Rauma-lehti 2/2017

Kaupungin tiedotuslehti 2

•

2017

Seminaarinmäeltä opettajaksi Namibiaan s. 10

SISÄLTÖ

Paluumuuttaja ja helsinkiläinen rakastavat Vanhaa Raumaa

Pitsiviikolla ohjelmaa joka päivälle

Investoinnit tuuppaavat satamaa kohti kärkeä

Opettajaksi Namibiaan Seminaarinmäeltä

Palvelupiste Pyyrman uudistui

Rauma 1600- ja 1700-luvuilla

PortMate-hanke tuo uudistuksia pienvenesatamille

Uusi palveluverkosto aloitti toimintansa

Frisbeegolfin suosio ei laannu

Uutta uimahallia odotetaan jo innolla

Tapahtumia lapsille ja nuorille

Satu Junnila – todellinen voimanpesä

Tapahtumia Raumalla

Tiedotuslehti 2 | 2017 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, Jarna Laine, sivistystoimiala, Markus Savolainen, tekninen toimiala, Kristiina Kuusio, sosiaalija terveystoimiala, Raija Lehtorinne, konsernipalvelut-toimiala Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3597 Painopaikka: PunaMusta Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Papukaijamerkki Jakelu: Itella Posti Oy Kannen kuva: Minna Paananen Seuraava tiedotuslehti ilmestyy 15.9.2017.

facebook.com/raumafi

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ PÄÄKIRJOITUS 9|6|2017

Syksyllä julkaistaan liikuntaryhmien aikataulut Terveys- ja erityisryhmien sekä uimakoulujen syksyn aikataulut julkaistaan elokuussa Rauman kaupungin liikuntapalveluiden nettisivuilla, kansalaisopiston opinto-ohjelmassa sekä syyskuun Rauma-lehdessä.

Uimahalli kesän kiinni Uimahalli on suljettuna 22.6.–13.8. sekä kesä- ja elokuun viikonloppuina.

Kaupungin kentillä pelaaminen on ilmaista Lähdepellon kaksi tenniskenttää ovat kuntalaisten käytössä maksuttomasti samoin kuin beach-volley -kenttä Otanlahdessa. Kenttiä voi varata palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, p. 02 834 5001

Kirsti ja muut museokohteet ovat auki yleisölle Rauman museon suosittu kesäkohde, merimiehen kotimuseo Kirsti, on auennut yleisölle. Museokohteiden kesäkausi alkoi jo toukokuun puolella ja kohteet ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10–17. Heinäkuussa kohteet ovat avoinna joka päivä. Rauman museon kohteisiin kuuluvat Vanha Raatihuone (Kauppakatu 13), Marela – laivanvarustajan kotimuseo (Kauppakatu 24) sekä Kirsti – merimiehen kotimuseo (Pohjankatu 3).

Uusi opaskartta ja matkailuesitteet ilmestyneet Rauman kaupungin uusi Opaskartta 2017 on julkaistu. Kartalle on painettu koko kaupunki taajama-, lähi- sekä kyläalueineen. Opaskartta on ostettavissa Pyyrmanista (Valtakatu 2 A) sekä Rauman kirjakaupoista 9 euron hintaan. Maksuttomia matkailuesitteitä ja -karttoja on saatavilla Rauman matkailuneuvonnasta palvelupiste Pyyrmanista (Valtakatu 2 A), hotelleista sekä monista matkailukohteista. CITY-OPAS kartta-automaatti palvelee 24/7 kaupungintalon edessä (Kanalinranta 3). Esitteitä voi selata sähköisesti tai tilata suoraan haluttuun osoitteeseen Rauman matkailun nettisivuilta osoitteesta visitrauma.fi.

ENTISTÄ PAREMPI RAUMA! Kesäkuun 1. päivänä otettiin Rauman kaupungin hallinnossa käyttöön uusi organisaatiorakenne. Rauman päättäjät ovat määrätietoisesti vieneet Rauman Tarinaa käytännön tasolle ja antaneet tavoitteeksi toimintatapojen uudistamisen. Strategiapaperiin kirjattu ”rohkeuspykälä” ei ole jäänyt sanahelinäksi. Olemme aikaisemmissa numeroissa kertoneet esimerkkejä siitä, miten uudet toimintatavat näkyvät kaupungin palveluissa: suu laitetaan kerralla kuntoon ja lääkärin vastaanotolle ilmoittaudutaan omatoimisesti. Tässä numerossa kerromme, mitä kuuluu lasten, nuorten ja perheiden uudelle ohjaus- ja palveluverkostolle. Toukokuun lopussa saimme iloisia uutisia Rauman työllisyydestä. Työttömyysaste on prosenttiyksikön verran koko maan tasoa alempi ja töissä olevien määrä on noussut tammikuusta 750 hengellä. Tällainen kehitys tarkoittaa käytännössä lisää verotuloja ja lisää rahaa palvelujen järjestämiseen. ”Eikä tässä vielä kaikki”, totesi kaupunginjohtaja Koski, tulossa on vielä yli tuhat uutta työpaikkaa. Olemme siirtymässä uudenlaiseen aikakauteen, joka edellyttää vuorovaikutusta. Kuntalaisille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kehittämiseen ja valmistelua täytyy muuttaa avoimeksi. Osallistamiseen tartuttiin Raumalla rohkeasti. Uusi kuntalaki määrää kuntiin kolme lakisääteistä yhteistyöverkostoa, meillä niitä nimetään lähes kaksikymmentä. Omat verkostonsa saavat ikäihmisten, vammaisten, lasten ja nuorten lisäksi mm. yrittäjät, maahanmuuttajat, kylien asukkaat ja seurat. Meneillään olevaa Suomen ja Rauman juhlavuotta voidaan viettää rinta rottingilla. Vaikka massiivista kuntalaistapahtumaa ei Raumalla olekaan, nähtävää ja tapahtumia riittää koko vuodeksi. Osa niistä on koottu takakannen tapahtumakalenteriin. Tutustutaan kotikaupunkiimme ja kutsutaan muutkin kylään! Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

Rauman kaupunki toteuttaa vuoden 2017 aikana raumalaisista asuinalueista juttusarjan, jossa ääneen pääsevät asukkaat. Viimevuotisessa yleisöäänestyksessä eniten ääniä saaneista asuinalueista toteutetaan artikkeli Rauma-lehteen, muut asuinaluejutut julkaistaan Rauma24-nettisivustolla.

Jaakko Niemelä ja Helena Hietanen arvelevat, että heidän pihapiirissään sijaitseva ”pikkutalo” on Vanhan Rauman vinoin rakennus. - Kun kaikki on vähän vinossa, minäkin uskallan rempata, Jaakko Niemelä tokaisee.

Paluumuuttaja ja helsinkiläinen

RAKASTAVAT VANHAA RAUMAA Teksti: Lauri Tuomola kuvat: Juha Sinisalo

Elettiin vuotta 1985, kun raumalaiset juuret omaava kuvataiteilija Jaakko Niemelä oli valmistunut Kankaanpään taidekoulusta. Niemelä asui alivuokralaisena Vanhassa Raumassa ja haikaili isompiin ympyröihin. Nuoren miehen päässä kypsyi päätös muuttaa Helsinkiin.

Niemelä osti talon Vanhasta Raumasta pari vuotta sitten. Myyjäosapuolena oli tuolloin Kalle Saarinen, joka toimi pitkään Vanhan Rauman neuvonta-arkkitehtina. Ennen Saarista Kiviniemenkadulla sijait-

– Ajattelin silloin, että jes, pääsen pois Raumalta. Mutta kun ikää tuli lisää, kaipasin Raumalle takaisin. Niin ne ajatukset muuttuvat vuosien saatossa, Niemelä muistelee.

Niemelä asuu Kiviniemenkadulla vaimonsa Helena Hietasen kanssa. Myös vaimo tunnetaan kuvataiteilijana, mutta hänen taustansa on Helsingissä, tarkemmin ottaen Kalliossa. Pari tapasi toisensa 1992 taidenäyttelyn yhteydessä.

Jälkeenpäin ajateltuna tuntuu huvittavalta, että helsinkiläisen kaverin kaksion keittiö vei voiton Vanhasta Raumasta, jossa mies istuu nyt tyytyväisenä paluumuuttajana.

– On mahtavaa, että asumme nyt Vanhassa Raumassa. 1985 olin levoton nuorimies, joka oli uran alussa. Piti päästä isoon kaupunkiin ammatillisessa mielessä, mutta varmaan vähän muutenkin, Niemelä muistelee.

Helsinkiläinen vaimo ylistää Vanhaa Raumaa

– Opiskeluaika meni Kankaanpäässä, jossa en oikein viihtynyt. Koulu ja jengi olivat kivoja, mutta eihän siellä ollut edes merta, Niemelä jatkaa.

– Olen asunut elämästäni 30 vuotta Helsingissä ja 28 vuotta Raumalla. Paluumuuton jälkeen tilanne korjaantuu Rauman eduksi vuosi vuodelta, kuvataiteilija myhäilee.

seva talo oli ollut turkulaispariskunnan kesäasunto.

– Minulla ei ollut aiemmin käytännössä mitään suhdetta Raumaan. Pitsiaiheisten valoteosteni tiimoilta Rauman pitsiperinne tuli vastaan suunnitellessani teoksia, mutta muuten kaupunki oli vieras, Helena Hietanen kertoo.

Helena Hietaselle ja Jaakko Niemelälle on tärkeää jatkaa talon alkuperäistä tunnelmaa.

Nykyään hän on vanharaumalainen, joka puhuu alueen puolesta ja nauttii täysillä sen rauhallisuudesta.

”Puutalot, aidat ja rakentamisen tiiveys tekevät ympärille pehmeän hiljaisuuden” - kuvataiteilija Helena Hietanen – Raumalle muuttoa on pohjustettu pitkään. Kyllä se minulle kävi aika aikaisessa vaiheessa selväksi, että Jaakolla on takaraivossa halu palata kotikaupunkiinsa. Hietaselle Vanhassa Raumassa asuminen on täysin päinvastaista kuin mihin hän on tottunut. – Vaikka tontti on pieni, siinä riittää helsinkiläiskasvatille ihmettelemistä. Tykkään tästä todella. Ihan kuin olisin maalla. On hiljaista ja tunnelmallista, mutta kuitenkin keskellä kaupunkia. Hietanen puhuu mielellään Vanhan Rauman akustiikasta, joka luo alueelle aivan omanlaisensa tunnelman.

Ei ikävä Helsingin rytmiä Alkuperäisyyttä ja Vanhan Rauman tunnelmaa arvostava pariskunta huomaa löytäneensä uuden harrastuksen vanhaan taloon muuttamisen myötä.

Voisi kuvitella, että Vanha Rauma oli Helena Hietaselle ja Jaakko Niemelälle ainut oikea vaihtoehto, kun muutto Raumalle alkoi tulla todeksi. Aivan näin ei kuitenkaan ollut.

Hän kertoo viehättyneensä raumalaisuuteen jo pian Jaakon tapaamisen jälkeen. Vahva omaperäinen kulttuuri, pitsiperinne ja kieli ovat tehneet vaikutuksen.

– Pitkään seurasimme, että onko Vanhassa Raumassa sopivaa taloa myynnissä, mutta harkitsimme myös maalle muuttoa. Kävimme katsomassa taloa Pyhärannassakin, mutta Vanha Rauma vei kuitenkin voiton, Niemelä selvittää.

– Välillä en ymmärrä, mitä raumalaiset puhuvat ja kirkossakin veisataan virret eri tavalla kuin muualla. Se on valtava rikkaus.

– Se vinous pitäisi kääntää eduksi, vähän kuin Pisan torni, Niemelä naurahtaa. Kuten Helena Hietanen sanoo, Vanhassa Raumassa ei kaiken tarvitse - tai kuulukaan - olla suorassa. – Meitä kiehtovat vanhat talot. Siksi Vanha Rauma on meille oikein sopiva. Rakennuksilla on oma historiansa, elämänkaari ja fiilis, eikä kaiken todellakaan tarvitse olla suorassa. – Kun kaikki on vähän vinossa, minäkin uskallan rempata, Jaakko Niemelä tokaisee.

48 korttelia, 248 tonttia rakennuksia noin 600 pinta-ala n. 29 ha n. 700 asukasta kaava pääosin vuodelta 1981 • maailmanperintökohteeksi nimetty 1991

He remontoivat taloa pikku hiljaa opetellen perinteisiä menetelmiä samalla kun nauttivat Vanhan Rauman tunnelmasta. Osa ajasta kuluu edelleen Helsingissä, jossa heillä on ateljee.

Vanhat talot kiehtovat taiteilijoita

Hän vitsailee - ainakin puolittain - että pihapiirin ”pikkutalo” on Vanhan Rauman vinoin rakennus.

• • • • •

– Olemme bongailleet vanhoja tavaroita kirppiksiltä ja huutokaupoista. Meille on tärkeää edistää ja jatkaa sitä Vanhan Rauman tunnelmaa, joka tässä talossa on.

– Nautin todella Vanhassa Raumassa asumisesta. Kun palaan Helsinkiin, muistan taas kuinka stressaava elämänrytmi siellä on. Olen sanonut monille, että kasvukeskuksia kannattaa välttää, jos vaan voi. Pienessä kaupungissa elämänlaatu korostuu, Helena Hietanen analysoi.

