolitiikan aktiivisella hoidolla on merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen. Esimerkiksi rakentumaton tontti tai tonttia varten rakennettu kunnallistekniikka tuottavat pelkkiä menoja. – Maapoliittisen ohjelman avulla periaatteet ja menetelmät saadaan läpinäkyviksi ja kaikkien nähtäviksi. Ohjelmassa laadittujen asioiden avulla pyritään ajamaan veronmaksajien etuja, jotta maankäyttö olisi tehokasta ja suunnitelmallista, Asikainen sanoo.

RAUMAN TARINA (kaupunkistrategia) Hyvinvointiohjelma

Elinvoimaohjelma

Maapoliittinenohjelma

Henkilöstöohjelma

Maankäytön järjestäminen

Graafi

Yleiskaavoitus

Maapolitiikka Asemakaavoitus

Maankäyttöpolitiikka Maapoliittisen ohjelman kuten muidenkin Rauman Tarinaan pohjautuvien ohjelmien tarkoituksena on linjata keskeisiä asioita, antaa selkänojaa valmistelulle ja päätöksenteolle ja saada eri osapuolet sitoutettua yhteisiin päämääriin. 10

ntaperiaatteensa sekä tarpeen mukaan käytettävät maapolitiikan keinot.

Maapoliittisesta ohjelmasta poimittua: ” Aktiivinen maapolitiikka edesauttaa kaavoitusprosessin sujuvuutta, luo edellytyksiä yhdyskuntien kehittämiselle ja hankkeiden toteuttamiselle oikea-aikaisesti.” ”Raakamaan hankinnan pääpaino on tällä hetkellä elinkeinoelämän alueiden hankinnassa, mutta kaupunkialueella on myös tärkeitä raakamaahankinnan kohteita asuntorakentamiseen.” ”Rauman kaupungin pääperiaate on kaavoittaa vain omaa maata, jotta kaavoitusmenettely on nopeaa ja alueet saadaan ennustettavammin tarkoituksenmukaiseen käyttöön.”

MAAPOLIITTISET TAVOITTEET Päätavoite: kaupungin elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäminen 1. Maapoliittisten keinojen ja toimintaperiaatteiden vakiinnuttaminen 2. Aktiivinen maan hankinta yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin 3. Kohtuuhintainen ja monipuolinen asuin- ja yritystonttitarjonta 4. Asemakaavojen toteutumisen edistäminen 5. Ajanmukaiset tonttien luovutusehdot 6. Maaomaisuuden luotettava hallinta ja tarkoituksenmukainen käyttö 7. Hajarakentamisen ohjaus ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen 8. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu

Ari-Pekka Asikainen on työstänyt Rauman kaupungin ensimmäistä maapoliittista ohjelmaa osana diplomityötään.

Seuraavat vaalit järjestetään marraskuussa.

SINUSTAKO NUORISOVALTUUTETTU? Teksti: Sini Gahmberg kuvat: Minna Paananen

Nuorisovaltuustolla on Raumalla pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran nuorista koostunut valtuusto kokoontui 90-luvun loppupuolella osana silloin käynnissä ollutta osallisuushanketta. Hankkeen avulla Raumalla luotiin tuolloin mallia sille, miten kaupungin lapset ja nuoret saataisiin luontevasti mukaan kaupungin päätöksentekoon. Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd) oli mukana luomassa pohjaa nykyään toimivalle nuorisovaltuustolle. Leppikorven mukaan toiminta antoi jo tuolloin hirvittävän paljon mukana olleille nuorille. Leppikorven oma innostus kunnallispolitiikkaa kohtaan on lähtöisin juuri noilta ajoilta. – Meillä oli nuoruuden intoa ja toimeliaisuutta. Järjestimme kaikenlaisia tapahtumia aina diskoista erilaisiin debatteihin. Kävimme myös aktiivisesti silloisten kuntapäättäjien iholle. Sitä toivoisin enemmän myös tämän päivän nuorisovaltuutetuilta. Sellaista pientä kansalaistottelemattomuutta, nauraa Leppikorpi.

Oppilaitosyhteistyö isossa roolissa Rauman nuorisovaltuuston tehtävä on edelleen sama kuin 90-luvulla, ajaa raumalaisten nuorten etuja, edistää heidän yleistä viihtyvyyttä ja hyvinvointia Raumalla. Tällä hetkellä kokoonpanoon kuuluu 12 nuorta. Tulevaisuudessa valtuustoa on tarkoitus kasvattaa viidellä jäsenellä, jotta se kattaisi entistä paremmin kaikki Rauman alueella toimivat oppilaitokset.

Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorven innostus kunnallispolitiikkaan syttyi jo 15-vuotiaana.

Rauman kaupungin nuorisopäällikkö Anja Hämäläinen on ollut mukana nuorisovaltuustotoiminnassa vuodesta 2009. Hämäläisen mukaan nuoret ovat olleet aina kiinnostuneita nuorisovaltuustotoiminnasta. Aktiivisten toimijoiden määrä on vain vuosittain vaihdellut. – Nuoret, jotka ovat lähteneet mukaan ovat aina olleet kiinnostuneita omista mahdollisuuksistaan päästä vaikuttamaan kotikaupungin asioihin. Se on ollut hienoa nähdä. Nuorisovaltuuston toiminta ei ole ”yksinäistä” puuhaa, sillä se tekee paljon yhteistyötä muun muassa koulujen oppilaskuntien, lasten parlamentin ja naapurikuntien nuorisovaltuustojen kanssa. – Koulut ja oppilaitokset ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö näyttelevät todella isoa roolia tässä toiminnassa. Sitä tullaan jatkossa myös lisäämään, lupaa Hämäläinen.

Nuorisovaltuusto tarvitsee myös aikuista Nuorisovaltuuston toiminta on kaikesta huolimatta monelle nuorelle edelleen vieras vaikuttamiskanava. Tähänkin on tulossa muutosta, sillä Hämäläinen lupaa toimintaan muun muassa lisää volyymia ja ohjaajaresurssia. Nuoriso-ohjaaja Tatjana Leppänen on toiminut viime vuodet nuorisovaltuus-

ton ohjaajana. Leppänen pitää työtään palkitsevana. Asioita tehdään nuorten mielenkiinnon mukaan, hänen tehtävänsä on pidellä kuitenkin ohjaksia käsissä, jotta suunnitellut asiat tulevat myös tehdyksi. – Nuorisovaltuustotoiminta on paljon muutakin kuin vain kokoustamista. Ennen kaikkea tämä on mukavaa yhdessäoloa, Leppänen painottaa.

Lisävoimaa nuorten ääneen Seuraavat nuorisovaltuustovaalit pidetään nyt marraskuussa. Edellisen kerran vaalit järjestettiin vuonna 2010 ja välillä luovuttiin niiden järjestämisestä. Nyt Hämäläisen mielestä aika on kypsä virallisille, demokraattisille vaaleille. – Teemme vaalien tiimoilta yhteistyötä koulujen oppilaskuntien kanssa. Siten voimme taata, että tulevassa nuorisovaltuustossa on mahdollisimman hyvä alueellinen kattavuus. Valtuustossa tulee olla myös mahdollisimman kattavasti eri-ikäisiä nuoria, Hämäläinen selvittää. Nuorisovaltuuston ääntä on Raumalla kuultu aina mutta nyt ääni on saanut voimistusta. Nuorisovaltuuston edustajia on mukana muun muassa Rauman kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palveluverkoston eri työryhmissä – Tämä on tärkeää erityisesti lapsia ja nuoria koskevia päätöksiä tehtäessä. Tämä yhteistyömuoto tulee varmasti edelleen lisääntymään. Esimerkiksi virkamiehet voisivat asioiden valmisteluvaiheessa pyytää nuorisovaltuutetuilta entistä enemmän mielipiteitä ja lausuntoja, pohtii Hämäläinen.

Rauman nuorisovaltuuston puheenjohtaja Riku Salminen innostaa nuoria lähtemään rohkeasti mukaan syksyn vaaleihin.

FAKTA • Rauman nuorisovaltuustossa on 12 jäsentä, jatkossa jäseniä voidaan ottaa 17. • Seuraavat nuorisovaltuustovaalit pidetään marraskuussa 2018. Ehdolle voivat asettua tänä vuonna 13-18 vuotta täyttävät Raumalla asuvat tai opiskelevat nuoret. • Valtuuston toimintakausi on kaksi kalenterivuotta.

Lisätietoja antavat nuorisoohjaaja Tatjana Leppänen, p. 040 172 6138 sekä nuorisovaltuuston puheenjohtaja Riku Salminen, p. 044 0547 655.

Nuorisovaltuusto tarjoaa nuorille loistavan näköalapaikan kotikaupungin yhteisiin asioihin. Kokousten lisäksi luvassa on uusia kokemuksia, lupaavat Kalle Leppikorpi (vas.), nuorisopäällikkö Anja Hämäläinen, Riku Salminen sekä nuorisoohjaaja Tatjana Leppänen.

Lisämielenkiintoa tuo mukanaan varmasti myös suunnitelmissa oleva määräraha, jonka käytöstä nuorisovaltuusto saisi päättää ihan itse.

