Secretarius 2 2018 by taitto.secretarius

Toimistoammattilaisten oma lehti

2/2018

Tapahtumajärjestäjän GDPR

Kun ihmisen kohtaaminen on haaste Balkanin maisemia Geokätkö koukuttaa

KLASSIKON PALUU Muhkeat lepotuolit, istuinten väliin sijoitetut tarjoilupöydät, A-oikeudet ja maittava tapas-tarjoilu. Uuden tulemisen tehnyt Finnkino Maxim Helsingin Kluuvikadulla ylittää elämyksellisyydessään yritysasiakkaidenkin odotukset.

Finnkino Oy | 09-1311 9205 yritysmyynti@finnkino.fi | finnkinob2b.fi

OI N N I N KA

SV •

SIHTEERIYHDISTYKSEN JÄSENILLE

Kokouspaketti kesä-elokuussa

KOKOUSETU

•H Y

LUONTO TUO UUTTA ENERGIAA AJATTELUUN

Hyvinvointikartano •

8 0 V U O T TA

•

Pääkirjoitus 55. VUOSIKERTA 2/2018 4.6.2018

Kannen kuvat Kimmo Karvinen, Pia Saikkonen, Sampsa Sulonen

Julkaisija Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki p. 040 094 9878 info@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi kuva Kimmo Karvinen

Päätoimittaja Heljä Majamaa, p. 040 176 6338 paatoimittaja.secretarius@gmail.com Taitto Tuula Mäkiä tuula.makia@gmail.com Toimitus Kristiina Dammert Päivi Kuokkanen Eva-Lisa Nurminen Riitta Soinola Jaostojen Secretarius-yhdyshenkilöt Etelä-Pohjanmaa Irmeli Vuorenmaa Helsingin seutu Tiina Pitkäaho Jyväskylä Pia Saikkonen Keski-Pohjanmaa Jenni Ahola Kuopio Hanna Kinnunen Kymenlaakso Marja Konsti Pohjois-Suomi Saara Mård Pori Anna Sillanpää Tampere Minna Kronberg Turku Päivi Anttila Ilmoitusmyynti ja hinnat Mediatiedot 2018 sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sari Ollikainen, p. 040 094 9878 sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486 Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi MultiArt Silk, 130 g Seuraava lehti ilmestyy 1.10.2018

Nähdään tapahtumissa! K

esä ja kärpäset – aika nauttia lämmöstä ja ladata akkuja syksyyn! Ennen sitä summataan hieman mitä keväällä on tapahtunut. Vuosi sitten yhdistyksen yhtenä Suomi 100 -tempauksena oli Sihteeriyhdistys tekee hyvää. Siinä jaostot kävivät vierailuilla valitsemassaan vanhainkodissa, hoivakodissa tai muussa vastaavassa kohteessa. Yhdistyksen hallitus toivoi keväällä olleessa kokouksessa, että jaostot jatkaisivat hyvän tekemistä tänäkin vuonna. Turun jaoston ohella Pohjois-Suomen jaostossa näin tehtiinkin, ja antoisaa oli. Hyvän tekeminen antaa aina paljon sen antajille ja vastaanottajille. Tätä perinnettä tullaan tulevina vuosina jatkamaan ainakin Oulussa. Oulussa jaoston jäsenmäärä on ollut suurin piirtein samoissa lukemissa puheenjohtajakauteni ajan. Aina on kuitenkin tilaa uusille jäsenille. Tämä koskee koko Suomea. Haastankin nyt kaikki jäsenet miettimään, mitä itse voisi tehdä jäsenmäärän kasvattamiseksi. Kyllähän tätä meidän kivaa ja hyödyllistä yhdessä tekemistä haluaisi jakaa useammankin kanssa. Vielä vinkkinä siitä, miten voi kertoa meistä ja meidän upeista tilaisuuksista kollegoille, on jakaa juttuja ja uutisia somekanavien kautta. Ainakin yhdistyksen nettisivuilla on jo uusia kuvia, joita otettiin Turussa kevätkokouspäivän aamuna. Käyhän tsekkaamassa! Uutena toimittajana lehdessä aloittaa syksyllä Marita Välimäki Tampereelta sekä jo tässä lehdessä kolumnistina Mirja Ijeh. Kiva saada teidät mukaan yhteisen lehden tekoon. Lopuksi haluan kiittää lämpimästi jäseniä, jotka ovat olleet kevään tapahtumissa mukana, sekä tietenkin yhteistyökumppaneitamme. Kaunista kesää kaikille, nähdään tapahtumissa syksyllä! Saara Mård Sihteeriyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

100 valokuvaa 2017 Sihteeriyhdistys keräsi jaostoistaan valokuvia sihteerien ja assistenttien työstä. Valokuvien kautta piirtyi ajankuva toimistoammattilaisten monipuolisesta työstä Suomen juhlavuonna 2017. Kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuneille! Valokuvia tullaan julkaisemaan yhdistyksen eri medioissa. / Anu Laakso

2/2018 Kuva Sisko Väyrynen-Hämäläinen

Erilaisella tutkimusmatkalla Beninissä Osa 1: Jännittävää valmistautumista

Urapolulla

Ilo toimia yhdessä!

Pidän itsestäni huolta

6 Tapahtumien GDPR

15 Eduskuntatalon kierroksella 15 Tampereen jaostossa uusien jäsenten ilta

14 Kun ihmisen kohtaaminen on haaste

24 Vaasasta ulkomaille Merenkurkun yli

20 Geokätkö haastaa aarteenetsintään

25 Secrets´..

26 Sielunmaisemani Balkanilla

8 Tampereen yliopistossa koulutusta johdon assistenteille 10 Ilo toimia yhdessä työparina 12 Työpaikkana kesäyliopisto 18 Vaivaton lento-laivakokous

16 Personal trainer

30 Tervetuloa yhdistykseen Mirja

Teksti Päivi Kuokkanen Kuva Secretarius arkisto

Tapahtumajärjestäjä: Muista tietosuoja-asetuksen vaateet

Henkilötietojen keruulle on oltava peruste ja lupa Sihteerit ja assistentit joutuvat tapahtumien järjestäjinä käsittelemään niin yritysmaailmassa kuin muissa yhteisöissä toimiessaan uuden tietosuoja-asetuksen mukaisia henkilötietoja. Asetuksen keskiössä on henkilön oikeus omiin tietoihinsa. Monien muiden vaateiden ohessa on hyvä muistaa, että myös valokuvat ja videomateriaali muodostavat henkilörekisterin.

utiskirjeitä lähettävät toimijat ovat touhukkaasti aktivoineet rekistereissään olevia jäseniä kilpailuilla ja uutiskirjeen uusintapyynnöillä. Näin rekisterinpitäjä ja jäsen ovat voineet solmia tietosuoja-asetuksen mukaisen uuden liiton ja ”lupautua jälleen toisilleen”. Toukokuussa voimaan astuneen EU:n tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) keskiössä on juuri luvan saaminen henkilötietojen käyttöön. Asetuksen tehtävänä on suojata luonnollisten henkilöiden oikeutta henkilötietojen suojaan ja taata tietojen vapaa liikku-

vuus EU-alueella. Asetus säätelee, milloin saa kerätä ja käsitellä henkilötietoja ja mitä velvollisuuksia käsittelyyn liittyy. Tunnistettavat tiedot

Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia, luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Tällaisia tietoja ovat nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti, henkilötunnus, IP-osoite. Asetusta sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, kun tiedoista muodostuu rekisteri, esimerkiksi jäsenluettelo, arkistoaineisto tai osallistujaluettelo. Valokuva, josta henkilö on tunnistettavissa, on sekin henkilötieto. Kovin vanhat ryhmäkuvat, joissa ei ole nimiä, eivät kuitenkaan ole enää henkilötietoja. Mitä meidän tapahtumajärjestäjinä tulee siis muistaa kerätessämme osanottajalistoja excel-taulukoiksi, pilvipalveluun tai ruutupaperille taskunpohjalle? Vain tarpeen mukaan

Henkilötietoja on lupa kerätä vain, jos tiedoille on perusteltavissa oleva käyttötarkoitus. Ilmoittautumisen yhteydessä saa kerätä vain tarpeellisia tietoja. Osoite ei ole sellainen tieto, jos osallistujille ei lähetetä postia.

Tapahtumajärjestäjän on tiedostettava, että ilmoittautujat ovat antaneet tietonsa vain kyseistä tilaisuutta varten. Tietoja ei saa jakaa tai käyttää muihin tarkoituksiin, ellei lupaa tähän ole erikseen ilmoittautumisen yhteydessä kysytty ja saatu. Tietojen säilyttäminen

Järjestäjällä on oikeus säilyttää tiedot osallistujista, jos siihen on esimerkiksi liiketoiminnalliset perusteet. Tärkeintä on, että ilmoittautuja tietää, mihin tarkoitukseen hän tietonsa luovuttaa. Kirjanpitolain mukaan maksullisen tapahtuman osallistujatietoja on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. Jos tapahtumassa on kysytty myös allergioita ja monon kokoa, niitä tietoja ei tule säilyttää kuutta vuotta. Osallistujien arkaluonteiset tiedot, kuten terveystiedot ja allergiat, pitää hävittää, ellei niiden säilyttämiselle ole järjestäjän toimintaan ja tietojen käyttötarpeeseen liittyen muuta tarkoitusta. Tällainen tarkoitus voi olla esimerkiksi jatkuvasti toistuvat tapahtumat, jolloin on perusteltua säilyttää tiedot seuraavaa kertaa varten. Henkilötietoja sisältävät listat on silputtava ennen kierrätykseen viemistä. Yrityksissä arkaluonteisen materiaalin hävittämiseen on usein erityiset tietosuoja-astiat. Vanhat sähköpostilistat

Jos henkilöt ovat ilmoittautuneet sähköpostilistoille vapaaehtoisesti, tietoja voi siis yhä hyödyntää. Rekisteriseloste on kuitenkin päivitettävä tietosuojaselosteeksi, jossa lisäksi informoidaan rekisteröidyn oikeuksista. Mikäli siihen tulee olennaisia muutoksia, rekisteröidyiltä on kerättävä suostumus uuden selosteen mukaiseen käyttöön. Vanhat paperiset osallistujalistat on paras hävittää, jos niiden säilyttämiselle ei ole esimerkiksi taloushallinnon perusteita. Mikäli osallistuja haluaa tarkistaa, mitä tietoja hänestä rekisteristä löytyy, käytännössä tiedot tulee kerätä myös paperitallenteista. Listojen julkistaminen

Mikäli järjestäjä haluaa näyttää tapahtuman osallistujalistan muille osallistujille, pitää kaikilta osallistujilta kysyä suostumus tietojen jakamiseen. Toisaalta, jos kyse on verkostoitumistapahtumasta, osallistujaksi ei ole pakko hyväksyä henkilöä, joka ei anna lupaa tietojensa näyttämiseen. Ilmoittautumisia kerätään myös pilvipalveluun, joka näkyy kaikille heille, joille linkki on lähetetty. Ilmoittautumislinkki on lähetettävä sähköpostissa piilokopiona niin, että vastaanottaja ei näe muiden linkin saaneiden sähköpostiosoitteita. Saatteessa on kerrottava selkeästi, että ilmoittautumalla tapahtumaan kyseisen linkin kautta ilmoittautumiset näkyvät kaikille muille osallistujille. Arvonnat tapahtumissa

Osallistujalla pitää olla aina tieto siitä, mihin hänen antamiaan tietoja käytetään.

