Secretarius 3 2014 netti by taitto.secretarius

3/2014

Baba Lybeck:

MeillĂ¤ kaikilla on aikaa Antaudu Ahvenanmaalle Jaa oma persoonallinen tyĂśpisteesi kanssamme

www.sihteeriyhdistys.fi

PIKKUJOULUT AIDOLLA RANTAHIEKALLA? SEA LIFEN UUSI HAIRANTA AVATAAN MARRASKUUSSA!

! G N I N R WA S

D E T H G I HARKS S

G N I M M NO SWI

VARAA NYT, PAIKKOJA RAJOITETUSTI! - SEA LIFE -sisäänpääsy (maks. 100 henkilöä) - Koko keskus yksityisessä käytössä 1-4 h - Ranta-aiheinen koristelu ja rekvisiitta - Henkilökunta teemaan sopivissa asuissa - Juhlajärjestelyt ja loppusiivous

2380 eur +alv.

WWW.SEALIFE.FI MYYNTIPALVELU@SEALIFE.FI 050 466 2230

pääkirjoitus

Nauti tästä hetkestä Tätä lehteä, jonka teemana on meitä kaikkia koskettava terveys, on ollut ilo tehdä. Upea jakaa kanssanne kollegoiden, haastateltavien ja kirjoittajien hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ajatuksia, kokemuksia ja vinkkejä.

5 1 . V U O S I K E RTA

3/2014

Terveys koostuu monesta eri tekijästä: liikkumisen ja terveellisen ruokavalion

29.9.2014

Kustantaja

Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry sähköposti: secretarius@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki

Päätoimittaja

Leena Koistinen paatoimittaja.secretarius@gmail.com

Taittaja

Katja Högman taitto.secretarius@gmail.com

Toimitussihteeri Sari Ollikainen

Toimittajat

Anna Ääri Pirjo Koponen Päivi Kuokkanen Sari Alismaa

Secretarius-yhdyshenkilöt Anita Rummukainen Anne Juvonen Irmeli Vuorenmaa Kaisa Heinonsalmi Marja Konsti Sari Kiiskinen Sari Välimäki Satu Vuorenmaa Sirpa Saastamoinen Tarja Taipale

ohella myös henkisestä hyvinvoinnista. Kaikkia näitä on syytä vaalia ja aika ajoin katsoa peiliin. Voisinko pyrkiä elämään vieläkin terveellisemmin? Pidänkö tarpeeksi huolta itsestäni? Millaisia ajatuksia päivän mittaan viljelen? Ikipirteä Aira Samulin päivittää 40 vuoden takaisia ajatuksiaan liikunnan hyvää tekevistä vaikutuksista. Voit tutustua Airan ajatuksiin sivuilla 12 – 13. Tehonainen Baba Lybeck on ottanut ajankäytön hallintaansa, ja hänen mu-

044 369 7810

kaansa jokaisella meillä on aikaa niihin asioihin, joita pidämme tärkeinä. Lue

050 466 1108

myönteisyyden kierteellä. Lisää Merjan näkemyksiä on sivulla 30.

Baban vauhdikkaasta elämästä sivulta 24 alkaen. Merja Fischer kertoo, kuinka työn tuottavuutta ja työpaikan henkeä luodaan Gallupissa kyselimme työhyvinvoinnin ylläpitovinkkejä. Mikä niistä kolahtaa

040 094 9878

040 583 3365 040 571 4391 040 844 0890 044 349 9497

sinuun? Teemajuttujen lisäksi muun muassa tutustut uuteen jäseneen, saat makupaloja Ahvenanmaan kokouspaikoista ja kurkistat kreivittären elämään. Secretarius oli mukana Aikakausmedian teettämässä huomioarvotutkimuksessa. Vastaajat pitävät jäsenlehteämme tärkeänä tiedotuskanavana, josta saa vinkkejä omaan työhönsä ja pääsee kurkistamaan kollegoiden työhön. Tutkimuksen satoa sivulla 15.

050 312 7450 050 555 2320 040 517 3317 040 582 4759 040 801 1770 040 487 6067 040 566 8596 044 455 7513 050 363 3236 040 416 8149

Jäsenemme Helena Macorig valottaa hieman erilaista elämänmenoa Meksikon-matkajutullaan sivulla 42. Yksi Dalai Laman ajatus kolahti minuun jo vuosia sitten: ”Ihminen uhraa terveytensä jotta saisi rahaa. Sitten hän uhraa rahaa saadakseen takaisin terveytensä. Ja sitten hän on niin huolissaan tulevaisuudesta, että hän ei nauti tästä hetkestä; seurauksena on se, että hän ei elä tässä hetkessä eikä tulevaisuudessa; hän elää ikään kuin ei koskaan kuolisi, ja sitten hän kuolee, eikä ole koskaan oikeastaan edes elänyt.”

Mediamyynti

Marjo Keskikastari marjo@keskikastari.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sari Ollikainen sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

040 772 8828

Syysiltojen pimetessä sytytä kynttilä, puhu kauniisti itsellesi, ole hyvä läheisillesi, rauhoitu ja tartu juuri tähän hetkeen.

040 094 9878

Leena Koistinen

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486

Painopaikka

Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: G-print, 115 g

Ilmoitushinnat ja mediakortti 2014: www.sihteeriyhdistys.fi

DYNAAMISTA JATKOKOULUTUSTA TOIMISTOALAN AMMATTILAISILLE Toimiston ammattilaisilta edellytetään nykyään monenlaista asiantuntemusta. Käynnistämme lokakuussa Helsingissä sihteerin ammattitutkintoon johtavan koulutuksen sekä AssistenttiPRO -täydennyskoulutuksen. Ilmoittaudu mukaan jo tänään! Sihteerin ammattitutkinto

AssistenttiPRO

Sihteerin ammattitutkinnossa perehdytään muun muassa viestintätaitojen ja myyntiosaamisen kehittämiseen sekä verkkosivujen ja sosiaalisen median tehokkaaseen hyödyntämiseen. Koulutusohjelmassa on yhteinen sihteerin työn osaamisen kehittämiseen liittyvä osio, minkä jälkeen voit valita syventävät opinnot useista eri vaihtoehdoista. Voit suorittaa pelkän koulutusohjelman tai sihteerin ammattitutkinnon.

AssistenttiPRO on yhdessä assistenttityön ammattilaisten kanssa kehitetty lisäkoulutus, jonka avulla vastaat työn muutoshaasteisiin mm. digitaalisen viestinnän tehtävissä. Autamme sinua kehittämään ammatillista osaamistasi ajankohtaisten teemojen parissa. Viiden kuukauden mittaiseen koulutukseen sisältyy neljä koulutuspäivää sekä workshop. Koulutuksen aikana toteutetaan myös jokaisen oman organisaation assistenttityötä kehittävä projekti.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sari Partiainen, puh. 040 588 0796, sari.partiainen@rastor.fi HELSINKI Sturenkatu 21 00510 Helsinki

Teksti ja kuvat: Marjo Keskikastari

emailerilla tehokkuutta viestintään emaileri®

on johtava kotimainen sähköisen markkinoinnin ja uutiskirjeviestinnän palvelu, joka on käytössä jo noin 450 suomalaisessa yrityksessä. Palvelulla lähetetään vuosittain yli 200 miljoonaa viestiä. Websonicin tiimissä on viisi asiantuntijaa ja palvelua kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. emailerin ydin on helppokäyttöisyydessä: uutiskirjeiden muokkaamiseen ja lähettämiseen ei vaadita mitään teknistä erityisosaamista. Joustava asiakashallinta ja kattavat lähetystilastot tekevät viestinnän kohdentamisesta ja kehittämisestä vaivatonta. Sihteeriyhdistys aloitti yhteistyön Websonicin kanssa toukokuussa 2014. emaileri on tärkeä osa yhdistyksen uudistettua viestintäkonseptia. Kirjepohja on visuaalisesti sukunäköinen uudistettujen nettisivujemme kanssa ja järjestelmää on helppo ja mukava käyttää. emaileri tuo meille aivan uusia mahdollisuuksia markkinointiviestintään.

Websoncin toimitusjohtaja Toni Jalonen tulee mielellään esittelemään emaileria yhdistyksen tilaisuuksiin sekä yrityksille tarpeen mukaan. Luotettavuus, helppokäyttöisyys ja asiantunteva palvelu ovat valttikorttimme, kertoo Toni.

Toni-Markus Korhonen kouluttaa uusia käyttäjiä emailerin saloihin. Ruudulla Sihteeriyhdistyksen uusi emaileripohja.

Tässä numerossa teemana terveys

19 6 Avaimia henkiseen työ- hyvinvointiin

8 Aktiiviviherseinä ‑ luonnollista ilmanpuh distusta 12 Terveyttä ja iloista mieltä liikunnalla 14 Tuulahduksia 15 Lukijakyselyn satoa 16 Ergonomialla energiaa 18 Sihteeriverkostosta voimaa

19 Iloa, valoa ja energiaa työpäiviin 23 Elävä ravinto ‑ luonnollista ja tuoretta ruokaa 24 Meillä kaikilla on aikaa

42 Kansi: Baba Lybeck Kuva: Yle, Jussi Nahkuri

28 Sarja: Tällainen on työ- päiväni ja -puvustoni johanna keturi 30 Luo myönteisyyden kierre 34 Antaudu Ahvenanmaalle 36 Kreivittären lähiruokaa Mustiossa 38 Tervetuloa yhdistykseen tiina lustig 39 Secretariuksen media myyntiin uutta ideaa 40 Kiitos juttupalautteista! 42 Mukana meksikolaisessa menossa 45 Uutisia 46 Kutsu syyskokoukseen

Teksti: Sari Alismaa Kuvat: Niina Alismaa

Avaimia henkiseen työhyvinvointiin

Olemme yksilöinä ja ihmisinä erilaisia, mikä on rikkaus. Henkinen työhyvinvointi on sitä, että on hyvä olla töissä ja töihin on kaikin puolin mukava lähteä. Työssä viihtyvyyttä edistävät mielekkäät työtehtävät, esimiehet ja työtoverit, mutta ensisijaisesti työhyvinvointisi lähtee sinusta itsestäsi. On kaikkien etu, että työpaikalla voidaan hyvin myös henkisesti.

eillä jokaisella on huonoja päiviä, mutta ei kosteta sitä toisille. Kerro työtovereillesi, että olet pahalla päällä tai sinulla on huono päivä, jolloin sekä sinä että työtoverisi voitte henkisesti paremmin ja vältät myös mahdollisen selän takana juoruilun.

Tie viihtyisään työympäristöön pohjustetaan hyvillä ja rakentavilla ihmissuhteilla. Vaikka työ olisi kiireistä ja stressaavaa, viihtyisä työpaikka ja sen hyvä ilmapiiri auttavat jaksamaan työskentelyä myös paineenalaisena henkisen työhyvinvoinnin kärsimättä.

Tervettä itserakkautta

Auttaisiko myönteisyys

Kun rakastat itseäsi, pystyt silloin luottamaan itseesi ja kykyihisi sekä hyväksymään itsesi hyvine ja huonoine puolinesi. Muista se, että kukaan meistä ei ole täydellinen eikä tarvitse ollakaan. Terveellä tavalla itseään rakastava ihminen huokuu positiivista energiaa myös työtovereihin.

Useimmilla meistä on ollut tai on haasteellinen työtoveri, esimies tai alainen, joka voi heikentää koko työyhteisön henkistä työhyvinvointia. Muista, että toista ihmistä et voi muuttaa - voit muuttaa vain itseäsi. Jos työssäsi on haasteellinen henkilö, mieti, mitä sinä voisit muuttaa it-

sessäsi, jotta hänen kanssaan olisi helpompi tehdä töitä ja tulla toimeen. Ketään ei tarvitse lähteä lahjomaan tai kehumaan aiheetta. Kenties tilanteessa auttaa, jos keksit jotakin myönteistä sanottavaa hankalalle työkaverille. Työtovereiden kanssa ei tarvitse olla ystäviä, mutta kaikkien työtovereiden kanssa on tultava toimeen ja kaikille on oltava asiallinen. Pyri puhumaan myös ikävistä asioista. Jos työtoveri on hankala, kerro hänelle kokemuksesi ja tunteesi ystävällisesti ja rakentavasti. Puhu aina totta, myös epämukavissa tilanteissa.

Gallup Miten ylläpidät työhyvinvointiasi?

Haasteellinen alainen Myös esimiehellä voi olla haasteellinen alainen. Esimiehen tulee muistaa haastavan alaisen kohdatessaan suhtautua tilanteeseen asiallisesti provosoitumatta ja keskustella työntekijän kanssa rakentavasti. Esimies voi tarvittaessa pyytää keskusteluun mukaan työsuojeluvaltuutetun ja/tai luottamusmiehen. Olipa kyseessä hankala työtoveri tai esimies, eivätkä keskustelut hänen kanssaan tuota tulosta, ota rohkeasti yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheen, ennen kuin asiat pitkittyvät ja mutkistuvat.

Apua ammattiauttajalta Meidän jokaisen tulisi oppia puhumaan vaikeistakin asioista. Puhuminen auttaa purkamaan paineita, koska pystyt jakamaan vaikean tilanteesi jonkun kanssa ja henkinen paineesi helpottuu. Jos et voi tai halua puhua vaikeuksistasi läheisillesi, voit käydä

keskustelemassa esimerkiksi työterveyshoitajan tai psykologin kanssa. Muista huolehtia myös fyysisestä hyvinvoinnistasi. Kohtele muita, kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Henkinen työhyvinvointi on meidän kaikkien etuoikeus ja sitä tulee vaalia!

Toista ihmistä et voi muuttaa voit muuttaa vain itseäsi.

Kirsti Jarva, Helsinki Syön aina terveellisen lounaan, samalla saan sopivan tauon työstä ja useimmiten myös hauskaa seuraa työkavereista. Kuntosali, kävelylenkit ja lastenlasten hoito silloin tällöin pitävät myös kropan kunnossa. Lähden niin usein kuin mahdollista Sihteeriyhdistyksen tapahtumiin mukaan.

Mieli tarvitsee lepoa työstä. Nauti vaikka luonnon pikkuihmeistä ja kauneudesta.

Lenita Uggeldahl, Helsinki

Minua fyysinen kunnon ylläpitäminen auttaa jaksamaan. Itse pidän tanssimisesta (sambaamisesta), uimisesta ja sulkapallon pelaamisesta. Mutta tärkeää on myös pitää huolta läheisistä ja tavata hyviä ystäviä ja muistaa joskus hemmotella itseään sekä olla itselle armollinen. Oman asenteen merkitystä ja positiivisuutta ei myöskään pidä unohtaa.

Teksti: Pirjo Koponen Kuvat: NaturVention Oy

Aktiiviviherseinä – luonnollista ilmanpuhdistusta Vuorokaudessa syöt reilun kilon verran ruokaa, juot kahdesta kolmeen kiloa nestettä ja hengität noin viisitoista kiloa ilmaa. Ruoan ja juoman laatuun kiinnitetään jo huomiota. Myös sisäilman terveysvaikutukset ovat merkittävät. Millaista sisäilmaa sinä hengität?

n tutkittu, että toimistotyötä tekevät viettävät yli 90 prosenttia ajastaan neljän seinän sisällä. Kahdeksan tuntia työpaikalla ja toiset kahdeksan käytämme nukkumiseen. Loput kahdeksan tuntia kiirehdimme liikenteen joukossa, käymme ostoksilla, laitamme ruokaa, harrastamme, liikumme ja virkistäydymme. Sisäilman laadulla on merkitystä terveyteemme ja hyvinvointiimme.