Ponnahduslauta muuhunkin vaikuttamiseen Nuorisovaltuuston nykyinen puheenjohtaja, lukiossa opiskeleva Riku Salminen on toiminut nuorisovaltuustossa vuoden 2017 keväästä. Salminen on pitänyt toimintaa antoisana.

– Jos yhtään tykkää olla mukana päättämässä asioista, silloin tämä foorumi on oikea paikka. Asioihin vaikuttamisen lisäksi täältä saa uusia ystäviä, paljon kokemuksia ja tietoa, luonnehtii Salminen. Salmisen mukaan nuorisovaltuutettuja kiinnostavat kaikki lapsiin ja nuoriin liittyvät asiat, mutta onpa keskustelua syntynyt Rauman alueen tietöistä ja katusuunnittelustakin. – Karin kentälle suunniteltavaan uimahallikokonaisuuteen nuorisovaltuustolta

on pyydetty mielipiteitä ja varmasti niin tehdään jatkossakin, muistuttaa Salminen. Nuorisovaltuusto on hyvä paikka ponnistaa mukaan myös laajempaan vaikuttamiseen. Salminen on jo mukana muun muassa maakunnallista nuorisovaltuustoa valmistelevassa työryhmässä. – Kyllähän näitä nuorten asioita pitää puida myös maakunnallisella tasolla, toteaa Salminen hymyillen.

Kohti hiilineutraalia Raumaa

Älä savusta naapureitasi

Teksti: Marjo Kekki

- polta puuta oikein

Suomalaiset ovat puulämmittäjäkansaa; meillä on käytössämme reilut kaksi miljoonaa tulisijaa. Mutta miten lämmitys tehdään niin, että naapurit eivät tukahdu nokipilveen ja huusholli pysyy mukavissa lämpötiloissa?

Polta aina kuivaa puuta Puilla lämmittäminen on taitolaji; oma tulisija pitää tuntea ja puilla lämmittämisen periaatteet olisi syytä olla tiedossa. Tärkeintä on polttaa kuivaa puuta. Tällöin palaminen on tehokkaampaa, päästöt ovat pienemmät ja tulisijasta saadaan parempi lämmitysteho, koska kuivan puun lämpöarvo on suurempi. Puuvaraston tehtävänä on polttopuiden suojaaminen sekä alhaalta että ylhäältä tulevalta vedeltä. Pintakosteuden haihduttamiseksi puut tulisi tuoda huoneenlämpöön vuorokautta ennen polttoa.

Aloita lämmitys maltilla Näin uuden lämmityskauden alkaessa tulisijan käyttö tulee aloittaa varovasti. Piippu saattaa olla kostea ja joskus piipussa

saattaa muhia ilmalukko, joka pölläyttää savut sisälle, vaikka veto on aluksi hyvä. Testaa veto polttamalla ensin tulitikkua tulisijan luukulla. Mikäli liekki ei taivu kohti hormia, voi tulisijaa lämmittää puhaltamalla lämmintä ilmaa suoraan savukanavaan esimerkiksi hiustenkuivaajalla. Mikäli piipun tukkeena olisi naakanpesä, ei tulisija vetäisi ollenkaan.

Sytytä ja polta oikein Kun puut sytytetään päältä, saadaan poltettua puusta haihtuvat ainesosat mahdollisimman tarkkaan vähemmillä päästöillä. Tulipesä täytetään vain kolmasosaan ja puut ladotaan vaakaan. Päälle sytykkeeksi laitetaan pienempää tikkua tms. sytykkeeksi. Palolle tulee antaa riittävästi ilmaa, sillä liian hidas poltto paitsi nokeaa kanavat mutta myös päästää palamatonta savukaasua taivaan tuuliin. Oikea aika lisätä puita on, kun pesässä näkyy vielä liekkejä, mutta suurin osa edellisestä satsista on palanut jo hiillokselle. Kun paljon lämpöä luovuttava hiillos hehkuu punaisena, on aika vähentää

tulisijan luukusta virtaavan ilman määrää. Hiilloksen voi koota yhdeksi keoksi ja kohennella tummuneita kekäleitä. Kekäleitä ei kuitenkaan saa mätkiä hiilihangolla, sillä tällöin ne voivat päätyä arinan läpi tuhkan joukkoon ja palaa siellä kytemällä levittäen pahaa hajua. Kun hiillos on kokonaan tummunut, on aika sulkea savupellit. Taitojaan tulisijan käyttäjänä voi tarkkailla tulisijan sisäpinnoista; polttaminen on onnistunut hyvin, kun tulipinnat ovat vaaleita eikä niissä näy tummaa nokea. Tulisija ei sovellu jätteen polttolaitokseksi, sillä muovin lämpöarvo on liian kova ja lisäksi se tahrii tulisijan.

Kirjoittaja Marjo Kekki on energiainsinööri ja työskentelee ILSA-Ilmastoviisas Satakunta -hankkeessa.

FAKTA ILSA- Ilmastoviisas Satakunta –hanke keskittyy ilmastopäästöjen vähentämiseen. Hankkeella aktivoidaan ja toteutetaan ilmasto-ohjelmia ja Hinku-toimintaa. Kuntien yritysten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa järjestetään myös informaatiotilaisuuksia, tapahtumia, tiedotusta ja käytännön pilotointia. Hanke tarjoaa myös puolueetonta ilmastoneuvontaa mm. asunto-osakeyhtiöille ja pk-yrityksille. Rauma kuuluu hiilineutraali kunta-verkostoon (HINKU) ja on siten yksi hankkeen pääyhteistyötahoista.

Uudessa juttusarjassa esitellään Rauman patsaita, muistomerkkejä ja ulkoilmaveistoksia.

PATSAAT & VEISTOKSET

HJ. NORTAMO

elää vahvasti kielessä ja katukuvassa Hautamuistomerkki vanhalla hautausmaalla

Teksti: Marko Östman kuvat: Elmeri Elo

Hj. Nortamo, alkujaan Frans Hjalmar Nordling, syntyi Raumalla vuonna 1860. Kirjailija on edelleen vahvasti läsnä synnyinkaupunkinsa arjessa, sen kielessä ja katukuvassa. Vanhassa Raumassa, osoitteessa Kuninkaankatu 38, sijaitsee kirjailijan syntymäkoti. Hänen syntymäpäivänsä 13.6. on vakiintunut Raumalla liputuspäiväksi. Kaupungissa toimii kirjailijan mukaan nimetty Hj. Nortamon peruskoulu ja keskustassa kanaalin varrella kulkeva Nortamonkatu on yksi kaupungin keskeisimmistä kaduista. Nortamo tunnetaan paitsi kirjailijana, myös professorina, lääkärinä ja poliitikkona. Hän nousi urallaan Suomen ensimmäiseksi merkittäväksi murrekirjailijaksi, jonka esimerkki innoitti ja innoittaa tänäkin päivänä monia taiteilijoita. On sanottu, että Nortamo sai soimaan kauniisti sellaisen instrumentin, jota ei vielä ollut edes viritetty. Teoksissaan pilke silmäkulmassa pienen satamakaupungin elämänmenoa ja asukkaita kuvannut kirjailija julkaisi kaiken kaikkiaan viisi murrekertomuskokoelmaa, kolme kokoomateosta sekä raumankielisiä runoja ja lauluja. Lisäksi hän kirjoitti näytelmiä, kuvaelmia, merimieselämyksen ja yhden yleiskielisen romaanin. Teoksista ovat jääneet ehkä vahvimmin elämään Raumlaissi jaarituksi, Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro, Umme ja pimjä sekä laulut Meripoikkatte veis ja Palokundlaiste veis.

Marraskuussa 1931 kuolleen Hj. Nortamon hautamuistomerkki on pystytetty Rauman vanhalle hautausmaalle, Kordelinin kappelin portaalia vastapäätä. Se on tunnetun kuvanveistäjän ja monumenttien tekijän Arvi Tynyksen sekä arkkitehti Erkki Huttusen yhdessä tekemä teos. Huttunen teki teoksen yleissuunnitelman ja Tynys Nortamon kasvoja esittävän reliefin. Muistomerkissä on tekstinä: ”Jumal hallitte aalo ja taeva ja maa, kodoranna me nähd saa ja syndymämaa.” Huttunen oli ensimmäisiä funktionalismin edustajia Suomessa. Hän on suunnitellut Raumalla myös Raumanlinnan ja entisen SOK-talon eli nykyisen Valtakulman. Mustasta graniitista valmistetun muistomerkin on signeerannut Huttusen ja Tynyksen lisäksi raumalainen kivenhakkaaja K.Reunanen. Signeeraukset löytyvät patsaan taustapuolelta.

Muotokuva Rauman ensimmäinen julkinen teos Wäinö Aaltosen veistämä Nortamon muotokuva sijaitsee Kuninkaankadun varrella Nortamo-aukiolla, Ruikan puistossa. Aaltonen oli yksi suomalaisen kuvanveiston merkittävimpiä edustajia. Hän rajasi taiteilijamuotokuvansa usein henkilön kasvoihin, mikä näkyy myös Nortamon muotokuvassa. Pronssinen veistos paljastettiin Rauman ensimmäisenä julkisena teoksena kirjailijan 70-vuotispäivänä 13.6.1930. Tilaisuus oli suuri raumalaisuuden ja Rauman murteen juhla, jossa Nortamolle myönnettiin kaupungin kunniaporvarin arvo. Samana iltana valtioneuvosto myönsi hänelle professorin arvon ja vastaperustettu Nortamo-Seor mönsträsi hänet seuran amiraaliksi. Nortamo itse kuvaili patsastaan sanoin: ”Nii se on gom mnää olsin giiven gorsteenihi ja kattlisi siält ymbärs mailma!”

