Secretarius 4 2014 netti by taitto.secretarius

4/2014

Sihteeriyhdistyksen ammattilehti

Eettiset ohjeet sihteerin työssä Life Coach Tuula Sammal-Salonen:

On valmentauduttava elinikäiseen oppimiseen

www.sihteeriyhdistys.fi

KOKOUSPAKETIT HELPOSTI NETISTÄ

Palvelu on ilmainen käyttää. Rekisteröidy ja saat alennuskoodin. Vertaile hintoja ja kokeile! Kysy tarjous myös juhlatilaisuuksiin www.kokouspaketit.com/tarjouspyynto

Tervetuloa ensi-iltaan!

IdeaGarden Verkostoitumistilaisuus tapahtumapäättäjille

Toimistohankinnat 27.-29.1.2015 Telakka, Helsinki Tämä tilaisuus on sinulle, joka vastaat organisaatiosi toimistoon liittyvistä hankinnoista ja etsit juuri nyt palveluntarjoajia seuraaviin hankinta-alueisiin: •

työterveyspalvelut

•

viestintäpalvelut

•

toimistokalusteet

•

liikematkat

•

siivouspalvelut

•

yritysautot

•

lakipalvelut

•

rekrytointi- ja HR-palvelut

•

toimistotarvikkeet

•

IT-infra

www.ideagarden.fi Tapahtuma on sinulle yksipäiväinen, siten että juuri sinua kiinnostavat palveluntarjoajat ovat koolla samana päivänä! Tilaisuuden järjestäjä: Management Events, ideagarden@managementevents.com, www.ideagarden.fi

pääkirjoitus

Eettisyys on valintoja

Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka muita yksilöitä tulisi kohdella?

Mikä tekee teosta oikean tai väärän? Mitä tarkoitamme, kun sanomme,

5 1 . V U O S I K E RTA

4/2014

ikipedian mukaan etiikan peruskysymyksiä ovat muun muassa:

1.12.2014

että meidän pitäisi tehdä jotakin tai että emme saisi tehdä jotakin? Mitä eettisiä sääntöjä tulisi noudattaa? Minkä periaatteen mukaan pitäisi valita, mitä tekoja tekee?

Kustantaja

Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry sähköposti: secretarius@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki

me toisten kanssa. Periaatteemme, ihanteemme ja arvomme ohjaavat

Päätoimittaja

ratkaisemme, toimimmeko joko eettisesti oikein tai väärin.

Leena Koistinen paatoimittaja.secretarius@gmail.com

Taittaja

Katja Högman taitto.secretarius@gmail.com

044 369 7810

Etiikka kuvaa hyviä ja oikeita tapoja elää maailmassa, jonka jaampäätöksiämme ja valintojamme. Päivittäisillä teoillamme ja valinnoillamme Olemme tekojemme ja valintojemme summa. Kannamme vastuuta päätöstemme ja tekojemme eettisyydestä. Se, miten tänään toimimme

050 466 1108

työyhteisössä, miten kohtelemme toisiamme, miten kulutamme maapallon varoja, vaikuttaa tulevaisuuteemme. Etiikkaan ja eettisyyteen törmää lähes tilanteessa kuin tilanteessa.

Toimitussihteeri Sari Ollikainen

040 094 9878

Työntekijöinä meillä on muun muassa oikeus asianmukaiseen kohteluun niin esimiesten kuin kollegoiden taholta sekä oikeus hyviin työolosuhtei-

Toimittajat

Anna Ääri Pirjo Koponen Päivi Kuokkanen Sari Alismaa

050 583 3365 040 571 4391 040 844 0890 044 349 9497

siin. Työntekijöinä meillä on velvollisuus hoitaa tehtävämme vastuullisesti, huolellisesti ja täsmällisesti. Kanssakulkijoita meidän tulisi kohdella ainakin tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Pitäisi huomioida, millaista maailmaa olemme jättämässä jälkipolville. Ymmärrettävästi etiikkaan ja eettisyyteen

Secretarius-yhdyshenkilöt Anita Rummukainen Anne Juvonen Irmeli Vuorenmaa Kaisa Heinonsalmi Marja Konsti Sari Kiiskinen Sari Välimäki Satu Vuorenmaa Sirpa Saastamoinen Tarja Taipale

kuuluu lukuisia muitakin asioita ja käsitteitä, tässä vain muutama jokapäi050 312 7450 050 555 2320 040 517 3317 040 582 4759 040 801 1770 040 487 6067 040 566 8596 044 455 7513 050 363 3236 040 416 8149

väiseen elämään liittyvä. Tässä lehdessä käsitellään eettisyyttä monesta näkökulmasta. Kuinka eettisyys näkyy organisaation toiminnassa tai sihteerin työssä. Juttu eettisestä vaatekaapista pistää aprikoimaan, voisiko itse kukin meistä hillitä shoppailuviettiään vaate- ja laukkuliikkeiden ihmemaassa. Entäs jos lahjapaketista kuoriutuisikin perinteisen lahjan sijaan eettinen lahja kuten pikkupotilaalle kirja- tai elämyslahja tai kehitysmaan lapselle koulupuku tai rokote. Entä voiko toimisto vihertää muutenkin kuin viherkasvien avulla.

Mediamyynti

Marjo Keskikastari marjo@keskikastari.fi

040 772 8828

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sari Ollikainen sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

Gallupkysymykseen teiltä, arvoisat kollegat, tuli ilahduttavan paljon kierrätysvinkkejä ja ekotekoja. Vastauksistanne tulee hyvälle mielelle ja niistä löytynee jokaisen eettisyyskoriin täydennystä. Jos me kaikki toimisimme

040 094 9878

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486

yhtä vastuullisesti ja luontoa kunnioittaen, niin maailma ei nyt kenties ihan pelastuisi, mutta saisi rutkasti tekohengitystä ja elvytyshoitoa. Jos luulet olevasi liian pieni vaikuttamaan asioihin, yritä nukkua suljetussa huoneessa, jossa on moskiitto. - Afrikkalainen sananlasku

Painopaikka

Oikeita valintoja elämäänne

Ilmoitushinnat ja mediakortti 2014: www.sihteeriyhdistys.fi

Leena Koistinen

441 209 Painotuote

päätoimittaja

RAALI PAIN UT

E UOT OT

HIILIN E

Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: G-print, 115 g

ClimateCalc CC-000025/FI

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

TEKSTI: MIIKA KAUKINEN KUVA: ISTOCK

Siivet hiilineutraalille viestille Muutama fiksu valinta johtaa siihen, ettei painotuotteen tilaaminen ole ilmaston kannalta haitallista. Ympäristön kanssa voi laittaa tilit tasan hyvinkin helposti.

Näin maksamme ympäristövelkamme

Kungliga Tekniska högskolan KTH

• Hämeen Kirjapaino on laskenut toimintansa hiilijalanjäljen ja sai siitä todistukseksi kesällä 2012 ensimmäisenä Suomessa ClimateCalc -sertifikaatin. • Hämeen Kirjapaino sai vuoden 2012 Pirkanmaan ympäristöpalkinnon tunnustuksena ympäristövastuullisuudesta sekä ympäristöä säästävien ratkaisujen tarjoamisesta muille yrityksille. • Lue lisää: www.hameenkp.fi

441 209 Painotuote 441

209 Painotuote

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Hiilijalanjälki kompensoidaan ostamalla niin sanottuja päästövähenemiä, joita syntyy erilaisissa ilmastonmuutosta hillitsevissä vapaaehtoisen päästökaupan projekteissa. Hämeen Kirjapaino ostaa päästövähenemät Gold Standard -sertifioiduista ilmastoprojekteista. Painotuote on siis mahdollista tilata hiilineutraalina ja tehdä samalla vastuullinen valinta. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä kiihdyttää maapallon ilmastonmuutosta. Ympäristöystävällisen toiminnan merkitys luonnolle on ilmeinen, mutta se on myös varteenotettava kilpailutekijä. Viestimällä vastuullisista valinnoistaan yritykset ja yhteisöt voivat välittää positiivisen viestin omalle kohderyhmälleen ja siten nostaa brändinsä ja toimintansa arvoa.

Sanomalehti vapauttaa 20% vähemmän hiiltä kuin uutisten katseleminen internetissä puolen tunnin ajan.

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Vuosittain kuluttamasi paperin valmistus vaatii yhtä paljon sähköä kuin kodin viihde-elektroniikan pitäminen jatkuvasti standby-tilassa.

meen Kirjapainon omilla toimenpiteillä. Jäljelle jäävät päästöt voidaan laskea ja kompensoida täysimääräisesti eli tehdä tuotteesta hiilineutraali. Koska joka ikinen asia on tarkasti laskettu ja vuosittain sertifioitu, avautuu painotalon ja asiakkaan välille tilanne, jossa painotuotteen ympäristökuormasta ei oleteta yhtään mitään. Se tiedetään.

HIILIN E

ämänkin Secretarius-lehden painanut Hämeen Kirjapaino on ensimmäinen painotalo Suomessa, joka tarjoaa mahdollisuuden painattaa kaikki työt hiilineutraalisti. Käsissäsi olevan lehden tuotannosta aiheutunut hiilidioksidikuorma on punnittu ja kompensoitu grammalleen. Tämä perustuu tarkkaan mittaukseen siitä, paljonko kukin painotyön pienikin osa painaa ilmaston puntarissa. Hämeen Kirjapaino on tehnyt laajan projektin omasta ilmastokuormituksestaan. Projektin myötä painotalolle on myönnetty ClimateCalc-hiilijalanjälkisertifiointi. Siihen liittyvän laskurin avulla kirjapainossa on voitu määrittää koko toiminnan hiilijalanjälki, joten myös yksittäisen painotuotteen hiilijalanjälki voidaan laskea. Painotuotteiden valmistuksen hiilidioksidipäästöjä vähennetään Hä-

HIILIN E

ClimateCalc CC-000025/FI ClimateCalc CC-000025/FI

HÄMEEN KIRJAPAINO HÄMEEN KIRJAPAINO OY OY

MatkustusTässä numerossa teemana sääntö ei ni ole meillä eettisyys empaa Osastollamme on kaikkien i. 14 kohdalla seurustelija, joka sama. tuhlaa toisten 4

Siivet hiilineutraalille viestilleaikaa.

Välittäviä lahjoja

30 Vanhalinnan jouluinen aamu 30 Porilaiset floristeina

Minut 31 Kiitos juttupalautteista Eettiset ohjeet sihteerin työssä 34 Rantasipi Laajavuori: suljettiin Kaupunki- ja kokous12 Sihteerityttöjen kauhishotellien konkari tuttava sotasuunnitelma kaiken36 Sini Castrén – ihmisoikeus13 Attendo juoksi rahaa aktivisti ja rauhantarkkailija Syöpäsäätiölle

ulkopuolelle. 38 Tervetuloa yhdistykseen:

14 Työyhteistön eettisyys on yhteinen asia

Yhteistyökehon virkeinä ja hyvin-

16 Toimistossa vihertää 19

Tanja Koponen

Kouluttajan näkemyksiä assistentin työn muutoksesta:

39 Riittävä uni pitää aivot ja voivina

kumppani antoi 41 Jaostojen kuulumisia

Työn kulmakivinä pätevyys ja vastuunottaminen 22

42 Kambodža – temppeleiden viinipullon ja järkyttävän historian maa Kuopion kaupunginteatteri

44 SPR: johtava ensiavun tuntija joululahjaksi,

aukoo ovia ja ikkunoita

24 Eettisyyttä vaatekaappiin

46 S2015 – Tulevaisuuden työelämä -seminaarin 27 Koulutuksesta palautanko uutta esiintyjät nostetta

28 Sarja: Tällainen on työsen? päiväni ja -puvustoni liisa virta-kangas

Kansi: Tampereen jaoston jäsenet toivottavat pirteyttä talveen. Kuva: Anssi Saarela

TEKSTi: AnnE JuVOnEn JA LEEnA KOiSTinEn KuVA: PixAbAY.cOM

Välittäviä lahjoja Merkkipäiväänsä viettävälle voi viedä muutakin kuin perinteisen lahjan kauniin kukkakimpun kera. Myös yritys voi muistaa sidosryhmiään, henkilökuntaansa tai yhteistyökumppaneitaan muulla kuin tavaralahjalla.

onet avustusjärjestöt tarjoavat netin kautta hankittavia erilaisia eettisiä ja ekologisia lahjoja. Eettisten ja ekologisten lahjojen ostaminen on helppoa, kun sen voi tehdä suoraan nettisivuilta ja valittavana on useita erilaisia lahjavaihtoehtoja. Samalla tuetaan koti- tai kehitysmaiden vähävaraisia asukkaita saamaan paremmat edellytykset elämään, tai tuodaan helpotusta sairaan lapsen arkeen.

Eväitä elämään Kirkon ulkomaanavun Toisenlainen lahja -sivustolla on runsas tarjonta. Lahjasummalla voi ostaa mehiläispesän, opettajan, koulupuvun tai vaikkapa vuohen, joka on edullinen eläin kasvattaa eikä saastuta luontoa ja se ruokkii kehitysmaissa koko perheen. Naisten pankin kautta voi lahjoittaa kehitysmaassa asuvalle naiselle ammatin. Jos ei ole varma, millainen lahja olisi hyvä, kannattaa käydä kokeilemassa Unicefin lahjakonetta. Kattavasta Unicefin lahjavalikoimasta löytyy lääkkeitä, rokotteita, malariaverkkoja, koulutarvikkeita, vaatteita, polkupyöriä ynnä muuta.

Esimerkiksi 50 euron lahjoituksella saa syntymärekisteröinnin 170 lapselle Malissa. ilman henkilöllisyystodistusta ei lapsilla ole kansalaisoikeuksia, ei lapsena eikä aikuisena.

Eettinen ja ekologinen lahja on varmasti mieluinen yllätys lahjansaajalle. Se kumpuaa iloa sekä lahjansaajalle että antajalle. Pienten parhaaksi

täapupaketti vastasyntyneelle. Muun muassa tällaisia lahjoja voi hankkia Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Eläinrakkaitakaan ei ole unohdettu. He voivat lahjoittaa vaikkapa ruokaa koiralle kuukaudeksi, auttaa kodittomia eläimiä tai ruveta kummiksi.

Eettisiä lahjoja on saatavilla myös kotimaisten avustuskohteiden hyväksi. Suosittuja ovat esimerkiksi lastenklinikoiden tukeminen erilaisilla lahjoituksilla. Lastenklinikoiden Kummit ry:n nettisivulta voi napata virtuaaliseen ostoskoriin pikkupotilasta ilahduttamaan luku-, elokuva-, elämys-, lelu- tai pelilahjan. Mitähän lahjansaaja tuumaisi, jos saisi käteensä kirjekuoren, josta paljastuu kortti, jolla on ostettu harrastus vähävaraisen perheen lapselle, tuettu huostaan otettua lasta tai annettu hä-

Eettinen ja ekologinen lahja on varmasti mieluinen yllätys lahjansaajalle. Se kumpuaa iloa sekä lahjansaajalle että antajalle.

Lisätietoa: www.unicef.fi/tue-tyotamme

Reilua kauppaa

www.toivekauppa.pelastakaalapset.fi/ www.uniceflahjakone.fi

Jos haluaa kääriä lahjapaperiin kuiten- www.toisenlainenlahja.fi/ kin jotakin konkreettista, voisi harkita www.kummit.fi/eettiset-lahjat ainakin Reilun kaupan tuotteita tai lä- www.koirienystavat.com hellä valmistettuja kotimaisia tuotteita, jolloin lahjaan sisältyy hippusellinen eettisyyttä ja ekologisuutta.

Vares – Sheriffi Maailmanensi-ilta

Vares Sheriffi -elokuva saa maailmanensi-iltansa LOGOMO-salissa! Paikalla ovat elokuvan suurimmat starat Antti Reinistä Jasper Pääkköseen. Elokuvan ympärille on suunniteltu huikea palvelukokonaisuus virvokealueineen ja illallispaketteineen. To 18.12.2014, LOGOMO-sali, Turku

Varaa paikkasi ainutlaatuisesta näytöksestä!

