Rauma-lehti 2/2021

Kaupungin tiedotuslehti 2 • 2021

PITSIKAUPUNGIN JOULU ON TAPAHTUMIA TULVILLAAN

SISÄLTÖ

Aurinkovoiman edelläkävijyyttä Lakariin

Robotti selvitti raumalaisten toiveet

Talousarvion 2022 keskeiset luvut

Oppivelvollisuus laajeni toisen asteen koulutukseen

Pitsikaupungin joulu

Rauma on joulutapahtumien kaupunki

Minun paikkani – kirkkoherra Valtteri Virta

Uutisikkuna

Samuli laserkeilasi maailmanperintökohteen

Sammallahdenmäki saa arvoisensa suunnitelman

Äitiysneuvola tuo turvallisuutta odotukseen

Hyvinvointialue takaa tasa-arvoiset palvelut

Oma tarina on kokemusasiantuntijan työväline

Vinkkejä liikuntaan ja vapaa-aikaan

Makupaloja kansalaisopiston kevään tarjonnasta

Jouluinen tapahtumakalenteri

26 PITSIKAUPUNGIN JOULUTARINA

Tiedotuslehti 2 | 2021 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kari Riikilä, Saija Laaksovirta, Niina Karlsson, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, p. 040 722 2034, PL 41, 26101 Rauma, Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius Kannen kuva: Saija Laaksovirta Seuraava lehti ilmestyy: 6.5.2022

facebook.com/raumafi

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ Voit vaikuttaa joukkoliikenteen kehittämiseen Sinulla on nyt mahdollisuus vaikuttaa Satakunnan joukkoliikenteen kehittämiseen vastaamalla netistä löytyvään kyselyyn. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusryhmän toteuttamalla kyselyllä selvitetään Satakunnan joukkoliikenteen yhteyksien nykytilaa ja haluttua tulevaisuuden tilaa. Vastaamalla 5.12. mennessä kyselyyn, annat tutkijoille arvokasta tietoa siitä, millaisia joukkoliikenneyhteyksien tulisi olla. Vastaa kyselyyn osoitteessa: rauma.fi/joukkoliikenne. Kyselyn linkki löytyy myös Satakunnan ammattikorkeakoulun Facebookista ja Twitteristä.

Aluevaalit lähestyvät – oletko valmis? Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus on käsillä. Soteuudistuksen myötä syntyvät hyvinvointialueet tarvitsevat omat hallintonsa ja päättäjänsä. Satakunnassa ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle eli raumalaiset äänestävät Satakunnan hyvinvointialueen ehdokkaita. Satakunnan aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua toimikaudeksi 1.3.2022–31.5.2025. Aluevaltuusto tulee päättämään siitä, missä, miten ja millaisina hyvinvointialueemme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut järjestetään vuodesta 2023 alkaen. • Ennakkoäänestys kotimaassa 12.–18.1.2022 • Ennakkoäänestys ulkomailla 12.–15.1.2022 • Varsinainen vaalipäivä 23.1.2022 • Tulokset vahvistetaan 26.1.2022 • Valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022

PÄÄKIRJOITUS 2|12|2021

RAUMASTA TULI HETKESSÄ

JOULUKAUPUNKI Rauma on päässyt positiivisesti otsikoihin ja somepostauksiin julistautuessaan joulukaupungiksi. Erityisesti Rauman tapa tehdä pieniä lämminhenkisiä asioita, kuten tarjota joululahjaksi Rauma-neuleen ohje tai lähettää pois muuttaneille joulutervehdys ja kutsu saapua jouluksi kotiin, on noteerattu laajasti. Idyllisen ja omaperäisen kaupungin pienet teot ovat kokoaan suurempia, niin kuin on Raumakin. Parasta joulukaupungin tekemisessä on kuitenkin se, että niin monet yritykset, tapahtumajärjestäjät ja erilaiset toimijat kylätoimikunnista taiteilijoihin ovat ottaneet joulukaupunki-ajatuksen omakseen. Raumalaisten aktiivisuuden ansiosta Raumasta tuli jo tänä vuonna tapahtumarikas ja tunnelmallinen joulukaupunki, jonka kehittämiseen on nyt hyvät eväät. Lehtemme perinteisestä jouluaukeamastakin tuli neljäsivuinen ja takakannen tapahtumakalenteri täyttyi jouluisista menokohteista. Meille on nyt katettu kaikkien aikojen runsain joulupöytä. Osallistumalla näytämme, että vaivannäkö ei ole ollut turhaa.

Hyvää pitsikaupungin joulua! Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

Toimitusjohtaja Erik Trast on tyytyväinen aurinkovoimalaprojektin etenemiseen. Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut mallikkaasti.

AURINKOVOIMAN

edelläkävijyyttä Lakariin Teksti: Marko Östman Kuva: Elmeri Elo

Raumalle on nousemassa Suomen ensimmäinen teollisuusluokan aurinkovoimala. PCP Finland Oy on vuokrannut kaupungilta, Lakarin alueelta yli 40 hehtaaria maata 46 vuoden sopimuksella. Yhtiön tavoitteena on saada tehtyä investointipäätös jouluun mennessä. Yhtiön toimitusjohtaja Erik Trast tarkastelee tyytyväisenä projektin etenemistä. – Yhteistyömme Rauman kaupungin kanssa on ollut erittäin toimivaa ja proaktiivista. He ymmärtävät, että kyseessä on niin sanottu pioneerityö. Me tarkastelemme tarkoin olosuhteita ja vaatimuksia, joiden pohjalta näemme, onko investointi järkevä kannattavan liiketoiminnan osalta, Trast kertoo. Lakari oli jo vuonna 2016 yksi niistä alueista, jotka CPC Finland merkitsi karttaan potentiaalisina aurinkovoimalaalueina. Trast oli tuolloin yhteydessä Rauman kaupunkiin, jossa oltiin kiinnostuneita mahdollisesta yhteistyöstä. – Sijainti on hyvä, siellä on olemassa olevaa kulutusta ja infrastruktuuria, kuten esimerkiksi hyvät verkkoliitäntämahdollisuudet. Alueella on Rauman Energian muuntaja-asema, johon olisi mahdollista liittää lisäinvestoinneilla tämän kokoinen projekti. – Ryhdyimme tuolloin kehittelemään toteutuksen suunnittelua ja teimme layout-suunnitelmat sekä yritimme saada kokonaisuuden toimimaan taloudellisesti. Neljän vuoden takaisilla sähkön pörssihinnoilla ei teollisen luokan aurinkovoimalaa ollut kuitenkaan vielä mahdollista toteuttaa järkevästi. CPC Finland ei luovuttanut, vaan jatkoi suunnittelutyötä. Viime keväänä asiat pyörähtivät jälleen eteenpäin. – Viimeisen kuuden kuukauden aikana meille on vahvistunut ajatus siitä, että tämä saadaan toimivaksi, sillä teknologian osalta on menty kehityksessä eteenpäin. Myös rahoitus on halvempaa, koska Euroopan keskuspankin ohjauskorko on negatiivinen.

Investointipäätös ehkä jo jouluksi Rauman kaupunginvaltuusto hyväksyi syyskuussa reilun 40 hehtaarin maanvuokrasopimuksen, joka kattaa seuraavat 46 vuotta. Laaja alue mahdollistaa jopa yli 20 megawatin aurinkovoimalan rakentamisen. Vuokrattu maa-ala jakautuu neljään erilliseen palstaan, joihin on suunnitelmissa asentaa yhteensä peräti 88 000 paneelia. – Suunnitelmissa paneelit jakautuvat niin, että ensimmäisellä palstalla on 15 000 paneelia ja sen tuotto on 5 MW, toisella palstalla paneeleita on 5000 ja tuotto on 1,7 MW, kolmannelle tulisi 27 000 paneelia ja tuottona olisi 8,6 MW, ja neljännellä palstalla olisi 41 000 paneelia, joiden tuotto olisi 13,2 MW, Trast tarkentaa. Projektin toteutumisen kannalta ratkaisevin asia on investointipäätös. Sen tueksi tarvitaan riittävästi informaatiota kokonaiskustannuksista. Tällä hetkellä on käynnissä kansainvälinen tarjouskilpailu, jossa haetaan Lakarin aurinkovoimalan rakentavaa tahoa. – Investointipäätös tehdään siinä vaiheessa, kun meillä on selvillä, mitä kilowattitunti tulee maksamaan. Projekti tulee strukturoida tarkasti. Tärkeitä asioita ovat esimerkiksi rakentamisen ja vuosittaisen operoinnin kustannukset. Toimiva rahoitusmalli tulisi saada valmiiksi viimeistään marraskuun lopulla ja toivon, että saisimme tehtyä periaatteellisen investointipäätöksen jouluun mennessä. – Ratkaisevaa on se, saadaanko sähköstä riittävä hinta, jotta kokonaisuus on kannattavaa, ja investointikustannukset riittävän alhaiset. Tällaisia projekteja rahoitetaan noin 10-15 vuotta, joten tärkeä osa investointipäätöksestä on loppujen lopuksi meidän oletuksemme pitkäaikaisesta sähkönhinnasta. Mikäli kaikki menee, kuten on suunniteltu, voivat paneelit tuottaa uusiutuvaa energiaa jo vuoden 2022 lopulla.

Rakennusaikataulun määrittelee muun muassa verkkoliitäntä, joka vaatii Lakarin muuntaja-aseman päivittämisen uusien komponenttien osalta. – Tämä vie tilaushetkestä noin yhdeksän kuukautta, eli jos saamme tehtyä vuoden loppuun mennessä investointipäätöksen, niin silloin aurinkovoimala saattaisi olla käytössä ensi syksynä. Toki laajemmat testit tehdään keväällä 2023, koska keväällä vuorokaudessa on tarpeeksi aurinkotunteja.

Teknologiakehityksen isot askeleet Uusiutuva energia on kiinteä osa nykyaikaa. Suomessa ollaan panostettu tuulivoimaan, mutta aurinkovoimalat on rakennettu pienimuotoisina pääsääntöisesti integroituina rakennusten, kuten esimerkiksi kauppakeskusten katoille. Lakarille suunnitellun voimalan kohdalla voidaan siis puhua edelläkävijyydestä. – Raumalla on selkeä halu olla mukana viemässä uusiutuvan energian muotoja eteenpäin. Tässä ollaan yhdessä edelläkävijyyden äärellä. Toki Suomessa on meidän lisäksemme muita toimijoita, joilla on vastaavia projekteja, eli onhan tässä varmasti sellaista niin sanottua kilpajuoksua, Trast muistuttaa. CPC Finland Oy on saksalaisen uusiutuvan energian tuotantoon ja rakentamiseen keskittyneen CPC Germanian tytäryhtiö, joka aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2011. Viimeisen kymmenen vuoden aikana CPC Finland on rakentanut tuulivoimalaprojekteja etenkin Pohjanmaalla. Aurinkovoiman hyödyntämisen haasteena on pidetty Suomen runsasta pimeää aikaa. Tämä ei Trastin mukaan ole ongelma. – Suomessa on auringonpaistetta keskimäärin maaliskuusta syyskuuhun, muuna aikana tuotto on hyvin pientä. Suomen aurinkovoiman tuotantomäärät ovat kuitenkin samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa. Ne ovat siis yllättävänkin hyviä, joskin tuotanto on luonnollisesti kevät- ja kesävoittoista. 5

ROBOTTI

selvitti raumalaisten toiveet Teksti ja kuvat: Kristiina Lehtonen

Hei raumalainen! Olen kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen ja soitan sinulle Rauman tulevaisuusasioissa… Näillä sanoilla alkoivat keskustelut kaupunginjohtajan ja niiden tuhansien raumalaisten kesken, jotka vastasivat huhtikuussa kaupungin soittoon. Linjoilla oli silloinen kaupunginjohtaja tai oikeastaan kaupunginjohtajan äänellä puhuva robotti, jolle oli annettu tehtäväksi tavoitella yli 15 000 raumalaista kertomaan mielipiteensä Rauman kehittämisestä ja tulevaisuudesta.

Digitalisaation keinoin tehoja osallistamiseen Idea robottipuheluista syntyi, kun mietittiin erilaisia strategiatyön osallistamisen tapoja. Rauma oli liittynyt mukaan Helmi-hankkeeseen, jonka tavoitteena on uudistaa työkulttuuria, toimintatapoja ja prosesseja ohjelmistorobotiikkaa ja tekoälyä hyödyntäen. Robottipuheluihin päädyttiin, koska robotti pystyy suorittamaan jopa 18 000 puhelua tunnissa ja muuttamaan vastaukset saman tien raporttimuotoon. – Robottipuhelut on yksi Rauman kaupungin käyttämä keino yhdistää osallistaminen ja digitalisaation mahdollisuudet. Halusimme saada mahdollisimman laajasti kuntalaisten mielipiteitä strategian suunnittelun avuksi, ja siihen tarvittiin robotilta lähes 46 000 puhelua, toimialajohtaja Sari Salo kertoo.

Digikehitys ei ole jäämässä pelkkään puhelinrobottiin, sillä Rauman kaupungilla on myös kaksi muuta robottihanketta. Ne liittyvät varhaiskasvatukseen sekä henkilöstö- ja talousasioihin.

