Secretarius 4 2019 by taitto.secretarius

Secretarius 4/2019

Vinkit hyv채채n perehdytykseen

Ekologinen

seminaarip채iv채

Sihteeri ja Assistentti 2020 -laivaseminaari 6.–8.5.2020

Suuren suosion saavuttanut Sihteeri ja Assistentti -laivaseminaari kokoaa joka kevät Siljan laivalle yli 100 sihteeriä ja assistenttia. Laivalla pääset irti arjen rutiineista ja voit keskittyä uusiin asioihin ja tutustua kollegoihin, keväistä Tukholmaa unohtamatta. Osallistujien kommentteja:

”

Hyvä ohjelma ja erinomaisen hyvä ja rento fiilis. Mukava seura ja hyvät tarjoilut. Kokonaisuus toimi, luennot olivat mielenkiintoisia. Yhdessäolo ja verkostoituminen sekä oman osaamisen puntarointi ovat olleet menneinäkin vuosina parasta antia – niin myös tälläkin kertaa.” Sihteeriyhdistyksen jäsenet jäsenetuhintaan Jäsenetuhinta 715 € + alv. 0% / norm.hinta 915 € + alv. 0% Hyödynnä myös nopean etu: Ilmoittaudu 31.1.2020 mennessä, majoitut 1 hengen hytissä ilman lisämaksua.

kauppakamarikauppa.fi

Ilmoittaudu nyt: kauppakamarikauppa.fi

Sihteeri_ja_assistentti_laivaseminaari_210x140.indd 1

17.10.2019 15.44.42

ENEMMÄN ELÄMYKSIÄ YHDESSÄ

MONIK

MONIPUOLINEN RAUHALAHTI • asiakastilaisuudet, kokoukset, virkistyspäivät • herkulliset ruokailut ja kahvitukset • auditorio (200 hlö) • iso ilmainen parkkipaikka • kylpylä +32 ºC ja monipuolinen hoitovalikoima • Jätkänkämppä & ”mualiman” suurin savusauna • Katiskaniemen luonnonsuojelualue ja laavu • tanssia ja huippuesiintyjiä • majoitusta moneen makuun

NYT HUIPPUETU!

Varaa min. 10 hengen majoittuva kokous, saat lahjaksi kylpyläyön 2:lle. Mainitse varauskoodi SECRETARIUS. Puh. 030 608 30, myynti@rauhalahti.fi 2

KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO | www.rauhalahti.fi

Pääkirjoitus

Antti Savola Novicesta luennoimassa jäsenille yhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa Seinäjoella Hotelli Almassa marraskuussa.

Marraskuun puolessa välissä pidettiin yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Seinäjoella Hotelli Almassa. Paikalla oli kaiken kaikkiaan kolmisenkymmentä varsinaista jäsentä ja seniorijäsentä. Erikoisen kokouksesta teki se, että sitä ei ehditty viedä loppuun asti. Hallitukselle tuli siis tehtäväksi aikatauluttaa sen loppuun vieminen uudestaan. Tilaisuudessa oli myös puhumassa Antti Savola Novicesta. Hän puhui oikeanlaisesta asenteesta ja miten se vaikuttaa ihmisen elämään myönteisesti. Hyvällä asenteella saat aikaan paljon enemmän, ja nimenomaan hyvää. Antti tulee ensi keväänä puhumaan uudestaan toiseenkin tilaisuuteen. Siitä ilmoitetaan myöhemmin. Vuotta summaroidessani vahvimpana mielessäni on muutos. Nettisivuja on uudistettu, yhdistyksen brändi on raikastettu, jäsenrekisteriohjelma on lanseerattu ja sähköinen taloushallinto-ohjelma otetaan näinä päivinä käyttöön ensi vuoden maksuliikenteen hoitamiseksi. Muutoksia on tehty ja muutoksia on tulossa. Yhdistys tarvitsee niitä pysyäkseen houkuttelevana ja nuorekkaana toimijana, kaikkien lukuisten muiden harrastusten halutessa myös viedä ihmisiltä heidän kallisarvoista vapaa-aikaansa. Ammatillisena yhdistyksenä tahtotilamme on saada mukaan erityisesti nuoria jäseniä,

55. VUOSIKERTA 4/2019 Julkaisija Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry Suovaniityntie 27, 00760 Helsinki p. 040 094 9878 info@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi

jotta toimintamme jatkuminen ja ajan hermolla pysyminen toteutuisi. Toki jokainen nykyinen jäsen ja jokainen uusi jäsen on kullanarvoinen. Jäsenhankinta on ja tulee olemaan aina tärkeä teemamme. Tee sinäkin oma osasi ja tuo kollegasi mukaan toimintaan. Vuosi siis lähenee loppuaan, ja niin myös vuoden viimeinen lehti on kädessäsi. Lehti on samalla viimeinen minun päätoimittamani lehti. Vuosi yhdistyksen puheenjohtajana sekä Secretariuksen päätoimittajana antoi aloittaessani kaivattua mielekästä tekemistä ja haastetta. Nyt uudessa työssä kesän jälkeen kun aloitin, on todettava, että rajansa kaikella, tässä kohdassa tarkoittaen omaa ajankäyttöäni ja jaksamista. En jatka enää lehden parissa, mutta kaksivuotinen puheenjohtajakauteni loppuu vasta ensi vuoden lopussa. Lehti ei suinkaan jää ilmestymättä, vaan uutena päätoimittaja aloittaa tämän hetkinen Pohjois-Suomen jaoston Secretarius-yhteyshenkilö Tanja Koponen. Samalla toivotankin tässä Tanjalle hurjasti onnea uuteen haasteeseen! Hyvää Joulun odotusta ja Energistä vuotta 2020! Saara

Toimitus Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486

Päätoimittaja Saara Mård, p. 050 3845 067 secretarius.paatoimittaja@gmail.com

Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi MultiArt Silk, 130 g

Ilmoitusmyynti, tilaukset ja osoitteenmuutokset Sari Ollikainen, p. 040 094 9878 sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

Seuraava lehti ilmestyy 2.3.2020

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Onnelan Tarina jatkuu. Ensi vuonna tilaat entistĂ¤kin kattavammat palvelumme Krapihovilta!

Majatalo Onnela Oy 09 258 821 myynti@onnela.com

Krapihovi Oy 09 274841 myynti@krapi.fi

KUVA : Pia Saikkonen

33 Jyväskylän jaoston jäsenet LinkedIn opissa. Kouluttajina Päivi Tervonen ja Iina Tiihonen.

Secretarius 4/2019

Ihmiset

Vapaalla

9 Yliopisto-opinnot ovat avoimet kaikille: Osaamista avoimesta yliopistosta

Kuka on Tina Hattunen, Tmi TH Junto

15 Suosittelen – Auli Seppäläinen 19 Secrets’

16 Muistathan nukkua tarpeeksi! 18 Muutos ja eheyden kokeminen Sirkka Santapukki 20 Usko itseesi – sinulla on mahtavat voimavarat

Yhdessä enemmän 6 Kokousmatkat merimaisemissa antavat inspiraatiota 12 Hyvä perehdytys vaatii vuorovaikutusta

22 Vastuullisuus on jokapäiväisiä arjen tekoja 28 Jaostoissa tapahtuu

TEKSTI: JUTTA HEIKKILÄ KUVAT: VIKINGLINE IMAGEBANK, OCEAN IMAGES Photo by Andy and Anil

Sihteeriyhdistyksen Helsingin seudun jaoston jäsenet pääsivät testaamaan syyskauden alussa tuoretta tekemisen meininkiä Viking Linen Grace-aluksella. Kompaktissa paketissa kokousristeily tarjoaa tavallista maissa järjestettävää seminaaria paremmat mahdollisuudet verkostoitumiseen. Yhteinen matkaelämys luo yhteishenkeä ja antaa aikaa yhteiselle tekemiselle. Hyvin järjestetyllä kokouksella on tänään entistä suurempi merkitys, kun työpäivän arjessa tapahtuvat kohtaamiset ovat monen kohdalla yhä harvemmassa. Ihmiset voivat elää hetken arjen yläpuolella ja palata akut ladattuina takaisin arjen pyörteisiin.

Kokousmatkat antavat

net Helsingin seudun jäse

Päivi Julkusen vieraana

Viking Grace laivalla.

Me-henki syntyy merellä Yhteinen matka luo yhteishenkeä. Kun laiva erkanee laiturista, arjen rutiinit jäävät taakse. Ulapalla ajatukset avartuvat ja kollegoista löytää uusia puolia. Kun järjestelyt sujuvat, tiimi voi keskittyä olennaiseen. Olipa ryhmä suuri tai pieni, kokoukset laivalla onnistuvat sujuvasti; sopivia kokoustiloja löytyy niin isoille kuin pienille ryhmille ja voit toteuttaa me-

rikokouksen lyhyen tai pitkän kaavan mukaan. Laivakokous on kaikelta osin kompakti kokonaisuus, jossa porukka pysyy hyvin kasassa. Hyvä palvelu ja hyvä ruoka ovat monelle osallistujalle arjen luksusta. Liityntämatkojenkin näkökulmasta laiva on kätevä. Juna- ja bussiyhteydet ovat kätevät kauempaakin saapuville.

merimaisemissa inspiraatiota

”Meillä oli suuri ilo saada nauttia vieraanvaraisuudestanne kokousmatkaajan roolissa. Viihdyimme ja nautimme pienestä irtiotosta normaaliin arkirutiiniin.” Monien mahdollisuuksien kokousmatkoja Suomen-Ruotsin-Tallinnan välillä operoivat risteilyalukset tarjoavat paljon erilaisia mahdollisuuksia kokousmatkojen toteuttamiseen merellä. Laivayhtiöt ovat huomioineet kokousmatkailijoiden tarpeet ja tarjolla on kokouspaketteja jokaisen tarpeisiin. Voit valita nopean, työpäivän mittaisen pistäytymisen merellä tai vaikkapa useamman päivän konferenssin hotelliyöpymisineen. Valikoimasta löytyy miniristeilyn muodossa piknik-päiväkokouksia, kahden vuorokauden klassikkoristeilypaketteja, joihin voi yhdistää jo satamassa ennen lähtöä esimerkiksi vierailijaluennon, tai kiireisemmälle kokousmatkaajalle on tarjolla meno lentäen ja paluu meriteitse paketteja, lisäksi löytyy suuri valikoima erilaisia kokouspaketteja Tallinnassa, eli vaihtoehtoja löytyy jokaisen tarpeisiin unohtamatta myöskään idyllistä Ahvenanmaata. Hinta-laatusuhteeltaan ylivertainen merikokous tarjoaa tiimillesi tai työyhteisöllesi huvin ja hyödyn kätevästi samassa paketissa. Kulinaariset makuelämykset ovat aina kuuluneet laivaristeilyn maailmaan. Valinnanvaraa on run-

saasti; haluaako tarjota ryhmälle buffetin, gourmet illallisen laivan á la carte ravintolassa, tai yllätysmenun laivojen ravintolamaailman loisteliaasta tarjonnasta. Oheisvirikkeitä varsinaisen kokouspaketin kylkeen on löydettävissä runsaasti. Laivakokouksen yhteydessä voi helposti järjestää asiantuntijaluennon, opastetun laivanesittelykierroksen, Shopping Host’in voi pyytää vierailemaan kokoustilaan, tai ryhmälle voi järjestää Private Shopping -tilaisuuden laivan tax-free-myymälässä, tai jopa messujen järjestäminen kokouksen ohessa onnistuu hyvin. Huvin ja hyödyn yhdistäminen onnistuu myös kokousmatkailun aikana erinomaisesti, sillä laivojen viihdemaailma tarjoaa runsaasti erilaisia vaihtoehtoja stand up -komiikasta tähtiartistien live-esityksiin. Irrottautukaa siis toimiston arjesta ja lähtekää ”purjehtimaan” merelle asiantuntevien kokous- ja tapahtumajärjestäjien matkassa!

Sihteeriyhdistys - Ilo toimia yhdessä 7

Teksti ja Kuva: Eva-Lisa Nurminen

Kuka on Tina Hattunen, Tmi TH Junto Tina Hattunen on vuorovaikutuksen asiantuntija. Hänen ominta aluettaan on muutosten läpivienti yhteistyön voimalla ja toimintatapoja uudistamalla. Sertifioituna PEILIvalmentajana hän avaa ihmisten erilaisuuden ja vuorovaikutuksen merkityksen. Tina kertoo omasta työn flowstaan: ”Sormeni syyhyävät tehdä näiden asioiden ympärillä töitä, etsiä uusia vaihtoehtoja ja haastaa löytämään itsestämme parasta esiin niin töissä kuin yhteistyössä.” Assistentin työstä Tinalla on vankka kokemus ”tiskin” molemmilta puolin, sekä johdon assistenttina/kumppanina että assistenttien sparraajana ja valmentajana. Tina on assistenttityön ammattilainen Tina on toiminut 20 vuotta johdon assistenttina eri organisaatioissa. Viimeiset vuodet assistentti tehtävissä Tina toimi Elisassa, jossa hän sai olla mukana kehittämässä assistenttitöitä ja toimintoja. Yhdessä pohdittiin ja kehitettiin, miten assistentit pystyivät parhaiten tuottamaan palveluitaan organisaation asiantuntijoille, esimiehille ja johtajille. Kiinnostus ihmisten kehittämiseen vei Tinan Mercuri Internationalin konsultiksi, jossa hän 6,5 vuotta mm. selvitti assistentti- ja sihteerityön tulevaisuuden painopistealueita. Hän kehitti uuden valmennuskokonaisuuden kokeneille sihteereille ja assistenteille vastaamaan tämän päivän odotuksia. Kehitystyön pohjana olivat laajat kyselyt assistenteille ja esimiehille. Valmennus sai erinomaisen vastaanoton käytännönläheisyydestään ja sovellettavuudestaan yrityksen ja organisaatioiden tavoitteisiin ja strategiaan assistenttityön näkökulmasta.