Illallinen & leffa -paketit: Vares safka ja leffa 49,00 € Sheriffi VIP 65,00 €

www.lippu.fi Pakettien ryhmämyynti: varaukset@logomo.fi l p. 044 719 1000

Peruslippu 19,00 €

www.logomo.fi

Hinnat sis. palvelumaksun

LO GO MO

logomo_mainos_secretarius.indd 1

3.11.2014 13.40

a Käännökset a Oikoluvut a Kielikonsultointi Kielipalvelut ammattitaidolla, luottamuksella ja nopealla aikataululla. Käännöstoimisto Lingo

www.lingo.fi

+358 400 853 803

miia.virtanen@lingo.fi

TEKSTi: PirJO KOPOnEn KuVAT: PirJO KOPOnEn JA r.J. rOMErO, HiPAA cArTOOnS

Eettiset ohjeet sihteerin työssä Lääketieteen ammattietiikka lienee meille kaikille tutuimpia. Eettisiä ohjeistuksia tarvitaan, koska ammattilainen työssään on aina yksilö, joka pyrkii toimimaan oman arvoperustansa mukaisesti ja toisaalta työssä ollessaan joutuu noudattamaan ammattikuntansa eettistä koodistoa. Ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun ammatin edellyttämä toiminta on ristiriidassa yksilön omien arvojen kanssa.

ssistenttityön ammattilaisille ei ole olemassa omaa eettistä ohjeistusta. Tietotyöhön löytyy joitakin ohjeistuksia. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry on laatinut tietotekniikan alan ammattilaisille ohjeiston 2002. Eettiset ohjeet on jaettu seitsemän otsikon alle, jotka ovat valta ja vastuu, tieto ja kokemus, asenne, viestintä, työn vaikutukset, muut ihmiset ja eettisyyden kasvu. Ohjeita lukiessa voisi helpostikin korvata tietotekniikan ammattilainen -nimikkeen sihteeritai assistenttinimikkeellä.

Lainsäädäntö ohjaa Liike-elämää ja yritysten toimintaa ohjataan moninaisella lainsäädännöllä. Työsopimuslaissa esimerkiksi säädetään, että liike- ja ammattisalaisuuden rikkominen on kiellettyä työsuhteen kestäessä ja rikoslain mukaan se on rikos vielä kaksi vuotta työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Laissa ei ole kuitenkaan määritelty, mitä liike- tai ammattisalaisuus sisältää, koska ne vaihtelevat yrityksestä toiseen. Esimerkiksi taloudelliset ja tekniset tiedot, työmenetelmätiedot, tietokoneohjelmat, tuotantomäärät, kaavat ja asiakasrekisterit voivat olla liike- ja ammattisalaisuuksia. Tiedossa olevien salaisuuksien avulla ei saa hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai vahingoittaa toista.

Työnantaja voi myös allekirjoituttaa erillisen salassapitosopimuksen, jolla yritys haluaa estää mahdolliset tietovuodot. Sopimus selventääkin tilannetta, koska yrityksen on aina tavalla tai toisella ilmaistava työntekijälle, mitkä yrityksen tiedot ovat salassa pidettäviä. Pörssiyhtiöiden sisäpiirisäännöt puolestaan velvoittavat yritysjohtoa määrittelemään ne henkilöt, joita varsinaiset sisäpiirisäännöt koskevat.

Velvollisuudet ja oikeudet ––Erilaisiin työtehtäviin ja –tilanteisiin liittyy erilaisia velvollisuuksia ja oikeuksia, joista osa perustuu lainsäädäntöön ja osa puolestaan on luonteeltaan ”pehmeämpiä”, eettisiä ohjeita, erittelee lehtori Sampo Mielityinen Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta, jossa hän opettaa muuan muassa juridiikkaa johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa.

Mielityisen mukaan on olennaista, etteivät lakiin perustuvat velvollisuudet muutu luonteeltaan eettisiksi ohjeiksi. ––Esimerkiksi salassapito on monissa tilanteissa lakiin perustuva velvollisuus, kun taasen assistenttityöhön kuuluva luottamuksellisuus voidaan katsoa olevan assistenttityöhön liittyvä eettinen ohje. Opetuksessa käsitellään näitä molempia erilaisilla opintojaksoilla, Sampo Mielityinen kertoo.

Työmoraali Pikakirjoituslehdessä 3/2000 Irma Huotinen kirjoittaa sihteerin työn arvoista, normeista ja kyselee, puhutaanko sihteerin moraalista ja mitä sillä tarkoitetaan. Ensimmäisenä asiana hän mainitsee työn laadun. Eli mitä ammattitaitoisempi ja kokeneempi sihteeri on, sitä korkeammalle hän asettaa vaatimukset omalle työsuoritukselleen. Tämä koskee niin talosta ulos lähteviä asiakirjoja, tilaisuuksia kuin vierailujen järjestämistäkin. Sihteerin palvelualttius ja puhelinkäyttäytyminen on useimmiten se ensimmäinen kohtaaminen, joka luo uudelle asiakkaalle mielikuvaa yrityksestä.

Salassapito on monissa tilanteissa lakiin perustuva velvollisuus, kun taasen assistenttityöhön kuuluva luottamuksellisuus voidaan katsoa olevan assistenttityöhön liittyvä eettinen ohje. Hienotunteisuus Lojaalisuuden vaatimus esimiestä kohtaan pätee ymmärtääkseni edelleen, vaikka Huotinen kirjoittaa, ettei lojaalisuus välttämättä koskettaisi nuorempia sihteereitä, erityisesti kun työskennellään tiimeissä tasavertaisina jäseninä. Henkilösihteerin tehtävässä sihteeri usein käsittelee myös esimiehensä henkilökohtaisen postin, joka voi sisältää hyvinkin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi perhe- ja raha-asioista tai terveydentilasta. Sihteeristä tulee näin todellinen luottohenkilö.

Vaitiolovelvollisuus Sihteerin kautta liikkuu yritystä, henkilöstöä, liiketoimintaa ja tulosta koskevia tietoja, joiden välittämisessä ja säilyttämisessä on syytä olla tarkka. Sihteeri ei useinkaan kuulu sisäpiirisäännösten piiriin, mutta salassapitomääräykset ja yrityksen osakkeilla käytävän kaupan rajoitukset tulee kuitenkin huomioida.

Sihteeriltä vaaditaan varovaisuutta ja harkintakykyä, mitä mihinkin yrityksen ulkopuolelta tulevaan kyselyyn voi vastata. Joskus pienikin tieto vaikkapa esimiehen matkasuunnitelmista, aikatauluista tai tapaamisista voi olla tärkeä tieto kilpailijalle, joka haluaa urkkia, mitä yrityksessä on tapahtumassa.

Korruptio ja lahjonta Monilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla on jo olemassa eettiset ohjeistukset. Tarpeita uusille ohjeistuksille syntyy yhteiskunnan kehittyessä. Kunta-alalle ollaan parhaillaan laatimassa lisää eettisiä ohjeistuksia, koska käytännön tilanteisiin halutaan saada tarkentavia ohjeita, vaikka tasapuolisuuden ja esteellisyyden säädökset ovatkin selkeät. Esimerkiksi kaavoitus ja hankinnat ovat alueita, joilla eri tahot pyrkivät vaikuttamaan kuntien päätöksentekoon. Lähteet: Kuntaliiton tiedote 11.2.2014. Irma Huotinen. Pikakirjoituslehti 3/2000

Tallinn City Tourist Office & Convention Bureau • promotes Tallinn as an international meeting place and incentive destination

Free professional assistance

• provides free objective information on top conference facilities, hotels and services • gives free neutral advice on Tallinn´s incentive programs • assists in site-inspections, FAM-tours • helps to get in touch with relevant local contacts

convention@tallinnlv.ee www.tourism.tallinn.ee/convention

Yritysten eettisillä ohjeilla pyritään myös torjumaan lahjusten käyttöä ja korruptiota. Yritys tai sen työntekijät eivät saa antaa tai vastaanottaa mitään suoria tai epäsuoria lahjuksia, rahaa tai muita etuja.

Viron enemmän alkuperäinen ja ammatillista koulutusta ja konferensseja meiltä!

www.conferencecenter.ee info@conferencencenter.ee

Gallup Kierrätysvinkkisi tai ekotekosi?

Anne Läylönen, Kouvola

Anne Brandt, Kokkola Vaatekaapit käyn läpi noin vuoden välein ja vien käytöstä poistuvat vaatteet yleensä jollekin hyväntekeväisyyskirppikselle. Olen myös himolajittelija - metallit, lasit, pahvit ja sanomalehdet menevät takuuvarmasti oikeisiin roskalaatikkoihin.

Malla Kivioja, Helsinki Lehdet, pahvit, pullot, lasit jne. kierrätetään, kompostoin myös jonkin verran. Pyrin toimittamaan vaatteita, kenkiä ja muita tavaroita hyväntekeväisyyteen tai kirppikselle. Käyn kirppiksillä silloin tällöin tekemässä löytöjä. Pidän mukanani kankaista kauppakassia, jotta ei tarvitsisi ostaa muovikassia. Sähkölaskut ovat vanhassa talossa sen verran isot, että meillä on käytössä ilmalämpöpumput ja energiansäästölamput. Vahdin haukkana turhaa sähkönkulutusta: saunaa ei hehkuteta turhaan, tv suljetaan, kun sitä ei katsota ja valot sammutetaan. Olenkin harkinnut liiketunnistinvaloja tiettyihin kodinpisteisiin mutta se on vielä suunnitteluasteella. Töissä en ole päässyt vielä(kään) täysin ”paperittomaan konttoriin”; olen paperi-ihminen. Tulostaessani pyrin kuitenkin tulostamaan kaksipuoleisesti. Myöhään töistä lähtiessäni sammuttelen valoja neukkareista ja yleisistä tiloista. Marttajärjestöstä saa paljon neuvoja ja apuja moniin elämän eri vaiheisiin. Omassa yhdistyksessämme ompelimme ja taittelimme kahvipusseista laukkuja viime vuonna.

Autossa, pyörälaukussa, Vespan hanskalokerossa ja käsilaukussa tai repussa on valmiina mukana varalla kangaskassi. En koskaan osta muovikassia! Lajittelen paperit, pahvit ja biojätteet. Vanhat paristot, akut ja rikkinäiset sähköiset pienkoneet vien lähikauppani kierrätyslaatikkoon. Pienjäteasemalle vie tarpeen mukaan mm. käyttökelvottomat kodinkoneet ja ATK-laitteet. Henkilökunta opastaa ystävällisesti tavarat oikeisiin paikkoihin. Työsähköpostini lopussa lukee: ”Think Green – do not print this if not necessary.” Tämän hetkisen eväskassini kupeessa upeat sininen, punainen ja keltainen papukaija toteavat portugaliksi: ”Nosso planeta, Nossa casa. Vamos preservá-lo!” Eli ”Planeettamme, Kotimme. Säilyttäkäämme se.”

Maarit Uusipaikka, Kokkola Ekotekoni ovat lähinnä arkisia kierrätykseen liittyviä asioita, kuten jätteiden lajittelua. Pyörää pyrin käyttämään auton sijasta aina kun se on mahdollista.

Arja Rastela, Jyväskylä Työpaikkani energiset naiset ovat pystyttäneet kierrätyskirppiksen, yhteen toimitalomme tyhjään varastohuoneeseen. Sinne viemme itseltä kiertoon joutavia mm. vaatteita, kenkiä, laukkuja, pieniä kodinkoneita ja leluja, hyvin on toiminut. Työpaikan kirppiksellä on nopea pyörähtää, vaikka ruokatauolla tai töistä lähtiessä. Erillistä nimettyä huolehtijaa ei tarvita, kun jokainen huolehtii omista tuotteistaan (nimilappu+hinta) ja poistaa aikanaan jos kauppa ei käy. Tulee hyvä mieli kun huomaa, että jollekin kelpaa itseltä joutava kampe.

TEKSTin KOKOSi: LEEnA KOiSTinEn KuViTuS: AnnE STOLT

Secretarius 50 vuotta

Sihteerityttöjen kauhistuttava sotasuunnitelma Vuoden 1973 Secretariukseen on lainattu Uusi Suomi – lehdestä artikkeli, jonka on kirjoittanut Heikki Liljeström.

nglannin sihteerityttöjen valiot, pari vuotta sitten oman yhdistyksen perustaneet liikemiesten ja suuryhtiöiden johtajien yksityissihteerit, ovat nostaneet kapinalipun salkoon. He vaativat tuntuvaa palkankorotusta, ”suojelurahaa” siitä, että he päivittäin joutuvat pelastamaan päällikkönsä epämiellyttäviltä puhelinsoitoilta ja piinallisilta vierailta. Yksityissihteerit vaativat erityiskorvausta ”valkoisista valheistaan”, suojelurahaa, joka vastaa 10 prosenttia suojeltavan luomakunnan kruunun palkasta. Sihteeritytöt eivät uh-

kaa lakolla, heidän sotasuunnitelmansa on paljon ovelampi ja kauhistuttavampi. Ellei vaatimukseen suostuta, yksityissihteerit muuttuvat partiolaisiksi ja kertovat aina totuuden sekä äkäisille velkojille että kaikkien pyhimpään väkisin pyrkiville kutsumattomille vieraille. Sinisilmäinen vakuutus, että johtaja on neuvottelussa saattaa siten muuttua kylmäveriseksi ilmoitukseksi, että ”Johtaja tuli liian hyvältä lounaalta taju kankaalla ja selviää vasta parin tunnin kuluttua” tai ”Johtaja ei missään tapauksessa halua nähdä teitä ja käski minun tavalla tai toisella kohteliaasti heittää teidät ulos.” Haasteen esitti Lontoossa parisataajäsenisen yksityissihteerien yhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja 32-vuotias Carol Blaymire.

Suurilla päälliköillä on nyt runsaat pari viikkoa aikaa miettiä tilannetta. Elleivät he antaudu, yhdistys laatii lopullisen sotasuunnitelman tammikuun lopussa järjestettävässä vuosikokouksessa. ––Jos meille yksityissihteereille maksetaan maapähkinöillä, herrat saavat valmistautua siihen, että me myös käyttäydymme kuin apinat.

Johtaja tuli liian hyvältä lounaalta taju kankaalla ja selviää vasta parin tunnin kuluttua.

TEKSTi: LiiSA MArJOMäKi KuVA: AKifOTO

Attendo juoksi rahaa Syöpäsäätiölle Helsingin Eläintarhan urheilukentällä järjestettiin syyskuussa Attendo10-hyväntekeväisyystapahtuma, jossa lääkärit ja hammaslääkärit juoksivat rahaa Syöpäsäätiölle. Perinteikkään tapahtuman järjestäjänä toimi terveys- ja hoivapalveluja tuottava Attendo ja kokonaistoteutuksesta huolehti MagnumLive ohjelmaja tapahtumatoimisto. Tapahtuman keulahahmona esiintyi estejuoksun Euroopan mestari Jukka Keskisalo.

alitsimme tapahtuman toteuttajaksi MagnumLiven, koska heillä on monipuolinen palvelutarjonta muihin verrattuna, kertoo Attendon markkinointipäällikkö Anu Kuula. Tapahtumassa oli paljon ohjelmaa, mutta tapahtumajärjestelyjen lisäksi yhtä tärkeään rooliin nousivat ennakkoon tehdyt järjestelyt. ––MagnumLivellä oli hyviä ideoita tapahtuman kehittämiseen ja me pystyimme keskittymään olennaiseen, kun MagnumLiven henkilökunta hoiti tapahtuman pyörittämisen, jatkaa Anu Kuula.

Ideointia, suunnittelua ja tarkkaa aikataulutusta MagnumLive osallistui tapahtuman suunnitteluun ja ideointiin jo alkumetreiltä ja toteutti Attendolle muun muassa tapahtuman ohjelmasisällön, ilmoittautumisen, tekniikan, ajanoton, ruokailun ja lapsiparkin lisäksi myös sähköisen kutsuprosessin, nettisivut, graafista suunnittelua sekä verkko- ja mediatiedotusta. Tapahtuman markkinointi starttasi juoksutapahtuman isäntänä toimineen The Giant Leap -yhtyeen keulahahmo Sebastian Rejmanin videokutsulla, jonka MagnumLive myös toteutti. ––Ulkoilmatapahtuma, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti eri tasoiset juoksijat ja heidän perheet, vaa-

ATTENDO OY Attendo on Pohjoismaiden suurin terveydenhuollon ja hoivapalvelujen yritys. Tavoitteena on ollut alusta asti kehittää ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia, laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluja.www.attendo.fi

MAGNUMLIVE OY ti luovaa ennakkosuunnittelua pienetkin yksityiskohdat huomioiden. Painotimme asiakkaalle, että ”me teemme ja he vain isännöivät”, joten ennakkovalmistelulistalla oli satoja selvitettäviä ja hoidettavia asioita, MagnumLiven toimitusjohtaja Kimmo Junttila kertoo. Lääkärit osallistuivat ennakkoon Kymppikisaan, jossa he keräsivät treenikilometrejä. Treenikilometreistä pidettiin kirjaa nettisivuilla www. attendo10.fi, jonka ideoinnista, graafisesta ilmeestä ja koodauksesta vastasi MagnumLive. Juoksijat kartuttivat hyväntekeväisyyspottia, jonka Attendo luovutti Syöpäsäätiölle päivän päätteeksi. Attendo10-hyväntekeväisyystapahtumassa oli juoksujen lisäksi päivän aikana erilaisia tapahtumapisteitä, kuten jumppia, juoksukouluja ja kuntotestejä. Koko perheen tapahtumassa myös lapset oli huomioitu. Alueella oli lapsiparkki, pomppulinna ja oma Minikymppi-juoksukilpailu.

