Rauma-lehti 1/2017

Kaupungin tiedotuslehti 1

Uusi flyygeli soi kirkkaasti s. 12

â&#x20AC;¢

2017

Kaupungilla organisaatiomuutos s. 21

20 17

KAAVOITUS K AT S A U S

SISÄLTÖ

Positiivinen tulos varmistaa tulevaisuutta

Syvärauman historia sitouttaa asukkaita

Rauman historiaa 1400-1500 –luvuilta

Rauma-päivän juhlallisuuksia

Rauma sai Steinway-flyygelin

15 Kaavoituskatsaus 19

Vanhan Rauman pihoja tutkitaan

Kuntavaalit 2017

Rauman sellusta biokomposiittia

Liikkuva koulu aktivoi lapsia

Liikunta & vapaa-aika -vinkit

Tapahtumia lapsille ja nuorille

Kulttuurikaverista apua ja iloa

Tapahtumia Raumalla

s. 15

Tiedotuslehti 1 | 2017 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, Markus Savolainen, tekninen virasto, Kristiina Kuusio, sosiaali- ja terveysvirasto, Päivi Hokkanen, kasvatus- ja opetusvirasto, Raija Lehtorinne, keskusvirasto Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3597 Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Papukaijamerkki Painopaikka: PunaMusta Oy Jakelu: Itella Posti Oy Kannen kuva: Juha Sinisalo, seuraava tiedotuslehti ilmestyy 9.6.

facebook.com/raumafi

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ PÄÄKIRJOITUS 31|3|2017

Kaupungin karttapalvelu uudistui Uusitussa karttapalvelussa on tehty parannuksia muun muassa toimintoihin ja sijoitteluun. Palvelua on nyt helpompi käyttää mobiililaitteilla. Lisäksi kartalla liikkuminen ja zoomaaminen ovat aiempaa sulavampaa. Kartta-aineistot on jaettu pääaineistoihin ja tasoaineistoihin, joten aineistojen hallinta on helpompaa. Toimintoja ja valintoja on ryhmitelty uusiin valikoihin. Upotetun karttaelementin luontiin on toteutettu uusi helppokäyttöinen toiminto.

Raumalla erinomainen imago Rauma sijoittui viiden parhaan joukkoon kuntien imago-tutkimuksessa. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa kysyttiin yritysten toimitusjohtajilta ja talousjohtajilta oman kunnan asioista. Toisessa osiossa vastaajat saivat itse valita kunnat, joita arvioitiin mielikuvien perusteella. Mielikuviin perustuvissa tuloksissa Rauma sijoittui kolmanneksi Tampereen ja Joensuun jälkeen. Parhaimman yleisarvosanan saaneiden kuntien keskuudessa Rauma sijoittui viidenneksi Oulun, Joensuun, Vaasan sekä Kaarinan jälkeen.

Palvelutori on nyt Kaunisjärven vanhainkodissa Kotona asuvien ikäihmisten ja heidän läheistensä maksuton neuvonta- ja ohjauspiste on siirtynyt kaupungintalolta Kaunisjärven vanhainkodin aulatiloihin. Palvelutorilla mm. pidetään infotilaisuuksia, annetaan opastusta muistija terveysasioissa ja opastetaan tietotekniikassa. Palvelutorilla tiedetään myös kulttuurkambraatti -toiminnasta, vapaaehtoisista ulkoiluttajista ja yrityksistä, jotka tekevät pihatöitä, pieniä remontteja ja siivousta. Lisätiedot: raumanpalvelutori.fi Kaunisjärven vanhainkoti Steniuksenkatu 4, p. 044 021 2044 Aukioloajat: ma klo 9-12, ti klo 9-12 ja 14-17 ke, to, pe klo 9-12

RAUMA MENESTYY YHTEISTYÖLLÄ

auman kaupunki täyttää tänä vuonna 575 vuotta. Juhlavuoden merkeissä julkaisemme jokaisessa numerossa Rauman historiasta kertovan jutun. Toinen juttusarja tutustuttaa meidät kaupunkimme asuinalueisiin. Lukijaäänestyksessä neljä eniten ääniä saanutta aluetta esitellään asukkaiden kautta. Tässä numerossa kerromme Syväraumasta. Tilinpäätöksen kommenttipuheenvuorossa kaupunginjohtaja Kari Koski lupailee Raumalle positiivista tulevaisuutta. Rohkeilla päätöksillä ja nopealla reagoinnilla kaupungin talouskehitys saatiin kääntymään oikean suuntaiseksi. Menojen karsiminen kohdistettiin suurimpiin menoeriin eli henkilöstökuluihin ja investointeihin. Tulovirtaa ohjaa kaupunginjohtajan mukaan yksinkertainen yhtälö: Luodaan edellytyksiä yritystoiminnalle, joka luo työpaikkoja. Työpaikat tuovat verotuloja ja verotuloilla tuotetaan palveluja kaupunkilaisille. Kuntien rooli tulee maakuntauudistuksen myötä muuttumaan. Tehtävistä korostuvat elinvoiman kehittäminen, yleissivistyksen turvaaminen ja maankäytön suunnittelu. Kuntien kolme kovaa koota ovat kehitys, koulutus ja kaavoitus. Raumalla tähän sarjaan voisi nostaa myös kulttuurin. Tulevaisuus tuo tullessaan myös uudenlaiset toimintatavat. Opettelemme toimimaan verkostoissa, osallistamaan kuntalaisia ja olemaan avoimia, ketteriä ja innovatiivisia. Raumalaisten asioista päättävien luottamushenkilöiden valinta on parhaillaan käynnissä. Muistathan sinäkin käydä äänestämässä! Auringon paistaessa ja päivien pidentyessä kannattaa hetkeksi unohtaa kevätsiivoukset ja lähteä nauttimaan ulkoilmasta. Olemme taas koonneet lehden loppuun tuhdin paketin liikunta ja vapaa-ajan vinkkejä. Lisää tekemistä ja kokemista löydät takakannen tapahtumakalenterista ja kaupungin nettisivuilta. Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

TILINPÄÄTÖS 2016

POSITIIVINEN TULOS varmistaa tulevaisuutta Teksti: Raija Lehtorinne

Kahden reilusti alijäämäisen vuoden jälkeen Rauman kaupungin talous saatiin takaisin raiteilleen. Vuoden 2016 tulos oli 8,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Syksyllä 2015 talousarviota laadittaessa näkymät olivat huonot ja vuoden 2016 talousarvioon kirjattiin 4,1 miljoonaa alijäämäinen tulos. Viime vuoden alku ei sujunut hyvin ja kaupunki joutui ottamaan ensi kerran syömävelkaa eli lainaa laskujen, palkkojen ja investointien maksuun.

Verotulot yllättivät Kunnallisveroprosenttia korotettiin vuoden 2016 alusta 20 prosenttiin. Nostosta huolimatta verotuloja ei alkuvuonna kertynyt odotetusti. Muutos parempaan tapahtui vasta marras-joulukuussa, kun verotulojen lopullinen määrä selvisi. Marraskuussa maksuun tulivat ennakoitua pienemmät veromätkyt. Joulukuussa ennakoitua parempi tuloskehitys varmistui, kun valtion kaupungille maksama kunnallisverotilitys oli viisi miljoonaa euroa budjetoitua suurempi. Vuoden aikana verotuloja kertyi yhteensä 167,4 miljoonaa euroa, mikä oli 4,8 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän.

Henkilöstön osallistuminen tarpeen

yhteydessä ja tehtiin muitakin henkilöstöjärjestelyjä.

Talouden sopeuttamistoimenpiteitä pohdittiin myös yhdessä henkilöstön kanssa. Yhdeksi säästökohteeksi valittiin henkilöstökulut. Vuoden 2016 aikana henkilöstö osallistui aktiivisesti kaupungin säästötalkoisiin. Yli 90 prosenttia henkilökunnasta piti palkattomia talkoovapaita, joita pidettiin yhteensä 16 000 päivää, kun tavoite oli 13 000 päivää. Osa henkilöstöstä lomautettiin.

Henkilöstökulut olivat 123,6 miljoonaa euroa. Budjettiin verrattuna henkilöstökuluista säästyi 5,6 miljoonaa euroa.

Säästöjä syntyi myös eläkemaksujen muutoksista ja valtakunnan tasolla laadittuun kilpailukykysopimukseen kuuluvista lomapalkkamuutoksista. Lisäksi virkoja ja toimia jätettiin täyttämättä eläköitymisten

Investoinneista säästöä Kaupungin investointeja toteutettiin vuoden 2016 aikana yhteensä 27 miljoonan euron arvosta. Suurimmat investointikohteet olivat Lakarin teollisuusalue ja Luostarinkylän eritasoliittymä, Otan koulu ja vanhojen rakennusten muutostyöt. Lisäksi liikelaitokset investoivat myös verkostojen kunnostamiseen ja Maanpään jätevedenpuhdistamoon.

VERORAHOITUS 2016

221,4 milj. euroa

66% Kunnallisverot 145,3 milj. € 9% Yhteisöverot 19,9 milj. € 3% Kiinteistöverot 7,0 milj. € 22% Valtionosuudet 4 9,1 milj. €

RAUMAN KAUPUNKI

2016

2015

Asukasluku 39 495 39 717 Veroprosentti 20,0 % 19,0 % Toimintakate (nettomenot), milj. e -195,2 -201,3 Verorahoitus yht., milj. e 221,4 207,7 Verotulot 172,2 161,4 Valtionosuudet 49,1 46,3 Rahoitustuotot ja -kulut, milj. e 1,8 2,0 Vuosikate, milj. e 28,0 8,4 Poistot -19,7 -20,6 Tilikauden tulos ennen satunnaisia eriä, milj. e 8,3 -12,2 Satunnaiset kulut (-) tuotot (+), milj. e - -1,0 Tilikauden tulos, milj. e 8,3 -13,2

Kaikkia investointeja ei toteutettu suunnitellussa aikataulussa, joten kaupungin lainantarve oli budjetoitua pienempi. Kaupungin velkataakka kasvoi vuoden aikana 14,7 miljoonalla eurolla. Jos kaikki investoinnit olisi toteutettu ja henkilöstökulusäästöjä ei olisi syntynyt, olisi lainaa tarvittu vähintään kaksinkertainen määrä.

Hallintokunnat tavoitteisiin henkilöstösäästöjen turvin Kaikkien hallintokuntien talous toteutui talousarvion mukaisesti, ja myös erikoissairaanhoito pysyi budjetissaan. Sosiaali ja terveystoimi, tekninen toimi sekä kasvatus- ja opetustoimi pysyivät talousarvioissaan vain merkittävien henkilöstökulusäästöjen ansiosta.

SUURIMMAT INVESTOINTIKOHTEET 2016 • Liikelaitosten investoinnit verkostojen kunnostamiseen, Maanpään jätevedenpuhdistamoon ja Lakarin teollisuusalueelle....... 5,6 milj. € • Lakarin teollisuusalue ja Luostarinkylän eritasoliittymä...................................................... 4,3 milj. € • Otan koulu............................................................ 3,8 milj. € • Vanhojen rakennusten muutostyöt...................... 1,3 milj. € • Keskustan kehittäminen (pääasiassa Kalatori)... 0,8 milj. € • Telakka-alue........................................................ 0,7 milj. € • Maa-alueiden hankinnat...................................... 0,7 milj. € • Peruskunnostusohjelma (mm. Monnankatu ja Sippolantie)....................... 0,6 milj. €

Kaupunginvaltuuston asettama 2,5 miljoonan euron vuosisäästövelvoite saavutettiin. Säästön on tarkoitus jäädä pysyväksi tulevina vuosina. Kaupungin tasolla saavutettiin myös kaupunginhallituksen asettama 98 prosentin toimintamenokatto.

nottamista jatketaan, jotta nyt saavutettu toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulostaso säilyisi myös jatkossa. Tarkastettu tilinpäätös esitetään valtuustolle hyväksyttäväksi 29.5.