Helpotusta hengittämiseen Rakennusten sisäilmaongelmiin niin asuin- kuin työskentelytiloissa on toki kiinnitetty huomiota. Ongelmia ei useinkaan ole pystytty ratkomaan onnistuneesti, koska oireilun tarkkoja syitä ei ole aina pystytty selvittämään. Oireilu huonon sisäilman seurauksena näkyy usein lisääntyvinä sairauspoissaoloina, jotka aiheuttavat kustannuksia työnantajalle ja vähentävät työviihtyvyyttä. Jopa 15 prosenttia

Aktiiviviherseinä myös kostuttaa sisäilmaa hallitusti. Kosteutus vähentää ilmassa leijuvan pölyn määrää. Pöly laskeutuu pinnoille, eikä kulkeudu hengityksen mukana keuhkoihin.

sairauspoissaoloista liittyy huonoon sisäilmaan. ––NaturVention on kehittänyt ja tuonut markkinoille uudenlaisen aktiiviviherseinän, jolla puhdistetaan sisäilmaa yhdistämällä kasvien ilmanpuhdistusominaisuuksia ja uutta teknologiaa, kertoo Aki Soudunsaari, yksi NaturVentionin perustajista. ––Matkimme ja tehostamme luonnon omia ilmanpuhdistusprosesseja. Aktiiviviherseinä hajottaa ilmassa esiintyviä ihmiselle haitallisia epäpuhtauksia ja vähentää selvästi haitallisten yhdisteiden määrää hengitysilmassa.

Avaruustutkimus taustalla ––Aktiiviviherseinä perustuu osittain NASA:n avaruustutkimukseen, jossa tutkittiin, miten avaruusasemilla puhdistetaan ilmaa. Yksi osa uutuusteknologiaa on ilma- ja vesiviljelyä yhdistävä tekniikka, joka poikkeaa normaaleista kasveista tai viherseinistä, Aki Soudunsaari toteaa. Viljelyssä ei käytetä multaa, vaan NaturVentionin kehittämää epäorgaanista kasvualustaa. Kasvien juuriston mikrobipopulaatio on oleellinen osa ilman puhdistusta. Maailmanlaajuisesti patentoidun menetelmän mukaan ilma kierrätetään hitaasti kasvien juuriston läpi. Kasvatusalustalla saavutetaan tutkitusti 100-kertainen ilmanpuhdistusteho tavallisiin huonekasveihin verrattuna.

Toimintaperiaate vaikuttaa yksinkertaiselta. Huoneilmaa imetään kasvien läpi. Kasvien juuristomikrobit poistavat virtaavasta ilmasta epäpuhtauksia ja hajottavat ne ravinnokseen. Ilma kierrätetään tuulettimien avulla takaisin huoneeseen. Aktiiviviherseinä on oma ekosysteemi, joten se pitää veden puhtaana.

Mikrobit möyryämään On huomioitava, että aktiiviviherseinän käyttöönottovaiheen käynnistymiseen menee noin kaksi viikkoa. Mikrobikanta sopeutuu vallitsevaan sisäilmaan, aivan kuten vatsojemme mikrobikanta sopeutuu ympäristöönsä esimerkiksi Intian matkalla. Huoneen tai tilan koolla on merkitystä. Yksi aktiiviviherseinä kykenee puhdistamaan noin sadan neliön tilan. Kun tila on pienempi, puhdistusteho kasvaa, ja talvella myös tilan ilma saadaan kosteutettua optimaaliseksi. Etävalvonnalla voidaan säätää puhdistusteho ja kosteus sopivaksi.

Osta tai vuokraa Noin neljällä tuhannella eurolla voi ostaa omaksi avaimet käteen -aktiiviviherseinän tai vuokrata muutaman sadan euron kuukausihintaan ja tehdä etävalvonta- ja huoltosopimuksen, jolloin NaturVention huolehtii kaikesta muusta paitsi vesisäiliön täytöstä. NaturVentionin oma huoltopalvelu vastaa myös omaksi ostettujen aktiiviviherseinien toiminnasta ja kasvien hyvinvoinnista täydellä takuul-

la alle sadan euron kuukausihinnalla. Aktiiviviherseinä on verrattavissa kalusteeseen eli se on helppo siirtää tilasta toiseen. Sen voi sijoittaa jopa ikkunattomaan tilaan, koska siihen kuuluu valaisin.

Gallup Miten ylläpidät työhyvinvointiasi?

Lisätietoja: http://www.naturvention.com/fi/yritys/

Aktiiviviherseinän käyttäjäkokemuksia Jyväskylässä toimivassa Työterveys Aallossa on ollut reilun yhdeksän kuukauden ajan 10 aktiiviviherseinää käytössä. ––Seitsemällä ihmisellä on huoneessaan aktiiviviherseinä, kaksi on neuvotteluhuoneissa ja yksi vastaanottokansliassa, jossa työskentelee kaksi ihmistä, kertoo liikelaitosjohtaja ja ylilääkäri Irja Korhonen. Irja Korhosen mukaan ennen aktiiviviherseiniä vastaanottokansliassa ei voinut työskennellä voimakkaan oireilun vuoksi. Tarkoissa tutkimuksissa ei löytynyt rakenteellista vikaa. Seinän käyttöönoton jälkeen ei ole ollut yhtään tilasta johtuvaa poissaoloa vastaanoton työntekijöillä. ––Olemme mukana NaturVentionin tutkimuksessa, jossa seinien tehoa tutkitaan. Ilman kostutuksella varmasti on merkitystä asiassa. Meillä monen oireilu väheni merkittävästi heti, kun aktiiviviherseinä tuli omaan työtilaan. Myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kiinteistöjohtaja Erkki Kumpulainen on tyytyväinen eri oppilaitoksissa sijaitsevista 20 aktiiviviherseinästä. ––Aktiiviviherseinien visuaalinen puoli on tärkeä tekijä työviihtyvyyteen. Niiden vaikutusta ja käyttöä seurataan ja tähänastiset kokemukset ovat olleet myönteisiä. Jyväskylän Ammattikorkeakoululla on käytössä kymmenkunta aktiiviviherseinää, joista yksi on sijoitettuna henkilöstöpalvelujen toimistotilaan. ––Henkilöstö on näin lyhyelläkin käytöllä havainnut, että viherseinä on antanut miellyttävää ja sopivaa ilmankosteutta, palvelupäällikkö Ulla Mäntylä kertoo. ––Puhumattakaan siitä, että asiakkaat huomaavat aina ensimmäisenä viherseinän kauneuden!

Paula Vedenoja, Oulu Pari kertaa viikossa pyrin käymään kuntosalilla, jonne lähtö työpäivän jälkeen ei ole aina helppoa. Tytär ja ystävät huolehtivat, etten jää lojumaan sohvalle tai harrastusten pariin tietokoneelle. Lisäksi työhyvinvointini hoitamiseen kuuluu olennaisena osana työyhteisömme henkilöstökerho ja sen puheenjohtajuus. Tästä, jos mistä saa voimia!

Kristiina Ahovuori, Helsinki Ylläpidän (työ)hyvinvointiani eri tavoin, joka auttaa minua keskittymään välillä johonkin aivan muuhun kuin arjen aherrukseen. Hyviä keinoja ovat kulttuuri (laulutunnit, kuoro, teatterikäynnit) ja urheilu sekä ulkoilu. Kesäisin käyn suppaamassa ja soudan kirkkoveneessä. Talvella hiihdän ja luistelen. Lisäksi pyöräilen noin 1 500 kilometriä vuodessa.

Jaana van der Zwaag, Helsinki

Jaana Kivistö, Helsinki

Minulle tärkein asia työhyvinvoinnin ylläpidossa on liikunta, jota harrastan viikoittain: juoksua, kahvakuulailua ja kuntopiiriä. Liikunnan myötä aivoni pääsevät narikkaan, työasiat unohtuvat ja saan ihanan energisen ja hyvän olon. Pyrin pitämään lomaa pitkin vuotta – en vain kesällä - ja matkustamaan uusiin paikkoihin, sillä matkustus on yksi mieliharrastuksistani. Lataan akkuja ennen kuin ylikuormitun, ja saan uusia kokemuksia ja elämyksiä. Työn kannalta on myös tärkeää ylläpitää omaa ammattitaitoa osallistumalla erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Näin tietää, mitä uutta maailmalla on keksitty ja missä mennään. Se taas voi poikia uusia ideoita omaan työhön ja toimintatapoja työyhteisöön. Ihanan energistä syksyä kaikille lukijoille!

Parhaiten minulla työhyvinvointia parantaa se, että viihdyn hyvin töissä. Meillä on onneksi mukava porukka töissä ja yhteistyö läheisimpien kumppanien kanssa on sujuvaa ja avointa, se helpottaa myös vaikeampien ja työläämpien asioiden hoitamista. Hyvää virettä ylläpitää ja tervetullutta vaihtelua työhön tuovat myös perustehtävien ja rutiinin lisäksi satunnaisen säännöllisesti tulevat uudet ja vaihtelevat tehtävät.

Margareta Selén, Helsinki

Katri Suhonen, Helsinki

Ylläpidän työhyvinvointiani liikkumalla ja nauttimalla elämästä. Saan työnantajaltani liikuntaseteleitä ja niitä käytän uimiseen. Lisäksi liikun sekä jaloin että suksilla. Metsässä liikkuminen on minulle tosi tärkeää ja sieltä saan energiaa. Ilmapiiri ja henki minun osastollani työpaikallani on erittäin hyvä ja se edistää myös työhyvinvointia ja viihtyvyyttä työpaikallani. Jos jollain on ongelmia tai suruja, niin voimme puhua niistä ja tukea toisiamme, ja sitten kun kaikki taas on kunnossa, niin nauramme ja teemme myös vapaa-ajallamme juttuja yhdessä. Minusta työhyvinvointia ei voi ylläpitää ainoastaan sillä, miten on ja mitä tekee työpaikalla, vaan se on kytketty koko elämään ja ihmiseen kuten monet muutkin asiat. Sekä yksityiselämän että työpaikan asiat pitää olla kunnossa, jotta hyvinvointi olisi tasapainossa.

Pyöräilen (lähes) päivittäin töihin, sää on pukeutumiskysymys. Olen päivittäin ulkona, enkä stressaa auton ratissa. Pidän töissä aina terveellistä välipalaa (hedelmiä, porkkanaa, mysliä, maustamatonta jogurttia, tummaa leipää). Jos työpäivä venyy, niin on tärkeää, että on välipalaa helposti saatavilla. Kirjaan kaikki tehdyt työtunnit ylös, ylimääräiset pidän saldovapaana. Vaihtelen työasentoa (työtuoli, satulatuoli, seisominen), onneksi on sähköinen työpöytä. Yritän vapaa-aikana unohtaa työasiat osallistumalla yhdistyksien toimintaan, liikkumalla ja lenkkeilemällä koiran kanssa. Käyn mieheni kanssa usein pidennetyillä viikonloppulomilla kylpylöissä. Parin päivän lomaan mahtuu hierontahoitoja, rentouttavaa allasalueella oleskelua, saunomista, ulkoilua ja hyvää ruokaa.

Työhyvinvoinnissa työ- ja vapaa-ajan sopiva tasapaino on tärkeää ja se on minulle välillä hiukan haasteellista. Jokin säännöllinen harrastus takaa sen, että muistan panostaa myös vapaa-aikaan ja samalla saan uusia elämyksiä ja ystäviä. Olen jo vuosia ollut melontaseurani sihteerinä, joten vaikka välillä itse melonta jääkin vähiin, niin tuntuma harrastukseen ja muihin seuran jäseniin pysyy ja virkistää. Läheisten ja ystävien tapaaminen on tärkeää ja heidän seurassaan saan taas ”akkuja ladattua”.

Tekstin kokosi Leena Koistinen Kuvat: Secretarius 1975 ja www.ekku.com

Secretarius 50 vuotta

Terveyttä ja iloista Vuoden 1975 Secretariukseen Sirkka-Liisa Vepsä oli haastatellut Aira Samulinia, joka oli perehdyttänyt Sihteeriyhdistyksen jäseniä discotanssin hienouksiin. Mikä mielestäsi on liikunnan merkitys? ––Pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä ihminen tarvitsee välttämättä fyysistä aktiivisuutta. Ruumiillinen rasitus on vähentynyt sekä työpaikalla että liikuttaessa paikasta toiseen. Lihaksisto heikentyy, ja siitä ovat seurauksena monet tämän päivän ihmistä rasittavat sairaudet. ––Nykyihminen on melkoisen stressattu ja jotta pysyisi henkisesti vireänä, on fyysisen kunnon oltava hyvä. Liikunnalla on siis erittäin tärkeä merkitys.

Mitä liikuntamuotoa sinä suosittelet? ––Mitä vain. Pääasia, että viihtyy sen parissa ja nauttii siitä.

Miksi itse valitsit juuri tanssin? ––Kun minä löysin tanssin liikuntamuodokseni, tunsin kuinka mielekästä ja nautittavaa se oli. Odotin jokaista harjoituskertaa ja harjoittelin todella innossani. Tanssin kalorikulutus on verrattavissa tennikseen, hölkkään ja voimisteluun.

tautia – jäykkyyttä niskassa ja hartioissa. Sihteeri on kiireinen, istuu paljon paikoillaan ja joutuu pakostakin edustaessaan viettämään vielä vapaaaikaansa iltaisin ravintoloissa. ––Tämä kaikki on epäterveellistä, fyysisen rasituksen tasapaino järkkyy ja ihminen ei enää pysty oikealla tavalla rentoutumaan. Harrastaessaan tanssia ihminen aivan huomaamattaan rentoutuu. Musiikilla ja rytmillä on piristävä vaikutus. Se helpottaa hermostollisia jännitystiloja ja lisäksi tanssissa voi jokainen ilmentää itseään.

Sihteeri on kiireinen, istuu paljon paikoillaan ja joutuu pakostakin edustaessaan viettämään vapaaaikaansakin iltaisin ravintoloissa.

Entäs sitten me sihteerit? ––Teille sopii tanssi liikunnanmuodoksi erinomaisesti. Nykyajan liikeelämä on stressaavaa ja aiheuttaa sihteerille paljon niin sanottua sihteerin-

Aira Samulin muistelee vuoden 1975 Secretariukssa, että lapsuudessaan Karjalassa hän harrasti kilpahiihtoa, pyöräilyä ja erilaisia pallopelejä. Sodan jälkeisessä Helsingissä nämä harrastukset jäivät. Hän innostui tanssimisesta, josta hänelle tuli harrastuksen myötä myös ammatti.

mieltä liikunnalla Nyt neljäkymmentä vuotta myöhemmin Aira Samulin on loistava esimerkki siitä, kuinka liikunta ja myönteinen elämänasenne ovat auttaneet häntä pitämään itsensä terveenä ja pirteänä.

kinuori taiteilija, yrittäjä Aira Samulin, kertoo syövänsä kalaa ja vihanneksia. Pitääkseen nivelet kunnossa hän käyttää hainrusto-vihersimpukkakapseleita sekä omega3-rasvahappovalmistetta. ––En ole koskaan tupakoinut tai ryypännyt, huumeista puhumattakaan. ––Aamuisin syön kaurapuuroa, jossa on voisilmä sekä kahvia kermatilkan kera, hän sanoo. Airan mukaan järki, tunne, viisaus ja hyvyys ovat auttaneet häntä löytämään oikean elämänasenteen vaikeuksien kohdatessa. ––Pyrin joka päivä huomaamaan asiat, joista voin olla kiitollinen. Ihmisten elinikä nousee, mutta aivot säilyvät läpi elämän. Aira on Suomen Aivosäätiön lähettiläs ja hän kehottaakin elämään niin, että muisti ja hyvä mieli säilyisivät mahdollisimman kauan. Airan mukaan riittävät yöunet hyvässä vuoteessa ovat aivojen hyvinvoinnille tärkeitä. ––Unenlaatuun vaikuttaa se, mitä päivän mittaan ajattelet ja koet. Katkeruus, viha ja kateus eivät hoida aivoja. Mielestäni tanssi on parasta aivolääkettä. Aira Samulin kertoo nukkuvansa tarpeeksi ja syövänsä terveellisesti. Lisäksi hän harrastaa sellaista liikuntaa, josta tulee hyvälle mielelle ja jossa viihtyy.

Tuulahduksia Tuulikki Rosendahl Selfie, belfie vai friendsie? Jokainen itseään kunnioittava ihminen on jo laittanut itsestään ottamansa kuvan eli selfien omalle sosiaalisen median seinälleen tai blogiinsa. Uskaliaimmat ovat postanneet itsestään belfien ja sosiaalisimmat friendsien. Totesin itsekin, että hyvän belfien ottaminen vaatii aika käärmemäisen notkean selän ja jätin kuvan ottamatta – varmaankin monelle helpotukseksi. Itseni kuvaamiseen olen kyllä sortunut ja aina pettynyt. Miten siitä kuvasta tuleekin aina samanlainen: silmät katsovat jonnekin ylös ja ovat kuin juuri pyörtymässä olevalla, käsi näkyy kuvassa jättiläismäisen suurena ja peittää osan kasvoista. Koskahan nämä kännykkäkameroiden linssit taipuvat paremmin selfiekuvien ottamiseen, nyt kuvakulma on aina jotenkin kalamainen. Suomessa tämä villitys sai tuulta purjeisiinsa, kun nykyinen pääministerimme Alexander Stubb otti itsestään kännykkäkuvia vähän joka paikassa. Paras kuva taisi tulla, kun hänet oli juuri valittu pääministeriksi ja hän kuvasi itsensä seisaaltaan aplodeeraavan yleisön edessä – mikä vaatimattomuus! Maailmalla selfien teki tunnetuksi Barack Obama, kun hän otti itsestään kuvan yhdessä Tanskan pääministerin kanssa Nelson Mandelan muistokonsertissa. Teknisesti ottaen kuva ei ollut siis selfie vaan friendsie, koska se oli ystävän kanssa otettu – but who cares. Mistähän kummasta on nyt alkanut tämä belfie -villitys ja yleensä ajatus valita Miss Bottom tai Miss BumBum, jossa valitaan paras takamus, pylly, peffa, takalisto ja niin edelleen. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Olenko vain minä jotenkin vanhanaikainen, kun koen tämän naista esineellistävänä suuntauksena? Miksi nimenomaan naiset itse haluavat ottaa takapuolestaan kuvan ja esitellä sitä? En saata ymmärtää, mikä on mennyt muuten niin fiksuihin ihmisiin. Kaipa pääministerimmekin pian ottaa itsestään belfien hienoissa shortseissaan? Siihen sitten vielä mukaan muut ministerit, Rinteet ja Räsäset. Muuten, edellä mainittujen valokuvanimien lisäksi on koko liuta muita versioita: shelfie : kuva kirjahyllystäsi welfie: work-out kuva youie: kuva toisesta henkilöstä helfie: kuva hiuksista beardie: kuva parrasta Ovatko naiset siis unohtaneet täysin, mitä tarkoittaa feminisimi tai sen vastakohta seksismi? Tumblr-sivuilla on vallalla myös suosittu ilmiö ”womenagainstfeminism”, jossa naiset julkaisevat itsestään kuvia pitäen edessään julistusta, jossa kerrotaan, miksi he vastustavat feminismiä. Mutta syyt, miksi he vastustavat feminismiä ovat itse asiassa niitä samoja asioita, joita feminismin kannattajat ajavat. Kuten esimerkiksi: ”Olen yhdenvertainen mieheni kanssa” tai ”Me tytöt olemme vahvoja”. So wtf? Ilmeisesti nämä naiset ovat vilpittömän tietämättömiä siitä, mitä feminismi pohjimmiltaan tarkoittaa. Feminismi on aate, joka ajaa yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien yhdenvertaistamista sukupuolien välillä. Sen mukaan naisilla ja miehillä tulee olla samat oikeudet ja mahdollisuudet, ei suinkaan niin, että naiset olisivat parempia kuin miehet. Jotta tällaiset julistukset ja naisten aseman esineellistämiset, kuten belfiet, saataisiin kitkettyä pois, tarvitsisimme rutkasti lisää valistusta ja tietoa. Tietämättömyys on nähdäkseni syy, miksi me naiset niin innokkaasti kuvaamme itsestämme belfie-kuvia, osallistumme Miss BumBum -kisoihin tai suostumme muuten hyväksikäytettäviksi mainosmaailmassa. Vai oletteko huomanneet, millaisia mainoskampanjoita suurimmat ja suosituimmat vaateketjut käyttävät ja miten niissä kuvataan pikkutytöt, nuoret naiset ja myös pojat? Amerikkalainen American Apparel –ketju aiheutti tässä hiljattain kovinkin paljon vastustusta lolitamaisilla mainoskuvillaan. Onneksi niihin puututtiin, mutta uusia vastaavia kampanjoita tulee varmasti perässä. Olemmeko me siis vain tuulimyllyjä vastaan taistelevia Don Quijoteja, olisiko parempi vain kiltisti taivuttaa selkää belfieen? Lähde: http://theweek.com/article/index/261001/belfie-drelfie-helfie-and-more-variations-on-selfie

Teksti ja kuva: Leena Koistinen

Lukijakyselyn satoa ”Secretarius toimii inspiraation lähteenä ja on monipuolisuudessaan erittäin hyvä yhdistyslehti. Lehti tukee työtäni ammattiin liittyvillä jutuilla ja uutisilla.” Muiden muassa tällainen kommentti löytyy Secretariuksen lukijakyselyn vastauksista.

ikakausmedian teettämä kysely lähetettiin sähköpostilla Sihteeriyhdistyksen koko jäsenistölle, ja siihen vastasi noin 150 jäsentä. Kiitos vastaajille. Saimme teiltä runsaasti kiitosta ja myönteistä palautetta sekä myös erinomaisia vinkkejä lehden kehittämiseksi. Kyselyssä tutkittiin ammatti- ja järjestölehtien kiinnostavuutta, tärkeyttä sekä juttujen ja mainosten huomioarvoa.

Ahkeria lukijoita Lähes 98 prosenttia vastaajista lukee lehden jokaisen numeron. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti on mieluisin 63 prosentille vastaajista. Kuutta vuosinumeroa ehdottaa yli 22 prosenttia vastaajista. Yli 55 prosenttia vastaajista kokee, että Secretarius on melko tärkeä alan tiedonlähde ja lähes 18 prosenttia kokee sen erittäin tärkeäksi tiedonlähteeksi. Perusteluissa todetaan: ––Mielenkiintoisia juttuja jaostojen tapahtumista ja koulutuspäivien annista. ––Antaa lisävahvistusta omaan työhön. ––Saan vinkkejä työpäivääni. Vastaajat, joiden mielestä lehti ei ole kovin tärkeä tiedonlähde, kokevat, että he saavat alan tietoa muista välineistä.

saa tietoa mitä alalla tapahtuu. Jonkun vastaajan mielestä jutut ovat liian heppoisia. Toisen mukaan lehti on ehkä turhan konservatiivinen. Vastaajat arvioivat myös lehden ulkoasua ja visuaalisuutta. He arvioivat lehden arvosanaksi 8,2 asteikolla 4 – 10. Lehden sisällön kiinnostavuus yltää samoihin lukemiin: 8,1.

Avoimia palautteita Avoimissa palautteissa oltiin pääosin tyytyväisiä lehteen. Toki joukkoon mahtuu myös toiveita ja kritiikkiäkin.

Lehdessä on kohderyhmälle sopivia juttuja ja siitä saa tietoa mitä alalla tapahtuu.

––Värikäs ja mielenkiintoinen yhdistyslehti! Lehti antaa ammattitietouden lisäksi tietoa yhdistyksestä ja sen jäsenistöstä. ––Aika paljon mainoksia lehdessä. ––Toivoisin vielä enemmän ammatillisesti syventäviä juttuja eikä pelkästään tapahtumista raportoivia juttuja. ––Minulle täysin turha julkaisu, vaikka olen aktiivinen sihteeriyhdistysläinen. ––Kannessa olisi mukava olla värikäs, iloinen ja innostava kuva, houkuttelisi lukemaan. ––Henkilöesittelyt mielenkiintoisia, lisäksi tilojen/tapahtumajärjestäjien esittelyjä voisi olla enemmän. ––Lehti on parantunut vuosien kuluessa, mutta edelleenkin kaipaan ns. asiapitoisia juttuja.

Secretarius –lehden lukijakyselyyn vastaajat pitivät lehteä tärkeänä tiedonlähteenä: Se on hyvä ammattilehti. Sopivasti ammattiasiaa ja henkilöhaastatteluja, todetaan yhdessä palautteessa.

Luo myönteistä kuvaa Vastaajista 98 prosenttia kokee, että Secretariuksella on myönteinen vaikutus käsitykseen Sihteeriyhdistyksestä. Palautteissa todetaan, että lehdessä on kohderyhmälle sopivia juttuja ja siitä

Teksti: Katja Högman Kuvat: Katja Högman, bixabay.com

Ergonomialla energiaa Moni varmaan lomalta palatessa sen taas huomasi: kolottaa sieltä ja jumittaa täältä. Ei ole sihteeriäkään luotu jatkuvaan istumatyöhön. Usea meistä kuitenkin tuijottaa istualtaan näyttöruutua valtaosan päivää. Tällöin ergonomia, sekä taukoja vapaa-ajan liikunta nousevat arvoon mittaamattomaan.

yöterveyslaitoksen mukaan ergonomia on ihmisen ja toimintajärjestelmän vuorovaikutuksen tutkimista ja kehittämistä ihmisen hyvinvoinnin ja järjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi. Ergonomian avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa. Ergonomiaan liittyvät asiat pitäisikin ottaa vakavasti. Arvioiden mukaan valtaosa keskivertoaikuisista viettää jopa 50 – 70 prosenttia ajastaan istuen. Aktiivisen liikkujankin on vaikea minimoida hartaasta istumisesta seuraavia haittoja. Esimerkiksi tunnin liikunta päivässä ei riitä korvaamaan sitä, että on loppuajan paikallaan.

Lihaskunto kunniaan Jo pitkään sihteerinä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksella työskennellyt Reija Touhunen on aina harrastanut kuntoa ylläpitävää liikuntaa. Muutama vuosi sitten hartiat meni-

vät todella pahasti jumiin ja työterveyshuollosta lähti suositus Aslakkuntoutukseen. Aslakissa työhyvinvointiin ja työkyvyn parantamiseen paneuduttiin kokonaisvaltaisesti: neljän jakson kuntoutuskuuri piti sisällään kattavan paketin ravintoluennoista lihastestiin ja psykologian tunneista työn kuormittavuuden mittaamiseen. Kuntoutukseen kuului myös jälkitestit ja seurantatapaamiset. ––Kuntoutusjakson tuloksien yhteenvedosta kukin osallistuja sai fysioterapeutin laatiman jatkosuunnitelman. Olen kiinnittänyt huomiota erityisesti lihaskunnon kehittämiseen ja ylläpitoon, mihin aktiiviulkoilijankaan perusliikunta ei ole riittävä. Ohjatuissa jumpissa on hyvin valinnan varaa ainakin suuremmissa keskuksissa ja käsipainoilla voi kotonakin tehdä paljon oman hyvinvoinnin eteen, Reija kertoo. Kuntoutusjaksolta Reijan mieleen ovat jääneet erityisesti Tai-chi ja luennot sekä keskustelut henkisestä jaksamisesta ja työn kuormittavuudesta.

Tauot tavoitteeksi Työn kuormittavuutta Reija säätelee tietoisilla työn katkaisuilla ja fyysisellä vaihtelevuudella, esimerkiksi postihuoneeseen kävely voi toimia tällaisena. Reija muistuttaa myös, että kahvija lounastauot todella kannattaa pitää, jotta yleisvire säilyy hyvänä. Tärkeitä kulmakiviä ovat myös terveellinen ravinto ja riittävä nukkuminen. Reija muistelee, että työuransa alussa työ ei ollut niin paikallaan olevaa kuin nykyään. Verkkoympäristön myötä kaikki tieto on saatavilla omassa työpisteessä, eikä toimistossa vaihdeta asentoa ja paikkaa niin kuin ennen. ––Outoa kyllä, työn tehokkuuden myötä myös kiire on lisääntynyt, mikä passivoi helposti paikoilleen, eikä tauottamiseen jää olevinaan aikaa.

Aivoille aikaa Ajatukset ja keskittymiskyky tarvitsevat taukoja ja vaihtelua. Myös jatkuva muutos vaatii hyvää omaksumiskykyä, joka edellyttää kestävää henkistä ja fyysistä työkykyä. Työnteki-

jöiden ikääntyminen tulisi yleisesti ottaen huomioida joustavasti. ––Joustavuus ei tarkoita sitä, että ruuhkavuosista ulos kasvanut ikäryhmä on aina käytettävissä myös ylitöihin, kun eivät lapset ja perhe odota kotona. Omasta vapaa-ajasta kannattaa pitää kiinni ja turvata sitäkin kautta pitkäaikainen jaksaminen. ––Oma hyvinvointi edellyttää välillä itsekkyyttä, joka etenkin naisille saattaa toisinaan olla vaikeaa, Reija painottaa. Reija käy Elixian jumpissa noin kolmesti viikossa ja tekee tunnin kävelylenkkejä vaihtelevalla sykkeellä. Kesäisin ulkoliikuntaan tuo vaihtelua pyöräily.

Oma hyvinvointi edellyttää välillä itsekkyyttä, joka etenkin naisille saattaa toisinaan olla vaikeaa.

Suosi seisomista Liikunnallisista elämäntavoista huolimatta istumatyöstä rasittunut lonkka löi vuosi sitten selän jumiin ja vei sairaslomalle. Reija sai työfysioterapeutin suosituksesta sähkösäätöisen työpöydän ja hän kertoo nykyään seisovansa valtaosan päivää. ––Taitaakin olla jo niin, että tauotan seisomista kahvitauolla ja toisinaan satulatuolilla. Satulatuoli ja korkeussäätöinen pöytä tuntuvat kelpo yhdistelmältä, jonka myötä lonkkavaivakin on jäänyt menneisyyteen. Liikunnan ja terveyden vaalimisen vastapainoksi Reija kertoo mottonsa olevan: ”Älä suorita elämää vaan elä se.” Myös liikunnan ja terveellisen syömisen suhteen kannattaa välillä antaa itselleen armoa, siitäkin on henkinen jaksaminen tehty.

Lähteet: Työterveyslaitos, ergonomia www.ttl.fi UKK-instituutti, Terveysliikunta uutiset, 2011 www.itsehoitoapteekki.fi

Reija Touhuselta loppuivat lonkkavaivat, kun hän otti käyttöön korkeussäädettävän työpöydän ja satulatuolin.

Teksti: Kaisa Heinonsalmi Kuva: Miia Jalonen

Sihteeriverkostosta voimaa Sihteeriyhdistyksen kansainvälistä sihteeriviikkoa vietetään huhtikuun viimeisellä viikolla ja kyseisen viikon keskiviikko on Kansainvälinen Sihteeripäivä. Tätä tapaa on noudatettu aina 1980-luvulta lähtien yhdistyksen jaostoissa eri puolilla Suomea. Helsingin seudun jaosto järjesti tänäkin vuonna iltapäivätilaisuuden sihteerien kunniaksi.

elsingin seudun jaoston ohjelmassa keskityttiin tänä vuonna verkostoitumiseen, tasa-arvoon ja uuden oppimiseen. Verkostoitumista tapahtuu kuin itsestään, kun kootaan mielenkiintoisten aiheiden ympärille vajaat viisikymmentä alan ammattilaista. Tasa-arvokuulumisia ja muita ajankohtaisia terveisiä Euroopan parlamentista toi Sihteeriyhdistyksen jäsenistölle europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Tänä vuonna tapahtuma oli lisäksi kollega mukaan –tapahtuma, jolloin jokainen jäsen sai ottaa veloituksetta mukaansa yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneen kollegansa.

Helsingin seudun jaoston puheenjohtaja Miia Jalonen kertoi terveisiä jaoston toiminnasta. Tällä tavoin Sihteeriyhdistyksen toimintaa tehtiin tutuksi vieraina olleille kollegoille.

Yli 60-vuotias sihteeriviikko Ajatus sihteeriviikosta syntyi Yhdysvalloissa 62 vuotta sitten. Ammattitaitoisen toimistohenkilökunnan vajetta pohtineessa neuvostossa istuneet Yhdysvaltain kansallisen sihteeriyhdistyksen puheenjohtaja Mary Barrett, Dictaphone-yhtymän toimitusjohtaja C. King Woodbridge ja mainostoimisto Young & Rubicamin johtaja Harry Klemfuss keksivät luoda kansallisen sihteeriviikon.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoi, että päättyvällä vaalikaudella sosiaaliset kysymykset jäivät valitettavasti talouskriisin hoitamisen jalkoihin. Seuraavan vaalikauden isoin haaste on ihmisestä huolehtivan Euroopan rakentaminen.

Ensimmäinen sihteeriviikko toteutettiin Yhdysvalloissa kesäkuussa vuonna 1952. Sen tavoitteena oli antaa julkinen tunnustus sihteereille, joiden ammattitaidosta, uskollisuudesta ja tehokkuudesta yritysten toimistojen toimivuus on riippuvainen. Viikon tavoitteena oli houkutella ammattitaitoista väkeä sihteerin uralle. Nykyään sihteeriviikon järjestämisestä vastaa Yhdysvaltain kansallisesta sihteeriyhdistyksestä kasvanut järjestö International Association of Administrative Professionals (IAAP), jolla on satoja alaosastoja ja yli 40 000 jäsentä ympäri maailmaa. IAAP:n myötä tavaramerkkisuojattu Professional Secretaries Week ja sen keskelle sijoittuva sihteeripäivä ovat levinneet ympäri maailmaa. Myös Sihteeriyhdistys oli IAAP:n jäsen vuosina 1960 - 2004.

Tavoitteena oli antaa julkinen tunnustus sihteereille, joiden ammattitaidosta, uskollisuudesta ja tehokkuudesta yritysten toimistojen toimivuus on riippuvainen.

Teksti: Pirjo Koponen Kuvat: Pirjo Koponen, Leena Koistinen, Isku Interior Oy

Iloa, valoa ja energiaa työpäiviin Hyvin toimivan ergonomian ohella hyvään ja viihtyisään työtilaan kuuluu muitakin elementtejä. Työpisteen materiaalit, värit, valaistus ja työvälineet osaltaan rakentavat työskentelyympäristöä.

oimistotilojen suunnittelussa mennään kohti tilaratkaisuja, joissa ei rakennetakaan enää työhuoneita, vaan luodaan työskentelytiloja erilaisille tehtäville. Tiloihin valitaan värikkäitä istuinryhmiä tai persoonallisia kalusteita, kenties sekoitetaan uutta ja antiikkia tai varataan yksi oleskelutila pelkästään legopalikoille tai keskeneräisille palapeleille, kuten oululainen pelialan yritys Ludocraft on tehnyt. Avoimilla ja muunneltavilla tilaratkaisuilla on mahdollista säästää kustannuksia, kun tyhjiä neliöitä ei enää tarvitakaan vajaakäytössä oleviin huoneisiin. Säästöjen lisäksi tavoitellaan luovuutta, lisää innovatiivisuutta ja tehokkuutta.

Saako persoona näkyä Toimiston kalustevalinnoilla ja tilaratkaisuilla pyritään rakentamaan kenties yhtenäistä ilmettä tai luomaan tiettyä mielikuvaa, esimerkiksi asiakkaille. Jääkö enää sijaa ja tilaa työntekijän henkilökohtaisille esineille ja hyvän mielen tuottajille? Työviihtyvyyden kulmakiviä ovat ergonomisesti oikein mitoitettujen työtuolin ja -pöydän lisäksi persoonallisuutta ja lämpöä tuovat kauniit esineet sekä viherkasvit.

Ihanan pehmeää ja yltäkylläisen värikästä itämaista mattoa ei ehkä voi sijoittaa omaan työpisteeseen, koska palopäällikkö tai siivousfirman palveluohjaaja saattaisi piankin puuttua asiaan. Mutta onhan monia muita vaihtoehtoja, joilla helposti voi tuoda eloa ja väriä omaan työympäristöön.

Muistoja ja huippuhetkiä Valokuvia lomalta, luonnosta, lapsista, lemmikeistä tai yhteiskuvia työporukan tykypäivästä. Vaihtuva kuvakokoelma, vaikkapa vuodenajan mukaan, tarjoaa oivan silmien lepuutuskohteen näytölle katsomisen tilalle. Tai miksei mieluinen juliste, grafiikanlehti tai maalaus työpisteen seinälle. Lehtiartikkelit yrityksen avajaisista, tasavuosijuhlista, juhlaillallisen menukortti, valokuva kunniavieraista, palanen uuden tehtaan vihkimisnauhasta – esimerkiksi noista aineksista voisi koota yrityksen historiaa esitteleviä tauluja. Olisipa siinä samalla myös oivallista tarttumapintaa small talkille, kun vieras odottaa pääsyä esimiehesi pakeille. Kuva- ja faktakooste paikkakunnan avainluvuista, vuosittaisista tapahtumista tai nähtävyyksistä voi toimia sekä oman silmän ilona että hyvänä keskustelunavaajana vieraiden kanssa.

Kukka viikossa piristää Jollei multaan istutettuja eläviä kasveja ole lupa sijoittaa avotoimistoon, voi kasvien maailmaa tuoda sielläkin esiin monin keinoin. Yksikin köynnöskuvioinen tapettivuota luo tunnelmaa kasveista ja luonnosta, puhumattakaan metsäaiheisista maisema-

tapeteista. Seinälle voisi myös maalata sopivan luontoaiheen, jos tapettien käyttö ei sovi. Aina on tilaa yhdelle kaunismuotoiselle ja -väriselle maljakolle. Tuoreet kukat, joko marketista tai omasta perennapenkistä, piristävät arkista päivää. Jo pelkkä tyhjä maljakko tuo mieleen luontoon liittyviä asioita ja hyviä muistoja. Kukkien värimaailmaa voi tuoda arjen iloksi myös valokuvin tai vaikkapa asettaa mieluinen kuva näytön taustakuvaksi.

Valoa ikkunassa Verhoilla on kätevä muuttaa työhuoneen tunnelmaa ja vaikuttaa samalla myös luonnonvalon määrään. Jos verhot eivät ole suosituslistalla, kenties ikkunaan voisi ripustaa Tiffanylasiesineen tai lasisia tuulikelloja. Työvalaistus on myös tärkeä tekijä työtehokkuutta ajatellen. Kohdevalo luo kontrastia neutraalille yleisvalolle ja on tarpeen tarkkuutta vaativassa työskentelyssä. Kohdevalokin voi olla persoonallinen, itse valittu esine. Valaisintahan joutuu katselemaan joka päivä, niin miksei sitten ostaisi itselleen mieluisan, vaikka omalla kustannuksella. Entäpä paloturvallinen led-valaisin tai lyhty, jonka voisi nostaa ikkunalle marraskuun kaamospimeillä ja sen viereen energiaa pursuava joulunpunainen amaryllis. Valosta tai sen puutteesta huolimatta se kasvattaa kukkavartensa ja lahjoittaa kukintonsa katselijan ihailtavaksi. Lisätietoja: www.hartela.fi/monitila www.isku.fi/tyoymparistot

Jaa oma persoonallinen juttu kanssamme

Entä sinun työpisteesi? Mitkä esineet tai asiat työpaikallasi tuottavat sinulle iloa ja hyvää mieltä keskellä arkipäivää? Nappaa kuva kohteesta. Jos haluat, laita mukaan vaikka selfie. Lähetä kuva paatoimittaja.secretarius@gmail.com viimeistään 27.10. Julkaisemme otoksia seuraavassa lehdessä.

Lapinlahdenkatu 8, Helsinki

Kristianinkatu 11-13, Helsinki

Asu kuin kotonasi

SATO HotelliKoti

Sekä Booking.com että TripAdvisor.com -palveluita käyttävät asiakkaamme arvioivat SATO HotelliKodit erinomaisiksi!

Tarvitseeko yrityksesi henkilöstö tilapäistä kotia Helsingistä ilman sitoutumisaikoja? SATO HotelliKodit ovat erikokoisia kalustettuja asuntoja, joissa voi asua tarpeen vaatiessa jopa useita kuukausia. Olipa kyseessä yksin muuttava tai perheellinen, SATO HotelliKoti mahdollistaa nopean ja joustavan muuton Helsinkiin. Valmiiksi kalustettuihin asuntoihin on yhtä helppo tulla kuin hotelliin ja niissä viihtyy kuin kotonaan. Tutustu asuntoihin netissä www.satohotellikoti.fi -sivuilla. Hinnat ja saatavuustilanteen näet heti ja varauksen voit tehdä saman tien. YRITYSMYYNTI JA -SOPIMUKSET Sami Haverinen, Hotellikotipäällikkö Puh. 0201 34 4408 ja 040 525 1510 sami.haverinen@sato.fi

www.satohotellikoti.fi

Kokoukset ja tapahtumat Tallinnassa SYKSYN KOKOUS JA JUHLATARJOUS Meriton Grand Conference & Spa hotelli tarjoaa erinomaiset puitteet ja tilat onnistuneelle kokoukselle ja tapahtumalle. Hotellilla on paljon erilaisia tiloja, joiden muunneltavuus antaa mahdollisuuden niin pienempien kuin suurtenkin kokouksien ja juhlien järjestämiseen. Lisäksi on hotellissa 5 erilaista ravintolaa ja kahvila, Wellness Spa, kylpylä ja urheiluklubi. Nämä luovat loistavat oheisohjelmamahdollisuudet kokouksiin.

Tarjoamme -15% alennuksen kokoustilojen vuokrasta ja kaikista kokoukseen liittyvistä tarjoiluista (myös buffet ja kahvitauot), kun tilaus järjestetään ajalla 1.9.2014-31.3.2015. • Alennus ei koske juomia. • Tarjous on voimassa Min. 10 hlön ryhmille • Varaus tulee tehdä 30.9.2014 mennessä • Etu saatavilla varaustunnuksella „Secretarius“ Varaukset myyntipalvelusta, puh +372 53022975 tai sähköpostilla eveli.jogi@meritonhotels.com Lisätietoja minna.heikkinen@meritonhotels.com

www.meritonhotels.com

Teksti: Irmeli Vuorenmaa Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Liia Rissanen

Elävä ravinto – luonnollista ja tuoretta ruokaa Ruokavaliosta haetaan mielihyvää, terveyttä, energiaa, laihtumista. Suuntauksien kirjo häkellyttää. Kaikkihan haluavat syödä terveellisesti, ostaa kotimaista, tukea lähituotantoa ja välttää ympäristökuormitusta. Toisaalta ruuan pitää maistua hyvältä, sen valmistus ei saa kestää kovin kauan, eikä se saisi paljon maksaakaan.

lävä ravinto on kasviperäistä ruokaa, jota ei kypsennetä eikä käsitellä, mieluiten luomua. Sitä ei muuteta lisä-, säilöntä- tai väriaineilla, suolalla tai sokerilla. Juomina suositaan lähdevettä, tuorepuristettuja mehuja ja kookosmaitoa. Elävään ravintoon eivät kuulu prosessoidut juomat kuten soodavesi, pullotetut mehut, kahvi tai alkoholi.

Lempeä lämpöhaude Raakaravinto ja elävä ravinto sisältävät meille tuiki tarpeellisia entsyymejä, koska ruokaa ei kuumenneta yli 47 asteen. Entsyymejä tarvitaan ruuansulatukseen ja ravinnon imeytymiseen. Kypsentämätön ruoka vahvistaa elimistön kykyä puhdistua ja uusiutua. Syöntilämpöiseksi, noin 40 astetta, ruuan saa ilman hellaa ja uunia lämpöhauteessa. Se onnistuu lämpimän veden avulla kerroskattilassa tai vaikka tiskialtaassa. Muita hyviä apuvälineitä elävän ravinnon valmistuksessa ovat kuivuri, tehosekoitin, mylly ja idätysastia. Elävää ravintoa voi käyttää osana normaalia sekaruokavaliota lisäämään ruoan ravintoarvoa.

Tuoreus hellii aisteja Ruokavalio koostuu tuoreista vihanneksista, hedelmistä, marjoista, pähkinöistä, merilevistä, siemenistä ja viljoista. Monia siemeniä ja manteleita voi helposti idättää kotioloissa. Myös kuivattaminen ja versojen kasvatus on kätevää. Hapattamalla valmistetuista ruokalajeista hapankaali on varmaan tunnetuin ja todella oikea vitamiinipommi. Smoothie on tullut meille tutuksi mainiona välipalaherkkuna. Vihermehut ja tuorepuurot hellivät vatsaa. Elävän ravinnon osaajat valmistavat jopa kakkuja, lättyjä, melonikarkkeja ja raakasuklaaherkkuja. Suosittuja ovat myös, padat, pizzat ja keitot. Meille kaikille ei sovi sama ruokavalio ja kokkaustaidoissakin on hajontaa. Kirja ”Hellattoman kokin raaka namikirja” opastaa elävän ravinnon herkkujen pariin. Lisätietoa, ruokaohjeita ja kurssitarjontaa löytyy netistä, esimerkiksi elavaravinto.fi

Elävää ravintoa voi käyttää osana normaalia sekaruokavaliota lisäämään ruoan ravintoarvoa.

Teksti: Marja Konsti Kuvat: Marja Konsti ja Baba Lybeckin kuvarkisto

Meillä kaikilla on aikaa Toimittaja, tuottaja, filosofian maisteri Baba Lybeck kertoi Sihteeri ja Assistentti 2014 -seminaarissa luennollaan ”Kuinka hallita omaa aikataulua ja kiirettä?”, kuinka hän itse onnistui yhdistämään liikuntaharrastuksen työssäkäyvän äidin elämään, ja mitä se hänelle on antanut.

oimittajana työskentelyn aloitin jo lukioiässä ensin Radio Cityssä ja tein työtä koko opiskeluaikani, Baba Lybeck aloittaa. Baba jatkaa, että kaikkiaan opiskelu kesti 18,5 vuotta. Nykyiset valmistumisen nopeuttamissuositukset eivät siis hänen kohdallaan päteneet. Hän päätti valmistua ennen 40-vuotissyntymäpäiväänsä. Ja vaikka voisi kuvitella, että gradun tekemisellä ja liikunnalla ei ole mitään yhteistä, Baba kokee, että juuri liikunnan antaman energian ansiosta sekin oli mahdollista.

pohtimasta, mitkä syyt estäisivät lenkille lähdön ja teki lähdöstä mahdollisimman helppoa ja automaattista. Nyt Baba on juossut 11 maratonia. Lisäksi hän on osallistunut vuoden sisällä kahteen Ironman-kilpailuun. Hän kokee saavansa niin paljon energiaa liikunnasta, että siihen käytetty aika tulee kaksinkertaisena takaisin.

Edes lyhyt lenkki

Keskity tärkeimpään ––Elämän ruuhkavuosina uutistenlukijan työpäivä kaupallisella tv-kanavalla oli 12-tuntinen, opiskelu oli kesken, lapset olivat pieniä ja puoliso kiertueilla poissa kotoa. Silloin kiire tuntui ainaiselta ja yöunista joutui tinkimään. Jossain vaiheessa Baba huomasi voivansa huonosti. Töissä vuonna 2001 kuultu luento juoksemisesta ja ajankäytöstä muutti Baban elämän. Baba, joka oli varma, ettei koskaan pysty juoksemaan maratonia, alkoi ajatella ajankäyttöään uudella tavalla. Hän oivalsi, että ihmisellä on aina vuorokaudessa yhtä paljon aikaa. Kaikilla on. Ja kaikilla on aikaa niihin asioihin, joita pitää tärkeänä. Niinpä hän päätti, että hänellä on aikaa perheelle, työlle ja liikunnalle.

Baba Lybeck kesäkuussa Nizzan Ironman-kisan pyöräilyosuudella.

Poista joutavat esteet Lenkillä käynti oli Baballe omaa aikaa ja hyvän olon lähde. Niinpä hän päätti, että se on asia, johon hän panostaa. Ei sitten-kun-siivoamisen-tai-tiskinjälkeen, vaan heti. Hän löi lukkoon liikuntapäivänsä, neljä päivää viikossa, mistä hän piti kiinni. Hän lakkasi miettimästä ja

Baba on julkaissut kirjan Habaa. Iloa, liikettä, voimaa. Siinä hän esittelee ajatuksensa, teesinsä, jotka hän kertoo myös luennollaan: Tee tietoinen päätös: minulla ON aikaa. ––Pidä kiinni säännöllisyydestä. Kun on kiire, 15 minuutin lenkki on parempi kuin ei lenkkiä lainkaan. ––Suhtaudu liikkeelle lähtemiseen kuin hampaiden pesuun eli tee siitä automaattista. Karsi turhat päätökset, kuten ”otanko sinisen vai punaisen paidan, tai, voinko lähteä, jos sataa”. Pue ja mene ulos ovesta - se riittää. Näillä pienillä keinoilla liikkumisesta, tai oikeastaan minkä tavoitteen saavuttamisesta tahansa, tulee mahdollista.

Kirjallisuus rauhoittaa ––Kaikkien ei suinkaan tarvitse tähdätä maratoniin, Baba korostaa. Hän kannustaa jokaista löytämään oman tapansa liikkua. Hän muistuttaa

myös, että itselleen pitää olla armollinen ja arvostaa myös hyötyliikuntaa. Tunti lasten kanssa kaupassa voi hyvinkin olla päivän liikuntasuoritus. Tärkeää on säännöllisyys ja liikuntatilaisuuksien priorisointi. Baba uskoo, että syömällä säännöllisesti, nukkumalla riittävästi ja liikkumalla säännöllisesti jokainen voi voida hyvin. Mitä kirjallisuustiede opintojen kohteena on antanut uutistenlukijan ja toimittajan työhön? Baba kertoo niiden sopivan erinomaisesti yhteen. Uutisten tekemisessä on kyse tarinallistamisesta. Faktat täytyy esittää ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Lyhytkin uutinen on tarina. Lisäksi Baba arvostaa opiskelusta saamaansa henkistä pääomaa. Kulttuurikodin kasvattina taide on aina ollut läsnä elämässä. Kirjallisuus on hänelle rauhoittumisen väline.

Kaikilla ihmisillä on aina vuorokaudessa yhtä paljon aikaa. Ja kaikilla on aikaa niihin asioihin, joita pitää tärkeänä. ––Perheeni pitää minua aivan outona, kun intoilen urheilusta, Baba nauraa. Liikuntaa ei meidän perheessä tosiaankaan ole harrastettu.

Kaaos kannustaa Kuinka hallita ne tilanteet, jolloin taustalla on kaaos, esimerkiksi tekniikka ei toimi, ja esiintymään on vain mentävä?

Baba Lybeck painottaa, että kaikista ei tarvitse tulla maratonjuoksijoita. Tärkeää on, että jokaiselle löytyy oma, itseä motivoiva tapa liikkua, mikä voi olla myös hyötyliikuntaa.

––Minulle sopivat juuri kaoottiset tilanteet. Siihen on vain heittäydyttävä. Kun Nelosen uutisilla oli ensimmäinen suora lähetys Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolta, Baban kuulokkeet eivät yllättäen toimineet. Lähetys oli alkamassa, mutta hän ei kuullut ohjeita. Sekuntia ennen lähetystä yhteys palasi, ja Baba antoi raporttinsa uutisiin. ––Ja se meni hienosti. Keskityin vain siihen hetkeen. Mahdottomat tilanteet sopivat minulle, pidän haasteista. Baba kertoo kuitenkin jännittävänsä esiintymistä. Jos jännitystä ei ole, esiintyminen ei mene hyvin. Se kertoo keskittymisestä. Esiintymispelkoiselle Baballa on hyvä vinkki. ––Täydellisyys on epäkiinnostavaa! Rosoisuus ja pienet virheet ker-

tovat, että ihminen on läsnä. Se on paljon kiinnostavampaa kuin täydellinen puhuva pää.

Enemmän assareita ––Onko sinulla, Baba, koskaan ollut assistenttia? ––Ei ole, eli tehokas nainen huolehtii todellakin itse kaikesta sekä työssä että urheiluharrastuksessaan, Baba linjaa. Baba näyttää lukemaansa Savon Sanomien ”Tee kaikki. Ihan itse” -artikkelia ja kertoo kuitenkin ihmettelevänsä kehitystä, jossa ihmisten ei työssä anneta keskittyä omaan ydinosaamisensa, vaan vaaditaan, että jokaisen pitää hajottaa energiansa sadan asian hallitsemiseen ja hoitamiseen. Hän kokee, että assistentteja tarvittaisiin nykyistä enemmän! Sekä luennoidessaan että haastattelussa Baba on läsnä oleva ja avoin. Vaikka seuraava työ jo odottaa Babaa, hän ei tunnu lainkaan kiireiseltä eikä stressaantuneelta, vaan päinvastoin, hän säteilee. Hän todella vahvistaa omat teesinsä todeksi. Vaikka seuraava työ jo odottaa, ei Baba vaikuta kiireiseltä tai stressaantuneelta, vaan on läsnä ja säteilee.

Lakkaa miettimästä ja pohtimasta, mitkä syyt estäisivät lenkille lähdön. Tee siitä mahdollisimman helppoa ja automaattista. Linkki Savon Sanomien ”Tee kaikki. Ihan itse.” -artikkeliin: www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/teekaikki-ihan-itse/1881798

Baba Lybeck on toimittaja, tuottaja ja Yle TV1:n Uutisvuodon ylituomari. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri, pääaineena yleinen kirjallisuustiede. Baba on harrastanut liikuntaa lähes koko elämänsä ajan, esimerkiksi kahvakuulailua, pyöräilyä, avovesiuintia ja tanssia. Maratontapahtumien lisäksi hän osallistuu triathloneihin. Lähde: Wikipedia

Huoliteltu pukeutuminen viestii asiakkaiden arvostusta, Nordea Private Banking Tampere ja Pirkanmaa assistentti Outi Heino luonnehtii.

Juhlatilaisuudet

Syysuu tuu Demm s: puutarharavintolassa Teehaus ers in teet Varattavissa yksityistilaisuuksiin

Helsingin keskustassa

iltaisin ja viikonloppuisin.

Vastuullista HYY-liiketoimintaa.

Avoinna arkisin 11-16, lounas 11-14

Kaisaniemenranta 2, 00100 Helsinki | 050 410 7004 www.hyyravintolat.fi/juhlaravintolat/viola

Annankatu 1, 00120 Helsinki, puh. (09) 616 621 www.hotelanna.fi • info@hotelanna.fi

Suoenergiaa Pekka Kari

Tarinoita yksinäisyydestä Se on kuin kärpäspaperi, jonka liimaa ei tahdo saada sormista pois, ja lopuksi alkaa koko keho tuntua tahmealta, kun se on ensin kutitellut joka puolelta, ja tietysti on ollut pakko mennä raapimaan. Suoenergiaa on 1990-luvun ja sen jälkeisen ajan ihmisen sielunmaisema. Kertomus ahdistuksesta yhteiskunnallisen myllerryksen kourissa ja ihmisen, yksilön, kasvamisesta meidän aikaamme. Samalla se on historiallinen silmäys taustatekijöihin tämän takana sekä myöskin universaalikertomus yksilöllisyyden rakenteesta, joka sopii kaikkiin aikoihin ja yksilöihin, minkä tahansa hierarkian tai tähänastisen vallanjakoon perustuvan yhteisön toimintaan ja kehitykseen toinen toistensa osina.

Tervetuloa ensi-iltaan!

IdeaGarden Verkostoitumistilaisuus tapahtumapäättäjille

Toimistohankinnat 27.-29.1.2015 Telakka, Helsinki Tämä tilaisuus on sinulle, joka vastaat organisaatiosi toimistoon liittyvistä hankinnoista ja etsit juuri nyt palveluntarjoajia seuraaviin hankinta-alueisiin: •

työterveyspalvelut

•

viestintäpalvelut

•

toimistokalusteet

•

liikematkat

•

siivouspalvelut

•

yritysautot

•

lakipalvelut

•

rekrytointi- ja HR-palvelut

•

toimistotarvikkeet

•

IT-infra

www.ideagarden.fi Tapahtuma on sinulle yksipäiväinen, siten että juuri sinua kiinnostavat palveluntarjoajat ovat koolla samana päivänä! Tilaisuuden järjestäjä: Management Events, ideagarden@managementevents.com, www.ideagarden.fi

Teksti ja kuva: Irmeli Vuorenmaa

Tällainen on työpäiväni ja - puvustoni Johdon assistentti Johanna Keturin työpaikka on nykyaikainen tehdasmiljöö maamme länsirannalla Vaasassa. Suuren tehdaspuiston alkupäässä komeilee sähkönkäytön kytkimiin keskittynyt laitos, ABB Oy Breakers and Switches. Johannan työpiste on valtavassa avokonttorissa, mutta miellyttävästi ikkunareunalla.

lkunsa Oy Strömberg Ab sai, kun Gottfried Strömberg perusti Helsinkiin sähköteknisen alan yhtiön 125 vuotta sitten. Niinpä Strömberg on ollut sähköistämässä Suomea lähes ensimmäisestä sähkövalosta lähtien. Nyt yhtiö on osa ABB-konsernia, joka toimii yli sadassa maassa.

Toimialana kytkimet Johannan tehtaassa tuotetaan sähköautomaatiolaitteita, erilaisia kytkimiä. Kytkin voi sallia, erottaa tai estää sähkövirran kulkua. Jokamies kyllä ymmärtää, että kytkimellä saadaan virta päälle tai pois. Mutta voisitko mainita muutaman kansantajuisen sovelluksen? ––Koneissa voi olla turvakytkimiä. Sähkökaapin pääkytkin on joka kodissa. Laitoksissa, kuten sairaaloissa, on varageneraattori, joka kytkeytyy hätätilanteessa päälle. Myös suurissa tilaisuuksissa, viimeksi Sotshin olympialaisissa, tarvitaan varavirtakytkimiä,

joilla turvataan sähkönsaanti esimerkiksi stadionin valaistukseen, Johanna valottaa.

kastilaisuuksissa ja muissa tärkeissä tapahtumissa toki pukeudutaan tilaisuuden vaatimalla arvokkuudella.

Muodollisesta rentoon

Värejä ja välkettä

Tässä tehtaassa on noin 250 työntekijää. Siistissä kokoonpanotuotannossa on valtaosa naisia, mutta toimihenkilöistä suurin osa on miehiä, pääosin insinöörejä ja kaupallisen koulutuksen saaneita. Pukeutuminen ja hierarkia ovat muuttuneet takavuosista, jolloin insinöörit olivat suuria herroja ja kulkivat puku päällä. Nykyisin työasuna näyttää olevan farkut ja paita, ilmapiiri on tasa-arvoinen ja rento. Tuotantoalueella käydessä on puettava päälle värikäs turvaliivi ja turvakengät. Työpaikan vierailijat ja tapahtumat tiedetään etukäteen, ulko-ovet ovat lukossa eikä satunnaisia kulkijoita tule. Tämä vaikuttaa koko toimiston väen pukeutumiseen. Asia-

Johanna ei tunnista olevansa jakkupuku- tai kotelomekkotyyppiä. ––Minulla on satulatuoli, joka ei suosi myöskään kotelomekkoa. Yleensä käytänkin housuja. Olemme urheiluperhe, siksi vaatetus saisi mielellään sopia, kun töistä suoraan lähdetään poikien treeneihin tai peliin. ––En käytä kovin paljon mustaa. Värit piristävät aamukahvilla, ja siirryn sujuvasti väristä toiseen. Vaatemerkeistä en piittaa, mutta kengissä olen oman merkkini löytänyt, ja se helpottaa valintoja. Jotain bling blingiä pitää kuitenkin aina olla. Yleensä mukana kulkee jokin itse valmistetuista koruista. Johanna kertoo tuunaavansa myös kenkiä vaikkapa niiteillä, jos ne näyttävät liian arkisilta.

Pukeutuminen ja hierarkia on muuttunut takavuosista, jolloin insinöörit olivat suuria herroja ja kulkivat puku päällä.

Työnkuva elää

Johanna on viihtynyt työssään viisi vuotta. Hän on tehtaan Travel Manager, joten matkojen selvittely ja tilaaminen, sekä jälkityöt haukkaavat ison osan ajasta. Vaikka nykyään on olemassa videopalaverit, matkustustarve ei ole kokonaan hävinnyt. ABB:n sisäisiä palavereja pidetään paljon videoitse, mutta edelleen täältä suunnataan paljon Aasiaan, Amerikkoihin ja eri puolille Eurooppaa. Myös ajanhallintajärjestelmän ylläpito kuuluu työhön, samoin sisäinen viestintä ja henkilöstötilaisuudet. Viimeisin komennus on kuntosalin johtaja. Yksikkö tarjoaa henkilökunnalleen ilmaisen kuntosalin ja erilaisia jumppia, joihin Johanna hankkii sopivia ohjaajia ja hallinnoi ryhmiä. Jumppaa on tarjolla heti työajan jälkeen, ja laitteissa voi käydä myös ruokatunnilla. ––Työyhteisöt ovat erilaisia. Edellisessä työssäni asuntomessuprojektissa työhuoneena oli työmaakoppi ja vaatetuksena sadetakki ja kumpparit, paitsi silloin kun tuli ministereitä vierailuille. Nyt on siisti sisätyö ja paljon työtovereita, Johanna kiteyttää. Johdon assistentti Johanna Keturin takana komeilee Kaarina Heikinheimon kuparilankateos. Eri paksuisia kuparilankoja käytetään monissa ABB:n Vaasan tehtaiden tuotteissa.

Teksti: Anja Ojanen Kuva: Merja Fischerin kuva-arkisto

Luo myönteisyyden kierre Voimme hyvin työyhteisössä, kun meillä on tunne siitä, että meidät nähdään ja kuullaan. Saamme kiitosta hyvin tehdystä työstä ja tunnemme, että meitä arvostetaan.

ekniikan tohtori, kauppatieteiden maisteri Merja Fischerin mukaan jokainen kohtaaminen on vuorovaikutustilanne, jossa vaikutamme toistemme tunteisiin, ajatuksiin ja reaktioihin. Myönteisen käyttäytymisen valinta johtaa työniloon. ––Kanssakäymisissä on tilaisuus levittää eteenpäin myönteisiä tunteita. Myönteiset kohtaamiset saavat aikaan positiivisuuden kierteen, kun taas negatiivisuus lisää negatiivisuutta, Merja sanoo.

Uudenlainen ajattelumalli Merja tietää mistä puhuu. Hänelle on kertynyt runsaasti kokemusta liiketoimintaan liittyvistä vuorovaikutustilanteista Nokian, ABB:n ja Wärtsilän johtotehtävissä. Wärtsilän maailmanlaajuisten taloushallinnon prosessien kehityksestä vastaavana johtajana toimiessaan hän oli perustamassa Vaasaan Wärtsilän taloushallinnon palvelukeskusta. Merjan ideat myönteisten tunteiden merkityksestä luovuudelle olivat pohjana aivan uudenlaiselle ajattelulle, joka johti innovatiivisen toimintamallin kehittämiseen. Kannattavuuslaskelmien mukaan ratkaisumallina Vaasa päihitti alemman kustannus-

tason maat. Oleellista hankkeessa oli, että henkilöstö osallistui ideointiin.

Tutkittua tietoa Merja Fischer tutki väitöskirjassaan positiivisen ilmapiirin vaikutusta yritysten välisen palveluliiketoiminnan tuottavuudelle ja kokonaiskannattavuudelle. Enää ei voi väittää, että myönteisyys on naminamia. Tutkimuksessa ilmeni, että myönteisyyttä korostavassa työyhteisössä luottamus itseen ja muihin lisääntyy. Viestintätapamme ja toisten huomioiminen vaikuttavat haluun saada yhdessä aikaan enemmän. Kun työntekijä kokee voivansa hyvin, työnilo heijastuu asiakaskontakteihin.

Pienet asiat – isot seuraukset Kiitä, hymyile, ota todesta, auta, kuuntele ja ole läsnä. Noin yksinkertaisesti synnytetään myönteisiä tunteita, eli arvostuksen ja välittämisen kulttuuria. Siitä seuraa luottamusta, hyvinvoivia työyhteisöjä, parempia Positiivinen tunne ja energia synnyttävät kanneuvottelutuloksia, tyytyväisempiä nattavia myyntitiimejä, tuloksellisia yrityksiä ja parempia tuloksia, tekniikan tohtori, kauppaasiakkaita ja lisää tuottavuutta. tieteiden maisteri Merja Fischer kertoo.

Gallup Miten ylläpidät työhyvinvointiasi?

Ilo ja onnellisuus työpaikalla nostavat tuottavuuden aivan uudelle tasolle

––Oppimisella, luovuudella ja innovatiivisuudella on fysiologinen perusta, sillä oppiminen on uusien yhteyksien muodostumista hermosoluissa. Yhteydet rakentuvat parhaiten, kun koemme iloa, onnistumista, kiitosta ja osallisuutta. Ilo ja onnellisuus työpaikalla nostavat tuottavuuden aivan uudelle tasolle.

Suomi Euroopan paras?

Marianne Jokisalo, Helsinki

Työkokemus ja väitöskirjan tutkimustulokset ovat tuoneet Merjalle valtakunnallisia asiantuntijatehtäviä, kuten osallistumisen hallituksen tulevaisuuden selontekoon ja Tekesin Liideri-ohjelmaan. Tavoitteena on nostaa Suomen työpaikat Euroopan parhaiksi.

Vapaa-ajan pyrin käyttämään rentoutumiseen, joten kaikki työasiat jätän mahdollisuuksien mukaan toimistolle. Viime kesänä onnistuin mielestäni oikein hyvin, sillä työläppäri pysyi kiinni koko lomani ajan. Sijaisuusjärjestelyin tämä kyllä onnistuu. Työhyvinvointia pidän yllä lenkkeilemällä päivittäin koiran kanssa. Kun töistä kotiin tullessa on iloinen karvaturri vastassa, niin siinä kyllä unohtuvat työkiireet välittömästi. Toinen henkireikä on lomakotimme maalla, joka on tarpeeksi kaukana pääkaupunkiseudun hektisestä ilmapiiristä. Juureni ovat syvällä Etelä-Pohjanmaan mullassa, joten ei ole vaikea arvata mistä voimani ammennan ja missä akkuni lataan.

Linkit: www.valome.fi Työntekijä- ja asiakaskokemusten väliset yhteydet yritysten välisessä palveluliiketoiminnassa – Kohti positiivisesti poikkeavia tuloksia. htpp:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-4474-3

Tuula Koppelo, Oulu Ylläpidän työhyvinvointiani pyöräilemällä joka päivä töihin (kesät–talvet) sekä lenkkeilemällä ja voimistelemalla säännöllisesti.

TAPAHTUMAT SYKSY 2014 OKTOBERFEST JOHANNA FÖRSTI LAUANTAITANSSIT JARKKO TAMMINEN KARTANOBILEET

4.10. 21.11. 22.11. ja 13.12 4.12. 5.12. ja 12.12.

Lisätiedot info@kiitorata.fi www.kiitorata.fi 02-4808 4000

oa ! ul an t e a rv um e T st tu tu

Täyden palvelun kokousja juhlatilat Aitiopaikalla!

Ota yhteyttä: Ravintola Aitiopaikka Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku puh. 0400 176 481 aitiopaikka@frescoravintolat.fi

www.frescoravintolat.fi Ravintola SVENSKA KLUBBEN Kabinetteja sekä kokousja juhlatiloja 5-150 hengen seurueille Aurakatu 1B, 20100 Turku 02 469 1670, info@svenskaklubbenturku.ﬁ www.svenskaklubbenturku.ﬁ

Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Tämä visio on kirjattu Turun kaupunkistrategiaan. Kun Turku täyttää vuonna 2029 kunniakkaat 800 vuotta, on sen tavoitteena olla pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki. Turku ja sen ainutlaatuinen saaristo tarjoavat meille Sihteeriyhdistyksen jäsenille suurenmoisia kokouksia, mieleenpainuvia tapahtumia, upeita elämyksiä. Turun monipuoliset kokouspaikat ja kouluttajat, ravintolat, hotellit, viihdekeskukset, tapahtumatalot ja muut palveluntarjoajat ovat meitä varten. Tervetuloa isolla joukolla Turkuun!

Tervetuloa Turkuun kokoustamaan ja viihtymään! Kokousta ja juhli ympäri vuoden

Kankaisten kartanolla Maskussa

Saaristokeskus Korpoström - taiteen ja tieteen keskus Turun saaristossa

KOKOUSTA

www.sunnan.ﬁ VIIHDY

Kankaisten kartano - vain 15 minuutin ajomatkan päässä Turusta!

VARAA

Vanhan VR:n konepajamiljöön tunnelma kohtaa uusimman tekniikan ja monipuoliset tilat.

Yhdistä illallinen ja illanvietto päivän kokoukseen tai tule vain viihtymään.

Suunnittelemme mielellämme teille sopivan kokonaisuuden, ota yhteyttä.

Kokouksia ja tilaisuuksia järjestävänä tiedät, että tärkeintä on asioiden sujuminen.

Dinner & Show –paketilla järjestät helposti unohtumattomat pikkujoulut!

Kokouspakettien ja tapahtumatilojen varaukset: myynti@logomo.fi puh. 040 590 0746 / Anu Varis

Logomossa tekniikka, logistiikka, ruoka, juoma ja ilmapiiri toimivat. Kaikesta vastaavat alansa ammattilaiset, joilla on kokemusta pienistä yksityistilaisuuksista kansainvälisiin konferensseihin. Ota yhteyttä, niin kerromme sinulle lisää Suomen moderneimmasta tapahtumakeskuksesta.

Valitse vaikkapa näistä: 20.10. Royal Philharmonic Orchestra & Puna-armeijan kuoro 22.10. Heli Laaksonen: Pieni perunannostokiertue 14.11. Suomi Nauraa! 22.11. Popeda & Yö 16.12. Club For Five

Dinner & Show -paketit: varaukset@logomo.fi puh. 044 719 1000 Katso kaikki tapahtumat logomo.fi

LOGOMO Köydenpunojankatu 14, Turku puh. 010 322 4990 | info@logomo.fi 0309_2014_NEGA_V2.indd 1

5.9.2014 9.23

Teksti: Nina Kaari Kuvat: Marjo Keskikastari

Antaudu Ahvenanmaalle Ahvenanmaa on pieni paikka, jossa puhalletaan yhteen hiileen. Kaunis luonto, yksilöllinen palvelu ja puhdas ruoka tuntuvat olevan lähellä jokaisen sydäntä. Syystäkin jokainen ahvenanmaalainen voi olla ylpeä upeasta kotisaaristostaan.

hvenanmaa ottaa matkailijan vastaan avosylin. Lauttamatka hujahtaa nopeasti upealla risteilyaluksella ja merituulen mukana laiturilla vastaan tulvii jo saaren ainutlaatuisuus. Pauhaava, välillä levoton ja toisena päivänä tyyni, meri on opettanut ihmiset nöyräksi luonnolle. Kahden Ahvenanmaalla viettämämme päivän aikana ehdimme tutustua laajasti saaren tarjontaan. Ahvenanmaalla on aloittanut toiminnan Åland Convention Bureau, joka tarjoaa veloituksetta apuaan kaikille, jotka suunnittelevat kokousta Ahvenanmaalle. Kokouksille löytyy myös hyviä, muunneltavia tiloja monenlaisiin tarpeisiin.

Siverskärin Johan on saarella ja merellä kuin kotonaan.

Saariston helmiä Saaristoon tutustuminen on Ahvenanmaan antoisinta tarjottavaa. Matkasimme pienelle Silverskär-nimiselle saarelle. Saari on lumoavan kaunis luonnontilassaan eikä siellä tunnu olevan mitään turhaa. Kokousväen käytössä on koko saari, joten lounastauolla on aikaa ja tilaa kävellä rannoilla. Mutkaton, yksilöllinen palvelua ja tähän päivään suunnitellut kokoustilat tuovat oman lisänsä tämän levollisen saaren tunnelmaan. Majoitustilat on sisustettu saaren tyyliä noudattaen erittäin mukaviksi ja viihtyisiksi.

Alandica Kultur & Kongress –talo tarjoaa komeat puitteen niin isoille kuin pienillekin tilaisuuksille.

Kotoisan lämmintä

Kun mereen tottumatonta hieman pelottaa kuunarin keinuessa aalloilla, kaivaa isäntämme Johan tuolin alta tilkan rauhoittavaa omenalikööriä. Samanlainen lämmin huolenpito tulvii vastaan saaren keittiöstä. Meille on valmistettu illallinen siitä, mitä meri on antanut ja sinä päivänä saamme päivälliseksi turskaa ja kauden vihanneksia. Tämä pieni saari todella varastaa sydämen ja tuntuu, että täällä aika pysähtyy.

Ahvenanmaan erämaassa Matkamme jatkuu kohti Ahvenanmaan erämaassa sijaitsevaa HavsViddeniä. Paikka on rakennettu luontoa kunnioittaen, jopa tie perille on hiekkatietä, joka puikkelehtii metsän keskellä. Perillä odottaa kuitenkin huumaavan kaunis paikka. Meri on läsnä täällä voimakkaasti, sen pauhun voi kuulla jopa lueskellessa takkatulen loimussa ravintolan aulassa. Neuvotteluhuoneet on sisustettu harmonisesti. Majoitusvaihtoehtoja löytyy hotellihuoneista mökkeihin. Ravintola panostaa kunkin kauden raaka-aineista valmistettuun ruokaan, unohtamatta kuitenkaan ahvenanmaalaisia herkkuja.

on hyvä yöpyä. Uimaranta houkuttaa leirintäalueelle kesäisin myös paljon lapsiperheitä.

Omenapuiden katveessa Maisemallisesti Ahvenanmaa on aika tasaista, ja monilla tiloilla viljellään omenoita. Vierailu paikallisessa panimossa lisää tuliaiskassin painoa myös parilla paikallisella hunajaoluella. Ahvenanmaalla on matkailijalle paljon tarjottavaa. Meri rauhoittaa, kiireettömyys ja ystävällisyys ovat läsnä kaikkialla. Antaudu Ahvenanmaan hemmoteltavaksi.

Ahvenanmaa on osa Suomea, mutta sillä on itsehallinto sekä oma lippu. Asukkaita yli 6500 saaren muodostamalla maakunnalla on noin 28 500. Valtaosa heistä puhuu äidinkielenään ruotsia. Leuto meri-ilmasto antaa suotuisat kasvuolosuhteet ja Ahvenanmaan saaristo eroaakin kasvistoltaan aika tavalla Manner-Suomesta. Täällä meri on läsnä kaikkialla ja vuosien mittaan se on hionut upeita silokallioita ympäri saaristoa. Lähde: www.visitaland.com

Lisätietoa: www.silverskar.ax www.havsvidden.com www.karingsund.ax

Ahvenanmaalainen likööripullo kätkee sisäänsä aidon lasiomenan.

Viihtyisyyttä hyvällä asenteella Henkilökuntaa ei ole sesongin ulkopuolella kovinkaan paljon ja ihmiset ovatkin tottuneita tekemään mitä milloinkin tarvitaan, vaikka mökkien siivousta. Asukkaiden eteen jokainen on valmis tekemään parhaansa. Täällä voit rentoutua rauhassa tai viipyillä hotellin upealla satama-alueella, jossa asukkaiden käytössä on viihtyisä sauna- ja allasosasto. HavsViddenin terapeuttinen ympäristö jättää todellakin arjen murheet kauas taakse.

Vapaamuotoisempaakin olemista Käringsundin leirintäalue tarjoaa viihtyisät tilat isommallekin kokoukselle. Ohjelmaksi voi valita taimenen kalastusta tai vaikka veneretken läheiselle majakalle. Viihtyisissä mökeissä

Teksti: anja ojanen kuvat: Anja Ojanen ja kreivittären kuva-arkisto

Kreivittären lähiruokaa Mustiossa Mustion linnassa, joka on yksi Suomen arvostetuimmista kartanoista, tarjotaan miljöönsä ja arvonsa mukaista lähiruokaa, juhla- ja kokouspalveluita sekä näyttelyitä, konsertteja ja muita aktiviteetteja.

rvostamme paikallisuutta, puhtautta ja ekologisuutta. Kalan saamme Snappertunasta, kananmunat Inkoosta, vihannekset ja juurekset Svarfvarsista, luomulihan Pohjasta ja jauhot Mustion Myllystä. Leipurimestari Antti Nikka leipoo luomuleipää siellä jauhetuista spelttijauhoista, toimitusjohtaja kreivitär Christine Linder kertoo. Christine on tutustunut keittiömestari Niko Tuomisen kanssa moniin eri tiloihin, ja heillä on jo kymmenkunta paikallista tuottajaa. ––Tunnemme lähiympäristön vihannesviljelijät, karjan kasvattajat ja mehiläistarhurit. Käytämme myös oman puutarhan yrttejä, Christine sanoo.

Ruoat vuodenajan mukaan ––Ruokafilosofiamme perustuu lähiruokaan ja vuodenaikoihin. Innokkaana metsästäjänä iloitsen siitä, että Mustion ruokalistalla on syksyisin riistaa. Keittiömestarimme loihtii herkullisen pääruuan sorsasta, jonka jälkeen voi nauttia vaikka kuusenkerkkäsorbetin. Se on Helsingin huippuravintoloissa aikaisemmin työskennelleen Nikon bravuureista oma suosikkijälkiruokani.

Kreivitär Christine Linder miehensä ja koiransa kanssa.

Kamariherran kalaasit

Mustion historiaa

Kreivitär sorsajahdissa

Mustion Linnan historiasta ja perinteistä ammennetaan ideoita myös ruokalistojen ja tilaisuuksien suunnitteluun. Hjalmar Linderin arkistoista löytyneestä ruokalistasta on napattu idea Kamariherran kalaaseihin. Hjalmar oli kulinaristi ja nautiskelija, jonka illallisilta ei herkkuja puuttunut. Kamariherran kalaaseissa herkutellaan Hjalmarin ajan hengessä ja pukeudutaan tyyliin sopivasti.

Magnus Linder II rakennutti linnan 1700-luvulla. Patruuna Fridolf Linder, joka oli taitava puisto- ja maisemametsien hoitaja, rakensi upeat puistoalueet. Todelliseen loistoonsa linna kunnostettiin 1900-luvun alussa Hjalmar Linderin johdolla. Hänkin oli erittäin innovatiivinen visionääri, joka hankki kasvihuoneisiin monia eksoottisia kasveja. Rakennusten tyylisuunta on rokokoosta uusklassismiin, ja sisustus on kustavilainen. Linnan toisessa kerroksessa sijaitsee Kuninkaan huone, jossa on yöpynyt kuningas Kustaa III. Venäjän tsaarit Aleksanteri I ja Aleksanteri II olivat myös linnan vieraita. Taiteista kiinnostuneen Hjalmar Linderin aikana illallisvieraana oli usein säveltäjämestari Jean Sibelius. 1980-luvulla Magnus Linder aloitti Mustion linnan mittavan kunnostustyön. Hänen poikansa, arkkitehti Filip Linder vastasi korjaustöiden ja puiston kunnostuksen suunnittelusta. Linnarakennuksen lisäksi kaikki muutkin alueella olevat rakennukset restauroitiin historiaa kunnioittaen.

Linnassa käy vuosittain useita kymmeniä tuhansia vieraita. Kesäaikaan liikkuvat matkailijat, muina vuodenaikoina enimmäkseen yritysasiakkaat. ––Asiakkailta saatu hyvä palaute auttaa jaksamaan, ja onneksi voin silloin tällöin yhdistää työn ja huvin. Esimerkiksi syksyllä rentoudumme lähtemällä sorsajahtiin omille vesialueille ja samalla hankimme riistaa asiakkaillekin tarjottavaksi.

Kummituksia ja kokkausta Linnan kummituksesta kerrottuja juttuja voidaan hyödyntää yritysasiakkaiden toivomusten mukaisesti oheisohjelmissa. Kulinaarinen Akatemia järjestää kokkaus- ja viininmaistelutilaisuuksia, joissa satokaudella voidaan poimia yrtit omasta puutarhasta. Puistossa pidettävien leikkimielisten urheilukisojen lisäksi luontopolut ja vesialueet tarjoavat tiimityöskentelyyn paljon innostavia ja hauskoja mahdollisuuksia.

Rakkaustarina kuin sadusta Saksassa syntynyt ja Englannissa opiskellut Christine ja Filip Linder tapasivat Tsekinmaalla sorsajahdissa, jonka isäntinä olivat heidän isänsä, rakastuivat ja menivät naimisiin. Christine Linder nimitettiin nelisen vuotta sitten Mustion linnan toimitusjohtajaksi. ––Hospitality Management MSC – tutkinnon teoriaopinnot ja kokemukseni ravintola- ja majoitusalan työtehtävistä Lontoosta, Helsingistä ja Münchenistä ovat auttaneet minua toimitusjohtajan työssäni. Onneksi meillä on myös innostunut ja avulias henkilökunta, joka auttaa räätälöimään ja toteuttamaan kokousasiakkaiden toiveita, Christine sanoo.

Herkullisen Petit Fours –annoksen voi tarjota vaikka näin ekologisesti ja leikillisesti, Länsi-Uudellamaalla sijaitsevan Mustion linnan toimitusjohtaja Christine Linder esittelee.

Lisätietoja: www.mustionlinna.fi

Teksti: Tiina Lustig Kuva: Tiina Lustigin kotialbumi

Tervetuloa yhdistykseen Kuka olet ja mistä?

Mitä harrastat?

Olen Tiina Lustig, paljasjalkainen tamperelaislikka. Kouluja olen käynyt Tesomalla, Ylöjärvellä, Inkeroisissa ja Virroilla. Hankkioon omakotitaloon muutimme mieheni ja 16-vuotiaan, kiekkoilevan lukiolaispoikamme kanssa kolmisen vuotta sitten.

Kun vapaa koittaa, ajan nilkka suorana mökillemme Paalijärvelle Kangasalle. Rakensimme mökin jo nuorena parina. Siitä on tullut meidän perheelle rakkain paikka maailmassa. Mökillä saa aivot narikkaan. Rauhallinen sijainti takaa täydellisen rentoutumisen. Vapaa-aikana tykkään myös liikkua eri tavoin. Käyn kaikenlaisissa jumpissa kuntokeskuksessa, kävelen, hölkkään ja rullaluistelen. Viime keväänä kävin Italian kielen alkeiskurssin Työväenopistossa. Tähän oli hyvä syy – kävimme nimittäin 20-vuotishäämatkalla Gardajärven ja Venetsian maisemissa kesäkuussa. Bella Italia!

Mitä teet työksesi? Työskentelen palvelukoordinaattorina MPS-Yhtiöissä Tampereen alueyksikössä, Palanderin talossa Keskustorilla. MPS on suomalainen, kansainvälisesti toimiva johtamisen, muutoksenhallinnan ja strategisten henkilöstöratkaisujen asiantuntija. Oma työni on ihanan kirjavaa sisältäen monenlaisia toimistotöitä ja asiakaspalvelua. Asiakaspalvelu työssäni pitää sisällään muun muassa soveltuvuusarviointiin tulevien henkilöiden ohjaamista testipäivän aikana. Työni suurin rikkaus onkin kanssakäyminen erilaisten ihmisen kanssa.

Mitkä ovat vahvuutesi sihteerinä? Siedän hyvin rutiineja, olen palveluhenkinen, tarkka ja huolellinen. Käytän järjestelmiä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti - mietin miten asiat voisi tehdä vielä paremmin ja tehokkaammin. Höystän huumorilla jokaista päivää. Viihdyn työssäni, meillä on hyvä tiimi.

Mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit yhdistykseen? Ystäväni ja ex-kollegani Sari Pajula Sähkölaitokselta suositteli. On kiva liittyä porukkaan, jossa tuntee olevansa kaltaistensa joukossa. Erilaisiin tapahtumiin ja retkiin osallistuminen sekä uusiin ihmisiin tutustuminen ja verkostoituminen varmasti rikastuttavat arkea.

Mitä toivot yhdistykseltä? Jaettu ammatti-ilo on kaksinkertainen ammatti-ilo!

teksti: Marjo keskikastari kuva: marjo keskikastarin kuva-arkisto

Secretariuksen mediamyyntiin uutta ideaa Yhdistyksemme on vuoden aikana kehittänyt viestintäänsä. Nettisivut ovat informatiiviset, raikkaat ja selkeät, ja sosiaalista mediaa hyödynnetään entistä vahvemmin. Myös Secretariuslehti on nostanut profiiliaan ja uutena kanavana käytössämme on emaileri, sähköinen uutiskirje.

ainontaa ja markkinointia on siirtynyt nettiin ja muihin sähköisiin kanaviin, jolloin ilmoittajien löytäminen käy haasteellisemmaksi. Toisaalta, viime syksyn jäsenkysely osoitti sen, että printtilehti koetaan tärkeäksi; se vahvistaa jäsenistömme ammatillista osaamista, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.

Uusi mediamyyntikonsepti Sihteeriyhdistyksen uusi mediamyyntikonsepti syntyi tarpeesta yhdistää printti- ja verkkoviestintää. Emailerin

ja nettisivujen kautta jäsenistömme saa helposti ja nopeasti tietoa yhdistyksemme toiminnasta, palveluista ja tapahtumista, joten tuntuu luontevalta tarjota myös Secretarius-ilmoittajille mahdollisuutta päästä näihin medioihin mukaan. Markkinointiviestintä onnistuu vain hyvällä suunnittelulla ja työkaluilla sekä tiiviillä yhteistyöllä. Uuden kumppanikonseptin lanseeraus on vasta lähtökuopissa, mutta positiivista vastakaikua on monen yrityksen osalta jo tullut mukavasti. Erinomaiset elementit ovat siis kasassa.

Syksyn 2014 ensimmäiset kumppanimme ovat sähköisen viestinnän johtavat ammattilaiset, emaileri ja Lyyti, sekä Hotelli Vanajanlinna, tapahtumajärjestäjä MagnumLive ja koulutus-/valmennusyritys Rastor. Kaikki alansa huippuja. Otetaanpa siis koko kollegaverkoston voimalla kumppaneidemme tarjonnasta kaikki ilo ja hyöty irti.

Olen Marjo Keskikastari, Sihteeriyhdistyksen uusi Secretarius-viestintäkoordinaattori, Turun jaoston jäsen. Olen myös yrittäjä, teen markkinointiviestintää printtiin ja verkkoon. Suoritan Tiimiakatemiassa Tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa, jossa kehityshankkeenani on Sihteeriyhdistyksen mediamyyntikonseptin uudistaminen. Tavoitteeni on löytää yhdistyksellemme kumppaneita sekä teemailmoittajiksi sellaisia yrityksiä, joilla jäsenistöllämme on omakohtaisia ja hyviä kokemuksia. Tähän tarvitsen, hyvät kollegat, teidän kaikkien tukea ja apua. Tässä Secretariuksessa teemana on terveys sekä Turun jaoston alue, kiitos jäsenille hyvistä ja arvokkaista vinkeistä. Seuraavassa lehdessä on Pohjanmaalla mahdollisuus nostaa esiin omia vahvuuksiaan. Sihteeriyhdistyksen pitkäaikaisena jäsenenä lupaan tehdä parhaani, että yhteistyökumppanimme kokevat saavansa vastinetta yhteistyöstä. Samoin pyrin tuomaan kollegaverkostollemme uusia näkökulmia, mahdollisuuksia ja ideoita kumppaneidemme kautta.

Kiitos juttupalautteista! Tällä kertaa onnetar suosi Anneli Kettusta, hän voitti kahden hengen majoituslahjakortin Forenom Houseen. Onnittelut Annelille.

Kiinnostavin juttu oli ehdottomasti Outi Heinon työpäivästä ja puvustosta kertova juttu. Tuula Suvanto Mielestäni paras juttu oli Tällainen on työpäiväni ja -puvustoni. Todellakin ajankohtainen aihe joka ilta tai aamu. Margareta Selén Erityisesti minua sykähdytti ja sai hymyn huulilleni Laakson Anun juttu. Koko juttu henki positiivista ja iloista energiaa. Tuli tosi hyvä mieli ja vire jatkaa päivän aherrusta! Kiitos taas lehden toimikunnalle! Anneli Mielestäni Työhyvinvointi on yhteispeliä oli lehden paras juttu. Aihetta käsiteltiin sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Sirkka Saarinen Moni muukin juttu oli mielenkiintoinen, mutta tällä kertaa paras oli Työhyvinvointi on yhteispeliä. Anne-Maria Makeat naurut saimme konttorissa aikaiseksi, kun luin vuoden 1985 poimintoja kohdasta Mikä on sihteeri-lasten suusta. Olisi mukava tietää mitä tämän päivän lapset vastaisivat. Itseäni kiinnosti kuitenkin eniten juttu ”Assistenttityön uusi visio”, sillä vaikka koen, että yli 20-vuotisen urani aikana kaikkea on tehty assisten-

tin/sihteerin työhön liittyen, niin tänä päivänä työ on todellista moniottelijan lajia. Osaamista ja taitoja on oltava niin tietotekniikan saralla kuin viestinnässä, unohtamatta tietenkään kielellistä osaamista ja puhumattakaan organisointikyvystä ja paineen ja stressin siedosta. Muistikapasiteettiä kysytään joka päivä, kun pitää muistaa niiden omien tekemisten lisäksi ”niiden toistenkin” tekemiset ja menemiset. Yli 300 hengen organisaatiossakin on se ”Joku” joka tietää ja muistaa kaiken tai jos ei tiedä niin ainakin etsii käsiinsä sen joka tietää. Toivottavasti meitä moniosaajia osataan arvostaa oikealla tavalla joka yrityksessä ja jos ei muuten, niin muistetaan ainakin itse, että me kaikki teemme yrityksen kannalta todella tärkeää ja arvokasta työtä. Essi Lahti-Pyykkinen

Mielenkiintoisin juttu oli Assistenttityön uusi visio. Toivottavasti kaikki lukevat tämän ajatuksella. Uskon, että asia on juuri näin, kun Voutilainen ja Pitkänen ennustavat. Kaikki onnistuu -asenne sekä oman johtamistaidon ja viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä kollegiaalinen yhteistyö ovat välttämättömiä assistenttityössä tulevaisuudessa. Tsekkimatkan runot olivat ihania. Vastaavaa tapaa tuoda matkojen maistiaisia lehteen voisi viljellä jatkossa. Lisäksi: hyvin suunniteltu taitto, vuorotellen lyhyitä ja pitkiä juttuja, loistavat otsikot, erinomaisia nostoja ja äläyksiä, tuovat rytmiä lehteen ja houkuttelevat tarttumaan juttuun. Marjo Keskikastari

Kerro mikä tämän lehden jutuista veti erityisesti puoleensa, innosti tai sai sinut hyvälle mielelle. Muukin palaute on tervetullutta. Vastaa viimeistään ma 27.10. paatoimittaja.secretarius@gmail.com. Palkintoa arvomme tällä kertaa nautinnollisia hetkiä Cumulukseen ”Yö kahdelle” –lahjakortin muodossa. Hallintolain mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

N TO IVA VA

! TA

Puh. 09-455 5225 Pääkaupunkiseudulla juhlat järjestyvät vuokratiloissa tai yrityksenne tiloissa pitopalveluhupli.fi

LI S

TA !

OHJELMAEHDOTUKSIA PIKKUJOULUIHIN

Virtuaalibändi

Ruokien noutoa Espoon Lintuvaarasta huplideli.fi

Upea uuden aikakauden viihde-elämys

Stand Up

Jukka Puotila

Mentalisti

Jose Ahonen

Bilebändi

Gebardi

MagnumLive toimittaa tilaisuuteesi ohjelmat ja palvelut aina yksittäisestä esiintyjästä laajempiin kokonaisuuksiin asti. Kokeneet asiantuntijat auttavat ohjelmavalinnoissa, teknisessä toteutuksessa, visuaalisen ilmeen suunnittelussa ja tilaisuuden muissa järjestelyissä. Varmista tilaisuutesi onnistuminen ottamalla meihin yhteyttä!

Me teemme, te juhlitte!

viihde@magnumlive.fi 010 3965 000

magnumlive.f i

Ohjelma- ja tapahtumatoimisto

Teksti ja kuvat Helena Macorig

Mukana meksikolaisessa menossa Taksissa, reilun 10 000 kilometrin päässä kotoani, toistelin jännittyneenä mielessäni pyöriviä sanoja San Cristobal de las Casa, San Cristobal de las Casa. Kohta olisin perillä tuossa noin 200 000 asukkaan meksikolaisessa kaupungissa, jossa asuisin neljän kuukauden ajan. Suomalaisen tuttuni sisar piti siellä pientä hostellia ja olin lupautunut sinne avuksi, koska halusin parantaa espanjan kielen taitoani aidossa ympäristössä.

Meksikossa on vieläkin runsaasti lukuja kirjoitustaidottomia, koska kaikki lapset eivät pysty käymään täyspäiväisesti koulua.

ksikerroksiset värikkäät talot täplittivät kaupunkikuvaa. Talojen takapihaa koristivat hedelmäpuut ja kukat. Pihojen keskellä nökötti kaivo, johon kerättiin sadevettä. Kunnallinen vesi oli kallista. Lämmin vesi piti itse lämmittää vaikkapa liedellä.

