Kaupungin tiedotuslehti
3
•
2016 Kotihoidon mobiilit helpottavat ikäihmisten arkea s. 8
Cheerleading on huimapäiden laji s. 22
SISÄLTÖ
24
4
Tässä numerossa:
6
16
8
4
Koulussa opitaan nyt uudella tavalla
6
Yrittäjälle hyvät verkostot tärkeitä
8
Mobiilit helpottavat ikäihmisten arkea
10
Kansalaisopisto täyttää 100 vuotta
12
Pienin askelin kohti isoja tuloksia
14
Rauman museo maan vanhimpia
16
Notkea ja rohkea Kuperkeikka
18
Kulttuuria kaikille
20
Taidetta ja kädentaitoja
22
Cheerleading koukuttaa
24
Uimahalli kutsuu
26
Kaupunginteatterin syksy
28
Rauman syksy 2016
Tiedotuslehti 3 • 2016 Toimitus: Julkaisija: Ulkoasu ja taitto: Painopaikka: Jakelu: Kannen kuva:
10
Raija Lehtorinne, päätoimittaja Anne Haapasalo, Arja Pietilä, kulttuurija vapaa-aikatoimi Markus Savolainen, tekninen virasto Kristiina Kuusio, sosiaali- ja terveysvirasto Päivi Hokkanen, kasvatus- ja opetusvirasto Pirkko Ylilammi, Miltek Viestintä Oy Rauman kaupunki Viestintäpalvelut PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3313 Pauliina Ylenius, Papukaijamerkki PunaMusta Oy Itella Posti Oy Juha Sinisalo. Kuvassa Cheerleadingseuran Sennut
Seuraava tiedotuslehti ilmestyy 25.11.
22 2
Osallistu kuntalaiskyselyyn! Rauman kaupunki on avannut nettisivuillaan kuntalaiskyselyn, jonka tarkoituksena on saada raumalaisilta vastauksia siihen, minkälaista tietoa kaupungin toiminnasta halutaan ja miten asioiden valmisteluun ja suunnitteluun voisi osallistua. Kysely liittyy kaupungin organisaation ja toimintatapojen uudistamiseen. Tavoitteena on asiakaslähtöisyyden ja vuorovaikutteisuuden periaatteiden istuttaminen koko kaupunkiorganisaatioon. Kysely on auki 12.–25.9. Vastata voit myös paperilla.
Rauma menestyi Tietoteko-kilpailussa Tieto valitsi vuoden 2016 Tietoteko -palkinnon voittajiksi Rauman kaupungin, Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Kemin kaupungin. Palkinnon perusteluna oli tablettisovelluksen monipuolinen hyödyntäminen kotihoidossa. Rauman kotihoito on ottanut ennakkoluulottomasti käyttöön tabletin uutena työvälineenä ja hyödyntänyt sitä laajasti eri ammattiryhmissä.
Kiinasta kumppani kaupungille Etelä-Kiinassa sijaitseva Zhuhain satamakaupunki on ilmaissut yhteistyöhalukkuutensa Rauman kaupungin ja alueen yritysten kanssa. Zhuhain edustajat kävivät kauppakamarin ja kaupungin vieraina viime tammikuussa. Rauman kauppakamarin esityksestä kaupunki on päättänyt solmia Zhuhain kanssa yhteisymmärryssopimuksen.
Pääkirjoitus 16.9.2016
KAUPUNGIN KEHITTÄMINEN ON
YHTEINEN ASIA Kesästä lähtien kaupungintalon pääoven lähitienoo on houkuttanut aiempaa hieman erilaisia kävijöitä, kun innokkaat Pokémon-harrastajat ovat viettäneet aikaa pihamaallamme. On mukavaa, että he tutustuvat kaupungintaloon ja ehkäpä samalla myös joihinkin sen työntekijöihin. Meille talossa työskenteleville nämä kävijät ovat tarjonneet mielenkiintoista seurattavaa. Viime aikoina kaupungintalon seinien sisäpuolella on ollut tarjolla vähän painavampaa asiaa. Osana menossa olevaa organisaation ja toiminnan kehittämistyötä kutsuimme syyskuun alussa nuorisovaltuuston, lasten parlamentin sekä ikäihmisten ja vammaisneuvostot kuulemaan suunnitelmistamme ja kertomaan, mitä nämä ryhmät odottavat kaupungin palveluilta sekä vaikuttamis- ja yhteistyökanavilta. Myös Rauman Tarinan alkuvaiheista asti mukana olleet Raumarohkeat – ryhmä yrityselämän ja sidosryhmien edustajia – oli koolla kuulemassa, missä tällä hetkellä mennään ja mitä on tulossa. Kaikki raumalaiset pääsevät osallistumaan kaupungin organisaation ja toiminnan kehittämiseen vastaamalla 12.–25.9. käynnissä olevaan kuntalaiskyselyyn, joka löytyy sekä nettisivuilta että paperisena kaupungin asiakaspalvelupisteistä. Tulevista suunnitelmista kerromme säännöllisesti muun muassa kaupungin nettisivujen ja median välityksellä. Uutta suunniteltaessa on syytä muistaa myös vanhempia asioita. Tänä vuonna kaupungissamme on lukuisia pyöreiden juhlavuosien viettäjiä – esimerkiksi museolla tulee täyteen 125 vuotta, opettajankoulutuslaitoksella 120 vuotta, kansalaisopistolla 100 vuotta ja Rauman Yrittäjillä 80 vuotta. Kunnioitettavia saavutuksia! Kaikki nämä toimivat edelleen aktiivisesti ja järjestävät monenlaista mielenkiintoista meidän raumalaisten iloksi. Raija Lehtorinne päätoimittaja
Kaupunginhallitus valtuutti hallintojohtaja Sari Salon allekirjoittamaan sopimuksen kauppakamarin ja elinkeinoelämän Zhuhaihin suuntautuvalla matkalla 26.11.–3.12. Sopimus ei sido kaupunkia taloudellisesti, vaan sen tärkein tavoite on tukea elinkeinoelämän kehittymistä alueiden välillä.
facebook.com/raumafi twitter.com/raumafi youtube.com/cityofrauma instagram.com/visitrauma
3
Merirauman koulun neljäsluokkalaiset Vilma Leivo, Martta Uusitorppa ja Sebastian Myllymäki tutkivat meriveden tilaa Meriristin rannassa. Tutkimus on tuttua jo lähivesiprojektista.
OPS ESKARISTA ALKAEN
Koulussa opitaan nyt uudella tavalla Teksti ja kuvat: Pirkko Ylilammi
Oppiminen on mietitty koko valtakunnassa uusiksi, niin myös Raumalla. Tavoitteet, ja miten niihin päästään, on kirjattu opseihin eli opetussuunnitelmiin esiopetuksesta ylioppilaslakkiin asti. Asteittain etenevät uudistukset alkavat näkyä tästä syksystä lähtien.
kuudennen ja yhdeksännen luokan lopussa. Näissä kohdissa opettaja, oppilas ja huoltajat arvioivat yhdessä osaamista ja tavoitteiden saavuttamista. Numeroarviointi alkaa Raumalla entiseen tapaan neljännen luokan joulutodistuksesta.
Opetussuunnitelmien uudistamisella on kunnianhimoiset tavoitteet, joissa kantavia ajatuksia ovat oppimaan oppiminen, kestävä elämäntapa ja hyvät vuorovaikutustaidot. Uudella opsilla pyritään myös entistä laaja-alaisempaan osaamiseen. Opettajille muutos merkitsee oppiainerajojen ylittämistä ja oppilaille entistä mielekkäämpiä asiakokonaisuuksia.
Yhteiskuntaoppi alkaa jo neljännellä luokalla ja jatkuu yläkoulussa. Tavoitteena on, että lapset oppisivat varhaisessa vaiheessa esimerkiksi rahankäytön ja muut keskeiset tiedot ja taidot. Liikuntaan, musiikkiin ja kuvataiteeseen on lisätty tunteja, ja viidennellä ja kuudennella luokalla ne voi
Opsissa korostetaan, että oppimisen pitäisi olla iloista ja yksilöllisyyskin pitäisi huomioida entistä paremmin. Lisäksi luvassa on vähemmän pulpetissa istumista ja enemmän yhdessä tekemistä.
LUKIOSSA PÄIVITYSTÄ
Jokaiselle oppimispolku Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain, niin että nivelvaiheet ovat toisen,
ottaa myös valinnaisaineiksi. Näistä ”syventävistä” tunneista koulut voivat päättää pitkälti itse. Liikunnan, musiikin ja kuvataiteen lisäksi valinnaisaineena voi olla vaikkapa luontoa ja retkeilyä tai tietotekniikkaa. Painotusten siirtäminen alemmille luokille on vastaavasti vähentänyt yläkoulussa uskonnon ja valinnaisten tuntien määrää. Uusi ops olisi mahdollistanut opetuksen kokonaistuntimäärän vähentämisen, mutta Raumalla päätettiin säilyttää entinen tuntimäärä.
Lukiossa kyseessä on lähinnä vanhan opsin päivitys. Kurssien sisältöjä on muutettu ja joitakin pakollisia kursseja on joistakin oppiaineista poistunut ja joihinkin tullut lisää. Toinen muutos on ns. teemaopintojen ottaminen mukaan valtakunnallisten syventävien kurssien joukkoon. Näitä tulee tarjota vähintään kolme. Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät opetusta ja kehittävät opiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää yksittäistä oppiainetta laajempia kokonaisuuksia. Rauman Lyseon lukiossa tarjotaan tällä hetkellä näitä valtakunnallisen lukiokokeilun yhteydessä teemalla ”Raumlaine ja meri”. Kurssit ovat tällä hetkellä: • Monitieteinen ajattelu; Purjehduskurssi • Tutkiva työskentely teknologialla; Meri ja muotoilu • Osaaminen arjessa; Teollisuusyhteistyö
4
Kielten opiskelu aikaistuu Kieltenopetuksessa painopiste siirtyy alemmille luokille. Englannin opiskelu aloitetaan toisella ja ruotsi kuudennella luokalla. Tähän saakka englanti on alkanut kolmannella ja ruotsi vasta yläkoulussa.
saavat tilaisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojensa vahvistamiseen. Tavoitteena on, että lapset oppivat arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan.
Kuudennella luokalla opetetaan tämän lukuvuoden aikana ympäristöopin asemesta biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa. Seitsemännen luokan oppiaineiden opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2017, kahdeksannen luokan 2018 ja yhdeksännen 2019.
Kulttuuri laajasti mukaan
Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa toteutetaan vuorovuosina Rauma ja lähiseutu -teemaa sekä kestävä kehitys -teemaa. Lisäksi koulut voivat entiseen tapaan toteuttaa mitä tahansa teemoja ”maan ja taivaan väliltä”. Laaja-alainen oppiminen on mukana kaikissa oppiaineissa, ja joka vuosi koulu valitsee siihen liittyen yhdestä kolmeen painotettavaa osa-aluetta. Yhtenä voi olla esimerkiksi tieto- ja viestintäosaaminen, jonka puitteissa voidaan oppia vaikka koodaamista. Asiantuntijat muistuttavat, ettei koulusta koskaan tule vain viihtymispaikka. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan edelleen myös ahertamista ja vaivannäköä. Uusi ops korostaakin oppilaan omaa vastuuta oppimisesta.
Uusi ops kannustaa liikkeelle, rehtori Marika Lehtinen kertoo.
Liikettä ja leikkiä Lapsen luonnollinen tarve liikkua saa näkyä. Esiopetuksessa liikutaan päivittäin niin sisällä kuin ulkona sekä ohjatusti että omaehtoisesti. Päivittäin aikaa varataan myös lasten omalle ja kasvattajien ohjaamalle leikille. Leikki on esiopetuksessa keskeinen työtapa, sillä leikkiessään lapsi syventää niitä tietoja ja taitoja, joita hän on aiemmin oppinut.
Raumalla tehdään parhaillaan kulttuurikasvatussuunnitelmaa, josta tulee opsin osa. Kulttuurikasvatussuunnitelma ei ole Raumalla aiemmin ollut käytössä tässä laajuudessa. Tarkoitus on, että suunnitelma tulee käyttöön kaikissa raumalaisissa peruskouluissa. Kulttuurin ja taiteen tekeminen tai kokeminen ovat taitoja, jotka kestävät, kasvavat ja kasvattavat henkistä pääomaa läpi elämän. Jotta tavoitteeseen päästään, koulujen kulttuurikasvatuksen tulee olla oppimista kulttuurin ja taiteen avulla sekä aktiivista kulttuurin ja taiteen tekemistä ja kokemista. Monikulttuurisiin ilmiöihin ja asioihin tutustuminen sekä kulttuuriperinnön, kulttuurin ja taiteen eri osa-alueiden laaja tuntemus ovat keskeinen osa kasvatusta. Tämän jutun asiantuntijoina toimivat perusopetusjohtaja Hanna Viljanen-Lehto, rehtori Marika Lehtinen, varhaiskasvatusjohtaja Päivi Tiesmaa, rehtori Matti Saarivuori ja kulttuuripäällikkö Risto Kupari.