Positiivinen tulos antaa hyvät lähtökohdat tulevien vuosien taloussuunnitelmille. Maakunta- ja sote-uudistus tulevat muuttamaan Rauman tulorahoitusta, mikä tarkoittaa vero- ja valtionosuuksien merkittävää laskua. Rauman kaupunki on nyt tasolla, jolla sen tulee olla hallitsemattoman velkaantumisen estämiseksi ja investointien mahdollistamiseksi. Talouden tasapai-

Tähtäämme tulevaisuuteen myös taloudessa Kaupunkina olemme nyt selvinneet kovien ponnistelujen jälkeen suurimman työnantajamme toiminnan lopettamisen seurauksista. Menetetyt työpaikat on saatu takaisin ja esimerkiksi laivanrakennustoiminta jatkuu taas vilkkaana. Kaupunkimme taloudessa menneet vuodet ovat olleet haasteellisia. Vuodet 2014 ja 2015 olivat, kun eräät satunnaiset tekijät puhdistetaan luvuista, molemmat noin 12 miljoonaa euroa tappiollisia. Suurin syy tähän oli huomattavan heikko kunnallisverokertymä, mihin vaikutti mm. työllisyystilanne. Rauman kaupungin kaikista verotuloista yli 80 prosenttia tulee kunnallisverosta. Kunnallisverotulon varassa tämä kaupunki elää, vaikka yhteisöverotulon kertyminen on meille myös tärkeää. Kunnallisverotulojen takana on hyvin yksinkertainen, mutta merkityksellinen sana: TYÖ. Kun raumalaisilla on töitä, pystyvät he maksamaan kunnallisveroa. Kun kaupunki saa verotuloa, se pystyy järjestämään asukkailleen palveluja. Yhdessä tehty työ ja henkilöstön uhraukset eivät ole menneet hukkaan. Tämänhetkisen näkymän mukaan Raumalle on syntymässä yli tuhat uutta työpaikkaa. Tulevaisuutemme näyttää siis positiiviselta. ............................................................................................. Kari Koski, kaupunginjohtaja

Rauman kaupunki toteuttaa vuoden 2017 aikana raumalaisista asuinalueista juttusarjan, jossa ääneen pääsevät asukkaat. Viimevuotisessa yleisöäänestyksessä eniten ääniä saaneista asuinalueista toteutetaan artikkeli Rauma-lehteen, muut asuinaluejutut julkaistaan Rauma24-nettisivustolla.

Markku Toivonen viihtyy synnyinseudullaan Syväraumassa. Meri on hänelle tärkeä.

Sanna ja Janne Koivunen asuvat Ainonkadulla. Pariskunnalla on vahva side syväraumalaisuuteen.

SYVÄRAUMAN HISTORIA

sitouttaa alueen asukkaita Teksti: Lauri Tuomola kuvat: Juha Sinisalo

Syvärauma – joskus joidenkin puheissa Suruhampton – saa kunnian olla Rauman asuinaluejuttusarjassa ensimmäisenä. Syvärauma oli yksi eniten ääniä saaneista Rauman kaupungin viimevuotisessa yleisöäänestyksessä, jossa kysyttiin, mistä asuinalueista raumalaiset haluaisivat lukea.

Ei ihme, että juuri Syvärauma nousi äänestyksen kärkipaikoille. Syväraumalla on mielenkiintoinen historia, josta on tehty jopa kirja (Syvärauma sydämessäni, Helkelä–Niemi, 2014). Markku Toivonen lukeutuu syväraumalaisiin, joilla on paljon alueen historiatietoa sekä päässä että paperilla. – Olen syntynyt Syväraumassa Purjehtijankadulla. Tai en nyt sentään kadulla, mutta sen varrella kuitenkin, Toivonen jaarittelee. Hän on asunut vuosien saatossa eri taloissa Syväraumassa, mutta päätynyt lopulta takaisin syntymäkotiinsa. Siellä on hyvä olla. Nyt hän istuu Koivusten kaffepöydässä Ainonkadulla. On aika porukalla puhua syväraumalaisuudesta. Siihen Koivusista, Sannasta ja Jannesta, saa hyvät kaverit. Sanna on syntyperäinen

syväraumalainen, joka on asunut samalla tontilla kolmessa eri talossa. Sukujuuret ovat syvällä syväraumalaisuudessa. Janne on tullut syväraumalaiseksi Sannan kautta, mutta historiasta löytyy mielenkiintoista tietoa: Jannen isoäidin isä on Juho Koivula, Syvärauman koulun perustaja, jota Syvärauman keisariksikin aikoinaan on kutsuttu. Ja nyt Koivuset itse asuvat koulun naapurissa.

Koti on muutakin kuin asunto Vahvat syväraumalaisuuden juuret näkyvät vielä nykyaikanakin. Vaikka sukupolvet ovat vaihtuneet, monet syväraumalaiset tuntevat edelleen toisensa ja toistensa historian. Kuten Koivusten asuinpaikalla, monilla muillakin Syvärauman suurehkoilla tonteilla on monivaiheinen historia, joka sitouttaa nykyisiäkin asukkaita. – Kyllähän se niin on, että parhaimmillaan koti on paljon muutakin kuin asunto.

Markku Toivosella on tallessa iltapäivälehden lööppi koskien väkivaltarikosta Syvärauman sillalla.

SYVÄRAUMA • Asukkaita reilut 900 (Lahdenkadun läntinen puoli) • Kortteleita noin 30 ja tontteja noin 150 kpl • Rakennuksia noin 485 kpl • Pinta-ala noin 50 ha Lähde: Rauman kaupungin rekisteri

”Tuskin muualta Suomesta löytyy koulua, jonka kivijalkaa meri silloin tällöin kastelee.”

Historia sitouttaa ja se luo tunteita muuallekin kuin rakennuksen seinien sisälle. Syväraumassa elää tietynlainen yhteisöllisyys edelleen, Janne Koivunen luonnehtii. Oman leimansa syväraumalaisuuteen tuo meren läheisyys. Tuskin muualta Suomesta löytyy koulua, jonka kivijalkaa meri silloin tällöin kastelee. Meri on syväraumalaisille edelleen tärkeä, mutta Markku Toivonen Purjehtijankadun miehenä on huomannut vuosien saatossa suuren muutoksen: saaressa käymisen kulttuuri on hiipunut. – Ennen mentiin saareen kaffetta keittämään. Sitä ei ole enää. Vielä 80-luvulla oli juhannuksenakin melkoiset telttameiningit saaressa. Siellä oli etenkin syväraumalaisia, mutta toki muitakin. Sitä kulttuuria ei valitettavasti enää ole.

Syvärauman arvostus on kasvanut Syvärauman historiaan mahtuu paljon aktiivista yrittämistä. Aikoinaan Syväraumassa toimi monia kauppoja ja monen alan yrittäjiä. Valmistettiin paattien keskimoottoreita, oli puusepän tehdasta ja jääkiekkomailojakin on tehty. Syväraumassa oli jopa oma putka, jonka isäntänä toimi keisari Koivula.

– Onneksi Raumalla kaikki palvelut ovat lähellä. Syvärauma on viihtyisä ja rauhallinen asuinalue, josta on hyvät liikenneyhteydet. Linja-autokin kulkee, mutta ei valitettavasti silloin kun minulle ja Markulle olisi sille käyttöä, eli perjantai-iltaisin, Janne Koivunen naurahtaa. Liikenneyhteyksistä puheen ollen: montako kertaa olette kironneet junaa Syväraumankadun tasoristeyksessä?

Ja onhan Syväraumassa tehty aikoinaan melkoisesti myös pirtukauppaa.

– Liian usein. Se on jotain aivan mahdotonta, Koivunen huokaa.

– Ei tehdä enää, mutta kyllä vielä 80-luvulla sai omatekoista ja salakuljetettua, Toivonen tietää.

Palveluja tai ei, niin Syvärauman arvostus on kasvanut vuosien saatossa kohisten. Mutta miten se nimi? Kutsutteko itse Syväraumaa Suruhamptoniksi?

Palvelut ovat sittemmin vähentyneet ja se hieman harmittaa syväraumalaisia. – Joitain ihmisiä tuntuu kiukuttavan, että palveluja on poistunut, mutta se on nykyaikaa. Nykyään jokaisella on auto, ja parhailla kolme, Toivonen tokaisee.

– Ei kutsuta. Nimeä on käytetty muutama vuosikymmen sitten, mutta eipä sitä enää juurikaan kuule. Kai se on jonkun väännös Ison-Britannian satamakaupunki Southamptonista, Syvärauman historiaa runsaasti tutkinut Markku Toivonen sanoo.

Rauman 575-juhlavuoden innoittamina julkaisemme jokaisessa tänä vuonna ilmestyvässä lehdessä Rauman historiasta kertovan jutun.

Sarjan ensimmäinen juttu alkaa kaupunkihistorian alusta, 1400-luvulta, ja kertoo kaupungin vaiheista kahden vuosisadan ajalta.

Kaikkjast vanhin Vanh Raum

RAUMAN HISTORIAA 1400–1500-luvuilla

Kirjoittaja FT, tutkija Suvianna Seppälä Turun yliopistosta on tutkinut viime aikoina Rauman asutusta ja taloutta 1500-luvulla.

Teksti: Suvianna Seppälä Kuvat: Rauman museo, Hans Lehtinen

Rauman kaupunki täyttää tänä vuonna 575 vuotta. Unionikauden melskeissä Ruotsin valtakunnan Itämaan eli Suomen läänien hallitsija Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi raumalaisille porvareille ensimmäisen privilegiokirjeen 17.4.1442. Raumalaiset porvarit saivat samat oikeudet käydä kauppaa kuin turkulaiset porvarit. Porvari-nimitys viittaa siihen, että kauppaa on käyty jo jonkin aikaa ennen virallisia kaupunkioikeuksia. Asumattomaan maaperään ei kaupunkia perustettu. Ensimmäisen puukirkon rakentaminen paikalle, missä nykyään sijaitsee Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot, ajoittunee rahalöytöjen perusteella 1410–1420-luvuille. Kirkko oli rakennettu maaseudulta tulevien teiden risteykseen lähelle satamaa. Nykyisen Kanaalin paikalla oli merenlahti, jota pitkin purjehdittiin aivan kaupungin laidalle.

Vuonna 1413 tiedetään kuninkaan voudin tulleen verottamaan Satakunnassa kahta kauppapaikkaa: Vlsby eli Ulvila maksoi kruunulle 20 markkaa ja Vnio 50 markkaa. Vnio-nimisen paikan on tulkittu tarkoittaneen Unajan kylää. On selvää, että tuon suuruinen summa tarkoittaa, että kauppaa on käyty vilkkaasti ja asutusta on ollut enemmänkin kuin mitä esimerkiksi pelkkä Unajan kylä on myöhäiskeskiajalla käsittänyt. Vnio viittaa Rauman seudulla oleviin kauppiaisiin, mutta tuleeko nimi ”union”yhteisö sanasta, on mielenkiintoinen kysymys ja jää jatkotutkimusten varaan.

Kirkollinen elämä 1400-luvun lopulla ja 1500-luvun alussa Suomen alueella elettiin taloudellisesti suotuisaa aikaa. Maatalouden kasvu, peltojen raivaus ja suotuisat sääolosuhteet mahdollistivat asukasluvun kasvun.

Rauman ensimmäinen privilegiokirje vuodelta 1442 Minä Kaarle Knuutinpoika, ritari, tunnustan ja teen tiettäväksi tällä avoimella kirjeelläni, että olen armollisen Herrani, Kuningas Kristofferin nimissä suonut Rauman Porvareille oikeudet harjoittaa kauppaansa kaikissa suhteissa niin kuin Turun porvaritkin rakentavat ja asuvat kaupunkiaan, oikeuden myydä ja ostaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia, mitä on Turun porvareillakin. Sentähden kiellän Herra Kuninkaani nimessä kaikkia vouteja, toimitusmiehiä ja muita, ketä lienevätkin, tekemästä heille vastoin tätä mitään estettä tai haittaa millään tavalla. Annettu Turun linnassa huhtikuun 17. päivänä Herran vuonna 1442 ja vahvistettu omalla sinetilläni.

Raumalle rakennettiin tuolloin kaksi kivikirkkoa. Kaupungin ja Lapin pitäjän yhteinen Pyhän Kolminaisuuden kivikirkko ajoitetaan rakennetun noin 1495–1505. Kirkko paloi vuonna 1640 ja hylättiin käytöstä. Samoihin aikoihin 1500-luvun alussa fransiskaanikonventti rakensi Raumanjoen pohjoisrannalle kivikirkon, nykyisen Pyhän Ristin kirkon. Fransiskaanikirkosta, joka oli vihitty käyttöön 1510-luvulla, tuli kaupunginkirkon palon jälkeen kaikkien raumalaisten yhteinen kokoontumispaikka. Fransiskaaniveljien tiedetään tehneen saarnamatkoja Suomen alueelle jo 1300-luvulla ja vakiintuneiden kulkureittien pysähdyspaikoille, muun muassa Ahvenanmaan Kökarin saarelle, nousi myöhemmin luostareita. Raumalla luostari perustettiin mitä ilmeisimmin 1400-luvun alussa. Sekä kalastus että hylkeenpyynti olivat harmaaveljille tärkeitä jo katolisen paastosäännöstön takia.

1500-luvun asukkaat Vanhin tunnettu asukasluettelo kaupunkilaisten osalta on vuoden 1564 henkikirja, johon on listattu 63 veroa maksanutta kaupunkilaista. Näiden lisäksi mainitaan 21 taloutta, jotka eivät voineet avustaa rahallisesti kaupungin eivätkä kirkon korjaamista. Tätä luetteloa ei ole aikaisemmissa historiakirjoissa julkaistu. Taloudellinen varallisuus ei jakaantunut tuolloinkaan tasaisesti. Vuoden 1571 hopeaverotili kertoo meille kauppiastalouksien omaisuudesta ja kaupankäynnin laajuudesta varsin yksityiskohtaisesti. Kannetun hopeaveron mukaan valtaosa raumalaisista porvaristalouksista osallistui ulkomaankauppaan osa enemmän, osa vähemmän, ja asukasluvun voi arvioida

olleen tuolloin 600–800. Hevosia, aikansa autoja, omisti reilu kolmannes talouksista.

