Secretarius 4 2016 by taitto.secretarius

Sihteerien ja assistenttien ammattilehti

4/2016

Uusi jäsen Tarja Kuula:

Sihteeriyhdistyksestä on hyötyä työssä ja sen ulkopuolella

Monitilatoimiston riemuja ja rasitteita

Tarvitsetko tilausbussin? Kilpailuta bussiyhtiöt helposti ja ilmaiseksi vaikkapa matkapuhelimella.

www.buspay.fi ja täytä tietosi. Saat bussiyhtiöiltä laadukkaat tarjoukset selkeästi koostettuna ja valitset niistä sopivimman. Säästetyllä ajalla teet sitten mitä itse haluat ja missä haluat.

 Kirjaudu

foxytravel Siri Majala

Kansi: Tarja Kuula Kannen kuva: studio Harri Hinkka

Kustantaja Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry sähköposti: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki

Mene osoitteeseen

Buspay

25 min

Buspay  Kirjaudu

Päätoimittaja Leena Koistinen 044 369 7810 paatoimittaja.secretarius@gmail.com Toimitussihteeri Sari Ollikainen 040 094 9878 Toimittajat Pirjo Koponen 040 571 4391 Päivi Kuokkanen 040 844 0890 Riitta Soinola 050 521 7017 Veera Honka-Nissi 045 204 6990 Ulkoasu ja taitto Anne Stolt anne.stolt@kolumbus.fi www.annestolt.net Secretarius-yhdyshenkilöt jaostoittain Etelä-Pohjanmaa: Irmeli Vuorenmaa Helsingin -seutu: Kaisa Latva-Rasku Jyväskylä: Anne Juvonen Keski-Pohjanmaa: Maria Nyblom Kuopio: Anne Räisänen Kymenlaakso: Katja Waldén Pohjois-Suomi: Minna Juntunen Pori: Anna Ääri Tampere: Minna Kronberg Turku: Päivi Anttila info@sihteeriyhdistys.fi Ilmoitusmyynti Satu Salmivalli 040 527 8809 satu.salmivalli@yahoo.com Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sari Ollikainen 040 094 9878 sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486

KILPAILUTA

TILAUSBUSSI www.buspay.fi Buspay BusPay Oy Polttimonkatu 4 33210 Tampere

foxytravel bussikilpailutus menossa #etätyöpäivä #rankkaaduunia

foxytravel Siri Majala

Pääkirjoitus

53.VUOSIKERTA

4/2016 5.12.2016

Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: G-print, 115 g Ilmoitushinnat ja mediakortti 2016: www.sihteeriyhdistys.fi Seuraava lehti ilmestyy 6.3.2017

Tunteita, tuoksuja ja jäähyväiset

osmetologi levittää topakan hellästi hyvälle tuoksuvaa voidetta kasvoilleni, oloni rentoutuu. Hiljainen musiikki soi taustalla. Yritän keskittää ajatukseni rauhalliseen oloon ja olla täysin läsnä tässä hetkessä. Jostakin tuppaavat arjen huolet ja kiireet kuitenkin pintaan. Pyrin taas toprakoitumaan ja nauttimaan tästä hetkestä, nyt kosmetologin kädet sivelevät silmieni ulkonurkkia, poskipäitä, leuan kaarta. Mitäs sitä pitikään kaupasta ostaa, huomaan taas pohtivani. Hetkessä elämisen taitoa voi onneksi opetella ja siinä voi kehittyä. Vinkkejä tähän löydät lehtemme sivulta 12. Toimittaja Anna Perho kehottaa pohtimaan vastausta kysymykseen: miksi heräsit tänään? Toimitko arjessa arvojesi mukaisesti vai ajelehditko virran mukana. Hän jakaa To do -listan neljään kategoriaan: tulipaloihin, timantteihin, sähläämiseen ja roskaan. Kurkkaapas jutustamme löytyisikö sinulle näistä apua ajan ja kiireen hallintaan. Itse saan muokata To do -listani uuteen uskoon ensi vuoden alusta, kun jätän Secretariuksen päätoimittajuuden. Olen ollut tekemässä Secretariusta vuodesta 2008 alkaen. Aloitin yhdyshenkilönä ja siitä siirryin toimittajaksi. Kolme viimeistä vuotta on vierähtänyt päätoimittajana. Valtava kiitos teille kaikille lehden tekoon ja kehittämiseen osallistuneille, on ollut ilo ja kunnia työskennellä kanssanne. Lämmin kiitos myös lukuisista lukijapalautteistanne. Toivottavasti olette nauttineet ainutlaatuisesta ammattilehdestämme ja saaneet siitä potkua ja lisätietoa työhönne ja vapaa-aikaanne. Secretariuksen uutena päätoimittajana aloittaa Heljä Majamaa. Hänen käsiinsä on hyvä jättää tämän lehden vetovastuu. Toivotan Heljälle intoa ja menestystä tähän antoisaan pestiin. Moikataan kun tavataan Leena Koistinen päätoimittaja

4041 0209 Painotuote

Asiakaspalvelu info@buspay.fi

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Kotimaailman kalustettuja asuntoja yrityksille jo 14. paikkakunnalla!

sisältö 4/2016

Aistien voimaa

Myös työmatkalla voi asua viihtyisästi, tilavasti ja kodinomaisesti – ja vieläpä edullisesti. Kotimaailman kalustetut asunnot sijaitsevat aina keskeisellä paikalla palveluiden läheisyydessä. Työt sujuvat, kun aina voi saapua kotiin – tien päälläkin. Kalustetut asunnot sopivat erinomaisesti myös tilapäismajoitukseen esimerkiksi vesivahingon aiheuttaman remontin tai putkiremontin ajaksi. Kalustetut asunnot ovat niin ikään loistava vaihtoehto perinteiselle hotellille. Majoitusaika voi vaihdella parista päivästä moniin kuukausiin, juuri asiakkaan tarpeen mukaan. Kotimaailman kalustetut asunnot ovat aina täysin kalustettuja ja varusteltuja, sekä sijaitsevat aina kävelyetäisyyden päässä kaikista palveluista. Kalustetut asunnot sopivat niin työmatkailijalle, remontin ajaksi majoitusta tarvitsevalle, tai muuten vain reissaavalle asiakkaalle.

Lue lisää www.kotimaailma.com Varaukset ja tiedustelut: yritysmyynti@kotimaailma.com tai p.050 377 6705

Aistit ovat sielumme ikkunoita

6 Eritysherkän haasteet toimistotyössä

22 Arjen keskellä ilon pisaroita: jaostojen kuulumisia

8 Miksi heräsit tänään?

24 Kiva kokouspaikka: Himoksella on menoa ja meininkiä ympäri vuoden

10 Monitilatoimiston riemuja ja rasitteita 12 Ole läsnä, älä vain tyydy ilmestymään paikalle 14 Balmuir – luksusta arkeen

Fazer Valtatie 30:stä löydät modernit ja viihtyisät tilat niin muutaman hengen kokouksiin kuin suuriin,

27 Lukijapalautteet 28 Sielunmaisemani: Assistentti oliivipuussa

16 Vuosikymmenten takaa 17 Zen-henkinen ajatus

Valtatie 30 täyttää kokoustoiveesi!

26 Kulttuurikulma: Sihteeriköt

30 S2016 – Haasta itsesi huipulle -seminaarin satoa 31 Tervetuloa yhdistykseen: Tarja Kuula

18 Aistit ovat sielumme ikkunoita 21 Jaoston hallitustyöskentely antaa enemmän kuin ottaa

jopa satojen henkilöiden tilaisuuksiin. Käytössä on 20 erikokoista neuvottelutilaa, saunatilat sekä yli 200 henkilön auditorio. Laadukkaat ja monipuoliset kokoustarjoilut saat ravintolastamme. Valtatie 30 sijaitsee Tampereen keskustan läheisyydessä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Tervetuloa!

Fazer Valtatie 30 Hatanpään valtatie 30, 33100 Tampere puh. 044 710 9464, valtatie30@fazer.fi

Teksti: Anne Juvonen Kuvat: Pixabay.com, Visualhunt.com

Eritysherkän haasteet toimistotyössä Avokonttorissa työskentelyssä on hyvät ja huonot puolensa. Hyvä asia on, että työtä ei tarvitse tehdä yksikseen ja apua saa työkavereilta lähes saman tien, jos on tarvetta. Viihtyvyyteen vaikuttavat monet asiat kuten tilan värimaailma, ympäristön siisteys ja melutaso.

yötilat tulisi olla suunniteltu niin, että erilaiset ihmiset voivat tehdä työtään oman tyylinsä ja tapojensa mukaan ja työn tekeminen ei kärsi jatkuvasti siitä, mitä muut ympärillä tekevät - olipa se sitten yleistä pulinaa, työpaikalla vierailulla olevia vieraita aulassa tai vaikka työkaverin puhelimeen puhuminen. Avokonttorissakin tulisi olla riittävä äänieristys.

Suositeltavaa olisi tehdä yhteiset pelisäännöt siitä, millaista käyttäytymistä avotilatoimistossa sallitaan. Mitä erityisherkkyys on?

Käsitteellä erityisherkkä (Highly Sensitive Person, HSP) tarkoitetaan synnynnäistä, hermostollista ominaisuutta, eikä se ole sairaus. Noin viidesosa

kaikista ihmisistä on erityisherkkiä. Amerikkalainen psykologian tohtori, psykoterapeutti Elaine Aron alkoi 1990-luvulla tutkia erityisherkkyyttä. Tätä ilmiötä voidaan kuvata myös termillä tunne- ja aistiherkkyys ja viidesosa ihmisistä on hermostoltaan erityisen herkkiä. Elaine Aronin mukaan erityisherkillä ihmisillä on rikas sisäinen maail-

ma ja voimakas eläytymiskyky, mutta hän saa helposti liiallisen latauksen ympäristöstään, hälystä ja kiireestä sekä muista ihmisistä. He myös kuormittuvat muita helpommin esimerkiksi kiireestä, melusta ja negatiivisesta ilmapiiristä. Erityisherkkien ihmisten kokemukset omasta herkkyydestään voivat vaihdella. Melu ärsyttää

Erityisherkkä ihminen lähtee joskus liiankin helposti mukaan työkavereiden tunnetiloihin ja erityisesti negatiivisiin tunteisiin, vaikka näillä tunteilla ei olisi mitään tekemistä hänen itsensä kanssa. Työpisteellä voi hengittää muutaman kerran syvään ja koettaa

Erityisherkällä ihmisellä on rikas sisäinen maailma ja voimakas eläytymiskyky, mutta hän saa helposti liiallisen latauksen ympäristöstään, hälystä ja kiireestä sekä muista ihmisistä.

saada palautetuksi oma rauhallisuus sekä yrittää olla liikaa miettimättä koko asiaa. Ympärillä oleva, hetkittäin yltyvä meteli on yksi hankalimmista epämukavuustekijöistä avokonttorissa. Onneksi on saatavilla vastamelukuulokkeita ja yksilöllisiä korvatulppia, joita voi käyttää, jos liika meteli on sietämätöntä. Niiden käyttäminen vaatii kuitenkin totuttelua. Keskittymisen herpaantuessa voi mennä vaikka lukemaan päivän lehden tai käydä kävelemässä ulkona. Vapaa-ajalla on hyvä pyrkiä harrastamaan jotain sellaista, mistä saa iloa ja voimaa jaksaa hektisessä ja äänekkäässä työympäristössä. Hyvä yöuni on myös tärkeää jaksamisen kannalta.

