Rauma-lehti 4/2017

Tanssi

Kaupungin tiedotuslehti 4

•

2017

tukee hyvinvointia

Kuntoradoille älykäs valaistus s. 11

SISÄLTÖ

4 6 8 10 11 12 14 16 18 20 21 22 24 28

Rauma investoi rohkeasti Joulurauhan julistus valmistellaan huolella Esittelyssä Team FinnKane Raumalaisten toiveissa helppo arki Pyytjärvelle älykäs valaistus Kortela - paras paikka maailmassa 1900-luku Raumalla Teatterikoulusta itseluottamusta Tanssi tukee hyvinvointia Lapsille ja nuorille hyvä tulevaisuus Uusia julkisia taideteoksia Tapahtumia lapsille ja nuorille Vinkkejä liikuntaan ja vapaa-aikaan

Joulunaika Raumalla 6

Tapahtumia Raumalla

Tiedotuslehti 4 | 2017 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, Leila Stenfors, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Kristiina Kuusio, sosiaalija terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kalle Aaltonen, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3597 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Papukaijamerkki Kannen kuva: Minna Paananen Seuraava tiedotuslehti ilmestyy 23.3.2018.

facebook.com/raumafi

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ Varhaiskasvatus Pyyrmanissa

PÄÄKIRJOITUS 24|11|2017

Varhaiskasvatuksen palveluohjaaja on tavattavissa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–11 palvelupiste Pyyrmanissa, Valtakatu 2. Palveluohjaaja auttaa sinua varhaiskasvatus- tai esiopetuspaikan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. Varhaiskasvatuspaikkoja on sekä kunnallisissa että yksityisissä päiväkodeissa, perhepäiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa. Palveluohjauksen yhteystiedot: p. 040 172 9455 tai paivahoito@rauma.fi

Raumalainen keksi pesäpallo-nimen Vanhassa Raumassa vuonna 1876 syntynyt Anni Collan tunnetaan Suomen partiotyttöliikkeen perustajana, naisten liikunnan uranuurtajana ja Pesäpallo-nimen luojana. Voimistelunopettajaksi kouluttautunut Anni Collan perehtyi matkoillaan baseball -peliin ja ymmärsi Tahko Pihkalan tavoin, että suositusta amerikkalaisesta pelistä voidaan kehittää Suomeen soveltuva pallopeli. Pallopeliä pelattiin Suomessa aluksi Kuningaspallon nimellä, sitten Pitkäpallo-nimisenä, kunnes 1920-luvulla Tahko Pihkala hyväksyi Anni Collanin jo vuosia aiemmin pelille antaman nimen: Pesäpallo. Vuonna 1948 Collanille myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi.

Päättäjien ja virkamiesten sidonnaisuudet esillä Rauman kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset on julkaistu kaupungin verkkosivuilla osoitteessa rauma.fi/sidonnaisuusilmoitukset. Ilmoitus sisältää tietoa henkilön johtotehtävistä ja luottamustoimista sekä merkittävästä varallisuudesta. Lisäksi se kertoo muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoidossa. Sidonnaisuuksien julkaisemisella pyritään päätöksenteon avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen.

Virastoja ja puhelinvaihde suljettuina joulun jälkeen Kaupungintaloalueella olevat virastot ja kaupungintalon puhelinvaihde ovat suljettuina 27.-29.12.2017. Asiakaspalvelua saa kuitenkin palvelupiste Pyyrmanista normaalisti. Siellä otetaan myös vastaan kaupungille osoitettuja asiakirjoja. Aukioloajoista tiedotetaan tarkemmin joulukuussa kaupungin nettisivulla.

LUOTTAVAISIN MIELIN

KOHTI HAASTEITA Tänä syksynä on kaupungintalolla mietitty tulevaisuuden haasteita, pohdittu Rauman vahvuuksia ja tehty yhdessä suunnitelmaa, jolla kotikaupunkimme menestyisi tulevinakin vuosina. Samassa pöydässä ovat istuneet luottamushenkilöt, virkamiehet sekä kuntalaisryhmien ja yrittäjien edustajat. Yhteistyön tuloksena valmistuu päivitetty kaupunkistrategia, Rauman Tarinan kakkososa. Strategiatyössä vuoropuhelulla ja erilaisilla näkökulmilla on iso merkitys. Yhdessä mietittyihin tavoitteisiin on myös helpompi sitoutua. Kaupunginjohtaja Kari Koski sanoo yllättyneensä lasten ja nuorten panoksesta kotikaupungin tulevaisuussuunnittelussa. Työpajoissa innostus oli käsin kosketeltavaa ja voimaannuttavaa. Ehdottomasti koko prosessin sykähdyttävin asia vanhalle virkamiehelle, totesi Koski. Ensi vuoden budjetissa huomioidaan niin lapset kuin vanhukset. Lisäresursseja ovat saamassa koulu, varhaiskasvatus ja vanhuspalvelut. Painopistettä on siirretty rohkeasti investointien toteuttamiseen. Kouluissa työskenteleville halutaan taata terveelliset ja turvalliset työympäristöt. Rauman Tarinaan liittyvissä asukas- ja henkilöstökyselyissä suosikkisloganiksi nousi ”Rauma – kokoaan suurempi”. Iskulause pitää paikkansa monessakin mielessä. Harvalta samankokoiselta kaupungilta löytyy yhtä vahvaa identiteettiä, rikasta historiaa, kaupunkimaista ja tiivistä keskustaa, vireää elinkeinoelämää ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Joulutapahtumiakin on tänä vuonna niin paljon, että saimme koottua niistä erillisen jouluaukeaman. Tutustu tarjontaan ja hae itsellesi joulumieli vaikka Tonttujen yöstä tai kauneimmista joululauluista.

Rauhallista joulun aikaa! Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

BUDJETTI 2018

Rauma investoi rohkeasti

PÄÄKOHTEENA KOULUT Teksti: Mervi Raita ja Raija Lehtorinne

Tulevan kolmen vuoden aikana, taloussuunnitelmakaudella 2018– 2020 Rauman kaupunki keskittyy kouluinvestointeihin, varhaiskasvatuksen toimintaedellytysten parantamiseen sekä vanhuspalveluihin.

Ensi vuonna talouden tavoitteena on 2,1 miljoonan euron ylijäämä ja seuraavana vuonna lähes vastaava määrä. Vuoden 2020 tulostavoite riippuu maakuntauudistuksen etenemisestä. Kunnallisveroprosentti pysyy ennallaan 20 prosentissa. – Talousarvioesityksen painopistettä on siirretty rohkeasti investointien toteuttamiseen, koska ennen sote- ja maakuntauudistusta hyödymme täysimääräisesti verorahoituksesta, kaupunginjohtaja Kari Koski toteaa.

Valtionosuudet ja verotulot laskevat Valtionosuusjärjestelmää koskevien aikaisempien uudistusten myötä kaupungin valtionosuudet laskevat lähes 8 prosenttia eli 3,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 valtionosuuksien arvioidaan olevan 42,7 miljoonaa euroa. Tämänhetkisten arvioiden mukaan kokonaisverotulot ovat 178,3 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 1,5 prosentin laskua vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna. Lasku johtuu kunnallisverosta

tehtävien vähennysten kasvusta ja edellisiltä vuosilta kertyvien tilitysten vähentymisestä. Yhteisöverojen arvioidaan pysyvän samalla tasolla tämän vuoden kertymän kanssa. Yhteensä verotuloilla ja valtionosuuksilla ennustetaan kertyvän 221 miljoonaa euroa.

Investointeihin tarvitaan myös velkarahaa – Seuraavalle kolmelle vuodelle suunniteltujen investointien kokonaismäärä on 108,6 miljoonaa euroa. Tavoitteenamme on tehdä vuosittain ylijäämäinen tilikauden tulos, jotta pystymme rahoittamaan suunnitellut investoinnit taloudellisesti kestävällä tavalla, kaupunginjohtaja Kari Koski sanoo. Kaupungin investoinneista 57 prosenttia on tarkoitus rahoittaa omalla tulorahoituksella. Investointien rahoittaminen merkitsee koko taloussuunnitelmakaudella noin 46 miljoonan euron velanottoa. Velkaa otetaan ensi vuonna noin 15 miljoonaa euroa, mikäli investoinnit toteutuvat suunnitellusti.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018 Rauman kaupunki Veroprosentti 20,0 Verotulot 178,3 M€ Valtionosuudet 42,7 M€ Toimintakate -202,3 M€ Vuosikate 20,9 M€ Tulos 2,1 M€ Lainakanta 15,0 M€ Lainaa/asukas 777 € Investoinnit (netto, ml. liikelaitokset) 35,9 M€

Suurimmat talonrakennusinvestoinnit 2018–2020

– Olemme nostaneet investointien kärkeen koulut, sillä haluamme taata kouluissa työskenteleville terveelliset ja turvalliset työympäristöt, Kari Koski toteaa. Koulu- ja vuoropäiväkoti-investointien lisäksi vuonna 2018 esitetään lisäresursseja varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen noin miljoonalla eurolla. Käyttötalouden ja investointien lisäykset ovat suunnitelmakaudella yhteensä noin 52 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysmenot tarkkailussa – Tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuessamme pyrimme pitämään sosiaalija terveystoimialan

kulut kurissa. Menot eivät saisi nousta nykyisestä, mutta toki huomioimme palvelutarpeiden muutokset, Kari Koski toteaa. Leikkaussalitoiminnan siirtyminen 1.1.2018 sairaanhoitopiirille vähentää sosiaalija terveysvaliokunnan tuloja 0,6 miljoonalla eurolla ja menoja noin 3,1 miljoonalla eurolla. Talousarvioesitykseen sisältyvät vanhuspalveluiden kotihoidon lähi- ja sairaanhoitajavakanssien lisäykset. Myös mm. omaishoidon palkkioihin ja vanhuspalveluiden palvelusetelipalveluihin esitetään lisäystä.

(kokonaiskustannusarvio 14–16 M€)

Kaunisjärven vanhainkoti Vuoropäiväkoti

5 M€ 3,5 M€

Suurimmat kunnallistekniikan investoinnit 2018 Papinpellon alue 1 250 000 € Katujen peruskunnostusohjelma 1 000 000 € Ulkovalaistusverkko 650 000 € Fåfängan alueen kehittäminen 650 000 € Katu- ja liikennejärjestelyt 500 000 € Aittakarinkadun liikenneympyrä 400 000 € Keskustan kehittäminen 350 000 € Syväraumanlahden veneväylä 300 000 €

TULOT 2018 (kaupunki ilman liikelaitoksia)

Taseyksiköt 5% Toimintatuotot 29,3 %

Tekninen 12 % Sosiaalija terveys 49 % Sivistys 26 %

28 M€ 16,5 M€ 8,3 M€

Vuoden 2018 talousarvioesitys on kaupunginvaltuuston päätettävänä 11.12.