Tina Hattunen elementissään

Samalla kun Tina myi, suunnitteli ja toteutti valmennuksia ja työyhteisöprojekteja, Tina kartutti esimieskokemustaan toimimalla myyntiryhmän esimiehenä Mercurilla.

Tinan muu osaamisalue Tina on työskennellyt useissa kehityshankkeissa uusien toimintamallien luomisessa ja toteutuksessa niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä asiantuntijaorganisaatioissa. Vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen ja neuvottelutaitojen kehittäminen ovat tärkeä osa tätä prosessia. Erityisesti Tina innostuu, kun hän saa olla mukana yhdessä osallistujien kanssa kehittämässä osallistujien vuorovaikutus, itsensä johtamisen tai yhteistyötaitoja, on sitten kyseessä sihteerit, assistentit, esimiehet tai johtajat. Myös organisaatioiden erilaiset muutoshankkeet yhdessä organisaation asiantuntijoiden ja esimiesten kanssa, ovat Tinalle mieluisia työtehtäviä. ●

Teksti ja kuvat: Avoimen yliopiston markkinointisuunnittelija Reetta Mikkola.

Yliopisto-opinnot ovat avoimet kaikille: osaamista avoimesta yliopistosta Vuosittain Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa opiskelee noin 13 000 opiskelijaa. Suuri osa heistä kehittää osaamistaan työn ohella. Osa täydentää koulutustaan, osa tähtää tutkintoon tai uudelle uralle, osa opiskelee puhtaasti kiinnostuksesta tiettyyn alaan. Joillekin yliopisto-opinnot ovat innostava harrastus. Avoimessa yliopistossa ei ole pohjakoulutusvaatimuksia, ja verkko-opiskelun mahdollisuudet tuovat opinnot opiskelijan lähelle. Kasvokkaista lähiopetusta on tarjolla mm. Jyväskylässä ja Helsingissä.

itä minusta tulee isona? Kuinka ylläpidän ja kehitän osaamistani? Näitä kysymyksiä pohditaan läpi elämän, niin nuoruusvuosina kuin pitkin työuraa tai mahdollisten työttömyysjaksojen aikana. Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen ovat yhä tiiviimpi osa työelämää. Avoin yliopisto on uranuurtaja jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa. Avoimia korkeakouluopintoja on tarjolla niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa eri puolilla Suomea.

Jyväskylän yliopistossa avoimia yliopisto-opintoja on ollut tarjolla 35 vuoden ajan. Tällä hetkellä opintotarjonta kattaa liki 50 oppiainetta, ja monessa niistä opintoja voi suorittaa aina aineopintoihin asti yliopiston tiedekuntien opetussuunnitelmien mukaisesti. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston tärkeä tehtävä on järjestää ja kehittää avointa yliopisto-opetusta, joka edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista. ►

”Koskaan ei ole myöhäistä oppia, ja kaikki työ oman osaamisen kehittämiseksi on hyödyksi. Aikuisella iällä oppimiselle on suuri tarve, kun nuorena suoritetuista opinnoista alkaa olla aikaa. Jos tutkinto tai opintokokonaisuus tuntuu liian isolta asialta, opintoja voi tehdä pienemmissä palasissa vähän kerrallaan”. Maarit Viljakainen, Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston henkilöstöjohtamisen opiskelija Avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen ja sihteeri Satu Lassila.

Opintoja työn ohella, tutkintoon tähdäten tai tutustuen

Avointa yliopisto-opetusta omistautuneen henkilöstön voimin

Verkko-opintojen mahdollisuus on tehnyt avointen yliopisto-opintojen suorittamisesta aiempaa saavutettavampaa. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston tarjonnasta valtaosa on suoritettavissa verkon välityksellä, jolloin opintoihin voi tarttua siellä missä on ja silloin, kun siihen on sopiva hetki. Valtaosaan opinnoista voi ilmoittautua koska tahansa ja opiskelun voi aloittaa heti ilmoittautumisen jälkeen. Lähtökohtaisesti avoimen opintoja tarjotaan ilta- ja viikonloppuaikoina, mikä sekin mahdollistaa muun muassa opiskelua työn ohella. Yhä useammalle avoin yliopisto on väylä yliopistotutkintoon. Yhdentoista yliopiston yhteisessä Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja vakiinnutetaan käyttöön vaihtoehtoisia mahdollisuuksia osoittaa valmiuksia korkeakouluopintoihin ylioppilastutkinnon lisäksi. Avoimena yliopisto-opetuksena suoritettavat opinnot antavat opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan, korkeakoulukelpoisuuttaan ja edellytyksiään menestyä yliopisto-opinnoissa. Avoimessa yliopistossa voi tutustua akateemiseen opiskeluun ja tieteenaloihin. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto tarjontaan kuuluu myös toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille suunniteltuja yliopisto-opintojen jaksoja. Korkeakoulujen, lukioiden ja yhteiskunnan yhteisenä tavoitteena on tukea yhä sujuvampaa siirtymää jatko-opintoihin. ”Uskomme, että lukioaikana saatu tuntuma korkeakoulumaailmaan madaltaa kynnystä jatko-opiskeluun ja varmentaa koulutus- ja uravalintoja”, toteaa Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen.

Johtaja Jukka Lerkkanen luotsaa avoimen yliopiston tiimiä tavoitteellisesti ja positiivisesti vastaamaan kasvaviin osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Hänen keskeinen tehtävänsä on avoimen yliopiston strateginen johtaminen. ”Käytännössä se tarkoittaa suurta määrää kokouksia ja tapaamisia erilaisten ulkoisten ja yliopiston sisäisten sidosryhmien sekä avoimen yliopiston eri työryhmien ja toimijoiden kanssa”, johtaja Lerkkanen summaa. ”Tavoitteenamme on olla jatkossakin Suomen suurin, laadukkain ja myös kansainvälinen yliopisto. Pidän kokonaiskuvan kirkkaana, tavoitteet selkeinä ja työilmapiirin kannustavana”, hän kertoo. Työtä tehdään 81 avoimessa yliopistossa päätoimisesti työskentelevän henkilön voimin. Suurin osa heistä on opetushenkilöstöä ja työskentelee Jyväskylässä. Lisäksi Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa työskentelee 247 tuntiopettajaa, ja opintoja tarjotaan 48 yhteistyöoppilaitoksessa eri puolilla maata. ”Avoimessa yliopistossa on erinomainen työyhteisö, jossa tuemme toistemme työtä. Työyhteisömme tuottaa minulle hyvää mieltä joka päivä. Henkilöstön osallisuudella on työssä onnistumiselle ja työssä jaksamiselle valtava merkitys. Sitä haluan tässä työyhteisössä edistää”, Lerkkanen toteaa. Osaamisen kehittäminen on myös tiivis osa avoimen yliopiston henkilöstön omaa arkea: moni jatkuvan oppimisen ammattilainen tekee työnsä ohella tai osana opintoja ja tutkimustyötä.

Opiskelu haastaa ja vaatii, mutta myös antaa paljon Opiskelu avartaa näkemyksiä ja tuo työkaluja arkeen. Asiasisällön lisäksi se vahvistaa omaa pystyvyyden tunnetta, kehittää ajattelua ja tuo yleisempiä taitoja, joista on hyötyä erilaisissa tilanteissa työ- ja vapaa-ajalla – esimerkkinä tiedon hankinta ja arviointi sekä kehittyneet opiskelutaidot. Opinnot haastavat ja vaativat työtä, mutta myös antavat paljon. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opiskelijan Maarit Viljakaisen kommentti kiteyttää hyvin kokemuksen, jonka moni opiskelija jakaa avoimiin opintoihin tartuttuaan: ”Minulle opiskelun kautta on avautunut uudenlainen maailma. Olen kyllä tiennyt sen olevan olemassa, mutten ehtinyt lähteä siihen aiemmin täysillä mukaan. Olen päässyt opinnoissani mukaan keskusteluun ja oppimaan viimeisimmän tiedon äärelle sekä kohtaamaan uudenlaisia ihmisiä. Minun olisi pitänyt tajuta tämä jo paljon aiemmin”. Mitä sinä haluat opiskella? Tutustu kaikille avoimiin mahdollisuuksiin ja opintotarjontaan verkkosivuilla ja kysy tarkemmin: avoin.jyu.fi. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston henkilökunta on apuna ja tukena jo opintojen suunnitteluvaiheessa. ●

Avoimen yliopiston johtoryhmä.

●● Jyväskylän yliopiston Avoin yliopisto tarjoaa Jyväskylän yliopiston tutkintojen osia: opintojaksoja sekä perus- ja aineopintoja lähes kaikista yliopiston tiedekunnista ja Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksesta. ●● Etäopintojen ja verkkovälitteisen opetuksen lisäksi osassa oppiaineita on tarjolla myös lähiopetusta Jyväskylässä ja Helsingissä. ●● Opintoja avoimessa yliopistossa suorittaa vuosittain runsaat 13 000 opiskelijaa. Jyväskylän yliopiston Avoimen yliopiston opintoja tarjoavat myös monet kumppanilaitokset ympäri Suomea, kuten kansanopistot, kesäyliopistot, kansalaisopistot ja lukiot. ●● Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto on perustettu vuonna 1984 ja se on suoritettujen opintopisteiden määrässä mitattuna Suomen suurin avoin yliopisto. ●● Vuodesta 2014 lähtien Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtajana on toiminut KT Jukka Lerkkanen. ●● Tutustu tarkemmin: avoin.jyu.fi

Teksti: Marja Konsti Kuva: Pixabay

Hyvä perehdytys vaatii vuorovaikutusta Olin onnekas, aloitin uuden työn syyskuun alussa. Oltuani siellä kaksi viikkoa, oivalsin, että olin juuri kokenut onnistuneen perehdytyksen, tai alun siitä. Toki minut on aiemmissakin työpaikoissani perehdytetty, silloin mielestäni ihan riittävästi. Mutta tällä kertaa sain jotain ylimääräistä, sain enemmän kuin tilasin. Perehdytys voi alkaa ennen ensimmäistä työpäivää Uuden työn aloittaminen on mahtavaa. Uusi työntekijä on yleensä intoa täynnä, halukas oppimaan yrityksestä kaiken tarpeellisen ja tarttumaan töihin. Oppimis- ja omaksumiskyky on huipussaan, kokenutkin urakettu lueskelee työhön liittyviä ohjeistuksia taas mielellään.

Kun työni aloittamisesta oli sovittu, sain postissa yrityksen kangaskassin, tervetulotoivotuksen, ja niiden mukana yritysesittelyn. Pääsin perehtymään perusasioihin juuri silloin kun minulla oli aikaa, olin utelias ja intoa täynnä. Alustava ymmärrys yrityksen rakenteesta ja oman tiimini paikasta siinä helpotti asioiden omaksumista myöhemmin. Itse koin positiivisena, että sain myös kutsun erääseen oman työni kannalta tärkeään palaveriin, joka pidettiin päivää ennen työsuhteeni alkamista. Tietenkin minun osallistumiseni oli täysin vapaaehtoista, mutta esimieheni ajatteli, että siitä olisi minulle hyötyä. Niin kuin olikin. Paitsi itse asia, pääsin jo silloin tervehtimään muutamia tulevia kollegoita. Kaikki se ”tervetuloa”, ”olemme jo odottaneetkin”, ”hienoa että tulet meille” rohkaisi kovasti.

Tavarat paikallaan Se, että uutta työntekijää odottaa oma työpiste, jossa tietokone ja siihen liittyvät laitteet ovat paikallaan, ei ole suinkaan itsestään selvää. Siitä tulee tunne, että minua on odotettu, ja organisaatio on valmis tulooni. Tulostimen kytkentä, opastus kopiokoneen käyttöön ja silppurin sijainti auttavat alkuun siinä missä kahvinkeittimen käytön opastuskin. Minua odotti pari ylimääräistä pikkuasiaa pöydällä, kynä, lehtiö ja kaulanauha. Ne ilahduttavat: minua on haluttua auttaa alkuun, joku on nähnyt vaivaa.

Perehdytys vaatii aikaa monelta

Eikö vähempikin riittäisi?