– Ritva ihastui paikkaan ja ihmisiin –

RAUMASTA TULI

AUTONRAKENTAJAN KOTI Teksti ja kuvat: Marko Östman

Rauman kaupungin aktiivinen työ asumismarkkinoinnissa tuottaa tulosta. Kaupunkiin muuttaa kaikenikäisiä ihmisiä eri puolilta Suomea. Tämä vaatii yhteistyötä lähikuntien ja niissä toimivien yritysten kanssa. Tärkeintä on halu auttaa ja tuottaa palvelua, jossa ihminen kohtaa ihmisen. Yksi tämän hetken aktiivisimmista työllistäjistä on Uudessakaupungissa sijaitseva Valmet Automotiven autotehdas. Rauma oli viime keväänä mukana tehtaan Pestuumarkkinoilla. Tapahtumassa kaupungin edustajat esittelivät eri puolilta Etelä-Suomea saapuneille työnhakijoille Rauman asumis-, palveluja harrastusmahdollisuuksia. Yhteistyö jatkui ympäri maata suuntautuneella Autotehtaan sankarit -kierroksella. Yksi kiertueella järjestetyn esittelytilaisuuden kautta Raumalle muuttaneista on Ritva Mahlavuori. Hän suuntasi elokuussa Raumalle kotipaikkakunnaltaan Nurmeksesta. – Toimin aiemmin yrittäjänä työnohjauksessa ja alanvaihto oli ollut jo jonkin aikaa mielessä. Näin lehdestä autotehtaan kiertueen saapuvan Lieksaan ja päätin mennä paikalle, Mahlavuori kertoo. - Keskustelin pitkään Rauman kaupungin edustajan kanssa. Sen keskustelun

aikana innostuin ajatuksesta lähteä uusiin maisemiin ja uusiin haasteisiin. Minuun teki suuren vaikutuksen ystävällisyys ja lämmin auttamisen halu. Tuli tunne, että tuonne minä haluan muuttaa. Asuinpaikkakunnan vaihto työllistymisen vuoksi ei ollut Mahlavuorelle kynnyskysymys. – Joskus on tehtävä isoja päätöksiä, mutta se ei tarkoita sitä, että koko elämän täytyy mullistua. Muutokset ovat usein hyvästä ja tarjoavat uusia kokemuksia.

Bussilla työpaikan pääportille Tieto uudesta työpaikasta Valmet Automotivella tuli juhannuksen alla. Asunto löytyi Raumalta helposti tuttavien avustuksella. – Kyselin asuntotilanteesta ensin kaupungin edustajalta ja hän oli jäämässä kesälomalle, mutta antoi oman henkilökohtaisen puhelinnumeronsa. Hän lupasi käydä tarvittaessa vaikka loma-ajallaan katsomassa minun puolestani asuntoja. Silloin minulle tuli olo, että tänne todellakin toivotetaan uusi asukas tervetulleeksi, Mahlavuori kiittelee. Työmatka Raumalta Uuteenkaupunkiin taittuu hetkessä. Jokaiselle Valmetin työ-

vuorolle kulkee edestakainen linja-auto väliä Pori-Eurajoki-Rauma-Uusikaupunki. – Ajoin ennen päivittäiset työmatkani omalla autolla vajaat 300 kilometriä, joten eihän tämä ole matka eikä mikään. Hyppään bussin kyytiin Kortelan ABC-huoltoasemalta vain kävelymatkan päästä kotioveltani ja pääsen sillä kyydillä suoraan autotehtaan pääportille. Sama käy toiseen suuntaan. Matka Nurmeksesta Raumalle taittuu noin seitsemässä tunnissa. Kilometrejä kertyy lähemmäs 600. Mahlavuori vierailee kotipuolessaan pitemmillä vapailla. – Mieheni asuu edelleen Nurmeksessa, mutta meillä on ollut puhetta, että jossain vaiheessa hänkin saattaisi muuttaa Raumalle. Osa lapsista ja lapsenlapsista asuu tässä melko lähellä Sastamalassa ja Tampereella. Senkin puolesta meidän olisi oikein mukava asettua tänne.

Kaupunki tutuksi pyöräillessä Rauma ei ollut Mahlavuorelle täysin uusi tuttavuus, sillä hän on vieraillut kaupungissa muutamaan kertaan lomamatkoilla. – Olin jo ennestään ihastunut kaupunkiin. Etenkin eläväinen Vanha Rauma puutaloineen ja putiikkeineen oli säilynyt vahvasti muistoissa. Samoin meren lähei-

syys, mikä on aina kiehtonut tällaista järven rannalla koko ikänsä asunutta. Itä-Suomesta länsirannikolle muuttaneella oli ennakkoluuloja paikallisesta väestöstä. Ne karisivat kuitenkin hetkessä. – Luulin, että paikalliset olisivat hieman sellaista tuppisuista väkeä. Sain huomata heti tänne saavuttuani, että tämä asia olikin täysin päinvastainen. Kaikki ihmiset ovat täällä äärettömän ystävällisiä. Kaikessa neuvotaan ja autetaan, kunhan vain uskaltaa kysyä. – Murteemme toki eroavat toisistaan, mutta hyvin olen ymmärtänyt ja tullut ymmärretyksi. Se varmasti helpottaa, että olen itse melko sosiaalinen ihminen. Raumalla kaikki palvelut ovat lähellä. Uuteen kotikaupunkiinsa Mahlavuori aikookin tutustua polkupyörällä. – Olen löytänyt helposti ruokakaupat ja kaiken muun tähän mennessä tarpeellisen. Maisemat ovat täällä niin kauniit, että niihin on mukava tutustua pyöräillessä. Raumalaisille esimerkiksi kalliot ovat varsin arkipäiväinen asia, mutta minä

jaksan ihastella niitäkin, Mahlavuori naurahtaa. Myös laaja kulttuuritarjonta ja paikalliset nähtävyydet vetävät uutta asukasta puoleensa. – Tarkoitus on suunnata katsomaan ainakin Rauman kaupunginteatterin näytelmiä ja tutustua kaupungin konserttitarjontaan. Suunnitteilla on myös retki Rauman saaristoon. Odotan pääseväni Kylmäpihlajan majakalle ja Kuuskajaskarin linnakesaarelle. – Totta kai saaristosta löytyvä Nurmes täytyy käydä katsomassa. Sieltä voi sitten laittaa kotipuolen Nurmekseen kuvaa, että täällä sitä ollaan Nurmeksessa.

Luvassa uusien asukkaiden kohtaaminen Valmet Automotive on yksi hyvä esimerkki Rauman ja sen lähialueiden vetovoimasta. Reilut 300 autotehtaan työntekijää asuu Raumalla. Myös monet muut paikalliset yritykset työllistävät vuosittain muualta muuttaneita.

Rauman vahvuuksiksi voidaan laskea muun muassa korkeatasoiset palvelut, edullinen verotus sekä vahva ja elinvoimainen kaupunkikulttuuri. Kaupunki järjestää syyskuussa uusille asukkaille avoimen esittelytilaisuuden. – Mukava päästä kuulemaan kaikkia niitä palveluja harrastusmahdollisuuksia, mitä tästä hienosta kaupungista löytyy. Samalla pääsen tutustumaan muihin tänne muuttaneisiin, Mahlavuori sanoo. Asunnon löytämistä helpottaa kaupungin tarjoama asuntorekisteripalvelu. Internetistä löytyvään rekisteriin voi kuka tahansa vuokranantaja ilmoittaa veloituksetta vuokrattavana olevan asunnon. Osoitteesta rauma.fi/uusiasukas löydät tarpeellista tietoa Raumasta, palveluista ja vapaista asunnoista.

UUDEN ASUKKAAN ILTA kaupungintalolla torstaina 20.9. klo 17-19

Eläväinen Vanha Rauma ja ystävälliset ihmiset saivat Ritva Mahlavuoren rakastumaan Raumaan.

- Kaupungin palvelujen esittelyä - Kiertoajelu kaupungilla - Kahvitarjoilu Lisätietoa saat kaupungin nettisivuilta sekä somekanavilta.

Organisaatiomuutoksella

RAUMALLE ENTISTÄ VAHVEMP Teksti: Risto Kupari

Rauman kaupunki ja Rauman Taidemuseo ovat toteuttaneet yhdessä selvitystä, jonka tavoitteina ovat taidemuseotoiminnan jatkuvuuden ja rahoituksen turvaaminen pitkällä aikavälillä. Lisäksi tavoitteena on turvata raumalaisten museoiden vaikuttavuus ja laaja-alaisuus osana suomalaista museotoimintaa. Suomessa on yli 1000 museota, joista ammatillisesti hoidettuja, ympärivuoden avoinna olevia museokohteita on runsaat 300. Jokaisella museolla on Suomessa oma perustehtävänsä, joista keskeisin on oman alueensa kulttuuriperinnön tallentaminen, tutkimus ja esittely. Jotta paikalliset museot selviytyvät olemassaolon kilpailussa, on museoiden kyettävä houkuttelemaan toimintansa pariin myös uusia museon käyttäjiä.