Laaja-alainen osaaminen
Esiopetus on tärkeä ajanjakso lapsen elämässä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla on mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta. Lapset
Kaikki lapset eskarissa Esiopetus tuli Suomessa pakolliseksi vuosi sitten. Huoltajien vastuulla on, että lapsi osallistuu vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Raumalla kaikki lapset ovat kaupungin tai yksityisen puolen järjestämässä esiopetuksessa. Kaupungin eskarit toimivat koulujen ja päiväkotien yhteydessä. Esiopetuksen opetussuunnitelman laatimiseen osallistuivat perusopetuksen opsin tapaan lapset, vanhemmat, henkilöstö ja yhteistyökumppanit. Aikaisempaan verrattuna nyt kiinnitetään erityistä huomiota toimintakulttuurin kehittämiseen, lasten ja vanhempien osallisuuden vahvistamiseen ja esiopetuksen monipuoliseen arviointiin. Uutta on myös laaja-alainen osaaminen ja siihen liittyen tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Opetus on edelleen kokonaisvaltaista, mutta oppimiskokonaisuuksia muodostettaessa lasten mielenkiinnon kohteet otetaan entistä paremmin huomioon.
Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen
Laaja-alainen osaaminen kattaa seitsemän osa-aluetta, jotka sisältyvät kaikkiin oppiaineisiin. Koulu valitsee näistä vuosittain 1–3 painopistealuetta.
5
Rauma Interior valmistaa erikoiskalusteita mm. laivoihin. Rauman Yrittäjien puheenjohtaja Kari Wendelin keskittyy tehtaassa toimitusjohtajan töihin, mutta mökillä puusepäntyöt maistuvat.
HYVÄT VERKOSTOT
ovat yrittäjälle tärkeitä Teksti ja kuvat: Pirkko Ylilammi
Rauman Yrittäjien puheenjohtaja Kari Wendelin katselee maailmanmenoa kokeneen talousmiehen silmin. Merkit ovat hänen mukaansa nyt sellaiset, että kehityssuunta on piirun verran ylöspäin. Olipa suhdanne mikä hyvänsä, niin yrittäjän kannattaa verkostoitua. Yhdessä tekemällä syntyy myös uutta bisnestä, Wendelin uskoo. Wendelinin oma yrittäjäpolku ei ehkä ole ihan tavanomaisin, sillä riskit tunnistavista ekonomeista ei kovin herkästi tule yrittäjiä. – Tein vuosia töitä meriteollisuudessa. Raumalle muutin vuonna 1989 silloisen Aquamasterin palvelukseen. BMH:lla ennätin olla kuusi vuotta, ennen kuin aloin vakavissani pohtia yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle ei tullut rimakauhua. Itselleni iso oivallus oli, ettei välttämättä tarvitse lähteä liikkeelle nollasta, vaan voi ostaa jo toimivan yrityksen tai mennä osakkaaksi.
Yrityspalvelu vinkkasi – Tässä vaiheessa mukaan tuli Rauman Seudun Yrityspalvelu, josta sain vinkin Rauma-Kalusteesta. Yrityksen toinen omistaja halusi jäädä eläkkeelle ja toinen perusti myöhemmin uuden yrityksen Poriin. Koko osakekanta siirtyi perustamani Rauma Interior Oy:n omistukseen vuonna 2002, Wendelin kertoo.
Meriteollisuus vahvasti läsnä Meriteollisuus on edelleen vahvasti läsnä Hallitiellä Uotilassa toimivassa yrityksessä, jonka juuret ovat Rauma-Repolan puutyötehtaassa. Tuotannon rungon muodostavat hytti- ja laivakalusteet, joiden suurin asiakas on Meyer Turun omistama Piikkiön hyttitehdas. Lisäksi Hallitiellä valmistetaan muun muassa apteekki- ja sairaalakalusteita.
6
Telakkateollisuuden kohtalonhetket näkyivät suoraan myös alihankintaketjuissa tilauskirjojen tyhjentymisenä. – Siinä vaiheessa omasta talousosaamisesta ja verkostoista oli hyötyä. Selvisimme pahimmasta ja aloimme tehdä asioita uudella tavalla projektikohtaisesti. Kehitys on mennyt tähän koko meriklusterissa, joka varsinaisen telakkatoiminnan lisäksi kattaa monen alan yrityksiä.
Hatunnoston paikka Yrittäjien puheenjohtaja nostaa hattua kaupungin virkamiehille ja kaikille, jotka olivat pelastamassa Rauman telakkaa. – Hieno saavutus oli myös HKScanin tulo Raumalle. Isot yritykset tuovat mukanaan kaikenlaista toimeliaisuutta ja lisäävät palvelujen kysyntää. Kannattaa myös muistaa, ettei ilman yritystoimintaa ole verotulojakaan.
Metsä, meri, vesi, matkailu, siinä avainsanoja, kun Wendelin pohtii Rauman menestyksen kulmakiviä. Rauman Yrittäjillä on noin 800 jäsentä, joista puolet on yksinyrittäjiä. Hereillä olevat menestyvät hänen mukaansa tulevaisuudessakin. – Digitalisaation kaltaiset muutokset voi nähdä myös mahdollisuutena. Vanha Rauma kivijalkaliikkeineen on helmi, jota Wendelin nostaisi vielä tehokkaammin esiin matkailumarkkinoinnissa. Hän näkisi mielellään, että liikkeet pitäisivät ovensa myöhempään auki parhaimman turistikauden ajan. – Ymmärrän kyllä hyvin yksinyrittäviä, joilla työpäivät ovat jo muutenkin pitkiä. Rohkeuttakin tarvitaan, mielestäni Riku Räsänen on siitä hyvä esimerkki. Hän on laittanut Poroholman hienoon kuntoon ja tuonut kaupunkiin lisää matkailijoita.
Yhteistyö pelaa Uuden kauppakeskuksen rakentamisen suurin osa yrittäjistä näkee positiivisena asiana. Wendelinin mukaan myös hyvä yhteistyö ja säännölliset tapaamiset kaupungin virkamiesten kanssa saavat jäsenkunnalta kiitosta. Yrittäjillä ja kaupungilla on vuodesta 2002 lähtien ollut yhteistyösopimus kaupallisen keskustan kehittämisestä. Rakastunut Raumaan -kauppiaisiin voivat liittyä keskusta-alueen yritykset ja organisaatiot. Wendelin puhuu mieluummin Rauman vahvuuksista kuin heikkouksista. Liikenneyhteydet ja Rauman saavutettavuus ovat asioita, joille pitäisi tehdä jotain. Varsinkin 8-tie pitäisi saada kuntoon! Tätä viestiä maakunnan yrittäjät vievät syksyn aikana myös eduskuntaan, jossa on tapaaminen nimikkoyrittäjätoiminnan puitteissa.
Rauman Yrittäjät juhlii 80-vuotista taivaltaan koko loppuvuoden
Pare yhdes yrittä! Rauman Yrittäjät perustettiin 80 vuotta sitten, 30.1.1936. Yhdistyksen johtoaatteeksi muotoiltiin tuolloin olla ”yrittäjäväen yhdistys, joka pyrkii ponnekkaasti poistamaan yksityistä yrittäjätoimintaa haittaavia epäkohtia”. Juhlavuosi huipentuu syksyn mittaan tempauksin ja tapahtumin, joiden kantavana teemana on yhteistyö, ”Pare yhdes yrittä!”.
Talousseminaari tuo Raumalle huippunimiä Yhdistys järjestää yhdessä Rauman Yrittäjät -säätiön kanssa kaikelle kansalle avoimen yrittäjyys- ja talousseminaarin perjantaina 21.10. Luvassa on puheenvuoroja ja ajatusten vaihtoa teemoista: Mitä yrittäjyys on tänään ja tulevaisuudessa? Miten tiimityöllä luodaan menestystä? Mistä Suomeen saadaan lisää rohkeita yrittäjiä?
Valtakunnan tason esiintyjäkaarti tuo tuoreita näkökulmia päivän teemoihin. Puhujina ovat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen ja yritysvalmentaja Juhani Tami Tamminen. Tilaisuudessa on paneelikeskustelu, jossa pureudutaan yrityksen menestyksen avaimiin. Keskusteluun ovat lupautuneet liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, toimitusjohtaja Peter Fredman, Fredman Groupista (ent. Eskimo Finland), Satakunnan vuoden nuoreksi yrittäjäksi valittu Markus Niemelä Funrun Finland Oy:stä sekä toimitusjohtaja Niina Pekonen konepajayritys Hallaworks Oy:stä. Seminaarin juontaa Laura Ruohola. Liput seminaariin maksavat 55 euroa, yrittäjäyhdistyksen jäsenille 45 euroa. Lisätiedot: raumanyrittajat.fi ja p. 043 2113 177.
JUHLANÄYTTELY MARELASSA 16.9. ALKAEN Tapahtumakoordinaattori Outi Lehtorinne on koonnut yhdistyksen 80-vuotisesta taipaleesta digitaalisen historiikin, jonka voi lukea osoitteessa raumanyrittajat.fi. Historiikki sisältää yrittäjien haastatteluita, lehtileikkeitä ja ennen kaikkea kiinnostavia tarinoita raumalaisesta yrittäjyydestä. Historiikin tiimoilta koottu juhlanäyttely avautuu 16. syyskuuta Marelassa (Kauppakatu 24) .
7
Rauma-sovellus on osa kaupungin sähköisten palveluiden kehitystyötä.
KOTIHOIDON MOBIILIT
helpottavat ikäihmisten arkea Teksti ja kuvat: Minna Myllylä
Vanhuspalveluiden kotihoito on aloittanut pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on tuoda nykytekniikan mahdollisuuksia ikäihmisille tabletin ja mobiilisovelluksen avulla. Hankkeeseen osallistuvat ja heidän omaisensa saavat käyttöönsä tabletin, johon on ladattu Medbit Oy:n kehittämä kotihoidon Rauma-sovellus. Pilotin alkuvaiheessa sovellus mahdollistaa videopuheluiden soittamisen läheisille tai hoitohenkilökunnalle. Syksyllä testattavaksi on tulossa videopuhelu
etälääkärin vastaanotolle. Ruokaostosten tilaaminen kaupasta tai hoitokokoukset yhdessä omaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa ovat sovelluksen tulevaisuutta. Kotihoidon piiriin kuuluvien ikäihmisten halukkuutta osallistua pilottihankkeeseen tiedusteltiin Rauman pohjoiselta alueelta ja toukokuussa alkaneeseen pilottiin osallistui kymmenen henkilöä. – Tällä hetkellä tablettia käyttää aktiivisesti kahdeksan 72–94-vuotiasta kotihoidon asiakasta ja heidän omaistaan, projektityöntekijä Minna Nurminen kertoo.
Tabletin käyttö helppoa Ikäihmiset voivat käyttää tabletilla joko pelkästään kotihoidon Rauma-sovellusta tai laitetta voi hyödyntää monipuolisemmin oman mielenkiinnon mukaan. Tabletin käyttöä ei ole rajoitettu, käyttö määrittyy oman tarpeen ja osaamisen mukaan. – Ikäihmiset ovat saaneet koulutuksen laitteen käyttöön, ja tabletin käytön opettelu on ollut helppoa. Tärkeintä on oma asenne ja suhtautuminen tekniikan käyttöön, sovellusasiantuntija Elina Nissilä sanoo. Koska ikäihmisen liikkuminen saattaa olla rajoitettua, pienenä haasteena on ollut
Tabletin käyttöä ei kannata pelätä, sovellusasiantuntija Elina Nissilä ja projektityöntekijä Minna Nurminen korostavat.
8
laitteen sijoittaminen käden ulottuville, sillä usein lähipöydälle on sijoitettu myös kaikki muut tarpeelliset tavarat. Laite on kuitenkin löytänyt aina oman paikkansa, eikä käytännön järjestelyistä ole tullut ongelmaa. Videopuhelun tekniikasta johtuvat hetken viiveetkin ovat vaatineet hieman totuttelua. Myös mobiilisovelluksen ja tabletin käytön haasteet ovat olleet hyvin vähäisiä niiden hyötyyn nähden.
