Rauma-lehti 3/2017

Kaupungin tiedotuslehti 3

•

2017

Karinkenttä muuttuu osaksi keskustaa s. 4

Puheenjohtajat tentissä s. 6

SISÄLTÖ

Karinkenttä osaksi keskustaa

Uusi valtuusto luotsaa Raumaa

Puheenjohtajat tentissä

Perusopetus uudistuu

Paroalho sykkii elämää

Reaaliaikaista tietoa hanaveden laadusta

Raumalaista metallia maailmalle

1800-luku oli Raumalla rauhallista

Sähköinen palautepalvelu on toiminut hyvin

Lomautus antoi sykäyksen yrittäjyyteen

Rauman Tarina saa kakkososan

Rakennuspaikan merkitseminen on millintarkkaa työtä

Ukulele on pop!

Tapahtumia lapsille ja nuorille

Tapahtumia Raumalla

Tiedotuslehti 3 | 2017 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, Jarna Laine, sivistystoimiala, Markus Savolainen, tekninen toimiala, Kristiina Kuusio, sosiaalija terveystoimiala, Raija Lehtorinne, konsernipalvelut-toimiala Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3597 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Papukaijamerkki Kannen kuva: Juha Sinisalo Seuraava tiedotuslehti ilmestyy 24.11.2017.

facebook.com/raumafi

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ PÄÄKIRJOITUS 15|9|2017

Näyttely raumalaisten telakoiden arjesta Merimuseossa on esillä joulukuun 17. päivään saakka Rakennettu Raumalla – Made in Rauma –näyttely. Raumalaisen laivanrakennuksen historiasta kertovan näyttelyn esineet on suurimmaksi osaksi saatu lahjoituksena tai lainoina telakalla työskenneiltä. Rauman merimuseo ja Rauman laivanrakennuksen perinneyhdistys ry on kerännyt talteen raumalaisten laivanrakentajien perinnettä suunnitelmallisesti syyskuusta 2013 saakka. Sysäyksen keruuseen antoi STX Finland Oy:n ilmoitus Rauman telakan toiminnan loppumisesta kesäkuussa 2014. Museovirasto on rahoittanut perinnehanketta. Tarkista museon aukioloajat merimuseon nettisivuilta.

Marelassa voi tehdä aikamatkan nuoruuteen Nuorten harrastuksista ja vapaa-ajan vietosta viimeisen sadan vuoden aikana kertova Aikamatka nuoruuteen – selviytymistarina 1917–2017 –näyttely tutustuttaa sinut nuorten mielenkiintoiseen elämään Suomen itsenäisyyden aikana. Näyttelyn ovat koonneet Nanun ja Hj. Nortamon yrittäjyyskurssien oppilaat yhdessä Rauman museon kanssa. Alle 18-vuotiaat pääsevät näyttelyyn ilmaiseksi.

Sotakorvaustyön muistomerkki kaupungintalon ulkoseinässä Elokuussa julkaistiin kuvanveistäjä Reijo Paavilaisen suunnittelema sotakorvaustyön muistomerkki kaikkien ihailtavaksi. Muistomerkki on sijoitettu Rauman kaupungintalon (Kanalinranta 3) seinään, Kalliokadun puolelle. Muistomerkki on kooltaan noin 2 X 2 metriä, happoteräkseen valettu reliefi.

YHDESSÄ ONNISTUTAAN

esän jälkeen on taas mukava palata ”normaaliin lukujärjestykseen” ja töiden pariin. Sorvin ääreen palasivat myös kaupunginvaltuusto ja muut toimielimet vaalien jälkeisillä uusilla kokoonpanoilla. Kuntien hallinnossa ja etenkin Raumalla tapahtui kesän aikana isoja muutoksia, joihin vanhat valtuutetut nyt totuttelevat ja uudet valtuutetut perehtyvät. Organisaatiouudistuksen jälkeen valtuutettuja on Raumalla aikaisempaa vähemmän, kaikkiaan 43, heistä 15 uusia. Kesäkuun alussa voimaan astunut uusi kuntalaki velvoittaa kunnat entistä aktiivisemmin ottamaan kuntalaiset mukaan asioiden valmisteluun. Kuntalaisille on annettava mahdollisuus osallistua. Keskeiseksi viestinnän kanavaksi on määritelty tietoverkko. Jo ennen uuden kuntalain voimaantuloa Raumalla on ymmärretty käyttää kuntalaisten ideoita, näkökulmia ja osaamista hyödyksi kehittämisessä ja suunnittelussa. Meillä kuntalaiset on otettu mukaan Rauman Tarinan laatimiseen, organisaation uudistamiseen ja palveluiden kehittämiseen. Hyvien kokemusten kautta on vahvistunut näkemys siitä, että kaupungin yhteisten asioiden hoitaminen ja palvelujen suunnittelu on yhteispeliä, jossa pelaajina ovat valmistelijat, luottamushenkilöt ja kuntalaiset. Lapsiperheille syksy on jännittävää aikaa. Pienimmät totuttelevat päiväkotiin, eskariin tai ekaluokkaan. Nyt on aika palata myös liikunnan ja muiden harrastusten pariin. Tästä lehdestä löydät hyvät vinkit liikuntaan, kulttuuriin tai opiskeluun. Lue myös mielenkiintoinen juttu ukulelen soittamisesta. Olisiko siinä sinulle uusi harrastus? Nautitaan syyspäivistä! Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

KARINKENTTÄ

muuttuu reservialueesta osaksi keskustaa

Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammen mukaan kaavasuunnittelussa on kyse muustakin kuin uimahallista. Alue liitetään osaksi keskustaa.

Teksti: Kristiina Lehtonen kuva: Kalle Aaltonen

Aittakarinkadun ja Sahankadun välissä, entisen Lyseon vieressä oleva sorapäällysteinen tyhjä kenttä voi muutaman vuoden kuluttua olla täynnä vilskettä ja vipinää. Karinkenttänä tunnetun alueen kaavasuunnittelu sai vauhtia, kun kaupunginhallitus päätti sijoittaa alueelle uimahallin. Uusi uimahalli korvaa Äijänsuon alueella olevan nykyisen uimahallin. Karinkentän alueelle halutaan varata tilaa myös liikuntahallille ja tutkia, miten alueelle voitaisiin sijoittaa koulu ja päiväkoti sekä lisää asuin- ja liiketilaa. Suunnittelun tavoitteena on liittää alue nykyistä paremmin osaksi keskustaa. Sijainti on liikenteellisesti hyvä ja toimiva keskustaa kiertävän kehäväylän varressa, toteaa kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi. Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskusta-alueella ja Vanhan Rauman maailmanperintöalueen suojavyöhykkeellä.

– Nämä seikat asettavat erityisiä vaatimuksia alueen arkkitehtoniselle laadulle sekä ympäristön toimivuudelle ja viihtyisyydelle, Tammi muistuttaa.

Kaavasuunnittelu alkaa historiaan perehtymisellä Alueesta löytyy tietoa jo 1770luvun lopulla tehdystä tullikartasta ja 1830-luvulta peräisin olevasta tiluskartasta. Silloin merenlahti ulottui suunnittelualueen eteläosaan asti. Ensimmäisen kerran alue oli mukana kaavasuunnittelussa vuonna 1922 valmistuneessa Harald Andersinin laatimassa asemakaavassa. Silloin alueelle oli suunniteltu asuintontteja ja alueita julkisia toimintoja varten. Sen aikaiset varaukset peilaavat omaa aikaansa, listalla ovat mm. kisa- ja laulukenttä, laululava, kilpa-ajorata, kilpailukenttä ja tenniskenttä. – Vanha asemakaava ei ole käytännössä toteutunut vaan alue on jäänyt melko vajaakäyttöiseksi sen keskeisestä sijainnista huolimatta. Se on toiminut pysäköinnin reservialueena erilaisten tapahtumien yhteydessä sekä sirkus- ja tivolikenttänä, kertoo Mervi Tammi.

Uimahalli koulurakennuksen paikalle Karinkentän kaavamuutosalue on nykyistä sorakenttää laajempi. Se ulottuu Nortamonkadulta Hankkarintielle ja Aittakarinkadulta Sahankadulle. Alueen

koilliskulmassa on viiden asuin- ja liikerakennuksen rykelmä 1930-luvulta. Rakennusryhmä muodostaa ajallisen ja maisemallisen kokonaisuuden ja kaavan lähtökohtana on sen säilyttäminen ja alueen täydennysrakentaminen. Nortamonkadun varressa alueen kaakkoiskulmassa olevat huoltamo ja autokauppa ovat 1960-luvulta. Selvästi kookkain rakennus on vuonna 1969 valmistunut koulurakennus, jonka toista siipeä laajennettiin vuonna 1985. Uusi uimahalli on tarkoitus rakentaa nykyisen koulurakennuksen paikalle.

Rakentaminen alkaa vuonna 2019 Asemakaavamuutoksessa varaudutaan nykyisen kokoiseen uimahalliin. Nykyisten suunnitelmien mukaan hallin kokonaiskoko on 5 900 m2, josta allaspinta-alan osuus on noin 1000-1200 m2. Tämän kokoinen halli voi palvella noin 220 000 kävijää vuodessa.

Karinkentän asemakaavamuutoksen luonnosvaihtoehdot ovat nähtävillä kaupungintalon palvelupiste Pyyrmanissa 25.9.2017 klo 16 asti.

UUSI VALTUUSTO

luotsaa Raumaa läpi haasteiden

VALTUUSTOFAKTA Teksti: Kristiina Lehtonen

Uusi kaupunginvaltuusto kokoontui 12.6. ensimmäiseen istuntoonsa aikaisempaa pienemmällä kokoonpanolla. Organisaatiouudistuksessa vähennettiin valtuutettujen määrä 51:stä 43:een. Muitakin muutoksia tehtiin ja niiden tarkoituksena on toteuttaa neljää keskeistä tavoitetta: selkeyttää johtamista, vähentää byrokratiaa, muuttaa toiminta asiakaslähtöiseksi ja vuorovaikutteiseksi sekä lisätä henkilöstön oma-aloitteisuutta ja osaamista. Rauman kaupunki on muiden kuntien tavoin ainutlaatuisessa käännekohdassa. Haasteita riittää niin talouden realiteetteihin kuin soteuudistuksen kuvioihin sopeuduttaessa. Päättäjien ja virkamiesten on oltava valmiina uudistamaan toimintatapoja ja johtamista. Aika näyttää, miten siinä onnistutaan ja miten uudistukset jäntevöittävät toimintaa.

KESKEISET MUUTOKSET KAUPUNGIN HALLINNOSSA: • Valtuutettuja on 43 aiemman 51 sijasta. • Kaupunginjohtajia on vain yksi • Viiden viraston sijasta on neljä toimialaa. • Viiden virastopäällikön sijasta on neljä toimialajohtajaa • Esimiestasoja ja yksikköjä on entistä vähemmän. • Perustettiin laaja yhteistyöverkosto kuntalaisista. • Virastojen ja yksikköjen johtamisesta siirryttiin kokonaisuuksien johtamiseen. • Asiakaspalveluasioita kehittää tiimi, jossa on kaikkien toimialojen edustaja.

Valtuusto päättää • Toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista • Hallinnon järjestämisen perusteista • Talouden ja rahoituksen perusteista • Kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista • Kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista • Kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista • Takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta • Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista

Valtuusto valitsee • Jäsenet kunnan toimielimiin • Tilintarkastajat

Valtuusto hyväksyy

VALTUUSTON PAIKKAJAKO KOK 8 SDP 18

• Tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta

KESK 5 PS 4 VAS 3 VIHR 3 KD 2

Rauman kaupunginvaltuuston paikkajako 1.6.2017

Kaupunginvaltuusto kokoontuu pääsääntöisesti joka kuukauden viimeinen maanantai. Kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia ja niitä voi seurata paikan päällä kuka tahansa. Paikallisissa lehdissä ja kaupungin nettisivuilla ilmoitetaan hyvissä ajoin tulevista kokouksista. Kokouksia voi seurata myös suorana Youtube-kanavalta ja katsoa jälkikäteen tallenteena. Valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten esityslistoihin ja pöytäkirjoihin voi tutustua kaupungin nettisivuilla.

PUHEENJOHTA

MIRJA YLIJOKI, 59, SDP

MIIKA YLI-KARRO, 52, KESK.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta keittiöesimies, kokki Kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä: 17 vuotta

Tekninen valiokunta Maaseutuyrittäjä Kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä: 8 vuotta

MITÄ MERKITTÄVIÄ ASIOITA VALTUUSTOLLA ON EDESSÄ TÄLLÄ NELIVUOTISKAUDELLA?

On tärkeää taata tulopohja menojen kattamiseksi ja pitää ikäihmisten palvelut ajan tasalla. Henkilöstön työhyvinvointiin pitää satsata sekä lisätä lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia kaupungin omissa pisteissä.

Kouluverkon kuntoon laittaminen huomioiden taloudelliset resurssit ja uuden uimahallin rakentaminen. Myös mahdollinen kaupunginjohtaja Kari Kosken eläköityminen on iso asia. Jatkavan johtajan valinnassa ei saa epäonnistua.

ONKO OMALLA TOIMIALALLA/ PÄÄTTÄJILLÄ NÄKÖPIIRISSÄ ERITYISIÄ HAASTEITA JA MITKÄ NE OVAT?

Sotevaliokunnan puheenjohtajana suurin haaste on ikäihmisten kotona jaksaminen ja sen tukeminen. Ja sen jälkeen kun kotona ei enää pärjää, niin hyvä laitospaikka. Hoitohenkilökuntaa tarvitaan riittävä määrä. Henkilöstön työtahti on haastavaa. Lisääntynyt päihteiden käyttö on myös haaste.

