Rauma-lehti 4/2019

Kaupungin tiedotuslehti 4 â&#x20AC;˘ 2019

SISÄLTÖ

Nelikaistaisuudella kasvua

Sujuva liikenne lisää vetovoimaa

Papinpellon päiväkoti kutsuu leikkimään

Joulunaika Raumalla

Minun Paikkani – Kerttu Horila

Rauman Pitsiviikko 50 vuotta

Keskuspuistossa katseet horisontissa

Urheilukadun uusi isäntä – Jussi Paavola

Musiikkiharrastus voimissaan

Kotihoitoon uusi toimintamalli

Vinkkejä liikuntaan ja vapaa-aikaan

Tapahtumia lapsille ja nuorille

Tapahtumia Raumalla

Joulunaika Raumalla

Tiedotuslehti 4 | 2019 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kari Riikilä, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Minna Paananen Seuraava lehti ilmestyy: 19.3.2020

facebook.com/raumafi

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ PÄÄKIRJOITUS 28|11|2019

Vielä ehtii varata tontin Vanha-Lahdelta

Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

ONKO SINULLA JUTTUIDEOITA? Minkälaiset kaupungin asiat Sinua kiinnostavat? gin

tie

dot

•

2014

Uudessa päiväkodissa jan una Joul htumia tapa malla Rau 6 s.

upu

ngi

VÄRIT HEHKUVAT

nt ie

dot

usl

eht

•

Sosi terv aaliuute eyspalve ja en mal lut liin s. 8

vau

Ko hyv ulutyö äss hd ä 14 issa

K au

•

pu ed

ti •

20 14 oro ku tä ika eis Po riv ipulle hu 14 s.

s. 6

ulu

i ka

Syksy on täynnä tekemistä s. 19-25

Ta ka voit ka svu te vä ns ja ena lis ain s. 4– ty 5 m in Sy en ku ksy s. nto k 20 u –2 3 ile tsu m u aa n

Tar mit mo n ä v yplä aan ä

ij ais atk anr ssa s.8 gelm ee On huon olo

Ta n

a jan ia luna um Jou ht 9 tapa s. 8-

Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen viestintapalvelut@rauma.fi.

Raumalla opiskelu sujuu s. 11

up Ka

r tte

Anna meille vinkki aiheesta tai mielenkiintoisesta persoonasta. Palkitsemme juttuun johtaneet vinkit Rauma-tuotteella.

Kaupungin tiedotuslehti

eh usl

a Te

Nyt voit ilahduttaa ikäihmisiä osallistumalla joulukukkakeräykseen. Se tapahtuu maksamalla joulukukan sekä kirjoittamalla mukaan nimettömän joulutervehdyksen. Keräyspaikat ovat Kukka-Shop Rosa, Valla Fiini, Minnan Citykukka, Pitkäjärven kioski ja Fortunea. Joulukukkakeräys on käynnissä 19.12. asti. Kukat jaetaan palvelukoteihin ja kotihoidon asiakkaille sekä vanhuksille, joita joulutervehdys erityisesti ilahduttaisi.

Ilahduta ikäihmisiä joulukukilla

Toista kertaa järjestettyyn innovaatiokilpailuun saatiin 14 aloitetta. Aloitteet liittyvät muun muassa osallisuuden, kiertotalouden, liikenteen ja matkailun kehittämiseen. Ensisijaisesti aloitteiden katsottiin hyödyttävän kaupunkilaisia. Innovaatiokilpailun tavoitteena on innostaa kaupunkilaisia ja yrityksiä kehittelemään uusia, luovia ratkaisuja, jotka parantavat ja tehostavat kaupungin toimintaa ja joista on hyötyä myös kaupunkilaisille, kaupungille ja ympäristölle. Seuraava kilpailu järjestetään ensi keväänä.

Raumalla on tänä syksynä koettu ennennäkemätöntä turbulenssia. VVR eli Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelma herätti kuntalaiset puolustamaan tärkeiksi kokemiaan palveluja. On koottu delegaatioita ja adresseja, lakkoiltu ja marssittu ulos. Talousohjelman kuntalaiskyselyyn saatiin ennätysmäärä vastauksia ja paikallislehden tekstaripalstat ovat pullistelleet mielipiteistä. Syksy on ollut aktiivista vaikuttamisen aikaa. Yhtä mieltä ollaan siitä, että kaupungin taloustilanne vaatii vahvaa tehostamista ja rakenteellisia uudistuksia. Tiukkoina aikoina pitäisi myös panostaa markkinointiin, jotta muutkin kuin Raumalla asuvat tietäisivät terveellisestä, turvallisesta ja palvelevasta kaupungistamme. Rauma tarvitsee asukkaita säilyäkseen elinvoimaisena ja osaavaa työvoimaa pitääkseen yritykset alueella. Rauma kehittyy lähivuosina erityisesti vireän elinkeinoelämän myötä. Perinteisesti olemme vuoden viimeisessä numerossa julkaisseet kaupungin talousarvioehdotuksen. Koska taloussuunnitteluun vaikuttavat keskeiset päätökset ovat vielä tekemättä lehden mennessä painoon, emme tässä numerossa voi kertoa budjetin emmekä VVR-ohjelman sisällöstä. Lehtemme ilmestyessä niistä on jo kuntalaisille kerrottu monien kanavien kautta. Lähestyvä joulu tuo moniin perheisiin lisäkiireitä. Piparien paistamisen ja kauppareissujen lomassa on hyvä varata aikaa myös rauhoittumiseen ja joulun sanoman miettimiseen. Kokosimme taas lehteemme parhaat vinkit joulun tunnelmallisista tapahtumista.

Innovaatiokilpailuun tuli monipuolisia aloitteita

TURBULENSSIA JA TEKSTAREITA

K au

Vanha-Lahden II-vaiheen tontit ovat varattavissa marraskuun loppuun asti. Alueella on yhteensä 69 omakotitonttia. Niistä varataan ensimmäisessä vaiheessa 31. Loput 38 tulevat varattaviksi vuoden kuluttua. Tonttien vuokra-aika on 60 vuotta. Kun rakentamisvelvoite on täytetty, ne on myös mahdollista ostaa. Tontit esitellään Rauman kaupungin tontti- ja toimitilarekisterissä osoitteessa rauma.toimitilapalvelut.fi.

Valtatie 8

NELIKAISTAISUUDELLA

kohti saavutettavuutta ja kasvua

Teksti: Marko Östman Kuvat: Sanna Peräntie

Valtatie 8 yhdistää Suomen länsirannikon maakunnat, kunnat ja satamat. Alue on Suomen kansantaloudelle tärkeä siellä sijaitsevien merkittävien vientiteollisuuden keskittymien ja vahvan elinkeinon vuoksi. Kasvu vaatii logistisia kehitysratkaisuja, joista yksi merkittävimmistä on 145 kilometriä pitkän Turku-Rauma-Pori -yhteysvälin nelikaistaistaminen. – Pitääksemme lounaisrannikon ja Rauman seudun elinvoimaisena, on infrastruktuurin oltava kunnossa. Kyse on elinkeinoelämän, työllisyyden ja palveluiden saatavuuden kannalta erityisen keskeisestä asiasta, Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa sanoo. Saavutettavuudella on valtava merkitys kasvulle ja yritysten sijoittumisratkaisuille sekä investointihalukkuudelle ja uuden liiketoiminnan syntymiselle. Alueella on olemassa valtavasti potentiaalia, mutta sen jalostaminen käytäntöön vaatii tieosuuksien nykyaikaistamista. – On selvää, että yritykset hakeutuvat logistisesti järkeviin paikkoihin, ja ne houkuttelevat perässään myös muita yrityksiä. Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen satamaverkoston kautta meillä on hyvät yhteydet maailmalle. Valtatie 8:n kehittäminen parantaa yhteyksiä länsirannikolla ja myös sisämaan suuntaan, Rauman kaupungin teknisen toimialan johtaja Tomi Suvanto sanoo. Nelikaistainen valtatie 8 yhdistäisi Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueille yhtenäisen työmarkkina-alueen. Turku-Pori -yhteysvälin kehittämisselvityksen päivitys valmistuu loppuvuoden aikana.

– Päivitystyössä katsomme koko tämän yhteysvälin niiltä osin, kuin se on vielä nelikaistaistamatta ja rakentamatta tavoitetilaan. Tarkastelemalla kokonaisuutta ja sen osia saamme tietoa valmiuksista muun muassa kaavoituksen osalta. Syksyn mittaan selviää prioriteettilista kärkihankkeista, jotka tulee saada valtakunnalliseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja tätä kautta suunnitteluputkeen, Piispa taustoittaa. Kyse on pitkäjänteisestä työstä ja tulevaisuuteen investoimisesta. Suvanto kertoo, että valtatie 8 nousee usein esiin erilaisissa yhteyksissä. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että suunnitteluprosessi kaavoituksineen ja muine osa-alueineen vie aina muutamia vuosia. – Matkan varrella on myös omat haastekohtansa. Esimerkiksi Raumalla vesitornin ja valtateiden 8 ja 12 risteyksen välille ei neljää kaistaa ketterästi saa. Puhutaan silti nelikaistaisesta valtatiestä, Suvanto sanoo.

Sujuvuus, turvallisuus ja ympäristö avainasemassa Tiet ovat tärkeä osa elinkeinoelämän toimitusketjua. Liikenteen sujuvuus valtatiellä vaikuttaa suoraan toimitusvarmuuteen. Tehdyn yrityskyselyn perusteella väylän nykyisen laatutason ja toiminnallisuuden katsotaan olevan riittämätön. – Elinkeinon vahva viesti on se, että valtatie 8 täytyy saada nelikaistaiseksi. Suomen valtio omistaa tiet ja ELY-keskukset kanavoivat perusväylänpidon ja väylien investointirahoitusta. Hankkeiden aikatauluttamiseen ja rahoituspäätöksiin vaikuttaa viranomaisvalmistelu,

mutta ennen kaikkea poliittinen tahtotila. Isoon asemaan nousee tällöin poliittinen vaikuttaminen, eli kuinka täältä osataan yhteen ääneen kertoa nelikaistaistuksen välttämättömyydestä, Piispa huomauttaa. Kehittämisselvityksen toteuttajana on Ramboll Oy. Tilaajina ovat Väylä ja Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Rauman, Turun ja Satakunnan kauppakamarit, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Rauma, Turku, Mynämäki, Laitila, Uusikaupunki, Eurajoki ja Pori sekä Rauman, Turun, Naantalin, Uudenkaupungin ja Porin satamat. – Meillä on vahva yhteinen rintama. On ollut ilo huomata, että esimerkiksi eduskuntavaaleissa kasitien nelikaistaistaminen löi teemana läpi. Selvityksen päivitys palvelee ennen kaikkea viranomaispuolta, sillä kriteereistä nähdään ne asiat, joista täytyy lähteä ensin liikkeelle, Piispa sanoo. – Tämän lisäksi tarvitaan edelleen vahvaa poliittista vaikuttamista, jotta kunnianhimoinen tavoite nelikaistaisesta valtatiestä saadaan toteutumaan suunnitellulla aikajänteellä. Täällä lännessä on paljon opiksi otettavaa yhteisestä liikenneinfravaikuttamisesta esimerkiksi Itä-Suomesta, jossa on saatu mittavat parannushankkeet käyntiin valtatie 5:n Mikkeli-Juva-yhteysvälillä. Kyse on myös ympäristöllisestä asiasta. Huonolla tieosuudella jatkuvat hidastukset ja kiihdytykset lisäävät polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Ympäristön kannalta tärkeä kehitysaskel olisi saada matkavauhti mahdollisimman tasaiseksi. – Valtatie 8 on merkittävässä roolissa työmatkailun saralla. Tällöin puhutaan

Nelikaistaistuksella voittavat kaikki, sillä näin luodaan houkuttelevuutta ja uusia työpaikkoja.

Tarvitaan edelleen vahvaa poliittista vaikuttamista, jotta tavoite nelikaistaisesta valtatiestä saadaan toteutumaan.

– Tomi Suvanto –

– Riikka Piispa –

myös merkittävästä liikenneturvallisuusasiasta. Neljä kaistaa ja hyvät tievalot tekevät sekä ammatti- että yksityisajoista mukavampaa ja turvallisempaa, Suvanto huomauttaa.