Läheisyyttä ja ilon hetkiä Tabletin suomat sosiaaliset kontaktit läheisiin tuovat arkeen iloa, etenkin niille ikäihmisille, joiden liikkuminen on rajallista. – Videopuhelun aikana myös omaiset pystyvät arvioimaan paremmin, miten oma läheinen voi, Minna Nurminen toteaa. – On todella mukavaa, kun voin soittaa toisella paikkakunnalla asuville läheisille videopuhelun koska tahansa. Aluksi minä olin hätäinen ja painelin nappeja, enkä malttanut odottaa, kotihoidon tablettipilottihankkeeseen osallistuva Eila Levänsuo mainitsee ainoasta haasteestaan tabletin käytön ensi metreillä. Nyt kuitenkin alun hätäisyydestä ei ole tietoakaan, vaan videopuhelun soittaminen pojalle sujuu mallikkaasti, eikä minkäänlaisia ongelmia ilmene. Joidenkin ikäihmisten läheisillä oleva tabletti on saattanut kiertää useammalla eri henkilöllä ympäri Suomea. Se on mahdol-
LIIKKUVAT TERVEYSPALVELUT tuovat terveydenhuollon lähemmäs asukasta Teksti ja kuva: Kalle Aaltonen
Yhteiskunnassa meneillään olevat muutokset vaikuttavat myös terveydenhuollon palveluiden tarpeisiin. Esimerkiksi sote-uudistus, väestön ikärakenteen muuttuminen sekä pitkät välimatkat edellyttävät kunnilta palvelutuotannon uudistamista.
listanut videoyhteydenpidon niihin sukulaisiin, jotka eivät asu aivan lähiseuduilla. Elina Nissilä ja Minna Nurminen kertovat erään ikäihmisen ilon hetkestä. Aiemmin hänen elämäänsä kuulunut tärkeä mökkipaikka, jossa ei ole ollut mahdollisuutta päästä käymään pitkään aikaan, tuli lähelle taas videopuhelun avulla. – Oli mukavaa nähdä, miten mökki ja lähialue olivat muuttuneet remontin jälkeen, sitten viime näkemän, ikäihmiseltä mukavan palautteen saanut Elina Nissilä kertoo. Pilottihanke on tuonut mukanaan paljon positiivista sekä käyttäjille että hankkeessa mukana oleville. Tulevaisuudessa ikäihmisille tarkoitettu Medbit Oy:n Rauma-sovellus on tulossa sovelluskauppoihin kaikkien ladattavaksi. Yhteistyökumppanina on Medbit Oy, joka tuottaa keskitetysti Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tarvitsemat ICTpalvelut.
Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa suunniteltiin keväällä 2016 liikkuvaa terveyspalvelukonseptia yhdeksi vaihtoehdoksi vastaamaan muuttuvan ympäristön asettamiin haasteisiin. Kyseessä on uudenlainen tapa toteuttaa terveydenhuoltoa asiakkaan kannalta mahdollisimman helpolla tavalla. – Liikkuvina palveluina voidaan pitää esimerkiksi autosta tarjottavia terveydenhuoltopalveluita, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset vastaanottavat kuntalaisia näiden asuinympäristöjen lähellä, kertoo sosiaali- ja terveysviraston sairaanhoitaja (yamk) Nina Arponen. Arposen mukaan palvelut nimenomaan täydentäisivät kaupungin jo olemassa olevia palveluita. – Ne eivät sulkisi pois mitään. Ihmisille tulisi lisää valinnanvapautta, kun hoitoa voisi saada joko kiinteästä tai oman asuinalueen lähelle saapuvasta hoitopaikasta. Lisäksi palveluiden saatavuutta voitaisiin paikata siellä, missä vastaanottopisteet ovat harvassa, Arponen selventää.
Kuntalaisten tarpeet selville Sosiaali- ja terveysvirasto kartoitti huhtikuussa kaupungin verkkosivuilla olleella kyselyllä liikkuvien terveyspalveluiden tarpeita 18 vuotta täyttäneiltä kaupunkilaisilta. Kartoitus toteutettiin Arposen Satakunnan ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian koulutusohjelman opinnäytetyönä.
9
Nina Arponen toivoo, että liikkuvien terveyspalveluiden avulla terveydenhuolto saataisiin sairaalan käytäviltä myös asuinalueille.
Kyselyyn vastasi 242 pääasiassa keskusta-alueella asuvaa raumalaista, mikä oli 0,73 % koko kohdejoukosta. Alhaisesta prosenttilukemasta huolimatta kuntalaisten tarpeista löytyi yhtäläisyyksiä. Pääsääntöisesti liikkuvia terveyspalveluita käytettäisiin joko ehdottomasti tai todennäköisesti erilaisten sairauksien hoitoon sekä seurantaan. – Lisäksi kuntalaiset kaipaisivat muun muassa laboratoriopalveluita, lääkärin vastaanottoa sekä reseptien uusintamahdollisuutta, Arponen jatkaa. Koska vastaajien määrä jäi melko alhaiseksi, ei saatujen tulosten perusteella voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Arposen mielestä on kuitenkin selvää, että terveydenhuollon rakentamisen ja suunnittelun keskeisin periaate on väestön tarve sekä sen mukaiset palvelut. – Yleinen suuntaus on, että palveluja pyritään viemään ihmisille eikä päinvastoin. Ikääntyvä väestö saattaa jatkossa kaivata yhä enemmän terveydenhuoltopalveluita kotiovelle, Arponen toteaa. Arposen mukaan tulevaisuudessakin tarvitaan eri osapuolten avointa keskustelua, miten Raumalla voitaisiin parhaiten vastata terveydenhuollon tarpeisiin. – Oikean tiedon pohjalta kyetään tekemään oikeita ratkaisuja, tarttumaan epäkohtiin sekä kehittämään palvelujamme eteenpäin, Arponen sanoo.
Kourallisesta kursseja KOKO KANSAN OPPILAITOKSEKSI Teksti: Kristina Haavisto kuvat: Rauman kansalaisopisto
Rauman työväenyhdistyksen johtokunta teki alkukesästä 1916 aloitteen työväenopiston perustamisesta Raumalle. Saman vuoden syksyllä, 15.10.1916, alkoivat Rauman Työväen Opintokurssit. Toiminta haluttiin vakinaistaa ja 7.9.1922 valtuusto hyväksyi Rauman kansalaisopiston säännöt. Ensimmäinen vakituinen johtaja maisteri I.M. Vartiainen aloitti syksyllä 1923.
Opetustarjonta on sadassa vuodessa kasvanut huimasti. Nykyään kursseja on lukuvuosittain noin 700. Opetusta annetaan muun muassa kädentaidoissa, taiteessa, kielissä, musiikissa, teatterissa, liikunnassa, kotitaloudessa ja tietotekniikassa. Luentojakin on edelleen paljon. Lisäksi kansalaisopisto antaa taiteen perusopetusta, avointa yliopisto-opetusta sekä tuottaa tilauskoulutuksia.
Aluksi opintotarjonnassa oli muun muassa kansakoulukursseja, kielten ja yhteiskuntaopin opetusta, kuoro ja orkesteri, voimistelua, näytelmäkerho sekä luentoja. Vuosikymmenten aikana tarjonta laajeni ja opiskelijamäärä kasvoi.
Vuodesta 1925 lähtien opetusta on annettu Vähäkoulukadulla eli rakennuksessa, joka tunnetaan nimellä Vanha opisto. Kansalaisopistolle rakennetussa Nummenvahen kiinteistössä toimittiin 1978–2000. Opetuspaikkoja on vuosikymmenten varrella ollut kymmeniä niin Raumalla, Rauman maalaiskunnassa, Lapissa, Eurajoella kuin Kodisjoella.
Rehtori Aimo Purhonen pohti 1960luvulla: – Kansalais- ja työväenopistoilla on mahdollisuus osallistua tehokkaasti uudelleen koulutukseen, mutta niiden merkitys ei ole myöskään vähentynyt yleissivistyksellisen aineksen opetuksessa.
Tällä hetkellä kansalaisopisto toimii Opistotalossa Aittakarinkadulla.
10
JUHLALUKUVUOSI täynnä tapahtumia Juhlalukuvuoden aikana järjestetään useita kaikille avoimia tapahtumia. Seuraa kansalaisopiston ilmoittelua ja tutki opinto-opasta. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
100-VUOTISNÄYTTELY
Kansalaisopistolla AIHETTA JUHLAAN Alkavana lukuvuonna Rauman kansalaisopisto tulee toimineeksi sata vuotta! Se on merkittävä saavutus. Rauman opisto, niin kuin muutkin maailmalla ainutlaatuiset Suomen kansalaisopistot, on nähnyt Suomen itsenäistymisen, pula-ajan, sotavuodet, lamat. Matkaan on sisältynyt niin ylä- kuin alamäkiä. Kaikesta on kuitenkin selvitty. Tämä antaa lujan perustan uskoa, että tulevaisuudessakin selvitään. Tulevaisuus näyttää valoisalta ihmisten vapaa-ajan lisääntyessä, sillä kansalaisopisto pystyy järjestämään vapaa-aikaan mielekästä tekemistä, joka lisää opiskelijan ja myös hänen perheensä hyvinvointia, kuten tutkimuksissakin on todettu. Lisäksi kansalaisopistolla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä tiedottaa ajankohtaisista asioista ja opettaa käyttämään uusia välineitä ja laitteita.
16.9.2016–31.3.2017 Rauman museo Marela, Kauppakatu 24
Opisto voi olla myös isona apuna maahanmuuttajien kotoutumisessa tarjoten opetuksen lisäksi mahdollisuuksia tutustua ja ystävystyä muiden opiskelijoiden kanssa. Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen onkin todettu yhdeksi kansalaisopiston antamaksi merkitykseksi opiskelijoilleen. Opiskelijatoverien ystävyys ja vertaistuki on usein korvaamattoman tärkeää. Kanssakäyminen sosiaalisessa mediassa ei vähennä kasvokkain kohtaamisen merkitystä tulevaisuudessakaan. Opiston historiaan tutustuminen on ollut hyvin mielenkiintoista ja opettavaa. Peruslähtökohta on pysynyt samana: ihmisten halu oppia! Siitä on hyvä jatkaa seuraavalle vuosisadalle. Tervetuloa mukaan juhlalukuvuoden tapahtumiin! Helinä Seikola, rehtori
Näyttelyssä esitellään Rauman kansalaisopiston monenlaisia vaiheita eri vuosikymmenien aikana. Esillä on opetusmateriaalia, opiskelijoiden tekemiä töitä sekä erilaisia opistossa käytössä olleita esineitä.
100-VUOTISJUHLA lauantaina 15.10.2016 klo 15 Rauma-sali, Satamakatu 26 klo 14.00 tervehdysten vastaanotto ja kahvitarjoilu ylälämpiössä Juhlapuhujana on tohtori Pentti Arajärvi. Ohjelmassa on myös Heijastuksia -kirjan julkaiseminen, kansalaisopistosta kertova lyhytelokuva sekä kansalaisopiston opiskelijoiden ja opettajien esityksiä. Ilmoittaudu juhlaan 7.10. mennessä p. 02 834 4517 tai maija.oikarinen@rauma.fi.
SATA TOIMINNAN VUOTTA torstaina 1.12. klo 18–19.30 Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8 FM Kristina Haavisto kertoo Rauman kansalaisopiston ensimmäisen sadan vuoden toiminnasta. Illassa nähdään myös kansalaisopistosta kertova lyhytelokuva. Rauman kansalaisopiston Heijastuksia-juhlajulkaisu on ostettavissa heti 100-vuotisjuhlan jälkeen sekä Rauman kansalaisopiston toimistosta ja Vanhan Rauman Kirjakaupasta. Hinta 30 €.
11
Kohti hiilineutraalia Raumaa
Tarkka seuranta, ajantasainen ohjeistus sekä jatkuva kehitys ovat Jani Pelamon (vasemmalla) sekä Jari Laihon eväät kohti hiilineutraalia kuntaa.