Haasteena on omaisuuden korjausvelan pienentäminen.

MIKÄ ASIA RAUMALLA PITÄISI PISTÄÄ NIIN SANOTUSTI REILAAN?

Sairaalanmäen toiminnan kehittäminen niin että lähipalveluita saadaan mahdollisimman laaja-alaisesti. Mielenterveyskuntoutujien asuinpaikat turvallisiksi ja häiritsijät pois.

Katuverkko, valaistus sekä vesi- ja viemäriverkko.

ENTÄ MIKÄ RAUMALLA ON ERITYISEN HYVIN?

Meillä on hyvä henkilöstö kaupungilla, se on vahva voimavara. Talous on kunnossa. Yritykset satsaavat Raumaan. Rauma kehittyy laaja-alaisesti.

Raumalla on paljon asioita hyvin. Elinkeinopolitiikka on ollut Satakunnan parasta, jos ei isommaltakin alueelta.

MITEN KUUNTELET KUNTALAISIA?

Käyn keskusteluja puhelimessa ja sähköpostilla. Tapaan paljon ihmisiä kaupungilla ja kyselen kuulumisia. Teen tiistaisin vapaaehtoistyötä Valopilkkukerhossa ikäihmisten kanssa.

Kuuntelen kuntalaisia, sähköpostitunkua tuntuu olevan, mutta aivan asiallisia ajatuksia. Kestän enemmänkin.

MIKSI OLET MUKANA POLITIIKASSA, MIKÄ POLITIIKASSA KIINNOSTAA?

Olen politiikassa mukana koska yhteiset asiat kiinnostavat. Vaikuttaa voi kun on itse päättämässä. Asioiden moninaisuus ja vaikeus luovat haastetta. On tärkeää päästä hyvään yhteistyöhön kaupunkilaisten hyväksi.

En oikein tiedä itsekkään, miksi olen mukana politiikassa. Ihan hiukan vaan lähdin, ja paluuta ei ole ollut. Paljon olen tätä kautta saanut uusia ystäviä ja kavereita. Eniten harmittaa kun en ole aikaisemmin lähtenyt.

AJAT TENTISSÄ SAULI AHVENJÄRVI, 60, KD

KALLE LEPPIKORPI, 34, SDP

HANNA MARVA, 51, KOK.

Sivistysvaliokunta Yliopettaja Kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä: 13 vuotta

Kaupunginhallitus Myymälävartija, kohde-esimies Kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä: Ainakin 16 vuotta

Kaupunginvaltuusto Myyntineuvottelija pankissa Kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä: 24 vuotta

Tärkein on kaupungin taloudesta päättäminen, eli budjetin hyväksyminen. Nyt Rauman talouden näkymät ovat hyvät, mutta erityisesti sote-uudistus tulee aiheuttamaan talouteen, palvelutuotantoon ja organisaatioon isoja muutoksia. Niihin sopeutuminen on mittava tehtäväkokonaisuus.

Keskeisemmät ratkaisut liittyvät Sosiaali-ja terveydenhuollon rakennemuutokseen, uuden sukupolven organisaation jalkauttamiseen ja sen hyötyjen ulos mittaamiseen hyödyntäen kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Haasteita tuovat suuret investoinnit ja jatkuvasti kasvava korjausvelka.

Talouden tasapainon säilyttäminen, SOTEuudistus, elinvoiman ylläpitäminen, koulutus, kaavoitus, asuminen ja elinkeinopolitiikka. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja tuoretta tapaa toimia.

Sote-uudistuksen läpivieminen on yksi isoimmista haasteista. Haastavaa on myös työllisyystilanteen muutoksista aiheutuva palveluiden kysynnän vaihtelu. Erityisen pulmallista se on varhaiskasvatuksessa.

Meillä on loistavat mahdollisuudet kehittää vireätä ja monilta osin erinomaisessa kunnossa olevaa kotikaupunkiamme entistäkin houkuttelevammaksi asuinpaikaksi, jossa on vireä elinkeinoelämä ja toimivat palvelut lyhyiden välimatkojen päässä.

Eniten kaupunkilaisia puhuttavat nyt sosiaalija terveyspalvelut. Asukkaille pitää taata hyvän tasoiset palvelut. Tämän kokoisessa kaupungissa pitäisi mielestäni olla oma sairaala. Raumalta pitäisi saada peruspalveluja ja riittävästi erikoissairaanhoidon palveluja, mukaan lukien päiväkirurgia. Myös ”Hyvän Rauma-hengen” voimistaminen on tärkeä haaste.

Korjausvelan kasvu on pysäytettävä. Raumalla on suuri määrä toimenpiteitä vaativia kohteita: vanha uimahalli, Kansalaisopiston ja Musiikkiopiston tilakysymykset on ratkaistava, sisäilmaongelmaiset kiinteistöt on hoidettava nopeasti kuntoon, vesijohtoverkosto vuotaa jne.

Suurimmat haasteet liittyvät tulevaan sote-ratkaisuihin ja siihen, että saamme neuvoteltua toimivat paikallispalvelut kaupunkiimme ja toimivat suhteet maakuntamme kesken sekä saamme jatkuvan korjausvelkakierteemme kiinni.

SOTE-asiat sekä koulujen ja muiden kiinteistöjen kunto. Koulutukseen satsaaminen on tärkeää, se on kilpailutekijä ja osa kaupungin vetovoimaa. Kaavoitukseen pitää saada enemmän asiakaslähtöisyyttä. Kaupungin asiakaspalveluja ja sähköisiä palveluja tulisi kehittää.

Talouden ja työllisyyden näkymät. Myös kaupungin kokoon nähden hyvät lasten ja nuorten koulutus- ja harrastusmahdollisuudet.

Elinkeinoelämä, asuinympäristö, harrastusmahdollisuudet, kulttuurielämä, kaupungin yleisilme, välimatkat ja keskusta sekä tulevaisuuden näkymä.

Rauma on kaunis ja asuinympäristönä ylivertainen kaupunki. Meillä on pitkä historia. Olemme saaneet hyvin teollisuuden investointeja ja kaupungillamme on vetovoimaa. Rohkeammin voisimme kehua ja nostaa kaupunkiamme. Hyvinä esimerkkeinä ovat Rauma-tuotteet kuten RAUM–ROME– PARIS-logot ikkunoissa, olohuoneissa ja paitojen rinnuksilla sekä raumankieliset taulut. Pieniä juttuja, mutta identiteetillemme tärkeitä!

Olemalla tavoitettavissa, menemällä ihmisten keskelle, keskustelemalla kuntalaisten kanssa.

Olen jatkuvasti puhelimen ja sähköpostin tavoitettavissa sekä kuljen kaduilla ja toreilla ihmisten tuntoja kuuntelemassa. Itse en viihdy sosiaalisessa mediassa sillä olen asiakeskeinen enkä tyydy pelkkiin mielikuviin.

Kuuntelen heitä monen kanavan kautta. Keskustelemalla, seuraamalla yleistä keskustelua ja ilmapiiriä ja osallistumalla tapahtumiin. Yhteydenottoja tulee niin puhelimella kuin sähköpostin ja somen kautta. Silmät ja korvat auki kuljen kaupungilla.

Poliittinen vaikuttaminen kuuluu demokratiaan. Minulle politiikassa mukana olemisesta on muodostunut kutsumus. Poliitikko on kansalaisten palvelija, joka toiminnallaan pyrkii yhteiseen hyvään. Politiikka on joukkuelaji. Vaihtelevat pelitilanteet ja upeat pelikaverit ovat lajin parasta antia. Sekä ne hetket, kun saadaan kovan valmistelutyön jälkeen aikaiseksi onnistunut ratkaisu.

Olen aina ollut kiinnostunut yhteisistä asioista ja tiukoistakin keskusteluista. Mitä pidempään on ollut mukana, sitä antoisammaksi olemassa olevat suhteet ja verkostot toiminnan tekevät. Tämä on yllättävän yksinkertainen ihmissuhdepeli, josta saan mukavaa haastetta elämääni!

Politiikassa kiehtoo mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Myös yhteistyö ja keskustelut muiden päättäjien ja virkamiesten kanssa ovat minulle tärkeitä. On palkitsevaa nähdä, kun asiat etenevät päätöksiksi ja konkretiaksi.

Ent

istä

em par

Perusopetuksen opetusvälineet monipuolistuvat uuden opetussuunnitelman myötä. Vex-robottia ihmettelevät Iisa, Mikko, Essi ja Aleksi.

Oppikirjoista robotteihin

PERUSOPETUS UUDISTUU TUTOROPETTAJIEN AVULLA Teksti: Sari Ågren kuvat: Kalle Aaltonen

Erään sivistyshallinnon työhuoneen ilmoitustaululle ilmestyi jokunen aika sitten leikkele sarjakuvasta, jossa pieni poika kertoo tunnelmistaan koululaisena. ”Iskä, minä käytän koulussa Netbookkia, Ipadia, MP3:sta, Pendrivea ja älypuhelintani. Mitä sinä käytit koulussa?” Isä vastaa sanomalehtensä takaa lyhyesti ja ytimekkäästi ”Päätäni!”. Sarjakuva kertoo hienolla tavalla sitä murroksesta, jota perusopetuksessa eletään parasta aikaa. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat on otettu käyttöön ja uudistusten tuulet puhaltavat Raumankin kouluilla lähivuosien aikana. Menneeseen ei ole paluuta, opetuksen on uudistuttava ja pysyttävä kehityksen mukana.

Menneeseen ei ole paluuta, opetuksen on uudistuttava ja pysyttävä kehityksen mukana. Kevättalvella aloitettiin Raumalla, kuten monessa muussakin Suomen kunnassa, Opetushallituksen rahoittamana opettajien täydennyskoulutushanke. Hankkeen valtakunnallisena tavoitteena on uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja uuden opetussuunnitelman sisältöjen jalkauttaminen osaksi arjen opetustyötä. Raumalla on kevään aikana aloitettu kolmenkymmenen opettajan koulutus tutor-tehtäviin. Kaaron koulussa

luokanopettajana toimiva Jenni Valanne on yksi tutoropettajista. ”Hakeuduin tutoropettajaksi, koska se antoi minulle mahdollisuuden oppia opetussuunnitelman sisältöjä etunenässä ja saada ajankohtaista koulutusta”, Jenni kertoo. Jennille uuden kokeileminen on aina ollut tärkeä asia omassa opettajuudessa.

Opetuksenkin on oltava ajassa kiinni Tutortoiminnassa katsotaan opetusta ja opettajuutta uudessa valossa. Perinteinen luokkahuone ei ravitse kaikkien oppilaiden oppimisen nälkää eikä kaikkea elämässä tarvittavaa tietoa opita kirjoista lukemalla. Tutortoiminta rohkaisee

Raumalla on aloitettu kolmenkymmenen opettajan koulutus tutor-tehtäviin. Tutortoiminta rohkaisee uusien tapojen, välineiden ja ohjelmien käyttämiseen. opetuksen monipuolisuuteen sekä uusien tapojen, välineiden ja ohjelmien käyttämiseen. Opetussuunnitelma on nostanut esille mm. osallisuuden tärkeyttä, tietoja viestintäteknologista osaamista, projektimaista työskentelyä yli oppiainerajojen sekä vaihtelevia oppimisympäristöjä, sisältöjä ja ilmiöiden tutkimista. ”Kokeile vaan, kuulostaa hyvältä” tai ”näinkin voisi tehdä” Jenni Valanne konkretisoi tutoropettajuutta, sillä käytännössä hänen mukaansa tutorit toimivat esimerkkinä, innostajana, apuna ja tukena omille kollegoilleen heidän tehdessä uusia aluevaltauksia opetuksessaan.

raumalaisilla kouluilla. Tämän toteutumista varmistetaan sillä, että alkavana lukuvuonna ”koulun penkillä” istuvat myös opettajat.

INFO Perusopetuksen opetussuunnitelma määrittelee, miten opetus järjestetään: • Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet julkaistiin vuosien 2014-2015 vaihteessa. • Valtakunnallinen malli määrittelee esimerkiksi oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt. • Rauman opetussuunnitelma valmistui keväällä 2016. • Luokat 1-6 ovat noudattaneet uutta opetussuunnitelmaa viime lukuvuodesta lähtien.

Tutoropettajien ensimmäisessä koulutuksessa huhtikuussa lähdettiin liikkeelle yhdestä tutoropettajan tärkeimmästä ominaisuudesta – positiivisesta uudistusmielisyydestä. Se pitää sisällään rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin, malttia ja kykyä hahmottaa kokonaistilanne vanhojen hyvien asioiden säilyttämiseksi sekä sädehtiä nykyopettajuuden iloa kollegoille.

• Tänä syksynä uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 7. luokilla. • Luokat 8-9 ottavat uuden suunnitelman käyttöön vuosina 2018-19.

Oppilailta edellytetään laaja-alaista osaamista ja siihen heidän tulee saada mahdollisimman tasalaatuisesti ja tasapuolisesti opettajan ohjausta kaikilla

Luokanopettaja Jenni Valanne on yksi kolmestakymmenestä tutoropettajasta. Hän hakeutui koulutukseen oppiakseen uusia opetuksen menetelmiä etunenässä.

RAUMA LUKUINA

39 614 Rauman virallinen asukasluku oli vuoden 2016 lopussa 39 614. Ennakkotiedon mukaan raumalaisia oli tämän vuoden heinäkuun lopussa 39 henkeä enemmän eli 39 653. Virallisten tietojen mukaan raumalaisista ruotsinkielisiä oli 116 henkilöä.