KÄYTTÖTALOUDEN TOIMINTAKULUT 2018 Työllisyyden hoito 2 % Konsernipalvelut 3 % Konsernihallinto 3 %

Aronahteen ja Nanun koulut Pohjoiskehän koulu Uimahalli, suunnitelmakaudella

Verotulot 56,5 % Rahoitustuotot 0,7%

Valtion osuudet 15,6 %

Joulunaika R

JOULURAUHAN JULISTUS

valmistellaan huolella Teksti: Leila Stenfors

Joulurauhan julistus Vanhalta Raatihuoneelta on Raumalla yli 350 vuotta jatkunut perinne. Tunnelmallinen tilaisuus on monelle raumalaiselle merkki joulunvieton aloittamisesta. Jouluaattona puolenpäivän aikaan alkava joulurauhan julistus on ohi kymmenessä minuutissa, mutta tapahtuma-alan ammattilaiset tekevät töitä tilaisuuden onnistumiseksi jo kuukausia aikaisemmin. Kaupungin kulttuuri- ja museopalvelut aloittaa tilaisuuden suunnittelun jo syyskuussa miettimällä turvallisuusasioita lupaviranomaisen kanssa. Tuhansien ihmisten kerääntyminen torille, keskelle kaupunkia, edellyttää esimerkiksi liikenteenohjausta ja ensiaputaitoisia järjestyksenvalvojia paikalle. Tilaisuuden juhlavan tunnelman luovat raumalaiset mieskuorot ja Rauman Soittokunta. Äänentoistoalan ammattilaiset huolehtivat, että yli 5000 ihmistä eri puolilla toria kuulee ohjelman. Teknikot saapuvat jo aamuvarhaisella vetämään sähköjohtoja, kasaamaan kaiuttimia ja testaamaan äänentoistoa. Tapahtuman järjestäjä seuraa tiiviisti sääennusteita. Joskus soittimet on jouduttu kireän pakkasen takia mikittämään sisätiloista. Haastavistakin olosuhteista huolimatta joulurauhan julistukset, vuosi toisensa perään, on saatu vietyä läpi aikataulussa. Tilaisuuden järjestäjän vastuulla on monien pienten yksityiskohtien miettiminen, jotta tilaisuudesta tulee tuhansien ihmisten odotusten ja toiveiden mukainen. Jouluisen tunnelman luomiseen tarvitaan esimerkiksi raatihuoneen ikkunoille sytytettäviä kynttilöitä ja käärö, josta kaupunginjohtaja lukee julistustekstin. Jouluaaton juhlava tilaisuus on nopeasti ohi, ihmiset kiirehtivät joulukirkkoon ja koteihinsa aattoillan valmisteluihin. Järjestäjän tehtäväksi jää varmistaa, että liikenne kadulla voi taas jatkua, tekniikka saadaan purettua ja raatihuoneen ikkunoilla olevat kynttilät sammutettua. Aattoillan odotus voi alkaa.

Vanhalla Raatihuoneella voit aistia aitoa joulun tunnelmaa. Museokauppa Kistupuadista löydät yksilölliset lahjaideat ja paikallisten kädentaitajien tuotteet omaan kotiin tai pukinkonttiin. Valikoimissamme myös pidetyt, puhalletusta lasista valmistetut, käsinmaalatut lasipallot. Tervetuloa joulun tunnelmaan!

VANHAN RAUMAN JOULUKALENTERI-IKKUNAT Joulukuussa 24 jouluista ikkunaa avautuu joulukalenterin luukuiksi ympäri Vanhaa Raumaa. Jokainen ikkuna sijaitsee vanhassa puutalossa ja on talon asukkaiden persoonallinen, jouluinen luomus. Vanhan Rauman jouluikkunat ovat esillä joulukuun alusta loppiaiseen.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

10.12. 11.12. 12.12. 13.12. 14.12. 15.12. 17.12. 21.12. 24.12. 6.1.

JOULUINEN MUSEOKAUPPA

klo 16 Kansainväliset Kauneimmat Joululaulut –messu, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 at 4 pm Holy Communion with lessons and international Christmas carols, the Church of the Holy Cross klo 18 Lapin kirkko, Kirkkotie 23 klo 18 Vermuntilan rukoushuone, Vermuntilantie 163 klo 18–21 Syvärauman Pub, Mäkikatu 1 klo 10–12 Meriristi, Varhontie 14 klo 18 Kaaron seurakuntakoti, Metsätähdentie 20 klo 12 Vasaraisten koulu, Nihattulantie 487 klo 18 Kaukolan kylätalo, Narvintie 30 klo 18 Voiluodon kylätalo, Anttilantie 3 klo 18 Kortelan Jyrkänkallio, Veljentie 12 klo 13 Kulamaan laavu, Korpitie klo 13–19.30 Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 klo 16 Enkelikirkko, Kodisjoen kirkko, Kodisjoentie 1445 klo 14–15 Saga Palvelutalo Kanalinranta (esteetön tila), Aittakarinkatu 19 klo 15 Kauppatori klo 19 Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 klo 10 Kauneimmat joululaulut –sanajumalanpalvelus, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 klo 16 Unajan seurakuntakoti, Unajantie 332, kl. 15 De Vackraste Julsångerna, Kuappla, Jokiranta 5

Raumalla 2017 JOULUNAJAN TAPAHTUMIA 25.11.

Keskustan joulunavaus klo 11-14.30 joulupukki tavattavissa torilla klo 14 kaupungin jouluvalojen sytytys, Karin koulun tonttukuorot kiertävät keskustassa

1.12. klo 18 Lasse Kempaksen retrospektiivisen näyttelyn avajaiset, Rauman taidemuseo, Kuninkaankatu 37

2.12. klo 18 Joulukonsertti, Lauluyhtye Impromptum, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 7.12. klo 14-15 Torstai-akatemia, Enkeli taivaan ja muut Martti Lutherin virret, professori Reijo Pajamon luento, Seurakuntatalo, Luostarinkatu 1 Tonttujen Yö, Vanha Rauma klo 18-21 keskustan liikkeet auki klo 17.30–20.30 joulupukki tavattavissa torilla klo 21 LähiTapiolan ilotulitus Kanalinrannassa

Kauppakatu 15, sisäpiha pe 24.11.

klo 12–16

Kuninkaankatu 21

8.12. klo 18 Bachin jouluoratorio, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

9.12. klo 10-14 Rauman kansalaisopiston joululahjavalvojaiset, Vanha kansalaisopisto, Vähäkoulukatu 8 9.12. Jouluinen lauantai, Vanha Rauma klo 13-14 Rakastunut Raumaan -kauppiaiden tarjoama ilmainen opastettu kierros Rauma-oppaan johdolla Vanhassa Raumassa 9.12. klo 17 Joulukonsertti, Rauman Kamarikuoro, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

la 25.11. klo 10–14 ke 29.11. klo 10–17 la 2.12. klo 10–14 pe 8.12. klo 15–21 la 9.12. klo 10–14 ke–pe 13.–15.12. klo 10–17 la 16.12. klo 10–14 su 17.12. klo 12–16 ma–pe 18.–22.12. klo 10–17 la 23.12. klo 10–14

Keramiikkayhdistys Keramoksen galleria

9.–10.12. klo 13 ja klo 16 Joulunäytös, Turun Seudun Tanssioppilaitos / Rauman toimipiste, Rauma-sali, Satamakatu 26

Isokirkkokatu 1

11.12. klo 18.30 Joulunäytös, Rauman Naisvoimistelijat, Rauma-sali, Satamakatu 26

la 25.11. pe 8.12. su 17.12.

13.–15.12. klo 12–18 Rauman Taiteilijaseuran pop-up-näyttely, Vanha kansalaisopisto, Vähäkoulukatu 8 13.12. klo 19 Joulukonsertti, Minidina, Melodina ja Rauman Poikakuoro, Poselli, Nortamonkatu 12 16.–17.12. klo 10-15 Joulupukin pajassa ohjelmaa koko perheelle, joulupukki muoreineen paikalla, Tammela, Eteläpitkäkatu 17 16.12.

Kuvataiteilija Arja Nummen työhuone

Keramiikkataiteilija Kirsi Backmanin galleria

8.12. klo 18 Joulunäytös, Turun Seudun Tanssioppilaitos/Rauman toimipiste, Rauma-sali, Satamakatu 26

Hopeaseppä, kuvanveistäjä Eila Minkkisen ateljee Vanhankirkonkatu 20 la–su 2.–3.12. klo 12–16 la–su 9.–10.12. klo 12–16 la-su 16.–17.12. klo 12–16

1.12. klo 19 10-vuotiskonsertti – Joulu, Lauluyhtye Myytti, Poselli, Nortamonkatu 12

8.12.

KUVATAITEILIJOIDEN TYÖHUONEET AVOINNA JOULUN AIKAAN

Jouluinen lauantai, Vanha Rauma klo 10.30-13 joulupukki tavattavissa torilla klo 13-14 Rakastunut Raumaan -kauppiaiden tarjoama ilmainen opastettu kierros Rauma-oppaan johdolla Vanhassa Raumassa

16.–17.12. klo 10-16 Rauman Taiteilijaseuran pop-up-näyttely, Vanha kansalaisopisto, Vähäkoulukatu 8

klo 11–14 klo 15–21 klo 12–15

Rauman Taidegraafikoiden työhuone Kuninkaankatu 44 la 2.12. pe 8.12. la 9.12.

klo 11–14 klo 16–19.30 klo 10–14

Taidegraafikko Meri Pauniahon työhuone Kanavakatu 23 B 51 la 9.12.

klo 11–14

16.12. klo 17 Joulukonsertti, Rauman Työväen mieslaulajat, Poselli, Nortamonkatu 12

17.12. klo 10-16 Rauman joulumarkkinat, keskusta

17.12. Shoppailusunnuntai, keskusta, mukana Rakastunut Raumaan –putiikit klo 11-14 joulupukki tavattavissa torilla 18.–20.12. klo 9-16 Joulupukin pajassa ohjelmaa koko perheelle, joulupukki muoreineen paikalla, Tammela, Eteläpitkäkatu 17 18.12. klo 19 Joulukonsertti, Rauman musiikkiopiston laulajat, Poselli, Nortamonkatu 12 19.–21.12. klo 9-11 Joulupukki tavattavissa torilla

23.12. klo 10.30-13 Joulupukki tavattavissa torilla

24.12. klo 11.50 Joulurauhan julistaminen, Kauppatori

24.12. klo 15 Yksinäisten joulu, Poselli, Nortamonkatu 12

Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia www.rauma.fi

Tällaisten säiliöiden pesu tuo 80 prosenttia Team FinnKanen tuloista. Asiakkaista vain muutama prosenttia on raumanseutulaisia, loput ulkoa.

Paikalliset yrittäjät voisivat tehdä enemmän yhteistyötä

TEAM FINNKANE

KASVOI TYÖLLISTÄJÄKSI

Teksti: Ari Anteroinen kuvat: Minna Paananen

Väkeä työllistetty

Raumalainen yritys Team FinnKane Oy on perustettu vuonna 2010. Ennen toisten leivissä muun muassa pumppumiehenä ja autonkuljettajana toiminut Timo Kallio päätti vaimon jäätyä työttömäksi lähteä yrittäjäksi.

Team FinnKanen kasvun myötä ja töiden lisääntyessä on puhdas perheyritys muuttunut muidenkin työllistäjäksi. Firmassa on yhteensä kymmenen työntekijää.

seen. Liikennettä on moneen suuntaan. – Teemme myös lumitöitä, joten tämä on varsinainen monitoimifirma, luonnehtii Kallio.