– Puutalot, aidat ja rakentamisen tiiveys tekevät ympärille pehmeän hiljaisuuden, kuvataiteilija kuvailee.

VANHA RAUMA

– Mielestäni raumalaiset ovat liian vaatimattomia. Raumalaiset eivät ehkä täysin osaa arvostaa Vanhassa Raumassa sitä kauneutta, mitä heillä on ympärillään joka päivä. Olemme asuneet täällä nyt kaksi vuotta ja edelleen pitää ottaa kamera mukaan kauppareissulle, jotta voin tallentaa ainutlaatuista tunnelmaa, Helena Hietanen sanoo. Vaatimattomuuden kääntöpuolena raumalaisilla on sentään vahva paikallisidentiteetti. – Olen aina ollut ylpeä raumalaisuudestani. Kieli on muuttunut 30 vuodessa, mutta paluumuuton jälkeen sekin alkaa pikku hiljaa palata, Niemelä sanoo ja hörppää oman pihan omenoista tehtyä mehua. Helena Hietanen nauttii Vanhan Rauman rauhallisuudesta eikä kaipaa enää Helsingin kiivasta rytmiä.

Yhdeksän päivää täyttä juhlaa

Pitsiviikolla ohjelmaa joka päivälle Teksti: Leila Stenfors

Heinäkuun lopun tapahtuma tuo kaupunkilaisten iloksi kymmeniä tapahtumia, vierailukohteita, nähtävää ja koettavaa. Yli 30 raumalaista ohjelmanjärjestäjää on tänäkin vuonna ideoinut ja toteuttanut tapahtumakävijöille mielenkiintoisia näyttelyitä ja mukaansatempaavia tapahtumia. Yhdessä tuotettu runsas ohjelmatarjonta takaa sen, että Pitsiviikolle tullaan myös kauempaa. Yhdeksän tapahtumapäivän aikana erityisesti Vanhan Rauman alue täyttyy monipuolisesta ohjelmasta. Avoinna olevat pihaportit ja tervetuloa -kyltit kertovat, että asukkaat haluavat toivottaa vieraat tervetulleiksi tutustumaan omiin pihapiireihinsä. Avoimet pihat ja pihakirppikset -tapahtuman aikana moni tavara vaihtaa omistajaa. Löytöjä kannattaakin alkaa etsiä jo heti tapahtuman aloituspäivänä 22.7. Useat raumalaiset taiteilijat ja käsityöläiset osallistuvat Pitsiviikkoon avaamalla työhuoneidensa ovet tapahtumakävijöille. Avoinna olevien kohteiden tiedot löytyvät Pitsiviikon nettisivuilta ja käsiohjelmasta näyttelyohjelman kohdalta.

Ilmaiskonsertteja Savilanpuiston juhla-alueella Pitsiviikon ohjelmatarjonta on pääosin ilmaista. Keskellä Pitsiviikon tapahtumaaluetta sijaitsevan päälavan ohjelma on tästä hyvä esimerkki. Torstaina 27.7. Savilanpuiston lavalla kuullaan puhallinmusiikkia. Raumalaiset puhallinorkesterit hemmottelevat yleisöä mm. meriaiheisella konsertilla. Illan tähtinä loistavat upeat solistit Piritta Venho ja Mikael Konttinen. Torstain ohjelmassa nähdään myös Pitsimissikilpailu, joka järjestetään tänä vuonna jo 40. kerran. Perjantaina 28.7. Savilanpuistossa esiintyvät mm. Vanha Jengi, Old & Romance, Elias Kaskinen & Päivän Sankarit , Matti Johannes Koivu, Janna sekä Ressu & Jussi.

Runsaasti lastenohjelmaa Lapsille suunnattua ohjelmaa järjestetään Pitsiviikolla joka päivä. Pienet ja vähän isommatkin lapset viihtyvät Vanhan Rauman seikkailuretkillä, tutustuvat museokierrosten aikana kaupungin historiaan ja pääsevät kokeilemaan kädentaitojen työpajoihin vaikka nypläämistä. Koko perheen voimin kannattaa suunnata

lastenkonsertteihin ja -tapahtumiin, joita järjestetään tänä vuonna mm. Rauman taidemuseon pihamaalla. Kaupunkifestivaalin koko lastenohjelmatarjonta löytyy Pitsiviikon nettisivuilta ja käsiohjelmasta Lasten Pitsiviikko -otsikon alta.

Odotettu Mustan pitsin yö 28.7. Mustan pitsin yötä vietetään tänä vuonna perjantaina 28.7. Keskikaupungin kadut täyttävät kansainväliset markkinat, Kalatorilla järjestettävät Käsityöläismarkkinat ja monet muut isommat ja pienemmät tapahtumat ympäri kaupunkia viihdyttävät kaikkia tapahtumakävijöitä.

Kaupunkifestivaalin koko ohjelmaan voi tutustua jo nyt Pitsiviikon nettisivuilla. Tapahtuman ajankohtaisuutisia voi seurata Facebookista. Painettu käsiohjelma tulee jakoon juhannusviikolla palvelupiste Pyyrmaniin ja Vanhalle Raatihuoneelle.

pitsiviikko.fi facebook.com/pitsiviikko

Rauman oppaat ry

RAUMAN OPPAIDEN YLEISÖOPASTUKSET 26.6.–30.7. Ti 13.6. klo 17.30 Nortamo-aiheinen Vanhan Rauman kävelykierros

PITSIVIIKOLLA 22.–30.7.

Lähtö kaupungintalon edestä (Kanalinranta 3). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Su 23.7. klo 15 Naisten jalanjäljillä Vanhassa Raumassa

Tiistaisin klo 17.30 hautausmaakierros Mielenkiintoisten henkilöiden viimeisiä leposijoja, muistomerkkejä ja vanhan hautausmaan tunnelmaa. Lähtö Kordelinin kappelilta (Kaunisjärvenkatu 4). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Keskiviikkoisin klo 17.30 Vanhan Rauman kävelykierros Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Torstaisin klo 17.30 Rooli-/ teemaopastus Vanhassa Raumassa Lähtö kaupungintalon edestä (Kanalinranta 3). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Lauantaisin klo 11, 12 ja 13 Vanhan Rauman non-stop-kävelykierrokset Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Kesto n. 50 min, maksu 5 € käteisenä oppaalle.

Sunnuntaisin klo 11.30 Vanhan Rauman kävelykierros – also in English Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

yleisten opastuskierrosten lisäksi

Kävelykierros, jossa kuullaan tarinoita vaikuttajanaisista kansannaisiin. Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Ma 24.7. klo 14 Rauman keskiaikaiset kirkot Kävelykierros Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioilta Rauman Pyhän Ristin kirkolle. Lähtö Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioilta (Kalatori). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Ma 24.7. klo 16.30 Talot tarinoivat -kierros Kävelykierros Vanhan Rauman talojen ja asukkaiden tarinoiden parissa. Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisenä oppaalle.

Maanantaista lauantaihin 24.–29.7. klo 11, 12 ja 13 Vanhan Rauman non-stop-kävelykierrokset Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Kesto n. 50 min, maksu 5 € käteisenä oppaalle.

Tilatut opastukset: Rauman matkailuneuvonta, p. 02 834 3512

Myyttinen matka pronssikaudelle

Opastettu bussiretki

SAMMALLAHDENMÄELLE torstaisin 6.7.–31.8. Sammallahdenmäellä kierretään oppaan johdolla noin 2 km pituinen reitti, jonka varrelta löytyvät kohteen mielenkiintoisimmat muinaisjäännökset ja tarinat. Maasto on paikoin epätasaista, joten hyvät jalkineet kannattaa varata. Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue sijaitsee noin 25 km päässä Rauman keskustasta, Lapin Kivikylässä. Sammallahdenmäki valittiin UNESCOn maailmanperintölistalle vuonna 1999 ainutlaatuisena todisteena skandinaavisen pronssikulttuurin aikaisesta yhteiskunnasta, lisäksi kohde on huomattava esimerkki skandinaavisen pronssikulttuurin hautaustavoista. Karussa satakuntalaisessa kalliomaisemassa sijaitseva kohde tekee vaikutuksen luonnonmaisemalla, hiljaisuudella ja mystisellä tunnelmallaan. Matkaan lähdetään klo 13 Poroholman lomakeskuksen rantatalon läheisyydestä (Suvitie), klo 13.10 Rauman linja-autoaseman tilausliikennelaiturista (Tehtaankatu 5) ja paluu Rauman linja-autoaseman kautta Poroholman lomakeskukseen viimeistään klo 15.30. Retken hinta on 10 € ja se maksetaan käteisellä bussissa. Hintaan sisältyy linja-autokuljetus ja opastettu kierros.

Investoinnit tuuppaavat

SATAMAA KOHTI KÄRKEÄ

Teksti: Sanni Salonen kuva: Rauman Satama Oy

Vihdoinkin. Meriväylän syventämistä ja konttisataman laajennusta on Rauman satamassa ehditty odotella jo hyvä tovi. – Rauman satama on kuljetusmääriltään Suomen neljänneksi suurin satama ja länsirannikon tärkein konttisatama. Liikennöintimäärät ovat kuitenkin muun maan tavoin polkeneet paikallaan. Taloudellisen laskusuhdanteen lisäksi syynä on ollut näiden kehitysinvestointien viipyminen - kaikkeen kysyntään ei ole pystytty vastaamaan, Rauman sataman toimitusjohtaja Hannu Asumalahti harmittelee. Suurin haaste on ollut konttiliikenteessä – niin konttisataman koossa kuin sen toiminnoissa. Isojen konttisatamien välisessä kilpailussa Rauma on ollut altavastaajana Kotkaan ja Helsinkiin verrattuna. – Nyt rakenteilla oleva ja vuoden lopulla valmistuva konttisataman laajennus korjaa tilanteen. Nykyään lähes tapissaan olevan konttisataman kapasiteetti nousee nykyisestä noin 300 000 kontista yli 500 000 konttiin. Laajennus selkeyttää myös sataman konttiliikennettä, mikä vähentää tavaran turhaa liikuttelua satama-alueella ja mahdollistaa siten myös kilpailukykyisemmän hinnoittelun. Konttiliikenteeseen panostaminen on perusteltua, koska Rauman sataman konttiliikenne on kolminkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Nykyään lähes 40 prosenttia kokonaisliikenteestä kulkee konteissa. Tämän lisäksi Rauman satamalle tunnusomaista on tiivis yhteistyö suomalaisen metsäteollisuuden kanssa. Noin 70 prosenttia satamaliikenteestä nojaa metsäteollisuuteen. – Finanssikriisin aikaan ennustettiin, että metsäteollisuus on auringonlaskun ala. Onneksi emme uskoneet tätä, Asumalahti miettii.

Meriväylän syventäminen tuplaa lastauskapasiteetin

- Sataman kehittämisessä tarvitaan herkkää korvaa myös jatkossa, muistuttaa Rauman sataman toimitusjohtaja Hannu Asumalahti. 8

Konttisataman rakennusinvestoinnin lisäksi sataman kilpailukyky paranee syväväylän ruoppauksen myötä. Lokakuun lopulla sataman kulkusyvyys kasvaa nykyisestä 10 metristä 12 metriin. – Kaksi metriä voi kuulostaa pieneltä, mutta se kaksinkertaistaa laivojen lastaus-

”Kaksi metriä voi kuulostaa pieneltä, mutta se kaksinkertaistaa laivojen lastauskapasiteetin: nykyisin lastia voi olla 20 000 tonnia, mutta syvemmän väylän ansiosta peräti 40 000 tonnia”.

kapasiteetin: nykyisin lastia voi olla 20 000 tonnia, mutta syvemmän väylän ansiosta peräti 40 000 tonnia, Hannu Asumalahti laskee. Rauman sataman kilpailuvaltteja on myös linjaliikenteen monipuolinen tarjonta. Laivoja lähtee Raumalta niin USA:n itärannikolle, Keski-Eurooppaan kuin Aasiaankin. Sataman kustannustaso on myös jonkun verran alhaisempi kuin kilpailijoilla. Myös sataman yhtiöittäminen vuoden 2014 lopussa toi selkeyttä kansainväliseen kaupankäyntiin – ja lisäsi myös kaupungin saamia vuokra- ja korkotuloja noin 2,8 miljoonasta noin 4,5 miljoonaan vuodessa. Jotta kisassa pärjätään myös tulevaisuudessa, sataman kehittämisessä tarvitaan herkkää korvaa. – Pitää kuulostella sekä asiakkaiden toiveita että kansainvälisen meriliikenteen trendejä, Asumalahti linjaa.

Valtatie 8 suurimpana murheena Vaikka Rauman satama on valtakunnallinen toimija, sen merkitys kaupungin omalle elinkeinoelämälle on olennainen. Oma satama on keskeinen tekijä esimerkiksi metsäteollisuudelle.