Lisätietoa: ●● Heli Heiskasen sivuilla oleva herkkyystesti: http://heliheiskanen.fi/testit/herkkyystesti/ ●● Elaine Aronin oma sivusto: http://hsperson.com ●● Työterveyslaitoksen verkkokirjoja: www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/tyoymparisto/sivut/default.aspx ●● HSP Erityisherkät ry:n sivut: http://erityisherkat.wixsite.com/erityisherkat/taustaa ●● HSP elämää-sivusto: www.hspelamaa.net/erityisherkkyys ja http://www.hspelamaa.net/tiede-ja-tutkimus-taustalla 7

Teksti: Kaisa Latva-Rasku Kuvat: Petri Aho

Miksi heräsit tänään? Anna Perho on toimittaja, kolumnisti ja ratkaisukeskeinen valmentaja, joka on kirjoittanut neljä selfhelp-opasta.

issioni on auttaa elämättömän elämän torjunnassa. Elämättömällä elämällä tarkoitan tyhjiötä, joka syntyy omien arvojen ja toiminnan välisestä ristiriidasta, Perho sanoo. Sujuva arki ja tyydyttävä elämä perustuvat Perhon mielestä juuri omien arvojen tunnistamiseen. Omat tärkeät ja merkitykselliset asiat on helppo kadottaa oravanpyörässä. Elämätön elämä on vakava ongelma, koska huonojen arvojen ja toiminnan ristiriidassa arkeaan elävä ihminen alkaa ennemmin tai myöhemmin voida huonosti. Oma tavoitteeni on saattaa kuuntelijani tietoisiksi henkiinjäämisemme kannalta kaikkein oleellisimmasta kysymyksestä: miksi heräsit tänään? Jos vastaus tähän kysymykseen on epäselvä, ihminen on vaarassa sairastua elämättömän elämän syndroomaan. Myös ihmisen haaveet kertovat arvoista: se, mitä toivomme kertoo usein siitä, mitä sisimmiltään pidämme merkityksellisenä ja tavoittelemisen arvoisena. Sitoudu arvoihisi

Arvot ovat asioita ja tekoja, jotka saavat oman elämän tuntumaan hyvältä ja tasapainoiselta. Ne auttavat meitä olemaan omin itsemme. Arvot kuulostavat helposti hieman etäiseltä ylätason käsitteeltä, vaikka ne ovat ennen kaikkea tekoja. Ihmisen arvot näkyvät suoraan hänen kalenteristaan: jos sanot, että vaikkapa perhe on sinulle tärkeä, mutta et juurikaan vietä aikaa kotona, arvo ei toteu8

du. Pidemmän päälle juuri tämä ristiriita alkaa tuottaa arkeen epämääräistä huonoa oloa. Se mihin aikaamme käytämme, on se, mitä elämässä arvostamme. Ei kannata esimerkiksi sanoa, että arvona on terveys, jos ei ole valmis tekemään töitä sen eteen; ei syö terveellisesti tai lähde salille, vaikka pitäisi. Tällöin arvot ja toiminta olisivat ristiriidassa keskenään. Arvoihin sitoutuminen ei ole aina hauskaa, mutta pitkällä aikavälillä se on palkitsevaa. Perhon mukaan arvojen pohtiminen ja niiden kirjoittaminen paperille on hyvä alku, mutta menestyksekäs

elämä on sitä, että saa toteuttaa itselleen tärkeitä ja merkityksellisiä asioita vaatii muistamista ja sitoutumista. Arvot ovat metodissani ajankäytön hallinnan pohja. Kun tavoitteet ja ajankäytön sitoo siihen, mikä on itselle merkityksellistä ja tärkeää, kiireen tuntu vähenee radikaalisti: olet jo siellä, missä pitäisi. Arvojen mukainen elämä ei ole välttämättä yhtään helpompaa, mutta se on varmasti tyydyttävämpää. Ihminen sietää vaikka mitä niin kauan kuin vastoinkäymisillä ja pyristelyllä on jokin syvempi merkitys. Jokainen pienten lasten vanhempi ymmärtää tämän: huolenpito lapsista ja hyvänä vanhempana oleminen ovat arvokkaita asioita elämässä, mutta välillä ne tuntuvat myös raskailta, tylsiltä tai uuvuttavilta. Silti lasten kanssa vietetty aika on aina jollain tasolla tyydyttävää, koska tiedämme silloin toteuttavamme yhtä ydintehtäväämme ja siihen liittyviä arvoja. Just do it

Mikään ei vähennä stressikuorma niin nopeasti ja helposti kuin ikävän velvollisuuden hoitaminen pois alta, lupaa Perho. Jos voit tehdä jonkin asian seuraavan kahden minuutin aikana, tee se. Vie roskapussi, kirjoita ikävä sähköposti, soita hankala puhelu. Älä mieti liikaa sitä, miltä asian tekeminen tuntuu, vaan sitä millainen olo sinulla on jälkikäteen. Hyvä ajankäyttö lähtee karsimisesta. Et voi tehdä kaikkea kaiken aikaa yhtä suurella intensiteetillä, vaan sinun on tiedostettava mikä on aikaansaannosten

Itsensä muuttaminen on vaikeaa, mutta mahdollista. Ei vain pidä miettiä vaikeuksia liikaa etukäteen.

kannalta oleellista ja siivottava turha ympäriltä. Jos kaikki asiat tuntuvat yhtä tärkeiltä, loppujen lopuksi mikään ei ole enää tärkeää, koska fokus hajoaa niin moneen suuntaan.

Jos jokin asia tuntuu vaikealta, sen tekeminen ei ole yhtään helpompaa huomennakaan. Oikean hetken odotteleminen ei ole toimiva strategia, koska se vain varmistaa, että hyvät aikeet jäävät jatkuvasti odotushuoneeseen. Aloittamisessa voi kokeilla vaikka vartin sääntöä: käy ikävään tehtävään käsiksi, ja lupaa itsellesi, että saat lopettaa vartin päästä jos homma on täysin tervanjuontia. Yleensä flow kuitenkin käynnistyy, kun pääset vain kynnyksen yli.

Pura kiire listaksi

Kiire on aikamme vitsaus, jota hellimme salaa, vaikka julkisesti muuta esitämmekin. Kiirettä käytetään näppäränä tekosyynä kun selitämme itsellemme ja muille, miksi emme tee tärkeitä asioita tai jätämme ne viime tinkaan. Perho kehottaa kirjaamaan to do -listaan kaikki mieltä kuormittavat asiat. Mielen käyttäminen muistettavien asioiden varastona syö keskittymiskykyä ja energiaa. Siksi jonkinlaisen ”ulkoisen kovalevyn” hyödyntäminen kannattaa. To do -listaa Perho jäsentää erilaisilla suunnittelutyökaluilla, joista yksi on tarjolla olevien tehtävien jakaminen neljään kategoriaan: tulipaloihin, timantteihin, sähläämiseen ja roskaan. Tulipalot ovat usein yllättäviä ja kiireellisiä asioita, joita ei voi aina ennustaa. Timantit taas ovat aikaansaamisen ja hyvinvointimme kannalta korvaamattoman tärkeitä asioita, jotka pitäisi priorisoida kaikessa ajankäytössä. Näitä ei mahdu yhteen päivään kovinkaan montaa muun muassa siksi, että tämä kategoria sisältää usein kaikkein vaati-

vimmat työtehtävät, joiden suorittamiseen kuluu aikaa. Sählääminen ja silkka roska taas ovat vähäisten tuottojen laareja; työnteon esittämistä enemmän kuin mihinkään hyödylliseen johtavaa tekemistä. Kategoriat ovat yksi tapa helpottaa priorisointia. Säännöllinen viikkosuunnittelu vie viikossa noin 30-90 minuuttia aikaa, mutta maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin otettuna aikana. Jos joku ei nyt toimi, mieti miten toivoisit asioiden olevan, ja mieti sen jälkeen mistä haluat eroon ja mitä tilalle. Tiedostava ajankäyttö ja priorisointitaitojen vahvistaminen tekee arjesta mielekkäämpää ja lievittää stressiä. Mieltään voi treenata siinä missä kroppaakin, Perho kannustaa. Lähteet: Perho, Anna (2011) Anna Palaa, Kustannusosakeyhtiö Paasilinna Perho Anna (2013) Superarkea, Otava Perho Anna (2015) Työ x perhe = Superarkea², Otava Anna Perhon blogi, www.superarkea.fi/blogi/ author/anna-perho Anna Perhon webinaari, Arjen Sankarit - vinkkejä Superarkeen, 24.8.2016 9

Häiritsevimpänä monitilatoimistossa pidetään toisten ihmisten puhetta. Aivomme eivät voi olla kuulematta, mitä ympärillämme puhutaan. Myös puheen sisältö koettiin ärsyttävänä; se ettei voi päättää mitä kuulee muiden sanovan ja mitä muut kuulevat itsensä sanovan. Keskustelu huonetoimiston ja avokonttorin välisestä kilvasta tulisi kääntää siihen, että minkälaisia tulevaisuuden työympäristöjen tulisi olla, jotta ne palvelisivat sekä työntekijöitä että työprosesseja entistä paremmin. Ideaalitapauksessa monitilatoimisto yhdistää avokonttorin ja huonetoimistojen edut, sillä se käyttää säästeliäästi tilaa, mutta mahdollistaa samalla monenlaisen työskentelyn ja edistää vuorovaikutusta.

Teksti: Kaisa Latva-Rasku Kuvat: Pixabay.com

Monitilatoimiston riemuja ja rasitteita Monipaikkainen ja joustava työnteko on useimmille työntekijöille edelleen tuntematon mahdollisuus. Monissa perinteisissä toimistoissa ihmisten ajatellaan edelleen istuvan paikallaan koko työpäivän. Kun yritykset taistelevat parhaista osaajista ja miettivät omaa houkuttelevuuttaan työnantajana, olisi syytä miettiä millaisissa olosuhteissa työntekijät viihtyvät parhaiten.

onitilatoimiston ytimenä on avoin tila, jonka lisäksi tarjolla on monenlaisia muita tiloja erilaisiin tarpeisiin: rauhallisia työtiloja yksilötyöhön, vetäytymistiloja puheluihin, projektihuone intensiiviseen yhteistyöhön ja kohtaamispaikkoja keskusteluille ja tauoille. Monitilatoimiston pyrkimys on tarjota valikoima eri tiloja, joista työntekijä voi valita itselleen juuri sen hetkiseen työtilanteeseen sopivan työympäristön. Tila on yksi työväline muiden joukossa ja sitäkin pitää opetella hyödyntämään. Monitilatoimiston tarkoituksena on luoda työympäristö, jossa on erilaisia ratkaisuja erilaisille työntekijöille. Monitilaratkaisua suunniteltaessa

lähtökohtana pitäisi aina olla kyseisen organisaation tavoitteet ja työn vaatimukset. Työtilat on suunniteltava siellä tehtävää työtä varten niin, että eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioidaan. Tarvittavat tilatyypit ja niiden määrä riippuu yrityksen tavoitteista, koosta ja toimialasta. Tilatehokkuusvaatimukset eivät saisi heikentää työympäristön laatua. Kohti avoimempaa työkulttuuria

Monitilaratkaisun toivotaan edistävän avointa työkulttuuria, osaamisen jakamista ja yhteistyötä eri osastojen välillä. Tarkoituksenmukaiset tilat parantavat viihtyvyyttä ja tuovat lisää

tehokkuutta tekemiseen. Monitilatoimistossa tilan käyttö tehostuu samalla, kun tilojen ja kalusteiden käyttöaste nousee. Esimerkkinä voidaan mainita Martelan pääkonttori Helsingissä, joka muuntui monitilatoimistoksi ja tilantarve väheni 20 prosentilla. Tilatehokkuuteen taas puolestaan ohjaavat sekä kiinteistökulujen että energiansäästöön liittyvät tavoitteet. Haasteita

Uudenlainen työympäristö saattaa heikentää työtilojen psykologisten tarpeiden toteuttamista, kuten mahdollisuutta yksityisyyteen ja työympäristön hallittavuuteen. Omaa huonetta ei enää

Avotilassa on tunnelmaa, yhteisöllisyyttä, spontaania iloa, ongelmanratkaisukykyä ja yhdessä oppimista.

kaivata, pikemminkin omaa ankkuripaikkaa. Kun tiloja käyttävät tarpeiltaan erilaiset ihmiset, suunnittelussa on panostettava myös ergonomiaan. Liikkuva työ edellyttää toimivia tieto- ja viestintäjärjestelmiä. Mahdollisimman paperiton toimintatapa edesauttaa eri tilojen joustavaa käyttöä. Työntekijältä vaaditaan lisäksi joustavuutta ja sosiaalisia taitoja. Työntekijöillä saattaa olla hyvin erilaisia käsityksiä järjestyksestä ja siisteydestä. Monitilatoimistoon pitääkin laatia yhteiset pelisäännöt tilojen käytöstä. FM, sisustusarkkitehtiopiskelija Eeva Terävä tutki opinnäytetyössään monitilatoimiston käyttäjäkokemuksia. Kyselyyn vastanneista moni puhui vuorovaikutuksen, tiedonkulun ja yhteistyön lisääntymisestä. Spontaani tiedonvaihto on monitilatoimistossa helpompaa ja meneillään olevista asioista saa enemmän tietoa. Myös yrityksen tuloksellisuuden koettiin parantuvan, kun muiden tiimien työtehtävistä kuulee sattumalta ja siten heidän osaamistaan voi hyödyntämää helpommin. Yleisen viihtyvyyden ja esteettisyyden koettiin lisääntyneen. Työntekijät kokivat, että siirtymät eri työtilojen välillä toivat vaihtelua ja piristystä työpäivään.

mistossa. Useat tutkimukseen osallistuneet mainitsivat myös sisäympäristötekijät kuten pöytä- ja säilytystilan puutteen sekä huonon sisäilman. Myös yksityisyyden puutteesta, muiden liikkumisesta ja epäsiisteydestä kerrottiin aiheutuneen harmia.

