Rauma-lehti 3/2019

Kaupungin tiedotuslehti 3 • 2019

Kylän sydämessä syntyy sanataidetta

SISÄLTÖ

Pihapojat pitää paikat kunnossa

Rauma vakauttaa talouttaan

Tavoitteena turvalliset koulumatkat

Kielten ja kulttuurien kirjoa varhaiskasvatuksessa

Heli Laaksonen – minun paikkani

Töissä kaupungilla – Rakennusmestari Kari Uronen

Uusi koulu Uotilaan

Keskuspuisto uudistuu leikki edellä

Kansainvälisiä leirivieraita Vanhassa Raumassa

Hoitoa tuotantoeläimille ja rakkaille lemmikeille

Ikäihmisten tuettu asuminen

Vinkit liikuntaan ja vapaa-aikaan

Tavataan kansalaisopistossa

Tapahtumia Raumalla

Tiedotuslehti 3 | 2019 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kari Riikilä, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Miikka Lappalainen Seuraava lehti ilmestyy: 28.11.2019

facebook.com/raumafi

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ

PÄÄKIRJOITUS 12|9|2019

Tänä vuonna vähemmän työttömiä Työttömyys on alentunut Rauman seudulla muita seutukuntia ripeämmin. Rauman seudulla työttömyyden suhteellinen alenema vuoden takaiseen verrattuna (-8,0 %) oli selvästi suurempi kuin Porin seudulla (-0,4 %). Kaikissa alueen seutukunnissa työttömien määrä kasvoi heinäkuun aikana. Työttömien määrä väheni määrällisesti eniten Raumalla, mutta suhteellisesti eniten Karviassa. Raumalla työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa 1668, mikä on 144 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten heinäkuussa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Raumalla heinäkuussa 9,0 %.

Vaikuta talousohjelman sisältöön Rauman kaupunki valmistelee talousohjelmaa, jolla haetaan rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia toteuttamalla noin 15 miljoonan euron säästöt vuosina 2019–2022. Talousohjelman sisältöä koskeva sähköinen kysely on julkaistu keskiviikkona 21.8. Kysely on avoinna 20.9. asti. Kattavaan kyselyyn voivat vastata sekä kuntalaiset että Rauman kaupungin työntekijät. Kyselyn tuloksista tullaan laatimaan yhteenveto, joka toimitetaan päättäjille.

Vapaana olevat asunnot asuntorekisterissä Rauman kaupungin ylläpitämässä vuokra-asuntorekisterissä voit tutustua Rauman asuntotarjontaan tai itse ilmoittaa vapaana olevasta vuokra-asunnosta. Rekisterillä kaupunki haluaa auttaa asukkaitaan ja kaupunkiin muuttavia sekä vuokra-asunnon että vuokralaisen löytämisessä. Ilmoitus julkaistaan rekisterissä hyväksymisen jälkeen. Kun kohde on vuokrattu, siitä on ilmoitettava välittömästi pääkäyttäjälle. Ilmoitus poistuu asuntorekisterin listalta automaattisesti kolmen kuukauden kuluttua. Ilmoituksen tietojen paikkansapitävyydestä vastaa vuokranantaja. Vuokra-asuntorekisteri löytyy osoitteesta vuokra-asunnot.rauma.fi.

VVR on yhteinen vääntö Kuntaliitto arvioi keväällä kuntatalouden olevan kriisissä, sillä kaksi kolmasosaa kunnista teki viime vuonna miinusmerkkisen tilinpäätöksen. Rauma kuului tähän joukkoon 15 miljoonan euron alijäämällään. Syitä talouden sakkaamiseen kyllä löytyy. Isoimmissa kunnissa ja kaupungeissa, kuten Raumalla, verokehitys on ollut heikkoa ja pieniä kuntia painavat alas raskaat valtionosuusleikkaukset. Raumalla herättiin talouden realiteetteihin ja taloustaitokuntanakin palkittu kaupunkimme päätti käynnistää Vahva ja vakaa Rauma –talousohjelman, jonka nimi lyheni valmistelijoiden ja kuntalaisten suussa pian VVR-ohjelmaksi. Talouden tasapainottamiseen velvoittaa yhdessä kuntalaisten ja yritysten kanssa laadittu strategiamme. Rauman Tarinassa lupasimme säilyttää taloutemme vahvana hyvällä ja oikea-aikaisella taloudenpidolla, jotta voimme turvata kuntalaisille laadukkaat palvelut. Lupasimme myös sopeutua väheneviin tuloihin. Tästäkin vuodesta on tulossa reilusti alijäämäinen ja kaikki ovat varmaan yhtä mieltä siitä, että jotain on tehtävä. Keinoihin ja toimenpiteisiin saa jokainen raumalainen ottaa kantaa ja lopullisen valinnan tekee raumalaisten valitsema kaupunginvaltuusto. Kaupunginjohtaja Kari Koski sanoi eräässä infotilaisuudessa osuvasti, että tämä on yhteinen vääntö, joka on vaan tehtävä, jotta saadaan käyttötalous kestävälle pohjalle. Pienistä ja isoista huolista huolimatta on tärkeää nauttia aurinkoisista syyspäivistä ja palata harrastusten pariin. Tässä lehdessä on runsaasti vinkkejä liikuntaan, kulttuuriin ja opiskeluun. Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

>> Kerro mielipiteesi talousohjelman sisällöstä vastaamalla kuntalaiskyselyyn osoitteessa www.rauma.fi

Rauman Pihapojat Oy räätälöi palvelunsa aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

Sesonki ympäri vuoden

PIHAPOJAT PITÄÄ PAIKAT KUNNOSSA Teksti ja kuvat: Marko Östman

Kiinteistöhuoltoalalla eletään sesonkia jokaisena vuodenaikana. Yksi raumalaisista alan osaajista on Rauman Pihapojat Oy, joka on palvellut paikallisia yrityksiä ja taloyhtiöitä jo viiden vuoden ajan. – Asiakaskuntamme on laaja. Asiakkaitamme ovat isot teollisuusalueet ja erikokoiset yritykset sekä rivi- ja kerrostaloyhtiöt. Vahvuuksiamme ovat paikallisuus ja joustavuus. Tunnemme Rauman seudun ja pystymme joustamaan asiakkaidemme tarpeiden mukaan, yrittäjä Pasi Hirvonen kertoo. Hirvonen perusti yrityksen yhdessä yhtiökumppaninsa Jani Nylundin kanssa kesällä 2014. Nylundilla oli jo tuolloin takana pitkä kokemus alalta, kun taas Hirvonen vaihtoi alaa täysin.

– Janilla oli osaaminen ja minulla visio. Kun yhdistimme ajatuksemme kiinteistöhuoltoalan yrityksestä, huomasimme, että olimme saaneet suunniteltua hyvän konseptin. Alalla työskenteli paljon tuttuja, kuten esimerkiksi veljeni, joten tiesin sitä kautta, mistä hommassa on kyse. Yritys aloitti toimintansa käytännössä nollasta. Ensimmäistäkään asiakasta ei vielä ollut, kun tuore Pihapojat-logo komeili pakettiauton kyljessä. – Kolme-neljä kuukautta meni pienten työkeikkojen parissa. Aivan ensimmäinen työkeikka oli Ihodessa. Kävimme tyhjentämässä erään yksin asuvan vanhemman rouvan omakotitalon rännit, Hirvonen muistelee.

Räätälöidyt palvelut tarpeiden mukaan Kiinteistöhuoltoalalta löytyy monia osaavia yrityksiä. Hirvonen kertoo, että Raumalla alan yrityksiä löytyy huomattavasti enemmän kuin monesta muusta vastaavan väkiluvun kaupungista. – Jos nyt puhutaan niin sanotusta kilpailusta, niin Rauman seudulla se on hyvää ja tervettä. Meillä on täällä yhteensä kuusi alan toimijaa, ja kaikkien palveluille löytyy hyvässä suhteessa kysyntää. Pihapojat vastaa kiinteistöjen teknisistä huoltotöistä ja ulkoalueiden kunnossapidosta. Kiinteistöhuolto päivystää 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

– Hoidamme kaiken niin, että asukkaan ei tarvitse kuin asua talossa. Syksyisin työn alla on lehdet, talvisin lumet ja jäät, keväällä hiekoitushiekat ja muut pihasiivoukset sekä kesällä nurmikonleikkuut. Tässä hommassa on aina jokin sesonki päällä, Hirvonen sanoo. Palvelutarjontaan kuuluu myös siivoukset sekä pienimuotoista remontti- ja korjauspalvelua. – Siivoamme piha- ja sisäalueet, kuten portaat ja rappukäytävät sekä sauna- ja pesutilat. Pesemme myös taloyhtiön ikkunat sekä hoidamme vahaukset ja vahanpoistot, Hirvonen luettelee. – Suoritamme sisäremontteja eli maalaamme, tapetoimme, vaihdamme lattiat ja teemme sisäkatot. Meillä on tukenamme laaja paikallisten toimijoiden alihankintaverkosto sellaisiin töihin, joihin tarvitaan jonkin osa-alueen erikoisosaamista. Tällaisia ovat esimerkiksi putki- ja sähkötyöt.

Laadukas työ kantaa kasvuun Pihapojilta löytyy jokaiseen palveluun omat ammattilaiset. Kahden miehen yrityksenä aloittanut toiminta työllistää tätä nykyä 13 henkilöä, joista löytyy kiinteistöhuoltajia, siivoojia ja timpureita. – Kasvu on ollut hyvää, joten sitä kautta olemme saaneet myös työllistää alan ammattilaisia. Tarkoitus ei ole lähteä kasvattamaan toimintaa laajentamalla palveluita, vaan hoidamme nämä palvelut,

Hirvonen nostaa Pihapoikien vahvuuksiksi paikallisuuden ja joustavuuden.

mitkä osaamme niin hyvin kuin mahdollista, Hirvonen painottaa. Tuo kasvu tapahtuu laadukkaan tekemisen kautta. Hyvä työ kantaa asiakkaalta toiselle. – Suurin osa asiakkaistamme tulee sitä kautta, että asiakkaamme on kertonut hyvästä palvelusta eteenpäin naapurilleen ja tämä taas naapurilleen. Tällä tavalla olemme saaneet esimerkiksi samalla

tieosuudella useamman taloyhtiön asiakkaaksi. Hirvonen painottaa, että palvelun hinnalla on merkitystä, mutta hyvin tehty työ on asia, mikä ensisijaisesti kantaa hedelmää. – Me räätälöimme palvelut aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyytyväinen asiakas tuo lisää asiakkaita. Laadusta ei voi eikä saa tinkiä.

• Rauman Pihapojat Oy Lensunkatu 11 26660 RAUMA raumanpihapojat.fi • Perustettu vuonna 2014 • Työllistää 13 henkilöä • Palvelee kiinteistöhuollon, siivouksen ja remontoinnin aloilla.

VVR-talousohjelma sisältää:

Rauma lähtee vakauttamaan talouttaan

• Rakenteellisia muutoksia • Liikkeenluovutuksia • Toimitilojen keskittämistä • Toiminnan tehostamista • Prosessien uudistamista • Eläköitymisten hyödyntämistä • Määräaikaisten vähentämistä • Maksujen korotuksia • Avustusten pienentämistä • Etuuksien leikkauksia • Työkalujen uudistamista • Uudisrakennusinvestointeja

Teksti: Kristiina Lehtonen Kuva: Rauman kaupunki

Viime vuoden joulukuusta lähtien valmisteilla ollut Vahva ja vakaa Rauma – talousohjelmaluonnos julkistettiin 21.8. Ohjelman säästötoimenpiteitä on elokuun lopun ja syyskuun alun ajan esitelty kolmessa yleisötilaisuudessa, monissa henkilöstötilaisuuksissa ja sidosryhmille järjestetyssä tapaamisessa. Valtuutetut ovat käsitelleet toimenpide-ehdotuksia iltakoulussa ja erillisessä seminaarissa.

Ehdotukset on nyt lyöty pöytään Poliittisista päättäjistä ja kaupunginjohtajasta ja henkilöstön edustajasta koostuva ohjausryhmä on yli kuuden kuukauden valmistelun jälkeen jättänyt ehdotuksensa talousohjelmaksi ja odottaa nyt kuntalaisten ja henkilöstön kommentteja. Lokakuussa ohjausryhmä alkaa käymään läpi kyselyn tuloksia ja yleisötilaisuuksista tehtyjä yhteenvetoja. – Ohjausryhmän lopullinen ehdotus talousohjelmaksi syntyy vasta kun kaikki palaute on käsitelty. Viisaus ei asu yksin kaupungintalon seinien sisällä. Kyllä me ihan kunnolla perehdymme palautteisiin ja ihan uudetkin avaukset ovat vielä tervetulleita, rohkaisee kaupunginjohtaja Kari Koski.