– Vaimo on tässä mukana ja poika ajaa yhtä yhdeksästä rekasta. Tytärkin auttelee joskus, vaikka onkin ihan eri alalla, Timo Kallio kertoo.

Kehut kaupungille

– Näin siitäkin huolimatta, vaikka isäni on todennut yrittämisestä, että se on hiipivää hulluutta, Kallio naurahtaa. Liki kolmekymmentä vuotta kemikaalien kanssa tekemisissä ollut Kallio näki mahdollisuuden siinä, kun tutut rekkakuskit pyysivät pesemään isoja säiliöitä ja kontteja. – Meidän piti ensin pestä vain iltaisin ja viikonloppuisin. Siitä homma on suurentunut koko ajan. Nyt on menty Saksa-Hollanti-Sveitsi -linjalla. Venäjän suunnalta on tullut kyselyjä, mutta se on ihan oma maailmansa, mitä pitää pohdiskella.

Kallio on ylpeä siitä, että yhtiön työntekijöistä 80 prosenttia on raumalaisia. Tarvetta olisi vieläkin uusille autonkuljettajille sekä pesu- ja yleismiehille. Yrittäjä ei ole yksinään yhtään mitään ilman hyvää ja osaavaa henkilökuntaa. – Yksin ei pysty ajamaan yhdeksää rekkaa, joten kiitokset työntekijöille! Firman rekat kuljettavat esimerkiksi Rauman satamasta, mutta myös pidemmältä, kontit ja säiliöt pesuun pesupaikalle Vänkärintielle, Koillisväylän kupee-

Timo Kallio katsoo lähteneensä yrittäjyyden maailmaan aika lailla pystymetsästä, vaikka hän Rauman kaupungin yrityspalvelupäällikkö Heikki M. Nurmen kanssa muutamaan otteeseen palaveerasikin. – Ensimmäistä pesuria varten haettiin lainaa ja siitä se lähti. Nyt ollaan seitsemän vuotta tehty tätä ja liikevaihto on noussut huomattavasti. Lukuja en lähde tässä avaamaan. Kaupunki on antanut yritykselle rakennusluvan kolmen hehtaarin laajennustontille, mutta rahoituksesta puuttuu vielä hieman. Lisätilalle on kyllä tarvetta, sillä nyt joudumme varastoimaan kont-

Nosturin avulla päästään käsittelemään kuormassa olevia kontteja.

Tällä taululla säädetään oikea lämpötila ja oikeat pesuaineet pestävälle kohteelle.

” Mitä enemmän paikallisilla yrityksillä on töitä, sitä enemmän heillä on työntekijöitä, jotka kartuttavat verotuloja kotikaupungin hyväksi.” - Yrittäjä Timo Kallio -

teja välillä kadunvarteen, harmittelee Kallio. Sataman toiminnan suurentuessa ja kehittyessä on tiedossa lisätöitä Team FinnKanellekin.

mään raumalaisten yritysten palveluja.

– Jos uusi halli saadaan, se tietää heti meille 2-4 uutta työpaikkaa, Kallio sanoo.

usein palvelemaan herkemmin ja yksityis-

Kallion mukaan firmalla on kova hinku kasvaa ja tarjota uusia palveluja.

firmat.

– Periaatteessa tämänkaltainen yritys voisi toimia missä tahansa, mutta olen sen verran kotiseutuhenkinen, että en ole halunnut siirtyä muualle.

yrityksillä, sitä enemmän heillä on työnte-

Veroeurot kotikaupunkiin Timo Kallio kannustaa muitakin yrittäjyyteen, vaikka hienojen asioiden lisäksi siinä on varjopuolensakin. – Yrittäjyyttä kannattaa pohtia. Annan kyllä mielelläni vinkkejä. Kallio kehottaa myös kaikkia käyttä-

– Silloin veroeurot jäävät tänne kotikaupungin hyväksi. Pienemmät paikalliset yritykset pystyvät kohtaisemmin kuin isot monikansalliset – Mitä enemmän on töitä paikallisilla kijöitä, jotka kartuttavat kaupungin verotuloja. Tätä samaahan on korostanut meidän mainio ja yrittäjämyönteinen kaupungin-

Venekaupoille Timo Kallio kertoo löytäneensä vaimonsa kanssa viime kesänä meren, kun kaveri kutsui veneajelulle katsomaan Kylmäpihlajaa, Reksaarta, Kuuskajaskaria, Puuvallinsunttia ja Satamaa mereltä käsin. Vaimo innostui merireissusta niin, että sinne oli päästävä heti uudelleen. Kallio uumoileekin, että seuraavana kesänä pitää lähteä venekaupoille. – Ehkä sitten olen täydellinen raumalainen, Timo Kallio hymähtää.

johtajamme Kari Koski, kehuu Timo Kallio. Rauma on vuonna 1999 tänne muuttaneelle Timo Kalliolle ihan kelpo kaupunki elää ja toimia. Mutta mielestäni raumalaiset yrittäjät voisivat tehdä vielä enemmän yhteistyötä keskenään. Ja annetaan muualtakin tulleille mahdollisuus. Toivon kaikkea hyvää kaikille yrittäjille!

kokoaan suurempi

ikäänsä nuorempi

rouhevasti rohkeampi

Raumalaisten toiveissa

HELPPO ARKI Teksti: Kristiina Lehtonen

Rauman Tarinan kakkososa eli päivitetty kaupunkistrategia on etenemässä päätöksentekoon. Lokakuussa toteutettu laaja osallistamisvaihe toi valmisteluun mukavasti erilaisia näkökulmia, joilla strategiaa voidaan täydentää ja huomioida keväällä laadittavissa toimintasuunnitelmissa. Kuntalaisten pääviesti lokakuun lopussa päättyneessä asukaskyselyssä oli selkeä: Tärkeintä on, että arki rullaa ja palvelut pelaavat ja että elämä Raumalla on terveellistä ja turvallista. Toiseksi tärkeimpänä linjauksena raumalaiset pitävät vireää elinkeinoelämää. Sen myötä voidaan tavoitella korkeaa työllisyysastetta, joka mahdollistaa kaupungille riittävät verotulot palvelujen ylläpitämiseen. Strategiakyselyyn vastanneiden mielestä tärkeintä on turvata sellainen koulutustarjonta, joka vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Myös kaksi muuta strategialuonnoksen linjausta saivat raumalaisilta kannatusta. Hyvät yhteydet –linjauksen toteuttamiseksi toivottiin erityisesti paikallisliikenteen ja kaukoliikenteen parantamista. Neljäs linjaus, houkutteleva Rauma-kuva, toteutuu raumalaisten mielestä tekemällä merellisyydestä näkyvämpää, hyödyntämällä maailmanperintökohdestatusta ja yhteismarkkinoinnilla.

Arvot miellyttivät asukkaitakin Kaikki strategialuonnoksessa esitetyt arvot saivat raumalaisilta kannatusta. Eniten pidettiin arvoista ennakoiva ja rohkea, mutta myös arvot oppiva ja osallistava olivat raumalaisten mieleen. – On aika ihanteellinen tilanne, että kaupungin toiminnan perustana olevista ja jokapäiväistä toimintaa ohjaavista arvoista

MIKÄ ON RAUMAN TARINA? • Kaupunkistrategia, joka ohjaa kaupungin toimintaa ja kehittämistä vuosina 2017-2020. • Sisältää toimintaa ohjaavat linjaukset sekä niitä täsmentävät kärjet eli asiat, joihin kaupunki tulee erityisesti panostamaan tällä valtuustokaudella. • Sen laatimiseen ovat osallistuneet luottamushenkilöt, kaupungin työntekijät, asukkaat ja erilaiset asukasryhmät, Rauman yrittäjät ja Raumarohkeat.

on kaupungin päättäjillä ja henkilöstöllä sama näkemys ja vielä kaupunkilaisten kannatus, sanoo kaupunkikehitysjohtaja Rikumatti Levomäki.

Kokoaan suurempi Rauma Asukaskyselyssä sai laittaa paremmuusjärjestykseen Rauman Tarinan jalkautuksessa käytettävät sloganit. Tarjolla olivat entistä parempi, ikäänsä nuorempi ja kokoaan suurempi Rauma. Raumalaisten mielestä parhain slogan on ”Kokoaan suurempi Rauma”, jota voidaan myös käyttää muodossa ”Rauma – kokoaan suurempi”. Kyselyyn vastanneet keksivät koko joukon muitakin sloganeita kuten Rauma – tartu Tarinaan, Rauma – rouhevasti rohkeampi, Rauma – nuorekas ja kotoisa, Rauma – iso kaupunki piänes koos, Rauma – rakas ja raikas sekä Rauma – rohkea ja rehti.

Vielä marraskuussa valtuuston arvioitavaksi Tämän lehden ilmestyessä kaupunkistrategia on jo ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä 20.11. Sieltä se etenee 27.11. kaupunginvaltuustoon, jossa lopullisesti hyväksytään Rauman Tarinan kakkososan sisältö.

Kohti hiilineutraalia Raumaa

PYYTJÄRVEN KUNTORADALLE

ÄLYKÄS VALAISTUS Teksti ja kuvat: Kalle Aaltonen

Rauman kaupungin ylläpitämän Pyytjärven kiertävän 3,5 kilometrin kuntoradan valaistus uusitaan loppuvuodesta 2017. Vanhat elohopeahöyrylamput korvataan led-valaisimilla, joista joka neljäs varustetaan myös liiketunnistimella. Uudet valaisimet ovat ennen kaikkea edeltäjiään taloudellisemmat. Laskelmien perusteella uusi valaistus ohjauksineen vähentää valaistuksen vuosittaista sähkönkulutusta jopa 90 prosenttia. Säästöä kertyy vuodessa yli 20 000 kilowattituntia eli suunnilleen saman verran kuin ison sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittainen kulutus. – Uusia valoja voidaan himmentää palamaan esimerkiksi vain kymmenen prosentin teholla, jos radalla ei liiku ketään. Ulkoilijan lähestyessä liiketunnistinta seuraavat seitsemän valoa edellä kirkastuvat ja taakse jääneet valot himmenevät taas takaisin kymmenen prosentin teholle tietyn ajan kuluttua, kertoo liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederberg.

Ulkoilijan lähestyessä liiketunnistinta seuraavat seitsemän valoa edellä kirkastuvat ja taakse jääneet valot himmenevät taas takaisin kymmenen prosentin teholle.

Liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederbergin mukaan muidenkin Rauman kuntoratojen valaistukset uusitaan lähitulevaisuudessa.