Hyvään perehdytykseen tarvitaan sitoutunut esimies ja kollegoita. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimies ja esimerkiksi viestinnän, HR:n ja talouden henkilöt varaavat jo etukäteen uuden henkilön kalenteriin ensimmäiselle viikolle palaverit. Varaukset on tehtävä nimenomaan etukäteen, jotta aikaa varmasti löytyy, kun uusi henkilö on paikalla. Tärkeimmät asiat käydään läpi yhdessä, samalla keskustellen ja tutustuen. Näin uudelle henkilölle muodostuu kuva paitsi ohjeistuksesta, myös yrityksen kulttuurista ja toimintatavoista. Samalla muodostuu ensimmäinen kontaktiverkosto, joka puoleen voi kääntyä. Kun avasin sähköisen kalenterini, ensimmäiselle viikolleni oli varattu jokaiselle päivälle erilaisia perehtymispalavereita. Nimenomaan tapaamisia, joissa oli mukana joko esimieheni tai joku kollega, aiheesta riippuen. Välillä kokoonnuttiin myös lähimmän tiimin voimin. Oli siis selvää, että kaikki tärkeimmät työkaverini tiesivät, että olin aloittanut, ja opin kaikkien nimet ja roolit nopeasti. Tiesin keneltä voin kysyä jatkossa apua, ja he tiesivät mitä olin tulossa tekemään.

Tuntuuko tämä kaikki liialliselta? Onko esimiehen ja muun tiimin mahdoton löytää aikaa? Hyvä perehdytys vaatii esimieheltä, tiimiläisiltä ja tukipalveluiden henkilöiltä useamman tunnin läsnäoloa parin ensimmäisen viikon aikana. Mitä jos kuitenkin antaisimme uuden henkilön perehtyä itsekseen, kaikessa rauhassa, olemassa oleviin ohjeisiin? Ehkäpä näkökulman muuttaminen auttaa ymmärtämään miksi panostus kannattaa. Itsekseen perehtyminen tarkoittaa ”yksin”. Pahimmillaan perehtyjä istuu kaksi päivää koneensa ääressä, lukien ohjeita, jotka eivät merkitse hänelle mitään, koska hän ei tiedä millaisia tilanteita hänelle työssään voi tulla eteen. Hän oppii, että toimistossa on hälytysjärjestelmä, mutta ei tiedä sen salasanaa. Hänellä on paljon tarkentavia kysymyksiä, mutta ei luontevaa kontaktihenkilöä, jolta kysyä. Paljonko aikaa uusi henkilö, esimies ja vaikkapa henkilöstöpäällikkö käyttävät myöhemmin selvitellessään ongelmia, jotka syntyvät puutteellisista perustiedoista? Entä jos perehtyjä päättelee, että tiimin yhteishenki ei olekaan hyvä, koska hän ei pääse tutustumaan heihin, ja alkaa epäillä, ettei sovellu joukkoon? Paljonko maksaa irtisanoutuminen ja uusi rekrytointi?

Perehdytystä myös kulttuuriin ja tapoihin Lähimpiin työkavereihin, omaan tiimiin tai ryhmään tutustuminen on avainasemassa heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Selkeä sopimus, että käymme yhdessä kahvilla tai lounaalla auttaa aloittanutta löytämään paikkansa ryhmässä, ilman kiusallista mietintää siitä, kehtaanko lähteä mukaan pyytämättä tai kenelle ”kuuluu” kutsua uusi henkilö mukaan. Parin alkuviikon jälkeen kaikki sujuu jo omalla painollaan, mutta siihen asti mukaan ottamisen ja yhdessä tekemisen pitää olla koko tiimin yhteinen asia. Se, että joku tunnistaa sinut käytävällä ja tervehtii kuin vanhaa tuttua, tuntuu mukavalle kaikkien uusien ihmisten keskellä. Erityistä omassa ensimmäisessä viikossani oli se, että en juurikaan viettänyt aikaa yksin ruudun ääressä. Minua opastettiin kasvokkain, henkilökohtaisesti. Oman kokemukseni mukaan perehdytys on usein sitä, että heti alussa istutetaan ruudun ääreen. ”Perehdy nyt tuohon intraan, katso mitä sieltä löytyy”. Sekin toimii, mutta ei auta tutustumaan ihmisiin. Se, että niin moni uhrasi aikaansa perehdytykseen ensimmäisellä viikolla, antoi lentävän lähdön seuraaville viikoille.

Perehdytys jatkuu viikkoja Perehdys ei lopu muutamassa päivässä. Toki ajankäytön pääpaino siirtyy varsinaiseen työhön, mutta monet yksityiskohdat, käyttöopastukset ja kertaukset kannattaa sijoittaa seuraaville viikoille. Samalla tulee kerrattua alussa opittua, ja perehtyjäkin on valmis kysymään täydentäviä kysymyksiä. Toisella viikolla oli helppo tarttua työtehtäviin, koska paljon taustatietoa oli jo hallussa. Lisäksi lähellä olivat koko ajan kollegat, jotka tuntuivat jo tutuilta. Oli helppo kysyä neuvoja, kun niitä tarvitsi. Nopeasta käynnistymisestä tuli jo hyvää palautetta, ja itse koin, että edistyminen oli nimenomaan hyvän perehdytyksen ansiota. Perehdytykseen liittyviä tapaamisia oli edelleen kalenterissa, erilaisia uusia ohjelmistoja piti opetella ja yksityiskohtia selvitellä. Ja edessä odottaa tapaaminen esimiehen kanssa, jossa palattaan työnkuvaan, siihen missä ollaan nyt ja mihin on tarkoitus suunnata.

Tekniset ratkaisut helpottavat Tekniikka voidaan kuitenkin ottaa mukaan helpottamaan perehdytystä. Jo ennen työn alkamista, sen jälkeen, kun työsopimus on tehty, uusi työntekijä voi perehtyä yritykseen eri tavoin. Tiimi voi tehdä vaikkapa videon, jossa jokainen esittelee itsensä. Tämä helpottaa ensimmäistä uuden työntekijän jännityksen aihetta: ”Miten muistan kaikkien nimet ja tehtävät?”. Yritysesittelykin voi olla monessa muodossa. On olemassa myös varta vasten perehdytykseen suunniteltuja digitaalisia alustoja, joiden avulla esiperehdytystä voi viedä pidemmällekin. Mikään alusta ei kuitenkaan korvaa työsuhteen alussa esimiehen ja työkavereiden läsnäoloa ja opastusta. Yrityskulttuurin, sitoutumisen ja työhyvinvoinnin kannalta vuorovaikutuksen tärkeyttä ei pidä aliarvioida. Useammalle henkilölle jaettu perehdytysvastuu ja henkilökohtainen läsnäolo antavat uudelle työntekijälle turvallisen ja tehokkaan alun työhön. ● Lähteet: Rema Partners Oy, Työterveyslaitos

Vinkit hyvään perehdytykseen 1. Luo yrityksellesi yhdenmukainen perehdytysohjelma ja perehdytä aluksi perehdyttäjät 2. Hyödynnä odotusaika ja tarjoa esiperehdytystä 3. Jaa perehdytys riittävän pitkälle ajalle 4. Jaa perehdytysvastuuta eri henkilöille 5. Varaa perehdyttäjille hyvissä ajoin aikaa kalenteriin, älä jätä perehtyjää yksin 6. Muista työntekijälähtöisyys, mikä on oleellista perehdytettävän kannalta 7. Varmista vuorovaikutus ja tutustuminen koko tiimin sisällä, avaa roolit ja tavoitteet 8. Kerää palautetta perehdytysprosessista 9. Mittaa perehdytysprosessin tuloksia 10. Mieti, voitko hyödyntää teknologiaa ja alustaratkaisuja

Jäsenesittely

TEKSTI ja KUVA Soili Kivikko

Tervetuloa yhdistykseen Soili Kivikko Kuka olet ja mistä Olen Soili Kivikko Oulusta. Mitä teet työksesi Tällä hetkellä työskentelen määräaikaisesti johdon sihteerinä Oulun seurakuntayhtymässä. Vakituinen työpaikkani on Oulunsalon seurakunnassa, johon palaan seurakuntasihteeriksi. Mitkä ovat vahvuutesi sihteerinä Olen hyvä etsimään tietoa ja ahkera. Mitä harrastat Käyn kuntosalilla ja jumpassa. Olen ns. ”koiraihminen”. Luen myös mielelläni.

Mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit mukaan Sain tiedon työkavereilta ja yllätyin, että yhdistyksellä on niin paljon toimintaa täällä Pohjois-Suomessa. Mitä toivot yhdistykseltä Tapahtumia, uusia ideoita.

Suosittelen Auli Seppäläinen Helsingin seudulta viihtyy insinööritoimistossa. Hän kehuu 17 hengen työyhteisöä. ”Saan tehdä itsenäisiäkin päätöksiä, minuun luotetaan. Tunnelma on kotoisa, huuli lentää kaiken aikaa.” Työkaverit kuvailevat Aulia pirteäksi, energiseksi ja jämptiksi. Aulin perheeseen kuuluu mies, 17-vuotias poika ja 8-vuotias Pici-koira. ”Elämme kiireistä lukiolaisarkea, jossa opiskelupaineet ovat käsinkosketeltavissa, muuten elämäni on kohdillaan.” Auli nauttii täysillä keski-ikäisen naisen elämästä, on aktiivi ammattijärjestötoimija, liikkuu paljon ja harrastaa gourmet-ruokaa. Mummona Auli kertoo näkevänsä tyttärenpoikaansa liian harvoin, mutta toteaa: ”Olen oppinut olemaan itselleni armollinen ja nauttimaan elämästä sellaisena kuin se minulle annetaan.”

”Älä osta mitä tarvitset, vaan mitä ilman et tule toimeen”

Teksti: Päivi Kuokkanen Kuva: Auli SeppäLÄIsen kotiarkisto

Lukemaan/ Seuraamaan ex-työkaverini Vihreä kamari -blogia Katsomaan taidenäyttelyjä ja Blue Man Groupia Hankkimaan työvälineeksi ”Älä osta mitä tarvitset, vaan mitä ilman et tule toimeen” , neuvoi jo opettajani

Kuuntelemaan äänikirjoja ja Voca People -ryhmää Opiskelemaan/ Harrastamaan kaikkea onnelliseksi tekevää - ruuanlaitto, vesijuoksu, konsertit, kahvilat...

Seuraamaan kotikaupunkisi elokuvatarjontaa

Ostamaan sähköavusteisen hybridipyörän, "oiva apu 14 km:n työmatkalla" Liittymään mihin tahansa hyvän tuulen toimintaan Seuraava suosittelija kutsutaan mukaan Porista

Suosittelen -palstan ideana on, että suosit-

telija vinkkaa kollegoilleen asioista ja esineistä, jotka hän on itse kokenut hyödyllisiksi työssään tai elämässään ylipäänsä. Hän voi myös antaa vinkin seuraavasta suosittelijasta. Vierailemme näin kaikissa jaostoissamme.

Teksti: HENNA MARJAMAA KUVA:

Hyvinvointi

Muistathan nukkua tarpeeksi! Unen merkitys terveydelle Uni on herkkä terveysmittari. Niin psyykkiset kuin fyysiset rasittavat tekijät häiritsevät herkästi unta. Tämän seurauksena yöuni voi lyhentyä tai pidentyä normaalista. Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo aivoissa soluja. Unitilan aikana aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valvetilan aikana ja kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois. Siten voidaan sanoa, että uni puhdistaa aivot. Jos unta ei saa tarpeeksi, saattaa sairastua. Huolet, työstressi, televisio-ohjelmat, vuorotyö – mitä erilaisemmat syyt valvottavat ihmisiä. Sopiva määrä unta on terveydelle hyväksi. Nukkumalla liian vähän altistuu myös mielenterveysongelmille, kuten masennukselle, ahdistuneisuushäiriöille ja kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle. Riittävä uni kannattaakin ajatella osana omasta terveydestä huolehtimista. Uni on myös helppo ja halpa tapa pitää itsestään huolta – nukkumiseen ei tarvitse muuta kuin aikaa. Unen tarve on yksilöllistä. Tyypillisesti aikuisen ihmisen katsotaan tarvitsevan unta noin 7–9 tuntia vuorokaudessa.

Kuinka voi vaikuttaa unen laatuun On monta asiaa, miten voi vaikuttaa unen laatuun. Rytmitys. Mene nukkumaan aina samaan aikaan. Rentoudu. Voit tehdä esimerkiksi meditaatio- ja mindfulness harjoituksia. Katkaise huolikierre. Käsittele huoliasi aiemmin. Voit esimerkiksi purkaa huolesi kirjoittamalla päiväkirjaa. Sulje kännykkä, tabletti ja televisio. Sinisävyiset valot virkistävät aivoja.

Pyhitä sänky nukkumiselle. Jos uni ei tule, nouse ylös ja tee hetki jotain muuta ja mene sänkyyn takaisin, kunnes alkaa unettaa. Tee makuuhuoneestasi miellyttävä nukkumisympäristö. Puhtaat lakanat, raikas huoneilma, unisukat ja hämärähuone (pimennysverhot) luovat rauhallisuutta. Tunne oma unirytmisi. Se vähentää unettomuusstressiä. Liikunta ja kevyt ruoka. Raskas iltaruoka vie yönet, mutta kevyt ruoka auttaa nukahtamaan. Liikuntaa kannattaa harrastaa alkuillasta. Nokoset. Lyhyet piristävät, mutta liian pitkät päiväunet ja iltanokoset siirtävät nukahtamista myöhemmäksi. Palautuminen. Palautumista ja elpymistä tapahtuu jo työpäivän aikana luonas- ja kahvitauoilla. On tärkeää, että lähtee ajoissa pois työpaikalta ja saa ajatukset irti työstä eikä jatka työntekoa illalla kotona. Palautumista edistävät leppoisa oleskelu, urheilu, mieluisat harrastukset ja ystävien tapaaminen.