Meneillään olevassa selvityksessä on päädytty esittämään säätiönä toimivan taidemuseon siirtämistä osaksi kaupungin organisaatiota. Yhdessä Rauman museo ja Rauman Taidemuseo muodostavat museokokonaisuuden, joka on niin toiminnaltaan kuin muillakin mittareilla mitattuna keskimääräistä suomalaista museota suurempi kokonaisuus. Aikataulusuunnitelman mukaan Rauman taidemuseo liitetään osaksi Rauman kaupungin organisaatiota 1.1.2019. Rauman museon, Rauman Taidemuseon ja kulttuuripalveluiden yksiköistä muodostetaan yksi yhteinen kulttuuri- ja museopalvelut –yksikkö, jonka sateenvarjon alla tulee jatkossakin olemaan kaksi vahvaa oman alansa museota, Rauman museo ja Rauman Taidemuseo.

”Rauman museo ja Rauman Taidemuseo muodostavat kokonaisuuden, joka on keskimääräistä suomalaista museota suurempi.” 18

HISTORIAN AARTEITA

Muisto maailman meriltä Teksti: Minna-Liisa Salonsaari, museoamanuenssi, Rauman museo

Rauman museon Marelassa (Kauppakatu 24) huhtikuussa 2018 avautunut näyttely ”Meritähti ja muita muistoja maailman meriltä” esittelee raumalaisten merimiesten tuomia matkamuistoja maailman meriltä. Suurin osa eksoottisesta esineistöstä on talletettu museon kokoelmiin jo 1800-1900-lukujen taitteessa. Yksi näyttelyssä olevista noin 160 mielenkiintoisesta esineestä on suuri 30X40 cm kokoinen valaan selkänikama. Rauman museon ensimmäisen näyttelyn avautuessa vuonna 1910 Raatihuoneella museokävijät pääsivät näkemään monenlaisia ulkomaalaisia, pääasiassa luonnontieteellisiä ja etnografisia, esineitä, jollaisia nyt Meritähti-näyttelyssä pääsee ihastelemaan. Yksi tuolloin esillä olleista esineistä oli valaan selkänikama. Näyttely kuvaakin maailman meriltä kerättyjen muistojen ohella Rauman museon historiaa. Valaan selkänikama saapui Raumalle parkkilaiva Arvion mukana. Aluksen silloinen päällikkö Setälä lahjoitti sen museolle. 140 jalan pituinen parkkilaiva Arvio oli rakennettu Raumalla vuonna 1866. Laiva teki pitkiäkin matkoja liikennöiden Atlantinkin yli. Parkki Arvio haaksirikkoutui vuonna 1898 Rauman edustalla Santakarin rantaan. Lähteet: Hella, T.: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001 ; Vartiainen, H.: Rauman merenkulun historia. Rauman merimuseo 2016.

PI MUSEO

Rauman museon Marelan ”Meritähti ja muita muistoja maailman meriltä” -näyttelyssä on esillä muun muassa parkkilaiva Arvion mukana Raumalle saapunut valaan selkänikama. (RM 1261)

Organisaation muutoksella on ensisijaisesti vaikutuksia vain museoiden hallintoon. Rauman Taidemuseon säätiö on omalta osaltaan tehnyt päätöksen organisaation muutoksesta. Rauman kaupungin päätettäväksi organisaatiomuutos on tarkoitus tuoda syyskuun aikana.

RAUMA LUKUINA

9500

Vuonna 2018 istutettiin yhteensä 9500 kesäkukkaa ja orvokkia Rauman julkisille viheralueille.

320

Wihertoimi huolehtii 320 puisto- ja katuroskiksen tyhjennyksestä.

Raumalla on 35 kaupungin ylläpitämää leikkikenttää.

Raumalla on 25 TicsPac koiranulostepussiautomaattia ja niistä on kulutettu yli 175 000 pussia lokakuusta 2016 lähtien.

Liiku ympäristöä ja terveyttä ajatellen Teksti: Kalle Aaltonen

Rauman kaupunki pyrkii tulevaisuudessa edistämään kestävää liikkumista niin kuntalaisten työmatkoilla, asiointi- ja harrastematkoilla kuin koulumatkoilla. Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan liikkumismuotoa, joka tuottaa mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä. Kyseessä voi olla esimerkiksi kävely, pyöräily, joukkoliikenne, yhteisautoilu sekä kaasu- ja sähköautot. Lähtökohdat kestävälle liikkumiselle ovat Raumalla ihanteelliset jo nyt. Kaupunki on tiivis, rakenteeltaan pyöräilyä ja kävelyä suosiva, ja noin 80 prosenttia kaupungin asukkaista asuu 5 kilometrin säteellä keskustasta.

Päätöksentekijät ja sidosryhmät mukaan Rauma on saanut Liikennevirastolta valtionavustusta kestävän liikenteen kehittämiseksi. Kaupungin ohjauksessa maaliskuussa 2018 käynnistynyt hanke Rauman kestävä liikkuminen – yhteistyön edistäminen päätöksenteossa pyrkii varmistamaan laadukkaalla ja laajalla sidosryhmätyöllä kestävän liikkumisen

Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan liikkumismuotoa, joka tuottaa mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä. Kestävän liikkumisen edistäminen on nostettu esiin myös Rauman strategiassa ja hankkeessa otetaan huomioon Rauman Tarinan mukaiset linjaukset: Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma, Houkutteleva Rauma, Hyvien yhteyksien Rauma sekä Vireän elinkeinoelämän Rauma. – Päättäjien, asukkaiden ja yritysten kanssa muodostetuilla teeseillä pyritään muun muassa nopeuttamaan päätöksentekoa, kun joistain asioista ollaan jo etukäteen yhtä mieltä, Pajuoja lisää.

Raumalaiset ovat innokkaita pyöräilijöitä Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin asukas- ja päättäjäkysely huhti-toukokuussa. Kaikille avoimen asukaskyselyn tarkoituksena oli saada tietoa kaupunkilaisten kulkutapatottumuksista,

”Jokaista kulje ua kilometriä kohden käyte äessä pyörää bensiinikäy öisen henkilöauton vaihtoehtona, vähenevät hiilidioksidipäästöt noin edellytykset, tiedon lisäämisen sekä hankkeiden läpimenoajan nopeuttamisen. – Hankkeen teemat kehiteltiin niin sanotun Münchenin mallin mukaan, jossa päättäjien, virkamiesten, asukkaiden ja suurimpien yritysten kanssa kehitetään yhteiset teesit ja näkökulmat, joiden avulla kestävää liikkumista tullaan tulevaisuudessa Raumalla edistämään, kertoo suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja.

150 grammaa.”

asenteista kestävää liikkumista kohtaan sekä tarpeista osallistua liikenteen kehittämiseen. Tulosten perusteella raumalaiset pääasiassa autoilevat esimerkiksi ostoksille ja harrastusten pariin, mutta pyöräily ja kävely pysyvät kintereillä. – On ilahduttavaa huomata, että ihmiset pyöräilevät töihin yhtä paljon kuin autoilevat. Vastaajista enemmistö sanoi

pyöräilevänsä päivittäin, mikä sekin on hieno asia, Pajuoja toteaa. Kyselyn perusteella raumalaiset saataisiin pyöräilemään enemmän pyöräilyinfraa kehittämällä, jotta matka olisi tasainen, sujuva ja nopea ilman keskeytyksiä. Joukkoliikennettä raumalaiset käyttävät harvemmin, mutta innokkuutta käyttöön olisi, mikäli vuorotarjonta olisi kattavampi. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, miten jakaisi 100 euron tuen eri kulkutapojen kehittämiseen. Valtaosa rahoista menisi nimenomaan kestävälle liikkumiselle: 29 euroa joukkoliikenteelle, 42 euroa pyöräilylle, 16 euroa jalankulkuun ja loput eri liikkumismuodoille. Päättäjäkysely toteutettiin kohdennetulla kyselyllä. Valtaosa päättäjistä pitää kestävän liikkumisen edistämistä tärkeänä asiana. Vastaajien mukaan kestävän liikkumisen avulla kaupunkilaiset olisivat terveempiä ja voisivat paremmin. Kestävät kulkumuodot olisivat myös ympäristön kannalta hyvä ratkaisu.

Keskusteluyhteyttä pidetään yllä myös jatkossa Mainittujen kyselyjen lisäksi kesän 2018 aikana toteutettiin myös yrityshaastattelut. Hanke jatkuu syksyllä muun muassa teesiseminaarilla, jossa summataan kaikkien tahojen näkökulmat ja suunnitellaan yhteisiä suuntaviivoja liikenteen kehittämiseksi. – Viime vuoden pyöräilyhanke oli konkreettisempi ja jonka tuloksena Raumalle saatiin oma pyöräilykartta. Kestävän liikkumisen hankkeessa tähtäin on pidemmällä. Mikäli tahojen välillä saadaan hyvä keskusteluyhteys, voidaan sitä hyödyntää myös jatkossa. Jos esimerkiksi yritykset haluavat edistää työpaikkapyöräilyä, on keskustelulle jo olemassa valmis foorumi, Pajuoja pohtii.