Estejuoksun Euroopan mestari Jukka Keskisalo (vas.) oli kirittämässä attendolaisia hyvän tekemiseen Eläintarhan urheilukentällä viime syyskuussa

MagnumLive on 100 % kotimainen ohjelmaja tapahtumatoimisto, joka hoitaa vuosittain yli 5000 esiintyjä- ja tapahtumatoimeksiantoa viihdetilaisuuksista, seminaareista kokouksiin ja juhlatilaisuuksista yritystilaisuuksiin sekä tapahtumiin. MagnumLivellä on laaja ohjelmaja esiintyjätarjonta sekä tapahtumatuotantopalvelu. Konserniin kuuluu tekniikkapalveluja tuottavat RMC Oy ja Promosystems Oy ja musiikkia tuottava Magnum Music Oy. www. magnumlive.fi

TEKSTi: PäiVi KuOKKAnEn KuVAT: bixAbAY.cOM, PäiVi KuOKKAnEn

Työyhteisön eettisyys on yhteinen asia Liike-elämän etiikasta on keskusteltu vilkkaasti viime aikoina. Vastuullisuus, eettisyys, rehellisyys ja avoimuus on kirjattu jo monen yrityksen arvopohjaksi. Toimivassa ja hyvinvoivassa yhteisössä kannustetaan kulttuuriin, jossa kaikki työntekijät ymmärtävät eettisesti hyväksyttävän käyttäytymisen, arvostavat sitä ja pitävät sitä esimerkillisenä.

R Esimieheni

suosii nuorempaa kollegaani.

Työtaakkani on

kohtuuton, aion vaihtaa alaa.

Henkilöstö-

hallintomme on retuperällä.

Kenen puoleen kääntyisin?

Matkustussääntö ei ole meillä Osastollamme on kaikkien kohdalla seurustelija, joka sama. tuhlaa toisten aikaa.

Minut

suljettiin kaiken

ulkopuolelle. Yhteistyö-

kumppani antoi viinipullon

joululahjaksi, palautanko sen?

istiriitoja aiheuttavia eettisiä pulmia ilmaantuu, jos ihminen ei tiedä, mikä on oikea tapa toimia, tai hän joutuu toimimaan sovittujen sääntöjen ja arvojensa vastaisesti. Etiikka voidaan pilkkoa yksittäisen ihmisen moraaliseen vastuuseen, yrityksen toimintaan ja liike-elämän vastuuseen yhteiskunnallisissa kehyksissä. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa yhä useammin vastuuta työllisyydestä, ja tällöin etiikka koskee irtisanomisten perusteita. Kauppakamarin teettämässä yrityskulttuurikyselyssä vain 44 prosenttia kyselyyn vastanneista henkilöstön edustajista katsoi, että eettisiä periaatteita noudatetaan hänen edustamassaan yrityksessä hyvin. Tutkijatohtori Henrik Rydenfelt Helsingin yliopistosta on todennut, että etiikkaa ei voi enää käsitellä irrallisina korulauseina, vaan se kuuluu organisaation ydinosaamiseen.

Eettisyys brändiksi Eettiset periaatteet ohjaavat päivittäistä työtä ja perustuvat yrityksen arvoihin ja strategiaan. Ne sisältävät pitkälti samoja asioita, toimialasta riippumatta. Ohjeissa kuvataan yrityksessä hyväksytyt toimintaperiaatteet suhteessa työntekijöihin, asiakkaisiin, tavarantoimittajiin, kilpailijoihin ja sosiaaliseen vastuuseen. Näin luodaan perusta päätöksenteolle ja varmuutta toiminnan jatkuvuudelle.

Akatemiatutkija Minna Halme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta uskoo, että eettisyys voi olla oiva tuki myös yrityksen brändille. Yrityksen tulee huolehtia avoimesta tiedotuksesta, turvallisista työolosuhteista ja rakentavasta keskustelukulttuurista. Tutkimusten mukaan kukoistavissa ja taloudellisesti menestyvissä yhteisöissä työn tekemistä tukevaa, myönteistä kannustuspuhetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen puheeseen verrattuna.

Eettisiä pulmia ilmaantuu, jos ihminen ei tiedä, mikä on oikea tapa toimia, tai hän joutuu toimimaan sovittujen sääntöjen ja arvojensa vastaisesti. Kaikki samanarvoisia Työnantajan ja työntekijän välinen suhde perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Eettisesti toimivassa yrityksessä kaikkia kohdellaan tasavertaisesti. Henkilö valitaan tehtävään koulutuksen, kokemuksen ja soveltuvuuden perusteella, ja kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti. Yrityksessä ei suvaita syrjintää, häirintää tai loukkaavaa käytöstä. Usein ohjeisiin on kirjattu, että henkilön palvelusuhdetta ja sen taloudellisia etuuksia koskevissa päätöksissä päätöksentekijäksi nousee esimiehen esimies. Eettisesti hyväksyttävän käyttäytymisen tulee toteutua kaikissa johtoportaissa. Esimiehen edellytetään toimivan esimerkkinä ja puuttuvan heti korjausta vaativiin asioihin.

Periaatteita noudatettava Työyhteisössä on noudatettava sovittuja periaatteita ja toimittava hyvän työilmapiirin ylläpitämiseksi. Työsuhteessa edellytetään luottamuksellisuutta. On vältettävä tilanteita, jotka voivat olla ristiriidassa henkilökohtaisten ja liiketoimintaan liitty-

Eettisesti hyväksyttävän käyttäytymisen normiston pitäisi koskea kaikkia esimiehestä työntekijään.

vien etujen kanssa, eikä saa hyödyntää asemansa ansiosta saamiaan tietoja. Yrityksellä voi olla esimerkiksi lahjan vastaanottamisesta annettuja määräyksiä. Pienimuotoinen lahja voidaan hyväksyä, mutta ei sellaista, jota saatetaan pitää lahjuksena tai pyrkimyksenä vaikuttaa päätöksentekoon. Työntekijän on kerrottava esimiehelle havaitsemistaan epäkohdista. Hänellä tulisi olla lupa ohittaa lähin esimies tai ottaa suoraan yhteyttä toimitusjohtajaan, laki- tai riskienhallintaosastoon.

Eettinen jalanjälki Uhkia eettisyydelle ovat säästöpaineet ja se, ettei asian merkitystä ymmärretä. Jos työntekijä joutuu hoitamaan liian monia tehtäviä tai töitä, jotka eivät ole oman ammattiosaamisen ydintä, työmoraali herkästi horjuu. Lomautukset, irtisanomiset ja eläkkeelle siirtymiset saattavat lisätä työssä olevien työmäärää. Vastuullisen yrityksen tehtävänä on huomioida työn ja vapaa-ajan tasapaino. Äskettäin eettisestä työkulttuurista väitelleen psykologian tohtori Mari Huhtalan Jyväskylän yliopistossa tekemästä tutkimuksesta selviää, et-

tä eettinen työkulttuuri suojaa työuupumukselta, vähentää stressiä ja lisää työn imua sekä sitoutuneisuutta työhön. Tällä on välitön vaikutus työhyvinvoinnin paranemiseen ja organisaation menestymiseen. Suotuisat vaikutukset perustuvat siihen, että epäkohdat on lupa nostaa esille ja työyhteisön tukeen voi luottaa. Tutkimus osoittaa, että huono eettinen kulttuuri johtaa usein työpaikan tai jopa alan vaihtamiseen. Eettisyys on yhteinen asia, eikä sen toteutuminen ole koskaan vain yhden ihmisen vastuulla. Runoilija Tommy Tabermanin käyttämä termi eettinen jalanjälki olisi syytä ottaa käyttöön työelämässä. Se pitää sisällään ajatuksen siitä, mitä ihminen on toiselle.

Lähteet: www.ekonomilehti.fi www.etiikka.fi www.jyu.fi www.kauppakamari.fi www.talentia.fi www.tekes.fi www.tem.fi www.tyoterveyslaitos.fi

TEKSTi: SAri ALiSMAA KuVAT: KATrin HAViA / WWf JA EnfO OYJ:n KuVAPAnKKi

Toimistossa vihertää WWF Green Office -ympäristöohjelman päämääränä on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Suomen Green Office -verkostossa on mukana 180 organisaatiota ja yli viisisataa toimistoa. Niissä työskentelee yli 67 000 työntekijää. Pienetkin teot merkitsevät, kun niitä tekee suuri joukko ihmisiä. Green Office motivoi henkilöstöä arjen ekotekoihin, parantaa ympäristötietoisuutta ja tuo kustannussäästöjä.

nfon Espoon toimisto sai Green Office –merkin käyttöoikeuden kaksi vuotta sitten ja Kuopion toimisto vuosi sitten, Enfo Oyj:n Administrative Manager Nathalie Siivola kertoo. Hänen mukaansa enfolaiset ovat ottaneet Green Office -järjestelmän käyttöön pääsääntöisesti hyvin. ––Koskaan emme saa kaikkia innostumaan kaikesta. Esimerkiksi henkilökohtaisista roskakoreista luopuminen ei ollut jokaisen mieleen, mutta ajan kanssa tähänkin on totuttu.

Pieniä merkittäviä tekoja

Kirpputori ja tarkka ajotapa

––Pyrimme hankkimaan toimistotarvikkeet kierrätetyistä materiaaleista. Lisäksi tulostamisen automaattinen oletus on mustavalkoinen ja kaksipuoleinen. Espoon toimistossa on käytössä turvatulostus, joka tarkoittaa sitä, että paperit tulostuvat vasta kun näyttää kulkulätkää koneella, minkä myötä turha tulostus vähenee. ––Green Office ei kahlitse, vaan sallii poikkeuksellisesti isommissa tilaisuuksissa esimerkiksi kertakäyttöastioiden käytön ja toiminta on muutenkin hyvin käytännönläheistä, Nathalie toteaa.

Jätteiden lajittelun lisäksi Green Office -periaate ulottuu myös hankintoihin, esimerkiksi huomioiden leasing-autojen päästörajat ja ympäristöystävälliset siivoustuotteet toimistoissa. Energian säästöön kiinnitetään huomiota. Työpöydän laitteet pitäisi sammuttaa yöksi eikä jättää valmiustilaan. Toimistoissa on myös automaattinen valaistus. ––Pyrimme järjestämään vuosittain Green Office -tapahtuman. Meillä on ollut sienikurssi yhteistyössä Marttojen kanssa, lastentavaroiden ja toimistokalusteiden kirppikset se-

Enfo Oyj:n toimistoissa ei ole kertakäyttöastioita, vaan astiat ovat posliiniset. Toimistojen jätteet kierrätetään ja vähintään biojäte pitää lajitella erikseen.

Kokoukset ja neuvottelut hoidetaan pääosin videoneuvotteluina. Laitteiden, kuten neuvotteluhuoneiden näyttöjen valmiusasetukset on säädetty siten, että näytöt sammuvat tietyn ajan kuluttua eivätkä jää esimerkiksi yöksi päälle.

kä taloudellisen ajotavan koulutusta. Tapahtumat sitouttavat ja muistuttavat henkilöstöä ympäristöohjelmasta, Nathalie sanoo. Enfo Oyj:lla on matkustaminen sisäisiin kokouksiin kielletty ja nykyään suositaankin puhelin- ja videoneuvottelukokouksia. Yhtiön hallitus näyttää esimerkkiä pitäen useamman kokouksen vuodessa videokokouksena. Enfolla on käytössä sähköinen arkisto, jonka ansiosta kaiken ei tarvitse olla tulostettuna ja arkistoituna. ––Meillä on etätyömahdollisuus, joka vähentää autoilua ja työmatkailusta aiheutuvia päästöjä muutenkin, Nathalie kertoo.

WWF Green Office soveltuu pieniin ja suuriin toimistoihin niin yksityisyrityksiin kuin julkishallintoon tai järjestöihin. Green Office -merkin käyttöoikeuden saamiseksi organisaation tulee: • valita Green Office -vastaava ja nimetä Green Office -tiimi • laatia käytännönläheinen ympäristöohjelma • vähentää kasvihuonekaasupäästöjään säästämällä energiaa • vähentää jätettä sekä kierrättää ja lajitella jätteet paikallisten jätehuoltomääräysten mukaan • huomioida hankinnoissa ympäristönäkökohdat • tiedottaa ja valistaa henkilöstöä Green Office -toimintatavoista • tähdätä ympäristöasioissa jatkuvaan parantamiseen • päivittää ympäristöohjelma vuosittain • valita indikaattorit, asettaa niille numeeriset tavoitteet ja seurata tavoitteidensa toteutumista • raportoida indikaattoritiedot vuosittain WWF:ään.

Lähde ja lisätietoa: wwf.fi/greenoffice

ENFO OYJ: Enfo Oyj on pohjoismainen IT-palvelutalo, joka tarjoaa IT-ulkoistusta, talousprosessipalveluja sekä IT-konsultointipalveluja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Yrityksessä työskentelee noin 800 henkilöä. www.enfo.fi

Gallup Kierrätysvinkkisi tai ekotekosi?

Marja-Leena Schumilov, Jyväskylä

Mirja Hytönen, Jyväskylä

Lahjoitan ehjät vaatteet, joita en enää käytä, kehitysmaa-apuun tai Pelastusarmeijalle. Vanhat pyyhkeet, lakanat, verhot, yms. menevät joko omien koirien tai tuttavien koirien/kissojen tarpeisiin tai löytöeläintalon käyttöön. Niistä on myös kätevä tehdä siivousrättejä johonkin likaisempaan hommaan.

Kierrätän lehdet, pahvit, metallit, lasit ja patterit, trikoovaatteista virkkaan mattoja. Kaikki ylimääräinen viedään SPR:n kirpputorille. Kompostoimme omissa kompostoreissamme sekä kaupungissa että mökillä. Uusin näkökulma kierrätykseen on ”toisen jäte on toisen materiaali”. Äitini on supertaitava käsityöihminen, joka harrastaa klipsivirkkausta. Säästämme kaikki juomapurkkien klipsit. Kun alat keräämään niitä purkkiin, niin hups, kuinka paljon niitä tuleekaan ajan mittaan. Samoin säästän kahvipussit sekä kotona että työpaikalla. Tulee kestäviä koreja. Kuinka paljon vanhusten hoitopaikat ja päiväkodit ilahtuisivatkaan, jos työpaikoilla olisi tehokas keräyssysteemi kaikelle tällaiselle.

Muuton yhteydessä pistin kiertoon astioita, huonekaluja ja käyttötavaroita - ilmoitus kuvan kera Facebook-sivuille ja tarvitsijat saivat käydä hakemassa pois. Tavarat menivät yhdessä päivässä jakoon. Hedelmiä ostaessa käytän Punaisen Ristin -punnituspussia. Kauppakasseina on erilaisia kangaskasseja.

Marjaana Lovén, Jyväskylä Kiinnitän huomion jokapäiväisiin pieniin valintoihin. Lajittelen jätteet huolellisesti, vien pahvit ja lehdet keruupisteisiin ja kierrätän käyttökelpoista tavaraa. Hyväkuntoiset ja käyttökelpoiset ylimäärätavarat lahjoitan yleensä SPR:lle, puhki kuluneet vaatteet menevät lumppukeräykseen. Välillä etsin myös itse tarvitsemaani juttua kirpputoreilta. Vältän tietoisesti heräteostoksia ja turhien tavaroiden hankkimista. Jos ostan jotain tavaraa, sille pitää olla sekä tarve että paikka ja samalla jostain luovutaan ja laitetaan kiertoon. Vaatteita ja tavaroita kierrätämme keskenämme myös tyttärieni kanssa. Kaikkeen kulutukseen, energiansäästöön, vedenkäyttöön ja autoiluun kiinnitän myös huomiota. Turhaa kulutusta vältetään ja auton käyttöä optimoidaan. Ruokaostoksilla minulla on aina omat kauppakassit mukana ja käsilaukussa varalla pieni kokoontaitettava kassi. Suosin kotimaista ruokaa ja olen myös kasvissyöjä.

Paula Hellman, Helsinki Biojätepussi ei täyty päivittäin ja siihen kertyy hedelmistä, kasviksista ja ruuantähteistä myös nestettä. Pussi repeää, kun sen ottaa ulos astiasta ja sotku on epämiellyttävä. Ratkaisu tähän on seuraava: säästä vessapaperirullat ja halkaise rulla kahtia ja aseta se biojätepussin pohjalle. Tämä imee ylimääräiset nesteet eikä pussi hajoa niin helposti. Myös talouspaperirullista saa kaksi alustaa. Näin myös seka- tai kartonkijätteen määrä vähenee. Toinen vinkki: laita kalajätteet ensin biohedelmäpussiin ja vasta sitten biojätteeseen, niin eivät haise, jollet heti vie pussia ulos. Rhea Warelius, Helsinki Ekotekoni on se, että kerään työpaikan keittiöstä talteen tyhjät kahvipakkaukset. Invalidituttavani tekee niistä kauniita ja käytännöllisiä laukkuja ja koreja.