Merestä syntynyt ja kasvanut kaupunki Raumalaiset harjoittivat ahkerasti kauppapurjehdusta niin Pohjanlahdelle, Kemiin, Iihin ja Mustasaareen kuin Itämeren hansakaupunkeihin. Aktiivinen purjehdus läpi vuosisatojen ei ole voinut olla vaikuttamatta Rauman murteen eli giälen syntyyn. Siinä on nähty vaikutuksia merimiesten välityksellä esimerkiksi viron, ruotsin ja englannin kielistä. Raumalaiset toivat Pohjanlahden satamapaikoilta turkiksia, naudan ja pukinvuotia, lohta ja traania ja veivät näitä edelleen Tukholmaan, Tallinnaan ja Saksan hansakaupunkeihin. Toki kauppatavaroita tuotiin myös Sisä-Suomesta, Hämeestä ja Satakunnasta. Traania saatiin keittämällä hylkeen paksua rasvakerrosta muuripadassa. Tätä monitoimiainetta käytettiin muun muassa kankaiden kyllästykseen sekä voitelu- ja lamppuöljynä.

kaat ja vyöt, mutta myös vahva sima ja viinit. Kaupunkisäätyläistö halusi erottua rahvaasta vaatteilla ja asusteilla sekä ulkomaisilla alkoholijuomilla. Rauman raatihuoneella avautuu pääsiäisen jälkeen juhlanäyttely, jossa sukelletaan tähän kaupankäynnin ja meren kyllästämään ajanjaksoon – Rauman varhaisiin vuosisatoihin. Näyttelyssä kävijä pääsee tutustumaan monipuolisesti ajan hallintoon, kaupankäyntiin, asukkaisiin ja kirkolliseen elämään.

Pyhän Ristin kirkko valmistui 1500-luvun alkupuolella.

Hans Lehtinen

Fransiskaani-patsas Pyhän Ristin kirkon edustalla.

Tallinnassa raumalaisia kutsuttiin 1500luvun alussa lohiviennin takia laxmän-nimellä. Pohjoisten lohijokien kauppa oli raumalaisten vastuulla myös 1500-luvun puolivälissä, kun kaupunkilaiset määrättiin muuttamaan muutamaksi vuodeksi vastaperustettuun Helsinkiin.

Halkoja ja hevosia vientiin Tiedetään, että Vakka-Suomen puuastioita – ämpäreitä, vakkoja, kala-astioita, vateja ja tiinuja – vietiin Raumalta runsaasti suoraan muun muassa Stralsundiin, Lyypekkiin ja Gdanskiin. Laivoihin lastattiin myös lautoja ja halkoja ja myöhemmin hevosia. Kustaa Vaasan ajatus kasvattaa Suomessa siitoshevosia toteutui kruununkartanoissa 1500-luvun puolivälistä lähtien. Raumalla kuninkaankartano toimi luostarikonventin rakennuksissa sen jälkeen, kun Kustaa Vaasa lakkautti luostarin reformaation eli uskonpuhdistuksen aikaan. Luostarilta vapautuneet luonnonniityt hyödynnettiin varsojen kesälaidunnuksessa. Tärkeitä tuontituotteita, joihin pohjoiset tavarat vaihdettiin, olivat etenkin kaikkien tarvitsema suola, mutta myös ylellisyystavarat: verkakankaat, hatut, hansik-

Juhlallisuuksia

RAUMA-PÄIVÄN

Teksti: Risto Kupari kuvat: Ewelina Dobosz

Rauma-päivän tienoilla kaupungin 575 -vuotista historiaa juhlistetaan erilaisilla konserteilla ja tapahtumilla. Rauma-salin uusi Steinway -konserttiflyygeli on erityisesti esillä juhlatapahtumissa. Konserttisarjan käynnistää raumalaislähtöisen, nykyisin Oulun ammattikorkeakoulun pianomusiikin ja säestyksen lehtorina toimivan Mikko Heinisen pianokonsertti. Heininen on suorittanut musiikin maisterin tutkintonsa Kalifornian yliopistossa vuonna 1999.

Pääsiäisen jälkeen ohjelma jatkuu tiistaina 18.4. Aksel Törnudd -teemakonsertilla. Törnudd toimi Rauman seminaarin musiikin lehtorina vuosina 1899–1919. Törnudd konsertissa kuullaan mm. Lauri Kemppisen esitelmä Törnuddista, sekä Törnuddin säveltämää ja sovittamaa musiikkia. Esiintyjinä ovat mm. Rauman Mieslaulajat, Senioriopettajien kuoron miehet, lapsikuoro Minidina, OKL:n musiikin sivuaineopiskelijat ja kansanmusiikkiyhtye Kirkhakkine.

Rauman musiikkiopiston piano-oppilaat pääsevät myös Rauma-päivän ohjelmassa konsertoimaan uudella flyygelillä Suomi 100 vuotta -konsertissa. Kolmas pianokonsertti toteutetaan Rauman musiikkiopistosta musiikin ammattiopintoihin lähteneiden pianistien konserttina. Tässä konsertissa esiintymään ovat tulossa mm. Tuukka Vähätalo, Santeri Jokitulppo, Venla Kuokkanen ja Riikka Marku.

Rauma-päivän juhlinta huipentuu keskiviikkona 19.4. kaikille avoimeen torijuhlaan. Torijuhlan ohjelmassa on tarjolla musiikkia sekä aiemmilta vuosilta tuttu järjestötori, jossa raumalaiset järjestöt esittelevät toimintaansa. Lauantaina 22.4. avautuvat myös Rauman museon juhlavuoden näyttelyt ja Rauman museoiden yhteinen Puuta, rautaa ja rakkautta -hanke esitellään suurelle yleisölle.

Rauma-päivän juhlinta huipentuu keskiviikkona 19.4. kaikille avoimeen torijuhlaan.

PITSIVIIKON OHJELMAA

rakennetaan yhdessä Teksti: Leila Stenfors kuvat: Ewelina Dobosz

Pitsiviikko kokoaa ihmiset Raumalle jo 47. kerran. Tapahtuma näkyy ja kuuluu kaupungissa yhdeksän tapahtumapäivän ajan. Pitsiviikon aikana kaupungista löytyy kymmeniä kiinnostavia vierailukohteita, tapahtumia ja tilaisuuksia.

Rauma-päivän ohjelma mm: Ma 10.4. klo 19 Mikko Heinisen piano-konsertti Rauma-sali, Satamakatu 26 Ti 11.4. klo 17.30 ja klo 19 Rauman musiikkiopiston piano-oppilaiden Suomi 100 vuotta -konsertit Rauma-sali Ke 12.4. klo 19 Rauman musiikkiopistosta ammattiopintoihin lähteneiden pianistien konsertti Rauma-sali Ti 18.4. klo 19 Aksel Törnudd -teemakonsertti Toivo Laurilehto-sali, OKL:n päärakennus, Seminaarinkatu 1 Ke 19.4. klo 12–18 Rauma 575 vuotta, Suomi 100 vuotta Kauppatori Ohjelmalava ja järjestötori Ke 19.4. klo 10–12 Senioripuiston avajaiset Kaunisjärvenpuisto La 22.4. Rauman museon juhlavuosinäyttelyt avautuvat

Jokaisen ohjelmajärjestäjän kannattaakin nyt varmistaa, että omat ohjelmatiedot päätyvät sekä Pitsiviikon nettisivuille että juhannusviikolla ilmestyvään käsiohjelmaan. Kevään aikana ohjelmatietoja päivitetään nettisivuille, ja tapahtuman koko ohjelma julkaistaan sivuilla toukokuun loppuun mennessä. Pitsiviikon näyttelyohjelmassa on yli 30 käyntikohdetta. Mm: Rauman Puhelinmuseossa käy Pitsiviikon aikana satoja kävijöitä. Savilanpuiston juhla-alueella ilmaisohjelmaa torstaista lauantaihin. Pitsimissikilpailun 40. juhlavuosi näkyy lavaohjelmassa torstaina 27.7. Kansainväliset suurmarkkinat keskustan alueella keskiviikosta lauantaihin. Vanha Rauma Yhdistys järjestää Pitsiviikon aikana suositun Avoimet pihat ja pihakirppikset -tapahtuman. Mustan pitsin yönä 28.7. kaupunki valvoo. Musiikkia, katutaiteilijoita, markkinoita, ihmisvilinää ja iloista tunnelmaa löytyy kaikkialta. Jos järjestät ohjelmaa, näyttelyn tai tapahtuman Pitsiviikolla, ilmoita ohjelmatiedot, tapahtuma-aika ja -paikka, yhteystiedot, yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero 10.4.2017 mennessä kaupungin kulttuuripalveluihin: leila.stenfors@rauma.fi tai Rauman kaupungin sivistyshallinto, kulttuuripalvelut, PL 113, 26101 Rauma

Rauma-salin Steinway on

The best of the best Teksti: Ari Anteroinen kuvat: Juha Sinisalo

Raumalaisten pitkäaikainen toive uudesta flyygelistä toteutui, kun Ralf Gothóni valitsi Rauma-saliin flyygelin, jossa on laulava ääni.

Täysi Rauma-sali juhlisti lauantaina 25. helmikuuta iltana raumalaisten iloksi hankitun Steinway-flyygelin ensikonserttia. Rauma Festivon järjestämässä konsertissa lavalla loistivat viulisti Elina Vähälä, sellisti Arto Noras sekä flyygelin valinnasta synnyinkaupunkiinsa vastannut pianisti Ralf Gothóni. Upean flyygelin saaminen Raumalle vei kaikkiaan aikaa noin kolme vuotta. – Kaupunki oli saanut perintörahaa, jossa oli määritelty käytön kohde. Tein esimiehelle ehdotuksen, josko hankitaan Rauma-saliin uusi flyygeli, kertoi kulttuuripäällikkö Risto Kupari. Kuparin mukaan vanha 1984 hankittu Bösendorff-flyyygeli olisi vaatinut remonttia. – Vaikka ei siinä sinänsä mitään vikaa ollut, moni pianisti ei sillä tykännyt soittaa. Ajateltiin kuitenkin Rauma-saliin uutta flyygeliä, koska Raumalta on musiikkiopiston kautta noussut esiin paljon hyviä pianisteja. Heitä ajatellen ja tietysti myös vierailevia esiintyjiä ajatellen lähdettiin selvittämään uuden Steinwayn hankintaa. Perintöraha kattoi kolme neljäsosaa hinnasta. Vanha flyygeli saatiin kaupattua Poriin Palmgren-konservatorioon. Siitä saatiin lisää rahaa ja tuohon vielä hieman kaupungin omaa rahaa päälle, niin summa oli kasassa. Veroton hinta oli noin 130 000 euroa.

Steinway kestää ja arvostus säilyy vuosikymmeniä.

Tapiolinnan mukaan oli kunnia saada Ralf Gothóni valintaprosessiin mukaan. Aikaa varattiin muutama tunti ja kuusi flyygeliä testattiin.

– Steinwayta ei hankittu miksikään näyttelyesineeksi, vaan kaikille soittajille käyttöön, yhtä lailla konsertoimaan tuleville ammattilaisille kuin musiikkiopiston pianisteillekin, korosti Kupari.

– Soittimet ovat yksilöllisiä. Rakentaminen kestää noin vuoden ja niissä on paljon käsityötä. Flyygeli on äärimmäisen hyvä sijoitus. On suuri riemu meille, että Rauma hankki näin hienon ja kaunisäänisen soittimen.

Steinway kestää ja arvostus säilyy vuosikymmeniä. Maahantuojan edustajan Hellin Tapiolinnan ja Festivon taiteellisen johtajan Anna Grundströmin kanssa pohdittiin, kuka voisi lähteä Steinwayn Hampurin tehtaalle koesoittamaan ja valikoimaan flyygeliä raumalaisille. – Aika pian tuli selväksi, että raumalaislähtöistä kansainvälistä pianistia ja Festivon perustaja Ralf Gothónia ei voi ohittaa, Kupari sanoi. Hän oli aikanaan valitsemassa myös edellistä Bösendorff-flyygeliä Raumalle. Gothóni oli muutenkin Hampurissa ja otti tehtävän vastaan. Syksyllä 2016 hän vieraili tehtaalla. Koesoittojen jälkeen malliksi valikoitui Steinway D 274. Soitin toimitettiin vuoden lopulla Rauma-saliin, missä sen piti olla hetken paikoillaan ja sitten sille tehtiin käyttöönottoviritys. Steinwayta varten on tulossa vielä kostutin. – Steinway on sukupolvien yli kestävä soitin, luonnehtii Tapiolinna. 98 prosenttia soittajista valitsee juuri tämän mallin, sillä se on “the best of the best”.

