Rauma-lehti 1/2021

Kaupungin tiedotuslehti 1 • 2021

NEILI

tekee musiikkia omilla ehdoillaan Puheenjohtajat tentissä Narvin kiukaat sihisevät menestystä Nyt pelataan frisbeegolfia ja padelia!

SISÄLTÖ

Puheenjohtajat tentissä

Narvin kiukaat sihahtelevat menestystä

Rauma tähyää joulukaupungiksi

Nuorisovaltuusossa pääsee vaikuttamaan

Ohjaamossa neuvotaan nuoria

Minun paikkani – independent-artisti Neili

16 Uutisikkuna 18

Taimenen vaellusta seurataan

Patsaat & veistokset

Vanhainkoti muuttuu hyvinvointikeskukseksi

Frisbeegolf ja padel ovat nyt suosittuja

Lapset ja nuoret

Tavataan kansalaisopistossa

Tiedotuslehti 1 | 2021 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kari Riikilä, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Elmeri Elo Seuraava lehti ilmestyy: 2.12.2021

facebook.com/raumafi

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

PÄÄKIRJOITUS 16|9|2021

Rauma on kuin luotu

JOULUKAUPUNGIKSI VALTUUSTOFAKTA Valtuusto päättää • Kuntastrategiasta • Hallintosäännöstä • Talousarviosta ja taloussuunnitelmasta • Omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta • Liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista • Varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista • Palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista • Takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta • Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista • Tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta • Muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Valtuusto valitsee • jäsenet kunnan toimielimiin • tilintarkastajat Kaupunginvaltuusto kokoontuu pääsääntöisesti joka kuukauden viimeinen maanantai. Kokoukset ovat yleensä julkisia, ja niitä voi seurata paikan päällä koronarajoitusten puitteissa. Paikallisissa lehdissä ja kaupungin nettisivuilla ilmoitetaan hyvissä ajoin tulevista kokouksista. Kokouksia voi seurata myös suorana Youtube-kanavalta ja katsoa jälkikäteen tallenteena. Korona-aikana suosittelemme, että kokousta seurataan verkosta. Valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten esityslistoihin ja pöytäkirjoihin voi tutustua kaupungin nettisivuilla.

Valtuustokauden alku on kiireistä aikaa. Uudet päättäjät vasta perehtyvät tehtäviinsä, kun jo käynnistyy kauden tärkeimmän suunnitelman, lakisääteisen kuntastrategian laadinta. Strategiasta johdetaan kaikki keskeisin päätöksenteko, suunnittelu ja kehittäminen eli ihan kevyestä paperista ei ole kyse. Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa ja vaikeuskerrointa lisää sote-uudistus, jonka myötä iso osa palvelujen järjestämisestä siirtyy Satakunnan hyvinvointialueelle. Kysyimme valtuuston, hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajilta, mitä muita merkittäviä asioita ja haasteita päättäjillä on edessään. Puheenjohtajatentistä voit lukea myös, mitkä asiat pitäisi Raumalla pistää niin sanotusti reilaan. Rauma tähyää tosissaan joulukaupungiksi. Suunnittelutyötä on helmikuusta lähtien tehty yhdessä kaupunkilaisten, yhdistysten ja yritysten kanssa. Ideoita on nyt jatkojalostettu ja joulukaupungille on löytynyt ydintarina, jonka ympärille toimijat voivat tuottaa jouluisia elämyksiä, tapahtumia ja palveluita, toteaa kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen joulukaupunki-jutussamme. Yhteisenä tavoitteena on lisätä Rauman näkyvyyttä ja houkuttelevuutta sekä valtakunnallista tunnettuutta joulukaupunkina. Syksy on monille jännittävää aikaa. Lapsista pienimmät totuttelevat päiväkotiin, eskariin tai ekaluokkaan. Kaikenlaiset harrastukset käynnistyvät ja arki asettuu raiteilleen. Tästä lehdestä löydät vinkkejä harrastuksiin ja opiskeluun. Lue myös kiinnostava juttu fresbeegolfista ja padelista. Olisiko siinä sinulle uusi harrastus? Pitkästä aikaa saimme koottua tapahtumakalenterin. Muistetaan kuitenkin, että niin sisä- kuin ulkotilaisuuksissa on syytä tarkasti noudattaa korona-ohjeita, -suosituksia ja -määräyksiä. Yhdessä voimme varmistaa sen, että tilaisuuksia ja palveluja järjestetään jatkossakin. Kristiina Lehtonen päätoimittaja

KOK 10

PS 6 KESK 4

SDP 16

VALTUUSTON PAIKKAJAKO

VAS 3 KD 2 VIHR 2

Rauman kaupunginvaltuuston paikkajako 2021–2025 3

PUHEENJOHTA

OTSO HUUSKA, 35, KOK Valtuuston pj. Lukion lehtori Kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä: 4 vuotta

KALLE LEPPIKORPI, 38, SDP Kaupunginhallituksen pj. Kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä: 21 vuotta

MITÄ MERKITTÄVIÄ ASIOITA VALTUUSTOLLA ON EDESSÄ TÄLLÄ VALTUUSTOKAUDELLA?

Sote-uudistus mullistaa kaupungin toiminnan, kun karkeasti puolet palveluista ja tuloista poistuu. Kaupungin toiminta pitää sopeuttaa tähän uuteen tilanteeseen niin, että käynnissä olevat ja suunnitellut investoinnit saadaan kuitenkin toteutettua.

Sosiaali-ja terveyspalveluiden turvaaminen asianmukaisissa tiloissa, palvelurakenteiden päivitys ja talouden tasapainottaminen sekä käytännöllinen strategia, jolla ohjataan kauden poliittinen päätöksenteko.

ONKO VALIOKUNTASI JOHTAMALLA TOIMIALALLA/ PÄÄTTÄJILLÄ NÄKÖPIIRISSÄ ERITYISIÄ HAASTEITA JA MITKÄ NE OVAT?

Raumalaisia on entistä vähemmän, etenkin lapsia ja nuoria. Taloutemme on pitkällä tähtäimellä alijäämäinen sote-uudistuksen myötä. Usein on päädytty tiukoissa tilanteissa juustohöyläämään, mutta valtuuston täytyy uskaltaa tehdä myös rakenteellisia uudistuksia.

Maakunnan vastuun ulkopuolisten palveluiden parantaminen ja talouden tasapainottaminen, henkilöstön hyvinvointija houkuttelevuuden lisääminen, maakunnalliset edunvalvonnan painopisteet, kuten koulutustarjonnan lisääminen alueemme tarpeisiin.

MITKÄ ASIAT RAUMALLA PITÄISI PISTÄÄ NIIN SANOTUSTI REILAAN?

Koulujen kalliista väistötiloista on päästävä eroon ja huolehdittava rakennuksista, jottei ongelmiin törmätä jälleen. Kunnallisveroa pitää laskea, nyt se on keskiarvoa suurempi. Henkilöstöstä huolehtiminen on osin jäänyt uudistusten ja leikkausten alle.

Kuntouttava työtoiminta, lastensuojelu, päihdehuolto, rakentamisen lupakäytännöt, hankintastrategia sekä kiireettömään hoitoon pääsy.

ENTÄ MIKÄ RAUMALLA ON ERITYISEN HYVIN?

Raumalla on tehty rohkeita ratkaisuja yritysten toimintamahdollisuuksien eteen. Esimerkiksi telakka toimii jälleen vaikeiden vuosien jälkeen. Olemme monilla mittareilla Suomen kärkipäätä yritysten toimintaedellytyksiä mitattaessa.

Päätöksentekokulttuuri, harrastusmahdollisuudet, uudet koulut, tulevaisuuden investoinnit, tiivis yhdyskuntarakenne, monipuolinen kulttuuritarjonta ja kaunis kaupunkikeskusta jne!.

MITEN KUUNTELET KUNTALAISIA?

Minulle saa soittaa tai lähettää viestiä. Vien eteenpäin toiveita kaasutankkausasemasta tai graffititöherryksen poistamisesta. Koronan hälvettyä aion valtuuston puheenjohtajana kiertää yrityksissä ja yhdistyksissä sekä kaupungin toimipisteissä.

Olen jatkuvasti tavoitettavissa puhelimitse ja sähköposteilla sekä käyn mielelläni kasvokkain keskusteluja pohjautuen oikeuteen ja kohtuuteen sekä tosiasioihin perustuen. Mutta en osallistu sosiaalisen median nahisteluihin ja huhujen selvittelyyn, sillä asiat ratkaisevat eivät mielikuvat!

AJAT TENTISSÄ

MIRJA YLIJOKI, 63, SDP Sote-valiokunnan pj. Keittöpäällikkö/kokki Kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä: yli 20 vuotta

MARJA-LEENA ALHO, 59, KOK Sivistysvaliokunnan pj. Lääkäri Kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä: 3 vuotta

RAINER LEHTI, 68, SDP Teknisen valiokunnan pj. Eläkeläinen Kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä: 40 vuotta

Soten siirtyminen 2023 yhteiseen maakuntaan. Pitää sopeutua uuteen taloustilanteeseen, sillä iso osa kaupungin tulovirrasta siirtyy hyvinvointialueelle. Enempää ei voi syödä kuin tienataan. Myös kouluverkon päivittäminen lasten ja nuorten tarpeen mukaiseksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnalta hyvinvointialueelle. Kaupungin pitää sopeutua tähän isoon muutokseen.

Sopeuttaa toiminta ja talous jäljelle jääviin tuloihin sote-toiminnan järjestämisen siirtyessä maakunnalle. Miettiä Rauman kaupungin rooli tulevassa uudistuksessa. Jaksottaa investoinnit siten, että kaupunki pystyy hoitamaan lainat ja tuottamaan laadukkaita palveluja.

Nykytarpeet täyttävän terveyskeskuksen saaminen, henkilökunnan hyvinvoinnin lisääminen ja vaihtuvuuden vähentäminen, ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen riittävillä palveluilla, ankkuritiimin toiminnan tukeminen ja korona ovat sotetoimialan isoja haasteita.

Väestön ikärakenteen muutos. Vaikka lapsia on vähemmän, varhaiskasvatukseen tulee entistä isompi osa lapsista. Oppivelvollisuus on pidentynyt sekä ammatillisen koulutuksen että lukion kustannukset kasvavat.

Teknisen toimialan tärkeimpiä tehtäviä on uusien hankkeiden rakennusaikainen valvonta, salkutuksen päivittäminen ja toteutus, panostaminen tärkeiden rakennusten huoltoon ja korjauksiin sekä yleisen infran edelleen kehittäminen.

Toimintakeskus Toimelan tilat laitettava kuntoon. Perhekeskukseen saatava kysyntää vastaava määrä henkilökuntaa. Asumispalveluyksikkö Puhtia tulisi laajentaa. Yhteistyötä yli hallintokuntien rajojen tulee lisätä. Lääkärien ja hoitajien saamiseen tulee panostaa.

Talous kuntoon, menot tulojen mukaan. Tarpeettomiksi käyneistä kiinteistöistä pitää päästä eroon. Lisäksi palvelut pitää tuottaa terveissä ja toimivissa kiinteistöissä.

Nykyisen palveluverkoston tarkka analysointi, ja huomioida siinä kuntalaisten näkemykset. Uusien teknologioiden käyttöönotto palvelutuotannossa sekä huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista niin, että esim. sairauspoissaolot saadaan huomattavaan laskuun.

Henkilökunta on sitoutunutta. Tämä tuli erityisesti esille koronan aikana. Laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä niiden ajanvaraus ja erikoissairaanhoidon palvelut. Kiirevastaanoton sijaitseminen Raumalla.

Raumalla yhteistyö toimii niin poliittisten puolueiden kuin kaupungin, yrittäjien ja järjestöjen välillä. Vedetään yhtä köyttä ja pidetään Rauma edelleen hyvänä kaupunkina kaikille.

Raumalla on hyvä koulutustarjonta peruskoulusta ammatilliseen, korkeakouluun ja yliopistokoulutukseen. Rauma tarjoaa monipuolisia työpaikkoja monen alan ammattilaisille. Rikas liikunta- ja kulttuurielämä. Myös meri antaa monenlaisia mahdollisuuksia.

Vastaan sähköposteihin sekä tekstiviesteihin. Puhun paljon ihmisten kanssa puhelimessa. Kaupungilla pysähdyn ihmisten kanssa juttelemaan heidän omista tai yhteiskunnan yhteisistä asioista. Toivottavasti jatkossakin saan kuulla mielipiteitä ja vastata kysymyksiin.

Henkilökohtaiset kohtaamiset ovat koronan vuoksi valitettavasti vähentyneet. Seuraan paikallislehtien kirjoittelua ja Facebookin paria Rauma-aiheista ryhmää. Minut tavoittaa sähköpostilla tai tekstiviestillä.

Paras tapa kuunnella kuntalaisia on järjestää tilaisuuksia, joissa kaupungin edustajat kertovat faktoja. Lisäksi pitää olla aktiivinen yksittäisten kuntalaisten, yhdistysten ja yritysten suuntaan, erityisesti maankäytön suunnitelmia laadittaessa.

Pekka Heino loppuvarustelee Narvi NC16 -kiuasta Narvin uuden tehtaan puukiuaskokoonpanolinjalla. Seuraavaksi kiuas menee paketoitavaksi ja siirtyy kuljetinta pitkin tuotevarastoon.