Lähteet: Haapakangas, Annu (2014) Monitilatoimisto asiantuntijaorganisaatiossa, Duodecim; 130:1582-3 Helsingin Sanomat 19.1.2014. Tutkimus: Avokonttorin haitat selvästi hyötyjä suuremmat. URA Terävä, Eeva (2014) Monitilatoimistojen käyttäjäkokemukset, Metropolia AMK opinnäytetyö

Ilmoittautuminen talven 2017 Minimessuille on käynnistynyt! Messupäivät ja kaupungit: Tampere Turku Vantaa Helsinki Espoo Lahti Kuopio

ma 30.1. ti 31.1. ma 6.2. ti 7.2. ke 8.2. ma 13.2. ti 14.2.

Lapland Hotel Tampere Scandic Julia Clarion Hotel Helsinki Airport Kulttuuritalo GLO Hotel Sello Mukkulan Kartano Tahko Spa Hotel

Pyydä kutsu: minimessut@kokouspiste.fi

Hyvää ja huonoa

Tutkimuksessa ilmeni myös, että häiritsevä keskustelu tai muut äänet sekä työn jatkuva keskeytyminen olivat suurimpia haittatekijöitä monitilatoi10

Teksti: Minna Kronberg Kuva: Tiina Salminen

Ole läsnä, älä vain tyydy ilmestymään paikalle Arjen paineiden keskellä olisi hyvä pysähtyä ja kuunnella, mitä itselle kuuluu, kuinka voi, miten menee, jaksaako vielä nauttia pienistäkin asioista. Vai lyökö aivot pelkästään tyhjää, ei osaa hiljentyä eikä kuunnella, mitä keho kertoo.

etkessä elämistä, tietoisesti hyväksyvää läsnäoloa (mindfulness) tai pelkästään uuden oppimista ja mieleen painamista aistiensa avulla voi ihan kotikonstein harjoittaa ja harjaannuttaa. Harjoittele hetkessä elämistä

Hetkessä eläminen voi yksinkertaisimmillaan olla sitä, että keskittyy käsillä olevaan, olipa sitä sitten aamupalan nauttiminen kynttilänvalossa tai tiskaaminen mökkirannassa. Ei murehdita mennyttä, ei surra tulevaa, vaan iloitaan siitä mitä on tässä ja nyt. Pureskellaan voileipä ja mais-

tetaan miltä tomaatti tai juusto päällä maistuvat. Katsellaan levollisesti kynttilän liekin heittämiä varjoja seinälle. Nautitaan hetken hiljaisuudesta yksin ja ladataan akut päivää varten.

Hetkessä eläminen voi yksinkertaisimmillaan olla, että keskittyy käsillä olevaan. Hiljalleen onnellisuuden tunne leviää kuin lämpö jalkapohjista ympäri kehoa. Olo voi olla suorastaan liikuttunut, kun kokee olevansa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, yhtä kaiken ympäröivän maailman kanssa. Tulee halu levittää tuota hyvää oloa ja levollisuutta ympärilleen. Tietoisesti hyväksyvää läsnäoloa

Tietoisesti hyväksyvän läsnäolon harjoittamisessa edetään vielä pidemmälle, kun otetaan omat ajatukset, aistimukset ja tunteet mukaan. Ajatukset ja tunteet eivät ole hyviä tai pahoja, ne vain ovat. Niitä ei arvoteta, ne todetaan ja niistä päästetään irti. Niihin ei jäädä vellomaan ja siten anneta niiden voiman kasvaa. Istut paikallasi silmät suljettuina. Hetken kuluttua mieleesi alkaa pul12

pahdella tekemättömiä töitä. Seuraavaksi suorastaan kuulet, kuinka sukulainen arvostelee ajan käyttämistä tuottamattomaan hölynpölyyn. Jalastasi alkaa vetää suonta. Paikalle lennähtää hyttynen, jonka ininä alkaa vähitellen voimistua ja lopuksi sen ääni täyttää koko tietoisuutesi. Lopuksi paikalle pelmahtaa puoliso tai lapsi, joka puuhistasi tietämättömänä vaatii välitöntä huomiotasi. Tässä vaiheessa kimpoat ylös ja suorastaan karjut ”Eikö täällä saa edes hetkeä olla rauhassa!” zeniläinen tyyneys katosi sen siliän tien. Kuulostele itseäsi

Istahdat uudelleen paikallesi ja hakeudut mahdollisimman hyvään asentoon silmät suljettuina. Keskityt sisään ja ulos hengittämiseen. Jos mieleesi pyrkii ajatuksia, annat niiden vaan lipua ohi. Ehkä toteat ”Palaan tuohon myöhemmin” ja yrität jälleen tyhjentää mielesi. Jos huomaat, että jossain kohtaa kehoasi alkaa tuntua asennosta johtuvaa kireyttä, maltat hetkeksi mielesi. Kuulostelet aistimuksiasi, kuinka jännitys ehkä voimistuu, missä ja miltä se tuntuu. Korjaat asentoasi ennen kuin tulet suorastaan tuskaiseksi ja kivun tunne valtaa kehon ja heti perään mielen. Mahdollinen naapurihuoneesta kantautuva häly ei kiris-

tä pinnaa, vaan annat äänien häipyä taustalle. ”No niin, taas mä ajattelen huomista kokousta. Mä en siis pysty ees hetkeksi keskittymään, vaikka olisi tosi tärkeetä olla levollinen. Mä oon niin huono…” Pysäytät itsesi välittömästi. Keskityt jälleen hengitykseesi… sisään ja ulos… Joko annat kasvojesi täysin rentoutua tai sitten hymyilet aivan kevyesti.

Tulisi löytyä hyvä tasapaino mielen ja kehon, rasituksen ja levon sekä työn ja vapaa-ajan välillä. Vekki kulmakarvojen välistä katoaa ja otsa siliää. ”Noh, vähän sivuraiteille. Mutta istun tässä vielä hetken.” Annat taas mielesi tyhjentyä. Olet itsellesi armollinen. Toteat, että kyllä tämä tästä alkaa sujua. Ensi kerralla tai viikolla viimeistään sujuu varmasti vähän paremmin. Avaat silmät, nouset ylös ja hymyilet jo aidosti. ”Mähän tein sen. Huomenna uudelleen.” Irti arkipaineista

Yleinen merkitys mindfulnessin leviämisestä on kansantaloudenkin kannalta myönteistä ja suotavaa: eri-ikäisten ihmisten hyvinvointi useilla elämän osa-alueille vähentää työnantajan kuluja ja kustannuksia esim. työterveyshuollossa ja uudelleen sijoittelussa. Arkipaineista irrottautumisessa ja stressin purkukeinona se on toimiva menetelmä. Työpäivän kuormituksesta on ehdittävä palautua niin fyysisesti kuin henkisesti. Tämä on hyvä uutinen sen rinnalla, että joka viides ihminen työelämässä on uupunut, oireiden edelleen lisääntyessä ja pahentuessa. Mindfulnessin rinnalle on kohoamassa hyvää vauhtia itsemyötätunto. Vanha ohje ”Tee toisille niin kuin haluat itsellesi tehtävän.” on useimmille helppo toteuttaa arjessa, mutta itseä kohtaan ollaan armottomia ja ruoskitaan asioista, joille ei enää tai vielä voi mitään. Tulisi löytyä hyvä tasapaino mielen ja kehon, rasituksen ja levon sekä työn ja vapaa-ajan välillä. Joskus henkinen tasapaino löytyy fyysisen tasapainon etsimisen kautta.

Kokonaisvaltaista itsekasvatusta

Jooga on monille suomalaisille tuttu liikuntamuoto. Joillekin se on puhtaasti fyysinen harrastus tai rentoutuskeino ja toisille eri elämän osa-alueet läpäisevä elämäntapa. Jooga on kokonaisvaltaista itsekasvatusta useiden eri menetelmien kautta. Niitä ovat mm. Bhaktijooga (rakkauden tie), karmajooga (epäitsekkään, vapaaehtoistyön tie), Jnajajooga (tiedon tie) ja Rajajooga (läpi elämän jatkuva harjoittelu). Päämääränä on näiden eri menetelmien yhteisvaikutuksella tietoinen läsnäolo eri elämäntilanteissa. Hathajooga lienee joogamuodoista yleisin tai pisimpään opetetuin työväenopistoissa ja kansalaisopistoissa Suomessa. Se soveltuukin kaikille iästä, sukupuolesta, koosta, kunnosta tai notkeudesta riippumatta. Joogaharjoitus on yksilöllinen kokemus ja jokainen kerta, vaikka samaa harjoitusta tehden on ainutlaatuinen, sillä sitä voi ja tulee muuttaa itselle sen hetkisen tilanteen mukaan sopivammaksi.

Lempeys on osa itsensä kuulostelua niin fyysisesti, jotta osaa lopettaa ajoissa kuin henkisesti, jotta on itselleen armollinen. Kaikkea ei tarvitse osata, hallita ja saavuttaa heti. Myötätunnon avulla sekä muita että itseään kohtaan pystyy huomattavasti lievittämään arjen stressiä ja nostaa taakkaa harteiltaan. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen (Yoga and the Brain, Duke University, Durham, USA) mukaan joogan avulla pystyi lievittämään muiden muassa lievää masennusta ja unihäiriötä sekä lasten tarkkaavaisuushäiriötä ja ylivilkkautta. Tutkijat löysivät viitteitä siitä, että joogaharjoitus vaikutti kehoon samalla tavoin kuin mielialalääkkeet ja psykoterapia. ”Vaikka kynttilästä sytytetään tuli toiseen, liekki ei himmene.” Kirjoittaja on Suomen Joogaopistolla kouluttautunut JL joogaohjaaja.

Lujuus ja lempeys

Joogan perussanastoa ovat lujuus ja lempeys ja niillä tarkoitetaan asennoitumista sekä itseään että omia toimiaan (asanaharjoituksessa) kohtaan. Toisaalta pysytään lujana eikä mennä yli mistä aita on matalin, vaan haetaan omia rajoja kuulostelemalla, mutta itseään rikkomatta.