Ralf Gothóni kertoo, miksi valinta osui juuri kyseiseen flyygeliin: – Siinä oli ensinnäkin hieno tasapaino äänen laulavuuden kirkkauden välillä. Teknisesti se toimii toivomallani tavalla eli on myöskin tasapainossa kosketuksen nopeuden ja jälkipainuman tukevuuden kanssa. Hän kokeili pitkään kahta muutakin soitinta. – Mutta lopulta valinta kohdistui tähän sen laulavan äänen takia. Toivon, että myös flyygelin huolloille on varattu rahaa. Se ei ole ollut Suomessa aina päivänselvää. Pelkkä viritys ei riitä. Rauman kaupungin toiveena on, että nyt hankittu huippusoitin tulisi ahkeraan käyttöön. Kevään aikana Rauma-salissa kuullaankin kaikkea sooloresitaaleista musiikkiopiston flyygelijuhliin ja jazz-konsertteihin. Elokuun Festivossa flyygeliä kuullaan mm. huippupianisti Laura Mikkolan käsittelyssä.

PERUSTOIMEENTULOTUKI siirtyi kunnilta Kelaan Perustoimeentulotuen hakeminen ja käsittely siirtyivät vuoden 2017 alussa kuntien sosiaalitoimistoista Kelalle. Muutoksen tavoitteena on tuen saavutettavuuden ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantuminen. Kelan verkkosivut, toimistot ja palvelunumero tarjoavat lisätietoa perustoimeentulotuen uusista hakukäytännöistä. Kuntien sosiaalitoimistot vastaavat muutoksen jälkeen edelleen sosiaalityön palvelujen järjestämisestä ja harkintaan perustuvan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä. Raumalla apua tarvitsevia kuntalaisia palvellaan edelleen kaupungintalon sosiaalitoimistossa, Rauman seudun TYPissä, kotikäynneillä ja muissa verkostoissa.

TERVEYSVINKIT TASAPAINOA joka päivään Harjoittelulla voi parantaa kehon hallintaa ja turvata pystyssä pysymistä niin sisällä kuin ulkona liikkuessa. Tasapainoa kannattaa harjoitella vaikka päivittäisten askareiden yhteydessä. Harjoitteeksi käy esimerkiksi yhdellä jalalla seisominen hampaita harjatessa tai käsiä pestessä. Kyky seistä yhdellä jalalla vähintään 20 sekuntia, on merkittävä testi aivojen terveyden kannalta.

Aikuis- ja perhetyöstä apua elämän solmukohdissa

TEE SÄHKÖINEN TERVEYSTARKASTUS

Perustoimeentulotukiasioiden siirryttyä Kelalle Rauman sosiaalitoimistossa voidaan aikuis- ja perhetyössä keskittyä nyt entistä tehokkaammin tavoitteellisen sosiaalityön toteuttamiseen sekä ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Niitä tarvitaan esimerkiksi talous-, asumis-, työttömyys-, päihdeja mielenterveysongelmissa sekä yllättävissä elämänkriiseissä. Sosiaalinen luototus ja maahanmuuttajien ohjaus- ja kotouttamistyö kuuluvat myös aikuis- ja perhetyön palveluihin. Sosiaalityön neuvonta kaupungintalolla opastaa oikean palvelun äärelle.

Tee Duodecimin Sähköinen terveystarkastus ja näe miten elämäntavat vaikuttavat arvioituun elinikääsi ja riskiisi sairastua elinikää lyhentäviin ja elämänlaatua heikentäviin sairauksiin. Terveystarkastuksen jälkeen voit ottaa käyttöösi sähköisen terveysvalmennuksen, jossa voit asettaa itsellesi tavoitteita ja seurata edistymistäsi. Sähköinen terveystarkastus ja -valmennus ovat maksuton palvelu kaikille raumalaisille. Löydät sen verkosta rauma.fi –palvelun tai hakukoneen kautta.

SYÖ HYVIN 1. Syö säännöllisesti Syö 3-4 tunnin välein. Tasainen ateriarytmi hillitsee nälän tunnetta ja pitää verensokerin tasaisena. 2. Syö kasviksia puoli kiloa päivässä Puoli kiloa kasviksia on noin viisi kourallista. Tämä täyttyy päivän aikana helposti, kun syöt jokaisella aterialla yhden kourallisen kasviksia. 3 .Suosi täysjyväviljoja Täysjyväviljassa on hyvin kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Valitse viljatuotteista kuitupitoiset vaihtoehdot, esimerkiksi leivässä olisi hyvä olla kuitua vähintään 6 g/100 g. 4. Syö kalaa Kalaa kannattaa syödä 2-3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Kala on hyvä D-vitamiinin, pehmeiden rasvahappojen ja proteiinin lähde. 5. Suhtaudu ruokaan rennosti Liian tiukka syömisen kontrolli vie nautinnon pois syömisestä. Riittää kun 80 % ruokavaliosta on laadukasta ja 20 % voi olla vähemmän laadukasta. Kun herkuttelet, tee se hyvällä omallatunnolla.

20 17

KAAVOITUS K AT S A U S

8. Sammallahdenmäen osayleiskaava Sammallahdenmäen maailmanperintöaluetta ja sen ympäristöä koskeva osayleiskaava. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT: 1. Yleiskaava 2025 Koko kaupunkia koskeva yleiskaavatyö jatkuu yleiskaavaehdotuksen valmistelulla. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Outi Virola

VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT:

22. Vanha Rauma

Virkistys- ja vapaa-aikatoiminnan alue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Maailmanperintöalueen asemakaavan ajanmukaistaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi ja kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

10. Vanha Lahti II Uusi pientaloalue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

11. Vanha Lahti I Uusi pientaloalue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

Aarnkarin saaren asemakaavoitus sekä Purjehtijankadun päässä sijaitsevan ranta-alueen asemakaavan muutos. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

3. Koillinen osayleiskaava

Virkistys-, majoitus- ja vapaa-aikatoiminnan alue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

5. Pohjoisten kylien osayleiskaava Alueelle laaditaan Sorkan ja Haapasaaren rekisterikyläalueita koskeva yleispiirteinen kaava. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

6. Itäisten kyläalueiden osayleiskaava Leader-rahoituksella valmisteltava Kuolimaan, Kodiksamin ja Mäentaan kyläalueita koskeva osayleiskaava. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

7. Kortelan alueen osayleiskaava Alueelle laaditaan kyläalueen ympäristöä koskeva osayleiskaava, jossa määritellään alueen maankäytön toimintaedellytykset. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

9. Kuuskajaskari

Tutkitaan keskusta-alueen elinvoimaisuutta tukevia kehittämismahdollisuuksia yhteen sovittaen sen erityisarvoihin. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Kaava laaditaan vaiheissa tapahtuvaa asemakaavoitusta varten. Alueelle sijoitetaan asumista, virkistystä ja pohjoisen alueen koulu. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

21. Karin kenttä

VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT:

12. Aarnkari

4. Vanhan-Lahden osayleiskaava

Käyttötarkoituksen muuttaminen Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Alueen kehittäminen monimuotoisena keskusta-alueen osana ja uuden uimahallin sijoituspaikan tutkiminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

2. Keskustan osayleiskaava

Teollisuus-, varasto- ja logistiikka-alueen suunnittelu liikenneratkaisuineen mm. luonto- ja historia-arvot huomioivalla tavalla. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

20. Salosen torppa

13. Fåfänga

14. Telakkaranta Pienveneiden venesatama- ja telakkaalueen sekä uuden asuinalueen yhteensovittaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

15. Nallenpolku Hoivakotien rakentamista varten laadittu asemakaavamuutos Lotanpellolle. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

23. Nummi Vanhentuneen asemakaavan ajanmukaistaminen huomioiden alueen valtakunnalliset kulttuurihistorialliset arvot. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen ja kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

24. Aronahde Koulukiinteistön laajentaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

25. Kuokkamaantie Pysäköinnin ja virkistysalueen uudelleen järjestely. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

26. Sampaanala Pysäköinnin uudelleen järjestely. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

27. Kairakatu 1 Vähittäiskaupan suuryksikön alue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

28. Pirttialho III Pientaloalueen laajentaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

16. 3. kaupungin osa

29. Tilaa vaativan kaupan alue

Asemakaavan ajanmukaisuustarkastelu ja toteuttamattoman kerrostalokaavan muuttaminen siten, että nykyinen rakennuskanta säilyy. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueena kehitettävä alue Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

17. Kanalinsuu

Rakentamattomien tonttien asemakaavan ajantasaistaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Uutta merellistä keskusta-asumista. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

18. Kalliohovi Kalliokadun, Alhonkadun ja Satamakadun välisen alueen asemakaavan muutos. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

19. Avainvahe Tontin sisäisen ajoyhteyden muuttaminen katualueeksi. Lisätietoja: kaavoitusavustaja Satu Sarkoranta

30. Sompapolku & Luistinpolku

31. Lakari, Liinala Luostarinkylän eritasoliittymän ja siihen liittyvien alueiden kaavoittaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

32. Jaakonkuruntie Teollisuusalueen asemakaavan uudistaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

KAARO ROKINNOKKA

TIILIVUORI

PALOAHDE

KAPPELINLUHTA

SYVÄRAUMA

PYYNPÄÄ

13 PETÄJÄS

17 18 LONSI

ÄYHÖ

UOTILA

LAJO

VANHA RAUMA

NIKULANMÄKI

21 23

KINNO

TUOMONIEMI

TARVOLA

PAROALHO

26 SAMPAANALA 25

KOURUJÄRVI

MONNA KORTELA

33. Lakari, Ympyriäinensuo Aurinkoenergian tuotantoalue Lakariin. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen 5

34. Lakari, Kuivassuo Kemianteollisuuden laitoksen sijoittumisen mahdollistaminen alueelle Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

4 1

3 2

35. Uotilan koulu Koulualueen laajennus Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

36. Nikulan väylä Kallionikulan asuinalueen kytkeminen kokoojakadun välityksellä Kourulantiehen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Pientalot Vuoden 2016 aikana valmistui Jepyrtien jatkon asemakaava-alue, johon muodostui 11 erillispientalotonttia ja yksi rivitalotontti.

Vuonna 2016 hyväksytyt ja voimaan tulleet kaavat Karvari-Rannikon ranta-asemakaavamuutos Kaava hyväksyttiin 25.1.2016 (KV 13§) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Tärpättitislaamo Kaava hyväksyttiin 23.5.2016 (KV 44§) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

LNG-terminaali

Unajan, Voiluodon ja Anttilan osayleiskaava Kaava hyväksyttiin 7.3.2016 (KV 28§) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

Tornela Kaava hyväksyttiin 7.3.2016 (KV 29§) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

Kortteli 257, Sofronoffin huvila Kaava hyväksyttiin 7.3.2016 (KV 30§) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

R-Sarkon Oy Kaava hyväksyttiin 4.4.2016 (KV 36§) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Tuomistonkatu Kaava hyväksyttiin 4.4.2016 (KV 37§). Kaava ei ole voimassa, koska siitä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

Kaava hyväksyttiin 20.6.2016 (KV 60§). Kaava ei ole voimassa, koska siitä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

Jepyrtien jatko Kaava hyväksyttiin 31.10.2016 (KV 79§) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

Kanalin Länsiranta Kaava hyväksyttiin 31.10.2016 (KV 80§). Kaava ei ole voimassa, koska siitä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Sahanpolku Kaava hyväksyttiin 28.11.2016 (KV 91§) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

Pohjoisen alueen koulu Kaava hyväksyttiin 12.12.2016 (KV 104§) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

KAAVOITUSOSASTO Asiakaspalvelu

Kaavoitusjohtaja

Palvelupiste Pyyrman Valtakatu 2 A, 26100 Rauma p. 02 834 5002

Juha Eskolin

Avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15 Asiointisähköposti: kaavoitus@rauma.fi

Kaavoitusavustajat p. 02 834 3660

Kaavoitusarkkitehdit Hanna Elo p. 02 834 3068 Leena Joki-Korpela p. 02 834 3663 Jouni Mäkinen p. 02 834 3665 Henri Raitio p. 02 834 3670 Mervi Tammi (kaavoitusjohtajan sijainen) p. 02 834 3664 Outi Virola p. 02 834 3672

Kaavan käsittelyvaiheista ja osallistumisesta saa lisätietoa kaavoituksen nettisivuilta www.rauma.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus-ja-maankaytto/

Taina Heinonen Jussi Helminen Jarno Rostedt Satu Sarkoranta

p. 02 834 3668 p. 02 834 3667 p. 02 834 3666 p. 02 834 3662

Ewelina Dobosz

VANHAN RAUMAN pihojen historiaa selvitetään Teksti: Minna Myllylä

Vanhan Rauman pihojen historiaa ja kasvillisuutta selvitetään kuluvan kevään ja alkukesän aikana. Selvitys liittyy käynnissä olevaan Vanhan Rauman asemakaavan uudistamiseen. Edellinen asemakaava on hyväksytty vuonna 1981. Vanhan Rauman pihat inventoidaan pääosin touko-kesäkuun aikana. Ennen kenttätyön aloittamista kiinteistönomistajille tiedotetaan selvitykseen liittyvistä asioista tarkemmin, kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi kertoo. Tavoitteena on tuottaa tietoa Vanhan Rauman pihojen kehityksestä, piirteistä ja nykytilanteesta. Tiedon pohjalta arvioidaan pihapiirien säilyneisyyttä sekä jo mahdollisesti hävinneitä piirteitä. Selvitys toimii kaavoituksen taustana ja sen perusteella voidaan laatia pihojen kunnostuksen, käytön ja hoidon ohjeistuksia.