NARVIN KIUKAAT

sihahtelevat vahvassa kasvussa Teksti: Sini Gahmberg Kuvat: Minna Paananen

Perinteikäs Narvi Oy on yksi korona-ajan rakennus- ja remontointibuumin hyötyjistä. Rauman Lapissa vuonna 1937 perustetun yrityksen puu- ja sähkökiukaat, muuripadat ja savustimet käyvät kaupaksi. Narvi takoo kovia kasvulukuja kuukaudesta toiseen. – Lähtökohtana on yrityksen pitkäjänteinen kehitystyö sekä asiansa osaava ja sitoutunut henkilöstö, Narvin toimitusjohtaja Arto Sainio kiittää. Narvin menestystä siivittää myös pitkään vallalla ollut hyvinvointitrendi. Suomalaiset ovat perinteisesti saunomiskansaa, saunomisen kulttuuri opitaan jo lapsena. – Saunomiseen liittyy hyvä fiilis, ja mikä parasta, lauteilla löylyttely lisää hyvinvointia. Keho ja mieli rauhoittuvat, Sainio sanoo.

Nousu tuhkasta kuin Feeniks-lintu Narvin kiukaat menevät kuin kuumille kiville, toimitusjohtaja Arto Sainio kertoo.

Kun puhutaan Narvin menestyksestä, tie nykyhetkeen on ollut kaikkea muuta kuin helppo. – Se on kirjaimellisesti tarina, jossa yritys nousee tuhkasta vahvaan kasvuun.

Olimme rakentaneet kasvua hiljalleen jo vuosia. Ennen koronaa myynnissä oli havaittavissa jo selkeätä nousua, ja kannattavuus oli hyvä. Maaliskuussa 2020 toimintaympäristö muuttui, eikä mikään ollut enää varmaa. Skenaarioissa varauduimme vain negatiivisiin tuloksiin, jottei isku olisi niin kova toteutuessaan, Sainio kertoo. Kuitenkin kevään 2020 mittaan, jo huhtikuussa, Narvin myynti alkoi näyttää entistä positiivisemmalta. Myynti kasvoi rajusti, kun suomalaiset alkoivat ehostaa kotejansa ja mökkejänsä. Kaikki tuotteet varastosta menivät kuumille kiville. - Heinäkuussa odottelimme jo pian alkavaa lomaa, kunnes rysähti kunnolla. 16.7.2020 sain soiton, että tehtaamme on liekeissä. Episodi oli kaikkinensa niin järkyttävä kokemus, ettei se tule koskaan unohtumaan. Kun ajoin soiton jälkeen töihin, minulla ei ollut varmuutta menikö kaikki vai onko jotakin vielä pystyssä. Onneksi pelastuslaitos sai säilytettyä todella kriittisiä ja strategisesti tärkeitä tuotantolinjoja, Sainio kertoo.

– Seuraavana aamuna henkilöstöinfossa tunteiden myrsky oli melkoinen. Seisottiin pihamaalla todella synkissä tunnelmissa, itkulta ei vältytty. Monista tuntui, että kaikki valui käsistä juuri silloin, kun bisnes meni hyvin. – Piti olla tavattoman vahva. Viestini henkilöstölle oli se, että nyt rakennetaan tulevaisuutta ja tästä noustaan. Tärkeää oli myös työpaikan säilyminen jatkossa. Yhdessä koettu on hitsannut porukkaa tiiviimmin yhteen. – Tuhkan keskeltä päästiin nousemaan. Henkilöstöstä monet siirsivät lomansa. Kiitos vahvan lappilaisen yrityskulttuurin, jota leimaa sitoutuneisuus, lojaalisuus ja yhteen hiilen puhaltaminen, saimme asiat pyörimään ja väliaikaiset tuotantotilat vuokrattua naapurista Pintokselta. Tiloja tarjottiin myös Leimetiltä. Sähkökiukaiden tuotanto on jatkunut koko ajan normaalisti, mutta puukiukaiden tuotanto aloitettiin väliaikaistiloissa kahden kuukauden päästä tulipalosta. Tästäkin huolimatta Narvi sai hyvän kasvuvuoden 2020. Yhteistyökumppaneiden luottamus ja kärsivällisyys säilyivät jälleenrakentamisen keskellä.

Asiakkaat tyytyväisiä – nyt nautitaan kyydistä Vuosi tehtaan palosta on mennyt nopeasti. Vaikka tulipalo toi pintaan myös Sainion omat tunteet, hänellä ei ollut het-

keäkään luovuttamisen oloa siitä, että yli 80-vuotias yritys kaatuisi tehtaan paloon. Hän myöntää pelänneensä maaliskuussa 2020 enemmän koronaa, kun tilanne muuttui päivittäin, eikä mistään saanut kiinni. Sainion seuraamat myyntimittarit ovat edelleen näyttäneet vahvasti koilliseen. Suomen lisäksi kasvua tulee noin 35 vientimaasta, joiden myynti on tänä vuonna tuplattu. – Varastoa emme ole juuri kerryttäneet, sillä kaikki on mennyt, mitä on tehty ja olisi mennyt vielä enemmänkin, jos tuotantoa olisi tehty ideaaliolosuhteissa, Sainio sanoo. – Haluan sanoa henkilöstölle, meidän 60 hengen porukalle, kaikesta ison kiitoksen. Yhdessä painetaan, pidetään asiakkaat tyytyväisinä ja nautitaan kyydistä. Meillä on sitoutunutta ja kokenutta väkeä kehittämään uutta. Yhtenä esimerkkinä Narvin pitkästä kokemuksesta ja uuden kehittämisestä on asiakkaiden arvostama ja käyttäjäturvallinen etäohjausominaisuus. Patentoitu Narvi WiFi –etäohjaus helpottaa sähkökiukaan ohjausta mobiilisovelluksessa missä ja milloin tahansa. Uuden tuotantotehtaankin suunnittelussa varauduttiin kasvuun. Tehdas valmistui elokuussa, jolloin se vastaanottotarkastettiin, koeajettiin ja otettiin käyttöön. – Uudessa tehtaassa tuotanto on virtautettu mahdollisimman tehokkaaksi, sisäinen logistiikka on parantunut ja kapasiteetti lisääntynyt. Tulevaisuuteen suhtaudutaan positiivisin mielin, hän hymyilee.

RAUMA TÄHYÄÄ

JOULUKAUPUNGIKSI Teksti: Risto Kupari Kuvat: Elmeri Elo ja Saija Laaksovirta Joulu on vuoden juhlista tärkein. Joulunviettoon liittyvillä tavoilla on usein vuosisatojen perinne. Perheissä tehdään tärkeitä joulun valmisteluja. Siivotaan, hankitaan lahjoja, tehdään jouluruokia, käydään joulukonserteissa ja lähetetään joulutervehdyksiä tutuille. Kauppiaille joulunalus on työntäyteistä aikaa, jossa oma jouluun valmistautuminen jää usein taka-alalle ja tärkeämmäksi muodostuu asiakkaiden palveleminen heidän jouluvalmisteluissaan.

Joulua juhlistetaan kaikkialla, mutta mikä tekee Raumasta erityisen joulukaupungin? Rauman kaupunki käynnisti viime syksynä Raumasta joulukaupunki -hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä Rauman näkyvyyttä ja houkuttelevuutta sekä valtakunnallista tunnettuutta joulukaupunkina. Lisäksi tavoitteena on panostaa Raumaan ympärivuotisesti viihtyisänä kaupunkina, sekä saada lisää matkailijoita Raumalle. Tehtävä vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Tavoitteena oleva kansallinen ja kansainvälinen tunnettuus ei toteudu vuodessa, vaan joulukaupunkia tulee rakentaa pitkällä tähtäimellä, vuosi vuodelta rakentuvana kokonaisuutena, joulukaupunkihanketta vetävä kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen toteaa.

Ideoista syntyi Rauman joululle ydintarina Joulukaupunki -hanketta lähdettiin toteuttamaan järjestämällä helmikuussa kaupunkilaisille, yhdistyksille ja yrityksille suunnattu kysely. Kyselyyn osallistui yli

Kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen lupaa, että kaikki pääsevät mukaan tekemään Raumasta joulukaupunkia.

200 vastaajaa. Kyselyn tuottamia ideoita on jatkojalostettu, ja toteutuskelpoisimmat ideat tulevat osaksi Rauman joulukaupunki toimintaa. Monessa vastauksessa myös muistutettiin, että on tärkeää muistaa jo olemassa olevat hyvät ja tärkeät joulutapahtumat, sekä niiden esille nostaminen. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Rauman joulurauhan julistus, jonka vanhin tallessa oleva 1600-luvulta peräisin oleva teksti on vanhin tiedossa oleva suomenkielinen joulurauhanjulistus. Joulukaupunki-ideoita lähdettiin sitomaan yhteen tarinallistamisen keinoin. Jokaiselle mukaan tulevalle toimijalle pyritään löytämään mahdollisuus oman näköisen tapahtuman tai toiminnan järjestämiseen osana Rauman joulun ydintarinaa, Saarinen jatkaa. Raumasta joulukaupunki ydintarinaa työstettiin viime keväänä työpajoissa eri sidosryhmien edustajien kanssa. Ydintarinan työpajojen toteuttamisesta vastasi tarinallistamisen ammattilainen, tamperelainen Tarinakone Oy. Tarinasta tulee Rauman joulun punainen lanka, jonka ympärille raumalaiset toimijat voivat tuottaa jouluisia elämyksiä, tapahtumia ja palveluita. Sen avulla nostetaan näkyvämmäksi Rauman perinteisiä

Tontuk kortteerasiva vuassadoi Raumam buutalotte vinteill, keltreis ja muis lymypaikois. Mailm olis niingo satukirjam bladeill vaa. Raumast tliis valtkunnan gaunein joulkaupung. Siäll olis iha oma joulune meiningis ja se nimi tiädetäis [Ote joulun ydintarinasta].

joulutapahtumia sekä kehitellään uusia asukkaita ja matkailijoita kiinnostavia elämyksiä, Saarinen lisää.

Tontut piilottelevat pitsikaupungissa Pajatyöskentelyssä ydintarina kiteytyi monipolviseksi kokonaisuudeksi. Pitsikaupungin jouluksi nimetyssä ydintarinassa Rauman historia ja joulun ajan fiktiiviset tarinat kietoutuvat lumoavalla tavalla yhteen, esitellen muun muassa Raumalla asuvat raumalaisten talojen ja pitsien nimiä kantavat tontut ja niiden suvut. Kuten me tiedämme, joulupukki asuu tietysti Korvatunturilla, mutta sen pikku apulaiset, tontut, tekevät tärkeää työtä ympäri vuoden, myös täällä Raumalla. Jokainen raumalainen perhe tai Raumalla toimiva yritys pääsee osalliseksi pitsikaupungin joulutarinaan esimerkiksi nimeämällä oman kotoaan tai yrityksestä löytyvän tontun sopivalla tonttunimellä ja esittelemällä tontun tarinan osana Rauman joulua, Saarinen naurahtaa.

koordinoinnissa ja niiden yhteismarkkinoinnissa. Viisivuotissuunnitelmassa kaupungilla on vahva rooli myös suurten jouluisten yleisötilaisuuksien organisoinnissa. Jo aloitettuja isoja projekteja ovat mm. maailman pienin joulukatu (Kitukränni), jouluevankeliumiin pohjautuvan musiikillisen jouluspektaakkelin toteutus, sekä lapsille ja lapsiperheille suunnattu joulumaa, joka rakentuu Poselliin. Myös tuleville vuosille on suunnitteilla valtakunnallistakin näkyvyyttä tavoittelevia tapahtumia, jotka pohjautuvat vahvasti Rauman olemassa olevaan jouluperinteeseen.

Tällä hetkellä akuutimpana työlistalla on Rauman joulukaupunki ilmeen visualisointi, sekä markkinointi- ja viestintäkonseptin suunnittelu. Lisäksi syyskuussa julkaistaan kaikille avoin ohjelmahaku, johon toivotaan raumalaisten toimijoiden osallistuvan runsain joukoin.

Kitukrännistä tulee maailman pienin joulukatu Rauman kaupungin rooli on pääsääntöisesti jouluisten tapahtumien ja elämysten

NUORISOVALTUUSTOSSA pääsee vaikuttamaan Teksti: Meri Lehto Kuvat: Nina Kuusisto-Huuskonen

Rauman Nuorisovaltuusto on vuonna 1998 perustettu vaikuttamiselin, joka toimii nuorisopalveluiden alaisuudessa. Nuorisovaltuusto edistää raumalaisten nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia sekä ajaa heidän asioitaan ja etujaan Rauman kaupungissa. Valtuuston tehtäviin kuuluu myös innostaa ja tukea nuorten kiinnostusta osallistua asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon sekä välittää nuorilta tulleita ideoita, aloitteita ja toiveita päätöksentekijöille. Nuorisovaltuusto antaa lausuntoja kaupungin eri toimijoille ja tekee yhteistyötä nuorten viihtyvyyden ja hyvinvoinnin edis-

Kuva: Meri Lehto

tämiseksi eri tahojen kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa oppilaskuntien, Rauman lasten parlamentin sekä muiden kuntien nuorisovaltuustojen ja maakunnallisen nuorisovaltuuston kanssa. Nuorisovaltuuston jäsenet osallistuvat erilaisten asioita valmistelevien työryhmien toimintaan. Esimerkiksi hyvinvointija ehkäisevän päihdetyön työryhmässä, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ohjausryhmässä, koulutuksen ja työllisyyden työryhmässä sekä liikenneturvallisuustyöryhmässä nuorisovaltuustolainen on täysivaltaisena jäsenenä. Rauman kaupungin kanssa yhteistyötä tekeviä vaikuttajaverkostoja on kaikkiaan kuusitoista. Siihen joukkoon kuuluvana

Päättämässä ovat raumalaiset nuoret Rauman Nuorisovaltuustossa on 17 jäsentä. Valtuuston jäsenet valitaan yleisillä vaaleilla, jotka järjestetään toimikautta edeltävänä syksynä. Vaalivuonna 13–18-vuotta täyttävät Raumalla asuvat tai opiskelevat nuoret voivat asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa. Raumalla jokainen ehdokkaita asettanut koulu ja oppilaitos saa valtuustoon kaksi jäsentä ja yhden varajäsenen. Poikkeuksena on WinNova, jonka jokaisesta toimipisteestä pääsee

NOORA NIEMI johtaa nuorisovaltuustoa Teksti: Meri Lehto, viestintäharjoittelija

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja on 17-vuotias Noora Niemi. Rauman Lyseon lukiossa opiskeleva Niemi on ollut mukana Nuorisovaltuuston toiminnassa noin neljä vuotta, siitä puheenjohtajana noin puoli vuotta. Uudeksi puheenjohtajaksi Niemi valittiin tammikuun järjestäytymiskokouksessa usean ehdokkaan joukosta.