Esimerkiksi arvonnoissa tietoja saa käyttää vain arvonnan suorittamiseen ja palkintojen lähettämiseen, ei tulevien tapahtumien markkinointiin. Muutoin arvontalipukkeissa tulee olla erillinen rastitettava ruutu, jolla osallistuja voi antaa suostumuksen tietojensa käyttöön markkinointiviestinnässä. FB-ilmoittautuminen

Kun ilmoittautuminen tehdään Facebook-tapahtuman kautta, alusta vastaa muodostuvasta osallistujatietolistasta. FB-käyttäjät ovat hyväksyneet Facebookin rekisteriselosteen, ja tapahtuman osallistujien näkyminen kaikille on osallistujien omaan suostumukseen perustuvaa. Tässä tapauksessa on muistettava, että osallistujat ovat antaneet suostumuksen vain Facebookille, eivätkä he ole antaneet lupaa tietojen lataamiseen mihinkään muuhun käyttöön. Kuvien julkaiseminen

Valokuvia saa ottaa julkisissa tapahtumissa ja julkisissa tiloissa. Julkiseksi tapahtuman tekee, jos siihen voi osallistua kuka tahansa eikä kutsuttuna ole vain tietty ryhmä. Media saa vapaasti julkaista tapahtumien valokuvia, kunhan kuva sopii julkaisun asiayhteyteen. Jos esimerkiksi yhdistys haluaa käyttää tapahtumissa ottamiaan kuvia omaan markkinointiinsa, tulee kuvissa esiintyviltä henkilöiltä pyytää tähän suostumus. Kuvattujen lupa on oltava myös silloin, jos heidät halutaan merkata nimellä kuviin Facebookissa tai yhdistyksen kotisivuilla. Yksityisissä tapahtumissa tai yksityisissä tiloissa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen pitää pyytää kuvattavilta kuvauslupa. Oikeus olla unohdettu

Rekisteröidyllä henkilöllä on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot, ja rekisterinpitäjän on oikaistava virheelliset tiedot. Myös tarpeettomat ja vanhentuneet henkilötiedot on poistettava. Tätä kutsutaan oikeudeksi tulla unohdetuksi. Tietosuojapoikkeamat

Tietosuojavaltuutettuun kannattaa olla yhteydessä, jos mahdollisesti vuotaneista tiedoista saattaa aiheutua henkilöille haittaa. Kansan on saanut varpailleen otsikot jopa 20 miljoonan euron sakoista asetuksen rikkojalle. Tosiasiassa kyseessä ovat tällöin suuren luokan yritykset ja tahallinen toiminta tai törkeä laiminlyönti. Viranomaisella on muitakin keinoja saada toimija ruotuun, kuten ohjeistaminen ja huomautus. Tietojenkäsittelyn kieltäminen on sekin nykypäivänä jo melkoisen kova rangaistus. Lähteet Lyyti Oy:n toimitusjohtaja Petri Hollmén www.liikuttaja.suomenlatu.fi www.lyyti.com www.tietosuoja.fi

teksti Riitta Soinola

Assistentin toimenkuva on jatkuvan muutoksen alla. Uudet taitovaatimukset edellyttävät monipuolista osaamista – assistentti on organisaation työtehtävien moniottelija. Pelkkä teknisen tietotaidon lisääminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös henkisen kapasiteetin päivitystä sekä käytännön työkaluja työssä selviämiseen ja jaksamiseen.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa

Johdon assistentti Aino-Maija Ahola on toiminut Tampereen yliopiston Johdon assistentti -koulutuksen vastaavana projektipäällikkönä vuodesta 2011.

Johdon assistentti -koulutus on tarkoitettu johdon sihteereille ja assistenteille sekä muille vaativissa sihteerin tehtävissä toimiville. Lähiopetuspäiviä on kymmenen ja ne toteutetaan kahden päivän jaksoissa Tampereella. Puolentoista vuoden välein käynnistyvän koulutuksen laajuus on yhdeksän opintopistettä ja se on maksullista. Näkökulmana muutos

Koulutus muodostuu ennakkotehtävistä, lähipäivien luennoista sekä yksilö- ja ryhmätyöskentelystä. Lähipäivien oppien merkitystä oman työn kannalta pohditaan oppimispäiväkirjan kautta. Kouluttajina toimivat Tampereen yliopiston asiantuntijat ja yhteistyökumppanit niin akateemisesta kuin yritysmaailmasta. – Muutos on läpileikkaavana teemana koko koulutuksessa. Muutos on jatkuva ja pysyvä olotila, jossa tarvitaan monia taitoja, kertoo projektipäällikkö Aino-Maija Ahola Tampereen yliopistosta. – Me olemme valinneet muutosnäkökulmaksi jatkuvan oman itsensä kehittämisen, oman työn kehittämisen sekä oman ammattitaidon ylläpitämisen. Koulutuksen teemoissa yhdistämme teorian, tutkimustiedon ja käytännön. Esimerkiksi oppimistehtävät linkittyvät tiiviisti osallistujan omaan työhön ja organisaatioon. Myös toisilta oppiminen, kokemusten jakaminen ja verkostoituminen ovat koulutuksessamme tärkeitä tavoitteita. Maailman ja työn muuttuminen tulee koulutuksessa esille useissa teemoissa eri näkökulmista. 8

-koulutusta jo vuodesta 1999 Haastattelin koulutukseen vuonna 2017 osallistunutta Anita Niemelää. Anita halusi kehittää omaa asiantuntijuuttaan ja luoda mahdollisuuksia urakehitykseen. Aiemmin sairaanhoitopiirin johdon sihteerinä työskennellyt Anita Niemelä siirtyi toukokuussa Pirkanmaan liiton johdon assistentiksi. Kenelle Johdon assistentti -koulutus on tarkoitettu?

Anitan mukaan koulutuksen annista hyötyy eniten henkilö, joka on jo pidempään työskennellyt assistentin ja sihteerin tehtävässä. Koulutus sopii sekä julkisen puolen että yksityissektorin assistenteille. Koulutuksen aikana on mahdollista reflektoida omaa osaamista ja omia työskentelytapoja sekä vaihtaa muiden, usein hyvin erilaisissakin organisaatiossa työskentelevien, kollegoiden kanssa ajatuksia ja kokemuksia työstä. Vastasiko kurssi odotuksiasi? Opitko uutta vai oliko enemmän verkostoitumispaikka?

– Niin tärkeää kuin verkostoituminen onkin, koulutuksen tulee mielestäni aina tuoda jotain uutta omaan ajatteluun ja työhön. Koulutuksen parasta antia on mahdollisuus peilata esitettyjen menetelmien toimivuutta omassa työssä. Itse koin koulutuksen mahdollistaneen jatkuvan itsearvioinnin. Kerran kuukaudessa oli mahdollisuus pysähtyä miettimään oman työn kehittämistä ja osaamisen syventämistä. Oppimispäiväkirja oli tähän mainio työväline, ja suosittelen sen hyödyntämistä myös työssä. Omia ajatuksia ja tuntemuksia kannattaa kirjata ja näin samalla seurata omia ajatuksia ja tunnelmia työstä.

Anita Niemelä suosittelee koulutusta kaikille osaamisensa ja oman työnsä kehittämisestä kiinnostuneille assistenteille.

kuva maria vuorma

Arvostan esityksessä näyttöön perustuvuutta, ja nyt käytetyt kouluttajat omasivat joko pitkän kokemuksen asiastaan tai olivat tutkineet aihettaan jopa väitöskirjatasolla. Kurssi antoi selkeitä menetelmiä ja välineitä työn kehittämiseen, mutta myös paljon uutta omaan ajatteluun. Assistentin työ muuttuu yhä enemmän moniosaajan, edelläkävijän, sparraajan ja digiedelläkävijän rooliin, miten tämä huomioitiin koulutuksessa? Entä johtamisen näkökulma?

Anitan mukaan nämä aiheet olivat esillä kaikissa tapaamisissa, keskusteluissa ja ryhmätehtävissä. Myös johtamista käsiteltiin monien eri aiheiden yhteydessä ja erityisesti keskusteluissa. – Toki johtamisen ja johtajuuden voisi jatkossa lisätä ohjelmaan ihan otsikkotasolla ja tuoda luennoitsijaksi mielellään johtaja.

Omia ajatuksia kannattaa kirjata.

Millä tavoin kurssi antoi välineitä vastata assistentin työn muutoshaasteisiin?

– Luennoitsijat olivat asiansa osaavia. Luentojen sisällöt olivat tuoreita, aikaan tuotuja. Ryhmässä pohdimme paljon tulevaisuuden näkymiä ja digitalisaation myötä tulevia muutoksia. – Uskon työn kehittämisessä tutkitun tiedon voimaan. Hyvä luennoitsija tuntee teorian ja osaa kuvata sen käytännössä.

Oliko kurssi hintansa arvoinen?

– Jos olet sitoutunut koulutukseen ja itsesi kehittämiseen, koulutus on hintansa arvoinen. Jos lähdet mukaan vain siksi, että pääset pois työpaikalta tai sinut on pakotettu koulutukseen, hinta on kova. Koska maksu sisälsi koulutusmateriaalit ja asiansa osaavien asiantuntijoiden luennot, 479 € per koulutuspäivä ei ole tänä päivänä kova hinta. – Itse olen kiitollinen siitä, että työnantaja arvostaa työntekijöidensä osaamisen kehittämistä ja mahdollisti osallistumiseni koulutukseen. Kurssille kannattaa ottaa mukaan halu kehittää omaa asiantuntijuutta. – Tulevaisuudessa koulutukseen voisi vielä sisällyttää esimerkiksi digitalisaatioon liittyviä teemoja, projektinhallintaa, johtajuuden jakamista ja strategiaviestintää. 9

Teksti Tiina Pitkäaho, Helsingin seudun jaosto Kuvat Lotta Fors, HAUS kehittämiskeskus Oy

Kun työparin kanssa svengaa, on töihinkin kiva mennä. Minulla on ollut ilo ja kunnia tehdä parin viime vuoden ajan tiiviisti yhteistyötä kollegani kehitysjohtaja Ari Sihvolan kanssa.

Ilo toimia yhdessä TÖISSÄ Ari on mitä mukavin, huumorintajuisin, kiitollisuuttaan osoittava ja kollegaa kunnioittava työpari. Minulle on tullut tutuksi niin Aristoteleen puheen eetos, paatos ja logos kuin erilaiset runot, laulujen sanat ja sivistyssanat. Olen saanut paljon tietoutta Euroopan unionin toiminnasta ja valtionhallinnosta. Toista kollegaa lainatakseni ”Arin huoneesta tulee aina vähän viisaampana ulos kuin oli sinne mennessään”.

Arin urapolku

ri Sihvola opiskeli historiaa Helsingin yliopistossa. Pääaineena hänellä oli yleinen historia ja sivuaineina Suomen historia, taidehistoria sekä valtio-oppi. Väitöskirjan Ari teki töiden ohella, mutta tutkijan uraa hän ei halunnut. Työura alkoi arkistossa. Ari työskenteli 18 vuotta ulkoministeriössä, jossa hän toimi koulutuspäällikkönä ja lähetystöneuvoksena tehtävinään virkamiesrekrytointien valmistelu, nuorten diplomaattien valinnat ja kansainvälisten asioiden Kavaku-valmennus-

kurssit 1978–1992. Neuvostoliiton hajottua ja Saksojen yhdistyttyä Suomen piti asemoitua länteen, ja valtiovarainministeriössä ryhdyttiin rakentamaan johtamis- ja EU-valmennuskeskusta. Elokuussa 1994 Ari siirtyi Hallinnon kehittämiskeskukseen projektipäälliköksi vastaamaan EU-valmennuksista. Suomi liittyi Euroopan unioniin 1.1.1995. Vuosien mittaan Hallinnon kehittämiskeskus muuttui liikelaitoksen kautta valtio-omisteiseksi HAUS kehittämiskeskus Oy:ksi. Ari on ehtinyt hoitaa HAUSissa useaa eri pestiä, hän on johtanut johtamisvalmennustiimiä ja yrityksen kansainvälistä liiketoimintaa, ollut johtoryhmäjäsenenä ja kehitysjohtajana. Vuodet 2000–2003 Ari työskenteli Brysselissä Euroopan komission ulkosuhdepääosastolla, jossa hän henkilöstövastaavana valmisti henkilöstön kehittämisstrategiaa. Nykyisin Ari kouluttaa johtamisvalmennuksissa ja useissa kansainvälisissä hankkeissa, tekee erilaisia persoonallisuustestejä ja antaa niistä henkilökohtaisia palautteita sekä kehittää valtionhallinnon organisaatioiden toimintaa eri projekteissa. Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimmat työtehtävät ja projektit urallasi?

– EU-valmennukset olivat hurja projekti, ja aika oli todella huikeaa yrityksen toiminnan kannalta. Olimme edistyksellisiä, meillä oli mahtava porukka ja pyörimme Euroopassa tutustumassa Brysseliin, Strasbourgiin, Luxemburgiin, Maastrichtiin ja kaikkiin silloisiin EU:n pääkaupunkeihin,

Ari Sihvola vetämässä ministeriöiden yhteistä johtoryhmäseminaaria Säätytalolla 9.1.2018.

Ari muistelee. Paavo Lipposen hallitus kävi kokoustamassa HAUSin Munkkiniemen koulutustalolla, jossa Ari kävi puhumassa ministereiden EU-puheenjohtajuuden neuvottelutaitovalmennusten tärkeydestä. Arin tiimi pyöritti hurjan määrän EU-koulutuksia. Mielenkiintoinen ja kiistaton huippusuoritus oli myös vuoden 2005 kansainvälinen projekti, jossa Guatemalan poliittisia puolueita koulutettiin strategiseen suunnitteluun. Viimeaikaisista hankkeista Ari mainitsee eduskunnan kanslian strategiatyön, ministeriöiden yhteisen johtoryhmävalmennuksen sekä virastojen johtoryhmävalmennukset. Näissä minulla on koulutussuunnittelijana ollut ilo olla Arin tausta-apuna. Arin urapolku on kiertänyt opiskeluaikojen Helsingin yliopiston historian laitoksen Heimolan talon 5. kerroksen kautta kohti ulkoministeriötä, Euroopan komissiota ja HAUS kehittämiskeskusta. HAUS muutti helmikuussa Helsingin yliopiston historian laitoksen entisiin tiloihin Yliopistonkadulle. Ympyrä on sulkeutunut. – Ura-asioissa kannattaa olla itsekäs, muistuttaa Ari. Luottamus on ansaittava

Arin mielestä työssä pärjää parhaiten, kun on rehellinen ja vilpitön. Hän kokee tekevänsä luottamustyötä. Luottamusta ei mikään järjestelmä anna, luottamus on henkilökohtaisiin suhteisiin kuuluvaa ja sen voi vain ansaita. Epäaitouden asiakas aistii nopeasti. Ikä, kokemus ja samankaltaisten ihmisten tunteminen auttavat pääsemään asioiden alkulähteelle. Kuitenkin myös nuoria ja uusia näkemyksiä tarvitaan, vanhojen työntekijöiden ei sovi sortua uusien ideoiden blogeeraamiseen. Valmennusten lopuksi Ari muistaa aina muistuttaa asiakkaita kaikkein tärkeimmästä asiasta: pitäkää huoli itsestänne!