Toiveenani olisi, että pihoista löytyisi vanhoja ennen 1950-lukua olevia valokuvia tai vaikka tietoa siitä, mitä pihoilla on viljelty tai onko siellä ollut huvimajaa. Kaipaisin myös tietoja vanhaa perua olevista pitkään viljellyistä paikallisista kulttuurikasvilajeista tai missä pihapiireissä on ollut hyötyeläimiä, maisema-arkkitehti Anne Rihtiniemi-Rauh sanoo. Vanha Rauma on paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Alueen säilyttämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä. Rakennusten, katu- ja torialueiden sekä puistojen lisäksi pihapiirit ovat olennainen osa arvokasta kokonaisuutta. Aiemmin pihojen suunnittelussa ja hoidon ohjauksen apuna ei ole ollut kattavaa taustatietoa.

Pihapiirien selvitystyö palvelee sekä asukkaita että tutkijoita, toteavat Henri Raitio, Anne Rihtniemi-Rauh ja Mervi Tammi.

Pihaselvityksen tekijät kaipaavat ennen 1950-lukua otettuja valokuvia.

Vanha Rauma on maailmanperintökohde, jonka ainutlaatuista kulttuuriperintöä tulee vaalia. Selvitystyö palvelee sekä asukkaita että tutkijoita, kaavoitusarkkitehti Henri Raitio toteaa. Selvityksen laatii maisema-arkkitehti Anne Rihtniemi-Rauh, joka on erikoistunut kaupunkipihojen kulttuuriperintöön. Hän on selvittänyt pihojen käyttöä ja kehitysvaiheita muun muassa Vanhassa Porvoossa. Lisäksi pihojen kasvillisuuskartoituksen laatii yliopistonlehtori, puutarhatieteen dosentti Leena Lindén.

Eero ystävineen vaikuttaa äänestämällä KUNTAVAALIT 2017

Teksti: Sini Gahmberg kuva: Kalle Aaltonen

Abiturientti Eero Kemppinen saa äänestää ensimmäistä kertaa tulevissa kunnallisvaaleissa, sillä hän täytti 18 vuotta viime toukokuussa.

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 9.4. Ennakkoäänestys alkaa kotimaassa 29.3. ja päättyy 4.4. Ulkomailla voi äänestää ennakkoon 29.3.–1.4.

Eero ja koko hänen ystäväpiirinsä aikovat äänestää.

Raumalle valitaan kevään kuntavaaleissa 43 kaupunginvaltuutettua, joiden toimikausi alkaa 1.6.

– Koko demokratia perustuu siihen, että otetaan osaa ja valitaan oikeat ehdokkaat edustamaan. Olen varma, että vain osallistumalla voi vaikuttaa. Jos ei äänestä, ei voi myöskään kritisoida tehtyjä päätöksiä, Kemppinen sanoo.

ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT • Kaupungintalon pääaula, Kanalinranta 3 • Kauppakeskus Citymarket, Karjalankatu 5 • Kauppakeskus Pick n Pay, Sahankatu 2

Kunnallisvaaleissa nuoren miehen äänen saa sopiva henkilö sopivasta puolueesta.

• Kauppakeskus Prisma, Porintie 4

– Pidän tärkeänä, että ehdokkaani arvostaa koulutusta ja kestävää kehitystä, hän painottaa.

Turvallisessa ympäristössä oppia kansalaisvastuusta Kotikasvatuksensa ja partiotaustansa ansiosta vastuullisuus on abiturientille normaali toimintatapa. – Rauman Myrskypojissa toimitan lippukuntalehteä ja johdan 15–18-vuotiaita partiojohtajia. Partiokasvatuksen tavoitteena on, että yksilö toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa omaan itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. – Kotona keskustelen vanhempien kanssa yhteiskunnallisista asioista ja katsomme yhdessä uutisia, mutta he eivät ole millään tavalla yrittäneet ohjailla äänestyspäätöstäni. Tiedän kuitenkin, mitä puolueita he ovat äänestäneet, Kemppinen hymyilee.

Eero Kemppisen mielestä vain osallistumalla voi vaikuttaa.

Kunnallispolititiikka tutuksi lukion muuton yhteydessä Rauman Lyseon lukiota käyvä Kemppinen on valveutunut ensiäänestäjä, sillä lukio-opinnot ovat kasvattaneet äänestyspäätöksessä tarvittavaa medialukutaitoa ja argumentoinnin ymmärtämistä. – Yhteiskuntaopin kurssilla etsimme vaalikoneista omille arvoille sopivaa ehdokasta, hän kertoo. Lukio-opinnoissa on seurattu kuluneiden vuosien aikana jonkin verran myös kunnallispolitiikkaa, lähinnä lukion muuttoa Otaan ja kauppakeskuksen suunnittelua.

SINULLA ON ÄÄNI – KÄYTÄ SITÄ

• Kodisjoen kirjasto, Kodisjoentie 1432 29.–31.3. klo 16–18 3.–4.4. klo 16–18 Lisäksi kaupungilla on erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ympärivuorokautista hoitoa antavissa laitoksissa ja sosiaalihuollon toimintayksiköissä. VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYSPAIKAT Vaalipäivänä 9.4. raumalaiset äänestävät kahdeksassa eri paikassa, jotka ovat • Vanha Rauma, Kaunisjärven vanhainkoti, Steniuksenkatu 4 • Tarvonsaari, Rauman Lyseo, opistotalo, Aittakarinkatu 10 • Syvärauma, Syvärauman koulu, Purjehtijankatu 15 • Kourujärvi, Kourujärven koulu, Karpalotie 3

Edellisissä kuntavaaleissa Rauman äänestysprosentti oli vain 58,3. Nyt on aika pistää paremmaksi!

• Pyynpää, Pyynpään koulu, Vähäkinnontie 7

Rauman kaupunginvaltuustossa ja muissa toimielimissä päätetään meitä kaikkia koskevista asioista kuten varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, kulttuuri- ja liikuntapalveluista, nuorisopalveluista ja Rauman elinvoimaisuuden edistämisestä. Kannattaa olla mukana valitsemassa parhaita päättäjiä!

• Sampaanala, Sampaanalan päiväkoti, Sampaanalantie 38

Mukaan tarvitset vain kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Vaalivirkailijat neuvovat käytännön asioissa.

• Lapin kirjasto, Kivisillantie 6 29.–31.3. klo 9–19 1.4. klo 10–16 2.4. klo 12–16 3.–4.4. klo 9–19

• Kodisjoki, Kodisjoen kirjasto, Kodisjoentie 1432 • Lappi, Lapin koulu, Kirkkotie 6

KAUPUNGIN ORGANISAATIOUUDISTUKSEEN on ladattu paljon odotuksia

Seuraavissa numeroissa kerromme, miten uudistus näkyy palveluissa ja toimintatavoissa.

Teksti ja kuva: Kristiina Lehtonen Tammikuun lopussa hyväksytty hallinnon ja palvelujen uusi organisaatiorakenne luo mahdollisuuksia uudistaa toimintatapoja ja –kulttuuria, kuten Rauman Tarinassa aikoinaan linjattiin. Organisaatiomuutos ei ole vallankumouksellinen, mutta se vie rakenteita ja johtamiskulttuuria kohti uuden sukupolven organisaatiota.

Päätöksiä ja palveluja tiiviimmällä rakenteella 1.6. käyttöön otettava uusi organisaatio pienenee kautta linjan. Valtuutettujen lukumäärä vähenee 51:stä 43:een. Lautakuntien sijaan valittavat valiokunnat ovat 9-jäsenisiä ja kaupunginhallituksen koko pienenee 11:sta 9:ään. Niihin tulee jäseniksi vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Sivistys-, sosiaali- ja terveys sekä teknisen valiokunnan lisäksi valitaan ympäristö- ja lupalautakunta, tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta.

Poikkihallinnollista toimintaa Palvelujen tuottamisessa siirrytään viidestä virastosta neljään toimialaan ja

esimiestasoja vähennetään. Organisaatiorajoja madalletaan myös poikkihallinnollisella toimintatavalla. Toimialajohtajat osallistuvat jatkossa hallitustyöskentelyyn ja konserniohjaukseen. Se antaa paremmat mahdollisuudet kokonaisuuksien johtamiseen kapean sektorijohtamisen sijaan.

Kuntalaisille kanavia päätöksentekoon Raumalaiset ovat saaneet osallistua organisaatiouudistuksen tekemiseen kuntalaiskyselyn kautta ja erikseen on haettu näkemyksiä Rauma-rohkeilta, ikäihmisten neuvostolta, vammaisneuvostolta, lasten parlamentilta ja nuorisovaltuustolta. Tiivis yhteydenpito kuntalaisiin jatkuu tästä eteenpäinkin. Uusi kuntalaki edellyttää, että kunnissa toimii nuorisovaltuusto, ikäihmisten neuvosto ja vammaisneuvosto. Raumalla vaikuttajaryhmiä on jo nyt huomattavasti enemmän. Jatkossa jokaisen vaikuttajaryhmän toiminta on vastuutettua ja ryhmien kannanotot huomioidaan valmistelussa. Organisaatiouudistusta esitellään tarkemmin osoitteessa rauma.fi.

Organisaatiouudistusta yhdessä junailleet hallintojohtaja Sari Salo (vas.) ja kehittämispäällikkö Johanna Suokanto ovat tyytyväisiä uudistukseen. Meillä on nyt mahdollisuus ottaa iso askel kohti toimintatapojen muutosta, mutta pelkkä päätös ei vielä takaa mitään. Pysyvä muutos saadaan aikaan vain ihmisten kautta, toimintakulttuurin muutoksella ja se edellyttää poisoppimista vanhoista tavoista ja nyt luotujen mahdollisuuksien hyödyntämistä.

HISTORIAN AARTEITA Muistotaulu vuodelta 1602 Teksti: Hanna-Leena Salminen, museoamanuenssi, Rauman museo

Rauman kirkoista on tehty ensimmäinen myös nykyaikaan asti säilynyt kalustoinventointi vuonna 1641. Siinä mainitaan kaksi antependiumia eli alttariliinaa tai -vaatetta. Toinen niistä on vuodelta 1602 peräisin oleva epitafi eli muistotaulu. Se on tehty oikeuspormestari Simon Larssonin ensimmäisen puolison Birgitan muistoksi. Vihreälle silkille on maalattu ensin mustalla öljymaalilla latinankielinen teksti. Kirjaimet on sen jälkeen vielä kullattu. Silkki on kiinnitetty vahvempaan vaaleaan villakankaaseen. Tiedetään, että ainakin vielä vuonna 1874 epitafi on roikkunut huonokuntoisena Pyhän Ristin kirkon sakastissa. Museoon muistotaulu siirrettiin kirkon restauroinnin yhteydessä 1890-luvulla. Epitafi on viimeksi konservoitu Rauman museon tekstiilikonservaattorin toimesta vuonna 2016. Konservoinnin aikana se puhdistettiin ja vanhat kankaat tuettiin tukikankailla huonokuntoisista kohdista. Muistotaulu on nyt esillä Vanhan Raatihuoneen yläkerrassa.

Muistotaulun uusi suomennos Ulla Hälvä-Nyberg 25.10.1996

Birgitan, erittäin kunnioitetun miehen Simon Laurentiuksen vaimon, joka kuoli heinäkuun 30. päivänä Kristuksen vuonna 1602. Oppikaa kuolevaiset, että kaikki on alistettu kuolemalle. Kaikki olemme maata, turhia unia me olemme. Onnellinen hän, jonka rikoksesta ja elämän vaivoista vapaana, sinä, hyväntahtoinen Kristus, johdat enkelikuoroihin.

Toimitusjohtaja Jari Haapasen mielestä Raumalla on innostunut ja yritysmyönteinen ilmapiiri.

Rauman sellu soi kuin

Jalopuu

Mitä saadaan, kun sekoitetaan muovia ja Rauman sellua? Kova, kestävä ja miellyttävän tuntuinen materiaali, joka kelpaa vaikka sellon otelaudaksi.

Rauman sellua ja muovin seosta, biokomposiittia, valmistetaan kohta sellutehtaan kyljessä. Metsä Fibren tontilla on juuri aloitettu rakennustyöt, jonka tuloksena Aqvacompin tuotantolaitos käynnistetään samaan aikaan sellutehtaan kanssa syksyn huoltoseisokin jälkeen.

myös parantaa tuotteen laatua. Koska laitos kytketään suoraan sellutehtaan tuotantolinjaan, prosessissa kuiva sellu voidaan korvata märällä sellulla. Tämä tekee tuotteesta entistä lujempaa, Aqvacompin toimitusjohtaja Jari Haapanen perustelee.