Nettikyselyssä sana on vapaa Heti ohjelmaluonnoksen valmistuttua avattiin kaupungin nettisivulla kysely, johon vastaamalla raumalaiset voivat kertoa oman mielipiteensä säästötoimenpiteistä.

Sitä ennen kannattaa kuitenkin tutustua laajaan aineistoon ja laskelmiin, jotka taustoittavat ja perustelevat, miksi juuri näihin ehdotuksiin on päädytty. Nettikyselyn viimeinen vastauspäivä on 20.9.

Kaksi uutta modernia koulua Kouluverkkosuunnittelussa ollaan sen tosiasian edessä, että lasten määrä vähenee selkeästi. 2000-luvun alkupuolella uusia raumalaisia syntyi vielä reilusti yli 400. Vuonna 2018 enää 283 vastasyntynyttä sai kotipaikakseen Rauman. Talousohjelmassa on huomioitu vähenevät lapsimäärät muun muassa alakouluverkon muutoksilla siten, että Nanun, Kourujärven, Kortelan, Vasaraisten ja Kodisjoen koulut korvattaisiin yhdellä uudella koululla. Tällainen kouluverkon uudistus toisi 1,5 miljoonan euron säästöt. Toinen talousohjelmassa mainittu uusi koulu tulee Uotilaan. Myös varhaiskasvatus- ja kirjastoverkkoa esitetään tiivistettäväksi. – On huomattava, että talousohjelman aikajänne on vuoteen 2022 asti ja kouluverkkoratkaisuissa sen ylikin. Käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen ei tarvita äkkijarrutuksia tai paniikkiratkaisuja, ne voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti, muistuttaa Kari Koski.

Hallintoa tiivistetään Talousohjelma pitää sisällään monia hallinnon tiivistämiskeinoja. Merkittävimpiä niistä ovat toimistohenkilöstön muodostaman palvelukeskuksen perusta-

minen, henkilöstöetuuksien ja –korvausten uudistaminen sekä henkilöstökoulutuksen ja hankintojen tehostaminen. Työtehtävien vähentäminen toteutetaan pääsääntöisesti eläköitymisiä hyödyntämällä ja määräaikaisten määrää vähentämällä.

Keskitytään soteperuspalveluihin Sosiaali- ja terveystoimialan haasteena on vanhusväestön lisääntyminen ja palvelutarpeiden kasvu. Talousohjelmassa ehdotetaan, että toimintoja keskitettäisiin sairaalanmäelle ja keskityttäisiin peruspalvelujen tuottamiseen. Jäljellä olevien erikoissairaanhoidon poliklinikoiden järjestämisvastuu siirrettäisiin sairaanhoitopiiriin liikkeenluovutusperiaatteella. Se toisi 2,5 miljoonan euron säästöt henkilöstön siirtyessä liikkeenluovutuksen yhteydessä sairaanhoitopiirille.

Ruoka- ja puhtauspalvelut yksityisen tuotettavaksi Talousohjelman kuumaksi perunaksi nousi heti talousohjelman julkistamisen jälkeen Ruoka- ja puhtauspalvelujen siirtäminen liikkeenluovutusperiaatteella yksityisen sektorin tuottamaksi. Se toisi säästöjä noin 1,9 miljoonaa euroa ja vähentäisi samalla kaupungilta 260 työtehtävää. Palvelutuotannon jatkaminen kaupungin omana toimintana vaatisi lähivuosina mittavia investointeja ja yli 80 työntekijän rekrytointia eläköityvien tilalle. Muut talousohjelman sisältämät toimenpiteet löytyvät nettisivuilta rauma.fi.

Vaikka talousohjelma on lähtökohdiltaan säästöohjelma, sisältää se positiivisiakin asioita, muistuttaa Kari Koski.

Tavoitteena turvalliset koulumatkat

POHJOISKEHÄN KOULUUN Teksti: Sanne Aro-Heinilä Karttapiirros: Kari Riikilä

Uudessa Pohjoiskehän koulussa aloitti tänä syksynä reilu 400 oppilasta. Koulun oppilasmäärä tulee olemaan perusopetuksessa noin 550. Pohjoiskehän kouluun siirtyivät kokonaisuudessaan Syvärauman ja Merirauman koulujen oppilaat sekä yksi opetussarja Pyynpään koulusta. Yleisopetuksen kanssa samoissa tiloissa toimivat myös erityisen tuen piirissä olevat oppilaat. Pohjoiskehän koulussa on tilat myös kolmelle esiopetusryhmälle ja iltapäiväkerholle. Oppilaiden keskittäminen suureen kouluun on saanut vanhemmat huolestumaan liikennemääristä ja -turvallisuudesta. Lisäksi Pohjoiskehän koulun länsipuolelle rakentuu noin 1000 asukkaan asuinalue Vanha-Lahti, joka lisää alueella liikkuvien ihmisten määrää. Liikenneturvallisuuden kannalta merkittävä haaste on koulureittien sopeuttaminen uuteen liikenneympäristöön. Oppilaat kulkevat Pohjoiskehän kouluun vilkkaasti liikennöityjen teiden yli. Varsinkin Pohjoiskehän ylityksen turvallisuus huolettaa koululaisten huoltajia. Koululaiset ylittävät Hirvitien suunnasta tullessaan Pohjoiskehän kiertoliittymän itäpuolelta suojatietä pitkin. – Alueen ongelmakohteita on selvitetty maastokäynneillä ja huoltajille suunnatulla kyselyllä. Paikkatietoaineiston avulla on

selvitetty, mistä koululaiset kulkevat, siis kodin ja koulun välinen reitti on mallinnettu, suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja kertoo.

Kyselyn avulla kerättiin haastavia kohtia koulumatkoilta Pohjoiskehän kouluun siirtyvien tai siellä ensimmäisen luokan aloittavien oppilaiden huoltajien näkemyksiä koulureittien turvallisuudesta kartoitettiin kyselyllä 26.4.–9.5. Taustatietoihin vastasi yhteensä 208 huoltajaa. Kartalle merkittäviä vastauksia eli niin kutsuttuja vaaranpaikkoja annettiin yhteensä 247. Yli puolet vastaajien lapsista kulkee koulumatkan kesäaikana päivittäin pyörällä. Noin neljäsosa lapsista kulkee koulumatkansa päivittäin kävellen. Talvella koulumatkat taitetaan yleisimmin kävellen.

Oppilaiden ja huoltajien näkökulmia tullaan selvittämään vielä myös työpajoissa.

– Kulkutapaa valittaessa tärkeimmäksi tekijäksi nousi turvallisuus. Merkittäviä tekijöitä ovat myös lapsen omat taidot, matkan pituus ja sääolosuhteet. Huoltajat arvioivat kuitenkin lastensa taidot liikkua itsenäisesti kävellen pääasiassa hyväksi tai erinomaiseksi, Pajuoja sanoo. Mahdollisina vaaranpaikkoina ja huomioitavina tekijöinä huoltajat nostivat esiin koulun läheisen liikenneympyrän, liikennemäärältään suuret risteykset, tien ylitykset sekä ajonopeudet. Myös pyörätietä toivottiin koulun puoleiselle osuudelle. Oppilaiden ja huoltajien näkökulmia tullaan selvittämään vielä myös työpajoissa. Työpajoihin osallistuvat Pohjoiskehän koulussa aloittaneet 1.-luokkalaiset sekä muista kouluista uuteen kouluun siirtyneet oppilaat ja heidän huoltajansa. Työpajoissa jaetaan tietoa kestävästä ja turvallisesta liikkumisesta. Lisäksi kartoitetaan toiveita sekä mahdollisia haasteita koulumatkojen suhteen.

Moni asia vaikuttaa liikkumistavan valintaan Kävellen ja pyöräillen tehtyjen koulumatkojen osuus on viime vuosikymmenten aikana vähentynyt. Oppilaiden saattaminen autokyydillä kouluun sen sijaan on lisääntynyt. Saattoliikenteen yleistymiseen on vaikuttanut merkittävästi vanhempien

huoli liikenneturvallisuudesta ja reitin turvattomuudesta. – Kun reitit ovat turvallisia, koululaiset uskaltavat kävellä ja pyöräillä kouluun. Silloin saattoliikenne vähenee, mikä parantaa reitin turvallisuutta entisestään. Kyseessä on itseään vahvistava kierre, Pajuoja kuvailee. Koulureittien liikenneturvallisuuden lisäämiseksi Uudenlahden ja Kappelinluhdan alueilla on tehty ja tullaan tekemään monia toimenpiteitä. Liikennemerkkejä on lisätty ja niiden valaistusta parannettu. Lisäksi nopeusrajoitus lasketaan 40 kilometriin tunnissa Luoteisväylältä Pohjoiskehän koululle sekä Luoteisväylän 40 km/h-rajoitusaluetta laajennetaan. Turvallisuuden lisäksi koulumatkan liikkumistavan valintaan vaikuttavat koululaisen ikä sekä koulureitin olosuhteet,

kuten viihtyisyys, turvallisuuden tunne ja koulumatkan pituus. Liikenteen tarjonta eli esimerkiksi paikallisliikenteen vuoroväli ja muut koulukyyditykset ovat myös merkittäviä tekijöitä, kun pohditaan parasta liikkumistapaa. – Lisäksi väyläverkon laatutekijöillä on merkitystä – onko koulumatkalla erillinen kevyen liikenteen väylä vai kuljetaanko pientareella, onko tie päällystetty vai sorapintainen tai onko katuosuudella valaistusta, Pajuoja sanoo. Rauman kaupungin tavoitteena on edistää monipuolisesti kestävää liikkumista niin kuntalaisten työmatkoilla, asiointi- ja harrastematkoilla kuin koulumatkoillakin.

Tiesitkö? Rauman seudulla laadittiin vuonna 2016 liikenneturvallisuussuunnitelma, jonka yhteydessä perustettiin 2–3 kertaa vuodessa kokoontuva poikkihallinnollinen liikenneturvallisuustyöryhmä. Työryhmän toiminnan painopiste on liikennekasvatuksessa ja -viestinnässä. Lisäksi työryhmä käsittelee liikenneympäristöön liittyviä turvallisuuskysymyksiä. Liikenneturvallisuustyöryhmä toimii myös kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistyöryhmänä.

KIELTEN JA KULTTUURIEN KIRJOA VARHAISKASVATUKSESSA Teksti: Noora Rantanen ja Kirsi-Marja Hyppölä Kuvat: Kalle Aaltonen

Rauman varhaiskasvatus on kielten ja kulttuurien kohtauspaikka. Viime vuosina maahanmuuttajataustaisten perheiden määrä Raumalla on lisääntynyt ja samalla monikielisten lasten määrä varhaiskasvatuksessa on kasvanut. Yhteensä Rauman päiväkodeissa ja esiopetusryhmissä puhutaan noin 15 eri kotikieltä, ja monikielisiä lapsia on noin 10 % kaikista lapsista. Lapsia on yli 20:stä eri maasta. Lapset oppivat kieltä luontevasti suomenkielisessä ympäristössä toimiessaan, mutta toisen kielen oppiminen on kuitenkin prosessina monin tavoin erilainen kuin äidinkielen oppiminen. Koska varhaiskasvatuksessa kaikki opettajat toimivat myös kielen opettajina oman ryhmänsä lapsille, kielenopetukseen ja kielitietoisuuteen liittyvissä kysymyksissä on kaivattu lisää valmiuksia ja tukea ryhmien muuttuessa monikielisemmiksi. Syyskuusta 2018 alkaen Rauman kaupungin sivistystoimella on toiminut Opetushallituksen rahoittama maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumishanke, jossa on keskitytty etenkin kielenopetuksen tehostamiseen ennen kouluikää. Hankkeen myötä kaupungin

varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen on saatu ensimmäistä kertaa toisen kielen oppimiseen erikoistuneen, konsultoivan suomi toisena kielenä -opettajan työtehtävä. Konsultoiva S2-opettaja paitsi pitää suomen kielen opetusta lapsiryhmille, myös ohjaa henkilöstöä esimerkiksi kielitaidon arvioinnissa ja järjestää koulutuksia. S2-resurssille on ollut kysyntää ja palaute toiminnasta on ollut kiittävää, joten sen toivotaan vakiintuvan tulevaisuudessa pysyväksi osaksi kaupungin varhaiskasvatusta. Toistaiseksi hanke ja S2-opettajan pesti jatkuvat ainakin kesään 2020 asti. Koska varhaiskasvatuksessa rakennetaan pohjaa opiskelukielitaidolle ja käsitteellisen sanaston hallinnalle, on

Arkikielitaito opitaan yleensä 2–3 vuodessa. Riittävän opiskelukielitaidon saavuttaminen vaatii jopa 5–7 vuotta.

varhaiskasvatusiässä saadulla opetuksella myönteisiä vaikutuksia pitkälle monikielisen lapsen elämään. Arkikielitaito opitaan yleensä 2–3 vuodessa, mutta riittävän opiskelukielitaidon saavuttaminen vaatii jopa 5–7 vuotta. Tämä tarkoittaa, että kielen opettamisen tulee olla suunnitelmallista ja monipuolista jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Myös lapsuusiän kielenoppimisen herkkyyskaudet ja varhaiskasvatuksen toiminnalliset työtavat tarjoavat hyvän pohjan oppimiselle.