Pienin askelin kohti
ISOJA TULOKSIA Teksti ja kuva: Kalle Aaltonen
RTK-Palvelun tuntee valtaosa raumalaisista. Yksi Suomen johtavista kiinteistöpalvelualan yrityksistä työllistää maanlaajuisesti noin 3500 henkilöä ja tarjoaa muun muassa siivous-, kiinteistöhuolto- ja teollisuuspalveluja yrityksille ja julkisen sektorin asiakkaille. Vaikka toiminta on laajaa, pystyy yritys kantamaan vastuuta myös ympäristöstä. RTK-Palvelu käynnisti HINKU-yhteistyön Rauman kaupungin kanssa loppuvuodesta 2014 tähdäten puhtaampaan ympäristöön sekä parempiin palveluihin. – Ympäristöasiat ovat aina olleet keskeisiä omassa palvelutuotannossamme. HINKU on meille ajatuksena uusi. Se tarjoaa meille mahdollisuuden kehittää ja terävöittää omia palveluitamme ekologisessa mielessä, Länsi-Suomen alueen myyntijohtaja Jari Laiho kertoo.
laitteet ja pyrimme optimoimaan reittejä sähköisesti. Kiinteistöhuoltotehtävissä käytämme toiminnanohjausjärjestelmää, minkä avulla kalustoa ajetaan paikalle vain tarvittaessa, ja seuraamme huoltotöiden etenemistä. Lisäksi käytämme ympäristöystävällisiä kemikaaleja joutsenmerkityssä siivouspalvelussamme, Pelamo luettelee.
Positiivista palautetta on tullut.
vihreämpään huoltotoimintaan sertifioidun laatujärjestelmän mukaisesti.
Lajittelussa parannettavaa RTK-Palvelu käynnisti HINKU-yhteistyön vasta hiljattain, mutta tuloksia on odotettavissa lähitulevaisuudessa. Pelkästään perustietojen kaivaminen ja syöttäminen on Laihon mukaan vienyt paljon aikaa. – Raportointi käynnistyy pikku hiljaa. Kolmen vuoden seurannalla pystytään jo
Koulutuksella ja tarkalla ohjeistuksella esimerkiksi kemikaalien ja tarvikkeiden määrät on saatu laskemaan, mikä puolestaan vaikuttaa palveluiden hintoihin. Positiivista palautetta on tullut sekä asiakkailta että henkilöstöltä.
HINKU-hanke näkyy RTK-Palvelun toiminnassa monella tavalla. Rauman yksikön päällikkö Jani Pelamo mainitsee ensimmäisenä kaluston, sen seurannan sekä käytettävät kemikaalit.
– Perehdytys on hiukan erilaista, kun ohjeet ja seuranta ovat tarkkoja. Se luo työhön tiettyä mukavuutta, kun on olemassa kohdekohtaiset ja ajantasaiset ohjeistukset. Kehitys on jatkuvaa, minkä sekä henkilöstö että asiakkaat ovat kokeneet myönteisenä, Pelamo toteaa.
– Laitteiden ja koneiden valinnoissa otetaan huomioon niiden ympäristöystävällisyys. Kaikissa ajoneuvoissa on seuranta-
– Henkilöstökyselyissämme oma väkemme kokee, että olemme ympäristöystävällinen yritys, Laiho lisää.
Päästöt kuriin seurannalla
Pelamo ja Laiho mainitsevat myös RTK Green -palvelukonseptin, jossa tähdätään
12
tekemään muutoksia omissa toimenpiteissämme. Tämä on sellaista hommaa, jossa ei voida ottaa mitään superaskeleita. Koko hiilineutraalius on paljon pieniä askeleita, Laiho kiteyttää. Parannettavaa kuitenkin löytyy, vaikka yhtiön ympäristöasiat ovatkin olleet linjassa jo ennen HINKU-hanketta. – Jätehuolto on olennainen osa hiilineutraalia yhteiskuntaa. Lajittelumme toimii, mutta vielä on paljon kehittämistä siinä, miten sen eri jakeita pystytään ja ei pystytä hyödyntämään. Lajitteluun tulisi kiinnittää paremmin huomiota myös kotitalouksissa, Laiho toteaa.
PALVELUTORI
tarjoaa ohjelmaa ikäihmisille Teksti: Minna Myllylä
Palvelutorin syksy sisältää suun terveydenhoitoa, kaupungin omaishoidon esittelyä, terveyskasvatusta sekä elämäntarinan syntyä yhdessä Vermuntilan-Kulamaan kyläyhdistyksen ja Tarinatuvan kanssa. Lisäksi eri yhdistykset ja yritykset esittelevät toimintaansa. Syyskuussa Palvelutorilla ja yhteistyökumppaneiden tapaamisissa on teemana ”Liikkumisen unelmakuukausi!”. Keväinen lankatempaus onnistui yli odotusten ja tempausta jatketaan myös syksyllä.
Muistineuvontaa
KULTTURKAMBRAATT
lähtee ikäihmisen seuraksi Teksti: Leila Stenfors
Useassa suomalaisessa kunnassa jo vuosia mukavasti toiminut vapaaehtoistyön toimintatapa on juurtumassa myös Raumalle. Kaupungin järjestämän vapaaehtoiskoulutuksen suorittanut kultturkambraatt lähtee ikäihmisen seuraksi kulttuuritapahtumaan, jos yksin lähteminen tuntuu vaikealta. Kulttuurikaverit koulutetaan tehtäväänsä syys-lokakuun aikana, ja heidän kanssaan voi lähteä esimerkiksi näyttelyyn, konserttiin tai teatteriin marraskuun alusta lähtien.
Jos yksin ei tule lähdettyä Kulttuurikaverin seuraa kaipaava ikäihminen voi ottaa yhteyttä Palvelutorin Marja Västilään, joka toimii kulttuurikavereita ja asiakkaita yhdistävänä tahona. Hän ylläpitää vapaaehtoisten rekisteriä ja osaa tarvittaessa kertoa myös ajankohtaisesta kulttuuritarjonnasta. Raumalaisista kulttuuritoimijoista mukana toiminnassa ovat muun muassa Lönnströmin museot ja Rauman kaupunginteatteri. Kotimuseon näyttelyyn tai kaupunginteatterin esitykseen voi siis lähteä kulttuurikaverin kanssa. Palvelun tilaaja maksaa lipustaan tai pääsymaksustaan normaalihinnan. Mukaan lähtevä kultturkambraatt pääsee maksutta toiminnassa mukana olevien kulttuuritoimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin.
Kulttuuri kuuluu kaikille Kulttuurikaverikoulutus alkoi 12.9. Neljän koulutuskerran aikana käsitellään vapaaehtoistyön arvoja ja periaatteita sekä kulttuurikaverina toimimista. Lisäksi koulutukseen kuuluu apuvälineopastusta ja tutustumista paikallisiin kulttuuritoimijoihin ja -tiloihin. Koulutuksessa on mukana hyvä joukko keikkaluonteisesta vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita. Kultturkambraateiksi kouluttautuvat ovat kertoneet haluavansa auttaa ikäihmisiä kulttuurielämysten pariin ja rohkaista kulttuurin kuluttajiksi myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät usein käy konserteissa tai näyttelyissä. Kulttuurikaveritoiminnassa mukana olevat ovat sitä mieltä, että kulttuuri kuuluu kaikille.
Lisätiedot: raumanpalvelutori.fi Palveluneuvoja Marja Västilä, p. 0440 212 044 Viriketoiminnan ohjaaja Eila Holmsten, p. 044 793 5261
13
Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi järjestää yleisen muisti-infopisteen perjantaisin 16.9., 21.10., 18.11. ja 16.12. klo 8.30–11.30 Palvelutorilla. Infopisteessä on paikalla muistineuvoja Minna Reunanen, jolta saa yleistä muistineuvontaa, tietoa muistisairaan ja omaisten mahdollisista tuki- ja palvelumuodoista sekä tietoa Rauman Seudun Muistiyhdistyksen toiminnasta. Palvelutorin syksyn ohjelmistoon kannattaa tutustua tarkemmin osoitteessa raumanpalvelutori.fi. Ohjelmatarjonta on myös Länsi-Suomen menolistalla.
AUKIOLOAJAT Maanantaisin palvelua ajanvarauksella ti klo 8–17 ke ja to klo 8–16 pe klo 8–15 Palvelutori kiinni päivittäin lounastauon ajan klo 11.30–12.30 Palvelutori sijaitsee kaupungintalolla osoitteessa Kanalinranta 3 (sisäpiha) Palveluneuvoja Marja Västilä p. 0440 212 044 info@raumanpalvelutori.fi www.raumanpalvelutori.fi
Rauman museo 125-vuotias Teksti: Kirsi-Marja Siltavuori-Illmer kuvat: Rauman museo
Nykyisen Suomen alueella toimivista museoista Rauman museo on seitsemänneksi vanhin. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 125 vuotta museon perustamiskokouksesta ja 124 vuotta museon kunnallistamisesta. Museoaatteen herätti kauppias ja kunnallinen vaikuttaja Fredrik Lehtinen vuonna 1887 koettuaan Sortavalan museossa vieraillessaan sen merkityksen tärkeyden ihmiskunnan muistina. Kauppias Lehtinen kutsui sanomalehti-ilmoituksella kokoon museon perustavan kokouksen 16.10.1891. Museohanketta johti 7-jäseninen museokomitea, jonka puheenjohtajana ja museon hoitajana toimi aluksi Fredrik Lehtinen (1891–1910). Omaa museotaloa alettiin suunnitella heti, mutta rahojen puutteessa hanke raukesi. Aluksi esineitä säilytettiin pappilan vuokrahuoneessa. Melko pian esineet siirrettiin alakoulurakennukseen Rantakadulle (nyk. Nortamonkatu), josta saatiin kaksi huonetta ja eteinen näyttelykäyttöön. Keruuaktiivisuudesta seurasi tilojen ahtaus. Toimintaan ei myönnetty varoja, ja
rahat menoihin lainattiin museon rakennusrahastosta tai kerättiin muun muassa järjestämällä iltamia ja muita huvitilaisuuksia. Tilakysymys helpottui kaupungin hallinnon muutettua raatihuoneelta VPK:n taloon. Museo sai yläkerran käyttöönsä syyskuussa 1903. Järjestelmällistä keruutyötä ja muistitiedon tallentamista jatkettiin ja ympäristön dokumentointi aloitettiin. Museon tilaongelma ratkesi, kun kauppias Lehtinen jätti jälkisäädöksessään Rauman museolle 250 000 markkaa vuonna 1930.
Testamentin ehtona raatihuone Testamenttiin sisältyi ehto, että raatihuone tuli luovuttaa vuoden sisällä kokonaan museon käyttöön tai testamenttilahjoitus menisi Turun yliopistolle. Kaupunginhallitus esitti lahjoituksen hylkäämistä, ja valtuustossa asiasta keskusteltiin kiivaasti. Lopulta kuitenkin vanha ja arvokas raatihuone saatiin museokäyttöön. Museon hoitajaksi tuli 1929 taiteilija Jalmari Karhula (1929–1942), joka suoritti museon uudelleen järjestämisen. Merenkulun historiahuone valmistui 1933, tärkeimpänä Karhula piti pitsiosaston näytteillepanon uusimista. Hän kehitti arkistointijärjestelmää ja oli kiinnostunut vanhan kaupungin rakennuksista ja niiden arvoista. Vanhan Rauman miljöötä hän dokumentoi maalaamalla akvarelleja ja valokuvaamalla rakennuksia. Museota hoidettiin sivutoimisesti ja vapaaehtoisesti lähes 90 vuotta. Ensim-
14
mäinen päätoiminen vakinainen viranhaltija aloitti työt vuonna 1976. Henkilökunnan määrä on kasvanut alkuvuosista mutta pysynyt melko pienenä. Museotyö on laajentunut ja syventynyt merkittävästi. Uudet museokohteet, Kirsti, Marela ja Savenvalajan verstas, avattiin 1980-luvulla. Tällä vuosikymmenellä museon varastot on korjattu ajanmukaisiksi. Museolla on tekstiili- ja pienesinevarasto, konservointitilat sekä isojen esineiden varasto. Kaikki esineet on luetteloitu digitaaliseen tietokantaan. Varastojen siirron yhteydessä kuvataan kaikki esineet ja niiden tiedot tarkistetaan. Lopuksi tiedot liitetään Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon. Arkisto on siirretty pienesinevaraston yhteyteen, ja konservointi tarjoaa palveluja myös museon ulkopuolisille tahoille. Aktiivinen museoesineiden keruu loppui jo vuosikymmeniä sitten, mutta esineitä lahjoitetaan ja uudet haasteet vaativat erilaisia toimitiloja. Kansainvälinen toiminta alkoi 1970luvulla. Kuntaliitoksen yhteydessä 2009 museo sai vastuulleen Suomen ainoan arkeologisen maailmanperintökohteen, Sammallahdenmäen pronssikautisen hauta-alueen, hoidon. Museot elävät uuden valtionapujärjestelmän odotuksessa. Mitä se tulevaisuudessa tulee olemaan ja saavatko yhä edelleen henkilökuntamäärältään isot museot suurimman potin vain saadaanko pienille tasoitusta? Miten Rauman arvokas, vanha museo tulevaisuudessa elää, on kysymysmerkki. Erilaisia toteutusvaihtoehtoja pohditaan.