Kaksi vuotta sitten perustettu Aqvacomp on tähän saakka toiminut Sastamalassa, mutta nyt kesällä kaikki toiminnot tuotekehitysyksikköä lukuun ottamatta siirretään Raumalle.

Sellutehdaspaikkakunnista Rauma oli kaikkein houkuttelevin. Kaupungissa on Haapasen mukaan innostunut ja yritysmyönteinen ilmapiiri.

Muutolle löytyy moniakin syitä. – Uusi sijainti sellutehtaan vieressä säästää kustannuksia ja energiaa, mutta

Biokomposiitista valmistetaan mm. soittimia, koska sillä voidaan jäljitellä jalopuun sointia.

– Olen toistuvasti yllättynyt siitä, kuinka mahtavasti meidät on otettu vastaan. Kasvattajarahastosta saadulla tuella oli myös iso vaikutus siihen, että valitsimme sijoituspaikaksi Rauman. Rauman talousalueelta on Haapasen mukaan myös helppo löytää tuotantolaitoksen vaatimaa työvoimaa.

– Alueen ehdoton valtti on teollisuustyön vankka osaaminen. IT-alan yrityksen on viisasta sijoittua Tampereelle ja perinteisen teollisuusyrityksen Raumalle, hän muotoilee.

Vartissa valmista Aqvacompin valmistama muovin ja sellun seos on Elastopolin vajaan kymmenen vuoden kehitystyön tulos. Menetelmä on patentoitu, eikä sitä hyödynnetä missään muussa yrityksessä. Muovia ja puupohjaisia raaka-aineita yhdisteleviä tuotantolaitoksia on Suomessa Aqvacompin lisäksi kolme. Sellun osuus muoviseoksissa on 20-60 prosenttia. – Sellu tekee sidoksesta tavallista muovia kestävämpää, ekologisempaa ja miellyttävämmän tuntuista. Materiaalia käytetään tällä hetkellä esimerkiksi autonosissa, kodinkoneissa ja soittimissa, kuten kitaroiden, sellojen ja viulujen otelaudoissa. Jälkimmäisessä tuoteryhmässä seoksen etu on, että sillä on mahdollista jäljitellä jalopuun sointia, Jari Haapanen kuvailee. Biokomposiitti lähtee tehtaalta ryyneinä, jotka asiakas sulattaa ja ruiskuvalaa uuteen muotoon. Tuotantotapa on huomattavan tehokas ja nopea. – Jos jalopuisen otelaudan valmistukseen kuluu puun kuivumisajasta ja eri työstövaiheista johtuen useita vuosia, biokomposiitista valmistetun otelaudan tekemiseen menee vartti, Haapanen havainnollistaa.

Jari Haapanen poikkesi kertomassa uusimmat kuulumiset kaupunginjohtaja Kari Koskelle.

Merkittävä työllisyysvaikutus Tällä hetkellä Sastamalan tuotantolaitoksessa työskentelee viisi ihmistä, joille kaikille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä työn perässä Raumalle. Alkuvaiheessa tehtaassa tehdään töitä yhdellä tuotantolinjalla kahdessa vuorossa, jolloin henkilöstön kokonaistarve on 10-20 henkeä. Uuttakin työvoimaa siis tarvitaan. – Kiinnostusta on jo nyt ollut runsaasti, vaikka varsinaista rekrytointia vasta aloitellaan. TE-keskuksen kanssa räätälöimme koulutuksen, joka käynnistyy huhtikuussa Sastamalassa. Kun työntekijät on koulutettu, he siirtyvät Raumalle yhdessä koneiden ja laitteiden kanssa, Haapanen valottaa. Koska uuden tehtaan kapasiteetti on suurempi kuin nykyisen, myös uusia laitteita rakennetaan. Investoinnin kokonaiskustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa euroa ilman hallia, jonka Aqvacomp vuokraa hallin rakentavalta Jalonen-yhtiöltä. Vakituisen työvoiman lisäksi yritys hyödyntää monissa toiminnoissaan alueen aliurakoitsijoita. Tuotanto aloitetaan syksyllä yhdellä tuotantolinjalla, mutta heti tehtaan käynnistyttyä aloitetaan toisen rakentaminen ja kolmannen suunnittelu. Kun Rauman laitoksen jokainen sentti on hyödynnetty, yritys aikoo rakentaa toisen vastaavan tuotantolaitoksen joko Raumalle tai Äänekoskelle.

PIENTALON

ENERGIAILTA

6.4. klo 17.30 Poselli Pientalon energiaillassa pureudutaan vanhojen pientalojen energiaja ekotehokkuuteen ja kuullaan asiantuntijoiden vinkkejä siitä, mitä kannattaa korjata ja mitä ei. Vanhan rakennuksen energiatalouden huolehtimisesta kertoo rakennuskonservaattori, FM Kati Lahtinen. Hän muistuttaa, että nykymääräysten mukaiset energiaremontit uhkaavat vanhojen talojen rakennushistoriallista arvoa. Näissä rakennuksissa on muitakin huomioitavia arvoja, kuten arkkitehtoninen harmonia ja estetiikka, taloudellinen arvo, tekninen toimivuus ja asumisterveellisyys. Kaavoitusarkkitehti Hanna Elo korostaa Ehjää ei kannata korjata -puheenvuorossaan vanhan toimivan rakenteen arvoa. Käyttötottumusten vaikutuksia energiankulutukseen avaa Marjo Kekki Satahima-hankkeesta. Korjausrakentamisen määräyksien velvoittavuutta valottaa Timo Heinilä Rauman kaupungin rakennusvalvonnasta. Vanhan Rauman Tammelan monipuolisesta toiminnasta kertoo maailmanperintökoordinaattori Jussi Telaranta. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille pientalojen energiaja ekotehokkuudesta kiinnostuneille.

Kohti hiilineutraalia Raumaa

AUTOMAATTI SÄÄSTÄÄ POTILAAN AIKAA Kaupungin terveyspalveluissa otettiin viime syksynä porrastetusti käyttöön sähköinen itseilmoittautuminen. Asiakas voi laitteella omatoimisesti ilmoittautua vastaanotoille. Ilmoittautuminen tapahtuu joko käsin syöttämällä henkilötunnus tai näyttämällä valokeilassa viivakoodillista korttia (Kela-kortti, ajokortti tai kuvallinen henkilökortti). Asiakas voi tarkistaa omat yhteystietonsa ja tarvittaessa korjata ne. Tämän jälkeen laite ohjaa ilmoittautuneen oikeaan odotusaulaan tai lähelle huonetta, missä vastaanottoaika on. Lattiaan asennetut värilliset teipit ohjaavat oikeaan odotusaulaan. Mikäli laite ei löydä oikeaa vastaanottoaikaa, se ohjaa ilmoittautumispisteeseen. Mahdollisimman monen toivotaan rohkeasti käyttävän itseilmoittautumislaitetta. Laitteen käyttö on nopea sekä helppo tapa ilmoittautua vastaanotoille ja ohjeet löytyvät laitteen vierestä.

Sovellusasiantuntija Elina Nissilä näyttää, miten vastaanotolle ilmoittaudutaan.

RAUMAN KAUPUNKI JÄRJESTÄÄ

AVOIMET OVET ISOMETSÄN VARIKOLLA Lauantaina 6.5.2017 klo 10 – 14 (Isometsäntie 3) • Esittelyssä katutoimen ja talotoimen työkoneita sekä työnäytöksiä • Tee itse linnunpönttö kotiin viemiseksi • Rauman suurin hiekkakasa odottaa hiekkakakkujen ja -linnojen tekijöitä • Tuo aarteesi museon konservaattorin arvioitavaksi. Saat ohjeet säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin

ARVONTAA & ILMAPALLOJA!

Kaikille kävijöille munkkikahvit ja grillistä Kivikylän makkaraa !

Kuljetukset Kake -kaupunkijunalla Savilasta Narvi-Sähkön edestä tasatunnein klo 10 alkaen. Viimeinen paluukuljetus Isometsältä klo 14.30. Tervetuloa !

Järjestää: Teknisen viraston talotoimi ja katutoimi

Tule viettämään toukokuinen päivä ja tutustu samalla toimintaamme!

LIIKKUVASSA KOULUSSA aktiivisempia koulupäiviä

Kymppipareja marssiessa harjoittelevat (vas.) Tiila Mäkilä parinaan Heta Vainio, luokan ohjaaja/avustaja Marja-Liisa Salonen parinaan Samuel Seikkula ja Kristel Schulz parinaan Veera Seikkula.

Teksti: Sini Gahmberg kuva: Minna Paananen

– Rauman kaupungin koulut toteuttavat valtakunnallista Liikkuva koulu -toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä liikkumista koulupäivän aikana. Se on tänä vuonna yksi Rauman kaupungin perusopetuksen kehittämistavoitteista, ja jokaisessa koulussa tehdään liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan, Lapin koulun vs. rehtori Marika Lehtinen sanoo. Syksyllä perustettiin Liikkuva koulutiimi, johon kuuluu edustaja jokaisesta Rauman koulusta. Tiimi kehittää ja ideoi Liikkuva koulu -toimintaa Raumalla.

Oppilaista koulutettu välkkäliikuttajia Oppilaat osallistetaan liikkuvaan kouluun taitojensa ja ikänsä mukaisesti. Viime syksynä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat kouluttivat koulujen vanhimpia oppilaita välkkäliikuttajiksi, jotka suunnittelevat ja vetävät leikkejä ja pelejä välituntisin muille oppilaille. Välkkäliikuttajia on koulutettu Rauman kouluissa jo useana vuonna. – Ohjatun liikunnan lisäksi kouluissa toimii välituntivälinelainaamo, josta saa lainata liikuntavälineitä välitunnin ajaksi, Lehtinen sanoo.

Oppitunneilla lisätty liikuntaa ja vähennetty istumista Lapin koulun opettaja Niina Merta-Kaisjoki käyttää luokkansa 1A:n oppitunneilla toiminnallisia opetusmenetelmiä liikkumisen lisäämiseksi. Toiminnallisuus sopii moneen eri oppiaineeseen. – Matematiikassa toiminnallisuutta voidaan käyttää esimerkiksi lukujonojen oppimisessa. Oppilaat valitsevat purkin, jossa on helmiä. Ne järjestetään parijonoon, josta helmien lukumäärä on helppo laskea pareittain. Vihkoon merkitään helmien lukumäärä ja erilliselle lapulle piirretään helmiä vastaava määrä palloja. Tämä lappu viedään käytävässä sijaitsevalle lukusuoralle. Lukusuoralla voidaan myös hyppiä erilaisia lukujonoja.

Lapsilta saa usein palautetta. Eräs poika totesi matematiikan opetuksen jälkeen, ettei millään malttaisi lähteä välitunnille, kun oppiminen on niin hauskaa. – Olen huomannut, että liikkuminen oppitunneilla on lapsille mielekästä ja siten motivoi oppimaan. Toiminnallisen oppimisen kautta opettaja saa paljon tietoa lapsen oppimisesta, Merta-Kaisjoki hymyilee.

- Kymppiparien pariharjoitteluun voi myös helposti ottaa liikkeen mukaan. Kyselijä ja vastaaja liikkuvat esimerkiksi marssien paikallaan, Merta-Kaisjoki havainnollistaa.

Marika Lehtinen (oik.) ja Niina Merta-Kaisjoki (ylh.) Lapin koulusta sekä Mira Kiviharju Syvärauman koulusta ovat Liikkuva koulu -toiminnan pioneereja Raumalla. Heidän kouluissaan on liikuttu hankkeen mukana jo vuosia. He ovat oman innostuksensa myötä ottaneet liikkumisen osaksi koulujensa toimintaa.

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

Kuvitus

KEVÄT HOUKUTTELEE PYÖRÄILEMÄÄN

RAUMALLA KUNTOILLAAN TAAS KESÄLLÄ

UKK-KÄVELYTESTI JÄRJESTÖTALOLLA 17.5.

Perinteinen Satakunnan haastepyöräilykampanja pyöräillään taas vapun ja juhannuksen välillä. Tänä vuonna merkintäpisteiden paikkoja vaihdetaan.

Rauman kaupungin yhteistyöllä perustetun Endurance-klubin yhteistyöseurat järjestävät ensi kesänä taas kuntotapahtumia raumalaisten ja kesäturistien iloksi. Kevään tapahtumat aloitetaan perinteisesti Karhu-viestillä, joka tänä vuonna kisaillaan jo 1.4.

Tule mittaamaan sydämesi kunto ilmaiseen UKK-instituutin kehittämään kilometrin tai kahden kilometrin kävelytestiin ke 17.5. klo 18 Rauman Järjestötalolle, Siikapolku 1. Testistä saat kotiisi kirjallisen palautteen, jossa on sinulle sopivat ohjeet kuntoilun aloittamiseksi tai jatkamiseksi.