Joogan hyötyjä: ●● kehon liikkuvuuden ja notkeuden lisääntyminen ●● fyysisen kunnon ja elintapojen parantaminen ●● hengittämään ja rentoutumaan oppiminen ●● elinvoima ja keskittymiskyky lisääntyminen ●● mielen ja kehon tasapainottuminen ●● itsetuntemuksen ja henkisen kasvun eteneminen ●● mielenrauhan ja hyväksyvän tietoisen läsnäolon saavuttaminen

Teksti ja kuvat: Riitta Soinola

koskaan nyppyynny. Pellavatuotteet on valmistettu eurooppalaisesta kivipestystä pellavasta ja puuvillatuotteet laadukkaimmasta egyptinpuuvillasta ja Supima-puuvillasta, joka on maailman hienoin puuvillalaatu. Balmuirin valikoimissa olevat kosmetiikkatuotteet ovat ekosertifioituja, 100% luonnonkosmetiikkaa. Kaikki kosmetiikkatuotteet tulevat Latviasta.

Tuotteiden valmistus

Balmuir – luksusta arkeen Helsingin jaoston jäsenet pääsivät tutustumaan Balmuiriin ja yrityksen korkeatasoisiin tuotteisiin Lauttasaaressa sijaitsevassa showroomissa. Heidi Jaara perusti Balmuirin vuonna 2007 ja jätti taakseen pitkän kansainvälisen uran Nokialla. Työvuosiensa aikana ulkomaan työmatkoillaan hän kantoi mukanaan pientä muistikirjaa, mihin kirjasi ideoita omasta yrityksestä ja inspiraatioista. Heidin tavoitteena oli luoda yritys, joka tarjoaa laadukkaita ja eettisiä tuotteita, luksusta arkeen.

imi Balmuir juontaa juurensa Skotlannin nummista, ylämaasta (moor nummi, kanervanummi suomeksi). Nimen haluttiin olevan helposti lausuttava etenkin ulkomaalaisille asiakkaille. Balmuir.com verkkotunnus oli vapaana yrityksen perustamishetkellä ja Jaaran pariskunta päätti ottaa Balmuirin yrityksensä nimeksi. Tänä päivänä Balmuir on kansainvälinen lifestyle-brändi, jonka tuotevalikoima muodostuu sisustusja lahjatuotteista, muotiasusteista ja luonnonkosmetiikasta. Kaikki tuotteet valmistetaan tarkoin valituissa perheyrityksissä, joissa on sama arvomaailma kuin Balmuirissa. Etenkin rehelli-

syyttä ja vastuullisuutta arvostetaan. Balmuir työllistää 20 työntekijää (sekä vakituisia että osa-aikaisia) Suomessa ja liikevaihto vuonna 2015 oli 4,3 miljoonaa euroa. Varasto sekä yrityksen pääkonttori sijaitsevat Oulussa ja Helsingissä on showroom jälleenmyyjille. Yritys viettää 10-vuotisjuhlaansa ensi vuonna ja tavoitteena on tuoda juhlavuoden kunniaksi uusia tuotteita markkinoille kuten lohennahasta tehtyjä pieniä lahjatuotteita.

Korkeatasoiset materiaalit

Balmuirin missio on tehdä tuotteita erikoisista ja kauniista materiaaleista.

Se käy hyvin ilmi, kun tutkii millaisista materiaaleista tuotteet on tehty. Tämä myös selittää tuotteiden normaalia korkeamman hinnan. Nahkatuotteet ovat valmistettu ensiluokkaisesta puhvelinnahasta, Kashmir-tuotteet hienoimmasta Mongolian kashmirista. Tämä Kashmirlaatu saadaan vuohesta käsin kampaamalla. Käsin kudotut kid mohair -tuotteet on luotu vuoden ikäisen angoravuohen ensimmäisestä karvasta, jonka vuohi kasvattaa vain kerran elinikänsä aikana. Toisin kuten aikuisen vuohen mohairkarva, kid mohair ei kutita eikä ärsytä ihoa. Balmuirin baby alpakka -tuotteet valmistetaan alpakan hienoimmasta villasta. Tämä harvinainen villalaatu on yksi ainoita, joka ei

Balmuirilla on noin 20 tuotevalmistajaa ympäri maailmaa. Kiinassa ei ole mitään valmistusta, sillä kiinalainen tuotanto ei pysty täyttämään Balmuirin korkeatasoisia valmistusvaatimuksia. Laatu määrittelee aina yhteistyökumppanit ja heidän tulee olla samanlaisia perheyrityksiä kuin Balmuir on. Suurin osa materiaaleista tulee Euroopasta, parhaimmat mohairit tulevat Perusta ja Etelä-Afrikasta sekä hienoin kashmir Mongoliasta. Suomessa tehdään ainoastaan ompelutyö, sillä Suomessa ei ole valitettavasti luksustuotteiden perinnettä isoille volyymeille. Balmuirilla ei ole lainkaan maahantuontia, mikä mahdollistaa hinnan muodostumisen laatuun perustuen.

Asiakkaat

Balmuirin tuotteiden myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Jälleenmyyjät valitaan erittäin tarkkaan. Tuotteita on myynnissä yli 70 maassa. Suurimmat vientimaat ovat Venäjä, Kiina, Japani, Norja, Sveitsi ja Iso-Britannia (lähinnä Lontoo). Yleisimpiä asiakkaita ovat isot tavaratalot, erikoisliikkeet, luksushotelliketjut ja ravintolat. Suoria kuluttaja-asiakkaita ovat esimerkiksi Ruotsin ja Monacon kuninkaalliset, Qatarin emiiri ja julkisuuden henkilöt kuten kansainväliset elokuvatähdet ja rallikuskit. Balmuirin markkinointi tapahtuu muutamien Ranskassa järjestettävien messujen kautta. Balmuir haluaa, että heidän aidot, yksilöllisesti käsintehdyt tuotteet löydetään eli markkinointi ei perustu tuputtavaan pakkomyyntiin. www.balmuir.fi

Secretarius 3/76-77

pseerikerhon holvien alla viettivät turkulaiset ensimmäistä Installation Party’aan 20.1. 40 sihteeriä osallistui juhlaan, jossa virallisesti hyväksyttiin jaostoon, ja samalla uusi johtokunta asetettiin virkaansa. Ensiksi ”vihittiin” jäseniksi jaoston uudet sihteerit, jotka lausuivat juhlallisen lupauksensa: lupaan noudattaa yhdistyksen sääntöjä, lupaan olla lojaali työssäni, halukas auttamaan jaoston tehtävissä, ystävällinen ja rehellinen. Sitten asetettiin tehtäväänsä uusi johtokunta, joka lupasi työssään noudattaa kolmitahoista päämäärää: kasvatukseen, ammattiin ja yhteiskuntaan liittyvää. Jokainen johtokunnan jäsen sytytti koko järjestöä kuvaavasta valkoisesta kynttilästä itselleen värillisen kynttilän, joka symbolisoi kunkin tehtävää. Jaoston jäsenet lupasivat puolestaan osoittaa lojaalisuuttaan johtokuntaa kohtaan. Näiden tunnellmallisten seremonioiden jälkeen Anneli Dahlberg toivotti parhainta menestystä Turun jaostolle, ja luovutti vielä puheenjohtaja Laura Mahnalalle NSA:n puheenjohtajan nuijan. ”Eläkkeelle siirtynyt” puheenjohtaja Eine Wahlgren sai kauniit kiitoskukat jaoston hyväksi tekemästään työstä.

Zen -henkinen ajatus

Vuosikymmenten takaa

Zen ajatuksen kokosi: Minna Kronberg kuvat: tiina salmela ja Bixabay.com

Leikkeet kokosi: Leena Koistinen ja Sari Ollikainen Kuva: Pixabay.com

From the Newsletter B&PW of Zambia, Secretarius 4/1967

A short course in human relations The six most important words: I admit I made a mistake The five most important words: You did a good job The four most important words: What is your opinion? The three most important words: if you please The two most important words: Thank you The one most important word: We The least important word: I

Enemmän ei ole tarpeeksi

lipa kerran kivenhakkaaja, joka oli tyytymätön itseensä ja siihen, mitä oli elämässään saavuttanut. Eräänä päivänä hän kulki varakkaan kauppiaan talon ohi. Avoinna olevasta portista hän näki kauppiaan omistamia hienoja tavaroita ja hänen tärkeitä vieraitaan.

”Miten vaikutusvaltainen tuo kauppias onkaan”, kivenhakkaaja ajatteli. Hän tuli kateelliseksi ja toivoi olevansa samanlainen kuin kauppias. Suureksi hämmästyksekseen hän huomasi olevansa tuo kauppias. Hän nautti ennen kokemattomista ylellisyyksistä ja sellaisesta vallasta, jota ei olisi voinut ennen kuvitellakaan, mutta huomasi kuinka vähemmän varakkaat kadehtivat ja inhosivat häntä.

Äkkiä mies huomasi ohi kulkevan sotaherran, jota kannettiin kantotuolissa. Häntä seurasivat palvelijat ja sotilaat, jotka löivät kumistinta. Jokaisen oli kumarrettava kulkueen suuntaan, olivatpa he sitten kuinka varakkaita tahansa.

”Kuinka mahtava tuo sotaherra onkaan”, ajatteli mies. ”Kunpa voisin olla sotaherra!” Yhtäkkiä hän huomasi olevansa sotaherra, jota kanniskeltiin ympäriinsä kirjailuin koristellussa kantotuolissa ja kaikki ihmiset pelkäsivät ja vihasivat häntä. Oli kuuma kesäpäivä ja kenraali tunsi olonsa hyvin epämukavaksi hikoillessaan kantotuolissa.

Hän katsoi taivaalla mollottavaa aurinkoa, joka paistoi häneen yhtä kuumasti kuin kaikkiin muihinkin.

”Kuinka mahtava aurinko onkaan! Kunpa voisin olla aurinko.” Ja hänestä tuli aurinko, joka paistoi kuumasti ja kuivatti pellot ruskeiksi ja maanviljelijät ja työläiset kirosivat häntä. Suuri musta pilvi kuitenkin tuli auringon ja maan väliin eikä aurinko päässyt enää paahtamaan kaikkea.

”Kuinka mahtava tuo myrskypilvi onkaan, kunpa voisin olla pilvi!” Ja hänestä tuli pilvi, josta satoi kaatamalla vettä kyliin ja pelloille ja kaikki kirosivat pilveä. Äkkiä hän huomasi jonkin työntävän itseään poispäin ja tajusi että se on tuuli.

”Onpa se mahtava! Kunpa voisin olla tuuli!” Ja hänestä tuli tuuli, joka puhalsi tiilet irti talojen katoilta ja kaatoi puita; ja kaikki pelkäsivät ja vihasivat häntä.

Jonkin ajan päästä hän kohtasi suuren kivenjärkäleen, jota ei saanut puhkuttua nurin vaikka miten yritti.

”Onpa tuo järkäle mahtava, kunpa voisin olla kivi!” Ja hänestä tuli kivi, kovempi kuin mikään muu aine maailmassa. Siinä mahtavana jököttäessään hän kuitenkin kuuli kuinka vasara iski talttaa ja tunsi kuinka jokin näversi häntä. ”Mikä voi olla mahtavampi kuin minä, joka olen kiveä?” Hän katsoi alas ja näki juurellaan kivenhakkaajan hahmon. www.itseoivallus.fi

teksti: Päivi Kuokkanen Kuvat: pixabay.com

Eloonjäämisen kannalta on tärkeää reagoida nopeasti

Aistit ovat sielumme ikkunoita

äkevät silmät, kuulevat korvat, haistava nenä, maistava suu ja tunteva iho. Näinhän me yleensä lokeroimme viisi perusaistiamme. Siitä, että ne kuitenkin toimivat yhteistyössä, on meille monia etuja. Aistit nappaavat ympäristöstämme erilaisia signaaleja ja muodostavat meille tarkemman kokonaishavainnon. Näköaisti toimii kamerana. Omenan värin voimme nähdä ja painon tietää tunnustelemalla. Mutta aistit antavat myös päällekkäistä tietoa. Jos joku aisti ei ole käytettävissä tai sen antama tieto on heikkoa, toinen aisti korvaa puutteen. Löydät siis kynän helposti laukustasi, vaikka et katsoisi lainkaan laukun sisään sitä etsiessäsi. Hajut herättävät muistot

Hajuaisti käsittelee perustuntemuksia, kuten pelkoa, sukupuoliviettiä, nälkää ja muistia. Turun yliopiston hajututkimuksessa selvitetään hajuaistimusten yhteyttä ihmisen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Hajuaistin merkitys on suurempi kuin aiemmin on ajateltu. Ihminen reagoi ympäristöönsä nopeammin hajuaistin kuin näkö- ja kuuloaistin perusteella. Hajut liittyvät vahvasti muistoihin. Teemme valintoja hajuaistiin pohjautuen. Pullantuoksu asuntonäyttelyssä lienee vanhentunut kikka, sen sijaan kynttilät ja raikkaat merelliset tuoksut harvemmin ärsyttävät ketään. Turun moniaistihuoneessa on kuva kesäisestä metsästä, lampulla tuotettua vihreää valoa, lintujen liverrystä ja kuivan mäntymetsän tuoksu. On yllättävää, että kun toinen saattaa kokea huoneessa ihanan lämmöntunteen, niin toinen, paljasjalkainen kaupunkilainen, voi jopa pelätä hajuja.