– Satama on kilpailuvaltti, ja tiedän useampia hankkeita, jossa se näyttelee isoa roolia. Ja hyvä on muistaa myös sataman työllistävä vaikutus: tällä hetkellä noin 900 saa sieltä elantonsa. Sataman toimintaedellytyksien parantaminen ei ole pelkästään sataman omissa käsissä. Ihan ratkaisevaa on maayhteyksien toimivuus. Rautatieyhteydet ovat tällä hetkellä kunnossa, mutta valtatie 12 ja 8 ovat olleet jo pidemmän aikaa murheenkryyninä. – Onneksi valtatie 12:ta aletaan nyt kunnostaa, mutta 8-tie on edelleen pullonkaula. Viiden muun sataman kanssa pyrimme vaikuttamaan siihen, että tieosuus Turusta Poriin saataisiin vihdoinkin kuntoon. Kaikkein paras vaihtoehto olisi, jos tie muutettaisiin nelikaistaiseksi. Teemme työtä hartiavoimin, jotta hanke saataisiin seuraavaan hallitusohjelmaan, Asumalahti kertoo. Kehitettävää satama-alueellakin riittää meriväylän syventämisen ja konttisataman laajentamisen jälkeenkin. Lähivuosina tulisi ratkaista kantasataman laajennus Petäjäkseen ja vielä kymmenen vuoden sisällä katseet käännetään Järviluotoon, johon on suunnitteilla sataman toinen laajennusalue.

Näin Rauman satama panostaa tulevaisuuteen: • Väyläsyvennys 10 m -> 12 m • Konttiterminaalin laajennus ja syvennys • Petäjäksen irtolastilaiturin syvennys & pidennys • Laitsaaren roro-laiturin peruskorjaus • Kemikaalilaituri 2:n syvennys ja peruskorjaus • Uusia kenttäalueita

Miksi investoidaan? • Palvellaan sataman asiakkaita ja käyttäjiä nykyistä paremmin • Vahvistetaan Suomen ulkomaakaupan kilpailukykyä • Mahdollistetaan sataman nykyiset tavaramäärät • Parannetaan sataman kilpailukykyä kuljetusmarkkinoilla Tutustu sataman toimintaan:

www.portofrauma.com

Opettajaksi Namibiaan

SEMINAARINMÄELTÄ Teksti: Sini Gahmberg kuvat: Minna Paananen

Seminaarinmäkeä on jo muutaman kuukauden ajan piristänyt reilut parisenkymmentä namibialaisopiskelijaa, jotka suorittavat kolmessa vuodessa Bolognan prosessin mukaisen suomalaisen kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon. Kaksi ensimmäistä vuotta he opiskelevat Raumalla ja kolmannen vuoden opetusharjoittelun he suorittavat Namibiassa. Harva raumalainen on kuitenkaan tiedostanut opiskelijoiden Raumalla olon merkityksen sekä Suomen että Namibian kannalta.

Ensimmäinen tutkintokoulutusvientihanke koko Suomessa – Merkittäväksi hankkeen tekee se, että namibialaisten kandidaattikoulutus on ensimmäinen tutkintoon johtava koulutusvientihanke sekä Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen yhteenliittymälle Finland Universitylle, joka teki koulutussopimuksen Namibian valtion stipendirahaston (NSFAF) kanssa, sekä koko Suomelle, koulutusjohtaja Päivi Granö Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksiköstä kertoo. Opiskelijat Brendan Bambton, Unique Esingue, Maike Mohr ja Sarah-Visto Hango ovat samaa mieltä koulutushankkeen merkittävyydestä heille itselleen ja kotimaalleen. Koulutus on vaativa, sillä

he suorittavat paljon opintoja verrattain lyhyessä ajassa – myös kesällä. Siltikin he ovat erittäin tyytyväisiä tullessaan valituiksi ohjelmaan.

parempi huomiointi itse opetuksessa, Esingue ja Hango kertovat.

– Namibiassa opettajan ammatti ei ole niin arvostettu kuin Suomessa eikä opettajilla kotimaassa välttämättä ole samanlaista intohimoa opettamiseen tai monipuolisten opetusmenetelmien valintaan kuin Suomessa. Koemme, että tämä koulutus antaa meille valmiudet muuttaa namibialaista koulutusjärjestelmää pienin askelin positiivisempaan suuntaan, he kertovat.

– Suomessa erityisoppilaiden huomiointi on hyvää, ja toivon, että voin kehittää tätä kotiin palattuani , Mohr kertoo. Bambton haluaa kannustaa oppilaita itsenäisempään teoriapohjaiseen opiskeluun ja kehittää opetusmenetelmien käyttöä kotimaansa opetuksessa.

Konkretiaa kotiinviemisinä jo kolmen kuukauden jälkeen Reilut parisenkymmentä lahjakasta opiskelijaa on valittu ohjelmaan eri puolilta Namibiaa. Valmistuttuaan he jakavat tietotaitonsa kotiseudullensa. Kolmen kuukauden opiskeluiden jälkeen nelikko on jo poiminut työkalupakkiinsa kasvatustieteen käytäntöjä. – Kasvatustieteen opiskelut ovat avanneet uusia näkökulmia opettamiseen. Opiskeluun kuuluvia havainnointeja olemme suorittaneet raumalaisissa kouluissa. Yksi konkreettinen esimerkki namibialaisen koulutusjärjestelmän kehittämisestä on lasten asettaminen opetuksen keskiöön ja heidän tarpeidensa

Oppilaskeskeisyyden allekirjoittavat myös Mohr ja Bambton.

– Namibiassa oppilaita ei juuri haasteta, vaan opetus on luennointia. Suomessa oppilas voi usein valita työ- ja esitystavan perehdytettävään aihepiiriin, Bambton sanoo.

Hyvä fiilis Raumalla asumisesta Vaikka koti-ikävä välillä vaivaa, opiskelijat kokevat olevansa tervetulleita Raumalle. – Saavuimme ystävänpäivän iltana, jolloin oli pimeää ja hiljaista. Meitä oltiin selvästi odotettu ja iltamyöhällä vastassa. Asuntomme kalustettiin vapaaehtoisten voimin hyväkuntoisilla tavaroilla ja kalusteilla. Helmikuun pakkasilla saimme myös talvivaatteita lahjoituksena, he kiittävät. Ensivaikutelma Raumasta on siisti. – Paikalliset ovat olleet todella ystävällisiä, vaikka suomalaiset ovatkin ujoja

eivätkä puhu kovin paljoa. Merkillepantavaa on puhtaus. Maassa ei ole roskia tai pulloja, ja ihmiset jopa keräävät niitä roskiksiin kävelylenkillään, he toteavat. Heillä jokaisella on oma opiskelija-tutor, joka on auttanut monissa opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyvissä asioissa. Tutorit löysivät heille edulliset pyörät, jotka

helpottavat liikkumista arjessa. Sopeutumista raumalaiseen yhteisöön ovat silottaneet paikalliset harrastusseurat, seurakunta ja muut tukijat Rauman kaupungista alkaen. – Erityiskiitos vapaaehtoisille tukiperheille, jotka ovat tutustuttaneet nuoria suomalaiseen yhteiskuntaan esimerkiksi

kutsumalla kylään, viemällä mökille tai ottamalla mukaan Turun reissulle, Granö sanoo. Tukiperheitä kaivataan edelleen lisää, joten tukiperhetoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä koulutusjohtaja Päivi Granöön (paivi.grano@utu.fi).

Sarah-Visto Hango, Brendan Bambton, Unique Esingue ja Maike Mohr ovat kiitollisia siitä, että pääsivät opiskelemaan Raumalle. – Opiskeluissa on paljon työtä ja haasteita, mutta hyvä yhteishenki auttaa. Lehtorimme ovat myös ystävällisiä, he kertovat.

PALVELUPISTE PYYRMAN

uudistui

Teksti: Mari Soilukari kuva: Kristiina Lehtonen

Entisessä palokunnantalossa, vanhassa kaupungintalossa istuu joukko hymyileviä palvelun ammattilaisia. Kaupungin palvelupiste Pyyrman sai seinän takaa lisätilaa, kun kauppakamari muutti muualle. Käynti asiakaspalveluun on nyt Valtakadun puoleisesta ovesta, josta joskus aikoinaan paloautot lähtivät vauhdilla. Touhu kaupungintalon alakerrassa on toki rauhallisempaa kuin palokunta-aikana, mutta vipinää piisaa asiakaspalvelijoillakin joskus jopa tulipalokiireeksi saakka, nauravat palvelupisteen naiset. Matkailuneuvonta, palveluneuvonta ja pysäköinnintarkastajan vastaanottopiste yhdistyivät samalle palvelutiskille, joten kaupungin asiakaspalvelu on entistä helpommin tavoitettavissa.

Tiloissa toimii nykyisin myös kaupungin vuokravälitystä hoitava isännöintitoimisto, jonne käynti on kanalinpuoleisesta ovesta. Uusia palveluja on luvassa vielä tämän kesän aikana. Muutama kuukausi on uudistetuissa tiloissa vierähtänyt ja avajaisia vietettiin 18.4 Rauma-teemalla. Monet tulivat uteliaina katsomaan, miltä vanhalla paloasemalla näyttää ja tokihan muutosta on tapahtunut. Mutta ikkunoiden muoto muistuttaa vanhoista palokunnan ovista ja käskynjakosyvennys on omalla kohdallaan toimien nykyisin asiakkaiden odotustilana. Palveluita on laidasta laitaan, siis tervetuloa hoitamaan kaupungin palveluihin ja toimintaan liittyviä asioita palvelupiste Pyyrmaniin!

PALVELUPISTE PYYRMAN AVOINNA ma, ke, to 9-16 ti 9-17, pe 9-15 PALVELUPISTEEN PALVELUT: • Neuvonta ja ohjaus • Matkailuneuvonta • Kaupungin isännöintitoimisto: vuokra-asuntojen välitys • Lomakepalvelu • Kaupungin avustusten hakemuslomakkeet ja hakemusten vastaanotto • Laskujen maksaminen (saajana Rauman kaupunki), kassapalvelut • Kulttuuritilojen vuokraus • Ilmoittautumiset kaupungin järjestämiin tapahtumiin tai retkiin • Lipunmyynti • Kaupungin kuntosalien avainpantit ja vuosimaksut

Pyyrmanissa palvelevat mm. Sanna Rantala (vas.), Mari Soilukari, Tiina Koskela, Katri Holmala ja Jenna Ylipuranen.

RAUMAN KAUPUNGIN LÄÄKÄRI-, HAMMASLÄÄKÄRI- JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT KESÄLLÄ 2017 KIIREVASTAANOTTO (pääterveysasema) joka päivä (ma–su) klo 7.30–22.00, p. 02 835 2670

SUUN TERVEYDENHUOLTO Toiminta keskitetään keskushammashoitolaan, p. 02 835 2820:

KIIREETÖN LÄÄKÄRIN TAI HOITAJAN VASTAANOTTO p. 02 835 2400

• Nanun hammashoitolan osalta 10.–30.7.

• Pääterveysasemalla lääkärien ja hoitajien vastaanotot toimivat pääasiassa normaalisti, myös kroonisten sairauksien hoito. • Vastaanotot järjestetään keskitetysti pääterveysasemalla Lapin terveysaseman osalta 19.6.–13.8. ja Kodisjoen terveysaseman osalta 19.6.–9.8.

• Lapin hammashoitolan osalta 19.6.–13.8.

• Pyynpään hammashoitolan osalta 17.7.–13.8. ELÄINLÄÄKÄRIEN VASTAANOTOT Toimivat normaalisti koko kesän.

RAUMAN ALUESAIRAALA • Leikkausosasto, päiväkirurgia, korvapoliklinikka ja gynekologian poliklinikka ovat suljettuina 3.7.–6.8. • Kirurgian poliklinikka on suljettuna 10.7.–30.7. • Lasten ja nuorten poliklinikka on suljettuna 3.7.–30.7. • Geriatrian poliklinikka on suljettuna 3.7.–30.7. • Sisätautipoliklinikka toimii koko kesän, endoskopia on suljettuna 14.–27.8.

Palvelutori on suljettuna 24.7–20.8. Ikäihmisten neuvonta-asioissa voi tänä aikana olla yhteydessä Palveluohjaus ja neuvontanumeroon, p. 040 833 0802. Kulttuurikaveripyynnöt: 24.–30.7. p. 044 403 6271 31.7.–20.8. p. 044 793 5261

• Osastot RC2 sekä T1 ja T2 ovat auki. koko kesän.

RAUMA LUKUINA

250

Rauman kaupungilla on kunnossapidettävänä 250 km kestopäällystettyjä katuja ja 40 km sorakatuja.

81 %

Kaupunkialueella olevista kevyen liikenteen väylistä Rauman kaupunki pitää kunnossa 81 prosenttia. Kestopäällystettyä kevyen liikenteen väylää on 110 km ja sorapintaista 19 km.

3 000 000

Talousvettä pumpataan verkostoon raumalaisten käytettäväksi noin 3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jätevettä johdetaan yhteis- puhdistamoon noin 4 miljoonaa kuutiota vuodessa.

12 500

Rauman kaupunkialueella on noin 12 500 katuvaloa. Valaistua katua ja tietä on yhteensä noin 440 km.

Rauman 575-juhlavuoden innoittamina julkaisemme jokaisessa tänä vuonna ilmestyvässä lehdessä Rauman historiasta kertovan jutun.