Hyvin nukuttu yö virkistää kehoa ja tuo energisyyttä Lepo ei ole pelkästään fyysistä nukkumista, vaan myös henkinen prosessi. Virkeä ja hyvin nukkunut ihminen on tehokas ja tarkkaavainen työntekijä. ● Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Työterveyslaitos Mieli Sydän

Osoita arvostus lahjalla – vaivattomasti ja laadukkaasti

Palkitseminen

Joululahjat

Merkkipäivälahjat

Liikelahjat

”Delicard-lahjakortit ovat olleet meille erittäin helppo, vaivaton ja nopea tapa kiittää asiakkaitamme. Olemme saaneet erittäin positiivista palautetta siitä, että asiakkaat voivat valita juuri sen mieleisensä lahjan. Olemme pitäneet siitä, että voimme personoida lahjakortit omalla logolla, kuvalla ja tekstillä.” Schindler Oy Tutustu lisää laadukkaaseen valikoimaan ja tilaa

delicard.fi/valikoima

Kuva: Sirkka Santapukki

Muutos ja eheyden kokeminen Sirkka Santapukin oivallusharjoitteet 4/4 (harjoitteet jatkuvat seuraavissa Secretariuksissa tänä vuonna)

Sirkka Santapukki Oivalluttaja, Terveyskätilö, Asian Tuntija Oma elämän- ja työhistoriani kutsui minut puhumaan niistä asioista, joihin viimekädessä ainoastaan ihminen itse voi vaikuttaa.

ivot muovautuvat sellaiseksi mitä niillä tehdään. Tämä huikea tieto synnyttää toivon muutoksissa: voin itse vaikuttaa kokemuksiini olosuhteista riippumatta. Tieto muutoksesta ja tilanteen tiedostaminen käynnistää tunneprosessin. Muutoksen laajuus ja ihmisen persoona vaikuttavat siihen, miten kukin yksilö muutoksen kokee. Kokemus siitä, että mikään vanha rakenne ei enää toimi uudessa tilanteessa aiheuttaa epämukavia tunteita. Se on luonnollista, normaalia, jopa suotavaa. Yksilölliset erot ovat suuria. Tämän seurauksena käynnistyy muutosprosessi (vertaa surutyö). Prosessia voi kuvata ”mielen työksi”, jolloin epämukavat tunteet rakentavat ajatusmaailmaa ja minäkuvaa uusiksi. Mielen työ on irrottautumistyö vanhasta ja prosessin edetessä ”työstävänä aikana” ihminen luopuu menneestä ja hyväksyy uuden tilanteen. Se estää menneen ihannoinnin, masennuksen tai kyynistymisen. Jos näitä epämukavia tunteita ei tunnista tai käsittele, ne voivat tuntua fyysisinä, yksilöllisinä reaktioina. Nämä stressin aiheuttamat reaktiot voivat muistuttaa sairauden oireita, mutta ovatkin luonnollisia ja terveitä reaktioita yllättävässä tai epänormaalissa tilanteessa, jossa aivot eivät ole vielä oppineet toimimaan. On luonnollista, että stressi voi aiheuttaa erilaisia virhearviointeja. On ihmisiä, joilla aktivoituu mielen supervoimat, jotka yhteistyössä hermostomme kanssa synnyttävät varavoimia, joista emme ole itse olleet tietoisia. Nämä ihmiset kertovat nauttivansa muutoksista, jopa tarvitsevansa niitä voidakseen hyvin. Arvaan, että supervoimat odottavat käyttöönottoa meissä jokaisessa. Erilaisuus on rikkaus ja ihmisen persoonan arvottaminen tai vertailu on vähintään turhaa. Yhteistä meille jokaiselle on se, että toiveikas ajattelutapa lisää hyvää oloa ja terveyspäiviä meissä jokaisessa. Ilman omaa vastuuta toiveikkuus on olemassa ulkopuolelta tulleen pelastuksen varassa. Tätä kautta jäisimme oman elämämme sivustakatsojiksi.

Yhä enenevässä määrin niin filosofian, psykologian kuin psykofyysisen fysioterapiankin alaan kuuluvissa tutkimuksissa näyttäytyy yksilön vastuu ja merkityksen kokeminen olevan keskeistä ihmisen hyvinvoinnissa, terveydessä, toimivissa ihmissuhteissa, onnellisuudessakin. Yksilön vastuu on toki iso yhteiskunnallinen, poliittinen, historiallinenkin kysymys, mutta samaan aikaan meillä jokaisella aikuisella on suuri etuoikeus ottaa vastuu itsestämme ja oivaltaa oma osamme. Vastuu jäänee sananhelinäksi siksikin, että sitä ei voi toiselle antaa, se on tunneprosessi jossa yksilö kasvaa henkisesti aikuiseksi, oppii tuntemaan lahjansa ja haasteensa ja oivaltaa osansa. Näin avautuu myös omannäköinen elämä ja sen merkitys laajemminkin. Nyt esillä olevassa ilmastoasiassakin vain oman vastuun oivaltaminen auttaa tekemään oman osan ja oivaltamaan että yhä enemmän on kysymys meistä kuin minusta. Avain meihin on minuusvoima, vapausvoima ja yhteisövoima, tässä järjestyksessä. Aivo- ja empatiatutkimus viestii, että empatia on kyky kykyjen joukossa eikä se tarkoita, että käyttää empatiakykyä. Empatia ei automaattisesti tarkoita, että tekee hyvää toiselle ihmiselle. Kun kykenee luomaan yhteyden toiseen ihmiseen ja aistimaan toisen ihmisen tunteita, sitä voi käyttää joko hyvän tekemiseen ja toisen ihmisen nostamiseen tai toisen manipuloimiseen ja esimerkiksi kilpailussa voittamiseen. Stressissä, paineen alla ihmisestä tulee luontaisesti itsekäs. Eloonjäämisreaktio nostaa itsen ensimmäiseksi. Koska tunteet tarttuvat, on tärkeää itsensä tuntemisen lisäksi oppia purkamaan omia sekä muista ihmisistä tarttuneita tunteita. Aivot muovautuvat sellaiseksi mitä niillä tehdään: Aiempien harjoitusten lisäksi tässä lyhyen ajan vieviä ja toimivia harjoitteita, joilla voimme kohentaa kehon ja mielen tarkoituksenmukaista yhteistyökykyä. Harjoitus tekee mestarin ja kokemus vahvistaa.

►

Secrets’.. kuva: Susan Heikkinen

’Aina kun joku hymyilee, hän tuo elämään jotain tärkeää.’ Olen nyt lyhyen ajan sisällä rikkonut kahvinkeittimen lasikannun kahdesti ja tätä lasikannua olin metsästämässä, kun silmiini osui tämä lämmittävä teksti puisessa taulussa. Olen monesti törmännyt samantyylisiin lauseisiin, jotka jollain lailla koskettavat mutta syy miksi tämä oli niin erityinen minulle, on se, ettei siinä sanota kenelle hymyilee, kenties vain itsekseen. Tuoda elämään jotain tärkeää. Toki jokaisella on määritelmä siitä mikä on tärkeää, mutta on mm. kolme asiaa mitkä varmasti herättävät jonkinlaisia tunteita kaikissa meissä. Hymyn lisäksi niitä ovat halit ja värit! Miten suhtaudumme siihen, kun naapuri, työkaveri tai läheinen ystävä halaa. Meillä kaikilla on mukavuusalueemme, kuka ja miten siihen saa tulla riippuu henkilöstä, tilanteesta ja tavasta. Se voi olla ilon jakamista, huolien kuuntelua, tukea tai vain läsnäoloa. Mielialaamme vaikuttavat värit. Miten värit vaikuttavat meihin on ehkä makuasia ja riippuvainen persoonastamme mutta ajatellessamme aivan mustaa asua, sisustusta tai päivää, ilman pieniä

värin pilkahduksia kyllä mieli on väkisinkin aika synkkä. Tai sitten vaikka ihan lumi valkoinen keittiö missä ihania punaisia, keltaisia yms. värinpilkahduksia. Ilman värejä saattaisi synnyttää aika viileitä tai kliinisiä tunnelmia. Miettikääpä vaikka toimistossa, käytättekö värejä erotellessanne kansioita tai tilastoja? Tai vanha kunnon post-it muistuttamassa sinua jostakin kiireellisestä asiasta. Kun astut kokoustilaan, jossa loisteputket tai spottivalot sirittävät silmiin, ei välttämättä luo ystävällistä, luovaa tai kehittävää tunnelmaa. Kun kuvailet jotakin iloista tapahtumaa, liittyykö siihen auringonvaloa, hymyjä tai halauksia? Varmasti ainakin yksi näistä kolmesta. Kerrot, että siellä oli iloinen tunnelma, saatat kutsua tunnelmaa myös värikkääksi. Esim. sininen väri voi saada aikaan rauhallisen ehkä myös unisen tunnelman. Vuorostaan violetti tai tummanpunainen saattaa luoda aika maagisen, lämpimän tunnelman. Kun kutsu käy illalliselle, juhlaan tai gaalaan ja asu on ’white or black tie’ voimme päätellä miten virallinen asun tulee olla. Tässä värit eivät paljastakaan millainen tunnelmasta voi tulla. Se luodaan juhlatilan väreillä, koristeluilla, ohjelmanumeroilla, keskusteluilla, tarjoiluilla ja musiikilla. Mikäli sinulle kutsu tipahtaa ihaniin talven juhliin, työpaikalla joku tarvitsee tukea tai naapuri tarvitsee halauksen. Kaikki nämä ovat sitä arjen tärkeää terapiaa, johon meistä jokainen voi vaikuttaa omalla persoonallaan ja tuoda väriä elämään! Iloa ja valoa talveesi! mirjai.helsinki@gmail.com

Mirja i on Helsinkiin kotiutunut kirjoittaja, joka mieluummin nauraa kuin niiaa. Haitallisen stressin, kehon ja mielen yli – tai alivirittyneisyyden purkukeinoja eli eheytymiskeinoja on niin paljon kuin ihmisiä ja jokaiselle sopivia ja toimivia varmasti 500. Tieto menetelmistä ei riitä, on itse tehtävä jotakin. Yksikin itselle sopiva keino riittää – kunhan sitä käyttää niin että siitä tulee tapa. Toki

vaihtelu virkistää. Voit myös yhdistellä mielesi mukaan seuraavia mikä tuntuu hyvälle. Tekeminen käynnistää avantouinnin ja oivalluksen tavoin vastuun hyvää tekevät biomekanismit (adrenaliini-serotoniini-dopamiini)

Pyrkimys eheyden kokemukseen olosuhteista riippumatta: • Nopein keho–mielen tasapainottava ’tekeminen’ on hengittäminen – tietoisesti ja syvään – pari minuuttiakin auttaa. (autonominen hermosto) • Jos istut, nouse ja kävele muutama askel eteen ja palaa takaperin takaisin. (aktivoi uusia hermoverkkoja aivoissa) • Nosta kädet muutaman kerran ylös. (ryhti paranee ja olo vahvistuu) • Voit maadoittua, juurtua minuuteesi, kuvittelemalla kuinka jalkasi työntävät ikään kuin puu juurensa syvälle maahan ja huomaat kuinka ryhti paranee ja tulee vahvempi olo. • Kun muistat, että 1+1=2 voi huomata että jokin turvarakenne on sittenkin olemassa. • Avantouinti on nopea fyysinen mindfulness. (0 - 1 min. kylmäuinti riittää). • Epämukava kokemus tai tilanne, joka vie energiaa tai muuta sellaista: Loitonna, pienennä, etäännytä mielikuva. (Merkityskynnys aivoissa: tunnekokemus muuttuu) • Jos joku asia vaivaa mieltä liiaksi, kuvittele mitä muistat siitä 1 kk jälkeen. Saatat vapautua välittömästi. • Kuvittele reppu, jossa on kiviä joita olet taakaksesi ottanut.

Tyhjennä reppu mielikuvasi tuottamalla tavalla. (helpotuksen huokaus) • Voit kirjoittaa tajunnanvirtaa ulos itsestäsi ja halutessasi repiä tai muuten hävittää tuotoksen. • Happi ja luonto, jo 15 min ulkona liikkuminen tekee hyvää. • Erilaiset keppijumpat ylävartaloon ja muutama syväkyykky ja ylös kädet ylhäällä parantavat kehosi aineenvaihduntaa ja virkistävät mieltä. • Nukahtaaksesi voit kuvitella liitutaulun tai valkotaulun, joita pyyhit niin pitkään kun taulu on puhdas...tai nukahdat jo ennen sitä. (ajatusvirran voi unohtaa) • Jos kuulut heihin, joka vedät puoleesi muiden ihmisten tunteita, olotiloja, jopa oireita ja vaivoja, voit muistaa haasteellisten ihmissuhteiden työkalut: teflon ja risti. Jokaisen on kannettava oma ’ristinsä’. Voit nyt ottaa ’teflonin’ käyttöön ja suojautua muiden ihmisten ongelmilta, joita joku tietämättään tarjoaa kannettavaksesi. • Onnea valitsemallesi tielle! Maitohampaan tilallehan kasvaa rautahammas.

