Rauma-lehti 2/2018

Kaupungin tiedotuslehti 2 • 2018

KULTTUURIKASVATUS

osana uutta opetussuunnitelmaa Lähikuvassa Rauman kauppakamarin uusi toimitusjohtaja

Aurinkosähköä Raumalle

SISÄLTÖ

Riikka Piispa tuo yritysten äänen kuuluviin

Iloisen festivaaliohjelman Pitsiviikko

Aurinkosähköä Raumalle

Parannusta palveluihin ja kaupunkikuvaan

Suvitielle laiturit juhannukseen mennessä

Haitalliset vieraslajit

Kulttuurikasvatus osana opetussuunnitelmaa

Kuvataidekoulussa kauneutta & kulttuuria

Kalastuksenvalvoja Marjo Aikko työssään

Tapahtumia lapsille ja nuorille

Liikunnan ja vapaa-ajan vinkit

Tapahtumia Raumalla

21.-29.7.2018

s.6

Tiedotuslehti 2 | 2018 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, Leila Stenfors, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kalle Aaltonen, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Papukaijamerkki Kannen kuva: Minna Paananen Seuraava lehti ilmestyy 14.9.2018.

facebook.com/raumafi

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ PÄÄKIRJOITUS 8|6|2018

Taidepenkkejä Rauman katukuvaan Rauman kuvataidekoulun oppilaat maalaavat 15 Wihertoimen puistopenkkiä taidepenkeiksi. Penkit sijoitetaan eri puolille Raumaa kesän 2018 ajaksi. Kuvataidekoulun oppilaat määrittelevät penkkien lopulliset paikat yhdessä Wihertoimen asiantuntemuksella. Maalit taidepenkkeihin lahjoittaa Värirauma Oy.

Talkoohenkinen pujoprojekti käynnissä Rauman Rotaryklubi ja Rauman kaupungin Wihertoimi järjestävät yhteistyössä 1.-15.6. pujoprojektin. Tarkoituksena on kannustaa kaupunkilaisia pujojen kitkemiseen talkoovoimin. Idea pujoprojektiin on lähtöisin Olli Kaukoselta Rauman Rotaryklubista. Wihertoimi tarjoaa kaupunkilaisille lainavälineitä talkoita varten ja kerää kitkettyjä pujoja pois alueilta. Pujot tulee kitkeä pois juurineen, sillä ne kasvavat herkästi samalle alueelle uudelleen. Siksi on tehokasta raivata pujoja samoilta alueilta myös ensi keväänä. Lisätietoja projektista löytyy osoitteesta raumanrotaryklubi.fi ja rauma.fi

Rauma sai nimikkosämpylän Rauma on saanut nimikkosämpylän. Leipomo Ketunleivässä kehitetty sämpylä syntyi valtakunnan mediassa kiertäneen puurosämpyläuutisoinnin innoittamana. Kaupungin strategiatyöryhmä oli hyvillään, kun leipomoyrittäjä nimesi sämpylät Raumanrouheviksi puurosämpylöiksi kaupungin uuden strategia-esitteen mukaisesti. Raumanrouhevat puurosämpylät pyrkivät Rauman muiden nimikkoruokien kaveriksi. Ketunleivän nettisivuilta löytyy hauska tarina puurosämpylöiden synnystä. Näitä kannattaa tarjota kesävieraille: Lapskoussi, Topseilvellinki, Raumapipari, Raumanrouhevat puurosämpylät

ROUHEVASTI ROHKEAMPI RAUMA! Raumalla on nyt positiivinen pöhinä päällä. Taantumavuosista selvinneissä yrityksissä kääritään taas hihoja ja uusiakin yrityksiä perustettiin viime vuoden aikana lähes ennätysmäärä. Rauma teki harppauksen äkillisen rakennemuutoksen kourista suoraan positiivisen rakennemuutoksen alueeksi ja oli vauhdittamassa Lounais-Suomea nousuun ennen muuta Suomea. Rauman kaupungin kehittämisessä on katse tiukasti valtuuston hyväksymässä Rauman Tarinassa, jossa terveelliset ja turvalliset kiinteistöt on rankattu strategisten kärkitavoitteiden joukkoon. Tässä numerossa kerromme kaupungin uudisrakennushankkeista, joilla paitsi parannetaan palveluja myös lisätään Rauman houkuttavuutta. Suunnittelussa ovat uimahallin ja maauimalan lisäksi päiväkoti-, koulu- ja liikuntatiloja. Kotikaupunkimme väkiluku polkee harmittavaisesti paikoillaan vaikka uusia asukkaita tarvittaisiin kaupungin elinvoimaisuuden ja palvelutuotannon säilyttämiseksi. Raumalaisia kuolee enemmän kuin uusia syntyy ja ovi käy tiuhempaan ulospäin kuin sisäänpäin. Kaupungintalon kulmahuoneen johdolla tehdään kovasti töitä uusien työpaikkojen luomiseksi ja asukkaiden saamiseksi. Työpaikkojen, toimivien palvelujen ja houkuttelevan ympäristön lisäksi Rauma tarvitsee hyvän imagon. Mainetyötä voivat tehdä kaikki raumalaiset. Mitä jos aloitettaisiin tänä kesänä yhteiset mainetalkoot. Kutsutaan kesävieraita ja kehutaan Raumaa, näytetään paikalliset paraatipaikat ja kauneimmat kesäkahvilat, viedään vieraat meren aalloille tai pitsiyön pikkutunneille. Tarjotaan raumalaisia kalaherkkuja, perinteistä lapskoussia, topseilvellinkiä tai vaikka raumapipareita ja uutukaisia raumanrouhevia puurosämpylöitä. Raumalla riittää tapahtumia, joihin vieraat kehtaa viedä. Takasivun tapahtumakalenteriin olemme koonneet menovinkkejä RMJ:n bileistä Muinan vihtapäiviin. Tsekkaa listaus ja valitse parhaat! Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

Rauman kauppakamarin uusi toimitusjohtaja

RIIKKA PIISPA

tuo yritysten äänen kuuluviin Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Mikkelistä Espoon kautta Raumalle rantautunut Riikka Piispa, 38, on toiminut Rauman kauppakamarin toimitusjohtajana 1.3.2018 alkaen. Kauppakamarin toimitusjohtajan paikan avautuessa Piispa tarttui tilaisuuteen. Kokemusta yritysten kanssa työskentelystä häneltä löytyy aiemmalta työuraltaan, sillä hän on ollut muun muassa vientitehtävissä, täydennyskoulutusten ja business to business -palveluiden parissa sekä viimeisimpänä Rauman Yrittäjien toiminnanjohtajana. – Kontaktiverkostoja on kertynyt, samoin yhdistyksen johtaminen on minulle tuttua Rauman Yrittäjistä, Piispa kertoo. Piispa asettui perheineen asumaan Eurajoelle, vaikka keskusta-asumista Raumallakin harkittiin. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja parhaillaan kirjoilla myös Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä. Diplomi-insinööriopinnot ovat kuitenkin toistaiseksi tauolla, sillä Piispa tahtoo panostaa täysillä nykyiseen työhönsä.

Yritysten ja elinkeinoelämän luotsausta Rauman kauppakamari on elinkeinoelämän edunvalvonta-, yhteistyö- ja palveluorganisaatio, jonka jäsenistöön kuuluu lähes 400 seudun yritystä. Toimitusjohtajan työnkuvaan kuuluukin muun muassa verkoston ylläpitäminen, yritysten edunvalvonta- ja vaikuttamistyö sekä erilaisten yrityspalveluiden ja koulutusten tarjoaminen. – Yksi perustehtävistäni on olla mukana vaikuttamassa Rauman seudun yritystoiminnan edellytyksiin ja tarttumassa haasteisiin. Osaavan työvoiman saatavuus, koulutuspolitiikka ja liikenneinfran vaikutukset elinkeinoelämään ovat esimerkkejä asioista, jotka kuuluvat työhöni. Toimin yritysten äänenä tähdäten Rauman seudun elinkeinoelämän menestykseen, Piispa kertoo.

Rauman kauppakamari on elinkeinoelämän edunvalvonta-, yhteistyö- ja palveluorganisaatio, jonka jäsenistöön kuuluu lähes 400 seudun yritystä. Rauman kauppakamarissa työskentelevät Piispan lisäksi myös koulutuspäällikkö Päivi Junnila sekä apukätenä viestintäsuunnittelija Linnea Kauramaa. Ydintiimin tukena on myös luottamushenkilöitä eli kauppakamarin hallitus, johon kuuluu 13 jäsentä Rauman seudun yritysten johtotehtävistä. Myös seitsemän erilaista valiokuntaa tuovat pontta vaikutustyöhön.

Ihmisten kanssa tavoitteellisesti toimien Kysyttäessä Piispan tavanomaisesta työpäivästä on vastaus selkeä – täynnä monipuolista viestintää ja ihmisten tapaamista. – Tyypillisiin työpäiviini kuuluu ihmisten kanssa toimimista ja viestintää. Edustan kauppakamaria lukuisissa foorumeissa sekä teen yhteistyötä luottamushenkilöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Entä millainen on epätyypillinen työpäivä? – Olisi kummallista, jos istuisin koko päivän toimistolla, Piispa pohtii nauraen. Uusi toimitusjohtaja on otettu hyvin vastaan ja ideoita erilaisista toimintamuodoista saapuu hänelle paljon. – Vaikuttamisverkosto vaatii vuosien tutustumisen. Tärkeintä on viedä ajankohtaisimmat asiat huolella eteenpäin. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti kiireellä, Piispa sanoo.

Rauman tulevaisuus positiivinen Riikka Piispan mukaan Raumalla on mahdollisuudet menestyä. Yrityskentän

toimialarakenne on monipuolinen, satama on iskussa päivitetyn meriyhteyden myötä, telakkateollisuus on nousussa ja investointeja on tehty sekä uusia tulossa satojen miljoonien edestä lähiaikoina. – Elinkeinoelämä on pääosin hyvin mukana noususuhdanteen imussa, Piispa sanoo. Piispan mukaan Raumalla on kattavasti palveluja, kulttuuria, matkailua ja työpaikkoja. Tärkeintä on, että Raumasta saadaan vetovoimainen myös ulospäin. – Potentiaalia on paljon. Yhteistyön ovet on hyvä pitää auki kaikkialle vetovoimaisuuden edistämiseksi, Piispa pohtii. Raumaan vaikuttavista muutospaineista esiin nousee työvoimapula. Rauman kauppakamarin jäsenistöllään teettämän työvoimatarvekartoituksen mukaan yli puolella yrityksistä on ollut haasteita osaavan työvoiman löytämisessä viimeisen vuoden aikana. Tähän haasteeseen ei ole yksiselitteistä ratkaisua, mutta kauppakamarin on oltava mukana antamassa oman panoksensa.

Yhteistyö kaupungin kanssa sujuvaa Rauman kaupunki ja Rauman kauppakamari tekevät paljon töitä yhdessä. Kaupunginjohtaja on mukana Rauman kauppakamarin hallituksessa ja erityisesti elinkeinopalvelujen kanssa on paljon yhteistä. – Seudun menestys vaatii, että kunnat ymmärtävät yritysten merkityksen ja Raumalla tämä on toteutunut. Elinkeinoelämän neuvottelukunta, korkeakouluverkosto ja hankintafoorumi ovat esimerkkejä Rauman kaupungin ja kauppakamarin yhteistyöstä, Piispa luettelee. – Rauma on ikään kuin kätketty helmi. Vetovoimaisuuden edistäminen on yhteinen juttu, Piispa tiivistää.

Kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa tekee töitä yritystoiminnan parissa. Yritysten edunvalvonta- ja vaikuttamistyö ovat osa hänen työnkuvaansa.

21.-29.7.2018

Iloisen festivaaliohjelman

PITSIVIIKKO

Teksti: Leila Stenfors Kuvat: Ewelina Dobosz ja esiintyjien promokuvat

Pitsiviikolla riittää tekemistä ja tapahtumia kulttuuriohjelmasta urheilutapahtumiin ja monipuoliseen pitsiohjelmaan. Heinäkuun lopulla sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden kannattaa suunnata festivaalin tapahtumapaikoille nauttimaan runsaasta ohjelmatarjonnasta ja upeasta tunnelmasta, jonka ihmisvilinä saa kaupungissa aikaan. Pitsiviikko on tunnettu laajasta ja monipuolisesta näyttelyohjelmasta. Useat raumalaiset taiteilijat ja käsityöläiset avaavat työhuoneidensa ovet tapahtumakävijöille ja pystyttävät näyttelyitä kävijöiden ihasteltavaksi. Vierailukohteiden tiedot ja aukioloajat löytyvät Pitsiviikon nettisivuilta ja käsiohjelmasta.

Ilmaiskonsertteja Savilanpuistossa ja torilla Pitsiviikon ohjelmatarjonta on pääosin ilmaista. Ilmaiskonsertteja kuullaan koko viikon ajan eri puolilla kaupunkia ja torstaista lähtien Pitsiviikon juhla-alueella Savilanpuistossa. Torstaina 26.7. ohjelmalavalla esiintyvät raumalaiset puhallinorkesterit solisteineen. Lavalla nähdään myös Pitsimissikilpailu, jossa voittaja kruunataan tuhannen katsojan edessä jännittävän kilpailun päätteeksi. Perjantaina 27.7. Savilanpuistossa esiintyvät muun muassa Maija Vilkkumaa sekä Ida Paul & Kalle Lindroth.

Lasten oma ilmaistapahtuma on lauantaina 28.7., kun torilla esiintyvät juhlavuottaan viettävä ikisuosikki Sähköankerias ja Suomirokki-konsertistaan tunnettu Jauza.

Koko kaupungin Mustan pitsin yö Mustan pitsin yötä vietetään tänä vuonna perjantaina 27.7. Keskikaupungin kaduille ovat saapuneet kansainväliset markkinakauppiaat ja Kalatorille käsityöläiset. Paikallisten yrittäjien liikkeiden ovet ovat auki yömyöhään. Kaikkialla kaupungissa järjestetään isoja ja pieniä tapahtumia ja musiikista pääsee nauttimaan myös Vanhan Rauman kaduilla. Siitä pitävät huolen erilaiset katusoittajakokoonpanot, joita Pitsiviikon vilkkaimpana tapahtumapäivänä löytyy melkein joka kadunkulmasta.

Pitsiviikon koko ohjelmaan voi tutustua jo nyt Pitsiviikon nettisivuilla. Painettu käsiohjelma tulee jakoon juhannusviikolla Palvelupiste Pyyrmaniin ja Vanhalle Raatihuoneelle. Voit seurata Pitsiviikon kuulumisia myös Facebookissa.

pitsiviikko.fi facebook.com/pitsiviikko

Rauman oppaat ry

RAUMAN OPPAIDEN YLEISÖOPASTUKSET 1.–28.7.2018 Ke 13.6. klo 17.30 Nortamo-aiheinen Vanhan Rauman kävelykierros

Torstaisin klo. 17.30 teemaopastus, kävelykierros Vanhassa Raumassa

Lähtö kaupungintalon edestä (Kanalinranta 3). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Sunnuntaisin klo 11.30 Vanhan Rauman kävelykierros suomeksi ja englanniksi

Lauantaisin klo 11, 12 ja 13 Vanhan Rauman non-stop -kävelykierrokset

Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Kesto n. 45 min. Maksu 5 € käteisenä oppaalle.

On Sundays at 11.30 am bilingual (Finnish/English) Old Rauma Guided Walking Tour Start from Old Town Hall (Kauppakatu 13). Duration 1,5 h, price 6 € per person (cash).

Tiistaisin klo 17.30 hautausmaakierros Lähtö Kordelinin kappelilta vanhalta hautausmaalta (Kaunisjärvenkatu 4). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Keskiviikkoisin klo 16.30 Vanhan Rauman kävelykierros Käydään myös muutamilla Vanhan Rauman tunnelmallisilla pihoilla. Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Tilatut opastukset: Rauman matkailuneuvonta, p. 02 834 3512

PITSIVIIKOLLA 21.-28.7. Ma 23.7. klo 16.30 Rauman keskiaikaiset kirkot Käydään myös Pyhän Ristin kirkossa. Lähtö Kalatorilta (Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioilta). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Ma–pe klo 11, 12 ja 13 non-stop-kävelykierrokset Vanhassa Raumassa Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Kesto n. 45 min. Maksu 5 € käteisenä oppaalle.

REITTISOVELLUS vie Vanhaan Raumaan Teksti: Jenna Ylipuranen

Citynomadin Nomadi-sovelluksella Vanhan Rauman kiinnostavista kohteista saa tietoa aivan uudella tavalla. Maksuttoman sovelluksen voi ladata omaan puhelimeen sovelluskaupasta (Google Play, App Store, Windows Store) tai tutkia reittiä verkkoselaimen kautta. Vanhan Rauman reitit ovat eriteemaisia ja osa niistä löytyy myös englanniksi. Esimerkiksi alueen historiallisiin portteihin pääsee tutustumaan Vanhan Rauman portit -reitillä, jonne on valittu muutamia erityyppisiä portteja Vanhan Rauman alueelta. Sovelluksen avulla kunkin portin historia tulee tutuksi ja vanhat valokuvat auttavat hahmottamaan millainen portti ja sen ympäristö on ollut vuosia sitten. Lisätietoja: citynomadi.com

MATKAILUOPASKURSSI starttaa syksyllä Uusi matkailuopaskurssi alkaa syksyllä 2018 ja jatkuu kevääseen 2019. Kurssi on osa Rauman kansalaisopiston kurssitarjontaa ja sen järjestävät yhteistyössä Rauman kaupungin matkailupalvelut, Rauman kansalaisopisto ja Rauman oppaat ry. Rauma-oppaat ovat ammattitaitoisia ja koulutettuja asiantuntijoita, jotka esittelevät kaupunkiamme vierailijoille sekä suomeksi että muilla kielillä. Oppaan työssä iällä, ammatilla tai sukupuolella ei ole merkitystä – tärkeintä on halu ja kyky olla ihmisten kanssa tekemisissä ja rakkaus Raumaan. Varsinkin kielitaitoisia oppaita kaivataan Raumalle lisää. Kurssille ilmoittautuminen alkaa 28.8. Ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät kansalaisopiston opinto-oppaasta, joka julkaistaan 22.8. Lisätiedot: irene.villanen@rauma.fi

AURINKOSÄHKÖÄ RAUMALLE Teksti: Sini Gahmberg

Aurinkosähkö on maailman nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto. Kotimarkkinoiden reippaamman kasvun aika käynnistyi vuonna 2014, kun aurinkoenergiasta tuli globaalin hinnan laskun myötä kannattavampaa. Raumalle on tulossa ensimmäinen suuremman mittakaavan aurinkovoimala entisen telakan alueelle. Hanke on merkittävä teko kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) ja osoitus merikaupunkilaisten ympäristövastuullisuudesta.

Toimitusjohtaja Marko Haapalan mukaan kiinnostus aurinkosähköä kohtaan on kasvanut merkittävästi.

Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy toteuttaa yhdessä Rauman Energia Oy:n kanssa Seaside Industry Parkin lohkotehtaan katolle aurinkovoimalan, jonka 1 800 paneelia kattaa noin 5 000 neliömetrin alueen katon pinta-alasta. Rakentaminen valmistuu syksyllä 2018. – Konkreettinen ympäristöteko kohdistuu teollisuuspuiston 33 yritykseen ja noin 700 Seaside Industry Parkissa työskentelevään henkilöön, sillä aurinkovoimala tulee palvelemaan yrityspuiston omaa sähkönkäyttöä, Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Timo Luukkonen kertoo. – Kiinnostus aurinkosähköä kohtaan on kasvanut merkittävästi. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa aurinkosähkön laskeneet tuotantokustannukset ja sähkönkäyttäjien arvovalinnat. Haluamme tarjota sekä kuluttaja- että yritysasiakkaillemme älykkäitä ja kestävän kehityksen mukaisia energiaratkaisuja, Rauman Energian toimitusjohtaja Marko Haapala sanoo.

Aurinkoenergiamarkkinat kasvussa Talousuutistoimisto Bloombergin energiakatsauksen mukaan vuoteen 2040 mennessä energiaan investoidaan satoja miljardeja euroja, josta suurin osa kohdistuu aurinkoenergiaan. International Energy Agencyn (IEA) mukaan noin puolet globaaleista sähköinvestoinneista kohdistuu lähivuosina aurinko- ja tuulivoimaan. Aurinkoenergialiiketoiminnan kehittäminen on kulkenut hyppäyksittäin 1970-luvulta nykypäivään. Suomen kehitys on seurannut viiveellä kansainvälistä kasvua. Aurinkoenergian kärkimaita ovat muun muassa Kiina, Yhdysvallat, Japani, Intia, Saksa ja muu Eurooppa. Vasta vuonna 2009 alkanut kolmas aalto johti aurinkosähkön vakaampaan kasvuun Suomessa.

– Muutos on ollut nopeaa, sillä lähivuosiin asti aurinkovoima oli sähköverkon ulkopuolista akkujen latausta esimerkiksi mökeillä ja muissa kohteissa, Haapala kertoo. Uusiutuvan aurinkosähkön käyttöön vaikuttavat Suomen energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset sekä EU:ssa tehdyt päätökset ja direktiivit. Vuonna 2016 päivitetyn Energia- ja ilmastostrategian sekä Suomen kansallisen uusiutuvan energian toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti uusiutuvan energian käyttöä pyritään lisäämään nykyisestä. Mahdollisimman vähäpäästöinen ja kestävä energiantuotanto on myös suomalaisen energiateollisuuden tavoite. Aiempaa maltillisempien kustannusten lisäksi yrityksiä aurinkosähköinvestointeihin houkuttelevat myös Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämät uusiutuvan energian investointituet yrityksille ja julkisille toimijoille.

Yrityspuiston ostosähkön määrä pienenee Seaside Industry Parkin aurinkovoimala toteutetaan PPA-mallina (Power Purchase Agreement), jossa Rauman Energia Oy tekee investoinnin ja rakennuttaa päästöttömän aurinkovoimalan Seaside Industry Park -yrityspuistoon Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n hallinnoiman kiinteistön katolle. – Toimintamallissa Rauman Energia tekee pitkäaikaisen sopimuksen aurinkovoimalan tuottamasta sähköstä Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:lle, jolloin asiakas pääsee mukaan aurinkosähkötuotantoon ilman omaa investointia. Uraauurtavaa hankkeessa on se, että voimala on toiseksi suurin PPA-mallilla toteutettava aurinkovoimala Suomessa, Haapala sanoo.