Samaan ajankohtaan ajoittuvat myös Lapin kauniilla maaseututeillä pyöräiltävät kuuden järven -pyöräilytapahtumat. Ensimmäinen, Murtamon kylään kohdistuva, Saarnijärven pyöräily järjestetään su 7.5, jonka jälkeen äitienpäivä väliin jättäen pyöräillään viitenä peräkkäisenä sunnuntaina. Lisätietoja pyöräilytapahtumista kaupungin nettisivuilta.

SUOMEN LUONNON PÄIVÄNÄ VILLIINNYTÄÄN LUONNOSTA Raumalla juhlitaan myös Suomi 100vuotta kevään luonnon päivänä 20.5. Yhteistyössä kaupungin kanssa sekä Selkämeren ystävien että Rauman Ladun mukana voi lähteä luontoretkelle. Selkämeren ystävät järjestävät Nurmeksen Päivärannassa Meren antimien päivän, jossa voi ostaa tai itse valmistaa nuotiolla meren herkkuja klo 10–16. Rauman Latu puolestaan järjestää pyöräretken Omenapuumaan luontopolulle lähtö klo 9 Papinhaasta, Lidl:n parkkipaikalta.

Tämän jälkeen seuraavat 6.5. porrasjuoksutapahtuma Vesitornin valloitus, 21.5. Flikkatte Vitone, 26.5. Kesäillan karaus ja juhannuksen aatonaaton Kaljasjärven yöjuoksu.

KAUNISJÄRVENPUISTON ULKOKUNTOILUALUEEN AVAJAISET Kaunisjärvenpuistoon on valmistunut vuoden 2016 lopulla ulkokuntoilualue, mikä soveltuu erityisesti senioriliikuntaan. Puistossa voi ulkoilun lomassa hoitaa lihaskuntoaan helppokäyttöisillä kuntoilulaitteilla. Ulkokuntoilualueen avajaisia vietetään ke 19.4. klo 10–12. Alkuun on kevyttä ohjattua seniorijumppaa, minkä jälkeen liikunnanohjaajat opastavat ulkokuntoilulaitteiden monipuoliseen käyttöön. Rauman Seudun Sydänyhdistys järjestää kahvitarjoilun tapahtuma-aikana viereisellä Sydäntuvalla (Steniuksenkatu 1).

VUOROT JA TURNAUSAJAT HAETTAVINA Hae kesäkauden (1.6.–31.8.) vakiovuoro- ja turnausajat 18.4. mennessä. Erikoistapahtumien paikat tulee hakea mahdollisimman pian. Kesäsalit: WinNova Satamakatu 26, Uotilan ala-aste ja Kourujärven liikuntasali.

Syys-/talvikausi 2017/2018 Jäähallit, talviharjoitteluhalli ja liikuntasalit 12.5. mennessä. Budotilat ja uimahalli 18.4 mennessä. Hakemukset lähetetään Rauman kaupungin liikuntapalveluihin, Kanalinranta 3, 26100 Rauma tai toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. Hakulomakkeita saa palvelupiste Pyyrmanista tai rauma.fi/liikuntapaikkojen-varaukset. Lisätietoja: p. 02 834 3265

LAPSET & NUORET

UIMAHALLI UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE

NUORISOTALOT AVOINNA

(Lapsen tulee olla täyttänyt 5 vuotta.)

Kuovin nuokkari, Kuovinkuja 4

3.4–12.4.

ti ke to pe

1. vko ma–pe klo 16.30–17.45 alkeis ja alkeisjatko 2. vko ma–ke

18.4.–27.4. 1. vko ti–pe 2. vko ma–to

klo 16.30–17.45 alkeis ja alkeisjatko

2.5.–11.5. 1. vko ti–pe 2. vko ma-to

klo 16.30–17.45 kaksi alkeisryhmää

15.5.–24.5. 1. vko ma–pe klo 16.30–17.45 alkeis ja alkeisjatko 2. vko ma–ke 29.5.–8.6

ma–to

klo 16.30–17.45 alkeis ja alkeisjatko

12.6.–21.6 1. vko ma–pe klo 12.45–14.00 alkeis ja alkeisjatko 2. vko ma–ke 12.6.–21.6. 1. vko ma–pe klo 14.00–15.15 alkeis ja jatko 2. vko ma–ke 12.6.–21.6. 1. vko ma–pe klo 16.30–17.45 alkeis ja jatko 2. vko ma–ke Alkeisryhmässä harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki ja 10 metrin uimataito. Alkeisjatkoryhmässä tavoitellaan hyljemerkkiä eli 25 metrin uimataitoa. Jatkoryhmässä on tavoitteena kalamerkki ja 50 metrin uimataito. Uimakoulumaksu 50 €, ulkopaikkakuntalaisilta 75 €, maksetaan uimahallin kassalle. Ilmoittautuminen netissä: rauma.fi/uimakoulut 31.3. klo 17 alkaen. Sivulta löytyy myös ohjeistus uimakoulua varten. Jäljelle jääneitä paikkoja voi tiedustella 3.4. klo 12 alkaen uimahallista p. 02 834 3572. Aikamuutokset mahdollisia.

WIBIT-SEIKKAILURATA UIMAHALLISSA

UIMAHALLIN POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT To 13.4. Kiirastorstai Pe 14.4. Pitkäperjantai La 15.4. Su 16.4. 1. pääsiäispäivä Ma 17.4. 2. pääsiäispäivä Su 30.4 Vapunaatto Ma 1.4. Vapunpäivä To 25.5. Helatorstai

klo 6–14 suljettu suljettu klo 11–17 klo 11–17 suljettu suljettu suljettu

Uimahalli on suljettu to 27.4. klo 6–13 sekä kesäkuun viikonloppuina. Uimahalli suljetaan kesäajaksi 22.6. alkaen.

13.4. klo 10–13.30 16.4. klo 11–16.30 17.4 klo 11–15.30 12.5.–14.5. Muutokset mahdollisia. Wibitrata on tarkoitettu kaikenikäisille, vaatimuksena vähintään 25 metrin uimataito.

klo 17.30–20.00 (17–29-vuotiaat) klo 17–20 (13–17-vuotiaat) klo 14.30–17.00 (5-6 lk) klo 17–20 (13–17-vuotiaat) klo 17–23 (13–17-vuotiaat)

Lappari, Sahamäentie 14 su–to klo 12–22 pe–la klo 12–23 Nuoriso-ohjaaja paikalla 26.4. asti ke klo 13.30–16.00 (5-6 lk) klo 16.30–19.30 (13–17-vuotiaat)

SKEITTIHALLI Syväraumankatu 39 ti–pe klo 15–20 la–ma tila on vuokrattavissa, kuten päivisinkin Skeittihalli on suljettu 1.5.–31.8. Valvoja p. 040 833 0838 Kertamaksu 2 €, kymppikortti 15 € Kertamaksut peritään skeittihallissa. Kymppikortteja myydään skeittihallilla ja palvelupiste Pyyrmanissa, Valtakatu 2.

TILOJEN VUOKRAUS Kuovin ja Lapparin nuorisotaloja, kiipeilyseinää sekä skeittihallia vuokrataan yli 18-vuotiaille. Synttäreiden ja muiden yksityistilaisuuksien hinta nuorisotaloilla on ensimmäiseltä 4 tunnilta 85 € ja skeittihallilla 50 €, ylimeneviltä tunneilta hinta on 20 €/tunti. Tilojen yksittäinen käyttövuoro maksaa ensimmäiseltä 4 tunnilta 15 €/kerta, ylimenevät tunnit maksavat 7,50 €/tunti. Säännöllisen vuoron ja opiskelijaryhmän hinta 1–4 tunnilta on 10 €/kerta, ylimeneviltä tunneilta hinta on 5 €/tunti. Tilojen varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, p. 02 834 5001, Valtakatu 2. Maksu tulee suorittaa ennen vuokrauspäivää.

KULTTUURI & KOULUTUS

RAUMAN KANSALAI SUKELLA LUENTOJEN MAAILMAAN Kansalaisopistossa on valittavanasi runsaasti luentoja ja tapahtumia. Kaikki tiedot löytyvät opinto-oppaasta. Keväällä vielä luvassa: TUTUSTU ROOMAAN: Tarinoita Roomasta

Retki Ala-Satakunnan muinaisuuteen

Opistotalo ma 3.4. 18–20 KM, HuK Leena Ohtonen

la 6.5. klo 10–16 arkeologi Hanna-Leena Salminen Osa kohteista ei sovellu liikuntaesteisille. Retken hinta 20 €.

AVATAAN ARKEOLOGIAA -LUENTOSARJA: Uusimpia tietoja Rauman seudun merialueilta Opistotalo ti 4.4. klo 18.00–19.30 intendentti Museovirastosta KEVÄTKAUDEN RUOKAKULTTUURIHISTORIAA: Laskiaisesta Pääsinpäivään

Kansallispuisto- ja merensuojeluenglannin sanastoa Opistotalo ma 8.5. klo 17.30–19.00 Yhteistyössä Selkämeren kansallispuiston ystävät ry:n ja Pyhäjärviinstituutin kanssa.Vapaa pääsy

Muista ilmoittautua luennoille! Luentomaksu 6 €/ilta ellei toisin mainita.

SATA VUOTTA – TUHAT TAITOA Rauman kansalaisopiston 100-vuotisjuhlalukuvuosi huipentuu huhtikuussa kevätnäyttelyihin Kodisjoella, Lapissa ja Raumalla. Nähtävillä on opiskelijoiden eri kursseilla tekemiä töitä. Luvassa on laaja kattaus, sillä esimerkiksi viime vuoden kevätnäyttelyissä esillä oli lähes 4000 työtä. Opistotalon näyttelyssä on luvassa myös musiikki- ja liikuntaryhmien esityksiä. Rauma-salissa järjestetään juhlavuoden kunniaksi kansalaisopiston kuorojen yhteinen Kansalaisopistosta kajahtaa -konsertti. Juhlakevätnäyttelyn erikoisuutena on opistolaisten vanhojen, ennen vuotta 2000 tehtyjen, töiden näyttely. Kaikkiin näyttelyihin on vapaa pääsy, konsertti on maksullinen.

w w w . r a u m a . f i / k a n s a l a i s oKEVÄTNÄYTTELYT pisto

Opistotalo to 6.4. klo 18.00–19.30 FM Marja Tanhuanpää

Kodisjoen koulu Kodisjoentie 1432 Lauantaina 8.4. klo 10–16 Sunnuntaina 9.4. klo 11–17 Buffetti ja arpajaiset Lapin kunnantalo Kivisillantie 6 Lauantaina 8.4. klo 10–16 Sunnuntaina 9.4. klo 11–17 Buffetti ja arpajaiset Opistotalo

Rauman kansalaisopistossa on lähes 200 opettajaa. Kuvassa osa tästä joukosta.

Aittakarinkatu 10 Perjantaina 21.4. klo 10-18 Lauantaina 22.4. klo 10–16 Sunnuntaina 23.4. klo 11–17 Kahvila Tovi avoinna KANSALAISOPISTOSTA KAJAHTAA -KONSERTTI

RAUMAN KANSALAISOPISTO Aittakarinkatu 10, 26100 Rauma p. 02 834 4515, 02 834 4517 Toimisto avoinna opetusviikoilla ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15. Muuna aikana ma–pe klo 9-15.

Rauma-sali, Satamakatu 26, sunnuntaina 23.4. klo 14, hinta 10 € sisältäen tarjoilun.

ots

ISOPISTO TAIDETTA JA KÄDENTAITOJA LAPSILLE JA NUORILLE Rauman kansalaisopisto tarjoaa taiteen perusopetusta. Kuvataidekoulun, Käsityökoulun ja Teatterikoulun seuraava hakuaika on 1.5.–24.8. klo 14 mennessä. Hakulomakkeita saa hakuaikana kansalaisopistosta ja kaupungin kotisivuilta. Vapaita oppilaspaikkoja voi kysellä myös lukuvuoden aikana.