Teksti ja Kuvat: Eva-Lisa Nurminen

Usko itseesi

– sinulla on mahtavat voimavarat Meissä on mahtavat voimavarat. Junto on espanjaa ja tarkoittaa yhdessä. Lauantaina 19.10 klo 10.00 – 15.00 kymmenkunta Sihteeriyhdistyksen Helsingin seudun jaoston jäsentä yhdisti mahtavat voimavaransa. Muuttuva työelämä haastaa. Meidän on jatkuvasti oltava valmiita muuttumaan, jotta emme jää muutoksen jalkoihin. Tutustuimme jatkuvan tekemisen projektiin nimeltä Itsensä johtaminen. Sparraajana Tina Huttunen, Tmi JH Junto. Pienin askelin – pienin muutoksin – kohti parempaa jokapäiväistä elämää!

Tulevaisuuden työelämätaidot Työelämässä tarvitsemme enimmässä määrin hyviä vuorovaikutustaitoja, mikä tarkoittaa myös sitä, että meidän on tunnettava itsemme ja omat käyttäytymistapamme eri tilanteissa. Meillä tulee olla tilannetajua siitä, miten kommunikoimme erilaisten ihmisten kanssa ja myös samojen ihmisten kanssa eri tilanteissa. Meillä on lukuisia erilaisia rooleja elämässämme. Meidän on hyvä tiedostaa nämä eri roolit. Samoin kuin oma merkityksemme näissä rooleissa. Muutoksiin on voitava sopeutua. Toisilla tämä kyky on tosin parempi kuin toisilla. Genetiikka sen myös osin määrittää. Mutta muutoksensietokykyä voi myös kasvattaa. Ja ikä myös tähän tuo oman tehtävänsä. Tämän päivän työelämässä tarvitsemme vahvasti myös itseohjautuvuutta. Assistentit ovatkin yleensä varsin itseohjeutuvia, mutta se ei tarkoita, ettemmekö tarvitse itse kukin palautetta tai arvostusta työstämme.

Me daamit tunnemme itsemme nyt paremmin.

Asenteeni ratkaisee – sitä pohtiessa.

Kokemukset, vahvuuteni ja heikkouteni Päivän aikana oli todella ”terveellistä” pysähtyä miettimään, missä olen onnistunut? Mistä olen ylpeä? Mistä olet saanut voimaa? Millaisia pettymyksiä / epäonnistumisia olet kokenut? Mitä opin? Mistä kokemuksista erityisesti vahvistuin? Näitä kun pohdimme, oli mahtavaa huomata, kuinka monessa asiassa päivän mittaan onnistumme. 80% - onko liikaa väitetty? Miksi siis aina vähättelemme itseämme? Mehän olemme loistavia onnistujia! Jospa joka ilta miettisit, mikä oli tämän päivän onnistumisesi.

Mielipiteiden vaihtoa arvoista. Mitä on itsensä johtaminen Itsensä johtaminen vastaa kysymyksiin: kuka olen, mitä haluan ja minne olen menossa. Vastaamme siis yrityksestä Oy Minä Ab. Vastaamme itse kaikista viidestä eri osastostamme: – fyysinen osasto – psyykkinen osasto – henkinen osasto – sosiaalinen osasto – ammatillinen osasto Itsensä johtaminen onnistuu, kun tiedämme, kuka minä olen. Tähän meidän tuleekin aika ajoin pysähtyä. Kokemukset ja tavoitteet elämässämme luovat edellytyksiä itsensä johtamiselle. Tavoitteiden saavuttaminen vaativat aktiivisuutta, energisyyttä ja itsensä johtamista. Itsensä johtamisessa ja itsetuntemuksessa meillä on aina läsnä neljä ulottuvuutta, jotka ovat koko ajan arjessamme läsnä: – keho – mieli – tunteet – sisin Mitä paremmin tunnemme itsemme, on helpompi hahmottaa, mikä vaikuttaa meidän elämäämme ja mihin suuntaamme itsemme. ”Onnellisuus ei riipu ulkoisista tekijöistä vaan siitä miten suhtaudumme asioihin.” – Leo Tolstoi

Arvot Meillä kaikilla on erilainen määrä arvoja, jotka ohjaavat käyttäytymistämme. Pyrimme parhaamme mukaan toimimaan arvojemme mukaisesti. Arvoristiriidat syntyvät, kun joudumme toimimaan arvojamme vastaan. Koulutuksessa valitsimme itse kukin tärkeimmät arvomme ja jouduimme pohtimaan, mikä itse asiassa on arvo. Semantiikka tuo arvoihimme eri merkityksen. Konkreettisena esimerkkinä arvoista minulle jäi mieleeni, kun eräs yritysjohtaja priorisoi aina lastensa harrastuksiin viennin. Eli tämä oli arvoasteikolla korkeimmalla. Arvot ovat itse asiassa hyvinkin yksinkertaisia asioita jokapäiväisessä elämässämme.

Kaikki tekeminen vaatii motivaatiota Kaikki tekeminen vaatii motivaatiota teemme sitä rutiinilla tai emme. Ilman motivaatiota ei synny yhtään mitään. Meille motivaatiota tuovat (tai vievät) – Työ – Harrastukset – Perhe – Ystävät Edellä mainitut ohjaavat energiaamme joko positiiviseen suuntaan tai negatiiviseen suuntaan. Mutta muistaa täytyy, että ulkoinen motivaatio (keppi tai porkkana) ei riitä, vaan oma sisäinen halumme toimia. Asenteemme. Tämä ohjaa käyttäytymistämme ja toimintaamme. Motivaatiotekijät voivat olla erilaisia, eri ihmisille ja eri tilanteissa: – taloudelliset motiivit – yleneminen ja ura – tunnustus ja arvostus – suhteet esimieheen – työn sisältö – vastuu – työssä onnistuminen – yhteenkuuluvuus Oma asenteemme ratkaisee. ● ”Kun olet ensin tehnyt suuret päätökset, pienet asiat ratkeavat itsestään. Tämä edellyttää, että usko itseesi on vahvempi kuin epäilys.” – Joseph Kirschner

Teksti: Päivi Kuokkanen Kuvat: Saara Mård

Tampere-talo tarjosi lähiruokaa suoraan kattopuutarhasta

Vastuullisuus on jokapäiväisiä arjen tekoja Syksyn S2019-seminaarissa kuultiin värikkäitä puheenvuoroja teemasta Itseä ja ympäristöä kestävästi kehittäen. Punaisena lankana läpi päivän kulki huolenpito omasta itsestä, hyvinvoivasta työyhteisöstä ja elinvoimaisesta ympäristöstä. Valinnoillamme olemme vastuussa myös seuraaville sukupolville.

Visio, unelma tai tulevaisuuden näkymä, on vetovoima kaikelle tekemiselle. – Se on iso kuva siitä, mitä sinä tai yritys on hakemassa. Selkeä visio tuo itseluottamusta ja kyseenalaistaa omaa toimintaa kehittävästi. Villanen puhuu arvoista ankkureina, joiden avulla pysymme kurssissa emmekä ajaudu tuuliajolle. – Tarvitsemme merkityksellisiä, eettisiä ja vastuullisia ankkureita sekä päämääriä, jotka ohjaavat toimintaamme. Arvot auttavat päätöksenteossa ja ohjaavat valinnoissa. Ne näkyvät jokapäiväisinä tekoinamme. Omiksi arvoikseen Villanen luettelee vastuullisuuden, inhimillisyyden ja välittämisen. – Paras tiimityökin syntyy siitä, että nähdään hyvä sekä itsessä että toisessa. Jos työlläsi ei tunnu olevan merkitystä, olisiko aika kysyä itseltä: työskentelenkö oikeassa yrityksessä ja teenkö itselleni tärkeää työtä. Villanen kehotti lopettamaan sitku-elämän, lähtemään liikkeelle ja pilkkomaan tavoitteen pienempiin osiin masentumatta, jos ensin tulee huteja. – Joskus juuri se huti maalitaulun ulkopuolelle voi olla merkityksellinen. Vastuulliset kokousjärjestäjät suosivat Tampere-taloa, kertoivat keittiöpäällikkö Juhana Paturi ja kiinteistöpäällikkö Marko koivisto (oik.).

letko koskaan pysähtynyt miettimään, mitä tekisit loppuelämälläsi? Useimmiten tunne liittyy haluun tehdä jotain merkityksellistä. Näin uskoo erikoisjuristi (HTM), ammatillinen pedagogi Jaana Villanen, joka luennoi aiheesta ”Rohkeutta toimia itselleen merkityksellisellä tavalla”. – Merkityksellisyys löytyy, kun keksimme, mitä ihmisyydessä ja elämässä itse arvostamme. Se timantti vain pitää kaivaa ihmisestä tai yrityksestä. Työ vaatii ”koko appelsiinin” kuorimista, eikä se ole kovin helppoa. Villanen muistutti, että on rohkeutta toimia itselleen merkityksellisellä tavalla. – Työssä se tarkoittaa, että meillä on sananvalta työn suorittamiseen ja tavoitteisiin. Saamme käyttää osaamistamme ja oppimista. Olemme osa tarinaa – tiimiä ja minua – ja työtäni arvostetaan. Tekemällämme työllä on myönteinen vaikutus toisiin ja ympäröivään maailmaan. Villanen kuvasi puuta, jossa merkityksellisintä on juuristo, se, mitä muut eivät näe. Meidän on hänen mukaansa tutkailtava omaa ”juuristoamme”: mitkä ovat perimmäiset arvomme, entä yrityksen arvot. – Ennen kuin kykenemme karsimaan oksastoa, omia tekemisiämme, meidän on tiedettävä, mistä karsia. Itsetuntemus on kaiken lähtökohta.

Käsi tukee käsittämistä Merkityksellinen teko on myös kierrätysmateriaalin uusiokäyttö hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tuunaajamutsi-blogistaan tunnettu ohjelmapalveluyrittäjä Annakaisa Kilpinen auttaa yrityksiä tuomaan vastuullisuusarvoja näkyviksi sidosryhmille ja tukemaan henkilökunnan palautumista tietotyön rasituksista. Kilpinen siteerasi neurologi Kiti Mülleriä, jonka mukaan ihminen on ajatteleva, liikkumaan tarkoitettu käsityöläinen. – Käsillä tekeminen on sekä hauskaa että aivoja stimuloivaa. Aivomme kaipaavat pientä fyysistä tekemistä, siksi käsi on käsittämiselle tärkeä. Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen on todennut, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa fysiikka näyttää yhä enemmän määräävän psyykeen tiloja. Käsillä näprääminen rauhoittaa, auttaa keskittymään, sisäistämään ja syventämään opittua. – Luennoilla kannattaakin piirrellä tai kutoa ja kokouksissa kirjoittaa muistiinpanot käsin, Kilpinen neuvoi. ►

Arvot ovat ankkureita Jaana Villanen tarjoaa työkaluiksi mission, vision ja arvot. – Vuoden 2010 pakolaisnaisen, Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyarin missio on edistää naisten asemaa. Hämähäkin elämäntehtävänä on verkon luominen. Mieti, mikä on ”sinun juttusi”.

Tuunaus vähentää jätettä Annakaisa Kilpisen tuunaustyöpajojen tarkoituksena on auttaa löytämään piilevä luovuus työntekijöistä, palautumaan stressistä, lisäämään mielen hyvinvointia ja parantamaan yhteisöllisyyttä. Yhdessä tekeminen liimaa tiimiläisiä yhteen. Työpajoissa voidaan käyttää asiakasyrityksen omaa, osallistujien tuomaa tai tuunaajamutsin itsensä hankkimaa poistomateriaalia. Kierrätysmateriaali rohkaisee kokeilemaan, epäonnistuminen ei haittaa. – Munankuorista voi tuunailla mosaiikkityön, kalannahasta korvakorut, rahkapurkin kansista lampunvarjostimen, hernepussista käyntikorttikotelon ja farkuista koiran pedin. Yrityksen vanhoja esitteitä voi hyödyntää tervehdyskorttien tuunauksessa. Korttiin voi lisätä maininnan kierrätysmateriaalista ja halutessa jonkun yritystä koskevan informaation. Itse tehdyllä uusiotuotteella on aina tarina. – Minäkin olen vääntänyt kädet verillä kitarankielistä koruja ja miesten farkkujen nappisepaluksesta keittiöpyyhenaulakoita, Tuunaajamutsi nauroi.

Lumppua vaaditaan vadille Farkut voivat saada uuden elämän keittiössä, mutta miksi lumppua ei jätehuollon toimesta kerätä. – Lumpulle ei ole ollut vielä käyttöä, mutta EU:n direktiivi edellyttää tekstiilijätteen keräyksen järjestämistä vuonna 2025. Suomessa halutaan edetä tätäkin nopeammin, kertoi ympäristökouluttaja Päivi Koro Pirkanmaan Jätehuollosta. Suomessa muodostuu vuosittain noin 100 miljoonaa tonnia jätettä. Suurin jätevuori kasautuu kaivostoiminnasta ja louhinnasta (59 %). Palvelujen ja kotitalouksisen osuus on 3 %. – Jätehuolto mahdollistaa kiertotalouden. Yhdyskuntajäte hyödynnetään miltei kokonaan, vain noin yksi prosentti jää kaatopaikalle, Koro muistutti. Yhdyskuntajätteestä kartonki, metalli, paperi, lasi ja muovipakkaukset menevät kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Sähkölaitteet, paristot ja akut sekä vaarallinen jäte hoidetaan ”turvallisessa käsittelyssä”. Koro huomautti, että sekajätettä ei ole saanut enää vuoden 2016 jälkeen viedä kaatopaikalle. Tampereella siitä tuotetaan sähköä ja lämpöä. Biojätteestä saadaan uusiutuvaa biokaasua ja luomulannoitteita. Monia biopohjaisia muoveja voidaan kierrättää kuten perinteistä muovia. Sen sijaan biohajoavat muovit kuuluvat kompostiin tai sekajätteeseen. Kiertotalouden tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. – Pian ei puhutakaan enää jätteestä, vaan materiaalista, Koro totesi.