Aiemmin valaisimia on ohjattu ainoastaan ajastuksilla tai hämäräkytkimillä ja valot ovat palaneet koko määrätyn ajan täydellä teholla. Himmennyksen ja liiketunnistimien avulla rata saadaan valaistua vain tarpeen mukaan. Katuvalaistuksessa yleiset elohopealamput poistuivat markkinoilta vuonna 2015 ja led-valot ovat olleet yleinen vaihtoehto. Raumalla katuvalaistusta päivitetään vaiheittain ja sille on vuosittain määrätty oma budjettinsa. Cederbergin mukaan myös kuntoradat luokitellaan katuvalaistukseksi, joten valtion energiatukea ei hankkeeseen saatu. Suunnitelmissa on, että jossain vaiheessa myös muiden kuntoratojen valaistukset uusitaan. Ratojen valot on jo liitetty muun katuverkon kanssa samaan etäohjattuun järjestelmään ja vanhat elohopeahöyrylamput vaihtuvat led-valoihin ennemmin tai myöhemmin. Vuoden 2018 budjettiin on sisällytetty mahdollisuus Lähdepellon valojen uusimiselle. Lopullinen toteutustapa päätetään Pyytjärven käyttökokemusten perusteella. – Maalaisjärjen mukaan se tuntuisi järkevimmältä. Kaupungin katuja on vaikea valaista liiketunnistimien avulla, mutta metsässä sijaitsevat reitit ovat niin selkeitä, että turha niissä on pitää valoja muutoin kuin silloin, kun niitä tarvitaan, Cederberg toteaa.

Rauman kaupunki toteuttaa vuoden 2017 aikana raumalaisista asuinalueista juttusarjan, jossa ääneen pääsevät asukkaat. Viimevuotisessa yleisöäänestyksessä eniten ääniä saaneista asuinalueista toteutetaan artikkeli Rauma-lehteen, muut asuinaluejutut julkaistaan Rauma24-nettisivustolla.

Pentti Justen on kulkenut Kortelan hiekkateitä päivittäin jo 77 vuotta. Lapsuudenkoti sijaitsi kivenheiton päässä nykyisestä kotitalosta.

Kortelan

Justen nauttii eläkepäivistään Kortelan rauhassa, lisävirtaa arkeen tuo lastenlasten kanssa touhuaminen.

Lähes 77 vuotta asukkaana:

PARAS PAIKKA MAAILMASSA Teksti: Marko Östman kuvat: Juha Sinisalo

Rauman kaupungin eteläosassa, Valtatie 8:n varrella sijaitseva Kortela on osa entistä Rauman maalaiskuntaa. Pentti Justen on asunut Kortelassa koko ikänsä, kahta kuukautta vajaa 77 vuotta. – Olen syntynyt tuossa muutaman sadan metrin päässä isäni aikanaan rakenta-

massa talossa, joka tosin on jo purettu. Äitini kotitalo oli Kortelan kantatila, mikä oli jo aiemmin jaettu useisiin osiin, Justen kertoo. Kantatila oli iso 1700-luvulla, sillä se ylsi aina Kortelasta nykyiseen Monnaan asti. Vuosien saatossa tilan maita on jaettu ja sukupolvet toisensa jälkeen ovat saaneet omat tonttinsa. Pentti kertoo itselleen aikanaan omistukseen tulleen 1940-luvulla jaetusta tilasta noin kolmasosan. – Kantatilasta irrotettiin sodan jälkeen myös kolme tonttia, jotka lahjoitettiin sotaveteraaneille. Se oli osittain myös ajan tapa, mutta nuo kolme osaa olivat ainoita, jotka Kortelasta sillä tavalla lahjoitettiin.

KORTELA

Kun Pentti Justen oli pieni poika, maisemat Kortelassa olivat hyvinkin erilaisia kuin mitä ne ovat tänä päivänä. Kaikki pellot olivat tehokkaassa viljelyskäytössä ja nykyiset tiet muistuttivat leveitä polkuja. Toisin kuin nykyajan kesinä, silloin heinäkuisen Kortelan maisemaa värittivät tuhannet heinäseipäät.

– Olihan tämä erilainen maailma silloin. Esimerkiksi kylätie oli enemmänkin sellainen niin sanottu lehmänpolku. Äitini kulki sitä lehmien kanssa ja toisinaan lehmät jopa lypsettiin siinä polulla. Siihen aikaan joka talossa oli vähintään yksi lehmä, Justen sanoo. Tuohon aikaan ajoneuvokanta oli erittäin pieni. Justen tietää, että Kortelan kylässä oli hänen syntymänsä aikaan vain yksi auto ja se oli Pentin isällä. – Isäni ajoi ensin Pyhärannan posti- ja linjaliikennettä, ja sen jälkeen hän toimi taksiautoilijana. Hieman myöhemmin alueelle tuli toinenkin auto, nimittäin kuorma-auto. – Talvisin tiet puhdistettiin lumesta omin voimin. Isäni teetti auton perään lumiauran ja aina lumisateen jälkeen hän laittoi ketjut autoon suunnaten teiden auraukseen, jotta asukkaat pääsivät kulkemaan. Kortelassa toimi aikanaan muun muassa Suojan ja Engrenin kauppa. Bensiinit autoihin haettiin kaupungilta.

KORTELA

Tiet ja niiden hoito ovat herättäneet aina kiivasta keskustelua, niihin liittyvät päätökset olivat helppo tapa kerätä kortelalaiset yhteen.

Naiset kokoontuivat kutomaan ja samalla veisattiin virsiä, paikalla oli aina pappi.

• pinta-ala

164 ha

• asukkaita

540

• rakennuksia

280

• omakotitaloja

142

• rivitaloja

• paritaloja

– Maalaiskunnan aikana kunta osti kyläläisille Kortelan Tenhonperästä rannan, joka yhä edelleen on kortelalaisten ahke-

– Isä ajeli kaupungille tankkaamaan ja käsipumpulla tankattiin aina viisi litraa kerrallaan. Minulla olisi ollut etuoikeus päästä koulumatkatkin auton kyydissä, mutta isä ei ottanut periaatteesta omia lapsia kyytiin. Hänen mielestään koulumatkat olivat terveellistä ulkoilua. Naapurin mukulat kyllä pääsivät auton penkille, Justen nauraa. – Sen aikaiseen punaiseen kouluun, tuohon Unajantien varrelle, ja jossain välissä vielä nykyäänkin pystyssä olevaan Sampolaan mentiin lumikeleillä suksilla. Kun lumet sulivat niin silloin päästiin liikkumaan pyörillä.

Ompeluseuroista ja lukukinkereistä nykyisiin kesäpäiviin Justen kertoo, että Kortelan asukaskunnassa on tapahtunut monta sukupolven vaihdosta. – Jonkin verran on viime vuosina myyty tontteja ja taloja on aikojen saatossa laajennettu. Täällä on mukava oma rauhansa ja on mukavia asukkaita, Justen kertoo.

– Meillä on hyvä koulu lähietäisyydellä, jossa on oppilaita noin 80. Kortelan koulu on rakennettu 1950-luvun puolivälissä ja sitä on laajennettu isosti 1990-luvulla. Se on varmasti yksi asia mikä vetää lapsiperheitä puoleensa. Yhteisöllisyys Kortelassa on vaihdellut vuosien mittaan. Parhaiten yhteisöllisyys näkyi menneinä vuosikymmeninä silloin, kun keskustelun aiheeksi nousivat tiet. – Tiet ovat aina olleet sellainen tärkeä asia, josta tulee helpolla kiivasta keskustelua. Niihin liittyvät päätökset, kuten esimerkiksi tienhoito, keräsivät aina porukan yhteen, Justen muistelee. Kansan sivistämisen eteen tehtiin töitä sodan jälkeen. Siihen aikaan etenkin seurakunta oli aktiivisesti yhdistämässä kyläläisiä. – Taloissa pidettiin joukolla ompeluseuroiksi kutsuttuja diakoniapiirejä. Naiset kokoontuivat kutomaan ja samalla veisattiin virsiä, paikalla oli aina pappi. Talvisin taas oli lukukinkerit, joissa testattiin rippikoululaisten lukutaitoa.

rassa käytössä, Justen sanoo. Myös yhteiset tapahtumat ovat nostaneet päätään, siitä kiitos kuuluu jo parisenkymmentä vuotta toimineelle kylätoimikunnalle. Muutamana menneenä kesänä toimikunta on järjestänyt alueen iäkkäämmälle väestölle kesäpäiviä. – Siellä rantasaunalla me nautimme kauniissa kesäsäässä tarjottua makkaraa ja kahvia, laulamme ja seurustelemme. Se on sellainen kiva tapahtuma, ihmiset kun eivät nykyään käy enää toistensa luona kylässä, niin siellä näkee oman kylän väkeä ja pääsee vaihtamaan kuulumisia, Justen iloitsee. Koulun Vanhempainyhdistys puolestaan järjestää koululaisille ja heidän perheilleen useita erilaisia tapahtumia vuodessa. Kun Pentti Justenia pyytää kuvailemaan Kortelaan yhdellä lauseella, tulee vastaus välittömästi. – Minulle tämä on paras mahdollinen paikka maailmassa.

Rauman 575-juhlavuoden innoittamina julkaisemme jokaisessa tänä vuonna ilmestyvässä lehdessä Rauman historiasta kertovan jutun.

Rukoushuone ja nahkatehdas 1900-luvun alussa.

Raumalla 1900-LUKU

Teksti: Rauman museon aineistosta muokannut Raija Lehtorinne Kuvat: Rauman museo

1900-luku oli vuosisata, joka mullisti kaiken entisen. Myös Rauma muuttui pienestä idyllisestä pikkukaupungista moderniksi, vanhaa ja uutta yhdistäväksi paikkakunnaksi. Vuosisadan aikana raumalaisten oli totuttava jatkuvaan muutokseen kaikilla elämän osa-alueilla.

Sähköä kaupunkiin Rauman kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 1900 perustaa sähkölaitoksen. Laitos valjastettiin tuottamaan sähköä ennen kaikkea kaupungin omaan käyttöön – kaduille, satamaan, kouluihin ja rautatieasemalle. Yksityisille virtaa riitti myytäväksi 300 lamppuun, mikäli ne eivät kaikki palaneet samaan aikaan. Kun yksityisten kuluttajien määrä nousi, solmittiin Vuojoki Godsin kanssa sopimus edullisen sähkön ostosta. Teollisuuden kasvun myötä virran tarve lisääntyi huimasti, mihin löytyi apu Rauma Woodilta, joka liitti tehtaat ja kaupungin valtakunnan verkkoon toukokuussa 1940. Sähkölaitos mursi ennakkoluuloja ja valisti perheenemäntiä lieden ostossa ja käytössä. Työ tuotti tuloksia, sillä 1943 sähkölieden oli hankkinut 43 perhettä. 1950-luvun alussa sähköliesi oli 322 taloudessa.

Väkiluku kasvoi 1900-luvun alkupuolella hitaasti. Sampaanalaan perustettu saha houkutteli paikkakunnalle muutama tuhat asukasta, mutta levoton yhteiskunnallinen tilanne vei väkeä pois kaupungista. Raumalaisten määrä lähti nopeaan nousuun vasta 1940-luvulla siirtoväen

Vuonna 1949 noin joka kymmenes asukas oli luovutetusta Karjalasta.

liikkumisen myötä. Vuonna 1949 noin joka kymmenes kaupungin ja maalaiskunnan asukas oli saapunut luovutetusta Karjalasta. 1993 maalaiskunta liitettiin kaupunkiin, joka sai 8500 uutta asukasta. Vuosituhannen lopussa väkimäärä oli 37 418.