Miten jakaisit 100€ tuen eri kulkutapojen kehittämiseen?

YKSITYIS AUTOILU

29%

42%

JOUKKOLIIKENNE

PYÖRÄILY

16%

KIMPPAKYYDIT

3% 2% 3%

MOOTTORIPYÖRÄ/ SKOOTTERI/MOPO

YHTEISKÄYTTÖ

JALANKULKU

Mikä on pääkulkumuotosi seuraavilla matkoilla? Ostoksille

Harrastuksiin

Töihin

Oppilaitokseen (jos opiskelet)

1201

SELITE Henkilöauton kuljettajana

Joukkoliikenne

Henkilöauton matkustajana

Jalankulku

Pyöräily Moottoripyörä/skootteri/mopo

Asukkaiden ja päättäjien mielestä kolmen tärkeimmän toimenpiteen joukossa ovat

PAREMMAT PYÖRÄILYVÄYLÄT & LAADUKAS TALVIKUNNOSSAPITO

76% vastaajista haluaisi pyöräillä enemmän!

Lähtökohdat kestävälle liikkumiselle ovat Raumalla ihanteelliset.

80%

raumalaisista asuu

5 km:n

säteellä keskustasta.

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA Aikuisten sovellettu pelikerho Maanantaisin klo 15.30–16.30 Winnova, Steniuksenkatu 8 Ilmoittautuminen paikan päällä.

YHDISTYSTEN LIIKUNTARYHMIÄ Ma klo 14.30–17.30 boccia, 2 €/krt, Opistotalon liikuntasali, Aittakarinkatu 10 Kk:n 1. ma klo 15 painonhallintaryhmä, maksuton, Sydäntupa, Steniuksenkatu 1 Kk:n 2. ja 4. ma klo 17 sisäcurling, maksuton, Kaunisjärven vanhainkoti, Steniuksenkatu 4 Ma klo 15.30 tuolijumppa, 2 €, Järjestötalo, Siikapolku 1 Ohjaaja Pia Kutila Ti klo 16 kävely, Lähdepelto, mahdollisuus ilmaiseen saunaan reitin jälkeen Ti klo 12.30 kuntotanssit, parittomilla viikoilla, maksuton, Kaunisjärven vanhainkoti Ti klo 12.30 tuolijumppa, parillisilla viikoilla, maksuton, Sydäntupa, Steniuksenkatu 1 Ti klo 19–20 keppijumppa, 3 €, Pyynpään koulu, Vähäkinnontie 7 Ohjaaja Pia Kutila Ke klo 10–12 kuntosali, maksuton, WinNova, Satamakatu 19

SYKSYN TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT Liikuntapalvelut järjestää seuraavat ryhmät:

Tuolijumppa Tiistaisin klo 11.30–12.15 Järjestötalo, Siikapolku 1

Kuntosali Keskiviikkoisin klo 8-11 Uimahallin kuntosali, Hankkarintie 8, käynti sivuovesta. Paikalla on ohjaaja. Hinta 30 € / kausi, joka maksetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2

Kunnon kävely Perjantaisin klo 10–11 Talviharjoitteluhalli, Teollisuuskatu 19 Kävely kivassa seurassa pitävällä alustalla kehittää verenkiertoelimistön kuntoa ja kuntosalilaitteilla pidämme lihakset vireessä. Maksuton. Tiedustelut: Auli Kouru p. 044 793 3265

AIKUISTEN ERITYSRYHMÄT Tiinan jumppa Tiistaisin klo 13–14 Kokoontuminen uimahallilla. Ryhmä on tarkoitettu mielenterveyskuntoilijoille. Kokoontuminen sisältää ulkoilua, jumppaa, kuntosalia yms.

Torstai klo 15–15.45 vesivoimistelu, uimahalli (WesiWoikka) To klo 19–20 lattarijumppa, 3 €, Hj. Nortamon monitoimisali, Nummenvahe 5 Ohjaaja Sari Taimi Lisää liikuntaryhmiä: rauma.fi/vapaa-aika-ja-liikunta/liikunta/ liikuntaryhmat/

Neurologinen kuntopiiri

JÄÄLLE MAKSUTTA

Tiistaisin klo 14.30–15.30 ja 15.30–16.30 Terveyskeskus, jumppasali

Liikuntapalveluiden järjestämä maksuton yleisövuoro on harjoitusjäähallissa 1.9.–31.3. sunnuntaisin klo 12.30–13.30.

Vapaiden paikkojen tiedustelut: Tiina Malinen p. 044 793 3246

Pyörätuolipelikerho Pyöris Torstaisin klo 15.30–16.30 Raumanmeren koulu Ryhmä on tarkoitettu koululaisista työikäisiin. Kerhossa pelataan erilaisia helppoja ja hauskoja pelejä. Avustajan voi ottaa mukaan. Ilmoittautumiset: tiina.malinen@rauma.fi Lisätietoja: p. 044 793 3246

Muutokset mahdollisia, seuraa nettisivuja: rauma.fi/yleisovuorot Tuki-Areenan yleisövuorot osoitteesta tukiareena.fi

KOHDEAVUSTUKSET HAETTAVINA Liikunnan ja nuorison kohdeavustukset ovat haettavina 28.9.2018 klo 15 saakka. Hakemukset liitteineen toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, 26100 RAUMA. Hakulomakkeita ja -oppaita saa palvelupiste Pyyrmanista, p. 02 834 5000 ja rauma.fi/avustukset. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Kuoreen tulee laittaa merkintä ”avustushakemus”. Lisätietoja antavat liikuntaneuvoja Auli Kouru, p. 044 793 3265 ja nuorisopäällikkö Anja Hämäläinen, p. 044 793 3269.

ERITYISLASTEN LIIKUNTAKERHOT Kaupungin liikuntapalvelut järjestää ohjattua vesiliikuntaa lapsille MOLSKIS Vesiliikuntaa lapselle, joka ei voi onnistuneesti osallistua yleisiin harrastuksiin tai jolla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa. Keskiviikkoisin klo 15–16.15 ja klo 16.30–17.45 Kokoontuminen uimahallin pääsisäänkäynnissä Kysy vapaita paikkoja: marika.mattus-elo@rauma.fi Maksu 30 €/lukukausi, maksetaan uimahallin kassalle syyskuun aikana. Tiedustelut Marika Mattus-Elo, p. 044 486 3924

KEVENNETYT VESIVOIMISTELUT

RAUMAN UIMAHALLI UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE Lapsen tulee olla täyttänyt 5 vuotta. Alkeisryhmässä harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki eli 10 metrin uimataito. Alkeisjatkoryhmässä tavoitteena hyljemerkki eli 25 metrin uimataito. Jatkoryhmässä on tavoitteena kalamerkki ja 50 metrin uimataito. Uimakoulumaksu 65 €, ulkopaikkakuntalaisilta 85 € Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/uimaopetus Sivulta löytyy myös ohjeistus uimakoulua varten. Jäljelle jääneitä paikkoja voi tiedustella raus.toimisto@gmail.com. Aikamuutokset mahdollisia.

Kevennettyjä vesijumppia erityisryhmien toiveita noudattaen. Suunnattu kuntoutusta tarvitseville. Uimahallimaksu. ma ke ke to pe

klo klo klo klo klo

13.00–13.30 13.30–14.00 14.15–14.45 13.00–13.30 13.00–13.30

VESIVOIMISTELUT wesiwoikka.fi Ohjausmaksu 3 € + uimahallimaksu. Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia.

RAUMAN UIMAHALLI AUKIOLOAJAT Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Ma,ti,to,pe

klo 6–20.30 klo 6–20.30 klo 12–20.30 klo 6–20.30 klo 6–19.30 klo 11–17 klo 11–17 klo 6–8 vain rannekkeella.

Pyynpään lähiliikuntapaikka sijaitsee Vähäkinnontien varrella, Pyynpään alakoulua vastapäätä.

Pyynpään lähiliikuntapaikasta tulossa kaikenikäisten ilo Teksti: Saija Laaksovirta

Pyynpään lähiliikuntapaikan rakentamisurakka aloitettiin vuonna 2017, jolloin alueelle tehtiin uusia kevyen liikenteen reittejä sekä parkkipaikka. Alkuvuoden 2018 aikana toteutettiin skeitti- ja leikkialueen pohjatyöt, jotka valmistuivat touko-kesäkuun vaihteessa. Heinäkuun alkupuolella alkoivat betonisten skeittiramppien asennustyöt ja alueen valaisimet laitettiin paikoilleen. Skeittiparkki valmistui ripeällä tahdilla kesän aikana ja

käyttöönottoluovutus suoritettiin syyskuun alussa. Pyynpään lähiliikuntapaikka valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2019 loppupuolella. – Lähiliikuntapaikalle rakennetaan skeittiparkki, leikkialue sekä kuntoilupiste. Kuntoilupisteen toiminnalliset liikuntavälineet on suunniteltu kaikenikäisille sopiviksi. Niitä voi käyttää oman kehon painoa hyödyntäen, vs. liikuntatoimenjohtaja Ari Rajamäki kertoo. Lähiliikuntapaikalle on suunniteltu myös ministadionin rakentamista, mutta toistaiseksi hanke ei vielä toteudu. – Pyynpään koulun pihaan valmistui hiljattain ministadion, joten sellaisen rakentaminen lähiliikuntapaikalle voi vielä odottaa, Rajamäki toteaa. Rauman kaupunki sai skeittiparkin rakentamiseen valtion avustusta 50 tuhatta euroa. Betoniset skeittielementit ovat arvokkaita, mutta myös hyvin kulutusta kestäviä. Leikkialueen toimintojen ja välineiden suunnittelusta vastaa Rauman kaupungin Wihertoimi.