Maailma hukkuu roskaan Maailman talousfoorumin raportti ennustaa, että nykymenolla merissä tulee olemaan vuoteen 2025 mennessä kilo muovia jokaista kalakiloa kohti. Vuonna 2050 muovia on jo enemmän kuin kaloja.

Ympäristökouluttaja Päivi Koro muistutti jätehuollon mahdollistavan kiertotalouden.

– Muoviroskaa on löydetty jopa jäävuoren huipulta ja valtamerestä, Mariaanien haudasta (11 kilometrin syvyydestä), kertoi Laura Alisalo Amerplastilta. Alisalon aihe oli Essi Kiertokassi ja vastuullinen yhteistyö. Vuonna 2016 muovikassi valittiin vuoden turhakkeeksi. Samana vuonna Suomessa käynnistettiin kotitalouksien muovipakkausten keräys. Pakkaukset voi viedä Rinki Oy:n ekopisteisiin, jotka on sijoitettu usein kauppojen yhteyteen. Lain mukaan keräyspisteitä tulee olla vähintään yksi yli 10 000 asukkaan taajamaa kohti. – Etu miljoonan muovitonnin kierrätyksestä on sama kuin miljoonan auton poistuminen maanteiltä, Alisalo vertasi. Kierotalousmallin mukaisessa muovikassissa, jossa raaka-aineena on käytetty juuri muovipakkauksia, on yli 90 % kierrätysmuovia. – Ostoskassien päästöt vastaavat noin 0,06 % yhden kotitalouden vuoden päästöistä. Kuluttajan on tärkeää miettiä myös sitä, mitä sinne kassin sisälle laittaa.

Ekologisin onkin muovikassi Tanskassa ympäristöviranomaisten teettämän tutkimuksen mukaan kankaasta, paperista ja biohajoavasta muovista teh-

”Kierrätysmateriaalin uusiokäyttö pienentää hiilijalanjälkeämme.”

dyt kassit jäävät toiseksi, kun tarkastellaan tuotteiden koko elinkaarta. – Tarkasteltaessa ilmastonmuutosvaikutuksia tutkimukset osoittavat, että kiertotalouskonseptilla valmistettu muovikassi on ekologisin valinta ja ympäristön kannalta paras kauppakassi, Alisalo ynnäsi. Tulosta selittää muun muassa se, että kangaskassin vaatiman puuvillan tuotanto vie paljon resursseja. Biohajoavasta muovista tehdyt kassit eivät hajoa kunnolla luonnossa, ja paperikassin uusiokäyttö on vaikeaa. EU-komission mukaan vuoteen 2030 mennessä kaikki muovipakkaukset tulisi olla suunniteltu kierrätettäviksi tai

uudelleen käytettäviksi. Alisalo totesi, että elintarvikepakkauksissa löytyy kehitettävää. – Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen elintarvikepakkauksissa on ongelmallista, koska materiaalien alkuperää ei voida todentaa. Monikerroksellisuuden vuoksi monet pakkaukset on poltettava. Tässäkin on siis vielä kehitettävää. – Keräykseen hyväksytään kaikki muut muovit paitsi PVC, jota voi löytyä tuontituotteiden pakkauksista, esimerkiksi leluista. ”Laittomat” pakkaukset otetaan käsittelyssä pois. Eräs esimerkki Amerplastin tuotekehittelystä on Minigripin muovi, joka on valmistettu uusiutuvasta luonnontuotteesta, sokeriruo’osta. Ympäristöministeriön asettama työryhmä julkaisi Muovitiekartan, jonka kymmenen toimenpide-ehdotuksen joukosta Alisalo pitää tärkeimpänä juuri kierrätyksen edistämistä.

Joutsenmerkki velvoittaa Ympäristövastuullisuus on myös yksi Tampere-talon tärkeimmistä arvoista. Pohjoismaiden suurimman konsertti- ja kongressikeskuksen omistaa Tampereen kaupunki. Saman katon alla pitävät kotiaan lisäksi Tampere Filharmonia, ravintola Tuhto ja Muumimuseo. Seitsemän kertaa Suomen parhaaksi omalla toimialallaan valittu Tampere-talo on tehnyt vuosia aktiivista työtä vahvistaakseen ekologista ajattelua. Talo onkin vastuullisuudesta tarkkojen kokousjärjestäjien suosiossa. – Saimme vuonna 2014 ensimmäisenä pohjoismaisena kongressikeskuksena Joutsenmerkin, joka näkyy kaikessa toiminnassamme, kertoi kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto puhuessaan kestävästä kehityksestä Tampere-talossa. – Katoilla on ilmaa puhdistava bitumikate, jonka kompensaatio vastaa yli 700 000 kilometriä autolla ajoa vuodessa, Koivisto selvitti. Tampere-talolla on kaksi aurinkoenergiavoimalaa. Uusiutuvaa, ekologista energiaa tuottavia aurinkopaneeleja on noin 270 kappaletta. – Ravintolalla on myös niin tehokas lämmöntalteenottojärjestelmä, että katolle mahdollisesti eksyvän harakan pyrstö jäätyy, Koivisto nauroi.

Juuso söi hunajakiponkin

Amerplastin Laura Alisalo kertoi erilliskerätystä muovista syntyneestä Essi-kiertokassista.

Keittiöpäällikkö Juhana Paturi kertoi ekologisuuden tarkoittavan ravintoloissa luomuruokaa ja puhtaita pohjoismaalaisia makuja. Asiakkaille tarjotaan todellista lähiruokaa kuten vihanneksia ja marjoja suoraan Tampere-talon omasta kattopuutarhasta. Viimeisiä puutarhan satokauden herkkuja seminaariväki saikin nauttia lounaalla. Kattopuutarhan yhteydessä on neljä mehiläispesää. Kesän aikana katolla pörrää jopa 200 000 mehiläistä. – Riston muistan nimeltä, en muita, Paturi vitsaili. Mehiläisten lentosäde on kaksi kilometriä, ja pölytysrinki on neljä kilometriä. Varsinaisen aherruksensa ohessa hunajainen työväki tuottaa 184 kiloa kehuttua lehmushunajaa. – Testimaistajaksi valikoitui kuhmolaisen Sulo Karjalaisen Juuso-karhu, jolta Sulo ei lopulta saanut edes kippoa ► takaisin, miehet muistelivat.

Hunajaa hyödynnetään ja myydään talon ravintoloissa. – Kokonaisvastuullisuus näkyy myös hunajapakkauksessa, joka on täysin maatuva. Ja hunaja itsesäänhän on antiseptinen eli bakteereja tappava, Koivisto totesi. Talolla on myös oma hunajaolut, Pörri Beer. Uusin tuote, huulirasva, loihtinee hunajaiset huulet.

Vastuullista tiedonhakua Vastuullisuudesta voidaan puhua myös tiedonhaun yhteydessä. Yliopettaja Ari Haasio Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kiteytti sen aiheessaan ”Tiedonhaku on muutakin kuin googlettamista”. – Työkalupakissa on oltava erilaisia välineitä tiedon etsintään. Hakukanavia käytettäessä on muistettava aina lähdekritiikki. Tieteellisen tekstin pätevyyden merkiksi on olemassa suomalaisen tiedeyhteisön tuottama Julkaisufoorumi-luokitus (JUFO). Haasio kehotti tutustumaan Googlen tarkennettuun hakuun, jonka avulla voi hyödyntää erilaisia hakumetodeja. Toinen Haasion suosittelema tietolähde on maailman laajimmat kokoelmat sisältävä The British Library. Google News tarjoaa englanninkielistä uutismateriaalia ja Google Scholar tieteellisten artikkeleiden hakupalvelun. Finna.fi kattaa museot, arkistot ja kirjastot. Arto taas on kotimainen artikkeliviitetietokanta. – Kotimaan uutisia välittävä Amppari-sivusto tuottaa suuren määrän linkkejä, mutta tiedonetsijän itsensä on arvioitava lähteen luotettavuus, Haasio muistutti. Sosiaalista mediaa voi hyödyntää harkitusti markkinoinnissa, mutta myös vertaistuen lähteenä. – Pari vuotta sitten uusiessani silmälaseja vaimo ei kertonut mielipidettään, joten pyysinpä sitten Facebook-kavereilta apua, Haasio hauskutti yleisöä.

Vastuullinen järjestelytoimikunta: Sari Ollikainen (vas.), juontaja Kristiina Tuokko, Taina Torvinen, Johanna Paltila ja Minna Lehtonen.

Palvelua läpi vuorokauden

Business-vastaavana työskentelevä Hanna Mäkelä esitteli Concierge Finlandin toimintaa otsikolla ”Ainutlaatuista, ammattitaitoista ja aina henkilökohtaista palvelua”. Palveluyrityksen business- ja tapahtumapalveluita käyttävät niin yritykset kuin yksityisetkin sekä Suomessa sekä kansainvälisesti. Työtä tehdään tarvittaessa vuorokauden ympäri. – Tyyliimme kuuluvat mustat autot ja pukumiehet. Palvelumme kattavat pienistä lahjan viemisistä aina formulamatkoihin saakka. Haemme asiakkaamme kotoa ja huolehdimme hänestä koko matkan ajan, Mäkelä summasi. Yritys toimii Suomessa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Jyväskylässä, mutta myös ulkomailla.

Kierrätettäviä elämyksiä

Tampere-talon liiketoimintapäällikkö Mika Nevalainen toi seminaariväelle talon tervehdyksen ja esitteli keväällä perustetun tapahtumatoimiston tuotantoja. Esimerkiksi supersuosittu Puistokonsertti on omaa ohjelmistoa, mutta yksikkö tuottaa tapahtumia myös talon ulkopuolelle. Nevalainen kertoi lisäksi maailman suurimman hotelliketjun Marriott Internationalin saapumisesta Suomeen.

Ketju avaa tammikuussa Courtyard by Marriott -hotellin Tampere-talon läheisyyteen. Hotellista johtaa yhdyskäytävä kokous- ja kongressipalvelut tarjoavan Tampere-talon aulaan. Hotelli tukee myös talon uutta Business with Pleasure -konseptia, jota hyödynnetään erityisesti kokouspaketoinnissa. – Tampere-talo on matkakohde, jossa kokousasiakkaat voivat talon omien matkaoppaiden johdolla kierrellä ja viettää elämyksellistä aamu- tai iltapäivää kokouksen kulkuun liitettynä. Asiakkaan halutaan tutustuvan tapahtumatalon koko tarjontaan vierailunsa aikana. – Olemme tyytyväisiä, jos asiakas kokee meillä elämyksiä kaikilla aisteillaan, Nevalainen totesi. Yhden tällaisen taide-elämyksen meille tarjosi Filharmonian kontrabassoryhmän vuorotteleva äänenjohtaja Petri Mäkiharju Tom Johnsonin teoksella Failing. Hurmaavaa sooloesitystä ei voi sanoin kuvailla, se täytyy itse kokea. Mutta lyhyesti kiteytettynä: itsensä kehittämiseen kuuluu olennaisena osana onnistuminen, mutta myös epäonnistuminen. ●

Teksti ja kuvat: Sini Aalto

Kymenlaakson kuulumisia

Syyskuussa Mustilan Arboretumissa

yyskuussa tutustuimme Elimäellä Mustilan Arboretumiin ja Mustilan Viini Oy:n toimintaan viiden jäsenen voimin. Mustilaan meidät vastaanotti matkailuopas sekä erä- ja luonto-oppaaksi opiskeleva Heini Mäkelä. Heini esitteli meille tarinoin Arboretumin alueen opintojensa näyttönä. Arboretum Mustilan perusti todellinen valtioneuvos A. F. Tigerstedt Mustilan kartanon länsipuolella sijaitsevalle Kotikunnaan mäelle, tarkoituksenaan tutkia ulkomaisten havupuiden viihtymistä metsäpuuna verrattuna kotimaisiin puulajeihin. Ensimmäiset istutukset tehtiin 1902. Alusta asti Tigerstedt oli kuitenkin kiinnostunut puista myös esteettisesti ja koetoiminta laajeni nopeasti myös lehtipuihin ja koristepensaisiin. Valtioneuvoksen apuna oli hänen poikansa C. G. Tigerstedt, joka jatkoi isänsä työtä ja perusti mm. kuuluisan Alppiruusulaakson, &quot;puutarhataiteen kokeilualueen&quot;. Vuodesta 1984 lähtien Arboretum

Mustilaa on hoitanut ja ylläpitänyt Mustilan kotikunnassäätiö. Säätiön aikana koetoiminta on puhjennut uuteen kukoistukseen ja Arboretum on avattu yleisölle julkiseksi retkikohteeksi. Varsinkin alppiruusujen kukinta-aikaan vierailijoita tulee läheltä ja kaukaa. Arboretum on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Kierreltyämme arboretumissa Heinin johdolla pääsimme vielä tutustumaan Mustilan Viini Oy:n Viinitupaan. Tuvassa joimme kahvit kasvis- ja lammasläppien kera Heinin kertoessa meille samalla Mustilan Viinin toiminnasta. Tunnelmallisessa Viinituvassa voi nauttia juomista laseittain ja ruokapalveluista etukäteistilauksella ja Viinipuodista löytyvät Mustilan palkittujen viinien lisäksi MariaMamman ihanat elintarvikeherkut. Joulupuotikin avautuu jo marraskuun alusta. Olipa ihana ilta! Syksyinen metsä oli todella voimaannuttava, läpät herkullisia ja kotiin lähdimme Viinipuodista ostamiemme herkkujen kera.