44,5 Raumalaisten keski-ikä on 44,5 vuotta. Alle 7-vuotiaita kuntalaisista on 6,7 prosenttia ja alle 14-vuotiaita 14,8 prosenttia. Raumalaisista työikäisiä eli 15-64 –vuotiaita on 61,8 prosenttia. Yli 64-vuotiaita on 24 prosenttia.

1579 Raumalla oli vuonna 2016 ulkomaan kansalaisia 1579 henkilöä eli 4 prosenttia väestöstä. Kymmenen vuotta aiemmin ulkomaalaisten osuus oli 1 prosentti. Valtaosa ulkomaalaisista on virolaisia ja puolalaisia. Kolmanneksi eniten on ranskalaisia.

12 % Rauman työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 12 prosenttia eli 2220 raumalaista oli tuolloin vailla työtä. Vuoden takaisesta työttömien määrä oli vähentynyt 435 hengellä. Satakunnan korkein työttömyysaste oli Porissa (14,9%) ja alin Säkylässä (6,3%).

Rauman kaupunki toteuttaa vuoden 2017 aikana raumalaisista asuinalueista juttusarjan, jossa ääneen pääsevät asukkaat. Viimevuotisessa yleisöäänestyksessä eniten ääniä saaneista asuinalueista toteutetaan artikkeli Rauma-lehteen, muut asuinaluejutut julkaistaan Rauma24-nettisivustolla.

PAROALHO sykkii elämää ja lapsiperheiden iloista arkea Teksti: Marko Östman kuvat: Juha Sinisalo

Jatkosodan jälkeisinä vuosina ryhdyttiin muun Suomen tavoin myös Raumalla suunnittelemaan menetetyn Karjalan evakkojen ja nousevan teollisuuden työntekijöiden asuttamista. Yhdeksi tällaiseksi asuinalueeksi kaavoitettiin Paroalho.

Paroalhon toinen rakennusaalto osui 1950-luvun alkuvuosiin, kun alueelle nousi rintamamiestaloja. Omaa kotitaloaan Paroalhossa asuttava Markku Vainio oli viisivuotias hänen kotitalonsa valmistuttua osana uutta rakennusaaltoa syksyllä 1952.

Nelisenkymmentä parakkimaista paritaloa tarjosi kodin noin 80 perheelle niiden valmistuttua Pitkäjärvenkadun, Kukkiskadun ja PäiväsenkadunKAARO varrelle 1940-luvun puolivälin jälkeen. Taloissa oli perheille hellahuoneet ja muurilämmitteiset oleskelu- ja makuutilojen yhdistelmät.

– Muistan hyvin, kun meidän talomme monttua kaivettiin. Paikalla oli parisenkymmentä miestä lapiot ja rautakanget käsissään. Kaikki tehtiin käsityönä, rakennettiin hyvin ja rakennusvaihe vei kuudesta seitsemään kuukautta, Vainio muistelee.

PALOAHDE

MONIEMI KAPPELINLUHTA KINNO

SYVÄRAUMA

PYYNPÄÄ

VANHA RAUMA

ÄYHÖ

LAJO

LONSI

PAROALHO

KOURUJÄRVI SAMPAANALA

MONNA

TIILIVUORI

– Joskus laskin, että jopa 90 prosenttia tänne rakentaneista miehistä oli ollut sodassa. Se oli heille iso saavutus, kun he pääsivät korsun jälkeen kunnolliseen asuntoon. Se kiitollisuus oli asia, joka niistä miehistä näkyi päältä.

Siirtokarjalaiset suuntasivat Raumalle telakan tarjoamien töiden perässä. Vainio UOTILA kertoo tämän tarjonneen nuorelle raumalaispojalle mahdollisuuden tutustua täysin erilaiseen kulttuuriin. NIKULANMÄKI – Se oli hienoa aikaa, joka rikastutti nuoren miehen elämää, sai tutustua erilaisiin ihmisiin kuin mihin oli siihen mennessä tottunut. Heillä oli oma Aunuksen karjalankielensä, joka muistutti suomen kieltä, mutta läheskään kaikkia sanoja me emme ymmärtäneet. Siinä kielessä oli niin paljon venäjän vaikutusta, Vainio kertoo.

Myös ortodoksinen uskonto oli raumalaislapsille täysin uutta. – Me katsoimme ihmeissämme, kun evakot kumartelivat niitä kuviaan huoneiden nurkissa. Koko kulttuuriero oli suorastaan shokki meille pienille pojille, kunnes vanhemmat kertoivat mistä oli kysymys. Sitä oppi, että sellainen erilaisuus on suuri rikkaus. Markku Vainio suuntasi nuorena miehenä opiskelemaan ja siitä työelämään. Elämä vei hänet hetkeksi muualle, mutta paluun Paroalhoon ja kotitaloonsa hän teki vuonna 1977. – Veri veti takaisin Raumalle ja Paroalhoon. Kunnostin vanhempieni rakentaman talon ja muutin silloin perheeni kanssa takaisin tähän. – Tämähän on tällainen puutarhakaupunginosa, jossa rakennukset ja kokonaisuus ovat säilyneet alkuperäisasussaan hämmästyttävän hyvin. Jos Paroalhossa tulee talo myyntiin, löytää se nopeasti uuden omistajan.

Paroalhosta kasvoi vehreä koti lapsiperheille Nykypäivänä Paroalhoa voidaan pitää alueena, joka sijoittuu hyvin lähelle, vain noin kahden kilometrin päähän keskustasta.

”Nyt Paroalho sykkii taas elämää ja minusta se on todella hienoa, että kaikkialta kuuluu lasten ääniä.” - Paroalhon asukas Markku Vainio – Asuinaluetta kaavoitettaessa nähtiin, että tämä alue rakennettiin niin sanotusti täysin korpeen, täällä ei ollut silloin vielä mitään. 1950-luvun puolivälissä tuli vesijohto- ja viemäriverkostot, mikä oli iso asia, sillä sitä ennen naiset ja lapset hakivat veden kaupungin kahdesta kaivosta.

jäi iäkkäämmille asukkaille aikaa laittaa pihojaan ja puutarhojaan kuntoon. Se piristi alueen ulkonäköä ja nyt tämä on niin sanotusti valmis asuinalue, jossa on isoja puita ja vehreitä tontteja, Vainio iloitsee. 1950- ja 60-luvuilla pihojen jokainen neliö hyödynnettiin elämiseen.

– 1950-luvun lopulla myös kadut päällystettiin ja täällä alkoi kulkea paikallislinja, jolla pääsi liikkumaan.

– Jokaisella pihalla oli peruna- ja porkkanamaat sekä marjapensaat ja omenapuut. Siihen aikaan oltiin köyhiä, joten kaikki piti hyödyntää palvelemaan ensisijaisesti ravintoa varten.

Vainio kertoo, että luonnollisesti myös väestö on ehtinyt vaihtumaan. Talonsa rakentaneet ovat muuttaneet pois ja tilalle on löytänyt paljon lapsiperheitä. – Rakentava sukupolvi on hyvin pitkälti jo poissa. Tilalle tulleet nuoret lapsiperheet ovat nostaneet Paroalhon tietyllä tapaa takaisin elävien kaupunginosien joukkoon. – Suurten ikäluokkien kasvettua ulos kodeistaan 1960-luvun lopulla, tänne jäi pääasiassa jo eläköityviä alkuperäisasukkaita ja alue muuttui hieman sellaiseksi nuokkuvaksi kaupunginosaksi. Nyt Paroalho sykkii taas elämää ja minusta se on todella hienoa, että kaikkialta kuuluu paljon lasten ääniä. Vainio uskoo, että luonnon puolesta valmis asuinalue on yksi iso syy mikä tekee Paroalhosta halutun asuinalueen. – Siinä vaiheessa kun näiden rakentajien jälkikasvu suuntasi maailmalle,

kirjailijan työstään eläkkeellä ollut Vainio nauttii siitä, että hän kykenee harrastamaan ja työskentelemään kotioloissa. – Kaikin puolin ihanteellinen alue asua, minua ei saa Paroalhosta pois kuin joskus aikanaan sitten hautausmaalle, Vainio naurahtaa.

Paroalhon yhteisöllisyys on muuttunut yhtä aikaa maailman muuttuessa. Ihmiset viihtyvät nykypäivänä enemmän omissa oloissaan. – Tänä päivänä nämä omat pihat on rajattu aidoin, mutta entisaikaan kenelläkään ei sellaisia ollut. Ihmiset liikkuivat vapaasti ja vierailivat iltaisin toistensa luona kahvilla vaihtamassa päivän kuulumisia. Silloin vierailuista ei ilmoitettu etukäteen eikä kukaan siitä pahastunut. – Lauantaisin miehet kokoontuivat töiden jälkeen vihdan tekoon ja siitä saunomaan. Saunan lauteilla sitä kuuli monia asioita maailmanmenosta ja sota-ajasta. Paroalho oli siihen aikaan kuin yksi iso perhe.

PAROALHO • sijainti 1,4 km torilta • pinta-ala noin 34 ha • noin 680 asukasta

Vainiolle Paroalho on aina ollut koti. Kodin siitä tekee oma rauha ja ystävyys naapurien kanssa. Parikymmentä vuotta toimittajan ja

Vesi-instituutti Wanderissa tutkitaan parhaillaan automaation mahdollisuuksia hanaveden laadun seuraamisessa. Reaaliaikainen laaduntarkkailu lisäisi turvallisuutta ja säästäisi kustannuksia.

REAALIAIKAISTA TIETOA HANAVEDEN LAADUSTA Teksti: Sanni Salonen kuvat: Minna Paananen

Vesi-instituutti Wanderin laboratorio on ensivilkaisulla kuin mikä tahansa laboratorio pipetteineen, mittalaseineen ja suppiloineen. Aika pian katse kuitenkin kiinnittyy keskellä tilaa seisovaan laitteeseen, joka on kytketty tietokoneeseen. Wanderin johtava hankepäällikkö, tohtori Martti Latva, esittelee laitteen Colloksi, analysointilaitteeksi, jolla pyritään pääsemään jyvälle Rauman hanaveden laadusta jatkuvatoimisella menetelmällä. Sillä arvioidaan olevan erittäin paljon sovellusmahdollisuuksia useillakin teollisuuden aloilla. – Tuolla tankissa on sauva, joka kerää dataa vedestä ja lähettää sen tietokoneen pilvipalvelun välityksellä Tampereen teknillisen korkeakoulun käyttöön. Toistuvin väliajoin otamme vedestä näytteitä perinteisin laboratoriovälinein ja myöhemmin näitä kahdella eri menetelmällä hankittuja tietoja verrataan toisiinsa, Latva kertoo. Uuden järjestelmän avulla voidaan erilaisten nesteiden laatua valvoa jatkuvatoimisesti, jolloin voidaan välttää perinteisistä tutkimuksista aiheutuvaa viivettä. Collo-järjestelmä on TTY:ssä kehitetty sensoriteknologia, jonka soveltuvuutta puhtaan veden analysointiin testataan Rauman kaupungin, Satakuntaliiton ja Tampereen teknillisen yliopiston rahoittamassa Metura-tutkimushankkeessa. Järjestelmää kehittää kaupalliseen tarkoitukseen ColloidTek Oy. Collo asennettiin vesi-instituutin tiloihin keväällä ja aineiston analysointi valmistuu syksyllä. Hanke jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun.

– Monissa muissa kohteissa automaatio ja jatkuvatoiminen mittaaminen ovat arkipäivää ja nyt se on aika tuoda myös vesialalle, Metura-hanketta koordinoiva yliopistotutkija Esa Mäkinen kertoo hankkeen taustoista.

Yhteistyökumppaneita etsitään Rauma on Metura-hankkeelle luonteva toteutuspaikka. Seudulla on paljon puhtaasta vedestä riippuvaista teollisuutta ja Vesi-instituutissa vankkaa alan osaamista. - Toivomme, että saisimme hankkeen edetessä kumppaneita alan teollisuusyrityksistä. Mahdollista esimerkiksi olisi, että jatkovaiheessa nämä analysointilaitteet kytkettäisiin suoraan jonkun yrityksen vesijärjestelmään, Esa Mäkinen visioi. Myös jatkuvatoimisesta mittaamisesta on seudulla vankkaa kokemusta. Reaaliaikaista mittaamista on hyödynnetty pitkään esimerkiksi metsä- ja meriteollisuudessa.

Lisää turvallisuutta, vähemmän kustannuksia Hanavesi Suomessa on keskimäärin erittäin puhdasta. Siinä voi kuitenkin esiintyä yllättäviä ja äkillisiäkin vaihteluita, joita sekä kuluttajan että vesilaitoksen olisi hyvä pystyä seuraamaan reaaliaikaisesti. Wanderin Martti Latva tietää, että puhtaan veden analysointi on hankalaa. – Veden laadun muutokset ovat hienovaraisia ja usein myös pitkällä aikavälillä

kehittyviä. Myös esimerkiksi putkistojen kunto ja vuodenajat vaikuttavat hanaveden laatuun, hän kertoo. Reaaliaikaisella valvontajärjestelmällä saavutettaisiinkin monia etuja perinteiseen vedenlaadun valvontaan verrattuna. Yksi Collo-järjestelmän kehittäjistä, ColloidTek Oy:n toimitusjohtaja, tutkijatohtori Matti Järveläinen kertoo, että siitä hyötyisivät niin tavalliset kuluttajat, vedestä riippuvaiset yritykset kuin vesilaitoksetkin. – Turvallisuus paranee, kun laadun muutoksiin voidaan reagoida viipymättä. Automaatio pienentää myös kustannuksia ja mahdollistaa kemikaalien käytön vähentämisen, kun niitä ei tarvitse lisätä veteen varmuuden vuoksi. Perinteisten analysointimenetelmien eroa automaatioon voi verrata ruoanlaittoon: kotikokki tarvitsee ruoanvalmistukseen reseptiä, mutta huippukokki pääsee loistotulokseen maistelemalla. Automaatio on kuin tuo huippukokki, Järveläinen kuvailee. Tulevaisuudessa menetelmä voisi lisätä myös kotitalouksien vesiturvallisuutta. – Tämän tästä jossain päin Suomea annetaan vedenkeittokehotus. Jos kuluttaja voisi seurata muutoksia itse, se pienentäisi huomattavasti terveysriskejä. Vesihanaan voisi liittää Collo-lisälaitteen, joka hälyttäisi välittömästi, jos veden laadussa tapahtuu muutoksia, Järveläinen visioi.