Niiden jälkeen rakennettiin ruutukaavakortteleita Vanhan Rauman ja Eteläkadun väliin sekä Tarvonsaarelle ja radan pohjoispuolelle. 1920-luvulla Nummen alueen vuokratonteille nousi kohtuuhintaisia asuntoja.

Teollisuus toi työpaikkoja

Teollisuuslaitokset ja muut työnantajat rakennuttivat työntekijöilleen asuntoja muun muassa Lonsiin, Korkeakariin, Komppiin, Leikariin ja Otan alueelle. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki laajeni Pidesluotoon ja Paroalhoon.

Rauma kehittyi 1900-luvun kuluessa todelliseksi teollisuuskaupungiksi. Kaupungissa oli kesällä 1918 parikymmentä teollista työpaikkaa ja niissä 600 työntekijää ja toimihenkilöä. Suurimpia työnantajia olivat nahka- ja kenkätehdas sekä Rauma Woodin saha. 1940-luvulla työntekijämäärä lisääntyi rajusti, kun raumalaisten lisäksi työvoimaksi oli tarjolla muun muassa inkeriläisiä ja evakoita. Erityisesti telakat houkuttelivat väkeä luovutetuilta alueilta. Työntekijöiden määrä kasvoi ennätyksellisen suureksi vuonna 1974, jolloin kaupungissa oli 52 tehdasta ja niissä yhteensä 8480 työntekijää ja toimihenkilöä.

Maalaiskuntaan kuuluneet Sampaanala ja Lahden kylä, joka sisälsi Syvärauman, liitettiin kaupunkiin 1954. 1970-luvulla rakennettiin Merirauman, Lajon ja Tuulensuun alueille.

Kaupunki laajeni Kasvava väkimäärä tarvitsi asuintilaa, ja kaupunki laajentui uusille alueille. Vuosisadan alussa oli saatu valmiiksi vanhan kaupungin ja kanalin väliset korttelit.

Köyhäinhoidosta sosiaalihuoltoon Rauman valtuusto nimitti 1918 yhteishyvän valiokunnan, jonka tehtävänä oli selvittää avun tarvetta sisällissodan jälkeisissä poikkeusoloissa. Kaupunki otti vastuulleen yksityisten ylläpitämän lastenkodin sekä perusti seimen ja myöhemmin sen yhteyteen tarhan. Wännin sillan pielessä sijainneessa tarhassa ja seimessä hoidettiin 1920-luvun alussa noin 60 ja myöhemmin lähes sata lasta. Työnvälitystoimisto vakinaistettiin kesällä 1918 järjestämään työttömille hätäaputöitä. Pahimmassa ahdingossa eläville vanhuksille ja koululaisille jaettiin päivittäin ruokaa. Jokainen köyhäksi katsottu sai ruokalasta päivittäin litran keittoa ja myöhemmin myös palasen leipää. Perinteisten tehtävien rinnalle tuli 1930-luvun alussa juoppouteen sortuneiden valvonta. Säännöllistä hoivaa tarvitsevat aikuiset ja alle 2-vuotiaat lapset sijoitettiin kunnalliskotiin. Uusi kunnalliskoti rakennettiin Uudelle-Lahdelle 1937. 1970-luvun lopussa kaupunkiin saatiin oma A-klinikka ja ensisuoja.

Kaupunki sai vesijohdon 1934 1920-luvulla juomavesi ja kanalin lemu puhuttivat raumalaisia. Lokaviemärilaitoksen saaminen kaupunkiin oli tarpeen, sillä muun muassa nahkatehdas laski kaikki jätteensä kanaliin. Samoin kansakoulun uudet vesiklosetit huuhdottiin kanaliin. Kun vielä paikallisen olut- ja virvoitusjuomatehtaan kaivo saastui pahasti 1925, raumalaisten oli pakko rakentaa vesi- ja viemärilaitos. Ajatusta vastustettiin, mutta kaupunginjohtaja Oskar Neron arvovallan tuella töihin päästiin keväällä 1933. Vesijohtoihin vettä saatiin marraskuussa 1934. Vuonna 1946 neljä viidestä raumalaistaloudesta oli liitetty verkostoon. Vesijohtolaitoksen myymä vesimäärä kaksinkertaistui 1960-luvulla.

Aleksi Kumpula (oik.) vetää teatterikoulua neljänä iltana viikossa. Neljällä eri vuosikurssilla on mukana 7-14 -vuotiaita oppilaita.

TEATTERIKOULUSTA

itseluottamusta ja rohkeutta Teksti: Marko Östman kuvat: Juha Sinisalo

Entisiin kaupunginteatterin tiloihin Otan päiväkodin alakertaan Pursikadulle eli kellariteatteriin kokoontuu neljästi viikossa lapsia ja nuoria nauttimaan teatterin harrastamisesta. Rauman Kansalaisopiston järjestämä teatterikoulu on teatteritaiteen tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää teatteri- ja ilmaisukasvatuksen perusopetusta.

Rauman teatterikoulu on toiminut nyt neljä vuotta ja opiskelupaikat ovat kysyttyjä, joten ne täyttyvät nopeasti aina uuden vuosikurssin alkaessa. Tänä vuonna koulun aloittivat 7-10 -vuotiaat lapset. Vanhimmat, neljännen vuosikurssin oppilaat ovat iältään 11-14 -vuotiaita.

Teatterikoulun vetäjänä toimii jo lähes kymmenen vuotta teatteritaiteen parissa toiminut ja teatteritaiteen ilmaisua opiskeleva Aleksi Kumpula.

– Tällä hetkellä meillä on neljä vuosikurssia ja yhteensä kuusi ryhmää. Näistä toisen ja neljännen vuosikurssin ryhmiä on molempia kaksi. Kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan, aikaisempaa kokemusta teatterista ei tarvitse olla, sillä täällä sitä sitten opitaan, Kumpula muistuttaa.

– Me opettelemme täällä teatteritaiteen perusteita. Ensimmäisellä vuosikurssilla harjoittelemme esimerkiksi ryhmätyöskentelyä ja keskittymistä. Siitä etenemme improvisaation kautta syvemmin näyttelijän työhön, ohjaamiseen, lavastamiseen, puvustukseen, tekniikkaan ja kokonaisvaltaisesti kaikkeen siihen, mikä liittyy teatteritaiteen tekemiseen, Kumpula kertoo.

– Me aloitamme aina tiettyyn aikaan vuodesta, mutta aina voi kysellä vapaita paikkoja. Kokoonnumme eri ryhmien kanssa kerran viikossa maanantaista torstaihin. Aluksi voi tulla vaikka vain katsomaan ja tutustumaan siihen mitä me teemme. Suotavaa olisi kuitenkin, että aloittaisi aina sieltä ensimmäiseltä vuosikurssilta.

Teatterikoulussa opintojen laajuus on yhteensä 500 tuntia, jotka on opetussuunnitelman mukaisesti mahdollista käydä läpi seitsemässä vuodessa. Koulun päätteeksi oppilaat tekevät stipendityön. – Kyseessä on oppilaan tai oppilasryhmän yhdessä tekemä taiteellinen työ, jossa he osoittavat sisäistäneensä teatterikoulusta vuosien aikana saamansa opin, Kumpula sanoo. Parhaillaan neljännellä vuosikurssilla on menossa näytelmän valmistelu, jossa kaikki kurssin jäsenet näyttelevät ja samalla oppilaat pääsevät myös ohjaamaan. – Siinä tulee samalla kertaa opittua niin näyttelijän työtä kuin myös sitä mitä ohjaamiselta vaaditaan. Lisäksi kaikki osallistuvat myös lavastuksen tekoon ja puvustuksen suunnitteluun. Aleksi Kumpula kertoo, että teatterikoulussa lapset ja nuoret oppivat heittäyty-

Ryhmätyöskentely ja omien ideoiden esille tuominen ovat tärkeä osa näytelmän onnistumista. Se on myös oppi, josta on hyötyä arjessa.

Luova ajattelu, uskallus ja tiimityöskentely kantavat myös teatterin ulkopuolelle. mään ja tuomaan itseään sekä ajatuksiaan eri tavoin esiin. Se helpottaa niin teatterin lavalla kuin myös arjessa. – Kaikkien asiasta vähänkään kiinnostuneiden kannattaisi tulla kokeilemaan edes kerran. Painotan aina oppilaillekin, ettei ole väärää tapaa tehdä teatteria. Kaikki ideat ovat hyviä, jokaisella on oma tapansa ilmaista itseään ja me etsimme täällä juuri niitä tapoja.

Toinen hyvä oppi on se, että teatterissa opitaan tekemään töitä ryhmässä. Luova ajattelu, uskallus ja tiimityöskentely ovat niitä asioita, jotka mahdollistavat teatterissa onnistuneen esityksen, mutta ne opit kantavat myös teatterin ulkopuolelle, Kumpula sanoo. – Vanhemmat ovat kertoneet, että lapset ovat saaneet lisää itsevarmuutta ja ryhmätyöskentelytaitoja. He uskaltavat ilmaista

itseään entistä paremmin opittuaan luottamaan omiin ideoihin ja näkemyksiinsä. – Myös oppilaiden kanssa me keskustelemme paljon siitä, mistä he ovat tykänneet. Nuoret kertovat löytäneensä omia tapoja tehdä asioita ja uskallusta olla oma itsensä toisten ihmisten edessä. Ne ovat elämässä todella tärkeitä juttuja, Kumpula painottaa.

Jokaisesta teatterikoululaisesta ei tule isona näyttelijää, mutta teatterikoulusta tarttuu mukaan tärkeitä asioita tulevaisuuteen. – Ehkä se kaikkein tärkein täältä saatu anti on loppujen lopuksi itseluottamus ja uudet tavat ja rohkeus ilmaista itseään.

Teatterikoulussa käydään läpi käytännössä kaikki teatteritaiteen osa-alueet, aina näyttelijäntyöstä ohjaukseen ja lavastuksesta puvustukseen.

Tanssi TUKEE HYVINVOINTIA

Teksti: Sini Gahmberg kuvat: Minna Paananen

Nuoret yläkoululaiset Lilli Tapiovaara, Veera Heinikangas ja Katariina Härkisuo harrastavat tanssia intohimoisesti. Viikoittaisessa lukujärjestyksessä on baletti-, jazz-, nyky- ja show jazz –tanssitunteja noin kymmenen tuntia viikossa.

Useimpina päivinä he suuntaavat heti koulun jälkeen Turun Seudun Tanssioppilaitokseen. Tanssimisen hyvinä puolina neidit pitävät itsensä ilmaisua, liikunnallisuutta ja tanssin sisältämiä fyysisiä haasteita. – Kunto nousee huomaamatta. Musiikki on myös tärkeä osa tanssia. Rytmi vie mukanaan ja tanssiessa unohtaa kaiken muun, he kertovat.

Turun Seudun tanssioppilaitoksen rehtori Sirkku Kokki allekirjoittaa tanssiharrastajiensa ajatukset.

Tanssikoulu Liisa Nojosen tanssipedagogi, tanssija Kati Aalto puhuu kehon ja aivojen yhteydestä. – Tanssi pitää aivot virkeänä, parantaa rytmitajua, keskittymiskykyä ja muistia.