TÖISSÄ kaupungilla
Jussi Merikallio, tekniikkakoordinaattori Kulttuuri- ja vapaa-aika Teksti ja kuva: Minna Myllylä
Mitä tekniikkakoordinaattorin työhön kuuluu? Työhöni kuuluu pääasiassa Rauma-salin äänentoiston ja valojen koordinointi sekä laitteiston huoltotoimenpiteet. Lisäksi huolehdin Posellin ja Kellariteatterin laitteistoista sekä hoidan kaupungin järjestämien pienimuotoisempien tilaisuuksien tapahtumatekniikkaa. Palvelupiste Pyyrman huolehtii tilavarauksista ja niiden perusteella alkaa työ äänentoiston ja valotekniikan suhteen.
Millainen on työ- ja koulutushistoriasi? Opiskelin Porin Palmgren-konservatoriossa musiikkiteknologiksi. Olen tehnyt töitä alan toimijoille Satakunnassa ja Helsingissä tilaisuuksissa, joissa on tarvittu äänentoistoa sekä valo- ja videotekniikkaa. Olen toiminut myös Porin Vihreässä teatterissa äänimestarina, ja järjestin opiskelijatoverini kanssa Kattoklubi-nimistä tapahtumaa Porissa. Musiikki on ollut tärkeä osa elämääni lapsuudestani asti. Olen soittanut rumpuja, käynyt musiikkiluokkaa ja opiskellut lyömäsoittimia musiikkiopistossa.
Millaisia ominaisuuksia hyvältä tekniikkakoordinaattorilta vaaditaan? Tässä työssä pärjää, kunhan on päättäväinen, rauhallinen ja kiinnostunut jatkuvasti kehittyvistä työkaluista. Rauhallisuus on äärimmäisen tärkeää, koska yllätykset ovat tällä alalla enemmän sääntö kuin poikkeus.
Mistä asioista nautit työssäsi? Tämä on käsityöammatti. Saan tehdä töitä laitteiston kanssa ja pidän myös asiakaspalvelusta.
Miten vietät vapaa-aikaasi? Vapaa-aikaani vietän tyttöystäväni, koirani ja kavereideni kanssa. Vapaa-aika kuluu myös samojen asioiden parissa kuin työssäni. Kotonani on oma studio ja lisäksi soitan rumpuja.
Mikä tekee Raumasta sinulle kodin? Syntymäpaikallahan ei ole merkitystä. Sen vain tietää Rauma tuntuu kodilta.
15
Notkea ja rohkea
Kuperkeikka
Riikka Selin ja Mari Ajomo-Ylijoki haluvat tehdä teatteria ympäri vuoden.
16
Teksti ja kuvat: Sanni Salonen
Hullu visio, mutta myös riittävästi uskoa ja innostunutta puuhaväkeä sekä monipuolinen ohjelmisto. Siinä resepti, jolla teatteri Kuperkeikka on parissa vuodessa kieppunut raumalaisen teatteriyleisön sydämiin. Rauman Kalatorin kulmalla olevasta sisäänkäynnistä kuljettiin vielä muutama vuosikymmen sitten kuppilaan, jossa kertoman mukaan sai kahvinsa joukkoon halutessaan myös terästystä. – Nuo portaat taisivat olla osalle asiakkaista hiukan haasteelliset. Siinä lienee syy myös kuppilan nimeen, Kuperkeikkaan, Riikka Selin nauraa. Enää portaissa ei tehdä kuperkeikkoja, mutta nimi on silti edelleen käytössä. Hömpsyjen sijaan Kuperkeikasta saa nyt teatterillisia elämyksiä koko perheelle. Rauman Iltanäyttelijät avasi tiloissa vuoden 2014 alussa huoneteatterin, jossa näytellään syksyisin ja talvisin. – Kesäteatteritoiminta sitoo meidät maaliskuusta heinäkuuhun, mutta halusimme laajentaa toimintaamme myös tuon ajan ulkopuolelle. Palo teatterin tekemiseen on niin kova, että haluamme tehdä tätä ympäri vuoden. Kun teatterille antaa pikkusormen, se vie koko käden, Iltanäyttelijöiden puuhanaiset Riikka Selin ja Mari Ajomo-Ylijoki kuvailevat.
Näytön paikka Reilu viisikymppinen harrastajateatteri on maakunnan vanhimpia ja kaupunginteatterin lisäksi ainut, jolla on Raumalla pysyvät teatteritilat. Vuosien ajan teatteriväki esitti talvisin näytelmiä Sampolassa vuokratiloissa, mutta kymmenen vuoden ajan väki keskittyi pelkästään kesäteatteriesityksiin. Oman teatterin perustaminen oli hyppy tuntemattomaan. – Osa meidänkin väestä hiukan empi hankkeen kannattavuutta puhumattakaan raumalaisesta teatteriyleisöstä. Täälläpäin tupataan olemaan aika varovaisia ja hitaasti lämpiäviä kaiken uuden suhteen – menestystä ja arvostusta ei anneta ilmaiseksi, vaan paikkansa täytyy ansaita taidoilla ja sinnikkyydellä, naiset analysoivat. Varauksellinen suhtautuminen ei kuitenkaan lannistanut teatterilaisia. – Päinvastoin! Tuli sellainen olo, että mehän näytetään, että me osataan, Mari
Ajomo-Ylijoki muistelee. Nyt tuo paikka on naisten mukaan lunastettu. Teatteri Kuperkeikka nousi viime syksyn ja talven aikana ihmisten tietoisuuteen erilaisilla esityksillään, kuten monologeillaan ja musiikki-illoillaan. Tulevasta kaudesta odotetaan entistäkin vauhdikkaampaa. – Kuluneen kesän Danny-musikaali Santtion kylärannassa oli suksee – se keräsi sekä yleisöä että kiittävää palautetta. Uskomme, että hyvä pöhinä kantaa myös talven näytäntökauteen, naiset miettivät.
Tunnelmallinen teatteritila
– Samalla sakilla toteutetaan sekä kesän että talven esitykset. Joka kevät teatteriin liittyy myös uutta väkeä, pääosin nuoria, mutta syksyn tullen suurin osa heistä lähtee kaupungista opiskelujen ja töiden perään. Muuten porukassa on vain vähän vaihtuvuutta, koska harrastus on niin sitova, Riikka Selin kertoo. Selinin perheessä asia on ratkaistu siten, että koko perhe on mukana toiminnassa – niin äiti Riikka, isä Jani kuin perheen lapsetkin.
Tulevaan syksyyn ja talveen on suunnitteilla niin pienoisnäytelmää, lastenteatteria kuin musiikki-iltojakin. Ohjaaja Jani Selinin johtamassa porukassa lennokkaita ideoita riittää, kuten myös uskallusta tarttua niihin.
– Ja kun lisäksi oma koti sijaitsee Kuperkeikan yläkerrassa, niin hyvällä syyllä voi sanoa, että meidän koko elämä on yhtä teatteria, Riikka Selin nauraa.
– Pienenä teatterina pystymme toteuttamaan hiukan kokeellisempiakin juttuja. Voimme suunnitella ohjelmistomme täysin omaehtoisesti ja reagoida yleisön toiveisiin helposti. Ja koska meidän esitykset ovat vain noin tunnin pläjäyksiä, teatteriin lähtemiseen ei ole niin isoa kynnystä.
– Dannyssakin yksi mies joutui näyttelijäpulan vuoksi esittämään kuutta roolia, naiset laskeskelevat.
Lavalle ei mahdu kerralla kuin pari henkeä. Teatteritila on pieni, vain 40-paikkainen, mikä on sekä etu että haitta. – Esitykset täytyy toteuttaa pienellä porukalla, koska lavalle ei mahdu kerralla kuin pari henkeä. Esitykset eivät myöskään voi olla kovin pitkiä, koska täällä ei ole tilaa kahvitella väliajalla. Toisaalta tila on kuitenkin todella intiimi ja poikkeuksellisen tunnelmallinen, naiset luonnehtivat.
Miesnäyttelijöistä pulaa Iltanäyttelijöissä on mukana nelisenkymmentä jäsentä, joista noin puolet on mukana varsinaisessa puuhaporukassa. Riikka Selin on kuulunut vakiokalustoon jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, kun taas Mari Ajomo-Ylijoki liittyi joukkoon vasta vajaa kaksi vuotta sitten.
17
Tällä hetkellä harrastusporukassa on riittävästi naisia, mutta miehistä on jatkuva pula.
Kaikille näyttelemisestä kiinnostuneille miehille teatteriväki lähettääkin terveisiä: rohkeasti vaan mukaan, jos näyttämö vetää puoleensa!
Haaveissa isompi teatteritila Jos oman huoneteatterin perustaminen harrastajavoimin olikin rohkea ja ehkä hiukan hullukin idea, ei se suinkaan ole ainut laatuaan. Kun naisilta kysyy, millainen paikka Kuperkeikka on viiden vuoden päästä, vastausta ei tarvitse kauan pohtia: – Meillä on isompikin teatteritila jossain muualla, sellainen, jossa voisi esittää kokoillan näytelmiä väliaikoineen kaikkineen. Tämä tila voisi toimia teatterin sivupisteenä, jossa esitettäisiin lastennäytelmiä tai nuorten teatteriryhmä voisi toteuttaa omia produktioitaan, Selin ja Ajomo-Ylijoki haaveilevat.
Kuva: Ewelina Dobosz
LÄHDE MUKAAN Turun Kirjamessuille 30.9.–2.10. Satakunta on Turun kirjamessujen teemamaakunta. Yhteiskuljetusbussi lähtee kaikkina messupäivinä kello 8.50 Rauman linja-autoaseman tilausajolaiturista. Paluukyyti lähtee Turun messukeskuksesta kello 17. Bussiin pääsee vain sitovalla ennakkovarauksella, joka tehdään verkkosivuilla osoitteessa satakunta.fi/sanojen-satakunta-messumatka. Matkan hinta on 25 € sisältäen messulipun ja menopaluumatkan. Matka maksetaan käteisellä bussissa.
AVENUE-TEATTERI
Rauman kaupunki sai uuden julkisen taideteoksen Pitsiviikolla. Taiteilija Matti Pursiheimon ja sepän töistä vastanneen Muisto Laineen Klyykka-teos paljastettiin juhlavin menoin Parpansalin puistossa 27.7. Juhlapuhuja tilaisuudessa oli kansanedustaja Matti Vanhanen. Teos muistuttaa Kanalin tärkeydestä kulkuväylänä. Taideteos on asetettu paikoilleen siten, että katsoja voi löytää iltapimeältä taivaalta Pohjantähden teoksen haarojen sivuitse katsoen. Teos on tehty teräksestä muotoilemalla.
Kuva: Anne Haapasalo
Rauman Seudun Työttömien Avenueteatteri esittää musiikkikomedian ”Minne tuuli kylän kuljettaa” Kellariteatterissa, Pursikatu 4. Ohjaus Sari Suominen. Musiikin sovitus ja taustanauhat Rauman Kaupunginteatterin kapellimestari Perttu Suominen.
Esitykset la 24.9. klo 19, su 25.9. klo 15 ja 18 la 1.10. klo 19 su 2.10. klo 15 ja 18
OMA VIKA -MONOLOGIOOPPERA Pyhän Ristin kirkossa
Kaupunki sai TAIDETEOKSEN
Liput 10 € Rauman Seudun Työttömät ry:n toimistosta (Satamakatu 2) tai p. 02 822 4206.
Klyykka on Rauman kieltä ja tarkoittaa airon hankainta. Teos koostuu kahdesta osasta, isosta ja pienestä klyykasta. Teoksen on kustantanut Oy LAI-MU Ab.
KYLISSÄ TAPAHTUU
Raumalla on noin neljäkymmentä julkista taideteosta.
Joulumyyjäiset 20.11. klo 12 Ruonan kylätalolla (Anninlahdentie 10). Myynnissä mm. ohraryynivelliä, leivonnaisia, arpoja. Tapahtuman järjestää Lapin Ruonan kyläyhdistys ry.