Avoin varhaiskasvatus kotouttaa koko perhettä Aivan uudesta ilmiöstä monikulttuurisuudessa ja -kielisyydessä Rauman päiväkodeissa ei ole kysymys. Varsinkin avoimessa varhaiskasvatuksessa monikielisten perheiden kanssa on työskennelty jo pitkään. Avoin päiväkoti Sinilintu on paikka, josta monet ovat löytäneet osallistavan yhteisön koko perheelle. ”Niin työperäiset muuttajat kuin pakolaistaustaisetkin tarvitsevat kotoutumista ja vertaisryhmiä, ja Sinilintu kokoaa yhteen perheitä kaikkialta maailmasta,” kertoo päiväkodin johtaja Kirsi-Marja Hyppölä.

Perheineen Saksasta Suomeen 2 ja 3 vuotta sitten muuttaneet Christiane Sessler ja Katja Ansorge kertovat, että Sinilintu löytyi nopeasti Raumalle muuton jälkeen tuttavaperheiden suositusten kautta. Se on antanut luontevan mahdollisuuden tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin. Tärkeimmäksi asiaksi he ovat kokeneet lämpimän ilmapiirin. ”Uuteen maahan muuttaessa vastaanottavaisella yhteisöllä on suuri arvo”, Sessler ja Ansorge kertovat. Avoin varhaiskasvatus on ensimmäisiä palveluita, joihin kaupunkiin muuttanut perhe ohjataan. Sinilintu otti aktiivisen roolin kotouttamisessa myös ensimmäisten kiintiöpakolaisten saapuessa Raumalle syksyllä 2014. Aluksi pakolaisperheille räätälöitiin oma ryhmänsä, mutta pian tutustumisjakson jälkeen heidät integroitiin samoihin ryhmiin suomalaisten perheiden kanssa. Kotouttaminen ja kielen opettaminen ilman englannin tukea vaati aluksi varhaiskasvattajilta heittäytymistä. Kielimuuria ylitetään elekielen, käännösohjelmien ja toiminnan avulla yhdessä opettelemalla. Erityisesti musiikin kieli koetaan universaaliksi kommunikaation välineeksi. Avainasemassa Sinilinnussa ovat elämykselliset ja osallistavat lauluhetket, liikuntaleikit ja yhdessäolo, joiden avulla suomeakin opitaan kuin huomaamatta.

Myös perheiden kotikielet nousevat osaksi arkea. Esimerkiksi tervehdyksiä ja onnittelulauluja harjoitellaan eri kielillä ja lapset oppivat toistensa kieliä leikeissä. Välillä myös lapset opettavat aikuisia. Englantia käytetään vanhempien kanssa kommunikaation tukena suomen ohella. Sinilinnun kautta on myös työllistytty. Viisi vuotta sitten Syyriasta Suomeen muuttanut Mona Alsaleh tuli Sinilintuun aluksi kotiäitinä omien lastensa kanssa, minkä jälkeen hän jatkoi samassa paikassa kieliharjoittelussa ja viimeisimpänä työkokeilussa. Alsaleh on oppinut suomen kielen hyvin, ja siinä tiiviillä yhteisöllä on ollut opiskelun ohella suuri rooli. ”Suomen ja Syyrian kulttuurit ovat monessa asiassa erilaisia, mutta meidät on otettu hyvin vastaan ja koko perhe viihtyy.”

Ukrainasta muuttanut musiikinopettaja Nataliia Koivuniemi on asunut Suomessa jo 10 vuotta. Keväällä hän toimi päiväkotiavustajana kerran viikossa Sinilinnussa osana Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen työtehtäviä. Monikielisessä ryhmässä on paljon etua siitä, että myös henkilökunnan joukossa on kielitaustoiltaan erilaisia ihmisiä. Nykyisessä varhaiskasvatussuunnitelmassa, kuten koulunkin opetussuunnitelmassa, monikielisyyden arvo lasten kielellisen identiteetin sekä kielitaidon kehitykselle on nostettu tärkeään asemaan – eri kielten rinnakkain käyttäminen ei vaikeuta tai hidasta, vaan tukee myös uuden kohdekielen oppimista. Monikielisen arjen iloinen puheensorina on mitä parhain pohja eri kielten oppimiselle läpi elämän.

Sinilintu kokoaa yhteen perheitä maailman ympäri. Tauluun painetaan sininen nasta maan kohdalle, josta perhe on tullut.

Rakkaus kotikaupunkiin syntyy paikoista ja ihmisistä – ennen kaikkea niiden luomista muistoista. Tässä juttusarjassa tutustumme tunnettujen paikallisten ihmisten rakkaisiin paikkoihin Raumalla sekä niiden nostattamiin muistoihin.

MINUN PAIKKANI

– Heli Laaksonen –

Kylän sydämessä syntyy sanataidetta Teksti ja kuvat: Marko Östman

Runoilija Heli Laaksonen on yhtä hymyä, sillä hän on juuri vastaanottanut ison kirjakuorman. Kahdeksan vuoden aikana syntyneet Aurinko. Porkkana. Vesi. -teoksen runot on nyt koottu yksien kansien väliin. Aurinko hellii Kodiksamin idyllistä miljöötä ja Laaksoselle tärkeää paikkaa eli Kodiksamin koulurakennusta.

TOP 3-PAIKAT 1. KODIKSAMIN KOULU Kodiksamin kylän sydän. Kokoontumispaikka, jossa kyläläiset tapaavat toisiaan ja järjestävät yhdessä erilaista toimintaa ja näyttelyitä. 2. VANHAN RAUMAN KIRJAKAUPPA Vanhan Rauman kirjakauppa on yksi Suomen omaperäisimmistä ja kauneimmista kirjakaupoista. 3. LUKKARISTON PIENI SUOJELTU IKIMETSÄ KULJUN LIEPEILLÄ Niit puit uskalta rakasta, ei tartte peljätä, et joku tule kaatama.

Kodiksamin koulurakennus toimii tätä nykyä toisinaan muun muassa kyläkahvilana ja näyttelytilana. Miksi juuri tämä paikka on Laaksoselle se kaikkein tärkein? – Tämä rakennus on meidän kylämme sydän, joka kerää asukkaat yhteen. Täältä löytyy aina joku, jolta saa tarvittaessa apua. Ja täällä tapahtuu monenlaista, järjestämme esimerkiksi näyttelyitä. Koululta löytyy myös kuntosali sekä kyläläisten kokoama pieni kyläkirjasto, mikä o mul kauhian tärkiä. Kyläkaffilast puhumattaka! Koululla on siis vietetty monia unohtumattomia hetkiä. Mitkä niistä nousevat päällimmäisinä mieleen? – Näyttelyt ovat aina sellaisia, joita on kiva toteuttaa yhdessä. Meillä oli kesällä esillä 62 vihkipukua, joita kyläläiset toivat näytille. Lisäksi meillä on ollut Arabian keramiikkanäyttely, apinateemainen näyttely sekä erilaisia pyykkipoikia ja pyyhkeitä esitellyt pyykkinäyttely. Täällä ollaan sopivasti suuruudenhulluja, mutta myös valmiita tekemään vapaaehtoistyötä asioiden eteen. Laaksonen muutti Rauman Lappiin vuonna 2011 Laitilasta. Mikä tekee juuri Kodiksamista mieluisan asuinympäristön? – Ylisenpään kylät eli Kuolimaa, Sukkala, Kodiksami ja Mäentaka pitävät sisällään runsaat 300 asukasta. Meitä on melko vähän, joten yhteisö on tiivis. Täällä saa olla aktiivisesti mukana yhteisessä toiminnassa tai halutessaan juuri niin erakkomainen kuin on. Kylille on luontaista auta-sää-munt-ni-mää-autan-sunt-jaautetan-kaik-yhres-tota-kolmat-asenne. Olen melko vähän kotona, joten minulle on muodostunut myös sellainen tietynlainen etäsuhde. Mää tykkän, et mun elämäs on kulttuurihulinoi - ja vastpainoks ihanaist rauha omis nurkis. Kirjoittamisen lisäksi Laaksonen myös maalaa. Minkälainen paikka Kodiksamin kaunis kylämiljöö on luovuudelle? – Ympärillä on avaruutta, kauneutta ja rauhaa, mitkä omalta osaltaan luovat hyvät puitteet täydelliselle keskittymiselle. Lisäksi täällä on runsaasti tarinoiden aiheita niin ihmisissä kuin ympäristössäkin. Nämä arkiset hetket päätyvät runoihin. Kerrankin luokkakuvaa katsoessa kylänmiehet muistelivat: ”Keitäs noi nyy olika? Jussiks heit molemppi sanotti, mut ei heist kumpika Jussi ollu.”

Minkälaisena Laaksonen näkee murteiden arvostuksen ja elinvoimaisuuden? – Uskon, että on todella harvassa ne ihmiset, joille murteet eivät merkitsisi mitään. Murrekirjallisuuden lukeminen on monelle ihmiselle vähä niinko olis koton käyny. Murteiden ylläpitämisen ja jatkuvuuden eteen on tärkeä tehdä tekoja. Lapsille voisi esimerkiksi järjestää tilaisuuksia, joissa keskusteltaisiin murteista ja luettaisiin tekstejä eri murteilla. On myös tärkeää puhua jälkipolville niillä omilla murteilla, kirjakielen jokainen oppii joka tapauksessa koulussa.

Heli Laaksosen uusimman runoteoksen teemoja ovat luonto, ihmisrakkaus ja kieli.

Kahdeksan vuoden työn tulos eli Aurinko. Porkkana. Vesi. -runoteos on nyt saapunut painosta. Minkälainen runokirja on kyseessä? – Kustannustoimittajani keksi kirjalle sloganin ”Runoja kaikesta tärkeästä ja aikamme hulluudesta”, ja se kertoo itsessään jo paljon. Runoissa nousevat esiin minulle tärkeät teemat kuten luonto- ja ihmisrakkaus sekä kieli. Mitäs suamalaisel o omaperäsemppä annettava mailmal ko suamen kiäl? Piretä siit kii!

Laaksosen runot ilahduttavat ja saavat ajattelemaan. Mitä runoilija haluaa tarjota lukijoilleen? – Lukemisen tulee olla virkistävää, rauhoittavaa ja ravitsevaa. Kirjan kanssa pääsee uppoutumaan omiin ajatuksiin ja omaan maailmaansa. Somes puuhailu o usse rasittava poseeraamist: kattoka, näist asioist mää tykkän, tulkka tykkämä minust! Entä nouseeko omista kokoelmista jokin tietty runo omaksi suosikiksi vai ovatko kaikki yhtä rakkaita? – Kaikki teokset heijastavat niitä aikoja, joita olen kirjoitushetkellä elänyt. Runot eivät ole päiväkirjoja, mutta niitä tulee kirjoitettua melko suoraan. Etäännyttämine o hyvä runokeino: jollei itte uskalla sanno jotta asia, sen voi laitta vaik hevose sanomaks!

Minkälainen oli viimeisimmän kokoelman tekoprosessi? – Onhan kahdeksan vuotta pitkä aika. Siinä ehti miettiä, että jaksavatko lukijat enää odottaa runoja. Itse kirjoitusprosessi on sellainen, että minulle tulee mieleen jokin ajatus, jonka kirjoitan ylös. Enimmäkses ei tu miäle mittä, nii et onk ihme, jos kokkomine kestä. Kesän mittaan tuli muutama idea, jotka henkisesti valaisivat tätä teosta. Niiden myötä kustannustoimittaja päätti karsia pois muutaman hieman synkemmän runon.