Tanssiminen antaa kunnon ja perusliikuntataitojen kehittymisen lisäksi muutakin sisältöä. – Tanssiin liittyy aina taiteellisuus ja kulttuurikokemus, Kokki sanoo. Aalto lisää tanssin auttavan eri tunnetilojen käsittelyssä ja itsensä ilmaisussa.

Tanssi täyttää vapaa-ajan Tapiovaaran, Heinikankaan ja Härkisuon tanssiminen on tavoitteellista. Tavoitteena on tulla koko ajan paremmaksi ja mahdollisimman hyväksi tanssijaksi. – Jos on aloittanut lapsuusiässä, kuten Tapiovaara, Heinikangas ja Härkisuo, kasvaa tanssiharrastuksen kanssa hyvinvoivaksi aikuiseksi, Kokki sanoo. Neitien mielessä siintää myös tanssin ammattilaisuus. Tapiovaara ja Heinikangas pitävät klassisesta baletista ja Härkisuo aavistuksen enemmän nykytanssista. Tuntien lisäksi he treenaavat eri tanssikoulujen leireillä muutaman kerran vuodessa.

Katariina Härkisuo, Veera Heinikangas ja Lilli Tapiovaara harjoittelevat temps leve -hyppyä Turun Seudun Tanssioppilaitoksen tanssitunnilla.

TURUN SEUDUN TANSSIOPPILAITOS • Yli 40-vuotias arvostettu tanssitaiteen perusopetusta antava koulu

Tanssija ja tanssipedagogi Kati Aalto ja tanssija Riikka Tankka Tanssikoulu Liisa Nojoselta opettivat raumalaisnuorille Street Mix- tanssia.

• Tanssia voi harrastaa omaksi ilokseen tai tavoitteellisesti kohti ammattiopintoja • Oppilaista nuorimmat 3-vuotiaita ja vanhimmat eläkeikäisiä • Opetusaineina lastentanssi, klassinen baletti, jazztanssi, showjazz, nykytanssi, breakdance ja pilates • Ryhmiä kaikenikäisille ja tasoja alkeista pitkälle edistyneisiin

– Tanssimisen kautta on saanut kivoja kavereita, ja musiikkia kuullessa alkaa laskea lähes automaattisesti tanssitahtia, he nauravat.

vuutta, venyvyyttä, notkeutta ja on huoltavaa. Esimerkiksi jääkiekkoilijat ja jalkapalloilijat hyötyvät tanssiharrastuksesta, Aalto sanoo.

Muiden tanssimista he näkevät Tanssioppilaitoksen omissa joulu- ja kevätnäytöksissä sekä Kansallisbaletin esityksissä. Tekniikkaharjoittelua ja vinkkejä omaan tanssimiseen he saavat tanssinharrastajien videoista Youtubesta.

Aalto piti kollegojensa Russell Adamsonin ja Riikka Tankan kanssa muutaman tanssitunnin Street mixiä raumalaisille nuorille.

Tanssiminen sopii kaikille Tanssiminen on suosittu harrastus, ja kuka tahansa voi aloittaa missä iässä tahansa. – Kaikille tanssin aloittaville järjestetään tasoa vastaava ryhmä, joita on alkeista edistyneisiin. Kokeilemalla löytyy oma ryhmä. Tanssiharjoittelussa pientä etua on, jos on musikaalinen tai on jokin liikuntaharrastus pohjalla, Kokki sanoo. – Tanssi sopii monen muun harrastuksen oheen tukemaan päälajia. Tanssi harjoittaa lihaskoordinaatiota, räjähtävyyttä, kestävyyttä, liikkuvuutta, ulottu-

– Rauman lukiossa kaikki nuoret naiset ja miehet olivat hyvin mukana, ja aika monen mielikuva tanssista muuttui tuntien perusteella, hän kertoo. – Aikuisten tunneilla tanssitaan kehon ehdoin ja pilke silmäkulmassa. Pääpaino on liikkumisessa, yhdessä tekemisessä ja kehonhuollossa, Kokki ja Aalto sanovat. Turun Seudun Tanssioppilaitoksessa ja Tanssikoulu Liisa Nojosella annetaan monipuolista tanssinopetusta kaikilla tasoilla.Tanssioppilaitoksen Rauman tunnit järjestetään maanantaista lauantaihin kahdessa salissa Kaivopuistontiellä. Tanssikoulu Liisa Nojonen aloittaa opetuksensa perjantaisin tammikuussa 2018 Opistotalon peilisalissa Aittakarinkadulla.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: maija.jussila@tanssioppilaitos.com, p. 050 368 3159 tai tuula.laine@tanssioppilaitos.com, p. 040 591 0384 www.tanssioppilaitos.com

TANSSIKOULU LIISA NOJONEN • Lähes 40-vuotias Suomen vanhimpia ja kansainvälisimpiä tanssikouluja • Tanssitaiteen perusopetusta ja opetusta tanssista nautintoa ja iloa hakeville • Ryhmiä lapsille, nuorille ja aikuisille • Laaja kattaus eri lajien tiiviskursseja ja vilkasta esitystoimintaa • Opetusaineina jazz-showtanssi, jazz-teatteritanssi, nykytanssi, alkeet sekä tanssillinen kuntojazzsyvävenytys-kehonhuolto Ilmoittautuminen: www.liisanojonen.com tai studioilla koko kauden. Lisätietoja: Oppilastoimisto ma-pe klo 16-19, tanssikoulu@liisanojonen.com, p. 02 6327 20.

Ent

istä

e par

Aamukahveilla luodaan pohjaa verkostomaiselle toiminnalle.

YHTEISTYÖLLÄ lapsille ja nuorille hyvä tulevaisuus Teksti: Sini Gahmberg kuvat: Minna Paananen

Kaupungin Nuorisopalvelut kutsuvat neljästä viiteen kertaa vuodessa lasten ja nuorten parissa toimivia henkilöitä vaihtamaan kuulumisia, tapaamaan toisiaan ja verkostoitumaan. – Tavoitteena on lisätä eri toimijoiden yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja palveluiden järjestämiseksi, kaupungin nuorisopäällikkö Anja Hämäläinen kertoo.

Aamukahveilla luodaan pohjaa verkostomaiselle toiminnalle Osanotto pari vuotta järjestettyihin verkostotilaisuuksiin on ollut suurta. Paikalla on yleensä noin neljäkymmentä henkilöä. – Toivomme, että saisimme edelleen mukaan uusia toimijoita. Tulemme jatkossa laajentamaan viestintää kolmannen sektorin toimijoille esimerkiksi yhdistyksille, urheiluseuroille ja partiolippukunnille, Hämäläinen sanoo.

Lisätietoja aamukahveista antaa Anja Hämäläinen, p. 02 834 3269, 044 793 3269, anja.hamalainen@rauma.fi. Junioripäällikkö Pasi Lehtonen Pallo-Iiroista tekee yhteistyötä kaupungin organisaatioiden kanssa päivittäin ja osallistuu verkostoaamukahveille ja raumalaisten urheiluseurojen seuraparlamenttiin. Hän antaa kehuja Rauman kaupungille. – Raumalla ollaan edelläkävijöitä, sillä tieto kulkee, ja eri tahojen yhteistyö on parempaa kuin muualla, Lehtonen sanoo. Kutsu aamukahveille lähtee kaupungin eri toimijoille, poliisille, Katulähetykseen, kouluihin muun muassa Winnovaan, urheiluseuroille, Kriisikeskukseen ja Rauman seurakuntaan. – Toimintaa on järjestetty pari vuotta, ja verkostoituminen on osoittanut tarpeellisuutensa. Aamukahvit ovat vaikuttaneet yhteistyön lisääntymiseen lasten ja nuorten parissa toimivien kesken, Hämäläinen summaa.

Verkostoaamukahveilla pidetään ensin lyhyt tietoisku ajankohtaisesta aiheesta. – Tänä vuonna käsiteltäviä asioita on ollut uusi lasten, nuorten ja perheiden palveluverkosto sekä vaikeiden asioiden puheeksiottaminen, Hämäläinen sanoo. Tietoiskun jälkeen keskustellaan yhdessä ja lopuksi osallistujilla on mahdollisuus keskustella haluamiensa henkilöiden kanssa. Koko tilaisuus vedetään tunnissa läpi.

Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyö lisääntyy Säännöllinen verkostoituminen tuo hyötyä kaikille toimijoille. – Kolmannen sektorin rooli on palveluiden järjestämisessä. Yhteiskunta muuttuu, ja urheiluseuroista tulee enenevässä määrin kuntien palveluiden tuottajia ja kuntalaisten liikuttajia, Lehtonen sanoo. – Eri toimijat kertovat palveluistaan, uusista toimintatavoista ja hankkeista. Keskustelussa tuodaan pöytään omia havaintoja ja kokemuksia. Tavoitteena on yhdessä vertailla, onko muilla samoja havaintoja sekä miettiä asioiden syitä ja seurauksia, miten niitä ehkäistään, Hämäläinen kertoo. Verkostomaisen yhteistyön tavoitteena on, että kaikki mukana olevat tahot alkavat toimia samaan suuntaan lasten ja nuorten hyväksi. – Se onnistuu vain toisemme tuntemalla ja yhteistyötä tekemällä. Yhteistyö lähtee siitä, että ihmiset ja toimintatavat tulevat tutuiksi, Hämäläinen ja Lehtonen painottavat. Pallo-Iirojen junioripäällikkö Pasi Lehtonen ja kaupungin nuorisopäällikkö Anja Hämäläinen puhaltavat yhteen hiileen raumalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin takaamiseksi.

Mollu Heino toteutti seinämaalauksen vesi- ja viemäriliikelaitoksen julkisivuun.

Raumalle

UUSIA JULKISIA TAIDETEOKSIA

Teksti: Risto Kupari kuvat: Risto Kupari ja Mollu Heino

Taide on tärkeää ihmisten identiteetille. Taidetta me kohtaamme omissa kodeissamme, mutta myös museoissa, gallerioissa ja julkisissa tiloissa. Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista haluaa nähdä taideteoksia arkisissa ympäristöissä kuten asuinalueilla, kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla. Julkisen taiteen kartuttamiseksi on jo pitkään ollut käytössä malli, jossa rakentamiskustannuksiin on sisällytetty pieni osuus, jolla valmistuvaan kohteeseen hankitaan taidetta. Tästä mallista käytetään nimitystä ”prosenttiperiaate”. Rakennuskustannuksista yksi prosentti käytetään taiteen hankintaan niin uudis- kuin korjausrakentamiskohteissakin. Periaate on valtion hankkeissa velvoittava, mutta kunnille vain suositus. Asia ei ole kovin uusi Raumalla, joskin sitä on vuosien saatossa noudatettu vaihtelevasti. Jo vuonna 1980 Rauman kaupunginvaltuusto teki kaupunginvaltuutettu Aulis Juvelan (SKDL) aloitteesta päätöksen, jonka mukaan kaupunki on velvoitettu sisällyttämään taiteenhankkimismäärärahan uusien rakennusten kustannusarvioihin. Tätä päätöstä on noudatettu mm. vuosina 1983-1985 Kaunisjärven vanhainkodin rakennustöissä. Vanhainkodin rakentamistoimikunnan esityksestä vanhainkotiin hankittiin Kerttu Horilan työ ”Vanha nainen” sekä talon ulkoseinään asennettu Eila Minkkisen teos ”Veden välkettä”.