”Konkreettinen ympäristöteko kohdistuu teollisuuspuiston 33 yritykseen ja noin 700 henkilöön”

Aurinkovoimalan tuotannolla katetaan yrityspuiston vuotuisesta sähkönkäytöstä kolme prosenttia, ja aurinkoisina kesäpäivinä jopa 25 prosenttia alueen sähkönkulutuksesta. - Aurinkoenergia toimii Suomessa erinomaisesti muita energiantuotantomuotoja täydentävänä sähkön, lämmön tai jäähdytyksen lähteenä. Suomen tehokkaimpien aurinkovoimaloiden joukkoon sijoittuva, teholtaan noin 500 kW:n aurinkovoimala tuottaa noin 420 MWh ympäristöystävällistä sähköä vuodessa, Haapala kertoo. Seaside Industry Parkin aurinkovoimalan suunnittelee ja toteuttaa avaimet käteen -toimituksena pohjoismaiden johtava aurinkosähköratkaisujen tuottaja Naps Solar Systems Oy, jota Rauman Energia Oy omistaa.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 aurinkovoiman kotimainen tuotanto kasvoi 49 % vuodesta 2016. Kaikesta kehityksestä huolimatta aurinkovoiman osuus Suomen sähkön tuotannosta on varsin pieni, alle puoli promillea. Asiantuntija-arvioiden mukaan kasvu on jatkunut reippaana myös vuonna 2017. – Paneelien hintojen laskun myötä erityisesti maatilat, pk-yritykset ja liikekiinteistöt tulevat lähivuosina investoimaan aurinkosähköön. Aurinkovoimaloihin määrällisesti eniten investoivat yksityiskuluttajat, ja kasvutahti on nopea. Kuitenkin valtakunnallisella tasolla megawattitehoja tarkasteltaessa kasvu näkyy yrityssektorin suuremmissa aurinkovoimalainvestoinneissa, Haapala sanoo.

Maatilat ja yritykset aurinkosähkön käyttäjiksi

Artikkelin lähteinä on käytetty Energiaviraston sivustoa energiavirasto.fi, Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen Finsolar aurinkoenergiatietoja –sivustoa finsolar.net; Energiateollisuuden energia.fi –sivustoa, Energydigital.com -sivustoa sekä Tilastokeskuksen Suomen virallista tilastoa ”Energian hankinta ja kulutus” 4. vuosineljännes 2017.

Energiaviraston mukaan Suomen verkkoon kytketty aurinkosähkökapasiteetti oli 27 megawattia (MW) vuoden 2016 lopussa.

AURINKO ENERGIANA • Auringon säteilyn sisältämä energiamäärä on huomattavan suuri, mutta siitä ei käytännössä voida hyödyntää kuin pieni osa. • Aurinkoenergian käyttöä rajoittavat säteilyn vuodenaikavaihtelut, jotka kasvavat mitä pohjoisemmaksi mennään. Etelä-Suomen säteilyenergiasta 90 prosenttia saadaan maalis-syyskuun välisenä aikana. • Monipuolisen sähköntuotantorakenteen ansiosta Suomi ei ole riippuvainen yksittäisestä energialähteestä. Laaja tuotantopaletti takaa sen, että sähkö ja kaukolämpö ovat Suomessa ostovoimaan suhteutettuna Euroopan edullisimpia. • Aurinkosähköä tuotetaan kennoista koostuvilla aurinkopaneeleilla, joiden tuottaman virran määrä riippuu auringonsäteilyn voimakkuudesta. Mitä pilvisempää, sitä heikompaa on säteily, ja sitä pienempi virran määrä. • Aurinkosähköä voidaan varastoida akustoihin, kun tuotanto ylittää kulutuksen. Kuitenkin nykyään ja tulevaisuudessa rakennetaan lähes pelkästään ilman akkuja toimivia aurinkosähköjärjestelmiä, jotka korvaavat ostosähköä. Akustojen hinnan kehittymisen myötä akkujärjestelmien määrän uskotaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa.

Lakarin teollisuusalueelle valmistellaan kaavaa aurinkoenergiatuotantoon Teksti: Sini Gahmberg

Rauman kaupunki on valmistellut yhdessä aurinkoenergiatoimijoiden kanssa aurinkoenergian tuotantoalueen sijoittamista Lakarin teollisuualueelle. Asemakaava, jossa on huomioitu maankäytön yhteensovittamistarpeet, on menossa toukokuun lopussa valtuuston käsittelyyn. Asemakaavassa osoitetaan neljä erillistä aluetta, jotka yhdessä mahdollistavat aurinkovoimalan toteutumisen. Näiden alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 41,5 hehtaaria. Aurinkovoimalan rakentamisesta kiinnostuneet yritykset ovat CPC Germania ja ENE Solar Systems. – CPC Finland Oy:n laadituttaman alustavan layout-suunnitelman mukaan kaava-alueelle rakennettavan aurinkovoimalan teho olisi noin 19,3 MWp ja vuosituotanto noin 18 000 MWh, CPC Finland Oy:n toimitusjohtaja Erik Trast kertoo. Aurinkoenergiahankkeiden rakentaminen voi alkaa, kun asemakaava on saanut lainvoiman. – Aurinkovoimalan rakentamisen käynnistymiseen vaikuttaa hankkeen taloudellinen kannattavuus, johon puolestaan vaikuttavat useat eri tekijät. Parhaimmassa tapauksessa Lakarin aurinkovoimala voitaisiin rakentaa vuosina 2019-2020, Trast arvioi.

uhe Ro

va s

am hke o ti R

Havainnekuvat Karin kampuksen suunnitelmasta. Kuvissa uimahalli, urheiluhalli ja koulurakennukset.

PARANNUSTA PALVELUIHIN JA KAUPUNKIKUVAAN Teksti Saija Laaksovirta ja Kalle Aaltonen

Rauman kaupunki rakentaa rohkeasti uutta – koulukokonaisuudet ja liikuntatilat, päiväkoti ja uusi liikenneympyrä sekä erilaiset parannusurakat pitävät teknisen toimialan kiireisenä. Uudishankkeiden rinnalla kiinnitetään kuitenkin huomiota myös peruskorjaamisen tarpeeseen ja tärkeyteen.

Karin kampus suunnitteluun Karin kentälle on suunnitteilla Hj. Nortamon uusi koulurakennus. Samalle korttelialueelle sijoitetaan kansalaisopiston ja musiikkiopiston tilat sekä uusi uimahalli ja liikuntahalli. Kampuksen suunniteltu valmistumisajankohta on elokuussa 2022. Rauman kaupungin suunnitelmat kampuksen toteutukselle ovat selkeät, mutta lopulliset päätökset hankkeesta ovat vielä työn alla. Tarkoituksena on, että varsinainen suunnittelutyö aloitetaan syksyn 2018 aikana. Suunnitteluasiakirjoja ja -tarjouspyyntöjä työstetään.Hanketta viedään eteenpäin yhtenä isona kokonaisuutena. Karin kampuksen kokonaispinta-ala on arviolta noin 25 000 m². Liikuntahallin osuus

on noin 5 800 m², uimahallin 6 700 m² ja kou-

lun noin 12 000 m². Laajuudet tarkentuvat, kun suunnittelutyö alkaa. Kokonaisuudesta haetaan merkittäviä synergiaetuja.

Pohjoiskehän koulu aikataulussa Pohjoiskehän varteen sijoittuvan koulun rakennustyöt ovat vauhdissa. Maanrakennustyöt ovat mallillaan ja valutöitäkin tehty. Rakentaminen etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti – ensin rakentuvat pilarit ja palkit, sen jälkeen ontelot ja sokkelit. Uusi koulu valmistuu syksyllä 2019 ja sen kokonaispinta-ala on noin 9 600 m². Pohjoiskehän kouluun siirtyvät Syvärauman ja Merirauman alakoulut sekä yksi opetussarja Pyynpään koulusta. Yleisopetuksen kanssa samoissa tiloissa tulee toimimaan myös erityisopetusta tarjoava Malmin koulu. Myös esiopetusryhmille ja iltapäiväkerholle on omat tilansa.

Päiväkodin kilpailutukset käyty Papinpellon päiväkodin rakentaminen alkaa kesän 2018 aikana. Suunniteltu valmistumisajankohta on elokuussa 2019. Suunnitteluasiakirjat valmistuivat

huhti-toukokuussa ja tarjous- sekä urakkakilpailutus käytiin toukokuun aikana. Päiväkodin kokonaispinta-ala on noin 1500 m².

Aittakarinkadulle kiertoliittymä kesäkuussa Hankkarintien ja Aittakarinkadun risteykseen kesäkuussa 2018 valmistuvan kiertoliittymän työt aloitettiin syyskuussa 2017. Rakentaminen on pysynyt aikataulussa. Kiertoliittymän mitoitus on erilainen kuin kaupungin muissa kohteissa, koska liittymäalue on osa eteläistä erikoiskuljetusreittiä ja alueella liikkuu runsaasti raskaita ja leveitä kuljetuksia. Helmikuussa 2018 kaupungin järjestämän kutsukilpailun jälkeen taiteilija Tapio Haapalan Saman auringon alla -niminen teos valittiin koristamaan kiertoliittymän keskiosaa. Teoksen kaktukset kuvastavat merellisyyttä ja tuovat esille viereisen Vähämaanpuiston sillan historiaa kohtaamispaikkana. Taideteos asennetaan paikalleen syksyllä 2018. Urakoitsijana toimii Destia Oy.

Pohjoiskehän koulurakennuksen ensimmäiset betonipilarit nostettiin paikoilleen huhti-toukokuun vaihteessa. Pilarien päälle on nyt jo asennettu palkkeja ja palkkien ylle ontelolaattoja.

Toimialajohtaja Tomi Suvanto ja rakennuttajapäällikkö Kimmo Salminen seuraavat Pohjoiskehän koulun rakentumista.

NÄIN HANKKEET VALMISTUVAT: Karin kampus

kesä

2022

Pohjoiskehän koulu

kesä

2019

Papinpellon päiväkoti

kesä

2019

Äijänsuon huoltorakennus

tammi 2019

Aittakarinkadun kiertoliittymä kesä

Äijänsuolle uusi huoltorakennus Äijänsuon alueelle rakennetaan uusi huoltorakennus, johon mahtuvat myös toimisto- ja pukuhuonetilat. Rakentaminen aloitetaan kesän 2018 aikana. Huoltorakennuksen kokonaispinta-ala on noin 550 m².

Peruskorjausta ei unohdeta Rauman kaupungin uudishankkeet merkitsevät kaupungille suurta panostusta ja monipuolisia mahdollisuuksia synergiaetujen saavuttamiseksi. Vaikka uudisrakentaminen antaa tilaisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä ja uudistaa myös kaupunkikuvaa, ei kiinteistöjen peruskorjaamisen merkitystä unohdeta. Teknisen toimialan johtaja Tomi Suvannon mukaan Raumalla pääpaino halutaan jatkossakin pitää peruskorjauksessa, sillä se on kaupungille kokonaisvaltaisesti taloudellisempaa, ekologisempaakin. – Uudisrakentaminen ei ole itsetarkoitus, mutta se on toisinaan kannattavampaa. Monta kohdetta kuitenkin kunnostaisimme mieluummin kuin rakentaisimme täysin uutta.

Suvanto toteaa, etteivät vanhat rakennukset ja tilat sellaisenaan useinkaan enää palvele kaupungin nykyistä toimintaa. Tilavaatimukset ovat erilaisia, käyttäjämäärät vaihtelevat ja tietotekniikka on entistä tärkeämmässä roolissa. – Myös rakennusten talotekniikka eli sähköratkaisut, ilmanvaihto ja automaatio ovat muuttuneet vuosien saatossa merkittävästi, tilapalvelu- ja liikelaitosjohtaja Seppo Heikintalo lisää.