Rauma 1600- ja 1700-luvuilla

KAUPUNKI KASVOI JA KEHITTYI Teksti: Leena Rautavuori ja 1700-luvun osalta Hanna-Leena Salminen

1600-luku oli Raumalla koettelemusten vuosisata. Rauman seutu kärsi Ruotsin suurvalta-aikana käymistä sodista, ja suuret tulipalot vuosina 1640 ja 1682 pahensivat tilannetta. Sodat köyhdyttivät porvareita, mikä näkyi Raumalla 1670-luvulla talojen autioitumisena ja veronmaksukyvyttömyytenä. Vuosisata päättyi suuriin nälkävuosiin 1695–1697. Kaupunki kuitenkin kasvoi, ja merenkulku ja kaupankäynti piristyivät. Lajon kylän ja Talonpojan pään eli Rauman kylän liittäminen kaupungin alueeseen 1607 kasvatti talojen ja asukasluvun määrää. 1620-luvulla kaupungin ympärille rakennettu tulliaita sääteli kaupungin asutusta ja rajoitti alueen kasvua. Tulliportilla kerättiin torille myymään tulevilta maalaisilta tullimaksu, jota nimitettiin pikkutulliksi.

Kaupunkikuva 1600-luvulla Porvareiden talot sijaitsivat torikeskustan ympärillä samojen pitkittäiskatujen varsilla, jotka ovat käytössä nykyäänkin. Poikkikadut olivat kapeita kujia. 1660-luvulla Isokirkkokadulle tuotiin huomattavat määrät hiekkaa ja kiviä kunnostustöitä varten. Jokaisen talo-

Jokaisen talonomistajan tuli kunnostaa katua kolme kyynärää talon seinästä lukien. nomistajan tuli kunnostaa katua kolme kyynärää talon seinästä lukien. Samoihin aikoihin kunnostettiin ja levitettiin silloista Torikatua, nykyistä Kuninkaankatua, torilta satamaan päin. Pappilankadulla sijaitsevan Sonkin talon katuosuus oli kivettynä jo 1640-luvulla. 1600-luvulla talojen tontit olivat melko avaria ja tonttien väliin mahtui kaalimaita ja hiukan peltomaatakin. Tontteja jaettiin perillisten kesken, ja

vähitellen kaalimaista alkoi olla pulaa. Talojen rakennukset reunustivat tonttia ja muodostivat umpipihan tontin keskelle. Avoimeen osaan rakennettiin aita naapuria tai katua vastaan. Kadulle johti portti, jonka isäntä lukitsi iltaisin. Valtiovalta kiinnitti jo 1600-luvulla huomiota siisteyteen ja kehotti talonomistajia siirtämään tunkionsa ja humalistonsa pihojen takaosiin pois katujen varsilta.

tupapohjaisia, tulisijoilla ja leivinuuneilla varustettuja. Perukirjoissa mainitaan erikseen tulisijoihin kuuluvat pellit ja rakennusten ikkunat.

Tulipalot tuhosivat kaupunkia

1700-luku oli sotien vuosisata

Rauman kaupungissa oli 1600-luvulla kaksi suurta tulipaloa. Perimätiedon mukaan vappuaattona 1640 paloi Pyhän Kolminaisuuden kirkko ja kolmasosa kaupunkia.

Kaljan maustamista varten takassa riippuvan padan lähelle oli kerätty katajan oksia, joihin lensi kipinä takasta. Vuoden 1682 kaupunkipalo alkoi juhannusaattona torin nurkalta Punglan talosta, jossa valmistettiin juhannuskaljaa. Kaljan maustamista varten takassa riippuvan padan lähelle oli kerätty katajan oksia, joihin lensi kipinä takasta. Kipinöistä lähti liikkeelle iso roihu, joka poltti koko kaupungin – 144 taloa – ja Pyhän Ristin kirkon katon. Palon jälkeen kaupunki oli vapautettu veronmaksusta kolmen vuoden ajan.

Perukirjat kertovat talojen sisustuksesta 1600-luvulta on säilynyt muutamien talojen perukirjoja. Ne koskevat varakkaimpia henkilöitä, joten keskimääräistä varustetasoa ei niiden perusteella voi arvioida. Varakkaimmat talot olivat jo pari-

Tulisijat olivat melko yleisiä, koska 1600luvun alusta joka kevät raastuvankokouksessa valittiin kaksi miestä purkamaan vanhat savupiiput ja huonokuntoiset katot. Isännille jäi tehtäväksi uusien rakentaminen.

1700-luku alkoi Raumalla sodan ja venäläismiehityksen, niin kutsutun isonvihan merkeissä. Ennen vuosisadan puoliväliä koettiin toinen lyhyempi miehityskausi eli pikkuviha. Ajanjakson voi katsoa päättyvän viimeiseen venäläismiehitykseen, jonka jälkeen 1809 Suomesta tuli osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa. Kaupungin suurin vaurastumisen este oli se, ettei merikaupunki edelleenkään saanut laajoja ulkomaankauppaoikeuksia. Itämeren maihin sai viedä puutavaraa ja -astioita, tuoda sai vain suolaa. Vilkkainta kaupankäynti oli Tukholmaan.

Kaupungin hallinto ja raatihuone Vuonna 1727 kaupungin hallinto muuttui niin, että kaupungin vanhimmat ja maistraatti hoitivat yhdessä juoksevia asioita. Kaupungin vanhimmat olivat porvareiden keskuudesta valittuja edustajia, joiden lukumääräksi vakiintui Raumalla 12.

Raatiin valittiin vain arvovaltaisimmat porvarit, jotka useasti olivat koulutettuja ja maailmaa nähneitä miehiä.

Monen talon alla oli luonnonkivistä tai tiilistä muurattu holvattu kellari. Kellarit säilyivät tulipaloissa hyvin. Kuvassa Wälmlän talon kellari.

1600- ja 1700-luvun taitteesta peräisin oleva kartta, jossa näkyy vuonna 1627 valmistuneen tulliaidan sijainti. Kartan muokkaus Jake Sallinen

Maistraatti koostui pormestarista ja raatimiehistä, joita oli yhteensä neljä. Raatiin valittiin vain arvovaltaisimmat porvarit, jotka useasti olivat koulutettuja ja maailmaa nähneitä miehiä. Myös pormestarin valinnassa painoi aikaisempaa enemmän koulutus ja kokemus. Suurin osa Rauman 1700-luvun pormestareista tulikin kaupungin ulkopuolelta. Entisiä luottamustehtäviä muutettiin yhä enemmän palkkaviroiksi. Rauman raatihuone mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1647. Rakennus sijaitsi todennäköisesti Raatihuoneentorin eli nykyisen kauppatorin varrella. Silloinen raatihuone tuhoutui vuoden 1682 palossa. Tarkempia tietoja on olemassa 1680-luvulla valmistuneesta kaksikerroksisesta raatihuonerakennuksesta, joka kärsi runsaita vaurioita isonvihan aikana ja jota jouduttiin korjaamaan useaan otteeseen. Lämmitystä ei saatu toimivaksi moneen vuoteen eikä raati voinut talvisin kokoontua raatisalissa. Kokouksia pidettiin sekä Punglan että Rautlan taloissa. Laki kuitenkin määräsi, että raastuvanoikeuden kokoukset tulee pitää raastuvassa, jossa kaikki kaupungin viralliset asiakirjat säilytettiin. Rauman silloinen pormestari

Rauman komea barokkityylinen raatihuone valmistui 1776. Sidberg saikin moitteita kokousten pitämisestä muualla. Uudelle raatihuonerakennukselle oli siis tarve. Ennen töiden aloittamista keskusteltiin kiivaasti siitä, rakennetaanko uusi raatihuone puusta vai kivestä. Kun maaherrakin hyväksyi vuonna 1775 kivisen, tornilla varustetun rakennuksen Rauman uudeksi raatihuoneeksi, rakennustyöt alkoivat välittömästi. Rauman komea barokkityylinen raatihuone valmistui 1776. Rakennus on upea esimerkki aikansa arkkitehtuurista ja toinen Suomessa jäljellä olevista 1700-luvun raatihuoneista. Vuodelta 1756 on säilynyt mittaukseen perustuva kaupunkikartta Raumasta. Karttaan on merkitty tonttien omistajat. 1700-luvun puolivälissä Raumalla oli taloja ja tontteja 191, mikä oli noin 40 enemmän kuin vuosisadan alussa. Vuonna 1800 asuttuja taloja oli 253, joten kaupungin väkiluku jatkoi tasaista kasvuaan.

1770-luvulta on säilynyt ensimmäinen silminnäkijäkuvaus Rauman ulkoasusta ja rakennustavasta. Yhtään piirustusta tai maalausta ei tämän ajan kaupungista tiedetä säilyneen. Historioitsija Sven Mellenius kuvaa kaupunkia väitöskirjassaan:

”

Heti kaupunkiin saapuessamme huomaamme sen yksinkertaisista ja epäsäännöllisesti rakennetuista taloista, että kaupunki on melko vanha. Emme näe sillä viivasuoria katuja emmekä säännöllisiä kortteleita, jotka ovat uudemman ajan aikaansaannoksia ja sen maun mukaisia, vaan kaupunkilaiset ovat rakentaneet talonsa joko sattuman varaan tai kuinka kullekin on kulloinkin ollut mukavinta. Kaupungissa ei ole suuria, monikerroksisia taloja eikä kivestä tai tiilestä rakennettuja rakennuksia muita kuin kirkko; sillä useimpien kaupunkilaisten pienet varat ovat pakoittaneet heidät tyytymään keskikokoisiin taloihin, mutta niillä on niiden rakennustaiteellisesta karuudesta huolimatta kuitenkin se luonnon suoma etu, että näköala on sekä maaseudulle että merelle päin vapaa ja kaunis.

”

PORTMATE-HANKE

Matkailupäällikkö Irene Villanen (vas.) PortMate – hankkeen partneritapaamisessa huhtikuussa Ahvenanmaalla.

tuo parannuksia Rauman pienvenesatamille Teksti: Kristiina Lehtonen kuvat: SAMK

Puhdasta vettä ja valaistusta.

Rauma on lähtenyt mukaan pienvenesatamien kehittämishankkeeseen yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Kansainvälisessä hankkeessa ovat mukana myös Gävle ja Söderhamn Ruotsista sekä Sottungan ja Kökarin alueet Ahvenanmaalta. Hankkeen idea on jakaa hyviä käytänteitä satamien kesken ja parantaa palveluita ja turvallisuutta. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota pienvenesatamien ympäristöystävällisyyteen, sanoo Rauman päässä hankkeen projektipäällikön tehtäviä hoitava Irene Villanen. Matkailupäällikkö Villanen toimii myös Rauman ja hankkeen välisenä yhteyshenkilönä.

PortMate hankkeen kokonaisbudjetti on lähes kolme miljoonaa euroa. Rauman osuus siitä on runsas 500 000 euroa. Irene Villanen vakuuttaa, että hanke on Raumalle edullinen, sillä siihen saadaan tukea Central Baltic ohjelmasta ja kansallisista lähteistä yhteensä 92,5 prosenttia. Rauman omarahoitusosuudeksi jää vain 7,5 prosenttia eli yhteensä noin 40 000 euroa vuosille 2016-2019. Mutta mitä konkreettista hyvää Rauman pienvenesatamiin on tulossa vai kuluvatko rahat hankkeen pyörittämiseen? - Kyllä tässä ihan oikeita ja konkreettia asioita ollaan valmistelemassa, toteaa Villanen. Tänä vuonna esimerkiksi Kylmäpihlajaan on suunnitteilla käyttöveden puhdistusjärjestelmä, Syväraumanlahden laitureille led-valaistus, Kuuskajaskariin käymäläjätteen tyhjennyslautta ja pelastusvälinesettejä kaikkiin mukana oleviin satamiin. Investointien lisäksi saadaan osaamista turvallisuus- ja ympäristöasioissa. Tällainen tietojen ja osaamisen vaihto sopii erinomaisesti Rauman kaltaiselle Hinku-kunnalle. Jätevesiratkaisujen lisäksi esillä ovat olleet esimerkiksi aurinkopaneelit energiatuotannossa. Turvallisuuden parantamiseksi tehdään esimerkiksi ohjevideoita satamaan saapumisesta ja sata-

masta lähdöstä. Markkinointivideoitakin suunnitellaan, mutta markkinointi ei ole hankkeen pääasia, sanoo matkailupäällikkö Irene Villanen.

Osallistu sinäkin PORTMATE –SAILING -kilpailuun 1) Mene PortMate –satamaan (Raumalla: Kylmäpihlaja, Kuuska- jaskari, Syväraumanlahti, Petäjäs, Poroholma) 2) Ota kuva ihanimmasta ja mieleen painuvimmasta hetkestäsi Port Mate –satamassa. 3 ) Lisää kuvaan sijainti ja pieni kuvaus tapahtumasta 4) Julkaise Instagramissa tai Face bookissa ja käytä #PortMate Kuvien pitää olla julkaisukelpoisia täysin oikeuksin. Osallistumisajankohta 1.6.–31.8.2017. Voittaja julkaistaan 15.9.2017 Facebookissa ja Instagramissa.

Rauman Lyseon lukion Raumlaine ja meri -hanke on osa Opetushallituksen Uusi lukio – Uskalla kokeilla -hanketta.