Oliko urallasi hyötyä historiaopinnoista? – Kosolti oli hyötyä, opinnoista ylipäätään on aina hyötyä. Kirjoitustaito, se, että pystyy ilmaisemaan omat ajatuksensa kirjallisesti, on todella tärkeää. Jos kadotat kirjoitustaidon, oma ammattitaito kutistuu, Ari pohdiskelee.

Johtamisen trendit tällä hetkellä 1 Dialogi

Johtaminen on muuttunut selkeämmin vuoropuheluksi. Dialogissa on kaksi eri osapuolta ja sillä tavoitellaan porukan mukaan saamista, yhteistä dialogia. Johtajan täytyy osata argumentoida ja puolustaa omia kantojaan, mutta myös hyväksyä muiden näkökulmia. Dialogilla osallistetaan työntekijät. Osa puhuu myös jaetusta johtamisesta.

2 Rohkeus

Johtajalla tulee olla valmius radikaaleihin muutoksiin ja uudenlaisiin linjauksiin. Asioita täytyy nykyisin miettiä toisella tavalla kuin aikaisemmin. Johtaja ei saa pelätä tai kavahtaa riskien kohtaamista tehdessään asioita toisin kuin aikaisemmin, tietämättä tarkalleen mihin tulevaisuuden kehitys johtaa. Usein puhutaan disruptiosta, markkinoilla tapahtuvasta murroksesta. Johtajan täytyisi pystyä ennakoimaan toimintaympäristön kehittymistä ja varmistamaan oman organisaation olemassaolon jatkuvuus tulevaisuudessakin. Täytyy olla rohkeutta uudenlaisiin päätöksiin ja miettiä toisella tavalla kuin aiemmin, out of the box –thinking.

3 Luottamus

Luottamus on noussut tärkeäksi osa-alueeksi nykypäivän toiminnassa. Organisaatioilla on eettiset pelisäännöt ja osataan toimia yhteisvastuullisesti ja yhteistä etua ajatellen. Tähän liittyvät myös empatia ja etiikka; vaikka asiat tehdään laillisesti, ovatko ne eettisesti oikein?

teksti Heljä Majamaa kuva Satu Anttila, Helsingin seudun kesäyliopisto

Kesäopinnoista virtaa talveen

Kesällä hauskasti hyötyä, hyöty hauskaksi vaiko sekä että?

esäinen Suomi tarjoaa hurjan paljon tapahtumia, virkistystä ja virikkeitä, mistä ammentaa voimia syksyyn ja koko talveenkin. Yksi monen jo todeksi kokema kesävirkistys on jokin mieluinen kesäkurssi kotikaupungissa, maalla tai aivan vieraassa ympäristössä uusien tuttavusten parissa. Mikä parasta; tätä kesäharrastusta voi jatkaa syksyllä ja talven yli. Lehtemme lukijat ovat kovasti kouluttautuvaa väkeä. Työväenopistot, kesäyliopistot, avoimet korkeakoulut ovat mahdollisia opiskelupaikkoja työn ohellakin ja edullisesti. Lisäksi tarjonta on ajantasaista ja suoraan tarpeeseen osuvaa. Omin valinnoin voi rakentaa omanlaisia opintopolkuja. Myös työnantajat voisivat kiinnostua kesäyliopistojen tarjoamista mahdollisuuksista tekijöittensä kouluttamiseen. Kysymys on osaamisen kilpailukyvystä. Haastetaan kesäoppimisen tarjoajat! Ovatko nämä sanojensa mukaisesti matalan kynnyksen tasokkaita oppimispaikkoja?

Tapa olla kesäkaupungissa: opiskella. Tunnelma kesäkurssilla voi väliin olla hyvinkin unelias; aurinko, taustalla tasainen liikenne, pieni kesän pölynhaju, tunnelmia tunnusteleva opettaja. Ei uskoisi, mikä työ ja tohina voi kunkin kurssin takana olla ennen kuin ollaan tässä kesätunnelmassa.

Kesäyliopisto työpaikkana Haaga-Helian ammattikorkeakoulu valmistaa markkinoinnin ja viestinnän ammattiosaajia, mitä osaamista hyvin usein vaaditaan etenkin yksityisen sektorin assistentin toimessa. Lisäksi arvokasta on ulkomaantyön kokemus. Ohessa markkinoinnin ja viestinnän tradenomin Laura Tuomen urapolusta.

aloitti kurssisihteerinä Helsingin seudun kesäyliopiston toimistossa Kaisaniemenkadulla. Tätä nykyä Laura toimii kurssikoordinaattorin nimikkeellä vastuualueinaan asiakaspalvelu ja markkinointi. Sähköisiä työkaluja ovat chat, sähköposti, puhelin ja somekanavat. Laura kertoo, että opisto tekee suuren osan esitteistään ja tempauksistaan omin voimin. Kurssioppaitten jakelu kaupungilla, kirjastoihin ja kirjakauppoihin on myös fyysistä työtä, mitä helpottamaan on jo kolmatta kesää palkattu oma pyörälähetti.

aura Tuomi on mielenkiintoinen moniosaaja. Markkinointiviestinnän ohella hänellä on osaamista vaatetusteknologiassa sekä IT-alan helpdesk-palvelun kysymys- ja vastauspatterien valmistamisessa, joiden parissa hän työskenteli kolme vuotta Tanskassa. Vuosi sitten Laura

Laura uskoo, että koulutuksen ja oppimisen toimiala säilyy ja vahvistuu tulevaisuudessa. Työelämä vaatii osallistujiltaan ajassa pysymistä ja ennakoimista. Omaa osaamista on kartutettava ja opittava uusia asioita jatkuvasti, jotta työpaikka säilyy tai jos mielii vaihtaa työpaikkaa. Tähän väliin kesä-

L 12

Omaa osaamista kartutettava

LAATUAIKAA LAHJAKSI Tilaa elämyslahja PowerParkiin! Ilahduta työntekijöitä, asiakkaita tai yhteistyökumppaneita antamalla lahjaksi riemua, elämyksiä ja aktiviteetteja. Pyydä tarjous huvipuistoranneke-lahjakorteista! Tilauksen minimimäärä on 20 kpl.

Helsingin seudun kesäyliopiston kurssikoordinaattori Laura Tuomi ja uunituore kesän kurssiopas. Opas valmistuu tiimin yhteisvoimin ja sen ilmestyminen on aina yhtä jännityksellä odotettu hetki.

yliopisto on osuva toimija. Opetus on kaikille kiinnostuneille avointa iästä, koulutuksista tai muista opinto-oikeuksista riippumatta. Ryhmissä on eritaustaisia oppijoita ja opettajia, joita kaikkia yhdistää innostus oppimiseen. Helsingin kesäyliopistoon saapuu opiskelijoita myös ulkomailta. Moni osallistuu kursseille myös jonkin oman harrastuskiinnostuksensa innoittamana. Miten edes erottaa työosaaminen muusta osaamisesta? Esimerkiksi ihmissuhdetyössä, asiakaspalvelussa ja kasvatusaloilla on varmasti hyötyä psykologian perusteista ja teatterin harrastamisesta. Miten erottaa maalaaminen ja musiikin harrastaminen yleisistä työelämän luovuustaidoista?

Helsingissä Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa on voinut suorittaa HSO-tradenomin tutkinnon Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa. Aiheesta jatkaa syksyn Secretarius 3/2018.

KOKOUKSIIN JA SEMINAAREIHIN PowerParkissa järjestät onnistuneen kokouksen ja yritystapahtuman oheisohjelmineen. Järjestämme tapahtumat muutaman hengen kokouksista megaluokan tapahtumiin. Huvipuisto | Ulko- ja sisäkartingradat 5D-elokuvateatteri | Road House ostos- ja ruokamaailma | Ravirata ja hevoskeskus Hotelleja | Mökkejä | Camping-alueita Ravintoloita | Kokouksia ja yleisötapahtumia POWERPARK | Puistotie 3 | 62300 Härmä +358 10 3477 600 | info@powerpark.fi | powerpark.fi Pidätämme oikeudet muutoksiin.

Teksti Irmeli Vuorenmaa, Etelä-Pohjanmaan jaosto Kuvat Anne-Mari Poti, Etelä-Pohjanmaan jaosto

Jaostot toimivat

Kouluttaja Kari Pukkila muistuttaa, ettei sairas ole tahallaan ilkeä.

SPEK huolehtii maan kattavasti VPK:n eli vapaaehtoisten palokuntien osaamisesta, vain suurimmissa kaupungeissa on ammattipalokunta. Lisäksi järjestetään yritysten palo- ja turvallisuuskursseja, tulityökursseja, taloyhtiön pelastussuunnitelman ja henkilöstön koulutusta, kansalaisen palotaito-opetusta sekä erilaisia tapahtumia ja kilpailuja.

Kun ihmisen kohtaaminen on haaste Etelä-Pohjanmaan jaostolaiset saivat evästystä kohtaamisiin psyykkisesti sairaiden henkilöiden ja muistisairaiden kanssa.

Jaoston jäsenen Karita Stenroosin kampanjakassi houkuttaa palokuntaväkeä sivulle 24365.fi.

urvallisuuskouluttaja Kari Pukkilan esityksessä näkyi hänen monivuotinen kokemuksensa psykiatrian ja muistipuolen erikoissairaanhoitajana. Hän työskentelee Vanhan Vaasan sairaalassa, joka on ns. kriminaalisairaala eli oikeuspsykiatrinen sairaala. Näitä valtion mielisairaaloita on maassamme kaksi, Vaasassa ja Kuopiossa. – Kun kohtaat psyykkisesti sairaan ihmisen, riittää että oivallat, ettei hän ole aivan tavallinen ihminen, kertoi Kari. Varuillaanolo on kuitenkin tarpeen, koska psyykkisesti sairas ihminen näkee asiat vain omasta näkökulmastaan, ja hänen toimintansa on sen mukaista. – Sairailla voi olla pelkotiloja, joten muista: mikään ei ole niin vaarallinen kuin pelkäävä ihminen.

Myös muistisairaan kohtaaminen on haaste. Hänellä saattaa olla puhevaikeuksia tai hän ei ymmärrä toisten puhetta. Sanat tulevat väärin: hän puhuu puolisostaan aivan eri nimellä, tai kylmä vaihtuu kuumaksi. Toiminta voi vääristyä: hän kaataa maidon lautaselle eikä kahviin, tai hän laittaa ruoan suoraan pöydälle eikä lautaselle. Terveet ihmiset elävät mennyttä ja tulevaa, kun taas muistisairas keskittyy pelkästään nykyhetkeen. Verenkiertohäiriöt aiheuttavat näkökenttäpuutoksia: muistisairas ei näe lähellä olevaa lautasta ja siksi syöminen jää, tai hän pitää naapurin lautasta omanaan ja ottaa siitä. Tai hän ei hahmota tuolia, ennen kuin sitä liikutellaan näkökentässä. Otsalohkon häiriöt muuttavat persoonallisuutta ja käytöstä: ilmenee aloitekyvyttömyyttä ja apaattisuutta, toisaalta outoja päähänpistoja ja liiallista estottomuutta (yhtäkkinen riisuuntuminen julkisella paikalla). Sairas voi puhua katkeamatta tai kätellä vieraita yhä uudestaan osaamatta lopettaa. Koulutuksen järjesti SPEK (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö). SPEK osallistuu myös hyväntekeväisyyskampanjaan, jolla hankitaan vaasalaisille muistisairaille paikannusrannekkeita. Laitteet ovat täsmäisku muistisairaiden eksymisongelmaan – neljä vanhusta katoaa Suomessa joka päivä.

●● Vaasassa pidetään 9.6.2018 suuri kaupunkitapahtuma Yleinen palokuntalaiskokous. Samaan aikaan juhlitaan näyttävästi 150 vuotta täyttävää Vaasan VPK:ta.