2018

Vanhoja rakennuksia peruskorjatessa korjaustarpeen aiheuttajan selvittäminen voi olla vaikeaa esimerkiksi sisäilmaongelmien osalta. Se tuo epävarmuutta korjaustoimenpiteiden onnistumiseen. Uudisrakentaminen on parempi vaihtoehto kokonaistaloudellisesti, kun rakennuksen koko elinkaari otetaan huomioon niin talouden, toiminnan kuin käyttötarkoituksenkin kannalta.

Aittakarinkadun kiertoliittymä valmistuu kesäkuussa. Kiertoliittymää tulee koristamaan taitailija Tapio Haapalan Saman auringon alla -niminen teos.

SUVITIEN LAITURIT

valmistuvat juhannukseen mennessä Teksti ja kuva: Kalle Aaltonen

Suvitien itäpään liikenne- ja paikoitusjärjestelyjen rakentaminen saatiin päätökseen toukokuun 2018 lopussa. Urakka käsitti uudet pysäköintialueet, kevyen liikenteen väylät, rantamuurin rakentamisen, maatukia uusiin laitureihin, puuistutuksia ja muita vihertöitä sekä kaapeliputkituksia. Urakka-alueelle asennettiin myös uusi valaistus. Lisäksi huonokuntoinen maalaituri, niin sanottu vanhan Esson laituri, uusittiin osana pysäköintialuetta. Pyörätien sekä maalaiturin viereisen pysäköintialueen rakentaminen edellyttivät mursketäyttöä merelle päin, minkä johdosta Suvitien alkupään laiturit purettiin. Suvitien puoleinen uusi laituri valmistuu juhannukseen mennessä. – Suvitien rantaraitin rakentamisen vuoksi venelaiturit siirrettiin aikoinaan tilapäisesti Kisarannan puolelle, jossa on noin 100 venepaikkaa. Suvitien varrelle valmistuvassa laiturissa tulee olemaan 60–70 paikkaa jakotavasta riippuen, kertoo käyttöpäällikkö Markus Savolainen.

Savolaisen mukaan tämän kesän ongelmana on venepaikkojen hetkellinen niukkuus asiakasmäärään nähden. – Haasteenamme on antaa jokaiselle sataman sadalle asiakkaalle venepaikat siksi aikaa, kun loput vanhoista laitureista saadaan purettua. Suunnitelmissa on siirtää mahdollisimman monta asiakasta Suvitien puolelle ja purkaa Kisarannan laituria niin pitkälle kuin mahdollista, Savolainen selventää. Suvitien osuuden valmistuttua aletaan suunnitella Kisarannan puoleisen sekä Syväraumankadun suuntaisten laituriosuuksien rakentamista. Suunnitelmien mukaan laitureiden rakentaminen aloitetaan keväällä 2019 ja laiturit olisivat käyttökunnossa vielä samana kesänä. – Syväraumanlahden uusien venepaikkojen määrä tulee lopulta olemaan noin 160 eli venepaikkojen määrä ei tule putoamaan merkittävästi. Lisäksi uusille laitureille tullaan saamaan vesi- ja sähköliitännät, Savolainen kertoo.

Aluetta uudistetaan myös jatkossa Muutamassa vuodessa Suvitien sekä pienvenesataman alueen palvelut ovat kehittyneet merkittävästi. Uudet pysäköintialueet sekä kevyenliikenteen asfaltoinnit ja esteetön pääsy ovat kaikki parantaneet alueen turvallisuutta. Alueen uudistuksille on tarkoitus hakea myös tulevina vuosina lisärahoitusta. Esimerkiksi Suvitien ajorata on huonossa kunnossa ja kunnolliset kuivatusjärjestelyt puuttuvat. – Suunnitelmissa on Suvitien päällysteiden uusiminen, kadun kuivatuksen parantaminen sekä vanhan valaistuksen uusiminen kokonaisuudessaan Otantien ja Syväraumankadun välillä. Lisäksi veneenlaskuluiskan läheisyydessä oleva sorapintainen pysäköintialue olisi tarkoitus asfaltoida ja jäsennellä uudelleen sekä perusparantaa kevyen liikenteen väylä maauimalan kohdalla, kertoo suunnitteluinsinööri Leena Ruusu-Viitanen.

KAUPUNGIN PUHELINVAIHDE UUDISTUU – suurin osa lankanumeroista poistuu käytöstä

TERVEYSPALVELUIDEN POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ KIIREVASTAANOTTO (päivystys) pääterveysasema (Steniuksenkatu 2) toimii normaalisti joka päivä (ma–su) klo 7.30–22.00, p. 02 835 2670 KIIREETÖN LÄÄKÄRIN TAI HOITAJAN VASTAANOTTO p. 02 835 2400 pääterveysasemalla lääkärien ja hoitajien vastaanotot toimivat pääasiassa normaalisti, myös kroonisten sairauksien hoito. Vastaanotot järjestetään keskitetysti pääterveysasemalla Lapin terveysaseman osalta 20.6.–5.8.2018 ja Kodisjoen terveysaseman osalta 25.6.–8.8.2018. MUISTIPOLIKLINIKKA on suljettu 9.7.–5.8.2018.

SUUN TERVEYDENHUOLTO Toiminta keskitetään Keskushammashoitolaan, p. 02 835 2820: • Lapin hammashoitola on suljettu 20.6.–5.8.2018 • Nanun hammashoitola on suljettu 9.7.–5.8.2018 • Pyynpään hammashoitola on suljettu 23.7.–29.7.2018 YLEINEN ROKOTUSTILAISUUS keskiviikkoisin klo 16.30–18.00. Rokotustilaisuutta ei järjestetä viikoilla 28 ja 29 (11. ja 18.7.). Terveydenhoitajien rokotusneuvonta (p. 040 180 9866) maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14.30–15.30. Ajalla 18.6.–30.8.2018 vain maanantaisin ja keskiviikkoisin, viikoilla 28–29 (9.–22.7.) suljettu.

Rauman kaupunki aikoo nykyaikaistaa puhelinjärjestelmänsä. Kaikki 02 834-alkuiset lankanumerot kaupungintalon vaihdetta lukuun ottamatta poistuvat käytöstä 5.6.2018 alkaen. Käyttöön jäävät matkapuhelinnumerot. Rauman kaupungin puhelinvaihde palvelee edelleen tutussa numerossa 02 83411. Muutos koskee ainoastaan kaupungintalon vaihteen alaisia numeroita. Rauman aluesairaalan puhelinvaihteen alaiset 02 835-alkuiset numerot pysyvät käytössä. Muutoksen tavoitteena on, että jatkossa kaupungin työntekijät tavoitetaan paremmin. Uudistus antaa myös enemmän teknisiä mahdollisuuksia, kuten takaisinsoitto-ominaisuuden, erilaisten vastausryhmien määrittelyn, lomavastaajan sekä puhelujen tallennusmahdollisuuden.

VARHAISKASVATUKSEN KESÄPÄIVYSTYS Varhaiskasvatuksen palveluohjaus palvelee koko heinäkuun numerossa 040 172 9455, poikkeuksena 16.–20.7., jolloin kiireellisissä asioissa voi ottaa yhteyttä päivystäviin päiväkoteihin: • Kourujärven päiväkoti, p. 044 793 4587 • Otan päiväkoti, p. 044 793 4574 • Vuoropäiväkoti Rinkeli, p. 044 793 4583 Kiireettömät asiat mieluiten sähköpostilla: paivahoito@rauma.fi. Varhaiskasvatusmaksuihin liittyvien palkka- ym. tositteiden toimitukset sähköpostilla varhaiskasvatusmaksut@ rauma.fi tai toimittamalla palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2

RAUMA LUKUINA

210

Raumalla perustettiin viime vuonna 210 yritystä. Kaupungin yrityspalvelut oli mukana 116 yrityksen perustamisessa.

55 %

Yli puolet Raumalle yrityksen perustaneista yrittäjistä käytti yrityksen perustamisessa apunaan kaupungin yrityspalvelujen asiantuntijoita.

1275

Kaupungin yrityspalvelut hoiti vuoden 2017 aikana yhteensä 1275 asiakastapahtumaa ja 410 asiakaskäyntiä. Yrityksille järjestettiin yhteensä 25 tilaisuutta.

Vuonna 2017 yrityspalveluissa työskenteli 4 vakinaista ja 2 määräaikaista työntekijää. Asiakkaita oli 947. Yhteisiin tilaisuuksiin osallistui yli 700 yrittäjää tai yrittämisestä kiinnostunutta.

HAITALLISET VIERASLAJIT – jättiputki ja jättipalsami – Teksti: Pirita Sorsakivi kuvat: Wihertoimen arkisto

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajit aiheuttavat usein ekologisia, taloudellisia ja terveydellisiä haittoja. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa Suomessa vieraslajiasioiden yleiskoordinaatiosta kuten kansallisen vieraslajistrategian toimeenpanosta sekä lainsäädännön kehittämisestä. Suomessa EU:n vieraslajiasetuksen ja -luettelon noudattamista valvoo ELY-keskus, ja maahantuontia koskevien vieraslajisäännösten noudattamista Tulli. Vieraskasvit ovat yleensä kookkaita ja voimakaskasvuisia, ja ne tuottavat runsaasti siemeniä. Suomessa esiintyvät jättiputkilajit (Heracleum sp.) ovat erittäin haitallisia vieraskasveja. Jättiputki muodostaa tiheitä kasvustoja ja viihtyy pelloilla, pientareilla, metsissä ja rannoilla. Parhailla kasvupaikoilla ne muodostavat laajoja tiheitä jättiputkimetsiä, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden. Jättiputken kasvinesteen sisältämä furanokumariini altistaa ihon auringon UV-säteilylle aiheuttaen voimakasta ihoärsytystä. Jättiputki leviää ensisijaisesti siementämällä. Heinä-elokuussa maahan varisevat siemenet säilyvät itämiskykyisinä 5-8 vuotta. Torjunnan voi aloittaa keväällä kitkemällä pieniä siementaimia. Toinen vaihtoehto on esiintymän peittäminen vahvalla muovilla, mikä estää taimien kasvun

ja heikentää maassa olevien siementen itävyyttä. Kemiallinen torjunta tehdään levittämällä torjunta-ainetta suoraan kasvin lehdille. Loppukesällä kasvia voidaan torjua katkaisemalla kukintovarsi kukinnon alapuolelta juuri ennen tuleentumista. Jättipalsamia (Impatiens glandulifera) tuotiin Suomeen alun perin koristekasviksi. Nykyään sitä tapaa laajalti myös luonnossa, minne se on karannut itse pihoilta tai sitä on kuljetettu kasvijätteenä metsänreunaan tai puron varteen. Jättipalsami lisääntyy ja leviää erittäin tehokkaasti vallaten kasvupaikkoja alkuperäisiltä kasvilajeiltamme, erityisesti vesistöjen rannoilta ja lehdoista. Jättipalsami muodostaa yksilajisia kasvustoja ja kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvilajiston kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö lisäsi jättipalsamin viime vuonna haitallisten torjuttavien luetteloon.