Noora Niemi on nuorestä iästään huolimatta kokenut vaikuttaja.

nuorisovaltuuston tehtävänä on tuoda nuorten ajatuksia, tarpeita ja tavoitteita kaupungin toimintaan ja kehittämiseen.

Kokemusta vaikuttamisesta Niemellä on jo pitkältä ajalta. Hän päätyi aikanaan alakoulun oppilaskunnan hallituksen kautta Rauman lasten parlamenttiin, josta siirtyminen Nuorisovaltuustoon tuntui luontevalta. Hän kokee oppineensa valtuusto- ja parlamenttivuosiensa aikana paljon uusia tärkeitä taitoja, kuten erilaisten ihmisten kanssa toimimista. Nuorisovaltuuston puheenjohtajan päätehtävä on kokousten läpivienti. Ennen kokouksia puheenjohtaja miettii yhdessä puheenjohtajiston ja nuoriso-ohjaajan

valtuustoon yksi eniten ääniä saanut ehdokas. Lisäksi valtuustoon valitaan koulujen ulkopuolelta yksi eniten ääniä saanut. – Valtuusto kokoontuu virallisiin kokouksiin seitsemästä kahdeksaan kertaan vuodessa. Tämän lisäksi valtuuston erilaiset työryhmät kokoontuvat jonkun tapahtuman, tempauksen, aloitteen tai kannanoton tiimoilta. Silloin voidaan palavereihin ja tapaamisiin kutsua nopeallakin aikataululla, Nuorisovaltuuston toimintaa ohjaava nuoriso-ohjaaja Nina Kuusisto-Huuskonen kertoo.

muun muassa valmistuneeseen kävelynedistämisstrategiaan. Nuorisovaltuuston jäseniä oli myös mukana kuntavaalien yhteydessä järjestetyissä Lasten vaaleissa. – Vasta reilut puoli vuotta toiminut nuorisovaltuusto on ollut hyvin aktiivinen. Minusta tuntuu, että nuorisovaltuusto vahvistaa asemaansa Raumalla koko ajan, Kuusisto-Huuskonen iloitsee.

Nuorisovaltuusto järjestää erilaisia tapahtumia isommista konserteista pie-

nempiin tempauksiin. Tapahtumien ja juttujen suunnitteluun vaikuttavat nuorten toiveet, nuorisovaltuuston oma kiinnostus sekä mahdolliset yhteistyötahot ja -kumppanit. Tapahtumat ovat yleensä maksuttomia ja avoimia. Nuorisovaltuusto toimii kaksi vuotta kerrallaan. Uusi nuorisovaltuusto aloitti tammikuussa 2021. Kuluvan vuoden aikana uusi valtuusto on järjestänyt muun muassa vaalipaneelin sekä kevätkilpailun kaupungin nuorille, ollut mukana yhtenä vaikuttajaryhmänä osallistuvan budjetoinnin kokeilussa ja kaupungin strategiakokouksissa sekä osallistunut Rauman joulukaupunki -hankkeeseen. Nuorisovaltuustolta on myöskin pyydetty lausuntoa

kanssa esityslistan sisällön. Lisäksi valtuuston puheenjohtaja hoitaa yhteydenpidon erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Nuorisovaltuustossa ollessaan Niemi on päässyt vaikuttamaan ja esittämään mielipiteensä muun muassa Nuorisopassista, Karin kampuksesta sekä Rauman Ohjaamon toiminnasta. Nuorisovaltuusto järjestää myös paljon erilaisia tapahtumia sekä pyrkii parantamaan nuorten palveluita. – Toivomme näkyvyytemme lisääntyvän nuorten ja vaikuttavuutemme päättäjien keskuudessa. Toivon, että jokainen Nuorisovaltuuston jäsen sekä muut raumalaiset nuoret pystyisivät rohkeasti kertomaan mielipiteitään ja ideoitaan meille sekä

kaupungin virkamiehille ja päättäjille, Niemi toteaa. Niemen mielestä kaikkien vaikuttamisesta kiinnostuneiden kannattaa hakea Nuorisovaltuuston toimintaan mukaan – tehtävään täytyy sitoutua. Vapaa-ajallaan Niemi ehtii kuitenkin harrastaa myös koripalloa, partiota, purjehdusta ja teatteria. – Nuorisovaltuuston asioita ei tarvitse hoitaa joka viikko mitenkään säännöllisesti, mutta jos olemme järjestämässä jotain tapahtumaa, voi aikaa kulua paljonkin. Voi hyvin mennä pari viikkoakin ilman Nuorisovaltuuston tapaamisia, Niemi summaa. Parhaita asioita Nuorisovaltuustossa ovat Niemen mielestä innovatiivinen ja reipas porukka sekä kaupungin päättäjät ja

virkamiehet, jotka kuuntelevat valtuuston mielipidettä. – Keväällä järjestimme kuntavaalipaneelin. Se on jäänyt parhaiten mieleen. Ja vuosittain järjestettävä Kuullaanko lapsia ja nuoria -päivä on aina mukava.

Tapahtumia laidasta laitaan

Rauman Nuorisovaltuusto nuva_rauma

Seuraavan kerran Rauman nuorisovaltuuston toimintaan voi hakea mukaan syksyllä 2022.

OTA YHTEYTTÄ TAI POIKKEA OHJAAMOSSA

OHJAAMO

Nuorten oma neuvonta- ja palvelupaikka

• Tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 13–16. • Puhelimitse 044 403 6250 tai vierailemalla paikan päällä, osoitteessa Nortamonkatu 30. • Instagramissa: @ohjaamo_rauma • Facebookissa: Ohjaamo Rauma

Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Raumalla avattiin helmikuussa nuorten neuvonta- ja palvelupaikka – Ohjaamo. Alle 30-vuotiaille kohdennetusta palvelupaikasta saa apua, neuvoja ja vinkkejä esimerkiksi työnhakuun, raha-asioihin, koulutukseen, vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyen. Ohjaamo sijaitsee osoitteessa Nortamonkatu 30. Ovet ovat avoinna tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 13–16. Nuoriso-ohjaaja Jessina Vastamäki on ollut alusta asti tiiviisti mukana Ohjaamon toiminnassa. Ensimmäistä kevättä varjosti koronaepidemia, mutta siitä huolimatta nuoret ovat löytäneet mukavasti palvelun pariin. – Ohjaamo on saanut hyvän vastaanoton. Nuoret kääntyivät aktiivisesti puoleemme esimerkiksi kesätöitä hakiessaan. Myös asumiseen liittyviä kysymyksiä on tullut jonkin verran. Annamme mielellämme neuvoja nuorten arkisiin asioihin ja ohjaamme tarvittaessa oikeiden palvelujen pariin. Ohjaamon toiminta on nuorille täysin vapaaehtoista, Jessina Vastamäki kertoo. Palvelupaikassa nuorella on mahdollisuus tavata viikoittain nuorisotyöntekijä sekä TE-palvelujen ja Kelan asiantuntija. Toiminnassa ovat mukana myös sosiaaliohjaaja, liikunnanohjaaja, WinNovan opintoohjaaja sekä muita nuorten parissa työskenteleviä tahoja. TE-asiantuntija Marja Jokela painottaa, että Ohjaamoon voi ottaa yhteyttä, vaikka varsinainen avun tarve ei olisi vielä tiedossa.

– Jos nuoresta tuntuu siltä, ettei hän tiedä mihin pitäisi ottaa yhteyttä oman asian selvittämiseksi, suosittelen Ohjaamoa. Jokaisen nuoren asia on tärkeä ja sen edistämisessä autetaan, olipa kyse sitten yksittäisestä akuutista kysymyksestä tai laajemmasta palvelun tarpeesta. Ohjaamosta saa kattavasti neuvoja yhden katon alta, Marja Jokela toteaa. Pääsääntöisesti Rauman Ohjaamon palveluja käyttävät 18–20-vuotiaat raumalaiset, mutta palvelupaikka on tarkoitettu 13–30 -vuotiaille. Ohjaamoon voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sosiaalisen median kanavissa tai vierailemalla paikan päällä. – Ohjaamoon on helppo tulla, sillä täällä ketään ei leimata eikä kyseenalaisteta. Autamme nuoria, mutta emme tee asioita heidän puolestaan. Ratkaisuja ja ajatuksia pohditaan yhdessä. Yhteydenottoon ei

tarvitse valmistautua mitenkään, nuoriso-ohjaaja Jessina Vastamäki sanoo. Syksyn aikana Ohjaamossa ryhdytään suunnittelemaan avajaisia. Palvelupaikkaa tuodaan tutuksi myös kouluissa. – Tulemme panostamaan kouluyhteistyöhön, ja pyrimme näkymään erilaisissa messutapahtumissa, Vastamäki lisää. Ohjaamo-toiminta on nuorille maksutonta. Nuoret voivat ottaa yhteyttä Ohjaamoon itsenäisesti tai esimerkiksi huoltajien avustuksella. Myös viranomaiset ja muut nuoria kohtaavat tahot voivat ohjata nuoria palvelupaikkaan. Ohjaamo on osa Rauman kaupungin palvelutarjontaa. Toiminnasta vastaa Rauman nuorisopalvelut. Nuoriso-ohjaaja Jessina Vastamäki ja TEasiantuntija Marja Jokela kannustavat nuoria ottamaan Ohjaamon rohkeasti omakseen.

Tammelan porttihankkeeseen osallistuneet asettuivat asennuspäivänä yhteiskuvaan uuden portin taakse. Vasemmalta entisöijä Mika Valli ja puuseppä Harri Turunen sekä hanketta vetäneet kaavoitusarkkitehdit Mervi Tammi ja Henri Raitio.

TAMMELA

sai portin juhlavuoden kunniaksi Teksti: Kristiina Lehtonen Kuva: Saija Laaksovirta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Vanha Rauma hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Juhlavuoden kunniaksi kaupunki rakennutti portin Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammelaan. Portit ovat tärkeä osa Vanhan Rauman kaupunkikuvaa. Ne kuuluvat pohjoismaiseen puukaupunkiperinteeseen. Portti toisaalta rajaa ja erottelee pihatilaa ja julkista katutilaa toisistaan, mutta toisaalta myös ohjaa kulkua ja toivottaa tulijan tervetulleeksi. Portit ovat myös merkittävä osa katujulkisivua ja ne onkin yleensä huolellisesti sovitettu rakennuksen julkisivuun, kertovat kaavoitusarkkitehdit ja vt. maailmanperintökoordinaattorit Henri Raitio ja Mervi Tammi, jotka ovat käynnistäneet ja vetäneet porttihanketta. Vanhassa Raumassa on 1970-luvulta lähtien järjestelmällisesti korjattu vanhoja ja rakennettu uusia portteja. On ollut ikävää, että korjausrakentamiskeskuksella ei itsellään ole ollut porttia. Onneksi vihdoin portti toteutuu, kertoo Henri Raitio.

Metsänvartija Arvi Forsmanin vuoden 1903 suunnitelmassa Tammelan julkisivuista on esitetty portti. Tiedossa ei ole, millaisena portti on mahdollisesti toteutettu. Vanhat valokuvat rajautuvat siten, että portin paikkaa ei näy ja muistitietoa portista ei ole. Olisi hienoa, jos vielä jostain kätköistä löytyisi valokuvia Tammelan portista ja miksei muutenkin Tammelan talosta, toteaa Mervi Tammi. Tammelan uusi porttisuunnitelma perustuu vuoden 1903 suunnitelmaan. Arkkitehti SAFA Timo Tuomola sovitti portin nykyvaatimusten mukaiseksi ja suunnitteli lukuisia porttiin liittyviä detaljeja, joita työstettiin vielä rakennusvaiheessa yhdessä puusepän kanssa. Puuseppä Harri Turunen teki kesällä portin puuosat ja seppä Kristian von Pfaler metalliosat. Rakentaminen on pyritty tekemään perinteisin tavoin ja pitkäikäiseksi. Puuosissa käytettiin tiukkasyistä ja pitkään kuivunutta puuta. Metalliosat taottiin ruostumattomasta teräksestä ja maalattiin mattamustiksi. Portin perustusten rakentamisesta on vastannut Rakennus Jalonen.