Hyvinvointia ja vireyttä mukavien tapaamisten merkeissä

eski-Pohjanmaan jaoston vuoden 2019 teemana on ollut psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi. Teeman mukaisesti vuosi lähti käyntiin vauhdikkaasti Vire-Lavis-tunnin muodossa. Vire-Lavis on lavis-lavatanssijumpasta mukautettu versio ja tunnit toteutetaan pääosin istuen tai tuolia apuna käyttäen. Vire-Laviksen peruskurssin tanssilajit ovat humppa, valssi, jenkka, tango, polkka, salsa ja rock. Saimme kokeilla näitä kaikkia lajeja, ja tunnin jälkeen olo oli vähintäänkin vireä. Helmikuussa huollettiin sitten henkistä puolta runoillan merkeissä. Ilta herkisti monet osallistujat ja jokainen pääsi myös itse kokeilemaan runon kirjoitusta. Keväällä vierailimme myös Kokkolassa sijaitsevassa juhlakeskus Amorissa. Teeman mukaisesti vierailuun kuului rentoutusvalmennusta. Valmennuksesta osallistujat saivat myös työkaluja kotiin vietäviksi pikarentoutusohjeen muodossa.

Kevään kohokohta oli Suomen Musiikkiteatterin esittämä Queen-musikaali Pietarsaaressa. Esityksessä kuulimme upeasti tulkittuja Queenin kappaleita ja saimme seurata hienoa esitystä pukuineen ja valoineen. Yhtään huonommaksi elämykseksi ei jäänyt myöskään yhteinen vierailumme PowerParkiin Etelä-Pohjanmaan jaoston kanssa. PowerParkissa saimme tutustua kokoustiloihin, carting-rataan, hotelliin ja alueella oleviin eri majoitusvaihtoehtoihin.

Parin kuukauden kesätauon jälkeen jaostomme syksy lähti käyntiin tutustumismatkalla Seinäjoelle. Matkalla tutustuttiin muun muassa Sokos Hotel Vaakunan tiloihin sekä Suomen kauneimmaksi valitun OmaSp jalkapallostadionin edustustiloihin. Pääsimme vierailulle myös Kyrö Distilleryn tislaamoon, jonka kansainvälisiä palkintoja voittaneita ginejä myydään lähes kolmessakymmenessä maassa. Syksyn aikana olemme myös ehtineet kehittää henkistä pääomaamme some-koulutuksen avulla. Koulutuksessa käytiin kattavasti läpi sosiaalisen median eri kanavia ja niiden soveltumista työ työelämään. Ainakin omalta kohdaltani voin todeta, että valitsemamme teema on toetutunut tapaamisissamme erittäin hyvin. Yhdistyksen toiminnasta on jälleen kerran tarttunut mukaan uusia oivalluksia ja mukavia muistoja.

Teksti ja kuvat: Pirjo Julin

Helsingin seudun jaosto vieraili Virkki-museossa

elsingin seudun jaoston jäsenillä oli ilo tutustua syyskuun alussa käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkin kotimuseoon, joka sijaitsee Taivallahden kauniissa maisemissa Merikannontie 3:ssa. Arkkitehti Elsi Borgin suunnittelemassa kerrostalossa sijaitseva koti heijastaa virkanaisen 1950-luvun sisustusihanteita. Oppaamme, museonjohtaja Jarno Peltonen valotti meille tutustumiskäynnin aluksi käsityöneuvos Virkin (5.6.1907-20.11.2000) elämää ja moniulotteista toimintaa. Virkki on merkittävä vaikuttaja käsityökulttuurin edistäjänä ja tallentajana alkaen sota-ajasta jatkuen jälleenrakentamisen ajasta pitkälle vuosisadan loppuun. Hän oli Omin käsin -lehden päätoimittaja vuosina 1944–1970 ja lahjatavaraliike Vokki Oy:n toimitusjohtaja sekä mallisuunnittelija vuosina 1947–1990. Työssään hän korosti näkemyksiään käden taitojen vaalimisesta ja erityisesti karjalaisen perinteen soveltamisesta. Käsissämme kiersi vanhoja Omin käsin -lehden numeroita, jotka monet muistivat nähneensä aikoinaan kotona tai mum-

molassa. Menneisyys oli mukavasti läsnä. Vuonna 1977 Virkki perusti käsityömuseon, jonka pohjana olivat hänen Aunuksesta keräämänsä käsityöt. Käsityömuseon toiminnasta vastaa vuonna 1978 perustettu Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö, joka edistää käsityökulttuuria, järjestää luentoja sekä vuosittaisen seminaarin. Käsityömuseon kokoelmat on siirretty Suomen käsityön museoon Jyväskylään. Kiersimme oppaan johdolla neljän huoneen ja keittiön huoneistossa, jossa Virkki asui vuodesta 1952 vuoteen 2000 asti. Asunto on avara, mittakaavaltaan sopusuhtainen, eri tyylisuuntien, värien ja muotojen harmoninen kokonaisuus. Kodin viihtyisyyttä lisää olohuoneen avotakka, jonka tulen hehkua voi ihailla tanskalaisella narutuolilla istuen. Yksi ryhmästämme uskalsi jopa kokeilla istumista matalassa narutuolissa. Olohuoneessa ihastelimme myös isosta ikkunasta ja parvekkeelta avautuvaa merimaisemaa, joka on kuin huikaisevan kaunis taulu. Kodin suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota käytännöllisyy-

teen, esim. makuuhuoneesta on pääsy suoraan kylpyhuoneeseen, mitä pidimme erinomaisena oivalluksena 1950-luvun rakennuksessa. Kodissa näkyy suomalainen modernismi ja taideteollisen suunnittelun arvostus. Taideteollista esineistöä edustavat mm. Oiva Toikan uniikki lasitaide, Kaj Frankin ja Heikki Orvolan lasiesineet, Rut Brykin ja Toini Muonan taidekeramiikka, Paavo Tynellin ja Tapio Wirkkalan valaisimet sekä Laila Karttusen kuvakudos. Makuuhuoneessa on esillä muotitaiteilija Riitta Immosen ateljeen Virkille valmistama upea asu. Estetiikalla oli selvästi tärkeä merkitys Tyyne-Kerttu Virkin elämässä. Vierailu 1950-luvun kodissa vei ajatuksemme menneeseen aikaan, jolloin arvostettiin laatua, tarkoituksenmukaisuutta ja arjen kauneutta. On hienoa, että Helsingin monien museoiden joukossa on tällainen helmi. Virkki-museo on avoinna ryhmille sopimuksen mukaan. Virkki-museum(at)kolumbus.fi

1960-2020 60-vuotisjuhla

Haluatko tietää miten kasvatat tapahtumasi tuottoa, säästät tapahtumakuluissa ja parannat osallistujakokemusta?

6.11.2020 Helsinki

Sihteerit Seinäjoella 20.-21.9.2019

urinkoinen syyskuinen perjantai ja nauravainen joukkomme kokoontui Oulun rautatieasemalle matkakohteenaan Seinäjoki, tuo tapahtumien suurkaupunki. Junamatkan aikana joukkoomme liittyivät myös Keski-Pohjanmaan jäsenet, joiden kanssa saimme junan ravintolavaununkin ruuhkautumaan ja muut matkustajat ihmettelemään, että mistä ihmeestä te tänne ilmestyitte sillä iloinen nauru ja porina täyttivät tilan hetkessä. Matka kuluikin kuin siivillä vaikka raiteilla kuljimmekin. Seinäjoen asemalla meitä oli vastassa Jenniina Palmu Seinäjoki Congressista ja hänen johdollaan siirryimme Härmän liikenteen Conference-bussilla majoituskohteeseemme Sokos Hotel Vaakunaan karistamaan matkan pölyt sekä kaunistautumaan iltaa varten.

Illan tutustumiset aloitimme Seinäjoen kokousten ja kongressien paraatipaikalta Framilta. Remontoidut tilat ja erilaiset kokous huoneet tekivät vaikutukset, heiltä löytyi jopa kokoustila, jossa oli keinuja! Ihan mahtava idea! Iltamme jatkui bussin kyyditsemänä Kyrö Distillery Companyyn, joka sijaitsee Isossakyrössä vanhan meijerin tiloissa. Voi pojat, se vasta olikin mielenkiintoinen ja mukaansa tempaava vierailu. Heidän inspiroiva yrittäjä tarinansa on kyllä monellakin tapaa vertaansa vailla, sillä alkuperäinen idea tislaamon perustamiseen on lähtenyt suomalaisen saunan lauteilta. Ihan knoppitietona, sieltä meijeristä muuten on Oltermannikin aikoinaan lähtenyt meidän ruokapöytiin.

Tony ”Tonto” Sivulan kertomusten siivittämänä pääsimme maistelemaan ja hankkimaan kotiinkin tislaamon tuotteita. Lisäksii meille tarjoiltiin illallinen Juurella-ravintolassa, joka vei kyllä kielen mennessään, oi että! Illan jatkuessa pääsimme tislaamo kierrokselle ihmettelemään missä tuo, nimeltään kohta entinen, maailman parhaaksi palkittu Napue oikein valmistetaan ja miten sitä on tuotannon ollessa nykyistä huomattavasti pienempää myös pullotettu. Pääsimmepä kurkistamaan myös uusiin, maailman parhaan ruisviskin valmistus tiloihin. Lopuksi kun tislaamossa olimme, oli vuorossa vielä tasting, huh mitä makuja! Illan päätteeksi vielä bussilla kohti hotellia ja reippaasti nukkumaan, että aa-

mulla jaksoimme jatkaa tutustumista tapahtuma kaupunkiin. Lauantai aamuna nautimme aamupalan ravintola Talriikissa, kiitimme hotellia hyvistä yöunista ja pakkasimme tavaramme bussiin. Tällä kertaa suuntasimme tangomarkkinoiden lähteille, SeinäjokiAreenalle. Vaikuttava kokonaisuus ja miten moneen erilaiseen tilaisuuteen sekä tapahtumaan tilat taipuvatkaan. Seuraavaksi kierroksemme jatkui ihan erilaiseen maailmaan, OmaSp Stadionille, joka on valittu Suomen kauneimmaksi jalkapallostadioniksi. Yläkerran ravintolatila on kerrotun mukaan yksi kaupungin suosituimmista juhlapaikoista ja tapahtumien iltatilaisuuksien ykkösmesta.

Koska sihteerit ovat aina ajoissa ja muutenkin nopeita liikkeissään, ehdimme pysähtyä myös legendaarisella Hotelli Sorsanpesällä. Ihanan suussa sulavan Hotelli-Ravintola Alman tarjoaman lounaan jälkeen suuntasimme asemalle ja matka kohti pohjoista monta kokemusta rikkaampana alkoi..

Kiitos Seinäjoki! Me palaamme varmasti vielä vieraaksenne.

Vapaa-ajankeskus 2017 • 2016 • 2015 2014 • 2013 • 2010 (Taloustutkimus Oy)

KOKOUKSIIN JA SEMINAAREIHIN POWERPARKIN KOKOUSPAKETTI BISTRO LOUNAALLA, 26 € /HENKILÖ (MIN. 6 HENKILÖÄ) • 1 x aamukahvi ja kahvileipä tai hotelliaamiainen • 1 x kotiruokalounas noutopöydästä Boulevard Bistro -ravintolassa (Road House kauppakeskus) • 1 x iltapäiväkahvi ja kahvileipä Kaikkien kokouspakettien hintoihin sisältyy kokoustilavuokra sekä AV-laitteet. Voit halutessasi tilata lisäksi kokoustilaan esim. hedelmiä tai smoothiet.

MAJOITUS EDULLISEEN HINTAAN PARK HOTEL HÄRMÄSSÄ 98 € /HUONE. Majoitus yhden hengen huoneessa lisähintaan 30 €. Hinnat sisältävät ALV:n. Tarjous on voimassa 31.5.2020 saakka.

TERVETULOA!