Torjunta kuuluu kiinteistön omistajalle Ihmiset ovat tulleet tietoisimmiksi vieraslajeista ja Kaupungin Wihertoimeen tuleekin kesän aikana ilmoituksia vieraslajien esiintymispaikoista. Kiinteistön omistaja tai haltija on lain mukaan velvollinen huolehtimaan kohtuullisin toimenpitein kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämisestä tai sen leviämisen estämisestä, jos vieraslajista voi aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Kaupungin Wihertoimi torjuu vieraslajien leviämistä kaupungin omistamilla mailla mutta torjuntatyötä tehdään myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja virkistyskäytön mahdollisuuksien säilymiseksi. Wihertoimen motiivina on myös estää vieraslajien leviäminen yksityisten omistamilta alueilta kaupungin hoitamille yleisille alueille. Työ vaatii resursointia ja rahoitusta, joten työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Talkoot ovat hyvä tapa torjua vieraskasveja. Isolla joukolla vieraskasvien torjunta sujuu joutuisasti. Talkoiden järjestäminen esimerkiksi omalla asuinalueella on hyvä tapa rajoittaa vieraskasvien leviämistä. Torjuntatyöhön tarvitaan maan omistajan lupa. Ennen torjuntaan ryhtymistä täytyy muistaa oikeat varusteet, jättiputkea torjuttaessa pukeudutaan ihoa suojaaviin vaatteisiin. Ihokosketusta kasvin kaikkiin osiin tulee välttää ja iho sekä silmät tulee suojata ennen torjuntatyöhön ryhtymistä. Jättipalsami taas on ihmiselle vaaraton. Talkoissa syntyvän kasvijätteen oikeaoppinen hävittäminen on torjunnan kannalta olennainen asia. Kaikki kasvinosat, joista vieraskasvi voi lisääntyä, on kuljetettava pois kasvupaikalta kaatopaikalle poltettavaksi. Wihertoimen kanssa voit sopia talkootöistä ja saada neuvoa niiden toteuttamiseen.

Lisätietoja vieraslajeista ja niiden torjunnasta osoitteesta vieraslajit.fi 1.

Talkoiden järjestäminen esimerkiksi omalla asuinalueella on hyvä tapa rajoittaa vieraskasvien leviämistä.

1. Jättipalsami 2. Jättiputken lehtiä 3. Talkoolaisia torjuntatyössä 15

KULTTUURIKASVATUS

Normaalikoulun 5 A-luokka tutustui merimuseoon huhtikuussa.

osana uutta opetussuunnitelmaa Teksti: Kristiina Lehtonen kuvat: Kalle Aaltonen

Rauman kaupunki on ottanut vuoden alussa käyttöön kulttuurikasvatussuunnitelman, jonka tavoitteena on turvata jokaiselle raumalaiselle lapselle ja nuorelle tasaarvoinen mahdollisuus kokea monipuolisesti paikallista kulttuuria. – Kulttuurikasvatus on osa opetussuunnitelmaa ja se koskee kaikkia peruskoulun luokka-asteita, sanoo opetus- ja nuorisojohtaja Hanna Viljanen-Lehto. Kulttuurikasvatuksessa taide ja kulttuuri toimivat välineinä eri kouluaineiden opetuksessa. Myös muut kuin taito- ja taideaineet hyötyvät kulttuurikasvatuksesta. Sen lisäksi kulttuurikasvatus mahdollistaa kulttuurin kokemisen ja tekemisen osana koulupäivää. Ihminen rakentaa maailmankuvansa, arvonsa ja identiteettinsä oman kulttuurinsa pohjalta. Kulttuuriset oikeudet ovatkin viimeaikoina nousseet vahvoiksi keskustelunaiheiksi. Kulttuurien ymmärtäminen lieventää kulttuurien välisiä jännityksiä ja luo pohjaa eri kulttuurien väliselle har-

moniselle rinnakkaiselolle. Valtakulttuuri ja ihmisen oma lähikulttuuri voivat olla hyvinkin jyrkästi ristiriidassa keskenään, mutta erilaisuudestaan huolimatta ne voivat myös rakentavasti täydentää toisiaan. – Ilman suunnitelmallista kulttuurikasvatusta lapset ja nuoret hakevat arvomaailmaansa tukevan identiteettinsä ja kulttuurinsa sieltä mistä helpoiten saavat, esimerkiksi populaarikulttuurista, toteaa kulttuurijohtaja Risto Kupari.

Matkaan vaikka kulttuuribussilla Paikallisesti toteutettu kulttuurikasvatus mahdollistaa oman kaupunkimme kulttuuristen erityispiirteiden esille tuomisen. Suunnitelman tavoitteena on, että kulttuurikokemukset eivät olisi irrallisia: toiminta jatkuu vuodesta toiseen, jolloin niistä muodostuu jatkumo. – Raumalaiset lapset ja nuoret kasvavat kulttuurikasvatuksen myötä osaksi raumalaista kulttuuriympäristöä ja saavat vahvan kotiseutuidentiteetin, Kupari jatkaa.

Tällä hetkellä kulttuurikasvatussuunnitelma on käytössä noin kolmasosassa Suomen kunnista. Raumalla suunnitelma sisältää valmiin luokkakohtaisen ohjelman, jonka mukaan jokainen raumalainen peruskoulun oppilas osallistuu vuosittain keskimäärin kolmeen kulttuurivierailuun. Alakoulun ensimmäiset luokat tutustuvat pääasiassa oman koulun lähiympäristön kulttuuriin, vanhemmat vuosiluokat vierailevat mm. kulttuurilaitoksissa sekä raumalaisten festivaalien vieraina. Kauimmaisilta kouluilta kulttuuribussit kuljettavat oppilaita vierailukohteisiin, lähikoulut liikkuvat kävellen tai polkupyörillä. Kulttuurikasvatussuunnitelman toteuttamisen kustannukset sisältyvät kaupungin budjettiin, joten sen paremmin pääsymaksuista kuin kuljetuksistakaan ei tule kouluille ja oppilaille lisäkustannuksia. Rauman kulttuurikasvatussuunnitelmaan voi tutustua kaupungin nettisivuilla.

”Ilman suunnitelmallista kulttuurikasvatusta lapset ja nuoret hakevat arvomaailmaansa tukevan identiteettinsä ja kulttuurinsa sieltä mistä helpoiten saavat, esimerkiksi populaarikulttuurista”

Opetus- ja nuorisojohtaja Hanna Viljanen-Lehto ja kulttuurijohtaja Risto Kupari arvostavat paikallista kulttuurikasvatusta.

KUVATAIDEKOULUSSA HAVAINNOIDAAN

Kauneutta & kulttuuria Teksti: Marko Östman kuvat: Juha Sinisalo

Vanhan Rauman sydämessä Marelan piha ja pakari täyttyivät väreistä, kun Rauman kuvataidekoulu järjesti kevätnäyttelynsä. Oppilaat ovat tutkineet kasvimaailmaa erilaisilla taiteen tekemisen tekniikoilla. Aihetta on lähestytty realistisen tutkimisen ohella luovasti, elämänkatsomuksen ja mielikuvituksen värittämänä. – Jokainen ryhmä lähestyi kasvien ja kasvamisen maailmaa omasta näkökulmastaan. Piirsimme, valokuvasimme, maalasimme ja muovailimme savesta kasveja, kukkia ja puutarhoja. Aiheita ammennettiin myös saduista ja tarinoista, kuvataidekoulun johtaja Kirsi Kuusisto kertoo. – Halusimme, että työt ja tila tukevat toisiaan. Teimme töitä lasten ehdoilla niin, ettemme vain toistaneet kasvien kuvia, vaan halusimme leikitellä. Kasvamiseen liittyy myös henkinen kasvu, joten teema oli hyvin laaja. Kevätnäyttely järjestetään vuosittain. Tänä vuonna näyttely oli esillä huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin.

– Näyttely on yleensä joka toinen vuosi meidän omissa tiloissamme ja joka toinen vuosi pyrimme saamaan sen esille kaupunkiin. Olemme olleet muun muassa taidemuseon piharakennuksissa, Lönnströmin taidemuseon studiossa ja Rauman pääkirjastossa. Näyttelyillä on joka vuosi oma teemansa. Marelan ympäristössä oli esillä kasvimaailmaan liittyviä installaatiomaisia ryhmätöitä. – Oppilaat kertovat, mitä he haluaisivat tehdä ja sen mukaan suunnittelemme teeman yhdessä. On tärkeää, että he pääsevät ideoimaan näitä näyttelyitä, joissa he saavat esille omia ajatuksiaan ja töitään. Oman työn näkeminen on usein hyvin voimaannuttava kokemus.

Ympäristö on täynnä kauneutta Kuvataidekoulu on suunnattu 7-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Peruskurssilla omaa mielikuvitustaan, ilmaisuaan ja luovuuttaan harjoittelevat 7-11-vuotiaat. Vuo-

sittain vaihtuvissa, vapaasti valittavissa työpajoissa 11-18-vuotiaat syventävät tietojaan ja taitojaan. – Opintomme on suunnattu kaikille niille lapsille ja nuorille, jotka ovat innostuneita kuvan tekemisestä tai sen katselemisesta ja käyttämisestä. Kuvataidekoulu sopii yhtä lailla vilkkaille kuin hiljaisemmillekin lapsille, Kuusisto muistuttaa. Koulussa opiskellaan kuvataiteen perusopintoja. Tavoitteena on tukea oppilaan omaa ilmaisua ja oppia arvostamaan kulttuuria. Oppilaat oppivat taiteen tekemisen teoriaa sekä eri materiaalien ja välineiden tuntemusta. – Meillä maalataan, piirretään ja rakennellaan. Opettelemme jonkin verran myös kuvanveistoa ja vedostamme taidegrafiikkaa eri menetelmillä. Lisäksi tutustumme valokuvaamiseen, animointiin ja arkkitehtuuriin. Jokaisella opettajalla on omat vahvuutensa, mikä tuo opetukseen laajalti uusia ulottuvuuksia. – Minun lisäkseni meillä on neljä tuntiopettajaa, jotka ovat taitelijoita. Haluamme,

että meillä näkyy opetuksessa taiteilijavetoisuus. He pystyvät opettamaan erilaisella näkökulmalla kuin esimerkiksi peruskouluissa opetetaan. Opetus kuvataidekoulussa on säännöllistä ja tavoitteellista, pitkäjänteistä toimintaa. Opinnot antavat valmiuksia myös ammattiopinnoille. – Me emme kouluta lapsia taiteilijoiksi, vaan ihmisiksi, jotka arvostavat kulttuuria ja näkevät ympärillään kauneutta. Haluamme kasvattaa elinikäisen suhteen taiteeseen. – Opinnot antavat hyötyä myös monenlaisiin työtehtäviin. Täällä opituista taidoista voi olla apua esimerkiksi kampaamo- ja rakennusalalla.