Kaikkien Kasitien kuntien yhteinen asia Valtatie 8 nelikaistaistamiselle ja eritasoliittymille on tehty luonnos, jonka tavoite siintää vuodessa 2030. Kustannusarvio on ELY-keskuksen arvion mukaan 600-700 miljoonaa euroa. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Turun ja Porin kaupunkiseutujen väylähankkeet. – Asia nytkähti eteenpäin tämän vuoden eduskunnan lisätalousarviossa kaikkien

niiden kehittämiskohteiden osalta, jotka olivat siinä vaiheessa, että niille voitiin rahoitus myöntää. Se on hyvä viesti ja nyt pitäisi myös saada poliittinen päätös Eurajoen ja Laitilan eritasoliittymien rakentamisen rahoituksesta – heti kun suunnitelmat ja luvat näiden osalta valmistuvat, Suvanto sanoo. Hän muistuttaa, että kyse ei ole ainoastaan valtatie 8 kehityksestä, vaan myös siitä, miten investoinnit vaikuttavat jatkoliikenteeseen. Valtatie jatkuu Porista pitkälle Oulun eteläpuolelle Liminkaan asti ja toisessa päässä siirrytään yhdelle Suomen tärkeimmistä pääteistä eli Turun kehätielle.

– Jos ajattelemme tätä raumalaisten näkökulmasta, on Kasitie yhteys Helsinkiin ja toisinpäin. Näin ollen kyse ei ole vain tämän tieosuuden eteenpäin viemisestä, vaan useamman eri väylän yhteisen liikennöinnin kehittämisestä, Suvanto toteaa ja muistuttaa myös tunnin junan olevan kasitien jatke. – Kyseessä on tärkeä asia kaikille valtatie 8 varrella sijaitseville kunnille ja näiden elinkeinoelämälle. Nelikaistaistuksella voittavat kaikki, sillä näin luodaan houkuttelevuutta ja sitä kautta uusia työpaikkoja, mikä taas luonnollisesti parantaa alueellista hyvinvointia koko Lounais-Suomessa.

Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa ja toimialajohtaja Tomi Suvanto tekevät molemmat töitä kasitien nelikaistaistamisen eteen.

Sujuva liikenne

LISÄÄ VETOVOIMAA Teksti: Marko Östman Kuvat: Sanna Peräntie

Rauman kaupunki tekee parhaillaan selvitystyötä henkilöjunaliikenteen palauttamisesta Rauman–Kokemäen ja Tampereen väliseen liikenteeseen. Alueella tehdään myös kolmea muuta selvitystä, joissa tilaajina ovat Väylävirasto, Satakuntaliitto, Pirkanmaan liitto ja radanvarren (Pori/ Rauma–Tampere) kunnat sekä alueen kauppakamarit. Selvityksissä selvitetään eri henkilöliikennöintimalleja rataosuudelle, tavarankuljettamista ja infran päivittämisen tarpeita sekä Rauman seisakkeen rakentamista. – On erittäin positiivinen signaali, että Väylävirasto on aktiivisesti mukana sekä rahallisesti että muuten selvitystöissä. Se kertoo siitä, että valtion taholtakin on kiinnostusta näihin projekteihin ja he näkevät tässä selkeästi potentiaalia, Rauman kaupungin liikennepäällikkö Risto Peltonen kertoo. – Selvitysten perusteella näemme liikennöinnin ja infran arvioidut kustannukset

sekä liikennöinnin mahdollisuudet yhteysvälille. On tärkeää, että selvitykset tehdään huolella, jotta mikään ei jää puutteellisista selvityksistä kiinni, jos henkilöjunaliikennettä on mahdollista lähteä avaamaan ja siihen saadaan rahoitusta. Oman haasteensa tuo tavara- ja matkustajaliikenteen yhteensovittaminen. Tällä hetkellä Rauma–Kokemäki-radan käyttö painottuu teollisuuden tarpeisiin. – Mahdollinen matkustajaliikenne ei saisi haitata Rauman teollisuudelle tärkeää tavaraliikennettä. Aiemmassa selvityksessä näiden yhteensovittamisen on todettu olevan mahdollista, mutta asia pitää selvittää tasaisin väliajoin, sillä teollisuudessa tapahtuu koko ajan muutoksia, Peltonen taustoittaa. Mikäli matkustajajunat ryhtyisivät liikennöimään Raumalla, on vuonna 2015 valmistuneessa järjestämissuunnitelmassa arvioitu laituriseisakkeen paikaksi Leikarin

alueella sijaitsevan Prisman ja Citymarketin välisen pysäköintialueen reunaa. – Väylävirasto ja liikenne- ja viestintäministeriö tekevät lopullisen päätöksen liikennöinnin aloittamisesta, mikä

vaatinee myös kaupungilta panostuksia. Täytyy muistaa, että mikään ei tapahdu hetkessä. Selvitys- ja suunnittelutyö vie oman aikansa, ja jos niiden pohjalta päätetään lähteä rakentamaan infraa, vie sekin vähintään vuoden. Peltonen painottaa, että henkilöjunaliikenteelle on olemassa selkeä tarve logistisesti, mutta myös imagollisesti. – Mielestäni Rauman kokoiseen kaupunkiin kuuluu henkilöjunaliikenne. Se tuo matkustamisen helppoutta ja mukavuutta, mikä taas kehittää vetovoimaisuutta niin työ-, opiskelu- kuin lomamatkailunkin osalta.

Joustavuutta kutsuohjatulla joukkoliikenteellä Kehitystyötä tehdään myös kaupungin sisäisen joukkoliikenteen osalta. Peltosen mukaan nykymuotoinen kaupunkiliikenne, jossa linja-autot ajavat pääsääntöisesti lähes tyhjillään, on tullut tiensä päähän. – Aamun ja iltapäivän ruuhkavuoroja lukuun ottamatta meillä ei riitä nykyisen palvelun tarvitsemia joukkoja isoihin matalalattiabusseihin ja linjastoihin, joissa liikutaan kuin juna raiteilla. On mentävä eteenpäin ja haettava kestävää kehitystä pohtimalla uusia vaihtoehtoja, Peltonen sanoo. Vaihtoehtoiseksi tavaksi Peltonen ehdottaa pienemmällä kalustolla suoritettavan kutsuohjatun liikennöinnin kokeilua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ruuhka-aikojen aikataulutetuista reiteistä tarvitsisi luopua. – Palvelutaso tulee säilyttää, sillä tarve joukkoliikenteelle on olemassa. Kun huomioidaan koulukuljetukset, sote-kyydit ja joukkoliikenne, ei kutsuohjattu toiminta toisi nykyiseen verrattuna lisäkustannuksia. Tarkoitus olisi järkeistää syntyviä kustannuksia ja kehittää kaupunkilaisille tarjottavaa palvelua. Kutsuohjatun liikennöinnin hyviksi puoliksi Peltonen nostaa joustavuuden. Kantavana ajatuksena on, että vähäisetkin liikkumistarpeet saataisiin koottua toimivaksi tarjonnaksi samalla hinnalla kuin aiemmin. – Täytyy myös muistaa, että käyttötarve saattaa kasvaa, kun bussi menee sinne, minne sen toivotaan menevän. Tavoittelemme sellaista joukkoliikennettä, jonka kyytiin kaikkien kuntalaisten on helppo nousta. Tarpeen ja tarjonnan on kohdattava oikealla tavalla, Peltonen painottaa.

Pyynpäässä ensi keväänä LEIKKIKENTÄN AVAJAISET Teksti: Saija Laaksovirta

Vähäkinnontien varteen sijoittuva Pyynpään lähiliikuntapaikka täydentyi tänä syksynä leikkikentällä. Leikkikentän virallisia avajaisia vietetään keväällä Rauma-päivän yhteydessä 17.4. Pyynpään lähiliikuntapaikan puistopolut ja huoltotiet valaistuksineen sekä pysäköintialue rakennettiin vuosien 2016–2017 aikana. Vuoden 2018 aikana toteutettiin liikunta- ja leikkikenttäalueen pohjatyöt ja valaistus. Myös betoninen skeittiparkki rakennettiin alueelle viime vuonna. Kuluneen vuoden aikana alue täydentyi vielä ulkokuntoilualueella ja leikkikentällä. Lähiliikuntapaikka valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2019 aikana. – Leikkikentän turva-alustat ja hiekkatekonurmi asennettiin lokakuussa. Leikkikentän ja ulkokuntoilupaikan ympäristöä viimeistellään pitkin syksyä eli hiekkakäytäviä kunnostetaan, kiinteitä roska-astioita lisätään, pöytä-penkkiyhdistelmiä ja pyörätelineitä asennetaan ja ympäristöön istutetaan vähän puitakin, toimistohortonomi Pirita Sorsakivi Wihertoimesta kertoo. Raumalle oli pitkään suunniteltu skeittialueen rakentamista ja kuntalaisten toiveissa on tasaisesti esiintynyt tarve myös ulkokuntoilupaikalle. Vähäkinnontien varressa sijaitseva urheilukentän lähiympäristö soveltui kokonaisuuden toteutuspaikaksi. Alueelta puuttui myös laajempi leikkipaikka. – Pyynpään lähiliikuntapaikan leikkikentän leikkivälineissä voi tasapainoilla sekä kiipeillä ja uudenlainen karusellikeinukin tuli tälle kentälle, Sorsakivi sanoo. Leikkikenttä on aidattu ja sen alustaksi asennettiin hiekkatekonurmea.

Liikunnan iloa kaiken ikäisille Skeittiparkin, ulkokuntoilualueen ja leikkikentän muodostama kokonaisuus tarjoaa leikin ja liikunnan mahdollisuuksia kaiken ikäisille käyttäjille. – Lähistöllä on kouluja, päiväkoteja ja paljon asutusta, eli käyttäjiä on runsaasti. Tänne voi tulla kauempaakin, sillä alueella on oma parkkipaikka, Sorsakivi sanoo. – Erityisesti skeittiparkista on tullut jo paljon positiivista palautetta ja se on varsinkin scoottiväen kovassa suosiossa, liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederberg lisää.

Papinpellon vuoropäiväkodin pihalla lumiukkoa ihailevat Thelma Stenroos, Elias Valto, Alex Ahlsten sekä varhaiskasvatuksen opettaja Neea Kaskisto ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Henna Vuori.

Papinpellon

vuoropäiväkoti kutsuu leikkimään Teksti: Sini Gahmberg Kuvat: Minna Paananen

Rauman uusin päiväkoti on avoinna ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä. Aamuhämärässä leikkipihalle aukeavat ikkunat näyttävät päiväkodin vilkkaan arjen. Kirjoilla on noin 135 vuoropäivähoitoa tarvitsevaa lasta. Henkilökuntaa on kolmisenkymmentä. – Kuitenkaan meidän lapsemme ja henkilökuntamme ei ole koskaan päiväkodissa samaan aikaan paikalla, Papinpellon vuoropäiväkodin johtaja Miia Heino kertoo. – Vain joulun aikaan Papinpellon päiväkodissa lomaillaan muutama vuorokausi, jos hoidon tarvitsijoita ei ole. Sama toistuu juhannuksena, muutoin arki rullaa päivin ja öin viikosta toiseen, Miia Heino kertoo.

Leikkipiha on suuri ylpeyden aihe Vuoropäiväkoti aukesi 12. elokuuta, ja tulevien asiakkaiden tutustumispäivää vietettiin muutama päivä aikaisemmin.

– Uusi päiväkoti ihastutti sekä lapsia että heidän perheitään. Erityisesti piha oli lasten mieleen, ja he olisivat halunneet heti jäädä leikkimään päiväkotiin, Heino sanoo. Eikä ihme, sillä isolla pihalla on keinujen ja kiipeilyverkkojen lisäksi liikennepuisto ajoratoineen ja tankkauspisteineen. Pienimmillä on oma pihansa. Päivän sarastaessa päiväkodin pihassa lapset vilistävät tonttulakeissaan. Orastavaa joulun odotusta on ilmassa.