Baritoni Sauli Tiilikaisen henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuva ooppera käsittelee kipeää aihetta, oman lapsen menettämistä. Kohdatessaan tyttärensä kuoleman isä joutuu kohtaamaan myös itsensä. Ajan myötä hänen ajatuksiinsa alkaa tihkua yhä enemmän valonpilkahduksia, kauneutta ja haurasta huumoria. Pintaan nousevat lämpimät muistot. Jäljelle jää rakkaus. Oma vika -monologiooppera Pyhän Ristin kirkossa sunnuntaina 18.9. kello 19. Järjestäjänä Rauman seurakunta yhteistyössä kaupungin kulttuuripalvelujen kanssa.
SENIOREIDEN KULTTUURIVIIKOT 3.–16.10. Kiinnostavaa ohjelmaa, yhdessäoloa ja kulttuurielämyksiä lokakuussa! • Heli Laaksosen runoilta Lapissa kulttuuriviikkojen aikana • Opastettu kiertoajelu Otan alueella ja vierailu Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa 4.10. • Näyttelyopastus Rauman taidemuseossa ja taidegrafiikan työpaja 12.10. Kulttuuriviikkojen ohjelmaesite tulee jakoon muun muassa kirjastoihin ja kaupungin palvelupiste Pyyrmaniin.
RAUMAN OPPAIDEN YLEISÖOPASTUS Rauman oppaat ry
Pyhäinpäivänä 5.11. klo 17 tunnelmallinen hautausmaakierros kynttilöiden loisteessa. Kesto 1,5 tuntia. Lähtö Kordelinin kappelilta (Kaunisjärvenkatu 4). Maksu 6 euroa käteisenä oppaalle. Taskulamput mukaan!
18
RAUMAN KANSALAISOPISTO OPINTO-OPAS 2016-2017 TAVATAAN KANSALAISOPISTOSSA RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO AUKIOLOAJAT 1.9.2016–30.5.2017 Pääkirjasto Ma–to klo 9–19, pe 9–17 ja la klo 11–15
Lehtilukusali Ma–to klo 9–19, pe 9–17, la klo 11–15 ja su klo 12–15
Kourujärven, Pyynpään ja Lapin kirjastot Ma–to klo 13–19 ja pe klo 10–17
Kodisjoen kirjasto Ti ja to klo 13–18
SYKSYN TIETOKONEKURSSIT PÄÄKIRJASTOSSA HIIRI HUKASSA? Hiiren ja näppäimistön käytön alkeita aivan vasta-alkajille. Ke 21.9. ja to 22.9. klo 9–11.
LÖYDÄ NETTIIN Internetin käytön alkeita vasta-alkajille. Ke 28.9. ja to 29.9. klo 9–11.
LÖYDÄ NETTIIN JATKOKURSSI Jatketaan netin käytön alkeiden opiskelua. Ke 5.10. ja to 6.10. klo 9–11.
Tule oppimaan uutta tai kertaamaan vanhaa, tule liikkumaan, laulamaan tai tekemään taidetta. Opi kieliä, käsityötaitoja, keramiikkaa, tutustu tietokoneen käyttöön tai teatterin tekemiseen. Valittavanasi on noin 500 kurssia, jotka alkavat pääosin viikolla 37. Ilmoittautua voit niin kauan kuin kursseilla on tilaa. • Internetin kautta ympäri vuorokauden osoitteessa rauma.fi/kansalaisopisto • Puhelimitse opistoon toimiston aukioloaikoina p. 02 834 4515 ja 02 834 4517 Opinto-opas on jaettu kaikkiin talouksiin 24. elokuuta. Jos et saanut opasta, voit noutaa sen Opistotalosta tai kirjastosta. Opinto-ohjelma löytyy myös netistä.
Kansalaisopistossa on valittavanasi runsaasti luentoja. Kaikki luennot löytyvät opinto-oppaasta. Tässä esimerkkejä tarjonnasta: Parisuhteen hoitaminen pikkulapsiperheessä Opistotalo ke 21.9. klo 18–20.15 elämänvalmentaja, seksuaaliterapeutti Anne Hievanen
Ilmoittautuminen alkaa ke 14.9. klo 9 pääkirjastossa (Alfredinkatu 1) tai p. 02 834 4533. Enintään 12 osallistujaa/kurssi. Etusija on ensikertalaisilla. Ei omia koneita mukaan. Muista ilmoittaa, jos et pääse tulemaan.
Opistotalo ma 3.10. ja ke 9.11. klo 18–19.30 lastenpsykiatri Antti Haavisto ja työryhmä, erityisopettaja Birgit Vuori-Metsämäki, vapaa pääsy
w w w . r a u m a . f i / kItalialainen a n s a l akeittiö isopisto
Afasia ja aivoverenkiertohäiriöt
Opistotalo to 29.9. klo 17.30–19 puheterapeutti Krista Hoffström ja toimintaterapeutti Pirjo Laine
Kestävä vaatehuolto Opistotalo ke 5.10. klo 17.30–19.30 tietokirjailija Rinna Saramäki ja yrittäjä Milona Sadekallio
Turvallisuus ja turvattomuus maailmassa Opistotalo ke 19.10. klo 18–19.30 viestintäammattilainen Hannu-Pekka Laiho, vapaa pääsy
Hoitotahto ja edunvalvonta Maksuttomat kurssit pidetään pääkirjaston opetustilassa ja käytössä on pöytäkoneet, joissa on Windows 7.
Kasvatuksen haasteet
Opistotalo ti 15.11. klo 18–19.30 varatuomari Sinikka Kelhä
Opistotalo to 6.10., 20.10. ja 3.11. klo 18–20 KM, HuK Leena Ohtonen
Taide tänään – Mitä on nykytaide Opistotalo ma 17.10. klo 18–19.30 kuvataiteilija Leena Vainio
Terve elämä Opistotalo ti 1.11. ja 22.11. klo 18–19.30 Rauman MTY Friski Tuult ry:n asiantuntijoita, vapaa pääsy
Keho, mieli ja arki Vanha opisto la 12.11. ja 3.12. klo 14–15.30 valmentaja Kai Keinänen ja yrittäjä Virpi Raipala-Cormier, hinta 10 €/luento
Muista ilmoittautua luennoille! Luentomaksu 6 €/ilta, ellei toisin mainita.
RAUMAN KANSALAISOPISTO Aittakarinkatu 10, 26100 Rauma p. 02 834 4515, 02 834 4517
19
Toimisto avoinna opetusviikoilla ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15.
NUORISOTALOT
KERAMIIKKA
PIKKUKOKKI-KERHO
Kuovin nuokkari
Kuovin nuorisotalo, Kuovinkuja 4, 19.9. alkaen
Kuovin nuorisotalo, Kuovinkuja 4, 21.9. alkaen
Perhekeramiikka
ke klo 17–19 (5.–6. lk.)
ma klo 17.30–19.30 (lapset yli 4 v./aikuinen)
Pikkukokki-kerhossa ruuanlaiton ja leipomisen perustaidot tulevat tutuksi hauskasti ja mielenkiintoisesti Lännen Marttojen ohjauksessa.
Kuovinkuja 4, 20.9. alkaen ti ke to pe
klo 17.30–20, K-17 (17–29-vuotiaat) klo 17–20 (13–17-vuotiaat) klo 14.30–17 (5.–6. lk.) klo 17–20 (13–17-vuotiaat) klo 17–23 (13–17-vuotiaat)
25 €/lapsi/lukukausi, 20 €/aikuinen/lukukausi
Lappari
Nuorten keramiikka
Sahamäentie 14
to klo 17–19 (yli 10 v.) 30 €/lukukausi
su–to klo 12–22 pe–la klo 12–23 Nuoriso-ohjaaja paikalla 21.9. alkaen ke klo 13.30–16 (5.–6. lk.) klo 16.30–19.30 (13–17-vuotiaat)
SKEITTIHALLI Syväraumankatu 39, 20.9. alkaen Valvoja, p. 040 833 0838 ti klo 15–20 ke klo 15–20 to klo 15–20 pe klo 15–20 la–ma tila on vuokrattavissa, kuten päivisinkin Kertamaksu 2 €, kymppikortti 15 €. Kertamaksut peritään skeittihallilla. Kymppikortteja myydään skeittihallilla ja palvelupiste Pyyrmanissa, Valtakatu 2. Skeittivälineet käytössä maksuttomasti.
IImoittautumiset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Lisätietoja: Eija Hietanen, p. 044 793 4563.
TILOJEN VUOKRAUS Kuovin ja Lapparin nuorisotaloja, kiipeilyseinää ja skeittihallia vuokrataan yli 18-vuotiaille. Synttäreiden ja muiden yksityistilaisuuksien hinta nuorisotaloilla on ensimmäisiltä 4 tunnilta 80 € ja skeittihallilla 50 €, ylimeneviltä tunneilta hinta on 20 €/tunti. Voit myös tiedustella mahdollisuutta saada skeittihallin yksityistilaisuuteen skeittarin/scoottarin ohjausta 2 tunniksi, 30 €/kerta. Tilojen yksittäinen käyttövuoro maksaa ensimmäiseltä 4 tunnilta 15 €/kerta, ylimenevät tunnit maksavat 7,50 €/tunti. Säännöllisen vuoron ja opiskelijaryhmän hinta 1–4 tunnilta on 10 €/kerta, ylimeneviltä tunneilta 5 €/tunti. Lapparin varaukset p. 02 826 0858. Muiden tilojen varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Maksu tulee suorittaa ennen vuokrauspäivää.
20
Kerhoillan lopuksi maistellaan ruokia, joskus jää maistiaisia myös kotiin vietäväksi. 20 €/lukukausi. Ilmoittautumiset ja maksu palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001.
KANSANTANSSI Lapin koulu, Kirkkotie 6, 25.9. alkaen su klo 13.00–13.30 (alle 6-vuotiaat) klo 13.45–14.30 (yli 6-vuotiaat) Kansantanssikerhossa lauletaan, leikitään ja tanssitaan. Pienemmät aloittavat perinteisillä ja uudemmilla laululeikeillä. Iän ja taitojen karttuessa haetaan haastetta vaikeammista askelista ja kuvioista, lavatansseja unohtamatta. 20€/lukukausi. Ilmoittautumiset paikan päällä. Lisätietoja iltaisin: Maiju Virta, p. 0440 677 749.
WIBIT UIMAHALLISSA WIBIT Rauman uimahallissa aukioloaikojen mukaan 7.–9.10., 4.– 6.11. ja 16.–18.12. WIBIT on saksalainen vesihuvipuistokonsepti. Se on esteratoja, liukumäkiä, kiipeilyä ja muuta superhauskaa niin lapsille kuin aikuisellekin. Normaali uimahallin sisäänpääsymaksu.
Tervetuloa MUSIIKKIOPISTON
varhaiskasvatusryhmiin ja kuoroihin!
FRAMILLA 2016 Nuorten kulttuurikatselmus Eurassa 19.11. Kulttuurikatselmuksen teemana ovat kuvataide ja kirjoittaminen. Katselmukseen voivat osallistua Euran, Eurajoen, Rauman ja Säkylän 13–29-vuotiaat nuoret omilla teoksillaan. Taiteenalojen ammattilaisista koostuva raati arvioi teoksia ja antaa aloitteleville taiteilijoille suullista ja kirjallista palautetta. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä seutukuntien kulttuuri- ja nuorisopalvelut.
Syksyn 2016 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin, musiikkileikkikouluun ja soitinvalmennukseen otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä. Ilmoittautua voi musiikkiopiston toimistoon. Musiikkiopistossa toimivat lapsikuoro Minidina, nuorisokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saat toimistosta. Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 02 834 3551 rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi
Lisätietoja framilla.info
Lapsille ja nuorille TAIDETTA JA KÄDENTAITOJA Rauman kansalaisopisto tarjoaa taiteen perusopetusta. Kaikkiin kouluihin voi kysellä vapaita paikkoja lukuvuoden aikana.
KUVATAIDEKOULU Lyseokatu 2 kuvataidekoulu@rauma.fi koulunjohtaja Kirsi Kuusisto, p. 044 793 3427 oppituntien aikana p. 044 793 4512 rauma.fi/kuvataidekoulu Kuvataidekoulu antaa kuvataiteen perusopetusta 7–17-vuotiaille raumalaisille ja eurajokilaisille lapsille ja nuorille. Kuvataidekoulussa mm. maalataan, piirretään, valokuvataan, tehdään animaatioita ja taidegrafiikkaa, muovaillaan keramiikkaa ja rakennellaan.