Teksti ja kuva Helsingin seudun jaosto

Jaostot toimivat

Helsingin seudun jaosto eduskuntatalossa

ierailu eduskuntaan kiinnosti jaoston jäseniä; jonossa oli parhaimmillaan (pahimmillaan) 60 jäsentä. Alun tutustumiskierroksella kuulimme, kuinka talon peruskorjauksessa panostettiin turvallisuuteen, teknisiin ratkaisuihin, esteettömyyteen ja energiatehokkuuteen. Näimme silmukkana ylös-alas kulkevat paternosterhissit, valtiosalin ja istuntosalin. Erityisesti meitä ihastutti istuntosalin sokeriruokokaseteista tehty katto. Sokeriruokokasettien löytäminen oli ollut haastavaa. Lopulta niitä löydettiin Australiasta jo toimintansa lopettaneelta tehtaalta, ja kasetteja hankittiin ylimääräisiä varastoon seuraavaa peruskorjausta varten. ”Naisten huoneita” oli vuonna 1931 valmistuneessa eduskuntatalossa kolme, tällä hetkellä huoneita on vain yksi. Huone toimi naiskansanedustajien lepo- ja seurustelutilana. 1920-luvulla huoneen mukavuuksiin kuului lämmitetty laatikosto, johon naisedustajat saivat jättää villahousunsa pukeakseen ne taas lämpiminä hameittensa alle ulos lähtiessään. Talokierroksen jälkeen meidät otti vastaan kutsuemäntämme kansanedustaja Sari Sarkomaa. Hän kertoi meille soten ajankohtaisista asioista, hallinnollisista ratkaisuista ja miten niitä alettaisiin toteuttaa 18 maakunnassa, joiden vastuulle tulee 2018 vaalien jälkeen sote-palvelujen sekä työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvien palvelujen järjestäminen. Peruskorjattuun eduskuntataloon järjestetään opastettuja kierroksia (ilman kansanedustajaosuutta).

teksti Kristiina Tuokko, Tampereen jaosto kuva Taina Torvinen, Tampereen jaosto

Tampereella uusien jäsenten ilta

Lillan Hotel Café & Butik T

ampereen jaosto järjestää uusille jäsenilleen vuosittain jaostoon ja hallituksen jäseniin tutustumistilaisuuden. Tänä keväänä yhteistä iltaa vietettiin Lillanissa, joka on Tampereen ensimmäinen boutique-hotelli.

Talo on vanha hirsinen koulurakennus, joka siirrettiin hirsi hirreltä keskustasta puolentoista kilometrin päähän Viinikkaan palvelijattarien vanhainkodiksi vuonna 1928. Talo toimi välillä myös kehitysvammaisten asuntona, kunnes ke-

sällä 2016 Harri ja Paula Paltila alkoivat toteuttaa unelmaansa ja remontoida siitä hotellia. Ja millaista hotellia! Huoneita on vain 11, kaikki keskenään erilaisia ja niin kauniisti vanhaa kunnioittaen rakennettuja. Paikan kauneus pitää kokea itse. Kelpaisi irtiotoksi arjesta meille paikallisillekin, täydellinen paikka parisuhteen hemmotteluun. Kesällä pihassa on viehättävä puutarhakahvila, jossa järjestetään pienimuotoisia konsertteja. Mikä olisikaan sen ihanampaa kesäillan viettoa, kuin kuunnella laadukasta jazzia omenapuiden katveessa! Lillanin kahvilaa vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin, se soveltuu myös tyhy-päiville. Meille esittäytyi Studio Vintti ja sieltä Anu Niemi ja Sanni Haahdenmaa. Heillä on tarjolla erilaisia työpajoja, improa, joogaa ja äänimaljarentoutusta, josta saimme pienen näytteen. Jos kahden minuutin rentoutus saa jo ihmeitä aikaan, voi vain kuvitella, mitä pidempi sessio aiheuttaisi! Ihana tunne kehossa, kun äänimaljan ääni rentouttaa. Kuulostaa hassulta, mutta sekin pitää itse kokea!

Zen-henkinen ajatus Zen -henkinen ajatus

Zen ajatuksen kokosi MINNA KRONBERG, Tampereen jaosto Kuvat Tiina Salminen

Omenainen onni Kävele keittiöön ajatuksesi keskittyneenä omenaan. Ota kulhosta omena. Pese se juoksevan veden alla. Tunne veden lämpötila, märkyys ja virtaus käsilläsi. Kuivaa omena pyyhkeellä – aisti materiaali käsiesi ja omenan välissä. Ota kaapista lautanen ja kuorimaveitsi ja laita ne pöydälle. Istuudu pöydän ääreen. Kuori omena keskittyen siihen täysin – yritä saada kuori irtoamaan yhtenä pitkänä kiekurana. Aseta kuorittu omena lautaselle ja kumarru nuuhkimaan omenan tuoksua. Ota omena käteesi ja tunne sen paino kädelläsi. Avaa suusi ja haukkaa pala omenasta. Jätä pala hetkeksi kielellesi ja aisti omenan rakenne. Pureskele omenapalaa useita kertoja rauhallisesti ennen kuin nielaiset ja haukkaat uuden palan. Anna maun levitä vähitellen tietoisuuteesi. Kun olet nielaissut viimeisenkin palan omenastasi, sulje silmät ja viivy hetken verran hiljaa paikallasi istuen. Hengitä rauhallisesti viipyen vielä syömäsi omenan makutai tuntoaistimuksissa. Hengitä pari kertaa syvään sisään ja ulos. Avaa silmäsi. Nouse jatkamaan päivä askareitasi hymyillen ja tyynenä. kuusi.blogspot.fi

Personal trainerin voi palkata itselleen monesta syystä. Ei tarvitse olla aktiivinen liikunnan harrastaja, joka kaipaa lisää tehoa ja taitoa, vaan personal trainerin voi palkata muuttuneessa elämäntilanteessa – tai ihan vain muutenkin.

iime kesänä kaipasin apua henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Mietin pitkään, tarvitsenko oman elämäni asioiden parantamiseen ulkopuolista liikunnan ammattilaista. Päätin uskaltaa ja varasin ajan tapaamiseen. Tapaamiseen meno oli helppoa, sillä personal trainer Liina Sievers oli tuttu työkuvioista aiempien vuosien liikuntavastaavan roolistani. Paperi ja kynä olivat ainoat varusteet ensimmäisellä tapaamisella. Liina pyysi minua listaamaan paperille elämäni tärkeitä asioita. Sen jälkeen jouduin valitsemaan kirjoittamistani asioista ne, jotka pystyisin jättämään eri tilanteissa pois, ja lopuksi oli jäljellä vain yksi asia, jonka katsoin juuri sillä hetkellä tärkeimmäksi. Paperilla luki: oman elämäni laadun korjaaminen ja hallinta. Kehon ja mielen kuuntelua

Tämän jälkeen Liina suunnitteli minulle tehtäviä arkeen ja valintoihin. Tehtävät olivat kehon kuuntelua, taukojen opettelua, kauppalistan pohdintaa ja liikunnan yhdistämistä päivittäiseen jaksamiseen. Koska selkävaivaisena kaipasin myös uutta kuntosaliohjelmaa, sovimme toisen tapaamisemme kuntosalille, jossa harjoittelin saliohjelmaa Liinan ohjauksessa. Kun pääsin kuntosaliohjelman kanssa alkuun, oli mielekästä ja kiinnostavaa paneutua muihin alueisiin omassa jaksamisessa. Syksyllä tapasimme parin viikon välein, kevään aikana olemme nähneet kerran kuukaudessa. Kuntosaliohjelmaa on tarkistettu sopivin väliajoin, ja tavatessamme Liina kysyy aina myös muut kuulumiset, voinnin ja jaksamisen. 16

teksti Kristiina Dammert kuvat Liina Sievers

◄ Jokainen päivä on hyvä päivä aloittaa huolehtimaan omasta jaksamisesta, ja jos tarvitsee, ammattilaisapua löytyy, sanoo personal trainer Liina Sievers.

Juuret elokuvateollisuudessa

Personal trainer – apua ammattilaiselta?

▲Harjoituksiin voi sisältyä myös yhteisiä iltakävelyjä, kuvassa kirjoittaja Kristiina Dammert ja Liina Sievers.

Ohessa Liina kertoo työstään ja antaa vinkkejä tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisyssä. Kerrotko, mistä ammattinimike on lähtöisin?

– Personal trainingin juuret ovat Kalifornian elokuvateollisuudessa. Se on saanut alkunsa 70-luvulla ja oli alussa filmitähtien etuoikeus. Sieltä toiminta on jalostunut vähitellen ”koko kansan tuotteeksi”.

Personal trainerin palvelua käyttävät ihan tavalliset ihmiset, joilla on haasteita arjen jaksamisen, stressin hallinnan, ryhtimuutosten ja vaikkapa treenaamisen kanssa. Mistä ammattilaisen tunnistaa?

– Kannattaa kysyä, missä valmentaja on personal trainer -koulunsa käynyt, mitä muita kouluja hän on käynyt ja mitä lisäkoulutuksia ottanut sekä kuinka pitkään alalla toiminut. Akkreditointi (EHFA / ereps) todentaa osaamisen kansainvälisesti. Mitä pidempi koulutus, sen paremman laadun tämä yleensä takaa. Nimike ei valitettavasti tänä päivänä ole vielä suojattu, joten kuka tahansa voi nimittää itseään personal traineriksi. Mitä valmennus pitää sisällään?

– Taitava ja ammattitaitoinen personal trainer osaa antaa tukea muuhunkin kuin vain liikunnassa treenaamiseen. Ohjeita ja harjoitteita saa niin unen, ravinnon, liikkumisen kuin henkisen jaksamisen alueisiin. Henkilökohtainen valmennus on juuri sitä, että yhdessä asiakkaan kanssa keskustellen määritetään tavoitteita, ydinkohtia, kirkastetaan arvomaailmaa ja mietitään sopivat keinot tavoitteisiin pääsemiseen.

Mietitään, missä ajassa tavoitteisiin pääsy on realistista, ja etenemistä seurataan koko valmennuksen ajan. Valmennuksen kesto vaihtelee muutamasta tapaamisesta useisiin vuosiin, tilanteen mukaan. Minkälaista tukea istumatyöntekijälle?

– Tämä riippuu aina tilanteesta. Toiset istumatyötä tekevät ovat vapaa-ajallaan hyvin aktiivisia, syövät riittävästi ja nukkuvat hyvin eikä ongelmia esimerkiksi painonhallinnan kanssa ole. Apua voidaan kuitenkin tarvita stressin hallinnassa, ryhtilihasten vahvistamisessa ja kireyksien avaamisessa, jotta arki helpottuu ja vammat minimoidaan. Ruokailujen säännöllisyys, unen määrä, liikunnan sopiva annostelu ja sopiva tapa liikkua sekä palautumiselle varattu aika ja sen laatu – nämä ovat tyypillisimpiä tarkasteltavia alueita. Kerrotko ohjeita tuki- ja liikuntaelinvaivojen ehkäisyyn?

– Mitä enemmän istuma-asennosta pääsee seisaalle päivän aikana, sen parempi. Kehoa kannattaa liikutella päästä varpaisiin useita kertoja päivässä, ihan vain pienesti pyöritellen, pumppaillen ja heilutellen. Ruokailuväleistä kannattaa pitää kiinni ja säännöllisyyttä harjoitella. Myös aikuisen on tärkeää syödä jaksaakseen, ja 4–5 ateriaa päivässä on hyvä määrä suurimmalle osalle meistä. Vettä tulisi juoda tasaisin välein, 2–3 litraa päivässä on suurimmalle osalle hyvä määrä. Unta 7–9 tuntia yössä, ja illat on hyvä rauhoittaa ennen nukkumaan menoa. Jos päivisin on erikoisen väsynyt ja mieliala on maassa ja kärsii muistiongelmista, kannattaa selvittää mahdolliset unihäiriöt. Ihan perusasioista huolta pitämällä koko keho voi paremmin. Uskon pärjääväni

Kaunis kiitos Liinalle haastattelusta. Uskon pärjääväni Liinan opeilla, ja näemmehän vielä lomien jälkeenkin. 17

Teksti ja kuva Tiina Pitkäaho, Helsingin seudun jaosto

Jaostot toimivat

Helsingin jaostolaiset Helsinki-Vantaan lentoasemalla

aostomme jäsen Sari Sirviö kutsui meidät tutustumaan Helsinki-Vantaan lentoaseman palveluihin. Vierailun alussa VIP manager Pasi Laurinen Finavialta kertoi lentokentän kehityksestä ja tulevista laajennussuunnitelmista. Helsinki-Vantaan lentokenttä on lyhyin reitti Euroopasta Aasiaan, mikä näkyy kasvavina matkustajamäärinä. Länsisiipeä rakennetaan parhaillaan, ja alue tulee kokemaan monia muutoksia lähivuosien varrella. Kaikki toiminnot tulevat kuitenkin tulevaisuudessakin pysymään saman katon alla. SSP Finlandin Manager Sales, Congress & VIP Services Päivi Liesko kertoi yrityksen operoimista kokoustiloista ja ravintoloista. SSP Finland vastaa myös kentän VIP-palveluista. Heidän kauttaan saa varattua sekä seurueille että yksittäisille henkilöille pikaturvatarkastuksen tai oman kuljetuksen lentokoneeseen saakka. Kokoustilat löytyvät terminaalista T2, ja osasta kokoustiloja on näkymä suoraan kiitoradalle. Lopuksi Sari, Pasi ja Päivi johdattivat meidät turva- ja passintarkastuksen läpi kohti uutta eteläsiipeä tutustumaan lentoaseman uusimpiin tiloihin. Kotiinviemisenä tältä tutustumiskäynniltä oli matkakuume. Finavia järjestää maksullisia lentokenttäkierroksia aiheesta kiinnostuneille.