Valkolakin ja päättötodistuksen kesä 18-vuotias Julia Koivisto saa nyt opintovuoden päätteeksi päättötodistuksen kuvataidekoulusta. Hän aloitti opinnot vuonna 2007 ollessaan 7-vuotias. – Äitini ehdotti sitä silloin, ja innostuin aiheesta. Muistan vieläkin, kun tein hakutyötä kotona keittiönpöydän ääressä. Toisen työn tein piirtämällä ja vesiväreillä. Se oli kuva naapurimme talosta. Toisen työn olen jo ihan kokonaan ehtinyt unohtamaan, Koivisto naurahtaa. – Olen ollut mukana maalaus- ja piirustuspajoissa. Taiteen tekeminen on ollut

aina vahvasti lähellä sydäntäni. Täällä olen saanut paljon oppia ja päässyt tekemään juttuja itse. Taiteen tekeminen ei rajoitu vain kuvataidekouluun. Harrastus on vahvasti läsnä myös vapaa-ajalle. – Maalaan ja piirrän aina kun siihen on aikaa ja minulla on siihen sopiva fiilis. Lisäksi tästä on ollut paljon hyötyä koulussa kuvaamataidon tunneilla. Olen tiennyt käytännössä kaiken jo etukäteen. Yksitoista vuotta on pitkä aika, jonka varrella mukaan on tarttunut paljon oppia. Kuvataidekoulu on tarjonnut Julialle myös monia uusia tuttavuuksia. – Ihan päällimmäisenä kuvataidekoulusta tulee mieleen se, että minulla on ollut täällä aina paljon kavereita. Tunneille on ollut todella kiva tulla. Ne ovat olleet keskellä viikkoa sellainen mukava tauko kaikesta arjen kiireestä, etenkin nyt kun olen ollut lukiossa. Julia valmistuu ylioppilaaksi nyt kesällä. Kuvataidekoulun päättötodistuksen saaminen on valkolakin ohella iso asia. – Tuntuu todella kivalta valmistua myös täältä. Se on sellainen asia, josta voin olla ylpeä. Harrastus jatkuu varmasti, ja pyrin käymään mahdollisuuksien mukaan erilaisissa näyttelyissä.

RAUMAN KUVATAIDEKOULU • Perustettu vuonna 1981. Se siirtyi osaksi Rauman kansalaisopistoa vuonna 1993. • Toimintapaikka on Tarvosaaren koulu. • Kuvataidekoulussa annetaan taiteen yleisen oppimäärän perusopetusta. Opetus alkaa peruskursseilla, joiden suorittamisen jälkeen siirrytään opiskelemaan työpajoihin. Työpajan voi valita oman kiinnostuksen mukaan. • Oppilaita on vuosittain noin 180. • Päättötodistuksen saa, kun 500 opintotuntia on täynnä. • Hakuaika on 1.5.-23.8.2018 ja hakemisessa sovelletaan taiteen perusopetuksessa määriteltävää hakumenettelyä. Hakeminen kouluun tapahtuu kahden kotona tehdyn työn perusteella. • Lukuvuonna 2018-19 taiteen perusopetus alkaa toteuttaa uudistettua opetussuunnitelmaa. Uuteen opetussuunnitelmaan siirrytään portaittain.

Kalastuksenvalvojan työssä

VALISTUS ON VALITUSTA TÄRKEÄMPÄÄ Teksti ja kuvat: Kalle Aaltonen

Kalastuksen valvonta on keskeinen osa kala- ja rapukantojen kestävää käyttöä. Valvonnan tavoitteena on, että kalastusta koskevia säädöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että kalastavilta henkilöiltä löytyvät asianmukaiset luvat. Tarkastusmestari Marjo Aikko valvoo kalastusta Rauman kaupungin kalastuslupa-alueella. Maaliskuussa työnsä kaupungilla aloittaneen Aikon tehtäviin kuuluvat valvonnan lisäksi myös kalaveden hoito, vesi- ja maastoliikennelain mukaiset tarkastukset sekä jätevesien käsittelyn valvonta haja-asutusalueella. – Uusi kalastuslaki nojaa vahvasti kalojen hyvinvointiin ja siihen, että meillä olisi hyvät kalakannat. Laki ja asetukset sanelevat esimerkiksi miten kalastaessa kuuluu toimia, miten pyydykset merkitään ja minkälaisilla pyydyksillä saa missäkin kalastaa, Aikko kertoo. Valvonta edellyttää tietyn kokeen läpäisyä, jota vaaditaan myös vesialueen omistajilta, mikäli he aikovat valvoa kalastusta vesialueillaan.

Kokeen suorittamisen lisäksi valvojalla tulee olla valtuutus vesialueen omistajalta.

Mehupullo ei käy pyydysmerkistä Valvojan työssä harvemmin noudatetaan virastoaikoja. Sesonkiaikana vene starttaa jo aamun sarastaessa ja Aikko ryhtyy tarkkailemaan alueen vesiä. – Kun vastaan tulee esimerkiksi verkkolippu, mennään tarkastamaan, onko verkko merkitty oikein. Mehukattikannu ei enää ole asianmukainen merkintä, vaan sen tulee olla selkeästi näkyvä. Pyydyksestä pitää löytyä omistajan yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava, esimerkiksi Rauman kaupungin kalastuslupa-alueella käytettävä pyydysmerkki, Aikko selventää. Lisäksi pyydyksestä tarkastetaan verkon silmäkoko ja verkkojen lukumäärä. Aikon mukaan vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydysten merkintään kiinnitetään vielä enemmän huomiota. Uistelijoilla tulee niin ikään olla luvat kunnossa. Suomessa jokaisella on oikeus

kalastaa veloituksetta ongella, pilkillä tai silakkalitkalla, mutta kaikkeen muuhun toimintaan kaikilta 18–64-vuotiailta vaaditaan vähintään valtion kalastonhoitomaksu. – Mikäli kalastonhoitomaksu tai muut tarvittavat luvat puuttuvat, voidaan kalastajalle kirjoittaa näyttömääräys, mikä puolestaan tulee näyttää poliisille vaaditun kalastusluvan ohessa, Aikko jatkaa.

Valvontaa tullaan lisäämään Kalastuksen valvontaa on Rauman seudulla tehty melko vähän, mutta Aikon mukaan valvontaan tullaan jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota. Tavoitteena kuitenkin on enemmän opastaa ja neuvoa, kuin valittaa ja nipottaa. – Aika paljon tulee yhteydenottoja myös toisilta kalastajilta esimerkiksi pyydysten epäilyttävistä sijoituspaikoista tai liian pienisilmäisistä verkoista. Suurimmilta osin kalastajien lupa-asiat ja pyydysten merkinnät ovat kuitenkin hyvällä mallilla, Aikko toteaa.

ASUNTOMESSUT ASUNTOMESSUT Rauma näkyy Porin asuntomessuilla Teksti: Raija Lehtorinne

Tämänvuotiset asuntomessut järjestetään 6.7.–5.8. Porissa. Messualue sijaitsee Karjarannassa Kokemäenjoen rannalla keskustan läheisyydessä ja on avoinna päivittäin klo 10–18. Rauman kaupungilla on asuntomessuilla oma esittelyosasto, joka sijaitsee ulkoalueella messureitin alkuvaiheessa. Idylliseksi Vanhan Rauman pihamiljööksi rakennetulla osastolla esitellään Rauman monipuolista palvelutarjontaa – ja samalla houkutellaan Raumalle matkailijoita sekä uusia asukkaita ja yrittäjiä. Palveluiden ja perinteisten vetovoimatekijöiden – maailmanperintökohteiden ja meren – lisäksi esillä ovat Rauman Tarinan mukaiset teemat, kuten alueen

vireä elinkeinoelämä sekä monipuolinen työpaikka- ja koulutustarjonta. Messuvieraille kerrotaan myös kuluvan kesän runsaasta tapahtumatarjonnasta, sillä kävijöiden toivotaan vierailevan Raumalla Porissa käynnin yhteydessä. Asuntomessualueella on 28 uutta pientalokohdetta, yksi korjausrakentamisen kohde, rivitalokokonaisuus sekä tiedepäiväkoti ja senioreiden palvelutalo. Messut tavoittelevat jopa 150.000 kävijää. Porissa järjestetään samanaikaisesti myös Pori Jazzit ja SuomiAreena, joten kaupungissa riittää vilskettä. 19.7. SuomiAreenan ohjelmassa on Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutos, jonka yhtenä järjestäjänä on Rauman kaupunki.

Kuvat: Antero Tenhunen, Asuntomessut

HISTORIAN AARTEITA

Leipäkortti vuodelta 1918 – elintarvikepula ja nälänhätä Suomessa Teksti: Hanna-Leena Salminen, museointendentti Rauman museo

Elintarvikepula alkoi olla karua todellisuutta vuoden 1916 lopulla myös Suomessa. Sokeri, maitotuotteet ja liha tulivat säännöstelyn piiriin viimeistään vuoden 1917 alussa. Elintarvikelaki säädettiin kesän 1917 kynnyksellä viljatilanteen muututtua talven aikana huolestuttavaksi, kun viljatoimitukset Venäjältäkin loppuivat lähes täysin. Elintarvikepula paheni vuoden 1918 aikana ja sisällissota vaikeutti tilannetta entisestään. Hätä- eli pettuleipää leivottiin monessa taloudessa erityisesti Kainuussa, mutta ei se ollut vierasta eteläisemmässäkään Suomessa. Myös Raumalta on taltioitu tarinoita siitä, miten sisällissodan jälkeen ruokaa ei saanut edes rahalla ja kerjuureissuja tehtiin ympäröivän maaseudun taloihin. ”Aina oli jotain syötävää kuitenkin, vaikka vain uunissa paistettuja perunan kuoria.” Paikallinen sanomalehti mainosti säännöstelyannoksiin perustuvia ruuanlaittokursseja, myös hätäleivän tekoa opetettiin. Tilanne alkoi helpottua vuoden 1919 aikana, kun Yhdysvaltojen myöntämällä lainalla ostetun viljan toimitukset alkoivat. Syksyn 1919 sato oli myös hyvä.

Tervetuloa Rauman kaupungin messuosastolle!

Rauman museon perustajan porvari Fredrik Lehtisen ja hänen palvelijansa Hilda Kahilan käytössä ollut leipäkortti vuodelta 1918. Laajamittainen säännöstely alkoi vuodenvaihteessa 1916–1917. Säännöstely jatkui ulkomaisen viljan ja sokerin osalta kevääseen 1921. Kotimaisen viljan säännöstely loppui jo keväällä 1920.

LAPSET & NUORET

KESÄLEIKKIKENTÄT KUTSUVAT OHJATTUJA KESÄLEIKKEJÄ JA PUUHAA 4.–29.6. Maksuton toiminta leikkikentillä on tarkoitettu 4–9-vuotiaille lapsille. Omat eväät mukaan. Säänmukainen vaatetus.

Kaaro Seurakuntakodin piha, ti ja to klo 10–13.

Kodisjoki Seurakuntakodin piha, ma, ke ja pe klo 10–13.

Kortela Koulun piha, ti ja to klo 12.30–14.30.

Kulamaa Leikkikenttä, Kulamaantie, ma, ke ja pe klo 10–12.30. Unaja Koulun piha, ti ja to klo 9.30–11.30.

Lappi Seurakuntakodin piha, ma–pe klo 9–13.

SINILINNUN PERHEPUISTO Meijerikatu 4, 4.– 21.6. ma-pe klo 9–13. Kaikenikäisille avoin, maksuton perhepuisto, jossa on ohjelmallista kesätoimintaa.

AVOIN PÄIVÄKOTI PIKKUKAISLAN PERHEKAHVILA Uudenlahden päiväkodin 3.krs, Uudenlahdentie 14, 4.–21.6. klo 9–13 avointa perhekahvilatoimintaa.