Laaksonen tunnetaan iloisena persoonana. Mistä runoilijan iloisuus kumpuaa? – Isäni suvussa on sellainen geenivirhe, että he ovat kaikki oikein valoisia ihmisiä. Olen siis saanut iloisen luonteen perintönä. Minulla on myös lapsellinen mieli ja pyrin kiinnittämään huomiota hyviin asioihin. Tulen iloiseksi jo siitä, että kengät sopivat jalkaan. Iloisuutta ei voi teeskennellä, sillä siitä näkee heti läpi. Meijä oman kylä ihmise tiätävä hyvi, et mul o murhettuvainenkin pual.

Miten Heli Laaksosen murrerunot syntyvät? – Ajattelen kaiken murteella, joten luonnollisesti myös runot syntyvät murteella. En voisi kuvitella kirjoittavani runoja kirjakielellä. Tämä murre on mun äirinkiälen, syvimmät mieleni kerrostumat on kirjoitettu omal kiälel.

Nyt eletään syyskuuta, mitä tuleva syksy tuo tullessaan? – Syksy on minulle rakkain vuodenaika. Oi siänestämine ja metäs kuhkimine! Työrintamalla odotan etenkin omaa Aurinkokiarros-kiertuettani sekä Turun kirjamessuja, jossa minulla on kaksi keikkaa yhdessä juuri omat kirjansa julkaisseiden Lauri Tähkän ja Kyösti Mäkimattilan kanssa.

TÖISSÄ KAUPUNGILLA

Rauma vakuutti turkulaisen Teksti ja kuva: Kari Riikilä

Maaliskuussa Rauman kaupungilla aloittanut turkulainen 55-vuotias Kari Uronen on tehnyt 30-vuotisen uran teknisellä alalla. Valmistuttuaan Turun teknillisestä oppilaitoksesta rakennusmestariksi vuonna 1990, Uronen on työskennellyt yksityisellä sektorilla. Mukaan mahtuu muun muassa kymmenen ulkomailla vietettyä työvuotta, joista seitsemän kului Tanskassa vientiprojektien parissa. Viimeisimpänä Uronen toimi kuusi vuotta Turun Palloseuran juniorijalkapallon toiminnanjohtajana. – Kuuden vuoden jälkeen maisemanvaihdos ja paluu teknisen alan töihin oli tervetullut. Julkinen puoli tuntui mielenkiintoiselta uudelta haasteelta. Raumakin oli entuudestaan tuttu 30 vuoden takaa, sillä pelasin vuonna 1989 silloisessa Rauman Pallossa yhden kauden jalkapallon II-divisioonaa, Uronen muistelee.

Työpäivät vaihtelevia Kari Urosen tyypillinen työpäivä alkaa useimmiten kaupungin palautepalveluun saapuneiden ilmoitusten tarkistamisella. Jos palveluun on saapunut katuja, kevyen liikenteen väyliä ja niiden kuntoa koskevia palautteita, suunnitellaan ja toteutetaan niitä koskevat toimet. Kesäisin ilmoituksia tulee esimerkiksi vinossa olevista ja kaatuneista liikennemerkeistä tai tiestön kunnosta, talvisin aurauksesta ja hiekoituksesta. Lisäksi rakennusmestarin työtehtäviin kuuluvat teknisen infrastruktuurin eli kaupungin rakenneverkon peruskunnossapito ja hoito. Myös asfaltointiasiat kuuluvat Urosen vastuualueelle. Uronen työskentelee yhdessä katutoimen kunnossapidon toisen rakennusmestarin, Ismo Salon, kanssa. Urosen ja Salon alaisuudessa on 15 työntekijää. Työpaikkana Rauman kaupunki on ollut Urosen mieleen. – Olen nauttinut ajastani ja kaikki on vastannut odotuksia. Hyvä ja toimiva työyhteisö sekä yleiskuva kaupungista ovat olleet erittäin positiivisia. Odotan pitkää työuraa Raumalla ja mielenkiintoisia työpäiviä. Haluan olla auttamassa kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointia sekä turvallisuutta omalla panoksellani, kustannustehokkaasti, Uronen kertaa. Uronen kehottaa kuntalaisia olemaan rohkeita lähestymään kaupunkia ja sen työntekijöitä. – Ei tarvitse miettiä kenelle mikäkin asia kuuluu, vaan aina voi ottaa yhteyttä, kun tarve on. Asia välitetään sitten oikealle henkilölle, jos se ei satu kuulumaan omaan toimialaan tai alueeseen, Uronen vinkkaa.

Toimiva työyhteisö ja Rauman kaupunki ovat tehneet vaikutuksen Kari Uroseen.

Suunnittelu on käynnistymässä

FAKTA

Uusi koulukokonaisuus Uotilaan 2022

• Uotilan koulu-päiväkotirakennus tulee alustavan arvion mukaan olemaan noin 5000–6000 m² • 2-sarjainen alakoulu, kuusiryhmäinen päiväkoti, sisältäen kaksi esiopetusryhmää • Suunnitelmissa toteuttaa kengättömänä kouluna • Ehdotettu rakennettavan puukouluna • Käyttöön elokuussa 2022

Teksti: Saija Laaksovirta Kuva: Minna Paananen

Rauman kaupunki panostaa parhaillaan erityisesti lasten peruspalveluihin. Uotilaan sijoittuvan uuden kouluja päiväkotirakennuksen suunnitteluun on varattu rahaa jo kuluvalle vuodelle. Suunnittelutyö käynnistyy tänä syksynä. Uotilan uusi koulu-päiväkotirakennus on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2022. Uotilan koulu toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Uusi koulukokonaisuus on Uotilan alueelle tervetullut, sillä koululaiset siirtyivät väistötiloihin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Nykyisissä väistötiloissa Uotilan koulu on toiminut vuodesta 2014 alkaen. – Uotilan koulun väistötilat ovat toimivat, mutta eivät pysyvä ratkaisu. Olen todella mielissäni siitä, että Raumalla satsataan nyt peruspalveluihin. Uotilassa koulu toimii väistötiloissa, Helkkilän päiväkoti on huonossa kunnossa, Uotilan päiväkodin tilat eivät ole nykyisellään toiminnallisesti riittävät päiväkotitoiminnalle ja Uotilan liikuntahalli on elinkaarensa loppumetreillä. Uusi koulu-päiväkotirakennus mahdollistaa tämän kaiken uudistamisen ja yhteensovittamisen kerralla, sivistystoimialan johtaja Soile Strander kertoo.

Tavoitteena taata ehyt koulupolku Uudesta Uotilan koulusta tulee 2-sarjainen alakoulu. Koulun yhteyteen rakentuu kuuden ryhmän päiväkoti, joka sisältää myös kaksi esiopetusryhmää. Rakennukseen suunnitellaan tilat myös iltapäivätoiminnalle sekä liikuntahalli, joka tulee korvaamaan Uotilan nykyisen liikuntahallin. Tavoitteena on taata lapsille eheä ja yhtenäinen koulupolku moderneissa tiloissa. – Koulu-päiväkotikokonaisuus mahdollistaa päiväkodin ja koulun tiiviin yhteistyön. Tulevaisuudessa lapset saavat Uotilassa kasvaa ja kehittyä samassa rakennuksessa ja tutussa ympäristössä aina päiväkodista esikouluun ja sen jälkeen alakouluun, Strander jatkaa. Rakennus sijoittuu aiemmin puretun Uotilanrinteen yläkouluja lukiorakennuksen tontille. Tontti on sijainniltaan ja kooltaan koulurakennukselle sopiva. – Raumalla on aika kokonaisvaltaisesti rakentaa uutta ja peruskorjata vanhaa. Ennen Pohjoiskehän koulua uusin koulu oli jo 30 vuotta vanha. Terveet, kunnossa olevat kiinteistöt, yhtenäisen koulupolun takaaminen sekä nykyaikaiset, uuden oppimisympäristön mukaiset tilat, ovat yhteinen etu.

Toimialajohtaja Soile Strander iloitsee uusista koulurakennuksista.

– Lapset vähenevät Raumalla, mutta Uotilan alueella lapsimäärän kehitys on pysynyt pitkään tasaisena. Alue tarvitsee 2-sarjaisen alakoulun sekä tilat päiväkoti- ja esikoulutoiminnalle, Strander toteaa. Uotilan alakoulua käyvät jatkossakin Uotilan, Nihattulan, Kollan ja Äyhön alueella asuvat lapset. – On todella positiivista, että pääsemme uudistamaan kouluja päiväkotikantaa Raumalla.

AVOIMET OVET UUDESSA POHJOISKEHÄN KOULUSSA Keskiviikkona 23.10. klo 12–18 Tule katsomaan, minkälainen on nykyaikainen koulu, jossa on helposti muokattavat tilat 550 oppilaalle.

PATSAAT & VEISTOKSET

Juttusarjassa esitellään Rauman patsaita, muistomerkkejä ja ulkoilmaveistoksia.

OPINTIE

avaa uuden todellisuuden Pienet ja isot koululaiset ovat jälleen aloittaneet uuden lukuvuoden. Opintie on esillä myös Rauman kaupunkialueelta löytyvissä julkisissa teoksissa.

Teksti: Marko Östman Kuvat: Elmeri Elo

Otanaukion välittömässä läheisyydessä sijaitsee lapsuutta ja koululaisten työtä kunnioittava ABC-veistos. Winnovan piha-alueella komeilee kolmiosainen teos nimeltä Ammattitaito. Pyynpään koulun pihamaalta löytyvä Nuori tuuli -teos on ihastuttanut koululaisia jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan.

Pienet ihmiset arjen sankareina Syväraumankadun varrella, Nyberginpuistossa kaksi koululaista kulkee katutason yllä värikkäin kirjaimin ja numeroin koristellun holvikaaren alla. Kyseessä on kuvataitelija Kerttu Horilan vuonna 1999 julkistettu ABC-veistos, joka on tehty sairaanhoitaja Enni Peltolan testamenttilahjoituksen varoilla.

ABC -veistos

Teoksessa on lahjoittajan toiveiden mukaisesti kaksi lasta. Teos onkin kunnianosoitus lapsuudelle ja koululaisten tekemälle työlle. Se sisältää myös viittauksia niin yhteiskunnallisiin arvoihin, taiteeseen kuin historiaankin. Realistiset lapsihahmot on valettu betonijalustalle pronssista. Kuvataiteilija Horila on käyttänyt hahmojen lähtökohtana kahdesta lähialueella asuvasta lapsesta otettuja valokuvia. Hahmojen yllä kaartuva holvikaari on muurattu punatiilestä. Se peilaa Rooman historiaan, sillä roomalaiset rakensivat riemukaaria keisareiden sotasaavutusten ja kotiinpaluun kunniaksi. Otanaukion riemukaari luo juhlallisuudellaan lasten koulumatkan arkiseen tilanteeseen suuremman merkityksen. Jalustalle nostetaan pieni ihminen arjen sankarina.

Holvikaareen vapaasti sijoitetut keraamiset kirjaimet ja numerot avaavat lapsille uuden todellisuuden.

Pyynpäässä puhaltaa nuori tuuli Julkisia teoksia on esillä myös oppilaitosten läheisyydessä. Satamakadulla nykyisen Winnovan pihapiirissä sijaitsee raumalaisen kuvanveistäjä Aila Salon teos Ammattitaito. Koulu toteutti veistoksen Salon luonnoksen pohjalta yhdessä silloisen Rauman ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden kanssa. Rauman kaupungin 540-juhlavuotena vuonna 1982 paljastettu kolmiosainen teos korostaa koulutuksen ja ammattitaitojen merkitystä. Se koostuu kolmesta elementistä, jotka ovat tieto, taito ja asenne. Näistä tiedolla tarkoitetaan oikeaa käsi-

Ammattitaito -veistos

tystä asioista, taidolla kykyä suoriutua tietyistä käytännöllisistä tehtävistä, ja asenteella määräsuuntaista toimintavalmiutta ja suhtautumistapaa. Pyynpään koulun pihamaalta löytyy Nuori tuuli -veistos. Alakoululaiset aamuisin vastaanottava sininen metalliveistos seisoo harmaalla graniittilaatalla verhotulla betonilla. Teos on kokonaispituudeltaan kymmenen ja leveydeltään seitsemän metriä. Sen korkein elementti kohoaa aina viiden metrin korkeuteen asti. Huipulla tuulessa liikkuu mobile. Rauman kaupungin kuvanveistäjä Reijo Paavilaiselta tilaama Nuori tuuli -teos paljastettiin tuolloin uuden koulun pihalla syyskuussa 1990. Taiteilija on kirjoittanut myös veistokseen liittyvän runon ”Olet nuori tuuli”.