Viereinen kuvaus Helsingin jaostolaisten Helsinki-Vantaan lentoasemalle tekemästä vierailusta on hyvä johdatus matkaan, jossa tilaisuuksia järjestävät jaostolaiset koestivat lentolaivakokouspaketin välillä Helsinki–Tukholma. Matka alkoi sekin Helsinki-Vantaan lentoaseman SSP Finlandin VIP-palvelujen esittelyllä.

ukholmaan matkattiin meno lentäen Norwegianilla ja paluu meritietä Tallinkin Silja Symphonylla. Toteutusta voi hyvin miettiä myös toisin päin ja järjestää Tukholman aamupäivään jonkin kiinnostavan aktiviteetin. Arlandan lentokentältä pääsee Tukholman keskustaan Arlanda Expressillä 20 minuutissa. Viiden minuutin kävely päärautatieasemalta ja ryhmä oli perillä Scandic Continentalissa, jossa myyntipäällikkö Mathias Sabelin johdolla tutustuttiin hotellin lukuisiin kokoustiloihin – ja aivan upeisiin Tukholman taivasmaisemiin hotellin kattoterassilta. Meno lentäen

Myyntipäällikkö Markus Forsström Norwegianin yritysmyynnistä kertoi, että sopimusasiakkailla fast track -lähtöselvitys Helsinki-Vantaan lentoaseman T2-kongressisiivessä on ilmainen kaikilla varauksilla. Yritysasiakkuutta hoitavan kannattaakin tarkistaa, että Norwegianin edut on aktivoitu myös Suomeen, jos sopimus on tehty Ruotsissa tai Norjassa. Yhtiön aikataulut eivät kilpailijayhtiöiden tavoin ehkä täysin palvele jatkoyhteyksiä Euroopan kentillä, mutta Norwegian on edullinen ratkaisu etenkin vapaa-ajan matkustukseen. Kalusto on nuorta, keski-iältään alle neljä vuotta, millä saavutetaan etua polttoainekustannuksissa. Euroopan reiteillä koneet ovat toistensa kaltaisia, joten matkustaja tietää miten matkustaa.

teksti ja kuvat Heljä Majamaa

▼Norwegianin Markus Forsström sanoi asiakkaan tulevan heillä myös kuulluksi; Malagaan toivottiin aamulentoja, ja nyt niitä on.

▲Kuvassa matkaemännyyden hoitanut Harriet Jehkonen kiittämässä erinomaista Tukholman opastamme Hillevi Kindtiä.

◄ Scandic Continental hotellin avaralta kattoterassilta avautuvat upeat maisemat kaupunkiin, oikealla Tukholman Kaupungintalon torni.

▼Tallink Siljan myyntipäällikkö Mika Tuomolin kiteytti olennaisimman: Laivalla on kaikki mitä kokoustaja tarvitsee: tilat, ruokailut, viihde ja yönylimatkalla myös yöpyminen.

▲– Hotellibisneksessä puhtaus ja palvelu ovat etusijalla, samoin aamun alkuun maistuva ja monipuolinen aamiainen, kuului kumppanuusvastaava Kalle Strömin Scandic-esittelyn yhteenveto.

Vaivaton lento-laivakokous Perillä Tukholmassa matkan ainut turistikohde oli Tukholman Kaupungintalo. Kohteeseen järjestetään vain opastettuja kierroksia.

Avaran juhlasalin seinät on rakennettu punaisesta tiilestä. Kuvassa ryhmä Kaupungintalon juhlasalin portailla. Portaita astelevat Nobel-palkintojen juhlaillallisilla niin kuninkaalliset ja arvovieraat kuin tarjottimia kantavat tarjoilijatkin.

Markus kertoi myös, ettei yhtiön kanta-asiakasohjelma vaadi pisteiden kerryttämistä. Pisteitä voi käyttää lisäpalveluiden maksamiseen – jopa reaaliajassa. Kannattaa tutustua yhden suunnan lippukäytäntöihin ja joustaviin peruutusehtoihin. Paluu meritietä

Paluumatkalla katsastettiin Silja Symphonyn kokouspalvelut sekä kuultiin Suomen Scandicin uutisia. Scandicin kumppanuusvastaava Kalle Ström kertoi ylpeänä Scandicin saaneen Suomen parhaan työpaikan tunnustuksen 2017. Scandicissa toimitaan tiimeissä ja annetaan vastuuta. Tekemisessä on tunnetta mukana. Scandicin kumppanuusverkko on muokattu moneen lähtöön, ja Restel-kaupan myötä mahdollisuuksia saadaan rutkasti lisää.

Kultainen sali on vaikuttavasti nimensä värinen. Salia koristavat miljoonat mosaiikkipalat.

Tilaisuuden päätteeksi Tallink Siljan myyntipäällikkö Mika Tuomolin halusi vielä kiteyttää matkaajien mieliin merikokouksista sen kaikkein olennaisimman: yhdessäolon. On monia hyviä syitä tulla laivakokoukseen, kuten helpot järjestelyt, lähtemisen tunnelma ja täysi palvelupaketti saman katon alla: kokoustilat, tarjoilut, viihde ja majoitus. Lisänä ovat kunkin matkakohteen tarjoamat mahdollisuudet. Myös näiden järjestelyihin saa apua ryhmämyynnistä. Siljan brändi on jo 60-vuotias. Historiavideo Yhteisiä hetkiä eilen ja tänään hykerrytti ja hymyilytti vieraiden mieltä. Varmasti onkin totta, että moni suomalainen kohtasi ensimmäisen katkarapunsa juuri Siljan voileipäpöydässä. https://www.youtube.com/watch?v=VByMAYKOD0Q

teksti Eva-Lisa Nurminen kuvaT Suomen Latu/Sampsa Sulonen

Vaihtotavaroita voi vaihtaa kätköstä itselleen. Idea on, että jos kätköstä ottaa vaihtotavaran, jättää tilalle jonkin samanarvoisen tai arvokkaamman ”vaihtarin”. Hyviä vaihtareita ovat esimerkiksi pienet lelut ja heijastimet. Näihin emme perehtyneet. Otimme asian vain liikunnan ja aarteenetsinnän kannalta. Kätköt ja maastot eritasoisia

Geokätköily

Kuka löytää ensimmäisenä?

Lähdetäänkö etsimään aarteita?

un eräs kevätsunnuntai ystäväni ehdotti minulle, että lähtisimme etsimään geokätköjä, oli minulla vain aavistus jonkinlaisesta aarteenetsinnästä. Olin lukenut asiasta Suomen Ladun lehdestä ja tiesin, että Suomen Latu järjestää myös geokätköilykursseja. Kaikesta teknisestä kiinnostunut ystäväni sen sijaan oli jo valmiiksi ladannut tarvittavat kartat ja geokätköjen sijainnit gps-paikannuslaitteeseensa. Hän oli myös jo rekisteröitynyt suomalaiselle sivustolle www.geocache.fi. Tyypillinen kätkö

Ensimmäisellä kerralla lähdimme kotipihastamme ja etsimme lähialueen kätköt. Olin kuin lapsi jälleen. Intoa täynnä! Kumpi löytää aarteen ensimmäisenä? – Kaksi metriä eteenpäin, viisi vasemmalle. Nyt metri oikealla. Tässä muutaman metrin säteellä pitäisi olla, huuteli ystäväni GPS-laitetta seuraten. Ensimmäisenä tutkimme kivien ja kallion kolot. Kurkimme sillan rakenteisiin. Nostelimme puiden oksia. Kovasti pelotti työntää kättä koloihin. Ensimmäiset kätköt löytyivät aika helposti. Tyypillinen kätkö oli kivenlohkareen kolossa, jota oli jollain hieman peitelty ja alta paljastui pieni muovinen rasia tai filmipurkki. Joskus löytyi isompikin pakastusrasia. Yleensä kätköstä löytyvät vähintään lokikirja, kynä ja terotin. Kynät tosin saattavat usein olla kadoksissa, joten etsinnässä kannattaa pitää mukana oma kynä. Kätkössä voi olla myös jotain pientä vaihtotavaraa tai ”matkalaisia”. Lokikirjaan merkitsimme päivämäärän ja ystäväni tunnuksen. Oli mukava katsoa lokikirjasta, milloin kätköllä oli viimeksi käyty ja kuinka usein. 20

Kätköjä on vaikeusasteeltaan hyvin erilaisia. Myöskin maastot ovat hyvin vaihtelevia. Jotkut kätköt saattavat vaatia erityisiä taitoja tai varusteita. Joskus kätköstä löytyi vain vinkki varsinaisen kätkön löytymiselle. Kätköjen ja maaston vaikeusasteet on aina mainittu geocache.fi-sivustolla. Kannattaakin aloittaa helpoimmista, kunnes sovelluksen käyttö ja geokätköilyn salat tulevat tutuiksi. Geokätköilyn sanastokin saattaa alussa kummastuttaa, mutta ei kannata pelästyä. Pienin askelin eteenpäin, jos haluaa edetä geokätköilyssä niin sanotusti syvällisemmälle tasolle. Geokätköily koukuttaa

Yhden kätkön löydyttyä katsottiin kartalta seuraava kohde. Ja taas tossua toisen eteen. Kuin huomaamatta tuli metsässä rämmittyä useampikin tunti. Jossain vaiheessa oli pakko lopettaa, koska paluumatkakin piti vielä kävellä. Oli tosi vaikea luovuttaa, jos kätköä ei löytynyt. Kyllä tuli katsottua kaikki mahdolliset paikat välillä kontaten, välillä ryömien. Joskus oli vain annettava periksi. Täytyy myös muistaa, ettei kartalla olevaa kätköä välttämättä enää ole maastossa. Joku asiaa tuntematon on saattanut ihmetellä rasiaa ja nakata sen lähimpään pusikkoon. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä kätkön omistajaan. Tiedot löytyvät sivustoilta. Myös kommentteja kätköstä voi kirjoittaa geocache.fi-sivustolle, jotta kätkön omistaja tietää, onko kaikki kunnossa. Kun lähiympäristö oli koluttu, otimme tavaksi katsoa kartalta jonkin paikan, missä olisi kiva käydä. Sen jälkeen varmistimme kartalta, että alueella on geokätköjä. Ja autolla matkaan ja taas aarteenetsintään. Aarteenetsinnässä tuli hyödynnettyä monta asiaa. Uusi matkakohde, reipas ulkoilu ja erittäin mukava yhdessä olo. teksti Marianne Holmberg/Suomen Latu

Geokätköily on nykyaikaista aarteenetsintää, jossa haetaan toisten harrastajien piilottamia geokätköjä gps-laitteen tai kartan avulla. Kätköjen tiedot haetaan joko internetistä kätköilijöiden nettisivuilta tai älypuhelimen geokätköily-sovelluksella. Geokätköjä on kaikkialla – kaupungeissa, metsissä, saarissa ja rannoilla. Suomessa on yli 80 000 kätköä ja uusia tulee lähes päivittäin. Kätköjen etsiminen sopii kaikenikäisille ulkoilijoille. Haastetta kaipaaville on runsaasti kätköjä, joissa joutuu ponnistelemaan, kiipeilemään, konttaamaan ja jopa ryömimään. Kehon lisäksi geokätköily pistää myös mielen raksuttamaan!

Jaostot toimivat

teksti Saara Mård, Pohjois-Suomen jaosto kuva Sari Lappalainen

Kuvassa vasemmalta Hanna-Leena Pirttioja, Riitta Loukusa, sylissä Bea, Marjut Saastamoinen, sylissä Yoda ja Saara Mård, sylissä Rengar.

PohjoisSuomen jaoston hyväntekeväisyystempaus

uhtikuun sihteeriviikolla jaosto tempaisi tekemällä vierailun Tuiran ikäihmisten olohuoneeseen. Mukana oli neljän naisen porukka ja kolme innokasta koirulia. Vieraat otettiin vastaan iloisina. Osa asukkaista on asunut Tuirassa jo yli kaksikymmentä vuotta, ja vapaaehtoisten vierailut ovat aina mukavaa vaihtelua päivien kulkuun. Jo viime vuoden tempauksessa mukana olleet koirat saivat monen muistelemaan omaa, jo poismennyttä lemmikkiä. Yodalla, Bealla ja Rengarilla riitti hoitavien käsien rapsutteluja ja silityksiä. Pelattiinpa illan aikaan myös mukaansa tempaavaa bingoa, jossa palkinnot olivat maukkaita.