Varhaiskasvatus ajastettu vuorohoidon rytmiin 3-5-vuotiaiden Kanervahuppujen ryhmässä aamu alkaa klo 6.30 ja päivä päättyy klo 21.00. – Lapsi saa hoitoa näiden aikojen ulkopuolellakin, mutta muissa ryhmissä, Heino täsmentää. Aamupalaa syödään puoli yhdeksän maissa. Aamupiirin ja lounaan välissä leikitään pienryhmissä, lauletaan, satuillaan, jumpataan, retkeillään, pelataan tai harjoitetaan kädentaitoja. – Vuoropäiväkodissa nämä opetukselliset hetket järjestetään kaksi kertaa päivässä: aamulla ja iltapäivällä. Näin taataan lapsen oppiminen päivähoitoaikataulusta riippumatta. Esimerkiksi eskarilaisten opetusta järjestetään aamuja iltapäivällä, Heino sanoo. Iltapäivän aloittavat lepohetki ja välipala. Sen jälkeen vuorossa on päiväpiiri ja toinen päivän leikkihetkistä, jossa on vastaavaa toimintaa kuin aamupäivällä.

Papinpellon päiväkodin johtaja Miia Heino luotsaa vuoropäiväkodin arkea.

Kanervahupun ensimmäiset lapset ja aamuvuoron henkilökunta lähtevät kotiin jo iltapäivän ensimmäisinä tunteina. Iltapäivällä myös ulkoillaan. Päivällinen tarjoillaan klo 17.30, ja iltapala tästä pari tuntia myöhemmin. Päivällisen jälkeen ryhmiä yhdistellään tarpeen mukaan.

Tilat vastaavat vuorohoidon tarpeita Päiväkotirakennus on varta vasten suunniteltu päiväkotikäyttöön. Lapset hoidetaan päiväkodin kuudella erillisellä kotialueella. – Alle kolmevuotiailla ja esikoululaisilla on omat kotialueensa sekä kolme aluetta on tarkoitettu 3–5-vuotiaille lapsille. Näiden lisäksi päiväkodissa on erillinen ja muita alueita suurempi kodinomaisempi vuorohoidon kotialue, jossa hoidettavien lasten ikäjakauma on 1–7 vuotta, Heino kertoo. – Tiloista on pyritty tekemään moninaisiin leikkeihin sopivia ja hyvin muunneltavia. Ryhmätilat ovat myös toisiinsa yhteydessä leikki- ja lepohuoneiden jatkumona, jolloin liikkuminen huoneesta toiseen on helppoa, Heino sanoo. Lattiamatot luovat kodikasta tunnelmaa ja kattojen akustiikkalevyt eristävät ääntä hyvin. Päiväkodin väreissä on maanläheisyyttä ja ne perustuvat ilmaan, veteen, tuleen ja maahan, jolloin kaksi ryhmätilaa ovat väriltään murretun sinisiä, kaksi oranssia ja kaksi vaaleanvihreän sinisiä. – Yhteisiä tiloja ovat ruokailutila ja liikuntasali/monitoimitila, jota käytetään muun muassa tulevassa joulujuhlassa. Lisäksi päiväkodissamme on upea sauna ja pesuhuone, joita käytetään ahkerasti, Heino kertoo.

Uusi rakennus sopii päiväkotikäyttöön. Meillä on täällä väriä, valoa ja tilaa, päiväkodin johtaja Miia Heino esittelee. – Yhdessä pätevän henkilökunnan kanssa arki sujuu, hän toteaa.

Joulunaika JOULUKALENTERIIKKUNA AUKEAA TAMMELASSA 13.12.

TAMMELAN JOULUPIHA Pe 13.12. klo 17–21 La–su 14.–15.12. klo 10–16, Vanhan Rauman Tammela, Eteläpitkäkatu 17

Muut Vanhan Rauman tunnelmalliset joulukalenteri-ikkunat: rauma.fi/joulu

Talossa leijailee joulun tuoksu, sillä Nuorten työpajan tontut ovat valmistaneet riisipuuroa, pannukahvia ja leivonnaisia kahvilaan. Sieltä voi myös ostaa mukaansa jouluisia tuotteita. Tammelassa on joulupukin tonttuineen hyvä pitää sivukonttoriaan ja valmistella varsinaista joulujuhlaa. Heitä voi käydä tervehtimässä päärakennuksessa, esittää joululahjatoiveita ja vaikkapa kuvauttaa itsensä heidän seurassaan. Tammelan verstaalla toimii Mestaritontun kierrätyspaja. Pajasta löytyy kohtuuhinnalla kaupungin kierrätettyjä kalusteita, jotka on kunnostettu Nuorten työpajalla. Pihalla on lampaita ja sieltä saa ostaa lammastilan tuotteita mm. taljoja, säilykelihaa ja villalankaa. Myös seppä takoo pihalla ahjonsa ääressä perinteisiä tuotteitaan.

JOULUPUKKI KONTTORILLAAN RAUMAN TORIN ÖYSTISSÄ e 29.11. klo p la 7.12. klo su 8.12. klo pe 13.12. klo la 14.12. klo su 15.12. klo ti 17.12. klo la 21.12. klo su 22.12. klo

17.30–19.30 10.30–13.00 11.00–13.00 17.30–20.30 10.30–13.00 11.00–14.30 10.00–11.00 10.30–13.00 11.00–13.00

TAITEILIJOIDEN TYÖHUONEET AVOINNA Arja Nummen työhuone Kauppakatu 15, sisäpiha 4.12., 11.12., 18.12., 21.12. klo 13–17

Galleria Keinutuoli Itäkatu 4 as. 4 la 30.11. klo 11–14

Galleria Kempas Ylinenkatu 6 14.–22.12. klo 15–17

Galleria Sanna Saarinen

K AUNEIMMAT JOULULAULUT ti 3.12. klo 18 Kodiksamin monitoimikoulu, Kodiksamintie 403 ke 4.12. klo 18 Voiluodon kylätalo, Anttilantie 3 su 8.12. klo 15–17.30 Lasten Kauneimmat Joululaulut ja askartelupajat, Meriristi, Varhontie 14 ti 10.12. klo 10 Kymppiluokan Kauneimmat Joululaulut, Meriristi klo 18 Kortelan Jyrkänkallio, Veljentie 12 ke 11.12. klo 18 Kaukolan kylätalo, Narvintie 30 pe 13.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut ja Lucian päivän juhla, Kaaron seurakuntakoti, Metsätähdentie 20 la 14.12. klo 18 International Christmas Carols service, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 su 15.12. klo 13–19 Kauneimmat Joululaulut -maraton, Pyhän Ristin kirkko klo 16 Enkelikirkko ja Kauneimmat Joululaulut, Kodisjoen kirkko, Kodisjoentie 1445 ti 17.12. klo 12 Monnan kappeli, Kodisjoentie 284 ke 18.12. klo 18 Vermuntilan rukoushuone, Vermuntilantie 163 to 19.12. klo 18 Lapin kirkko, Kirkkotie 23 klo 18 Lokki-talo, Satamakatu 2 pe 20.12. klo 19 Franciscus-kuoron Kauneimmat Joululaulut, Pyhän Ristin kirkko la 21.12. klo 12 Kauppatori su 22.12. klo 10 Kauneimmat Joululaulut -jumalanpalvelus, Pyhän Ristin kirkko klo 14 Kulamaan laavu, Korpitie, Vermuntila to 26.12. klo 15 Lapin seurakuntakoti, Hiedastentie 6 su 5.1. klo 15 De Vackraste Julsångerna i Kuappla, Jokiranta 5 ma 6.1. klo 16 Unajan seurakuntakoti, Unajantie 332

Itäkatu 4, sisäpiha la 30.11. klo 11–14

Ateljee Eila Minkkinen Vanhankirkonkatu 20 pe-ma 20.–23.12. klo 12–16

Keramiikkataide Kirsi Backman Kuninkaankatu 21 ke klo 10–17, la klo 10–14 7.–15.12. ke 10–17, la 10–15, su 12–15 16.–22.12. ma-pe 10–17, la 10–15, su 12–15 23.12. klo 10–15 ja 28.12. klo 10–14

Keramos Isokirkkokatu 1 9.11.–21.12. klo 11–14 pe 13.12. klo 15–21

Rauman Taidegraafikoiden työhuone Kuninkaankatu 44, sisäänkäynti sisäpihalta la 30.11. klo 11–14

Raumalla 2019 JOULUNAJAN TAPAHTUMIA

pe 29.11. klo 17.30–19.30 Joulunavaus keskustassa

la 30.11. klo 10–14 Jouluinen lauantai keskustassa

klo 11–15 Joulumyyjäiset, Nokan taidetorppa, Suvitie 10

la 14.12. klo 10–13 Rauman Lännen Marttojen ja Avainmarttojen joulumyyjäiset, Seurakuntatalo, Luostarinkatu 1

klo 10–14 Jouluinen lauantai keskustassa

klo 12–14 Hyväntekeväisyysjärjestöjen joulumyyjäiset, Poselli, Nortamonkatu 12

klo 11–14 Rauman Järjestötalon joulumyyjäiset, Järjestötalo, Siikapolku 1

su 1.12.

klo 11–15 Joulumyyjäiset, Nokan taidetorppa, Suvitie 10

klo 18 Adventtivesper, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

klo 11–16 Rauman Taiteilijaseuran ja Rauman Taidegraafikoiden myyntinäyttely, Vanha kansalaisopisto, Vähäkoulukatu 8

klo 13–14 Jouluinen Vanhan Rauman opastettu kävelykierros, lähtö Vanhan Raatihuoneen edestä

klo 14 ja klo 17.30 Turun seudun tanssioppilaitoksen joulunäytös, Rauma-sali, Satamakatu 26 klo 17 Joulukonsertti, Rauman Työväen Mieslaulajat, Poselli, Nortamonkatu 12

ma 2.12. klo 19 Rauman musiikkiopiston laulajien joulukonsertti, Nuortentalo, Hallikatu 12 ti 3.12.

klo 18 Rauman Naisvoimistelijoiden joulunäytös, Rauma-sali, Satamakatu 26

la 7.12.

klo 10–14 Jouluinen lauantai keskustassa

klo 13–14 Jouluinen Vanhan Rauman opastettu kävelykierros, lähtö Vanhan Raatihuoneen edestä

su 15.12. klo 11–16 Jouluiset torimarkkinat, Kauppatori

klo 10–14 Joulumyyjäiset, Lapin työväentalo, Hinnerjoentie 15

klo 17 Lounais-Suomen lähetysalueen joululauluilta, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

ti 10.12. klo 18 Rauman musiikkiopiston kuorojen joulukonsertti, Nuortentalo, Hallikatu 12

klo 11–16 Rauman Taiteilijaseuran ja Rauman Taidegraafikoiden myyntinäyttely, Vanha kansalaisopisto, Vähäkoulukatu 8

klo 13 ja 16.30 Turun seudun tanssioppilaitoksen joulunäytös, Rauma-sali, Satamakatu 26

klo 17 Rauman Taitoluistelijoiden joulunäytös Leijonakuningas, Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23

klo 19 Joulukonsertti, Rauman Mieslaulajat ja Eurajoen Mieskuoro, Poselli, Nortamonkatu 12

to 12.12. klo 19 Rauman kamarikuoron joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

ma 16.12. klo 18 Karin koulun musiikkiluokkien joulukonsertti, Karin koulun sali, Savilankatu 5

pe 13.12. klo 14–21 Rauman Taiteilijaseuran ja Rauman Taidegraafikoiden myyntinäyttely, Vanha kansalaisopisto, Vähäkoulukatu 8

ti 17.12. klo 18 Karin koulun musiikkiluokkien joulukonsertti, Karin koulun sali, Savilankatu 5

klo 15–15.40 Liekistä led-valoihin -opastus, Rauman museo, Marela, Kauppakatu 24

klo 17 Rauman musiikkiopiston Luciakulkueen esitys, Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo, Syväraumankatu 41

klo 17–21 Lucian-päivä Tammelassa, Rauman Nuorten työpajan järjestämää ohjelmaa, Eteläpitkäkatu 17

klo 18–21 Tonttujen yö keskustassa

klo 18.30 Turun seudun tanssioppilaitoksen joulunäytös, Rauma-sali, Satamakatu 26

la 21.12. klo 9.30–12.30 Rauman Eläkeläisten joulumyyjäiset, Poselli, Nortamonkatu 12

klo 10–14 Jouluinen lauantai keskustassa

ti 24.12. klo 11.30 Yksinäisten joulu, Järjestötalo, Siikapolku 1

klo 11.50 Joulurauhan julistus, Kauppatori Osa tapahtumista on pääsymaksullisia. Muutokset mahdollisia. Katso lisätiedot jouluisista tapahtumista: rauma.fi/tapahtumat/kalenteri/.