Olet nuori tuuli Oletko nähnyt nuoren tuulen – on sen kosketuksessa meren aalto katseessa meren sini puhalluksessa puiden laulu Oletko kuullut nuoren tuulen – on sen puheessa puron solina huudossa ukkosen jylinä itkussa huomisen huoli. Oletko tuntenut nuoren tuulen – on sen kädessä Herkuleen voima jaloissa puhurin henki askeleissa mailien mitta. Oletko aistinut nuoren tuulen – on sen hiessä aamujen sumu tuoksussa tuhannet kedot maussa elämän suola. Oletko tavannut nuoren tuulen – on sen mielessä kaukaiset rajat rinnassa elon kipinä harteilla huominen päivä. - Reijo Paavilainen -

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Aukioloajat 1.9.2019–30.5.2020 Pääkirjasto ma–to klo 9–19, pe klo 9–17 la klo 11–15 Lehtilukusali ma–to klo 9–19 pe klo 9–17, la klo 11–15 su klo 12–15 Kourujärven, Pyynpään ja Lapin kirjastot ma–to klo 13–19 pe klo 10–17 Kodisjoen kirjasto ti ja to klo 13–18 Kirjastoauton reittiaikataulun ja poikkeukselliset aukiolopäivät näet kirjaston nettisivuilta.

Nuori tuuli -veistos

Kaupungin käytöstä poistettujen kalusteiden ja tavaroiden

HUUTOKAUPPA JA KIRPPUTORI Lauantaina 21.9. klo 10–16 Syvärauman koululla, Purjehtijankatu 15 Huutokaupattaviin tavaroihin voi tutustua klo 10–11. Huutokauppa alkaa klo 11. Myytävänä on käytöstä poistettuja tyhjentyneiden toimitilojen kalusteita, koneita, koulutauluja ja muita tavaroita. Pienempiä esineitä ja mm. kirjoja on myynnissä kirpputorilla. Huutokaupasta ja kirpputorista saatavat rahat käytetään paikalliseen nuorisotoimintaan.

Keskuspuiston idealuonnoksen esittelytilaisuus järjestettiin Posellissa 14.5. Idealuonnos oli esillä myös Keskuspuistossa Iloisen Lastentapahtuman yhteydessä 18.5.

Kaupunkilaisilta roppakaupalla ideoita

Keskuspuisto uudistuu LEIKKI EDELLÄ Teksti: Saija Laaksovirta Kuvat: Mari Pohjalainen

Rauman Keskuspuisto tullaan peruskunnostamaan lähivuosien aikana. Suunnittelu- ja valmistelutyö on jo aluillaan ja idealuonnos olemassa. Keskuspuiston idealuonnokseen kerättiin toukokuussa kaupunkilaisten näkemyksiä sähköisen kyselyn avulla. Kyselyyn tuli yhteensä 122 vastausta. Keskuspuiston kunnostusta suunnitellaan Rauman kaupungin Wihertoimen, Finnmap Infra Oy:n sekä Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:n yhteistyönä. Myös kaupunkilaisia, yrittäjiä ja muita toimijoita on osallistettu suunnitteluun niin kyselyn, suunnittelupäivän kuin lastentapahtuman merkeissä.

Keskuspuisto on Rauman tunnetuimpia viheralueita. Se sijaitsee keskeisellä paikalla Rauman ytimessä Valtakadun, Satamakadun ja Hallikadun rajaamana. Puistossa on kahvila- ja jäätelökioskitoimintaa, leikkikenttä, Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro -muistomerkki vesiaiheineen sekä Rojohoppe-esiintymislava. – Keskuspuistossa on tehty viimeisin peruskunnostus 2000-luvun alussa. Ajan myötä erityisesti esiintymislava on alkanut rapistua, samoin leikkikentän välineistö. Muistomerkki vesialtaineen on puistossa säilyvä elementti, mutta altaan tekniikka vaatii uusimista, kaupunginpuutarhuri Mari Pohjalainen kertoo.

NÄIN KUNTALAISET OSALLISTUIVAT: • Keskuspuiston idealuonnokseen liittyvä kuntalaiskysely oli avoinna 9.–22.5.2019. Idealuonnokseen haluttiin näkemyksiä kaupunkilaisilta ja muilta puiston käyttäjiltä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Finnmap Infra Oy:n kanssa. • Keskuspuiston idealuonnoksen esittelytilaisuus järjestettiin 14.5.2019 Posellissa. Tilaisuus oli kaikille avoin, mutta myös sidosryhmiä kutsuttiin erikseen mukaan (yrittäjät, varhaiskasvatus yms.). • Iloinen Lastentapahtuma pidettiin Keskuspuistossa 18.5. Idealuonnosta esiteltiin tapahtuman yhteydessä tapahtumakävijöille. Lastentapahtuman organisoi LC Rauma Kanali Helme.

Kaupunkilaisilta oivaltavia ideoita puistototeutukseen Idealuonnosta koskevaan kyselyyn vastanneista suurin osa oli 31–50-vuotiaita naisia, jotka ilmoittivat tulevansa Keskuspuistoon pääasiassa leikkimään lasten kanssa. – Leikkipuiston kehittämistarve tuli selvästi esiin vastauksista. Kiipeilyteema nousi vaihtoehdoista suosituimmaksi, Pohjalainen sanoo. Keskuspuiston peruskunnostus koetaan Raumalla selvästi positiivisena asiana. Kaupunkilaisilta saatiin paljon erilaisia ideoita ja toiveita. Keskuspuiston koko on kuitenkin rajallinen. – Hyödynnämme saatuja ideoita tulevissakin puistoprojekteissa. Useissa vastauksissa mainittiin muun muassa trampoliinit. Vaikka Keskuspuistoon ei kaikkia saatuja ideoita voida toteuttaa, harkitsemme niitä varmasti tulevaisuuden kohteisiin, Pohjalainen kertoo. Lapsiperheet toivoivat Keskuspuistoa parannettavan leikki edellä. Vanhempi väki taas odottaa alueelle elementtejä, joita kaikki käyttäjät voisivat hyödyntää. – Kyselyn vastauksista nousi esiin myös puiston esteettömyys, ja siihen tulemme kiinnittämään huomiota. Haluamme Keskuspuiston houkuttelevan kaikenikäisiä kävijöitä. Tarkoituksena on toteuttaa korkeatasoisesti tekemistä lapsille, istuskelu-

ja oleskelupaikkoja kaikkien käytettäväksi sekä luoda puitteet viihtyisälle yhdessäololle, Pohjalainen sanoo. Raumalaiset toivoivat Keskuspuistoon muun muassa puiston aitaamista, kaupunkijunapysäkkiä, esteettömiä leikki- ja liikuntavälineitä sekä hiekkalaatikkoja. Leikkivälineiden toivottiin olevan erilaisia kuin muissa Rauman puistoissa. Kahluuallas, trampoliinit sekä eväspaikat olivat myös suosiossa. Puistoon toivottiin lisäksi iltavalaistusta. – Keskuspuiston toivotaan jatkossa erottuvan omaleimaisena puistona. Mietimme, että voisiko pitsiteemaa tuoda jollakin tapaa puistoon rakenteissa tai jopa valaistuksessa, Pohjalainen kertoo. Puisto kaipaa leikkialueita, rauhallista oleskelutilaa sekä tapahtuma-alueen. Nykyinen Rojohoppe-lava tullaan purkamaan. – Raumalaiset yrittäjät ovat olleet mielissään tapahtuma-alueen toteuttamisesta Keskuspuistoon. Kiinteää lavarakennelmaa sinne ei kuitenkaan enää rakenneta, sillä yksi kiinteä lava ei palvele erityyppisiä tapahtumia. Tarvittavat pysyvät sähkö- ja vesiliitännät asennetaan tapahtuma-alueen yhteyteen, Pohjalainen sanoo. Idealuonnoksen mukaan Keskuspuistoon muodostuu puistotilojen sarja. Puiston läpi pääsee jatkossa kulkemaan näppärästi. Puistokokonaisuuteen tuodaan mukaan kasvillisuutta, oleskelutilaa sekä tapahtuma-aukio. Iltaisin betonikiveystä elävöitetään erikoisvalaistuksella, esimerkiksi heijastamalla kuvioita kiveyksen pintaan. Suunnittelijat ovat ideoineet puistoon myös uuden maisemallisen aiheen – kukkivat puut Valtakadun varteen kahvilan molemmin puolin. Myös maaston muotoilulla ja kerroksellisella kasvillisuudella puistoon saadaan suojaa erityisesti Satamakadun liikenteen melua vastaan.

Idealuonnosta koskevan kyselyn perusteella lapsiperheet nostivat esiin leikin tärkeyden. Vanhempi väki taas toivoo puistoalueelle kaikkien hyödynnettävissä olevia elementtejä.

Keskuspuistossa alkaa tapahtua jo kuluvana syksynä Toukokuisen kyselyn tulokset koottiin yhteen ja niitä käytiin läpi idealuonnosta jalostettaessa. Konsultti jatkoi idealuonnoksen tarkentamista. Elokuussa tarkasteltiin Keskuspuiston yleissuunnitelmaa. Syksyllä yleissuunnitelma etenee hyväksyttäväksi. Keskuspuiston muutostyöt aloitetaan vielä tänä vuonna. Rojohoppe-esiintymislava pyritään purkamaan loppusyksystä, jotta varsinaiset rakentamistyöt voidaan aloittaa vuonna 2020. Puiston peruskunnostus tehdään osissa.

UNESCOn ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin toteuttamalla kansainvälisellä vapaaehtoisleirillä oli mukana 13 maailmanperintötyöstä kiinnostunutta nuorta aikuista. Leiri pidettiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa Raumalla.

UNESCON KANSAINVÄLINEN VAPA

vieraili Vanhan Rauman maailmanperintökoh Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

UNESCOn ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin luotsaama kansainvälinen Volunteer for World Heritage in Finland! -vapaaehtoisleiri järjestettiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa Raumalla. Leiri oli kaksiosainen – ensimmäisen osan leiriläiset viettivät Helsingissä Suomenlinnassa 5.8. alkaen. Vanhan Rauman maailmanperintökohteen sydämeen vierailijat saapuivat ajaksi 11.–14.8. Rauman kaupungille tarjoutui mahdollisuus lähteä mukaan maailmanperintötyöhön paneutuvan kansainvälisen leiritoiminnan järjestämiseen. Suomenlinnan hoitokunta ja Rauman kaupunki huolehtivat leirin käytännön järjestelyistä. Rauman kaupungin osalta leiriohjelmasta

ja majoituksesta vastasi Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammela. – UNESCOn leirit ovat kansainvälisiä pienen budjetin vapaaehtoisleirejä, joissa painottuu kiinnostus maailmanperintöön ja maailmanperintökohteista huolehtimiseen. Oli hienoa saada 13 motivoitunutta ja maailmanperintötyöstä kiinnostunutta kansainvälistä vierasta Raumalle. Tällainen rajat ylittävä yhteistyö tukee maailmanperintökohteista huolehtimista, maailmanperintökoordinaattori Jussi Telaranta sanoo. Leirillä mukana olleet vapaaehtoiset olivat iältään 18–30-vuotiaita. Leiriläiset ja ohjaajat olivat kotoisin Kreikasta, Saksasta, Koreasta, Italiasta, Ranskasta, Tsekistä, Ukrainasta, Meksikosta, Serbiasta, Japanista ja Espanjasta. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi vastasi leirille mukaan pääsevien valinnasta.

Kohennusta Vanhan Rauman kaduille ja kivijaloille Leirit perustuvat vapaaehtoisuuteen, mutta pelkästä huviretkestä ei suinkaan ole kyse. Ohjelmaan kuuluu maailman-

perintökohteen maisemanhoitotyötä eri muodoissa. – Vanhassa Raumassa suoritimme leiriläisten kanssa katualueen ja kivijalkojen rikkakasvien poistoa. Tammelan pihapiirissä keitimme punamultamaalia ja maalasimme aitoja. Osa leiriläisistä osallistui myös Kirstin talon tervaamiseen, Telaranta kertoo.

Maailmanperinnön arvostus korkealla Jussi Telarannan mukaan kansainvälisellä, yli rajojen toimivalla maailmanperintötyöllä on monialaisia vaikutuksia niin Rauman kaupungin kuin yhteisen ympäristönkin näkökulmasta. Maailmanperintö itsessään on arvotettu asia. – UNESCOn vapaaehtoisleirin toiminta vie maailmanperintötyötä syvemmälle maailmanperintösopimuksen ytimeen. Tavoitteena on koko ihmiskunnan yhteisestä omaisuudesta huolehtiminen. Tällaiset kokemukset vievät positiivista viestiä eteenpäin, Telaranta toteaa.

HISTORIAN AARTEITA

Rauman museon kuvakokoelmat Teksti: Hanna-Leena Salminen, museoamanuenssi Rauman museo

AAEHTOISLEIRI

hteessa FAKTA • UNESCOn maailmanperintökeskus mahdollistaa vuosittain useita kansainvälisiä vapaaehtoisleirejä maailmanperinnöstä kiinnostuneille.