Olet omenatarhassa. Kuulet kopsahduksen ja käännyt katsomaan. Näet, että puusta on pudonnut punainen omena. Noukit hedelmän, tunnet kädessäsi sen pyöreyden, haistat tuoksun ja puraiset sen kylkeä. Suuhusi pirskahtaa makea maku. Ajattelematta olet käyttänyt kaikkia aistejasi, jotka tekevät loistavaa yhteistyötä. 18

Miltä makea kuulostaa?

Maistuuko mehu makeammalta punaisessa ympäristössä? Tuntuuko suussa karvas maku vihreässä ympäristössä? Tällaisia testejä järjestetään Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa. Tes-

tihuoneessa arvioidaan maun lisäksi tilan tuomaa yleistä tunnelmaa. Maku- ja näköaistin lisäksi testauksessa tarvitaan kuuloaistia. Punaisessa huoneessa soiva musiikki on sävelletty sopivaksi makealle maulle ja vihreän huoneen musiikki tehostamaan karvasta makua. Tällaisiin testeihin voi osallistua kuka tahansa ilmoittautumalla toimijoille. Tuntoaisti välttää vaarat

Kuuloaistimus syntyy, kun korvan karvasolut muuttavat ilman paineaallot ääniksi. Ääni saapuu korviin hieman eri aikaan, ja aivot laskevat äänilähteen etäisyyden tämän aikaeron perusteella. Vaikka moniaistisuuteen liittyy itsestään selvältä tuntuvia asioita, niin seuraavan kerran, kun yrität läiskäyttää ympärilläsi surisevaa kärpästä, niin mieti, miten sen teet. Sitä miettivät yhä tutkijatkin. Ihminen voi tunnistaa miljardeja eri makuja, mutta käytännössä erottamiskyky ei ole kovin hyvä. Makuaisti tarvitseekin hyvän kaverin: hajuaistin. Tuntoaisti viestii aivoille kaikesta, mikä on kosketuksissa kehoon. Siksi kaikkialla iholla - etenkin sormenpäissä, jalkapohjissa ja kasvoilla - on reseptoreja. Tuntoaisti auttaa välttämään vaaroja ja sopeutumaan ympäröivään lämpötilaan. Halaus on tärkeä liima

Halaus vapauttaa aivoihin mielihyvähormoneja, jotka liiman lailla sitovat yhteen niin sukulaiset kuin työtoveritkin. Lempeä, hyväksyvä kosketus on meille niin tärkeä, että sen havaitsemiseen on omat hermopäätteet. Ne rakentavat luottamuksen ja kiintymyksen tunteita. Berkleyn yliopiston tutkijat ovat havainneet, että koripallojoukkue, jonka jäsenet koskettavat toisiaan tavallista useammin, pärjää otteluissaan muita paremmin. Reseptoreita on runsaasti myös niillä alueilla, kuten päälaella, selässä ja käsivarsissa, joita kosketamme vaistomaisesti halutessamme olla ystävällisiä. Saakohan tällainen hyväntahtoi-

nen kosketus työpaikalla auttamaan helpommin myös työkaveria? Suu auki vai kiinni

Kun viisi perusaistia auttavat meitä havainnoimaan ympäristöämme, niin tasapaino- ja asentoaistit kertovat kehon sijainnista ympäristössä. Lihasten ja nivelten välittämät aistiärsykkeet pitävät aivot ajan tasalla ruumiinosien sijainnista. Näin ihminen tietää, missä hänen jalkansa ovat, ja onko hänen suunsa auki vai kiinni. Tasapainoaisti paljastaa hyvin nopeasti, onko ihminen ylösalaisin. Häiriöt aiheuttavat pahoinvointia, mikä on tuttu muisto huvipuiston laitteista. Toiminta oleellisinta

Useamman aistin käyttäminen terävöittää havaintoa, vähentää häiriöalttiutta ja nopeuttaa reaktioita. Jos esimerkiksi vain tunnustelemalla etsit kypsiä tomaatteja isosta laatikosta, et voi nopeuttaa valintaasi jättämällä vihertävät tomaatit kokeilematta. Tomaattien valinnassa nopeudella ei ole kummoista merkitystä, mutta kun on kyse eloonjäämisestä, sillä on suuri merkitys. On tärkeää reagoida nopeasti yllättäviin tilanteisiin. Jos metsässä kuulet risahduksen ja silmäkulmastasi näet oksan heilahtavan, niin melko varmasti käännyt nopeasti katsomaan. Karhun näkeminen keskeyttää taatusti sienestyksen. Toimiminen havainnon perusteella on oleellisinta. Metsästä tuli hoitaja

Multisensorisuus eli moniaistillisuus pohjautuu kaikkien aistien hyödyntämiseen toiminnassa. Aistit ovat rakennusmateriaalia, joiden avulla pala palalta rakennamme käsitystämme ympäröivästä maailmasta ja pääsemme vuorovaikutukseen sen kanssa. Aistit ovat sielumme ikkunoita, tiesivät aikoinaan antiikin filosofit. Kun Hotelli Punkaharjun johtaja Saimi Hoyer sairastui vakavasti, hän menetti lääkkeiden vaikutuksesta lähestulkoon kaikki aistinsa. Hän ei maistanut, haistanut, kuullut tai tun19

tenut enää samalla tavalla kuin ennen. Sairastumisen myötä metsästä tuli hänelle hoitaja ja entistä rakkaampi paikka. ”Metsässä saan nauttia kaikilla aisteillani: haistan metsän tuoksun, voin koskettaa puuta, saan katsella, miten puiden latvat keinuvat tuulessa, kuulen metsän havinan ja voin poimia sieniä”, Hoyer kuvailee Expressi-lehdessä. Ideoita aistihuoneista

Luonnolla on hoitava vaikutuksensa, mutta ihmisen rakentamat aistihuoneet houkuttelevat nekin esiin lähes jokaista seitsemää aistiamme. DUV r.f. (Förbundet De Utvecklingsstördas Väl) on Suomessa asuvien ruotsinkielisten kehitysvammaisten ja heidän perheidensä edunvalvontajärjestö, joka ylläpitää tiloissaan Helsingissä kolmea erilaista aistihuonetta. Aktiivihuone on täynnä tunto-, kuulo- ja näköaisteihin vaikuttavia esineitä. Pimeän huoneen fluorisoidussa valossa hohtavat käsineet auttavat hahmottamaan ihmisen eri osia. Huone sopii myös pimeänpelon selättämiseen. Himmeän valkoisessa huoneessa pyörii pieni diskopallo. Sängyssä on yli seitsemän kiloa painava, muovipalloilla täytetty peitto. Pallojen liikkeet ja paine stimuloivat keholla sekä tunto-, lihas- että nivelaistia. Keskushermoston välityksellä aistimukset parantavat kehokäsitystä, rauhoittavat ja rentouttavat. Sängyssä maatessa vaimea musiikki hivelee selkäpiitä, koska kaiuttimet ovat styroksisilpulla täytetyn patjan alla. 20

Malli on kehitetty Hollannissa syvästi autistisille henkilöille. Huoneissa voivat vierailla myös muut ryhmät sopimalla asiasta etukäteen. Tyky-päivänä toteutettu käynti voi antaa ideoita työhön tai hyvinvoinnille. Osa elämysmatkailua

Moniaistillisuudella korostetaan kaikkien aistien ruokkimista: visuaalisuutta, tuoksua, äänimaailmaa, makuja ja tuntoaistimuksia. Taideala hyödyntää tätä monimuotoisesti. Myös yleisöä osallistavissa moniaistillisissa ruokailuperformansseissa yhdistetään taide, maut, muistot ja tunteet. Disneylandin sanotaan olevan jo kaikkialla, tavaratalot ovat elämyskeitaita ja uimahallit kylpylöitä. Kuluttajat tulevat yhä vaativammiksi, eikä elämysmatkailussa haluta mitään jättää sattuman varaan. Rovaniemeläinen matkailualan yritys käyttää toiminnassaan revontulivahtia, ettei ilmiö jää näkemättä. Kun revontulia alkaa näkyä, vahti painaa hälytysnappia. Tällöin turistien lasikattoisissa, iglun muotoisissa majoissa kuuluu suriseva ääni. Matkailija voi vain avata silmänsä ja ihastella visuaalista näytelmää sängystään - lasikaton läpi. Ihminen haistaa ajan

Uuden auton väri, sen tuoksu, moottorin ääni ja jopa oven kiinni paiskaamisesta lähtevä ääni – kaikki otetaan huomioon autosuunnittelussa, sekin on moniaistillisuutta. Näkökulma voi elävöittää myös tavallista tuotetta. Japanilainen Hyun Choi on suunnitellut kellon, jossa on

tasatunnein laukeavia kapsuleita. Kapsuleihin voi vangita haluamiansa tuoksuja. Ihminen oppii haistamaan ajan varsin nopeasti. Hajuja hyödynnettiin myös New Yorkin Guggenheim-museon Green Aria: A ScentOperassa, jossa katsomossa olevat tuolit oli varustettu hajustemikrofoneilla ja tuoksuilla oli keskeinen rooli teoksessa. Gisges on suomalainen sovellus, jonka avulla voi puhelimitse tilata kaverille kahvin, kakkupalan tai kukkapuskan ja ohjeistaa kaverin hakemaan sen. Ajatuksena on moniaistillinen elämys: viesti ystävälle näkyy, tuoksuu, tuntuu, maistuu ja tulevaisuudessa myös kuuluu, kun mukaan voi liittää Spotify-linkin. Virtuaalisten kypärien avulla yksilölle voidaan simuloida esimerkiksi muinaisen Egyptin tai Serengetin savannin visuaalisuus, tuoksut, maut, äänet ja tuntemukset. Kypärävalmistaja Cocoon väittää, että kokemus on erittäin aidon tuntuinen. Iho muistaa, tuntee

Ikääntyessämme aistimme heikkenevät ja tuovat omat haasteensa päivittäisistä toimista selviytymiseen. Näön heikkenemistä voidaan kompensoida valaistuksella ja kuulemista voidaan helpottaa vähentämällä taustaääniä ja tekniikan avulla. Ympäröivä maailmamme on sekoitus valoja, ääniä, tuoksuja, makuja ja kosketeltavia aistimuksia. Ilman aistejamme emme voisi toimia. Niiden kautta havainnoimme ja jäsennämme asioita ja ympäristöämme. Ruuhkavuosien kiihkeässä elämänmenossa aistit jäävät usein taka-alalle. Rentoutuessamme voimme kuitenkin herätellä aisteja, antaa itsellemme luvan aistia. Silloin voimme myös tuntea joka solullamme. Edesmennyt runoilija Tommy Tabermann on kuvannut tuntevaa ihoa huikaisevan kauniisti runossaan: Jokainen / joka on pidellyt / aaltojen silittämää / kiveä kädessään / tietää /että jatkuvilla hyväilyillä / on ihmeitä tekevä voima.