Johtava hankepäällikkö Martti Latva (edessä), tutkijatohtori Matti Järveläinen ja koordinoiva yliopistotutkija Esa Mäkinen esittelevät reaaliaikaisen laaduntarkkailun välineitä.

Raivaussahakurssille ilmoittautuminen ja lisätiedot:

RAIVAUSSAHAKURSSILLA haetaan oppia metsästä

Rauman kansalaisopisto p. 044 793 4515 rauma.fi/kansalaisopisto opistopalvelut.fi/rauma

Teksti: Leena Salminen kuvat: Metsä Group

Metsät ovat suomalaisille tärkeä luonnonvara, joka on tuonut koko yhteiskunnalle hyvinvointia vuosikymmenten ajan. Suomalaiselle metsätaloudelle ominaista ja ainutlaatuista on perhemetsätalous. Suomi kuuluu ilmastovyöhykkeeseen, jossa pakkastalvi ja lämmin kesä vaihtelevat. Koska kesä kestää vain 100 päivää, suomalaisen puun kasvu täyteen kokoonsa voi viedä 60–120 vuotta. Lyhyt kasvuaika tuottaa pohjoisen puulle erityisiä ominaisuuksia. Suomalaisista joka seitsemäs omistaa metsää. Meillä pohjoisessa puun käyttö on kestävällä pohjalla, sillä Suomessa 40 % puusta on metsätalouskäytön ulkopuolella. Kestävään metsänhoitoon kuuluu aina metsän uudistaminen. Jokaista kaadettua puuta kohden istutetaan neljä uutta tainta.

Metsä tarvitsee taimikonhoitoa ja ennakkoraivausta

Metsänhoitotietoa tehtaalla ja rastiopetusta metsässä

Nuorta metsää hoidetaan, jotta puusto järeytyisi ja kehittyisi. Taimikonhoidossa poistetaan huonolaatuiset ja vaurioituneet rungot ja samalla tehdään kasvutilaa parhaille puille. Taimikonhoito on tarpeen toteuttaa ennen kuin taimikosta tulee liian tiheä ja puut alkavat kilpailla keskenään elintilasta.

Metsä Group, Metsäkeskus ja Rauman kansalaisopisto järjestävät 30.9. raivaussahakurssin. Tässä koko päivän koulutuksessa kartutetaan aamupäivällä osanottajien tietoa taimikonhoidosta ja sen eri vaihteista. Toisena asiakokonaisuutena saadaan tietoa metsän ennakkoraivauksesta.

Ennakkoraivaus tehdään tarpeen mukaan ennen harvennushakkuuta, tällöin poistetaan työskentelyä haittaava aluskasvillisuus. Ennakkoraivaus helpottaa hakkuukoneenkuljettajan työtä, minkä seurauksena työjäljen laatu paranee ja puunkorjuu tehostuu.

Puolilta päivin, ennen metsärasteille siirtymistä, tehdään kierros sellutehtaan tuotantoprosessin puolella ja tutustutaan sellun- ja biotuotteiden valmistukseen. Iltapäivä vierähtää maastokohteessa, jossa erilaisten rastitehtävien kautta perehdytään raivaussahan huoltoon ja säätöihin sekä oikeaan työskentelytekniikkaan. Raivausveitsen käytölle on myös oma rastinsa.

Taimikonhoito on tarpeen toteuttaa ennen kuin taimikosta tulee liian tiheä ja puut alkavat kilpailla keskenään elintilasta.

Kohti hiilineutraalia Raumaa

RAUMALAISTA METALLIA

maailmalle

Valumuotissa käytetyn hiekan tulee kestää yli tuhannen asteen kuumuutta. Teksti ja kuvat: Kalle Aaltonen

Valaminen lukeutuu vanhimpiin metallituotteiden valmistusmenetelmiin ja sillä on pitkät perinteet Suomessa. Sampaanalassa toimiva Karhuvalu Oy perustettiin Porin seudulla vuonna 1947. Yhtiö siirtyi uusille omistajille vuonna 2003 ja liiketoiminta Porista Raumalle ajanmukaisiin tiloihin vuotta myöhemmin.

Belgialainen hiekka alentaa päästöjä Yhtiö käynnisti HINKU-yhteistyön Rauman kaupungin kanssa syksyllä 2016 tavoitteenaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Syiksi Koivuniemi luettelee muun muassa kiertotalouden sekä paikallisuuden vaalimisen.

Karhuvalu Oy on yksittäis- ja piensarjatuotantoon erikoistunut valimo, jonka asiakkaina ovat erikokoiset suomalaisen konepajateollisuuden yritykset pienistä konepajoista suuriin suomalaisiin, globaalisti toimiviin pörssiyhtiöihin.

– Valimotoimintaa ei yleisesti ottaen tunneta. Kaikki materiaali voidaan kierrättää moneen kertaan. Lisäksi on ympäristöystävällisempää, kun tuotteet valmistetaan lähellä tai edes kotimaassa, Koivuniemi lisää.

– Raumalla asiakkaitamme ovat esimerkiksi Rolls-Royce, Raumaster sekä Oras. Vientiä on kotimaan lisäksi myös Viroon ja Ruotsiin, toteaa Karhuvalu Oy:n toimitusjohtaja Mika Koivuniemi.

Koivuniemen mainitsemien seikkojen lisäksi Karhuvalu panosti vuonna 2014 toimintansa tehostamiseen investoimalla Suomen oloissa ainutlaatuiseen teknologiaan. Italiasta hankitun laitteiston avulla valumuoteissa käytettävä hiekka pystytään puhdistamaan ja käyttämään uudestaan.

Esimerkiksi Viroon Karhuvalu valmistaa flyygelin valurautaisia tukikehikoita sikäläiselle soitinvalmistajalle Estonia Piano Factorylle, joka on yksi tunnetuimpia merkkejä maailmalla.

Valumuotteja tehtäessä käytetään tietynlaista hiekkaa. Sen täytyy muun muassa kestää erittäin kuumia lämpötiloja. Karhuvalun käyttämä hiekka tuodaan

Belgiasta asti nimenomaan hiekan laadun takia. – Hiekkaa löytyy läheltäkin, mutta Belgiasta tuleva hiekka on korkealaatuisempaa puhtautensa vuoksi ja tulenkestävämpää korkeamman kvartsipitoisuuden takia. Lisäksi sen kierrätettävyys on paljon parempi, Koivuniemi kertoo. Investointien myötä saavutetut tulokset kertovat muun muassa, että Karhuvalun kokonaistehokkuus parani energiakustannuksissa 39,7 prosenttia. Lisäksi hiilidioksidipäästöt alenivat 20 sähkölämmitteisen omakotitalon verran. Karhuvalun asiakkaille laatu, nopeat toimitusajat sekä toimitusvarmuus ovat tärkeitä. Asiakkaat arvostavat puhtaaseen tuotantoon siirtymistä, mutta Koivuniemi painottaa paikallisuuden merkitystä. – Suomessa ympäristöasioihin kiinnitetään paljon huomiota, mutta esimerkiksi Aasiaan ulkoistavat teollisuudet saattavat kirjata vain kotikentällä päästetyt hiilidioksiditonnit, Koivuniemi toteaa.

Karhuvalu Oy:n toimitusjohtaja Mika Koivuniemen mukaan Rauma on hyvä kaupunki yrittää, ja täällä asiat hoituvat ongelmitta.

Rauman 575-juhlavuoden innoittamina julkaisemme jokaisessa tänä vuonna ilmestyvässä lehdessä Rauman historiasta kertovan jutun.

Rauman rautatie avattiin liikenteelle 1897. Rautatieyhteyden merkitys on ollut suuri teollisuuden ja sataman menestyksen ja siten koko kaupungin kannalta. Kuva vuodelta 1902.

Talvimaisema Rauman kanaalista vuodelta 1901. Nykyinen vanha kaupungintalo näkyy kuvassa vasemmalla taustalla, Poselli kuvassa keskellä ja oikealla jo kadonnut vesikioski.

1800-luku oli Raumalla

RAUHALLISTA AIKAA Teksti ja kuvat: Rauman museo

Suomi liitettiin Haminan rauhassa syyskuussa 1809 autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään. Haminan rauhaa seurannut ajanjakso ensimmäiseen maailmansotaan saakka oli koko maassa rauhallista aikaa. Vuosisadan kuluessa poistettiin vanhat rajoitukset taloudellisen liberalismin tieltä. Kauppa vapautui ja valtameripurjehdus lisääntyi. Raumalla varallisuus kasvoi erityisesti vuosisadan viimeisellä vuosikymmenellä juuri merenkulun vapautumisen seurauksena. Ammattikuntalaitoksen lakkauttaminen ja elinkeinovapauden voimaantulo saivat aikaan sen, että teollistuminen pääsi maassa käyntiin. Kaupungissa oli 1800-luvun alussa noin 1500 asukasta ja vuosisadan lopulla noin 5000. Asukasmäärä kasvoi hitaasti muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna.

Vanha Rauma säilyi – jo silloin! Rauman kaupungin asutus oli lähes koko 1800-luvun samalla alueella kuin aiempina vuosisatoina. C. W. Gyldenin asemakartta vuodelta 1841 osoittaa, että rakennusala oli pysynyt suurin piirtein tulliaidan rajaamalla alueella, vaikka

itse aita oli poistettu jo 1808. Asukasluvun kasvaessa tonttimaasta oli pulaa ja Rauma asemakaavaa pyrittiin uudistamaan useaan otteeseen.

Kaupungissa oli 1800-luvun alussa noin 1500 asukasta Maanmittari Carl Cederin 1850-luvulla laatima ankaran säännöllinen ruutukaava olisi toteutuessaan tuhonnut koko vanhan kaupungin. Useista yrityksistä huolimatta vanhan kaupungin asemakaavan uudistaminen osoittautui hankalaksi. Suunniteltujen uudistusten myötä kaupungille olisi koitunut kalliita pakkolunastuksia eikä tonttien määrä vanhan kaupungin alueella olisi merkittävästä kasvanut. Laajentumisaikeet käännettiinkin vanhan kaupungin ulkopuolelle. Rauman uuden kaupunginosan empiretyyliä mukailevan asemakaavan laati maanmittari Henrik Wahlroos. Kaava vahvistettiin 1865. Uuden kaupunginosan

rakentaminen lähti verkkaisesti käyntiin seuraavien vuosikymmenten aikana. Ensimmäiset rakennukset olivat julkisia. Tarvonsaarelle valmistui rakennusmestari August Heleniuksen suunnittelemat lyseo eli nykyinen Tarvonsaaren koulu 1897 ja VPK:n talo 1902.

Puistot kaunistivat kaupunkia Valtuusmiehet perustivat varsinaisen kaunistuskomitean puistojen ja istutusten lisäämiseksi 1892. Ensimmäinen julkinen puisto oli perustettu jo 1830-luvulla Tarvonsaaren koilliskulmaan. Myös Turun tulliin tehtiin puistikko 1860-luvulla. Tien molemmin puolin oli tuolloin kaatopaikkoja ja isoja vesilätäköitä. Tämä puisto tunnetaan nykyään Katariinan puistona. 1800-luvun alkupuolella suhteellisen vähävarainen porvaristo ei ollut halukas tekemään isoja muutoksia omalla kustannuksellaan. Kuraiset kadut aiheuttivat kuitenkin päänvaivaa. Pääkadut ja raastuvantori kivettiin vuosisadan alkupuolella, mutta pääkatujen jalkakäytävät vasta 1890-luvulla.

Hallinto uudistui

Blundellin perustaman nahkurinverstaan

Vuonna 1875 astui voimaan uusi kunnallisasetus. Porvarioikeuden saaneiden kauppiaiden ja käsityöläisten ylivaltaa kunnallishallinnossa pyrittiin vähentämään lisäämällä äänioikeutettujen määrää. Päätösvalta säilyi kuitenkin edelleen varakkailla porvareilla, joiden ylin äänimäärä oli 25 ääntä.

ja 1880 nahkuri Grönbergin konkurssiin

Valtuusmiehet tuli valita kolmeksi vuodeksi kerrallaan käyttämään ylintä päätösvaltaa. Vaalin suoritti maistraatin johdolla raastuvanoikeus. Maistraatin rinnalle raha-asioita hoitamaan perustettiin rahatoimikamari. Rauman ensimmäiseen uuteen valtuustoon valittiin 21 valtuusmiestä. Yhdeksän heistä oli kauppiaita ja kaksi kauppalaivuria. Loput kymmenen edustivat muita ammattiryhmiä. Kunnallisasetus toi valtuutetuille uusia tehtäviä. Perustettiin muun muassa vaivaishoitohallitus ja terveydenhoitolautakunta. Rauman valtuusto otti kantaa ajankohtaiseen kielikysymykseen jo ensimmäisessä kokouksessaan ottamalla pöytäkirjakieleksi suomen kielen. Raumasta tuli näin ensimmäinen rannikkokaupunki, jonka valtuuston pöytäkirjat laadittiin suomeksi.