Robottipuhelut oli menestys Huhtikuussa toteutettuihin robottipuheluihin vastasi ennätysmäärä raumalaisia. Uuden tekniikan avulla saatiin yli kahden tuhannen raumalaisen vastaukset kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Koskaan aiemmin ei näin iso joukko ole esittänyt näkemyksiään Rauman strategiatyöstä. – Robottipuhelut herättivät kiinnostusta jopa siinä määrin, että muutamat Rauman entisetkin asukkaat olisivat halunneet saada robottipuhelun. Saimme myös huolestuneita kyselyjä raumalaisilta, jotka eivät olleet ehtineet vastaamaan puheluun ja odottivat uutta soittoa. Heille piti vakuuttaa, että kyllä se robotti varmasti soittaa uudestaan, toimialajohtaja Sari Salo muistelee. Rauman puhelinrobotti herätti kiinnostusta muissa kunnissa ja kaupungeissa ja saimme myönteistä julkisuutta myös valtakunnan mediassa. Esimerkiksi MTV kertoi Rauman robottipuheluista suorassa Viiden jälkeen –ohjelmassaan ja soitti pätkän puhelunauhoitteesta.

Rauman kulttuuritarjontaa pidetään tärkeänä Lähes 60 prosenttia raumalaisista pitää viihtyisää asuinympäristöä muuttajien tärkeimpänä houkuttimena. Toiseksi eniten Raumalle houkuttelee muuttamaan monipuolinen kulttuuritarjonta. Tämä tulos poikkeaa selkeästi valtakunnallisen muuttohalukkuustutkimuksen tuloksista, joissa vetovoimaiset työpaikat nousevat kakkostilalle. Raumalaisten mielestä työpaikat ovat vasta neljänneksi tärkein houkutin potentiaalisille muuttajille.

Matkailijoita houkuttelevat festivaalit ja tapahtumat Raumalaisten mielestä matkailijoita ja kävijöitä houkutellaan parhaiten festivaaleilla ja tapahtumilla. Peräti 73 prosenttia vastaajista asettaa tämän vaihtoehdon ykköseksi. Vanha Rauma ja kaunis keskusta on yhtä selkeä kakkonen 18 prosentin osuudella. Tulokset ovat lähes identtisiä kaikissa ikäluokissa. Nuorimmilla vastaajilla (18-29-vuotiaat) Vanhan Rauman ja kauniin keskustan merkitys on jonkin verran muita ikäluokkia suurempi.

Rauman tarjontaan ollaan aika tyytyväisiä Reilut 2000 robottipuheluihin vastannutta pitää Rauman tarjontaa hyvänä, kun puhutaan kulttuuri ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista, asuntotarjonnasta ja kaupallisista palveluista. Yli puolet vastaa Raumalla jo olevan kaikkea riittävästi.

STRATEGIA KERTOO, MITEN RAUMA PIDETÄÄN ELINVOIMAISENA

Kaupunginjohtajan äänen lainannut robotti soitti lähes 46 000 puhelua raumalaisille.

Kaupunkistrategian tekeminen on iso prosessi, jossa osallistetaan laajasti kuntalaisia, henkilöstöä ja kaupungin kanssa yhteistyötä tekeviä tahoja. Sidosryhmistä tärkeimpiä ovat kuntalaiset, joita kuunnellaan herkällä korvalla. Strategian tekeminen aloitettiin nykytilanteen selvittämisellä ja kerättiin päättäjille laaja tietopaketti raumalaisten hyvinvoinnista ja kaupungin elinvoimaisuudesta. – Nykytilanteen analysointi on tärkeää, jotta tiedämme missä asioissa haluamme olla nykyistä parempia ja mitä pitäisi kehittää. Strategian tarkoitushan on kertoa muutoksesta, jonka haluamme saavuttaa ja millaisella toimintakulttuurilla muutos toteutetaan. Kyse on sellaisen menestysreseptin laatimisesta, jolla vahvistetaan Rauman elinvoimaa ja sitä kautta raumalaisten hyvinvointia. Strategia on kaupungin tärkein ja vaikuttavin suunnitelma, prosessia vetävä Sari Salo kertoo.

Uusi kaupunginjohtaja mukaan strategiatyöhön Viidennes vastaajista haluaisi kuitenkin lisää työ- ja koulutuspaikkoja. – Tulosten perusteella raumalaiset näyttävät olevan aika tyytyväisiä Rauman tarjontaan. Tämä on itselleni yllätys. Tekstaripalstoja ja mielipidekirjoituksia lukemalla ja somea seuraamalla saa toisenlaisen kuvan. Taitaa kuitenkin olla niin, että suhteellisen pieni tyytymättömien joukko pitää ääntä, ja tyytyväiset ovat hiljaa, ellei sitten suoraan kysytä, kuten tehtiin robottikyselyssä, Sari Salo pohtii.

Nuoret haluavat kestävää kehitystä Robottikyselyn ehkä tärkein kysymys koskee Rauman brändäämistä. Kun kysytään minkälainen kaupunki Rauman tulisi olla tulevaisuudessa, kärkisija riippuu vastaajan iästä. Nuoret näkevät Rauman mielellään kestävän kehityksen kaupunkina. Lähes yhtä paljon saavat kannatusta kulttuuri- ja tapahtumakaupunki sekä liikunta- ja harrastuskaupunki. Kaupalliset palvelut ovat nuorille selkeästi tärkeämpiä kuin vanhemmille ikäryhmille. 30-64 –vuotiaiden vastauksissa kulttuuri- ja tapahtumakaupunki nousee ykköseksi noin viiden prosenttiyksikön erolla kestävän kehityksen kaupunkiin sekä liikunta- ja harrastuskaupunkiin. Vanhemmassa ikäryhmässä (64+) liikunta- ja harrastus sekä kulttuuri- ja tapahtumakaupunki ovat tasavahvoja voittajia. Missään ikäryhmässä ei kuitenkaan nouse ylivoimaista voittajaa vaan vaihtoehdot saavat aika tasaisesti kannatusta lukuun ottamatta vaihtoehtoa koulutuksen ja työpaikkojen kaupunki, jonka kannatus jää alle 4 prosentin.

Kuluva vuosi on ollut raumalaisille vaikuttamisen supervuosi, ja strategian tekemiseen osallistettiin aikaisempaa laajempi joukko. Kuntalaiset saivat keväällä osallistua robottipuheluiden lisäksi palvelujen arviointiin. Tulevaisuutta sekä kuntalaisten ja yritysten tarpeita mietittiin vaikuttajaverkostojen sidosryhmätapaamisissa. Myös kaupungin oma henkilöstö osallistui tulevaisuustyöhön. Syyskuussa päättäjien aloittaessa tulevaisuuskuvan hahmottamisen, käytössä oli kuntalaisten, elinkeinoelämän ja henkilöstön näkemykset. Kun valtuusto on nyt pitänyt kaksi ja kaupunginhallitus yhden seminaarin, alkaa strategian sisältö kirkastua ja yhteisymmärrys tavoitteista vahvistua. Vielä tarvitaan kuitenkin sekä virkamiesten että päättäjien työpanosta ennen kuin ollaan valmiita kertomaan tämän valtuustokauden keskeisistä tavoitteista. – Isoista asioista on kyse, kun tavoitellaan esimerkiksi raumalaisten hyvinvointia, talouden tasapainoa ja työpaikkoja tarjoavien yritysten menestymistä. Päättäjät ovat jo pohdinnoissaan hyvässä vauhdissa ja strategiatyötä jatketaan heti tammikuussa, kun uusi kaupunginjohtaja aloittaa työt Raumalla, Sari Salo kertoo.

Toimialajohtaja Sari Salolla on strategiaprosessien johtamisesta monien vuosien kokemus.

TALOUSARVIO 2022

TALOUSARVIO 2022 (Kaupunginjohtajan esitys)

TP 2020

TA 2021

TA 2022

39 041

39 060

39 016

21 %

20,5 %

183,3 M€

187,0 M€

191,3 M€

-215,3 M€

-224,6 M€

-231,8 M€

Vuosikate

37,5 M€

23,5 M€

25,9 M€

Lainat vuoden lopussa

50,3 M€

63,8 M€

102,2 M€

Vuosikate % poistoista

203,1

124,3

159,1

1 776 €

1 633 €

2 617 €

Asukasluku Veroprosentti Verotulot Toimintakate

Lainat euroa/asukas*

Toimintakate on toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa verorahoituksella (verot + valtionosuudet) katettavan osuuden. Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus, joka on käytettävissä investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. * Lainat ilman konserniyhtiöille välitettyjä lainoja

Tekninen toimiala 15 % (46,3 M€)

Toimintatuotot 29 % (106,8 M€) Valtionosuudet 17 % (65,3 M€)

Sivistystoimiala 28 % (88,8 M€)

Rahoitustuotot 1 % (2,7 M€)

Toimintamenot 316,4 M€

Toimintatulot 363,4 M€

Työllisyyden hoito 1 % (3,7 M€) Konsernihallinto 3 % (10,7 M€) Konsernipalvelut 3 % (10,0 M€)

Sosiaali- ja terveystoimiala 50 % (156,9 M€)

Verotulot 53 % (191,3 M€)

SUURIMMAT INVESTOINTIKOHTEET 2022

Karin kampus

30,0 M€

Uusi paloasema

4,0 M€

Kaunisjärven vanhainkoti

3,1 M€

Vanhojen rakennusten korjaus

1,0 M€

Kunnallistekniikan peruskunnostus

1,0 M€

OPPIVELVOLLISUUS LAAJENI

toisen asteen koulutukseen Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Laajennettu oppivelvollisuus tuli Suomessa voimaan elokuussa. Jatko-opintoihin hakeutumisvelvollisuus otettiin käyttöön jo tammikuussa. Samalla oppivelvollisuusikä korotettiin 18 ikävuoteen. Uudistuksen tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä nuori suorittaa myös toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuuden laajentamisella pyritään koulutus- ja osaamistason nostamiseen, oppimiserojen kaventamiseen, koulutukselliseen tasa-arvoon sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Oppivelvollisuuslain piiriin kuuluvat keväällä 2021 perusopetuksen 9. luokalla olleet eli pääosin vuonna 2005 syntyneet ja sitä nuoremmat. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori saa jatko-opinnot suoritettua tai täyttää 18 vuotta. Suomessa koulutustaso on korkea, joten pelkällä peruskoulun päättötodistuksella on tänä päivänä vaikea päästä työelämään. Rauman kaupungin oppivelvollisuuskoordi-

naattori Mia-Maria Mattila ohjaa ja auttaa raumalaisia nuoria, jos koulunkäynnissä tai jatko-opintoihin pääsemisessä on haasteita. Raumalla tilanne on kuitenkin todella hyvä, ja lähes kaikki perusopetuksesta valmistuneet nuoret suorittavat tällä hetkellä jatko-opintoja. – Luontaisesti jokaisella nuorella on jokin ajatus tulevaisuudesta ja siitä, mitä sen saavuttaminen edellyttää. Jos nuori ei kuitenkaan käy koulussa, siihen on aina jokin syy. Tällaisissa tilanteissa pyrin nuoren ja huoltajien kanssa löytämään tilanteeseen ratkaisun. Ensisijaista on nuoren hyvinvointi ja riittävä koulukunto. Jos ei voi hyvin, koulunkäyminen on raskasta, Mia-Maria Mattila sanoo. Rauman perusopetuksen opinto-ohjaajat ovat tukeneet nuoria yhteishaussa ja jatkoopintoihin suuntautumisessa jo pitkään. – Asuinkunnalla on ohjaus- ja valvontavastuu nuorten koulunkäynnistä. Asuinkunta on velvoitettu valvomaan opintojen

jatkumista, ja oppilaitosten pitää ohjata nuoria. Jos jatko-opintopaikkaa ei löydy, vaihtoehtona on tutkintokoulutukseen valmentava koulutus, Mattila kertoo. TUVA eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus alkaa valtakunnallisesti ensi syksynä. Siinä nuorella on mahdollisuus saada ohjausta oman urapolun suunnitteluun ja tutustua sekä lukiokoulutukseen että ammatillisten oppilaitosten alavaihtoehtoihin. Oppivelvollisille toisen asteen opinnot ovat maksuttomia sen kalenterivuoden loppuun asti, kun täyttää 20 vuotta tai on valmistunut. Opiskelija saa tarvittavat kirjat ja opiskeluvälineet oppilaitoksesta. Koulumatkatuet tulee edelleen hakea Kelasta. – Toivon, että raumalaisilla nuorilla on rohkeutta ottaa vastaan ohjausta jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. On olemassa erilaisia polkuja, joista löytyy varmasti jokaiselle sopiva, Mattila toteaa.

Oppivelvollisuuskoordinaattori Mia-Maria Mattila auttaa nuoria pääsemään jatko-opintoihin.