Teksti: Eeva-Leena Savolainen Kuva: Pixabay.com

Jaoston hallitustyöskentely antaa enemmän kuin ottaa Sihteeriyhdistyksen jaostoissa on jokavuotinen ongelma saada jaostojen hallituspaikat täytettyä. Viime vuosina paikoille ei ole ollut tunkua, vaan reippaita hallituksen jäseniä on jouduttu jopa metsästämään. Hallitustyöskentely on kuitenkin antoisaa, eikä sitä kannata pelätä.

allitustyöskentely tuo onnistumisen tunteita. Iloisen porukan kokoukset ovat todella voimaannuttavia, toteavat Kuopion jaoston hallituksen jäsenet yhteen ääneen. Heidän mielestään jaoston hallitustyöskentely on jokaisen jäsenen velvollisuus, panostus yhteisen hyvän eteen. Uudet hallitusjäsenet tuovat aina jaoston toimintaan uusia taitoja ja näkemyksiä. Hallitustehtäviä ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pöytäkirjasihteeri, jäsenasioiden hoitaja, tiedottaja ja Secretarius-yhteyshenkilö. Roolista riippuen tehtäväkokonaisuudet vaihtelevat. Puheenjohtajalla on luonnollisesti hiukan enemmän vastuita kuin muilla. Hallituksessa työskentely ei kuitenkaan vie paljoa aikaa, sillä keski-

määrin puhutaan muutamasta tunnista kuukaudessa. Kokouksissa ideoidaan jaoston tulevia tapahtumia ja kehitetään sen toimintaa. Jos jaostolla on jokin pikainen asia päätettävänä, pidetään sähköpostikokous. Yksi hallituksen jäsenistä osallistuu vuosittain kattojärjestön kevät- ja syyskokouksiin sekä valtakunnalliseen seminaariin. —— Yhdistyksen toiminnan jatkumisen kannalta jokaisen jäsenen tulisi olla kiinnostunut hallitustoiminnasta, sillä se takaa toimintamme uudistumisen, toteaa Kuopion jaoston puheenjohtaja Sisko Atrokoski. Toiminta hallituksessa tuo myös henkilökohtaista lisäarvoa. Hallitustehtävä on oiva merkintä CV:ssä ja voi auttaa uuden työpaikan saamisessa.

Mitä muuta hallitustyöskentely sitten antaa? Ainakin uusia näkökulmia, uusia ystäviä, yhteenkuuluvuutta, verkostoja, itseluottamusta, esiintymisvarmuutta ja iloa toimia yhdessä. Energiaa pursuavien kuopiolaisten mielestä listaa voisi jatkaa loputtomiin. —— Moniko assistentti istuu työpaikkansa hallituksessa? Täällä se on mahdollista, meidän omassa ihanassa yhteisessä yhdistyksessämme, ensi vuonna Kuopion jaoston puheenjohtajana aloittava Anne Räisänen sanoo.

Lähteet: www.tiede.fi Tiippana, K: Moniaistinen havaitseminen

Teksti ja kuvat: Irmeli Vuorenmaa

bremenissä Bremenin musikantteja etsimässä. Etelä-Pohjanmaan jaostossa vipatti reissujalka tällä kertaa Bremeniin. Suorat lennot järjestyivät helposti Tampereelta ja majoitus aivan Bremenin rautatieaseman vierestä kaiken keskellä. Hansakaupungin vanha keskusta on varsin pieni, mutta radan takana aukeaa kiintoisa kaupunginpuisto soutuvene-lampineen ja ravintoloineen. Myös Weserjoen rannalla on hauska kävellä katsellen kahviloita, joista suosikiksi nousi Pannekokken-lettulaiva. Raitiovaunulla kulkee kätevästi vaikkapa Rhodo-puistoon, jonka syleilyssä lymyää myös tuoksupuita. Toinen mielenkiintoinen käyntikohde on tiedemuseo, eikä sitä tarvitse pelätä ”miesten maailmaksi”. Joka kerroksessa on oma teemansa, ja ilmiöiden kokemiseen pääsee mukaan. Itselleni jäi erityisesti mieleen maanjäristyssohva – käy kokeilemassa! Jos miehiä saa matkalle mukaan, heille voi tarjota päivän tutustumista Mersun tehtaalla. Naiset saavat lisää ostospäiviä, kun varaa miehille ajan off road-ajoharjoitteluradalle, jossa pääsee kokeilemaan ajotaitojaan tuliterällä Mersulla. Ai niin, ne kuuluisat Bremenin soittoniekat – ne ovat Grimmin kansansaduista. Kolikolla saa kuulla niiden ääntelyn, mutta itse tarina on jokaisen kaivettava omasta sivistyksen aarreaitastaan.

porin jaoston jäsenet Tekstit ja kuvat: Anna Ääri

linkedin koulutus Vinkit näkymiseen LinkedInissä Porin jaoston jäsenet pääsivät osallistumaan intensiiviseen koulutukseen LinkedInin hyödyntämisestä ja henkilöbrändäyksestä. Teoriaosuuden jälkeen Jani Wahlman johdatteli meidät tutustumaan LinkedInin monipuolisiin ominaisuuksiin ja suositteli kaikille omaan tilanteeseen sopivan, mahdollisen kattavan profiilin laatimista ja aktiivista osallistumista. Loistavien esimerkkien ja lukuisten kysymyksien myötä jokainen sai intoa ja vinkkejä oman profiilin parantamiseen! PEHA:lla voi myös tykyillä Syyskokousta vietimme Porissa sijaitsevalla Pelastusharjoitusalue PEHA:lla. Winnovan opettaja Vesa Duldin kertoi meille alueen monipuolisista mahdollisuuksista esimerkiksi tykypäiviin savusukelluksen, ensiaputaitojen tai vaikka nosturista laskeutumisen myötä! Yleisimmin aluetta käytetään mm. vartijoiden koulutukseen ja muun pelastushenkilökunnan harjoitteluun. Mielenkiintoisen esittelyn ja tutustumiskävelyn jälkeen pääsimme kokoustamaan ja valitsimme jaostolle ensi vuoden tekijät!

turun seudun jaostolaisia

Teksti: Eva Perälä Kuva: Ulrika Grägg

tähtitornissa Kävimme tutustumassa Vartiovuoren Tähtitorniin, joka on nykyisin Åbo Akademin omistuksessa. Paikka olikin monelle ihan uusi tuttavuus. Aluksi säätiön toimitusjohtaja Lasse Svens toivotti meidät tervetulleiksi ja kertoi säätiöstä ja sen vaiheista, jonka jälkeen intendentti Ulrika Grägg jatkoi kertomalla talon historiasta. Toimitusjohtajan sihteeri Eva Perälä kierrätti meitä Tähtitornin kolmessa eri kerroksessa. Muutamat kävivät myös neljännessä kerroksessa, jonne mentiin kierreportaita pitkin. Saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel (1778-1840) suunnitteli Vartiovuorenpuiston Tähtitornin. Rakennuttajana toimi vuonna 1640 perustettu Turun Kuninkaallinen Akatemia. Tähtitorni valmistui vuonna 1819, mutta jo vuonna 1828 Turun palon jälkeen Turun Akatemia muutti Helsinkiin. Tähtitornissa on sen jälkeen toiminut muu muassa Turun Merenkulkuoppilaitos ja Merihistoriallinen museo. Åbo Akademin säätiö osti Tähtitornin vuonna 2007 Turun kaupungilta. Nykyisin rakennus toimii säätiön toimistona.

Teksti ja kuva Päivi Anttila

Örön saarella Teimme syysretken sotilasalueena olleeseen Örön saareen Dafna Seela-Huhtamäki/Oy SaariTours Ab:n järjestämänä. Saari avattiin yleisölle kesäkuussa vuonna 2015.Turusta oli matkaa Kasnäsiin 100 kilometriä, josta yhteysalus vei meidät saarelle. Satamassa meitä oli vastassa yrittäjä Herrick Ramberg, joka kertoi meille alueen toiminnasta. Alueella pääsee yöpymään hotellihuoneisiin, mökkeihin, paritaloihin, vierasmajaan, Hostel-huoneisiin tai vaikkapa teltassa teltta-alueella eli on mistä valita. Kokoustilat löytyvät hotellirakennuksesta ja niitä käytetään ahkerasti. Opas Olli-Jaakko vei meidät saarikierrokselle ja kertoi mielenkiintoisia tarinoita saaren historiasta. Saari on lintujen kevät- ja syysmuuttojen reitin varrella sekä perhoslajeja saarella on tavattu 1656. Harvinaisia luonnonkukkasia esimerkiksi lännenkylmänkukka ja etelänkylmänkukka löytyy ainoastaan Örön saarelta.

Teksti ja kuva Päivi Anttila

Best western seaportissa Hotelli toimii aivan Viking Linen terminaalin vieressä, jota käytetäänkin paljon risteilyjen yhteydessä. Hotellin tiloissa toimi 1900-luvulla porvarillinen kauppahuone. Hotellinjohtaja Pirjo Lahdenne kertoi hotellin toiminnasta. Terhi Siegfried Sales Manager Best Western Hotels & Resort kertoi hotelliketjusta, joka on maailman laajuinen ja jolla on 4200 erilaista hotellia ympäri maailmaa. Kiersimme eri näköisiä/kokoisia huoneita ja lopuksi nautimme pientä iltapalaa.

Arjen keskellä ilon pisaroita

etelä-pohjanmaan jaoston jäsenet

Kiva kokouspaikka

Teksti: Pia Saikkonen Kuvat: Pia Saikkonen ja HimosLomat Oy

Himoksella on menoa ja meininkiä ympäri vuoden Himos on kansainvälinen, ympäri vuoden sykkivä tapahtuma- ja viihdekeskus, joka tarjoaa elämyksiä ja yllätyksiä lähes kaikille kohderyhmille; sinkuille, perheellisille, yrityksille, kokousmatkailijoille ja kaikenlaisille vapaa-ajanvietto- ja työporukoille.

arhaiten Himos tunnetaan hiihtokeskuksestaan, jonka ensimmäiset rinteet avattiin vuonna 1984. Alueella toimivat yritykset Hiihtokeskus Himosvuori Oy, HimosLomat Oy ja HimosGolf Oy. Tarjontaa täydentää tulevaisuudessa mahdollinen Holiday Club Kylpylähotelli, jonka kaavapäätöksen odotetaan val-

mistuvan tämän vuoden loppuun mennessä. – Sijainti keskellä Suomea on Himoksen vahvuus. Himokselle pääsee nimittäin kätevästi mistä päin Suomea tahansa kaikilla kulkuvälineillä, eikä lomareissu Pietaristakaan ole kuin 3,5 tunnin matkan päässä, kertoi toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju.

Runsas majoituskapasiteetti Majoituskapasiteetti on 3 400 vuodepaikkaa käsittäen Himos Hotellin, mökkejä ja motelli Patalahden. Ei ehkä uskoisi, mutta majoituskapasiteetti on yhtä suuri kuin Jyväskylässä. Mäntyharju korosti, että vaikka puhutaan mökeistä, kyse on hyvätasoisista huviloista. Alueelta löytyy myös savu- ja rantasauna.