Rauman museon kuvakokoelmat muodostavat kulttuurihistoriallisen aarteen, kokoelmista löytyy unohtumattomia otoksia raumalaisten arjesta ja juhlasta. Suuri osa museon kuvakokoelman kuvista on tuntemattomien kotikuvaajien jäämistöä, mutta paljon on myös nimettyjä kuvaajia. Yhden merkittävän kokonaisuuden Rauman museon kuvakokoelmista muodostavat Ida Berglundin kuvausliikkeen kuvat. Liikkeelle nimikoituja kuvia on Rauman museon kokoelmissa kymmeniä, lisäksi museon aarteisiin kuuluu kuvaamon alkuperäisiä lasinegatiiveja. Kuvia ovat lahjoittaneet museolle Berglundien jälkipolvet ja niitä on saatu myös muiden lahjoitusten mukana museon kokoelmiin. Ida Berglund perusti vuonna 1888 valokuvausliikkeen Raumalle. Ida ei itse työskennellyt liikkeessä montaakaan vuotta, vaan muutti avioiduttuaan turkulaisen valokuvaaja Gunnar Nyblinin kanssa Poriin ja perusti sinne uuden liikkeen. Rauman valokuvausliike piti kuitenkin vanhan nimensä. Kuvaajana täällä toimi Idan sisar Olivia aina 1930-luvun alkuun saakka. Suutari-isän lapsista Ida, Olivia ja Uno toimivat kaikki valokuvaajina, kolmas sisar Anni toimi postineitinä Raumalla.

• Volunteer for World Heritage in Finland! -vapaaehtoisleiri järjestettiin ensimmäistä kertaa Raumalla. Aiemmin vastaavia leirejä on järjestetty Suomessa vain Suomenlinnassa. • Vuonna 2019 järjestetään yhteensä 68 leiriprojektia 62 maailmanperintökohteessa, 36 eri maassa. • Lisätietoa vapaaehtoisleireistä osoitteessa whc.unesco.org

Merkittävän kokonaisuuden Berglundin kuvaamon kuvista muodostavat Rauman kaupunkikuvat. Kuva Rauman kanaalista on vuodelta 1894.

Hoitoa tuotantoeläimille ja rakkaille Teksti: Sini Gahmberg Kuvat: Minna Paananen

Kunnaneläinlääkärit Minna Laeslahti, Anne-Mari Sjölund ja Paula Toura tarjoavat tuotantoeläimien ja lemmikkien peruseläinlääkäripalveluita, terveydenhuoltoa ja sairaudenhoitoa, vastaanotolla ja tarvittaessa kotikäynneillä. Palvelua tarjotaan asiakaslähtöisesti oikeaan aikaan. – Pieneläimet hoidetaan pääsääntöisesti vastaanotoilla. Pieneläinpraktiikassa palvelutarjontaan kuuluvat muun muassa rokotukset, kissojen ja koirien perusleikkaukset, verinäytteet, perustutkimukset, hammaskivenpoisto, pentutarkastukset, iho-, korva- ja silmäsairauksien hoito ja diagnosointi, Anne-Mari Sjölund kertoo. Tuotantoeläinten ja hevosten luokse tehtävät terveydenhoitokäynnit, sairauksien hoito ja hevosten rokotukset ovat myös kunnaneläinlääkärien tehtäväkenttää. – Hevoset, naudat, siat, siipikarja, lampaat ja muut suuret eläimet käydään hoitamassa eläimen pitopaikassa, hän lisää. Eläinpotilaita otetaan vastaan ajanvarauksella Uotilassa Kentäntiellä ja Lensunkadulla. Kiireellisissäkin tapauksissa on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin ennen eläimen tuomista vastaanotolle. Kunnaneläinlääkärit huolehtivat itse ajanvarauksesta. Ajanvarausaika on arkiaamuisin klo 8–9. – Koska meillä ei ole hoitajia tai muuta henkilökuntaa, toivomme asiakkaiden soittavan aamun puhelinaikana. Aamun varausajan jälkeen teemme potilastyötä, Sjölund kertoo.

Päivisin virka-aikana ei ole erillistä päivystystä, joten kaikki kolme Rauman kunnaneläinlääkäriä voivat joskus hoitaa kiireellisiä sairastapauksia. Silloin saatetaan joutua siirtämään jo varattuja aikoja. – Onneksi kuitenkin usein voimme ottaa kaikki etukäteen vastaanottoajan saaneet vastaan, vaikka vastaanottava eläinlääkäri ei olisikaan se, jolle aika alun perin varattiin, Sjölund sanoo.

Päivystyksessä ensiapua Kuudesta eläinlääkäristä vuorollaan päivystää yksi koko Etelä-Satakunnan alueella, joka käsittää Rauman lisäksi Euran, Huittisten, Kokemäen ja Säkylän alueet. Päivystysaika on arki-iltoina ja -öinä klo 14–08 sekä viikonloppuisin ja pyhinä alkaen kyseistä ajankohtaa edeltävänä arkena klo 14 ja kestäen seuraavaan arkiaamuun klo 8 asti. Päivystävä kunnaneläinlääkäri huolehtii päivystysaikana varsinaisen potilastyön lisäksi kaikesta muusta työhön liittyvästä, joten kiireaikoina päivystävän kunnaneläinlääkärin yöunet ja lepoajat saattavat jäädä vähiin. Ennen soittoa on hyvä punnita, onko tilanne oikeasti akuutti vai ei. – Päivystysaikana eläimelle annetaan kiireellisen tilanteen vaatima ensiapu, jonka jälkeen mahdollinen tarpeellinen jatkohoito ajoittuu arkipäivän vastaanottoaikaan. Päivystys on tarkoitettu ainoastaan kiireellisiä sairastapauksia varten, jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään, Sjölund painottaa.

– Kiireellisiä tapauksia ovat esimerkiksi tuotantoeläimen poikiminen, hevosen varsominen, pieneläinten myrkytykset ja tapaturmat yleisesti, hän sanoo. Jos päivystyspuhelinnumeroon ei heti vastata, eläinlääkäri on toimenpiteessä ja puhelu menee silloin eläinlääkärin vastaajaan. – Vastaajaan on hyvä jättää yhteystiedot, jolloin päivystävä eläinlääkäri soittaa vastaajaan yhteystietonsa jättäneille asiakkaille heti vapauduttuaan. Kiireellinen leikkaus tai synnytysavun antaminen voivat kestää jopa useamman tunnin. Silloin puhelimeen vastaaminen tai viestien kuuntelu ja puhelujen soittaminen odottaa tavanomaista pidempään.

Vaativa hoito yksityisiltä Erikoiseläinlääkäripalvelua ja muuta vaativampaa palvelua saa tarvittaessa yksityisiltä eläinklinikoilta. – Jos pieneläin tai hevonen tarvitsee esitietojen perusteella vaativaa hoitoa, jota kunnaneläinlääkärin vastaanotolla ei päivystysaikaan pystytä antamaan, asiakas saatetaan ohjata ottamaan suoraan yhteyttä päivystävään yksityiseen eläinklinikkaan. Samoin lemmikki voidaan ohjata kunnaneläinlääkäripäivystyksestä jatkohoitoon yksityiselle klinikalle, jos käy ilmi, että eläin tarvitsee klinikkatasoista hoitoa ja lisätutkimuksia. – Näitä ovat suuret leikkaukset, röntgen-, sydän- tai ultraäänitutkimukset, Sjölund kertoo.

AJANVARAUS KUNNANELÄINLÄÄKÄRILLE

e lemmikeille

Minna Laeslahti 044 7072 452 Anne-Mari Sjölund 040 1809 840 Paula Toura 044 7072 947

Eläinlääkärin elämää ja eksotiikkaa Anne-Mari Sjölund on toiminut seitsemän vuotta kunnaneläinlääkärinä, ja sinä aikana tavannut useita tuhansia eläimiä. – Vähintään kahdeksan kymmenestä asiakkaasta on pieneläimiä kuten kissoja, koiria, kaneja, hamstereita ja marsuja, mutta välillä asiakaskunnassa on harvinaisuuksia, Sjölund nauraa. Harvinaiset eläimet ovat matelijoita ja muita eksoottisia eläimiä, joita hän ei ole koskaan nähnytkään. Onneksi Anne-Mari Sjölund kollegoineen voi konsultoida yliopistoa vieraan eläimen perusanatomiasta ja erityispiirteistä. Vuosien varrella Sjölundin uralla on tullut vastaan pari uutta eläintä. – Toinen niistä on Richardsonin maaorava, jonka tapasin vastaanotolla ensimmäistä kertaa. En ollut kuullut Tikun ja Takun kaltaisesta oravasta koskaan. Orava oli sairas, sai diagnoosin ja parani. Tosi söpö orava olikin, Sjölund muistelee.

Myös omistaja on huomioitava Eläinten kanssa työ on aina eläinlähtöistä ja tilannekohtaista. – Eläimen kohtaamisessa pyrin käyttämään positiivisia keinoja: lähestymään ystävällisesti ja rauhallisesti suostutellen

Ajanvaraus puhelimitse arkisin klo 8–9, kiireellisissä sairastapauksissa voi eläinlääkärille kuitenkin soittaa myös päiväsaikaan muulloin kuin aamun puhelinaikana. Vastaanottoaikoja on arkisin klo 16.00 asti, mutta myös iltavastaanottoa erityistapauksissa eläinlääkärien päivystysiltoina.

PÄIVYSTYSPUHELIN 0600 303039 (klo 14–08) • Päivystysaika on arkisin klo 14–08. Päivystys on tarkoitettu kiireellisille hätätapauksille, jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Vaativammat päivystystapaukset lähetetään tarvittaessa pieneläinklinikalle. • Maksutapana kunnaneläinlääkäreiden vastaanotoilla käy käteinen, pankkikortti ja yleisimmät luottokortit. • Päivystyspuhelin on maksullinen. Yöaikaan maksu on korotettu.

SEURAA FACEBOOKISSA: ja rauhoitellen. Kun on tehty tuttavuutta, eläimen näkökulmasta tilanne muuttuu vähitellen vähemmän jännittäväksi ja enemmän tavalliseksi, Sjölund sanoo. Omistajista taas huomaa, että lemmikit ovat parhaita ystäviä ja tärkeitä perheenjäseniä, jolloin työ vaatii myös ihmissuhdetaitoja ja myötätuntoa.

Rauman kaupungin praktikkoeläinlääkärit (ajankohtaisia tiedotteita ja neuvoja) Kunnaneläinlääkärin tehtäviin ei kuulu luonnonvaraisten eläinten hoitaminen. Lääkäri voi tarvittaessa kuitenkin lopettaa vastaanotolle tuodun pienikokoisen luonnonvaraisen eläimen.

IKÄIHMISET

Ikäihmisten asumispalvelut laajeniv Teksti: Sini Gahmberg Kuvat: Minna Paananen

Rauman kaupunki on tarjonnut Kotikaaressa reilut puoli vuotta ikäihmisten tuettua asumista, joka on kotihoidon ja ympärivuorokautisen tuetun asumisen välimuoto. Tuetun asumisen tavoitteena on yhteisöllisyys sekä ikäihmisten mahdollisimman itsenäinen arkielämä kunkin tarvitseman avun ja tuen kera. – Tämäntyyppiselle asumismuodolle on kysyntää ja palvelu tulee todennäköisesti laajenemaan, kotihoidon palvelupäällikkö Päivi Kovanen kertoo.

Turvallisuus ykkösasiana Ikäihmisillä voi olla yksinasumisen takia turvattomuuden ja yksinäisyyden tunnetta, johon haetaan ratkaisua tuetusta asumisesta. Tuettu asuminen voi olla oikea vaihtoehto ja paikka silloin, kun koti ei ikäihmisestä enää tunnu kaikkein parhaimmalta arkiasumiseen. – Monet asukkaat hyötyvät sosiaalisesta kanssakäymisestä, keskinäisestä vertaistuesta ja tuntevat olevansa turvassa, kun hoito ja apu ovat rannekkeessa napinpainalluksen päässä. Joskus myös alkava muistisairaus voi olla syynä aktiivisemman hoidon tarpeeseen, Kovanen sanoo.

kaikki kymmenen asukaspaikkaa on tällä hetkellä täytetty, Kotikaaren palveluesimies Johanna Salminen kertoo. Tuettuun asumiseen kotiudutaan montaa eri reittiä. Joidenkin asukkaiden omaiset ovat soittaneet Kotikaareen, kun ovat kuulleet uudesta Rauman kaupungin palvelusta. – Tavallisesti ikäihminen pääsee tuetun asumisen palveluiden piiriin lyhytaikaisten ympärivuorokautisten tehostettujen hoitojen ja noin kaksiviikkoisen koekotiasumisen jälkeen, kun tietyt kriteerit täyttyvät. Kotiutustiimi arvioi koekodissa asumisen aikana asiakkaan selviytymistä arkipäivän toimista, Salminen sanoo.