Suomen kaunein Joulukaupunki

PITSIKAUPUNGIN JOULU

ikoja sitten saapui Rauman satamaan kaukaa maailman meriltä purjelaivojen salamatkustajina erityisen valovoimaisia ja taitavia joulutonttuja. Nämä joulutontut olivat kuuluisaa pitsinnyplääjien sukua. Tärkeintä heille oli koristautua ja koristella, oli sitten arki tai juhla. Tontut rakastivat kaikkea kaunista, tunnelmallista ja herkullista. Kauneus on taidossa ja yksityiskohdissa, he sanoivat.   Juuri siitä syystä Rauma veti heitä puoleensa. Kaunosieluisten tonttujen sydän suli läntisen kaupungin kohdalla. He ymmärsivät heti, miksi kaupunkia kutsutaan Raumaksi eli sulaksi virraksi, niin virkistävältä se tuntui pitkän matkan jälkeen. Ja niin tontut päättivät jäädä kaupunkiin. Tarkoilla tonttusilmillään he näkivät satoja vuosia eteenpäin, miten kaupunki vain kaunistuisi vuosien saatossa, miten paljon iloa ja lämpöä se tulisi vielä tarjoamaan ihmisille! Kaupungin kaduille rakennettaisiin pastellin sävyisiä puutaloja. Valo leikkisi täällä kauniimmin kuin missään muualla, muodostaen taideteoksia ihmisten ihasteltaviksi. Kaupungista tulisi Suomen kaunein joulukaupunki, jossa olisi aivan erityinen joulun tunnelma, ja joka tunnettaisiin Pitsikaupungin joulu -nimellä.    Tontut elelivät vuosisatoja Rauman puutalojen vinteillä, kellareissa ja muissa salaisissa paikoissa. He pitivät huolta koko kaupungista, ja samalla juurtuivat paikkakunnalle. Tonttujen sukupuu on laaja, ja sukujen nimissä vilahtelevat talojen ja pitsien nimet. Arvellaan, että heidän vaikutuksensa on näkynyt myös siinä, että alue on tullut tunnetuksi myös omintakeisesta kielestään. Heillä on pienet tonttusormensa mukana monessa asiassa. Osa näistä merenkulkuun tottuneista joulutontuista oli myös kovin kurittomia, vuosien saatossa täällä on todistettu monenlaisia jäyniä ja jekkuja. Kaunosieluilla on aina pilkettä silmäkulmassaan.   Odotamme jännityksellä mitä joulutonttujen suku keksii taas huomenna. Mitähän se mahtaa olla? Kuuntele joulutarina rauman kielellä netissä osoitteessa:

rauma.fi/joulu/pitsikaupungin-joulutarina

Neulo joululahjaksi Rauma-neule Joulukaupunki Rauma on lahjoittanut pitsikuvioisen Rauma-neulepaidan mallin kaikkien raumalaisten ja muiden neulojien vapaaseen käyttöön. Mallin ovat suunnitelleet pitsitaiteilija Tarmo Thorström ja Katrina Salo. Inspiraationa ovat toimineet Uus kultseppä ja Mandeljepyri-pitsit. Rauma-neuleen ohje löytyy suomeksi ja englanniksi Rauman joulusivustolta osoitteesta rauma.fi/joulu/muutajouluista/raumaneule. Joululahjaksi sopii myös Rauman kansalaisopiston Neulotaan Raumaneule -kurssi. Lisätietoja kurssista Rauma-lehden sivulla 30.

Joulukuusen voi ostaa monesta paikasta Joulukuusen ostopaikkoja löytyy eri puolilta kaupunkia. Luvat kuusien myymiseen on annettu Kappelinsalmentien ja Luoteisväylän kulmauksessa olevalta veneiden talvisäilytyspaikalta, Pyynpäänkadun ja Metsätähdentien kaulmauksessa olevalta paikoitusalueelta sekä Raumanmerenkadun ja Bergströminlammen paikoitusalueilta. Keskustassa joulukuusen voi saada hankittua Kalatorilta, vanhan kirkon raunioiden reunalta. Kuusimyyjät saapuvat paikalle yleensä joulukuun alkupuolella.

Raumalla järjestetään tänä jouluna JouluILOlahjakeräys Rauman kaupunki ja Rauman Nuorkauppakamari järjestävät yhdessä JouluILO-lahjakeräyksen 7.-12.12. Lahjat lajitellaan keräystä seuraavan viikon kuluessa ja jaetaan lahjojen saajille 20.–22.12. Aiemmin osana valtakunnallista Joulupuukeräystä järjestetty kampanja toteutetaan tänä vuonna täysin itsenäisenä hankkeena omalla JouluILO-nimellä. – Kaupunki ja keräyksen projektiryhmä ovat yhdessä päättäneet järjestää oman erillisen keräyksen, jotta pystymme paikallisesti varmistamaan, että apu menee täysimääräisenä sitä tarvitseville, Rauman Nuorkauppakamarin projektipäällikkö Juho Hermikoski toteaa. Rauman JouluILO –kampanjan keräyspiste on Rauman Prismassa, ja avuntarvitsijat tavoitetaan Rauman kaupungin sosiaalipalvelujen ja opiskeluhuollon avustuksella. – Lahjoittajien ja avuntarvitsijoiden näkökulmasta ainoastaan keräyksen nimi on muuttunut, muutoin kaikki jatkuu entiseen malliin, Rauman kaupungin osalta keräyksen toiminnasta vastaava Sari Ågren kertoo. – Kaupunki ja Nuorkauppakamari ovat ilahduttaneet vähävaraisia lapsiperheitä joulukeräyksellä jo vuodesta 2008. Monet lapset, jotka olisivat muuten jääneet ilman joululahjaa, ovat saaneet lahjansa joulukeräyksen ansiosta. Lahjan tarvitsijoita on vuosien saatossa ollut runsaasti, Ågren sanoo.

Hanki persoonalliset ja uniikit joululahjat Vanhan Raatihuoneen museokaupasta Museokauppa Kistupuad täyttyy joulun alla käsintehdyistä joulukoristeista ja uniikeista joululahjaideoista. Puodista löytyy paikallisten kädentaitajien tuotteita. • Puhalletusta lasista valmistetut, käsinmaalatut joulukuusenkoristeet

Palvelupiste Pyyrmanista • Graafikko Erik Bruunin suunnittelema ihastuttava juhlavuoden juliste • Vanha Raatihuone -kuosiset tyynyliina, keittiöpyyhe sekä tiskirätti. Kaikista kohteista löytyvät myös kauniit ja persoonalliset joulukortit.

• Piparkakunmakuiset joulusuklaalevyt • Glöginmakuiset Joulpukin hyvälliset Vanha Rauma-aiheisella kuvituksella • Riikinkukko-lapastarvikepaketit, jonka kuvio pohjautuu keskiaikaiseen täkänään • Vanhanajan adventtikalenterit • Vanha Rauma –aiheiset joulukalenterit (myös Rauman taidemuseosta)

Rauman taidemuseon museokaupasta • Taidemuseon taidetiskirätti Kosti Koskisen maalauksilla tai Albert Edelfeltin teoksella. Vanha Raatihuone museokauppa Kistupuad, Kauppakatu 13

Rauman taidemuseo Kuninkaankatu 37

Palvelupiste Pyyrman Valtakatu 2 A

RAUMA ON JOULUTAPAHTUMIEN KAUPUNKI! Näiden ja muiden jouluisten tapahtumien tarkemmat tiedot löydät osoitteista: rauma.fi/tapahtumat rauma.fi/joulu

VKO 48 1.12. klo 19–20 Joulu yhdessä, Rauma Flikkatten Göör, Pyhän Ristin kirkko 3.12. klo 11.30 Soppaa ja sympatiaa ja Kauneimmat Joululaulut, Lokki-talo, Satamakatu 2, sisäpiha 4.12. klo 10–15 Kirjoita joululahja -kurssi, Tarvonsaaren koulu, Lyseokatu 2, ennakkoilmoittautuminen Rauman kansalaisopistoon

klo 10–14 Jouluinen lauantai keskustassa

klo 12–15 Vanhanajan joulu ja myyjäiset, Sepän torppa, Kodisjoentie 1449

klo 14 Lapsiperheiden jouluinen Vanhan Rauman kierros, liput ostettava ennakkoon: doerz.com/visitrauma

klo 18 Jouluinen majataloilta, Pyhän Ristin kirkko

VKO 49 7.12. klo 16–19 Sorkan kyläyhdistyksen jouluaitta

klo 18 Tuikkivat torvet – Rauman musiikkiopiston vaskisoittajien konsertti, Poselli

8.12. klo 16–19 Merimuseon joululahjavalvojaiset, Rauman merimuseo. Museolippu sekä Joulu merellä -opastus klo 18 ”maksa mitä haluat” –hintaan

klo 18 Kauneimmat Joululaulut, Jyrkänkallion maja, Kortela

klo 18.30 Jouluiset yhteislaulut, Lapin työväentalo

9.12. klo 16–19 Sorkan kyläyhdistyksen jouluaitta

klo 18 Kauneimmat Joululaulut, Voiluodon kylätalo

klo 17.30–19.30 Joulu Kortelassa, Tenhonperän Rantasaunan pihaalue

10.12. klo 9–14 Rauman normaalikoulun joulutervehdys Seminaarin puutarhalla

Raumalla on todella paljon erilaisia jouluisia tapahtumia. On ollut ilo huomata, miten on lähdetty yhdessä tekemään Raumasta tapahtumarikas ja tunnelmallinen joulukaupunki. – Satu Saarinen, kaupunkikehitysjohtaja –

klo 17–20 Ilmainen sisäänpääsy Rauman museokohteisiin (Vanha Raatihuone, Marela ja Rauman taidemuseo

klo 17–20 Ohjelmallinen glögi-ilta, Marela

klo 18–21 Kiertävä teatteriesitys: Tontut saapuvat Raumalle, Vanha Rauma

klo 19 Joulun odotuksessa -konsertti, Kamarikuoro Ankkuri, Pyhän Ristin kirkko

11.12. klo 11–14 Sorkan kyläyhdistyksen jouluaitta

klo 10–14 Jouluinen lauantai keskustassa

klo 12–14 ja 14–16 Piparipaja perheille, Marttapirtti, sitova ennakkoilmoittautuminen: raumanmarttayhdistysry@gmail.com

klo 14 Lapsiperheiden jouluinen Vanhan Rauman kierros, lähtö: Raatihuoneen edusta. Liput ostettava ennakkoon: doerz.com/visitrauma

klo 15–17 Ikäihmisten adventtijuhla, Nuortentalo

12.12. klo 12–16 Teresia Lönnströmin syntymäpäivä, Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo

klo 13.13–18 Käsillätekijöiden joulumyyjäiset ja glögitarjoilu, Kirkonkellari Pyhän Ristin kirkon vieressä

klo 14, 16 ja 18 Kauneimmat Joululaulut, Pyhän Ristin kirkko

klo 18 Kauneimmat Joululaulut ja enkelikirkko, Kodisjoen kirkko

VKO 50 13.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut, Kaaron seurakuntakoti

TAIDETTA LAHJAKSI! Joulun aikaan on erinomainen tilaisuus tutustua raumalaisten taiteilijoiden näyttelyihin ja työhuoneisiin sekä hankkia ainutlaatuiset taidelahjat. Katso tarkemmat tiedot rauma.fi/joulu tai taiteilijoiden omilta sivuilta.

Taidekodin tunnelmallinen joulu

14.12. klo 12 Kauneimmat Joululaulut, Monnan kappeli

Taidekoti Ylen, Kodisjoki, taidekotiylen.fi Perinteistä joulun tunnelmaa ITE-taiteilija Väinö Ylenin seimiasetelman ääreltä.

klo 16–19 Sorkan kyläyhdistyksen jouluaitta, Sorkanmaantie 398

Työhuone Näsi & Roos

klo 18 Kauneimmat Joululaulut, Lapin kirkko

Taidenäyttely kuvataiteilijoiden työhuoneella. Myynnissä taidetta, joulukortteja, kalentereita ja kirjoja.

Iltasoitto - Rauman musiikkiopiston oppilaskonsertti, Poselli

15.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut, Vermuntilan rukoushuone 16.12. klo 16–19 Sorkan kyläyhdistyksen jouluaitta, Sorkanmaantie 398

klo 18 Kauneimmat Joululaulut, Pyhän Ristin kirkko

18.12. klo 11–14 Sorkan kyläyhdistyksen jouluaitta, Sorkanmaantie 398

klo 12–15 Lukon Kettumaa -talviliikuntatapahtuma, Lähdepellon urheilukeskus

klo 10–14 Jouluinen lauantai keskustassa

klo 14 Lapsiperheiden jouluinen Vanhan Rauman kierros, lähtö: Raatihuoneen edusta, liput ostettava ennakkoon: doerz.com/visitrauma

klo 14 Lasten Kauneimmat Joululaulut, Pyhän Ristin kirkko

19.12. klo 10 Kauneimmat Joululaulut –jumalanpalvelus, Pyhän Ristin kirkko

klo 13 Kauneimmat Joululaulut, Kulamaan laavu, Korpitie

VKO 51 20.12. klo 18 Laulan joulun sydämiin - Rauman musiikkiopiston lauluoppilaiden joulukonsertti, Nuortentalo 23.12. klo 14 Kauneimmat Joululaulut, Palvelukeskus Saga 26.12. klo 15 Kauneimmat Joululaulut, Lapin seurakuntakoti 28.12. klo 18–19 Enkelikirkko, Pyhän Ristin kirkko 6.1.

klo 16 Kauneimmat Joululaulut, Unajan seurakuntakoti

Muutokset ja peruutukset mahdollisia.

Lisää tapahtumia lehden takakannessa!