Kauppa ja merenkulku kukoistivat Kauppa ja käsityö olivat 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka pääelinkeinoja niin Raumalla kuin useimmissa muissakin Suomen kaupungeissa. Raumalla kaupankäynti nivoutui merenkulkuun. Rauma sai tapulikaupunkioikeudet 1830, ja meriliikenne vilkastui vähitellen

menneen tehtaan rakennuksineen Tallikedon alueelta. Näille sijoille kasvoi Rauman Nahkatehdas, jonka varttuneemmat raumalaiset muistavat vieläkin. Saha- ja Englannin laivaston pommituksista 25.7.1855 on muistona säilynyt Rauman museon kokoelmissa useita Pyhän Ristin kirkon läheisyyteen lentäneitä tykin ammuksia.

paperiteollisuus alkoivat Raumalla vasta 1900-luvun alussa.

Nypläystaito kulki suvussa Perinteinen pitsinnypläys oli Rauman

1840–1850-luvuilla. Suhdanteet olivat hyvät, ja Rauman satamasta vietiin puutavaraa ja erilaisia elintarvikkeita Saksaan, Englantiin ja Välimeren satamiin. Venäjän ja Turkin välinen sota katkaisi meriliikenteen kasvun 1850-luvulla, kun Englannin laivasto pommitti muun rannikon ohella myös Raumaa kesällä 1855. Rauman kauppalaivasto kärsi sodan aikana tuntuvia tappioita, mutta sodan jälkeen siirryttiin taas kasvu-uralle. 1880-luvun alussa raumalaiset ostivat ensimmäiset suuret rauta- ja teräslaivat, jotka purjehtivat valtamerillä ja joita nähtiin vain harvoin Raumalla. Rauman purjelaivamerenkulku koki kukoistuksensa 1890-luvulla, jolloin kuuden vuoden ajan 1892–1898 sen tonnisto oli Suomen suurin.

tärkein ja yleisin käsityöammatti 1800luvun alkupuolella. Tykkimyssyjen käyttö takasi pitsien menekin. Nypläystä harrastettiin ahkerasti, ja vuonna 1832 nyplääjiä oli 397. Pitsejä myytiin paitsi Suomeen, myös Ruotsiin ja vähäisessä määrin Venäjälle. Suomen talousseura pyrki edistämään nypläystä ja olisi lähettänyt raumalaisia nyplääjiä ulkomaille oppimaan uutta. Raumalaiset totesivat kuitenkin kykenevänsä oppimaan myös malleista, jos niitä tuotaisiin ulkomailta. Turun nypläyskoulussa opiskeli muutama vähävarainen raumalainen, mutta Raumalle perustettu nypläyskoulu köyhille tytöille ei saanut kuin muutamia oppilaita. Nypläystaito kulki Raumalla suvun

Rauman ensimmäinen manufaktuurityöpaja oli Matti Limnellin vuonna 1858 perustama takomo- ja valutehdas. Ensimmäisen villakehräämön perusti Johan Gustav Nordling 1862.

perintönä. Muodin muuttuminen vähensi

Nahkurin käsityöllä on Raumalla pitkät perinteet. 1800-luvun alkupuolella nahan valmistus tapahtui asuintalojen yhteydessä kanaalin rannassa. K. Fr. Sjöblom osti 1870-luvun alussa Knut Ferdinand

sia kehittämään uusia pitsituotteita ja vei

tykkipitsien käyttöä, ja nyplääminen väheni. Vuosisadan loppua kohden nyplätty pitsi koki uuden kukoistuksen, kun tarmokas Thella Frankenheuser auttoi raumalaipitsinäytteitä myymälöihin myös pääkaupunkiseudulle. Taitavasti käsin nyplättyä pitsiä arvostettiin ja hankittiinkin, kun oli vaan sopivat tuotteet tarjolla.

Markkinat Rauman torilla 1890-luvulla. Oikealla torin laajennuksen tieltä 1900-luvun alussa purettuja taloja.

istä t n E

em par

SÄHKÖINEN PALAUTEPALVELU

Palvelussa kuntalaiset voivat kirjata palautepalveluun kiitoksia, moitteita ja kehittämisehdotuksia kaupungin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta.

on toiminut hyvin Teksti ja kuva: Kalle Aaltonen

Rauman kaupungin tekninen toimiala otti viime vuonna käyttöönsä uuden sähköisen palautepalvelun. Palvelu laajentui 1.6. alkaen koskemaan kaikkia kaupungin toimialoja. Palvelussa kuntalaiset voivat kirjata palautepalveluun kiitoksia, moitteita ja kehittämisehdotuksia kaupungin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta. Palautetta voi antaa esimerkiksi katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidosta sekä sosiaali- tai vapaa-ajan palveluista. Palautepalvelussa on myös helppo kertoa omasta asiakaspalvelukokemuksesta. Järjestelmä on suunniteltu toimivaksi myös mobiililaitteilla. Palautteen jättäminen ei edellytä kirjautumista, mutta rekisteröitymällä voi seurata omien palautteidensa käsittelyä ja palautteisiin saadut vastaukset kerty-

vät omiin tietoihin. Järjestelmä hyödyntää Rauman karttapalvelun karttoja, joten palautteeseen liittyvän kohteen voi merkitä kartalle. Mukaan voi liittää myös kuvan tai muun liitteen sekä lisäksi palvelusta voi katsoa muiden antamia palautteita. Palautetta annettiin jo ensimmäisenä käyttöönottopäivänä ja ihmiset löysivät palvelun hienosti. – Elokuun puoliväliin mennessä palautteita kertyi noin 130 kappaletta, kertoo palautepalvelua ylläpitävä maanmittausinsinööri Eero Ämmälä. Ämmälän mukaan ylivoimaisesti suurin osa palautteista liittyy katujen kunnossapitoon. Palautetta annetaan paljon myös kaupungin viheralueista sekä roskiksista. – Lisäksi sotepuolelle, etenkin suun terveydenhuollolle osoitettuja palautteita

on kertynyt hyvin. Varsin raumalainen ilmiö on puolestaan venesatamiin liittyvä palaute. On paljon toimenpide-ehdotuksia, kiitoksia ja palveluun liittyviä kysymyksiä, Ämmälä tiivistää.

Pimeä katuvalo yleisimpänä murheena Selvästi suurin osa palautteista tulee Rauman kaupungin tekniselle toimialalle. Suunnittelupäällikkö Riikka Pajuojan vastuulla ovat katujen valaisuun ja suunnitteluun sekä liikennemerkkeihin kohdistuvat palautteet. Pimeän vuodenajan lähestyessä etenkin katulamput ovat yleinen aihe. – Annettuun palautteeseen vastataan heti ja se välitetään eteenpäin urakoitsijalle. On hyvä tietää, että yksittäistä palanutta lamppua ei lähdetä heti vaihtamaan, vaan se hoidetaan aina huoltokierroksen yhteydessä. Kolaroitu tai kaatunut valaisinpylväs on tietysti akuutimpi tapaus, Pajuoja kertoo. Pajuojan mukaan sähköisen palautepalvelun myötä kynnys ilmoittaa asioista on madaltunut. Palvelu on uusi ja joskus palaute menee väärälle henkilölle. – Sitä ei tarvitse murehtia, meneekö palaute oikeaan paikkaan. Me välitämme palautteet aina oikeille henkilöille, Pajuoja sanoo. Palautepalvelu löytyy osoitteesta: rauma.fi/palaute Uuden sähköisen järjestelmän avulla palautteen käsittely on aiempaa joustavampaa ja hallitumpaa.

Maanmittausinsinööri Eero Ämmälän mukaan katujen kunnossapitoa koskevat palautteet ovat yleisimpiä valtakunnallisestikin.

Raumalla toimiva Lindenin pienpanimo on ottanut oman pienen siivunsa markkinoilta

Lomautus antoi SYSÄYKSEN YRITTÄJYYTEEN

MALTAISTA PULLOON Oluen tekoprosessin aluksi maltaista erotetaan sokerit mäskäämällä. Mäski siivilöidään vierteeksi, joka on käymiskelpoinen neste. Tämän jälkeen lisätään hiiva ja seos keitetään humalien kanssa. Käymisen jälkeen vuorossa on hiilihapotus. Lopuksi olut joko pullotetaan tai laitetaan kegiin. Niin sanottujen maitokauppatuotteiden, alkoholitilavuus alle 4,7 prosenttia, valmistus vie ajallisesti noin kaksi viikkoa. Mikko Linden hoitaa pienpanimossaan koko prosessin alussa loppuun. Kuvassa mies poseeraa pullotuskoneen vieressä.

Tummempia oluita kypsytellään pitempään. Myös hiivoissa on eroja. Toiset hiivat ovat nopeampia kuin toiset.

Palaute on ollut positiivista

Teksti: Ari Anteroinen kuvat: Minna Paananen

Kun laivahommissa, hiekkapuhaltajana ja ruiskumaalarina toiminut Mikko Linden lomautettiin edellisestä työpaikastaan, mies mietti, että tuskinpa tulee enää sinne takaisin. Kotonaan harrastuksena oluita valmistanut mies päätti pistää oman panimonsa pystyyn.

– Teen sellaisia tuotteita, mitä itse tahdon. Ensin pitää olla jokin idea, jota sitten lähtee jalostamaan. Mikko Lindenin mielestä parasta markkinointia on se, kun on mukana erilaisissa oluttapahtumissa. – Se on yleensä jopa taloudellisesti

– Vaimo vielä potki siinä persuksille ja patisteli yrittäjäkoulutukseen.

kannattavaa, eli kauppa käy. Myyminen on

Näin tapahtui ja Linden Brewery koki päivänvalon vuonna 2016.

Lindeniltä löytyy tällä hetkellä viittä eri makua olutta.

helppoa, kun ihmiset pääsevät itse mais-

– Täytyy antaa myös iso kiitos Rauman kaupungin yrityspalveluiden Kalliovuon Kaisalle. Hänellä oli valmis kasa papereita odottamassa, kun siellä kävin. Starttiraha ja muut asiat hoituivat hienosti, kiittää Linden.

Oluen valmistuksen lisäksi töitä teettävät myös pullotus ja pakkaaminen sekä valmiin tuotteen kuljettaminen ravintoloihin ja kauppojen hyllyille. Markkinointi ja uusien makujen ideointi vie sekin oman aikansa.

Kaupoistakin siis Lindenin olutta saa.

Raumalaisen pienpanimon tilat löytyivät Kairakadulta tuttavan avustuksella.

– Meillä on tällä hetkellä viisi eri tuotetta. Lindenin Just Ale on vaalea perusale, jossa on mukana appelsiinin kuorta. American Pale Alessa on taasen reilusti jenkkihumalaa. Red Ale on brittipubiolut, jossa on paljon makua ja Pi La on taasen rapsakka kesäjuoma, jonka maut viittaavat Ranskan ja Belgian suuntaan.

– Tilat ovat sopivat, sillä tässä on ennen toiminut suurtalouskeittiö. Keittolaitteet ovat itse valmistettuja ja tehdasvalmisteiset tankit sun muut on tilattu uutena tai ostettu osittain käytettyinä. Yrittäjyys on pidempään kiehtonut Mikko Lindeniä. – Itse en ole yrittäjäperheestä, mutta tiedän, että tässä saa olla oma herransa. Se on hienoa. Toki myös vastuu on erilaista kuin toisen leivissä. Yrittäjäksi ryhtyminen ei ole tuonut isoja yllätyksiä eteen. Enemmän niitä on ollut tuossa alkoholipolitiikan byrokratiassa. Yrittäjän päivät ovat pitkiä. Mikko Linden aloittelee jo klo 5.30. – Tämä on perheyritys, joten joskus saan apua myös vaimolta ja lapsilta. Mutta aika lailla yksin tätä pyöritän. Maltaista kaikki lähtee liikkeelle.

– Oppipoika on taasen poikani kehittämä 7,5 prosentin belgiolut, jossa on mukana greippiä ja katajanmarjaa. Tätä tuotetta on tehty vain tietty määrä ja se myydään loppuun, Linden toteaa. Linden kuitenkin antaa ymmärtää, että syksymmällä saattaa markkinoille ilmestyä jokunen uusi tuote. Lindenin oluet on otettu hyvin vastaan ja kauppa on käynyt. – Ei tässä kuitenkaan ole mitään tähtitieteellisiä haaveita, kunhan nyt itsensä pystyisi tällä elättämään. Ja jos joskus voisi vaikka palkata jonkun toisen tähän avuksi, Linden pohtii.

tamaan.

– Täällä Raumalla sitä saa liki jokaisesta kaupasta ja ravintolasta. Myynnissä on tuotteitamme myös Laitilassa, Turussa, Porissa ja Tampereella. Myyntipaikkojen määrää kasvatetaan pikkuhiljaa, Linden kertoo. Mikä lienee raumalaisten suosikki Lindenin mauista? – Ihan selkeää suosikkia ei taida olla, mutta eniten kaupoissa myydään Just Alea, jonka maku on lähinnä normaalia lageria. Panimoyrittäjä kannustaakin kaikkia kokeilemaan ja maistelemaan erilaisia oluita rohkeasti. Mikko Linden muistuttaa, että hyvä ruoka ja hyvä olut kuuluvat yhteen. Panimolla onkin joitain yhteistyökuvioita paikallisten ruokaravintoloiden kanssa. Omaksi ruokabravuiurikseen Linden mainitsee pippurisen lihakastikkeen, jonka kanssa Red Ale toimii loistavasti. Myös American Pale Ale toimii hyvin tulisemman ruoan kanssa.