Kymmenen asukaspaikkaa täynnä

Kodinomaista asumista

– Aloitimme viime vuoden loka-marraskuussa tuetun asumisen palvelut Siikapolulla. Tulijoita on ollut niin, että

Kukin asiakas vuokraa asuntonsa kaupungilta. Asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä kaksioihin. Oma talonmies pitää paikat kunnossa, ja pihalla kasvaa luumuja päärynäpuita sekä viinimarjoja. Kauppa toimittaa asukkaan valitsemat tuotteet suoraan asiakkaan kotiin.

Asukkaat pääsivät kesäpäivänä vapaaehtoisten polkijoiden riksalenkeille.

Kotikaaren palveluesimies Johanna Salminen ja kotihoidon päällikkö Päivi Kovanen tekevät yhteistyötä ikäihmisten hyvän asumisen eteen.

vat tuettuun asumiseen – Palvelusopimukseen kuuluu aamupala, lounas, kahvit iltapäivällä, viikkosiivous ja turvapuhelin sekä asiakkaan tarpeiden mukainen hoito erillisenä palveluna, Salminen kertoo.

Virikkeitä järjestetään tarpeen mukaan. Kotikaaren ruokasalissa pidetään seurakunnan hartauksia, Invalidiliiton kerhoja, lauluja musiikkiesityksiä ja juhlia vuodenaikojen mukaan.

– Suunnitelmissamme on viedä asukkaat syksyn tullen myös läheiselle Järjestötalolle erilaisiin aktiviteetteihin ja päivätansseihin, Salminen naurahtaa.

Rouva Tyylikäs on kotiutunut tutuille seuduille

Mirva Alanko on 81-vuotias isoäiti, joka juhli lapsenlapsensa kesähäitä tyylikäs hattu kutreillaan. Alangolla on hattuja jokaiseen juhlatilaisuuteen.

Mirva Alanko on asunut muutaman kuukauden omassa kaksiossaan Kotikaaressa. Alangon kotiin astuessa ei voi olla vaikuttumatta asuntoon ripustetuista monista upeista maalauksista, joita asukas on vuosikymmenien aikana tehnyt. – Pienestä mukulasta asti olen pensseleitä pidellyt, Alanko sanoo. Alanko kertoo olleensa aktiivinen aina. Vaikka hän asuu yksin, hän ei ole ollut koskaan yksinäinen runsaan ystäväjoukon vuoksi. Kesällä hänet kutsuttiin taas Nokan torpalle taidenäyttelyssä piipahtamaan. Aikaisempina vuosina Alanko on osallistunut ystävänsä kanssa taideleireihin Kreetalla, jonka heinikkoinen ympäristö on mielimaisemaa. Tuloksena on monia upeita kreetalaisia maisemia Alangon seinillä. Käsistään taitava Alanko on tehnyt myös käsityöläisten nukkeja aivan alusta asti sekä ommellut näille kaikki vaatteet. – Näitä ensimmäisen nuken nahkaisia tossuja tein 48 tuntia, hän kertoo. Alanko toivoo, että saisi Kotikaaressa lisää juttukavereita ja pääsisi askartelemaan. Kotiin on aseteltu akvarellivärit, pensselit ja maalausteline valmiiksi inspiraatiota varten. – Olen viihtynyt, ja ystäväni asuu lähellä ja käy vierailuilla. Apua ja turvaa on myös, Alanko miettii. Hauska yhteensattuma on, että paljaskonttisena raumalaisena pieni Mirva Alanko on aikanaan luistellut nykyisen asuntonsa kohdalla.

TERVEISET IKÄIHMISTEN NEUVOSTOLTA

Raumalla järjestetään ikäihmisille muun muassa ryhmäliikuntaa Voimaa vanhuuteen -ohjelman puitteissa.

VOIMAA VANHUUTEEN -ohjelma kannustaa terveysliikunnan pariin Teksti: Saija Laaksovirta Kuva: Tanja Hakulinen

Rauman kaupunki on mukana Ikäinstituutin koordinoimassa valtakunnallisessa Voimaa vanhuuteen -mentorointiohjelmassa. Tavoitteena on tukea ikäihmisten toimintakykyä liikunnan lisäämisellä ja liikuntaharjoittelulla. Terveysliikunnalla lisätään myös osallisuutta, mielen hyvinvointia ja itsenäistä kotona asumista. Ohjelman mukainen toiminta on tarkoitettu pääsääntöisesti yli 75-vuotiaille, jotka asuvat kotona ilman säännöllisiä hoivapalveluita ja joilla on havaittu alkavaa toimintakyvyn heikentymistä. – Tunnusmerkkejä liikkumiskyvyn heikentymisestä voi olla esimerkiksi ulkoilun vähentyminen, tuolilta nousemisen ja rappusten käytön vaikeutuminen sekä kaatumisen pelko, palveluvastaava Tanja Hakulinen kertoo. Toimintaa toteutetaan Rauman kaupungin eri toimialojen sekä kolmannen sektorin yhteistyöllä. Mukana ovat muun muassa liikuntapalvelut, vanhuspalvelut, lääkinnällinen kuntoutus, järjestöt, kyläyhdistykset sekä yksittäisiä toimijoita. Myös päättäjät ovat aktiivisesti mukana mentorointiohjelmassa. Lisäksi liikuntaraadissa, joka on yksi Voimaa vanhuuteen -ohjelman käytännöistä, kuullaan ikäihmisten toiveita ja tarpeita liikuntatoiminnan kehittämiseksi. Käytännössä Raumalla järjestetään ikäihmisille ryhmäliikuntaa, koulutetaan

vertaisohjaajia, etsitään ulkoiluystäviä sekä tehostetaan tiedottamista. – Tavoitteena on jatkaa, kehittää ja lisätä liikuntaharjoittelua, ulkoiluryhmiä sekä ulkoiluystävätoimintaa. Kiinnostusta ja tarvetta ikäihmisten terveysliikunnalle Raumalla riittää, Hakulinen kertoo. Syyskuussa kokoonnutaan suunnittelemaan kehittämiskohteita yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Raumalla, kuten muissakin kunnissa, etsitään hyviä käytäntöjä ikäihmisten toimintakyvyn parantamiseksi.

Seuraa senioreille! • Kuka tahansa voi olla mukana esimerkiksi vertaisohjaajana, porukkalenkin vetäjänä, ulkoiluystävänä tai kuntosalikaverina ikäihmiselle, joka tarvitsee tukea ja kannustusta. • Vertaisohjaajien koulutuksella saadaan lisää osaamista ja liikuntaryhmiä eri puolille Raumaa ja sen kyliä. • Rauman kaupunki tukee vapaaehtoistoimintaa esimerkiksi materiaaleilla, koulutuksilla sekä virkistys- ja juhlatilaisuuksilla. Ota yhteyttä: Tanja Hakulinen, palveluvastaava, tanja.hakulinen@rauma.fi

Ikäihmisten neuvosto vaikuttaa aktiivisesti ja haluaa kiinnittää huomiota ikäihmisten hyvinvointiin sekä heidän asemaansa yhteiskunnassa. Toimimme äänitorvena ja kanavana aloitteiden esittelyssä päätöksentekijöille. Lisäksi seuraamme iäkkään väestön elinoloja ja palvelujen kehitystä. Ikäihmisten neuvosto on määritellyt tälle valtuustokaudelle tavoitteita palvelujen saavutettavuudesta ja riittävästä henkilöstömitoituksesta erityisesti kotihoidossa. Neuvosto on käynyt tutustumassa Rauman tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja ollut mukana ikäihmisten hyvinvointikeskushankkeen valmisteluryhmässä. Neuvoston aloitteesta tulevaan talousarvioon on esitetty ”Senioripassia”, joka mahdollistaisi ikäihmisten liikkumisen, lisäisi osallistumista kulttuurielämyksiin ja helpottaisi palveluliikenteen käyttöä. Tule rohkeasti tutustumaan Palvelutoriin ja ideoimaan ikäihmisten hyvinvointia ja palveluja ja saamaan lisätietoa neuvoston toiminnasta. Neuvosto toivoo rohkeita aloitteita raumalaisilta ikäihmisiltä. Ikäihmisten neuvoston puolesta Leea Hiltunen, puheenjohtaja Marja-Liisa Lakaniemi, sihteeri

SENIOREIDEN KULTTUURIVIIKOT 7.–20.10. Lokakuussa järjestettävät Senioreiden kulttuuriviikot tarjoavat monipuolisia kulttuurielämyksiä. Ohjelmassa on tänä vuonna useita konsertteja. Laulumuisteloissa kuullaan ikäihmisten lapsuusajan lauluja ja Neulekonsertin aikana yleisö voi tehdä käsitöitä ja kuunnella samalla käsityöaiheista musiikkia. Kulttuuriviikoilla kuullaan myös luentoja ja museokohteissa järjestetään opastettuja kierroksia. Tapio Niemi tutustuttaa kuulijat talvisodan tapahtumapaikkoihin Raumalla. Palvelukodeissa asuvat seniorit saavat myös nauttia kulttuurista, sillä museotoimintaa ja konsertteja tuodaan eri yksiköihin. Kaunisjärven vanhainkodissa vietetään perinteistä palvelupäivää keskiviikkona 9.10. Koko kulttuuriviikkojen ohjelma löytyy kaupungin nettisivuilta ja tapahtumakalenterista. Painettu ohjelma ilmestyy syyskuun puolivälissä ja tulee jakoon mm. kirjastoihin ja kaupungin palvelupiste Pyyrmaniin.

LAPSET & NUORET TOIMINTAA SENIOREILLE NUORISOTILAT

Atk-ohjausta tiistaisin klo 13–15. Rauman Palvelutori, Steniuksenkatu 4

Kuovin nuorisotalo, Kuovinkuja 4 Avoin toiminta Ma ja ti klo 16.30–18.30 (5 lk–17-vuotiaat)

Sairaanhoitaja Palvelutorilla joka kuukauden 1. keskiviikko klo 9.30–11.30. p. 044 707 2401. Palvelu on maksutonta. Terveystapaamisiin!

Pe ja la klo 16.30–23.00 (7 lk–17-vuotiaat)

Ikäihmisten Luontoretki Nasulammelle esteettömälle luontopolulle torstaina 19.9. klo 13.

Lapin työväentalo, Hinnerjoentie 15 Avoin toiminta Ke klo 14.30–16.30 (5. lk–17-vuotiaat)

Vanhustenpäivä 6.10. ja Vanhustenviikko 6.–13.10. Vanhustenviikon teema 2019: Varaudu vanhuuteen. Mielenkiintoisten asioiden -palvelupäivä Kaunisjärvellä 9.10. klo 10.00–15.30 Vie vanhus ulos – kampanja 10.9.–10.10. sekä valtakunnallinen senioreiden ulkoilupäivä 11.10. haastaa yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä iäkkäiden ulkoiluystäviksi. Toimintaa Uotilan palvelukeskuksessa, Siilotie 6 Ma klo 9.30 Tuolijumppaa klo 13 Bocciaa Ti klo 9 Äijäkerho klo 13 Keskeneräiset käsityöt Ke klo 13 Päivän pulinat ja laatikosta löytynyttä To klo 9 Ulos ja liikettä niveliin klo 13 Uotilan ennen Lisätiedot Uotilan toiminnasta Jaanalta p. 02 8234 856 Palveluohjaus- ja neuvontapuhelin palvelee ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–15 ikääntymiseen liittyvissä asioissa. Neuvonta on maksutonta, luottamuksellista ja yksilöllistä. p. 040 833 0802. Palvelutori, Steniuksenkatu 4 Avoinna ma–pe klo 9–12 ja ti myös klo 13–16 Palveluvastaava Marja-Liisa Lakaniemi p. 044 021 2044 palvelutori@rauma.fi Facebook: Rauman Palvelutori Asukas- ja vapaaehtoistoiminta Tapahtumiin ilmoittautuminen ja lisätiedot palveluvastaava Tanja Hakulinen p. 044 403 6332 tanja.hakulinen@rauma.fi

klo 18.30–20.30 (7 lk–17-vuotiaat)

SKEITTIHALLI Syväraumankatu 39 17.9. alkaen ti–pe klo 15–20

klo 16.30–20.00 (7. lk–17-vuotiaat)

Kuovin nuorisotalo ja skeittihalli vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin: nuortenrauma.fi/nuorisopalvelut/ nuorisotoiminta

Syyslomalla tapahtuu Ke 23.10. Retki Fazerin vierailukeskukseen ja Superparkkiin Vantaalle

Pe-la 25.–26.10. Kuovin nuorisotalolla avointa toimintaa klo 16.30-23.00 (7. lk–17-vuotiaat)

To-pe 24.–25.10. Lanit Kuovin nuorisotalolla

Lisätietoja retkestä ja laneista: nuortenrauma.fi/tapahtumat-ja-retket/

TERVETULOA RAUMAN MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN! Syksyn 2019 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä. Ilmoittautumisen voi tehdä ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon. Musiikkiopistossa toimivat lapsikuorot Minidina ja Musadina, nuorisokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saat toimistosta. Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto Jani Huhtala, p. 044 793 3551 rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

Liikuntapalvelut järjestää:

SYKSYN TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT

AIKUISTEN ERITYSRYHMÄT

Tuolijumppa

Aikuisten sovellettu pelikerho

Tiistaisin klo 11.30–12.15 Järjestötalo, Siikapolku 1

Maanantaisin klo 15.30–16.30 Winnova, Steniuksenkatu 8 Ryhmään ilmoittaudutaan paikan päällä.