Raumlaine ja meri -hanke

MERELLISYYS NÄKYY MYÖS LUKIOSSA Teksti: Raija Lehtorinne Kuvat: Tuula Kuusela ja Teemu Santanen

Rauman Lyseon lukio osallistuu Raumlaine ja meri -hankkeella valtakunnalliseen lukiokoulutusta uudistavaan opetuskokeiluun. Raumalla hankkeen tavoitteina ovat lukion ja korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittäminen sekä työelämän ja oppilaitosten välisten rajojen ylittäminen. Raumalaista erityisosaamista hyödyntävien teemakurssien aiheita ovat merenkulun käytännön taidot, merenkulun tekniikka ja meriteollisuus, meri ja muotoilu sekä Itämeri.

Meriteknologia ja 3D-suunnittelu tutuiksi – Ensimmäistä kertaa järjestetty meriteknologiaan ja 3D-suunnitteluun suunnattu teemakurssi kokosi yhteen 15 teknologiasta innostunutta opiskelijaa lukion eri vuosikursseilta, opettajat Krista Aarlahti ja Mari-Anna Niemi toteavat. Opiskelijat vierailivat Rauman meriteollisuusyrityksissä ja tutustuivat muun muassa laivojen komponenttien 3D-suunnitteluun. Suurta kiinnostusta herättivät myös simulaatiomallit, joilla kuvataan miehittämättömien laivojen operointia tulevaisuudessa.

Kurssilla keskityttiin arkipäivän osaamiseen ja käytännönläheisiin asioihin. Tavoitteena oli opiskelijoiden kiinnostuksen lisääminen matemaattisten aineiden ja tekniikan opiskeluun.

Muotoilukurssiin osallistui 55 opiskelijaa, jotka työskentelivät pienemmissä ryhmissä. Jokaisessa ryhmässä oli sekä käsityökasvatuksen opiskelijoita että lukiolaisia.

– Alan osaajista on tällä seudulla huutava pula, joten yhdessä yhteistyöyritysten ja -oppilaitosten kanssa halusimme muistuttaa kurssilaisia paikallisten yritysten tarjoamista hyvistä työllistymismahdollisuuksista, opettajat kertovat.

Opastettu kierros merimuseossa johdatti kurssilaiset merenkulun ja erityisesti purjelaivakauden maailmaan. Tehtäväkseen opiskelijat saivat meriaiheisen käsityötuotteen suunnittelun. Tuotteen tuli soveltua merimuseon tuotevalikoimaan ja sarjatuotantoon.

Teemakurssilla tehtiin myös oppilaitosrajoja ylittävää yhteistyötä. Opiskelijat tutustuivat Satakunnan ammattikorkeakoulussa konetekniikan ja tuotantotalouden insinööriopintoihin ja suunnittelivat itse oman 3D-tulosteen.

– Tuotesuunnitteluprojektissa kurssilaiset tutustuivat luovaan, muotoilijoiden käyttämään ajattelutapaan. Käsityökasvatuksen opiskelijat olivat mestareita käsittelemään laitteita ja materiaaleja. Yhdessä kekseliäiden ja taitavien lukiolaisten kanssa syntyi tuotesuunnittelua, innovaatioita, oikeaa tekemistä ja vakuuttavia lopputuloksia, Tuula Kuusela toteaa.

Muotoilu synnytti merellisiä innovaatioita – Lukuvuoden aikana koettiin monia innostavia hetkiä, kun Meri ja muotoilu -teemakurssilaiset pääsivät suunnittelemaan merellisiä tuotteita yhdessä Rauman OKL:n käsityökasvatuksen opiskelijoiden, opettajien ja Rauman merimuseon väen kanssa, kuvataideopettaja Tuula Kuusela kertoo.

Muotoilukurssilla valmistui muun muassa pullolyhtyjä, taskukelloja, kahvikuppitarjottimia, purjekangaskasseja, maustemyllyjä sekä säädettäviä selviytymispakkauksia.

Mukana Raumlaine ja meri -hankkeessa ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston opettajainkoulutuslaitoksen Rauman yksikkö, Steerprop Oy, Rolls Royce Oy, Rauman meripartiolaiset/Myrskypojat, Rauman Purjehdusseura, Rauman Merimuseo, Teknologiateollisuus ry, Meriteollisuus ry ja Meriliitto ry.

s ani Org

Ent

istä

em par

aat

di ouu

s stu Lastensuojelutyön päällikkö Johanna Ylikoski (vas.), etsivä nuorisotyöntekijä Rea Poikonen ja nuorisopäällikkö Anja Hämäläinen ovat kehittäneet lasten, nuorten ja heidän perheidensä uutta palvelumallia, jossa koko verkosto toimii yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. He kannustavat raumalaisia ottamaan lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa työskenteleviin yhteyttä ja kertomaan havainnoistaan.

Uusi palveluverkosto mahdollistaa

LASTEN JA NUORTEN TEHOKKAAT PALVELUT Teksti: Sini Gahmberg kuva: Kalle Aaltonen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut paranevat entisestään tänä keväänä. Lastensuojelutyön päällikkö Johanna Ylikoski, nuorisopäällikkö Anja Hämäläinen ja etsivä nuorisotyöntekijä Rea Poikonen ovat innostuneita, sillä pitkään kehitetty lasten, nuorten ja perheiden uusi ohjaus- ja palveluverkosto on juuri aloittamassa toimintaansa. – Palveluverkosto takaa raumalaisille lapsille, nuorille ja heidän perheillensä entistä laaja-alaisempaa, oikeampaa ja nopeampaa palvelua siten, että koko verkosto toimii lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, Hämäläinen kiteyttää. - Tähän päästään yhteisten tavoitteiden ja yhdessä tekemisen avulla, jolloin koko verkoston tiedonkulku ja hyvien käytäntöjen luominen on tehokkaampaa sekä toimintatavat yhtenäistyvät, Poikonen jatkaa. Toiminnan pääpaino on ennaltaehkäisevän työn vahvistamisessa. – Alalla on valtakunnallisesti puhuttu rakenteellisesta välinpitämättömyydestä eli tunnistetaan ongelmia, mutta niihin ei puututa syystä tai toisesta. Huolipuhetta on lasten ja nuorten hyvinvoinnista paljon, mutta päätöksiä niiden vähentämiseksi vähän. Verkoston toimiessa samaan suuntaan ja yhteisten tavoitteiden eteen, lapsen tai nuoren ongelmiin voidaan puuttua nopeasti ja tietoa lasten ja perheiden tuen tarpeista saadaan välitettyä päättäjille, Ylikoski sanoo.

Perhekeskus malliesimerkki hyvästä yhteistyöstä Nortamonkadun perhekeskus on tuttu kaikille kaupungin lapsiperheille. Sen verkostoyhteistyö mahdollistaa lasten ja nuorten laaja-alaiset palvelut saman katon alla. Perhekeskuksen verkostotyöryhmässä toimii asiantuntijoita perhekeskuksen edustuksen lisäksi varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, lastensuojelusta, liikuntapalveluista,

nuorisopalveluista, SPR:stä ja Rauman seurakunnasta. Ryhmän tehtävänä on vahvistaa perhekeskuksen, varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistoimintaa sekä ennaltaehkäiseviä palveluita. - Kun neuvolassa tai koulussa huomataan lasten ylipainoisuutta, liikuntapalveluiden asiantuntijat voivat järjestää yhdessä raumalaisten liikuntaseurojen kanssa lapsille liikunnallisen erityisryhmän. Samalla tavoin puhelinsoiton päässä on erilaisten kerhoryhmien organisoinnin käynnistäminen, mikäli selkeä tarve kerholle on, Hämäläinen sanoo. - Hyvänä esimerkkinä yhteisistä tavoitteista ja yhdessä tekemisestä on päihdeklinikan sairaanhoitajan työpäivä viikossa perhekeskuksessa. Nuorelle palvelua tarjotaan saman katon alla, eikä häntä lähetetä muualle. Yhdessä työskentelyn etuna kaikkien tietotaito kasvaa ja yhteistyö on helppoa, Ylikoski sanoo.

Yksittäisistä palveluista palvelukokonaisuuteen Uuden ohjaus- ja palveluverkostomallin kehitys lähti tarpeesta. – Raumalla on ollut pitkään monialaista ja hyvää toimintaa. Haasteena on ollut kuitenkin muun muassa se, että eri työryhmissä tehtiin samoja asioita eikä tieto kulkenut. Uuden mallin luomisella halusimme tehostaa johtamista, karsia päällekkäisyyksiä, tunnistaa puuttuvat palvelut ja lisätä tiedonkulkua eri organisaatioiden välillä, opinnäytetyötä ohjaus- ja palvelumallista SAMK:iin tehnyt Poikonen sanoo. Ohjaus- ja palveluverkostossa ratkotaan monenlaisia lapsiin ja nuoriin liittyviä asioita vauvasta lähes kolmikymppisiin nuoriin aikuisiin. Verkostossa on ammatillisesti laaja-alaisia työryhmiä, jotka käsittelevät oppilaitoskohtaisia yhteisöllisiä oppilashuoltoasioita, perhekeskukseen liittyviä palveluita, hyvinvointia ja ehkäisevää päihdetyötä, maahanmuuttoa, opiskeluhuoltoa ja nuorten koulutusta ja

työllisyyttä. Näiden ryhmien tuottamia tietoja kokoaa lasten, nuorten ja perheiden ohjausryhmä, joka luo yhteiset tavoitteet ja strategian. – Kaupunkilaiset voivat osallistua ja tuoda havaitsemiaan asioita ja kehitysideoita verkoston tietoon sekä työryhmien käsittelyyn ja päätöksentekoon. Kehitysideoita lasten ja nuorten palveluverkostosta voi lähettää sähköpostitse rea.poikonen@rauma.fi, Poikonen kannustaa. Verkoston kehitystyötä ja Rauman kaupungin organisaatiouudistusta on tehty samanaikaisesti, mikä on tuonut hyvää synergiaa. Lasten ja nuorten palveluverkosto kattaa kaupungin laajan organisaation lisäksi myös kolmannen sektorin toimijat kuten SPR:n, Katulähetyksen ja Rauman seurakunnan. Ylikosken, Hämäläisen ja Poikosen lisäksi kehittämisessä ovat olleet tiiviisti mukana Rauman kaupungilta perusopetusjohtaja Hanna Viljanen-Lehto, varhaiskasvatusjohtaja Päivi Tiesmaa, kulttuuripäällikkö Risto Kupari, vs. perhekeskuksen päällikkö Marja Lehtimäki sekä kehittämispäällikkö Johanna Suokanto. – Verkoston etuna ovat useat reitit lasten ja nuorten asioiden selvittämiseksi ja edistämiseksi. Monialaisessa verkostossa kaikki verkostossa työskentelevät voivat käyttää muun organisaation kollegan erityisosaamista asiakkaan auttamiseksi tai ohjata hänet sopivamman palvelun pariin, Poikonen sanoo. - On kyse mistä tahansa lapsiin ja nuoriin liittyvästä asiasta, esimerkiksi nuorten vapaa-ajan toiminnan järjestämisestä tai vaikkapa päihdekäytöstä, tavoitteena on, että kynnys ottaa yhteyttä palvelun saamiseksi on erittäin matala. Yhteyttä voi ottaa keneen tahansa työntekijään, esimerkiksi koulun tai neuvolan terveydenhoitajaan, joka vie asian luottamuksellisesti eteenpäin, Poikonen jatkaa.

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA Henna Blomroos ja Jaakko Lehti vertailevat kiekkoja, joiden ominaisuudet poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon.

Kymmenet kiekot kulkevat pelaajan mukana kätevässä selkärepussa. Saatavilla on myös pienempiä olkalaukkuja.

Frisbeegolfin suosio ei laannu Teksti ja kuvat: Kalle Aaltonen

Suomalaiset ovat heittokansaa. Kesäisin pelataan Mölkkyä ja heitellään leipiä rantaveteen. Talvisin lumipallot lentävät koulujen pihoilla jälki-istunnonkin uhalla. Yleisurheilun seuratuimpia lajeja on keihäänheitto, joka arvokisojen tullen kerää tuhannet suomalaiset kotisohville jännittämään. Kännykän- ja saappaanheiton MM-tittelit jaetaan vuosittain Suomessa. Listaa voisi vielä tästäkin jatkaa eikä ole ihme, että myös frisbeegolfin suosio on huimassa kasvussa.

ajautuivat molemmat lajin pariin ystävien kautta.

Frisbeegolf on nimensä mukaisesti golfia frisbeekiekolla. Lajin perusperiaate on sama kuin perinteisessä golfissa: tavoitteena on suorittaa frisbeegolfrata mahdollisimman vähin heitoin. Mailan ja pallon sijaan pelivälineenä käytetään erilaisia frisbeekiekkoja ja reiän sijaan kohteena on metallinen kori.

Helppo aloittaa, halpaa harrastaa

– Puhutaan yhdestä nopeimmin kasvavimmasta lajista, jonka harrastajamäärä Suomessa liikkuu jo noin 120 000 pelaajan tienoilla, kertoo Rauman Frisbee ry:n puheenjohtaja Jaakko Lehti. Lehti sekä naisten ykkösnimiin Suomessa lukeutuva Henna Blomroos

– Vuonna 2011 koulukaverini pyysi mukaan heittämään. Kävin ostamassa pari kiekkoa ja sille tielle jäätiin, Blomroos sanoo. Blomroos aloitti aktiivisen kilpailun heti seuraavana vuonna. Vuonna 2014 hän voitti jo SM-kultaa ja oli hopealla 2015 ja 2016. Viime vuonna Blomroos oli myös EM-kisojen viides.