Tavoitteena turvallisuus ja monikäyttöisyys

Skeittiparkin rakentamisesta vastasi skeittirakentamiseen erikoistunut yritys Concrete Proof.

Pyynpään lähiliikuntapaikan yhteyteen tehtiin uusia kevyen liikenteen reittejä, jotka on suunniteltu myös koululaisten hyödynnettäviksi ja turvallisesti kuljettaviksi. Alueen valaistus toimii led-valoilla, joita voidaan ohjata ja valotehoakin säätää kätevästi nappia painamalla. Turvallisuusnäkökulmaan kiinnitettiin huomiota tilasuunnittelussakin. – Koulujen pihat ovat usein ahtaita, mutta lähiliikuntapaikalla on tilaa temmeltää. Alueen miljöö on upea ja palvelee sijainniltaan monen ikäistä väestöä. Kannustamme niin nuoria kuin ikäihmisiäkin nauttimaan tulevasta lähiliikuntapaikasta, Rajamäki sanoo.

Raumalle mahtuu ministadioneita Rauman koulujen pihoista löytyy perinteisten keinujen lisäksi entistä enemmän lasten motorisia taitoja kehittäviä liikuntalaitteita, kuten kiipeily- ja tasapainovälineitä. – Tavoitteena on, että koulujen pihat houkuttelisivat lapsia liikkumaan. Tärkeintä on saada vähemmän liikkuvat lapsetkin innostumaan, Rajamäki toteaa. Raumalta löytyy tällä hetkellä myös kymmenen valmista ministadionia – Karin koululta, Meriraumasta, Uotilanrinteeltä, Kaaron koululta, Normaalikoululta, Helmirannasta, Pyynpäästä, Kodisjoelta, Kourujärveltä ja Unajan koululta. Kourujärven ja Unajan koulun stadionit valmistuivat viimeisimpänä kesän 2018 aikana. – Ministadionit ovat pitkälti samankaltaisia. Eroja on perustuksissa ja rakenteissa. Pääsääntöisesti pohjana käytetään

Alex Saarelan mielestä on hienoa, että rakennetaan uusi skeittipuisto, joka saa vanhat skeittaajat innostumaan ja houkuttelee uusia harrastajia.

Upouusi Kourujärven ministadion valmistui tänä kesänä. Se toteutettiin Palloliiton tukemana Ässä-kenttähankkeena.

tekonurmea, mutta esimerkiksi Uotilan ministadionilla on tennispinnoite, Rajamäki kertoo. Normaalikoulun ministadion toteutettiin valtion hankkeena, Helmirannan stadion Lukko-yhteisön toimesta ja Kodisjoelle ministadion rakentui Kodisjoen kyläyhdistyksen ja Leader Ravakan yhteistyönä. Kourujärven ministadion on tuorein Ässä-kenttähanke, jonka rakentamiseen saatiin Palloliitolta tukea 10 tuhatta euroa.

Ässä-kentät sijoitetaan koulujen pihojen yhteyteen ja vastaavat ministadionit löytyvätkin jo Karin koulun, Kaaron koulun ja Pyynpään koulun pihoista. Tuleville vuosille on suunnitteilla vielä ainakin 11 uutta ministadionia ympäri kaupunkia. – Jatkovuosina on tarkoitus rakentaa 1–2 ministadionia vuodessa. Stadionien konkreettinen asentamistyö käy muutamassa viikossa, Rajamäki selventää.

Vuonna 2019 Pohjoiskehälle toteutetaan ministadion osana kouluhanketta. Lähivuosina ministadioneita on suunniteltu pystytettäväksi muun muassa Lapin, Kortelan, Vasaraisten, Nanun ja Uotilan koulujen yhteyteen. Myös Karin tuleva kampus ja Äijänsuo ovat mukana stadion-suunnitelmissa. Liikuntapaikkojen ja monitoimipihojen yhteyteen suunnitellaan jatkossa myös mopo- ja mopoautoparkkeja. Myös vanhoja pyörätelineitä uusitaan tarpeen mukaan.

LÄHDEPELLON KUNTOPORTAAT Lähdepellolle rakennettiin kesäkuussa kuntoportaat, jotka ovat kaikkien kuntoilijoiden käytettävissä. Portaiden rakentamista on suunniteltu jo jonkin aikaa edistämään raumalaisten liikuntaa. Portaista tehtiin myös valtuustoaloite, joka osaltaan nopeutti prosessia. Portaat tavoittavat Lähdepellolla paljon kuntoilijoita sekä jäähallin käyttäjiä ja ne ovatkin olleet jo kovassa käytössä kesän aikana. Askelmia on noin 60 ja ne on mitoitettu juoksemista varten. Porrasharjoittelu on tutkitusti erinomainen tapa kehittää sekä kestävyys- että lihaskuntoa. Portaiden leveys mahdollistaa myös useiden kuntoilijoiden harjoittelun samaan aikaan tai enemmän tilaa vaativien liikkeiden harjoittelun. Portaita ei voi varata ryhmien tai yksityisten kuntoilijoiden käyttöön.

TAVATAAN KANSALAISOPISTOSSA Tule oppimaan uutta tai löytämään uusia näkökulmia tuttuihin asioihin. Aloita uusi harrastus ja tule liikkumaan, laulamaan tai tekemään taidetta. Voit myös opiskella kieliä, käsityötaitoja, keramiikkaa, tutustua tietokoneen käyttöön tai teatterin tekemiseen. Valittavanasi on satoja erilaisia kursseja, jotka alkavat pääosin viikolla 37. Ilmoittautua voi niin kauan kuin kursseilla on tilaa: • internetin kautta ympäri vuorokauden osoitteessa: opistopalvelut.fi/rauma • puhelimitse opiston toimiston aukioloaikoina p. 044 793 4515 tai 044 793 4517 Opinto-opas on jaettu kaikkiin talouksiin 22. elokuuta. Jos et saanut opasta, voit noutaa sen Opistotalosta tai kirjastosta. Opinto-ohjelma löytyy myös netistä: rauma.fi/kansalaisopisto

HAE UUTTA AJATELTAVAA MILLAISET OVAT SIVISTYKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT? Sivistysseminaari Su 23.9. klo 15–17, Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8 • Tervetulosanat ja muutama ajatus vapaasta sivistystyöstä, rehtori Helinä Seikola • Vapaan sivistystyön merkitys nyt ja tulevaisuudessa, FT Kimmo Ahonen • Sivistysjohtaja Soile Stranderin vetämä paneeli, jossa maakunnan ja kuntien edustajat pohtivat vapaata sivistystyötä muuttuvassa toimintaympäristössä Kahvi/teetarjoilu Ilmoittautuminen 19.9.2018 mennessä Vapaa pääsy Yhteistyössä Kansalaisopistojen liiton ja Vapaa Sivistystyö ry:n kanssa

LUENTOJA LÄHIKYLISTÄ ROBOTIIKKAAN Kansalaisopistossa on valittavanasi runsaasti luentoja. Kaikki noin 30 luentoa löytyvät Opinto-oppaasta. Tässä esimerkkejä tarjonnasta: EROON ESIINTYMISJÄNNITYKSESTÄ Opistotalo ti 18.9. klo 17.30–21.00 Musiikkipedagogi Solja Virta

ONKO ASUMISYMPÄRISTÖSI TURVALLINEN? Opistotalo ti 2.10. klo 17.30–19.00 palotarkastaja Pasi Poukka

AKTIIVIMALLI HISTORIALLISESSA KEHYKSESSÄ

NOJATUOLIMATKAT Kauklaisten historia Kauklaisten kylätalo, Lappi pe 14.9. klo 18–19.30, Marja Heuru Pappilan- ja Lapinkylän historia Lapin koulu to 1.11. klo 18–19.30, Ulla Antola

1918-LUENTOSARJA: Yhteistyössä Rauman museon ja kirjaston kanssa. Kaikille 1918-luennoille on vapaa pääsy. Sisällissota - syyt ja seuraukset

Opistotalo ti 9.10. klo 18–19.30 YTT Petri Rekonen

Rauma-sali to20.9. klo 18–19.30 dosentti Teemu Keskisarja

ROBOTIIKKA KODEISSAMME

Sisällissodan naiskaartit

Opistotalo to 18.10. klo 18–19.30 Ari Vanhala

MUUTTUVA LÄHI-ITÄ Opistotalo to 8.11. klo 18–19.30 toimittaja Leena Reikko

Poselli ti 30.10. klo 18–19.30 dosentti Tuomas Hoppu Sisällissota fiktiossa

Kaupunginkirjasto ke 28.11. klo 17–18.30 YTM, kirjailija Anneli Kanto

ERITYISRUOKAVALIOT

Raumalaisten ja porilaisten sisällissota

Opistotalo ke 14.11. klo 18–21.00 restonomi (AMK) Mira Asunmaa

Poselli ma 10.12. klo 18–19.30 FM, tietokirjailija Tapio Niemi

TUTUSTU ROOMAAN: Opistotalo

Rooma ja taide

Rauman kansalaisopisto

to 27.9. klo 18–20 KM, HuK Leena Ohtonen

Rooma ja ruoka Aittakarinkatu 10, 26100 Rauma, p. 044 793 4515, 044 793 4517 Toimisto avoinna opetusviikoilla ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15

to 11.10. klo 18–20 KM, HuK Leena Ohtonen Muista ilmoittautua luennoille! Luentomaksu 6 €/ilta ellei muuta mainita.