Joulunäyttely Rauman Taidegraafikoiden työhuoneella Esillä raumalaisten taidegraafikoiden teoksia, kehyksissä ja vedoksina. Myynnissä lisäksi kortteja ja kirjoja. raumantaidegraafikot.blogspot.com

Keramoksen joulu Raumalaisten keraamikkojen veistoksia ja joulun tunnelmaa puodissa. keramos.fi

Taidenäyttely Lumous Art & Design Salme Kauppi Näyttely koostuu akvarelli- ja öljymaalauksista, joihin inspiraation ovat antaneet havainnot luonnosta ja eri vuodenajoista. salmekauppi.fi

Taidenäyttely Galleria Tuula Kallas Esillä muun muassa uniikkeja akvarellimaalauksia ja kortteja. tuulakallas.com

Joulu saapuu kaupunkiin Galleria Kempas Kuvataiteilija Lasse Kempaksella on galleriassaan esillä aivan uutta tuotantoa tältä vuodelta. Tutustua voi myös vanhempaan tuotantoon. kempas.fi

Ateljee Eila Minkkinen Kuvanveistäjä ja hopeaseppä Eila Minkkisen työhuone, näyttely ja myymälä. Ateljeen ikkunanäyttelyssä voi nähdä Rauman Vanhan Raatihuoneen kellotornissa asuvan Pönthiittisen muotokuvan. dlc.fi/~eilamink

Kuutti Lavosen grafiikkaa Auleenin talossa Taiteilija Kuutti Lavosen myyntinäyttely.

Keramiikkataide Kirsi Backman Kirsi Backmanin uniikkikeramiikkaa, metalliveistoksia ja reliefejä. kirsibackman.net Julkkisgalleria Teuvo Salminen Teuvo Salmisen karikatyyrinäyttely. teuvosalminen.com

MINUN PAIKKANI

Rakkaus kotikaupunkiin syntyy paikoista ja ihmisistä – ennen kaikkea niiden luomista muistoista. Tässä juttusarjassa tutustumme tunnettujen paikallisten ihmisten rakkaisiin paikkoihin Raumalla sekä niiden nostattamiin muistoihin.

Unajan laavulla

LUONNON RAUHAA & LÄSNÄOLOA

Teksti ja kuvat: Marko Östman

Rauman seurakunnan uusi kirkkoherra Valtteri Virta viihtyy perheensä kanssa luonnon helmassa. Hyvin usein hän suuntaa puolisonsa Kirsin sekä tyttäriensä 10-vuotiaan Oonan ja 6-vuotiaan Venlan kanssa Unajan Metsästäjät ry:n ylläpitämälle laavulle. Lintujen laulun värittämä hiljaisuus on kuin äänikanvaasi, joka saa hengityksen tasaantumaan. Tuli tarttuu koivuhalkoon ja viimeistelee laavun levollisen tunnelman. Miksi juuri tämä paikka on Valtteri Virralle ja hänen perheelleen tärkeä? Valtteri: Liikumme monipuolisesti luonnossa. Tämä paikka on Vasaraisten ja Vermuntilan alueella sijaitsevan Seitsemän järven kävelyreitin varrella. Vaikka kyseessä on Unajan Metsästäjät ry:n laavu, on se tarkoitettu kaikkien luonnossa

liikkujien käyttöön. Olen ollut itse mukana rakentamassa tätä. Luonto on siis tärkeä osa perheen vapaaaikaa. Mitä luonto heille tarjoaa? Valtteri: Teemme Kirsin kanssa sosiaalista ja vuorovaikutuksellista työtä, jossa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Vastapainoksi luonto tarjoaa rauhaa ja mahdollisuuden olla hiljaa omien ajatustensa kanssa. Luonto vie perusasioiden, eli elämän kiertokulun äärelle. Kirsi: Luonto tarjoaa myös konkreettisuutta lähiruoan kuten sienien, marjojen ja riistan kautta. Lapset oppivat luonnossa liikkumisen sääntöjä ja taitoja sekä luonnon kunnioittamista. Etenkin viimeisen puolentoista vuoden aikana ihmiset ovat suunnanneet tutustumaan omaan lähiympäristöönsä. Min-

kälaiset mahdollisuudet Rauma tarjoaa luonnossa liikkumiseen? Valtteri: Raumalla on hyvät mahdollisuudet, kunhan lähtee tutkimaan niitä rohkeasti. Esimerkiksi tämä Seitsemän järven kävelyreitti on todella kaunis ja monipuolinen. Kirsi: Myös meri ja saaristo ovat osa luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia. Luonnossa liikkuminen on kaikille tasa-arvoista, sillä se ei vaadi edes isoja taloudellisia satsauksia. Luonnossa on helppo olla aidosti läsnä hektisen arjen keskellä. Mitkä asiat Virran mielestä korostuvat aidossa läsnäolossa? Valtteri: Rauhaa ei välttämättä löydy ennen kuin ihminen osaa pysähtyä kysymään itseltään rehellisesti, mitkä asiat ovat merkityksellisiä. Aito läsnäolo kohtaamisissa pohjautuu avoimuuteen

ja rehellisyyteen. On nähtävä jokaisen ihmisen mittaamaton arvo ja arvostettava sitä, vaikka toinen suhtautuisi asioihin eri tavalla. Valtteri Virta valittiin viime keväänä Rauman seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi. Miltä valinta tuntui ja miten hän näkee oman työnsä? Valtteri: Valinta oli yllätys, mutta samaan aikaan olin todella otettu, että osoitettiin tällaista luottamusta. Minulla on vahva tahto olla luottamuksen arvoinen. Alkava vuosi on jakso, jonka aikana kartoitan, millä tavoin Rauman seurakunta menee tästä hetkestä eteenpäin. Pidämme kiinni niistä, missä olemme hyviä, mutta myös uudistaudumme asioissa, joissa näemme sellaisia tarpeita. Miten Valtteri Virta näkee maailman muutokset kirkon ja seurakunnan silmin tarkasteltuna? Valtteri: Ihmisten arki täyttyy monenlaisilla asioilla, ja sitä kautta kiireet ja paineet painavat päälle. Ei siinä kohtaa ole aikaa pohtia elämän syviä kysymyksiä. Jokainen kuitenkin huomaa esimerkiksi menetyksen, surun tai uuden syntymän ilon hetkellä elämän pohjautuvan perustavan laatuisiin asioihin. Nämä taitekohdat osoittavat seurakunnan merkityksen. Meitä arvostetaan ja olemme iloisia, että saamme palvella raumalaisia.

Seitsemän järven kävelyreitin varrella oleva laavu on kirkkoherra Valtteri Virralle tärkeä paikka.

Pyhän Ristin kirkon torni näkyy joka puolelle kaupunkia, ja vaikka se ei olisi koko ajan mielessä, ihmiset tietävät seurakunnan vaikuttavan taustalla. Seurakunta pitää kiinni perinteistä ja omasta ydinsanomastaan, mutta samaan aikaan täytyy muuttua maailman mukana. Meidän tulee kysyä raumalaisilta, miten voimme palvella heitä entistä paremmin. Kyse on vuoropuhelusta ja siitä, että olemme siellä missä ihmiset ovat. Tästä hyvänä esimerkkinä on verkkoviestintä ja sosiaalinen media, joihin olemme panostaneet. Rauman seurakuntaan oli syyskuun loppuun mennessä liitytty enemmän kuin viime vuosina kokonaisen vuoden aikana. Pitsikaupungin joulua juhlistetaan tänä vuonna entistä suuremmin menoin. Mitkä asiat tekevät Raumasta täydellisen joulukaupungin? Entä mitä Virran perheen omaan jouluun kuuluu? Valtteri: Rauma on perinteikäs kaupunki, jossa on jo vahvat olemassa olevat jouluperinteet. Keski-eurooppalaista joulumarkkinatunnelmaa ajatellen Vanha Rauma on miljöönä ainutlaatuinen. Rauman seurakunta ja kaupunki miettivät yhdessä, miten Raumaa voitaisiin joulukaupunkina nostaa enemmän esiin. Yhtenä ajatuksena on toteuttaa jouluna 2022 jouluevankeliumin kertomukseen pohjautuva, valtakunnallisestikin merkittävä näytelmä, joka kulkisi Vanhassa Raumassa ja Pyhän Ristin kirkolla.

Meidän perheessämme joulu on luonnollisesti hyvin työpainotteista aikaa. Työni jaksottaa perheemme joulunviettoa, mutta saamme toki rauhoittua yhdessä joulunviettoon. Olemme yhdessä lähimpien kanssa, käymme joulusaunassa ja syömme jouluruokaa, eli meillä on hyvin perinteinen tapa viettää joulua.

TOP 3 -PAIKAT: 1. UNAJAN METSÄSTÄJÄT RY:N LAAVU Tämä laavu on oiva esimerkki siitä, miten perheemme nauttii luonnon rauhasta. Laavu on kaikkien raumalaisten vapaassa käytössä oleva kohde, jonne kannattaa tulla paistamaan makkaraa tai muuten vain ulkoilemaan. 2. SAARISTO Vietämme etenkin kesäisin paljon aikaa saaristossa ja siellä sijaitsevalla kesämökillä. Saaristokin on luontokohde, ja rannikon lapselle meri on aina meri – sen merkitys on todella suuri. 3. RAUMAN PÄÄKIRJASTO Pidämme kaikki lukemisesta ja lapset tykkäävät, kun saavat valita itselleen mieluisaa luettavaa. Tämän haastattelun jälkeenkin suuntamme kirjastoon.

UUTISIKKUNA

SELKÄMEREN KANSALLISPUISTO ON 10-VUOTIAS Selkämeren kansallispuiston perustamisesta tuli kesällä kuluneeksi 10 vuotta. Lailla perustettu puisto ulottuu kahdeksan kunnan alueelle noin 150 kilometrin matkalla etelä-pohjoissuunnassa Kustavista Merikarvialle. Rauman kaupungilla oli merkittävä osuus ponnisteluissa puiston perustamiseksi, ja Rauman kaupungin saaria ja vesialuetta liitettiin Selkämeren kansallispuistoon vuonna 2016. Näistä syistä Selkämeren kansallispuisto on pinta-alaosuuttaan raumalaisempi. Selkämeren kansallispuisto on ennen kaikkea merikansallispuisto. Valtaosa puistoalueesta on veden alla vain alle pari prosenttia 1000 neliökilometrin pinta-alasta on kuivaa maata. Kansallispuisto on lähtökohtaisesti luonnonsuojelualue. Käytännössä kansallispuistotyö on paljolti virkistyskäyttöä ja merellistä matkailua mahdollistavaa kehittämistä ja hoitamista, huolehtimista rakennuskannasta ja rakenteista, yhteistyötä sidosryhmien, kävijöiden ja erityisesti valtion alueita hallinnoivan Metsähallituksen kanssa. Kaupunkiorganisaation yhteyshenkilönä on tarkastusmestari Marjo Aikko.

OMALLA MAALLAAN – Kyläkuvaaja Hanna Heinilä taidemuseossa 31.1.2022 saakka Rauman taidemuseossa on esillä luvialaisen kyläkuvaaja Hanna Heinilän (1890-1981) valokuvista vuosilta 1910-1920 koostuva näyttely. Heinilän kuvista välittyy mennyt kulttuurimaisema, kyläyhteisön ja perhesuhteiden merkityksellisyys sekä juhlat, mutta myös tavallinen arki, lasten leikit ja naisten työt. Näyttelyssä on myös lasten huone, joka herättää valokuvien maailman eloon ja houkuttelee katsomaan, näkemään ja havainnoimaan. Lasten huoneessa voi tutkia ja oivaltaa, asettua kuvaan tai toimia valokuvaajana. Lasten huoneen kuraattoreina toimivat museointendentti Heta Kaisto ja kuvataiteilija Mollu Heino. Lasten huoneen ovat toteuttaneet yhdessä Mollu Heino ja Luvialla työskentelevä Maria Leppänen. Näyttelyn valokuvat ovat Luvia Seor ry:n kokoelmista sekä Hanna Heinilän suvulta.

VANHASSA RAUMASSA KÄYNNISTYI JÄTEHUOLLON KORTTELIKERÄYS Raumalla on käynnistynyt jätteiden korttelikeräyskokeilu, jolla hankitaan tietoa ja kokemuksia uudenlaisesta toimintamallista. Siinä tiheästi asutulla pientaloalueella on oma yhteinen keräyspiste, johon erilaiset jätteet voidaan lajitella. Yhteiseen jätteenlajittelupisteeseen voi tuoda polttokelpoisen jätteen lisäksi biojätettä, paperia, lasi-, kartonki-, muovi- ja metallipakkauksia sekä pienmetallia ja poistotekstiiliä. Lisäksi testataan jäteastioiden sähköistä lukitsemista. Vanhassa Raumassa sijaitsevalle kokeilualueelle asennetaan marras-joulukuussa uusi Molok-astiaryhmä, joka korvaa kotitalouskohtaiset polttokelpoisen jätteen astiat. Kokeilun jälkeen asukkaat saavat halutessaan jatkaa lajittelupisteen käyttöä tai astiat haetaan pois. Kokeiluun osallistuminen on vapaaehtoista ja kestää noin vuoden. Osallistuvan kotitalouden jätehuollon maksut pysyvät ennallaan. Jätteiden korttelikeräyksellä tavoitellaan monia hyötyjä. Lajittelupiste tulee lähelle kotia ja jätteiden lajittelusta tulee helpompaa, jäteautojen aiheuttama liikenne ja häiriö vähenee ja yhä suurempi osa jätteestä päätyy kiertoon. – Kierrätyksen lisäämiseksi on tärkeää kokeilla ja löytää uusia keräysratkaisuja, jolla ihmiset saadaan innostumaan lajittelusta, Rauman seudun jätehuoltolaitoksen käyttöpäällikkö Tarja Sillanpää kertoo.