KOKONAISVALTAISTA KOKOUSPALVELUA ELÄMYSTEN TALOSTA RIEMUA ARKEEN Osaava kumppani tekee työsi helpoksi. Nauti vaikuttavasta miljööstä, tarjoiluista, monipuolisista tiloista, huipputekniikasta. Saman katon alla myös kulttuuria! TERVETULOA! TAMPERE-TALO.FI/KOKOUKSET myyntipalvelu@tampere-talo.fi

teksti ja kuvat Sisko Väyrynen-Hämäläinen, Helsingin seudun jaosto

●● Benin on tasavalta Länsi-Afrikassa. Pääkaupunki Porto-Novo ja hallinnollinen pääkaupunki Cotonou. Virallinen kieli ranska, valuuttaa CFA-frangi. Asukkaita n. 11 milj. ●● Etelässä maa rajoittuu Guineanlahteen. Naapurimaa lännessä Togo, pohjoisessa Burgina Faso ja Niger sekä idässä Nigeria. ●● Grand Popo sijaitsee Guineanlahden rannalla. (wikipedia)

Söin aamiaista eräs toukokuinen sunnuntai 2017. Luin Hesaria ja katseeni osui artikkeliin ”Lähde matkalle Beniniin ja tee samalla hyvää”. Mielenkiintoni heräsi. Kaksi viikkoa kalastajakylässä meren rannalla, lämpimässä. Kysymyksessä oli rokotetutkimusmatka. Riskinä oli saada vatsatauti, mutta paikalla olisivat lääkäri, hoitaja, laboratorio ja Suomen kulttuurikeskus Villa Karon henkilöstö. Muistuivat mieleeni Lontoon olympialaiset ja pikajuoksija, jonka paidassa luki Benin. Mietin tuolloin, missähän päin Afrikkaa maa sijaitsee.

Erilaisella tutkimusmatkalla Beninissä

Artikkelin kirjoittaja ja rokotetutkimukseen osallistunut Sisko Väyrynen-Hämäläinen.

ieheni ja tyttäreni tiesivät Afrikan kiehtovan minua ja kannustivat osallistumaan projektiin. Ymmärsin, ettei kyseessä ollut ihan tavallinen safarimatka. Vaatimuksina osallistumiselle olivat 18–65 vuoden ikä, hyvä terveys ja kiinnostus hyväntekeväisyyteen. Soveltuvuus testattaisiin tutkimuksissa Aavan Matkailuklinikalla ja HYKS:in rokotetutkimuskeskuksessa. Koehenkilöitä tarvittaisiin 800 ja matkat tehtäisiin 30-hengen ryhmissä kahden viikon välein. Ensimmäinen ryhmä lähtisi matkaan jo heinäkuun alussa. Ilmoittauduin mukaan.

Puhelin soi 12.7. Soittaja oli Aavan sairaanhoitaja, joka kysyi, olenko kiinnostunut hyväntekeväisyydestä ja voisinko lähteä Beniniin jo 13.8. Vastasin kyllä! Olin innoissani, sillä matkani näyttäisi toteutuvan! Mistä on kysymys?

Afrikassa ja alikehittyneissä maissa kuolee miljoonia lapsia Esherichia coli (ETEC) -bakteerin aiheuttamaan ripuliin. Tutkimuksella hankitaan tietoa rokotteen (ETVAX) turvallisuudesta, sen synnyttämäs-

Villa Karo, suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus ja taiteilijaresidenssi Beninissä.

Kirjailija Juha Vakkuri perusti Villa Karon Beninin Grand-Popoon rakentamaan kulttuurisiltaa Suomen ja Afrikan välille 2000-luvun vaihteessa. Tarkoituksena oli lisätä suomalaisten Afrikka-tuntemusta ja vähentää ennakkoluuloja eri kulttuurien ja kansojen kesken. Keskusta hallinnoi Villa Karon ystävät ry, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön pysyvän tuen saajiin. Villa Karo myöntää suomalaisille eri alojen taiteilijoille ja tutkijoille vuosittain 30 työskentelystipendiä. Rokotetutkimus on täysin erillinen projekti eikä se liity mitenkään Villa Karon stipendiaattitoimintaan.

tä immuunipuolustuksesta ja suojasta ETEC-ripulia vastaan. Rokotetta oli jo tutkittu Ruotsissa ja sitä tutkittiin parhaillaan Bangladeshissa. Kummassakaan tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä haittavaikutuksia. Nyt aloitettiin tutkimus, johon osallistuisi 800 tervettä, 18–65 -vuotiasta aikuista Suomessa. Tutkimus kestäisi osallistujille kaksi kuukautta. Projektin vastuullinen tutkija on professori Anu Kantele. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa, HUS:n infektioklinikalla ja Auroran sairaalassa sekä vierailevana professorina Karoliinisessa instituutissa. Tutkimuksen rahoittaa rokotteen valmistaja Scandinavian Biopharma AB. Tukea saadaan Bill and Melinda Gates Foundationilta ja sen alaiselta PATH-organisaatiolta. Projektissa ovat mukana myös Göteborgin yliopisto, VTT, Medix Laboratoriot sekä John Hopkins yliopisto Yhdysvalloissa. Tuloksia hankkeesta on odotettavissa kahden vuoden kuluttua, ja rokote voisi olla käytössä 5–6 vuoden kuluttua. Tutkimusta varten oli Beninin Grand Popossa toimivaan kulttuurikeskus Villa Karoon rakennettu tutkimuslaboratorio. Tutkimuksen mahdollistuminen Grand Popossa oli vaatinut valtavasti taustatyötä paikallisen väestön keskuudessa. Asukkaille kerrottiin, että tämä on loistojuttu heidän kannaltaan ja he voivat luottavaisin mielin kohdata suomalaiset tutkimusmatkalaiset. Sekalaisin miettein

Käydessäni Aavan tutkimuksissa tuli mieleen, onko hanke liian työläs ja lähdenkö tosiaan matkaan? Entä jos sairastun ja saan ameban, joka jää elimistööni loppuelämäksi? Toppuuttelin vilkasta mielikuvitustani. Ihmeellinen voima vei minua eteenpäin. Sitä paitsi enhän ollut yksin, ryhmässä olisi monta kohtalotoveria. Tuntui jännältä kohdata toiset lähtijät. Allekirjoitin suostumuksen. Olihan kyseessä ainutkertainen matka. Olen kiitollinen hyvästä terveydestäni ja voisin nyt hienolla tavalla auttaa afrikkalaisia lapsia.

Villa Karon kioskirakennus

Yhdistyksemme jäsen Sisko Väyrynen-Hämäläinen kertoo kokemuksiaan osallistumisesta kansainväliseen rokotetutkimukseen Afrikassa. Ohessa valmistautumisesta matkaan. Lehden seuraavissa numeroissa Sisko kertoo itse matkasta ja miten matka kenties muutti elämää. Jännittävää valmistautumista

Sain oman tutkimusnumeron, jota käytettiin nimen sijaan, jotta näytteiden luottamuksellisuus säilyisi. Sain tarkkoja ohjeita matkavarustuksesta ja tutkimuksen eri vaiheista. Otettiin näytteitä. Rokotusten piti olla kunnossa. Ilman keltakuumerokotusta Beniniin ei olisi menemistä. Malarialääkitys oli välttämätön. Ruokavaliosta piti jättää pois luontaisvalmisteet jo ennen matkaa. Ei myöskään saanut syödä maitohappobakteereja, ja kaikki poretabletit oli kielletty. Kaiken kattava matkavakuutus oli pakollinen. Meillä oli lupa keskeyttää osallistumisemme missä vaiheessa tahansa. Toisella ja kolmannella Aavan käynnillä sain mukillisen nestettä, joka piti juoda 10 minuutin sisällä.

Siinä se oli – rokote tai lumevalmiste! Siemaisin juoman tietämättä, kumman sain. Puolet ryhmäläisistä sai rokotteen ja puolet lumerokotteen. Ryhmät arvottiin. Se oli mystistä puuhaa; lääketehdas oli perustanut oman laboratorion Matkailuklinikan tiloihin. Lääketehtaan hoitaja ojensi rokotteen ovenraosta hoitajalle, jonka huoneessa minä olin. Rokotteen ojentanut hoitaja ei saanut nähdä minua. Juoman nauttimisen jälkeen varmistettiin, etten saa sivuvaikutuksia. Vointini pysyi hyvänä. Kaupungilla kävellessäni tunsin pientä huimausta. Siksi asennoiduin, että olin saanut aidon rokotteen enkä sairastuisi matkalla. Vielä käynti HYKS:ssä ja hoitajat toivottivat hyvää matkaa! Matkainfossa olin tavannut muita lähtijöitä. Sunnuntaina 13.8.2017 matka Beniniin voisi alkaa. 23

Teksti ja kuvat Irmeli Vuorenmaa, Etelä-Pohjanmaan jaosto

Merenkurkun yli ulkomaille Jaostot toimivat

Matka Vaasasta Uumajaan taittuu muutamassa tunnissa M/S Wasa Expressillä on kaikki palvelut, myös kahvilaravintola, buffet ja viehättävä a la carte. Menomatkalla nautimme ylenpalttisen kapteenin aamiaisen kuohujuomineen. Paluumatkan buffetissa oli tarjolla Wasalinen merkkituote, saaristolaispöytä.

telä-Pohjanmaan jaosto tutustui helmikuussa Vaasa-Uumajan -väylää liikennöivän Wasalinen M/S Wasa Expressin laivaan. Jo sataman parkkipaikkojen runsaus ilahdutti. Remontoitu terminaali kirvoitti myönteistä hyrinää valoisan avaruutensa takia. Tästä reipastuneina päätimme unohtaa kaikki jutut merisairauksista ja nauttia jäänmurtajan avaamasta vesireitistä. Paljon on muuttunut takavuosista. Aikanaan Vaasan ja Uumajan väliä hallitsi valtaisa ”rasvaralli”, kun koko Vaasan ympäristö haki Ruotsista halpaa voita ja Bregottia. Uumajan satamassa oli varta vasten rakennettu kioski rasvaturismia varten, eikä tarvinnut ajaa pariakymmentä kilometriä kaupunkiin asti. Kun voin hinnat tasaantuivat, lähdettiin laivalle 10 markan lipulla ihan vain syömään ja seurustelemaan. Myöhemmin tax-freen loppuminen oli lähes kuolinisku matkustajaliikenteelle. Mutta nyt on jo suunnitelmissa tilata uuden teknologian laiva tälle reitille, joka yhdistää Norjan satamat Venä-

jän kautta Kiinan uuteen silkkitiehen. M/S Wasa Expressin kokoustilat saavat meiltä kiitosta, samoin kokousemäntä. Konferenssipuoli onkin viime vuonna uusittu, tilat ovat valoisia ja niitä voidaan yhdistää ja jakaa tarpeen mukaan. Business-loungesta saa pikkurahalla rauhaisan työskentelypaikan. Aluksen musiikkibaarissa on viikonloppuisin live-esiintyjiä. Ja mikä parasta, täällä osataan yhä tehdä cocktail ´lumikenttien kutsu´, jota ei etelän suurilla laivoilla enää saa.

Näkymä komentosillalta. Väylää liikennöivän Wasalinen omistavat Vaasan ja Uumajan kaupungit. M/S Wasa Express häviää kooltaan Helsinki-Tukholman välin järkäleille, mutta tunnelmaa löytyy täältäkin.

Tietysti työnsimme nokkamme myös konehuoneeseen, jossa kalkatti hirveä meteli. Tarkkaamon seinällä keikisteli tyttökalenteri. Sellaisesta kiirehti mieluusti ylös komentosillalle. Tiesitkö, että perämies ajaa väylällä ja kapteeni on ruorissa vain satamaan tulot ja satamasta lähdöt? Uumajassa on Ikea, kaunis jokiranta kävelyreitteineen, shoppailu-kävelykeskusta ja muutama ihana konditoria. Kannattaa kokeilla edullisia Päivä Uumajassa tai Auto plus kaikki -risteilyjä. Sekä laiva että Uumaja olivat meille myönteinen kokemus.

Secrets`..

kuva Sophia Magneron

Mirja i on Helsinkiin kotiutunut kirjoittaja, joka mieluummin nauraa kuin niiaa.

Secrets’..

ulen kirjoittamaan Secrets’ kolumneissani asiakaspalvelusta, oppimisesta, käytöstavoista, asenteista, urheilusta, hymy-hali- ja väriterapiasta, kahvista, luonnosta sekä sihteerien salaisuuksista. Älkää huolestuko rakkaat sihteerit, assistentit! En aio paljastaa kaikkia kikkojamme ja kuten tiedätte, työskentelettepä suuren korporaation Executive Assistentteina tai pienen yrityksen Office Managereina, jotakin meillä on yhteistä: omat ässämme hihassa. Tällä hetkellä on ollut niin paljon keskustelua #MeToo-kampanjasta, ja tietenkin on hyvä, että puhumme asioista, ehkä näin voimme vaikuttaa seksuaalisen häirinnän vähenemiseen. Toisaalta kysynkin, olisiko siinä mitään negatiivista että puhumme asiasta niin paljon, ja tuleeko meistä jopa liiankin varovaisia? Olisiko joissakin tapauksissa syytä katsoa omaa asennetta tai käyttäytymistä? Ja vaikka puhumme paljon, puhummeko rakentavasti?