MUSEOKAUPAN JOULU Kistupuadista kauniit ja kestävät lahjat pukinkonttiin! Valikoimissamme on laadukkaita paikallisten kädentaitajien tuotteita, kuten kynttilöitä, koruja, villa-asusteita sekä raumanpitsiä monessa muodossa. Meiltä löydät myös perinteiset lasiset joulupallot, vanhanajan joulukalenterit sekä käsintehdyt joulukortit. Kistupuad palvelee Vanhalla Raatihuoneella ti-pe klo 12–17, la 10–14 ja su 11–17.

MINUN PAIKKANI

Rakkaus kotikaupunkiin syntyy paikoista ja ihmisistä – ennen kaikkea niiden luomista muistoista. Tässä juttusarjassa tutustumme tunnettujen paikallisten ihmisten rakkaisiin paikkoihin Raumalla sekä niiden nostattamiin muistoihin.

– Kerttu Horila –

Mielenhappea

katse kaukana horisontissa Teksti: Marko Östman Kuvat: Sanna Peräntie

Kuvanveistäjä Kerttu Horila viettää eläkepäiviään aivan kuten monet muut taiteilijat – tekemällä työhuoneellaan taidetta. Horilan työhuone sijaitsee Vanhassa Raumassa hänen kotitalonsa yhteydessä. Toinen tärkeä paikka Raumalta löytyy merenrannalta Fåfängasta. Kerttu Horilan mielestä teoksen tulee kertoa katsojalle tarinoita esimerkiksi ilmeillä, käsien asennoilla, vaatteilla ja kehon liikkeillä.

Fåfangan alue on saanut ylleen syksyisen väripeitteen. Kerttu Horila ihastelee maisemaa ja uuteen loistoonsa kunnostettua maauimalaa. Miksi juuri tämä alue on kuvanveistäjälle tärkeä? – Minulla on paljon henkilökohtaisia mieltymyksiä tähän paikkaan. Aivan ensimmäinen ihastus tapahtui vuonna 1974, kun muutimme Raumalle. Lähdimme mieheni kanssa pyöräretkelle katsomaan, missä meri sijaitsee. Paikan päällä huomasimme iloksemme, että täällähän on maauimala aivan kuten Helsingissä, jossa aiemmin asuimme. Ihastuimme koko alueen kauneuteen. Horilan nyt jo aikuiset lapset olivat tuolloin pieniä. Suuntautuivatko perheen yhteiset retket merellisiin maisemiin? – Ehdottomasti, ja suuntautuvat edelleen. Kun lapset olivat pieniä, teimme piknik-reissuja uimarannalle. Nykyään käymme mieheni kanssa kahdestaan pyöräretkillä Fåfangassa. Aluetta on viime vuosina kehitetty aktiivisesti. Rantakahvilat, uusi Löylymestari-sauna, kesäteatteri, tanssipaviljonki ja leirintäalue ovat todella upeita. Tämä alue on niin hieno, että täällä tulee toisinaan sellainen olo kuin olisi ulkomailla. Horila on asunut Vanhassa Raumassa jo 30 vuotta. Millä tavoin kotipihan rauha ja Fåfanga eroavat toisistaan? – Vanhassa Raumassa meillä on kiva suojaisa piha, jossa voin hoitaa puutarhaani. Tykkään lähteä välillä Fåfängaan, sillä sieltä näkyy kauas horisonttiin. Meri on minusta pelottava, mutta siellä näkee taivaan, pilvet ja lentävät linnut. Saman kokemuksen saan Itä-Suomessa sijaitsevan mökkimme järvenrannassa. Työhuoneen ikkunasta avautuu kotipihan kaunis puutarha. Minkälaisen ympäristön ja tunnelman luova työ vaatii? – Ensisijaisesti se vaatii yksinäisyyttä ja hiljaisuutta. Pystyn luomaan silloin, kun saan olla omissa ajatuksissani. Suunnittelu vaatii paljon pohdiskelua, asioiden tutkimista ja luonnostelua. Mielestäni myös veistoksissa tulee olla juoni. Teoksen tulee kertoa katsojalle tarinoita. Ne muodostuvat muun muassa ilmeistä, käsien asennoista, vaatteista ja kehon liikkeistä. Rauman kaupunkialueella on useita Horilan tekemiä julkisia veistoksia. Näitä

Kerttu Horila on tehnyt pyöräretkiä Fåfängaan 1970-luvulta saakka.

ovat esimerkiksi usein Hauenguanossa paikallisia ja turisteja ihastuttava Rauma Flikk sekä kesäaikaan kanaalissa olevat Kolme sulotarta. Miten taiteilija itse kokee teostensa saaman huomion? – Rauma ja raumalaiset ovat kohdelleet minua todella hyvin. Rauma Flikk on käyttötaidetta, eli siihen saa koskea. Sitä valokuvataan paljon, ja siihen myös samaistutaan ja rakastutaan. Onhan se tietenkin tekijän sydäntä lämmittävä asia. Itselleni rakkain teos on aina se viimeisin valmistunut veistos.

eri kokin tekemiä aterioita, sillä mieheni tekee jouluruoat, vanhin tyttäreni tuo tullessaan lanttulaatikon ja nuorin silakat.

Parhaillaan Horila työstää veistoksia ensi kesänä Keravan taidemuseossa järjestettävään kutsunäyttelyyn. Minkälaisia teoksia tällä hetkellä valmistuu? – Nyt kun olemme mieheni kanssa molemmat eläkkeellä, hän pyörittää arkea ja minä saan keskittyä täysin veistosten tekemiseen. Tällä hetkellä keskityn teoksissa vanhempiin naishenkilöihin. Luovassa työssä huomisesta ei koskaan tiedä, minkälaisia ideoita tulee mieleen. Vastapainoksi vapaa-ajalla poljen kuntopyörää, katselen elokuvia ja kuuntelen äänikirjoja. Pidän myös hitaista ja rauhallisista aamuista.

1. FÅFÄNGA Koko alue tarjoaa mielenhappea. Siellä on tilaa ja aktiviteettia. Nautin siitä, että raumalaisilla on hyvät mahdollisuudet liikkua upeissa maisemissa.

Joulukuu kolkuttelee jo ovella. Mitkä asiat luovat joulun tunnelman? – Ryhdyn jo marraskuussa koristelemaan pihaa valoilla. Jouluun kuuluu ehdottomasti koristelut, yhteinen aika lasten ja lastenlasten kanssa sekä hyvä perinteinen ruoka. Meillä nautitaan kolmen

Yksi joululahjakin on tiedossa. Kyseessä on sopiva sekoitus perinnettä ja huumoria. – Molemmat tyttäret antavat minulle joka vuosi saunamittarin. Meidän saunassamme on yksi seinä täynnä saunamittareita. Niiden kohdalla ainoa toive on, että mitä hauskempi, sitä parempi.

TOP 3 -PAIKAT

2. TYÖHUONE Työhuone on minun valtakuntaani, jossa minulla on työrauha. Rakennutimme tilan kotitalon pihapiiriin 30 vuotta sitten. Olen etuoikeutettu, sillä harvalla taiteilijalla on näin isoa työhuonetta. 3. VANHA RAUMA Vanha Rauma kokonaisuudessaan on ainutlaatuinen, mutta etenkin siellä sijaitseva Rauman taidemuseo on minulle läheinen. On tärkeää, että sitä tuetaan ja siitä pidetään hyvää huolta, jotta siellä voidaan vastaisuudessakin järjestää hyviä näyttelyitä.

Pitsiviikosta kertova artikkelisarja muistelee 50 vuotta täyttävän kaupunkifestivaalin värikkäitä vaiheita ja virstanpylväitä. Ensimmäinen osa sukeltaa Pitsiviikon kahteen ensimmäiseen vuosikymmeneen.

Raumanpitsiviikko

– menestystarina jo syntyessään Teksti: Saana Jaakkola

Tykkimyssyjen kultakaudella Raumalla kukoistanut pitsinnypläys tuntui 1970-luvun modernissa maailmassa hennon hämärältä, romanttiselta legendalta. Aikoinaan merkittävän elinkeinon ja sukupolvelta toiselle periytyneen kädentaidon pelättiin vaipuvan pysyvään horrokseen. Kun ajatus pitsin ja nypläysperinteen ympärille kietoutuvasta tapahtumasta syntyi 60- ja 70-lukujen taitteessa, oli kaupungilla luja tahto pyyhkiä romantiikan tomuhiukkaset pitsiperinteiden päältä ja pukea raumalainen pitsi nykyaikaan. Aloitteen teki matkailulautakunnan varapuheenjohtaja Pentti Jääskeläinen. Määrärahan puuttuessa hätiin astui Rauman taidemuseon intendentti Alpo Sarava, joka

1971 Ensimmäinen Raumanpitsiviikko järjestetään 23.7.–1.8.1971.

1970

Tarvetta trumbuttajalle Raumanpitsiviikko oli menestys avajaisistaan alkaen. Pitsinäyttelyyn tutustui tuhansia vieraita, raumanpitsi vietiin käsistä ja pitsitilausten tulva työllisti nyplääjiä pariksi vuodeksi eteenpäin. Kritiikkiäkin kesätapahtuma keräsi. Länsi-Suomen yleisönosastolle kirjoittanut turkulaisvieras moitti kommentissaan

1974 Raumanpitsiviikko ylittää 10 000 kävijän rajan. Kirstin pihassa on nyplääjä kesäsunnuntaisin.

huonoa tiedottamista, kun ”taksimiäskään” ei osannut häntä pitsinäyttelyyn viedä. ”Pankka trumputtaja liikkel”, hän kehotti kirjoituksessaan. Matkailulautakunta kuunteli kehitysehdotuksia tarkalla korvalla. Jo seuraavana vuonna Pyyrman trumbutti Raumanpitsiviikon avatuksi, ja on tehnyt niin joka vuosi siitä lähtien.

Raumanpitsille ansaittu arvostus Toinen Raumanpitsiviikko toi mukanaan purjehduksia, taidenäyttelyitä, opastettuja kierroksia, toritanssit ja ”marttattem buffetin”, joka tarjoili purjelaivakauden perinneherkkuja lapskoussia, topseilvellinkiä ja pankakkoa. Laajenevasta ohjelmasta huolimatta pääroolissa loisti raumanpitsi. Rauman oma pitsi-insinööri ja tapahtuman suojelija John Östman harmitteli avajaisissa, kuinka herkkäuskoisia petetään myymällä

1977 Mirku Flika esittää pitsitanhun ensimmäistä kertaa taidemuseon pihalla.

1975 1972 Pyyrman trumbutta ensimmäistä kertaa Raumanpitsiviikon avatuksi.

järjesti Nypläyksen Harrastajina tuolloin tunnetulle Nyplääjät ry:lle näyttelytilat. Perjantaina 23. heinäkuuta 1971 Pinnalan pihassa avattiin historian ensimmäinen Raumanpitsiviikko, joka tänään on yksi Suomen vanhimmista yhtäjaksoisesti järjestetyistä kaupunkifestivaaleista. Taidemuseon näyttelyssä oli esillä toistasataa raumanpitsiä. Knypylöillään taituroivat nyplääjät kertoivat työnsä lomassa raumalaisen pitsin historiaa ja syntyvaiheita, ja myynnissä oli ensi kertaa raumanpitsin tavaramerkillä nimettyä pitsiä.

1980 1976 Nyplääjäpatsas julkistetaan Helsingintorilla.

1978 Kruunataan ensimmäinen Pitsimissi, 17-vuotias Jaana Saarnio.

1979 Raumanpitsiviikon kirjoitusasu muuttuu muotoon Rauman pitsiviikko.

”Vanhan kansanperinteen säilyttäminen raumanpitsin muodossa on kaunista kuin monisärmäinen timantti.” – Neljännen Raumanpitsiviikon avannut kansanedustaja Pirkko Työläjärvi –

tehdasvalmisteisia pitsejä raumanpitsinä. Pitsiviikon tärkein tehtävä olikin auttaa jokaista ymmärtämään raumanpitsien todellinen arvo. Leiväksi ei pitsinnypläys enää 70-luvulla lyönyt: nyplääjän tuntipalkaksi arvioitiin 50 penniä. Silti Raumanpitsiviikolla myytävä pitsi loppui joka vuosi kesken.