Portin perustusten rakentamista edeltäneessä arkeologisessa tutkimuksessa löytyi vanhat portin puupylväiden maanalaiset osat, eri vuosisatojen kaakelin palasia ja venäläinen kahden kopeekan kolikko 1800-luvun alusta sekä mahdollisesti jonkin paikalla olleen vanhemman rakennuksen nurkkakivi. – Uuden portin eliniäksi on arvioitu ainakin sata vuotta, mutta se edellyttää säännöllistä huoltamista, kertoo Henri Raitio. Korjausrakentamiskeskus Tammelan uusi portti pystytettiin syyskuun 1. päivänä. Portin lisäksi Tammelan julkisivu täydentyi heinäkuussa Rauman kylttivalmistamon Marko Salmisen maalaamalla korjausrakentamiskeskus-tekstillä. Teksti maalattiin suoraan julkisivupintaan, mikä on ollut Vanhassa Raumassakin perinteisesti käytössä ollut kyltin tekotapa. – Seinään maalatusta tekstistä on tullut paljon positiivista palautetta, ja se parantaa merkittävästi korjausrakentamiskeskuksen näkyvyyttä ja löydettävyyttä, iloitsevat vt. koordinaattorit.

MINUN PAIKKANI

Rakkaus kotikaupunkiin syntyy paikoista ja ihmisistä – ennen kaikkea niiden luomista muistoista. Tässä juttusarjassa tutustumme tunnettujen paikallisten ihmisten rakkaisiin paikkoihin Raumalla sekä niiden nostattamiin muistoihin.

NEILIN

Luovuuden lähteenä Teksti: Marko Östman

VANHA RAUMA

Kuvat: Elmeri Elo

Viimeiset kuusi vuotta Raumalla asunut helsinkiläislähtöinen artisti Neili, oikealta nimeltään Jaana Airikka, on rakastunut nykyisen kotikaupunkinsa kauniisiin maisemiin. Etenkin Vanha Rauma ja merelliset miljööt herättävät luovuuden, josta syntyy kappaleita, joita koko Suomi kuuntelee. Rauman taidemuseon sisäpiha on idyllinen keidas keskellä Vanhaa Raumaa. Miksi juuri tämä kyseinen paikka on Neilille se kaikkein tärkein? – Urani ensimmäinen keikka oli täällä menneenä kesänä Pitsiviikon lauantaina. Vanhassa Raumassa on paljon minulle rakkaita paikkoja. Tänne on kiva tulla kävelemään, sillä jos mieli on allapäin tai olo yliaktiivinen, niin täällä pystyy rauhoittumaan ja tulee aina hyvälle tuulelle.

Helsingissä syntynyt, eripuolilla Suomea asunut, mutta Raumalle kotiutunut. Näin Neili kuvailee itseään, mutta kummassa hän on enemmän kotonaan – Helsingissä vai Raumalla? – Elämä kuljetti minut Raumalle ja koen, että täällä olen kotonani. Helsingissä käydessä tulee hetkellisesti olo, että olen syntynyt täällä, mutta jo vartin kuluttua alkaa ahdistamaan. Kun palaan Raumalle, tunnen tulleeni sinne, minne kuulunkin. Voidaan siis sanoa, että olen raumalaistunut. Neili sanoittaa ja säveltää itse omat kappaleensa. Minkälainen ympäristö herättää luovuuden? – Vanha Rauma on hyvä esimerkki sellaisesta paikasta, jossa luovuus pääsee

valloilleen. Myös meren läheisyys luo oikeanlaisen rauhoittavan tunnelman. Luovuuttani ruokkii se, kun saan vain olla ja aistia erilaisia fiiliksiä. Minkälainen on Neilin luova prosessi, eli miten kappaleet syntyvät? – Usein minulle tulee mieleen melodia ja joku sana, josta kappale lähtee liikkeelle. Toisinaan se saattaa lähteä jostain tietystä ideasta. Yksi kappaleistani lähti syntymään siitä, kun mietin miten magneetit toimivat. Nehän vetävät toisiaan puoleensa ihmissuhteiden tavoin. Kappaleissani on paljon ajatustyötä, eli mietin mitä ja miten haluan tuoda asioita esiin. Joidenkin lyriikoiden tai melodioiden työstäminen saattaa viedä useamman viikonkin, kun taas toisinaan biisit saattavat syntyä päivässä.

Neililtä on ilmestynyt tähän mennessä kolme kappaletta Haittaako, Deja Vu ja Ilmapallot. Kuinka artisti itse kuvailisi kappaleitaan ja miltä tuntui, kun elokuussa ilmestynyt Ilmapallot nousi suoraan Spotifyn New Music Friday Suomi -listalle? – Haittaako on kappale, johon olen laittanut kaiken sen tuskan ja ahdistuksen, joka minulla oli sitä kirjoittaessa. Mietin jopa, että voinko kirjoittaa biisiä vinksallaan olevasta maailmanmenosta, mutta tajusin, että minulla on lupa tehdä omissa biiseissäni juuri sitä, mitä haluan. Deja Vu taas on vahvasti ihmissuhdebiisi, jonka kautta halusin tuoda lohdutusta ja sellaista tietynlaista tsemppiä. Ilmapallot on täysin minun omaa sisäistä maailmaani. Siinä lauletaan ilmapalloista, jotka kuvaavat negatiivisia ajatuksia ja turhia pelkoja, jotka päästetään menemään. Samalla se on pyyntö, että jokaista rakastettaisiin sellaisena kuin hän on. Kun Ilmapallot nousi New Music Friday Suomi -listalle, purskahdin onnen kyyneliin. Ei ole kovinkaan helppoa päästä tuollaiselle listalle, etenkään kun en ole suuren levy-yhtiön artisti. Neili on independent-artisti, eli hän ei kuulu minkään levy-yhtiön listoille. Onko tämä tietoinen valinta ja kenen kanssa hän musiikkia tekee? – Tällä hetkellä se on tietoinen valinta, sillä en ole ottanut yhteyttä mihinkään levy-yhtiöön. En toki sulje pois sitä vaihtoehtoa, mutta haluan mennä omilla ehdoillani. Olen tarkka siitä, miltä kappaleet kuulostavat, ja haluan tehdä ne omalla tavallani. En suostuisi tekemään siten, että joku sanelee miten mikäkin tehdään. – Työskentelen tuottajani Miika Salorannan kanssa tiiviissä yhteistyössä. Lähetän hänelle tekemiäni demoja, ja hän tekee sovitukset sekä tuottaa kappaleet. Raumalainen valokuvaaja Dina Tähkänen ottaa minusta valokuvat, ja teimme yhdessä myös Ilmapallot-biisiin musiikkivideon.

Minkälaisen tien Neili on kulkenut artistiksi? Entä miten taiteilijanimi valikoitui? – Olen kirjoittanut pienestä asti runoja ja päätin, että vaihdan ne biiseihin, joita olen aina halunnut kirjoittaa. Musiikin tekeminen on lapsuuden haave, joka on nyt toteutunut. Minulla oli jossain kohtaa vaihe, jolloin en uskaltanut lähteä toteuttamaan tätä unelmaa, sillä yleisön edessä on helposti hyvin haavoittuvainen ja kuka vain voi sanoa biiseistäni mitä tahansa. Keväällä 2020 pahimpaan korona-aikaan aloin miettiä, että en halua harmitella vanhainkodissa katkerana itselleni, että jätin tekemättä asioita unelmieni eteen. Päätin ryhtyä tekemään musiikkia, ja opettelin soittamaan kitaraa. – Taitelijanimen taustalla on sukunimeni Airikka ja lempikukkani Neilikka. Niistähän muodostuu yhdessä sekä Neili Airikka että Aili Neirikka, joten päädyin poimimaan siitä tuon Neilin.

Kesä on jo taittunut syksyyn. Mitä ajatuksia tulevaisuus herättää ja minkälaisia tavoitteita Neilillä on? – Haluan tehdä jossain kohtaa kokonaisen albumin, ja tulen sen varmasti myös tekemään. Biisejä on jo paljon olemassa ja tällaisena luovana ihmisenä niitä syntyy jatkuvasti lisää. Minulla on koko ajan jonkin kappaleen työstäminen kesken.

Laulaminen, etenkin omien kappaleiden, vaatii rohkeutta. Mitä Neili haluaisi sanoa niille, jotka haaveilevat musiikin kirjoittamisesta ja esiintymisestä? – Kokeilkaa uusia juttuja ja tehkää asioita rohkeasti omalla tavallanne. Pahin asiahan mitä voi tapahtua on se, ettei kukaan kuuntele, mutta eihän siinäkään mitään menetä. Unelmat ovat sitä varten, että niitä yritetään toteuttaa.

RAUMAN TAIDEMUSEON SISÄPIHA JA VANHA RAUMA Ensimmäinen keikkani oli Pitsiviikolla heinäkuussa 2021 täällä. Koko Vanhassa Raumassa on ihana tunnelma, joka on käsin kosketeltavissa aina kun tänne tulee. Vanhassa Raumassa huono fiilis muuttuu aina hyväksi.

SUVITIEN MERIJAKAMO Merijakamon maisemat ovat aivan ainutlaatuiset. Ne ovat sitä kesällä, mutta myös talvella, jolloin pääsee meren jäälle kävelemään.

POROHOLMA Poroholman ranta ja upeat vanhat purjelaivat tekevät alueesta todella mahtavan. Alue on kaunis myös näin syksyisin, kun illat pimenevät ja laivojen valot valaisevat maisemaa. Rakastan kauniita paikkoja ja niitä löytyy Raumalta todella paljon.

Kuten mainittua, Neilin ensimmäinen keikka oli Pitsiviikolla Rauman taidemuseon sisäpihalla. Minkälaista oli esiintyä yleisön edessä nykyisessä kotikaupungissa? – Olin jo pitkään toivonut, että saisin tehdä ensimmäisen keikkani juuri Raumalla. Olen edelleen ihan fiiliksissä, sillä kokemus oli hieno, ja sain todella hyvää palautetta. Ilma oli kesäisen ihana, ja yleisöä oli paljon. Oli hienoa nähdä laulujeni ja yleisön keskinäinen vuorovaikutus, sillä välillä osa heistä itki, ja välillä he nauroivat. Koko tunteiden kirjo oli siis esillä.

TOP 3 -PAIKAT:

RAUMALAISARTISTIT VALLOITTAVAT SOITTOLISTOJA Neili ei ole ainut raumalainen muusikko, joka on ponnahtanut viime aikoina suomalaisten soittolistoille. Vuoden 2020 striimatuin kappale oli Williamin (Ville Virtanen) hitti nimeltä Penelope. Miljoonan striimin rajan Spotifyssa on rikkonut kolmella kappaleellaan myös Samuli Heimo (Samuli Horjanheimo). Melodista rap-musiikkia tekevien LILBRO:n (Viljami Julkunen) ja Joe L:n (Joel Suhonen) kappaleet ovat niin ikään löytäneet tiensä kansakuntamme kaiuttimiin ja kuulokkeisiin.

Raumalainen DJ- ja tuottajaduo Mazlik (Hakan Gulez ja Nico Vidlund) teki I Still Love You -nimisen kesähitin. Musiikintuottaja-DJ Matti Kahikko sai oman kappaleensa mukaan muun muassa suoratoistopalvelu Netflixin suosittuun 13 Reasons Why -sarjaan. Williamin ja Samuli Heimon kappaleita, muun muassa aiemmin mainittua Penelope-hittiä, on ollut tuottamassa raumalainen Aitio (Anselmi Ala-Kaila).

UUTISIKKUNA

RAATIHUONEEN RESTAUROINTI TÄHTÄÄ RAKENNUKSEN 250-VUOTISJUHLAVUOTEEN Raatihuoneen restaurointisuunnittelua edeltävä hankesuunnittelu valmistui elokuun lopussa. Varsinaisen restaurointisuunnittelun on tarkoitus alkaa vielä tämän vuoden puolella. Heikkokuntoinen savitiilikatto uusitaan jo kesän 2022 aikana. Ensi vuonna raatihuoneen tontilla toteutetaan myös arkeologinen koekaivaus. Varsinainen restaurointi tehdään vuosien 2023-2025 aikana niin, että kunnostettu raatihuone on käyttövalmiina vuonna 2026 rakennuksen täyttäessä 250 vuotta. Rauman raatihuone on Porvoon raatihuoneen ohella ainoita alkuperäisessä asussa säilyneitä 1700-luvun kivisiä raatihuonerakennuksia, ja se on valmistunut vuonna 1776. Rakennus on toiminut museokäytössä vuodesta 1903 saakka. Raatihuone on peruskorjattu viimeksi 1970-luvulla.