Työelämässäkin kannattaisi enemmän viljellä suoraa puhetta ja mielipiteiden rehellistä ilmaisua. Asiallisesti, ei närkästyneesti tai loukkaavasti. Mediassa lukuisat henkilöt ovat vasta vuosien jälkeen tuoneet julki olleensa seksuaalisen häirinnän kohteina. Miksi vasta nyt? Miksei tunteita ilmaista silloin kun niitä on? Heti kun joku on loukannut pahasti tai käyttäytynyt sopimattomasti? Asioihin tulisi puuttua sillä hetkellä kun se on ajankohtaista, tai unohtaa koko juttu. Itse olen aina saanut enemmän kunnioitusta olemalla rehellinen kuin liian varovainen. Toki varovainen tilanteen mukaan. Mutta miettikääpä, millaiseen ihmiseen luotatte enemmän? Suorapuheiseen, jolta saatte joskus ikävääkin kuultavaa, vai siihen yes-ihmiseen, joka mielistelee, salailee ja välttelee?

mirjai.helsinki@gmail.com

Tampereella rennon olon ilta

oliday Club Tampereen Kylpylän Resort Manager Petri Alanko ja myyntipäällikkö Marjut Rothovius ottivat lämpimästi vastaan parikymmentä jaoston jäsentä Tampereen Kylpylähotellissa Lapinniemessä. Työpäivän jälkeen herkullinen tarjoilu ihastutti. Kokoustiloihin tutustuttuamme kohotimme kuohuvat Harmony Span hoito-osaston päällikkö Sanna Lehtimäen johdolla kylpylän lepohuoneessa. Sanna kertoi osaston palveluista ja asiakkaiden toiveiden mukaan räätälöitävistä tilaisuuksista.

Joogaohjaajana olin lupautunut vetämään illan rentoutumishetken. Mielihyvin totesin, miten vaalea ja avara tila oli valmistettu meitä varten. Lepotuoleilla tyynyt ja peitteet valmiina, valaistus himmennetty ja taustalla soi hiljainen miellyttävä musiikki. Rentoutumishetken jälkeen saattoi vielä jäädä jatkamaan hyvän olon iltaa kylpyläosastolla veden rauhoittavasta voimasta nauttien. Sielua hoitaa, kun edes joskus pääsee irrottautumaan kiireestä, hetkeksi kohoamaan arjen yläpuolelle. Omaan hyvinvointiin panostamalla jaksaa paremmin ja pystyy huolehtimaan ympärilläänkin olevien hyvästä olosta. ”Rakastu arkeen – nauti hetkestä!”

Jaostot toimivat

teksti ja kuva Minna Kronberg, Tampereen jaosto

Sielunmaisemani

teksti ja kuvat Pia Saikkonen, Jyväskylän jaosto

Balkanin tunnelmissa

Kroatia – Bosnia ja Hertzegovina –

ussimatka vuoristoteitä Kroatian Dubrovnikista Sarajevoon, Bosnia-Hertzegovinan pääkaupunkiin, kesti lopulta kymmenen tuntia. Onneksi ilmastoidut bussit olivat kaikilla reiteillä hyväkuntoisia ja siistejä. Saavuimme Sarajevoon lämpimänä iltana, juuri ennen pimeää. Majoituimme ihastuttavaan pieneen hotelliin vanhan kaupungin kupeessa. Käytössämme oli hotellin ullakkohuoneisto, joka kruunasi positiivisen hotellikokemuksemme. Nukahdimme kaupungin minareeteista maagisesti kaikuvien rukousten ääniin. Olimme varanneet Sarajevoon tutustumiseen vain yhden päivän. Saimme hotellista vinkin hyvästä kaupunkioppaasta, ja Enis olikin verrattomin opas mitä kohdalleni on koskaan osunut. Kävimme kierroksellamme Olympiakukkulalla, juutalaisella hautausmaalla ja Tunnelimuseossa. Tunnelimuseo on autenttinen alue sodan ajalta, jolloin tunnelia pitkin kuljetettiin ruoka ja tavarat piiritettyyn Sarajevoon. Kuulimme lukuisia tarinoita kaupunkilaisten elämästä sodan aikana ja tänä päivänä. Sarajevon tunnelma on aivan poikkeuksellinen sekoitus itää, länttä ja Jugoslavian aikaa. Islamin läsnäolo näkyy, kuuluu ja tuntuu. Myöskään sotaa ei ole unohdettu. Yellow Fortress -kukkulalla oli levollista istua leppeässä kesätuulessa ja katsella maisemia. Kukkulan kahvilassa viihtyivät kristityt, muslimit, turistit ja muut hiljaisesti keskustellen.

Sodasta muistuttavat valkoiset ristit ovat vaikuttava näky Sarajevon kaupungin rinteillä.

Sarajevon hintataso on vielä tänäkin päivänä hyvin edullinen. Kahden hengen illallisen sai 15–20 euron hintaan juomineen. Sarajevosta palasimme Dubrovnikiin, josta jatkoimme Montenegron Budvaan. Matkaan meni jälleen kokonainen päivä, mutta vuoristomaisemia ja ohikiitäviä kyliä katsellen aika kului yllättävän nopeasti. Budvassa majoituimme all inclusive -hotellissa. Monen rakennuksen hotellialue muistutti roomalaista kaupunkia marmorikujineen.

Sielunmaisemani

Kotorin kylän kissoja.

Olin luvannut vanhemmalle pojalleni vuosia sitten, että lähdemme hänen rippikesänään yhteiselle matkalle. Viime kesänä tuo kesä vihdoin koitti. Pallottelimme eri matkakohteita ja matkustustapoja koko edellisen talven, kunnes päätimme lähteä ”rengasmatkalle” Balkanille. Varasimme edestakaiset lennot Dubrovnikiin ja välimatkat Kroatian, Bosnia-Hertzegovinan ja Montenegron välillä sukkuloisimme busseilla. Tiesimme odottaa paljon omaperäistä tunnelmaa, synkkää sotahistoriaa ja värikästä kulttuuria.

Sveti Stefanin saarelle pääsivät vain siellä majoittuvat, ja jos halusi kävelykierrokselle, joutui maksamaan 100 euroa.

Montenegrosta palasimme jälleen Dubrovnikiin loppumatkamme ajaksi. Olimme Dubrovnikissa neljä yötä. Majapaikkamme oli pieni perhehotelli vanhankaupungin muurin vieressä. Jälleen kerran onnistunut valinta.

– Montenegro Dubrovnikissa hotellistamme oli vanhaankaupunkiin vain viiden minuutin kävelymatka.

Dubrovnikin hintataso oli Sarajevoon ja Budvaan verrattuna vähintäänkin kaksinkertainen. Vanhankaupungin kujat olivat täynnään turisteja, mutta kaikkialla oli siistiä ja tunnelma leppoisa. Löysimme aivan ihania vanhan kaupungin kiviseinämään kyhättyjä ulkoilmakuppiloita ja näköalabaareja, joissa saimme nauttia lempeästä kesäillasta auringonlaskua katsellen. Kävimme kabiinilla vuorella, teimme veneretken ja tutustuimme vanhankaupungin linnoitukseen ja historiaan. Matka ylitti odotukset

Yellow Fortress -kukkulalta on näkymä yli kaupungin.

Budvan satama-alue ja vanhakaupunki olivat varsinkin iltaisin hyvin tunnelmallisia paikkoja, joissa ravintolat olivat kohtuuhintaisia. Rantabulevardin ”karnevaaliosassa” raikui ulkoilmabaarien teknomusiikki särkien ohikulkijoiden tärykalvoja. Kiersimme nuo paikat kaukaa rantaviivaa pitkin. Hotellin suuruudesta ja varsin meluisasta ympäristöstä johtuen teimme Budvasta bussilla päiväretket lähimpiin kyliin, Kotorin kissakylään ja matkailulehdissäkin usein mainittuun Sveti Stefaniin.

Matkakohteitamme yhdistivät historia, vanhat kaupungit, jylhät vuoret ja huikeat maisemat. Kaikkiaan matkamme kesti kymmenen päivää. Matka onnistui yli odotusten eikä sen varrelle sattunut pahoja kommelluksia. Vain kerran olimme myöhästyä bussista, mutta silloinkin lopulta ehdimme. Jos on valmis välillä hieman epämukavaan ja hikiseen reppureissuun ja osaa pakata mukaan mahdollisimman vähän tavaraa, on tämä Balkanin rengasmatka hyvä valinta. Eniten olen kiitollinen siitä, että saimme tehdä reissun yhdessä. Muistelemme matkaamme usein, ja poikani olisi valmis lähtemään kanssani milloin vain uudelle matkalle. Annan meille tästä hyvästä kymmenen pistettä. 27

Ilmoitus

työryhmä Sari Ollikainen, Saara Mård, Taina Torvinen, Harriet Jehkonen

S2018 LUENNOITSIJAESITTELY

Juontaja Tytti Sokura

Tytti oli Turun yliopistossa melkein koko työuransa, ensin viiden rehtorin ja sitten kahden kanslerin sihteerinä. Hän on hoitanut koko työuransa yliopiston juhlia ja promootioita ja viimeiset vuodet hän toimikin viestinnässä tapahtumakoordinaattorina. Siinä sivussa hän on toiminut yli kymmenen vuotta Varsinais-Suomen Kulttuurirahaston sihteerinä, jota hän jatkaa edelleen. Lisäksi hänellä on tapakoulutusfirma ja lukuisia luottamustoimia, jotka täyttävät kalenterin tehokkaasti. Jos vapaa-aikaa jää, hän lukee ja matkustaa mielellään.

Kari Kasanen, yrittäjä, hallitusammattilainen TUNNEÄLY, OSAAMINEN JA AIKAANSAAMINEN MUUTTUVASSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Kari on ammattivalmentaja, johdon konsultti sekä Calliola kokous- ja tapahtumahotellin perheyrittäjä. Hän on ollut mukana yli 250 organisaation muutosprojekteissa sekä hänen valmennusyhtiöiden koulutuksiin on osallistunut 1.2 miljoonaa suomalaista. Organisaatioiden rakenteet, kulttuuri ja tapa toimia muuttuvat nopeasti. Työ muuttuu verkostomaiseksi, digitaaliseksi ja globaaliksi. Mikä tässä muutoksessa on tärkeintä oman osaamisen ja ammattitaidon ylläpitämisessä? Mitä jokaisen meistä tulee oivaltaa jatkuvien muutosten ja uudistamishankkeiden viidakossa?

– pääomaa tulevaisuuteen Hanna Luukko, SEES kouluttaja SEES. OLE SELKEÄ JA RAUHALLINEN – YMPÄRISTÖN HÄLYSTÄ HUOLIMATTA Hannalla on lähes 30 vuoden kokemus yrittäjyydestä, suunnittelijana rakennusalalla ja viimeiset n. 5 vuotta SEES Akatemian mielenhallinnan kouluttajana. Uusperheeseen kuuluu viisi lasta, mies ja tusina lampaita. Pitkän yrittäjyyden myötä Hanna oppi, että voidakseen hyvin, mieltä tulee jumpata ja huoltaa – aivan kuten fyysistä kehoa. Rakennussuunnittelun ohella Hanna opiskeli mielenhallintaa, alitajunnan toimintaa ja rentoutumista. Oman yrityksen, SEES Akatemian, SEES-filosofia auttaa luentojen ja kurssien avulla ihmisiä tiedostamaan itsensä ja olemaan selkeä ja rauhallinen – ympäristön hälystä huolimatta. OMA SEES-tila auttaa jaksamaan ja luovimaan nykypäivän muutoksissa ja alati muovautuvassa työelämässä. SEES on mielen ja kehon tasapainottamista ja tätä kautta oman energiatason optimointia. SEES on kestävää hyvinvointia.

Sanna RantasaloKeinonen, yrittäjä KOHTAAMISISTA MESTARITEOKSIA PALVELUMUOTOILUA HYÖDYNTÄMÄLLÄ Sanna on myynnin, asiakaskokemuksen tutkimuksen sekä muotoilun ja konkreettisen tekemisen osaaja Sitomolla. Hänen vahvuutenaan on asiakaskokemuksen siirtäminen strategiselta tasolta aidoksi tekemiseksi. Hänen kokemuksensa tulee sekä vähittäiskaupasta, tuote- ja ratkaisumyynnistä btob ja btoc sekä palvelujen myynnistä yrityksille. Hänen merkittävimmät kasvunpaikat ovat olleet: Suomen Telecenter Oy:n kannattava kasvu nollasta 8 miljoonaan euroon yhdessä muun johtoryhmän kanssa, Liuttu Logistiikka Oy:n Henkilöliikenteen palveluyksikön johtaminen sis. 24/7 asiakaspalvelukeskus, kuljettajat, kalusto sekä myynnin johtaminen, Haltu Oy:n (Inhouse, part-time) Asiakaskokemuksen kehittäminen. Lisäksi omien asiakkuuksien kasvattaminen sekä erilaiset asiakasyhteistyöt Valmennustoimisto Sitomolla.

Maaria Nikunen, laillistettu ravitsemusterapeutti VIRKEYTTÄ TYÖHÖN – TIETOISTA SYÖMISTÄ JA MIELEN TEKOJA Maaria työskentelee ravitsemusterapeuttina Tampereen yliopistollisessa sairaalassa pääasiassa lihavuusleikkauspotilaiden ja syömishäiriöitä sairastavien kanssa. Hänellä on laaja kokemus syömisen pulmista, ja hän on perehtynyt erilaisiin käytännön harjoituksiin syömisen ongelmien helpottamiseksi. Perustyönsä ohella Maaria valmistelee väitöskirjaa siitä, kuinka uutta psykologista interventiota voidaan hyödyntää lihavuuden hoidossa.