Kaksikon mukaan frisbeegolfin viehätys piilee nimenomaan matalassa aloituskynnyksessä. – Tämä on edullinen laji aloittaa. Muutamalla kympillä saa tarvittavat kiekot ja varustuksena riittävät tavalliset ulkoiluvaatteet. Heiton kehittyessä kiekkojen määrä kasvaa ja lähes pakonomainen tarve tulla koko ajan paremmaksi lisääntyy, Lehti toteaa. – Alussa oli parasta lähinnä viettää kavereiden kanssa aikaa hienossa säässä.

Laji on muutenkin vapaa, kun kukaan ei käske heittämään ja kaikesta saa päättää itse. Kilpaillessa käydään jo henkistä peliä, jossa mitataan paineensietokykyä. Pitää pystyä pelaamaan hyvä kierros huonoista heitoista huolimatta, Blomroos lisää. Edistyneen frisbeegolfaajan mukana kulkee radalla kymmeniä erimallisia kiekkoja, joiden käyttö vaihtelee olosuhteista ja tilanteista riippuen. – Yhdellä valmistajalla saattaa olla 50 erilaista mallia, joista löytyy kolme eri muovivaihtoehtoa. Samanlaisetkin kiekot kuluvat, liitävät ja käyttäytyvät tuulessa eri tavoin. Pelaajan tulee tuntea omat kiekkonsa hyvin, Lehti selventää.

Raumalla toimivat puitteet harrastaa Suurin osa Suomen frisbeegolfradoista on maksuttomia ja ne sijaitsevat kaupunkien ja kuntien puisto- ja ulkoilualueilla. Raumalla frisbeegolfratoja on yhteensä kolme: Uotilan, Aronahteen sekä Latumajan radat.

Frisbeegolfin parhaimpia puolia on myös liikkuminen upeassa luonnossa.

Kovatasoisen frisbeegolfpelaajan heitto kantaa helposti yli 100 metriä. Uotilan kahdeksantoistaväyläisen radan ylläpidosta ja kehityksestä vastaa Rauma Frisbee ry. – Budjettimme koostuu vuosittain muun muassa jäsenmaksuista, sponsorituloista, yritysopastuksista sekä viikkokisojen osallistumismaksuista. Rahoilla rakennetaan esimerkiksi uusia heittoalustoja. Vakavimmat puutteet eivät valitettavasti ole yhdistyksemme korjattavissa. Esimerkiksi parkkipaikkatilanne on täysin kestämätön, Lehti selventää. Vuonna 2009 perustetun yhdistyksen jäsenmäärä on vuosien varrella kasvanut muutamasta kymmenestä lähemmäs sataan jäseneen. Mukaan yhdistykseen pääsee kuka tahansa lajista kiinnostunut. – Viikkokisat ovat hyvä ja helppo tapa aloittaa kilpaileminen Raumalla. Sarjoja löytyy sekä aloittelijoille että edistyneimmille. Jos vain haluaa mukaan, niin leipälaukku ja pari kiekkoa riittävät, Lehti sanoo. Lisätietoa Rauman Frisbee ry:n toiminnasta löydät osoitteesta:

www.raumanfrisbee.net

Puttaus vaatii keskittymiskykyä sekä vakaata kättä.

UUTTA UIMAHALLIA

odotetaan jo innolla Teksti: Kristiina Lehtonen katugallup: Sanna Rauhala

Monitoimiallas remontissa, katto vuotaa, allaslaatat irtoilevat, porealtaat pois käytöstä. Näitä surullisia uutisia on kuultu viime kuukausina tuon tuosta. Harmissaan ovat olleet niin kuntouimarit kuin vesijumppaajat, niin ja tietysti vesileikkejä rakastavat lapset. Kärsivällisyyttä on tarvittu myös hallin henkilökunnalta. Toimialajohtaja Soile Strander kertoi huhtikuussa avoimesti, että uimahalli on tullut käyttöikänsä päähän, mutta sen kanssa on vaan yritettävä pärjätä, kunnes uusi uimahalli valmistuu.

Hankesuunnittelu täydessä käynnissä Uuden uimahallin hankesuunnittelu on jo käynnistetty. Ensivaiheessa päätetään hallin sijainnista ja koosta. Tärkeää on myös suunnitella aikataulu sellaiseksi, että valtiolta saadaan tukea rakentamiskustannuksiin. Ihan pienellä rahalla ei uutta

uimahallia rakenneta. Pelkästään suunnittelukustannuksiin on varattu 250 000 euroa. Rakentamiskustannukset selviävät tietysti vasta kilpailutuksen yhteydessä, mutta toistakymmentä miljoonaa euroa tulee uusi halli maksamaan, toteaa toimialajohtaja Tomi Suvanto.

Kaupunginhallitus haluaa hallin Karin kentälle Uimahallin hankesuunnittelua ohjaa päättäjistä ja asiantuntijoista koostuva toimikunta. Toukokuun puolivälissä kokoontunut toimikunta esitti kaupunginhallitukselle, että halli rakennetaan Karin kentän alueelle Hankkarintien, Aittakarinkadun, Nortamonkadun ja Sahankadun väliselle alueelle. Kaupunginhallituksessa oltiin samaa mieltä. Uimahallin pitää sijaita keskeisellä paikalla ja lähellä keskustaa. Suunnittelun lähtökohtana on, että hallista tulee uudisrakennus - vanhaa ei

lähdetä korjaamaan. Siihen on kaksi painavaa syytä: vanhan hallin rakenteet eivät välttämättä ole enää hyvässä kunnossa ja jos vanhaa lähdettäisiin korjaamaan, raumalaiset olisivat ilman uimahallia koko rakennusprojektin ajan.

Rakentaminen alkaisi vuonna 2019 Uimahallin kokoa mietittäessä on tavoitteena noin 200 000 kävijää vuodessa, mikä on jonkun verran nykyistä kävijämäärää enemmän. Altaiden pinta-ala saattaa kasvaa nykyisestä, mutta voi olla, että hallin kokonaispinta-ala pysyy suurin piirtein samana. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa hankkeesta tämän tarkempaa, koska asiat täsmentyvät suunnittelun edetessä. Kokonaispinta-ala elää esimerkiksi sen mukaan tuleeko halliin kahvio, muuta liikuntatilaa tai väestönsuojelutiloja.

TERVETULOA SAUNOMAAN RANTASAUNOILLE Kaljasjärven rantasauna

Matkaa Rauman keskustasta n. 24 km.

Kodisjoella, kylästä n. 300 m Ihoden tielle, jota ajetaan n. 1 km.

Mantereenpään rantasauna

Yleisövuorot 2.6.–27.8. sunnuntaista perjantaihin klo 16–22. Saunamaksu 3,50 € aikuiset ja 2 € lapset.

Sorkassa, Puulun tien päässä, matkaa keskustasta n. 13 km.

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 16–20. Saunamaksu 2 € aikuiset ja 1 € lapset.

Lillonkarin rantasauna

Lapin rantasauna

Unajassa, Pyhärannantien varrella. Matkaa keskustasta n. 10 km.

Narvijärven rannalla, Valtatie 12:lta Hinnerjoen tietä n. 2 km, josta Ruonantietä n. 2 km.

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 16–20. Maksuton.

Yleisösaunavuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 15–19. Maksuton.

Noitajärven rantasauna Vermuntilassa. Valtatie 8:lta Vermuntilan kylän ohi n. 2 km, jolloin tienviitta vasemmalle. Matkaa keskustasta n. 13 km.

KATUGALLUP 1. Kuinka usein käyt uimahallissa? 2. Tarvitaanko Raumalle uusi uimahalli? 3. Pitäisikö uuden uimahallin olla nykyistä suurempi? 4. Mitä uimahallissa pitäisi ehdottomasti olla? 5. Minne uimahalli kannattaisi rakentaa? SEIJU HILAKARI, 82 1. En käy ollenkaan uimahallissa. 2. Kyllä Raumalle uusi uimahalli tarvitaan. Jälkeläiseni käyvät omien pienten lastensa kanssa ahkerasti uimahallissa ja heidän kanssaan on tullut juteltua uuden uimahallin tärkeydestä. Olisikohan vanhan uimahallin korjaaminen jopa kalliimpaakin kuin uuden rakentaminen? Mieluummin kohti uutta hallia kuin vanhaa korjaamaan, Porissakin on uusi, iso ja komea uimahalli. 3. Kyllä uuden hallin tulisi olla isompi ja muutenkin parempi kuin vanha halli. 4. Höyrysauna pitäisi ainakin säilyttää. Lisäksi uuteen halliin voisi tulla todella yksi lämmin allas. 5. Karin P-alueelle, se on hyvällä sijainnilla ja suurimman osan ajasta tyhjänä. Otanlahti on turhan kaukana keskustasta.

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 14–18. Maksuton.

Pitkäjärven rantasauna Vasaraisilla, Kodisjoen tietä n. 12 km, jolloin oikealla tienviitta ja matkaa vielä n. 1,5 km. Matkaa keskustasta n. 12 km. Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 14–18. Maksuton.

TIIA KIVIMÄKI, 42

RAIMO RAUKKO, 66

1. Käyn, talvella enemmän, noin kerran viikossa.

1. Jonkin verran kyllä.

2. Kyllä uusi uimahalli olisi kiva. Vanha alkaa olla iäkäs jo. 3. Uuden uimahallin yhteyteen voisi yhdistää myös palloiluhallin. 4. Kilpauimareille tulisi rakentaa pidemmät, 50 metrin radat ja niitä voisi olla enemmänkin. Myös monitoimialtaan tyyppinen hengailu-/kuntoutusallas. Lisäksi lapsille tulisi olla oma allas sekä hyppyallas. Nykyisen uimahallin altaiden määrä on riittävä, mutta altaat voisivat olla hieman erilaisia ja vähän toiminallisempia. 5. Onkohan Karin P-alue tarpeeksi iso siihen, että saataisiin kerralla rakennettua kunnollinen halli.

MIKA KORHONEN, 26 1. En käy kovin usein, en edes vuosittain. 2. Vaikea sanoa kun ei itse tule käytyä, mutta onhan nykyinen uimahalli aika vanha ja sitä on korjattu paljon. Mikäli käyttäjiä ja rahaa löytyy niin miksi ei rakennettaisi uutta hallia, onhan sillä myös työllistävä vaikutus. 3. Nykyisen hallin koko on asukaslukuun nähden hyvä. Tietenkin turistikaupunkina uimahallin kokoa tulisi harkita tarkkaan, mutta kuitenkin miettiä sitä, että käyttävätkö hallia sekä raumalaiset että turistit. 4. Nykyinen halli palvelee nyt jo hyvin kokonaisuutena. 5. Karin P-alueelle tai nykyisen uimahallin paikalle, ei sillä ole merkitystä.

Tenhonperän rantasauna Kortelassa. Kortelantietä 1,3 km, josta käännytään oikealle Santperäntielle, jota n. 1 km. Matkaa keskustasta n. 6 km. Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18.00–20.30 ja sunnuntaisin klo 14–16.30. Maksuton.

2. Kai uuden rakentaminen on mielekkäämpää korjaamiseen verrattuna, siksi tarvitaan. 3. Jos aletaan rakentamaan uutta, ei tulisi ujostella. Uusi uimahalli lisää Rauman vetovoimaisuutta. 4. Sellainen missä huomioidaan koko perhe ja erityisesti lapset. Jonkinlainen monitoimiallas olisi hyvä. 5. Pitäisi olla uskallusta ajatella mahdollisimman kauas, jolloin uutta hallia rakennettaessa huomioitaisiin myös liikuntahalli. Olisi hyvä olla sellainen kokonaisuus, missä toimisivat sekä liikunta- että uimahalli niin, että asia olisi loppuun asti suunniteltu. Esimerkiksi parkkipaikkoja tulisi olla tarpeeksi ja tilan olla sellainen, missä voisi järjestää suurempiakin yleisötapahtumia.

IINES KORSI, 25 1. Käyn harvoin, ehkä kerran vuodessa. 2. Jos vanha uimahalli alkaa olla huonossa kunnossa, niin uudelle olisi tarvetta. 3. Altaita tulisi olla enemmän ja monipuolisemmin, ja uuden uimahallin olla suurempi. Kilpauintiratoja voisi olla enemmän avoinna yleisöuintiin. 4. Kylpylähotellimainen kokonaisuus olisi hyvä ratkaisu, ja uimahallista voisi saada myös erilaisia hyvinvointipalveluja 5. Karin P-alue olisi hyvä ratkaisu, sillä siellä on tarpeeksi tilaa ja sijainti on keskeinen.

Yleisövuorot ovat kesäkuun alusta elokuun loppuun. Rantasaunat ovat myös vuokrattavissa 1.5.–30.9. paitsi Tenhonperän sauna. Kaljasjärven ja Noitajärven rantasaunat ovat vuokrattavissa läpi vuoden. Kaljasjärvi: Juhani Raula, p. 044 534 1452, Lappi: Kaija Koskinen, p. 044 257 5885, Lillonkari: Esa Kivimäki, p. 0400 114 332, Mantereenpää: Åke Vastavirta, p. 044 279 1201, Noitajärvi: Pekka Mäntynen, p. 040 150 3806, Pitkäjärvi: Jari Hannula, p. 050 542 5072 ja Tenhonperä: Marja-Leena Marttinen, p. 050 544 4558.