UUSIA KASVOJA KAUPUNGILLA Tuomas Seikkula, lakimies Kuntakonsernin sopimusasioihin, konserniohjaukseen, hankintoihin ja osin myös muuhun kaupungin toimintaan liittyvät juridiset asiat.

Camilla Pihlman, kaupunkikehityskoordinaattori

16.10.2021

RAUMAN MUSEO 130 VUOTTA

Erilaisten elinvoimaa lisäävien yhteistyömuotojen ja toimintamallien edistäminen Raumalla. Kaupunkikehityksen, matkailun ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiin liittyvien projektien ja hankkeiden suunnitteluun osallistuminen, niissä avustaminen, eteenpäin vieminen ja koordinointi.

Päivi Tarkki, controller

1891. – N:0 82. RAUMAN LEHTI Keskiviikkona Lokakuu 14. p. Raumalta

Huomattawa kokous

uten tässäkin numerossa olewasta ilmoituksesta näkyy, kutsutaan kaupunkilaisia waltuusmiesten istuntosalissa ensi perjantaina t.s. 16 p:nä k:lo 6 i.p. pidettäwään kokoukseen, jossa keskustellaan paikallisen muinaismuistomuseon perustamisesta kaupunkiimme. Tämmöinen museohomma ei olekaan mikään uusi yritys, sillä useina wuosina on siitä tuontuostakin kysymystä ja puhetta yksityisten kesken ollut, waikka tuumasta ei ole toimeen päästykään. Kun asia nyt taasenkin esille tulee, todistaa se, että harrastusta siihen kyllä löytyy ja että aate pyrkii kuin pyrkiikin todellisuuden ja olewaisuuden muotoon pukeutumaan. Samalla siinä

Taloushallinnon kehittämistehtävät ja –projektit. Lisäksi kustannuslaskenta, tuotteistaminen, taloudellisen tiedon analysointi ja johdon raportointi sekä investoineihin liittyvä talousohjaus ja seuranta.

Rami Iltanen, palvelupäällikkö

on myöskin todistus siitä, että asialla on joki sywempi merkitys ja suuri arwo, sillä jos laita ei niin olisi, on warmaa, että se jo aikoja sitten olisi kadonnut unhojärwen laineisin. Mitä moisen laitoksen merkitykseen ja arwoon tulee, on sillä kumpaakin ominaisuutta niin runsaassa määrässä, että waakaan laskettuna painawat hyvin paljon. Meidän ei kuitenkaan tarwitse ruweta selittämään, mikä merkitys ja arwo muinaisuudella nykyisyyteen ja tulewaisuuteen nähden on, sillä se on asia, jonka jo meidän aikana jokaiselle kansalaiselle olla tutun. Tarkoituksemme onkin ainoastaan huomauttaa, kuinka nyt juuri on ikään kuin itsestään syntynyt tarwe saada tänne museo perustetuksi.

Ateriatuotannon palveluyksikön johtaminen. Rauman kaupungin ruokapalvelujen kehittämisestä vastaaminen yhteistyössä ateriatuotannon palveluesimiesten, suunnittelun ja henkilökunnan kanssa.

Aino Koivukari, maailmanperintökoordinaattori Rauman maailmanperintökohteiden hoidon, kehittämisen, ja ylläpitämisen koordinointi yhteistyössä kaupunkiorganisaation, paikallisten toimijoiden, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa.

Minna Mäkelä, kaavoitusarkkitehti Maankäytön suunnittelutehtävät sekä kaavahankkeiden valmistelusta ja muista alueiden käytön suunnittelutehtävistä vastaaminen. Yleis- ja asemakaavojen, kaavamuutosten ja niihin liittyvien suunnitelmien ja selvitysten laatiminen. Lisäksi poikkeamislupapäätösten, suunnittelutarveratkaisujen ja lausuntojen valmisteluun osallistuminen.

LASERKEILAUS AUTTAA

maailmanperintökohteen tutkimusta ja kehittämistä Teksti: Saija Laaksovirta Kuvat: Samuli Toivonen, Saija Laaksovirta

Rauman Lapissa sijaitseva maailmanperintökohde, pronssikautinen hautaröykkiöalue Sammallahdenmäki, kuvattiin kesän aikana laserkeilaustekniikalla. Hautaröykkiöt ja niiden ympäristö mallinnettiin kolmiulotteiseksi kokonaisuudeksi ja tarkoiksi valokuviksi. Laajaa aineistoa tullaan käyttämään tausta-aineistona erilaisissa matkailuun sekä alueen kehittämiseen ja tutkimukseen liittyvissä hankkeissa. Laserkeilauksen avulla kohteesta saatiin kattavasti tarkkaa kuvamateriaalia. Mittavan kartoituksen toteutuksesta vastasi paikkatietoasiantuntija Samuli Toivonen Rauman kaupungin kiinteistö- ja mittaustoimesta. Toivonen on valmistumassa maanmittausinsinööriksi. – Vietin kesällä viikon Sammallahdenmäellä, ja toinen viikko kului toimistolla aineistojen käsittelyssä. Kuvasin koko hautaröykkiöalueen kaikkiaan 400 kohdasta. Laserkeilain suorittaa yhden skannauksen noin kolmessa minuutissa. Valikoin lopulliseen aineistoon mukaan onnistuneimmat 350 kuvausasemalta kerätyt materiaalit. Projekti oli mittava ja todellista tarkkuutta vaativa, mutta erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen, Samuli Toivonen kertoo.

Kolmiulotteinen mallinnus alueesta toimii erilaisten suunnitteluaineistojen tukena. Kuvamateriaaleista näkyvät tarkasti keskeiset hautaröykkiöalueet ja polut, joten esimerkiksi opasteiden suunnittelu helpottuu. Lisäksi arkkitehdit voivat kuvien avulla hahmotella alueelle esimerkiksi taukopaikkojen rakentamista ja sijoittelua. Aineistosta ilmenevät myös muun muassa alueen maaston korkeuskäyrät sekä tieto puiden määrästä – Sammallahdenmäen alueella on kaikkiaan noin 2500 puuta. Laserkeilauksella tuotettu aineisto toimitettiin Arkkitehtitoimisto Freese Oy:lle alueen opastusinfran suunnittelua varten. Myös Museovirasto on jo päässyt tarkastelemaan Sammallahdenmäeltä kerättyä ja kuvattua materiaalia. – Yhteistyökumppanit ovat olleet tyytyväisiä aineistoon, joten lopputulos on onnistunut. Projektin toteuttaminen lisäsi paljon laserkeilaamisen osaamista. Selvitin ja keräsin runsaasti tietoa muun muassa aineiston käsittelyyn tarkoitetun ohjelman toiminnoista, Toivonen sanoo.

Laserkeilain tunnistaa värit ja etäisyydet Laserkeilain on kolmijalalle asetettava laite, joka skannaa laserin avulla ympäristöstään kuvapisteitä. Skannauksen jälkeen se kuvaa saman alueen kameralla. Yhdellä skannauskierroksella laite tuottaa enimmillään 12 miljoonaa skannauspistettä, jotka yhdistetään normaalilla kameralla kuvattuun materiaaliin. Lopputuloksesta

Maanmittausinsinööriksi valmistuva paikkatietoasiantuntija Samuli Toivonen kuvasi hautaröykkiöalueen ja työsti aineistosta kolmiulotteisen mallinnuksen.

Laserkeilauksella tuotettu kolmiulotteinen mallinnus tuotti esimerkiksi korkeuskäyriä ja tietoa puustosta. muodostuu tarkkalaatuista ja havainnollistavaa kuvamateriaalia. – Laite tasataan ensin silmämääräisesti kolmijalkojen avulla. Automaattinen tasain korjaa pienen sivusuuntaisen kallistuksen siinä vaiheessa, kun skannausta ei ole vielä aloitettu. Varsinaisessa skannaustilanteessa laserkeilain ei siedä pientäkään liikahtelua, vaan jopa tuulenvire saattaa pilata aineiston. Jos kuvaus epäonnistuu, laite ilmoittaa siitä ja suorittaa skannauksen uudelleen. Sade ja sen aiheuttamat märät pinnat aiheuttavat omat haasteensa laserin takaisin heijastumiselle, ja siksi

sateessa skannaamista pyritään välttämään, Toivonen kertoo. Laserkeilain pyörii akselinsa ympäri 360 astetta. Laservalo kimpoaa ympäristön kohteista takaisin laitteeseen. Se tunnistaa etäisyyden lisäksi myös eri väriset kohteet ja erilaiset materiaalit. Laserin tavoittaman kohteen takaisin heijastamasta energian määrästä voidaan päätellä kohteen väri. – Laite mittaa ympäristöstä kohteiden intensiteettiä ja etäisyyttä. Yksi mittauspulssi tuottaa kuvapisteistä koostuvan ruudukon. Laite pyörii niin kauan, että koko ympäristön pinnat on skannattu.

Jos kuvattava alue on suuri, laitetta pitää siirtää useasti, jotta koko haluttu alue saadaan mallinnettua tarkasti, Samuli Toivonen kertoo. Kuvausasemista tulee muodostaa johdonmukainen jono, jotta kuvamateriaalit voidaan liittää toisiinsa. Sammallahdenmäen kuvaaminen aloitettiin pysäköintialueelta, josta Toivonen eteni järjestelmällisesti koko alueen ympäri. – Kun laserkeilaus on käynnissä, laitteen käyttäjän on itse piilouduttava esimerkiksi kiven taakse, ellei halua näkyä kuvissa, Toivonen naurahtaa.

Sammallahdenmäen hautaröykkiöalue Sijaitsee Rauman Lapissa, noin 20 kilometrin päässä keskustasta. Mäeltä löytyy kaksi infopistettä paikoitusalueiden yhteydestä. Eteläisen infopisteen osoite on Savulaaksontie 181. Pohjoinen infopiste sijaitsee Sammallahdentien varrella, noin 500 metriä Eurajoentien ja Sammallahdentien risteyksestä.

SAMMALLAHDENMÄKI saa arvoisensa suunnitelman Teksti ja kuvat: Henri Raitio ja Mervi Tammi

Kuluvana vuonna on suunniteltu Rauman toisen maailmanperintökohteen Sammallahdenmäen uutta opastusinfraa. Suunnittelu koskee koko aluetta ja infralla tarkoitetaan muun muassa polkuviittoja, opasteita, infotauluja, jäteastioita, polkujen pintaa, pysäköintialueita ja huoltorakennuksia. Sammallahdenmäki nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1999 Suomen ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana arkeologisena kohteena. Alue on ainutlaatuinen todiste Skandinavian pronssikauden yhteiskunnasta ja sen hautauskäytännöistä. Pronssikausi ajoittuu Suomessa noin 1500-500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Sammallahdenmäellä on useita erityyppisiä hautaröykkiöitä kuten matalia pyöreitä pieniä röykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita, pyöreitä kehäröykkiöitä ja matalia maansekaisia röykkiöitä, joissa on paasiarkkuhautoja.

Alueen opasteiden puutteet on tiedostettu jo vuosia. Muun muassa kävijätutkimukset ja viime vuonna tehty havainnointiraportti tuovat esiin kävijöiden kokemia puutteita. Esimerkiksi reitit ovat paikoin vaikeasti hahmotettavissa, sisääntuloalueet ovat nuhruisia eikä yleisvaikutelma luo mielikuvaa maailmanluokan kulttuurikohteesta, vaikka itse röykkiöt ovat vaikuttavia. Sammallahdenmäen opasteiden muiden rakenteiden suunnittelu on erityisen haastavaa. Toisaalta opasteiden pitäisi pystyä selkeästi opastamaan kulkijoita pysymään reitillä ja kertomaan jotakin kohteesta, mutta toisaalta ympäristö pitäisi pystyä pitämään mahdollisimman koskemattomana ja opasteiden tulisi olla ympäristössään alisteisia. Rakenteiden tulee olla sään, käytön ja ilkivallan kestäviä. Alueella on myös tarvetta suunnitella levähdyspaikkoja.

Hankkeen suunnittelijaksi on palkattu Arkkitehtitoimisto Freese Oy, joka on erikoistunut työskentelemään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kanssa. Museovirasto avustaa hanketta ja on vahvasti mukana ohjauksessa. Arkkitehti SAFA Simo Freese halusi, että alue laserkeilataan eli tehdään 3D-malli suunnittelun lähtömateriaaliksi. Kaupungin kiinteistö- ja mittaustoimi tarttui haasteeseen, koska laserkeilausmateriaali helpottaa alueen hahmottamista, ja siitä saadaan tarkkoja mittoja. Myös alueen pohjakartta päivitettiin. Hankkeen tavoitteena on suunnitella alueen arvot huomioon ottava kokonaisuus, joka on tyylikäs ja kestävä. Reunaehdoiksi on asetettu muun muassa, että kallioon ei kiinnitetä mitään poraamalla eikä opasteita tai muuta infraa tule lähelle hautaröykkiöitä. Sisääntuloalueilla on mahdollisuus suurempiin muutoksiin. Sammallahdenmäen hoitokunta on toiminut hankkeessa ohjausryhmänä, ja sitä ovat vetäneet kaavoitusarkkitehdit Henri Raitio ja Mervi Tammi. Kehittäminen on kaavoituksen ja museon yhteistyötä, ja suunnitelmista neuvotellaan Museoviraston ja alueen maanomistajien kanssa. Tavoitteena on toteuttaa suunnitelmaa vaiheittain tulevina vuosina määrärahojen puitteissa.