YKSITOISTA PAIKALLISTA YRITYSTÄ SAI KAUPUNGILTA HINKU-TUNNUKSEN JA KUNNIAKIRJAN Kaikkiaan yhdelletoista paikalliselle yritykselle on tänä vuonna myönnetty Hinku-tunnuksen käyttöoikeus. Kaupunki myöntää käyttöoikeuden ja kunniakirjan yritykselle, joka on osallistunut resurssitehokkuuskävelyyn, resurssilaskelmien tekoon, cleantech-kartoitukseen tai tehnyt ilmastositoumuksen. Yhteensä Hinku-tunnuksen käyttöoikeuden ja kunniakirjan saaneita yrityksiä on Raumalla 64 kappaletta. Tavoitteena on, että kaupunki yhdessä yritysten, kansalaisten ja asiantuntijoiden kanssa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Rauman hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuodesta 2005 noin 30 prosenttia, mikä on enemmän kuin keskimäärin muissa Hinku-kunnissa, joissa vähenemä on 26 prosenttia. Lisätietoja HINKU-yritysverkostosta antaa yritysasiantuntija Heikki M. Nurmi, heikki.nurmi@rauma.fi, p. 050 593 2658

RAUMA JÄLLEEN MUKANA TURUN KIRJAMESSUILLA 1.–3.10. Rauma on tänäkin vuonna mukana Turun kirjamessuilla. Olemme aiemmin osallistunut kirjamessuille muun muassa vuosina 2012–2017 ja 2019. Vuonna 2012 Rauma oli messujen kotimaisena teemakaupunkina. Rauman osastolla ovat mukana kaikki raumalaiset ammatillisesti hoidetut museot. Lisäksi osastolla esitellään Rauman jouluisia tapahtumia liittyen hankkeeseen, jolla Raumasta luodaan kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu joulukaupunki. Turun kirjamessuilla vierailee vuosittain reilu 20 000 kävijää. Tämän vuoden teemana on musiikki.

LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN PANOSTETAAN Kaupungin Wihertoimi on kiinnittänyt kuluneen kesän aikana aiempaa enemmän huomiota luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Niittyalueita ja niin sanottuja liikennevihreitä on leikattu kevätkaudella harvemmin, ja osa alueista on niitetty vain kertaalleen niittykukkien kukinnan jälkeen. Luonnon monimuotoisuudesta puhutaan tänä päivänä enemmän. Syynä tähän ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja sään ääriolosuhteiden lisääntyminen. Monimuotoisuuden heikkeneminen on johtanut pölyttäjien vähenemiseen, maaperän mikrobiston köyhtymiseen ja ihmisten vastustuskyvyn heikkenemiseen.

KAUPUNGIN TÄRKEIMMÄN SUUNNITELMAN TEKEMINEN ALKAA Teksti ja kuva: Kristiina Lehtonen

RAUMA SAA UUDEN KIRJASTOAUTON Rauman kaupunki hankkii uuden kirjastoauton kahden vuoden sisällä. Kuluvan vuoden aikana hankitaan auton alusta ja ensi vuonna siihen teetetään kori mittatilaustyönä. Hankinnan kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 470 000 euroa. Rauman nykyinen kirjastoauto on vuodelta 2004. Kirjastoauton käyttö on ollut hyvässä kasvussa, ja vuosittainen 70 000 lainausmäärä vastaa jo isojen lähikirjastojen lainamääriä. Viimeisen 10 vuoden aikana kirjastoauton lainamäärät ovat kasvaneet 26,4 prosenttia. Kirjastoauto on tärkeä palvelumuoto erityisesti haja-asutusalueilla asuville, kouluille, päiväkodeille sekä palvelutaloille. Auto kulkee arkisin kahdessa vuorossa ja pysähtyy viikon aikana 40-50 pysäkillä.

Rauman uusi kaupunginvaltuusto aloitti kaupungin tärkeimmän suunnitelman tekemisen syyskuun 7.päivänä järjestetyssä seminaarissa. Kaupunkistrategia alkaa hahmottua syksyn aikana, mutta uudelle kaupunginjohtajallekin jätetään mahdollisuus vaikuttaa sisältöihin ennen kuin yhteinen tahtotila kaupungin kehittämisestä lyödään lukkoon. Valtuuston ensimmäisessä strategiaistunnossa haettiin yhteistä ymmärrystä Rauman nykyisestä tilanteesta ja niistä haasteista, joita tulevaisuus tuo kaikille kunnille ja erityisesti Raumalle. Vaikka tässä vaiheessa hahmoteltiin jo tärkeimpiä painopisteitä, tilaa annettiin myös villille visioinnille.

Aiempaa konkreettisemmat tavoitteet Rauma sai Tarina-muotoisella strategiallaan kuntakentällä rohkean edelläkävijän maineen. Nyt on kuitenkin aika tehdä taas uudistuksia sekä valmisteluprosessiin, rakenteisiin että sisältöihin. – Strategiasta halutaan nyt tehdä edeltäjiään konkreettisempi. Toimialat otetaan isommin mukaan jo suunnitteluvaiheessa, ja niiden vastuulla on valmistella konkreettinen toimeenpanosuunnitelma. Eli valtuusto vetää suuret linjat ja määrittelee vision, jota kohti kuljetaan, ja toimialat miettivät, millä käytännön toimenpiteillä visiota tavoitellaan, strategiaprosessia vetävä toimialajohtaja Sari Salo kertoo.

Kansa on sanansa sanonut

VANHA RAUMA NÄKYY TAITEESSA Rauman taidemuseon teoskokoelmia on täydennetty jo viiden vuosikymmenen ajan. Hankinnoista yli puolet on tehty satakuntalaisilta taiteilijoilta ja siksi teosten aiheissa on paljon Satakuntaa ja erityisesti Raumaa kuvaavia aiheita. Rauman kaupungin hallinnoimista ja omistamista yli 3000 teoksesta lähes 600:lle on kirjattu kuva-aiheen olevan Raumalta. Usein teosten aiheina ovat olleet raatihuone, tori, Raumanjoki ja Pyhän Ristin kirkko. Myös monet Vanhan Rauman portit sekä Raumalta maailmalle liikennöivät purjelaivat ovat hyvin edustettuina teosten aiheissa. Museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kuparin kirjoituksen voit lukea kokonaisuudessaan osoitteessa: rauma.fi/ajankohtaista/mp30-vanha-rauma-nakyy-taiteessa

Raumalaisilla ja Rauman asioista kiinnostuneilla on ollut poikkeuksellisen paljon tilaisuuksia vaikuttaa strategian sisältöön. Kevään kuluessa on voinut osallistua palvelutyytyväisyystutkimukseen, osallistua verkostotapaamisiin ja vastata robottipuheluihin. Mielipiteet ja toiveet on käyty tarkasti läpi kaupungin johtoryhmässä, ja valtuutetut ovat niihin perehtyneet.

Valmista vasta ensi vuonna Valtuusto saa strategian työpöydälleen vielä toistamiseen ennen päätöksentekoa. Sitä ennen visiota, linjauksia ja tavoitteita pohditaan kaupunginhallituksessa, kaupungin johtoryhmässä ja toimialoilla. – Haluamme, että uusi kaupunginjohtaja osallistuu tulevan nelivuotiskauden suunnitteluun. Siksi uudesta strategiasta saadaan valtuuston päätös todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella, Sari Salo kertoo.

Sari Salo vastaa kaupunkistrategian valmistelusta.

Taimenen kudun onnistumista seurataan tarkkailemalla vastakuoriutuneita poikasia hämärään aikaan.

TAIMENEN VAELLUSTA seurataan sirun avulla Teksti: Marjo Aikko Kuvat: Laura Puolamäki ja Vaelluskala ry

Kirkkosillan kupeessa taimenia tarkkaileva on saattanut kuulla outoa siritystä ja naksahtelua samaan aikaan kun pilkkukylkinen kala vilahtaa joen pohjalla. Siritys kertoo, että sillan alta uinut kala tuottaa tietoa raumalaisittain uudentyyppistä tutkimusta varten. Vuosina 2016 ja 2017 asennettiin seurantasiru yli kahteensataan Raumanjoessa syntyneeseen taimeneen. Suurin osa niistä oli koekalastuksessa kiinni saatuja, 1-2 –vuotiaita kaloja. Lisäksi 21 merialueelta pyydettyä emokalaa sai sirun. Kirkkosillan alle asennettiin antennit, jotka rekisteröivät sirutettujen kalojen liikkeitä. Seurannan tavoitteena on tarkastella taimenten vaellusta mereen sekä merivaiheen jälkeistä lisääntymisvaellusta takaisin kotijokeen. Tietoa voidaan saada myös esimerkiksi kalojen käyttäytymisestä eri vuorokaudenaikoihin. Kolmivuotisessa seurannassa havaittiin, että noin kaksi kolmasosaa merkityistä kaloista oli jossain vaiheessa rekisteröitynyt antenneille. Tulos on suhteellisen hyvä ottaen huomioon pienten poikasten korkean kuolleisuuden sekä sen mahdollisuuden, että ne voivat myös viettää koko elämänsä joessa Kirkkosillan yläpuolella, ilman merivaellusta. Sirutetuista emokaloista kolme on noussut Raumanjokeen. Seuranta-aineiston mukaan osa kaloista on todennäköisesti lähtenyt merivaellukselle, mutta vielä ei antenneihin ole rekisteröitynyt yhtään vaellukselta palaavaa yksilöä. Muutama kala pitää Kirkkosillan alustaa reviirinään. Parhaimmillaan tällainen yksilö tuottaa rekisteriin yli viisi tuhatta merkintää tunnissa. Suuren datamäärän joukosta voidaan poimia myös tieto, että sillan alla majailevat kalat poistuvat lämpimimpään ja valoisimpaan kesäaikaan sillan alta vain hämärässä. Kirkkosilta onkin, Kirstin talon edustan ohella, yksi varmimmista paikoista bongata taimen. Siritys kertoo, että kala on kotona.

TYÖTÄ TAIMENEN HYVÄKSI Luontaisesti lisääntyvä taimen on äärimmäisen uhanalainen. Työtä taimenen hyväksi jatketaan varmistamalla kutukalojen pääsy Raumanjokeen sekä kunnostamalla jokea entistä paremmaksi lisääntymis- ja elinympäristöksi. Syksyllä 2020 jokea kunnostettiin tekemällä lisää kutusoraikkoja ja piilopaikkoja kaloille. Tähän käytettiin 10 kuutiota luonnonsoraa ja isompia kiviä. Kevään 2021 kutuseuranta osoitti, että kutu oli onnistunut, ja kuoriutuneita taimenen poikasia havaittiin huomattavasti enemmän kuin aiempina seurantavuosina. Myös kalojen perimää on tutkittu dna-analyysein. On todettu, että Raumanjoessa elää edelleen luontaisesti lisääntyvä, osittain eriytynyt taimenkanta, mutta myös viljellyistä kaloista peräisin olevia yksilöitä. Taimenet näyttävät selvinneen hyvin myös kuluneen kesän korkeista lämpötiloista. Syksyn koekalastuksessa löytyi runsaasti eri ikäisiä poikasia, mukaan lukien keväällä kuoriutuneita taimenia. Tämä kertoo hyvistä lisääntymis- ja kasvuolosuhteista.

PATSAAT & VEISTOKSET

Juttusarjassa esitellään Rauman patsaita, muistomerkkejä ja ulkoilmaveistoksia.

MERENKULUN MONINAISET PERINTEET Teksti: Marko Östman Kuvat: Elmeri Elo

Rauma ja meri ovat erottamattomat. Vuosisatoja pitkät merenkulun perinteet elävät tänäkin päivänä kaupungissamme vahvana. Satama- ja telakkateollisuus ovat kiinteä osa paikallista identiteettiä, ja käytännössä jokaisesta suvusta löytyy joku, joka on työskennellyt merenkulun parissa. Rauman Merimuseossa on mahdollisuus syventyä menneisiin vuosisatoihin ja suurten vesien salaisuuksiin. Myös kaupunkialueella voi tutustua useaan merenkulkuun viittaavaan julkiseen teokseen.

Epäonninen Palawan Rauman teatterin läheisyydessä sijaitsevasta Ankkuripuistosta löytyy kivetysten keskeltä paksulla ketjulla varustettu näyttävä ankkuri. Merivesi velloo vain kivenheiton päässä Rauman Kanalissa. Vehreän puiston keskellä oleva Hukkuneiden merimiesten muistomerkki on muistutus merenkäynnin haasteista. Muistomerkin näyttävin osa oli aikanaan Palawan-nimisen purjelaivan ankkuri. Filippiiniläisen saaren mukaan nimetty moottoripurjelaiva valmistui

Purjelaivan ankkuri on Hukkuneiden merimiesten muistomerkin näyttävin osa.

USA:n San Fransiscossa viime vuosisadan alkupuolella vuonna 1918 ja se rekisteröitiin Raumalle kahdeksan vuotta myöhemmin. Tuolloin aluksen pääosakas, raumalainen merikapteeni Edvin Wene kunnostutti Palawanin uuteen loistoon.

Alusta kohtasi epäonni Suomenlahdella heinäkuussa 1932, jolloin se tuhoutui tulipalossa. Tanskan Kööpenhaminaan matkalla ollut Palawan oli puutavaralastissa. Sekä alus että sen lasti tuhoutuivat käyttökelvottomiksi. Laivan runko hinattiin Rauman Salinkedonlahteen, jossa sitä vähitellen purettiin ja osia hyödynnettiin polttopuuna. Osa purkamatonta Palawania on edelleen Salinkedonlahden rannassa. Aluksen koneet otettiin hyötykäyttöön, sillä ne siirrettiin Pohjanmaalle, jossa ne palvelivat myllyssä ja sähkölaitoksessa. Hukkuneiden merimiesten muistomerkin on toteuttanut Hannu Vainio Nortamo Seoran toimesta. Teos paljastettiin kesäkuussa 1952.