Pyrin siihen, että valintani olisivat tietoisia ja niiden perustana olisivat aina kohtuullisuus ja yksinkertaisuus sekä liiallisuuksien ja mielihalujen välttäminen. 18

TEKSTi: KAiSA HEinOnSALMi KuVAT: TuuLA SAMMAL-SALOSEn KuVA-ArKiSTO

Kouluttajan näkemyksiä assistentin työn muutoksesta

Työn kulmakivinä pätevyys ja vastuunottaminen Tämän päivän työelämässä ei enää uskota ennalta määrättyyn uraputkeen tai kertakouluttautumiseen. Sen sijaan on valmentauduttava koko eliniän kestävään oppimiseen ja oman markkina-arvon ylläpitämiseen.

mmatti-identiteettiä ei enää rakenneta yhden ainoan viran tai tehtävän varaan. Sen sijaan ryhdytään siihen työhön, joka on tarjolla, ja joka vastaa sillä hetkellä omia kunnianhimo-, ansainta- ja elämänlaatutavoitteita parhaiten, Life Coach Tuula Sammal-Salonen sanoo. Suomalaisen työn tekemisen perustaa ovat muuttaneet globalisaatio, pääoman vapaa liikkuvuus, digitalisaatio ja useat muut ilmiöt. Työn tekemiseen, tapaan hoitaa työtehtäviä ja johtamiskulttuuriin on synnyttävä uusia innovaatioita, ja niiden on synnyttävä työpaikoilla, ei niiden ulkopuolella muualta johdettuina. Tuulan mukaan assistenttityön kulmakivet eli työasenne, vastuullisuus ja palveluhenkisyys onneksi edelleen toteutuvat. Työn merkitys, työssä onnistuminen ja työpaikan todelliset arvot korostuvat työntekijän motivaattoreina aiempaa voimakkaammin. Moni työntekijä etsii mahdollisuutta työskennellä tehtävien parissa, joita koh-

Assistentti toimii kaiken keskiössä, ennakoi ja toteuttaa omalta osaltaan yrityksen strategiaa, toteaa Tuula SammalSalonen.

taan tuntee sisäistä motivaatiota. Markkinointi-instituutin johdon assistenttien koulutuksessa, jossa Tuula kouluttaa, tähän tarpeeseen on jo varauduttu.

Assistentti palapelin kokoajana ––Suurimpia haasteita nykypäivän assistenteille ovat tietoja tehtävätulvan hallinta, priorisointi, itseorganisointi ja aikapaineet, Tuula luettelee. Liukuhihnateollisuuden peruina lähes joka alalla työ on pilkottu osiin, ja jokainen ammattilainen on tottunut hoitamaan vain oman

osansa. Assistentti on usein se palapelin kokoaja, joka pitää langat käsissään, kantaa vastuuta kokonaisuuksista ja huolehtii asioiden etenemisestä, että kukin hoitaa osuutensa ajallaan. ––Toki assistentin vastuualue vaihtelee yrityskoon, esimiehen antamien valtuuksien ja assistentin kykyjen mukaan. Mutta aina tarvitaan se, joka saa asiat tapahtumaan. Siksikin yrityksen liiketoiminnan kokonaisuuden ymmärtäminen korostuu ja assistentin strategista roolia, ja sen edellyttämiä valmiuksia käsitellään nykypäivän koulutuksissa.

Jatkuva valmius muutoksiin ––Työpaikoilla epävarmuuden sietäminen, muutosvalmius ja jatkuva aktiivisuus ovat yleisiä vaatimuksia. Enää ei voi luottaa siihen, että kerran työnsä opeteltuaan voi höllätä ja pystyy silti hoitamaan työnsä jatkossakin. Valtaosa työsuhteista alkaa olla muita kuin koko eliniän kestäviä. Nykyään ollaan hyvin tietoisia siitä, että työsuhde saattaa päättyä vastoin omaa halua.

Hyvällä assistentilla on nöyrä palveluasenne niin ulkoisia kuin sisäisiä asiakkaita kohtaan sekä kyky ja halu ymmärtää yrityksen liiketoimintako20 konaisuutta, Life coach Tuula Sammal-Salonen määrittelee.

Assistenttityön kulmakivet eli työasenne, vastuullisuus ja palveluhenkisyys onneksi edelleen toteutuvat.

On myös hyväksyttävä työsuorituksen jatkuva mittaaminen: yksilön henkilökohtaisia ominaisuuksia testataan ja arvioidaan läpi koko työuran. Pätevyydestä ja osaamisesta on tullut työelämän avainsanoja.

Assistentti toimii keskiössä Työpaikoilla siirrytään hierarkkisista malleista verkostomaiseen toimintatapaan, ja tämä edellyttää yhteistyötaitoja kaikilta työntekijöiltä. Työpaikan ja työyhteisöjen rajat rikkoutuvat. Verkosto-osaaminen eli erilaisten verkostojen rakentaminen ja niissä toimiminen sekä yhteistyösuhteiden solmiminen ja hallitseminen ovat jo nyt suomalaisten arkipäivää. Työtehtävien organisointi on muuttunut yhä enemmän työntekijöiden kesken tapahtuvaksi itseorganisoinniksi. Näin ollen työntekijöiltä odotetaan enemmän itseohjautuvuutta ja vastuunottoa omasta työstään. Kun johtoportaan focus on tulevassa, täytyy assistentin hoitaa asiat tässä ja nyt. Assistentin ja johdon välillä täytyy olla keskinäinen luottamus ja kunnioitus. ––Assistentti toimii kaiken keskiössä, ennakoi ja toteuttaa omalta osaltaan yrityksen strategiaa. Itseohjautuvuuden korostuessa, on esimiestyössä siirryttykin ”komentamisesta” valmentavaan johtajuuteen. Alaisen pitää vastaavasti pystyä aitoon ja nöyristelemättömään, ongel-

manratkaisuun tähtäävään vuoropuheluun esimiehen kanssa. Suu pitää osata aukaista oikeassa paikassa ja toisinaan myös muiden puolesta. ––Assistentti toimii edelleen eräänlaisena suodattimena pomon ja muiden työntekijöiden välillä, puolin ja toisin. Hyviä vuorovaikutustaitoja siis tarvitaan, varsinkin kun assistentilla ei useinkaan ole valtuuksia viedä asioita itsenäisesti eteenpäin, Tuula pohtii.

Onko työaikaa enää olemassa? Uusi teknologia vapauttaa työn ajan ja paikan rajoituksista. Tulevaisuudessa työaikojen moninaisuus lisääntynee edelleen. Työ saattaa rytmittyä suurilta osin yhteistyötahoilta ja työtove-

On valmentauduttava koko eliniän kestävään oppimiseen ja oman markkina-arvon ylläpitämiseen. reilta tulevien reagointia edellyttävien impulssien, kuten sähköpostien perusteella. Uuden teknologian myötä työ on elämässämme 24/7. Tuulan mukaan moni jatkaa vastuuntuntoisena työpäiväänsä illalla kotoa käsin. Raja työ- ja vapaa-ajan välillä hämärtyy, itse tuo raja on kuitenkin asetettava. Etätyön toteuttaminen assistenttitehtävissä on haasteellista, moni tehtävä kun edellyttää läsnäoloa toimistolla. Työn tekemisen paikka on myös lähtenyt mobiilityön yleistymisen myötä aiempaa enemmän liikkeelle. ––Esimerkiksi yhden työpäivän aikana ylitetään aikavyöhykkeitä, ollaan kontaktissa useaan maailmanlaajuiseen ja paikalliseen yhteisöön

sekä jokuseen kollegaan tai yhteistyökumppaniin fyysisesti omalla työpaikalla, välillä kotoa, ja välillä vaikka junasta. Työ on ”virtuaalisesti sosiaalista”, mutta ei ehkä reaalimaailmassa.

Valmennukselle on tilaus Itsekin aikoinaan noin 20 vuotta johdon assistentin tehtävissä toimineena Tuula on aina ollut ammatistaan ylpeä, ja nyt hän jakaa oppimaansa Markkinointi-instituutin koulutusohjelmassa. Personata Valmennus –yrityksensä kautta hän tekee myös yksilö- ja työelämävalmennuksia sekä pitää räätälöityjä luentoja. Nykyisessä kiireen ja suorituspaineiden puristuksessa valmennuksille on tilaus. Assistentti voi saada apua muun muassa ajankäytön hallintaan, työtavoitteiden asetteluun ja saavuttamiseen, omien voimavarojen varmistamiseen, muutoksessa jaksamiseen sekä monimuotoisen tehtäväkentän selkeyttämiseen. ––Motivoivinta on, että assistentti saa työssään tyydytettyä ihmisen kolme psykologista perustarvetta: omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden. Omaehtoisuus toteutuu parhaiten työn itsenäisyydessä ja kyvykkyys aikaansaamisessa ja siinä, että osaa ja pystyy suoriutumaan työstään, saa onnistumisen kokemuksia. Yhteisöllisyyttä on olla osa välittävää yhteisöä, ja että voi tehdä muille hyvää, summaa Tuula lopuksi. Lähteet: www.practicol.fi/blogi/parempaa-tyota/ Jarmo Okkonen, 26.9.2013 Näkövammaistenkeskusliitto, www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/julkaisu/urat/urath Tällaisesta tyypistä tulee menestyjä, Taloussanomat, Petri Korhonen, 22.11.2010 Haastaako työelämän muutos suomalaisen työelämän kehittämisparadigman? Tampereen yliopisto, Anu Järvensivu, Sannu Syrjä & Katja Uosukainen

TEKSTi: SAri ALiSMAA KuVAT: LEEnA KOiSTinEn

Kuopion kaupunginteatteri aukoo ovia ja ikkunoita Kuopion kaupunginteatterin mittava perusparannusja laajennustyö valmistui tänä syksynä. Kaksi vuotta remonttiaitojen suojassa piilotellut teatterirakennus pesi kasvonsa sisältä ja ulkoa. Teatterinjohtajan vaihtumisen myötä teatteri availee esirippuaan uudella tavalla niin katsojille, yhteistyökumppaneille kuin teatterin henkilökunnallekin.

eatterin katsomot ja yleisötilat, ravintola sekä henkilökunnan tilat kunnostettiin. Lisäksi rakennettiin osin ihan uuttakin. Näyttämötekniikka vastaa nyt tämän päivän tarpeisiin. Remontti pysyi sekä aikataulussaan että budjetissaan. Filosofian maisteri Pekka Laasonen astui kolmivuotiseen teatterinjohtajan pestiin vuosi sitten elokuussa. Hän ei ole syyttä ylpeä työpaikastaan.

Tavataan torilla Pekka Laasonen ei tunne olevansa tittelinkipeä eikä niin iso herra, että tarvitsisi omaa sihteeriä. ––Vaikka olen henkilökunnan esimies, ajattelen kuitenkin olevani enemmän heidän kollegansa. Mieluisin työpäivä olisi istuskella Kuopion torilla ja turista siellä ihmisten eli potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Hän ei tarkoita asiakkailla pelkästään teatterin katsojia, vaan laajentaa käsitteen koskemaan myös yhteistyökumppaneita. Hänen mukaansa erityisesti nykyisessä taloustilanteessa teatterikin tarvitsee uusia näköaloja. Ikkunoita ja ovia voi avata moneen suuntaan. ––Teemme yhteistyötä esimerkiksi jääkiekkoseura KalPan kanssa sekä mielellään muidenkin toimijoiden kanssa. Yhteistyöneuvottelut ovat mahdollisia kenen kanssa tahansa, Laasonen täsmentää.

Miljoonia mahdollisuuksia Pekka Laasosen mielestä yritykset voisivat käyttää teatteria liiketoimintansa edistämisessä nykyistä enemmän. Hänen mukaansa teatterin ja yritysten välillä on valtavasti potentiaa-

ulkona upean lammen läheisyydessä maisemaseinän alapuolella olevaa amfiteatteria voi myös vuokrata yksityiseen käyttöön.

lia. Viime vuonna pelkästään Suomen 60 ammattiteatteriin myytiin neljä miljoonaa lippua. ––Yrityksethän sponsoroivat urheiluakin, miksei siis myös teatteria. Yhdessä ideoimalla uusia yhteistyömahdollisuuksia varmasti löytyisi. Yritykset voisivat mainostaa tuotteitaan ja palvelujaan teatterin avulla. Mutta ihan yrityksen logo-paidoissa ei lavalla esiinnytä, hän tarkentaa. Uusittu teatteri tarjoaa oivat tilat mitä erilaisimpien tilaisuuksien järjestämiseen. Näytösaikatauluja myötäillen teatterin molemmat näyttämöt ovat vuokrattavissa vaikka avaimet käteen -tilaisuuksiin. ––Minna-näyttämöllä on 464 ja Maria-näyttämöllä 212 istumapaikkaa. Niissä on myös kaikki av-välineet. Myös teatterin aulatilat samoin kuin 20-paikkainen kokoustila ovat vuokrattavissa. Tilaisuuksien yhteyteen on mahdollisuus järjestää myös talon esittely.

Eettisyys arkipäivää Pekka Laasosen mukaan eettisyys ja kestävä kehitys näkyvät teatterin arjessa monella tapaa. ––Teemme tiivistä yhteistyötä ravintolapalveluja tarjoavan Kanresta Oy:n kanssa. Tärkeitä tekijöitä valintakriteereissä olivat muun muassa se, että Kanresta pyrkii käyttämään mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa. Lisäksi se jakaa tuotostaan osan erilaisille järjestöille. Kuopion kaupunginteatterilla on niin sanottu kommandoryhmä, joka tekee yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Näitä ovat esimerkiksi poliisi, sosiaalihuolto, vanhukset ja nuoret. ––Nuoret ja syrjäytymisen ehkäisy ovat hyvin keskeistä kohderyhmää Kommandon toiminnassa. Sillä tuo on se ikäluokka, jota teatterin on kaikkein vaikeinta tavoittaa. Viemme teatteria kouluille, jossa nuorilla on mahdollisuus vaikka haastatella taiteilijaa, joka voi myös auttaa antamaan varmuutta nuorille omaan elämäänsä. Myös lippuja välittävän Lippupisteen yhtenä valttikorttina on se, että Lippupiste on nykyään maassam-

me toimivista, isoista lipunmyyntifirmoista ainoa, joka maksaa yhteisöveronsa Suomeen. Lavasteita pyritään kierrättämään mahdollisuuksien mukaan. Jos joku harrastajateatteri, metsästysseura tai muu taho tarvitsee toimintaansa juuri tiettyä lavastetta tai sen osaa, niin se on mahdollista saada jopa ilmaiseksi näytäntökauden jälkeen. ––Kuopion kaupunginteatteri on Suomen hienoin teatteri ja teatterilla on hyvä henkilökunta. Kuopion kaupunginteatteri on maakunnan johtava teatteri, teatterinjohtaja Pekka Laasonen hehkuttaa.

uusitussa Kuopion kaupunginteatterissa on näyttävät puitteet järjestää väliaikatarjoilujen ohella muutkin yritystapahtumat ruokailuineen päivineen.

Kanresta Oy Kanresta Oy on kokonaan Suomen Kansanterveysyhdistys ry:n omistama tytäryhtiö. – Yhtiö jakaa ravintolapalvelujen tuottoja vuosittain Lastentautien tutkimussäätiölle, Suomen Mielenterveysseura ry:lle, Suomen Sydänliitto ry:lle sekä Vanhustyön Keskusliitto ry:lle, Kanresta Oy:n toimitusjohtaja Antti Rosenberg kertoo.

Kuopion kaupunginteatterin ravintolassa pystyy ruokkimaan maksimissaan 400 henkilöä. Teatterin lisäksi Kanresta toimii Musiikkikeskuksessa. Helsingissä Kanrestan herkuista pääsee nauttimaan Finlandia-talon ravintolassa, Kansallismuseon ravintolassa sekä Oopperaravintoloissa. Lisäksi se toimii Espoossa, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Oulussa, Tampereella ja Vantaalla. – Kun syö meillä hyvää, tekee samalla hyvää, Antti toteaa.

www.kuopionkaupunginteatteri.fi www.kanresta.fi

Teatterinjohtaja Pekka Laasonen suunnittelee ohjelmiston. Suunnittelussa on mukana ohjelmatoimikunta, johon voi tulla halutessaan mukaan kuka vain teatterin henkilökunnasta.

TEKSTi: AnnA ääri KuVAT: bixAbAY.cOM

Eettisyyttä vaatekaappiin Tunnetko eettisen kuluttamisen tunnusmerkit? Valitsetko tuotteita ja palveluita niiden pohjalta vai niistä huolimatta?

ettinen kuluttaminen on tuotteiden tai palveluiden ostamista yrityksiltä, jotka noudattavat omassa toiminnassaan eettisiä periaatteita ja toimintatapoja, samalla kun boikotoidaan epäeettisiä tuotteita ja valmistajia. Valintaa voi helpottaa se, että tuntee Joutsenmerkin, reilun kaupan merkin ja luomumerkin. Toisaalta vaatteiden eettisyyden arvioimiseksi ainoa kunnon tapa on tuntea yrityksen toimintatavat ja olla perillä heidän arvoistaan ja toimintatavoistaan, joilla valvotaan ja edistetään vaatetehtaiden työntekijöiden oloja.