KIPPARINPUISTO JA LIIKENNEPUISTO Vähämaanpuisto 7 Kipparinpuiston perhepuisto 4.6.–10.8. ma-pe klo 9–13. Kaikenikäisille avoin, maksuton perhepuisto. Poijupaikkakerho yli 4-vuotiaille 4.–29.6. ti ja ke klo 13.30–15.30 2.7.–10.8. ti, ke ja to klo 13.30–15.30 Liikennepuisto 4.6.–12.8. ma-pe klo 10–18 ja la-su klo 10–16. Huom. to 21.6. klo 10–16, 22.–24.6. suljettu. Pyöräily ja polkuautoilu ovat maksuttomia. Lokariautoilu maksaa 1€/5 min. Lokariajotunnit klo 12–13, 14–15 ja 16–17. Puistossa voi pyöräillä omalla pyörällä myös aukioloaikojen ulkopuolella. Lisätietoja: Kirsi-Marja Hyppölä / Avoin varhaiskasvatus, p. 044 7934 579, Minna Niemensivu / Kipparinpuisto, p. 044 7935 145

”Nuorten ääni kokouksessa juttelimme Satakunnan asioista esim. mitä voisi parantaa joukkoliikenteessä, terveydenhuollossa ja teiden kunnossa. Tapaamisessa oli kivaa ja hauskaa. Toin tapaisia juttuja voisi olla enemmänkin.”

Raumalaiset ovat kehittämässä Satakunnalle nuorisovaltuustoa Teksti: Marjo Jasu

Satakunta on yhtenä maakuntana mukana hankkeessa, jossa haetaan välineitä nuorten monimuotoiseen vaikuttamiseen maakunnassa. Osana hanketta luodaan maakunnallinen nuorisovaltuusto tai muu nuorten vaikuttajaryhmä. Projektia rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Yhdessä nuorten kanssa etsitään malleja siihen, miten mahdollisimman monet erilaisista taustoista tulevat nuoret pääsevät osallistumaan, miten maakunnan päättäjien ja nuorten vuoropuhelu toteutuu ja miten nuorten ajatukset tulevat kuuluviin maakunnallisessa päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Satakuntaan on perustettu asiantuntijaryhmä, joka koostuu lasten ja nuorten parissa toimivista aikuisista sekä satakuntalaisista nuorista. Raumalaiset nuoret Valtteri Alenius, Pia Nordling, Emmi Määttä ja Riku Salminen ovat osallistuneet aktiivisesti hankkeen verkostokokouksiin ja olleet positiivisesti yllättyneitä toiminnasta. Kokoontumiset suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa, jotta niihin osallistuminen antaisi myös nuorille hyviä kokemuksia.

NUORISOPALVELUT JÄRJESTÄÄ RETKI ÄHTÄRIIN SEKÄ TUURIN KYLÄKAUPPAAN LAUANTAINA 16.6. Lähtö Rauman linja-autoasemalta klo 8 ja paluu n. klo 23. Ähtärissä voit valita joko Ähtäri Zoon tai Flowparkin. Paluumatkalla vieraillaan Tuurin kyläkaupassa.

Skeittihalli on suljettuna kesäkauden.

PÖLLÄKARIN LEIRIT Tiedustele Pölläkarin leirien vapaita/peruutuspaikkoja. Lisätiedot: rauma.fi/koululaisten-lomatoiminta

Hinnat: Ähtäri Zoo (sis. kuljetuksen) 3–12-vuotiailta 33 € ja aikuisilta 47 €. Flowpark (sis.kuljetuksen) alle 120 cm 28 € ja yli 120 cm 36 €. Alle 13-vuotiaille huoltaja mukaan. Matka on päihteetön. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 11.6. mennessä palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5000. Lisätiedot: nuoriso-ohjaaja Miamaija Kurtakko, p. 044 403 6327.

MATKA TUBECON 2018 -TAPAHTUMAAN LAUANTAINA 18.8. Kolmen kunnan yhteistyöllä järjestetty matka TUBECON 2018-tapahtumaan, Helsingin messukeskukseen. Matkan hinta on 42 €, johon sisältyy pääsylippu ja kuljetus.

NUORISOPURJEHDUS KUUNARI HELENALLA Raumalta Turkuun 15.–16.9. Elämyksellisellä purjehduksella opetetaan merellisiä tietoja ja purjehtimistaitoja 13–17-vuotiaille nuorille. Aikaisempaa purjehduskokemusta ei tarvita. Lähtö lauantaina Raumalta klo 8 ja paluu linja-autolla Turusta sunnuntaina n. klo 19. Purjehduksen hinta on 20 €. Ilmoittautumiset ja maksu 3.9. mennessä palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5000.

”Aluksi osallistuminen tuntui melko jännittävältä ja mietin että mitäköhän siellä pitää sanoa ja kuunnella. Automatkalla Poriin kuulin mitä on odotettavissa. Tilaisuus oli avartava ja hieno kokemus kuulla ajankohtaisista asioista.”

SKEITTIHALLI

Lähtöaikataulu: Eurajoki, kunnantalo: klo 7.30 Rauma, linja-autoasema: klo 8 Eura, matkahuolto: klo 8.40 Lähtö Helsingistä klo 18 Saapumisaikataulu: Eura: klo 21 Rauma: klo 21.40 Eurajoki: klo 22.10 Sitovat ilmoittautumiset ja maksu 5.8. mennessä palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5000. Ilmoittautua voi myös oheisen linkin kautta https://bit.ly/2JQBIUo Retki on päihteetön. Alle 13-vuotiaille huoltaja mukaan. Lisätiedot: nuoriso-ohjaaja Miamaija Kurtakko, p. 044 403 6327.

Lisätiedot: Jessina Vastamäki, p. 040 180 9780. Mukaan mahtuu 20 nuorta. Purjehduksen järjestävät Rauman kaupunki ja Suomen purjelaivasäätiö.

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

TERVETULOA RANTASAUNOILLE Kaljasjärven rantasauna, Kaljasjärventie 135

Noitajärven rantasauna, Noitajärventie 80

Kodisjoella, kylästä n. 300 m Ihoden tielle, jota ajetaan n. 1 km.

Vermuntilassa, valtatie 8:lta Vermuntilan kylän ohi n. 2 km, jolloin tienviitta vasemmalle. Matkaa keskustasta n. 13 km.

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 16–20. Saunamaksu 2 € aikuiset ja 1 € lapset.

Lapin rantasauna, Ruonantie 319 Narvijärven rannalla, Valtatie 12:lta Hinnerjoen tietä n. 2 km, josta Ruonantietä n. 2 km. Matkaa Rauman keskustasta n. 24 km. Yleisövuorot 1.6.–26.8. sunnuntaista perjantaihin klo 16–22. Saunamaksu 3,5 € aikuiset ja 2 € lapset.

Lillonkarin rantasauna, Lillonkarintie 57a Unajassa, Pyhärannantien varrella. Matkaa keskustasta n. 10 km. Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 16–20. Maksuton.

Mantereenpään rantasauna, Puuluntie 388b Sorkassa, Puulun tien päässä, matkaa keskustasta n. 13 km. Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 15–19. Maksuton.

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 14–18. Kertamaksu 2 €. Perhepassi 35 €, aikuinen 25 €. Paikan päällä ostettaessa 30 €/20 €. Voimassa kesä-elokuun.

Pitkäjärven rantasauna, Kuusmontie 13 Vasaraisilla, Kodisjoen tietä n. 12 km, jolloin oikealla tienviitta ja matkaa vielä n. 1,5 km. Matkaa keskustasta n. 12 km. Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–20.30 ja sunnuntaisin klo 14–18. Maksuton.

Tenhonperän rantasauna, Santperäntie 88 Kortelassa, Kortelantietä 1,3 km, josta käännytään oikealle Santperäntielle, jota n. 1 km. Matkaa keskustasta n. 6 km.

Ohjattua toimintaa Kaunisjärven senioripuistossa, Steniuksenkatu 2, kesäkuun keskiviikkoina klo 10. Senioripuistoon voit tulla kuntoilemaan laitteilla tai viettämään ulkoiluhetken muiden senioreiden kanssa. Säävaraus. Lisätietoja: tiina.malinen@rauma.fi

KESÄJUMPPAA ÄIJÄNSUOLLA Kaikille avoin ja maksuton jumppa Äijänsuon stadionilla, sateen sattuessa talviharjoitteluhallissa. Maanantaina 11.6. ja 18.6. klo 9–10 ja torstaisin 14.6. ja 21.6. klo 10–11. Oma jumppamatto mukaan. Lisätietoja tiina.malinen@rauma.fi

UIMAHALLI KIINNI 2.6.–19.8. Uimahallin kuntoutus- ja porealtaiden kulkualueiden kaakelit vaihdetaan kesän aikana. Uimahalli on remontin vuoksi suljettuna 2.6.–19.8. Vaihtotyö ei ole ollut mahdollista uimahallin aukioloaikana. Työn yhteydessä suoritetaan myös suodattimien hiekkojen vaihto sekä suodattimien sisäpintojen maalaukset.

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–20.30 ja sunnuntaisin klo 14–16.30. Maksuton.

Yleisövuorot ovat kesäkuun alusta elokuun loppuun. Rantasaunat ovat myös vuokrattavissa 1.5.–30.9. paitsi Tenhonperän sauna. Kaljasjärven ja Noitajärven rantasaunat ovat vuokrattavissa läpi vuoden. Kaljasjärvi: Juhani Raula, p. 044 534 1452, Lappi: Kaija Koskinen, p. 044 257 5885, Lillonkari: Esa Kivimäki, p. 0400 114 332, Mantereenpää: Åke Vastavirta, p. 044 279 1201, Noitajärvi: Pekka Mäntynen, p. 040 150 3806, Pitkäjärvi: Jari Hannula, p. 050 542 5072, Tenhonperä: Marja-Leena Marttinen, p. 050 544 4558.

SENIORIPUISTOSSA ULKOILLAAN

TENNIS- JA BEACHVOLLEY –KENTÄT Lähdepellon tenniskentät ja Otanlahden beach-volley -kenttä ovat kuntalaisten käytössä maksuttomasti. Kenttiä voi varata palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, p. 02 834 5000 tai sähköisesti: rauma.fi/timmi-tilavarauskalenteri

KULTTUURI & KOULUTUS

KUVATAIDEKOULUN, KÄSITYÖKOULU TAITAVAN JA TEATTERIKOULUN HAKU MENOSSA Raumalla lapset ja nuoret voivat opiskella iltapäivisin ja iltaisin taiteen perusopetusta eli tavoitteellisesti tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Opinnoissa saa valmiuksia ilmaista itseään taiteen keinoin ja edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Rauman kansalaisopistossa toimivat Kuvataidekoulu, Käsityökoulu Taitava ja Teatterikoulu. Koulut toimivat omissa toimipisteissään.

Huomaa, että kuvataidekouluun hakeminen tapahtuu kahden kotona tehdyn työn perusteella. Työt tehdään vähintään A3-kokoon vapaasti valitulla kahdella eri tekniikalla, esim. lyijykynällä, liidulla tai vesivärillä. Hakijan tulee toimittaa paperinen hakemus ja näytetyöt kuvataidekouluun, Lyseokatu 2 (2. kerros) tai kansalaisopistoon, Aittakarinkatu 10 hakuajan kuluessa.

Hae näin: Ilmoittaudu Kuvataidekoulun, Käsityökoulu Taitavan tai Teatterikoulun hakujonoon 23.8. klo 14 mennessä: opistopalvelut.fi/rauma tai toimita paperinen hakemus kansalaisopistoon.