Kunnianosoitus nyplääjien työlle Kuudes Pitsiviikko toi kauppatorille kaksipäiväiset pitsimarkkinat, ja uusi teemapäivä, Raumanmeren päivä, kunnioitti raumalaista merenkulun historiaa. Pitsiviikon päätapahtuma oli Kauko Räikkeen Pitsinnyplääjäpatsaan julkistus, joka keräsi Helsingintorille satoja ihmisiä. Ohjelma monipuolistui vuosi vuodelta. Pitsimissikilpailu syntyi toritapahtuman

Rouva Anna Palmu nyplää Pitsiviikon näyttelyn avajaisissa Rauman taidemuseolla 1971.

yleisömagneetiksi vuonna 1978, ja samana vuonna pitsinäyttelyt laajenivat kansainvälisiin pitseihin. Pitsiviikon alkuperäinen tarkoitus nostaa esiin raumalaisen pitsin ja nypläysperinteen merkitys ei jäänyt taka-alalle. Sen muisti Nyplääjät ry:n 40-vuotisjuhlanäyttelyssä 80-luvun lopussa myös kansanedustaja Pirkko Työläjärvi tervehdyksessään: ”Bryssel on pitsinnypläyksen maailman keskipiste, mutta Rauma on Suomen Bryssel”.

”Raumanpitsi ei ole vain mestarillista käsityötä – se on mitä suurimmassa määrin hilpeää tarinaa omalaatuisesta kotiseutuperinteestä ja sen persoonallisista vaalijoista.” – Rauman kaupungin tiedote 1970-luvulta –

1980 Pitsiviikko täyttää 10 vuotta. Juhlavuoden ohjelmassa on mm. ensimmäinen Pitsihölkkä.

1984 Pitsiviikon tapahtumat keskittyvät yhä enemmän Vanhan Rauman kaduille ja pihoille.

1987 Nypläyksen Harrastajien pitsinäyttely siirtyy Poselliin. Pits-Priia avataan.

Bitsviikom biän sanakiri: Pyyrman = Kaupungin tiedottaja ennen sanomalehtiaikaa, välitti tietoa rummuttamalla eli trumbuttamalla. Knypylä = Tavallisesti puusta sorvattu pitsinnyplääjän työväline, johon lanka kierretään. Muualla Suomessa nypylä. Tykkimyssy = Aikuisen naisen kovetettu päähine, jossa on pitsireunus. Kuuluu yhä länsisuomalaisten naisten kansallispukuihin. Raumanpitsi = Rauman pitsi eroaa muusta Suomesta hienommalla langalla ja korkeammalla laadulla. Raumanpitsi-brändi luotiin ensimmäiselle Raumanpitsiviikolle 1971.

1989 Kalatorin pitsi- ja käsityöläismarkkinat järjestetään ensimmäistä kertaa.

1985 1982 Rauma täyttää 540 vuotta. Juhlavuoden päätapahtumana uusi näyttelykohde Marela avataan yleisölle Rauma-päivänä 17.4.

1983 Nyplääjien Pitsisoppi avataan Knapin talossa.

1990 1986 Järjestetään pitsikilpailu, jonka voittavat perinteisten pitsien osalta Eeva Saijonkivi ja nykypitsien osalta Marketta Palo.

1988 Lönnströmin kotimuseo viettää avajaisiaan samana päivänä Pitsiviikon kanssa.

PATSAAT & VEISTOKSET

Juttusarjassa esitellään Rauman patsaita, muistomerkkejä ja ulkoilmaveistoksia.

Keskuspuistossa

KATSEET HORISONTISSA Teksti: Marko Östman Kuva: Elmeri Elo

Kukapa ei olisi ihastellut Keskuspuiston vesialtaan yllä horisonttiin ruorin äärellä tähystäviä herrasmiehiä. Kyseessä on Tasala Vilkkua ja Hakkri Iiroa esittävä purjelaiva-aikakauden muistomerkki, joka ihastuttaa aikuisia ja lapsia vuodesta toiseen.

Merikaupungille maineensa mukainen veistos Pitkät perinteet merenkulkuun omaava Rauma sai jo 1930-luvulla ehdotuksen, jonka mukaan kaupungin olisi saatava merimiespatsas. Ehdotusta kypsyteltiin niin Nortamo Seoran kuin Rauman Killan toimesta. Asia sai todenteolla merituulta alleen, kun kirjailija Hj. Nortamon 100-vuotisjuhlat lähestyivät. Kun varainkeruun kautta hankitut ja kaupungin rautatien myyntituloista hank-

keeseen lupaamat rahat olivat kasassa, asetti Rauman kaupunki yhdessä Rauman ammattillisen paikallisjärjestö ry Rauman Killan ja Nortamo Seoran kanssa toimikunnan. Tämän tehtäväksi tuli hankkia raumalaisuuteen vahvasti liittyvä veistos. Paikallisuutta korostavan veistoksen tekijäksi valikoitui tuolloin Raumalla asunut kuvanveistäjä Kauko Räike. Taiteilija oli tunnettu paitsi monista sankaripatsaistaan, myös useista julkisista veistoksista, muotokuvista, mitaleista ja näyttelyistä. Räikkeen teoksiin lukeutuu myös myöhemmin vuonna 1976 Rauman Helsingintorille pystytetty Nyplääjäpatsas. Taiteilijaa luonnehdittiin konstruktivistiksi, ja hänen figuratiiviset veistoksensa ovat geometrisesti tyyliteltyjä.

Ulos maailmaha viä, meijä jäljetön diä Se, että Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro tähystävät tänä päivänä juuri Keskuspuistossa, ei ollut ilmiselvää. Kun patsas oli valmis, aiheutui kinaa sen sijoituspaikasta. Vaihtoehdoiksi nousivat niin kauppatori, Helsingintori kuin Nortamon aukiokin. Samaan aikaan ehdotettiin jopa niin radikaalia ratkaisua, että Kanali Helm nostettaisiin paikaltaan, jotta uusi teos voitaisiin sijoittaa kaupunkia halkovan kanaalin varrelle. Tässä kohtaa esiin astui kaupunginhallitus, joka teki päätöksen muistomerkin sijoittamisesta nykyiselle paikalleen Keskuspuistoon. Sillä sijoilla ovat Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro seisoneet ylväinä jo lähes 60 vuotta. Hj. Nortamon jaarituksien maankuulut sankarit julkistettiin yleisölle Nortamon 100-vuotisjuhlien yhteydessä kesäkuussa 1960. Arkkitehti Eero O. Karin suunnitteleman vesialtaan ja jalustan päällä merimiehet katselevat kohti Raumanlinnaa ja sen ravintolaa. Moni onkin todennut, että ”Oikeaan suuntaan pojat on laitettu. Kovasti mielelläänhän he maissa astelivat trahtööriin ja rommtotien pariin.” Jalustaan on kaiverrettu merikaupunkiin vahvasti liittyvä, Hj. Nortamon Merimieste läksilaulusta otettu lause: Ulos maailmaha viä, meijä jäljetön diä. Paljastustilaisuuden yhteydessä puheen piti raumalaiskirjailija Tauno Koskela: ”Kyll hes siink kummingi ovak, kaks miäst, kaks raumlaist merimiäst, ja siint tyäs, ko o viäläkki mone Rauma miähe jokapäevän dyä. Kaukan on nyk koto, kaukan haminatte lysti. – Iiro o ruaris. Vilkk, ko semnen giri miäs ol ja tuns kaikk kometi ja planeti ja ol kapteen arvoldas – on giivent täkill hängi. Siitt me ymmärrä, et siin ovat totisep paika. Ruarmiäs katto ylöspäi seileihi, etei nef flagama bääs, kapteeni silmä ovat terotetu ettippäi – nii he kattova. Se o merimiästen dapa ja stää olis hyvä muistat tääl maisakki.”

Rauman Lukko ry:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Mikko Aikko on ylpeä Special Hockey -toiminnasta.

Ilo tarttuu, kun ollaan hyvässä seurassa ja onnistutaan yhdessä.

Special Hockey -toiminta

TOTEUTTAA UNELMIA

Teksti: Marko Östman Kuvat: Marko Östman ja Rauman Lukko ry

Urheiluun kuuluu kiinteästi liikkumisen ilo, onnistumisen riemu ja ystävyys. Kaiken tämän aistii Tuki-Areenan kentän laidalla, kun käynnissä on erityislapsille suunnatun Special Hockey -joukkueen harjoitukset. – Ilo tarttuu, ja sehän on hyvä asia. Täällä kaikesta aistii suoraan sydämestä pulppuavan ylpeyden siitä, että nämä lapset saavat olla osa isoa Lukko-perhettä. Mielestäni kaikilla tulee olla mahdollisuus liikkua hyvässä porukassa ja toteuttaa sitä kautta omia unelmiaan, Rauman Lukko ry:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Mikko Aikko hymyilee. Parhaillaan on käynnissä Special Hockey -toiminnan toinen kausi. Lukko aloitti toimintansa ensimmäisenä Liiga-seurana vuoden 2018 tammikuussa. Myös Porin Ässät on käynnistänyt oman Special Hockey -toimintansa. Tämä mahdollistaa myös joukkueiden välisen yhteistyön. Muistakin Liiga-seuroista on tehty tutustumiskäyntejä Raumalle. – Toimintaa suunniteltaessa havaitsin, että tälle oli selkeä tarve ja me seurana pystymme tarjoamaan laadukasta jääurheilutoimintaa. Lukolta löytyy tilat ja osaavia ihmisiä organisoimaan tämänkaltaista toimintaa. Special Hockey -toimintaa suunniteltiin yhteistyössä muun muassa kaupungin erityisliikuntapalveluiden ja erityiskoulujen kanssa. Tätä nykyä myös Jääkiekkoliitto panostaa erityislasten harrastusmahdollisuuksien kehitystyöhön. – Kaikki liputtivat tämän tärkeän asian puolesta, ja jokainen antoi siihen oman panoksensa. Kouluista saimme kannustavaa viestiä, joten etenimme yhteisiin

suunnittelupalavereihin. Aistin, että olemme sellaisen asian äärellä, että tämä homma tullaan varmasti toteuttamaan, Aikko kiittelee.

Jokaisen on helppo tulla mukaan Special Hockey -toimintaan ovat tervetulleita kaikki Rauman ja lähialueiden erityistä tukea tarvitsevat lapset, jotka syystä tai toisesta eivät voi osallistua ikäkausijoukkueiden toimintaan. Tällä hetkellä mukana on aktiivisesti yhteensä 24 tyttöä ja poikaa, jotka ovat iältään 7-16 -vuotiaita. – Vanhemmilla voi olla pelko siitä, että pärjääkö oma lapsi tällaisessa porukassa. Sen kynnyksen me haluamme murtaa. Olemme panostaneet toiminnan laatuun ja ympäristöön, jotta jokaisen on helppo olla mukana, Aikko painottaa. Joukkueen jäseneksi ei tarvitse heti ilmoittautua, vaan harjoituksiin voi tulla ensin katsomaan tai kokeilemaan. – Ohjaajina meillä on lasten vanhempien lisäksi kolme jääkiekkotaustaista henkilöä, jotka työskentelevät myös Pohjoiskehän koululla erityislasten avustajina. Lukko on kehittänyt viime aikoina toimintaansa isoin askelin. Special Hockey, Kettu-liiga, Leijona-kiekkokoulu, Tyttökiekko ja Ringettekoulu ovat harrastajilleen maksuttomia. Special Hockey -joukkue harjoittelee kaksi kertaa viikossa. Tämän lisäksi on satunnaisia pelitapahtumia esimerkiksi Ässien joukkuetta ja paikallisten yritysten henkilökunnista koostuvia joukkueita vastaan. Kauden huipentaa vuosittain Special Hockey -joukkueiden välinen turnaus.

ELÄMYKSIÄ JA ONNISTUMISEN TUNTEITA Teksti: Marko Östman Kuva: Sanna Peräntie

Rauman kaupungin Liikuntapalvelut järjesti lokakuun lopulla Kivikylän Areenalla Pyörätuolit jäälle -tapahtuman. Pyörätuolissa istuvat pääsivät tunnin ajan kokemaan tunnelmaa jään pinnalta mailojen ja kiekkojen parissa. – Raumalla on paljon pyörätuoleissa istuvia Lukon kannattajia ja halusimme tarjota heille mahdollisuuden tämänkaltaiseen elämykseen. He käyvät katsomassa kotiotteluita säännöllisesti invakatsomosta. Nyt heillä oli mahdollisuus aistia tätä tunnelmaa pelaajien näkökulmasta, erityisliikunnanohjaaja Tiina Malinen kertoo. Myös Rauman Lukko lähti tärkeään asiaan mukaan. Kentällä kiekkoja syötteli useampi liigapelaaja täydessä pelivarustuksessa. Taustalla elämystä täydensi areenan kaiuttimissa soinut Lukon maalilaulu.