Hanki harkitusti Tunnetko jo oman tyylisi, omat värisi ja miten korostaa omia parhaita puoliasi? Ostatko aikaa kestävää vai käytkö hypistelemässä kauden uusia kuoseja ja malleja? Panostatko perusvaatteisiin ja vaihtuviin asusteisiin vai päinvastoin? Muistathan myös, että pukeutumisneuvojatkin ovat olemassa auttaakseen.

Yllättävän monelle lienee tuttu tilanne, että vaatekaappi pursuaa vaatteita, mutta sieltä ei löydy mitään päälle pantavaa. Vaatisiko vaatekaappi inventaariota ja karsintaa?

Kolme kolmosta Nykyään vaatevaraston kasvattaminen ei olekaan se muodikas juttu, vaan päinvastoin vaatekaapin järkeistäminen, jopa minimointi. Kuten projektissa 333, jossa on tavoitteena tulla toimeen kolmen kuukauden ajan 33 artikkelilla: kengät, korut ja asusteet mukaan luettuna. Tämä, jos mikä, laittaa miettimään, mitä vaatteita käyttää ihan oikeasti ja miten niitä voisi yhdistellä. Vanha, paikkansapitävä totuus on, että muutamaa luottovaatetta eri tavoin asustamalla saat paljon erilaisia asukokonaisuuksia.

Projektissa on olemassa joitakin lievennyksiä, esimerkiksi vihkisormusta, kotiasua ja alusvaatteita ei lasketa mukaan. Projektille on olemassa säännöt, mutta ennen kaikkea projekti lienee tutustumista itseesi ja tarpeisiisi, joten sääntöjäkin voi muokata itselle sopivaksi. Mikäli vuodenaika vaihtuu kesken kolmen kuukauden jakson, niin sen takin voi vaihtaa paremmin keliä vastaavaksi tai jos haluaa, niin laukut ja huivit voi jättää laskettavien artikkeleiden ulkopuolelle.

Pohdinnan paikkoja Kunhan oma tyyli tulee tutuksi, harhaostoksetkin vähenevät. Samalla ehkä huomaa, että kun aikaa ja rahaa ei mene vaatekauppoihin, niihin heräteostoihin, tuon ajan voi käyttää vaikkapa rentouttavaan hierontaan. Voihan

vaatekaupassakin käydä ihailemassa vaatteita, mutta onko niitä tarpeen ostaa ja tuoda kotiin. Joillakin on se suosikkivaatekauppa, josta löytyy juuri itselle sopivia, tarkoituksenmukaisia vaatteita. Tai ehkä tuttavapiirissä on ompelija, jota työllistämällä voisi saada uniikkeja, mittojen mukaan tehtyjä vaatteita? Laatukriteerinä voi olla tietty materiaali, tuotemerkki tai valmistusmaa. Suomessa valmistettuja tai kierrätetystä materiaalista valmistettuja vaatteita saa ainakin ensimmäisellä

kerralla metsästää urakalla, jotta löytää juuri tietyn tuotemerkin ja kaupan, joka niitä myy.

Pesu vai tuuletus Pienillä asioilla on merkitystä vaatteissakin. Miten tekstiilejä hoidetaan, miten usein niitä pestään, ja onko pesu aina tarpeen? Joskushan vaatteelle riittää pelkkä tuuletus, jolloin tekstiili raikastuu. Huomiota kannattaa kiinnittää myös pesuohjelman, pesuaineen ja kuivausmuodon valintaan. Kengät viedään usein suutarille, jos sauma ratkeaa tai kantalappu kuluu. Moniko sen sijaan ompelee tai ompeluttaa esimerkiksi mekkoon uuden vetoketjun?

nen käyttötarkoitus vai viedä se roskakatokseen? Myyminen vaatii viitseliäisyyttä, mutta myös lahjoittamalla tai tekemällä vaihtokauppaa voi vaatteelle tarjota aivan uuden elämän. Vaatteen voi myös uudistaa pienellä tuunauksella. Kätevät ompelijat luovat vanhoista tai käytöstä poistetuista vaatteista ja kankaista jotain aivan uutta. Kierrätys- ja hyödyntämisideoissa vain taivas tai vaatekaappi on rajana.

Lähteet ja lisätietoa: kauppa.yalo.fi/page/6/eettiset-ja-ekologisetvalinnat-vaateostoksilla www.kuluttajaliitto.fi/teemat/eettinen_kuluttaminen/eettinen_valinta/vaatteet_ja_tekstiilit theproject333.com www.wikipedia.org

Vaate viimeisillään Kun on aika luopua vaatteesta, niin etsiäkö sille uusi käyttäjä vai keksiä toi-

Tunnelmallinen joulu puutarharavintolassa Joululounas tai joulujuhlat, Violassa nautit vanhan ajan joulutunnelmasta. Lämpimästi tervetuloa.

Joululoun as 45 €/hlö 10.-19.12.

Vastuullista HYY-liiketoimintaa.

Kun on aika luopua vaatteesta, niin etsiäkö sille uusi käyttäjä vai keksiä toinen käyttötarkoitus vai viedä se roskakatokseen?

Kaisaniemenranta 2, 00100 Helsinki | 050 410 7004 www.hyyravintolat.fi/juhlaravintolat/viola

im 00aliko

v Y l i va n u k o el

YRITYS-

LIPUT – helppo & nopea hyvän joulun lahja

finnkino.fi/yritysmyynti

yritysmyynti@finnkino.fi

KIITÄ, PALKITSE TAI TOIVOTA HYVÄÄ JOULUA NAANTALIN KYLPYLÄN LAHJAKORTILLA LOMA NAANTALISSA 1 VRK KAHDELLE .................. alk. 210,- /hlö Osta ja tulosta lahjakortti helposti lahjakorttikaupastamme naantalispa.fi. Pyydä tarjous useammasta lahjakortista myyntipalvelustamme p. 02 44 55 100 tai info@naantalispa.fi

Gallup Kierrätysvinkkisi tai ekotekosi?

Päivi Kouri, Helsinki Päivittäisiä, pieniä ekotekoja, jotka ovat juurtuneet jo tavaksi: suljen valot huoneista, missä en ole, sammutan koneet, joita en käytä, lajittelen, kierrätän ja kompostoin. Olen kirjastojen ja kirpputorien vakiokävijä. Tuunaan vanhoja vaatteita uuteen uskoon. Kaupassa käytän omaa ostoskassia. Vien luetut lehdet ja kirjat töihin tai kuntosalille muidenkin luettavaksi. En käytä kertakäyttöastioita. Kerään sadevettä puutarhan kukille ja nurmikkomme leikkaantuu itse työnnettävällä ruohonleikkurilla.

Rita Pöysä, Helsinki

ja ystävien hutiostokset.

Kierrätän niin paljon kuin mahdollista, ja olen hyvä keksimään tavaroille uusiokäyttöä ja tuunaamaan niitä. Käyn kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksissa. Etenkin maalle sieltä löytyy kaikkea kivaa. Kesäisin myyn itsepalvelukirpputorilla omat

Ehkä suurin ja tärkein ekotekoni kuitenkin on ympärivuotinen työmatkapyöräily jo yli 20 vuoden ajan. Ekologisuutensa lisäksi se pitää kehon kunnossa ja mielen pirteänä. Satu Jaakonaho, Jyväskylä

Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan maapallon tulevaisuuteen. Ekoteot voivat olla pieniä tekoja, joilla on yhdessä kuitenkin suuri vaikutus, sillä energiaa säästävillä valinnoilla maapallomme ehkä säilyy elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Hyvä ekomotto voisi olla ”Vähennä, käytä uudelleen ja kierrätä!”.

Kahvipussit askarteluun, tölkkejä jäälyhtyjen askarteluun, munakennot sytykkeiden askarteluun, tai kanojen omistajalle. Vien lehdet, pahvit, lasipurkit ja peltitölkit keräyspisteisiin.

Pia Högberg, Jyväskylä Seija Nyyssönen, Kuopio En alun perin miettinyt, teenkö ekologisesti valitessani harrastusta, mutta näin jälkeenpäin miettiessäni harrastukseni ovat nimenomaan ekoteko. Harrastan melontaa, eli liikun vedessä saastuttamatta kaunista vesistöämme. Samalla saan liikuntaa ja mieleni lepää kauniita maisemia ihaillessani. En siis ramppaa autolla edes takaisin harrastuspaikan ja kodin väliä. Kajakkini lepää kuljetuspussissaan varastossa, josta sen kokoan, nostan olkapäälleni ja kävelen mäen alas Tuomiojärven rantaan. Siellä kokoan vielä kaksiosaisen melani ja ei kun menoksi. Talvella, jäiden estäessä melontaharrastuksen, harrastan tanssia, joogaa ja lihasharjoituksia, niin ikään kotioloissa X-boxin ja Fitness Evolved -sovelluksen avulla. Jälleen pois jäävät turhat automatkat liikuntapaikan ja kodin välillä. Mieheni työhuone muuntuu tanssi- ja joogasaliksi vain virtanappia painamalla. Näin sekä kesä että talviharrastukseni ovat ekoteko, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä, sillä niitä autoilu eittämättä aiheuttaa. Vaikkakin vaihdoimme automme kesällä entistä vähäpäästöisempään, joka sekin on ekoteko.

Kerrostaloyhtiössä kierrätetään ahkerasti: meillä on pahvi-, paperi- ja paristojen kierrätysastiat. Lisäksi roskatilassa on hylly, johon voi laittaa itselle tarpeettomia tavaroita muille otettavaksi, ja luetuille lehdille on myös teline. Olen muuttanut ruokavalioni enemmän kasvispainotteiseksi, olen vähentänyt lihan syöntiä radikaalisti. En omista autoa ja voin onneksi pyöräillä tai kävellä työ- ja muutkin matkat kuten kauppaan ja salille. Vältän muovikasseja ja pidän mukanani omaa kankaista kassia. Sähköyhtiön olen vaihtanut niin, että sähköni on tuulivoimasta. Pirkko Helminen, seniori, Helsinki Meillä on talvilämpimällä ryhmäpuutarhamökillä tosi tehokas kompostointisysteemi. Talvella tuodaan kotoakin biojätteet ”Moolokin ja perheen pienimpien” ruuaksi. Valmiiksi muhineesta kompostista pitävät sitten niin perennat kuin kasviksetkin. Ja kierto jatkuu.

TEKSTi: MinnA KOrPiMiES KuVA: LASSi KAAriA

Koulutuksesta uutta nostetta Espoon kaupungin Teknisen ja ympäristötoimen johdon assistenttina toimiva Riitta Pinosto suoritti viestintäkoordinaattorin koulutuksen Rastorilla. Riitan työnantaja arvostaa kouluttautumista ja sitä jopa edellytetäänkin.

iestintäkoordinaattorin opinnot tuntuivat sopivalta täydennyskoulutukselta, sillä merkittävä osa työstäni on viestintää. Viestintä on parhaimmillaan todella näkyvää ja vaikuttavaa, ja kuntalaisille tehtävän viestinnän on oltava asianmukaista ja nykyaikaista, Riitta sanoo.

Vaikuttavaa viestintää Riitan mukaan koulutus lisäsi hänen itsevarmuuttaan huomattavasti. ––Koulutus antoi rohkeutta ja varmuutta viestinnän tekemiseen. Oli hyvä, että tehtävien kautta uusia oppeja pääsi myös kokeilemaan heti käytännössä. Kirjoitimme muun muassa tiedotteita ja kirjeitä jotka sitten asiantuntijat arvostelivat. Palautteesta ja kehitysehdotuksista oli paljon hyötyä. Myös sisäisen viestinnän ja vuorovaikutustaitojen opinnot saavat Riitalta kiitosta. ––Olen erittäin kiinnostunut siitä, miten viesti kulkee isossa organisaatiossa ja miten voin vaikuttaa siihen itse. Opintokokonaisuudesta sai paljon irti myös asiakaspalvelun näkökulmasta.

Verkostoitumista Oman lisänsä koulutukseen toivat keskustelut muiden opiskelijoiden kanssa. ––Oli kiinnostavaa vertailla, miten esimerkiksi yksityisellä sektorilla tehdään asioita. Aloin myös tarkastelemaan kriittisemmin sitä, miten oma organisaatiomme näyttäytyy ulkopuolisille. ––Opinnot auttoivat myös ymmärtämään, että kyllä julkinenkin sektori markkinoi palveluitaan. Olen sittemmin pohtinut esimerkiksi sitä, miten toimintaamme – sitä, miten verorahoja käytetään ja minkälaisia hankkeita täällä on meneillään – saisi entistä näkyvämmäksi kuntalaisille.

Uralla eteenpäin Riitta on työskennellyt Espoon kaupungilla 23 vuoden ajan. ––Työnkuvan ja työtahdin muuttuessa omien taitojen päivittäminen on todella tärkeää. Siirryin nykyisiin tehtäviini kesän jälkeen, ja uskon kouluttautumiseni vaikuttaneen valintaani. Johdon tukityössä todella tarvitaan niitä taitoja joita koulutuksesta hain. Seuraavaksi Riitta kaavailee Rastorin Assistentti PRO -koulutukseen osallistumista. ––Haluaisin kehittää taitojani muun muassa digiviestinnässä edelleen, hän kertoo.

Espoon kaupungin Teknisen ja ympäristötoimen johdon assistenttina toimiva riitta Pinosto siirtyi nykyisiin tehtäviinsä kesän jälkeen ja uskoo viestintäkoordinaattoriksi kouluttautumisensa vaikuttaneen valintaansa.

TEKSTi JA KuVAT: AniTA ruMMuKAinEn

Tällainen on työpäiväni ja -puvustoni

Vaikka opiskelumenetelmät muuttuvat, niin Myynti- ja Mainoskoulun (nykyään Markkinointi-instituutti) opetustaulut 1930-luvulta ovat paikkansa pitäviä tänäkin päivänä. rehtori Armas Salojoki ideoi havaintotaulusarjan, joka valmistettiin käsityönä koulun somistamossa.

arkkinointi-instituutin Oulun yksikössä työskentelevän palvelukoordinaattori Liisa Virta-Kankaan työpaikka on aulainfossa, jossa hän palvelee sekä ulkoisia että sisäisiä asiakkaita. Niinpä esimerkiksi hänen pukeutumisensa luo vierailijoille ensivaikutelmaa yrityksestä. Liisa huolehtii yksikön päivittäisen toiminnan sujuvuudesta sekä opetusvälineiden ja toimistotarvikkeiden saatavuudesta. Hän on tarvittaessa yhteydessä ulkoisiin palveluntuottajiin siivouksen, kiinteistönhuollon, vartioinnin sekä työterveyshuollon osalta.

Monenlaista työviikon mittaan ––Tulin taloon 15 vuotta sitten ja olin kymmenen vuotta koulutussihteerinä. Viisi vuotta olen ollut palvelukoordinaattorina. Päivittäiseen asiakaspalveluun kuuluu opiskelijoiden

ja kouluttajien opastusta koulutustiloissa sekä ohjausta moninaisissa palvelutilanteissa, Liisa kertoo. Vaihtelua tuovat erilaiset hallinnon työtehtävät: tuotehankinnat, postin hoitaminen, matkajärjestelyt, tarjoilujen järjestäminen yksikön yhteisiin tilaisuuksiin, asiakastapaamisiin sekä opiskeluryhmien aloitus- ja päätöspäiviin. ––Viikkopalaverissa aluejohtajan kanssa käydään läpi seuraavan viikon yhteiset tapahtumat ja niihin liittyvät toimenpiteet. Toimin yksikön palaverien sihteerinä ja hoidan esityslistan sekä kokousmuistion. Avustan myös suoramarkkinoinnissa sekä asiakas- ja kouluttajatilaisuuksissa. ––Joskus joudun toimimaan salapoliisina arkistossamme, koska entiset opiskelijamme kyselevät vuosikymmenten takaisia todistuksia. Olen myös Oulun yksikön ja ICT-osaston välinen yhteyshenkilö älypuhelimien vaihtoihin ja huoltoon liittyvissä asioissa. Ajan hermolla täytyy olla ko-

ko ajan uusien digitaalisten ratkaisujen kanssa. Se tekee työstä entistä mielenkiintoisemman.

Asiallisen rentoa pukeutumista Pukeutuminen on vuosien saatossa muuttunut rennompaan suuntaan. ––Alkuaikoina pukeuduin jakkuun ja suoriin housuihin. Nykyisin minulla on tummat housut, joskus jopa farkut ja yläosana neule, tunika tai villatakki. Asiakastilaisuuksiin pukeudun muodollisemmin ja juhlavammin. ––Talvisin vaatteeni ovat tummia. Kevättä ja kesää kohden raikkautta tuovat valkoinen ja kirkkaat värit. Mustavalkoiset, raidalliset kuviot kuuluvat asuihini ympäri vuoden. Huiveja ja koruja yhdistelen täydentämään asukokonaisuuksiani. Kenkä- ja käsilaukkufriikkinä nautin jokakeväisestä lomamatkasta miehe-

ni kanssa. Kapeaan jalkaani istuvatkin espanjalaiset ja italialaiset kengät kuin nappi silmään.

Toimintatapojen vallankumous Vielä vuosituhannen vaihteessa Markkinointi-instituutissa koulutus tapahtui lähiopetuksen lisäksi etäopetuksena paperin ja postin välityksellä. Tänä päivänä lähiopetusta ei ole unohdettu, mutta harjoitustehtävät ratkotaan verkko-oppimisympäristössä. ––Käsittelen päivittäin netin kautta Oulun koulutuksiin tulleet hakemukset. Aiemmin hakemukset tulivat paperisina postitse. Verkossa on tarjolla myös kokonaan sähköisessä oppimisympäristössä suoritettavia kursseja. Markkinointi-instituutti elää aktiivista uusiutumisen aikaa. Viime vuosina on tehty isoja strategisia muutoksia tuotelähtöisestä oppilaitokses-

ta asiakaslähtöisesti toimivaksi koulutusyritykseksi. Liiketoiminta ja työelämä muuttuvat ja Markkinointi-instituutti haluaa olla luomassa edellytyksiä muutokselle – tunnistettavasti. Lähitulevaisuudessa Liisaa tulee työllistämään yksikön muutto uusiin tiloihin. Uudet tilat löytynevät Oulun keskustan alueelta.

Perhe hyvinvoinnin perustana ––Työhyvinvointini perustana ovat liikunta, terveellinen ruokavalio ja kädentaidot: neulominen ja virkkaus. Vietämme mieheni kanssa viikonloppuja ja lomia mökillä Äkäslompolossa. Marjastus, sienestys ja liikunta tunturimetsissä antavat hyvää vastapainoa kiireiselle arjelle. Lisäksi lapsenlapset tuovat elämääni iloa ja piristystä, Liisa kertoo.

Markkinointi-instituutti on valtakunnallinen, yli 80-vuotias aikuiskoulutusorganisaatio, jonka toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Oulussa. Henkilökuntaa on yhteensä noin 110, joista Oulussa 10. Markkinointi-instituutissa opiskelee vuosittain yli 4000 opiskelijaa. Kouluttajina toimivat työelämän asiantuntijat. Koulutustarjonta on laaja ja koostuu liiketalouden eri osaamisalueista. Markkinointi-instituutin tarjonnassa on opetushallituksen valvomia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä Markkinointiinstituutin omia koulutusohjelmia, tutkintoja ja kursseja. Markkinointi-instituutin asiakaslupaus on Tunnistettava muutos. Tunnistettavan muutoksen kautta yrityksiä ja niiden ammattilaisia autetaan onnistumaan asiakkaidensa kanssa menestyvän liiketoiminnan rakentamisessa. www.markinst.fi

Liisa Virta-Kangas työskentelee palvelukoordinaattorina Markkinointi- instituutin Oulun toimipisteessä, jossa vietetään ensi vuonna toimipaikan 40-vuotisjuhlia.

Tunnemme tuhansia, joiden mielestä tapahtumien järjestäminen on helppoa. Mitä mieltä sinä olet? Vuosittain tuhannet Lyytin käyttäjät ottavat vastaan miljoonia ilmoittautumisia ympäri maailmaa. Ne ovat tarinoita onnellisista osallistujista, menestyksekkäistä neuvotteluista ja iloisista kohtaamisista. Lyytin automaattinen tapahtumanhallinta antaa sinulle aikaa keskittyä osallistujiisi. Ilman kiirettä. Olisiko aika unohtaa vanhat menetelmät?

Tutustu ilmaiseen 30-päivän kokeiluun osoitteessa www.lyyti.fi

Vanhalinnan jouluinen aamu Vanhalinnan Kartano Turun kupeessa Liedossa on idyllinen paikka erilaisille tapahtumille, juhlille kuin kokouksillekin. Ympäri vuoden auki olevat ravintolapalvelut tarjoavat erilaisille ryhmille ja juhliaan viettäville kauniit ja arvokkaat puitteet. Uudistettu arkeologinen näyttelytila sai remontin yhteydessä toiminnallisuutta mukaan, sillä keskelle näyttelyitä varusteltiin myös neljä erikokoista kokoustilaa. Jo perinteeksi muodostunut Vanhalinnan jouluinen aamu on tunnelmallinen aamuhetki Lucian päivän tienoilla joka vuosi. Aamu aloitetaan kuuntelemalla joulusatu vanhan kivinavetan ylisillä. Sadun jälkeen siirrytään lämmittelemään pitkään haudutetun joulupuuron ääreen. Mantelikin eksyy aina puuron joukkoon ja löytäjä saa pienen joululahjan mukaansa. Vanhalinnan jouluinen aamu pidetään tänä vuonna maanantaina 15.12. kello 9 alkaen. Osallistuminen tilaisuuteen kannattaa varata etukäteen. www.vanhalinna.fi

TEKSTi: AnnA ääri KuVA: SATu VuOrEnMAA

Porin jaostolaiset syksyä vastaanottamassa ja floristin taitoja herättelemässä Kauppahallin Kukkapuodissa. Kukkapuodin Johanna Syrjänen opasti ammattitaitoisesti kurpitsan kovertamisesta alkaen aina valmiisiin, ruskan väreissä hehkuviin luomuksiin asti.

Kiitos juttupalautteista

Cumuluksen lahjakortin arvonnassa onni suosi nimimerkki Nuhanenää. Onnittelut ja virkistävää Cumulus-matkaa! Lehdessä eniten sykähdytti juttu Aira Samulinista. Hänessä on esimerkkiä meille kaikille. Tosi positiivinen ja elämänmyönteinen ihminen. Ihan hengästyneenä luin, mikä kaikkea hän onkaan ehtinyt harrastaa. Riitta Koistinen

Feng Sui -kristallit jonossa. Sari Kiiskinen

Pidin Mukana meksikolaisessa menossa -jutusta, koska se oli henkilön aito kokemus. Sain hyvää yleistietoutta maasta. Samalla raottui myös elämänmenon toinen puoli. Turistikohdekokemukset ovat kovin kaukana monen maan elämän todellisuudesta. Sari O.

Viime lehdessä oli juttu viihtyisästä työpisteestä. Tässä on kollegoiden kuvia työpisteen kaunistajista tai innostuksen lähteistä.

Juttu aktiiviviherseinästä oli kiinnostava. Sisäilmanlaatu on todella merkittävä terveys- ja viihtyisyystekijä, ja mikä sen parempaa, jos siihen voi vaikuttaa noin kauniilla tavalla. Nimimerkki Nuhanenä Paras oli juttu Aktiiviviherseinä-luonnollista ilmapuhdistusta. Hieno suomalainen keksintö. Anne-Maria Mielestäni paras juttu oli Iloa, valoa ja energiaa työpäivään. Meidän toimistossa varsin ajankohtaista, sillä olemme tekemässä muutoksia. Eeva-Leena Savolainen Mielestäni mielenkiintoisin ja paras juttu oli Luo myönteisyyden kierre. Kovien paineiden alla ollessamme, ajatuksemme muuttuvat helposti kielteisiksi. Siksi tämä juttu oli hyvä muistutus siitä, miten pitäisi kuitenkin käyttäytyä. Nimimerkki Siku Numerossa 3/2014 minua eniten kiinnosti Baba Lybeckin haastattelu. Muitakin hyviä juttuja siellä oli. Aina kiinnostavat kollegoiden haastattelut. Pirkko Kallio

Työpisteessäni on taulu Sihteeriyhdistyksen ensimmäisestä puheenjohtajasta Helvi Kalkkisesta. Häneen tulee vilkaistua monta kertaa päivässä, varsinkin kun mietin jotain asiaa syvemmin. Sari Ollikainen

Kerro mikä tämän lehden jutuista veti erityisesti puoleensa, innosti tai sai sinut hyvälle mielelle. Muukin palaute on tervetullutta. Vastaa viimeistään 19.1.2015 paatoimittaja.secretarius@gmail.com. Palkintona arvomme tällä kertaa Innoflame-tuotelahjakortin. Innoflame on oikea kätesi brändituotteiden hallintaan. Innoflame on brändituotteiden luova ja kokonaisvaltainen osaaja. Se tarjoaa monipuolisen palvelupaletin aina konseptija tuotesuunnittelusta tuotantoon ja varastoinnin hallinnasta jakeluun. www.innoflame.fi Oikaisu Secretarius 3/2014 Gallupkyselyssä olivat vaihtuneet oululaisen Paula Vedenojan ja helsinkiläisen Kristiina Ahovuoren kuvat. Pahoittelemme virhettä. Nettilehdessä kuvat ovat oikein. 31

ORIGINAL SOKOS HOTEL KAARLESTA yhdellä puhelinsoitolla

Tervetuloa viihtymään merelliseen Villa Elbaan!

www.villaelba.fi

Menoa ja meininkiä, hyvinvointia ja hauskanpitoa, historiaa ja tarinoita, makuja ja muistoja.

Pohjanmaan kokous onn

Euroopan neuvoston myöntämä laatusertifikaatti Quality Label v. 2014 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry myönsi Villa Elballe Nuori toimija tunnustuksen v. 2014

Villa Elba on niittänyt mainetta ja kunniaa ansiokkaasta, yli rajojen ylittävästä nuorisotyöstään. Olemme myös varteenotettava kokous- ja juhlajärjestäjä, aina pienemmistä perhejuhlista, komeisiin häihin ja mittaviin yritystapahtumiin. Tarjoamme edullista majoitusta kodikkaissa mökeissä ja tunnelmallisessa Vanhassa Villassa.

TYHY-päivät! Tyhy-päiviin tarjoamme erilaisia työyhteisöä yhdistäviä ohjelmia. Hauskoja ratkaisutehtäviä, joista ei selviä ilman koko ryhmän yhteistoimintaa. Liikunnallisia ohjelmia virkistävässä luonnossa. Kysy lisää myyntipalvelusta 06 8313 400.

Kauppatori 4 | Kokkola puh. 06 8266 111 www.sokoshotels.fi

Villa Elba Sannanrannantie 60 67100 Kokkola www.villaelba.fi

Pohjanmaalta löydät merta, perinteitä, yliopistoa ja kulttuuria - kahdella kielellä. Suuntaa meille, kun mielessäsi on kokous tai seminaari, hyvinvointiloma, urheilumatka tai vaikkapa shoppailu- ja teatteriviikonloppu. Aitous ja paikallisuus ovat rakennusaineina pohjalaisissa tuotteissa. Monipuoliset ja laadukkaat kokouspaikat ja ravintolat tarjoavat sinulle hyvää ruokaa, palvelua ja tunnelmaa. Olet lämpimästi tervetullut Pohjanmaalle!

maan lakeuksilla nnistuu! - vain vartti Vaasasta

Talven parhaat kokoukset ja viikinkibileet pidät meillä! Puh. 050 516 3999 www.sulva.fi

TULE SINÄKIN TULE SINÄKIN FRAMILLE, FRAMILLE, KOKOUSTEN KOKOUSTEN PARAATIPAIKALLE PARAATIPAIKALLE

Frami on Seinäjoen tunnetuin täyden palvelun kokous- ja kongressitalo. Frami on Seinäjoen tunnetuin täyden palvelun kokous- ja kongressitalo. Uutena asiakkaana saat reilun edun:

puolen päivänasiakkaana kokoustilavuokran veloituksetta. Uutena saat reilun edun: puolen päivän kokoustilavuokran veloituksetta. Tervetuloa Framille! Tervetuloa Framille! Frami kokouspalvelut Puh. 020 124kokouspalvelut 4010 Frami kokouspalvelut@frami.fi Puh. 020 124 4010 www.frami.fi kokouspalvelut@frami.fi www.frami.fi

Into Seinäjoki on Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiö Into Seinäjoki on Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiö

TEKSTi: PirJO KOPOnEn KuVAT: rAnTASiPi LAAJAVuOri JA PirJO KOPOnEn

Rantasipi Laajavuori Jyväskylässä

Kaupunki- ja kokoushotellien konkari Kenties Suomen tunnetuin hotelli, Rantasipi Laajavuori, avattiin 1969. Laajavuori oli Rantasipi-ketjun ensimmäinen kaupunki- ja kokoushotelli, jossa kokousasiakkaille oli tarjolla niin kokous-, majoitus- kuin ravintolapalvelutkin. Aikansa houkuttava uutuus oli Pikkulintu, maakunnan ainut yökerho.

yllä moni meidän vanhemmista asiakkaista tänne saapuessaan saattaa kaiholla muistella, että täällähän minäkin olin aikanaan kokoustamassa ja tanssimassa, kertoo Sirpa Läntinen, joka toimii aluemyyntineuvottelijana Keski-Suomen alueella. Tuohon aikaan yökerho- ja iltaravintolapukeutumiselle asetettiin tiettyjä muodollisuussääntöjä. ––Näin kerrotaan, että vahtimestareilla oli vuokrattavana puvuntakkeja ja solmioita, jos sellainen sattui sisäänpyrkijältä puuttumaan, Sirpa kertoo hymyillen. ––Laajavuori on säilyttänyt hyvän maineensa vuosikymmenestä toiseen. Meillä on seurattu aikaa, uudistettu toimintaa ja vastattu asiakkaiden tarpeisiin.

Laajavuoren seikkailurata tarjoaa elämyksiä koko perheelle tai tiimille.

Vaikka auto auditorioon

Niskajumppaa tai köysiradalle 4event Oy on sparrannut Rantasipiketjussa jo vuodesta 2003 ja Laajavuoren vieraitakin vuodesta 2010 hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden saralla. 4event Hyvinvointikeskuksen tilat sijaitsevat kylpyläosaston yhteydessä hotellin alakerrassa. ––4event tarjoaa virtaa niin kokous- kuin lomavieraillekin. On ulkoliikuntaa, Kehon Ikä -kartoituksia, erilaisia testejä, niskahartiajumppaa, hierontaa, rentoutusta ja erilaisia hoito-

ja. Oikeastaan, voimme järjestää, mitä vaan asiakas haluaa, kertoo palvelupäällikkö Maria Mikkonen, joka vastaa Laajavuoren 4event Hyvinvointikeskuksen toiminnasta. ––Teemme myös paljon yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa, Sirpa kertoo. ––Kesällä tähän lähelle avautui Laajiksen Köysiseikkailupuisto, joka on ollut todella suosittu. Siellä on erilaisia seikkailuratoja, joilla liikutaan turvavaljaissa puunlatvojen tasalla.

Kylpylän panoraamaikkunoista avautuu upea näkymä Tuomiojärvelle ja metsäiseen luontoon. Kun ilta hämärtyy, voi allasosastolta ihailla tähtitaivasta ja parin kilometrin päässä häämöttävää Jyväskylän valaistusta.

Miten sitten Laajavuori pyrkii erottautumaan muista Jyväskylän vastaavista toimijoista? ––Meillä on talossa vakinainen henkilöstö, jolla on korkea ammattitaito. Meihin voi aina luottaa, oli tilaisuus iso tai pieni. Asiakkaat saavat, mitä on sovittu, Sirpa painottaa. Häät, karonkat, yritysten merkkipäivä- ja teemajuhlat, perhejuhlat, kokoukset, seminaarit, messut ja näyttelyt – tiloja ja tekniikkaa löytyy joka tarpeeseen. Laajavuoren pääravintolassa, Salitintissä, onnistuu cocktail-tilaisuus 800 hengelle ja pöytiin tarjoiltu illallinen 500 hengelle. Lisäksi Rantasipisaliin mahtuu illastamaan 250 ja Salkkunaan 120 henkilöä.

Auditorioon mahtuu nelisensataa seminaariosallistujaa, mutta jos halutaankin ajaa estradille vaikkapa uusi automalli, on auditorion vasemmalla puolella nosto-ovi. Irralliset pöytätasot ja istuimet voidaan kaikki poistaa. Katsomo-osa on porrastettu ja siihen voi rakentaa näyttely- ja esittelytiloja.

Elämyksiä ja hemmottelua Neljä vuotta sitten kaikki Laajavuoren 196 majoitushuonetta uudistettiin ja samalla koko talo loi nahkansa uudelleen. Kolmisenkymmentä henkilöä palkattiin lisää ja liikevaihto tuplaantui. Suurin muutosaskel oli kylpylän avaaminen. Seitsemän saunaa tarjoaa kylpylävieraille erilaisia saunomiskokemuksia. Lisäksi on kaksi tilaussaunaa.