Pääkirjasto Lisätietoja opiskelusta: rauma.fi/kuvataidekoulu rauma.fi/kasityokoulu rauma.fi/teatterikoulu

Tervetuloa Rauman MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN! Syksyn 2018 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä. Ilmoittautumisen voi tehdä ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon maanantaista 6.8. alkaen. Ryhmät alkavat viikolla 33. Musiikkiopiston kuoroihin on omat ilmoittautumiset syksyllä, seuraa nettisivujen tiedotuksia ja tapahtumakalenteria!

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Kesäaukioloajat 1.6.–31.8.

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 044 793 3551. rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

ma–to klo 9–19 pe klo 9–17 Lehtilukusali ma–to klo 9–19 pe klo 9–17 su klo 12–15 Kourujärven, Pyynpään ja Lapin kirjastot ma–to klo 13–19 pe klo 10–16 Kodisjoen kirjasto 1.–30.6. ti klo 13–18 1.–31.7. suljettu 1.–31.8. ti klo 13–18 Kaikki kirjastot ovat kiinni 22.–24.6. Kirjastoauto ei kulje 1.–31.7. Poikkeavat aukiolopäivät ja kirjastoauton reittiaikataulun löydät kaupungin nettisivuilta.

ILMOITTAUTUMINEN KANSALAISOPISTOON Rauman kansalaisopiston opinto-opas lukuvuodelle 2018–19 jaetaan 22.8. jokaiseen talouteen Raumalla.

Ilmoittautuminen kursseille alkaa netissä opistopalvelut.fi/rauma 28.8. klo 18.

Infotilaisuus avoimen yliopiston opinnoista sekä kansalaisopiston kursseista järjestetään 28.8. klo 14–17 Rauman pääkirjastossa, Alfredinkatu 1.

Puhelimitse (p. 044 793 4515 tai 044 793 4517) ja toimistossa, Aittakarinkatu 10, ilmoittautuminen alkaa 29.8. klo 8. Opetus alkaa 10.9.

IKÄIHMISET

HAE PELAAJAKSI!

ASUKASTOIMINTA VIRKISTÄÄ JA TUO YSTÄVIÄ Asukastoiminta on asukkaiden itsensä suunnittelemaa toimintaa, jota toteutetaan yhdessä. Vaikka asukastoiminnassa on mukana eri-ikäisiä asukkaita, toiminnan tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia edistävää ja ennaltaehkäisevää toimintaa ikäihmisille. Toiminnasta saa terveyttä, virkistystä ja voimavaroja. Uusi ystävä on yksi parhaimmista asioista, mitä asukastoiminnalla on antaa. ”Kyläluuta” eli palvelutorin palveluvastaava Tanja Hakulinen auttaa asukkaita esimerkiksi etsimällä kokoontumistiloja ja vapaaehtoisia toiminnan ohjaajia. Toimintaa viedään ensisijaisesti sinne, missä asuu paljon ikäihmisiä ja missä ei vielä ole yhteisöllistä toimintaa. Toiminta on avointa ja maksutonta. Toiminnan mahdollistaa Rauman vanhuspalvelut. Tällä hetkellä asukastoimintaa on jo Lajossa Lajotuvalla, Tuulensuun alueella, Tallikedonkatu 6:ssa, Wanhan Merikoulun alueella, Syväraumassa ja Otan alueella. Lisäksi Rauman kylissä on kylä- ja muiden yhdistysten järjestämää toimintaa. Syksyllä toiminta laajenee uusiin kaupunginosiin.

Kiinnostaako vapaaehtoistyö? Jos vastasit kyllä, voit ilmoittautua mukaan toimintaan Palvelutorilla, Kaunisjärven vanhainkodissa, Steniuksenkatu 4. Kuluvan kevään aikana on jo järjestetty ulkoiluystäväkoulutus ja lukuystävätoiminta alkoi Sinisaaren alueella. Koulutusta annettiin myös atk-vapaaehtoisille ja liikunnan vertaisohjaajille. Vapaaehtoistyöhön voi ilmoittautua Palvelutorille p. 044 021 2044 tai p. 044 403 6332/Tanja Hakulinen. Ilmoittautua voi myös osoitteessa vapaaehtoistyo.fi/rauma. Atk- vertaisohjauspaikkoja löytyy Palvelutorin lisäksi ympäri Raumaa. Kysy ohjauksen ajankohdista tai ehdota omaa ohjauspaikkaa. Kesän aikana tehdään luontoretkiä Nuuskin luontomajalle yhdessä Rauman luonnonsuojelu- ja lintuyhdistyksen kanssa. Tarkoituksena on saada luontoretkeily osaksi ikäihmisten liikkumista ja saada lisää ulkoiluystäviä. Kysy lisää Palvelutorilta.

Palvelutori on suljettuna kesällä 2.–29.7. Neuvoja ja ohjausta ikäihmisten asioissa saa kuitenkin puhelimitse palveluohjaus- ja neuvontanumerosta 040 833 0802 virka-aikana.

Kuvataiteilijat Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen toteuttavat yhteistyössä Lönnströmin taidemuseon kanssa Keskustelupuisto – peli yhteisestä maaperästä -nykytaideprojektin Raumalla vuosina 2018–2020. Keskustelupuistossa 36 raumalaista, joiden ikärakenne vastaa paikkakunnan ikärakennetta, suunnittelee ja toteuttaa julkisen puiston pelinomaisesti vuosien 2019–2020 aikana. Kukin pelaaja saa 36 osaan jaetusta alueesta maatilkun. Kuuteen siirtoon perustuva peli etenee vaiheittain yksilöllisistä toiveista muuttuen askel askeleelta yhteisöllisemmäksi. Puiston valmistuttua pidetään juhlat. Puiston sijainti julkistetaan kesäkuussa. Raumalaiset voivat hakea Keskustelupuiston pelaajiksi 15.6.–30.9.2018 keskustelupuisto.fi-sivun kautta. Haku on avoin kaikille! Ei pääsyvaatimuksia!

L Ä H D E MUKAAN T E AT T E R I MATKALLE CATS-musikaali perjantaina 28.9. Tampereen teatteri Lähtö Rauman linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 16.30. Lippu ja matka yht. 65 € Lippuja voi ostaa palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, p. 02 834 5000. Liput on maksettava mahdollisimman pian. Liput jaetaan bussissa.

RAUMAN KESÄTEATTERISSA 15.6. - 11.8.2018

EN NOSTALGIN MUSIIKKI! NÄYTELMÄ

!” alusta loppuun “Täyttä naurua TE Joululahjaksi lahjakortti? KATSOJAPALAU Kaikkiin väh. 50 €:n lahjakortteihin 10€ kaupan päälle! Etu voimassa 20.11.-24.12.2017.

LIPPUMYYMÄLÄ LIPPUMYYMÄLÄ

Alfredinkatu 2, 26100 Rauma

Alfredinkatu 2, 26100 puh. (02) 8376 9900 Rauma

puh.raumanteatteri@raumanteatteri.fi (02) 8376 9900 MA-PE klo 10-17 raumanteatteri@raumanteatteri.fi

TAPAHTUMIA

TAPAHTUMIA RAUMALLA

RAUMALLA

PVM TAPAHTUMAN NIMI

AIKA

PAIKKA

16.6. Rauma Street Race 10 Isometsäntie, vapaa pääsy 16.6. Klustermus 12 Kappelinsalmi, vapaa pääsy 17.6. Kuuden järven pyöräily Turajärvi 21.–23.6. RMJ – Raumanmeren juhannus Otanlahti, liput: Tiketti.fi, Lippu.fi 21.6. Kaljasjärven yöjuoksu 18 Kodisjoen rantasauna, Kaljasjärventie 135 26.6.–2.8. Iltatori: tiistaisin ja ohjelmallinen torstaisin 16–20 Kauppatori 29.6.–1.7. Urheilukarnevaali, Rauman rantafutis Otanlahti 29.6.–1.7. Urheilukarnevaali, Katusähly Otanlahti 1.7.–5.8. Sunnuntaikirppikset kauppatorilla 12–16 Kauppatori 2.7. Kuntosuunnistus 17.00–18.30 Opastus Kodisjoentien ja Ihodentien risteyksestä 3.7. Muinan vihtapäivä 12–15 Muinantie 7, Vasarainen 5.–28.7. Villit Vuodet – musiikkinäytelmä Mantereenpään Puulun prygi, Puuluntie 388b, liput: Tiketti.fi 7.7. Kodisjoki-päivä 10–15 Kodisjoki 17.7. Muinan eläinpäivä 12–15 Muinantie 7, vapaa pääsy 21.–29.7. Rauman Pitsiviikko 21.–29.7. Vanhan Rauman avoimet pihat Vanha Rauma, vapaa pääsy 22.7. Ohjelmallinen iltapäivä Sammallahdenmäellä 15–17 Savulaaksontien infopiste, vapaa pääsy 22.7.–5.8. Todellista kierrätystä -kesäteatterinäytelmä Lapin Patolampiteatteri, Tarhakuja 5 24.7. ToriRock! Kauppatori, vapaa pääsy 25.–28.7. Kansainväliset Suurmarkkinat Kanalinranta, Kauppakatu, Nortamonkatu 27.7. Mustan Pitsin Yö 3.8. 25. Pitsiturnaus 9 Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23, liput: Ticketmaster, Lukon ennakkomyyntipisteet 3.–5.8. Lapin Löylypäivät 4.8. Kuuskajaskarin perinnepäivä Kuuskajaskari 4.8. Löylyhölkkä 14 Lappi 7.–11.8. Rauma Festivo – musiikkipäivät liput: Pyyrman, Lippu.fi 11.8. Rauma Blues Festival, pääkonsertti 17 Parpansali, Kanavakatu 15, liput: Lippu.fi, Hovi Sales 12.8. Mars vs. Venus 19 Kesäteatteri, liput: Lippu.fi 15.8. Sirkus Finlandia 18.30 liput: Ticketmaster 17.8. Alumni All Star 2018 tapahtuma 18.30 Kivikylän Areena, liput: Ticketmaster, Rauman Lukon toimisto, Länsi Suomen konttori 17.8. Narvi-triathlon 18 Lappi 19.8. Muinan suvijuhla 14 Muinantie 7 23.–26.8. Blue Sea Film Festival Elokuvateatteri Iso-Hannu 25.8. Liedkonsertti, Meri Puhakka (sopraano) ja Anna Ramstedt (piano) 19 Poselli, Nortamonkatu 12, vapaa pääsy 4.9. Hurmio à la Teemu Roivainen, Henrik Perelló & HT Combo 19 Rauma-sali, Satamakatu 26, liput: Pyyrman, Lippu.fi 8.9. Muinan syysmarkkinat 10–13 Muinantie 7 8.9. Nurmes Trail –polkujuoksutapahtuma 14 Kokoontuminen venekuljetukseen klo 13 Poroholman lomakeskuksessa (Poroholmantie 8) 15.–16.9. Rauman silakkamarkkinat la 9–17, su 9–16 Kanalinranta

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: TICKETMASTER: Rauman Lukko Kuninkaankatu 3 ma–pe 9–16

Makuuni Nortamonkatu 18 pe–la 12–22, su–to 14–21

LIPPUPISTE:

PALVELUPISTE PYYRMAN:

Prisma Rauma Porintie 4 ma–la 8–21, su 10–21

Valtakatu 2, p. 02 834 5001 ma, ke ja to klo 9–16 ti klo 9–17, pe klo 9–15

Julkinentiedote. tiedote.Jaetaan Jaetaankaikkiin kaikkiintalouksiin. talouksiin. Julkinen

Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia osoitteesta rauma.fi/tapahtumat