KÄSITYÖKOULU TAITAVA
Retki SuperParkiin ja kylpylään Nuorisopalvelut järjestää syyslomalla 26.10. retken Turun SuperParkiin ja kylpylä Caribiaan. Lähtö linja-autoasemalta klo 9.30 ja paluu n. klo 18. Retken hinta on 25 €/hlö sisältäen rannekkeen SuperParkiin ja kuljetukset. Valittavana on myös yhteislippu, jolla pääsee sekä SuperParkiin että Caribian kylpylään. Yhteislipun hinta on aikuisilta 34 € ja lapsilta 32 €. Mikäli haluat pelkästään kylpylään, kysy hinta ilmoittautumisen yhteydessä. Alle 13-vuotias tarvitsee mukaansa huoltajan. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 19.10. mennessä palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Retki järjestetään, mikäli matkaan lähtee vähintään 30 henkilöä. Muistathan ottaa retkelle mukaan mukavat vaatteet, sisäpelikengät ja juomapullon.
21
Aittakarinkatu 10 kasityokoulu@rauma.fi käsityönopettaja, p. 044 793 4518 kansalaisopiston toimisto, p. 02 834 4515 rauma.fi/kasityokoulu Käsityökoulu Taitava antaa käsityön taiteen perusopetusta yli 9-vuotiaille. Käsityökoulussa mm. ommellaan, tehdään puutöitä, painetaan kangasta, huovutetaan ja muovaillaan savesta – opitaan erilaisia käsityötekniikoita ja käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja.
TEATTERIKOULU Kellariteatteri, Pursikatu 4 teatterikoulu@rauma.fi teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Aleksi Kumpula, p. 044 403 6178 kansalaisopiston toimisto, p. 02 834 4515 rauma.fi/teatterikoulu Teatterikoulu antaa teatteritaiteen perusopetusta yli 8-vuotiaille. Opinnoissa kehittyvät rinnakkain mm. keskittyminen, itseilmaisu, persoonallisuus, luovuus, toisten huomioiminen sekä havainnointikyky itseä ja maailmaa kohtaan. Alkuvuosien teatterileikeistä lapsen harrastuneisuus saa uusia muotoja syventävien opintojen kautta. Opetus on monipuolista ja teatterialan eri ammattilaiset toimivat opettajina.
HARRASTUS
CHEERLEADING
vaatii rohkeutta Teksti: Pirkko Ylilammi kuvat: Juha Sinisalo
Hurjaa ja huimapäistä, mutta koukuttavaa katsottavaa. Sitä cheerleading on myös harrastajilleen, vakuuttavat Syvärauman koulussa harjoittelevat nuoret naiset. Vauhdikasta menoa katsellessa on vaikea uskoa, että he ovat aloittaneet lajin parissa vasta viime talvena ja takana on parin kuukauden kesätauko.
Raumalaisten kiinnostus lajia kohtaan oli Hennin mukaan iloinen yllätys. Suuren suosion vuoksi nyt syksyllä alkoi kaksi uutta ryhmää, minien alkeisjoukkue ja Sennu/junnualkeisjoukkue. Ennestään joukkueita oli kolme.
Valmentaja Henni Katajisto antaa alkulämmittelyn jälkeen napakat ohjeet, joiden mukaan harjoittelu etenee intensiivisesti pieniä vesitaukoja lukuun ottamatta.
Cheerleading ei edellytä voimistelutaustaa, riittää kun on rohkea ja valmis sitoutumaan lajiin. Henni Katajiston mukaan sitoutuminen on välttämätöntä, sillä jokaisella on joukkueessa oma roolinsa. Jos joku on pois, niin se sekoittaa kaikkien muidenkin harjoittelun. Tämän vuoksi seura tarjoaa kokeilujakson, jonka aikana näkee, onko laji se oma juttu.
Rauman Cheerleadingseuran päävalmentajana toimiva Henni tutustui cheerleadingiin 90-luvun lopulla Kauhajoella, kun lajia tultiin esittelemään kouluun. – Innostuin heti ja siitä saakka olen ollut mukana, ensin harrastajana ja myöhemmin valmentajana ja tuomarina. Raumalla toiminta oli hiipunut, joten uuden seuran perustaminen alkoi houkutella, OKL:ssä opiskeleva Henni kertoo. Hän on saanut valmentajakaartiin muitakin opettajaksi opiskelevia.
Sitoutuminen tärkeintä
– Jännitys, akrobatia, vaikeus, toisaalta joukkuehenki, tiimityö ja siinä kaveriin luottaminen ovat syitä, miksi laji vie helposti mennessään, pohtivat cheerleaderit pyramidiharjoituksen välillä. Kyseessä on nimenomaan kilpailulaji, vaikka moni pitää myös sen näyttävyy-
22
destä. Katajiston mukaan suunnitelmissa on näytöksen järjestäminen ennen joulutaukoa ja myös ensimmäisiin kilpailuihin aletaan valmistautua. Tavoitteena on myös menestyä, sennujen valmentaja sanoo.
Kolme kilpailutasoa ja kaksi lajia Cheerleadingissä on kolme kilpailutasoa: aloittelijat, edistyneet ja SM-taso. Tasojärjestelmä on rakennettu niin, että se tukee lajitaitojen kehittymistä ja etenemistä oikeaan tahtiin. Kilpasarjat jaetaan alalajien mukaan cheer- ja tanssisarjoihin. Cheer-sarjan vaatimuksena ovat muun muassa ilma-akrobatia eli pyramidit, nostot sekä korkeat heitot, permantoakrobatia sekä omalle joukkueelle suunnatut kannustushuudot. Tanssisarjan kilpailuohjelman tulee sisältää monipuolista ja vaativaa tanssitekniikkaa, kuten piruetteja, cheer- ja tanssihyppyjä sekä erilaisia notkeuselementtejä.
Valmentaja Henni Katajisto ohjaa Sennujen alkulämmittelyä (vas. kuva). Kaikilla on ryhmässä oma roolinsa.
ILMAISIA KUNTOMITTAUKSIA JÄÄHALLILLA 14.10. KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertue saapuu Raumalle 14.10. mukanaan suuri joukko liikunnan ammattilaisia, joiden avulla voi mittauttaa tarkasti kehon koostumuksen sekä sydämen ja lihaksiston kunnon. Testin jälkeen osallistujat tietävät, onko tuloksissa parannettavaa ja miten voi lähteä liikkeelle kuntoaan nostamaan. Paikalla on paljon paikallisia kuntoilun toimijoita, jotka kertovat terveyden edistämistarjonnastaan. Osallistujaksi toivotaan erityisesti työikäisiä miehiä, mutta muutkin kunnostaan kiinnostuneet tai huolestuneet ovat tervetulleita. Tämän vuoden teemana ovat yritykset, joiden henkilöstön toivotaan mahdollisuuksien mukaan tulevan paikalle työaikana. Testeihin voi varata ajan netissä. Mukaan pääsee tulemalla jäähallille klo 9–17 välisenä aikana. Kuntomittaukset ovat ilmaisia. Kustannuksista huolehtivat KKI-ohjelma ja kaupungin liikuntapalvelut.
FAKTA Cheerleading on joukkueurheilulaji, johon liittyvät akrobaattiset elementit sekä intensiivisyys tekevät siitä teknisesti vaikean. Cheerleadingissä on kaksi alalajia, cheerleading ja cheertanssi.
KOHDEAVUSTUKSET HAETTAVINA
Suomen Cheerleadingliitto on vuonna 1995 perustettu valtakunnallinen lajiliitto. Liittoon kuuluu 51 jäsenseuraa, joissa on harrastajia yhteensä yli 7000. Cheerleadingin harrastajien määrä Suomessa on noussut vuosi vuodelta. Rauman Cheerleedingseura RCS perustettiin tammikuussa 2016 ja sen toiminnassa on mukana toistasataa lajin harrastajaa.
Liikunnan ja nuorison kohdeavustukset ovat haettavina 30.9. klo 15 saakka. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle osoitetut hakemukset liitteineen toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, tai postitse kulttuuri- ja vapaa-aikakeskukseen, Nortamonkatu 5, 26100 RAUMA. Hakulomakkeita ja -oppaita saa palvelupiste Pyyrmanista, p. 02 834 5001, ja osoitteesta rauma.fi/avustukset. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Kuoreen merkintä ”Avustushakemus”. Lisätietoja antavat liikuntasihteeri Kari Kylä-Kause, p. 02 834 3266, ja nuorisopäällikkö Anja Hämäläinen, p. 02 834 3269.
23
LIIKUNTA
SYKSYN TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT Liikuntapalveluiden terveysliikuntaryhmät on siirretty kansalaisopiston kursseiksi. Valittavana on yksittäisiä kursseja tai liikuntapaketti, jossa samalla maksulla voi käydä neljässä ryhmässä. Tiedustelut kansalaisopiston toimistosta, p. 02 834 4515.
YHDISTYSTEN LIIKUNTARYHMIÄ
AIKUISTEN ERITYISRYHMÄT
Rauman Seudun Sydänyhdistys ry
Rauman Latu ry
Ma klo 15–17 boccia, 2 €/krt WinNova, Steniuksenkatu 8
Ma klo 15.30 tuolijumppa, 2 € Karin koulu, Savilankatu 5 Ohjaaja Pia Kutila
Kk:n 1. ma klo 15 painonhallintaryhmä, maksuton, Sydäntupa, Steniuksenkatu 1 Kk:n 2. ja 4. ma klo 17 sisäcurling, maksuton, Kaunisjärven vanhainkoti, Steniuksenkatu 4 Ti klo 16 kävely, Lähdepelto Parittomat viikot, ti klo 12.30 kuntotanssit, maksuton, Kaunisjärven vanhainkoti Parilliset viikot, ti klo 12.30 tuolijumppa, maksuton, Sydäntupa, Steniuksenkatu 1 Ke klo 10–12 kuntosali, maksuton, WinNova, Satamakatu 19 To klo 13.30 ja 14 kevennetty vesijumppa 30 min, maksuton, uimahalli To klo 15–15.45 vesijumppa 45 min, uimahalli (WesiWoikka)
Ti klo 19–20 keppijumppa, 3 € Pyynpään koulu, Vähäkinnontie 7 Ohjaaja Pia Kutila To klo 19–20 lattarijumppa, 3 € Hj. Nortamon peruskoulu, Nummenvahe 5 Ohjaaja Sari Taimi
Ryhmäliikunnat alkoivat 5.9. Kausimaksu on 30 €, jolla voi osallistua kaikkiin liikuntaryhmiin. Maksu suoritetaan syyskuun aikana palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2.
Aikuisten sovellettu pelikerho Maanantaisin klo 15.30–16.30 WinNova, Steniuksenkatu 8 Ryhmään ilmoittaudutaan paikan päällä.
Neurologinen kuntopiiri
Pe klo 16.30–17.30 rullaus vko I/venytys vko II, uimahallin liikuntasali Ohjaaja Pia Kutila
Tiistaisin klo 14.30–15.30 ja 15.30–16.30 Terveyskeskus, jumppasali Vapaiden paikkojen tiedustelut: Tiina Malinen, p. 02 834 3246
JÄÄLLE MAKSUTTA
Kevennetty tuolijumppa
Liikuntapalveluiden järjestämä maksuton yleisövuoro on harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Tuki-Areenan yleisövuorot osoitteesta tukiareena.fi. Muutokset mahdollisia. Seuraa nettisivuja.
Neurologinen, kuntoutuville Torstaisin klo 11–11.30 Järjestötalo, Siikapolku 1 Ryhmien tiedustelut: Tiina Malinen, p. 02 834 3246
LASTEN LIIKUNTAKERHOT Kaupungin liikuntapalvelut järjestää ohjattua liikuntaa lapsille. Lasten sovellettu pelikerho Maanantaisin klo 16.30–17.30, 26.9. alkaen WinNova, Steniuksenkatu 8 Ryhmään ilmoittaudutaan paikan päällä
Molskis Vesiliikuntaa erityislapsille, keskiviikkoisin klo 15–16.15 ja 16.15–17.30, 21.9. alkaen Kokoontuminen uimahallin pääsisäänkäynnissä Ilmoittautumiset: tiina.malinen@rauma.fi
24
Ilmoittautuessa mainittava lapsen nimi, ikä, uimataito, erityisyyden kuvaus ja yhteyshenkilön puhelinnumero. Tiedustelut: Tiina Malinen, p. 02 834 3246 Yhdellä ilmoittautumismaksulla voi käydä molemmissa ryhmissä. Maksu 30 €/ lukukausi suoritetaan syyskuun aikana palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. Tarvittaessa voidaan lähettää lasku.