Kuntosali Keskiviikkoisin klo 8–11 paikalla on ohjaaja. Käynti sivuovesta. Torstaisin klo 8–10 Uimahallin kuntosali, Hankkarintie 8 Hinta on 30 € / kausi, joka maksetaan uimahallille.

Tiinan jumppa Tiistaisin klo 13–14 Kokoontuminen uimahallilla. Ryhmä on tarkoitettu mielenterveyskuntoilijoille. Kokoontuminen sisältää ulkoilua, jumppaa, kuntosalia yms.

Neurologinen kuntopiiri Kunnon kävely Perjantaisin klo 10–11 Talviharjoitteluhalli, Teollisuuskatu 19 Kunnon kävelyssä ohjatun alku- ja loppuverryttelyn välillä nappaamme kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Kävely kivassa seurassa pitävällä alustalla kehittää verenkiertoelimistön kuntoa ja kuntosalilaitteilla pidämme lihakset vireessä. Maksuton. Tiedustelut: Auli Kouru p. 044 793 3265. Muut terveysliikuntaryhmät löytyvät kansalaisopiston kursseista. Tiedustelut kansalaisopiston toimistosta, p. 044 793 4515.

Tiistaisin klo 14.30–15.30 ja 15.30–16.30 Terveyskeskus, jumppasali Vapaiden paikkojen tiedustelut: Tiina Malinen p. 044 793 3246

Sisäcurling Keskiviikkoisin klo 15.15–16.00 Järjestötalo, Siikapolku 1

Pyörätuolipelikerho Pyöris Torstaisin klo 15.30–16.30 Raumanmeren koulu Ryhmä on tarkoitettu koululaisista työikäisiin. Kerhossa pelataan erilaisia helppoja ja hauskoja pelejä. Avustajan voi ottaa mukaan.

Ilmoittautumiset: tiina.malinen@rauma.fi Lisätietoja: p. 044 793 3246 Yhdistysten liikuntaryhmät löytyvät heidän omilta nettisivuiltaan.

ERITYISLASTEN LIIKUNTAKERHOT Kaupungin liikuntapalvelut järjestää ohjattua vesiliikuntaa lapsille. Molskis Vesiliikuntaa lapselle, joka ei voi onnistuneesti osallistua yleisiin harrastuksiin tai jolla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa. Keskiviikkoisin klo 15.00–16.15 ja klo 16.30–17.45. Kokoontuminen uimahallin pääsisäänkäynnissä. Ilmoittautumiset: marika.mattus-elo@rauma.fi Ilmoittautuessa mainittava lapsen nimi, ikä, uimataito, erityisyyden kuvaus ja yhteyshenkilön puhelinnumero. Maksu 30 € / lukukausi maksetaan uimahallin kassalle syyskuun aikana. Tiedustelut Marika Mattus-Elo, p. 044 486 3924.

RAUMAN UIMAHALLI KOHDEAVUSTUKSET HAETTAVINA Liikunnan ja nuorison kohdeavustukset ovat haettavina 30.9.2019 klo 16 saakka.

UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE

KEVENNETYT VESIVOIMISTELUT

Ilmoittautuminen:

Kevennettyjä vesijumppia erityisryhmien toiveita noudattaen. Suunnattu kuntoutusta tarvitseville. Uimahallimaksu.

raumanuimaseura.fi/uimaopetus

Hakemukset liitteineen toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, 26100 RAUMA. Hakulomakkeita ja -oppaita saa palvelupiste Pyyrmanista, p. 02 834 5000 ja rauma.fi/avustukset. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Kuoreen tulee laittaa merkintä ”avustushakemus”.

Maanantai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Perjaintai

klo klo klo klo klo

13.00–13.30 13.30–14.00 14.15–14.45 13.00–13.30 13.00–13.30

VESIVOIMISTELUT

Lisätietoja antavat liikuntaneuvoja Auli Kouru, p. 044 793 3265 ja nuorisopäällikkö Rea Poikonen, p. 044 430 9251.

wesiwoikka.fi Ohjausmaksu 3 € + uimahallimaksu. Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia.

JÄÄLLE MAKSUTTA Liikuntapalveluiden järjestämä maksuton yleisövuoro on harjoitusjäähallissa 1.9.–31.3. sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia. Seuraa nettisivuja: rauma.fi/yleisovuorot Tuki-Areenan yleisövuorot osoitteesta tukiareena.fi

UIMAHALLIN AUKIOLOAJAT Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

klo klo klo klo klo klo klo

6.00–20.30 6.00–20.30 12.00–20.30 6.00–20.30 6.00–19.30 11.00–17.00 11.00–17.00

TAVATAAN KANSALAISOPISTOSSA UUTTA TIETOA JA OIVALLUKSIA LUENNOILTA Luennot järjestetään tänä syksynä pääosin Rauman lukion tiloissa, Urheilukatu 22.

DIGITAALISUUS ARJESSA Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan elämämme digitalisoitumisesta. Vapaa pääsy KIRKONROTASTA FORTNITEEN - KUINKA INTERNET MUUTTI KAIKEN Ti 8.10. klo 17.00–18.30 mediakasvattaja Tommi Tossavainen YLEISTÄ TIETOTURVASTA JA TIETOSUOJASTA – MIKSI NE OVAT TÄRKEITÄ ASIOITA? -etäluento Pe 11.10. klo 14.00–17.00 Tietosuojavastaava Ari Andreasen

KOTITALOUDEN ENERGIAILTA Ke 30.10. klo 17.00–19.00 Yhteistyössä Alueellisen energianeuvontahankkeen ja ILSAIlmastoviisas Satakunta -hankkeen kanssa. Vapaa pääsy

HYVINVOINTIA LUONNOSTA Ti 26.11. klo 17.30–19.00 Toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen Luentomaksu 6 €

TAITEILIJA JA INTENDENTTI ALPO SARAVA To 14.11. klo 17.30–19.00 FM Rauno Luttinen Luentomaksu 6 €

Luentoja on syksyn mittaan kaikkiaan 28. Luentojen tiedot löytyvät opinto-oppaasta.

Kansalaisopisto toimii nyt väistötiloissa Rauman kansalaisopiston syyslukukausi on käynnistynyt väistötiloissa, koska Opistotalo eli Lyseo puretaan Karin kampuksen rakentamisen tieltä. Tärkein eli opetus jatkuu tiloista riippumatta kuten ennenkin. Opistotalossa järjestetty opetus on hajautettu kahteentoista eri paikkaan eri puolille kaupunkia. Paikat löytyvät opinto-oppaasta kunkin kurssin kohdalta. Muissa toimipisteissä järjestetty opetus jatkuu tuttuun tapaan. Kansalaisopiston toimisto, rehtori ja muu henkilökunta löytyvät Tarvonsaaren koulusta Lyseokadulta. Toimistosta voi kysyä väistötiloista ja myös kansalaisopiston kotisivuilta löytyy tietoa: rauma.fi/kansalaisopisto – Tilanteesta ei kannata hermostua vaan mennä avoimin mielin väistötiloihin. Ja jos kaipaa apua, autamme mielellämme, rehtori Helinä Seikola rohkaisee.

Kansalaisopiston toimisto löytyy kaupungintalokorttelista upeasta Tarvonsaaren koulusta.

Rauman kansalaisopisto Lyseokatu 2, 26100 Rauma, p. 044 793 4515, 044 793 4517 Toimisto avoinna opetusviikoilla ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15. Muuna aikana ma-pe klo 9–15 www.rauma.fi/kansalaisopisto

LIPUT

Alfredinkatu 2 puh. 02 8376 9900 raumanteatteri@ raumanteatteri.fi MA-PE klo 11-17

TAPAHTUMIA

RAUMALLA

PVM TAPAHTUMAN NIMI

AIKA

PAIKKA [LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTI]

14.–15.9. Silakkamarkkinat 14.–15.9. Festivon Kamarisirkus lapsille 21.9. Minihysteria-lastentapahtuma 10–14 Keskuspuisto ja keskustan alue 21.9. Suojuoksun SM-kisat 13 Kauklaisten turpeenottosuo, Vikkajantie 21.9. Syksyn kaikuja –konsertti 16 Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8 21.9. Musiikkia Henrik VIII:n hovista, Helsingin Barokkiorkesteri 19 Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 [Ticketmaster.fi] 3.10. Kokovartalomies 5, Sami Hedberg show 18 ja 21 Rauma-sali, Satamakatu 26 [Lippu.fi] 4.10. Olen suomalainen -elokuva ja tribuuttikonsertti 17.30 Rauma-sali [Ticketmaster.fi] 7.–20.10. Senioreiden kulttuuriviikot 13.10. Solistikonsertti, Rauman soittokunta 15 Rauma-sali [Palvelupiste Pyyrman] 17.10. Mars vs. Venus? – hulvaton parisuhdekomedia, Riku Suokas ja Johanna Tohni 19 Rauma-sali [Lippu.fi] 20.10. Laulu merelle –konsertti, Eliksiirikuoro 16 Poselli, Nortamonkatu 12 [Palvelupiste Pyyrman] 24.10. Parhaat palat K-18, Jacke Björklund 19 Rauma-sali [Lippu.fi] 27.10. Satama-konsertti, Lappi-Kvartetti 16 Poselli [Palvelupiste Pyyrman] 3.11. Sua aika parantaa -konsertti, Pepe Willberg 17 Rauma-sali [Ticketmaster.fi] 9.11. 35-vuotisjuhlakonsertti, Finlanders 19 Rauma-sali [Lippu.fi] 12.11. Vierailukonsertti, Pianoaura 19 Poselli 15.11. Superpikkujoulut 2019 18 Kivikylän areena, Nortamonkatu 23 [Ticketmaster.fi] 15.11. TI-TI Nalle Raketilla kuuhun -konsertti 18 Rauma-sali [Ticketmaster.fi] 16.11. Nyt tai ei koskaan, Jorma Kääriäinen 19 Rauma-sali [Ticketmaster.fi] 22.11. Golden Abba Show, Suomen Musiikkiteatteri 19 Rauma-sali [Ticketmaster.fi] 23.11. Koko keskustan joulunavaus 11 Keskustan alue 23.11. Muistoissamme Jukka Koivisto -konsertti, Rauman soittokunta 18 Rauma-sali [Palvelupiste Pyyrman] 28.11. Raskasta Joulua -konsertti 19 Kivikylän Areena [Ticketmaster.fi] 28.11. Blue Christmas, Erja Lyytinen & Friends 19 Rauma-sali [Lippu.fi] 29.11. Stand Up Show, Heli Sutela, Heikki Vilja ja Toni Jyvälä 19 Rauma-sali [Lippu.fi] 29.11. Viimeinen konserttikiertue, Matti ja Teppo 19 Kivikylä Areena [Ticketmaster.fi] 30.11. 70 vuotta juhlakiertue, Markku Aro 19 Rauma-sali [Ticketmaster.fi] 30.11. Dave Lindholm –konsertti 19 Poselli [Palvelupiste Pyyrman] Muutokset mahdollisia! Lisää tapahtumia rauma.fi

22.11

29.11

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko Prisma Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 ma–pe 9–16 ma–la 8–22, su 9–22

PALVELUPISTE PYYRMAN: Valtakatu 2, p. 02 834 5000 ma, ke ja to klo 9–16 ti klo 9–17, pe klo 9–15

30.11

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

15.11