LAPSET & NUORET

TERVETULOA RAUMAN MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN!

NUORISOTILAT

SKEITTIHALLI, Syväraumankatu 39

Kuovin nuokkari, Kuovinkuja 4

Syksyn 2018 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä. Ilmoittautumisen voi tehdä ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon.

Skeittihalli on suljettuna korjaustöiden takia. Hallin avaamisesta ilmoitetaan myöhemmin. Tilojen vuokraustoiminta jatkuu hallin avaamisen jälkeen.

Musiikkiopistossa toimivat lapsikuoro Minidina, nuorisokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saat toimistosta. Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 044 793 3551. rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

Ma klo 16.30–20.30 (7 lk–17-vuotiaat), avoin toiminta klo 17.30–20 (17–29-vuotiaat), avoin toiminta

Ke klo 16.30–20.30 (7 lk–17-vuotiaat), avoin toiminta To klo 14.30–17.00 (5-6 lk), toiminnallinen iltapäivä Pe klo 16.30–23 (7 lk–17-vuotiaat), avoin toiminta (klo 18–21 ohjausta bändihuoneessa)

KERAMIIKKA Kuovin nuorisotalo, Kuovinkuja 4, 19.9. alkaen Keramiikkakurssit ovat siirtyneet kansalaisopiston piireiksi. Kysy vapaita paikkoja, p. 044 793 4515.

Nuorisokeramiikka

Lapin työväentalo, Hinnerjoentie 15

Ke klo 17.30–20 31 € + materiaalimaksu 10–30 € Ke klo 14.30–17.00 (5–6 lk), toiminnallinen iltapäivä Perhekeramiikka

klo 17.30–20.30 (7 lk–17-vuotiaat)

Lapin liikuntahalli, Kirkkotie 6 Sählytunti ti klo 16–17, (7 lk–9 lk)

To klo 17.30–20 (lapset yli 4 v./aikuinen) Yht. 64 € + materiaalimaksu 20–30 €

UUSI HARRASTUS KUVATAITEESTA, KÄSITYÖSTÄ TAI TEATTERISTA? Tiesitkö, että lapset ja nuoret voivat kansalaisopistossa opiskella taiteen perusopetusta? Valittavana on Rauman kuvataidekoulu, teatterikoulu tai käsityökoulu Taitava. Syksyn opetus on alkanut, mutta mukaan voi vielä päästä. Kysy vapaita paikkoja: p. 044 793 4515

NUORISOPASSI FÄRMI Nuorisopassi eli harrastepassi tarjoaa raumalaisille nuorille liikuntaan ja kulttuuriin kannustavia etuja. Dyme Solutions Oy:n ja Porin kaupungin yhdessä kehittämä Nuorisopassi on älypuhelimella toimiva harrastepassi, jota voivat käyttää kaupungit, kunnat tai muut toimijat. Siinä aktiviteettien tarjoaja vie harraste-edut ja pääsyliput verkkopalveluun ja nuori voi käyttää niitä älypuhelimellaan. Nuori lataa Nuorisopassi-sovelluksen älypuhelimensa sovelluskaupasta. Ensimmäisen kirjautumisen jälkeen sovellus toimii myös ilman internet-yhteyttä, joten edut ovat käytettävissä aina ja kaikkialla. Jos nuoren kännykkä ei tue kyseistä sovellusta, harrastepassista on mahdollista saada paperinen versio. Raumalaisille 6-9 luokkalaisille passi tulee käyttöön nimellä ”Färmi”, joka tarkoittaa näppärää. Syksyllä passiin on tulossa etuja mm. uimahalliin, keilahalliin sekä elokuvateatteri Iso-Hannuun. Lisätietoja: liikuntaneuvoja Iida Elonen, p. 044 403 6395.

IKÄIHMISET

MENOVINKKEJÄ ikäihmisille syksyyn Valtakunnallista muistiviikkoa vietetään 17.–23.9. Teemana on tänä vuonna muistiystävällinen teko: käy tervehtimässä vanhuksia ja avusta heitä arjessa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin Muisti-info on perjantaina 21.9. klo 12–15 kahvitarjoilun kera Palvelutorilla (Steniuksenkatu 4). Vanhustenviikkoa vietetään 7.–14.10. teemalla Iloa toimeliaisuudesta ja Raumalla Senioreiden kulttuuriviikkoja 8.–21.10. Palvelupäivää vietetään tiistaina 9.10. klo 10 alkaen Kaunisjärven vanhainkodin juhlasalissa. Tilaisuuden avaa uusi sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja Satu Helin. Päivän aikana on mm. liikunnallista ohjelmaa sekä esittelyssä Konstikoppa, joka on matkalaukun muodossa kiertävä teknologianäyttely. Laukku sisältää monia pieniä laitteita, jotka voivat tehdä arjesta turvallisempaa ja helpompaa. Terveydenhoitaja on tavattavissa Palvelutorilla ilman ajanvarausta kerran kuukaudessa. Seuraavaksi terveydenhoitaja on paikalla keskiviikkona 3.10. klo 9.30-11.30. Mahdollisuus keskustella terveyteen liittyvistä asioista ja mittauttaa verenpaine, verensokeri tai hemoglobiini. Atk-opastusta järjestetään tiistaisin Palvelutorilla Rauman Eläkkeensaajat ry:n vertaisopastajien toimesta. Seuraava opastus tiistaina 18.9. klo 13–15.

Palvelutori päivystää maanantaina 24.9. klo 13-16 Lapin Linnavuoren palvelukeskuksessa 2. kerros (Sahamäentie 2). Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisten asioista. Paikalla on myös koulutettuja atk-vertaisopastajia, jotka opastavat puhelimen, tabletin ja tietokoneen käytössä. Valtakunnallinen kampanja Vie Vanhus Ulos toteutetaan 11.9–11.10. Kampanja haastaa vapaaehtoisia, järjestötoimijoita, opiskelijoita, hoitotyön ammattilaisia sekä läheisiä ja naapureita iäkkäiden ulkoiluystäviksi. Tutustu: vievanhusulos.fi. Ilmoittaudu mukaan tekemään hyvää raumalaisille ikäihmisille. Lisätietoja Palvelutorilta p. 044 021 2044 tai palvelutori@rauma.fi. Liikuntapalvelujen järjestämä ikäihmisten yhteinen ulkoilutapahtuma pidetään Steniuksenkadun senioripuistossa torstaina 11.10. klo 10 (säävaraus). Rauman Palvelutorin asukastoimintaa on ympäri Raumaa. Alueista ja ajankohdista saat lisätietoa Tanja Hakuliselta p. 044 403 6332. Ikääntymiseen liittyvissä asioissa auttaa neuvontapuhelin virka-aikana p. 040 833 0802.

OHJELMALLISET ILTAMAT ke 17.10. klo 18 Posellissa Osana Senioreiden kulttuuriviikkoja järjestetään ohjelmalliset iltamat -tapahtuma.Teemavuosiksi valikoitui 1950-luku. Tilaisuudessa esiintyy vuoden 2016 nuori lausuja Jussi Lankoski ja illan aikana nähdään kohtauksia Tämäkin on Pikku Pietarin piha -näytelmästä. Myös puheet, voimisteluesitys ja yhteislaulut kuuluvat iltamien ohjelmaan ja lopuksi tietenkin tanssitaan. Senioreiden kulttuuriviikkojen iltamat järjestetään yhteistyönä kolmen toimijan kesken. Mukana ovat WinNovan matkailualan opiskelijat, ikäihmisten palvelutori sekä kulttuuri- ja museopalvelut.

Hae ARAlta

korjausavustusta! IKÄÄNTYNEIDEN JA VAMMAISTEN HENKILÖIDEN asuntojen korjauksiin

50%

korjauskustannuksista

KERROSTALON

JÄLKIASENNUSHISSIN asentamiseen ja/tai esteettömyyskorjauksiin korjausesim. asuntoosakeyhtiöille kustannuksista

45%

Miten haen?

ARAn verkkoasioinnin kautta tai paperihakemuksella.

Kysy avustuksista: puh. 029 525 0818 ti-to klo 9–15 (heinäkuussa ti-ke)

TIISTAI 9.10.

MAANANTAI 15.10.

10–15 Palvelupäivä, Kaunisjärvi 11.30 Tuolijumppa, Järjestötalo 13–15 Äänikirjojen esittelyä, pääkirjasto

11–14

KESKIVIIKKO 10.10. 10 Sammallahdenmäki kuvien kautta, Linnavuoren palvelukeskus 10–12 Kysy konservaattorilta, Marela 13–15 Kännykkä ja tietokoneopastusta, Kourujärven kirjasto 14 Luento: Rahan valta ja hyvinvointivaltion tulevaisuus, kansalaisopisto 19 Kohdataan tanssien -tanssitapahtuma, Rauma-sali, liput 10/5€.