SYKSYN UIMAKOULUT
VESIVOIMISTELUT
Uimakoulut on tarkoitettu 5–9-vuotiaille. Lapsen tulee olla täyttänyt 5 vuotta.
Ohjausmaksu 2,50 € + uimahallimaksu. Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia. wesiwoikka.fi
19.–29.9. 3.–13.10. 17.–27.10. 31.10.–10.11. 14.–24.11. 28.11.–9.12. 12.–22.12.
ma–to ma–to ma–to ma–to ma–to ma–to ma–pe ma–to
klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45
alkeisryhmä alkeisryhmä alkeisryhmä alkeisryhmä alkeisryhmä alkeisryhmä alkeisryhmä (ei ti 6.12.) alkeisryhmä
Alkeisryhmässä harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki ja 10 metrin uimataito. Osoitteesta rauma.fi/palvelut/uimakoulut löytyy ohjeistus uimakoulua varten. Jäljelle jääneitä paikkoja voi tiedustella uimahallista, p. 02 834 3572. Aikamuutokset mahdollisia. Uimakoulumaksu 50 €, ulkopaikkakuntalaiset 75 €, suoritetaan uimahallin kassalle ensimmäisen viikon tiistaina. Erityislasten uimakouluista tiedotetaan nettisivulla rauma.fi/palvelut/uimakoulut.
Uimakoulu uimataidottomille aikuisille alkaa 6.10. klo 20 uimahallissa. Kokoontumisia on kahdeksana torstai-iltana tai sopimuksen mukaan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: kimmo.kouru@rauma.fi, p. 040 180 9785.
Uimahallissa otettiin käyttöön porttijärjestelmä ja ranneke. Kymppikorteista käyttämättä jääneet uintikerrat siirretään rannekkeille.
Uimahallirannekkeita myydään 17.9. alkaen arkisin 12 klo jälkeen ja viikonloppuisin uimahallin aukioloaikoina.
19.9. alkaen maanantaista perjantaihin klo 6–12 uimahalliin pääsee vain rannekkeella. Kertamaksulla ja ilman ranneketta pääsee sisään arkisin klo 12 jälkeen ja viikonloppuisin uimahallin aukioloaikoina.
9.00 12.15 16.45 17.45 19.00
Fysiovesijumppa Vesijumppa Vesijuoksu + jumppa 60 min Vesijumppa 60 min Vesipotkunyrkkeily
Tiistai 6.15 8.00 11.00 12.15 17.00
Vesijumppa Vesijumppa Vesijumppa Vesijumppa Vesijumppa
Keskiviikko
AIKUISTEN UIMAKOULU
TOIMINTAMUUTOKSIA UIMAHALLILLA
Maanantai
UIMAHALLIN AUKIOLOAJAT
Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai
klo 6–20.30 klo 6–20.30 klo 12–20.30 klo 6–20.30 klo 6–19.30 klo 9–17 klo 11–17
Uimahalli suljettu la 24.9. uintikilpailujen takia.
25
12.30 16.45 17.45 18.45
Vesijumppa Vesijumppa 60 min Vesijuoksu Vesijumppa
Torstai 6.15 12.15 15.00 16.15 17.30 18.15
Vesijumppa Iskelmäjumppa Vesijumppa Spurttijumppa Iskelmäjumppa Vesijumppa 60 min
Perjantai 10.30 14.00 15.00 17.30
Vesijumppa Iskelmäjumppa Vesijuoksu + jumppa 60 min Vesijumppa
KEVENNETYT VESIVOIMISTELUT Kevennettyjä vesijumppia erityisryhmien tarpeita noudattaen. Suunnattu kuntoutusta tarvitseville. Uimahallimaksu. ma klo 13.15–13.45 ke klo 13.45–14.15 ke klo 14.15–14.45 to klo 13.30–14.00 to klo 14.00–14.30 pe klo 13.00–13.30 Tiedustelut: Tiina Malinen, p. 02 834 3246
Kaupunginteatterissa
GLAMOURIA JA JÄNNITYSTÄ Rauman Kaupunginteatterin syksyn ohjelmiston muodostavat Herrasmieshuijarit, Hiirenloukku sekä Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä. Lokakuun lopussa ensi-iltaan tulee Broadwaylla kantaesitetty musikaalikomedia Herrasmieshuijarit. Samannimiseen elokuvaan perustuvan tarinan tapahtumat sijoittuvat Ranskan Rivieralle viiden tähden hotellien glamourin keskelle. Riemukas esitys on täynnä ihastuttavia musiikkinumeroita sekä hullunkurisia farssimaisia käänteitä. Musikaalin on kirjoittanut Jeffrey Lane, musiikin ja sanoituksien takana on David Yazbek. Rauman Kaupunginteatteriin Herrasmieshuijarit suomentaa ja ohjaa Kari Arffman. Musiikista vastaa kapellimestari Perttu Suominen ja koreografiasta Sari Louko. Lavastuksen suunnittelee Samuli Halla ja pukusuunnittelu on Helena Nykäsen käsialaa. Päärooleissa vierailevat Lauri Ketonen, Teemu Koskinen ja Helena Rängman. Ensi-ilta on 29. lokakuuta. Syksyn ohjelmistoon kuuluu myös rikosnäytelmien klassikko, Agatha Christien Hiirenloukku. Aikanaan radiokuunnelmasta muokattuun novelliin (Three Blind Mice) pohjautuvaa näytelmää on esitetty Lontoossa jo vuodesta 1952. Perinteenä on, että yleisöä pyydetään olemaan paljastamatta murhaajan henkilöllisyyttä ulkopuolisille. Esityksen ohjaa Petri Jäärni. Lavastus ja pukusuunnittelu ovat Tiina Hauta-ahon. Hiirenloukun ensi-ilta oli 10. syyskuuta.
Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä on Timo Parvelan kirjasarjaan perustuva lastennäytelmä, jonka ensi-ilta nähtiin jo loppukeväästä. TV2:n Pikku Kakkosesta tutut hahmot jatkavat seikkailujaan myös syyskaudella. Esityksen dramatisoi ja ohjaa Seppo Välinen. Musiikki on kapellimestari Perttu Suomisen, lavastuksen sekä puvut on suunnitellut Sanna Halme.
Musiikkipitoisia vierailuesityksiä Kaupunginteatterin syyskauden ohjelmistoa täydentävät laadukkaat musiikkiesitykset. Marraskuussa Raumalle saapuvat Maria Lund, Tomi Metsäketo ja Päivi Pylvänäinen esityksellään Sopraanot Metsäkedolla. Kyseessä on korkeatasoinen musiikkimatka hauskoilla sketseillä höystettynä. Esitys on Rauma-salissa 4. marraskuuta. Eurajoen Säästöpankki ja Rauman Kaupunginteatteri tuovat yhteistyössä Rauma-saliin kaksi kotimaisen mies-
Vanhat mestarit kohtaavat tangon.
26
kuoromusiikin huippua. Ensimmäisenä Raumalle saapuvat Ylioppilaskunnan Laulajat konsertillaan YL:n tarina. Kyseessä on kiehtova ja kokonaisvaltainen elämys, jossa väkevän laulun tueksi on tilattu videotaidekokonaisuus Suomen parhailta tekijöiltä. Konsertissa Sibelius, Kuula, Palmgren ja muut vanhat mestarit kohtaavat tangon, pop-sovitukset ja kiihkeän modernismin. YL:n tarina Rauma-salissa 1. lokakuuta. Joulukuussa vuorossa on Laulumiesten Joulu -kiertue. Konsertti sisältää mieskuoromusiikin helmiä ja rakkaimpia joululauluja. Laulumiehet Rauma-salissa 3. joulukuuta.
Uutta taiteellista henkilökuntaa Rauman Kaupunginteatterin lavalla nähdään alkaneella kaudella uusia kasvoja. Näyttelijät Tiia Ollikainen ja Jaakko Tohkanen aloittivat 1. elokuuta. Syyskaudella heidät nähdään niin rikosnäytelmä Hiirenloukussa kuin musikaalikomedia Herrasmieshuijareissakin. Syyskauden ensi-illoissa on mukana myös useita vierailevia näyttelijöitä. Herrasmieshuijareiden naispääosassa vierailee Helena Rängman ja miespääosissa Lauri Ketonen sekä Teemu Koskinen. Ketonen ja Koskinen nähdään myös Hiirenloukussa. Herrasmieshuijareissa vierailevat myös Anna-Maija Jalkanen, Jussi Virkki ja Henna Wallin. Otto Kanerva aloittaa Rauman Kaupunginteatterin taiteellisena johtajana 1. tammikuuta 2017.
LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, 26100 Rauma puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi
27
Syksy 2016 RAUMAN
TAPAHTUMAN NIMI
PÄIVÄMÄÄRÄ
PAIKKA
LIPUNMYYNTI
Rauman Keräilymessut
17.9. klo 10–15
Rauman Lyseo, Aittakarinkatu 10
Rauman silakkamarkkinat
17.–18.9. klo 9–17 Kanalinranta
Nurmes Trail 2016 -polkujuoksutapahtuma
18.9. klo 14.30
Nurmeksen saari
Oma vika -ooppera
18.9. klo 19
Rauman Pyhän Ristin kirkko
Minihysteria-lastentapahtuma
24.9. klo 10–14
Keskuspuisto
24.9. klo 18
Rauman Pyhän Ristin kirkko
24.9. klo 18
Rauma-sali, Satamakatu 26 Ticketmaster
50-vuotisjuhlashow
25.9. klo 16
Rauma-sali
Marttamessut
26.9. klo 14–18
Poselli, Nortamonkatu 12
YL-tarina, Ylioppilaskunnan Laulajat
1.10. klo 18
Rauma-sali
Rakenna-Sisusta-Asu-messut
1.–2.10. klo 10–16 Talviharjoitteluhalli, Teollisuuskatu 19
Luvian Naiskuoron konsertti
2.10. klo 18
Senioreiden kulttuuriviikot
3.–16.10.
Rauman musiikkiopiston sellokonsertti
6.10. klo 18
Poselli
Rauman harmonikat, solistina tangokuningas Risto Nevala
9.10. klo 15
Järjestötalo, Siikapolku 1
Huippu Ellit -muotinäytös
15.10. klo 12–15
Poselli
Eliksiirikuoron Slaavilainen ilta -konsertti
22.10. klo 16
Poselli
The Kummisedät – jo 60 vuotta kovaa komiikkaa, stand up
28.10. klo 19
Rauma-sali
Kalle Jussilan konsertti ja KKI-tanssit
4.11. klo 17
Järjestötalo
Maria Lund ja Päivi Pylvänäinen
4.11. klo 19
Rauma-sali
OpenSAMK 2016 -messut
8.11. klo 10–16
Rauma-sali
Laivaston soittokunnan muusikoiden kamarimusiikki-ilta
10.11. klo 19
Poselli
Rauman Puhallinpäivät
18.–20.11.
Helsingin Barokkiorkesteri: Susanne un jour Danielin kirjan tarina renessanssin sävelin Idän ja lännen tiet -konsertti, Amadeus Lundberg ja Milana Misic & Juha Tikan orkesteri Pentti Oskari Kankaan 7 seinähullua -orkesterin Julkkis-Galleria, Isokirkkokatu 7 Lippupiste
Poselli
Lippupiste
Sopraanot Metsäkedolla -viihdekonsertti, Tomi Metsäketo, Lippupiste
sopraano Kajsa Dahlbäck
19.11. klo 18
Pyhän Ristin kirkko
Lastenviikon lastenkulttuuririeha-tapahtuma
20.11. klo 15–17
Poselli
Superpikkujoulut
25.11. klo 18
Kivikylän Areena
Ticketmaster
Rauma-sali
Lippupiste
Sotilasmusiikin perinnepäiväkonsertti, Laivaston soittokunta 25.11. klo 19 Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia nettisivuillamme rauma.fi
LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA:
Ticketmaster: Lippupiste: Palvelupiste Pyyrman: Rauman Lukko Makuuni Prisma Rauma Valtakatu 2 Kuninkaankatu 3 Nortamonkatu 18 Porintie 4 p. 02 834 5001 ma–pe 9–16 su–to 13–21 ma–la 8–21, ma, ke ja to klo 9–16 pe–la 12–22 su 10–21 ti klo 9–17, pe klo 9–15
Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.
Bach-konsertti, Helsingin Barokkiorkesterin yhtye,