Parrukuningas ja perinteiden vaalija John Nurminen on yksi raumalaisen merenkulun historian ja kaupankäynnin suurmiehistä, jonka rintakuva sijaitsee Kalliokadun ja Satamakadun yhtymäkohdassa. Vuonna 1971 pystytetyn teoksen on tehnyt vuonna 1948 Yrjö Liipola, joka on toteuttanut myös muun

HISTORIAN AARTEITA

RAATIHUONEEN KELLO Raatihuoneen tornissa on talon historian aikana ollut neljä eri kelloa. Ensimmäinen kellokoneisto hankittiin Tukholmasta vuonna 1778. Kellon valmisti kelloseppämestari Johan Nyberg. Hankinta oli huomattavan kallis. Tornin neljässä kellotaulussa oli ensimmäisen kellokoneiston aikaan vain tuntiviisarit. Seuraavaksi kello uusittiin vuonna 1886. Kellon oli Helsingissä valmistanut C. Alb. Grubb. Uuden kellon käymisaika oli pidempi. Kelloa piti käydä vetämässä kerran viikossa. Virallinen ”Helsingin aika” otettiin Raumalla käyttöön rautatien tulon myötä vuonna 1897. Tätä ennen ”Rauman aika” oli heittänyt enintään vartin valtakunnan virallisesta ajasta. Koska aikaa piti alkaa seurata tarkemmin, asennettiin joka kellotaulun taakse jakorattaisto, joka mahdollisti minuuttiviisarin lisäämisen. 1950-luvulla Raatihuoneen kellotornissa siirryttiin uuteen aikaan, kun sinne hankittiin ruotsalaisen Westerstrandin kellotehtaan valmistama, keskusyksiköllinen sähkökello. Sähkökellon myötä kellotaulujen takana oleva jakorattaisto poistettiin ja tilalle tuli viisareita pyörittävät sähkömoottorit. Nykyään Raatihuoneen tornin kello

muassa Vanhalla hautausmaalla sijaitsevan Rafael Lönnströmin hautamuistomerkin. Alkujaan sisätiloihin tarkoitetun teoksen lahjoitti kaupungille John Nurminen Oy. Rauman maalaiskunnassa syntynyt Nurminen oli laivanvarustaja toisessa polvessa. Hänen isänsä Johanin kauppahuone rakennutti ja omisti purjelaivoja. John Nurminen osti kauppahuoneen isältään vuonna 1913 ja saavutti nopeasti johtavan aseman tukku-, puutavara- ja laivanvarustusliikkeiden rinnalla. Menestyksekkäästi sahatavarakaupankäyntiä harjoittanut John Nurmisen rintakuva seisoo Kalliokadun ja SataJohn Nurminen tunnettiin jo ennen makadun yhtymäkohdassa. ensimmäistä maailmansotaa ”Suomen parrukuninkaana”. Vuonna 1919 osakeyhtiöksi muutettu kauppahuone laajensi toimintaansa ja siirsi samalla pääkonttorinsa Helsinkiin. 1920-luvun alussa toiminta vaikeutui kannattamattomien laivahankintojen myötä ja osake-enemmistö siirtyi merikapteeni Antti Wihurille. John Nurminen työskenteli omaa nimeään kantaneen osakeyhtiönsä toimitusjohtajana vuoteen 1946 asti, jonka jälkeen perheyritystä ovat johtaneet hänen poikansa Matti Nurminen ja tämän poika Juha Nurminen. Purjelaivakulttuurin kehittäminen ja vaaliminen olivat John Nurmiselle mieluisa elämäntehtävä. Tämän pohjalta perustettiin vuonna 1992 John Nurmisen Säätiö, joka vaalii suomalaisen merenkulun kulttuuriperinnettä. John Nurminen nukkui pois 73-vuotiaana Helsingissä 1951. Raumalaislähtöinen merenkulkuneuvos haudattiin synnyinkaupunkiinsa.

on digitaalinen. Kello siirtyy kesä- ja talviaikaan Helsingistä lähetettävän sähkösykäyksen avulla. Raatihuoneen tornin neljään eri suuntaan osoittavat kellotaulut ovat pysyneet kautta talon historian samoina. Vain numerot ovat välillä kullattu uudelleen. Raatihuoneen ensimmäisen kellon viisari vuodelta 1778.

UUSIA KASVOJA KAUPUNGILLA Sosiaalipalvelujen johtaja Saila Hohtari vastaa sosiaali- ja terveystoimialan sosiaalipalveluiden palvelualueen aikuis- ja perhetyön, vammaispalvelun ja lastensuojelun yksikköjen johtamisesta sekä kehittämisestä. Lisäksi tehtävään kuuluu työllisyydenhoidon ja TYP-toiminnan vastuuhenkilönä toimiminen. Teknisen toimialan talous- ja hallintopäällikko Atte Hyvärisen tehtäviin kuuluvat teknisen valiokunnan, vesi- ja viemäriliikelaitoksen sekä jätehuoltoliikelaitoksen talouden ja hallinnon asioiden valmistelu ja kehittäminen. Sosiaali- ja terveystoimialan talous- ja hallintopäällikkö Katja Aalto vastaa toimialan talous-, henkilöstö-, IT- ja hallintopalveluista. Lisäksi hän toimii toimialajohtajan sijaisena sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan sihteerinä. Sivistystoimialan talous- ja hallintopäällikkö Henri Seppänen vastaa sivistystoimialaa koskevasta talouden ja hallinnon koordinoinnista sekä valmistelusta yhteistyössä toimialajohtajan ja palvelualuevastaavien kanssa. Hän myös johtaa ja kehittää sivistystoimialan talouden ja hallinnon palvelualueen toimintaa, taloutta, henkilöstöä ja prosesseja. Korjausneuvoja Piritta Ernvall työskentelee rakennusvalvonnassa korjausneuvojana hoitaen Vanhan Rauman ja muun Rauman alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan korjausrakentamisen ohjausta, neuvontaa ja valvontaa. Jätehuoltoasiamies Jenni Korkeakosken tehtäviin kuuluvat jätehuoltoviranomaisen viranhaltijatyöt, kuten jäteastioiden tyhjennysvälin pidennyspäätökset, jätehuoltomääräykset, jätekuljetusrekisterin ylläpito ja jätetaksan laskeminen. Kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen johtaa kaupunkikehitysyksikköä, joka vastaa elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämisestä, yrittäjyyden, yritysten, matkailun ja maaseudun toimintaedellytysten edistämisestä sekä kaupungin liikennepalveluista ja niiden koordinoinnista. Oppivelvollisuuskoordinaattori Mia-Maria Mattila huolehtii osaltaan oppivelvollisuuden laajentamisen myötä kunnalle asetetuista valvonta- ja ohjaustehtävistä yhteistyössä nuoren ja tämän verkoston kanssa.

Kotihoidon palvelupäällikkö Päivi Kovasen mukaan uusituilta tiloilta odotetaan toimivuutta ja uusia ratkaisuja sekä työn että asioinnin sujuvoittamiseksi.

KAUNISJÄRVEN VANHAINKODISTA tulee ikäihmisten hyvinvointikeskus Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Kaunisjärven vanhainkodin kiinteistössä on jo jonkin aikaa tehty isoa peruskorjausta, joka muuttaa rakennukset nykyaikaiseksi ikääntyneiden hyvinvointikeskukseksi. Tavoitteena on, että Kaunisjärven hyvinvointikeskus valmistuu keväällä 2022 ja toiminta alkaa uusissa tiloissa viimeistään syksyllä 2022. Ikäihmisten monipuoliset palvelut sekä osaava henkilökunta kohtaavat uudessa hyvinvointikeskuksessa. Myös asiakkaiden kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi on toiminnassa keskeistä. – Odotamme innolla hyvinvointikeskuksen valmistumista ja käyttöönottoa. Sekä työntekijät että asiakkaat odottavat toimivia tiloja ja uusia ratkaisuja työn ja asioinnin sujuvoittamiseksi, kotihoidon palvelupäällikkö Päivi Kovanen sanoo. Palvelujen keskittämisen avulla ikäihmisten asiat hoituvat jatkossa yhdessä paikassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keskiössä ovat asiakkaat ja heille tarjottavan palvelun laatu ja sopiva määrä. – Hyvinvointikeskuksen toiminnan tarkoituksena on parantaa ikäihmisten palvelujen tasapuolista saatavuutta ja oikea-aikaisuutta. Toiminta painottuu aiempaa enemmän ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Erilaiset asiakkaat tunnistetaan ja heidät ohjataan oikein kohdennettujen palvelujen piiriin, Kovanen kertoo.

Kattavat palvelut saman katon alla Kaunisjärven hyvinvointikeskukseen sijoittuvat ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät toiminnot, kuten terveystapaamiset, ikäkausitarkastukset, palveluohjaus ja arviointi. Palveluohjausta ja arviointia ovat esimerkiksi kotona suoritettavat arviointikäynnit sekä kotiutustiimin toteuttama arviointijakso osastolta kotiutumisen jälkeen. Hyvinvointikeskuksessa toimivat myös omaishoidon palvelut, geriatrinen poliklinikka, lääkäri-hoitajavastaanotto sekä lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutuspalvelut. – Omaishoidon tuki ja asiakkaiden luona käyvä sairaanhoitaja ovat esimerkkejä omaishoidon palveluista. Lääkäri- ja hoitajavastaanotto tekee yhteistyötä kotihoidon sairaanhoitajien kanssa, mikä mahdollistaa myös etävastaanotot ikäihmisille, Päivi Kovanen sanoo. Hyvinvointikeskukseen tulee 58 lyhytaikaishoitopaikkaa, mutta ei tehostetun palveluasumisen pitkäaikaispaikkoja. Kiinteistöön sijoittuvat lisäksi kotihoidon toimitilat ja palvelut tukipalveluineen. Osa itäisen kotihoidon toimitiloista pysyy edelleen Lapin Linnavuoren palvelukeskuksessa.

Jatkossa myös ikäihmisten päivätoiminta ja palvelutori toimivat hyvinvointikeskuksessa. Lisäksi tilat muuntautuvat vapaaehtoistyöhön ja tapahtumien järjestämiseen. – Kahvilatoiminta sekä jalkahoito- ja kampaamopalvelut tullaan toteuttamaan mahdollisesti yksityisten palveluntuottajien avulla, Kovanen kertoo.

Uusiakin palveluja suunnitellaan Raumalla on suunniteltu ja käynnistetty uusiin palvelumuotoihin tähtääviä toimenpiteitä. Rauman kaupunki on mukana Euran kunnan organisoimassa Satakati-hankkeessa. Hanke tukee kotona asuvien ikääntyvien henkilöiden itsenäistä suoriutumista teknologian avulla. Teknologiaan tukeutuvaa toimintaa kehitetään Raumalla kaikkien ikäihmisten ja heidän omaistensa tarpeisiin. – Virtuaalipalveluita on suunniteltu korvaamaan esimerkiksi kotihoidon käyntejä. Asiakasta voitaisiin jatkossa muistuttaa etänä esimerkiksi lääkkeiden ottamisesta, jolloin aikaa vapautuu enemmän varsinaiseen hoitotyöhön, Päivi Kovanen toteaa. Satakati-hanke käynnistyi huhtikuussa 2021, ja se kestää kaksi vuotta. Tavoitteena on, että jatkossa kuusi prosenttia kotihoidon käynneistä hoidettaisiin virtuaalisesti.

Kaunisjärven hyvinvointikeskuksen sääsuoja poistetaan eri lohkoista vaiheittain vesikattotöiden valmistuessa.

– Yhteisen tekemisen kautta pyritään suunnittelemaan asiakkaille täsmälliset ja riittävät palvelut. Virtuaalipalvelut herättävät monesti epäluuloja, mutta teknologia täydentää perinteisiä hoitokäyntejä ja on osa ikäihmisten palvelujen kokonaisuutta, Kovanen kertoo.

Lisätietoa SATASOTESTA Satakunnassa toteutettavaa sote-uudistusta valmistelee Satasote. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirretään kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuonna 2023. Satasoten alle kuuluu kaksi hanketta: Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hanke sekä Satakunnan sote-rakenneuudistuksen kehittämishanke. Lisätietoja Satakunnan sote-uudistuksesta: satasote.fi #satasote

Lyhytaikaishoidon huoneisiin on jo asennettu älylattiat.

Kalusteasennukset ovat alkaneet 3. ja 4. kerroksessa sijaitsevien lyhytaikaishoidon huoneissa.

Kaunisjärven hyvinvointikeskuksessa asennetaan syksyn aikana pintamateriaaleja Kaunisjärven vanhainkoti peruskorjataan ja muutetaan käyttötarkoitukseltaan ikääntyneiden hyvinvointikeskukseksi. Kesän aikana kiinteistössä tehtiin mittavasti maalaus-, asennus- ja rakennustöitä. Maalaus- ja pinnoitustyöt jatkuvat pitkälle syksyyn. – Peruskorjausurakan etenemisaikataulua tarkennettiin elokuun alussa. Vesikattotöiden ja sääsuojan asennuksen yhteydessä ilmeni rakenteellisia haasteita, jotka veivät hieman toivottua enemmän aikaa, rakennuttajapäällikkö Kimmo Salminen kertoo. Kalusteasennukset alkavat alkusyksyn aikana ja jatkuvat ensi vuoden puolelle.

Seinälaatoitusten on pääosin tarkoitus valmistua syys-lokakuussa. – Samaan aikaan päästään asentamaan myös väliovia. Lattiapinnoitukset ja muut pintatyöt jatkuvat vielä ensi vuoden puolella, Salminen kertoo. Kiinteistön tekniikka-asennukset etenevät rakennustöiden tahdissa. Sähkö-, ilmanvaihto-, putki- ja automaatiotöitä tehdään vaiheittain. Kaunisjärven hyvinvointikeskuksen peruskorjausurakka valmistuu keväällä 2022.