HISTORIAN AARTEITA MARELAN KAAKELIUUNIT OVAT HELMIÄ 120 VUODEN TAKAA Teksti: Satu-Miia Rajamäki Kuvat: Jamie Haanpää

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLALLISUUDET maanantaina 6.12.2021 Partiolaisten lipunnosto klo 9 Posellin edessä (Nortamonkatu 12) Rauman Pyhän Ristin kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen klo 11.30 ohjelma ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla. Kodisjoen kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen seppeleen lasku sankarihaudoilla ja itsenäisyyspäivän juhla Kodistuvalla (Kodisjoentie 1453 A). Lapin kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoilla ja ohjelmalliset kirkkokahvit Lapin seurakuntakodissa (Hiedastentie 6). Itsenäisyyspäivän juhla Rauma-salissa (Satamakatu 26) klo 13. Kahvitarjoilu klo 12 alkaen. Juhlan tervehdyspuheen pitää nuorisovaltuuston puheenjohtaja Noora Niemi ja juhlapuheen maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä.

Laivanvarustajan kotimuseo Marelassa kävijän katse kiinnittyy ensimmäiseksi koristeellisiin kaakeliuuneihin. Kaakeliuunit ovat osa talon alkuperäistä sisustusta, ja niitä löytyy talosta yhteensä 15 kappaletta. Uunit ovat peräisin Rauman purjelaivamerenkulun kultakaudelta, jolloin Marela oli laivanvarustajasuku Granlundin omistuksessa. Gabriel Granlundin kuoleman jälkeen vuonna 1901 hänen poikansa Julius ja Gabriel laajensivat Marelaa sekä uusivat samalla myös talon kaakeliuunit. Ajan muodin mukaisia uuneja hankittiin 1870-luvulla toiminnan aloittaneilta Turun Kaakelitehtaalta ja Arabian tehtailta. Kaakeliuunien kukoistuskausi alkoi Suomessa 1860-luvulla taloudellisen noususuhdanteen myötä. Elettiin kertaustyylien aikakautta. Uusrokokoo toi uuneihin vaaleat heleät värit ja runsaan koristelun. Marelan salin uuni kukka- ja ristikkokuvioineen ja kultauksineen edustaa uusrokokoota parhaimmillaan. Uunin kauniit pellinnyörit ovat käsin lasihelmistä kirjaillut. Ruokasalissa on kaksi uunia, jotka ovat tyyliltään uusrenessanssia. Uusrenessanssi toi uuneihin reliefikuvioiset, usein tummanruskeat, -siniset tai -vihreät kaakelit. Loisteliaat, pilasterein koristellut, arvokkaimmat uunit oli tapana sijoittaa ruokasaliin eli keskeisimpään edustustilaan. Kaakelitehtaiden vanhoista kuvitetuista hinnastoista selviää, että Arabia valmisti kyseistä uunimallia vuosina 1897-1912. Ruokasalin kaakeliuunien yläosassa on ruotsinkielinen teksti: ”För mänskors barn är brasans värma och solens syn det bästa.” eli suomeksi: ”Ihmislapselle ovat tulen lämpö ja auringon valo parasta.” Vihreistä majolikakaakeleista kävijä voi löytää monia yksityiskohtia, kuten antiikin tarustosta peräisin olevan tulen jumalan reliefikuvion. Marelan avaamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Kaakeliuunit ovat palvelleet siellä jo 120 vuotta, ensin lämmönlähteinä ja viimeiset vuosikymmenet museointeriöörin aitouden takaajina.

TERVETULOA! Osallistuthan tilaisuuksiin ja tapahtumiin vain terveenä.

Korjaus viime lehdessä olleeseen Historian aarteet -juttuun Kerroimme syyskuun lehdessä Raatihuoneen kellosta ja jutussa oli virhe. Väitimme virheellisesti, että raatihuoneen kellotornissa siirryttiin uuteen aikaan 1950-luvulla, kun sinne hankittiin keskusyksiköllinen sähkökello. Tämä kolmas kello saatiin raatihuoneelle kuitenkin vasta vuoden 1963 lopussa. Uuden kellon regulaattorikoneisto sijoitettiin silloin 1. kerroksen kansliahuoneeseen, jossa tällä hetkellä on Rauman pitsin näyttely. Kiitos tarkkalukuiselle kaupunkilaiselle tästä huomiosta ja mielenkiintoisesta tarinasta raatihuoneen kelloon liittyen. Vs. museoamanuenssi Noora Jokinen

ÄITIYSNEUVOLA

tuo turvallisuutta odotukseen Teksti ja kuvat: Kari Riikilä

Äitiys- ja lastenneuvolat toimivat Raumalla Nortamon Perhekeskuksessa ja Lapin terveysasemalla. Lisäksi Nortamon Perhekeskuksessa toimii myös ehkäisyneuvola. Äitiysneuvolan asiakkaita ovat raskaana olevat ja synnyttäneet naiset, vastasyntyneet lapset ja heidän perheensä. Äitiysneuvola pyrkii turvaamaan äidin ja lapsen terveyden ja hyvinvoinnin sekä edistämään samalla koko perheen hyvinvointia. Ensimmäistä kertaa äitiysneuvolaan mennään yleensä raskausviikolla 8–10. Käytännössä neuvolakäynti on edessä hyvinkin nopeasti raskauden toteamisen jälkeen. Ensimmäisen kerran jälkeen odottava äiti käy säännöllisesti sekä lääkärin että terveydenhoitajan vastaanotoilla, joilla seurataan raskauden etenemistä sekä sikiön kehittymistä ja hyvinvointia. Keskimäärin lääkärillä käydään raskauden aikana kolme kertaa ja terveydenhoitajalla 9–10 kertaa. Jokaisella kerralla äidin ja lapsen terveyttä seurataan ja kuunnellaan sikiön sydänäänet. Ensimmäistä lastaan odottavat käyvät neuvolassa pari kertaa enemmän kuin jo aikaisemmin lapsen saaneet.

– Ensisynnyttäjät pidetään hiukan tiukemmin hyppysissä. Myös käyntien sisällöt eroavat hiukan toisistaan. Aiemmin lapsen saaneet perheet osaavat ottaa yleensä hieman rennommin, ja käynneillä voidaan kysellä myös vanhempien lasten kuulumisia ja tuntemuksia tulevasta veljestä tai siskosta, terveydenhoitajat Anna Uoti-Salo ja Pirkko Hautala kertovat.

Palvelut suoraan neuvolassa Neuvolasta perhe saa raskausviikolla 24 mukaansa täytettäväksi voimavaramittari-lomakkeen, jossa kysytään muun muassa vanhempien terveydentilasta, lapsuudesta, parisuhteesta ja vanhemmuuden mukanaan tuomista tuntemuksista. Mittari käydään läpi neuvolakäynnillä ja muusta maasta poiketen Raumalla samalla

visiitillä on mukana myös psykiatrinen sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja keskustelee vanhempien kanssa mittariin merkityistä asioista ja muista tuntemuksista, joita isälle ja äidille on voinut raskauden alkupuoliskolla herätä. – Psykiatrisen sairaanhoitajan mukanaolo on Raumalla kehitetty malli, josta voimme olla ylpeitä. Samalla kerromme mahdollisuudesta päästä Perhekeskuksen psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle, jos tuntuu siltä, että tarvetta on. Tutustumalla jo neuvolassa mahdollisuuteen madalletaan kynnystä hakea apua, Uoti-Salo kertoo. Myös raskausajan ultraäänitutkimukset tehdään Raumalla neuvolan tiloissa. Samoin päihderiippuvaisten äitien hoito tapahtuu neuvolan tiloissa, Rauman oman hoitopolun mukaisesti.

Suhde omaan terveydenhoitajaan rakentaa luottamusta Äitiysneuvolassa pyritään pitämään sama terveydenhoitaja koko raskauden ajan. Käytännöllä rakennetaan hoitajan ja perheen välistä luottamusta, ja keskustelut ovatkin yksi käyntien tärkeimpiä seikkoja.

– Me olemme hyvin pitkälti puhetyöläisiä, ja äidin ja isän kanssa juttelemalla saa usein parhaan kuvan, miten raskaus etenee ja miten perheessä muuten voidaan. On tärkeää, että perheet uskaltavat kertoa hoitajalle, miltä oikeasti tuntuu, Hautala toteaa. Terveydenhoitajat painottavat, että neuvolakäynneillä saa ja pitääkin kysyä kaikesta askarruttavasta, eikä vanhempien tekemiä päätöksiä tai valintoja tuomita. – Äidit päättävät esimerkiksi imettämisestä omien syiden ja tahdon mukaan, ja neuvolassa sitä kunnioitetaan. Kenenkään päätä ei yritetä kääntää. Terveistä elämäntavoista, hyvästä ravinnosta ja vaikka liikkumisen merkityksestä toki puhutaan, mutta ei tuputeta. Synnytyksen jälkeen äiti on äitiysneuvolan asiakas vielä 12 viikkoa ennen siirtymistä lastenneuvolan puolelle, ja terveydenhoitaja tulee tekemään tässä välissä myös kotikäynnin. – Hoitajat ovat mukana raskauden kehityksessä alusta loppuun saakka. Neuvolatyö on äärettömän palkitsevaa, vaikka vaikeitakin hetkiä voi tulla vastaan. Tämä on silti maailman paras työ, yli kymmenen vuotta Rauman äitiysneuvolassa työskennelleet Anna ja Pirkko toteavat lähes yhteen ääneen.

PALVELULUPAUS ESITTELEE KOTIHOITOA mahdollisille asiakkaille ja heidän läheisilleen Rauman kaupungin vanhuspalvelujen tarjoama kotihoito auttaa ikääntyneitä selviytymään jokapäiväisistä toiminnoista silloin, kun niistä ei ole mahdollista selviytyä omatoimisesti tai läheisten avulla. Tavoitteena on turvata iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä turvaavat palvelut oikea-aikaisesti sekä edistää iäkkäiden henkilöiden asumisen ja palvelujen monimuotoisuutta. Kotihoidon palvelulupaus esittelee palvelun perusperiaatteet selkokielisesti mahdollisille uusille asiakkaille ja heidän omaisilleen. Palvelulupaus on luotu yhdessä kotihoidon hoitajien, esimiesten ja johdon kanssa.

Tämä on Rauman kaupungin palvelulupaus sinulle, ikääntyneiden kotihoidon asiakas. Me Rauman kaupungin

Miten kotihoito alkaa?

kotihoidon työntekijät haluamme,

Kotihoito alkaa aina arvioinnilla.

että olet arkeesi tyytyväinen.

Arvioinnin aikana katsomme, mitkä arjen asiat sujuvat sinulta hyvin,

Haluamme auttaa sinua,

ja missä asioissa tarvitset apua.

jotta voit tehdä arjen asioita mahdollisimman itsenäisesti

Sinä ja läheisesi saatte myös sanoa,

ja omien voimiesi mukaan.

mitä palveluilta toivot.

Ohjaamme ja kannustamme sinua, jotta pysyt virkeänä.

Arvioinnin jälkeen teemme suunnitelman niistä palveluista,

Haluamme myös parantaa elämänlaatuasi.

joita tarvitset.

On tärkeää, että voit tehdä sinulle tärkeitä asioita.

Arvioimme kotihoidon tarvetta säännöllisesti.

Autamme sinua huomaamaan,

Näin saat parasta apua myös silloin,

mitä kaikkea pystyt tekemään itse.

kun avun tarve muuttuu. Voit tarvita apua enemmän,

Voit tehdä arkisia asioita

kun esimerkiksi kotiudut sairaalahoidosta.

myös yhdessä meidän kanssamme. • Voimme viedä yhdessä roskapussin.

Tavoitteena on,

• Annamme sinulle ohjeita,

että voit asua juuri siellä,

kuten esimerkiksi ”pue paita päällesi”

FAKTA Neuvolatoiminnalla on Suomessa lähes 100-vuotiset perinteet. Mannerheimin Lastensuojeluliitto perusti ensimmäisen neuvolan vuonna 1922. Lakiin neuvolatoiminnan järjestäminen on kirjattu vuonna 1944. Nykyään äitiysneuvolan toimintaa ohjaavat muun muassa kansanterveyslaki, lastensuojelulaki ja äitiyslaki sekä niiden eri asetukset.

missä pärjäät parhaiten.

tai ”pujota käsi hihaan”. • Voimme valmistaa yhdessä iltapalan. Jos olet omaishoitaja, me kotihoidon työntekijät autamme myös sinua. Saat tehdä muita asioita sillä aikaa, kun me pidämme huolta läheisestäsi.

Hyvinvointialueella tavoitteena

TASA-ARVOISET PALVELUT Teksti: Maarit Salminen Kuvat: Minna Paananen

Sote-uudistus tuo Satakuntaan uuden maakunnallisen hyvinvointialueen, joka aloittaa toimintansa vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueelle siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelut, sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito ja erityishuolto sekä pelastustoimi. – Lyhyellä ajanjaksolla tullaan kehittämään paljon asioita, kertoo Satu Helin, Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja, jonka työpöydälle hyvinvointialueen uudistus on levittäytynyt. Meillä Raumalla on hyvät valmiudet siirtyä hyvinvointialueelle, mutta paljon on tehtävä työtä ennen siirtymistä.