– Koska kylpylähanke on Himoksella ollut niin sanotusti pitkissä kantimissa, HimosLomat päätti ratkaista asian toisella tavalla. Jotta vieraille saadaan kylpylätuntumaa, löytyy lähes jokaisesta Himoksen mökistä poreamme tai palju, joita molempia onkin noin 100 mökkivieraiden ilona ja nautintona, Mäntyharju sanoo. Ravintolat ja tapahtumat Ravintolapalveluja alueella tarjoavat ravintola Tupa, tilausravintola Liiteri ja Pub/Pizzeria Mono. Tukkijätkän kämppää muistuttava, kotoisa ja rento Liiteri on pyhitetty vain yksityistilaisuuksiin. Himoksen lähellä sijaitseva Hirvikartano tarjoaa catering-palveluja mökkeihin. Talvikautena palvelevat luonnollisesti myös rinneravintolat. Oma kokonaisuutensa ovat alueen tapahtumat, joiden tapahtumakenttinä toimivat Himos Park, tapahtumateltta ja Himos Areena. Vuosittain niitä järjestetään noin 100, joista noin 25 on festivaaleja. Suosituimpia tapahtumia ovat Himos Juhannus, Iskelmä Festivaali, Jysäri sekä Neste Ralli. Himos Parkin ainutlaatui-

sesta VIP Terassi Riemusta voit seurata lavatapahtumia aitiopaikalta katutasoa ylempää ilman tungosta ja tönimistä. Kokousta ja liikuntaa Kokouspalveluja tarjoaa tunnelmallinen ja viihtyisäksi uudistettu Säyrylän koulu, joka sijaitsee samassa pihapiirissä Himos Hotellin ja Himos Areenan kanssa. Koulun tiloja voidaan muunnella tarpeen mukaan pienille ja isommille porukoille sekä ala- että yläkerran kokoustiloista. Vanhan koulumaailman mukaisesti sisustetut persoonalliset kokoustilat on varustettu tämän päivän tekniikalla. Liikuntaa voi alueella harrastaa monipuolisesti, kokeilla esimerkiksi leikkimielisiä kilpailuja tai puuhastella yhdessä erilaisten aktiviteettien parissa. Oheisohjelmaa löytyy sumopainista golfiin. Tavoitteena on myös lisätä ja monipuolistaa lähivuosina luontoon liittyviä aktiviteetteja, koska kysyntää niille on.

Himoksen Majoituskapasiteetti on yhtä suuri kuin Jyväskylässä, toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju sanoo.

www.himoslomat.fi

Minulle itselleni mieleenpainuvin hetki sattui kävellessämme metsän laidalta takaisin bussien lähtöpaikalle. Kadulla tuli vastaan aasialainen mies pienen poikansa kanssa. Pojalla oli käsissään kaksi todella isoa tattia, joita hän naama virneessä esitteli meille ohikulkijoille. Kohtaaminen muistutti jälleen kerran siitä, että iloon ja riemuun ei aina tarvita isoja asioita. Himoksen ilmassa oli myös erityistä sähköä, eikä se johtunut ukkosesta. Viikonloppuna oli odotettavissa kesän kohokohta, Nightwishin toinen Suomen keikka ja ensimmäiset vieraat olivat jo saapuneet paikalle. Saimme kuulla, että tämä tapahtuma aiheutti poikkeavaa odotuksen tunnelmaa myös henkilökunnan keskuudessa. Itselleni tuli käsitys, että tapahtumat ovat aina myös työntekijöille huippuhetkiä - konsertteja ja isoja festivaaleja muistellaan kaiholla vielä pitkään jälkikäteen. Himoksella on selvästi hyvä yhdessä tekemisen meininki!

Jyväskylän jaoston jäseniä kävi tutustumassa Himoksen palveluihin.

HimosLomat on kasvanut yhdeksi Suomen suosituimmista kohtaamispaikoista sekä yrityksille, järjestöille että tapahtumien järjestäjille kaikkina vuodenaikoina.

Lukijapalautteet

Kulttuurikulma

teksti: päivi anttila kuvat: teatteri akseli

Kiitos lukijapalautteista! Lehden uusi ilme on upea. Paras juttu oli ”Mikä on sinulle luontaisin tapa oppia”, siinä tuli esille hyvin se, että oppiminen on erilaista eri ihmisillä. Innostuin artikkelista ja testasin, pitikö arvaukseni paikkaansa. Pitihän se. Erityismaininta Ron Mueckin teosten artikkelista, todella hyvin ja tiiviisti esitelty näyttely. Katarina Virtasalo Secretarius-lehden numeron 3/2106 ehdottomasti kiinnostavin ja freesein artikkeli oli ”Siirtyykö osa sihteereistä toiminimiyrittäjiksi”. Olitte löytäneet hyvät haastateltavat ja aihe on todella ajankohtainen. Lehden ilme on kiva ja raikas! Kristiina

Sihteeriköt Pienen harrastajateatterin Teatteri Akselin näytelmä Sihteeriköt esitettiin Turussa 16 kertaa 16.9.-30.10.2016. Näytelmän on käsikirjoittanut saksalainen Frans Witterbrink ja sen on suomentanut Vesa Tapio Valo.

hjaajan Veli-Pekka Teponojan sanoin:”Teatteri Akselin syksy alkoi perinteisen puhenäytelmän sijaan viihteellisellä näyttämöohjelmalla. Odotettavissa ei siis ole selkeää juonta tai roolihamoja. Joku voisi sanoa, ettei tässä esityksessä ole päätä eikä häntää, ja on siinä luultavasti aivan oikeassa. Franz Witterbrinkin käsikirjoitus on viitteellinen ja antaa vain vähän vinkkejä siitä, mitä sihteeriköt ovat oikein naisiaan. Heidän elämän tarinansa on ”piilotettu” lauluihin. Revyyn ideaan kuuluu kuljettaa tarinoita yleisölle tuttujen laulujen kautta, ja käsikirjoitus sisältää kehotuksen toimia näin. Siksi osa alkuperäisen käsikirjoituksen lauluista on korvattu tutuimmilla kappaleilla. Näin on toimittu myös teoksen kotimaassa Saksassa, jossa Sihteerikköjen laululistat ovat vaihtuneet teatterista toiseen. ”

Laulujen lomassa selvisi yhdeksän sihteerin taustoista seuraavaa: Yksi sihteereistä oli ahkerasti bailaava nuori nainen, joka odotteli soittoja poikakavereiltaan. Toinen sihteeri oli raskaana oleva nainen, joka esitteli lastenvaatteita. Kolmas sihteeri oli eläkkeelle lähtijä, joka piti kirjaa viimeisistä työpäivistään. Neljäs sihteeri oli työhönsä kyllästynyt nuori nainen. Viides sihteeri oli unelmoiva nainen, joka piti merestä ja merimiehistä. Kuudes sihteeri oli ennustaja, joka kertoi muille tulevaisuudesta. Seitsemäs sihteeri oli nainen, jonka mies soitteli joka päivä töihin. Kahdeksas sihteeri oli taas kirjallisuudesta ja runoista pitävä nainen. Yhdeksäs sihteeri oli näpistelijä, joka varasti työkavereiden pieniä tavaroita. Esitys mietitytti alkuun monia, kun vuorosanoja ei ollut lainkaan, vaan yleisesti lau-

lettiin, ja juontakaan ei oikein ollut. Sihteereitä oli esityksessä yhdeksän ja kaksi miestä. Toinen miehistä soitti kitaraa sihteerien joukossa, ja välillä kosketinsoittimia, toinen taas jakeli lappuja pomon juttusil-

le, ja sieltä ei aina tiennyt, mitä eteen tulee. Lopuksi toinen miehistä lauloi myös viimeisen laulun ”kaiken takana on nainen”, joka sai yleisön hyvälle tuulelle.

Lehden uusi, valoisa ilme aivan hyökkäsi silmilleni pelkästään positiivisessa mielessä tänä syksyisenä aamuna. Raikas tervehdys, uudistunut lehti! Erityisesti kiinnitin huomiota upeisiin, selkeisiin ilmoituksiin, joita olette saaneet lehdessä hyvin esille. Jutuista sydäntäni eniten sykähdytti ”Paljastavat ilmeet ja eleet” -juttu. Niin moni ihminen ”pilaa” viestinsä ns. epäaidolla käytöksellä, joten meidän kaikkien kannattaa kiinnittää huomiota, mitä todella haluamme viestiä. Nimimerkki Ilenna Mielestäni kiinnostavin juttu oli kuvaus Hotel & Spa Resort Järvisydämestä Rantasalmella. On yleissivistävää tietää eri kokouspaikoista ja erinomaisista sellaisista. Paikan historia on kiehtova. Jutusta sai kokonaisvaltaisen kuvan paikan tarjoamista palveluista ympäri vuoden. Hartain toiveeni on päästä jonain päivänä kokoustamaan tällaiseen paikkaan. Sari Ollikainen Lehdessä oli paljon hyviä artikkeleja ja valinta oli sen vuoksi vaikea. Eniten kuitenkin kiinnosti Kiva kokouspaikka Rantasalmella. Yövyin siellä hienossa huvilassa kesälomareissulla muutama vuosi sitten, olin voittanut yöpymisen jossain messuilla käydessäni. Mieleeni jäi erityisesti upeat juhla- ja kokoustilat ja korkeatasoinen majoitus kauniin luonnon keskellä. Paikka on laajentunut ja laajenee edelleen, kun kylpylä valmistuu. Varmasti on upea valmiina. Näkemisen ja kokemisen arvoinen vapaa-ajallakin. Marianne

Paras juttu s. 6 - 7 Paljastavat ilmeet ja eleet. Mervi Tervakangas

Hei, Kiitos lehden uudesta, upeasta ja iloisesta layoutista. Lehdessä on mielenkiintoisia luettavia juttuja! Nyt minua kiinnosti juttu: Paljastavat ilmeet ja eleet. Tämä koskettaa meitä kaikkia jokapäiväisessä elämässämme! Tuula Secretariuksen tämän numeron mielenkiintoisin juttu oli ”Mikä on sinulle luontaisin tapa oppia?”. Vielä en ole ehtinyt tehdä jutussa olleita testejä, mutta uskoisin olevani visuaalinen ja taktiilinen oppija. Anne-Maria Tapakouluttajan näkökulmasta katsottuna minua kiinnosti eniten Minna Kronbergin kirjoitus ’Paljastavat ilmeet ja eleet’. Moni asia oli kyllä tuttu, mutta kertaus on opintojen äiti ja joukossa oli myös uutta tietoa. Arja Porvali

Arpaonni suosi nimimerkki Ilennaa ja hänelle toimitetaan Holiday Clubin lahjakortti. Onnittelut!

Mikä tämän lehden jutuista kiinnosti sinua? Vastaa viimeistään 23.1.2017 mennessä: paatoimittaja.secretarius@gmail.com Vastanneiden kesken arvotaan Scandicin majoituslahjakortti.

Sielunmaisemani

piti tietysti myös näyttää, miten korvapuusteja leivotaan ja ilmeisen hyvin ne onnistuivat, koska seuraavan päivän aamukahvilla oli kaikki jo syöty. Parina päivänä kului muutama tunti myös oliiviverkkojen paikkaamiseen ja kunnostamiseen. Pääsin yhtenä päivänä lapioimaan hevosen paskaakin pihapolulta sivummalle. Laventelinkukkia sirpillä katkoessani löysin sisäisen Sophia Lorenini ja tunsin hetken olevani Fellinin elokuvien rakastettavan rehevä nainen. Mutta se hetki meni kyllä aivan liian nopeasti ohi.

Teksti: Kaija Pelttari Kuvat: Kaija Pelttarin kuva-albumi

Kuuraamista ja puunaamista

Assistentti oliivipuussa Kun keski-ikäinen assistentti heräsi Italian Perugiassa Camazzetton-tilalla, hän oli myyty upean näyn edessä: alla levittäytyvä laakso peittyi nousevan auringon pilkuttamiin usvapilviin, ympärillä olevat Apenniinien vuoriston metsäiset rinteet olivat osin syksyn väreissä ja jostain läheltä kuului lampaiden määkiminen. Maaseudun rauha ja hiljaisuus hiipi matkaajan mieleen. Täällä tekisin pari viikkoa töitä majoitukseni ja ruokani eteen.

amazzetton noin 130 hehtaarin mailla käyskentelee lampaita, joiden maidosta valmistetaan pecorino-juustoa. Hedelmäpuut ja vihannestarha tuottavat satoa omiin tarpeisiin. Oliivipuita on noin 600, eikä niitä yksi ihminen ehdi käsin kahdessa viikossa kerätä. Perheen aikuiset lapset Joonas, Amelia ja Elias ovat apuna aina, kun yliopisto-opinnoiltaan ehtivät. Heidän lisäkseen apuna on vapaaehtoisia niin lähiseuduilta kuin vähän kauempaakin. Kanssani oliivipuissa hääri hollantilainen Judith, jonka kanssa jaoin yhden tilan kolmesta lomahuoneistoista.