––Esimerkiksi miesten City-saunassa voi lauteilta käsin katsella tv:tä, ja meillä on ollut faniporukoita seuraamassa loppuotteluita tai viettämässä polttareita. Toki on miehille myös Mökki- ja Korpi-saunat tarjolla. Naisille on sitten Ruusu- ja Kristalli-saunat, Sirpa kertoo. Höyry- ja infrapunasaunat ovat yhteissaunoja. Höyrysaunassa maitolasiseinä erottaa miesten ja naisten puolet ja infrapunasaunassa käytetään uimapukuja. Loma- ja kokousasiakkaiden lisäksi Laajavuoren kylpylä houkuttelee myös runsaasti paikkakuntalaisia. Päivittäin on mahdollista keilata, käydä hierojalla, fysioterapeutilla tai kauneushoitolassa.

––Pyrimme koko ajan löytämään aina asiakkaita kiinnostavia uusia juttuja. Esimerkiksi tämän vuoden lokakuussa alkoi saunameditaatio. Saunajooga on ollut jo aiemmin ja se kiinnostaa ihmisiä, Sirpa Läntinen kertoo. Lomallakin moni haluaa olla aktiivinen, tutustua uusiin asioihin ja kokea elämyksiä. Niinpä Laajavuorellakin on tarjolla lomapaketteja, joissa yhdistellään musiikkia, teatteria ja erilaisia hyvinvointipalveluita.

– Matti Louhi suunnitteli rantasipi-ketjulle lintuhahmot, joista muodostui aikaansa sopiva raflakahlaajien heimo, Tringa Restaurant, aluemyyntineuvottelija Sirpa Läntinen (vas.) kertoo. – Mikähän olisi sopiva heimonimi hyvän olon, liikunnan ja terveyden vaalijoille, arvuuttelee palvelupäällikkö Maria Mikkonen, 4event Oy.

TEKSTi: AnJA OJAnEn KuVAT: Sini cASTrénin KuVA-ArKiSTO

Sini Castrén – ihmisoikeusaktivisti ja rauhantarkkailija Ulkosuomalaisparlamentin sihteeri valtiotieteiden maisteri Sini Castrén on muun muassa neuvotellut salaa yön pimeydessä Acehin sissien kanssa aseiden luovuttamisesta.

ikanaan hän vain lähti käymään ulkomailla, mutta kokemus ja kontaktit johtivat asiasta toiseen. ––Lontoossa opiskelun jälkeen löysin itseni kalastuskulttuurin ja laivanrakennusrituaalien tutkijana Sulu-mereltä, myöhemmin kehitysyhteistyö- ja rauhanrakennustehtävistä Pariisista. Sitten olin useamman kerran Indonesiassa ja pariin kertaan Brysselissä, viimeksi äitinä ja tutkijana, Sini kertoo. Ulkomaan vuosia hänelle on karttunut 17. Sinille tuttuja maita ovat muiden muassa Burma, Sri Lanka, Afganistan, Georgia ja Somalia. Indo-

nesiassa hän toimi Amnestyn Suomen osaston maakoordinaattorina. ––Ulkomailla työskennellessä korostuu nimenomaan tarve tehdä sitä, mistä pitää. Perheen lisäksi myös työhön pätee sanonta: Koti on siellä, missä sydän.

Linkki ministeriöön Maamme ulkopuolella asuu noin 300 000 Suomen kansalaista. Ulkosuomalaiset ovat voimavara, joten on tärkeää ylläpitää heidän siteitään suomalaiseen yhteiskuntaan. Ulkosuomalaisparlamentti (USP) on ulkosuomalaisten yhteinen edun-

valvontaelin ja suora linkki suomalaiseen yhteiskuntaan. Ulkosuomalaisparlamentin pysyvänä sihteeristönä toimii Suomi-Seura r.y., joka palkkasi Sinin parlamenttisihteeriksi syyskuun alussa. Valinnassa korostettiin kansainvälistä ja ulkosuomalaiskokemusta, järjestöaktiivisuutta, perehtymistä Suomen yhteiskunnallisiin asioihin ja kokousjärjestelykokemusta sekä kielitaitoa.

Aseiden luovuttamisneuvottelujen jälkeen Acehin sissipäällikön perhe Sini castrénin (vas.) kanssa.

Sini on USP:n ainoa kokopäiväinen työntekijä. Hänen työtään on koordinoida kahden, kolmen vuoden välein kokoontuvan UPS:n täysistunnon asiasisällön kokoaminen. Sini toimittaa hyväksytyt päätöslauselmat ministeriöihin tiedoksi. Hän seuraa ulkosuomalaisten näkökulmien huomioimista julkishallinnon päätöksenteossa ja lainsäädännössä sekä valmistelee puhemiehistön kokoukset ja laatii esityslistat.

Maassa maan tavalla ––Joka maassa tutustuu uuteen kulttuuriin, maan tapoihin. Englannissa opin opiskelemaan ja keskustelemaan. Ranskassa tärkeää oli oikea asennoituminen ja väittelytaito. Belgiassa huomasin, että Suomessa ei tiedetä, mitä byrokratia, korruptio ja kieliriidat ovat. Etelä- ja KaakkoisAasian opetukset liittyivät elämään ja kuolemaan, sotaan ja rauhaan sekä ihmisten sopeutumiskykyyn. Indonesia opetti eniten, ja onkin parempi puhua sen eri saarista, kuten Sumatra ja Jaava, Sini kertoo. –– Sairastuminen Aasiassa, kaukana turvallisista sairaaloista, oli trau-

maattista ennen kännykkä- ja internetaikaa. EU-tehtävät Brysselissä ja Strasbourgissa vaativat suunnatonta keskittymistä, mikä oli kuluttavaa. Pahinta oli kuitenkin inhimillinen, erityisesti lasten ja kidutettujen hädän kohtaaminen Sri Lankan ja Acehin sisällissodassa sekä myöhemmin Aasian tsunamissa.

Upeita kokemuksia ––Oli maagista seurata läheltä asiantuntijaa, joka pani likoon osaamisensa ja itsensä yhteistyökumppanin luottamuksen saavuttamiseksi. Itselleni naisena oli kokemus neuvotella pariin kertaan Acehin sissien kanssa aseiden luovuttamisesta, salaa yön pimeydessä. ––Koin vuosia tyytyväisyyttä siitä, että kirjoittamani rauhaa ja kehitystä koskeva päätöslauselmaluonnos päätyi puolueiden välisiin kompromissineuvotteluihin ja tuli hyväksytyksi täysistuntoäänestyksessä Euroopan parlamentissa. Upeaa on ollut myös se, kun on Aasiassa pystynyt keskustelemaan tärkeistä asioista paikalliskielellä ja tullut ymmärretyksi ja kuulluksi, Sini iloitsee.

Sini Castrénin toiminta EU:n rauhansopimustarkkailijana ja YK:n konfliktinjälkeisen ohjelmoinnin neuvonantajana on vahvistanut erityisesti Acehin alueen naisten turvallisuutta. Tästä työstä hänelle myönnettiin Zonta internationalin naisen teko –kunniamaininta.

Ulkosuomalaisparlamentti (USP) perustettiin vuonna 1997 ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyöfoorumiksi, jossa maailmalla asuvat suomalaiset yhdessä päättävät tärkeäksi kokemistaan asioista. Toiminta suuntautuu ensi kädessä Suomen viranomaisiin, joille parlamentti pyrkii tiedottamaan ulkosuomalaisten olosuhteista ja elämästä nykyisissä asuinmaissaan. USP toimii keskustelu- ja tiedotuskanavana sekä Suomeen että ulkosuomalaisille päin. USP:n tehtävä on toimia vaikutuskanavana niin, että ulkosuomalaisten näkökulmat huomioidaan julkishallinnon päätöksiä tehtäessä. Ulkosuomalaisten yhteiset päätökset välittyvät parlamentilta Suomen viranomaisille ja muille yhteiskunnallisille toimijoille.

lähde: www.usp.fi

TEKSTi: TAnJA KOPOnEn KuVA: TAnJA KOPOSEn KOTiALbuMi

Tervetuloa yhdistykseen Kuka olet ja mistä? Olen Tanja Koponen pohjoisen valkeasta kaupungista Oulusta, vaikka nythän täälläkin on vielä syksyisen pimeää. Muutaman vuoden opiskelutauon jälkeen aloitin kesällä uudessa työssäni kiinteistösihteerinä. Vaikka opiskelu mukavaa onkin, työn tekeminen on parasta.

Mitä teet työksesi? Työskentelen kiinteistösihteerinä Oulun Seurakuntayhtymän kiinteistöpalveluissa. Toimistomme sijaitsee ihan Oulun keskustassa, uuden seurakuntatalon avokonttorissa. Valoisat tilat ja nykyaikaiset työvälineet lisäävät työskentelymukavuutta, uutta työyhteisöä unohtamatta.

Mitkä ovat vahvuutesi sihteerinä? Vahvuuteni ovat mielestäni monipuolisuus, nopean oppimisen taito ja joustavuus. Nyt tutustun uuteen työyhteisööni sekä ennakkoluulottomasti uusiin, erilaisiin järjestelmiin, ohjelmiin ja monipuolisiin työtehtäviin.

Työkaverini suosituksesta liityin jäseneksi.

Mitä harrastat? Harrastan aina sitä, mikä tuntuu sopivan omiin aikatauluihini ja siihen, mikä kiinnostaa milloinkin. Tällä hetkellä harrastan käsitöitä, opiskelua ja joogaa. Toki, jos vain on aikaa ja mahdollisuuksia löytyy, matkustelen myös mahdollisimman paljon. Poikkeuksetta jossain tulevaisuudessa onkin aina joku uusi ja erilainen reissu suunnitelmissa, maiseman vaihto vain tekee niin hyvää. Uusiin maisemiin niin täällä kotimaassa kuin ulkomaillakin on aina mielenkiintoista tutustua. Kuvakin on otettu Kuusamon Rukalla, Konttaisen huipulla.

Mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä, ja miksi liityit yhdistykseen? Työkaverini Anne Hautamäen suosituksesta liityin. Hän mainitsi, ettei verkostoitumisesta ole koskaan haittaa ja se on niin totta. Häneltä sain myös tietoa toiminnasta ja tulevista tapahtumista.

Mitä toivot yhdistykseltä? Uusia tuttavuuksia, hienoja tapahtumia sekä ammatillista vahvistumista.

TEKSTI: PIRJO EKMAN KuvAT: PIRJO EKMAN, bIxAbAy.COM

Riittävä uni pitää aivot ja kehon virkeinä ja hyvinvoivina Jäävätkö aivosi tyynylle huonosti nukutun yön jälkeen, vaikka tarvitsisit niitä päivällä? Unettomuus on yleinen vaiva. Lähes jokaisella ihmisellä on joskus uniongelmia, mutta silloin tällöin valvottu yö ei haittaa.

nettomuuden oireina pidetään nukahtamisvaikeuksia, katkonaista unta, liian varhaista heräämistä, unen huonoa laatua ja virkistämätöntä unta. Monet psyykkiset sairaudet ja tekijät voivat aiheuttaa unettomuutta, samoin fyysiset sairaudet ja vaivat. Uniongelmia saattavat tuoda mukanaan myös ympäristö, stressi, elämän muutokset, erilaiset huolet tai omat elämäntavat ja jopa myönteiset asiat.

Unettomuudesta muistiongelmia Vuonna 2012 tehdyssä Työ ja Terveys Suomessa -tutkimuksessa useampi kuin joka viides työssä käyvä kertoi kärsivänsä väsymyksestä, voimattomuudesta ja unettomuudesta. Lähes yhtä moni kuvasi kokevansa pitkäaikaisia tai toistuvia muistin tai keskittymisen vaikeuksia. Muistiongelmat johtuvat työikäisillä useimmin unihäiriöistä kuin muistisairauksista.

Unettomuus altistaa sairauksille. Univajeen on todettu altistavan muun muassa diabetekselle, sepelvaltimotaudille, kohonneelle verenpaineelle, ylipainolle sekä sydän- ja verenpainetaudeille. Unettomuus lisää riskiä joutua onnettomuuksiin ja tapaturmiin.

unettomuutta voi hoitaa myös kotikonstein.

(Jatkuu seuraavalla sivulla.)

Kunnonkoti tuttu Emeriitoille

Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen vinkkejä unen saamiseen: • Kiinnitä huomiota nukkumisympäristöön: hämäryys, viileys ja rauhallisuus. • Sopiva rasitus päivällä voi auttaa unen saannissa, esimerkiksi liikunta parantaa unen laatua. • Muista rauhoittua hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, ei raskasta liikuntaa tai vaativaa aivojumppaa. • Nauti kevyt iltapala, verensokeri pysyy sopivalla tasolla. • Vältä piristeitä illalla – pienikin kofeiinimäärä voi viedä unet ja liiallinen alkoholi heikentää unen laatua. • Pyri säännölliseen vuorokausirytmiin. • Lääkäriin on aiheellista mennä, jos ongelmat pitkittyvät ja haittaavat jokapäiväistä elämää.

Neuvontakeskus Kunnonkodissa voi tutustua kodin ratkaisuihin, jotka auttavat asumaan esteettömästi ja turvallisesti. Kunnonkoti esittelee monenlaisia apuvälineitä ja hyvinvointituotteita. Sihteeriyhdistyksen Turun jaoston eläkeläiskerho Emeriittojen jäsenet ovat käyneet Kunnonkodissa saamassa jo etukäteenkin oppia siitä, millaisia apuvälineitä on saatavilla ikääntymisen kenties tehdessä ne tarpeellisiksi arjen askareissa. Emeriittoihin kuuluu tällä hetkellä 47 naista, eli he muodostavat neljänneksen Turun jaoston jäsenistöstä. Toimintaan kuuluvat erilaiset retket ja tutustumiset. Kerran kuukaudessa syödään yhdessä lounasta, jonne pyritään saamaan myös ohjelmaa. Kirjarengaskin löytyy. Vinkkejä parempaan nukkumiseen oli tarjolla Turun neuvontakeskus Kunnonkodissa hyvän unen teemapäivänä 30.9.2014. Yhteistyötä tekivät Kunnonkoti, Unikulma ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Aivoterveys ja muisti työikäisillä -projekti. Proviisori Marja Soininvaara kertoi unettomuudesta, sen syistä, vaikutuksista, melatoniinistä ja unilääkkeistä. Uniergonomiaa selosti fysioterapeutti Hannele Lahti Unikulmasta. Infopisteiden asiantuntijoiden kanssa saattoi keskustella muun muassa unesta ja nukkumisergonomiasta, ravitsemuksen ja liikunnan merkityksestä uneen ja unen vaikutuksesta aivoterveyteen. Mielenkiintoinen oli myös Unikulman paikalle tuoma vuode ja Uniklab -laitteisto, joka mittaa koenukkujien kehon ja eri asentojen patjaan kohdistaman pintapaineen.

http://kunnonkoti.turkuamk.fi www.tietoaunettomuudesta.fi

TEKSTi JA KuVA: HEnnA KOKKO-SLOTTE

Keski-Pohjanmaan jaosto Tallinnassa Kesäisenä toukokuun sunnuntaina 17 jaostomme jäsentä nousi Kokkolassa junaan määränpäänään tunnelmallinen Tallinna. Raidematka pääkaupunkiin sujui rattoisasti pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme, VR:n Marjatta Hakalan läksiäisissä.

atkapoikien Kati LaikkoSalonen ja Jussi Salonen sekä Tallink Siljan myyntipäällikkö Tomi Pullinen ottivat meidät lämpimästi vastaan Tallink Siljan terminaalissa. Laivalla isäntämme ja emäntämme kertoivat meille edustamiensa yritysten toiminnasta. Päivän kruunasi buffet-illallinen ja trubaduurimusiikki. Aamulla Tallinnaan saapuessamme tutustuimme Tallink Spa & Conference –hotelliin. Hotellikierros päättyi Tallink City –hotelliin, jonne esittelyn jälkeen majoituimme.

Matkapoikien retkikohteessa, viinitehdas Luscher & Matiesenissa, meillä oli mahdollisuus ostaa laadukkaita viinejä erikoishintaan. Illallisen nautimme Tallinnan uusimmassa ravintolassa, Sokos Hotel Virun Merineitsissä. Ruoka oli makunystyröitä hivelevä kokemus. Illallista sulattelimme kävelyllä tunnelmallisessa vanhassakaupungissa. Viimeisen matkapäivän ohjelmassa oli omatahtinen tutustuminen kaupunkiin ja aikaa shoppailulle. Ennen kotimatkaa vierailimme vielä Fujitsulla, jossa maajohtaja Markus Sö-

derström piti meille mielenkiintoisen yritysesittelyn. Kotiinpaluu taittui Tallink Shuttle –aluksella Helsinkiin ja edelleen junalla Kokkolaan. Matkanjärjestäjät ansaitsevat suuret kiitokset hienosti sujuneesta ja laadukkaasta matkasta.

TEKSTi : SAnnA PAASO JA AniTA ruMMuKAinEn KuVAT: TYTTi HäLLi

Oululaiset virtapiikin vietävänä Syyskuun lopulla PohjoisSuomen jaoston jäseniä tutustui Oulussa Peltolan Technopoliksen kokous- ja saunatiloihin. Tilojen esittelyn jälkeen Eilakaisla kertoi toiminnastaan, rekrytoinnin uusimmista trendeistä ja mukaan tarttui vinkkejä ansioluettelon laatimiseen. Maukkaan iltapalan jälkeen neiti Virtapiikki veti hassun hauskan bodypump-kotijumpan. Osallistujat lähtivät mieli ja kroppa virkistyneinä pimenevään syysiltaan.

TEKSTi JA KuVAT: HELEnA MAcOriG

Kambodža – temppeleiden ja järkyttävän historian maa Yksi kouluaikojeni haaveista toteutui, kun matkustin keväisen Thaimaan matkani aikana myös Kambodžaan. Maisemat ja nähtävyydet ovat upeita, ihmiset ystävällisiä ja tyytyväisen oloisia niukkuutensa keskellä. Lähihistorian sodat ja julmuudet vetävät kuitenkin matkailijan hiljaiseksi.

ussimatka Pattayalta Kambodžaan kesti puoli päivää. Raja- ja passimuodollisuudet veivät pari tuntia. Tämä olikin esimakua matkan kuumuudesta ja odottelemiseen totuttelemisesta.

Taloja riukujen varassa Matka jatkui jokiveneellä pitkin Mekong-jokea. Päämääränä oli Siem Riep –niminen pikkukaupunki. Yli neljän kilometrin pituinen Mekong kulkee Thaimaan, Kambodžan, Laosin, Kiinan, Myanmarin ja Vietnamin halki. Joen rannat on rakennettu täyteen pieniä kyliä. Talot lepäävät hataral-

ta näyttävien, korkeiden riukujen varassa. Koska matkani aikaan oli kuiva kausi, joen pinta oli alhaalla. Sadekautena se nousee jopa 12 metriä. Vene huristeli melkein tyynellä joen pinnalla hyvää vauhtia. Välillä se tömpsähti hiekkasärkkiin. Poispääsemiseksi kyytiläiset hätistettiin veneen toiselle puolelle tai paattia tökittiin kepeillä eteenpäin. Onneksemme kaikki pysyivät menossa mukana. Matka kesti kahdeksan tuntia. Onneksi veneestä sai ostaa juomaa ja ruokaa. Täälläpäin maailmaa aikataulut ovat vain ohjeellisia, sillä koskaan ei voi tietää, mitä yllättäviä mutkia matkalla sattuu. Aikataulut taita-

Laaja vesitieverkko on merkittävä osa maan liikennejärjestelmää, koska maantiet ovat kehnossa kunnossa ja 40 000 kilometristä vain murto-osa on päällystetty.

vat myötäillä pääpiirteittäin aamu- ja iltapäiväajanjaksoja. Rannassa meitä odotti polkupyörä- ja mopotaksi. Minä sain kyytiä pyöräntarkalla, ja matkalaukkuni keikkui kuskin ja minun välissä. Hotelli oli vaatimatonta tasoa, mutta pitkän päivän jälkeen nukutti hyvin.

Sykähdyttävä rauniokaupunki Ystävällisen tuk-tuk-kuskin kyydissä suuntasimme heti aamunkoitteessa yhteen Unescon ylläpitämään maailmanperintökohteeseen - Angkorin rauniokaupunkiin. Valtavan kokoinen, nelikulmion muotoinen temppelialue on vaikuttava näky. Vanhimmat

Maan symboli Angkor Wat –temppeli (vas.) on maailman ainoa kansallislippuun kuvattu rakennus.

temppelit ovat jo 1100-luvulta. Alue on laajentunut kulloisenkin hallitsijan mukaan. Ta Prohmin Tomb Reider -temppelin erikoisuutena ovat rakennusten seinämien ympärille juurensa kasvattaneet puut. Angkor Wat –temppeli on sanoinkuvaamaton. Pitkät sillat vievät vallihautojen yli. Jylhät monimuotoisesti koristellut tornit kurkottavat kohti taivasta, moni-ilmeiset pyhäinkuvat reunustavat rakennuksia, ja upeat figuurit kehystävät pilareita. Ihmetellä pitää, mistä ja miten kaikki valtavat kivilohkareet on alueelle tuotu.

Pol Potin johtaman Punakhmerien hallinto oli julma ja armoton. Ihmisiä tapettiin ilman oikeudenkäyntiä. Syyksi riittivät mitättömät asiat: korujen pitäminen, uskonnollisuus, laiska työnteko tai ruoan varastaminen. Koska luoteja haluttiin säästää, ihmisten päitä murskattiin kuokalla, ja puihin ripustettuja lapsia nuijittiin kuoliaaksi. Karmeassa kansanmurhassa arvioidaan kuolleen miljoonia ihmisiä. Raskaasta lähihistoriastaan huolimatta ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavaisia. Maa kiehtoi kovasti, ja haluaisin mennä tutustumaan siihen uudemman kerran.

Riipaisevat kuoleman kentät Koska Kambodžan rajat on avattu turismille ja matkailulle vasta parikymmentä vuotta sitten, maan historia on monille vielä aika tuntematon. Maassa on satoja, niin sanottuja kuoleman kenttiä, Killing Fields, joihin Pol Potin valtakaudella, 1975 – 1979, kuljetettiin pakkotyöhön keskiluokkaisia kansalaisia, lähinnä oppineistoa, kuten insinöörejä, opettajia, lääkäreitä, pappeja ja heidän perheitään, mukaan lukien lapsia. Tavoitteena oli luoda maahan agraariyhteiskunta ja muuttaa kambodžalaiset uusiksi maataloustyön avulla. Valtaapitävät lakkauttivat koulut ja sanomalehdet. Rahan lakkauttamisella pyrittiin taloudelliseen omavaraisuuteen. Kauppaa käytiin vain vaihtokaupalla, joista tärkein väline oli riisi.

Kambodža on yli 15 miljoonan asukkaan valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapureita ovat Thaimaa, Laos ja Vietnam. Maan ilmasto on trooppinen, ja lämpötila pysyy ympäri vuoden noin 20– 30 asteessa. Kambodžan väestö saa elantonsa pääosin maataloudesta. Se tuottaa riisiä, kumia, maissia, vihanneksia, cashewpähkinöitä, tapiokaa ja silkkiä. Kehityksestä huolimatta maan talous kärsii yhä vuosikymmenien jälkeen sisällissodasta ja levottomuuksista.

Kuoleman kentillä hiljentyneet vierailijat ovat jättäneet muistoksi rannekkeitaan kunnioittaakseen Punakhmerien uhreja.

www.wikipedia.fi

Suomen Punaisen ristin toimintaa ohjaa seitsemĂ¤n periaatetta, joita jokaisen SPr:n toimivan tulisi omassa toiminnassaan noudattaa, Anita GrĂśnroos kertoo.

TEKSTi: MArJA KOnSTi KuVAT: AniTA GrönrOOSin KuVA-ArKiSTO

Suomen Punainen Risti johtava ensiavun asiantuntija Suomen Punainen Risti on työpaikka, jossa eettiset periaatteet ohjaavat paitsi järjestön myös sen työntekijöiden toimintaa. Anita Grönroos työskentelee Suomen Punaisen Ristin KaakkoisSuomen piirin kurssisihteerinä.

ulin töihin Punaiselle Ristille neljä vuotta sitten. Työssäni hoidan ensiapukoulutuksiin liittyviä toimistotöitä aina kurssivarauksista kurssiaikataulujen suunnitteluun sekä koulutusten myyntiin ja markkinointiin. Toimin työssäni ensiapukouluttajiemme kanssa. Asiakkaitamme ovat sekä yritykset että yksittäiset ensiapukoulutuksesta kiinnostuneet henkilöt, Anita kertoo työstään. SPR järjestää ensiapukursseja sekä työpaikoilla että yleisökursseina ennalta ilmoitettuina ajankohtina. SPR on Suomen johtava ensiavun asiantuntija. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 130 vuotta, kun SPR järjesti ensimmäiset ensiapukurssit. Anita hakeutui Punaiselle Ristille töihin avoimen työpaikkailmoituksen perusteella. Hakemista avoimeen paikkaan ei tarvinnut kauaa pohtia, sillä SPR:n arvomaailmaan oli helppo sitoutua. ––Arvostin jo tuolloin Punaisen Ristin antamaa luotettavaa kuvaa järjestöalan toimijana, Anita sanoo.

Monipuolista toimintaa Suomen Punainen Risti on jakaantunut kahteentoista piiriin. Piirit tukevat paikallisosastojensa toimintaa. Kaakkois-Suomen piirin piiritoimisto sijaitsee Kouvolassa, Mikkelissä on aluetoimisto. Kaikkiaan piirin työntekijöitä Kouvolassa ja Mikkelissä on yhteen-

sä noin 13 henkeä. Lisäksi toimistoissa työskentelee erilaisilla työllistämismuodoilla muutama henkilö. ––Kaakkois-Suomen alueella ensiapu- ja valmiustoiminta sekä ystävätoiminta ovat suurimpia toimintamuotojamme, Anita kertoo. ––Tämän lisäksi toteutamme monikulttuurista toimintaa, omaishoidon tukitoimintaa, leikitämme lapsia ja vanhuksia Terhokerhoissa, koordinoimme vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa sekä toteutamme lipaskeräyksiä.

Autetaan yhdessä Nälkäpäivä on suurin vuosittainen keräys, jossa kerätään varoja katastrofirahastoon. Näillä varoilla autetaan sekä kaukana että lähellä, kun apu on tarpeen. ––Kotimaassa auttamistyö voi olla esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneen perheen auttamista.Tämän lisäksi keräyksiä toteutetaan tarpeen vaatiessa suurten katastrofien tai onnettomuuksien jälkeen. Osastojen vapaaehtoiset toteuttavat usein kentällä tapahtuvaa käytännön auttamistyötä, Anita kuvailee SPR:n toimintaa. ––Myös piirien tuottama ensiapukoulutus on varainhankintaa.Varoilla tuetaan ja koulutetaan myös osastoissa toimivia vapaaehtoisia. Tuki kohdentuu esimerkiksi ensiapuryhmä- ja ystävätoimintaan, Anita jatkaa.

Opettele auttamaan Punainen Risti on valinnut ihmisten auttamisen toimintatavakseen. Punainen Risti haluaa myös vahvistaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa auttamiskulttuuria. Jokaisen työpanos on tärkeä auttamisen ketjussa. Vähäpätöiseltä tuntuva näkymätön taustatyö on monesti korvaamaton apu työn näkyväksi tekemisessä. Lehdissä on viime aikoina uutisoitu paljon ihmisten välinpitämättömyydestä auttamistilanteissa. Anita haluaakin muistuttaa, että ensiaputaidot ovat tärkeitä kansalaistaitoja. Kun osaa maallikkoensiavun alkeet, voi auttaa ja pelastaa ihmishenkiä. ––Jos kiinnostuit Punaisen Ristin toiminnasta ja haluaisit mukaan auttamisen ketjuun, käy sivuillamme punainenristi.fi, Anita vinkkaa.

Anitan vinkki:

Vain elämää Goes Punainen Risti Nelosella 7.12. kello 19.30 Tule mukaan viettämään Punaisen Ristin Päivää ja seuraa Vain Elämää Goes Punainen Risti -ohjelmaa, jossa eri ohjelmakausien artistit tutustuvat Punaisen Ristin kotimaan avustuskohteisiin.

S2015 – Tulevaisuuden työelämä -seminaarissa on ajankohtaiset aiheet ja innostavat puhujat Seminaari pidetään 17.-18.4. Helsingissä, Hotelli Scandic Parkissa. Jatkuva muutos yhteiskunnassa sekä työelämässä luo haasteita organisaatioille ja työyhteisöille. Tule hakemaan onnistumisen eväitä, oppimaan uutta ja kehittymään muuttuvan maailman mukana Sihteeriyhdistyksen Helsingin seudun jaoston 40-vuotisjuhlaseminaariin!

Annamari Heikkilä (PsM, FT) on koko uransa ajan ollut kiinnostunut siitä, mikä meitä ihmisiä liikuttaa. Annamari on tutkinut yliopisto-opiskelijoiden motivaation rakentumista ja oppimista. Tällä hetkellä hän työskentelee työterveyspsykologina ja kognitiivisena psykoterapeuttina. Aikaansaava ihminen on onnellinen ihminen, S2015 perjantaina 17.4.

Jyrki J. Kasvi on suomalainen poliitikko ja tekniikan tohtori. Vuodesta 2011 Kasvi on toiminut Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtajana tehtävänään luoda avoimen datan foorumi, joka edistää julkisten tietovarantojen avaamista ja hyödyntämistä. Kasvi oli vihreiden kansanedustaja 2003–2011 ja varapuheenjohtaja 2007–2011. Espoon kaupunginvaltuuston jäsen hän on ollut vuodesta 1997. Kasvi on kirjoittanut kahdeksan tietotekniikkaa ja tietoyhteiskuntaa käsittelevää kirjaa sekä toiminut Suomen tieteiskirjoittajat ry:n jäsenlehden, Kosmoskynän päätoimittajana. Hänet on valittu vuonna 2003 Vuoden nörtiksi ja 2008 Vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi. Kasvi on kirjoittanut kolumneja ja blogia säännöllisesti.

Tekoälyn assistenttina, S2015 perjantaina 17.4.

Tekniikan tohtori ja englannin opettaja Pia Lappalainen väitteli Lappeenrannan Teknillisestä Yliopistosta Tuotantotalouden koulutusohjelmasta aiheenaan johtajien tunneäly. Työ voitti kansainvälisen insinöörialojen väitöstyökilpailun ja innosti Piaa jatkamaan tutkimustaipaleella, nyt kohteena esimiesten ja alaisten työyhteisötaidot. Pia toimii Aalto-yliopistossa englannin ja viestinnän lehtorina tavoitteenaan innostaa teekkarit kehittämään sosiaalista osaamistaan. Aiemmin hän toimi rakennus- ja öljyteollisuudessa johdon kouluttajana ja IT-maailmassa viestintävastaavana. Pia syttyy johtamisteemoista, tunnetaidoista, sosiaalisesta vastuusta ja alaistaidoista, ja pyrkii työssään löytämään metodeja näiden kehittämiseksi, tulevaisuuden organisaatioiden tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tunnetaidoista kilpailuetua, S2015 perjantaina 17.4.

Valtiotieteiden tohtori Pekka Mattila toimii professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Aalto University Executive Education -ryhmän toimitusjohtajana sekä johtamisen ja markkinoinnin professorina moninaisissa johtamisen kehittämisen ohjelmissa. Viime vuosina Pekka Mattila on julkaissut monipuolisesti erityisesti henkilökohtaisen johtajuuden, johtoryhmätyöskentelyn sekä muutoksen johtamisen ja strategisen markkinoinnin teemoista. Vuosien mittaan Pekka Mattila on toiminut neuvonantajana ja valmentajana yli 200 pohjoismaiselle tai kansainväliselle suuryritykselle, keskeiselle julkisen sektorin organisaatiolle ja järjestölle. Hän on kansainvälisesti kysytty puhuja erilaisissa vaikuttajatapahtumissa ja seminaareissa. Työparit organisaation huipulla, S2015 perjantaina 17.4.

Ilkka Koppelomäki on kansainvälisesti sertifioitu NLP-kouluttaja ja valmentaja, jonka perustama Uskalla Innostua -tiimi on inspiroinut tuhansia suomalaisia itsensä ja oman elämänsä kehittämiseen vuodesta 2007 lähtien. Ilkka on taustaltaan kilpatriathlonisti ja hän on toiminut yrittäjänä hyvinvoinnin parissa yli kymmenen vuotta. Ilkan missiona on auttaa suomalaisia itsevarmemmiksi ja hyvinvoiviksi oman elämänsä toteuttajiksi. Ilkka on kouluttanut ympäri Suomen ja ollut asiantuntijana eri medioissa mielenhallintaan, innostumiseen ja oman elämän toteuttamiseen liittyen. Parempaa ymmärrystä työyhteisöön, S2015 lauantaina 18.4.

Seminaaripäivien juontaja Eeva Kylä-Paavola työskentelee toimistopäällikkönä Obsido Oy:ssä. Takana hänellä on kolmisenkymmentä vuotta työuraa, josta suurin osa sihteerin/assistentin tehtävissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Eeva on kokenut myös yt-neuvottelut sekä työttömyyden. Toimenkuvan kehitys on ollut huimaa ja mukana pysyminen onkin edellyttänyt ajan hermolla kulkemista. Tässä suurena apuna ja tukena Eevalla on ollut Sihteeriyhdistyksen tarjoamat mahdollisuudet verkostojen luomiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Hänen vapaa-aikansa täyttyy hyvinvoinnin edistämisestä Herbalifea tukena käyttäen.