Linden Brewery löysi hyvät tilat Kairakadulta. Keittokattilat valmistettiin itse.

Kaupunkikehitysjohtaja Rikumatti Levomäki vastaa Rauman Tarinan päivittämisestä.

RAUMAN TARINA

saa kakkososan

Strategiatyötä tehdään kaupungin johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa, kaupunginhallituksessa ja –valtuustossa. Myös henkilöstölle, kuntalaisille ja kaupungin yhteistyöverkostolle luodaan mahdollisuuksia osallistua strategiatyöhön.

Teksti: Kristiina Lehtonen kuva: Kalle Aaltonen

Rauma keräsi vuonna 2013 valtakunnallista huomiota tekemällä kaupunkistrategian Tarinan muotoon. Tarina kerrottiin sarjakuvin ja animaation avulla. Vielä neljän vuoden jälkeenkin Rauman kaupungintalolle saapuu kuntavieraita kuulemaan, kuinka Tarina syntyi ja miten kuntalaiset ja koko henkilöstö osallistettiin Tarinan tekemiseen. Nyt uuden valtuustokauden käynnistyttyä edessä on Tarinan päivitys, kun uusi valtuusto linjaa omat suuntaviivat ja askelkuviot Rauman menestystarinalle. Strategiatyön vetäjäkin on uusi. Uudistusprosessin läpiviennistä vastaa kesäkuussa kaupunkikehitysjohtajana aloittanut Rikumatti Levomäki. Rauman Tarinan ykkösosalla luotiin uudistumisen henki ja linjaukset. Niitä on nyt ajettu neljä vuotta sisään ja tehty muun muassa iso organisaatiouudistus.

Vaikka kyseessä on päivitystyö, strategiatyötä tehdään perusteellisesti. Rauman Tarina viedään nykyistä strategiaa pidemmälle, konkreettisemmaksi, toteaa Levomäki.

omaksuminen on lähtenyt liikkeelle. Siitä

Yritysystävällisestä Raumasta tuli nähtävyys

maan tulevaisuuskuvien avulla. Kun

Vanha valtuusto ehti vielä ennen kautensa loppumista arvioida Rauman Tarinan toteutumista.

tulevaisuuskuvan ja erilaisia vaihtoeh-

Se oli ikään kuin vanhan valtuuston testamentti uuden Tarinan tekijöille, kertoo Levomäki. Kun kaupunginhallitus tarttui elokuussa Tarinan kakkososaan, se totesi ykskantaan, että erityisesti on onnistuttu yritysten kasvun mahdollistamisessa ja taloustilanteen tasapainottamisessa.

toimintaperiaatteet, joilla haluttuun suun-

Rauman yritysystävällinen ilmapiiri tunnetaan koko maassa ja uudenlaisen toimintakulttuurin ja toimintamallien

henkilöstöohjelmaa.

yhtenä esimerkkeinä on suun terveydenhuollossa käyttöönotettu Suu kerralla kuntoon –toimintamalli. Tarinan kakkososaa on lähdetty laatitunnistamme parhaan ja pahimman toja niiden välillä, voimme valita parhaat käytettävissä olevat toimenpiteet ja taan pyritään, sanoo Rikumatti Levomäki. Rauman Tarinan kakkososa on tarkoitus saada hyväksyttyä kaupunginvaltuustossa marraskuun lopulla. Sen jälkeen aletaan laatia yksityiskohtaisempia toimintasuunnitelmia, mm. hyvinvointisuunnitelmaa ja

Rakennuspaikan merkitseminen on

MILLINTARKKAA TYÖTÄ

Vuosien saatossa mittauslaitteisto on kehittynyt pienestä kaukoputkesta ja mittanauhasta lähemmäs pientä tietokonetta.

Teksti ja kuvat: Kalle Aaltonen

Omakotitalon rakentaminen on yksi elämän suurimmista taloudellisista investoinneista, jossa onnistuminen ei saa olla sattumanvaraista. Ennen rakentamisen alkamista takana on jo useita eri vaiheita, jotka nekin ovat hankkeen onnistumisen kannalta tärkeitä. Kun rakentaja on löytänyt sopivan rakennuspaikan, tehdään suunnitelmat ja piirustukset yhdessä suunnittelijan kanssa ja haetaan kohteelle rakennuslupa. – Kun rakennuslupa on saatu, tehdään tilaus rakennuspaikan merkitsemiseksi maastoon hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti. Hyväksytyistä piirustuksista lasketaan rakennuksen nurkkapisteille koordinaatit. Koordinaatit siirretään mittalaitteelle, takymetriin, jonka jälkeen voidaan lähteä mittaamaan rakennuksen paikka, maanmittausteknikko Tapani Kuromaa selventää.

Ulkona liikkuessa saattaa havaita punaisia pisteitä kadulla tai vaikka kalliossa. Pisteet ovat niin sanottuja kiintopisteitä, joilla on millimetrin tarkat koordinaatit. Raumalla on noin 4000 kiintopistettä. – Kiintopisteiden avulla saadaan määriteltyä mittalaitteelle eli takymetrille tarkka sijainti ja suunta. Tämän jälkeen laitteen muistista haetaan merkattava piste, jolle takymetri osaa laskea millimetrin tarkasti nurkkapisteen paikan. Lopuksi rakennuspaikalle tuodaan tasokorkeus, johon rakennuksen korkeusasema sidotaan, Kuromaa kertoo. Rakennuksen perustustyön valmistuttua pidetään vielä sijaintikatselmus, jolla varmistetaan että rakennuksen sijainti ja korkeusasema ovat hyväksyttyjen piirustusten mukaisia.

GPS ja digi mullistivat mittauksen Rakennuspaikan merkitsemisen lisäksi Rauman kaupungin kiinteistö- ja mittaustoimi tuottaa paikkatietoaineistoja kaupungin alueelta sekä valmistaa tilaus-, rakennusvalvonta- ja teemakarttoja. Kuromaan mukaan mittaustyö sekä -välineet ovat vuosikymmenten saatossa kehittyneet huimasti. – Aiemmin maastossa saattoi liikkua kolmen hengen mittausryhmä, jossa oli kaksi miestä mittanauhan päissä ja kolmas antoi mittaukselle suunnan teodoliitin avulla sekä kirjasi mittauslukemia. Nykyään esimerkiksi maastomallin kartoittamisen tekee yksi mies GPS-laitteella, Kuromaa toteaa. Perinteisen mittanauhalla mittaamisen mullisti 1970-luvun loppupuolella yleistynyt elektroninen etäisyydenmittauslaite. Kehitys on ollut sen jälkeen huimaa. Uudet takymetrit ovat pieniä tietokoneita ohjelmistoineen, joilla kaikki tavanomaiset perusmittaukset pystytään ratkaisemaan helposti. – GPS-laitteiden kehityksessä on ollut myös huimaa kehitystä. Laitteiden koko, nopeus ja tarkkuus ovat parantuneet jatkuvasti. Lisäksi satelliittitarjonta on kasvanut vuosien varrella runsaasti. Laitteiden tarkkuutta lisää vielä tukiasemaverkko, Kuromaa sanoo.

Maanmittausteknikko Tapani Kuromaa seuraa, kun kartoittaja Timo Lähdemäki tekee mittauksia.

Markus Rantasella on kädessään Laulu-merkkinen ukulele. Soitinrakentaja Juha Lottonen on valmistanut sen tervalepästä.

Ukulele on pop!

Syksyllä luvassa lisää kursseja Rauman kansalaisopistoon

Teksti ja kuvat: Ari Anteroinen

Ukulele on noussut jonkinlaiseksi hittisoittimeksi. Esimerkiksi Rauman kansalaisopistossa on jo ollut useampi kurssi ja jatkoa seuraa. Raumalla ukulelen soittoa on opettanut Laitilassa asuva Markus Rantanen. – Kansalaisopiston kurssien lisäksi olen pitänyt kursseja Rauman OKL:ssa sekä työpajoja Syvärauman koulussa. Nelikielinen ukulele on kotoisin Havaijilta ja se kehitettiin 1880-luvulla portugalilaisesta braguinhasta. On olemassa erikokoisia ja eri äänialalla varustettuja ukuleleita. Ne ovat sopraano, konsertti, tenori ja baritoni. – Myös bassoukulele löytyy kuten ukulelebanjo, resonaattiukulele sekä sähköukulele, valistaa Markus Rantanen. Soitinrakentajat kehittelevät koko ajan jotain uutta ja hakevat parempaa soundia. Rantanen ei osaa kertoa, mistä pienen ja sympaattisen kielisoittimen suosio johtuu. – Itse olen musiikkilähtöinen ihminen ja oikeastaan kitaristi. Aikanaan Helsingin musiikkiopistossa eräs tyttö halusi soittaa ukulelea ja siitä saivat alkunsa suositut viikonloppukurssit.

Ukulele on soitin, jota on helppo lähestyä. – Muutamassa tunnissa saa haltuun jo 3-4 sointua, joilla pääsee säestämään lukuisia lauluja. Rantasen mukaan ukulelella voi soittaa periaatteessa kaikkea klassisesta poppiin. Oma juttunsa on soittaminen yhdessä. Se on hauskaa. – Se kuulostaa hyvältä. Ihan musiikilta, Markus Rantanen naurahtaa. Kelpo ukulelen saa hankittua viidelläkympillä ja satasella jo hyvän. Halvalla pääsee harrastuksen alkuun. Ja ukulele on myös helppo roudata!

Sastamalasta Raumalle muuttanut Roosa Palviainen innostui myös ukulelesta. Suosikkikappale on Sam Smithin Stay With Me.

Ukulelea kuulee myös silloin tällöin popmusiikissa. Beatlesien George Harrisonin tiedettiin olleen innokas ukulelefani aikoinaan, vaikka levyillä hän ei sitä soittanutkaan. – Here Comes A Sun lienee sävelletty

Ukulele on jostain syystä noussut keski-ikäisten naisten suosioon.

ukulelella, muistelee Markus Rantanen.

– Kurssit ovat olleet naisvaltaisia. Toki kaikenlaisia käy, ihan lapsiakin. Voisi kuvitella, että kitaristit soittavat myös ukulelea, mutta kursseilla ei heitä ole näkynyt, Rantanen kertoo.

Vedder on jopa julkaissut levyn Ukulele

– Monet ukulelevirtuoosit ovat kyllä miehiä, mutta kyllä taitavia naisiakin löytyy.

lea nähty ja kuultu myös kykyohjelmissa

Rantanen on mielissään siitä, että ukulelea soitettaessa on esiintymiskynnys matala. – Usein riittää, kunhan on kivaa.

– Esimerkiksi Pearl Jamin kitaristi Eddie Songs, antaa Rantanen toisen esimerkin. Mieleen tulevat myös jotkut Bruno Marsin biisit sekä nimet Israel Kamakawiwoʻole sekä Jake Shimabukuro. Onpahan ukuleAmerica’s Got Talent ja Voice Kids. Myös Vain elämää -sarjassa ukulele nähtiin Suvi Teräsniskan käsissä.

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

SYKSYN TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT

AIKUISTEN ERITYSRYHMÄT

YHDISTYSTEN LIIKUNTARYHMIÄ

Liikuntapalvelut järjestää seuraavat ryhmät:

Kausimaksu on 30 €, jolla voi osallistua kaikkiin liikuntaryhmiin. Maksu suoritetaan syyskuun aikana palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2.

Rauman Seudun Sydänyhdistys ry

Tuolijumppa Tiistaisin klo 11.30–12.15 Järjestötalo, Siikapolku 1 Kuntosali Keskiviikkoisin klo 8–11 Uimahallin kuntosali, Hankkarintie 8, käynti sivuovesta. Iän karttuessa lihaskunnon ylläpidon merkitys korostuu. Kuntosalityöskentelyssä pidät kehon toimintakykyisenä mukavassa porukassa. Paikalla on ohjaaja. Hinta 30 €/kausi, joka maksetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. Kunnon kävely Perjantaisin klo 10–11 Talviharjoitteluhalli, Teollisuuskatu 19 Kunnon kävelyssä ohjatun alku- ja loppuverryttelyn välillä nappaamme kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kävely kivassa seurassa pitävällä alustalla kehittää verenkiertoelimistön kuntoa ja kuntosalilaitteilla pidämme lihakset vireessä. Maksuton. Tiedustelut: Auli Kouru p. 02 834 3265 Muut terveysliikuntaryhmät löytyvät kansalaisopiston kursseista. Valittavana on yksittäisiä kursseja tai liikuntapaketti, jossa samalla maksulla voi käydä neljässä ryhmässä.

Ma klo 14.30–17.30 boccia, 2 €/krt Opistotalon liikuntasali, Aittakarinkatu 10

Aikuisten sovellettu pelikerho

Kk:n 1. ma klo 15 painonhallintaryhmä, maksuton, Sydäntupa, Steniuksenkatu 1

Maanantaisin klo 15.30–16.30 Winnova, Steniuksenkatu 8 Ryhmään ilmoittaudutaan paikan päällä.