Kaupungin erityisliikuntapalvelut lapsille ja nuorille: • Kehitysvammaisten pelikerho • Mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmä • Pyörätuolikerho Pyöris • Näkövammaisten sisäcurling • Erityislasten vesikerho Molskis

Lähikuvassa

Urheilukadun uusi isäntä Teksti ja kuva: Kari Riikilä

Lukuvuoden alussa Rauman Lyseon lukion rehtorina aloittaneen Jussi Paavolan syksy on ollut kiireinen, eikä kahta samanlaista päivää ole vielä ollut. Uudenkaupungin 200 opiskelijan lukiosta lähes 700 opiskelijan Lyseon lukion johtoon siirtyminen on ollut oma haasteensa, mutta muutos on sujunut hyvin. Tänne oli helppo tulla, sillä koko koulun ilmapiiri on erittäin hyvä ja välitön. Henkilöstön ja opiskelijoiden välillä vallitsee hyvä henki ja olen tuntenut oloni tervetulleeksi alusta alkaen. Tekemisen määräkään ei haittaa, sillä olen sellainen, että tykkään, kun tapahtuu, Paavola kertoo. Vaikka uusi työmaa onkin edellistä isompi, ei suuren yksikön toiminta ole Paavolalle vierasta. Hän on toiminut ennen Uudenkaupungin lukiota kaupungin yhtenäiskoulun apulaisrehtorina seitsemän vuoden ajan. Uudenkaupungin yhtenäiskoulussa on noin 700 oppilasta. Lukioympäristössä toiminta on tietysti silti erilaista, sillä opiskelijat ovat vanhempia eikä aikaa tarvitse käyttää esimerkiksi järjestyksen ylläpitoon tai välituntien tapahtumien selvittämiseen, Paavola sanoo. Aikaa jää hallinnon ja opiskelijahuollon asioiden hoitamiseen.

Perusasiat ovat kunnossa Paavola on ollut Rauman Lyseon lukion kulttuuriin ja toimintatapoihin erityisen tyytyväinen. Koulun perusasiat ovat kunnossa, opiskelijoiden ja opettajien yhteistyö toimii ja myös rehtorin oveen uskalletaan koputtaa rohkeasti. Opiskelijat antavat Paavolan mukaan hyvin avoimesti palautetta siitä, mikä heidän mielestään toimii tai ei toimi.

Henkilöstön rakenne saa myös kiitosta. Lukiossa on tarpeeksi väkeä hoitamassa hallinnollisia ja juoksevia asioita – jakamassa kiirettä. Paavolan mukaan rehtorin tärkein työ on varmistaa, että opettajilla on mahdollisuus keskittyä opettamiseen ja opiskelijoilla oppimiseen, ja Raumalla se onnistuu. Kiireellisen työtahdin vastapainoksi Paavola on mukana monessa. Kolmen lapsen isä soittaa salonkiorkesterissa klarinettia, käy kuntosalilla, juoksee, suunnistaa ja on lasten harrastuksen perässä myös Uudenkaupungin Korihaiden toiminnassa mukana. Lisäksi aktiiviselle reserviläiselle kertyy metsäaamuja kertausharjoitusten merkeissä. Kertaamassa käydessä saa hyvin pään tyhjäksi työasioista. Armeijan kurkkusalaatit päällä ei paljon tarvitse lukujärjestyksiä miettiä, Paavola naurahtaa.

Hyvinvointi etusijalla Lukiolaisten hyvinvointi on Paavolalle työssään tärkeää. Lukion työmäärä on valtava ja nuorten jaksamisesta on huolehdittava. Siksi esimerkiksi ammattikorkeakoulujen uudistunut opiskelijavalintajärjestelmä mietityttää Paavolaa. Vuodesta 2020 alkaen suurin osa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin valittavista opiskelijoista valitaan suoraan pisteytettävän ylioppilastutkinnon perusteella. Tiettyjä aineita kirjoittamalla opiskelija kerää enemmän pisteitä ja kasvattaa mahdollisuuksiaan päästä haluamaansa kouluun ja koulutusohjelmaan, vaikka itse kurssin sisällöllä ei olisikaan varsinaista tekemistä tulevan koulutusalan kanssa. Tämä näkyy esimerkiksi pitkän matema-

tiikan suosion nopeassa kasvussa. Pitkän matematiikan kirjoittamisesta saa reilusti pisteitä todistusvalintaan, huolimatta siitä liittyykö matematiikka tulevaan opiskelualaan millään lailla. Opiskelijat valitsevat suuren osan kursseistaan vain todistusvalintaa silmällä pitäen, eivätkä välttämättä omien tulevaisuuden suunnitelmien tai kiinnostuksen mukaan. Työmäärä kasvaa ja siksi myös uupumus uhkaa. Uskon kuitenkin, että tilanne tasoittuu, kun järjestelmä on ollut hetken aikaa käytössä ja saadaan kokemuksia. Nuoren pitäisi löytää oma juttunsa ja saada tehdä itseä kiinnostavia asioita. Silloin jaksaminenkin on helpompaa, Paavola neuvoo. Lukion lähitulevaisuutta tulee määrittelemään uuden opetussuunnitelman käyttöönotto. Opetushallituksen tarkoituksena on saada uusi suunnitelma käyttöön keväällä 2021. Sen tavoitteena on kehittää lukioiden opetusta opiskelijoiden hyvinvointia tukevaksi ja antaa entistä kattavammat valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään. Myös opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita halutaan korostaa. Uuden opetussuunnitelman perusteet julkaistaan marraskuussa, minkä jälkeen lukioissa alkaa paikallinen suunnittelutyö. Tulevan suunnitelman perusajatus, opiskelijan jaksaminen ja valmiudet tulevaisuuteen, ovat jo nyt hallussa Lyseon lukiossa, sillä samat ajatukset kuuluvat Paavolan omiin teeseihin. Pääasia on luoda nuorille usko siihen, että täältä saaduilla eväillä kyllä pärjää. Ja luottaa, että elämä kantaa. Siinä myös onnistutaan, onhan meillä täällä oikeasti tosi hyvä lukio, Paavola sanoo.

Nuoren pitää luottaa, että elämä kyllä kantaa, Rauman Lyseon lukion rehtori Jussi Paavola muistuttaa.

RAUMAN YRITYS- JA PALVELUHAKEMISTO AKTIIVISESSA KÄYTÖSSÄ Teksti: Saija Laaksovirta

Rauman kaupunkikehityksen ylläpitämä sähköinen yritys- ja palveluhakemisto otettiin käyttöön huhtikuussa 2019. Jo yli 400 yritystä on käynyt päivittämässä tietonsa järjestelmään sähköisen lomakkeen kautta. Hakemistoon on valittu kaikki yritykset, joiden koti- tai toimipaikka on Rauma. Lokakuussa 2019 yrityksiä oli yhteensä noin 2600. Yritysten perustiedot pohjautuvat Patenttija rekisterihallituksen tietokantaan. – Rauman yritys- ja palveluhakemisto on tarkoitettu elinkeinoelämän, oppilaitosten, kuntalaisten ja kaikkien tietoa tarvitsevien käyttöön. Yritysten tietoja voi etsiä toimialan, tuotteen, palvelun tai yrityksen nimen mukaan. Yrityksiä on kannustettu päivittämään tietoja hakemistoon aktiivisesti, yritysasiantuntija Mirja Kotiranta kertoo. Hakemisto antaa yrityksille mahdollisuuden tuoda esille tuotteitaan ja palveluitaan maksuttomasti. Myös eri hankintayksiköt voivat hyötyä hakemiston käytöstä. Hakemistosta voi etsiä yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita sekä kartoittaa kilpailijoita ja löytää ajankohtaista tietoa toimialoista. – Tavoitteena on saada hakemiston tiedot päivitettyä kattavasti vuoden 2019 loppuun mennessä, minkä jälkeen markkinointia suunnataan enemmän myös kuntalaisille, Kotiranta sanoo. – Toivomme, että yritykset ja yrittäjät päivittäisivat tietojaan aktiivisesti sekä kertoisivat asiasta myös muille yrityksille. Yritykset voivat tilata päivityslomakkeen hakemiston kautta tai ottaa yhteyttä sähköpostilla kaupunkikehitys@rauma.fi. Rauman kaupunkikehitys ottaa mielellään vastaan kehitysideoita ja palautetta yritys- ja palveluhakemistosta.

rauma.yrityshakemistot.fi

Rauman musiikkiopistossa satoja oppilaita

MUSIIKKIHARRASTUS VOIMISSAAN Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Rauman musiikkiopistossa kohtaavat lapset, nuoret ja perheet. Musiikki yhdistää, innostaa ja opettaa uutta. Vuonna 1970 perustetussa Rauman musiikkiopistossa opiskelee noin 800 raumalaista mukaan lukien musiikkileikkitoimintaan osallistuvat. Opettajia on lähes 40. Musiikkiharrastuksen suosio on Raumalla vuosien saatossa vakiintunut ja löytänyt oman jalansijansa. Musiikkiopiston rehtori Mira Ellmén kannustaa kiinnostuneita rohkeasti musiikin pariin. Musiikkiopistossa opiskelu tarkoittaa taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän suorittamista. Opetusta ohjaa opetussuunnitelma, joka pohjautuu opetushallituksen ohjeistukseen ja lakiin taiteen perusopetuksesta. Vaikka opintojen aikana saa valmiuksia ammatillisiin opintoihin, Ellmén painottaa kuitenkin harrastuspuolta.

– Tämän harrastuksen pitää pysyä lasten ja nuorten näköisenä. Kaikki keskittyy hyvän musiikkisuhteen ympärille. Musiikin perusopetus pitää sisällään instrumenttiopintojen lisäksi muun muassa musiikin teoriaa ja yhteissoittoa. Opetus on ohjattua ja tasolta toiselle etenevää. Perustason opetusta voidaan verrata kestoltaan perusopetukseen ja syventävää vaihetta lukio-opintojen kestoon. Opinnot päättyvät niin sanottuun soivaan lopputyöhön. Nuorimmat musiikin harrastajat aloittavat musiikkileikkitoiminnan parissa 3–4 kuukauden ikäisenä. Kun esikouluikä on saavutettu, voi hakea musiikkiopistoon opiskelemaan. Myös aikuisiällä voi aloittaa musiikkiharrastuksen. Rauman musiikkiopistosta löytyvät kaikki sinfoniaorkesterin soittimet harppua lukuun ottamatta sekä piano, harmonikka ja bändisoittimet, kuten sähköbasso. Sel-

Musiikkiopiston klarinetistien ilmaiskonsertti to 12.12. klo 19 kulttuuritalo Posellissa

västi suosituin ja tunnetuin harrastesoitin on Raumallakin piano.

Aiempaa musiikkitaustaa ei edellytetä Musiikkiharrastuksen pariin pääsee Raumalla Ellménin mukaan hyvin. Vaikka musiikkiopistopaikkaa pitää hakea ja valintaprosessiin kuuluu myös rytmitoiston, motoriikan ja laulamisen harjoituksia, pyritään jokaisen hakijan vahvuudet huomioimaan. Hakijoilta ei odoteta aiempaa musiikki- tai soitintaustaa. Musiikkiopistoon haetaan uusia oppilaita joka kevät. – Omaa soitinta ei tarvitse heti ostaa, sillä musiikkiopistolla on vuokrattavana erilaisia oppilassoittimia. Piano-opinnoissa oma piano on alusta alkaen välttämätön, Ellmén kertoo.

Camilla ja Helmi taitavat klarinetin soiton Camilla Mänty, 18, ja Helmi Kullas, 18, ovat opiskelleet Rauman musiikkiopistossa klarinetin soittoa jo vuosia. Camilla on kotoisin Eurajoelta ja musiikkiharrastus sai alkunsa isosiskon innoittamana Eurajoen Nuorisosoittokunnasta. Helmi on raumalainen ja aloittanut harrastuksen Rauman musiikkiopiston musiikkileikkikoulusta. Sekä Camillalle että Helmille oman instrumentin valinta oli jo alkumetreillä selvä. Molemmat toteavat klarinetin kauniin äänen viehättävän. Camilla on soittanut klarinettia noin 10 vuotta ja Helmi noin 12 vuotta. Rauman musiikkiopistolle tytöt antavat ruusuja. – Musiikkiopistossa on mukava opiskella, täältä saa kaiken mitä tarvitsee.