Teksti: Hanna Kinnunen

Kuvat: Jaana Räisänen

Lapin tunnelmaa Kuopiossa 26.9.

uopion perinteinen hotellitarjonta laajentui alkukesästä avatulla Lapland hotel Kuopiolla, jonne ennätimme tutustumaan vasta syksyn tullen. Uusi hotelli kiinnostikin kovasti, jaostomme sihteereitä oli vierailulla liki 30! Hotelli on remontoitu entisen Cumuluksen tiloihin keskeiselle paikalle linja- ja rautatieaseman läheisyyteen ja vain muutaman sadan metrin päähän kaupungin ytimestä, torista. Harmoniset, maan läheisillä väreillä sisustetut huoneet ovat houkuttelevia ja yksinomaan Lapland hotelleille suunnitellut sängyt takaavat varmasti rentouttavat unet reissutyöpäivän tai viikonlopun humputtelun päätteeksi. Lappi on läsnä värimaailmasta koristeisiin ja astioihin sekä pohjoisen tunnelma on kuultavissa myös taustamusiikissa. Pohjoisen maut löytyvät ravintolan menuista aamiaisesta päivälliseen sekä myös lyhyessä ajassa suosituksi tulleesta yllätysmenusta. Meille tarjottiin pieniä maistiaisia aamupalatarjoilusta ja näiden makupalojen perusteella voikin todeta, ettei aivan vastaavanlaisia muilla olekaan tarjol-

Teksti JA KUVA: Mira Laine

Avaimet onnistuneen tapahtuman järjestämiseen - Tapahtumallinen & Sokos

la. Hotellista löytyy muutamia erikokoisia kokoushuoneita ja upea yhtenäinen tila hyödynnettäväksi kokousten lisäksi myös erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Omien sanojensa mukaan ”Lapland hotelli Kuopio on pohjoisen talven raikkaudesta ja tunturien kesästä voimaa ammentava hotelli”.

yksyisenä tiistai-iltana pääsimme kuulemaan tapahtumien maailmasta Tapahtumallisen toimitusjohtajan Sanni Rostedtin johdolla. Tilaisuus pidettiin Sokos Hotel Wiklundin Wauditoriossa, joka on osa innovatiivista Wirta meetings -kokonaisuutta. Aloitimme illan Anette Montarin kanssa nopealla hotellin esittelyllä ja näimme hotellin uudistetuista huoneista yhden, joka sijaitsi hotellin co-working -tilan vieressä. Työmatkustajille tila on erittäin kiva sillä sitä voi hyödyntää kuka tahansa hotellin asukas, joka kaipaa esimerkiksi luovempaa työskentelytilaa kuin mitä oma huone on. Seuraavaksi tutustuimme uusiin kokoustiloihin. Moderneissa kokoustiloissa on yhteinen kahvitori, johon astuessa tuntuu siltä kuin kävelisi keskellä Turun toria. Kahvitori on kaikkien kokoustilan varanneiden käytössä ja sieltä saa tuoretta kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Kaunis tila on mietitty yksityiskohtaises-

Hotel Wiklund 15.10. ti. Pääsimme kurkistamaan vapaisiin tiloihin, jotka olivat toinen toistaan luovempia. Tiloja oli vapaana kolme: Huvilassa pääsee istumaan ihanissa keinuissa, laiturilla istutaan soutuveneistä tehdyillä sohvilla ja Koivikossa ollaan kuin luonnon keskellä. Tämän jälkeen siirryimme Wauditorioon, joka on auditorion mallinen sali 56:lle hengelle. Upea Wauditorio on tuulahdus glamouria ja luksusta perinteisen auditorion sijaan. Nautittuamme herkullisen salaattibuffetin Rostedt kertoi, mitkä ovat avaimet onnistuneen tapahtuman järjestämiseen. Rostedtin puheessa tuli esille se, kuinka kaikki lähtee halusta saada järjestettyä upea tapahtuma sen osallistujille. Tapahtumat yksilöidään asiakkaiden näköisiksi ja heidän toiveidensa mukaisiksi. Muistijäljet luodaan unohtumattomilla elämyksillä ja kokemuksilla, jotka puhuttavat osallistujaa vielä myöhemminkin. Tarkoituksena on aina luoda elämys, joka muistuu mieleen pitkänkin ajan kuluttua. Tapahtumallinen on yritys, joka hoitaa tapahtuman organisoimisen alusta loppuun asti, jotta asiakas voi itse keskittyä nauttimaan tapahtumasta. Yritys haluaa tarjota asiakkaalleen mahdollisuuden stressivapaaseen tapahtumaan, josta asiakkaan ei tarvitse kantaa huolta. Tapahtumallinen tekee tapahtumia aina yritysten pikkujouluista isoihin konferensseihin ympäri Suomea ja yritys toimii

myös ulkomailla. Heiltä saa halutessaan myös tapahtuman konsultointipalvelua. Tapahtumallinen panostaa siihen, että tapahtuma ylittää tavoitteet ja yllättää iloisesti sekä asiakkaan että vieraat. Saimme nähdä vilauksen Tapahtumallisen tapahtumista muutaman videon muodossa. Referenssikuvia erilaisista tapahtumista löytyy yrityksen kotisivuilta osoitteesta www.tapahtumallinen.fi. Rostedtin vaikuttavan esityksen jälkeen nautimme kahvit ja teet ja Montanari kertoi S-ryhmän uusimmat kuulumiset. Saimme kuulla esimerkiksi Pasilaan 13.1.2020 avautuvasta Original So-

kos Hotel Triplasta ja Turun Kupittaalle rakenteilla olevasta uudesta hotellista. Molemmat hotellit tulevat sijoittumaan aivan junaratojen viereen. Oli hienoa kuulla miten Sokos Hotellit toimivat vastuullisesti ja pyrkivät vähentämään hiilijalanjälkeään pienillä teoilla. Paljon työkseen matkustavan kannattaakin harkita S-Cardia, jonka etuihin sisältyy mm. perheenjäsenen ja lemmikin majoittuminen maksutta samaan huoneeseen, kun varaa kahden hengen huoneen työmatkalle.Kun järjestätte Turkuun työmatkoja ja kokouksia, kannattaa ehdottomasti harkita näitä tiloja tilaisuuksiinne.

Teksti : Pia Saikkonen Jyväskylän jaosto

Jyväskyläläiset LinkedIn- koulutuksessa

yväskylän jaoston jäsenet saivat 8.10. Markkinointi&Viestintä Joolin Päivi Tervoselta ja Iina Tiihoselta hyviä käytännön vinkkejä LinkedInin hyötykäyttöön työssä ja työn haussa. Paikalla koulutuksessa oli pieni, mutta sitäkin aktiivisempi joukko jaostolaisia. Mitä opimme? Avainsanoja omaan profiiliin voi noukkia omasta skills-osiosta ja omien kirjoitusten aihepiirejä kan-

nattaa poimia omasta työstä ja asiantuntemuksesta, sillä jokainen meistä on oman työnsä paras asiantuntija. Verkostoa kannattaa aktiivisesti laajentaa ja tapahtumissa ja tilaisuuksissa muistaa nearby-toiminto. Postausten näkyvyyden lisäämiseksi linkkien tulee olla kommenteissa ja oman verkoston kommentointiin aktivointi tuottaa tulosta, sillä yksi 1 kommentti vastaa 11 tykkäystä. Emojit

ja hastagit tekstissä nostavat näkyvyyttä, tosin tässäkin kohtuus kaikessa, ja ihmisiä ja tilejä kannattaa tägätä omaan tekstiin. Jos olet työn haussa tai mietit seuraavaa siirtoa työelämässä, verkostoituminen ja sopivien yritysten ja henkilöiden skannaaminen LinkedInissä kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Eli ennakointi on valttia!

Yhdistyksen tarjoamat markkinointimahdollisuudet yrityksille Jäsenten osoitteet, Yhdistyksen kannattajajäsenyys, Kumppanuus, Sähköpostisuora, Työpaikkailmoitus Yhdistyksen tarjoamat markkinointimahdollisuudet yrityksille Jäsenten osoitteet

- valmiiksi tarroille tulostettuna kertaluontoiseen suoramarkkinointiin (ei toimitusta sähköisenä) Hinta 1 euro/osoite + postituskulut

Yhdistyksen kannattajajäsenyys - sisältää jäsenetuuksien lisäksi banneri/logo yhdistyksen

nettisivujen etusivulla ja alueellisen jaoston tiedotteissa - jäsenyys ei ole sidottu kalenterivuoteen vaan alkaa liittymispäivästä vuodeksi eteenpäin. Hinta 250 euroa

Kumppanuus - sisältää näkyvyyden kolmella mediakanavalla seuraavasti

• Secretarius-lehti (painettuna ja yhdistyksen nettisivuilla), postitus kaikille jäsenille ja lehden tilaajille

• Banneri/logo yhdistyksen nettisivujen etusivulla -edellyttää varaamaan vähintään puolen sivun ilmoituksen Secretarius-lehteen kaksi kertaa vuoden sisällä Hinta 760 euroa/ilmoitus Sähköpostisuora jäsenille

- valmiin sähköpostiviestin välitystä (yksi viestin lähetys kerta yhdelle alueelliselle jaostolle) Hinta 100 euroa

Työpaikkailmoitus

- valmiin ilmoituksen välitys alueellisen jaoston jäsenille sähköpostitse veloituksetta - laajemmin lähetettynä hinta 100 euroa/lähetys

Ota yhteyttä yhdistyskoordinaattori Sari Ollikaiseen, sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi, p 040 094 9878.

• Sähköiset uutiskirjeet jäsenille

Yhdistys on ketterä, joten ehdota tahollesi sopiva paketti!

Olethan jäsen jo kirjautunut Membookiin! Lukekaa Secretarius 3/2019 -lehdestä juttu Membookista. Sihteeriyhdistys on ottanut tämän jäsenrekisteripalvelun käyttöönsä, joka mahdollistaa omien jäsentietojen päivittämisen kirjautumisen jälkeen..

Lokakuun alussa lähetettiin uutiskirje 5/2019, jossa ohjeistettiin kirjautumaan. Varsinkin jäsenet, joiden jäsenmaksun maksaa työnantaja, on mitä toivottavinta kirjautua. Ensi vuonna jäsenmaksulaskut lähetetään verkkolaskuina niin monelle yritykselle kuin mahdollista. Lähes kaikkien jäsenten työnantajan verkkolaskutusosoite puuttuu jäsentiedoista. Tämän tiedon päivittämistä pyydän mahdollisimman pian.

Kysy tarvittaessa neuvoa yhdistyskoordinaattori Sari Ollikaiselta, sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi, p 040 094 9878. Myös Membookin asiakaspalvelu tarjoaa tukea, joten voit ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen info@membook.fi tai puhelimitse 045 7874 6100 (myös WhatsApp). Nettisivuilta osoitteesta www.membook.fi saa lisätietoa ja palvelun ohjesivusto löytyy osoitteesta http:// tuki.membook.fi/

Mediatiedot 2019

Secretarius Secretarius on ainutlaatuinen toimistotyön tekijöitten ammattilehti, jolla tavoitat sihteerit ja assistentit valtakunnallisesti!

ILMOITUSVARAUKSET JA TRAFIIKKI

TOIMITUS

Ilmoitusmyynti, tilavaraukset ja aineiston toimitus (painovalmis pdf -tiedosto):

Julkaisija Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Suovaniityntie 27, 00760 HELSINKI p. 040 094 9878

sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi tai 040 094 9878

TEKNISET TIEDOT JA ILMESTYMINEN Lehden koko A4, 28-32 sivua Paperi Multiart Silk 130 g Painomenetelmä Offset

Päätoimittaja Saara Mård secretarius.paatoimittaja@gmail.com p. 040 501 8087 Paino: Hämeen Kirjapaino, Tampere Secretarius ISSN 0356-7486

Nro 4/2019 ilmestyy 2.12. (aineiston toimitus 21.10. mennessä).

ILMOITUSKOOT JA HINNAT (hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa) Etusisäkansi Takasisäkansi Takakansi Liitteet (A4)

1320 € 1320 € 1350 € 800 €

1/1 (210 x 297)

1/2 vaaka (210 x 140)

1/2 pysty (100 x 297)

1/3 vaaka (210 x 95)

1/3 pysty (68 x 297)

1/4 (90,5 x 125)

1/8 (90,5 x 60)

1/16 (90,5 x 30)

1 140 € 4-väri

760 € 4-väri

680 € 4-väri

600 € 4-väri

390 € 4-väri

150 € 4-väri 35

YHDISTÄ TYÖ JA HUVI TAMPERE-TALOSSA Kokoukset, yritysjuhlat, virkistyspäivät ja seminaarit

5000

ERILAISTA TAPAHTUMATILAA

TALON KAPASITEETTI

20–2000

RAVINTOLATILOJA, KOKOUSHUONEITA, AUDITORIOITA, SALEJA, MESSUHALLI

HENGELLE RYHMÄKOKOJEN MUKAAN

Bisnesloma bonuksena · maailman ainoa Muumimuseo · kahvila-ravintola Tuhto · Tampere-talo Shop · talon taideteokset ja nähtävyydet · konsertit, klubikeikat ja esitykset · 01/2020 avautuva hotelli Courtyard by Marriott

Helppo tulla mistä päin Suomea tahansa, sijaitsemme aivan rautatieaseman läheisyydessä. TAMPERE-TALO.FI/KOKOUKSET

36 RYHMÄLLESI OMA ELÄMYS: VARAA

Myyntipalvelu p. 03 243 4800 | myyntipalvelu@tampere-talo.fi