Prosenttiperiaatteella pieni osa rakentamiskustannuksista taiteeseen

Taidetta kouluun ja liikenneympyrään Taiteella on keskeinen merkitys julkisissa tiloissa ja laitoksissa. Taiteella on terveyttä edistävä vaikutus. Taide vaikuttaa ihmisen tunteisiin ja ajatteluun. Siksi meidän tulisi kyetä pitämään huoli siitä, että julkiset tilat eivät olisi vain valkoisia kuutioita, vaan niissä olisi esillä myös myönteiseen ajatteluun johdattelevia ja virikkeitä antavia taideteoksia. Viimeisimpänä prosenttitaidehankkeena Raumalla on syksyn 2017 aikana toteutettu kuvataiteilija Mollu Heinon ”Pinta” -niminen seinämaalaus. Teos on Rauman vesi- ja viemäriliikelaitoksen uuden toimistorakennuksen julkisivun betonipilarissa osoitteessa Pumpputie 2. Parhaillaan on myös menossa Suomen Taitelijaseuran sääntöjen mukainen kevyt kutsukilpailu Aittakarinkadun liikenneympyrän keskelle toteutettavasta taideteoksesta, jonka on määrä valmistua syksyyn 2018 mennessä. Seuraavana julkisen taiteen projektina on Raumalla toteutukseen tulossa uuden Pohjoiskehän koulun prosenttitaidehanke. Kaunisjärven vanhainkodin seinässä komeilee Eila Minkkisen teos ”Veden välkettä.”

LAPSET & NUORET

NUORISOTILAT Kuovin nuokkari Kuovinkuja 4 ma ti ke to pe

klo 16–20 (7 lk–17-vuotiaat) klo 17.30–20 (17–29-vuotiaat) klo 16–20 (7 lk–17-vuotiaat) klo 14.30–17.30 (5-6 lk) klo 16–23 (7 lk–17-vuotiaat)

Musiikinohjausta bändihuoneessa: ma ja ke klo 17–19 to klo 15–17 pe klo 18–21 Suomi 100 -tanssitunnit: 14.12. 18.12.

klo 15.30–16.30 (5–6 lk) klo 18–19 (7 lk–17 v.)

Ohjaajana erityisliikunnanohjaaja Tiina Malinen Kuovi on avoinna joululomalla 7 lk–17-vuotiaille: ke 27.12. ja pe 29.12. sekä ke 3.1. ja pe 5.1. klo 15–20 Toiminta jatkuu normaalisti 8.1. alkaen

Lapin työväentalo Hinnerjoentie 15 ke

klo 12.30–16.30 (5–6 lk) klo 17–18.30 (7–8 lk) klo 18.30–20 (7 lk–17-vuotiaat)

Joululoma 21.12.–9.1.

Lapin liikuntahalli Kirkkotie 6 Sählytunti ke klo 16–17 (7–8 lk) 1.11.–20.12. Ohjaajana Mikael Marjanen.

KERAMIIKKA Kuovin nuorisotalo, Kuovinkuja 4 11.1. alkaen. Kysy vapaita paikkoja. Nuorten keramiikka ke klo 17–19 (yli 10 v.) 31 €/lukukausi Perhekeramiikka to klo 17.30–19.30 (lapset yli 4 v./aikuinen) 31 €/lapsi/lukukausi 26 €/aikuinen/lukukausi Ilmoittautumiset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. p.02 834 5001. Lisätietoja: Eija Hietanen, p. 044 793 4563.

PIKKUKOKKI-KERHO Kuovin nuorisotalo, Kuovinkuja 4, Uusi kurssi 11.1. alkaen ke

Uotilan sininen koulu Tuomistontie 1

Pikkukokki -kerhossa opit ruuanlaittoa ja leipomista. Perustaidot tulevat tutuksi yhdessä puuhaten, hauskasti ja mielenkiintoisesti. Kerhon lopuksi pääset maistelemaan valmistuneita ruokia, joskus saat maistiaisia myös kotiin vietäväksi.

to klo 14.30–17.30 (5–6 lk) Joululoma 15.12.–10.1.

Ilmoittautumiset ja maksu palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. p.02 834 5001.

Lisätietoja: nuoriso-ohjaaja Jessina Vastamäki, p. 040 180 9780

SKEITTIHALLI

Syväraumankatu 39 Skeittihalli on suljettuna korjaustöiden takia. Tavoitteena on, että halli avataan tammikuussa, jonka jälkeen vuokraustoiminta jatkuu.

klo 17–19 (5-6 lk) 31 €/lukukausi.

NUORISOTILAT VUOKRATTAVISSA Kuovin nuorisotalo ja kiipeilyseinä ovat ulkopuolisten vuokrattavissa. Skeittihalli on myös vuokrattavissa hallin avaamisen jälkeen. Tilojen vuokraajan tulee olla yli 18-vuotias. Suluissa olevat hinnat ovat voimassa 1.1.2018 alkaen. Synttärit ym. yksityistilaisuudet: 1–4 h 85 € (87 €) Ylimenevät tunnit 20 €/h (20,50 €/h) Yksittäinen käyttövuoro: 1–4 h 15 € (15,50 €) Ylimenevät tunnit 7,50 €/h (8 €/h) Säännöllinen vuoro ja opiskelijaryhmä: 1–4 h 10 € (10,50 €) Ylimenevät tunnit 5 €/h (5,50 €/h) Varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, p. 02 834 5001, Valtakatu 2. Maksu tulee suorittaa ennen vuokrauspäivää.

NUORTEN TYÖPAJAN KAHVILAT Cafe Käpälä, Alfredinkatu 1 (pääkirjasto) suljettu 22.12.–1.1. Perhekahvila Cafe Tassula, Nortamonkatu 30 suljettu 22.12.–1.1.

NUORISOPALVELUT JÄRJESTÄÄ

PÄIVÄ TAMPEREELLA JOULULOMARETKI TO 4.1.2018 Vapriikin Museokeskuksessa on mahdollisuus tutustua kymmeneen eri näyttelyyn sisältäen yhden opastetun näyttelykierroksen. Vapriikissa on myös jääkiekko- ja pelimuseo. Lisätietoja näyttelyistä: vapriikki.fi Retkellä on myös varattu aikaa omatoimisesti tutustua Tampereen keskustaan. Lähtö Rauman linja-autoasemalta klo 9 ja paluu n. klo 19. Matkan hinta on 23 €/hlö sisältäen matkat, Vapriikin sisäänpääsyn sekä infopaketin Tampereen keskustan kohteista. Alle 13-vuotiaille huoltaja mukaan. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 22.12. mennessä Palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001 Lisätiedot: nuoriso-ohjaaja Tatjana Leppänen, p. 040 172 6138

LASTEN KULTTUURIVIIKOT Raumalla 5.–18.3.2018 Kevään odotettu kaksiviikkoinen lastentapahtuma on täynnä kulttuuria. Luvassa on teatteria, konsertteja ja työpajoja päiväkotija alakouluikäisille lapsille sekä monenlaisia kulttuurielämyksiä koko perheelle. Lasten kulttuuriviikkojen ohjelma julkaistaan tammikuun alussa nettisivuilla: rauma.fi/lastenkulttuuriviikot. Tilausesitysten ja työpajojen varauksia sekä ilmoittautumisia esityksiin otetaan vastaan palvelupiste Pyyrmanissa 5.2. alkaen. Lisätiedot: vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors, p. 02 834 3041, leila.stenfors@rauma.fi

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

YLÖS, ULOS & LENKILLE!

TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT JA AIKUISTEN ERITYISRYHMÄT Kevään liikuntaryhmät alkavat viikolla 2. Kausimaksu ryhmiin on 30 €, jolla voi osallistua useampaankin ryhmään. Maksu suoritetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. Lisätietoa ryhmistä: rauma.fi/liikuntaryhmat

KESTÄVYYSKOULU KÄYNNISTYY

Tekojään arvioitu käyttöaika on 1.12.–1.3. Tekojään aukioloaika on arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21. Tekojään päivittäinen hoitoaika on klo 14.30–15.30, jolloin kentät ajetaan jäänhoitokoneella.

Peruskestävyys eli sydän- ja verenkiertoelimistön kunto on ihmisen hyvinvoinnin tärkein kulmakivi. Lisäksi kestävyysliikunta on rauhoittavaa, aivoja ja muistia kehittävää sekä hauskaa.

Näkyvyys jäänhoitokoneesta on varsin rajallinen, joten kaikkien käyttäjien tulee ehdottomasti poistua jääalueelta ja kaukalosta huoltotauon ajaksi.

Tämä silmällä pitäen Endurance-klubi eli raumalaiset kestävyysliikuntaseurat tarjoavat mahdollisuuden lähteä mukaan tutustumaan monipuolisesti eri kestävyysliikuntamuotoihin.

ICE-SKATING TOUR RAUMALLA

Viikoittainen huoltoaika on maanantaisin klo 8–11, jolloin tekojää on suljettu.

Ice-skating Tour –tapahtuma on Raumanmeren tekojäällä ke 10.1. Päivällä on koululaistapahtuma ja avoin perheluistelu illalla klo 18–20.

KUNNON MESSUT

Ice Skating Tour -konsepti on Luisteluliiton operoima kokonaisuus, jota tehdään yhdessä kuntien liikunta- ja vapaaaikatoimien sekä koulujen kanssa. Ice Skating Tour on liikuttanut Suomessa vuodesta 1998 alkaen.

RAUMANMEREN TEKOJÄÄ

Liikunta- ja hyvinvointitapahtuma kauppiksella (Satamakatu 26) lauantaina 20.1. klo 10–17.

MAKSUTON YLEISÖLUISTELUVUORO

Tänä vuonna messujen pääpaino on liikkumisessa, ja päivän aikana pääset kokeilemaan entistäkin monipuolisempaa ja laajempaa ryhmäliikuntatarjontaa sekä muita kuntoiluun ja terveyteen liittyviä aktiviteettejä. Kohderyhmänä ovat aikuiset naiset, mutta tervetulleita ovat kaikki liikunnasta innostuneet ja kokeilunhaluiset. Lipun hinta on 5€/hlö.

Harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia. Tuki-Areenan yleisövuorot: tukiareena.fi

Messut ovat SAMK:n opiskelijoiden sekä Rauman kaupungin järjestämä messutapahtuma kaikenikäisille liikkujille. Lisätiedot: kunnonmessut.fi

Tammikuussa alkavassa kestävyyskoulussa opitaan ja kokeillaan mm. hiihtoa, suunnistusta, uintia, juoksua (myös poluilla ja suolla), pyöräilyä sekä näiden yhdistelmänä triathlonia. Ohjaajina toimivat eri lajien asiantuntijat seuroista. Raumalla järjestetään ensi kesänä myös kymmenen eri kestävyysliikuntatapahtumaa, joihin kestävyyskoulun osallistujat voivat osallistua. Tarkemmat tiedot kestävyyskoulusta löytyvät kaupungin liikuntapalveluiden nettisivuilta.