Helmille ja Camillalle soittimen valinta oli helppoa. Molemmat pitävät klarinetin kauniista äänestä.

Esiintymismahdollisuuksia on paljon ja opettajat osaavat asiansa, Helmi sanoo. Camillaa ja Helmiä musiikissa viehättää yhdessä soittaminen, erilaiset kokoonpanot sekä tietysti tärkeät harrastuksen tuomat kaverit. – Musiikin harrastaminen tuo mukanaan omanlaisensa yhteisön, mikä on mahtavaa.

Myös itsensä ilmaiseminen ja esiintyminen on tärkeää, Camilla kertoo. Klarinetistit kannustavat kiinnostuneita hakemaan musiikkiopistoon. Opistolla harjoitellaan muutaman kerran viikossa. Vapaa-aikaakin kuluu musisoinnin parissa. Kotona harjoittelun määrä vaihtelee ja riippuu esimerkiksi tulevista konserteista.

Camilla ja Helmi ovat musiikkiopintojen loppumetreillä. Päättösuorituksensa he toteuttavat yhteistyönä konsertin muodossa 12.12.2019 kulttuuritalo Posellissa. Konsertissa on luvassa monipuolisia kappaleita pianon säestyksellä sekä ilman.

IKÄIHMISET

Sirkka-Liisa Asposalo on tyytyväinen Rauman kaupungin kotihoidon palveluihin, sillä itsenäinen toimiminen kotona on helpottunut.

Kotihoitoon uusi arkikuntoutuksen toimintamalli Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Rauman kaupungin kotihoidossa toteutettiin viime keväänä pilottikokeilu, jossa kotihoidon tueksi tuotiin myös kuntoutustoimintaa. Kokeilujakso kesti noin kaksi kuukautta. Syyskuusta alkaen uutta toi-

mintamallia on jalkautettu käytäntöön. Tavoitteena on ensisijaisesti edistää kotihoidon piirissä olevien ikäihmisten toimintakykyä, tukea mielekästä arkea ja antaa mahdollisuus itsenäiseen toimimi-

seen kotioloissa hoitajan turvin. Ajatus ja tarve muutokselle kävivät ilmi kotihoidon asiakkaiden hoitokirjauksista. Kirjauksiin kaivattiin enemmän asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutusta tukevaa näkökulmaa. Kotikuntoutusta haluttiin lisätä hoitajien käytännön työhön ja asiakkaiden arkeen. Raumalla säännöllisen kotihoidon piirissä on noin 600 asiakasta. Asiakkaiden toimintakyky vaihtelee ja hoitajilla on heidän arjessaan suuri merkitys. Kotihoidon tarkoituksena on auttaa asiakkaita arjen askareissa ja itsestään huolehtimisessa. Myös asiakkaiden toimintakykyä halutaan tukea ja kannustaa itsenäisiin tekoihin. – Kyse on pienistä, mutta merkittävistä asioista. Esimerkiksi voileivän tekeminen

Kotihoidon palveluesimies Anneli Liesmäki ja osastonhoitaja Anu Mitikka tuntevat kotihoidon kuntouttavan toimintamallin tarpeet ja tavoitteet.

tajan käyntiä hän ei muista sitä tehdä. Toimintamallin tarkoituksena on aktivoida mielekästä tekemistä, jossa tuki ja turva ovat aina mukana, Mitikka sanoo.

Tavoitteena yhdenmukaiset käytännöt Uuden toimintamallin toteuttamisessa on mukana koko kotihoidon henkilöstö. – Jokainen asiakkuus käydään läpi aktiivisuussuunnitelman luomiseksi. Näin saamme yhdenmukaistettua uusien ja pitkäaikaisten asiakkaiden hoitotavat ja -mallin. Keltään ei edellytetä liikaa, vaan jokainen asiakas sitoutuu siihen mihin pystyy, ja asioista sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa, kotihoidon palveluesimies Anneli Liesmäki kertoo. Asiakkaiden kannustaminen ja aktiivisuuden lisääminen motivoi myös hoitajia. On palkitsevaa nähdä, miten kuntoutujan toimintakyky ja arki paranevat.

Kuntouttavassa toimintamallissa hoitajan tuki on tärkeää. Lähihoitaja Sirkka-Liisa Tuomisto kannustaa ja tukee Sirkka-Liisa Asposaloa itsenäiseen toimimiseen.

itsenäisesti tai pyörätuolin vaihtaminen rollaattoriin hoitajakäynnin aikana voivat olla innostavia askareita ja antaa onnistumisen kokemuksia. Toimintakyvyn parantuessa kotona asuminenkin mahdollistuu pidempään, osastonhoitaja Anu Mitikka kertoo.

Kuntoutus osana kotihoidon arkea Uusi toimintamalli pitää sisällään myös fysioterapeutin palveluja. Aktiivinen toimintamalli on käytössä noin kymmenellä asiakkaalla, mutta tavoitteena on jalkauttaa malli jokaisen raumalaisen kotihoidon asiakkaan arkeen. Aktiivisuussuunnitelmaa laadittaessa hoitajan mukana on fysioterapeutti. Fysioterapeutin tehtävänä on arvioida asiakkaan toimintakykyä, mahdollisuuksia turvalliseen itsenäiseen toimimiseen sekä suositella myös mahdollisia apuvälineitä toiminnan tueksi. Fysioterapeutin käynnistä ei aiheudu asiakkaalle kustannuksia. – Kuntoutus halutaan nivoa osaksi asiakkaiden arkea. Kun toimintakyky paranee, on asiakkaan mukava osallistua hoitajan avustuksella erilaisiin arjen askareisiin. Vaikka asiakas kykenisi valmistamaan aamiaisen itse, voi olla, että ilman hoi-

Apu kelpaa ja on tarpeen Kotihoidon asiakas Sirkka-Liisa Asposalo on tyytyväinen kaupungin kotihoidon palveluihin. Apu kelpaa ja hoitajat tekevät hyvää työtä, vaikka käyntiaikojen kestot ovatkin rajallisia. Asposalo ja lähihoitaja Marja-Liisa Tuomisto muistelevat viime kevättä, jolloin henkilökohtainen aktivointisuunnitelma laadittiin. Asposalo joutui loukkaantumisen seurauksena pyörätuoliin. Hänen kotiuduttuaan aloitettiin aktiivikuntoutus asiakkaan, hoitajien ja fysioterapeutin tuella. Tavoitteena oli itsenäinen siirtyminen paikasta toiseen rollaattoria apuna käyttäen. Suunnitelmaa on toteutettu päivittäin arjen askareissa ja tulokset ovat nähtävillä. Pyörätuolin käyttö on vähentynyt ja rollaattorin käytöstä on tullut osa arkea. – Onhan se mukavaa, kun voi päivä päivältä liikkua kotona enemmän ilman pyörätuoliakin ja valmistaa vaikka puuron itse mikrossa, Asposalo sanoo. Tuomisto on Sirkka-Liisalle tuttu hoitaja. Aktiivisemman toimintamallin myötä hoitajan on erityisen tärkeää kannustaa, tukea ja turvata asiakkaan itsenäistä toimintaa. – Mitä enemmän asiakas tekee asioita itse, sitä enemmän ennaltaehkäistään passiivisuutta ja toimintakyky paranee. Tärkeintä on tukea, kannustaa ja toimia asiakkaan ehdoilla. Onhan se hienoa, kun näkee onnistumisia, joista asiakas itsekin iloitsee, Tuomisto sanoo.

IKÄIHMISTEN PALSTA Palveluohjaus- ja neuvontapuhelin Palvelee ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–15 ikääntymiseen liittyvissä asioissa. Neuvonta on maksutonta, luottamuksellista ja yksilöllistä. p. 040 833 0802.

Palvelutori, Steniuksenkatu 4 Avoinna ma-pe klo 9–12 ja ti myös klo 13–16 Suljettu 21.12.2019–6.1.2020 Palveluvastaava Marja-Liisa Lakaniemi p. 044 403 6247, palvelutori@rauma.fi Facebook: Rauman palvelutori

Asukas- ja vapaaehtoistoiminta Tapahtumiin ilmoittautuminen ja lisätiedot palveluvastaava Tanja Hakulinen p. 044 403 6332 tanja.hakulinen@rauma.fi

TERVEISET IKÄIHMISTEN NEUVOSTOLTA Tässä elämässä on meille kaikille tasapuolista se, että vanhenemme. Hyvä suomalainen elintaso ja terveydenhuolto sekä tietoisuus omaan terveyteen vaikuttavista asioista mahdollistavat hyvän vanhuuden ja vanhuusiän pitenemisen. Tämä tuo omat haasteensa sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Mutta ikääntyvä väestö, vanhukset, ”seniorikansalaiset” voivat olla myös monella tavalla voimavara, valtti, suuri plussa, megatrendi yhteiskunnassa. Varautuminen vanhuuteen koskettaa meitä kaikkia. Varautumista voi olla hoitotestamentin laatiminen ja toiveidensa ylös kirjaaminen muiden tietoisuuteen, mutta myös paljon muuta. ”Varaudu vanhuuteen” -vanhustenviikon teema on vahva ja myönteinen viesti, heräte työelämässä oleville sekä eläkepäiviä viettäville. Ikäihmisten joukko ei ole homogeeninen. Elämäntilanteet ja tarpeet ovat erilaisia ja tämä on otettava huomioon vanhustyössä ja -palvelujen kehittämisessä. Jokaisella ikäihmisellä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa häntä koskeviin päätöksiin ja saada äänensä kuuluville. Ikäihmisten neuvosto, eläkeläisyhdistykset ja muut yhteisöt ovat merkittävä kanava äänen kuuluviin saamisessa. Jokaisella ikäihmisellä tulee myös olla mahdollisuus osallistua liikuntaan ja hyvinvointiin. Tulevaisuudessa tuleekin satsata kuntoutuspalveluihin.

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT JA AIKUISTEN ERITYISRYHMÄT Lisätietoa ryhmistä: rauma.fi/liikuntaryhmat

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA Lisätietoa lapsille suunnatuista maksuttomista liikuntakerhoista ja nuorisopassista: rauma.fi/lasten-ja-nuorten-liikunta

ICE-SKATING TOUR RAUMALLA Ice-skating Tour -tapahtuma on Raumanmeren tekojäällä ti 14.1. Päivällä on koululaistapahtuma ja illalla avoin perheluistelu klo 18–20. Ice Skating Tour -konsepti on Luisteluliiton operoima kokonaisuus, jota tehdään yhdessä kuntien liikunta- ja vapaa-aikatoimien sekä koulujen kanssa. Ice Skating Tour on liikuttanut Suomessa vuodesta 1998 alkaen.

RAUMANMEREN TEKOJÄÄ Tekojään arvioitu käyttöaika on 1.12.– 1.3. Tekojään aukioloaika on arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21. Päivittäinen hoitoaika on klo 14.30–15.30, jolloin kentät ajetaan jäänhoitokoneella. Näkyvyys jäänhoitokoneesta on varsin rajallinen, joten kaikkien käyttäjien tulee ehdottomasti poistua jääalueelta ja kaukalosta huoltotauon ajaksi. Viikoittainen huoltoaika on maanantaisin klo 8–11, jolloin tekojää on suljettu.

MAKSUTON YLEISÖLUISTELUVUORO Harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia. Mahdolliset ylimääräiset yleisöluisteluvuorot löytyvät: rauma.fi/yleisovuorot Tuki-Areenan yleisövuorot: juniorilukko.fi/vuorovaraukset

TIESITKÖ? Skeittihallin kymppikortti on mahdollista ostaa verkosta: verkkokauppa.rauma.fi. Kortilla pääsee skeittihallin yleisvuoroilla skeittaamaan/skuuttaamaan 10 kertaa. Kymppikortin hinta on 20 € ja sen saa skeittihallilta maksukuittia vastaan. Kertakäynti maksaa 3 €. Kortin voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu.

RAUMAN UIMAHALLI UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE

WIBITISTÄ EKSTRAILOA

Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/uimaopetus

13.–15.12. Wibit-radan muut ajankohdat ja lisäinfoa wibitistä uimahallin nettisivulta: rauma.fi/uimahalli

KYNTTILÄUINTI UIMAHALLISSA to 19.12. klo 6–20

VESIVOIMISTELUT wesiwoikka.fi Ohjausmaksu 3 € + uimahallimaksu. Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia.