Uudet toimintamallit helpottavat palveluihin pääsemistä Keskeinen asia uudistuksessa on, että jatkossa kiireettömään hoitoon tulee päästä viikon sisällä. Ripeämpään hoitoon pääsyä varten otetaan käyttöön entistä laajemmin sähköisiä palveluita. Omaolo.fi-sivusto on hyvä esimerkki palvelusta, joka auttaa ammattilaista hahmottamaan, millaista apua asiakas tarvitsee, jolloin turhat ja päällekkäiset käynnit vähentyvät. – Hoito- ja palvelutiimi selvittää tarvitseeko asiakas ajan lääkärin vastaanotolle vai hoituisiko vaiva esimerkiksi sairaan-

hoitajan tai sosiaalipalvelun kanssa, tiivistää Helin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa yhteistyötä tekevät jatkossakin yritykset ja paikalliset järjestöt. – Tarvitsemme entistä enemmän terveyttä ja toimintakykyä edistävää toimintaa, jotta ongelmiin päästään käsiksi riittävän varhaisessa vaiheessa. Järjestöt, yritykset ja kunnat tulevat olemaan hyvinvointialueen keskeisiä yhteistyökumppaneita, summaa Helin.

Asukkaista pidetään huolta Vielä Helin ei osaa kertoa, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen tulee näkymään eri-ikäisten kuntalaisen arjessa. Suunnitelmana on, että palvelut olisi jaoteltu ihmisen iän mukaan: lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden palvelut. – Toiminnan organisoinnissa ja resursoinnissa pitää ottaa huomioon minkälaista väestöä täällä asuu. Ikääntyneiden ihmisten palveluihin on panostettava, koska heidän määränsä tulee väistämättä kasvamaan. Täytyy pitää myös huolta tulevista sukupolvista. Eri-ikäisten asukkaiden palveluita kehitetään parhaillaan Satasoten hankkeissa. Raumalla perhekeskus Nortamo on ollut tiiviisti mukana perhepalvelujen kehittämisessä ja näyttänyt mallia muulle Satakunnalle. Raumalla on myös vakiintunut nuorten rikollisuuteen tarttuva Ankkuri-toimintamalli yhteistyössä lastensuojelun, perhekeskuksen ja poliisin kanssa. Lisäksi on pilotoitu myös Combilanssi-toimintaa, jossa yhdistyvät koti- ja sairaalahoidon osaaminen sekä ensihoidon osaaminen.

Satakunnan suurin työllistäjä Hyvinvointialueesta tulee maakunnan isoin työllistäjä, kun lähes 10 000 ammattilaista siirtyy sen palkkalistoille. Hyvinvointialueelle siirtyy henkilöstöä niin kunnista, kuntayhtymistä, sairaanhoitopiiristä kuin pelastustoimelta. Siirtyjiä ovat myös oppilashuollon kuraattorit ja koulupsykologit, osa ruoka- ja puhtauspalvelujen henkilöstöstä ja muuta tukipalveluhenkilöstöä. Uudistus koskee siis kaupunkiorganisaatiotakin. – Raumalta hyvinvointialueelle siirtyy noin 1200 sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä runsaat 100 ruoka- ja puhtauspalveluiden ammattilaista. Sivistystoimialalla siirtymä koskee 13 vakanssia, kertoo Helin ja jatkaa: – Emme me ole täältä mihinkään lähdössä. Palveluja saa jatkossakin Raumalla ja myös toisen kunnan alueelta, jos asiakkaan tilanne sitä edellyttää, ihan kuten tälläkin hetkellä. Kuntalaisten arjessa tärkeintä on kuitenkin, että laadukkaita palveluja on saatavilla silloin, kun niitä tarvitsee, eikä se maksaako hoitajan palkan hyvinvointialue vai kunta.

Kunnat hyvinvointialueen tukena Kuntien tehtävälistalle tulee jäämään hyvinvoinnin edistämistehtävä, jossa työnjakoa kunnan ja hyvinvointialueen kesken uudistetaan. Kuntien tulee huolehtia entistä enemmän hyvinvointia ja terveyttä uhkaavien tekijöiden vähentämisestä ja siitä, että kaupunki-, nuoriso- ja perhekulttuuri edistää kuntalaisten hyvinvointia. Terveysasemat ja muut sote-alan toimipaikat Rauma vuokraa eteenpäin hyvinvointialueelle. Vuokrattavien kiinteistöjen ja irtaimiston selvitys on parhaillaan käynnissä. Raumalta ollaan vuokraamassa noin 70 erilaista toimitilaa hyvinvointialueen käyttöön. Raumalaisten sote-palveluista päättävät jatkossa hyvinvointialueen aluevaltuutetut ja hallitus, jotka valitaan tammikuun aluevaaleissa. Helin ymmärtää, että raumalaiset äänestävät aluevaaleissa mieluiten raumalaisia. Iso muutos tulee kuitenkin olemaan se, että aluevaltuustossa päätetään koko hyvinvointialueen asioista, ja silloin näkökulma on laajempi kuin pelkästään yksi kunta tai kaupunki. Vielä on kuitenkin vuosi aikaa rakentaa yhdessä maakunnan muiden kuntien kanssa hyvinvointialuetta ja huolehtia Rauman omista palveluista ja kiinteistöistä.

OMA TARINA

on kokemusasiantuntijan työväline Teksti ja kuva: Marko Östman

Rauman kaupungin toteuttamasta pilottikoulutuksesta valmistui toukokuussa kahdeksan kokemusasiantuntijaa. Neljän kuukauden koulutuksen läpikäyneet henkilöt jalkautuvat nyt monipuolisiin tehtäviin ympäri Satakuntaa. Omat kokemukset ovat tärkeä ja vaikuttava vertaistuki. Tukitalo Merituulen toimitiloissa vallitsee lämminhenkinen tunnelma. Kokemusasiantuntija-hankkeessa kouluttajana toimineet sairaanhoitaja Sanna Landvik ja sosiaaliohjaaja Outi Veijonaho sekä kokemusasiantuntija Kirsi Aalto vaihtavat parhaillaan kuulumisia.

Aalto on yksi kahdeksasta valmistuneesta kokemusasiantuntijasta. – Kokemusasiantuntija on tehtävään kouluttautunut henkilö, jolla on omakohtainen kokemus esimerkiksi sairaudesta, vammasta tai muusta elämän haasteesta. Hänellä on halu kehittää palveluita sekä auttaa haasteellisessa elämäntilanteessa olevia. Hän tuo ammattiosaamisen rinnalle kokemusperäistä tietoa ja ymmärrystä erilaisista tilanteista, Veijonaho taustoittaa. Kokemusasiantuntijat voivat toimia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työparina asiakastapaamisissa, ryhmänohjaajana yksin tai yhdessä ammattilaisen kanssa tai tukihenkilönä omien

kuntoutuskokemusten kautta. Lisäksi he ovat mukana palveluiden arviointi- ja kehittämistyössä. Kokemusasiantuntijat jakavat omia toipumiskokemuksiaan muun muassa erilaisista riippuvuuksista ja mielenterveysongelmista sekä rikollisuudesta irtaantumisesta. Koulutetut valittiin haastattelujen perusteella. Valmistuneista kolme on naisia ja viisi miehiä. Heistä nuorin on hieman yli 20-vuotias ja vanhin vähän alle 60-vuotias. – Pyrimme saamaan mahdollisimman monipuolisen kokemuspohjan, jotta pystymme työllistämään heitä laajasti ja aut-

IKÄIHMISET

tamaan monipuolisesti. Toisiin tehtäviin soveltuu nuorempi ja toisiin kokeneempi henkilö, Landvik kertoo.

Inhimillisten kokemusten voima Koulutuksen aikana oma tarina jalostettiin työvälineeksi. Kirsi Aallolla on taustallaan toisiinsa linkittyvää syömishäiriötä, työuupumusta ja peliriippuvuutta. – Tässä mentiin hyvin syvälle omaan tarinaan, ja samalla sai kuulla toisten tarinoita. Inhimillisillä kokemuksilla on aivan valtava voima. Sitä ymmärtää, että kaltaisiamme on muitakin, eikä esimerkiksi sosiaalisella asemalla ole lopulta merkitystä, Aalto sanoo. Toisten auttaminen elämän haasteiden yli on kokemusasiantuntijoille tärkeää. He ovat mukana muun muassa Nepsy-vertaistukiryhmän ja toiminnallisen mielenterveyskuntoutujien miesten ryhmän tapaamisissa. – Kokemusasiantuntijuuden kautta pääsee kiinni työelämään ja kokee jälleen itsensä yhteiskunnallisesti hyödylliseksi. Toipumiseen tarvitaan aina toivoa, Aalto painottaa.

Ikäihmisten neuvosto haluaa vaikuttaa

Rauman ikäihmisten neuvoston uudet jäsenet ja varajäsenet valittiin syyskuussa. Neuvostoon kuuluu edustajia 13 raumalaisesta rekisteröityneestä eläkeläisyhdistyksestä. Toimikausi on normaalisti neljä vuotta, mutta nykyisen neuvoston toimikausi kestää vain vuoden 2022 loppuun asti. Lyhennys johtuu sote-uudistuksesta, jossa toiminnasta vastaava Rauman sosiaali- ja terveystoimiala siirtyy osaksi hyvinvointialuetta vuoden 2023 alussa. Sen jälkeen neuvosto siirtynee kaupungin ohjaukseen. Ikäihmisten neuvoston tavoitteena on näkyä, kuulua ja vaikuttaa raumalaisten ikäihmisten asioissa. – Neuvosto tekee yhteistyötä kaupungin ja ulkopuolisten tahojen asiantuntijoiden kanssa. Järjestämme esimerkiksi kerhoja, tapahtumia ja tapaamisia, ikäihmisten neuvoston sihteeri Marja-Liisa Lakaniemi kertoo. Puheenjohtaja Leea Hiltunen toivoo, että ikäihmiset ottavat neuvostoon rohkeasti yhteyttä erilaisissa mieltä askarruttavissa tai kehittämistä vaativissa asioissa.

• Hiltunen Leea, ikäihmisten neuvoston puheenjohtaja, p. 050 402 1892, leea.hiltunen@dnainternet.net • Lakaniemi Marja-Liisa, ikäihmisten neuvoston sihteeri, p. 044 403 6247, marja-liisa.lakaniemi@rauma.fi

Rauman ikäihmisten neuvoston jäsenyhdistykset: • Eläkeliiton Lapin yhdistys ry • Eläkeliiton Rauman yhdistys ry • Lapin Eläkkeensaajat ry • Rauman Eläkeläiset ry • Rauman Eläkkeensaajat ry • Rauman Kansalliset Seniorit ry • Rauman Kristilliset Eläkeläiset ry • Rauman Kunnalliset Eläkeläiset ry • Rauman Rintamaveteraanit ry • Rauman Seudun Toimihenkilöt Pro ry/Seniorit • Rauman Seudun Senioriopettajat ry • Rauman Seudun Sotaveteraanit ry • Rauman Seudun Työkyvyttömyyseläkeläiset ry

Tule mukaan ikäihmisten keskustelukerhoon ”Puhellast muinassi” on ikäihmisille tarkoitettu keskustelukerho, jonka perusajatus on hyvän mielen luominen itselle ja muille. Toisinaan keskustelumme ovat teemoitettuja, toisinaan muistelemme menneitä. Joskus kiinnostavat päivän tapahtumat nostavat keskustelun siivilleen. Kerhotoiminta käynnistyi jo vuonna 2019 vanhuspalveluiden palveluvastaavien Anu Pulliaisen ja Marja-Liisa Lakaniemen ajatuksesta, koska kotikäynneillä monet kertoivat yksinäisyyden tunteestaan eikä ollut paikkaa, jonne kunnon tai liikunta-

kyvyn vuoksi voisi mennä. Koronan vuoksi toiminta keskeytyi, mutta on syksyn myötä jälleen käynnistynyt. Kerhotoimintaa järjestää ikäihmisten neuvosto, jonka jäsenet toimivat kerhovetäjinä ja vertaistukena. Toiminta on avointa ja maksutonta, ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Osallistua voi niin moneen kerhoon kuin haluaa. Kerhon tärkeimmät tavoitteet ovat ikätovereihin tutustuminen ja yhteenkuuluvuuden luominen, jotka lisäävät turvallisuuden tunnetta.

Ensimmäisen kerran keskustelukerho kokoontui syyskuussa Rauman pääkirjaston kokoustilassa. Jatkossa kokoonnumme aina keskiviikkoisin, parittomina viikkoina, klo 13-15. Kerhotoimintaa aiotaan myös laajentaa eri alueille, esimerkiksi Lappiin ja Kodisjoelle. Noudatamme korona-aikana alueellisia kokoontumisrajoituksia sekä hygieniaohjeistuksia. Lisätietoja keskustelukerhosta saat soittamalla numeroon 044 403 6247.

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

RAUMAN UIMAHALLI UIMAHALLIN POIKKEUKSELLISIA AUKIOLOAIKOJA 6.12. itsenäisyyspäivä suljettu 23.12. jouluaaton aatto klo 6–14 24.12. jouluaatto suljettu 25.12. joulupäivä suljettu 26.12. tapaninpäivä suljettu 31.12. uudenvuodenaatto klo 6–14 1.1. uudenvuodenpäivä suljettu 6.1. loppiainen klo 11–17

UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/ryhmat/ kaupungin-uimakoulut/

KYNTTILÄUINTI UIMAHALLISSA ti 21.12. klo 6–20

VESIVOIMISTELUT wesiwoikka.fi Ohjausmaksu 3 € + uimahallimaksu. Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia.