RAUMAN UIMAHALLI UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE

KYNTTILÄUINTI UIMAHALLISSA

UIMAHALLIN AUKIOLOAJAT

Lapsen tulee olla täyttänyt 5 vuotta.

ti 19.12. klo 6–20

Sisäänpääsy kertamaksulla:

Alkeisryhmässä harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki ja 10 metrin uimataito. Alkeisjatkoryhmässä tavoitellaan hyljemerkkiä eli 25 metrin uimataitoa. Jatkoryhmässä tavoitteena on kalamerkki ja 50 metrin uimataito.

WIBITISTÄ EKSTRAILOA Wibit-radan ajankohdat ja muuta lisäinfoa wibitistä uimahallin nettisivulta uimahalli.fi

Ilmoittautuminen netissä: raumanuimaseura.fi/uimakoulut Uimakoulumaksut: raumalaisilta 65 euroa ulkopaikkakuntalaisilta 85 euroa AIKUISTEN UIMAKOULU torstaisin 11.1.–8.2. (5 krt) klo 20 Ilmoittautumiset 5.1. mennessä: Auli Kouru, auli.kouru@rauma.fi, p. 02 834 3265

VESIVOIMISTELUT Ohjausmaksu 2,50 € + uimahallimaksu. Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia. wesiwoikka.fi

maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai

klo 8–20.30 klo 8–20.30 klo 12–20.30 klo 8–20.30 klo 8–19.30 klo 11–17 klo 11–17

Sisäänpääsy rannekkeella: maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai

klo 6–20.30 klo 6–20.30 klo 12–20.30 klo 6–20.30 klo 6–19.30 klo 11–17 klo 11–17

Sisäänpääsy tuntia ennen hallin sulkemisaikaa, uintiaika päättyy puoli tuntia ennen sulkemisaikaa.

POIKKEUKSELLISIA AUKIOLOAIKOJA 5.12. itsenäisyyspäivän aatto klo 6–14 6.12. itsenäisyyspäivä suljettu 23.12. jouluaaton aatto suljettu 24.12. jouluaatto suljettu 25.12. joulupäivä suljettu 26.12. tapaninpäivä suljettu 31.12. uudenvuodenaatto suljettu 1.1. uudenvuodenpäivä suljettu 6.1. loppiainen klo 11–17

HISTORIAN AARTEITA

SUOMEN VALTIOLIPUN MALLIVÄRIT Teksti: Minna-Liisa Salonsaari

Rauman museon kokoelmissa oleva Suomen valtiolipun mallivärien näytekokoelma on peräisin Rauman maistraatista. Vuonna 1925 tehdyllä valtioneuvoston päätöksellä lipun värit määriteltiin villasta ja puuvillasta koostuvien värimallien avulla, ja näytekokoelma annettiin säilytettäväksi eri viranomaisille. Suomi oli saanut virallisen siniristilippunsa 29.5.1918 eduskunnan hyväksyessä lain Suomen lipusta (40/1918). Laki määritteli, että ”Suomen valtiolippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkealla pohjalla meren- (ultramariini-) sininen risti. Risti jakaa lipun neljään, yhtä korkeaan alaan. Ristin keskellä on Suomen vaakuna.” Merenkulku- ja kauppalipuksi säädettiin valtiolippu ilman vaakunaa. Vuonna 1978 annettu Laki Suomen lipusta (380/1978) kumosi vuoden 1918 lain. Laki erottelee kansallislipun ja valtiolipun. Valtiolippu eroaa kansallislipusta siinä, että siinä on ristin lisäksi sakarain muodostamassa neliössä Suomen vaakuna. Valtiolippu on joko suorakaiteen muotoinen tai kolmikielekkeinen. Kielekkeistä lippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukkoosastot, laitokset ja alukset. Vuonna 1993 annettu valtioneuvoston päätös Suomen lipun väreistä kumosi vuoden 1925 valtioneuvoston päätöksen. Se määritti Suomen lipulle värijärjestelmien (CIE, NCS ja PMS) mukaiset värisävyt. Suomen valtiolipun mallivärien näytekokoelma koostui villasta ja puuvillasta olevista näytepaloista. Se sisälsi myös tiedon siitä, millä väreillä kankaat oli värjätty. Mallivärikokoelma perustui vuonna 1925 annettuun valtioneuvoston päätökseen. (RM4985:2)

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Satakirjastot uusii kirjastotietokantajärjestelmänsä. Tämän vuoksi kaikki kirjastot ovat pääosin kiinni viikon 50, eikä lainaaminen ole mahdollista. Kaikki laina-ajat hyppäävät sulkuajan yli. Tämän jälkeenkin verkkokirjasto on pois käytöstä vuoden loppuun saakka, mutta lainaus onnistuu kirjastoissa. Myöhässä olevien lainojen sakkomaksut eivät nouse 9.–31.12. välisenä aikana. Raumalla kirjastot ovat kiinni 9.–18.12. lukuun ottamatta pääkirjaston lukusalia, joka on avoinna 11.–15.12. klo 9–15. Muut poikkeavat aukioloajat:

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLALLISUUDET TI 5.12.2017 Partiolaisten lipunnosto klo 18 Posellin edessä (Nortamonkatu 12)

KE 6.12.2017 Rauman Pyhän Ristin kirkossa (Luostarinkatu 1) jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen klo 11.30 ohjelma ja seppeleidenlasku sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla. Kodisjoen kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleenlasku sankarihaudalla ja itsenäisyyspäivän juhla Kodistuvalla (Kodisjoentie 1453 A). Lapin kirkossa itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleidenlasku sankarihaudoilla ja ohjelmalliset kirkkokahvit Lapin seurakuntakodissa (Hiedastentie 6).

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA

6.12. itsenäisyyspäivä suljettu 24.–26.12. jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä suljettu 31.12. pääkirjaston lehtilukusali suljettu 1.1. uudenvuodenpäivä suljettu 6.1. loppiainen suljettu 7.1. pääkirjaston lehtilukusali suljettu Kodisjoen kirjasto on suljettu 22.12.–7.1. Rauman pääkirjasto juhlistaa Suomen sataa vuotta tiistaina 5.12. Itsenäisyyspäivän ”etkoilla” on luvassa klo 15–16 Porin Teatterikerhon esitys ”Satakuntaa sadan vuoden sanoin”. Lisäksi musiikkia ja arvonta. Täytä ja palauta 29.11. mennessä pääkirjastosta saatava Suomi 100 -sanaristikko, ja olet mukana kirjapalkintojen arvonnassa! Tervetuloa!

Rauma-salissa (Satamakatu 26) ke 6.12. klo 13. Kahvitarjoilu klo 12 alkaen. Juhlan tervehdyspuheen pitää kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi ja juhlapuheen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna Marva. TERVETULOA!

1300-luvulla rantaviiva kulki vielä Kalatorin tienoilla.

“Esitys kosketti ja jäi mieleen. Suosittelen lämpimästi.” “Täydellinen teatteriesitys!” KATSOJAPALAUTTEITA

!” alusta loppuun “Täyttä naurua TE Joululahjaksi lahjakortti? KATSOJAPALAU Kaikkiin väh. 50 €:n lahjakortteihin 10€ kaupan päälle! Etu voimassa 20.11.-24.12.2017.

LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, 26100 Rauma puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi MA-PE klo 10-17

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

TAPAHTUMIA

RAUMALLA PVM TAPAHTUMAN NIMI 25.11. 26.11. 29.11. 29.11. 30.11. 2.12. 2.12. 4.12. 5.12. 6.12. 7.12. 12.12. 13.12. 15.12. 16.12. 31.12. 13.1.18 20.1. 27.1. 28.1. 8.2. 13.2. 14.2. 25.2. 5.–18.3. 8.3. 10.3. 13.3. 16.3. 17.3. 17.3. 20.3. 27.3.

KLO PAIKKA

Konsertti, Les Voix humaines -gambakvartetti 18 Laura ja Lauri lavalla – konsertti, Rauman Soittokunta, 16 solisteina Laura Alajääski ja Lauri Ketonen Viirun ja Pesosen joulu -näytelmä 18 Hyväntekeväisyysjärjestöjen joulumyyjäiset 12–14 Suomi 100 konsertti, Karin koulun musiikkiluokat 18 Suomineito 100 v. Häpläkaala, Häplänperän Valittajat 18 Superpikkujoulut 18 Joulunäytös, Rauman Taitoluistelijat ja Rauman Poikasoittokunta 10 ja 18 Isänmaallinen ilta -konsertti, Rauman Mieslaulajat 18 Itsenäisyyspäivän juhla 13 Suomi 100 konsertti, Rauman musiikkiopisto 18 Iltasoitto 19 Sibelius-lukion joulushow - Suomi 100 18 Iloinen joulukonsertti, Finlanders ja Seitsemän Seinähullua 19 Joulukonsertti, Helsingin Barokkiorkesteri 18 Suomi 100 & Rauma 575 -juhlavuosien päätöstilaisuus 18 Länsirannikon messut Kunnon messut - liikuntatapahtuma Opettajien konsertti, Rauman musiikkiopisto 16 Tammisunnuntain juhla 11 Urastartti-rekrytointitapahtuma Iltasoitto 19 Ystävänpäivän musiikki-ilta 17 Konsertti, Laivaston soittokunta Lasten kulttuuriviikot Sellokonsertti, Rauman musiikkiopiston sello-oppilaat 18 Vuosikonsertti, Rauman Poikasoittokunta Iltasoitto 19 Raparperitaivas – Suomirockmusikaali, Musiikkiteatteri 19 Bluesters ilta 55-vuotistaiteilijakiertue, Katri Helena 18 Elokuvamusiikin konsertti, Rauman musiikkiopisto Iltasoitto 19

Pyhän Ristin kirkko, liput: Ticketmaster Rauma-sali, liput: Palvelupiste Pyyrman Rauma-sali, liput: kauppa.estrad.fi Poselli Rauma-sali, liput: Palvelupiste Pyyrman Kulttuurikuppila Brummi Kivikylän Areena Äijänsuon Areena Rauma-sali Rauma-sali Poselli Musiikkiopiston pikkusali Rauma-sali, liput: Ruokapuoti Lumo Rauma-sali, liput: Lippu.fi Pyhän Ristin kirkko, liput: Ticketmaster Kanalinmutka Poselli SAMK, Satamakatu 26 Poselli Poselli Kivikylän Areena Musiikkiopiston pikkusali Cafe Sali Rauma-sali Pyhän Ristin kirkko Rauma-sali Musiikkiopiston pikkusali Rauma-sali Poselli Rauma-sali, liput: Ticketmaster Rauma-sali Musiikkiopiston pikkusali

Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia www.rauma.fi

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko, Kuninkaankatu 3, ma–pe 9–16 Prisma Rauma, Porintie 4, Makuuni, Nortamonkatu 18, pe–la 12–22, su–to 14–21 ma–la 8–21, su 10–21

PALVELUPISTE PYYRMAN: Valtakatu 2, p. 02 834 5001, ma, ke ja to klo 9–16 ti klo 9–17, pe klo 9–15