UIMAHALLIN POIKKEUKSELLISIA AUKIOLOAIKOJA 5.12. itsenäisyyspäivän aatto 6.12. itsenäisyyspäivä 23.12. jouluaaton aatto 24.12. jouluaatto 25.12. joulupäivä 26.12. tapaninpäivä 31.12. uudenvuodenaatto 1.1. uudenvuodenpäivä 6.1. loppiainen

klo 6–14 suljettu klo 6–14 suljettu suljettu suljettu klo 6–14 suljettu klo 11–17

LAPSET & NUORET

LASTEN KULTTUURIVIIKOT RAUMALLA 2.–15.3. Työpajat, konsertit ja muut kulttuurielämykset kutsuvat jälleen koko perheen hauskanpitoon! Lasten kulttuuriviikot tarjoavat runsaasti tekemistä ja kokemista perheen pienimmille.

NUORISOTOIMINTAA

Kulttuuriviikkojen ohjelma julkaistaan tammikuun alussa osoitteessa: rauma.fi/lastenkulttuuriviikot. Tilausesitysten ja työpajojen varauksia sekä ilmoittautumisia esityksiin otetaan vastaan palvelupiste Pyyrmanissa 3.2. klo 9 alkaen.

Nuorisotilat joulutauolla 19.12.–6.1. Perjantaina 3.1. musailta Kuovilla klo 18–23

Lisätiedot: vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors p. 044 793 3041, leila.stenfors@rauma.fi

Talvilomaviikolla: Avoin toiminta Kuovin nuorisotalolla: Ma ja ti klo 16.30–18.30 5 lk–17-vuotiaat klo 18.30–20.20 7 lk–17-vuotiaat Pe ja la klo 16.30–23.00 7 lk–17-vuotiaat Skeittihalli avoinna ti–pe klo 13–18 Laskettelumatka Himokselle keskiviikkona 19.2. Yönuokkari Kuovilla to–pe 20.–21.2. 13–17-vuotiaille

YSTÄVÄNPÄIVÄ KUOVILLA

Rauman kansalaisopiston teatterikoulu esittää:

PIENIÄ KOHTAUKSIA JOSTAIN & PÄÄHÄNPISTOKSIA Esitys koostuu Rauman kansalaisopiston teatterikoulun 6. vuosikurssin omista ohjauksista. Oppilaat ovat kirjoittaneet, dramatisoineet ja ohjanneet kaikki esityksessä nähtävät kohtaukset. Esitykset (kesto n. 1 h) Kellariteatteri, Pursikatu 4: Ma 2.12. klo 18 (Päähänpistoksia) Ke 4.12. klo 19 (Pieniä kohtauksia jostain) Ke 11.12. klo 19 (Pieniä kohtauksia jostain)

Perjantaina 14.2. klo 16.30–23 Kaikille avoin – myös vanhemmat tervetulleita

Liput 5€, vain käteismaksu. Varaukset ja tiedustelut: teatterikoulu@rauma.fi, p. 044 4036 178

TYTÖT VALTAA KUOVIN -TAPAHTUMA

RAUMAN TEATTERIKOULUN AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄ

Torstaina 12.3. klo 14.30–19.30 11–25-vuotiaille tytöille ja tytöksi itsensä tunnistaville

ELÄVÄ KIRJASTO – tapahtuma maaliskuussa

NUORTENRAUMA.FI Tietoa - nuorisotilojen aukioloajoista - tapahtumista ja retkistä - työpajatoiminnasta - etsivästä nuorisotyöstä - opiskelusta, asumisesta - harrastusmahdollisuuksista yms.

Perjantaina 13.12. klo 17–21 Kellariteatteri, Pursikatu 4 Tule nauttimaan teatterin taiasta sekä tutustumaan kellariteatteriin ja teatterikoulun toimintaan. Klo 18 improvisaatiota, johon jokainen innokas pääsee osallistumaan. Klo 19 Avoin lava -osio, jonka aikana nähdään Teatterikoulun oppilaiden esityksiä. Avoimeen lavaan voivat myös teatterikoulun ulkopuoliset ilmoittautua omalla esittävän taiteen ohjelmanumerollaan. Tapahtuma on kaikenikäisille. Kahvitarjoilu. Jos sinulla on esitys, jonka haluaisit esittää, niin ilmoita siitä: teatterikoulu@rauma.fi tai p. 044 4036 178. Esityksen pituus max. 10 min.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLALLISUUDET perjantaina 6.12.2019 Partiolaisten lipunnosto klo 9 Posellin edessä (Nortamonkatu 12) Rauman Pyhän Ristin kirkossa (Luostarinkatu 1) klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen klo 11.30 ohjelma ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla. Kodisjoen kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen seppeleen lasku sankarihaudalla ja itsenäisyyspäivän juhla Kodistuvalla (Kodisjoentie 1453 A). Lapin kirkossa itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoilla ja ohjelmalliset kirkkokahvit Lapin seurakuntakodissa (Hiedastentie 6).

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA Rauma-salissa (Satamakatu 26) klo 13. Kahvitarjoilu klo 12 alkaen. Juhlan tervehdyspuheen pitää nuorisovaltuuston puheenjohtaja Riku Salminen ja juhlapuheen opettaja Ari Kuusela.

TERVETULOA!

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO

Poikkeavat aukioloajat:

5.12. 6.12.

itsenäisyyspäivän aatto, pääkirjasto klo 9–17 ja lähikirjastot 10–17 itsenäisyyspäivä suljettu

23.12. 24.–26.12. 31.12. 1.1. 6.1. 20.12.–6.1.

jouluaaton aatto, pääkirjasto 9–17 ja lähikirjastot 10–17 jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä suljettu uudenvuoden aatto, pääkirjasto klo 9–15 ja lähikirjastot klo 10–15 uudenvuodenpäivä suljettu loppiainen suljettu Kodisjoen kirjasto suljettu

Kirjastoauton aikataulu kirjaston nettisivuilla.

HISTORIAN AARTEITA

Laatikkokamera 1950-luvulta Teksti: Hanna-Leena Salminen, museointendentti Rauman museo

Kotikuvaaminen alkoi yleistyä rullafilmin keksimisen sekä kameroiden ja kuvien kehittämisen halpenemisen myötä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tärkeitä hetkiä tallennettiin filmille noin 100 vuotta. Valokuva-albumeja löytyy meidän keski-ikäisten kotoa vielä lukuisia. Digikuvaus on kuitenkin lähes korvannut filmit viimeisen 20 vuoden aikana. Milloin viimeksi olet itse vienyt filmin kehitykseen? Kodak alkoi valmistaa Brownie-laatikkokameroita jo vuonna 1901, valmistus jatkui yli 70 vuotta. Ensimmäinen Brownie oli valmistettu pahvista ja maksoi 1 dollarin. Voidaankin puhua ensimmäisistä koko kansan kameroista, jotka tehtiin alusta alkaen mahdollisimman yksinkertaisiksi ja siten edullisiksi. Brownie-sarjan kameroita markkinoitiinkin erityisesti lapsille. Toisen maailmansodan jälkeen kameroihin lisättiin enää muutamia uusia ominaisuuksia, kuten salamasynkronointi, muuten malli säilyi samanlaisena monta vuosikymmentä. Kinofilmi korvasi rullafilmin koko kansan kameroissa 1970-luvulle tultaessa. Markkinoille tulivat niin kutsutut pokkarit eli taskukamerat, jotka nimensä mukaisesta mahtuivat taskuun.

Brownie SIX-20 Model C -kameroita valmistettiin Britanniassa vuosina 1953-1957. Kamera lahjoitettiin Rauman museon kokoelmiin vuonna 1986.

KIRJOITTANUT Edward Taylor

OHJAUS Otto Kanerva

ENSI-ILTA 01.02.2020

HYYTÄVÄ JÄNNITYSNÄYTELMÄ!

LIPPUMYYMÄLÄ Alf redinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900

raumanteatteri@raumanteatteri.fi MA-PE klo 11–17 sekä esityspäivinä 2h ennen esitystä 27

TAPAHTUMIA

RAUMALLA PVM TAPAHTUMAN NIMI

AIKA PAIKKA

29.11. Rauma-salin Stand Up Show 19 Rauma-sali, Satamakatu 26, liput: Lippu.fi 29.11. Viimeinen konserttikiertue, Matti ja Teppo 19 Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23, liput: Ticketmaster.fi 29.11. Joululevyn julkaisukonsertti, Saara Kukko ja Rebekka Kinnunen 19 Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 29.11.–8.12. 144 tuntia -näytelmä, Rauman Ylioppilasteatteri Qme Kellariteatteri, Pursikatu 4, liput: Kide.app ja Pyyrman 30.11. Suuri Muumikonsertti, Benny Törnroos ja Muumit 15.30 Rauma-sali, liput: Ticketmaster.fi 30.11. 100-vuotisjuhla, Rauman Kirkkokuoro 18 Pyhän Ristin kirkko 30.11. 70 vuotta juhlakiertue, Markku Aro 19 Rauma-sali, liput: Ticketmaster.fi 4.12. Hyväntekeväisyyskonsertti Joulun valoa, Angelika Klas, Marion Melnik ja Janne Hovi 18 Pyhän Ristin kirkko, liput: Narvi-Sähkö ja Koti-Vakka 5.12. Isänmaallinen ilta, Rauman Mieslaulajat 18 Rauma-sali, liput: Pyyrman 8.12. Nyt sitä saa! -joulukonsertti, Markku Mäkinen ja Hannu Taanila 18 Pyhän Ristin kirkko 11.12. Royal Christmas – Kuninkaiden joulu, Teijo Lindström ja Aki Samuli 19 Rauma-sali, liput: Lippu.fi 12.12. Klarinetistien konsertti, Rauman Musiikkiopisto 19 Poselli, Nortamonkatu 12 13.12. Joulukonsertti, Helsingin Barokkiorkesteri 19 Pyhän Ristin kirkko, liput: Ticketmaster.fi 17.12. Syttyy valot tuhannet, Teemu Roivainen & Diandra 19 Rauma-sali, liput: Ticketmaster.fi 22.12. J.S. Bach: Jouluoratorio 18 Pyhän Ristin kirkko 23.12. Taivas sylissäni -joulukonsertti, Aarne Pelkonen & Ville Urponen 19 Pyhän Ristin kirkko 8.2.2020 Opettajien konsertti, Rauman Musiikkiopisto 16 Poselli 11.2. Kosketus-konsertti, Tommy Hellsten ja Tommi Kalenius 19 Rauma-sali, liput: Ticketmaster.fi 14.2. Haavekuvia-konsertti, Aarne Pelkonen 19 Rauma-sali, liput: Pyyrman ja Lippu.fi 2.3. Rauma Rock 18 Kivikylän Areena, liput: Ticketmaster.fi 12.3. Lavat Auki – Stand Up Show, Jaakko Saariluoma 19 Rauma-sali, liput: Lippu.fi 13.3. Kirka-musikaali – Hetki Lyö, Suomen Musiikkiteatteri 19 Rauma-sali, liput: Pyyrman ja Ticetmaster.fi 14.3. Teatterin kummitus vol. 2, Pate Mustajärvi 18 Rauma-sali, liput: Lippu.fi 21.3. Lava-ammuntaa VI, Ulla Tapaninen 14 Rauma-sali, liput: Lippu.fi 22.3. Kulku ihmisen -konsertti, Jari Sillanpää 15 Rauma-sali, liput: Ticketmaster.fi 27.3. Tuhkaa ja Timantteja, Janne Hurme 19 Rauma-sali, liput: Ticketmaster.fi 28.3. Saikkua, kiitos! – OSA 3 15 ja 19 Rauma-sali, liput: Lippu.fi 4.4. Kevätkonsertti, Veteraanikuoro Isku 16 Poselli, liput: Pyyrman 4.4. Mambo Italiano – Italialainen ilta Tomi Metsäketo, Milana Misic, Amadeus Lundberg 18 Rauma-sali, liput: Ticketmaster.fi Muutokset mahdollisia! Lisää tapahtumia rauma.fi

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko Prisma Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 ma–pe 9–16 ma–la 8–22, su 9–22

PALVELUPISTE PYYRMAN: Valtakatu 2, p. 02 834 5000 ma, ke ja to klo 9–16 ti klo 9–17, pe klo 9–15

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.