KUVATAIDEKOULU

TEATTERIKOULU

Lyseokatu 2, 26100 Rauma kuvataidekoulu@rauma.fi koulunjohtaja Kirsi Kuusisto p. 044 793 3427 rauma.fi/kuvataidekoulu

Opistotalo, Aittakarinkatu 10 ja Kellariteatteri, Pursikatu 4 E, käynti Urheilukadun puolelta

Kuvataidekoulussa lapset ja nuoret opiskelevat taiteen yleisen oppimäärän perusteita. Kuvataidekoulussa maalataan, piirretään, rakennellaan, valokuvataan, tehdään animaatioita, vedostetaan taidegrafiikkaa ja muovaillaan savesta ruukkuja ja veistoksia. Taideopetus antaa valmiuksia myös ammattiopinnoille.

teatterikoulu@rauma.fi vastaava opettaja Aleksi Kumpula, p. 044 4036 178 opiston toimisto p. 02 834 4515 rauma.fi/teatterikoulu Teatteritaiteen perusopetus on teatteri- ja ilmaisukasvatusta lapsille. Opinnot voi aloittaa 8-vuotiaana. Teatterikoululaiset oppivat mm. teatteri-ilmaisua ja -leikkejä, fyysistä ilmaisua ja äänenkäyttöä, näyttelijäntyötä, ohjaajantyötä, dramaturgiaa, puvustusta ja maskeerausta.

i p o s iTyöskentelytilat a l a s novata Tarvonsaaren k / i f . a m u a r .w w w koulussa. Kuvataidekoulun 7–11 –vuotiaat oppilaat opiskelevat peruskursseilla ja 12–18 –vuotiaat työpajoissa. Ryhmien opetus on iltapäivisin tai iltaisin kerran viikossa.

Opettajina toimivat teatterialan eri ammattilaiset.

KÄSITYÖKOULU TAITAVA

HAKEMINEN

Aittakarinkatu 10, 26100 Rauma kansalaisopiston toimisto p. 02 834 4515 kasityokoulu@rauma.fi käsityönopettaja Johanna Maijala p. 044 793 4518 rauma.fi/kasityokoulu

Ilmoittaudu kuvataidekoulun, käsityökoulu Taitavan tai teatterikoulun hakujonoon 1.5.–24.8. klo 14 mennessä: www.opistopalvelut.fi/rauma tai toimita paperinen hakemus kansalaisopistoon, Aittakarinkatu 10.

Käsityökoulu Taitavassa tytöt ja pojat opiskelevat taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaisesti. Opinnot voi aloittaa 9-vuotiaana. Opintojen aikana Taitavassa mm. ommellaan, painetaan kangasta, huovutetaan, muovaillaan savesta, tehdään puutöitä – opitaan erilaisia käsityötekniikoita ja käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja.

Huom! Kuvataidekouluun hakeminen tapahtuu kahden kotona tehdyn työn perusteella. Työt tehdään vähintään A3-kokoon vapaasti valitulla kahdella eri tekniikalla, esim. lyijykynällä, liidulla tai vesivärillä. Hakijan tulee hakuajan kuluessa toimittaa paperinen hakemus ja näytetyöt kuvataidekouluun, Lyseokatu 2 (2. kerros) tai kansalaisopistoon.

RAUMAN MUSIIKKIOPISTON OPPILASVALINNAT Oppilasvalinnat järjestetään 29.5.–1.6. Valintatilaisuuteen ilmoittaudutaan 1.3.–30.4. musiikkiopiston nettisivujen kautta. Ilmoittautuminen edellä mainitun ajan jälkeen ei ole mahdollista! Syksyn 2017 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) sekä puhallinorkesterikouluun ilmoittaudutaan musiikkiopiston nettisivujen kautta 1.3.–30.4. Ryhmiin voidaan ottaa mukaan myös ilmoittautumisajan jälkeen, mikäli tilaa on. Musiikkiopiston kuoroihin on omat ilmoittautumiset syksyllä, seuraa nettisivujemme tiedotuksia ja tapahtumakalenteria! Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 02 834 3551 musiikkiopisto@rauma.fi rauma.fi/musiikkiopisto

1300-luvulla rantaviiva kulki vielä Kalatorin tienoilla.

Käsityönopetus antaa valmiuksia myös ammattiopinnoille.

KULTTUURIKAVERITOIMINTA 32 raumalaista vapaaehtoista on kouluttautunut kultturkambraateiksi ja vierailuja mm. teatteriesityksiin ja konsertteihin on jo tehty. Kulttuurikohteina toiminnassa ovat mukana: Rauman kansalaisopisto, Rauman oppaat ry, Lönnströmin museot, Rauman merimuseo, Rauman museo, Rauman taidemuseo, Rauman Kaupunginteatteri, Rauman Konserttiyhdistys ry, Rauman kaupungin kulttuuripalvelut, Rauman Seudun Tules ry/Rauman Järjestötalo ja Inspira ry, Nokan taidetorppa. Kulttuurikaverivarauksen voi tehdä Palvelutorille, p. 044 021 2044.

KULTTUURIKAVERIN KANSSA teatteriin ja konserttiin Teksti: Leila Stenfors kuvat: Kalle Aaltonen

Raumalaiset Tuire Koski ja Pirkko Kujansuu ovat kulttuurikavereita. Teatterista, kuorokonserteista ja monenlaisista kulttuurielämyksistä nauttivat naiset löysivät toisensa loppuvuodesta 2016 Raumalla käynnistyneen kulttuurikaveritoiminnan myötä. Tuire Koski kertoo, että huomasi lehti-ilmoituksen kulttuurikavereiden koulutuksesta. Kulttuuria harrastavalle Tuirelle oli selvää, että hän halusi lähteä mukaan koulutukseen. Pirkko Kujansuu taas kuuli kulttuurikaveritoiminnasta tyttäreltään. Hän sai kuulla, että myös kuorotoiminnasta aikaisemmin tuttu Tuire oli mukana, ja homma oli sitä myöten selvä. Naiset päättivät lähteä yhdessä joulukonserttiin. Tuire hankki liput ja kohta kaksikko jo istuikin yhdessä konserttiyleisössä.

konserttipaikan korkeiden kynnysten yli. Kulttuurikaverit ovat koulutuksen aikana tutustuneet raumalaisiin kulttuurikohteisiin. He tietävät, miten vaikeakulkuisiinkin kohteisiin pääsee liikkumisen apuvälineiden kanssa ja millaisia kuulemisen ja näkemisen apuvälineitä kulttuurikohteista löytyy.

Turvallinen kulttuurikokemus Pirkko ja Tuire muistelevat lämmöllä yhteistä konserttikokemusta. Pirkko kertoo, kuinka mukavaa yleisössä oli istua, kun vierellä oli toinen, jonka kanssa kokemuksen saattoi jakaa. Konsertin väliajalla kahvien nauttiminen oli helpompaa, kun kulttuurikaveri auttoi kahvikupin hakemisessa ja poisviemisessä. Tuire auttoi rollaattorin avulla liikkuvaa Pirkkoa myös

Tuire Koskesta ja Pirkko Kujansuusta tuli kulttuurikaverit.

Palvelutori auttaa kulttuurikaverin löytämisessä Tuire ja Pirkko ovat jo päättäneet, mitä menevät seuraavaksi yhdessä katsomaan. Liput ovat jo hankittuna. Kulttuurikaveritoimintaa Raumalla ylläpitävä Palvelutori voi auttaa kaikkia niitä, joita toiminta kiinnostaa, mutta suunnitelmat eivät ole niin pitkällä kuin näillä kaveruksilla. Palvelutorilla osataan kertoa Rauman kulttuurikevään tarjonnasta ja auttaa mielenkiintoisen vierailukohteen tai kiinnostavan esityksen löytämisessä. Palvelutori auttaa tarvittaessa myös varausten tekemisessä tai lippujen hankkimisessa. Palvelutoriin kannattaakin olla yhteydessä, jos haluaa toiminnasta lisätietoa. Iloisesti keskenään juttelevien ja toistensa lauseita täydentävien Pirkon ja Tuiren seurassa on helppo uskoa, että yhteinen kulttuurikokemus on ollut molemmille mieluisa. Naiset kannustavatkin kaikkia kulttuurikaverin seurasta kiinnostuneita ottamaan rohkeasti yhteyttä Palvelutoriin. Pirkkoa ja Tuirea kuunnellessa olen vakuuttunut, että näin kannattaa tehdä. Toivottavasti toiminnan myötä uusia kulttuurikaverisuhteita syntyy vielä useita.

ESITYKSET RAUMAN KESÄTEATTERISSA: TI KE KE TO TO PE LA LA

06.06. 07.06. 07.06. 08.06. 08.06. 09.06. 10.06. 10.06.

klo klo klo klo klo klo klo klo

18 14 18 14 18 18 14 18

TI KE KE TO TO PE LA LA

13.06. 14.06. 14.06. 15.06. 15.06. 16.06. 17.06. 17.06.

klo klo klo klo klo klo klo klo

18 14 18 14 18 18 14 18

TI KE KE TO TO PE LA LA

27.06. 28.06. 28.06. 29.06. 29.06. 30.06. 01.07. 01.07.

klo klo klo klo klo klo klo klo

18 14 18 18 18 18 14 18

TI KE KE TO TO PE LA LA

04.07. 05.07. 05.07. 06.07. 06.07. 07.07. 08.07. 08.07.

klo klo klo klo klo klo klo klo

18 14 18 14 18 18 14 18

NIIN MAAN PERUSTEELLISEN HAUSKA KOMEDIA! LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, 26100 Rauma puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi MA-PE klo 10-17

TAPAHTUMIA

RAUMALLA PVM

TAPAHTUMAN NIMI

AIKA

31.3. 1.4.–2.4. 1.4. 8.4. 9.4. 9.4. 10.4. 11.4. 12.4. 18.4. 19.4. 19.4. 20.4. 22.4. 22.4. 27.4. 27.4. 28.4. 28.4. 30.4. 1.5. 6.5. 8.5. 10.5. 12.5. 13.5. 18.5. 20.5. 20.5.

Ei huono - Porista Pariisiin, Jorma Uotinen, Helena Lindgren klo 19 Rauma-Sali, Satamakatu 26. liput: lippu.fi Tyttöjen pesäpallon halli-SM-lopputurnaus Talviharjoitteluhalli Helsingin Barokkiorkesteri – Schumann: Fantasiestücke klo 18 Pyhän Ristin kirkko Elokuvaa suurempaa musiikkia klo 18 Poselli, Nortamonkatu 12, liput: Tiketti Nortamo-Seoran Kaffeholan klo 14 Poselli Rauman Taitoluistelijoiden kevätnäytös klo 17 Äijänsuon jäähalli, Nortamonkatu 23 Mikko Heinisen pianokonsertti klo 19 Rauma-sali Flyygelijuhlat, musiikkiopiston piano-oppilaiden konsertti klo 17.30 ja 19 Rauma-sali Rauman musiikkiopiston entisten oppilaiden pianokonsertti klo 18 Rauma-sali Aksel Törnudd -konsertti klo 19 Rauma-sali Rauma-päivän toritapahtuma, mm. raumalaisten yhdistysten ja yhteisöjen tori klo 12–18 Kauppatori Kari & kakrujen musikaali klo 10.30 ja 18 Poselli Kari & kakrujen musikaali klo 9 ja 10.30 Poselli Kesän Juhlaa -messutapahtuma klo 10 Poselli SUOMI – 100 vuotta parasta musiikkia, SUMU with Strings klo 16 Rauma-sali, liput: webshop.sumubigband.fi Kansallisen veteraanipäivän juhla klo 13.30 Cygnaeus-koulun ruokasali, Pori Voittajat -On the Road, stand up klo 19 Rauma-sali, liput: lippu.fi Slidin’ Explosion Tour 2017 Poselli Sinivalkoinen ääni – Kari Tapio klo 19 Rauma-sali, liput: Ticketmaster MLL:n vappuaattotapahtuma lapsille ja lapsiperheille klo 16.30 Kaupungintalon sisäpiha Rauman Poikasoittokunnan suuri vappuparaati Rauman Työväen Naiskuoro ry:n, Rauma flikkojen kevätlaulajaiset klo 16 Poselli Sofronoff Band 15 v. klo 20 Rauma-sali, liput: Pyyrman ja Länsi-Suomen toimitus Musiikkiopiston kuorojen konsertti klo 18 Poselli Uuden suihkulähteen julkistus Kappelinsalmi Rauman Kamarikuoron kevätkonsertti klo 16 Poselli Kevään äänet - musiikkiopiston laulajien kevätkonsertti klo 19 Nuortentalo Flikkatte Vitone klo 13 Poroholma, www.flikkattevitone.fi Rauma Hupiköör, Suomi 100v. -iloisen kevyttä suomalaista viihdemusiikkia, Suomenmaasta heijastuu

klo 16 20.5. Rauma Rock klo 18 23.5. Rauman musiikkiopiston lukuvuoden päätöskonsertti klo 18 31.5.–8.7. Reinikainen, Rauman kesäteatteri 10.6. Klustermus klo 14 22.–24.6. RMJ

PAIKKA

Poselli Kivikylän Areena, liput: Ticketmaster Poselli Rauman kesäteatterin lava, Fåfänga, liput: lippu.fi Syväraumanlahti Otanlahti, Rauma, liput: tickets.wknd.fi

Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia nettisivuillamme rauma.fi 28.4.

TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko Prisma Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 ma–pe 9–16 ma–la 8–21, su 10–21 Makuuni PALVELUPISTE PYYRMAN: Nortamonkatu 18 Valtakatu 2, p. 02 834 5001 pe–la 12–22 ma, ke ja to klo 9–16 su–to 13–21 ti klo 9–17, pe klo 9–15

20.5.

8.5. Sofronoff Band

31.3.

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: