Secretarius 3 2015 by taitto.secretarius

3/2015

Sihteeriyhdistyksen ammattilehti

Tiimityöllä

työnteko sujuu

Aivojen treenaaminen on pääasia Tietoinen läsnäolo rentouttaa www.sihteeriyhdistys.fi

Tallinn City Tourist Office & Convention Bureau

Free professional assistance

• promotes Tallinn as an international meeting place and incentive destination • provides free objective information on top conference facilities, hotels and services

• gives free neutral advice on Tallinn´s incentive programs • assists in site-inspections, Fam-tours

• helps to get in touch with relevant local contacts

convention@tallinnlv.ee www.visittallinn.ee/convention

Anna meidän helpottaa työtäsi.

Adotte on enemmän. Adotte hoitaa ilmoittautumiset ja järjestelyt puolestasi. • Kokoukset • Seminaarit • Asiakastilaisuudet

• Road showt • Koulutukset • Pikkujoulut

ja muut tapahtumat

Adotte Oy +358 10 3253 850 | adotte@adotte.fi | www.adotte.fi

pääkirjoitus

Hyvä tiimiläinen on aika hyvä ihmiseksi 5 2 . V U O S I K E RTA

3/2015

5.10.2015

Kustantaja

Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry sähköposti: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki

Päätoimittaja

Leena Koistinen paatoimittaja.secretarius@gmail.com

Taittajat

Katja Högman taitto.secretarius@gmail.com Anne Stolt anne.stolt@kolumbus.fi

Toimitussihteeri Sari Ollikainen

Toimittajat

Anna Ääri Pirjo Koponen Päivi Kuokkanen Sari Alismaa

044 369 7810

os sinulla on hyvät vuorovaikutus- ja tiimityötaidot, saatat olla etsimämme henkilö”, näin lukee monessa työpaikkailmoituksessa. Mutta, mitä ihmettä

nämä vaatimukset hyvistä tiimityötaidoista pitävät sisällään? Hyvältä tiimiläiseltä vaadittujen ominaisuuksien lista on pitkä. Hän on oiva

tiimipelaaja, joka tekee työnsä hyvin, on luotettava, vastuullinen sekä sitoutunut. Hän haluaa tehdä työtä yhteisen päämäärän eteen. Hän on avulias ja aktiivinen sekä tarttuu työhön topakasti. Hän kuuntelee ja jakaa omaa tietämystään, osaamistaan ja ideansa muille tiimiläisille. Hän kunnioittaa työkavereitaan ja kohtelee heitä hyvin.

050 466 1108 040 705 6052

Eli hyvä tiimiläinen on aika hyvä ihmiseksi. Meistä jokaisesta löytyy noita tavoiteltavia luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia. Kolikon toisella puolella paljastuu sitten niitä vähemmän toivottuja piirteitä. Vaikka työyhteisössä tai tiimissä olisi kuinka pätevät ja osaavat henkilöt, ei

040 094 9878

kaikki aina sujukaan suunnitellusti. Ihmisten kesken voi syntyä kitkaa ja hankausta. Jos kemiat eivät kohtaa työpaikalla, saat lisätietoa ja vinkkejä tilanteen

050 583 3365 040 571 4391 040 844 0890 044 349 9497

tasoittamiseksi sivun 10 jutusta. Oululaiset kollegat kertovat, kuinka VTT uudisti assistenttiensa työt perustamalla assistenttitiimin. Lue lisää Sarin ja Soilen kuulumisista sivulta 26 alkaen. Joskus voi tuntua, että työ- ja vapaa-ajanpaineita kasaantuu liikaa. Tuntuu,

Secretarius-yhdyshenkilöt Anna Ääri Anita Rummukainen Anne Juvonen Ida Bruins Slot Irmeli Vuorenmaa Kaisa Heinonsalmi Marja Konsti Minna Kronberg Päivi Anttila Sari Kiiskinen

Mediamyynti

Marjo Keskikastari marjo@keskikastari.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sari Ollikainen sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

että pää räjähtää ja kaikki kaatuu päälle, aivot käyvät ylikierroksilla. Personal 050 583 3365 050 312 7450 050 555 2320 050 348 6016 040 517 3317 040 582 4759 040 801 1770 040 594 5188 040 703 0835 040 487 6067

040 772 8828

brainer ja aivobic-ohjaaja Rainer Wasenius opastaa aivojen treenaamiseen ja keskittymisen parantamiseen. Muistathan, että tämänkin yhdistyksen luottamustoimet ovat oiva lisä esimerkiksi ansioluetteloosi. Jyväskylän jaoston tiedottaja on tästä loistava esimerkki. Kurkkaa Saaran tarina sivulta 36. Suomen Turussa, Ruissalon kylpylässä, pidetään Sihteeriyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous lauantaina 14. marraskuuta. Asialista löytyy sivulta 38. Ilmoittaudu mukaan päättämään yhdistyksen

040 094 9878

asioista sekä tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin jäseniin! Ilolla totean, että Secretarius-

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486

tiimimme on toiminut taas sau-

Painopaikka

tyylikkään lehden. Toivon, että

Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: G-print, 115 g

Ilmoitushinnat ja mediakortti 2015: www.sihteeriyhdistys.fi

mattomasti ja saanut kokoon viihdyt lehden parissa syksyn pimenevinä iltoina ja löydät siitä vinkkejä ja opastusta niin työhösi kuin vapaa-aikaasi.

Seuraava lehti ilmestyy 7.12.2015

Leena Koistinen päätoimittaja

KAIKKI KOKOUKSET NYT NETISTÄ

ILMAINEN KÄYTTÄÄ

LÖYDÄ KOKOUSPAKETTEJA

Näet heti kokonaiskustannuksen. Hinnat ovat samat kuin kohteilta suoraan tilattuina. Varaamalla paketin säästyt myös aikaavievältä tarjouspyyntörumbalta.

Kokouspakettien ja -paikkojen etsiminen, vertailu ja varaaminen on vihdoin helppoa kuin heinän teko! Rekisteröidy ja kokeile.

HOHTOA ARKEEN! Järjestä yritystilaisuus Finnkinossa – näet huippuelokuvat ensimmäisten joukossa.

Toivo Särkkä: Onnellinen ministeri 1941 © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy

Finnkino Oy I puh. 09-1311 9205 yritysmyynti@finnkino.fi I finnkino.fi/yritysmyynti

Tässä numerossa:

Tiimi toimii 10 6 Tuunaa työtäsi 7 Hyvä sihteeri vuonna 1965

8 Digitaalinen vallankumous mullistaa maailmaa

28 Nettinäkyvyyttä yhdistyksen kannattajajäsenille 29 Tervetuloa yhdistykseen: Virpi Juutilainen

10 Eriparia työkaverin kanssa

31 Tarvitsetko lisätienestiä 32 Kiva kokouspaikka: Bock’s Corner Brewery

13 Gallup-vastauksia

34 Päättämisen ytimessä

14 Tietoinen läsnäolo rentouttaa

35 Yhdistyksen tapahtumat Lyytiin

18 Puuttuminen on välittämistä

36 Sihteeriyhdistyksen jaosto arjessa mukana

22 Aivojen treenaaminen on pääasia

37 Mitä mieltä olet lehdestä?

24 Lasista taidetta 26 Tiimityöllä työnteko sujuu

32 Kansi: Keski-Pohjanmaan jaostolaisia

38 Yhdistyksen syyskokouskutsu 39 Kurkistus suurlähetystöön

Teksti: Työterveyslaitos Kuva: Pixabay.com

Herättele työmotivaatiosi

Tuunaa työtäsi

Työn tuunaamisella tarkoitetaan työntekijälähtöistä oman työn tai työympäristön kehittämistä itselle mielekkäämmäksi. Pienillä teoilla voi olla suuri merkitys omalle hyvinvoinnille ja työssä viihtymiselle.

uunaa omaa osaamistasi, hae lisää palautetta työstä, ideoi työkavereiden kanssa uusin tavoin, lisää vuorovaikutuksen laatua sekä arvioi ja paranna omia työskentelytapoja ja -asenteita. Tuloksena tietoisuus omista työtavoista, työhyvinvoinnista ja oman työn voimavaroista lisääntyy. Lisäksi tunne omista vaikutusmahdollisuuksista työssä vahvistuu.

2000), millä tarkoitetaan työntekijälähtöistä oman työn tai työympäristön kehittämistä itselle mielekkäämmäksi. Työn tuunaaminen haastaa perinteisen ajattelutavan, jossa työn kehittäminen ja työtekijän hyvinvoinnista huolehtiminen on pelkästään työnantajan vastuulla. Työn tuunaaja ottaa itse aktiivisen roolin oman työmotivaationsa herättelyssä ja ylläpidossa.

Aloita seuraavilla askeleilla: 1) mieti omaan tilanteeseesi sopivia tapoja tuunata työtäsi 2) aseta itsellesi pieniä tai suuria tavoitteita 3) seuraa toimintaasi, ja 4) arvioi sen vaikutuksia

Arjen innovaatisuutta Työn tuunaaminen on suhtautumistapa, joka lisää yksilön valmiuksia kohdata uusia asioita ja sopeutua erilaisiin tilanteisiin. Oman toiminnan tarkastelu erilaisista näkökulmista voi johtaa yllättäviinkin oivalluksiin, jotka voivat parhaimmillaan inspiroida myönteistä muutosta. Työn tuunaaminen lähtee yksilön omasta tilanteesta ja motivaatiosta. Tuunaamisessa ajatuksena on ravistella omia rutiininomaisia tekemisen tapoja, jotka istuvat yllättävänkin tiukassa. Usein emme kyseenalaista omia toimintatapojamme, ellei jokin ulkoapäin tuleva muutospaine siihen pakota.

Mistä on kyse? Työterveyslaitoksen INSPI-hankkeessa (Innostuksen spiraali) on tutkittu suomalaisten työpaikkojen voimavaroja ja pyritty kehittämään tapoja vahvistaa niitä. Yksi keskeisiä kiinnostuksen kohteita on työn tuunaaminen (job crafting; Wrzesniewski & Dutton, Milloin koit viimeksi, että teit tänään jotain merkityksellistä? Milloin oli todella mukava työpäivä? Mitä silloin tapahtui ja mikä sai sinut tuntemaan niin?

Työterveyslaitos haluaa edistää työn tuunaamisen leviämistä suomalaisille työpaikoille. Ota käyttöösi INSPISTÄ! Työn tuunaajan työkirja. Kirjanen auttaa sinua kokeilemaan työn tuunaamisen tapoja oman työsi arjessa. Voit tulostaa kirjan ja tehdä siihen merkintöjä. Kirja sisältää myös kolmen viikon tuunausohjelman, jossa voit itse asettaa tavoitteita ja seurata niiden toteutumista. Tuunaushaaste on heitetty. INSPISTÄ! Lataa kirja: www.ttl.fi/inspi Voit ladata työkaluksesi ilmaisen mobiilisovelluksen, joka kannustaa sinua pohtimaan työtäsi eri tavoilla ja arvioimaan omaa toimintaasi eri näkökulmista. Sovellus on käytettävissä vuoden loppuun asti! www.inspi.fi INSPISTÄ! Työn tuunaajan inspiraatiokirja ja mobiilisovellus Lisätietoa: www.ttl.fi

Leikkeen kokosi: Sari Ollikainen Kuva: Kuopion Energia Oy:n kuva-arkisto

Secretarius 5/1965

Hyvä sihteeri vuonna 1965 Lauritsalassa sijaitsevan Oy Kaukas Ab:n henkilökunnan lehti on pyytänyt sihteereitä kuvailemaan ammattiaan ja esittänyt heille muun muassa kysymyksen, millainen pitäisi hyvän sihteerin olla?

yvää sihteeriä ei olekaan, kukaan ei ole täydellinen. Jos kuvittelee olevansa ’Top’-sihteeri, hän erehtyy. Sihteerin pitäisi olla tuhattaituri ja täyttää seuraavat vaatimukset; hyvä peruskoulutus, kielitaito, yleissivistys, hyvä terveys, arvostelukyky, tahdikkuus, vaiteliaisuus, luotettavuus, älykkyys, nopea käsityskyky, kyky pysyä ajan tasalla, valppaus, aloitekyky, kyky työskennellä itsenäisesti, keskittymiskyky, rauhallisuus, itsehillintä, hyvä muisti, palvelualttius ja nopea suorituskyky. Hyvä huumorintaju ja hyvät ’hoksottimet’, taito joustaa ja venyä, ehdottomasti ei saisi olla ryppyjä silmä-

Hyvä sihteeri on kuin kone, jonka toiminta huomataan vasta silloin, kun jokin asia menee hullusti. kulmien välissä, ei milloinkaan puhua eteenpäin asioita, joita työssään saa tietää, ei hosumia, ei tärkeilyä. Oltava esittelykelpoinen (siisti ja siististi pukeutunut), oltava elävä muistikirja, ei saa olla puhelias vaan luonteeltaan vaitelias, toimittava johtajan suojamuurina ja pulasta pelastajana, omintakeisesti ei tehdä juuri mi-

tään, hallittava kaikenlaiset pulmallisetkin tilanteet, oltava täsmällinen, oltava hyvä psykologi. Hyvä sihteeri on kuin kone, jonka toiminta huomataan vasta silloin, kun jokin asia menee hullusti. Hyvä sihteeri on yleisnero: hänellä on koko liuta niin sanottuja hankittuja ominaisuuksia, mikä on yhtä kuin huippuluokan ammattitaito ja kaikki mahdolliset hyvät luonteenpiirteet alkaen ystävällisyydestä ja rauhallisuudesta päättyen sopivaan annokseen viekkautta. Tulla hyvin toimeen ihmisten kanssa ja vaitelias.

Virastosihteeri Kirsi Hartikainen ja johtaja Juhani Sarkava 1980-luvun työympäristössään Kuopion kaupungin sähkölaitoksen toimistossa.

Teksti: Kaisa Heinonsalmi Kuvat: Marjo Keski-Kastari, Pixabay.com

Digitaalinen vallankumous mullistaa maailmaa Jyrki J. Kasvilla on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKEn tutkimus- ja kehittämisjohtajana näköalapaikka yhteiskunnan kiihtyvään digitalisaatioon. Digitalisaatiolla hän tarkoittaa ihmisiä, liiketoimintamalleja, prosesseja ja rakenteita – ei vain teknologiaa. Kasvin mukaan maailmantalouden kortit pannaan uudelleen jakoon ja tekoäly korvaa monta ammattikuntaa. Digitalisaation tuomat muutokset vaativat työikäisiltä ihmisiltä suurta joustoa, kun oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat, TIEKEn tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. Kasvi sanoo.

ulevaisuus tuokin tullessaan monenlaisia muutoksia, mikäli Jyrki J. Kasvia on uskominen. Ympäristö kallistuu; luonnonvarojen hinta nousee ja päästöjen vähentäminen maksaa. Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava.

Maailmantalous uusiksi Myös ikärakenne kääntää maailman, teollisuusmaat ikääntyvät (USA:ta lukuun ottamatta) ja kehittyvien maiden suuret ikäluokat alkavat olemaan nuoria aikuisia.

Suomessa esimerkiksi jää eläkkeelle 20 000–30 000 ihmistä enemmän kuin uutta työvoimaa tulee tilalle. Teknologian avulla on tuotettava näiden ihmisten työt. Toisaalta taas globalisaatio verkostoi maailman. Nousevat taloudet siirtyvät suurvalloiksi, Kiina palaa maailman keskukseksi ja työtä aletaan teettää kehittyvissä maissa. Maailmantalouden kortit jaetaan uudelleen ja yhteiskuntien rakenteet menevät kokonaan uusiksi.

Uusia ammattikuntia Kasvin mukaan me tällä hetkellä lähinnä reagoimme, emmekä varsinaisesti ohjaa digitalisaation kehitystä. Tietotekniikan suorituskyky kaksinkertaistuu kahden vuoden välein Mooren lakia noudattaen. Samoin käy muiden tietotekniikkaa hyödyntävien teknologioiden kuten geenitekniikan, synteettisen biologian ja neurotekniikan kehitykselle. Suomessakin hankimme kyllä tietojärjestelmiä, mutta emme hyödynnä niitä.

– Osaaminen ja valmiudet ovat huippuluokkaa, mutta esimerkiksi kouluissa käytetään tietokoneita vähiten koko Euroopassa, Jyrki J. Kasvi toteaa harmistuneena. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ennustaa, että joka kolmas ammatti korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä ja roboteilla, loput muuttuvat ja uusia syntyy tilalle. Mihin tarvitaan esimerkiksi kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat ovat verkossa? Pankkipalvelut automatisoitiin jo 1990-luvulla. Metsureiden määrä oli Suomessa 1970-luvulla 100 000, nyt enää 3 500. Samanaikaisesti uudet liiketoimintamallit kyseenalaistavat kaiken. Uusia tulokkaita ovat esimerkiksi Uber, AirBnB, PayPal ja Kickstarter. Ja näiden Jyrki J. Kasvi uskoo olevan vasta alkusoittoa. –Toisaalta digitalisaatio myös luo uusia ammatteja, esimerkiksi kiertotalouteen, Kasvi muistuttaa. Jyrki J. Kasvi arvioi varovasti, että yhdellä työikäisellä on tällä hetkellä kolmesta viiteen työuraa noin kymmenellä eri työnantajalla, kun ennen koko työura tehtiin samalle työnantajalle.

Ihmisestä tekoälyn assistentti Jyrki J. Kasvi näkee myös mahdollisuuden, kun digitalisaatio räjäyttää tuottavuuden. Robotit tulevat automatisoimaan käsityön ja maatalouden, tekoälyt automatisoivat henkisen työn ja esineiden internet yhdistää kaiken kokonaisuudeksi. – Tekoälyt oppivat myös selkeärajaisia asiantuntijatehtäviä ja ne tulevatkin todennäköisesti syrjäyttämään lääkärit, juristit, toimittajat ja poliitikot, Jyrki J. Kasvi maalailee tulevaisuuden kuvaksi.

Ihmisen rooliksi jää tällöin luovuus, sopeutuminen ja inhimillisyys. Ihminen asettaa kysymyksiä, tulkitsee ja valvoo. Hän myös kehittää uusiin tilanteisiin luovia ratkaisuja.

Koneen ja ihmisen liitto Myös ihmisen ja koneen suhde tiivistyy. Elintoimintojamme seurataan jo tällä hetkellä esimerkiksi aktiivisuusrannekkeilla. Vessyl-muki taas analysoi sisältämänsä juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta. Voit käynnistää auton webasto-lämmittimen kauko-ohjaimella sisätiloista tai asettaa Soneran etänauhoituksen lempiohjelmastasi kännykällä ollessasi lenkillä metsässä.

Entä miten käy yksityisyyden ja tietoturvan, kun kaikki ympärilläsi kerää ja analysoi sinusta tietoa, kun sänky tietää, miten nukut, muki tietää, mitä juot ja piilolinssi tietää, milloin olet syönyt?

Tekoälyn vastuut Digitalisaatio tuo tulessaan myös haasteita. Esimerkiksi liikenteen automaation mukana herää kysymys vastuusta. Kuka olisi vastuussa tekoälyn ohjaaman auton onnettomuudesta? Entä kenen turvallisuutta tekoäly priorisoisi? Entä miten käy yksityisyyden ja tietoturvan, kun kaikki ympärilläsi kerää ja analysoi sinusta tietoa, kun sänky tietää, miten nukut, muki tietää, mitä juot ja piilolinssi tietää, milloin olet syönyt? Kuka määrittelee tekoälyn valtuudet ja vastuut, kun ne jo nyt toimivat lääkäreinä ja juristeina? Tuleeko algoritmeista julkisen vallan käyttäjiä? Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussa kenelläkään ei ole varaa pysähtyä pohtimaan asioiden laitaa, koska vain edelläkävijäyritykset ja maat pääsevät nauttimaan voitoista, mutta toisaalta heille jää myös riskit kannettavakseen. – Yksi huomion arvoinen kysymys on myös, miten osa digitalisaation luomasta tuottavuuden kasvusta saadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen ja sosiaalitukiin, joilla pehmennettäisiin murroksen vaikutuksia, Jyrki J. Kasvi kysyy luentonsa päätteeksi. Ja mielellään tietysti hidastamatta uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Lähde: Jyrki J. Kasvin luento Tekoälyn assistenttina Sihteeriyhdistyksen Helsingin seudun jaoston 40-vuotisjuhlaseminaarissa 17.4.2015

Henkisten tehtävien automatisoituminen etenee hurjaa vauhtia. Rutiinipäätökset kuten lainapäätökset, arvopaperikauppa ja vakuutushakemusten käsittely ovat siirtymässä algoritmeille.

Teksti: Sari Alismaa Kuvat: Pixabay.com

Eriparia työkaverin kanssa Olemme erilaisia ja ajattelemme asioista eri tavalla. Se on rikkaus, mutta työelämässä, jossa työkavereiden kanssa ollaan tekemisissä päivittäin, erilaisuutemme saattaa aiheuttaa sen, ettei yhteistä säveltä millään löydy. Sen sijaan syntyy kahnauksia, kyräilyä, välttelyä ja kinaa.

Valveillaoloajasta vietetään työkavereiden kanssa usein enemmän aikaa kuin perheen tai ystävien seurassa. Työkaverin kanssa työt pitää pystyä hoitamaan ammattimaisesti. Jokaisella yksittäisellä työyhteisön jäsenellä on vastuunsa yhteisön hyvinvoinnista.

emioiden toimimattomuuteen on monenlaisia syitä. Siihen voivat vaikuttaa toisen henkilön vakaumus, harrastukset, yleinen olemus, sairaus, huono itsetunto, tyytymättömyys työhön, kotitilanne ja jopa lapsuudessa koetut asiat. Toiset ovat luonteeltaan ujoja, hiljaisia ja hillittyjä. Toiset ovat rohkeita, puheliaita ja eloisia. Nämä vastakohdat saattavat ärsyttää kanssakulkijaa.

Kun kemiat eivät kohtaa ja työyhteisön hyvinvointi on vaarassa, esimiehen tulee tarttua asiaan. Etevä esimies puuttuu napakasti kyräilyihin. Hän rohkaisee alaisiaan keskustelemaan avoimesti ja selvittämään ongelmat rakentavasti. Epävarma esimies Esimiehen kanssa kemioiden toimimattomuus saattaa johtua myös siitä, että esimies ei tiedä alaisensa kaikkia työtehtäviä eikä näin ollen osaa olla avuksi tehtävien delegoinnissa. Esimies voi olla epävarma omasta roolistaan, tai hän haluaa vain johtaa. Pomottaminen voi kertoa huonosta itsetunnosta.

Esimies, jolla on hyvä itsetunto ja vahva ammattiylpeys, on yleensä oikeudenmukainen, luottaa työntekijöihinsä ja tukee heitä. Hän uskaltaa delegoida tehtäviä, joita ei itse ehdi hoitamaan. Esimiesasemassa olevan on tärkeä muistaa asemansa ja sen vaatima rooli. Vaikka kemiat eivät toimisikaan, esimiehen tulee käyttäytyä aina asiallisesti ja ketään työntekijää syrjimättä.

Laske kymmeneen Kireässä tilanteessa auttaa, kun pyrkii ymmärtämään, että työpaikan ihmissuhteet eroavat sukulaisuus- ja ystävyyssuhteista. Töissä kohtaavat ammattilaiset, joiden ei muuten tarvitse olla tekemisissä toistensa kanssa. Useimmiten tilanteessa, jossa kemiat eivät toimi, omaa henkistä taakkaa voi keventää keskustelemalla

Anne Juvosen vinkki:

Kuvittele vastarannankiiski sammakoksi Jumitilanteissa voi auttaa, kun käyttää mielikuvaharjoitusta hankalan henkilön kohtaamistilanteissa. Tämä toimii samaan tapaan kuin Mindfullnesissa, mutta sen sijaan, että mietit paikkaa, jossa tunnet olosi hyväksi ja turvalliseksi, kuvitteletkin kohdehenkilön joksikin eläimeksi. Mitenkähän asiat sujuisivat, jos esimerkiksi palaverissa mukana oleva vastarannankiiski arvaisi sinun näkevän hänet juuri sillä hetkellä vaikka sammakkona, hiirenä tai lintuna? Voit heittäytyä lapsenomaiseksi, vaikka käsiteltävänä olisikin tärkeä asia. Voit vapaasti leikitellä ajatuksella, että tuossahan nököttää pieni hiiri, joka haluaa saada ihan saman huomion kuin itsekin. Tämän mielikuvaharjoituksen avulla arkuus häviää hankalaksi kokemasi ihmisen lähellä. Mielikuvaharjoitus auttaa myös rentoutumaan. Saat rohkeutta sanoa vaikkapa, että en enää siedä kohdeltavan itseäni epäasiallisesti. Opit itsestäsi jotain uutta ja huomaat, miten asiat pikkuhiljaa muuttuvat ja kohtaamisistasi hankalaksi kokemasi henkilön kanssa tulee sujuvampia.

työtoverin, puolison, ystävän, työterveyshoitajan tai työterveyspsykologin kanssa. Kun kemiat eivät kohtaa ja työyhteisön hyvinvointi on vaarassa, esimiehen tulee tarttua asiaan. Etevä esimies puuttuu napakasti kyräilyihin. Hän rohkaisee alaisiaan keskustelemaan avoimesti ja selvittämään ongelmat rakentavasti. Sanat voivat olla hukassa myös si-

Kokeile näitä: 1. Huomaa hankala tyyppi: astu henkisesti askel taaksepäin. 2. Tunnista, mitä tunteita tämä henkilö herättää sinussa: vihaa, pelkoa, hätää, häpeää. Yleensä sinussa herää juuri niitä tunteita, joita hankala tyyppi pelkää itse kohtaavansa. 3. Analysoi hankala tyyppi: onko kyse käytöksestä, joka on toistuvaa, tilanteeseen nähden epäloogista ja muille hankaluutta aiheuttavaa? Kohteleeko hankala tyyppi muita yhtä ikävällä tavalla? 4. Vapauta itsesi: Jos kyse on aidosta ”hankalasta tyypistä”, hänen muuttamisensa on ulkopuoliselle miltei mahdotonta. 5. Hyväksy omat tunteesi. 6. Päätä, miten haluat toimia: aikuisesti, itseäsi kunnioittaen, älykkäästi, arvokkaasti ja työroolisi säilyttäen. Muista, että olet vastuussa vain omista ajatuksistasi, tunteistasi ja teoistasi. Lähde: www.hyvaterveys.fi

Toiset ovat luonteeltaan ujoja, hiljaisia ja hillittyjä. Toiset ovat rohkeita, puheliaita ja eloisia. Erilaisuus voi aiheuttaa sen, että yhteistä säveltä ei millään löydy.

ten, että ei itse osaa olla ystävällinen. Kun kemiat yskivät, ihminen saattaa helposti sanoa jotain sellaista, jota ei tarkoita. Tämän vuoksi olisikin tärkeää rauhoittua, laskea vaikka kymmeneen ennen kuin sanoo mitään ja pyrkiä myönteiseen ajatteluun. Jos keskustelu ei laukaise tilannetta, voi työnohjauksesta olla apua.

Tukena työnohjaus Työnohjaus auttaa useimmiten hankalissa tilanteissa, sillä ohjaajana toimii henkilö, joka ei ole työyhteisön jäsen. Työnhjausta voi pyytää työterveyshuollon kautta. Se ei ole omaa hoitoa tai terapiaa, vaan sen tarkoituksena on tukea työyksikön perustehtävää. Työnohjauksen avulla voi syventää työssä vaadittavia taitoja ja vahvistaa persoonallisuutta sekä ammatti-identiteettiä. Työnohjaus auttaa hallitsemaan työtä ja kestämään emotionaalisesti rasittavia tilanteita.

Oma kokemukseni Itselläni oli työkaveri, jonka kanssa sanat olivat joskus hukassa. Työyhteisössä oli muitakin, jotka olivat samassa tilanteessa kyseisen työtoverin kanssa. Alkuvuosina menin aivan lukkoon, kun hän sanoa töksäytti jotakin tai osoitti ilmeillen mielipiteensä. Päätin kuitenkin, että mitä ystävällisempi olen hänelle ja mitä ystävällisemmin vastaan hänen sanomisiinsa, sitä helpommalla toivon pääseväni – ja niin pääsinkin. Välillä myös suljin korvani hänen sanoiltaan ja silmäni hänen ilmehtimisiltään. Toimintani ansiosta pärjäsin lopulta hänen kanssaan hyvin, vaikka välillä työskentely oli henkisesti raskasta johtuen hänen erikoisesta käytöksestään. Osa työkavereista sanoi hänelle ilkeällä tavalla suoraan asioista. Joskus riitatilanteet saattoivat johtaa jopa sairauslomiin.

Sari Alismaa

Gallup

Kiitokset tiimillesi, työkavereillesi?

Kirsi Sell, Helsingin seudun jaosto Olen ollut samassa työpaikassa jo 27 vuotta yhdeksän kotiäitivuoden jälkeen. Ensi keväänä on jo aika jäädä eläkkeelle. Kiitän kaikkia neljää tähänastista pomoani sekä kolmatta työntekijää, joiden kanssa yhteistyö on ollut täysin mutkatonta. Työilmapiiri on mitä parhain. Useimmat työtehtäväni ovat itsenäisiä, mistä iloitsen. Olen myös aina kokenut, että työpanostani arvostetaan. Töihin on mukava tulla, ja vähän haikeanakin jätän paikkani nelikymppiselle tradenomille, joka pätkätöitä tehden odottelee uuteen työpaikkaan pääsyä. Monipuolinen työ edellyttää aika pitkää perehdytysaikaa vuodenvaihteen jälkeen. Lastenlastemme määrä on kasvamassa kahdeksaan, ja 93-vuotias äitinikin tarvitsee yhä enemmän apuani. Enpä siis usko aikani käyvän pitkäksi eläkkeelläkään, kun iltoja kuluu nytkin lisäksi monenlaisiin harrastuksiin. Näin työaikana elämä tuntuu usein liiankin ohjelmoidulta, enkä ole ehtinyt juurikaan käymään Sihteeriyhdistyksen tapahtumissakaan.

Arja Silvennoinen, Helsingin seudun jaosto Palautteen antaminen on hyvin tärkeää kaikille työkavereille, joiden kanssa työskentelee. Kaikkihan me palautetta halutaan tehdystä työstä, niin esimiehet kuin työkaverit. Yleisesti annamme työkavereille palautetta aika varovasti. Palautteen saamisesta ja antamisesta tulee aina hyvä mieli.

Meillä on kahdeksan hengen tiimi ja pyrimme olemaan aktiivisesti vuorovaikutuksessa ja keskustelemaan tiimin sisällä. Tiimimme motto onkin ”Yksi yhden ja muut kaikkien puolesta”. Työmme onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että yhteistyö on sujuvaa ja näin pystytään ratkomaan vaikeitakin tehtäviä yhdessä. Kivojen työkavereiden kiittämiseen on monta tapaa, eikä se välttämättä tarvitse olla suurieleistä, tilanteesta riippuen pelkkä kiitos yleensä riittää. Hyvästä työstä voi kiittää myös itseä, sillä se antaa voimia myös omaan onnistumiseen. 13

Teksti: Minna Kronberg Kuvat: Pixabay.com

Mindfulnessin juuret ovat buddhalaisuudessa

Tietoinen läsnäolo rentouttaa Työn haasteiden ja vapaa-ajan kiireiden yhdistäminen voi olla joskus kaoottista pyristelyä. Sihteerinkin työssä vaatimuksia ja avainsanoja ovat tehokkuus, organisointi ja priorisointi. Tuhat rautaa hehkuu tulessa, mutta itseään ei saisi polttaa eikä rauta saisi sulaa.

eiltä vaaditaan paineensietokykyä, taitoja luovia erilaisten tilanteiden ja persoonallisuuksien kanssa joustavasti ja epävarmuutta sietäen yhä kiihtyvässä tahdissa sähköisten viestimien, yhtäaikaisten aistiärsykkeiden ja ajalle tyypillisen hektisyyden myötä. Me emme saa lamaantua pysähtyneisyyden tilaan tai murtua taakan alla. Yksilön terveys ja toimintakyky ovat paljon enemmän kuin psyykkisen tai fyysisen sairauden puuttumista. Psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueita ovat muiden muassa realiteettien taju, optimismi, itseluottamus, tarkoituksen ja elämänhallinnan kokeminen, tyytyväisyys elämään, sosiaalinen taitavuus ja toiminnallisuus.

pauttaa: ei tarvitse verrata itseään, saavutuksiaan tai omaisuuttaan jatkuvasti muihin. Mindfulnessista on hyötyä kaikenikäisille, ihmissuhteissa, kommunikaatiossa, omissa tunteissa, reagoinnissa ja niiden ymmärtämisessä sekä työelämässä että vapaa-ajalla.

Toteat, että nyt on näin ja tuntuu tältä. Se ei ole hyvä eikä paha, se vain on. Et kurkota tulevaisuuteen, et haikaile menneeseen, olet ja hengität tässä hetkessä.

Tietoinen läsnäolo

Erilaisuus on lahja

Mindfulnessin suomenkielinen vastine on ”tietoinen läsnäolo” ja siihen on yleensä liitetty myös määre ”hyväksyvä”. Se tarkoittaa systemaattista tapaa rentoutua ja rauhoittaa mieli, lievittää stressiä ja ahdistusta. Se luo hyvän olon kokonaisvaltaisesti. Mietiskellessä tai ulkoisesti hiljentyessä, tässä hetkessä, aivojen tietyt alueet ovat erittäin valppaina kehon rentoutuneesta lepotilasta huolimatta. Hyväksyvä, tietoinen läsnäolo va-

Voit todeta, että sinä riität ja olet arvokas sellaisena kuin olet. Se tapahtuu hellittämällä - pysähdyt hetkeen ja olet siinä täysin läsnä arvottamatta tai arvostelematta. Toteat vain, että nyt on näin ja tuntuu tältä. Se ei ole hyvä eikä paha, se vain on. Et kurkota tulevaisuuteen, et haikaile menneeseen, olet ja hengität tässä hetkessä. Osaat kunnioittaa toisten rajoja, mutta samalla pitää kiinni omistasi. Erilaisuus on lahja eikä kirous.

Yksilön kautta hänen lähipiiriinsä heijastuvat tyyneys, mielenrauha ja arvostelunhalusta irrottautuminen. Stressaantuneisuuden vaikutukset näkyvät samaan tapaa kuin heitettäessä kivi veteen: ympyrät laajenevat ja leviävät yhä kauemmas, kunnes ne sulautuvat. Yksilötasolla vaikutus heijastuu oman itsen jälkeen lähipiiriin, sitten työympäristöön, siitä muihin yhteisöihin ja edelleen yhteiskuntaan. Yleinen merkitys tietoisen, hyväksyvän läsnäolon tunnetuksi tulemisesta, harjoittamisesta ja leviämisestä on siten kansantaloudellisestikin myönteistä ja suotavaa. Työpäivän kuormituksesta tulisi ehtiä palautua niin henkisesti kuin fyysisesti. Työntekijöiden hyvinvointi elämänsä eri osaalueilla vähentää työantajan ja terveydenhuollon kustannuksia.

Munkeilta maailmalle Mindfulnessin juuret ovat budd ly -harjoituksissa. Aasiasta, alun yksilöharjoittelun tai ryhmämietiskelyn jälkeen, mindfulness on levinnyt vähitellen laajemmalle. Muualla maailmassa tietoisuustaitoa on harjoitettu aktiivisesti jo vuosikymmeniä. Länsimaissa yhtenä mindfulnessin tärkeimmistä oppi-isistä pidetään amerikkalaista emeritusprofessori Jon Kabatt-Zinnia. Hän on perustanut stressiklinikan ja tietoisuustaitokeskuksen Massachusettsin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Hänen luomansa stressinhallintaohjelman (MSBSR) ja tietoiseen läsnäoloon perustuvan

kognitiivisen terapian (MBCT) kautta ja myötävaikutuksella mindfulness on levinnyt edelleen. Suomeen hyväksyvä, tietoinen läsnäolo rantautui kymmenisen vuotta sitten. Nykyään työnohjaus ja työhyvinvointipalvelujen tarjoajat käyttävät sen eri variaatioita tai menetelmiä työpaikoilla arjen tilanteissa, koulutuksissa, valmennuksissa ja työnohjauksessa. Myös hoitolaitoksissa mindfulness on koettu hyödylliseksi esimerkiksi kivunlievityksessä tai terapiassa. Netistä ja kirjastoista löytyy tietoa ja materiaalia aiheesta. Useat työväenja kansalaisopistot tarjoavat mindful-

ness-kursseja. Niitä löytyy myös hyvinvointi-, terveys- ja liikuntapalveluyritysten valikoimista. Kun hermostut jonottaessasi: hengähdä syvään ja silmäile kännykästäsi vaikkapa seuraavia Facebook-sivustoja ja blogeja: Hidasta elämää, Autuutta aivoille, Mindfulness: opas tietoiseen läsnäoloon tai Mindfulness Suomi.