Hidasta ja yksitoikkoista

Oliivien kerääminen alkoi aamiaisen jälkeen isojen verkkojen levittämisellä puun juurelle ja oksien alle. Irrotetut oliivit tipahtavat verkon päälle, mistä ne on helppo lopuksi kerätä koreihin. Keruu on enimmäkseen käsityötä, vaikka koneitakin siihen työhön on 28

kehitetty. Camazzettossa käsien lisäksi käytössä oli eräänlainen harava, jolla ”kammattiin” oliivit oksista verkolle. Talon isäntä, Pasquale, keikkui tikkailla tai puiden oksilla ja teki samaa kuin omenapuille keväisin tehdään. Jotta puu saa valoa ja sato runsastuu, puun keskustaan päin kasvaneet ja vanhat huonokuntoiset oksat sahattiin pois. Niistäkin riivittiin oliivit talteen. Aamun viileyttä ja tuulta vastaan ylle puetut monet vaatekerrat sai päivän lämmetessä kuoria pois ja touhuta paitahihasillaan. Työ oli hidasta ja mukavan yksitoikkoista tällaiselle keski-ikäiselle assistentille. Yhden päivän aikana kolme ihmistä ehti tyhjentää 2 – 4 oliivipuuta. Bruschettaa ja punaviiniä

Kerätyt oliivit vietiin parin kilometrin päähän puristamoon, missä niistä huuhdottiin kylmällä vedellä kaikki roskat pois. Punnituksen jälkeen oliivit kaadettiin myllyyn, jossa hedelmäliha rikottiin ja vaivattiin massaksi. Massa

eteni omaa tahtiaan koneen syövereissä ja samalla siitä erottui kasvisneste, öljy ja siemenet. Öljyseparaattorin jälkeen valuu putkesta kauniin limen vihreää extra virgine öljyä, jonka maku on aivan erilainen kuin markettien oliiviöljyn maku. Siinä maistuu elävä, vähän karvas maa, koivun lehdet, Italia ja kaikki sen herkut. Olin kaikesta näkemästäni, oliiviöljyisen bruschettan ja punaviinin mausta pökerryksissä. Vielä kun kuulin, että valmistuksesta jäänyt massa (italiaksi sansa) käytettiin eläinten rehuna tai lannoitteena ja siemenistä tehtyä rouhetta voitiin polttaa vaikka takassa, olin vakuuttunut, että oliiviöljy on elämän eliksiiri.

Judithin palattua kotimaahansa, odotettiin Camazzettoon tulevaksi belgialainen pariskunta ja vielä kaksi muuta perhettä Hollannista. Toisen perheen loma Camazzettossa oli jo viides peräkkäinen ja joka vuosi he halusivat osallistua edes yhden päivän ajan oliivien keruuseen. He olivat maksavia lomalaisia, eivät minun tapaan vapaaehtoista työväkeä, joka työllään tienasi majapaikan ja ylläpidon. Mutta ennen kuin nämä vieraat saapuivat, oli siivottava tilan ravintola ja sen iso keittiö, joita Marjatta käytti silloin, kun oli ruokittava isompi määrä lomalaisia kerralla. Oli siis otettava juuriharja kauniiseen käteen ja ruvettava kuuraamaan ja puunaamaan. Sen rupeaman jälkeen tunsin tehneeni töitä

ja heräsin yöllä useamman kerran taputtelemaan ja ravistamaan puutunutta siivouskättäni.

Fiatinsa kyytiin ostoksille Valfabbrican lähikylään.

Maalaisruokaa ja vapaa-aikaa

Lojuminen sängyssä ajatellen niitä näitä unen rajamailla tuntui sekin oikealta ratkaisulta, eikä aiheuttanut likikään niin huonoa omaatuntoa kuin kotimaassa. Marjatan kirjahyllystä löytyi pari kirjaa ja luin ne läpi ja oma matkapäiväkirja täyttyi merkinnöistä ja ajatuksista. Minun ei tarvitse kauan miettiä syitä takaisin palaamiseen Umbriaan ja Camazzettoon. En pue niitä syitä sanoiksi, sillä ne ovat pikemminkin tunnetiloja ja tuokioita, hämmästelyä elämän edessä ja rauhoittumista pieneen, mutta ei vähäpätöiseen. Miten sellaisen kaiken osaa sanoittaa?

Töitä tehtiin 5 – 8 tuntia päivässä ja päivän katkaisi aina lounastauko, jolloin syötiin porukalla Camazzetton oman väen kanssa. Illallinen nautittiin italialaiseen tapaan vasta noin kahdeksalta illalla. Ruoka oli yksinkertaista hyvää maalaisruokaa, johon käytettiin paljon puutarhan omaa satoa. Päivät eivät siis olleet täynnä työtä, vaan vapaa-ajallekin jäi sijaa. Käytin arkisen vapaa-aikani vaelteluun tilan mailla, valokuvaamiseen, lenkkeilyyn ja patikoimiseen lähipoluilla. Muutaman kerran Marjatta otti kolhuisen

Tunnetiloja ja tuokioita

Pullaa ja paikkausta

Sadesäällä oliiveja ei kerätä, sillä märkinä ne pilaantuvat nopeasti. Silloin tehtiin muita tilan töitä, kuten puhdistettiin pari ämpärillistä saksanpähkinöitä tai siivottiin lomahuoneistot valmiiksi uusille lomailijoille. Minun 29

Tervetuloa yhdistykseen

teksti ja kuvat: Sari Ollikainen

Kuva: Studio Harri Hinkka

S2016 – Haasta itsesi huipulle -seminaarin satoa

uiputimme Tampereella ja ovet avautuivat osallistujien uusille näkökulmille. Tarkistimme suunnan ja tartuimme kompassiin perjantaina 23.9.2016 Sihteeriyhdistyksen järjestämässä S2016 – Haasta itsesi huipulle -seminaarissa Tampere Congress & Culture Centre Puistotornissa. Syyskuun aurinkoiset viikot päättyivät perjantain harmaaseen säähän, johon katse osui Puistotornin 8. kerroksen Väinö Voionmaa -kokoustilan ikkunoista. Säästä huolimatta 68 osallistujaa pääsivät huipulle. Huiputuksen mahdollistivat: UPM:n turvallisuusjohtaja Mikko Viitasaari luennollaan Assistentti ja yritysturvallisuus, jossa esille tuli assistenttien rooli yrityksien turvallisuusvahteina. Naisten Pankin Merja Talkio-Vilanen osuudellaan, joka käsitteli lukuisten naisten unelmien muuttumista

todeksi ympäri maailmaa suomalaisen sosiaalisen innovaation seurauksena. Taiteellinen johtaja Jorma Uotinen, Kuopio Tanssii ja Soi, Minun haasteeni -puheellaan, josta yhtenä nostona: Kannustusta ei voi koskaan olla liikaa, eikä oikea kannustaminen tee koskaan ihmisistä ylpeitä. Seminaarin puheenjohtaja Eeva Kylä-Paavolan Eevan eväät elinvoimaiseen elämään -vartillaan: Elämämme on kuin tuoli; neljä jalkaa, istuinosa ja selkänoja = terveellinen ravinto, lepo, liikunta, vesi, läheiset. Olemme sitten nuoria, vanhoja, naisia, miehiä tai tummia, meillä kaikilla pitää olla ”tuoli kunnossa”. Tapio Koskimaa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työhyvinvointipäällikkö Työhyvinvoiva sihteeri -luennollaan, jonka runsauden annista mainintana: Tehokas sihteeri vaikuttaa kaikkialla ja pitää työpaikan koneen öljyttynä.

Tres Hombresin toimitusjohtaja Antti Härkösen aiheellaan Matkalla – unelmoi, navigoi, nauti ja ota haasteet vastaan: Arvot ohjaavat elämääsi ja valintojasi Ja puoliltapäivin Nina Tapala tempaisi meidät ylös tuoleista Energisoivassa hetkessä, jolla varmistettiin hapensaanti loppu päiväksi. S2016 tarjosi osallistujille ohjelmaa sekä edellisenä iltana huiputtamiseen valmistautumiseksi sekä seminaarin jälkeen siitä palautumiseksi. Kaksi pitkää pöydällistä osallistujia kokoontui Get together -illalliselle Grill It -ravintolaan Solo Sokos Hotel Torni Tampereessa. Sara ja Erik -esitys TTT-teatterissa tarjosi lipun lunastaneille osallistujille matkan tamperelaisen vaatekauppiaan Sara Hildénin ja taitelija Erik Enrothin tarinaan.

Pistä jo nyt kalenteriisi merkintä! S2017-seminaari perjantaina 22.9.2017 Tampereella.

Tervetuloa yhdistykseen

Tarja Kuula

Kuka olet ja mistä Olen Tarja Kuula, kotoisin Lapista Kolarista, muuttanut Tampereelle 1989. Nykyään olen jo tamperelaistunut, mutta vielä meän murre seuraa vahvasti mukana. Lappiin on vahvat siteet. Asun perheeni kanssa Lempäälässä, Kuljussa, ja perheeseen kuuluu mieheni Pete, Julius 18 vuotta ja Tobias 9 vuotta. Mitä teet työksesi Tulin Tampereen kauppakamarille vuonna 1990 toimistoapulaiseksi, tällä hetkellä toimin toimistopäällikkönä. Aloittaessani kauppakamarilla henkilökuntaa oli viisi ja jäsenmäärä oli noin 400, tällä hetkellä meitä on 12 ja jäsenmäärä lähes 1900. Niin esimiehet kuin työtehtävätkin ovat vuosien varrella vaihtuneet. Olen saanut olla mukana monipuolisessa työkentässä. Tampereen kauppakamari on näköalapaikka Pirkanmaalaiseen yrityselämään. Toimenkuvaani kuuluu reskontran hoitaminen, ulkomaankaupan asiakirjojen myöntäminen ja vahvistaminen, neuvonta, asiakaspalvelu ja kaikki muut yleisesti toimiston pyörittämiseen sisältyvät tehtävät. Mikä on vahvuutesi sihteerinä Päivät voivat olla hyvinkin erilaisia ja hektisiä ja se lisääkin työn mielekkyyttä. Kykenen vastaamaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin ja pystyn työskentelemään työpaineen alla, ja silloin olen ehkä jopa parhaimmillani. Olen sosiaalinen ja tulen hy-

vin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Yhteinen huumorintaju työkavereiden kanssa on myös tärkeä voimavara. Mitä harrastat Säännöllisesti kuntosalilla käymistä sekä sen lisäksi lukuisia eri liikuntamuotoja, muiden muassa kuntonyrkkeilyä, hiihtoa, avantoa. Urheilu on kuulunut aina elämääni. Tänä kesänä aloitin myös golfin, katsotaan kantaako se harrastukseksi asti. Elämyksiä haen matkailusta, unohtamatta laajaa ystäväpiiriä, pidän yhteisistä illanvietoista ja kokkaamisesta. Mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit mukaan Vuosi sitten ystäväni Sari Paavilainen houkutteli minua järjestöön mukaan, mutta en saanut aikaiseksi liittyä. Kun Sihteeriyhdistyksen Tampereen jaoston jäsenasioiden hoitaja Sirpa Lahtinen otti yhteyttä, hyvän ”myyntipuheen” jälkeen päätin liittyä. Samalla sain houkuteltua mukaan kollegani Satu Paanasen. Yhdistys on erittäin aktiivinen, ja odotan monipuolista toimintaa ja verkostoitumista sekä vuorovaikutusta. Uskon myös, että sihteeriyhdistyksestä on hyötyä työelämässä sekä sen ulkopuolella.