Kk:n 2. ja 4. ma klo 17 sisäcurling, maksuton, Kaunisjärven vanhainkoti, Steniuksenkatu 4

Tiinan jumppa

Ti klo 16 kävely, Lähdepelto

Tiistaisin klo 13–14 Kokoontuminen uimahallilla. Ryhmä on tarkoitettu mielenterveyskuntoilijoille. Kokoontuminen sisältää ulkoilua, jumppaa, kuntosalia yms. Neurologinen kuntopiiri Tiistaisin klo 14.30–15.30 ja 15.30–16.30 Terveyskeskus, jumppasali Vapaiden paikkojen tiedustelut: Tiina Malinen p. 02 834 3246

Ti klo 12.30 kuntotanssit parittomilla viikoilla, maksuton, Kaunisjärven vanhainkoti Ti klo 12.30 tuolijumppa parillisilla viikoilla, maksuton, Sydäntupa, Steniuksenkatu 1 Ke klo 10–12 kuntosali, maksuton WinNova, Satamakatu 19 Torstai klo 15–15.45 vesijumppa 45 min uimahalli (WesiWoikka)

Rauman Latu ry Ma klo 15.30 tuolijumppa, 2 € Karin koulu, Savilankatu 5 Ohjaaja Pia Kutila Ti klo 19–20 keppijumppa, 3 € Pyynpään koulu, Vähäkinnontie 7 Ohjaaja Pia Kutila Ke klo 18–19 lattarijumppa, 3 € Hj. Nortamon peruskoulu, Nummenvahe 5 Ohjaaja Sari Taimi

Tiedustelut kansalaisopiston toimistosta, p. 02 834 4515.

JÄÄLLE MAKSUTTA Liikuntapalveluiden järjestämä maksuton yleisövuoro on harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia, seuraa nettisivuja www.rauma.fi/yleisovuorot Tuki-Areenan yleisövuorot osoitteesta tukiareena.fi

KOHDEAVUSTUKSET HAETTAVINA Liikunnan ja nuorison kohdeavustukset ovat haettavina 29.9.2017 klo 15 saakka. Hakemukset liitteineen toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2 tai postitse sivistystoimialaan, Kanalinranta 3, 26100 RAUMA.

(Lapsen tulee olla täyttänyt 5 vuotta.) 18.–28.9. ma–to klo 16.30–17.45 18.–28.9. ma–to klo 16.30–17.45 2.–12.10. ma–to klo 16.30–17.45 16.–26.10. ma–to klo 16.30–17.45 16.–26.10. ma–to klo 16.30–17.45 30.10.–9.11. ma–to klo 16.30–17.45 13.–23.11. ma–to klo 16.30–17.45 27.11.–8.12. 1. vko ma–pe klo 16.30–17.45 2. vko ma, to, pe 11.–21.12. ma–to klo 16.30–17.45 11.–21.12. ma–to klo 16.30–17.45

alkeis alkeisjatko alkeis alkeis alkeisjatko alkeis alkeis alkeis alkeis jatko

Alkeisryhmässä harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki ja 10 metrin uimataito.

Hakulomakkeita ja -oppaita saa palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, 26100 Rauma, p. 02 834 5001 ja rauma.fi/avustukset. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Kuoreen tulee laittaa merkintä ”avustushakemus”.

Alkeisjatkoryhmässä tavoitellaan hyljemerkkiä eli 25 metrin uimataitoa.

Lisätietoja antavat liikuntaneuvoja Auli Kouru, p. 02 834 3265 ja nuorisopäällikkö Anja Hämäläinen, p. 02 834 3269

Ilmoittautuminen 8.8. alkaen: raumanuimaseura.fi/rauman-kaupunginuimakoulut

MAASTOREITTI PYYTJÄRVELLÄ Pyytjärven kuntoradan ympäristöön on merkitty maastoreitti, jonka voi kulkea kävellen tai maastopyörällä. Reitti on merkitty maastopyörä- ja vaeltajamerkein, nuolilla sekä punaisilla ympyröillä puissa. Lähtö- ja paluupaikka on Uudenlahdentien puoleisella kuntoradan parkkipaikalla. Reitti voi vaatia paikoin pyörän taluttamista, riippuen ajotaidosta ja -kokemuksesta. Vaativin osuus on Kokkovuoren alueella. Reitin pituus on 5,5 km ja sen voi kulkea kumpaankin suuntaan. Kartta löytyy rauma.fi/ulkoliikuntapaikat Reitillä ei ole jatkuvaa kunnossapitoa ja kulkeminen on omalla vastuulla.

SYKSYN UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE

Jatkoryhmässä on tavoitteena kalamerkki ja 50 metrin uimataito. Uimakoulumaksu 50 €, ulkopaikkakuntalaisilta 75 €, maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Sivulta löytyy myös ohjeistus uimakoulua varten. Jäljelle jääneitä paikkoja voi tiedustella raus.toimisto@gmail.com. Aikamuutokset mahdollisia.

KEVENNETYT VESIVOIMISTELUT Kevennettyjä vesijumppia erityisryhmien toiveita noudattaen. Suunnattu kuntoutusta tarvitseville. Uimahallimaksu. ma ke ke to to pe

klo klo klo klo klo klo

13.15–13.45 13.30–14.00 14.00–14.30 13.15–13.45 13.45–14.15 13.00–13.30

VESIVOIMISTELUT wesiwoikka.fi

Ohjausmaksu 2,50 € + uimahallimaksu. Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia.

UIMAHALLIN AUKIOLOAJAT Maanantai klo 6–20.30 Tiistai klo 6–20.30 Keskiviikko klo 12–20.30 Torstai klo 6–20.30 Perjantai klo 6–19.30 Lauantai klo 11–17 (Huom. aika muuttunut) Sunnuntai klo 11–17 Ma, ti, to ja pe klo 6–8 vain rannekkeella Uimahalli suljettu: 16.9. klo 14 alkaen 28.9. klo 6–15 ala-asteiden vesisankaripäivän vuoksi 30.9. uintikilpailujen vuoksi

ERITYISLASTEN LIIKUNTAKERHOT Kaupungin liikuntapalvelut järjestää ohjattua vesiliikuntaa lapsille.

Molskis Vesiliikuntaa lapselle, joka ei voi onnistuneesti osallistua yleisiin harrastuksiin tai jolla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa. Keskiviikkoisin klo 15–16.15 ja klo 16.30–17.45. Kokoontuminen uimahallin pääsisäänkäynnissä Ilmoittautumiset: tiina.malinen@rauma.fi Ilmoittautuessa mainittava lapsen nimi, ikä, uimataito, erityisyyden kuvaus ja yhteyshenkilön puhelinnumero. Maksu 30 €/lukukausi maksetaan uimahallin kassalle syyskuun aikana. Tiedustelut Tiina Malinen p. 02 834 3246

LAPSET & NUORET NUORISOTILAT Kuovin nuokkari Kuovinkuja 4, 1.9. alkaen Ma klo 16–20 (13–17-vuotiaat) Ti klo 17.30–20 (17–29-vuotiaat) Ke klo 16–20 (13–17-vuotiaat) To klo 14.30–17.30 (5-6 lk) 21.9. alk. Pe klo 16–23 (13–17-vuotiaat)

Lapin työväentalo Hinnerjoentie 15, 20.9. alkaen Ke klo 12.30–16.30 (5–6 lk) klo 17–20 (13–17-vuotiaat)

PIKKUKOKKI -KERHO

KERAMIIKKA

Kuovin nuorisotalo, Kuovinkuja 4, 20.9. alkaen

Ke klo 17–19 (5-6 lk) 30 €/lukukausi

Nuorten keramiikka

Pikkukokki -kerhossa opit ruuanlaittoa ja leipomista. Perustaidot tulevat tutuksi yhdessä puuhaten, hauskasti ja mielenkiintoisesti. Kerhon lopuksi pääset maistelemaan valmistuneita ruokia, joskus saat maistiaisia myös kotiin vietäväksi.

Ke klo 17–19 (yli 10 v.) 30 €/lukukausi

Ilmoittautumiset ja maksu palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001.

Perhekeramiikka To klo 17.30–19.30 (lapset yli 4v./aikuinen) 30 €/lapsi/lukukausi 25 €/aikuinen/lukukausi Ilmoittautumiset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Lisätietoja: Eija Hietanen, p. 044 793 4563.

NUORISOTILAT VUOKRATTAVISSA Kuovin nuorisotalo ja sen kiipeilyseinä ovat ulkopuolisten vuokrattavissa. Skeittihalli on myös vuokrattavissa hallin avaamisen jälkeen. Tilojen vuokraajan tulee olla yli 18 vuotias. Synttäreiden ym. yksityistilaisuuksien hinta nuorisotalolla ensimmäisiltä 4 tunnilta on 85 €, ylimeneviltä tunneilta hinta on 20 €/tunti. Yksittäinen käyttövuoro maksaa ensimmäiseltä 4 tunnilta 15 €/kerta, ylimenevät tunnit maksavat 7,50 €/ tunti. Säännöllisen vuoron ja opiskelijaryhmän hinta 1–4h:lta on 10 €/kerta, ylimeneviltä tunneilta hinta on 5 €/ tunti. Varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, p. 02 834 5001, Valtakatu 2. Maksu tulee suorittaa ennen vuokrauspäivää.

SKEITTIHALLI Syväraumankatu 39

Nuorisopalvelut järjestää

RETKI SUPERPARKKIIN SEKÄ FAZERIN VIERAILUKESKUKSEEN KE 25.10.

Skeittihalli on suljettuna korjaustöiden takia. Hallin avaamisesta ilmoitetaan myöhemmin. Tilojen vuokraustoiminta jatkuu hallin avaamisen jälkeen.

Matkan hinta: - alle 17-vuotiaat 40 € - yli 17-vuotiaat 42 € Hinta sisältää matkat sekä liput. Lähtö Rauman linja-autoasemalta klo 7.30 ja paluu n. klo 21. Alle 13-vuotiaille huoltaja mukaan. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut palvelukeskus Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Lisätiedot: nuoriso-ohjaaja: Jessina Vastamäki, p. 040 180 9780

KULTTUURI & KOULUTUS

SENIOREIDEN KULTTUURIVIIKOT 2.–15.10. Kulttuuriviikkojen ohjelmassa on tänä vuonna luvassa kulttuurielämyksiä Suomen ja Rauman kaupungin juhlavuosiin liittyen. Myös valtakunnallisen vanhustenviikon teema, Ikäpolvet yhdessä, näkyy kulttuuriviikkojen ohjelmassa. • Opastettu bussikierros Sinisaaren ja Lonsin kaupunginosissa tiistaina 3.10. • Palvelupäivä Kaunisjärven vanhainkodissa keskiviikkona 4.10. • Liikuntahetki lasten kanssa Kaunisjärven senioripuistossa torstaina 5.10. • Rauman senioriopettajien kuoron ja Värsym Baohajan runomatinea Posellissa lauantaina 7.10.

Tervetuloa Rauman MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN! Syksyn 2017 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä. Ilmoittautua voi musiikkiopiston toimistoon. Musiikkiopistossa toimivat lapsikuoro Minidina, nuorisokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saat toimistosta. Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 02 834 3551 rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

• Sauli Ahvenjärven, Anneli Vaahtorannan ja Iris Saviaukin Suomi 100 -konsertti lauantaina 14.10. Posellissa Koko kulttuuriviikkojen ohjelma löytyy kaupungin nettisivuilta ja tapahtumakalenterista. Painettu ohjelmaesite ilmestyy syyskuun puolivälissä ja tulee jakoon mm. kirjastoihin ja kaupungin palvelupiste Pyyrmaniin.

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Aukioloajat 1.9.2017–30.5.2018 Pääkirjasto ma–to klo 9–19 pe klo 9–17 la klo 11–15 Lehtilukusali ma–to klo 9–19 pe klo 9–17 la klo 11–15 su klo 12–15 Kourujärven, Pyynpään ja Lapin kirjastot ma–to klo 13–19 pe klo 10–17 Kodisjoen kirjasto ti ja to klo 13–18

Rauman purjelaivasto oli 1800-luvun lopulla kuuden vuoden ajan Suomen suurin.

Kirjastoauton reittiaikataulun ja poikkeukselliset aukiolopäivät näet kirjaston nettisivuilta.

HISTORIAN AARTEITA

Vapaamuuraritoiminnan muisto Rauman museosta Teksti: Hanna-Leena Salminen, vs. museonjohtaja, Rauman museo

Vapaamuurari-järjestö on perustettu Englannissa 1600-luvulla. Suomen ensimmäinen loosi aloitti toimintansa 1700-luvulla, mutta vuoden 1809 sota katkaisi toiminnan. Vuonna 1822 Venäjän keisari kielsi vapaamuuraritoiminnan kokonaan ja se oli keskeytyksessä koko Venäjän vallan ajan. Virallisesti vapaamuurarien toiminta alkoi Suomessa uudestaan vasta 1920-luvulla, jolloin sen toivat tänne uudessa muodossa New Yorkissa toimineet amerikansuomalaiset vapaamuurarit. Ruotsin suurloosin alaista toimintaa oli kuitenkin Suomessa myös Venäjän vallan aikana. Tämä esiliina periytyy tälle ajalle. Sen on museoon lahjoittanut konsuli R. F. Lindgrén, joka on jäänyt Rauman historiaan monella tavalla. Hän toimi muun muassa Rauman puhelinlaitoksen ensimmäisenä toimitsijana eli toimitusjohtajana sen perustamisesta 1885 vuoteen asti 1907. Lindgrén toimi myös Rauman Vähittäiskauppamyynti- ja Anniskelu OY –nimisen yhtiön eli alkoholijuomien myyntiä varten perustetun yhtiön ensimmäisessä johtokunnassa, joka perustettiin 1887. R.F. Lindgrén toimi Raumalla ainakin vielä 1914 Ruotsin varakonsulina.

Ruotsalaisen riitin IV-V asteen mukainen muurariesiliina merkkeineen. Esiliina on valmistettu nahasta ja siinä on valkoinen silkkinauha ja silkkiruusukkeet koristeena. Se on lahjoitettu museoon vuonna 1910.