Rauhoittumista ja mielen tyyneyttä voi ammentaa myös näin: Mietiskely Mietiskelyä on jo ammoista ajoista harjoitettu ”tuleen tuijottamalla”. Nykyihminenkin lumoutuu yhä sen voimasta, olipa kyse kynttilän liekistä, takkatulesta tai juhannuskokosta. Värikynät käteen Värittäminen on täydellinen hetki itselle. Värittäessä huomio kiinnittyy käsillä olevaan tehtävään, värivalintojen kautta tapahtuu yhdistymistä omiin tunteisiin ja mielikuvitus paranee. Ympyröitä ympärille Mandala on ympyrän muotoon tehty kuvio, joka kuvaa kosmosta symbolisesti tai metafyysisesti. Mandalat on tehty yleensä paperista, kankaasta tai värjätystä hiekasta. Niitä voi tehdä luontoon vaikkapa hiekkaan tai lumeen piirtämällä. Myös kukat voi kylvää tai istuttaa ympyrän muotoon. Mandalan voi koota myös keräämistään luonnonmateriaaleista: kivistä, simpukoista, höyhenistä, oksista tai kukista. Pikku puutarha Mini Zen-puutarhan valmistaminen on helppoa, rentouttavaa ja rauhoittavaa. Minipuutarhaa varten tarvitaan jokin astia, kuten lautanen, tarjotin, ruukku, vähän hiekkaa, muutamia koristeesineitä tai luonnonmateriaalia kuten kiviä, sammalta, oksia tai kukkia. Somisteena voi käyttää tuikkukynttilää. Lisäksi tarvitaan jokin esine, jolla hiekkaa voi haravoida tai jolla siihen voi piirtää, kuten sukkapuikko, haarainen oksa, minikokoinen leluharava tai haarukka.

POHJOIS-SUOMEN TIMANTTI L U O T I L A I S U U S , J O K A M U I S T E TA A N

AURORA-SALI AURORA-SALIN EDISTYKSELLINEN KUVAJA VALOTEKNIIKKA TARJOAA RAJATTOMAT MAHDOLLISUUDET AINUTLAATUISEN TILAISUUDEN JÄRJESTÄMISEEN. AURORA MUUNTAUTUU TOIVEIDENNE MUKAAN KOKOUKSEEN, JUHLAAN TAI YRITYSTAPAHTUMAAN. AURORA-SALI TARJOAA SYKÄHDYTTÄVIÄ TUNTEITA ARJESSA JA JUHLASSA. YKSILÖLLISESTI. MEILTÄ MYÖS PIENEMMÄT KOKOUKSET SEKÄ MAJOITUS- JA RAVINTOLAPALVELUT.

PIKKUJOULUT MUISTA MYÖS PIKKUJOULUT! HETIVALMIS SHOW&DINNERPIKKUJOULU 12.12. SISÄLTÄÄ KAIKEN TAR VITTAVAN: - RUNSAAN JOULUPÖYDÄN - VIIHDYTTÄVÄÄ MUSIIKKIA KUU - KOOMIKKO KUUVAN SHOWN VARAA PAIKKASI AJOISSA.

TUULA, KAISU JA TIINA LASARETIN MYYNTIPALVELUSSA AUTTAVAT MIELELLÄÄN. P. 020 757 4701 LASARETTI@LASARETTI.COM

Elämyksien Oulu kutsuu sinua!

Pohjanlahden rannalla, Oulujoen suistossa sijaitseva Oulu on houkutteleva portti pohjoisen ainutlaatuiseen luontoon ja kaupunkikulttuuriin. Täällä kohtaavat moderni business- ja matkailukaupunki sekä pohjoisen koskematon rauha ja eksotiikka. Tule ja koe täyden palvelun kokouksia kodikkaassa kaupungissamme. Kansainvälinen kongressi tai pieni palaveri - me tarjoamme kokoisesi puitteet. Entä maistuisiko sinulle rento herkkuruoka tai viiden tähden päivällinen? Ja ethän unohda Oulun upeita ostosmahdollisuuksia sekä aina ystävällistä palvelua. Tänä päivänä nuorekkaassa ja vireässä Oulussa on Suomen toiseksi suurin yliopisto, ja kaupunki sykkii eloisaa kulttuurielämää. Pohjois-Skandinavian pääkaupungin lukuisat festarit ja tapahtumat odottavat kävijäänsä. Tervetuloa viihtymään!

KOE LAPIN LUMO KAUPUNGISSA Uusi korkeatasoinen kaupunkihotelli tuo Lapin taianomaisen tunnelman Lapland Hotels avaa korkeatasoiset kaupunkiTampereelle liikematkustajien ja kokousvieraiden koettavaksi.

hotellit Tampereelle ja Ouluun. Järjestä kokous

Lapland Hotel Tampereen viisi modernia kokoustilaa tarjoavat monipuoliset tai konferenssi taianomaisessa ympäristössä. mahdollisuudet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen 10–100 henkilölle. Kitchen & Bar Dabbal tarjoaa pöytään pohjoisen luonnon puhtaat ja raikkaat maut ainutlaatuisena elämyksenä.

Varaustiedustelut: myynti@laplandhotels.com, 016 3200 200

Yliopistonkatu 44, 33100 Tampere | p. 03 383 0000 | tampere@laplandhotels.com

Teksti: Päivi Kuokkanen Kuvat: Pixabay.com, Päivi Kuokkanen

Uusi suositus korostaa varhaista puheeksiottoa päihteiden ongelmakäyttöön

Puuttuminen on välittämistä Päihteiden käyttö on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla. Yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat huomattavat, unohtamatta inhimillisiä menetyksiä. Jos epäilet, että työkaverillasi on päihdeongelma, puutu asiaan heti. Jokaisen velvollisuus on kannustaa päihdeongelmaista hakemaan apua.

aanantain poissaolot, pikapekkaset ja krapulaaamut ovat helposti havaittavia tunnusmerkkejä työkaverin haitallisesta päihteiden käytöstä. Työtehon heikkeneminen näkyy keskittymiskyvyn puutteena, töiden laiminlyöntinä ja virhesuorituksina. Liikakäyttö aiheuttaa ristiriitoja, vaaratilanteita, tapaturmia ja sairauspoissaoloja. Vasta humalassa töihin saapuminen tai rattijuoppous saattaa rikkoa julkisivun ja paljastaa syyt muuttuneen käytöksen takana.

Miljardien kustannukset Viikoittain eniten humalahakuisesti juovia ovat 45–54 -vuotiaat miehet ja naiset. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksen mukaan 39 prosenttia työssäkäyvistä miehistä ja 14 prosenttia naisista kuului alkoholin riskikäyttäjiin. Alkoholiperäisten sairauspoissaolojen vuoksi maassamme menetetään vuosittain noin kaksi miljoonaa työpäivää, mikä on lähes 10 000 henkilötyövuotta. Yhteiskunnan suorat kustannukset terveydenhuollos-

Päihteiden käytön piilohyväksyntää, salailua ja vähättelyä ei tule sallia työpaikoilla. ta, sairauspäivärahoista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja vakuutuskorvauksista ovat 1,4 miljardin luokkaa vuosittain. Välilliset kustannukset, joita ovat tuotannon menetykset ja menetettyjen elinvuosien arvo, ovat 4-6 miljardia euroa.

Puuttumattomuus päihteiden väärinkäyttöön viestii välinpitämättömyydestä, heikosta työmoraalista ja työsuojelunäkökohtien laiminlyönnistä.

Ennaltaehkäisy tärkeää Työmarkkinajärjestöjen hyväksymä uusi Päihdehaitat hallintaan! -suositus päivittää vuoden 2006 version päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. Suosituksessa korostetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista tarttumista haittoihin. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa keskeistä on koko henkilöstön koulutus. Päihdetyön henkilöstö, esimiehet ja työterveyshuolto tarvitsevat riittävän perehdytyksen toimintatapoihin.

Tutkimuksen mukaan 39 prosenttia työssäkäyvistä miehistä ja 14 prosenttia naisista kuului alkoholin riskikäyttäjiin. Nykyinen taloudellinen tilanne on haastava. Hyvä työn organisointi ja johtaminen ehkäisevät liiallista työnkuormitusta ja stressiä ja siten myös

päihteiden riskikäyttöä. Työterveyshuollolla on lakiin perustuva velvoite edistää työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä. Alkoholin käytöstä kysytään osana vastaanotolle tulon syytä. Alkoholi on työikäisten naisten ja miesten yleisin kuolinsyy syöpäsairauksien rinnalla, joten työterveyshuollon on oltava aktiivinen ja annettava neuvontaa kohtuullisen alkoholin käytön tukemiseksi tai alkoholin käytön välttämiseksi.

Työtehon heikkeneminen näkyy keskittymiskyvyn puutteena, töiden laiminlyöntinä ja virhesuorituksina. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa ristiriitoja, vaaratilanteita, tapaturmia ja sairauspoissaoloja.

Velvollisuus puuttua

Vastuullista tarjoilua

Työpaikoilla on päästävä vaikenemisen kulttuurista. Puuttuminen on välittämistä. Puheeksi ottaminen tulee tehdä ennen kuin työntekijä laiminlyö työtehtäviään. Työterveyslaitoksen Päihdeohjelmaopas tarjoaa työkaluja toimintamallien luomiseksi. – Oppaassa on ohjeet esimerkiksi tavoitteellisesta puheeksiotosta koskien huolta itsestä, työtoverista tai esimiehestä ja esimiehen huolta alaisensa työkunnosta, kertoo yksi oppaan tekijöistä, erityisasiantuntija Leena Hirvonen. Ongelmaan tarttuminen, työkyvyn palauttamiseen vastuuttaminen ja työkyvyn tukeminen on esimiestyötä. Puuttumattomuus viestii välinpitämättömyydestä, heikosta työmoraalista ja työsuojelunäkökohtien laiminlyönnistä. –– Työturvallisuuslain perusteella jokaisella on velvollisuus puuttua työkaverin päihdeongelmaan, ilmenee se sitten alkoholin hajuna, krapulana tai humalana, huomauttaa Hirvonen. Hoitoon hakeutuminen voi tapahtua työpaikan toimijoiden aloitteesta, mutta myös päihdeongelmaisen itsensä tai hänen perheensä toimesta.

Työyhteisön tulee päivittäisissä toimissaan sitoutua päihteettömään työkulttuuriin. Päihteiden käytön piilohyväksyntää, salailua ja vähättelyä ei tule sallia työpaikoilla. Humalajuomista ei pidä hyväksyä missään olosuhteissa. Asiantuntijat pitävät ongelmallisena alkoholipolitiikan kaksinaismoralismia. Koulutuspäivän aiheena voi olla alkoholin haitat, mutta tilaisuus saatetaan päättää runsaalla määrällä alkoholijuomia. Työpaikan tilaisuuksissa alkoholitarjoilun tulee olla vastuullista.

Kannattava sijoitus Seitsemän työmarkkinakeskusjärjestön suositusta voidaan hyödyntää työpaikkakohtaista päihdeohjelmaa laadittaessa. Tässä työssä työsuojeluvaltuutetuilla ja luottamushenkilöillä on keskeinen rooli. –– Suositus on ladattavissa netissä, ja sitä kannattaa tehdä tunnetuksi työpaikoilla, kehottaa Hirvonen. Päihdeohjelma on kannattava sijoitus, joka parantaa sekä työhyvinvointia että työn tuottavuutta. Vaikka päävastuu päihdekysymyksissä on työnantajan edustajil-

la, ilman työyhteisön tukea ja työterveyshuollon mukana oloa on vaikea saavuttaa hyviä tuloksia. Toimiva päihdetyö on luottamuksellista tiimityötä. –– Päihdehaitatonta työpaikkaa kannattaa tavoitella. Työpaikalle on aina eduksi, että sen työntekijät ovat terveitä, hyvinvoivia ja innostuneita työssään, muistuttaa Leena Hirvonen.

Lähteet: Ehkäisevä päihdetyö EHYT www.ehyt.fi Päihdetilastollinen vuosikirja 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Työmarkkinajärjestöjen lehdistötiedote Työterveyslaitos www.ttl.fi Työturvallisuuskeskus www.ttk.fi www.tyoturva.fi/files/4119/Hoitoonohjaussuositus.pdf

Teksti: Päivi Kuokkanen Kuvat: Briim ja Pixabay.com

Suomen tunnetuin ääni Sihteeri- ja Assistentti 2015 -päivillä:

Aivojen treenaaminen on pääasia Villi mielikuvitus tekee tepposensa. Onko Katajanokan Kasinolle saapunut Salaisten kansioiden Fox Mulder? Yhdennäköisyys sarjan näyttelijän ja luennoitsijan välillä huvittaa, mutta Reidar Wasenius on varsinainen aivoagentti. Persoonallinen aivobic-ohjaaja kertoo värikkäästi, mitä mielen taitoja työelämässä pärjääminen vaatii. Ytimessä on keskittyminen olennaiseen, näin välttää stressin ja unohtelun.

stun huoneeseen, mutta en muista enää miksi. Unohdan, mitä asiakas sanoi minulle juuri äsken. Avaimeni ovat jatkuvasti kadoksissa. En pysty keskittymään käsillä olevaan tehtävääni, koska mietin tekemättömiä töitä. Tiedän, että virheiden mahdollisuus on suuri, mutta kun on niin – kiire. –– Monen asian tekeminen yhtä aikaa on hyödyllinen taito hetkittäin, mutta osaammeko tarvittaessa keskittyä vain yhteen asiaan. Työelämä vaatii, että kykenemme työskentelemään keskittyneesti, päättäväisesti ja motivoituneesti. Hajamielisyydestä lankeaa työnantajalle ja työntekijälle kallis lasku, toteaa personal brainer ja aivobic-ohjaaja Rainer Wasenius jo tottuneena hilpeän ammattinimikkeensä aiheuttamaan naurunpyrähdykseen.

Waseniuksen mielestä on harmillinen väärinkäsitys, että me muka käytämme vain kymmenen prosenttia aivokapasiteetistamme, tai että muisti heikkenee automaattisesti iän myötä. Väärä väittämä on sekin, että kielen voi oppia kunnolla vain lapsena. Wasenius yliviivaa samalla puheet oi-

kean ja vasemman aivolohkon ihmisistä ja uskomuksen, että jotkut ovat luovia, toiset eivät. Väittämään miehen isompien aivojen paremmuudesta tämä luentosalillinen tuskin koskaan on uskonutkaan.

Mennään äärirajoilla ”Osaat pitää monta lankaa käsissä samanaikaisesti, sinulla on hyvä paineensietokyky ja kyky viedä useita eri asioita samanaikaisesti eteenpäin. Pysyt kiireenkin keskellä rauhallisena ja osaat organisoida omaa työtäsi taitavasti. Lisäksi olet tarkka ja huolellinen...”. Näin haetaan työhön sihteeriä tai assistenttia. Meiltä edellytetään venymistä, usein jopa kestokyvyn äärirajoille. Meitä vaaditaan pitämään kaikki pallot ilmassa, emmekä osaa enää kunnolla keskittyä yhteen asiaan kerralla. Meiltä vaaditaan nopeita päätöksiä olemattomin tiedoin. Meidän on opittava jatkuvasti uusia asioita, oltava innovatiivisia ja ruokittava työyhteisöä kekseliäillä ajatuksilla. Positiivisuutta ja motivoituneisuutta on kyettävä jakamaan muillekin ja oma stressi on pidettävä ku-

Vääriä väittämiä Koulutuksen, viestinnän ja median tehtävissä pitkään toiminut Wasenius on eläväinen ja lennokas puhuja. Sävykäs ääni koukuttaa matkalle pääkopan sisälle, ja luentotila muuttuu hetkessä aivojumppasaliksi. Rainer

rissa. Monen asian yhtäaikaista suorittajaa pidetään tehokkaana työntekijänä. Aivojen kyky useamman asian samanaikaiseen käsittelemiseen on kuitenkin rajallinen ja altistaa virheille.

Henkiset haasteet Epävarma ihminen pysäyttää helposti oman etenemisensä, lykkää valintoja, välttelee ihmisiä ja tehtäviä haitaksi asti ja jättää päätökset tekemättä luottaen ”kyllä aika hoitaa”. Ailahtelevainen esimies tai työntekijä on sätkynukke, joka ei hallitse omia aikataulujaan ja toimii toisin kuin on yhteisesti sovittu. Wasenius korostaa, että työelämässä pärjääminen vaatii mielen taitoja, joita kaikilla ei ole. Henkiset haasteemme ovat melkoiset. –– Jäävuoren huippu on, että vuoden 2013 lopussa lähes neljännesmiljoona niin kutsutun hyvinvointi-Suomen asukkaista oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Heistä lähes puolet jää palaamatta töihin psyykkisistä syistä.

Opi sanomaan ”ei” Itsensä johtaminen on itsensä tuntemista, oman elämän hallintaa ja kehittymistä. Taitava itsensä johtaja tietää vahvuutensa ja kehittämiskohtansa, mutta tietää myös rajansa. Uupunut työntekijä ei pysty olemaan innovatiivinen ja luova. Tärkeää on oppia sanomaan ”ei”. –– Itsensä johtaminen on työelä-

mässä keskeinen kilpailutekijä, Wasenius painottaa. On oltava läsnä ja tiedostettava mitä tekee. Samalla on kuitenkin huomioitava, mitä ympärillä tapahtuu. Wasenius heittää esimerkin: Kuinka usein huomaat unohtaneesi sinulle hetki sitten esitellyn ihmisen nimen? –– Älä keskity vain itseesi, vaan ole huomaavainen, sekin kuuluu itsensä johtamiseen.

Työelämä vaatii, että kykenemme työskentelemään keskittyneesti, päättäväisesti ja motivoituneesti. Hajamielisyydestä lankeaa työnantajalle ja työntekijälle kallis lasku.

koa, kasvattaa muistimassaa, vahvistaa motivaatiota, venytellä luovuutta ja kehittää keskittymiskykyä. Treeneistä löytyy myös valmennus, joka kiinteyttää vuorovaikutusta työporukan sisällä niin, että koko tiimi pärjää paremmin. Aivobicissä pääkoppaa treenataan luettelemalla lukusarjoja edestakaisin musiikin tahtiin. Malli on aerobickin askelkuvioista. Treenit auttavat muistamaan, miksi astuit huoneeseen ja missä ne avaimet luuravat tällä kertaa. –– Ja opettaa myös nauttimaan elämästä tässä ja nyt, lupaa Wasenius.

Tiimin kiinteytystä Aivoja voi ja pitää treenata työelämän paineiden keskellä. Pääasia on mielen taitojen monipuolinen ja järjestelmällinen kehittäminen. Tärkeintä kaikessa on keskittyä aina käsillä olevaan asiaan. Rainer Waseniuksen aivoharjoituksiin voi tutustua miehen vuonna 2012 Helsinkiin avaamassa maailman ensimmäisessä Aivokuntokeskuksessa, Briim Centerissä. Se on kuntosali, jossa voi jumpata päätöksente-

Personal brainer ja aivobic-ohjaaja Rainer Waseniuksen mukaan on hyvä pysähtyä miettimään, miten työn imun kolme ulottuvuutta - tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen - toteutuvat omalla kohdalla. Keskittyneellä, päättäväisellä ja motivoituneella työntekijällä on aina vaikutusmahdollisuus myös omaan työhönsä.

Monen asian yhtäaikaista suorittajaa pidetään tehokkaana työntekijänä. Aivojen kyky useamman asian samanaikaiseen käsittelemiseen on kuitenkin rajallinen ja altistaa virheille.

Teksti: Sari Alismaa Kuvat: Niina Alismaa ja Lasilinkki Oy:n kuvapankki

Lasista taidetta Hohtavan valkoisen lumpeenkukan sisällä istuu ylväsryhtinen naisfiguuri, veikeä kirjava sisilisko tapittaa ystävällisillä lasisilmillään ja sulavalinjaiset viisikymmentäluvun jenkkiraudat ovat taipuneet värikkäiksi tiffany-tyyppisiksi taide-esineiksi katon rajaan. Kuopiolaisen Lasilinkki Oy:n sisustus- ja taidelasimyymälässä on esillä yhtiön upeita lasiteoksia.

asista on mahdollista tehdä lähes kaikkea sisustukseen liittyvää, myös huonekaluja, lukuun ottamatta tuoleja. ––Messuilla Saksassa on nähty lasista tehty keinutuolikin. Laseja on eri vahvuisia, jonka vuoksi myös keinutuolista on saatu kestävä, kertoo Lasilinkki Oy:n myyjä-sihteeri Susanna Macorig. Lasilinkki Oy aloitti toimintansa ikkunoiden korjauslasituksilla, joka on tälläkin hetkellä yrityksen tärkein toimintamuoto. Yhtiön valikoimaan kuuluu muun muassa rakennus-, parveke- ja terassi-, ajoneuvo- ja kaidelasit sekä paljon erikoislaseja. Lasilinkillä tehdään lasiin kuvioita hiekkapuhaltamalla, sulattamalla sekä edellisiä yhdistelemällä. Lisäksi käytettävissä on tiffany-, lyijylasija mosaiikkitekniikat ja silkkipainanta, joka on kallein kuviotekniikoista.

Seinän kokoinen lasilevy Lasitarvikkeet Lasilinkille tulevat Euroopasta matalissa rekoissa isoina toimituksina. Suomessa ei ole lasinvalmistustehtaita, vaan lähin tehdas on Ruotsissa. Valtavasta lasilevystä, noin keskikokoisen olohuoneen seinän kokoisesta, leikataan asiakkaalle tilauksen mukaisia paloja. Lasielementti kaadetaan pöydälle, josta puhalletaan voimakkaasti ilmaa, jolloin elementti siir-

Lasi on moni-ilmeinen ja -käyttöinen sisustuselementti niin julkisiin tiloihin kuin kotiinkin.

tyy pöydälle kuin patjalle ja pysyy ehjänä. ––Tarkkana pitää kuitenkin olla, koska pienikin rokama rikkoo lasin, kertoo Susanna.

Uniikkeja tuotteita Lasilinkki tekee tilaustyönä pesualtaita, seinäelementtejä, ovia, ikkunoita ja koriste-esineitä sekä yksityisille että vähittäiskauppamyyntiin pääosin Suomeen. ––Hotelli Levitunturin sviitteihin teimme punaiset altaat ja lasihyllyt sekä maailman suurimman risteilyaluksen Shampanja-huoneeseen seinämän, jonka teimme sulattamalla ja hiekkapuhaltamalla, Susanna havainnollistaa.

tettujen tukkien väliin, kierrätyslasista valmistettavat, valaistavat lasitiilet. Lisäksi Kuopion yliopistollisen sairaalan kahteen uuteen sairaalakappeliin tehtiin tänä keväänä tilaustyönä lasireliefit kierrätyslasista. Myös Lahden tiedepuistoon on Lasilinkki tehnyt lamput kierrätyslasista, Susanna kertoo.

Lasilinkki Oy on vuonna 1983 Kuopioon muuttanut täyden palvelun lasitalo. Yrityksen perustaja on Erik Aravirta, nykyiset omistajat ovat Erikin tytär Arja Aravirta ja hänen tyttärensä. Yhtiö on valtakunnan eturivissä erityisesti sisustus- ja taidelasin tarjoajana. Painopiste on lasin sulatuksessa ja oman lasijätteen uusiokäytössä, unohtamatta perinteikkäämpiä tekniikoita. Tuotteet tehdään aina mittatilaustyönä. Suuret sulatusuunit mahdollistavat isojenkin lasielementtien valmistamisen. Uutuustuotesarja Essi’S www.essis.fi www.lasilinkki.fi

Kullasta punaista Ikkunoita saa harmaana, pronssina, sinisenä ja vihreänä sekä Asur-värissä, joka on vedenvihreä värisävy. Lisäksi saatavana on antisun-lasi, joka estää auringon säteilyä. Lasilinkillä laitetaan ikkunoihin myös kalvoja, kuitenkin lähinnä teollisuustuotteisiin. Lasien kalleimmat värit ovat punainen, oranssi, vaaleanpunainen ja sitruunankeltainen, koska niihin käytetään kultaa. Usein keskusteluissa esille noussut väite, että punainen on kallis, koska siinä käytetään kultaa, pitää siis paikkansa.

Lasin uusiokäyttö Lasilinkki on panostanut oman lasijätteensä uusiokäyttöön. Yhtiössä on suunniteltu laite, jolla lasijätettä murskataan ja sulatetaan uudelleen käytettäväksi erilaisissa lasielementeissä. Joensuussa uuden kerrostalon suunnittelija on pyytänyt tekemään parvekkeiden kaiteeseen, joesta nosLasilinkki Oy:ssä järjestetään myös lasikursseja, joissa tutustutaan sulatukseen ja lasimaalaukseen. Kurssit sopivat niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin lasiharrastajille. Kurssi on hyvä vaihtoehto esimerkiksi tyhy-päivän viettoon tai kaveri-, polttari- ja muille vastaaville porukoille, Susanna Macorig kertoo.

Kierrätyslasi on usein hieman vihreäsävyistä. Sävyä voidaan jonkin verran muuttaa, mutta parhaiten sävyn korjaus tapahtuu valaistuksella. lasielementin sävy ––Jos ei miellytä, valon vaihtaminen voisi auttaa, Susanna vinkkaa.

Teksti: Anna Ääri Kuva: Marko Saxholm

VTT:n uusi toimintamalli:

Tiimityöllä Joskus muutos voi tarjota mahdollisuuden aivan uusiin toimintatapoihin. VTT:llä on päästy uudistamaan asiantuntijaorganisaation assistenttitoiminnot kahteen tehokkaaseen palvelutiimiin sekä päivystävään AssiHelpiin.

oimintoja tehostettaessa ja uudistettaessa myös assistentit päätyvät usein irtisanottavien listalle. Juuri organisaatiomuutokset ovat olleet syynä VTT:n assistenttipalveluiden uudistukseenkin. Usein muutos koetaan uhkana, mutta täällä työympäristön muuttuminen on otettu mahdollisuutena kehittää toimintoja vielä paremmiksi ja toimivammiksi. Tiimipäällikkö Sari Mäläskän ja assistentti Soile Kemin mukaan työympäristön muuttuessa assistenttien työ muuttuu siinä mukana.

Kompaktilla porukalla VTT työllistää Suomessa noin 2 300 henkilöä, joista Oulun toimipisteessä on 340. Koko tätä asiantuntijajoukkoa varten VTT:llä on 32 ammattilaista hoitamassa assistenttipalveluja. Kaksi erillistä assistenttitiimiä on sijoitettu Ouluun, Kuopioon, Tampereelle, Jyväskylään ja Espooseen. Toinen tiimeistä vastaa ylimmän johdon ja yhden liiketoiminta-alueen palveluista, toiselle tiimille jää vastuu kahden muun liiketoiminta-alueen palveluista. Lisäksi joukkoon mahtuu yksi tiimi matka-assistentteja. Uuden toimintamallin kehittelystä vetovastuu oli toiminnon palvelu-

Usein muutos koetaan uhkana, mutta VTT:llä työympäristön muuttuminen on otettu mahdollisuutena kehittää toimintoja vielä paremmiksi ja toimivammiksi. päälliköillä. Myös osa assistenteista on ollut mukana eri kehitystyöryhmissä, nykyteknologian sallimin keinoin, kehittämässä omaa tulevaa työtään. ––Jokaisella assistentilla on VTT:llä oma sisäinen asiakaskuntansa ja työtehtävät ovat pääsääntöisesti saman sisältöisiä. Kuitenkin kunkin assistentin erikoisosaamista hyödynnetään läpi koko assistenttiverkoston, Sari kuvailee.

Uusi AssiHelp Tänä keväänä VTT:llä lanseerattiin uusi AssiHelp-palvelu, jossa on mukana kymmenen assistenttia. AssiHelp palvelee oman asiakaskuntansa ohella koko VTT:n henkilöstöä, sovitun palveluajan, kello 8.30-

16.00, mukaisesti. Palvelulla on oma yhteinen sähköposti ja puhelinpalvelu eli vastausrinki käytössään, jolloin assistenttipalvelua saa helposti. Lomien ja poissaolojen sijaistuksissa samoin kuin assistenttien työkuormien tasaajana AssiHelpistä on saatu nyt jo hyviä kokemuksia. Sarin mukaan tämä onkin yksi parhaita puolia asiakasnäkökulman huomioinnin lisäksi. Asiakas tavoittaa yhdellä yhteystiedolla kohtuullisen nopeasti aina jonkun avukseen. Lisäksi palvelumalli mahdollistaa oman osaamisen ja ammattitaidon kehittymisen, kun opitaan toisten tehtäviä tekemällä ja uusia asiakkaita palvelemalla, mutta tilanteesta ei synny kuitenkaan kilpailua.

Kilpailua vai yhteistyötä Kysyttäessä AssiHelpin negatiivisista puolista Sari kertoo, että niitä ei ole ainakaan vielä tullut esiin. ––Tässä vaiheessa voisi sanoa, että toiminta ja palvelutehtävät muuttuvat sitä mukaa kuin asiakaskunnan tarpeet muuttuvat, Sari jatkaa.

työnteko sujuu ––Assistenttiverkosto tuntee toisensa ja luottaa kollegan ammattitaitoon. Oulussa meitä on kuusi assistenttia. Tulemme erinomaisesti toimeen myös vapaa-ajalla, joten satunnaisesti vietämme aikaa yhdessä myös työajan ulkopuolella, Soile summaa VTT:n assistenttipalveluiden parhaat puolet.

Mikä kumman VTT?

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. VTT tuottaa tutkimuksen ja tiedon kautta kilpailukykyä lisääviä asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille ja kumppaneille, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. VTT käyttää vuodessa neljä miljoonaa tuntia aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen. www.vtt.fi

VTT:n assistentti Sari Mäläskällä (vas.), Birgitta Henttusella, Teija Järvisellä, Irja Kontiolla, hankintakoordinaattori Sari Maunulla sekä matka-assistentti Susanna Turpeisella on syytä hymyyn, sillä sujuvalla yhteistyöllä saadaan tyytyväisiä asiakkaita.

• kokoukset • koulutukset • juhlat

TILAISUUTESI JÄRJESTÄÄ:

Katistentie 91, 13210 Hämeenlinna puh. 03 6568 200 katistenkartano@katistenkartano.fi www.katistenkartano.fi

TIEDÄTKÖ, MITEN HÄVITÄT Jäsenyyden lisäksi:

LUOTTAMUKSELLISET

nettinäkyvyyttä

yhdistyksen kannattajajäsenille

ASIAKIRJAT?

Sihteeriyhdistyksen kannattajajäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö ja oikeustoimikelpoinen yritys tai yhteisö, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä. Yhdistyksen säännöt löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta Yhdistys/Säännöt –välilehdeltä.

EI TARVITSEKAAN.

Kannattajajäsenen jäsenmaksu on 170 euroa (ei liittymismaksua). Muista jäsenyyksistä poiketen kannattajajäsenyyteen sisältyy logo- tai banneripaikka alueellisen jaoston nettisivuilla vuodeksi liittymispäivästä lukien. Esimerkkejä kannattajajäsenistä löytyy muun muassa Helsingin seudun sekä Turun ja Kuopion jaoston verkkosivuilta.

Sähköinen myyntimiehemme palveluksessasi. Tutustu: paperinkerays.fi

Lisää tietoa Sihteeriyhdistyksen verkkosivuilla www.sihteeriyhdistys.fi/fi/ jäsenyys/

Tervetuloa yhdistykseen Virpi Juutilainen Kuka ja mistä olet? Olen Virpi Juutilainen ja perheeseeni kuuluvat aviopuoliso, 18- ja 20-vuotiaat tyttäret sekä iltatähtemme Sulomopsi. Asumme omakotitalossa Tuusulan Lahelassa. Koulutukseltani olen yo-merkonomi. Valmistuin sihteerilinjalta Helsingin Liikemiesten Kauppaopistosta.

Mitä teet työksesi? Olen toiminut yksikön sihteerinä Lemminkäisellä vuodesta 1998 ja syksyllä 2012 siirryin Rudus Oy:lle yritysoston yhteydessä. Tällä hetkellä toimin siis Rudus Oy:llä Betonituotteet – toimialan assistenttina. Työni on monipuolista ja mukavaa, kahta samanlaista työpäivää ei ole. Pääsääntöisesti päivät kuluvat hallinnollisten tehtävien sekä matkustus- ja tapahtumajärjestelyiden parissa.

Keväällä sain sähköpostiini mainoksen ja siitä sain taas kipinän liittyä sihteeriyhdistykseen. Mitkä ovat vahvuutesi sihteerinä? Olen sosiaalinen, palveluhenkinen ja tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Monta lankaa pysyy yhtä aikaa käsissä.

Mitä harrastat? Pidän puutarhatöistä ja koiran kanssa luonnossa liikkumisesta. Olen aloittanut innokkaana ryhmäliikuntatunnit. Tyttäret laskivat, että nyt on menossa

äidin neljäs elämäntapamuutos. Toivotaan, että innostus jumppaan säilyy talvellakin.

Mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit yhdistykseen? Olen ajatellut monta kertaa yhdistykseen liittymistä, mutta aina se on vain jäänyt tekemättä. Keväällä sain sähköpostiini mainoksen ja siitä sain taas kipinän. Nyt, tyttärien kasvettua, on myös omiin puuhiin enemmän aikaa.

Mitä toivot yhdistykseltä? Toivon tapaavani retkien ja tapahtumien myötä mukavia, uusia ihmisiä sekä saavani vinkkejä ja neuvoja työelämän eri tilanteisiin.

Rantatie 34 04310 Tuusula p. (09) 258 821 myynti@onnela.com www.onnela.com

Onnistunut kokouspäivä Majatalo Onnelassa! Tuusulanjärven rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä, Majatalo Onnela kutsuu kokousvieraansa viihtymään rauhaisaan ympäristöön ja laadukkaiden palveluiden äärelle. Irtiotto yrityksen omista tiloista kannattaa varmasti, kun suuntaatte luonnonkauniiseen Onnelaan. Täältä kotiutuu tyytyväisiä osallistujia tuloksellisen kokouksen jälkeen.

Lämpimästi tervetuloa!

Tunnemme tuhansia, joiden mielestä tapahtumien järjestäminen on helppoa. Mitä mieltä sinä olet? Vuosittain tuhannet Lyytin käyttäjät ottavat vastaan miljoonia ilmoittautumisia ympäri maailmaa. Ne ovat tarinoita onnellisista osallistujista, menestyksekkäistä neuvotteluista ja iloisista kohtaamisista. Lyytin automaattinen tapahtumanhallinta antaa sinulle aikaa keskittyä osallistujiisi. Ilman kiirettä. Olisiko aika unohtaa vanhat menetelmät?

Suurille ajatuksille

Tutustu ilmaiseen 30-päivän kokeiluun osoitteessa www.lyyti.fi

kuva: bixabay

Tarvitsetko lisätienestiä? Onko sinulla joku tunti arkipäivisin vapaata? Kaipaisiko CV:si täydennystä? Secretarius -ammattilehti hakee mediamyyjää Nykyinen mediamyyjä, Marjo Keskikastari, on luonut mainion myyntikonseptin, josta sinun on hyvä ponnistaa etsimään uusia kumppanuuksia ja ylläpitää entisiä. Sinut perehdytetään tehtävään. Yhdistykseltä saat käyttöösi asiakastiedot, lomakkeet ja muun tukimateriaalin. Saat tukea tehtävässäsi yhdistyskoordinaattorilta sekä lehden toimitustiimiltä. Muiden jaostojen jäsenet vinkkaavat sinulle tahoista, joiden luona ovat vierailleet, näistä saat suorat kontaktit, joihin voit olla yhteydessä. Lisäksi osallistut lehden suunnittelukokouksiin ja koulutuksiin. Mitään puhetaitoa kummempia erityistaitoja et tarvitse, kunhan intoa ja tekemisen paloa riittää. Lisätietoja mielenkiintoisesta tehtävästä ja palkkauksesta saat pirauttamalla Sari Ollikaiselle 040 094 9878. Ilmoitatko innostuksestasi sähköpostitse mahdollisimman pian, viimeistään 30.10.2015 osoitteeseen sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi

Tartu rohkeasti tilaisuuteen!

Teksti ja kuvat: Irmeli Vuorenmaa

Kiva kokouspaikka

Bock’s Corner Brewery Vaasassa vaahto loiskuu nyt lasissa eikä meressä. Keväällä aloittanut panimo on paljastanut sisuksensa. Monipuolisuus häkellyttää. Se on Bock’s Corner Brewery.

änne etsiytyy kaupungissa piipahtava työmatkalainen. Portilla jarruttaa töistä palaava kuntalainen. Pyöräretken suuntana on Bock’s ja lasi janojuomaa. Ulkomaalainen vieras tuodaan nauttimaan; nuori seurueineen uppoaa sohviin, eläkeläisrouva istahtaa päiväkävelyn lomassa. Seassa kulkee anonyyminä makuihin vihkiytynyt olutarvostelija.

Pukki vartijana Bock’s Corner Brewery on nähtävyys. Se on kyllä panimo ja pub, mutta myös kokouspaikka, jota tekee mie-

li testata heti. Tällaista silmänruokaa ei yhdellä istumalla kykene omaksumaan. Seinärakenteet ja sisustus, kuviot ja sokkelot, valon ja tummanpuhuvan vaihtelu – ja kaikkea valvoo seinustan itsetietoinen pukinpää. On vaikea valita, missä haluaisi istua. Ravintolasalista osa on kuin saksalainen bierkeller, osa taas tempaisee brittiklubin tunnelmaan suurine nahkasohvineen. Loosit ovat kuin keskiaikaisesta linnasta kiviseinineen. Etupihan ulkoterassi vaatii nauttimaan auringosta. Nimi juontuu Pukin panimosta (ruotsiksi bock), joka sijaitsi tässä sa-

maisessa Pukinkulmassa sadan vuoden ajan. Vaasassa toimi 1800–1900-luvun vaihteessa toistakymmentä panimoa. Vähitellen Bock osti monia kilpailijoitaan, ja lopulta Hartwall osti Bockin. Toiminta päättyi 1987. Tilat osti hiljattain Sture Udd, kotiseuturakas liikemies, jolla oli kyky ”nähdä” nuo ränsistyneet rakennukset ylväässä uudessa asussaan.

Va a s a l a i n e n B o c k ’ s C o r n e r B r e we r y o n nähtävyys. Se on kyllä panimo ja pub, mutta myös kokouspaikka, joka tekee mieli testata heti. Kirkkoon vai latoon Kokoustiloja on muutama. Ensi näkemällä juhlasalin salmiakki tärähtää tajuntaan niin, ettei lattian hienoja kivilaattoja ehdi noteerata. Onneksi ikkunoista tunkeva päivänvalo pakottaa terästäytymään. Seuraavaksi sitä jo ihmettelee, mitähän noilla sivupöydän pienillä tynnyreillä tehdään, ettei vain olisi jokin tasting? ––Piharakennuksessa on toinen kokoustila nimeltään Kirkko. Se on erikoinen sekoitus juhlallista, peliluo-

Vaasalaisen Bock’s Corner Breweryn ravintolassa on tunnelmallisia nurkkauksia.

laa ja oikeussalia. Varustukseen kuuluu biljardipöytä! Kolmas huone on nimeltään Lato, ja siellä istutaan joko pehmeässä nojatuolissa tai pitkien puupöytien ääressä selkä suorana. ––Ai niin, ja onhan siellä yksi katosta roikkuva korituolikin.

Omia oluita Saksalainen panimomestari on viimeistellyt tähän mennessä neljä erilaista viljajuomaa: pale ale, pils, dunkel ja nyt viimeisimpänä weissbier. Pubin ruokapuoli tarjoilee nyt aluksi oluelle sopivia annoksia, kuten erilaisia makkaroita. Muttei tässäkään jää-

dä kaavoihin, vaan suosituin annos on lyxburger, joka on kokolihasta ja täyttää lautasen. Liha on muuten suomalaista lähiruokaa heidän omalta ranchiltaan. Kokoustarpeisiin on tietysti listalla muutakin tarjottavaa. Bock’siin otetaan mielellään vastaan myös tutustujia. Sitä varten on palkattu oma henkilö, joka muun muassa esittelee tiloja ja järjestää tastingit. On hienoa, että näitä kiehtovia paikallisia pikku panimoita on nyt täälläkin. Tervetuloa Vaasaan! www.bockscornerbrewery.com

Bock’s Corner Breweryssä on muutama kokoustila. Juhlasalissa on upea lattia ja tyyliin sopivat rouheat pöydät.

Teksti: Tuija Rissanen Kuvat: Margareta Selén

Brysselin-matka:

Päättämisen ytimessä Helsingin seudun jaoston jäseniä piipahti kolmen päivän reissullaan tutustumassa parlamentaarikko Sirpa Pietikäisen työpäivään, Suomen Suurlähetystöön ja Tekesiin Euroopan pääkaupungissa. Matka osui sattumalta kohdalleen merkittävään päivään. Lauantaina 9.5. Bryssel juhli Eurooppa-päivää ja 65 vuotta tuli kuluneeksi siitä, kun Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman loi pohjan EU:lle.

irpa Pietikäisen työsarka EUparlamentissa alkoi jo vuonna 2008. Hän on ollut vuodesta 2009 Euroopan parlamentissa muun muassa talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsen sekä ympäristövaliokunnan varajäsen. Pietikäisen osaamista on arvostettu esimerkiksi neuvottelijana finanssialan lainsäädännön uudistushankkeissa. ––Yhteistyö eri poliittisten ryhmien kanssa sujuu hyvin, asioista välitetään, tehdään yhdessä töitä, neuvotellaan kinkkiset asiat kuntoon, Sirpa Pietikäinen kertoo.

Vuoden meppi Sirpa Pietikäinen valittiin maaliskuussa Euroopan parlamentin ”MEP Awards” -äänestyksessä vuoden mepiksi eläinten hyvinvointi -sarjassa. Parliament Magazinen palkinnon myöntämisen perusteissa korostettiin Pietikäisen laaja-alaista työtä eläinten hyvinvoinnin eteen erityisesti koeeläinten käytön vähentämisen, haiden eväpyynnin kiellon ja lemmikkieläinten paremman aseman hyväksi. ––Olen koko urani ajan pyrkinyt yhdistämään luonnon ja ympäristönsuojelun kestävään talouspoli-

Uusia näköaloja, mieleenpainuneita kohtaamisia, naurua, yhdessäoloa, tätä kaikkea Helsingin jaoston jäsenet saivat ja kokivat Brysselin-matkallaan.

tiikkaan. Jatkan mielelläni tätä työtä myös yhdessä WWF:n kanssa, kommentoi Sirpa nimitystään.

Suomalaisten hyväksi Suomen Suurlähetystön lehdistöneuvos Mikael Långström esitteli yleisesti lähetystöjen toimintaa ulkomailla. Ministeriö ja sen 91 edustustoa eri mantereilla työskentelevät suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan ja talouselämän hyväksi. Lähetystöissä ja edustustoissa työskentelee 558 Suomesta lähetettyä työntekijää ja noin 1090 paikalta palkattua työntekijää.

Teksti: Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto Kuva: Antti Sareela

Tampereen jaosto kävi keväällä vierailulla Rantatunnelityömaalla. Työmaalla on meneillään Rantatien, valtatie 12:n, kehittäminen. Tampereen Rantaväylää (Paasikiventie – Kekkosentie) kehitetään Santalahden ja Naistenlahden välillä rakentamalla 2,3 kilometriä pitkä maantietunneli. Rantatunnelihanketta voi seurata Facebookissa ja Liikenneviraston sivulla www.liikennevirasto.fi/hankkeet.

Inhimillisellä, fiksulla ja ekologisella talouskasvulla voimme rakentaa tulevaisuutta, joka pitää ihmisestä huolta, on parlamentaarikko Sirpa Pietikäisen motto.

Edustustot ovat verkostoitumisen asiantuntijoita. Brysselissä toimivat Suomen Suurlähetystö (BRY), EUedustusto (EUE) ja NATO-edustusto (NAE). Suurlähetystön pääasialliset tehtävät Belgiassa ovat EU-kysymykset, julkisuusdiplomatia, konsulipalvelut ja elinkeinoelämä. ––Suomen turvallisuus ja hyvinvointi riippuvat 2010-luvulla yhä enemmän siitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Suomalaista ja EU:n yhteistä diplomatiaa tarvitaan vielä enemmän kuin tänään, Långström ennusti.

Yhdistyksen tapahtumat Lyytiin Sihteeriyhdistys on tehnyt Lyytin kanssa yhteistyösopimuksen. Kaikki yhdistyksen tapahtumat siirtyvät Lyytiin syksyn aikana. Jokainen jaosto saa käyttöönsä omat Lyyti-tunnukset ja koulutusta järjestetään käyttäjille tarpeen mukaan. Ylimenokauden ajan (31.10.2015 saakka) yhdistyksellä on käytössä se-

kä Lyyti että vanha järjestelmä. Näin ollen tapahtumat näkyvät kahdessa kalenterissa, jotka ovat ulkoisesti täysin samanlaiset. Mikäli et löydä etsimääsi tapahtumaa tutusta kalenterista (aukeaa kun klikkaa www.sihteeriyhdistys/Tapahtumat), niin vilkaise uudesta kalenterista. Linkki uuteen kalenteriin löytyy vanhan kalenterin ylläpuolella olevasta kentästä.

Sari Ollikainen toimii Lyytin pääkäyttäjänä ja yhteyshenkilönä jaostojen hallituksiin. Lyyti on Suomen johtava tapahtumahallintatyökalu. Lyytillä on noin 3 000 käyttäjää, jotka ovat järjestäneet palvelulla yli 30 000 tapahtumaa, joihin on tullut yli 3 miljoonaa ilmoittautumista.

Teksti: Leena Koistinen Kuva: Marika Nurmela

Sihteeriyhdistyksen jaosto ARJESSA MUKANA Jyväskylän jaoston jäsen Saara Tannermäki on toiminut pari vuotta jaostonsa tiedottajana. Hän kokee pestinsä miellyttäväksi, koska jaosto toimii aktiivisesti ja tiedotettavaa riittää.

ihteeriyhdistys kulkee minulla arjessa mukana, lähes päivittäin teen jotain toimintaan liittyvää. Yksinkertaisimmillaan tehtäväni on välittää tietoa jaoston tapahtumista jäsenillemme, Saara kertoo. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu yhteydenpito jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa, netti- ja Facebook -sivujen päivitys, tapahtumien järjestäminen ja ilmoittautumisten seuranta sekä jaoston hallitustyöskentely. ––Tehtävät hoituvat jotenkin sujuvasti siinä sivussa. Nyt työttömänä ollessani on aikaa enemmän myös tiedottajan työhön, siksi pystyn tekemään niin monipuolisesti kaikenlaista. Töissä ollessani tiedotusasiat tahtoivat jäädä iltaan, kuten muutkin harrastukset, mutta silloin niitä teki tehokkaammin, kun aikaa oli vähemmän.

Arjen aktiivisuutta Saaran mukaan tiedottajan pestissä auttaa paljon jo se, että hän seuraa aktiivisesti mitä ympärillä tapahtuu. Hän käy paljon jäsentapahtumissa. Jaoston hallituksen jäsenenä hän on tietoinen jo etukäteen asioista ja tapahtumista. Hänen mielestään jaoston tiedottajan onkin hyvä olla joka paikan höylä, joka osaa vähän kaikkea ja tietää edes jotakin kaikista jaoston asioista.

––On ollut toki myös tilanteita, joissa tiedottajakaan ei tiedä mitään. Onneksi kaikista on selvitty tavalla tai toisella, vaikka vähän improvisoiden, Saara muistelee iloisesti. ––Olen luonteeltani sopivan utelias, ulospäinsuuntautunut ja tiedonhaluinen, joten vuorovaikutus on luontevaa ja lusikkani on jo valmiiksi monessa sopassa. Nämä ominaisuudet auttavat minua tiedottajan työssä hurjasti. Ja mikä tärkeintä, tämä on niin mukavaa hommaa!

On helppo suositella jotain tilaa tai palvelua, jos on itse sitä päässyt kokeilemaan. Ilo on huomata, että myös yhteistyökumppanit, niin uudet kuin vanhat, seuraavat yhdistyksen toimintaa ja ottavat meidät aina ilolla vastaan.

Tiimi toimii Saara kokee tiedottajana toimimisen haasteellisena, monipuolisena ja ihmisläheisenä. ––Hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan usein myös maalaisjärkeä, huumoria ja hyvää kielitaitoa. Luovuus on plussaa, joudun usein miettimään vaikkapa viestintämateriaalin ulkoasua, hän luonnehtii. Tiedottajana on mahdollisuus vaikuttaa, toimia itsenäisesti ja osana tiimiä. Tiedottajana oppii hallitsemaan hajanaisia kokonaisuuksia ja sopeutumaan yllättäviinkin tilanteisiin. Tiedottajan ja jaoston hallituksen, etenkin puheenjohtajan, välisen yhteistyön täytyy toimia. Myös yhdistyskoordinaattori-Sariin ja yhdistyksen hallitukseen on hyvä olla toimivat yhteydet, näin tieto kulkee. Kun yhteydet pelaavat, on helpompi toimia omiin jäseniin ja ulkopuolisiin toimijoihin päin, Saara summaa.

Vierailuvinkkejä Saara saa paljon yhteydenottoja jäseniltä ja yhteistyökumppaneilta, palautetta ja ideoita sekä erilaisiin tapahtumiin liittyviä viestejä. ––On myös mukava, kun muista jaostoista otetaan yhteyttä ja kysytään vinkkejä vaikka Jyväskylän kokouspaikoista. Silloin on ilo auttaa kollegaa, ja antaa hyviä vinkkejä paikoista, joissa olemme vierailleet. On help-

po suositella jotain tilaa tai palvelua, jos sitä on itse päässyt kokeilemaan. Ilo on huomata, että myös yhteistyökumppanit, niin uudet kuin vanhat, seuraavat yhdistyksen toimintaa ja ottavat meidät aina ilolla vastaan.

Upea kollegaverkosto ––Omat jäsenemme ovat myös melkoisia tiedottajia jokainen. Monet vierailukutsuistamme tulevat sen perusteella, että joku jäsenemme on kuullut tai käynyt kyseisessä paikassa ja kertonut siellä keitä me olemme. Usein lopputuloksena on se, että minulla kolahtaa sähköposti lähipäivinä, ja siitä päästään suunnittelemaan jaoston omaa vierailua. Saara peräänkuuluttaakin enemmän markkinointihenkisyyttä ja yhdessä tekemistä. Hän pitää paljon Sihteeriyhdistyksen toiminnasta, ja etenkin upeiden kollegoiden verkostosta. Saaran mukaan kaikki jäsenet eivät edes ymmärrä, kuinka vahva ammattilaisten joukko meitä on. Apua saa, kun vain älyää kysyä. ––Verkostossa on voimaa! Toivoisinkin, että jäsenet verkostoituisivat toistensa kanssa. Meitä on huikea joukko eri alojen ammattilaisia. Puhunkin usein ja mielelläni yhdistyk-

sestä. Minusta onkin sanottu, että olen puhuva ja kävelevä sihteeriyhdistyksen mainos, mutta ilolla olen sitäkin.

Syvemmälle someen Sähköposti on tällä hetkellä Jyväskylän jaoston pääviestintäväline. ––Kuukausitiedotteista huolimatta välillä on haasteellista olla aiheuttamatta lisää sähköpostiähkyä jäsenille. Toisaalta on ihana kuulla, että vaikka jäsenellä olisi kuinka kiireinen päivä tahansa, niin lähettämäni sähköposti luetaan mahdollisimman pian. On ihana tietää, että viestit ovat odotettuja ja mieluisia. Siitä erityiskiitos yhteistyökumppaneillemme, joiden kanssa saamme järjestää monia mieluisia vierailuja. Jyväskylän jaostolla on myös Facebook, mutta se tavoittaa vasta noin puolet jäsenistä. ––Facebookin merkitys korostuu uusien jäsenten rekrytoinnissa ja yhteistyökumppaneiden kuulumisia seuratessa, Saara kannustaa. Saara toivoo, että tiedottajana hän voisi helpottaa verkostoitumista. ––Jatkossa olisi kiva sukeltaa syvemmälle somen saloihin ja valloittaa Twitter, Instagram tai Pinterest vaikkapa hastageilla #sihteeriyhdistys ja #ilo toimia yhdessä, hän visioi.

Yhteistyötä yli jaostorajojen voisi olla lisää, olisi mukavaa olla enemmän tekemisissä muiden jaostojen tiedottajien kanssa. Siinä saisi hyviä vinkkejä ja kehitysehdotuksia varmasti puolin ja toisin, toivoo Jyväskylän jaoston tiedottaja Saara Tannermäki.

Vastaa, voit voittaa majoituslahjakortin

Mitä mieltä olet lehdestä? Kerro, mikä tämän lehden jutuista veti erityisesti puoleensa, kiinnosti tai sai sinut iloiselle mielelle. Voit myös ehdottaa juttuaiheita tai vinkata kiinnostavista henkilöistä, joita kannattaisi haastatella. Vastaa viimeistään ke 28.10.2015 paatoimittaja.secretarius@gmail.com.

Palkintona arvomme majoituslahjakortin Scandiciin! Scandic on Pohjoismaiden johtava hotelliketju lähes 230 hotellilla. Hotellien työntekijät pyrkivät yhteen ainoaan tavoitteeseen – Scandicin asiakkaiden viihtymiseen, tulivatpa he majoittumaan, tapaamaan ystäviä tai tekemään töitä. www.scandichotels.fi

Kutsu syyskokoukseen

Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry:n sääntömääräinen syyskokous Aika:

lauantai 14.11.2015 kello 12.00

Ruissalon kylpylä, Ruissalon puistotie 640, 20100 Turku

Paikka:

Käsiteltävät asiat: Yhdistyksen sääntöjen 14 §:ssä mainitut asiat

Ilmoittautuminen syyskokoukseen

Ilmoitusasiat

Kokoukseen ilmoittaudutaan yhdistyksen nettisivuilla www.sihteeriyhdistys.fi / Tapahtumat viimeistään 1.11.2015 tai soittamalla yhdistyskoordinaattori Sari Ollikaiselle, puh. 040 094 9878. Kokouksen lisäksi on tarjolla muuta ohjelmaa, josta kerrotaan tarkemmin nettisivuilla.

Esityslista 1

Kokouksen avaus

Läsnäolijoiden toteaminen

Kokouksen järjestäytyminen 3.1 Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri 3.2 Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa 3.3 Valitaan kaksi ääntenlaskijaa

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Esityslistan hyväksyminen

Ilmoitusasiat

Syyskokousasiat

Ehdotukset vuoden 2016 toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi lähetetään toimistosta pyydettäessä. Tervetuloa! Hallitus

Esitetään 7.1 Hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio toimintavuodeksi 2016 Vahvistetaan 7.2 Vuoden 2016 jäsen- ja liittymismaksut 7.3 Vuoden 2016 toimintasuunnitelma ja talousarvio Valitaan 7.4 Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 7.5 Hallituksen varsinaiset jäsenet ja näiden varajäsenet erovuoroisten tilalle sekä tarvittaessa lisäjäseniä, jotta kokoonpano on täydellinen 7.6 Tilintarkastusyhteisö ja päävastuullinen tilintarkastaja tilikaudeksi 2016 Käsitellään 7.7 Muut mahdolliset asiat, jotka on sääntöjen 12 §:n edellyttämällä tavalla jätetty hallitukselle 7.8 Muut mahdolliset hallituksen syyskokoukselle esittämät asiat 8

Kokouksen päättäminen

Teksti: Marja Uskali Kuva: Airi Piispanen

Kurkistus suurlähetystöön Sihteeriyhdistyksen Helsingin seudun jaoston 31 jäsentä tutustui Yhdysvaltain suurlähetystön Innovaatiokeskukseen Helsingin Kaivopuistossa. Suurlähettiläs Bruce J. Oreck ja presidentti Sauli Niinistö avasivat Innovaatiokeskuksen helmikuussa 2013. Innovaatiokeskuksen myötä suurlähetystö on yksi energiatehokkaimmista suurlähetystöistä maailmassa ja se tarjoaa erinomaiset puitteet diplomatian harjoittamiseen.

eanie Duwan, Assistant Public Affairs Officer, yleisten asioiden osastolta (Public Affairs) kierrätti ryhmää Innovaatiokeskuksen tiloissa. Vierailun järjestäjänä toimi kulttuuriohjelmien koordinaattori (Cultural Programs Coordinator) Heidi Day.

Virallisten lausuntojen antaja Yleisten asioiden osaston vastuualueita Suomessa ovat muun muassa media, kulttuuri ja opetusala. ––Avustan esimiestäni yleisten asioiden osastolla ja ohjaan ja valvon ihmisiä ja toimintoja. Suurlähettilästä avustan kaikissa hänen yleisissä esiintymistilaisuuksissaan, hallinnoin puhujaohjelmaamme sekä vastaan kansainvälisestä vierailija- ja vaihto-ohjelmasta, Jeanie kertoo työstään. Jeanie kuuluu Amerikan ja Suomen välisen Fulbright-toimikunnan hallitukseen ja opastaa osaston kult-

tuuri- ja opetusohjelmissa. Osasto avustaa amerikkalaisten asiantuntijoiden etsimisessä ja saamisessa puhujiksi Suomeen sekä edistää kulttuuriohjelmien välitystä. Osasto vastaa Yhdysvaltojen politiikan virallisten julkisten lausuntojen antamisesta. ARC:n (American Resource Center) välityksellä se tarjoaa taustatietoja lausuntoihin liittyvistä aiheista. ARC tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa ja se on nykyisin paras yksittäinen Yhdysvalloista kertova tietolähde Suomessa.

Ekotehokas rakennus Rakennuksen ikkunat on päällystetty nanokalvoilla, jotka torjuvat uv-säteilyn kokonaan ja 60 prosenttia lämpösäteilystä. Innovaatiokeskuksessa on maailman ekotehokkain hissi, joka on Koneen valmistama. Ekologisuus on viety myös käytäntöihin.

Rakennus on ensimmäinen lähetystörakennus maailmassa, joka on saanut LEED Platinum -ympäristötunnuksen. Kaikki valaistus on toteutettu LED- ja OLED-valaisimilla, eikä rakennuksessa ole yhtään hehkulamppua. Koska suomalaista vesijohtovettä pidetään yhtenä maailman parhaimmista, ei Innovaatiokeskuksessa ole sallittua käyttää kertakäyttöisiä vesipulloja. Ekotehokas Innovaatiokeskus on 125 miljoonan dollarin investointi, joka parantaa entisestään niin diplomaattisia kuin kaupallisia kanssakäymisen mahdollisuuksia. Innovaatiokeskuksessa on toimistotiloja, mutta tärkeimpänä uudistuksena nähdään se, että nyt suurlähetystöllä on kohtaamispaikka suomalaisten ja amerikkalaisten tapaamisille, lehdistötilaisuuksille ja kulttuuritapahtumille.

Yhdysvaltain suurlähetystön ekologinen Innovaatiokeskus sijaitsee upealla paikalla Helsingin Kaivopuistossa.

VANAJANLINNAN PIKKU JOULU PARTYT 2015 LA 14.11.

IRINA

pe 20.11.

JEANS.&

LAURA VOUTILAINEN VIRVE ROSTI

LAURI TAHKA APULANTA

pe 27.11.

la 28.11.

67 €

/henkilö

Hinta sisältää eteispalvelun, tuloglögin, cocktail-ruokailun sekä illan ohjelman.

JVG&

la 21.11.

KASMIR

LA 14.11. Housebändinä PE 20.11.Tony montana pe 27.11. la 28.11. YHTYEINEEN

K-18

Varaukset ja lisätiedot: 0600 550 120 (0,80 e/min+pvm+mpm) vanajanlinna@vanajanlinna.ﬁ Kysy myös majoitustarjouksemme.