Kuittikirjanpitoa Hostelli oli varsin vaatimaton länsimaalaiseen makuun. Siinä oli vain neljä yksinkertaisesti kalustettua huonetta ja yksi ulkovajamajoitus. Omistaja opasti minut tehtäviini ja taloon. Meksikossa ei ollut tuolloin elokuussa vilkkain turistiaika. Työtäni oli kerätä huonemaksut asiakkailta, pitää kuittikirjanpitoa sekä ulkoiluttaa Kuka-nimistä vahtikoiraa. Hostellissa asui amerikkalainen Evelyn. Talon hengettärenä oli paikallinen Carmelita. Carmelitan kanssa tutustuin kaupunkiin ja vilkkaaseen torielämään. Kojuista voi ostaa pientä purtavaa ja värikkäitä vaatteita, liinoja sekä koruja. Ihanat hedelmät maksoivat vain 10 senttiä kilo.

Huumatut lapset Vaikka olen matkustellut paljon, minut yllätti lapsivuokraus. Koska perheissä on paljon lapsia, palkat vain 20 – 40 euroa kuukaudessa ja sosiaalihuoltoa ei tunneta, lapset joutuvat töihin jo pienestä pitäen.

Yleistä oli, että tavaroitaan kaupittelevat naiset vuokrasivat pienen lapsen. He antoivat lapselle pillerin tai alkoholia, jotta lapsi nukkuisi päivän selässä pidettävässä kantohihnassa. Lasta kantava nainen herätti voimakkaita tunteita ja hänellä kävi kauppa paremmin. Isommat lapset myivät koruja, käsitöitä sekä rihkamaa.

Henki parantaa Kaupungissa oli mahdollisuus tutustua Maya-intiaanien käyttämään lääketieteeseen. Näitä lääkkeitä käytetään vieläkin, sillä ne ovat halpoja ja helposti saatavissa. Rohtoja löytyy unettomuuteen, pahoinvointiin, mielialan vaihteluihin ja niin edelleen. Koko väestöstä suoraan Maya-intiaanien jälkeläisiä on noin 40 prosenttia. Kansa käyttää edelleen henkiparantajia, koska lääkärit ovat kalliita ja matkat pitkiä.

Suklaapavuilla jänis Kaupungissa on useita museoita, joista mielenkiintoisin oli Suklaa- ja kahvimuseo. Oli vaikea kieltäytyä niistä kaikista tarjolla olevista ihanista herkuista.

Museossa esiteltiin papujen keräämistä aina valmiisiin tuotteisiin: suklaapatukoihin ja kaakaojuomaan. Aiemmin kaakaopapuja on käytetty rahana kaupan teossa. Tuhannella pavulla sai ostaa jäniksen.

Juhlaa arkeen Meksikolaiset ovat kovia juhlimaan ja muun muassa tequila maistuu. Juhlat saadaan pystyyn pyhimysten, tupaantuliaisten tai syntymä- ja nimipäivien kunniaksi. Merkittävä juhla on lapsen 15-vuotisjuhla. Tuolloin koko suuri suku kokoontuu juhlittavan kotiin. Käydään kampaajalla, manikyyrissä ja pedikyyrissä. Ostetaan myös hienot juhlavaatteet. Juhlakalua kuljetetaan vuokratulla avoautolla pitkin kaupungin katuja. Tapahtumaa ei voi olla huomaamatta – sen merkiksi ammutaan papatteja, paukkupommeja ja ilotulitteita. Meksikon itsenäisyyspäivänä 16.9. oli tarjolla monenlaista juhlaa: ulkoilmakonsertteja, teatteri-, tanssi- ja taikuriesityksiä. Väkirikkaan ja iloisen juhlan tapahtumapaikkana oli suuri aukio, jonka keskellä kohosi suuri risti.

Meksikossa köyhien perheiden lapset joutuvat töihin pienestä pitäen. Kauppa käy paremmin lapsikatraan kera.

Mutkia matkaan Syyskuun lopulla rahani varastettiin huoneestani. Rikosilmoituksen tekeminen oli vaikeaa, koska piti pärjätä espanjan kielellä, kun viranomaiset eivät ymmärtäneet englantia. Selvisi, että Carmelita oli varastanut rahani, joten en halunnut jäädä enää hostelliin, vaan majoituin väliaikaisesti toiseen paikkaan vaivaiset 35 euroa mukanani. Jos en saisi mistään lisää rahaa, suunnittelin jopa lähteväni laulamaan kadulle ja kerjäämään ruokani. Suurlähetystön avuliaiden neuvojen myötä tyttäreni lähetti minulle lisää rahaa Western Unionin kautta. Vaikka hostellin emännöiminen jäikin suunniteltua lyhyemmäksi, olin reissussa jouluun saakka. Niinpä minulla oli runsaasti aikaa tutustua meksikolaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin.

Teksti: Linda Kullas

Lyyti on Suomen johtavin tapahtumahallintatyökalu. Lyytillä on noin 3000 käyttäjää, jotka ovat järjestäneet palvelullamme yli 30 000 tapahtumaa, joihin on tullut yli 3 miljoonaa ilmoittautumista. Lyytin kotisivuilta (www.lyyti.fi) voit tilata ilmaisen esittelyn tai kokeilla työkalua itse ilmaiseksi 30 päivän ajan. Lisää oppaita ja vinkkejä löytyy englanninkielisenä Lyyti.com Resources ja Blog sivuilta.

Zeniä etsimässä tapahtumien stressaavassa maailmassa! ’Zen’- sanan alkuperäinen tarkoitus on meditaatio-tason saavuttaminen. Kuten tiedämme, tapahtumajärjestäjällä on kuitenkin harvoin aikaa meditaatioon tai mielenrauhan/ zenin saavuttamiseen. Mutta tästä huolimatta zeniä voi soveltaa ja tapahtumajärjestämistä voi helpottaa eri tavoilla. Alla listaamme vinkkejä miten voit tehostaa tapahtumajärjestämistä. 1. Älä viivyttele

Sähköpostiasi läpikäydessäsi, muista 3D-sääntö (eng. Do it, Delegate it or Drop it) eli suomeksi Tee, Delegoi tai Jätä! Jokaisen sähköpostin kohdalla päätä jos haluat tehdä asialle jotain heti, delegoida toiselle tai jättää asian sikseen.

2. Zen to Done (ZTD)

ZTD on Leo Babautasin luoma työskentelytapa. ZTD kannustaa keskittymään yhteen asiaan kerralla ja tekemään vaikeimmat työt ensimmäisenä. Jokaiselle viikolle pitää asettaa omat tavoitteet ja jokaiselle päivälle valmiiksi suunnitellut tehtävät. Pidä tehtävälistasi yksinkertaisena ja käytä ainoastaan yhtä kalenteria työpäiviesi suunnitteluun. ZTD ydin on että opit saamaan valmiiksi yhden tehtävän ennen toisen aloittamista. Tärkeintä on että pääset kiinni rutiinin jossa olet suunnitellut työtehtävät etukäteen.

3. Unohda Excel, opi rakastamaan Lyytiä!

Lopulta unohda Excelin käyttö, ja hanki kunnollinen tapahtumahallintatyökalu. Kun sinulla on kunnollinen tapahtumahallintatyökalu, sinulle jää myös enemmän aikaa itse tapahtuman suunnitteluun tai muihin työtehtäviin. 44

Uutisia Helsinki-Vantaalla pysäköinnin voi varata netissä Finavia on avannut uuden verkkopalvelun, jonka kautta voit varata parkkipaikan Helsinki-Vantaan lentoaseman pysäköintialueilta. Kyseessä on Finavian ensimmäinen verkkomaksamispalvelu, jossa asiakas saa sähköisesti palvelua varauksesta maksamiseen asti luottokortilla tai verkkopankin kautta. Sen sijaan että matkustaja pohtisi parkkipaikan valintaa vasta lentokentälle saavuttuaan, hän voi nyt halutessaan varmistaa ennakkoon sopivan pysäköintipaikan. Pysäköinnin online-varausjärjestelmä on responsiivinen. Se toimii pöytätietokoneilla sekä mobiililaitteilla kuten tableteilla ja älypuhelimilla.

Varauspalvelu löytyy Helsinki-Vantaan sivuilta https://pysakointi.helsinki-vantaa.fi/#/

Crowne Plaza Helsinki Suomen paras liikematkustushotelli 2014 Crowne Plaza Helsinki -hotelli on palkittu jälleen World Travel Awards™ -tapahtumassa. Hotelli voitti tämän vuoden äänestyksessä ”Finland’s Leading Business Hotel” -tittelin. World Travel Awards™ -palkinto annetaan tunnustuksena huippuosaamisesta ja sitoutumisesta, jota yritys on osoittanut viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. Äänestykseen osallistuu yli 200 000 matkailun ammattilaista ympäri maailmaa. World Travel Awards™ -ehdokkaat päättää riippumaton matkailualan asiantuntijapaneeli.

Uusittu Scandic Kuopio -hotelli Scandic Kuopio -hotellin huoneet on uudistettu modernilla sisustuksella. Keskustan tuntumassa sijaitseva hotelli on erinomainen lähtöpiste kaupungin nähtävyyksiin tutustumiseen. Vain kävelymatkan päässä on useita museoita, musiikkikeskus ja teattereita. Torilta voi hakea mukaan parhaat tuliaiset, myös kaikki kaupungin ravintolat ja ostoskadut ovat ulottuvillasi. Hotellissa on myös kahdeksan kokoustilaa jopa 400 hengelle, langaton internetyhteys kaikissa tiloissa sekä maksuton ulkoparkkipaikka.

Kaupunkilaisten mummola Scandic Park Helsinki –hotellin Ravintola Famu tarjoilee korkeatasoista ruokaa aamusta iltaan. Baarista saat talon omaa olutta, pubiruokaa ja raikkaita drinkkejä pitkälle iltaan. Famu on kuin kaupunkilaisten mummola – pala skandinaavista ruokakulttuuria ja pehmeitä arvoja teollisen moderneissa tiloissa Töölönlahden rannalla. Siellä lapsuudesta monen muistama isoäidin hellä ja lämmin huolenpito sekä vieraista välittäminen on käsin kosketeltavaa. Hyvän ruoan tarjoilu on tietenkin itsestäänselvyys.

Helsinki-Vantaan Kainuu-tilassa saa istahtaa puun juurelle ja kuunnella linnunlaulua Kainuu-tila on niin sanottu jokanaisen lounge, jonne on vapaa pääsy ympäri vuorokauden. Loungessa matkustajat voivat odottaa lentoaan metsän ääniä, kuten linnunlaulua, karhun murinaa ja puiden suhinaa kuunnellen ja rentoutuen. Lepäämisen tai nukkumisen ohessa tila mahdollistaa myös työskentelyn ilmaisen langattoman verkon välityksellä. Tila on sisustettu Kainuun henkeen, tuulen kaatamien puiden osista tehdyillä tuoleilla ja soivilla kelopuilla. Mukavuutta tuovat ergonomisesti muotoillut lepotuolit ja pehmeät matot. Katosta roikkuvat kelopuut soivat suomalaisen metsän taajuuksia. Puut resonoivat tiettyä metsän taajuutta, joka saa ne värisemään. Puut siis muuntuvat kaiuttimiksi uuden ääniteknologian avulla. Puihin saa koskea, sillä puiden värinä ja tuoksu vievät kuulijan suoraan luonnon keskelle.

Piipahda jokanaisen loungessa Helsinki-Vantaalla.

KUTSU SYYSKoKoUKSeeN Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry:n sääntömääräinen syyskokous Aika Paikka

lauantai 15.11.2014 klo 12.00 Solo Sokos Hotel Torni Tampere, ratapihankatu 43, 33100 Tampere

Käsiteltävät asiat Yhdistyksen sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat Ilmoitusasiat Ilmoittautuminen syyskokoukseen Kokoukseen ilmoittaudutaan yhdistyksen nettisivuilla www.sihteeriyhdistys.fi olevalla lomakkeella viimeistään 1.11.2014 tai soittamalla yhdistyskoordinaattori Sari ollikaiselle, puh. 040 094 9878. Kokouksen lisäksi on tarjolla muuta ohjelmaa, josta kerrotaan tarkemmin nettisivuilla. ehdotukset vuoden 2015 toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi lähetetään toimistosta pyydettäessä. Sääntömuutosesitys on esillä yhdistyksen nettisivuilla www.sihteeriyhdistys.fi/fi/yhdistys/saannot tai toimitetaan pyydettäessä yhdistyskoordinaattori Sari ollikaiselta puh. 040 094 9878. Tervetuloa! Hallitus esityslista 1 2 3

4 5 6 7

Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Kokouksen järjestäytyminen 3.1 Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri 3.2 Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa 3.3 Valitaan kaksi ääntenlaskijaa Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus esityslistan hyväksyminen Ilmoitusasiat Syyskokousasiat esitetään 7.1 Hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio toimintavuodeksi 2015 Vahvistetaan 7.2 Vuoden 2015 jäsen- ja liittymismaksut 7.3 Vuoden 2015 toimintasuunnitelma ja talousarvio Valitaan 7.4 Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 7.5 Hallituksen varsinaiset jäsenet ja näiden varajäsenet erovuoroisten tilalle sekä tarvittaessa lisäjäseniä, jotta kokoonpano on täydellinen 7.6 Tilintarkastusyhteisö ja päävastuullinen tilintarkastaja tilikaudeksi 2015 Käsitellään 7.7 Muut mahdolliset asiat, jotka on sääntöjen 11 §:n edellyttämällä tavalla jätetty hallitukselle 7.8 Muut mahdolliset hallituksen syyskokoukselle esittämät asiat 7.8.1 Sääntömuutosesitys Kokouksen päättäminen

Sihteeriyhdistyksen Helsingin seudun jaosto kutsuu sinut, yhdistyksen jäsen

S2015 - Tulevaisuuden työelämä -seminaaripäiville

17.‒18.4.2015 Hotelli Scandic Park Mannerheimintie 46, Helsinki

Tule mukaan verkostoitumaan, oppimaan uutta ja kehittymään muuttuvan maailman mukana Sihteeriyhdistyksen Helsingin jaoston 40-vuotisjuhlaseminaariin! Varaa päivät kalenteristasi jo nyt! Lisätietoja kotisivuillamme, ilmoittautumiset myöhemmin syksyllä.

Otteita ohjelmasta Työparit organisaation huipulla Pekka Mattila, toimitusjohtaja, Aalto University Executive Education Oy Professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tunnetaidoista kilpailuetua Pia Lappalainen, lehtori, Aalto-yliopisto Tekniikan tohtori, Filosofian maisteri Tekoälyn assistenttina Jyrki Kasvi, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE Tekniikan tohtori Aikaansaava ihminen on onnellinen ihminen Annamari Heikkilä, psykologi, psykoterapeutti, Terveystalo Oy Parempaa ymmärrystä työyhteisöön Ilkka Koppelomäki, valmentaja, NLP-kouluttaja, Inner Strength Finland Oy Ohjelmallinen juhlaillallinen Sääntömääräinen kevätkokous Lämpimästi tervetuloa! Pidätämme oikeuden ohjelman muutoksiin.

pe 14.11.

STIG&

pe 21.11.

la 22.11.

pe 28.11.

la 29.11.

Anna

Abreu J e n n i erin A n t t i tuisku Wiskari VARTIAINEN sisältäen eteispalvelun, tuloglögin, cocktail-ruokailun sekä illan Varaukset ja lisätiedot: 0600 550 120 € ohjelman. vanajanlinna@vanajanlinna.fi. Kysy myös majoitustarjouksemme.

A rt t u

(0,80 e/min+pvm+pmp)

/henkilö

k-18 w w w. v a n aj a n l i n n a . f i