TORSTAI 11.10. Valtakunnallinen Senioreiden ulkoilupäivä, Kaunisjärven senioripuisto 10 18

Ohjattu ulkoiluhetki Rauman musiikkiopiston sellistien konsertti, Poselli

PERJANTAI 12.10. 16

Elämälle – Oskar Merikanto 150 v. -konsertti, Poselli

LAUANTAI 13.10. 18

Sävelten kimallusta ja tunteiden kuohua -konsertti, Poselli. Liput 10€.

SUNNUNTAI 14.10. 11 Luento: Monimateriaali-esineiden konservointi, Marela 12 Luento: Juutalaisten tekstiilien konservointiprojekti, Marela 16 Rauman Soittokunnan Solistikonsertti, Rauma-sali

Kokkikurssi Seniorimiehille, Uotilan sininen koulu. Ilmoittautumiset Eeva Niemelä p. 050 123 1231 tai Hanna Selkämö p. 040 015 8630.

TIISTAI 16.10. 10 Toivon Kerho, Kaunisjärven vanhainkoti 11.30 Tuolijumppa, Järjestötalo 13 Toivon Kerho, Linnavuoren palvelukoti 17 Kempas & Paunu – kirjaesitelmätilaisuus, pääkirjasto

KESKIVIIKKO 17.10. 14 18

Iloa ja voimaa runoista, Kourujärven kirjasto Ohjelmalliset iltamat, Poselli

TORSTAI 18.10. 13 14 18

Toivon Kerho, Palvelukeskus Mansikkapaikka Toivon Kerho, Marttilanmäen palvelukoti Luento: Robotiikka kodeissamme, kansalaisopisto. Luentomaksu 6€.

PERJANTAI 19.10. 15

Esitelmätilaisuus: Aina Panelius, Merimuseo. Luentomaksu 5€.

LAUANTAI 20.10. 15

Sävelmiä mandoliinilla ja pianolla -konsertti, Poselli

SUNNUNTAI 21.10. 16 18

Kaikuja estradilta – Eliksiirikuoron konsertti, Poselli. Ennakkomyynti kuorolaiset ja Pyyrman. Tämäkin on Pikku Pietarin piha -näytelmä, Rauma-Sali. Liput 5€.

Tarkempi kulttuuriviikkojen ohjelma löytyy kaupungin nettisivuilta ja painetusta ohjelmaesitteestä. Painettu ohjelmaesite ilmestyy syyskuussa ja se on saatavilla mm. kirjastoista ja palvelupiste Pyyrmannista. Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.

Kaupungin tiedotuslehti

•

2014 Raumalla opiskelu sujuu s. 11

upu

ngi

ie n t

dot

usl

•

ajan lun Jou umia aht tap umalla Ra 6 s.

upu

ngi

VÄRIT HEHKUVAT

nt ie

dot

usl

eht

•

Sos terv iaaliuut eyspalv ja een elu malliin t s. 8

Ko hy ulut vä yö uh ssä di 14 ssa

i eht

Uudessa päiväkodissa

Ka up

•

un ed

ot n ro uo tä ikak eis le Po riv ipul hu 14 s.

s. 6

i ka

Syksy on täynnä tekemistä s. 19-25

rin

tte

ed ti n

Ta ka voit ka svu te vä ns ja ena l ain s. 4– ist 5 ym in Sy en ku ksy s. nt k 20 –2 oil ut 3 em suu aa n

•

u sl

Tar mit mo n ä v ypl aan ää a Te

PALVELUPISTE PYYRMAN

isij tka nra s.8 ma ssa gel onee n O hu olo

ajan un umia Joul ht 9 tapa s. 8-

AVOINNA ma, ke, to 9-16 ti 9-17, pe 9-15 PALVELUPISTEEN PALVELUT: • Neuvonta ja ohjaus • Matkailuneuvonta • Kaupungin isännöintitoimisto: vuokra-asuntojen välitys • Lomakepalvelu • Kaupungin avustusten hakemuslomakkeet ja hakemusten vastaanotto • Laskujen maksaminen (saajana Rauman kaupunki), kassapalvelut • Kulttuuritilojen vuokraus • Ilmoittautumiset kaupungin järjestämiin tapahtumiin tai retkiin • Lipunmyynti • Kaupungin kuntosalien avainpantit ja vuosimaksut • Pysäköinninvalvonnan toimistopalvelut (ma-pe 9–12) • Maahanmuuttajien palvelut (ajanvarauksella)

ONKO SINULLA JUTTUIDEOITA? Minkälaiset kaupungin asiat Sinua kiinnostavat? Anna meille vinkki aiheesta tai mielenkiintoisesta persoonasta. Palkitsemme juttuun johtaneet vinkit Rauma-tuotteella. Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen viestintapalvelut@rauma.fi.

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Aukioloajat 1.9.2018–30.5.2019 Pääkirjasto ma–to klo 9–19, pe klo 9–17 la klo 11–15 Lehtilukusali ma–to klo 9–19 pe klo 9–17, la klo 11–15 su klo 12–15 Kourujärven, Pyynpään ja Lapin kirjastot ma–to klo 13–19 pe klo 10–17 Kodisjoen kirjasto ti ja to klo 13–18 Kirjastoauton reittiaikataulun ja poikkeukselliset aukiolopäivät näet kirjaston nettisivuilta.

Pyyrmanissa palvelevat mm. Sanna Rantala (vas.), Mari Soilukari, Tiina Koskela, Katri Holmala ja Jenna Ylipuranen.

ESITYKSET JATKUVAT SYKSYLLÄ!

“Näyttelijät huippuja, kauniita lauluesityksiä ja erinomaine n orkesteri!” KATSOJAPALAUTE

LIPUNMYYNTI

puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi

MA-PE klo 11-17

TAPAHTUMIA

RAUMALLA

PVM TAPAHTUMAN NIMI

AIKA PAIKKA

15.–16.9. Rauman Silakkamarkkinat

la 9–17, su 9–16 Kanalinranta

15.9. Kepparitallin syystapahtuma

11 Nihattulan koulu, Oikopolku 25

19.9. EväsTauko

18 Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

22.9. SM-maantiekymppi, SAUL

12 Lähdepellon urheilukeskus, Kodisjoentie 91

29.9. Suojuoksun SM-kilpailut

13 Kauklaisten turvesuo, Vikkajantie

6.10. 70-vuotisjuhlakonsertti, Suomen katolinen fransiskaaniyhteisö

19 Pyhän Ristin kirkko

6.–7.10. Rakenna, Sisusta, Asu -messut

10–16 Rauman talviharjoitteluhalli, Teollisuuskatu 19

7.10. 30-vuotisjuhla, Värsym Baohaja

15 Poselli, Nortamonkatu 12

8.–21.10. Senioreiden kulttuuriviikot

17.10. EväsTauko

18 Pyhän Ristin kirkko

21.10. Sunnuntaikonsertti, Aarne Pelkonen (baritoni)

18 Pyhän Ristin kirkko

26.10. Honey B. & T-Bones K-7

19 Rauma-sali, Satamakatu 26, liput: Lippu.fi, Pyyrman

28.10. Sydämeni osuman sai – Teemu Roivainen & Diandra 16 Rauma-sali, liput: Ticketmaster

28.10. Godea ja lempeä -konsertti, Lappi-Kvartetti

16 Poselli, liput: Pyyrman

7.11. Isänpäiväkonsertti, Rauman Poikakuoro

18 Poselli

8.11. Ti-Ti Nallen 30-vuotisjuhlakonsertti

18 Rauma-sali, liput: Ticketmaster

14.11. EväsTauko

18 Pyhän Ristin kirkko

15.11. Konsertti, musiikkiopiston pienet pianistit

18 Musiikkiopiston alasali, Nortamonkatu 5

16.11. Konserttikiertue – Viimeinen ilta Dannyn seurassa 19 Rauma-sali, liput: Ticketmaster

17.11. 40-vuotisjuhlakonsertti, Rauman työväen naiskuoro 16 Poselli

21.11. Piano-ilta, Piia Eskolan piano-oppilaat

22.11. Syyskonsertti, Anneli Vaahtorannan piano-oppilaat 18 Musiikkiopiston pikkusali

25.11. The Great American Songbook

18 Musiikkiopiston pikkusali, Nortamonkatu 5

- Swing! -konsertti, Rauman soittokunta

16 Rauma-sali, liput: Pyyrman

28.11. Syyskonsertti, Minna Niinimaan piano-oppilaat

18 Musiikkiopiston pikkusali

30.11. Konsertti, musiikkiopiston jousisoittajat

17 Musiikkiopiston pikkusali

28.10

8.11.

16.11

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko, Kuninkaankatu 3, Prisma Rauma, Porintie 4, ma–pe 9–16 ma–la 8–21, su 10–21

PALVELUPISTE PYYRMAN: Valtakatu 2, p. 02 834 5001, ma, ke ja to klo 9–16 ti klo 9–17, pe klo 9–15

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

6.–7.1