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

Rauma DiscGolfPark

haastaa kaikentasoiset frisbeegolfarit Teksti ja kuvat: Kari Riikilä

Rauman uusin frisbeegolfrata Rauma DiscGolfPark avautui kesäkuussa ja on saavuttanut harrastajien keskuudessa suuren suosion. Pohjoiskehän koulun ja Pyytjärven maastossa olevalla 18-väyläisellä radalla on riittänyt kiekonheittäjiä aamuvarhaisesta auringonlaskuun.

Rata täydentää Rauman frisbeegolftarjontaa, sillä se eroaa suuresti suositusta Uotilan frisbeegolfradasta, joka on kaupungin toinen täysimittainen 18-väyläinen rata. Uotilan rata koostuu pääosin lyhyemmistä metsäväylistä mutta Rauma DiscGolfParkista löytyy myös pitkiä ja

avoimia puistoratoja, joilla saa tosissaan kokeilla kuinka pitkälle heitto kantaa. Väylistä kaksi on jopa yli 300 metriä pitkiä par 5 –väyliä. Lajin alkajille Raumalta löytyy myös helpompia ja lyhyempiä ratoja, joilla frisbeegolfin perusteita on helppo opetella. Erityisesti avoin ja selkeä Aronahteen rata sopii aloittelijoille hienosti. Muita lyhyempiä ratoja on Unajassa sekä latumajalla.

Kaupungin ja harrastajien yhteistyötä Rauman uusi rata on kaupungin ja harrastajien yhteistyön tuotos. Rauman Frisbee ry tarjosi radan suunnitteluun ja toteutukseen asiantuntija- ja talkooapua, ja radan rakentamisesta vastasi kaupungin liikuntatoimen henkilöstö. Radan suunnitteli DiscGolfParkin ratasuunnittelija, frisbeegolfammattilainen Pasi Koivu. Lopputuloksena on kilpapelaajillekin sopiva, vaativa AAA1-luokan rata, jollaisia koko Suomessa on vain kymmenen. Radan suunnittelu alkoi syksyllä 2020 ja varsinaiset rakennustyöt tehtiin keväällä 2021. Talven aikana kaadettiin puut tulevien väylien alueilta.

– Väylien ja siirtymien kulkukuntoon laitto sekä väylien varustelu olivat noin kahden kuukauden puserrus kaupungin liikuntapaikkojen hoitajilta. Sateisen kevään pehmentämä maasto ja tavaran saatavuus aiheuttivat joidenkin päivien taukoja rakentamisen aikana, mutta rata saatiin avauskuntoon sopivasti koulujen kesälomien alkaessa, liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederberg kertoo.

Kiinnostaa myös huippunimiä Rauma DiscGolfPark on tarjonnut vaihtelua myös frisbeegolfseura Rauman Frisbeen viikoittaisiin kisoihin. Seura järjestää pelikaudella kisat kerran viikossa, vuoroviikoin DiscGolfParkissa ja Uotilan radalla. Uuden radan haastavuus näkyy tuloksissa. – Ihannetuloksen alittajia on ollut selvästi aiempaa vähemmän, mikä kertoo onnistuneesta luokituksesta, Rauman Frisbeen puheenjohtaja Otto Granbom kertoo.

Radalla on vieraillut myös lajin kotimaisia kärkinimiä. Muun muassa Väinö Mäkelä, Eveliina Salonen ja raumalaislähtöinen Joonas Aalto ovat käyneet toteamassa radan vaativuuden. – Rata kiinnostaa selvästi harrastajia ja pro-pelaajia ympäri Suomea. On hienoa, että vierailijoita riittää ja tunnettuus kasvaa. Tavoitteena onkin saada ammattilaisturnaus järjestettyä Raumalla jo ensi kesänä, Granbom jatkaa.

PADEL SAAPUI RAUMALLE Raumalle aukesi kesän aikana kaupungin ensimmäiset padel-kentät.Samana kesänä avautuivat Liikuntakeskus Tropin sisäkenttä, Superpadel Pomppusiin, ja Padel Club Rauma Kisarantaan. Tropissa on tällä hetkellä Rauman ainut sisäkenttä. Padel on mielenkiintoinen yhdistelmä tennistä ja squashia, ja sitä pelataan pääasiassa nelinpelinä. Kenttä on tenniskenttää hieman pienempi, mutta sitä kiertää aita ja seinät, joita voi käyttää pelatessa hyväkseen squashin tapaan. Pallo ei saa pompata lattiasta kahta kertaa, niin ikään kuin squashissa. Pistelasku noudattaa puolestaan tenniksestä tuttua pallo, peli, erä –kaavaa. Pallo muistuttaa tennispalloa, mutta on hitaampiliikkeinen pienemmän paineen ansiosta. Maila on valmistettu yleensä hiili- tai lasikuidusta, ja siinä on vaahtomuovinen sisus. Padel on tennistä ja squashia aloittelijaystävällisempää, sillä pelin vauhti on hitaampi ja pallon hallinta yksinkertaisempaa. Noviisitkin saavat pelattuja pitkiä palloralleja.

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Aukioloajat 1.9.2021–30.5.2022: Pääkirjasto Ma–to klo 9–19, pe klo 9–17 ja la klo 11–15

KIRJASTOKORTILLA saa liikuntavälineitä lainaksi Teksti: Iida Elonen kuva: Kari Riikilä

Liikuntavälineitä pystyy nyt lainamaan kirjastokortilla Rauman pääkirjastosta ja Lapin kirjastosta. Välineitä löytyy monenlaisia sekä sekä lapsille että aikuisille. Tällä hetkellä lainattavissa on erilaisia kotikuntoiluvälineitä: käsipainoja, kahvakuulia, kuminauhoja ja hula-vanteita. Näiden lisäksi löytyy mailoja ja palloja muun muassa tennikseen, sulkapalloon ja pesäpalloon. Lainattavissa on myös pihapelejä, keppihevosia ja scootteja sekä Lapin kirjastosta sähköpyörä. Talvella kokeiluun kannattaa ottaa vaikka lumikengät.

Asiakkaiden on huolehdittava lainaamiensa välineiden puhdistamisesta itse, sekä ennen että jälkeen käyttämisen. Liikuntavälineet lainataan pääkirjastosta lainausautomaatilla. Laina-aika on 14 vuorokautta. Lainan uusiminen tai välineen varaaminen ei ole mahdollista. Satakirjastojen nettisivuilta voi tarkistaa liikuntavälineiden saatavuuden etukäteen Välinetoiveita otetaan mielellään vastaan, ja niitä voi antaa kirjaston henkilökunnalle tai liikuntapalveluille.

Lehtilukusali Ma–to klo 9–19, pe klo 9–17, la klo 11–15 ja su klo 12–15 Kourujärven, Pyynpään ja Lapin kirjastot Ma–to klo 13–19 ja pe klo 10–17 Kodisjoen kirjasto Ti ja to klo 13–18 (Koulupäivinä klo 15–18, jos koronarajoituksia) Kirjastoauton reittiaikataulun ja poikkeukselliset aukiolopäivät näet kirjaston nettisivuilta. Seuraa päivityksiämme facebookissa.

RAUMAN UIMAHALLI UIMAHALLIN AUKIOLOAJAT Maanantai klo 6–20.30 Tiistai klo 6–20.30 Keskiviikko klo 12–20.30 Torstai klo 6–20.30 Perjantai klo 6–19.30 Lauantai klo 11–17 Sunnuntai klo 11–17 Itsenäisyyspäivä 6.12. suljettu

UIMAKOULUT Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/ryhmat/ kaupungin-uimakoulut/

UIMAHALLIN KUNTOSALI Lisätiedot: rauma.fi/kuntosalit

VESIVOIMISTELUT wesiwoikka.fi

KEVENNETYT VESIVOIMISTELUT Kevennettyjä vesijumppia erityisryhmien toiveita noudattaen. Suunnattu kuntoutusta tarvitseville. Uimahallimaksu. Ma klo Ke klo To klo Pe klo

13.00–13.30 13.30–14.00 13.00–13.30/virtuaaliohjaus 13.00–13.30

Tiedustelut: uimahalli p. 044 793 3572

Kaupungin tiedotuslehti

•

2014 Raumalla opiskelu sujuu s. 11

upu

ngi

ie n t

dot

usl

eht

i 4

•

n naja Joulu htumia tapa malla Rau 6 s.

Uudessa päiväkodissa

upu

ngi

VÄRIT HEHKUVAT

nt ie

dot

usl

eht

•

Sosia terve alija uute yspalvelut en mall iin s. 8

vau

Ko hyv ulutyö äss hdi ä 14 ssa

6 01

Ka up

•

un ed

ot ed

14 on uor ä kak eist le Poi riv pul hui 14 s.

s. 6

a Te &

ulu

i ka

Syksy on täynnä tekemistä s. 19-25

r tte

Ta ka voit ka svu te vä ns ja ena lis ain s. 4– ty 5 m in Sy en ku ksy s. nto k 20 u –2 3 ile tsu m u aa n

ti n

•

Tar mit mo n ä v yplä aan ä

ija

ais atk anr ssa s.8 gelm ee On huon olo

SENIOREIDEN KULTTUURIVIIKOT 4.–17.10.2021

a n aja ia lun Jou ahtum tap s. 8-9

ONKO SINULLA JUTTUIDEOITA?

Minkälaiset kaupungin asiat sinua kiinnostavat? Anna meille vinkki aiheesta tai mielenkiintoisesta persoonasta. Palkitsemme juttuun johtaneet vinkit Rauma-tuotteella. Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen viestintapalvelut@rauma.fi.

Rauman Senioreiden kulttuuriviikkojen kulttuurielämykset ja ohjelma mukailevat Valtakunnallisen vanhustenviikon teemaa ”Luonto antaa voimaa”. Koko kulttuuriviikkojen ohjelma ilmestyy kaupungin verkkosivuilla syyskuun puolessa välissä: rauma.fi/senioreiden-kulttuuriviikot

OMALLA MAALLAAN – Kyläkuvaaja Hanna Heinilä Rauman taidemuseossa 16.10.2021–31.1.2022 Avoinna ti–pe klo 12–17 ja la–su klo 11–16 Kuninkaankatu 37, 26100 Rauma www.raumantaidemuseo.fi

ERITYISLASTEN LIIKUNTAKERHOT LIIKUNTAPALVELUIDEN SYKSYN TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT

Kaupungin liikuntapalvelut järjestää ohjattua vesiliikuntaa lapsille.

Muutokset ovat mahdollisia. Seuraa nettisivujamme. Liikuntaryhmissä noudatetaan voimassa olevia koronaohjeistuksia. Liikuntapalvelujen ryhmät ovat maksuttomia.

MOLSKIS

Tuolijumppa Tiistaisin klo 12.00–12.45 Järjestötalo, Siikapolku 1 Ilmoittautuminen paikan päällä. Tiedustelut: liikunnanohjaajat@rauma.fi tai p. 044 793 3246. Kuntosalikurssit Keskiviikkoisin 22.9.−22.10. klo 9−10 ja 10−11 Keskiviikkoisin 27.10.−24.11. klo 9−10 ja 10−11 Uimahallin kuntosali, Hankkarintie 8, käynti sivuovesta. Kurssien kesto on viisi kertaa. Kurssit on tarkoitettu seniorikortin käyttäjille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset uimahallin kassalle tai p. 044 793 3572. Tasapainoryhmä Tiistaisin klo 9−10 Keskiviikkoisin klo 10.30−11.30 Uimahallin liikuntasali, Hankkarintie 8

AIKUISTEN ERITYSRYHMÄT Aikuisten sovellettu pelikerho Maanantaisin klo 15.30–16.30 Pohjoiskehän koulu, Pohjoiskehä 14, käynti Uudenlahden tien kautta. Ilmoittautuminen paikan päällä. Tiedustelut: liikunnanohjaajat@rauma.fi p. 044 793 3246. Mielekäs jumppatuokio Keskiviikkoisin klo 12−13 Kokoontuminen uimahallilla. Ryhmä on tarkoitettu mielenterveyskuntoilijoille. Kokoontuminen sisältää ulkoilua, jumppaa, kuntosalia yms. Tiedustelut: liikunnanohjaajat@rauma.fi tai p. 044 793 3246. Neurologinen kuntopiiri Tiistaisin klo 14.30–15.30 ja 15.30–16.30 Terveyskeskus, jumppasali Vapaiden paikkojen tiedustelut: liikunnanohjaajat@rauma.fi tai p. 044 793 3246. Yhdistysten liikuntaryhmät löytyvät yhdistysten omilta nettisivuilta.

Ryhmä kokoontuu kymmenen kertaa. Vapaiden paikkojen tiedustelut: liikunnanohjaajat@rauma.fi, p. 044 793 324. Kunnon kävely Perjantaisin klo 10–11 Talviharjoitteluhalli, Teollisuuskatu 19 Kunnon kävelyssä ohjatun alku- ja loppuverryttelyn välillä nappaamme kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Kävely kivassa seurassa pitävällä alustalla kehittää verenkiertoelimistön kuntoa, ja kuntosalilaitteilla pidämme lihakset vireessä. Tiedustelut: liikuntapalvelut@rauma.fi tai p. 044 793 3265. Muut terveysliikuntaryhmät löytyvät kansalaisopiston kursseista. Tiedustelut kansalaisopiston toimistosta, p. 044 793 4515.