LAPSET & NUORET

KESÄLEIKKIKENTÄT KUTSUVAT OHJATTUJA KESÄLEIKKEJÄ JA PUUHAA 5.–30.6. Maksuton toiminta leikkikentillä on tarkoitettu 4–8-vuotiaille lapsille. Perhepuistoihin voivat osallistua kaikenikäiset lapset vanhempineen. Omat eväät mukaan. Säänmukainen vaatetus. Kovalla sateella ei ole toimintaa. Vapaita paikkoja voi tiedustella paikan päällä kentillä.

Kaaro Seurakuntakodin piha, ti ja to klo 10–13

Kappelinluhta Nallepolku, ti ja to klo 9.30–11.30

Kodisjoki Seurakuntakodin piha, ma, ke ja pe klo 10–13

Kortela Koulun piha, ti ja to klo 9.30–11.30

Kulamaa Kulamaantie, ma, ke ja pe klo 10–12.30

Lappi Hunsalan piha, ma-pe klo 9–13

Tuomistonkatu Puisto, ti ja to klo 12.30–14.30

Unaja Koulun piha, ma, ke ja pe klo 10–12.30

Uotila Siilotie, ti ja to klo 12.30–14.30

SINILINNUN PERHEPUISTO Meijerikatu 4, 5.–22.6. klo 9–13 Kesäpihapuuhia, laululeikkejä, grillausta, piknik-eväiden syöntiä. Osallistumismahdollisuus joka päivä.

AVOIN PÄIVÄKOTI PIKKUKAISLAN PERHEKAHVILA Uudenlahden päiväkodin 3. krs, Uudenlahdentie 14, 5.–22.6. klo 9–13 Avoimessa päiväkahvilassa toimitaan sisätiloissa. Kesäkuussa on muutama ulkoilupäivä. Mukaan voi ottaa omat eväät. Aikuisille on tarjolla kahvia pientä maksua vastaan. Päivittäinen osallistujamäärä on enintään 50 henkilöä. Seuraa ilmoittelua Facebookissa.

KIPPARINPUISTO JA LIIKENNEPUISTO AUKI KOKO KESÄN Vähämaanpuisto 7

Kipparinpuiston perhepuisto 7.6.–4.8. ma-pe klo 9–13 Poijupaikkakerho yli 4-vuotiaille 12.6.– 4.8. ti, ke (metsäkerho) ja to klo 13.30–15.30 Yleisö-wc ja puiston lelut ovat kaikkien puistossa olevien käytössä aina, kun henkilökunta on paikalla. Kiinteät leikkivälineet ovat kaikkien käytössä aamusta iltaan.

Liikennepuisto 5.6.–6.8. ma-pe klo 10–18 ja la-su klo 10–16 Huom. to 22.6. klo 10–16, 23.–25.6. suljettu. Pyöräilyaika päättyy 15 minuuttia ennen sulkemista. Sateella liikennepuisto on suljettu. 6–12-vuotiaat voivat harjoitella liikennekäyttäytymistä polkupyörillä sekä polku- ja lokariautoilla. Alle 6-vuotiaat pääsevät ajamaan vanhemman valvoessa tai kulkiessa vierellä. Polkupyöräily ja polkuautoilu ovat maksuttomia. Lokariautoilu maksaa 1 €/5 min. Liikennepuistoon voi tulla myös omalla pyörällä. Polkupyörillä ja polkuautoilla ei ajeta samanaikaisesti lokariautojen kanssa.

Ajoaikataulu klo 10–12 polkupyörät ja polkuautot klo 12–13 lokariautot klo 13–14 polkupyörät ja polkuautot klo 14–15 lokariautot klo 15–16 polkupyörät ja polkuautot klo 16–17 lokariautot klo 17–18 polkupyörät ja polkuautot Liikennepuiston kesätyöntekijät opastavat ja ohjaavat toimintaa.

NUORISOPURJEHDUS KUUNARI HELENALLA Raumalta Turkuun 16.–17.9. Elämyksellisellä purjehduksella opetetaan merellisiä tietoja ja purjehtimistaitoja 13–17-vuotiaille nuorille. Aikaisempaa purjehduskokemusta ei tarvita. Lähtö lauantaina Raumalta klo 8 ja paluu linja-autolla Turusta sunnuntaina n. klo 19.

PÖLLÄKARIN LEIRIT JA KOULULAISTEN KESÄKERHOTOIMINTA Tiedustele Pölläkarin leirien ja koululaisten kesäkerhotoiminnan peruutuspaikkoja. Lisätiedot: rauma.fi/koululaisten-lomatoiminta

KUOVILLA AVOINTA TOIMINTAA 14.6. Nuorisotalo Kuovilla järjestetään avointa toimintaa yli 13 -vuotiaille vielä keskiviikkona 14.6. klo 14–19.

SKEITTIHALLI Skeittihalli on suljettuna kesän ajan korjaustöiden takia.

Purjehduksen hinta on 60 €. Ilmoittautumiset ja maksu 11.9. mennessä palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001.

TILOJEN VUOKRAUS Kuovin nuorisotaloa ja kiipeilyseinää vuokrataan yli 18-vuotiaille.

Lisätiedot: nuorisopalvelut/ Marjo Jasu, p. 044 793 3223. Mukaan mahtuu 20 nuorta.

Synttäreiden ja muiden yksityistilaisuuksien hinta nuorisotalolla on ensimmäiseltä 4 tunnilta 85 €, ylimeneviltä tunneilta hinta on 20 €/tunti.

Purjehduksen järjestävät Rauman kaupunki ja Suomen purjelaivasäätiö.

Tilojen yksittäinen käyttövuoro maksaa ensimmäiseltä 4 tunnilta 15 €/kerta, ylimenevät tunnit maksavat 7,50 €/ tunti. Säännöllisen vuoron ja opiskelijaryhmän hinta 1–4 tunnilta on 10 €/kerta, ylimeneviltä tunneilta hinta on 5 €/tunti. Tilojen varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Maksu tulee suorittaa ennen vuokrauspäivää.

NUORISOPALVELUT JÄRJESTÄÄ

RETKI POWERPARKIIN LA 17.6. Lähtö Rauman linja-autoasemalta klo 7.30 ja paluu n. klo 21. Matkan hinnat: Maxi-ranneke Mini-ranneke Sisäänpääsy

yli 130 cm + kuljetus alle 130 cm + kuljetus yli 15 v. + kuljetus alle 15 v. + kuljetus

45 € 35 € 21 € 19 €

Alle 13-vuotiaille huoltaja mukaan. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Lisätiedot: nuoriso-ohjaaja Jessina Vastamäki, p. 040 180 9780.

Maanantaikappaleesta sukeutui

TODELLINEN VOIMANPESÄ Teksti: Sanni Salonen kuvat: Minna Paananen

Satu Junnila on vuoropäiväkoti Rinkelin voimanainen. Leikkausten jälkihoitona vajaa kolme vuotta sitten aloitettu voimaharjoittelu on tuonut hänelle jo SM-kultaa ja muutaman Suomen ennätyksenkin. – Ei aina pidä uskoa todennäköisyyksiin tai siihen, jos joku epäilee onnistumistasi. Unelmiaan kannattaa tavoitella, vaikka ne olisivat miten hulluja tahansa, kuvailee raumalainen Satu Junnila. Vuoropäiväkoti Rinkelissä lähihoitajana työskentelevä nainen on itse elävä esimerkki tästä. Hän on klassisen voimanoston hallitseva Suomen mestari viisikymppisten

– Onhan tämä ollut ihan hurjaa, enkä voi asiaa oikein vieläkään käsittää. Kropalla, joka oli ihan palasina, nostetaan nyt tällaisia painoja. Alkuvuoden tulokset poikivat myös kutsun nyt kesäkuussa pidettäviin voimanoston MM-kisoihin Minskiin.

– Teen pitkälti yövuoroa, joten kun pääsen töistä aamulla, nukun aamupäivän ja lähden sen jälkeen salille. Kun treeni on ohi, alan valmistautua työpäivään ja otan vielä pienet nokoset. Puoli kahdeksan maissa on aika taas lähteä töihin.

– Se on kunniatehtävä, johon suhtaudun vakavasti. Onneksi tyttäreni lähtee reissuun mukaan henkiseksi tueksi ja matkaoppaaksi, Satu kertoo.

Satu sanoo, että harrastus on hänelle täydellistä vastapainoa lastenhoitajan työlle. Koska työ on toisinaan haasteellista henkisesti, vapaa-ajalla tätä kuormaa on hyvä purkaa fyysisesti raskaalla treenillä.

Taustajoukoille Satu on nöyrän kiitollinen. Vaikka lähipiiri tai työkaverit eivät lajista mitään ymmärräkään, kaikki ovat

– Nautin työssä eniten erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelystä, ja etsiydyn tilanteisiin, jossa saan laittaa

”Unelmiaan kannattaa tavoitella, vaikka ne olisivat miten hulluja tahansa.” naisten alle 72-kiloisten sarjassa. Tämän vuoden tammikuussa hän rikkoi nostoillaan jo Suomen ennätyksiä: kyykystä nousi 117,5 kiloa, maastavedosta 150 kiloa ja yhteistuloksena komeili 325 kiloa.

olleet hengessä mukana. Muutaman kerran Satu on saanut houkuteltua heitä myös salille mukaan.

Poikkeuksellista tästä menestyksestä tekee se, että Junnila aloitti voimaharjoittelun vasta kolmisen vuotta sitten palautuakseen polvi- ja olkapääleikkauksista.

Puntinnostokaverit Satu onkin hankkinut suoraan salilta. Tsemppiä ja apua Satu on saanut niin raumalaisilta masters-nostajilta kuin seurakavereiltaan Laitilan Voimailijoista. Voimaharjoittelun ohessa heidän kanssaan voi keskustella lajiin liittyvistä asioista ja heittää toisinaan myös hurttia huumoria.

– Kroppani on sellainen maanantaikappale: yksi jos toinenkin paikka on hajonnut iän myötä ilman mainittavaa syytä. Jotta tämä paketti pysyisi kasassa, fysioterapeutti ehdotti, että aloittaisin harjoittelun lihasten vahvistamiseksi. Satun yllätykseksi voima tarttui lihaksiin yllättävän helposti. Jo reilun vuoden päästä vuonna 2015 hän osallistui ensimmäisiin voimanostokisoihin – ja nosti siellä heti SM-kultaa.

– Mutta kyllä ne ovat sellaisia kerran visiittejä ollut, Satu nauraa.

Täydellistä vastapainoa työlle Satun voimaohjelmassa on neljä saliharjoittelua viikossa, minkä lisäksi hän lenkkeilee. Parinkymmenen kilometrin työmatka taittuu pyörällä. Harjoittelun hän suunnittelee työn ehdoilla.

oman hoitajan ammattitaitoni koetukselle. Punttisalilla voin nollata pääni täydellisesti työasioista, koska rautaa nostaessa ei voi keskittyä mihinkään muuhun. Jotta lajissa voi menestyä, harjoittelun tulee olla säännöllistä ja täsmällistä. Kalenteriin merkityistä treeneistä ei sovi lipsua, vaikka se joskus tarkoittaisi muusta hauskasta luopumista. – Uskon, että vahvuuteni on nimenomaan säntillisyys ja lajille omistautuminen. Jos lähden mukaan johonkin juttuun, teen sen täydestä sydämestäni ja niin hyvin kuin osaan. Vakavasti en tähän harrastukseen suhtaudu, mutta tosissani kylläkin. Satu toivoo, että voisi omalla esimerkillään rohkaista muitakin haastamaan omia rajojaan. – Vasta kokeilemalla tietää, mihin itsestä oikeasti on, Satu kannustaa.

Suomenmestari Satu Junnilalle punttisalitreeni on täydellistä vastapainoa lastenhoitajan työlle.

KULTTUURI & KOULUTUS

Kansalaisopiston TAITEEN PERUSOPETUKSEN HAKU MENOSSA! Rauman kansalaisopistossa on parhaillaan hakuaika syksyllä alkavaan taiteen perusopetukseen. Hakea voi Rauman kuvataidekouluun, teatterikouluun tai käsityökoulu Taitavaan. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään sekä edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. HAE NÄIN: Ilmoittaudu kuvataidekoulun, käsityökoulu Taitavan tai teatterikoulun hakujonoon 24.8. klo 14 mennessä: opistopalvelut.fi/rauma tai toimita paperinen hakemus kansalaisopistoon. Huomaa, että kuvataidekouluun hakeminen tapahtuu kahden kotona tehdyn työn perusteella. Työt tehdään vähintään A3-kokoon vapaasti valitulla kahdella eri tekniikalla esim. lyijykynällä, liidulla tai vesivärillä. Hakijan tulee toimittaa paperinen hakemus ja näytetyöt kuvataidekouluun, Lyseokatu 2 (2. kerros) tai kansalaisopistoon, Aittakarinkatu 10 hakuajan kuluessa.

Tervetuloa Rauman MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN! Musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä. Ilmoittautumisen voi tehdä ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon maanantaista 7.8. alkaen. Ryhmät alkavat viikolla 33. Musiikkiopiston kuoroihin on omat ilmoittautumiset syksyllä, seuraa nettisivujemme tiedotuksia ja tapahtumakalenteria.