TAVATAAN KANSALAISOPISTOSSA Tule oppimaan uutta tai kertaamaan vanhaa, tule liikkumaan, laulamaan tai tekemään taidetta. Opi kieliä, käsityötaitoja, keramiikkaa, tutustu tietokoneen käyttöön tai teatterin tekemiseen. Valittavanasi on reilut 400 kurssia, jotka alkavat pääosin viikolla 37. Opinto-opas on jaettu kaikkiin talouksiin 23. elokuuta. Jos et saanut opasta, voit noutaa sen Opistotalosta tai kirjastosta. Opinto-ohjelma löytyy myös netistä: rauma.fi/kansalaisopisto

TUTUSTU JA TEE HYVÄÄ Kansalaisopistossa on lukuvuosittain mahdollisuuksia tulla tutustumaan toimintaan. Lisäksi järjestetään monenlaisia tapahtumia eri teemoista.

KURSSEILLA AVOIMET OVET ma–to 25.–28.9. Kaikilla on mahdollisuus käydä kurkkaamassa, mitä kursseilla tehdään. Tutustumiskäynnit eivät koske Vauvojen värikylpyjä.

RUNOJA JA ROCKIA Opistotalo la 14.10. klo 18–23

LUOSTARISTA KUNINKAANKARTANOKSI Opistotalo ti 26.9. klo 18–19.30 FT Suvianna Seppälä

RAUMAN TALOISTA JA ASUKKAISTA 1500-LUVULLA Opistotalo ti 3.10.2017 klo 18–19.30 rakennustutkija Leena Rautavuori

Ota mukaan oma neule- tai virkkaustyö ja tule laittamaan hyvä liikkeelle käsitöitä tekemällä!

Suomen historia –kirjassa itsenäisyyden tunnot tiivistettynä Pääkirjasto to 28.9. klo 17.30-19

Rauman kansalaisopisto Aittakarinkatu 10, 26100 Rauma, p. 02 834 4515, 02 834 4517 Toimisto avoinna opetusviikoilla ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15

50+ LIIKKUJAN RAVITSEMUS Opistotalo to 12.10. klo 18–19.30 TtM Satu Lamminpää

ALFRED KORDELIN, Raumalaisen suurmiehen elämä ja kuolema Opistotalo ma 16.10. klo 18–19.30 FK Ilkka Koivusalo

MITEN TUEN LAPSEN KASVUA OMAKSI ITSEKSEEN? Opistotalo ti 31.10. klo 18–20.15 parisuhdeneuvoja, terapeutti Anne Hievanen

KIRJAILIJAVIERAILU: PETRI TAMMINEN

maksu 6 € sis. tarjoilun.

• Puhelimitse opistoon toimiston aukioloaikoina p. 044 793 4515 tai 044 793 4517

VIRKISTÄ MIELTÄSI LUENNOILLA

Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8 la 11.11. klo 12–15

Rauman Tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä kansalaisopisto Nenäpäiväkeräykseen. Osallistumis-

• Internetin kautta ympäri vuorokauden osoitteessa: rauma.fi/kansalaisopisto

Kansalaisopistossa on valittavanasi runsaasti luentoja, jotka löytyvät Opinto-oppaasta. Tässä esimerkkejä tarjonnasta:

Juhlalavalta kuuluvat runous (suomeksi, englanniksi ja arabiaksi luettuna) ja DGD-bändin rock-musiikki. Osallistumismaksu 6 €.

NENÄPÄIVÄN NEULETREFFIT

Ilmoittautua voi niin kauan kuin kursseilla on tilaa.

LUOKKARETKELLÄ 100-VUOTIAASSA SUOMESSA Opistotalo ma 2.10 klo 18-19.30 sosiaalipsykologi ja kulttuuriantropologi Katriina Järvinen

SUOMI JA SUOMALAISET VUONNA 1917 Opistotalo ke 1.11. klo 18–19.30 FT, tietokirjailija Samu Nyström

JÄTTILÄISTEN KIUKAITA JA HIITTEN VAREITA Lapin koulu to 2.11. klo 18–19.30 arkeologi Leena Koivisto

HANNU JA AINUT KISSAPETOMME ILVES Opistotalo ti 7.11. klo 18–19.30 Hannu Rantala, Suomen luonnonsuojeluliitto Rauman seutu ry

KURKISTUS LÄHI-IDÄN KURDISTANIIN Opistotalo to 16.11. klo 18–19.30 toimittaja Aral Kakl Muista ilmoittautua luennoille! Luentomaksu 6 €/ilta.

UUSIA TUULIA RAUMAN TEATTERIKENTÄLLÄ

Raumalla on käynnissä mittava pyöräilyn edistämisen hanke, jonka tavoitteena on pyöräilijämäärien nostaminen ja olosuhteiden parantaminen.

Aktiivinen teatterikaupunki Rauma saa uuden toimijan, kun Teatteri FAKE aloittaa toimintansa. Ryhmän ensimmäisenä tuotantona nähdään Badding -musikaali, jota esitetään Kulttuurikuppila Brummissa. Produktion ohjaa Lauri Ketonen ja pääosassa Rauli Badding Somerjokena esiintyy Erik Kraemer.

Raumalla liikkuu VIIDENLAISIA PYÖRÄILIJÖITÄ Kesän aikana raumalaisille tehtiin verkkokysely, jonka avulla selvitettiin raumalaisten pyöräilytottumuksia ja näkemyksiä itsestään pyöräilijöinä. Vastausten perusteella syntyivät raumalaiset pyöräilijäprofiilit.

Kraemerille Baddingin musiikki on tuttua, mies on esittänyt sitä niin keikoilla kuin näyttämöllä ennenkin. Ohjaaja Lauri Ketonen on Raumalaisille tuttu mm. Rauman kaupunginteatterista, jossa oli kiinnitettynä vierailijana peräti viisi vuotta erilaisissa rooleissa.

Suurin osa kyselyyn vastanneista käytti pyörää ennen kaikkea vapaa-ajan matkoihin ja asiointimatkoihin. Toiseksi eniten pyörää käytetään työmatkoihin. Raumalainen pyöräilee, koska pyöräily on hyvää hyötyliikuntaa tai koska se on nopein ja kätevin tapa liikkua. Neljätoista prosenttia vastaajista ilmoitti pyöräilyn syyksi ympäristöasiat. Viidelle prosentille vastaajista pyörä on ainoa tapa liikkua, koska he eivät omista autoa.

Badding musikaalin parrasvaloissa paistattelee joukko kokeneita harrastajia pääosin Raumalta, mutta vahvistusta on haettu myös lähikunnista. Muu produktion parissa häärivä porukka on eri alojen ammattilaisia teatterista ja musiikkimaailmasta.

Kesällä tehdyn verkkokyselyn pohjalta luotiin viisi erilaista pyöräilijäprofiilia, jotka kuvaavat raumalaisia pyöräilijöitä. 1. Ympäristön ystävä 2. Hyvän sään polkija 3. Matkailija 4. Satunnainen pyöräilijä 5. Nelipyöräisellä liikkuva

2017 Rauli Badding Somerjoen syntymästä tulee kuluneeksi 70- ja kuolemasta 30 vuotta. Badding -musikaali kertoo Rauli Badding Somerjoen elämäntarinaa herkästä runopojasta, underground piirien kautta koko kansan tuntemaksi tähdeksi.

Pyöräilyn edistämisen hanke jatkuu ja sen tuloksena syntyy mm. uusi pyöräilykartta. Pyöräilijäprofiilit toimivat apuna markkinointitoimenpiteiden suunnittelussa.

Kaupungin tiedotuslehti

•

2014 Raumalla opiskelu sujuu s. 11

gin

tie

hti

•

ajan lun Jou umia aht tap umalla Ra 6 s.

Uudessa päiväkodissa

upu

ngi

VÄRIT HEHKUVAT

nt ie

dot

usl

eht

•

Sos terv iaaliuut eyspalv ja een elu malliin t s. 8

Ko hy ulut vä yö uh ssä di 14 ssa

n upu

le tus

6 01

Ka up

•

un ed

ot n ro uo tä ikak eis le Po riv ipul hu 14 s.

s. 6

a Te &

i ka

Syksy on täynnä tekemistä s. 19-25

ed ti n

a ajan un umia Joul ht 9 tapa s. 8-

ONKO SINULLA JUTTUIDEOITA? Minkälaiset kaupungin asiat sinua kiinnostavat? Anna meille vinkki aiheesta tai mielenkiintoisesta persoonasta. Palkitsemme juttuun johtaneet vinkit Rauma-tuotteella. Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen viestintapalvelut@rauma.fi.

BADDING -MUSIKAALI Kulttuurikuppila Brummissa (Karjalankatu 15)

rin

tte

Ta ka voit ka svu te vä ns ja ena l ain s. 4– ist 5 ym in Sy en ku ksy s. nt k 20 –2 oil ut 3 em suu aa n

•

Tar mit mo n ä v ypl aan ää

u sl

isij tka nra s.8 ma ssa gel ee On huon olo

Ensi-ilta 27.10. klo 19 Ohjaus: Lauri Ketonen Kapellimestari: Markku Pekonen Koreografi: Sonja Sorvola Pukusuunnittelu: Kaarina Kopola Visualisointi: Sanna Alasaari Laulujen Harjoitus: Paula Kuusisto Tuottaja: Jenna Karhula Lisätiedot: teatterifake@gmail.com

YLEISÖN SUURSUOSIKKI JATKAA OHJELMISTOSSA!

LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, 26100 Rauma puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi

TAPAHTUMIA RAUMALLA PVM TAPAHTUMAN NIMI

KLO PAIKKA

15.9. Pori Sinfoniettan maakuntakonsertti 19.00 Rauma-sali, liput: Ticketmaster 16.9. Ismo Alanko Yksin 18.30 Rauma-sali, liput: Tiketti.fi 16.–17.9. Silakkamarkkinat Kanalinranta 21.9. Alfred Kordelinin jalanjäljillä – opastettu kävelykierros Vanhassa Raumassa, kesto 1,5 h 17.30 Lähtö Pyhän Ristin kirkolta, maksu 6€ käteisellä oppaalle 21.9. Matti Nykänen Revyy 19.00 Rauma-sali, liput: Ticketmaster 22.–24.9. Rauma-jotos –maastovaellus 23.9. Rannikon messut 10-16 Poselli, liput ovelta 23.9. Flikkatte Ämpärkarkaus 18.00 Rauman tori, liput: Mattorauma 26.9. Iltasoitto 19.00 Musiikkiopiston pikkusali 29.9. Veteraanikuoro Rauman Iskun 30-vuotiskonsertti 17.00 Poselli, liput: palvelupiste Pyyrman 1.10. Siks’ oon ma suruinen – Suomalaisen tangon tarina 16.00 Rauma-sali, liput: Ticketmaster 8.10. Kaisa Hannulan oppilaat: Suomalaisen laulumusiikin konsertti 16.00 Poselli 10.10. Henrik Järven pianokonsertti 19.00 Rauma-sali, liput: palvelupiste Pyyrman 12.10. Musiikkiopiston sellistien konsertti 18.00 Poselli 15.10. Anneli Sari Show 16.00 Rauma-sali, liput: lippu.fi 17.10. Iltasoitto 19.00 Musiikkiopiston pikkusali 18.10. EväsTauko 18.00 Pyhän Ristin kirkko 21.10. Suomenmaa – Eliksiirikuoron konsertti 16.00 Poselli, liput: palvelupiste Pyyrman 21.10. Sulasol-yhteiskonsertti 16.00 Rauma-sali, liput: palvelupiste Pyyrman 22.10. Taakse jäänyttä elämää, Sota-ajan lauluja –konsertti 15.00 Poselli, liput: palvelupiste Pyyrman 27.10–25.11. Badding-musikaali Kulttuurikuppila Brummi, liput: Tiketti.fi 28.10. Stand Up – Vuosisadan suomalainen 19.00 Rauma-sali, liput: Ticketmaster 5.11. Pläkkploosarien 40-vuotiskonsertti 15.00 Rauma-sali, palvelupiste Pyyrman 7.11. Iltasoitto 19.00 Musiikkiopiston pikkusali 12.11. Lappi-kvartetin ja Lottaperinteen laulajien yhteiskonsertti 16.00 Poselli, liput: palvelupiste Pyyrman 14.11. OpenSAMK 11.00 Rauma-sali 15.11. Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani – Autiosaari 19.00 Rauma-sali, liput: Lippupiste 17.11. ABBA Dancing Queen Showmusikaali 19.00 Rauma-sali, liput: Ticketmaster 21.11. Iltasoitto 19.00 Musiikkiopiston pikkusali 22.11. EväsTauko 18.00 Pyhän Ristin kirkko 26.11. Rauman Soittokunnan konsertti: Laura ja Lauri lavalla 16.00 Rauma-sali, liput: palvelupiste Pyyrman, Länsi-Suomi 28.–30.11. Tatu ja Patu työn touhussa Rauman Kaupunginteatteri, liput: Lippupiste 29.11. Viirun ja Pesosen joulu 18.00 Rauma-sali, liput: kauppa.estrad.fi 30.11. Karin koulun musiikkiluokat: Suomi 100 –konsertti 18.00 Rauma-sali, liput: palvelupiste Pyyrman

16.9

Alan . Ismo

ko 28.–3

atu ja 0.11.T

Patu

n eläine e Kilp ani r u u T . rava 15.11 on ka ja Kaih

15.10

. Ann

eli Sa

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko, Kuninkaankatu 3, ma–pe 9–16 Prisma Rauma, Porintie 4, Makuuni, Nortamonkatu 18, pe–la 12–22, su–to 14–21 ma–la 8–21, su 10–21

PALVELUPISTE PYYRMAN: Valtakatu 2, p. 02 834 5001, ma, ke ja to klo 9–16 ti klo 9–17, pe klo 9–15

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia nettisivuillamme rauma.fi.