Vesiliikuntaa lapselle, joka ei voi onnistuneesti osallistua yleisiin harrastuksiin tai jolla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa. Keskiviikkoisin klo 15–16.15 ja klo 16.30–17.45 Kokoontuminen uimahallin pääsisäänkäynnissä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: liikunnanohjaajat@rauma.fi tai p. 044 486 3924. Ilmoittautuessa mainittava lapsen nimi, ikä, uimataito, erityisyyden kuvaus ja yhteyshenkilön puhelinnumero. Maksu 33 €/lukukausi. Maksetaan uimahallin kassalle syyskuun aikana.

KOHDEAVUSTUKSET HAETTAVINA Liikunnan ja nuorison kohdeavustukset ovat haettavina 30.9.2021 klo 16 asti. Hakemukset liitteineen toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, 26100 RAUMA. Hakulomakkeita ja -oppaita saa palvelupiste Pyyrmanista, p. 02 834 5000 ja rauma.fi/avustukset. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Kuoreen tulee laittaa merkintä ”avustushakemus”.

JÄÄLLE MAKSUTTA Liikuntapalveluiden järjestämä maksuton yleisövuoro on harjoitusjäähallissa 5.9.−27.3. sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia, seuraa nettisivuja: rauma.fi/yleisovuorot Tuki-Areenan yleisövuorot: tukiareena.fi

NUORISOPASSI LAAJENEE MYÖS 5.-LUOKKALAISILLE Raumalaisille nuorille tarkoitettu Nuorisopassi Färmi laajenee syksyllä 2021 myös 5.-luokkalaisille. Nuorisopassi-sovellus on ladattavissa siis kaikille 5.−9.-luokkalaisille raumalaisille nuorille. Passi sisältää maksuttomia etuja liikunnan ja kulttuurin pariin. Latausohjeet ja passikoodi löytyvät huoltajien Wilmasta. Seuraa myös ajankohtaisia uutisia Instagramissa @nuorisopassi_rauma.

LAPSET & NUORET

TERVETULOA RAUMAN MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN! Syksyn 2021 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) sekä kanteleryhmiin otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä. Ilmoittautumisen voi tehdä ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon. Musiikkiopistossa toimivat lapsikuorot Minidina ja Musadina, nuorisokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia. Tarkempia tietoja saat toimistosta.

NUORISOTILAT AVOIN TOIMINTA Kuovin nuokkari, Kuovinkuja 4 Ma klo 16–20.30 (7 lk–17-v) Pe, la klo 17–20 (5–6 lk) klo 17−22 (7 lk−17-v) K17 -illat 28.9. alkaen Ti klo 16−19 (17−28-v) Lapin työvis, Hinnerjoentie 15 Avoin toiminta Ke klo 14.30–16 (5 lk–6 lk) klo 16.30–20 (7 lk–17-v) KERHOTOIMINTA KUOVILLA KV-klubi Ke klo 16.30−18 KV-Klubissa nuorisoryhmä pääsee itse suunnittelemaan ja toteuttamaan ulkomailla tapahtuvan nuorisovaihdon. Vaihto toteutetaan yhteistyössä kohdemaassa olevan nuorisoryhmän kanssa, ja se on kestoltaan 3−21 päivää.

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto Jani Huhtala, p. 044 793 3551 rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

raumanmusiikkiopisto

Pelikerho Ma klo 17−20 Pelikerhossa pääset tutustumaan erilaisiin peleihin ja pelaamisen muotoihin. Toiminta on maksutonta, ja se on suunnattu 13-17-vuotiaille nuorille. Bändikerho Bändikerhossa pääset soittamaan yhdessä muiden nuorten kanssa sekä tekemään itse omia kappaleita. Aiempaa soittotaitoa tai bändikokemusta ei vaadita. Toiminta on maksutonta, eikä se vaadi omia soittimia. Ti klo 17−20 Lisätietoja: nuortenrauma.fi SKEITTIHALLI, Kaivopuistontie 33 4.10. alkaen Ma–to klo 15–20 Nuorisotalo Kuovi ja skeittihalli ovat vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin: nuortenrauma.fi/ nuorisopalvelut/nuorisotoiminta

KOULUJEN SYYSLOMA 25.–29.10. Lisätietoa tapahtumista: nuortenrauma.fi/tapahtumat-ja-retket Skeittihalli auki ma-to klo 13–18

NUORTEN TYÖPAJA Nuorten työpaja tarjoaa työttömille nuorille eri alojen harjoittelu- ja työllistämistukipalveluja. Lisätietoja nuortenrauma.fi/ nuorisopalvelut/nuorten-tyopaja/

Lisätiedot: nuortenrauma.fi/ nuorisopalvelut/ etsiva-nuorisotyo/

Nortamonkatu 30 Ti ja ke klo 13−16

Nuorten Rauma tiedotus- ja neuvontapalvelu

nuortenrauma

nuortenrauma.fi

RAUMAN KANSALAISOPISTO PIRISTY KANSALAISOPISTOSSA Kansalaisopiston kurssitarjonta on kuin karkkikauppa: Millaiset kurssit ovat sinun makuusi? Tarjolla on taidetta, käsitöitä, liikuntaa, musiikkia, kieliä, teatteria ja paljon muuta. Valittavanasi on noin 500 kurssia, jotka alkavat pääosin viikolla 37. Ilmoittautua voi niin kauan kuin kursseilla on tilaa: • Internetin kautta ympäri vuorokauden osoitteessa opistopalvelut.fi/rauma • Puhelimitse opistoon toimiston aukioloaikoina p. 044 793 4515 tai 044 793 4517. Opinto-opas on jaettu kaikkiin talouksiin 18.8. Jos et saanut opasta, voit noutaa sen Tarvonsaaren koulusta, Lyseokatu 2 tai kirjastosta. Opinto-opas on myös netissä: rauma.fi/kansalaisopisto Rauman kansalaisopistossa on valmistauduttu syksyyn, johon kuuluu sekä lähi- että etäopetusta. Ensisijaisesti kurssit, luennot ja taiteen perusopetuksen opetus järjestetään lähiopetuksena. Tarpeen vaatiessa opetus voidaan siirtää verkkoon niiden kurssien osalta, jotka on opintooppaassa merkitty @-merkillä. Ohjelmassa on myös etäkursseja, jotka joka tapauksessa toteutetaan verkossa. Toiminnassa noudatetaan viranomaisten koronatilanteesta antamia suosituksia ja ohjeita, jotta opiskelu on turvallista.

UUSIA AJATUKSIA LUENNOILTA Kansalaisopistossa on valittavanasi runsaasti luentoja. Kaikki 22 luentoa löytyvät opinto-oppaasta. Luennot pidetään Rauman Lyseon lukion auditoriossa, Urheilukatu 22, ellei toisin mainita. Osa luennoista on verkkoluentoja, osa voidaan tarvittaessa siirtää verkkoon. Esimerkkejä tarjonnasta:

Opi tunnistamaan laadukas oliiviöljy! @

72 tuntia – pärjäisitkö omin avuin?

Pe 17.9. klo 18–19.30 FM Heidi Amedeo

Ke 13.10. klo 18−20.30 72 tuntia -kouluttaja Sirpa Reijonsaari, vapaa pääsy

Suomi ja Rauma 1950-luvulla Ti 28.9. klo 18−19.30 Rauma toipuu sodasta 1950−53 Ti 12.10. klo 18−19.30 Rauma kasvaa joka suuntaan 1954−56 Ti 2.11. klo 18−19.30 Pikkukaupungista teollisuuskeskukseksi 1957−60 FM, tietokirjailija Tapio Niemi

Miten voit nyt, Selkämeri? @ To 30.9. klo 18−19.30 tutkimuspäällikkö, FT Samuli Korpinen, Suomen ympäristökeskus, DI Juhani Korpinen Yhteistyössä Rauman merimuseon ja Selkämeren kansallispuiston ystävät ry:n kanssa, vapaa pääsy

LOTAT 100 VUOTTA: Naiset voimavarana Ke 6.10. klo 18−19.30 FT, tietokirjailija Maritta Pohls

Mistä Lotat on tehty? Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8 Ma 15.11. klo 18.30−20 juontajana FM Kristina Haavisto Yhteistyössä Lottaperinne Rauma ry:n kanssa

Arkipäivän tietoturva @ Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8 To 14.10. klo 14−15.30 tietotekniikan lehtori Jarno Oranen

Taloyhtiön energiailta Ti 19.10. klo 17.30−20 Yhteistyössä Alueellisen energianeuvontahankkeen, ILSA – ilmastoviisas Satakunta -hankkeen ja Rauman Kiinteistöyhdistyksen kanssa, vapaa pääsy

Sauna – perintö, joka elää Pe 26.11. klo 18−19.30 opas Ulla Antola ja Nuorisoteatteri

Luonto osana minua Ma 29.11. klo 17.30−19 kirjailija Anni Kytömäki, FM Kristina Haavisto Yhteistyössä Rauman merimuseon, Rauman kirjaston ja Selkämeren kansallispuiston ystävät ry:n kanssa, vapaa pääsy Muista ilmoittautua luennoille! Luentomaksu 7€/ilta, ellei muuta mainita.

Rauman kansalaisopisto Lyseokatu 2, 26100 Rauma, p. 044 793 4515, 044 793 4517 Toimisto avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15. rauma.fi/kansalaisopisto

stunut esitys! ”Kaikin puolin onni toimivat Teatterin järjestelyt n kaikki ioo hyvin, otettu huom uttia na ta tarvittava, turvallis esityksestä.” KATSOJAPALAUTE

”Tosi mahtavaa katsel tavaa! Suosittelen mielelläni jokais elle vastaantulijalle!” ”Pidin esityksestä paljonk. Hyv iä laulajia ja mukavaa musiik kia.” KATSOJAPALAUTTEITA

TURVALLISESTI RAUMAN TEATTERIIN Haluamme tehdä kaikkemme turvallisen teatterielämyksen varmistamiseksi. Toistaiseksi esityksiin myydään vain 65 paikkaa turvavälein normaalin 174 paikan sijaan. Lippukäytäntöämme on muutettu joustavammaksi ja sairastumisen sattuessa lipun voi siirtää maksutta vielä tuntia ennen esitystä. Tutustuthan ennen saapumista ohjeistuksiimme osoitteessa: raumanteatteri.fi

TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! Pirtumiehet-musiikkinäytelmä ohjelmistossa 11.9.2021 alkaen!

LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900

raumanteatteri@raumanteatteri.fi Avoinna ma-pe klo 11–17 sekä esityspäivinä 2h ennen esitystä 31

TAPAHTUMIA

RAUMALLA PVM TAPAHTUMA

AIKA PAIKKA

24.9. Hume, Couperin, Marais -konsertti, Helsingin Barokkiorkesteri, 19 solisteina Jay Bernfeld, Heidi Peltoniemi ja Aapo Häkkinen 26.9. Kun katsoo merelle –konsertti, lauluja Jenni Haukion runoista, 16 Sini Tuomisalo ja Jaska Aalto 2.10. Flikkatte Vitone Yöjuoksulla 17.30– 4.–17.10. Senioreiden kulttuuriviikot 9.10. 25v juhlakonsertti, Jari Sillanpää 18 17.10. Ihmisen poika -konsertti, Suvi Teräsniska 19 30.10. Ikävä -konsertti, Jarkko Ahola 19 2.11. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan –stand up show, Ismo Leikola 19 4.11. 10 vuotta hunningolla -konsertti, Erin 19 6.11. Lasten kummituskierros Vanhassa Raumassa 17.30–18.30 Lähtö: Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot, Vanhankirkonkatu 6.11. Weiss -konsertti, Helsingin Barokkiorkesteri, 20 solistina Eero Palviainen 7.11. On hetki -konsertti, Diandra 16 13.11. A night with Queen -musiikkishow, The Miracle -yhtye 19 19.11. Pikimust Perjanda 20.11. Rauman Joulunavaus 21.11. Swinging Christmas -konsertti, Rauman Soittokunta, 16 solisteina Mikael Konttinen ja Jere Hämäläinen 26.11. Viidestoista Yö -musikaali, Suomen Musiikkiteatteri 19 27.11. Queen -konsertti, Rauman Poikasoittokunta, 17 solistina Lauri Ketonen 28.11. Joulupop! -konsertti, Puolustusvoimien varusmiessoittokunta 18 6.12. Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet 10.12. Tonttujen yö 16.12. Ti-Ti Nalle, Nähdään taas! -konsertti 18

Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1, Ticketmaster Poselli, Nortamonkatu 12 Kauppatori, flikkattevitone.tapahtumiin.fi Rauma-sali, Satamakatu 26, liput: Ticketmaster Rauma-sali, liput: Ticketmaster Rauma-sali, liput: Ticketmaster Rauma-sali Rauma-sali, liput: Ticketmaster liput: fi.doerz.com/visitrauma Pyhän Ristin kirkko; liput: Ticketmaster Rauma-sali, liput: Ticketmaster Rauma-sali, liput: Lippu.fi

Rauma-sali, liput: Pyyrman Rauma-sali, liput: Ticketmaster Rauma-sali, liput: Pyyrman Rauma-sali, liput: Lippu.fi

Rauma-sali, liput: Pyyrman, Ticketmaster

Muutokset ja peruutukset mahdollisia. Lisää tapahtumia rauma.fi

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko Prisma Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 ma–pe 9–16 ma–la 8–22, su 9–22

PALVELUPISTE PYYRMAN: Valtakatu 2 A, p. 02 834 5000 ma, ke ja to 9–16 ti klo 9–17, pe 9–15

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.