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Kesäaukioloajat 1.6.–31.8.

Lisätiedot:

Pääkirjasto ma–to klo 9–19 pe klo 9–17

Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 02 834 3551 rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

Lehtilukusali ma–to klo 9–19 pe klo 9–17 su klo 12–15 Kourujärven, Pyynpään ja Lapin kirjastot ma–to klo 13–19 pe klo 10–16 Kodisjoen kirjasto 2.–30.6. ti klo 13–18 1.–31.7. suljettu 1.–31.8. ti klo 13–18

1700-luvun puolivälissä Raumalla oli taloja ja tontteja 191 kappaletta.

Kaikki kirjastot ovat kiinni 23.–25.6. Kirjastoauto ei kulje 1.–31.7.

HISTORIAN AARTEITA

Rautainen lukko Teksti: Hanna-Leena Salminen, museoamanuenssi Rauman museo

Tämän lukon on museon kokoelmaan lahjoittanut tohtori Nordling. Raumalla syntynyt, paremmin kirjailijanimellään Hj. Nortamo (1860–1931) tunnettu murrekirjailija aloitti lääkärinuransa Raumalla 1889. Hän toimi lyhyen aikaa piirilääkärinä Pudasjärjellä ja lopulta Porin piirilääkärin toimessa lähes 30 vuotta. Nortamo julkaisi useita murrekirjoitusten eli jaaritusten kokoelmia, ensimmäisen vuonna 1906. Nortamon kirjalliseen tuotantoon kuuluu myös yleiskielinen romaani, näytelmiä ja lehtikirjoituksia. Yhteiskunnallisesti aktiivinen Nortamo oli myös porvarissäädyn edustajana valtiopäivillä. Hän toimi Rauman museon perustamisen aikana museon johtokunnan jäsenenä, tohtorinrouva Nordlingin toimiessa varajäsenenä. Tätä taustaa vasten ymmärtää sen, että myös lahjoituksia museon kokoelmiin tehtiin. Nortamo ei ole valitettavasti jättänyt laajempia tietoja lukon historiasta lahjoituksen yhteydessä, emmekä tarkasti tiedä kuinka vanha lukko on. Ehkä lukko on mennyt epäkuntoon ja siksi se jouti lahjoituksena museolle.

Hj. Nortamon Rauman museolle 1890-luvulla lahjoittama riippulukko. Lukko on noin 15 cm korkea ja 13 cm leveä.

Nihattulan koululla kudottiin 4.5. myssyjä vastasyntyneille Satakunnan keskussairaalaan. Kutojina olivat Ilmi Ruohonen, Marjatta Sundgren, Riitta Klemettilä ja Mirjam Salonen.

Yhteinen tekeminen pitää

SYDÄMEN LÄMPIMÄNÄ JA KOIVET KEPEÄNÄ Teksti: Hanketyöntekijä Tanja Hakulinen kuvat: Kalle Aaltonen

Yhteisöllisyydestä voimaa senioreille – Rauman kaupungin kylähanke alkoi viime vuoden marraskuussa. Pääsin hienosti hankkeen alussa kyläilemään kaikissa kylissä ja olin tervetullut esittelemään aikeitani. Saavuin kylätaloille keittiön kautta kahvikimpsut kainalossa ja nyt olen päässyt ansioitumaan raumalaisena kyläluutana. Säännöllistä, kahdesti viikossa olevaa toimintaa on nyt kahdessatoista kylässä. Osallistujia näissä on noin 5–25. Tehtäväni on suunnitella ja aloittaa toimintaa osallistujien omien toiveiden ja mielenkiinnon mukaisesti. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia ja virkistystä. Kaiken taustalla on tarkoitus saada ikäihmisille lisää voimavaroja ja jaksamista sekä ehkäistä syrjäytymistä. Silti yhteisestä toiminnasta hyötyy koko kyläyhteisö! Rauman kaupungin hanketta rahoittaa maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry. Hankkeen loputtua syksyllä toiminnan tulisi olla sellaista, että se voi jatkua ilman apuani. En ole ollenkaan tästä huolissani, sillä kylissä on hirmuisen hyvä yhteishenki, valtava innostuneisuus ja kyläyhdistykset ovat toimivia. Kyläluudan toimenkuvaan kuuluu tietysti kertoa, mitä muissa kylissä tapahtuu. Ja kyllä sitä onkin tapahtunut! Toimintaan on kuulunut esimerkiksi tuolijumppaa, atk-harjoittelua, laulua, tanssia, keskusteluja, muistelua, pelejä, kilpailuja, muihin kyliin tutustumista, hyväntekeväisyyskäsitöitä, kyläkahvilaa,

karaoketansseja, valokuvien katselua, elokuva- ja valokuvaprojekteja ja nyt näin keväällä myös retkeilyä. Vapaaehtoisia vetäjiä on ollut ilahduttavan helppo saada. Se kertonee kylätoiminnan kiinnostavuudesta. Kylille on hankkeen aikana tullut peräti yksitoista uutta vapaaehtoistoimijaa ja yksi yhdistys. Iloista yhdessä tekemistä on kiva ohjata eikä vastuunottaminen tunnu vaikealta, kun on ryhmän tuki. Hankkeella on positiivinen ongelma, sillä ”työttömänä”, ilman ryhmää on senioritanssin vetäjä. Vink vink. Viestintä ja tiedottelu ovat niin kylien kuin hankkeenkin harmitus. Miten ilmoittelut tapahtumista saadaan talouksiin

”Kylissä on hirmuisen hyvä yhteishenki, valtava innostuneisuus ja kyläyhdistykset ovat toimivia.” - Kyläluuta Tanja Hakulinen -

parhaiten? Viestintää tehdään kylillä heille ominaisen käytännön mukaan, esimerkiksi ilmoitustaulujen, postilaatikkojakelun ja sähköpostin avulla. Ilmoitan tapahtumista paikallisessa lehdessä ja hankkeen facebook-sivulla (Yhteisöllisyydestä voimaa seinoreille – Rauman kaupungin kylähanke) sekä julkaisen kuukausittain toimintaraportteja netissä.

www.raumanpalvelutori.fi

Kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen (oik.) kävi juttelemassa Uotilan ikäihmisille 28.4. Alueen asukkaat ovat kiinnostuneita siitä, mitä alueella suunnitellaan ja mihin asioihin voi itse vaikuttaa.

VASTAA KYSELYYN JA EDISTÄ KESTÄVÄÄ LIIKKUMISTA Teetkö matkasi autolla, joukkoliikenteellä, kävellen, pyörällä, skootterilla, potkukelkalla tai jollain muulla kulkuvälineellä? Kysely löytyy kaupungin nettisivuilta www.rauma.fi/liikkumiskysely Vastaamalla kyselyyn annat arvokasta tietoa Rauman kestävän liikkumisen edistämiseksi. Vain vastaamalla voit vaikuttaa! Kyselyn toteuttaa Rauman kaupunki. Vastausaikaa on sunnuntaihin 18.6. asti. Kaikkien kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan palkintoja.

LÄHDE MUKAAN JYTÄÄMÄÄN KE 2.8.17 PORIN KIRJURINLUOTOON Tapahtuma entisille nuorille sekä kaikille jytämusiikin ystäville. Lippu ja matka 40 €. Lähtö Rauman linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 17.00. Paluukuljetus lähtee Porista klo 23.30. Ilmoittautumiset ja maksu 21.7. mennessä palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001 Järj. kulttuuripalvelut

Aulis Sallinen

RATSUMIES Vielä ehdit osallistua VALOKUVAUSKILPAILUUN Teemalla ”Young Heritage” kulkevaan maailmanperintökohteiden valokuvauskilpailuun voi osallistua 10.6. asti. Paras kuva palkitaan 31.7. Kuvauskohteena on maailmanperintökaupunki ja kuvien tulee olla itse otettuja. Kisaan voi osallistua lataamalla maksimissaan kolme kuvaa osoitteeseen www.ovpm.org/en/YoungHeritage.

Rooleissa mm. Tapani Plathan, Mari Palo ja Waltteri Torikka Kulttuuripalvelut järjestää matkan Ratsumies-oopperaan Porin Promenadisaliin 30.11.17. Lippu ja matka 65 €. Lähtö Rauman linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 17.30. Ilmoittautumiset ja maksu 22.9. mennessä palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, Rauma, p. 02 834 5001.

ESITYKSET RAUMAN KESÄTEATTERISSA: TI KE KE TO TO PE LA LA

06.06. 07.06. 07.06. 08.06. 08.06. 09.06. 10.06. 10.06.

klo klo klo klo klo klo klo klo

18 14 18 14 18 18 14 18

TI KE KE TO TO PE LA LA

13.06. 14.06. 14.06. 15.06. 15.06. 16.06. 17.06. 17.06.

klo klo klo klo klo klo klo klo

18 14 18 14 18 18 14 18

TI KE KE TO TO PE LA LA

27.06. 28.06. 28.06. 29.06. 29.06. 30.06. 01.07. 01.07.

klo klo klo klo klo klo klo klo

18 14 18 18 18 18 14 18

TI KE KE TO TO PE LA LA

04.07. 05.07. 05.07. 06.07. 06.07. 07.07. 08.07. 08.07.

klo klo klo klo klo klo klo klo

18 14 18 14 18 18 14 18

NIIN MAAN PERUSTEELLISEN HAUSKA KOMEDIA! LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, 26100 Rauma puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi MA-PE klo 10-17

TAPAHTUMIA

RAUMALLA TAPAHTUMAN NIMI

AIKA

2.6.–8.7. Reinikainen, Rauman kesäteatteri 10.6. Klustermus-festivaali klo 14 22.6. Kaljasjärven yöjuoksu klo 18 22.–24.6. RMJ – Raumanmeren juhannus 30.6.–2.7. Urheilukarnevaali – Rauman Rantafutis ja katusähly 2.7.–13.8. Kolme Iloista Rosvoa, Jo-Jo Teatterin kesäteatteri 4.7. Vihtapäivä klo 12–15 4.–27.7. Vuonna ’85 Manserock –musikaali, Teatteri Kuperkeikka 4.7.–3.8. Iltatorit tiistaisin ja torstaisin (ohjelmallinen) 8.7. –5.8. Yhdistystorit 9.–6.8. Sunnuntaikirppis 10.7. Suomen Kuvataiteen päivä 18.7. Eläinpäivä klo 12–15 21.7.–6.8. Hymynaama, Lapin Patolampiteatteri 22.–30.7. Pitsiviikko 22.–30.7. Avoimet pihat ja pihakirppikset 23.7. Shoppailusunnuntai 26.–29.7. Kansainväliset Suurmarkkinat 28.7. Mustan pitsin yö 28.–29.7. Pitsiviikon käsityöläismarkkinat 29.7. Pitsiviikon kulttuurihölkkä klo 12 4.8. Jääkiekon pitsiturnaus klo 9 4.–6.8. Lapin löylypäivät 4.–6.8. Lappi on auki –yrityssuunnistus klo 9–14 4.–6.8. Länsi-Suomen 111. herännäisjuhlat 5.8. Löylyhölkkä klo 14 8.–12.8. Rauma Festivo -kamarimusiikkifestivaali 11.–12.8. Rauma Blues 2017 klo 17 17.–20.8. Blue Sea Film Festival 2017 18.8. Narvi-triathlon klo 18 20.8. Muinan suvijuhla klo 14 20.8. Syödään yhdessä! –lähiruokatapahtuma 26.8. Kylmäpihlajauinti ja Kaljaasi Ihana –seilaus 26.8. Poroholman venetsialaiset klo 18–02 31.8. Perinnekorjausmessut 9.9. Muinan syysmarkkinat klo 10–13 9.9. Nurmes Trail klo 14.30 16.–17.9. Silakkamarkkinat

PAIKKA Rauman kesäteatterin lava, Fåfänga, liput: Lippupiste Syväraumanlahti Kodisjoen rantasauna, Kaljasjärventie 135 Otanlahti, liput: tickets.wknd.fi Otanlahti, urheilukarnevaali.fi Kuuskajaskarin loma- ja linnakesaari Muinantie 7, Vasarainen Santtio, Pyhäranta Kauppatori Kauppatori Kauppatori Muinantie 7, Vasarainen Myllykuja 5, Lappi Vanha Rauma Vanhan Rauman Rakastunut Raumaan –liikkeet Keskusta Kalatori rauma.fi Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23 Lappi Lappi Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Lappi, lapinsalama.fi Liput: Lippupiste ja palvelupiste Pyyrman Teltta, Rauman keskusta, liput: Lippupiste Lappi, lapinsalama.fi Muinantie 7, Vasarainen Poselli, Nortamonkatu 12 raumanlaitesukeltajat.fi Poroholman lomakeskus, Poroholmantie 8 Korjausrakentamiskeskus Tammela, Eteläpitkäkatu 17 Muinantie 7, Vasarainen Nurmeksen saari, eraheppu.fi Kanalinranta

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko Prisma Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 ma–pe 9–16 ma–la 8–21, su 10–21 Makuuni PALVELUPISTE PYYRMAN: Nortamonkatu 18 Valtakatu 2, p. 02 834 5001 pe–la 12–22 ma, ke ja to klo 9–16 su–to 13–21 ti klo 9–17, pe klo 9–15

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

PVM