Poikkeavat aukioloajat: 6.12.

itsenäisyyspäivä, suljettu

23.12.

jouluaaton aatto, pääkirjasto 9–17 ja lähikirjastot 10–17

24.–26.12. joulun ajan, suljettu 31.12.

uudenvuoden aatto, pääkirjasto klo 9–15 ja lähikirjastot klo 10–15

1.1.

uudenvuodenpäivä, suljettu

2.1.

lukusali, kiinni

6.1.

loppiainen, suljettu

Kodisjoen kirjasto suljettu koko joululoman ajan. Kirjastoauton aikataulu kirjaston nettisivuilla.

TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT JA AIKUISTEN ERITYISRYHMÄT

MAKSUTON YLEISÖLUISTELUVUORO

Lisätietoa: rauma.fi/liikuntaryhmat

Harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia. Mahdolliset ylimääräiset yleisöluisteluvuorot löytyvät: rauma.fi/yleisovuorot

RAUMANMEREN TEKOJÄÄ Tekojään arvioitu käyttöaika on 1.12.–1.3. Tekojään aukioloaika on arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21. Tekojään päivittäinen hoitoaika on klo 14.30–15.30, jolloin kentät ajetaan jäänhoitokoneella. Näkyvyys jäänhoitokoneesta on varsin rajallinen, joten kaikkien käyttäjien tulee ehdottomasti poistua jääalueelta ja kaukalosta huoltotauon ajaksi. Viikoittainen huoltoaika on maanantaisin klo 8–11, jolloin tekojää on suljettu. Tekojään tilanne, aikataulu ja käyttösäännöt sekä luistelualueiden jäädytystilanteet: rauma.fi/luistelualueet

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO

Tuki-Areenalla on peruskoululaisille tarkoitettuja mailallisia vapaavuoroja arkipäivisin klo 14.45-16.00.

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA Lisätietoa lapsille suunnatuista maksuttomista liikuntakerhoista ja nuorisopassista: rauma.fi/lasten-ja-nuorten-liikunta

LAPSET & NUORET

NUORISOTILAT Kuovin nuokkari, Kuovinkuja 4 Ma klo 16–20.30 7.lk–17-v Ti klo 16–19 K17-ilta (17–28-v) Pe ja la klo 17−20 5.−6.lk klo 17−22 7.lk−17-v Lapin nuokkari, Hinnerjoentie 15 Ke klo 14.30–16 5.−6.lk klo 16.30–20 7.lk–17-v Skeittihalli, Kaivopuistontie 33 Ma–to klo 15–20 Nuorisotilojen joululomat: nuortenrauma.fi/kuukausitiedote

YSTÄVÄNPÄIVÄ-DISCO 14.2. KUOVILLA Klo 17–20 4.–6.lk, järjestäjänä Rauman lasten parlamentti.

ELÄVÄ KIRJASTO 23.3. Elävä kirjasto toimii kuten tavallinenkin kirjasto, paitsi että elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten. Aiheina mm. syrjintä, ennakkoluulot, stereotypiat ja rasismi.

on kokouksessaan 17.9. nimennyt kaupunginhallituksen pyynnöstä edustajan ja varaedustajan seuraaviin kaupungin toimielimiin:

LASTEN KULTTUURIVIIKOT 7.−20.3. Kaksiviikkoinen lastentapahtuma kutsuu jälleen koko perheen kulttuurielämysten pariin! Lasten kulttuuriviikot tarjoavat runsaasti tekemistä ja kokemista perheen pienimmille. Viikkojen ohjelma julkaistaan tammikuussa osoitteessa rauma.fi/lastenkulttuuriviikot. Varauksia ja ilmoittautumisia työpajoihin ja esityksiin otetaan vastaan palvelupiste Pyyrmanissa 7.2. klo 9 alkaen. Lisätiedot: vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors p. 044 793 3041, leila.stenfors@rauma.fi

NUORISOVALTUUSTO

Kaupunginvaltuusto: Edustaja Roosa Helin Varalla Valtteri Aaltonen

Kaupunginhallitus: Lisätiedot: nuortenrauma.fi/

Edustaja Tessa Uotinen Varalla Kiia Hannolainen

Sivistysvaliokunta: Edustaja Lauri Raisto Varalla Kiia Hannolainen

Sosiaali - ja terveysvaliokunta: Edustaja Vilho Tuominen

Tekninen valiokunta:

NUORTEN TYÖPAJA Nuorten työpaja tarjoaa työttömille nuorille eri alojen harjoittelu- ja työllistämistukipalveluja. Lisätiedot: nuortenrauma.fi/nuortentyopaja

Edustaja Tessa Uotinen Varalla Lenni Valtanen Nortamonkatu 30 Ti ja ke klo 13−16

Ympäristö - ja lupalautakunta: Edustaja Oskari Mustonen Varalla Verneri Virtanen

URHEILULOMAVIIKON OHJELMA 21.–26.2. Ma–to Ma Ti Ke To Pe–la

Skeittihalli avoinna klo 13−18 Ruoanlaittoa & oleskelua – päiväleiri 5.lk–17-v. Kuovilla Laskettelumatka Himokselle, K17-ilta Kuovilla Lapin nuokkari Lisätietoja: nuortenrauma.fi/ Talvirieha Lähdepellolla Yönuokkari Kuovilla, 7.–9.lk nuortentapahtumat

Nuorten Rauma tiedotus- ja neuvontapalvelu

nuortenrauma

Edustajalla ja varaedustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielinten kokouksissa viimeistään marraskuusta alkaen.

nuortenrauma.fi

RAUMAN KANSALAISOPISTO KIVA JA KEHITTÄVÄ KEVÄT KANSALAISOPISTOSSA – kaiken ikäisille

MITÄ HALUAT OPPIA KEVÄÄLLÄ?

Kun Rauman kansalaisopisto aloitti toimintansa 105 vuotta sitten, pääosa opiskelijoista oli nuoria aikuisia. Johtaja Olavi Kostia kaipasi 1920-1930-lukujen vaihteessa elämänkokemusta ja arvovaltaa, mikä tukisi nuorten opiskelua: – Opistolla olisi lupaava tulevaisuus edessään, jos se onnistuu vetämään piiriinsä entistä enemmän kaupungin varttunutta, vanhempaa väkeä. Ja onnistuttiinhan siinä. Vuosikymmenet ovat vierineet, ja nyt voisimme kirjoittaa päinvastoin: nuoret ovat lämpimästi tervetulleita opiskelemaan ja luomaan opistolle lupaavaa tulevaisuutta. Kansalaisopisto kurssitarjonta on tarkoitettu kaikille asuinpaikasta ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opisto on aikuisoppilaitos, mutta jotkut opinnot on suunnattu myös alle 15-vuotiaille. Esimerkiksi kuvataiteen, käsityön ja teatterin taiteen perusopetus on tarkoitettu lapsille.

Kevään mittaan alkaa kymmenittäin uusia kursseja. Myös syksyllä alkaneille kursseille voi tulla mukaan. Soita ja kysele vapaita paikkoja p. 044 793 4515. Rauman kansalaisopiston kevään 2022 opinto-opas jaetaan raumalaisiin talouksiin jo joulukuuussa, keskiviikkona 15.12. Opinto-opas julkaistaan myös kansalaisopiston kotisivuilla: rauma.fi/ kansalaisopisto/opinto-ohjelma

MAKUPALOJA KEVÄÄN LUENNOISTA Kansalaisopistossa on keväällä runsaasti luentoja, joiden tiedot löytyvät opinto-oppaasta. Luennot pidetään Rauman Lyseon lukion auditoriossa, Urheilukatu 22, ellei toisin mainita. Osa luennoista on verkkoluentoja, osa voidaan tarvittaessa siirtää verkkoon.

• Ilmoittautuminen kansalaisopiston kursseille alkaa netissä ma 3.1. klo 18.00. • Puhelimitse ja toimistossa ilmoittautuminen alkaa ti 4.1. klo 8.00. • Opetus alkaa ma 10.1.

Kevään teemoja muun muassa: • • • • •

Rauma ja Suomi 1960 –luvulla joka 20. ruokakassi päätyy roskiin raumalaisia kummitustarinoita hyvinvointia ja ruokaa luonnosta merenkulkijat poikkeusoloissa.

#raumaneule

NEULOTAAN RAUMA-NEULE Vanhalla opistolla, Vähäkoulukatu 8, lauantaisin 22.1., 5.2. ja 12.2. klo 13.00-16.15. Opettajana on käsityönopettaja Johanna Maijala. Aloitetaan yhdessä: malliin sopivien lankojen ja puikkojen valinta, neuletiheys, silmukoiden luominen. Perusasioita ja vinkkejä kirjoneuleen neulomisesta ja valmiin neuleen viimeistelystä. Kurssi sopii neulomisen alkeet jo hallitseville. Ota mukaan neuleen langat (jos olet jo hankkinut tai ainakin mallitilkun verran), puikkoja (ohjeen mukaiset

sekä valikoima ohuempia ja paksumpia, jotta saadaan neuletiheys sopivaksi). Rauma-neuleen ohje on veloituksetta jaossa paikallisissa neuleliikkeissä, Rauman kirjastoissa, museokaupassa sekä Palvelupiste Pyyrmanissa ja ladattavissa sähköisenä kaupungin joulusivustolla rauma.fi/joulu Kurssimaksu 26 € Lisätietoja opettajalta tarvittaessa p. 044 793 4518 Ilmoittaudu opistopalvelut.fi/rauma 3.1. klo 18 alkaen tai p. 044 793 4515 4.1. klo 8 alkaen.

Rauman kansalaisopisto Lyseokatu 2, 26100 Rauma, p. 044 793 4515, 044 793 4517 Toimisto avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15. rauma.fi/kansalaisopisto

LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900

raumanteatteri@raumanteatteri.fi Avoinna ma-pe klo 11–17 sekä esityspäivinä 2h ennen esitystä 31

Jouluisia tapahtumia

RAUMALLA

AIKA PAIKKA

1.12.–6.1. 2.12. 3.12. 5.12. 6.12. 6.–26.12. 7.–19.12. 8.12. 9.12. 10.12. 10.12. 12.12. 12.12. 13.12. 15.12. 17.12. 17.12. 17.12. 18.12. 18.12. 18.12. 19.12. 21.12. 22.12. 24.12. 24.12. 24.12. 7.–15.1.

Vanhan Rauman joulukalenteri-ikkunat Lapponiakuoron joululauluilta 18.30 Rauman musiikkiopiston vaskisoittajien joulukonsertti 18 Isänmaallinen ilta, Rauman Mieslaulajien konsertti 18 Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Suomen pienin joulukatu Kitukrännissä Lasten joulumaa Posellissa Joulukonsertti, Helsingin Barokkiorkesteri 19 Lumivalkeaa -joulukonsertti 19 Tonttujen yö 18-21 Joulun odotuksessa -joulukonsertti 19 Kauneimmat joululaulut jäällä, Rauman Taitoluistelijat 18 Me käymme joulun viettohon -joulukonsertti 18 Joulukonsertti, Rauman Mieslaulajat, Eurajoen Mieskuoro ja Kauttuan Mieslaulajat 18 Tule rakkaus ihmisrintaan -joulukonsertti 19 Kun pääsky pitkän on matkan päässä -konsertti 17.30, 18.30 Joulu enkelten -joulukonsertti 19 Joulu jazz –konsertti, Sofronoff Band 19 Joulukonsertti, Rauman Työväen Mieslaulajat 17 Lauluyhtye Impromptumin joulukonsertti 18 Puurojuhla, Teatteriyhdistys Fake ry 18 Joulumarkkinat Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutilaisuus 15 Taivas sylissäni -joulukonsertti, Aarne Pelkonen 19 Yksinäisten joulu 11.30–17 Joulurauhan julistus 11.50 Jouluaaton tulien sytytys 15 Lumen-valotaidetapahtuma

Jouluisten ja muiden tapahtumien tiedot löytyvät Rauman tapahtumakalenterista osoitteesta rauma.fi/tapahtumat Muutokset ja peruutukset mahdollisia.

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: LIPPUPISTE: PALVELUPISTE PYYRMAN: Prisma Rauma Valtakatu 2, p. 02 834 5000 Porintie 4 ma, ke ja to klo 9–16 ma–la 8–22, su 9–22 ti klo 9–17, pe klo 9–15

PITSIKAUPUNGIN JOULU

Lapin seurakuntakoti, Hiedastentie 6 Nuortentalo, Hallikatu 12 Rauma-sali, Satamakatu 26

Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1, Ticketmaster Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Vanha Rauma Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23 Lapin kirkko, Kirkkotie 23 Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Kodisjoen kirkko, Kodisjoentie 1445 Vanha kansalaisopisto, Vähäkoulukatu 8 Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Café Sali, Kuninkaankatu 22 Poselli, Nortamonkatu 12, Kukka-Shop Rosa Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 TulesTalo, Aittakarinkatu 14 Vanha Rauma Kauppatori Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Rauma-sali, Satamakatu 26 Kauppatori Aloitus Länsikadun päästä jokirannassa Vanha Rauma ja keskusta Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

PVM TAPAHTUMAN NIMI

LISÄÄ TAPAHTUMIA SIVUILLA 12–13