Juha Laurila, Bisnestaikuri BISNESTAIKUUDELLA TULOKSIIN Juhan ura taikurina on alkanut vuonna 1996, jatkuen ammattilaisena vuodesta 2006. Erityyppisten esitysten lisäksi hän on ollut tukemassa organisaatioiden markkinointia erilaisissa messu- ja promootiotapahtumissa sekä luennoilla. Lisäksi Juha on toiminut myös alan opettajana useassa oppilaitoksessa. Hän tuo osaamisensa osaksi myynnin kehittämistä, luoden taikuudella asiakkaiden keskuudessa kiinnostuksen yritykseen, ja ohjaamalla potentiaaliset asiakkaat myyjien osaaviin käsiin. Maaginen vuorovaikutus asiakkaiden kanssa liitettynä yritysten myynnillisten tavoitteiden saavuttamiseen tekee hänestä erityislaatuisen osaajan businestaikuuden ja myynnin alueella.

Ilmoitus

– pääomaa tulevaisuuteen Sihteeriseminaari perjantaina 28.9.2018 Tapahtumatalo Bank, Helsinki Ohjelma 09:00 Aamukahvi 09:30 Seminaaripäivän aloitus

Tytti Sokura

09:45 Tunneäly, osaaminen ja

aikaansaaminen muuttuvassa työympäristössä. Kari Kasanen Organisaatioiden rakenteet, kulttuuri ja tapa toimia muuttuvat nopeasti. Työ muuttuu verkostomaiseksi, digitaaliseksi ja globaaliksi. Mikä tässä muutoksessa on tärkeintä oman osaamisen ja ammattitaidon ylläpitämisessä? Mitä jokaisen meistä tulee oivaltaa jatkuvien muutosten ja uudistamishankkeiden viidakossa?

10:45 SEES. Ole selkeä ja rauhallinen – ympäristön hälystä huolimatta. Hanna Luukko Työelämän ja -ympäristön muutostahti kiihtyy jatkuvasti. Tämä vaatii hyvää muutoksenhallinta- ja -keskittymiskykyä. SEES akatemian ”pääomaa” heille, jotka haluavat päivittäisen selviytymisen sijaan jaksaa, toimia kestävän tehokkaasti ja voida hyvin. 11:45 Royal Ravintolat

– tapahtumajärjestäjän paras kaveri. Mika Liinamo, avainasiakaspäällikkö

12:00 Lounas 13:00 Niin gimis on Stadi

Stadin Slangi

13:15 Kohtaamisista mestariteoksia palvelumuotoilua hyödyntämällä. Sanna Rantasalo-Keinonen Palvelumuotoilua ja muotoiluajattelua hyödyntämällä otat asiakkaat aidosti mukaan yrityksesi kehittämiseen ja varmistat olevasi askeleen edellä. Asiakaskokemuksen tuottaminen on yritysten tärkein tulevaisuuden (ja nykyhetken) kilpailutekijä. Ottamalla asiakas aidosti mukaan, voidaan tunnistaa asiakkaalle tärkeimmät kohtaamispaikat. Sitomo tekee yrityskulttuurin muotoilua yhdistäen ihmiset ja liiketoiminnan. 14:15 Iltapäiväkahvi 14:45 Virkeyttä työhön – tietoista syömistä ja mielen tekoja. Maaria Nikunen Toimistotyöntekijän jaksamista koetellaan monin tavoin. Hyvin syöminen on helppo tapa parantaa omaa vireystilaa, työtehoa ja terveyttä. Tietoisessa syömisessä tietoisuustaitoja sovelletaan ruokahetkiin.

15:45 Bisnestaikuudella tuloksiin! Juha Laurila 16:05 Yhteenveto päivästä 16:15 Seminaaripäivä päättyy Paikka Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20, 00130 HELSINKI Hinta 160 euroa jäsenille, 210 euroa ei-jäsenille sisältäen luennot ja ohjelmaan merkityt tarjoilut. Luentomateriaalit toimitetaan jälkikäteen sähköisesti. Ilmoittautuminen Ilmoittaudu seminaariin Sihteeriyhdistyksen nettisivuilla kohdassa Tapahtumat / Sihteeriyhdistys viimeistään perjantaina 7.9.2018. Saat vahvistuksen sähköpostiisi. Vahvistuksesta löydät linkit, joista voit päivittää tietojasi. Oheisohjelma Torstaina 27.9.2018 on mahdollisuus osallistua omakustanteisesti Get together -illalliselle klo 19 Ravintola Salutorgetissa, Pohjoisesplanadi 15.

Laskutus Ilmoittautuneille lähetetään lasku ennen seminaaria ilmoittautumisen yhteydessä annettuun sähköpostiosoitteeseen. Yhdistys ei verkkolaskuta. Osallistumismaksu tulee maksaa eräpäivään mennessä. Peruutus Ilmoittautumisen voi perua kuluitta perjantaihin 7.9.2018 mennessä vahvistusviestissä olevan linkin kautta. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme tapahtuman osallistumismaksun. Esteen sattuessa maksetun paikan voi käyttää toinen henkilö (huomioikaa eri hinta jäsenille ja ei-jäsenille). Lisätiedot Sari Ollikainen, sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi 040 094 9878 Yhteistyössä Royal Ravintolat

Jäsenesittely Kolumni

teksti Eva-Lisa Nurminen kuva Susan Heikkinen

Assistentin osaamista on olla muuntuja.

Lehden kolumnistina aloittaa

Mirja Ijeh

Hieman jännittyneenä lähdin tekemään haastattelua Secretariuksen uudesta kirjoittajasta. Tiesinhän kohtaavani ammattitekijän. Jännitys ja epävarmuus katosivat saman tien, kun kohtasin Mirjan, aivan ihanan, sydämellisen ihmisen. Ihmisen isolla ”iillä”. Mirjan ajatuksia ja pohdintoja saamme jatkossa lukea Mirjan kolumnista lehdessä otsikolla Secrets’.. . Kuultuaan, että Secretarius-lehteen on mahdollista kirjoittaa, hän ei empinyt hetkeäkään. Mirja on aina kirjoittanut ja aikoo vapaasti heittää tuntemuksiaan kolumnissaan. Hän tulee kirjoittamaan aiheesta kuin aiheesta sivuten samalla, miten hänen ajatuksensa yhdistyvät työn ja elämänkokemuksen kanssa. – Kaikki ajatukset ovat vapaasti kommentoitavissa ja olisikin mukavaa, jos kolumnit herättäisivät ajatuksia ja keskustelua, sanoo Mirja. Mirja on kirjoittanut aktiivisesti jo 20-vuotiaasta. Mielenkiinnolla odotan Mirjan kolumneja. Enempää hän ei asiasta paljastanut. Vaikka koitin udella. Kuka olet ja mistä Mirja on syntyjään Maarianhaminasta – kertomansa mukaan ainoa ahvenanmaalainen, joka ei puhu ruotsia päivittäin. Englantia sitäkin enemmän. Ensimmäisen englanninkielellä julkaistun kirjan Mirja luki 16-vuotiaana. Kaikkia sanoja hän ei ymmärtänyt, mutta saadakseen juonesta kiinni, otti sanoista selvää. Kirja oli eteläafrikkalaisen laulajan elämänkerta ’My story – Miriam Makeba’. Mirja valmistui ylioppilasmerkonomiksi Kouvolan Liiketalousinstituutista vuonna 1995. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli UPM-Kymmenellä vuoteen 1999, kunnes muutti Englantiin. Lähtöön oli yksi syy; halu päästä töihin Lontooseen. Siellä hän työskenteli assistenttina erilaisissa sekä corporateettä SME-tason yrityksissä.

Työkokemus ja opinnot ovat antaneet Mirjalle kaksi ammattisuuntaa: johdon assistentin sekä kääntäjän ja tulkin ammatit. Mirja on toiminut myös näyttelijänä ja laulajana aina, kun vain on ollut mahdollista ja aikataulu antanut myöten. Mirja sanookin olevansa eräänlainen kameleontti, muuntuja. Englannissa Mirjan vapaa-aika kului tanssin parissa jopa kuutena päivänä viikossa. Missä olet nyt Mirja palasi Suomeen vuonna 2013 henkilökohtaisista syistä. Suomessa hän on toiminut suurlähetystön sihteerinä sekä tehnyt omalla toiminimellä myynnin ja markkinoinnin töitä. Tällä hetkellä Mirja on osa-aikaisena myyntisihteerinä päivittäistavaroiden tuontiyhtiössä. Sihteeriyhdistyksen jäseneksi Mirja liittyi kesällä 2017 erään jäsenemme suosituksesta (hyvä!). Tapahtumat ja tapaamiset kiinnostavat. Mirja asuu Marjaniemessä. Luonto on hänelle äärimmäisen tärkeä, ennen kaikkea meri. Lähes jokaisen päivän ohjelmaan kuuluu pitkä kävelylenkki meren äärellä. Toinen rakkaus on kirjoittaminen. Muita harrastuksia ovat musiikki ja laulaminen sekä elokuvat. Missä olet tulevaisuudessa Elämä on arvoituksellinen. Mirja viihtyy Suomessa, mutta Lontoossa on suuri osa hänen elämästään ja ystävistään. Tulevaisuus jää nähtäväksi – ja kameleontti voi vaihtaa väriä.

MEDIATIEDOT 2018 Secretarius on ainutlaatuinen toimistotyön tekijöitten ammattilehti, jolla tavoitat eri toimialojen sihteerit ja assistentit valtakunnallisesti.

- Sihteeriyhdistyksen jäsenlehti Sihteerit ja assistentit ovat kiinnostuneita työnsä, työpaikkansa ja itsensä jatkuvasta kehittämisestä. Heillä on intoa tutustua tapahtuma-, catering- ja majoituspalvelujen tuottajiin sekä toimiston työvälineiden ja yrityslahjojen toimittajiin. He vastaavat usein myös matkahankinnoista sekä taloushallinnon, viestinnän ja markkinoinnin osa-alueista. Sihteerit ja assistentit laajentavat aktiivisesti yhteistyöverkostoaan ja suosittelevat mielellään palvelujen tuottajia yhdistyksensä jäsenistölle.

ILMOITUSKOOT

1/1

1/2 vaaka

1/2 pysty

1/3 vaaka

1/3 pysty

185 x 260

185 x 125

90,5 x 258

185 x 80

58 x 258

210 x 297

210 x 140

100 x 297

210 x 95

68 x 297

1/4 90,5 x 125

1/8 90,5 x 60

1/16 90,5 x 30

*) painopinta-ala marginaaleineen, lisätään 3 mm leikkuuvarat

ILMOITUSHINNAT, euroa

ILMOITUSVARAUKSET JA TRAFIIKKI

Sivu 1/1 1/2 1/3 1/4 1/8 1/16

4-väri 1 140 760 680 600 390 150

Ilmoitusmyynti, tilavaraukset: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi, 040 094 9878

1 320 1 320 1 350 800

ILMESTYMISAIKATAULU

mv 980 630 540 460 360 150

Etusisäkansi Takasisäkansi Takakansi Liitteet (koko < A4)

Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa. Ilmoitusten tilavaraukset viimeistään viikko ennen aineistopäivää. Painos Painosmäärä 1 400 kpl Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

TEKNISET TIEDOT Lehden koko A4, 28-32 sivua Painomenetelmä Offset Rasteritiheys 240–300 dpi Paperi MultiArt Silk 130 g

Valmis ilmoitusaineisto toimitetaan painopdf-tiedostona: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi

Nro 3/2018 4/2018 1/2019 2/2019

Aineisto 21.8. 22.10. 21.1. 22.4.

Ilmestyy 1.10. 3.12. 4.3 3.6

TOIMITUS Julkaisija Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki 0400 949 878

Päätoimittaja Heljä Majamaa paatoimittaja.secretarius@gmail.com 040 176 6338

Paino Hämeen Kirjapaino, Tampere

Secretarius ISSN 0356-7486

www.sihteeriyhdistys.fi

MagnumLive - Suomen monipuolisin OHJELMA-, TAPAHTUMA- JA TOTEUTUSTOIMISTO

MESSUOSASTOT

TAPAHTUMATUOTANTO

TEKNINEN TOTEUTUS

ESIINTYJÄT JA OHJELMAT

MagnumLive on ainutlaatuinen toteutustoimisto, joka tarjoaa yhden luukun periaatteella kaiken, mitä tarvitset onnistuneeseen tapahtumaan. Toteutamme mielellämme myös erikoisia ja villejä ideoita - kaikki on mahdollista. Tutustu palveluihimme nettisivuillamme ja ota yhteyttä myyntiimme! KIINN OSTUI TKO? OTA YHTEY TTÄ!

MagnumLive: Mestaritie 11, 01730 Vantaa | yhteys@magnumlive.fi 010 3965 000 I MagnumLive Oy | www.magnumlive.fi