Secretarius 1 2016 by taitto.secretarius

31 / 2 0 1 56

Sihteeriyhdistyksen ammattilehti

Minna Tervam채ki: kuuntele itse채si

pääkirjoitus

Uudistuen eteenpäin

5 3 . V U O S I K E RTA

1/2016

7.3.2016

Kustantaja

Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry sähköposti: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki

Päätoimittaja

Leena Koistinen paatoimittaja.secretarius@gmail.com

044 369 7810

ukapa meistä ei olisi ollut kokouksessa, joka junnaa paikallaan, jossa asioista ei osata päättää ja jonka osallistujat näpräävät kuka

mitäkin. Lisäksi kahvi on haaleaa ja pakarat puutuvat istumisesta. Tässä lehdessä on mainioita artikkeleita siitä, kuinka kokouksen voisi järjestää toisin ja kuinka kokouskäytäntöjä voisi tehostaa. Kokoustilassa vikeltävä robotti voi olla hyvinkin pian totta. Tästä ja muista tulevaisuudenkuvista lisää sivulla 10.

Taittajat

Katja Högman taitto.secretarius@gmail.com Anne Stolt anne.stolt@kolumbus.fi

050 466 1108

Viime vuoden viimeisen numeron pääkirjoituksessa lähetin taivaantäh-

040 705 6052

delle toiveen, että saisin tässä numerossa esitellä uuden ilmoitusmyyjän. Ja näin tapahtuukin. Ilmoitusmyyjän toimeen tarttui Satu Salmivalli. Lisäksi Secretarius-työryhmään saatiin kaksi uutta toimittajaa: Riitta

Toimitussihteeri Sari Ollikainen

040 094 9878

Soinola ja Veera Honka-Nissi. Toimittaja Sari Alismaalle lämpimät kiitokset hyvästä yhteistyöstä. Sari

Toimittajat

Anna Ääri Pirjo Koponen Päivi Kuokkanen Riitta Soinola Veera Honka-Nissi

jättää toimittajan pestin työkiireiden vuoksi.

050 583 3365 040 571 4391 040 844 0890 050 521 7017 045 204 6990

Secretarius uudistaa kevään myötä ulkoisen ilmeensä. Tammikuussa pidetyn Secretariuskoulutustilaisuuden ryhmätöiden ideoiden innoit-

Secretarius-yhdyshenkilöt jaostoittain

Etelä-Pohjanmaa: Helsingin -seutu: Jyväskylä: Keski-Pohjanmaa: Kymenlaakso: Pohjois-Suomi: Pori: Tampere: Turku:

tamana taittaja Anne Stolt suunnittelee lehdelle

Irmeli Vuorenmaa Kaisa Heinonsalmi Anne Juvonen Maria Nyblom Katja Waldén Minna Juntunen Anna Ääri Minna Kronberg Päivi Anttila

uutta, raikasta ja nykyaikaisempaa ilmettä. Myös uusia palstoja on luvassa lisää. Tässä numerossa on jo maistiaisena Kulttuurikulma ja Zen-henkinen ajatus. Toivottavasti

innostavat lukemaan ammatti-

info@sihteeriyhdistys.fi

Ilmoitusmyynti

Satu Salmivalli satu.salmivalli@yahoo.com

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sari Ollikainen sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

uudistukset

lehtemme entistä tarkemmin ja saamaan lisää ilmoittajia.

040 527 8809

040 094 9878

Leena Koistinen

päätoimittaja PS.Muistathan ilmoittautua lauantaina

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486

23.4. Jyväskylässä pidettävään Sihteeriyhdistyksen kevätkokoukseen.

Painopaikka

Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: G-print, 115 g

Ilmoitushinnat ja mediakortti 2016: www.sihteeriyhdistys.fi Seuraava lehti ilmestyy 6.6.2016

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Elosalamantie 2, Espoo

Kristianinkatu 11-13, Helsinki

Tarvitseeko yrityksesi henkilöstö tilapäistä majoitusta pääkaupunkiseudulla ilman sitoutumisaikoja?

SATO HOTELLIKOTI

Sekä Booking.com että TripAdvisor.com -palveluita käyttävät asiakkaamme arvioivat SATO HotelliKodit erinomaisiksi!

SATO HotelliKodit ovat erikokoisia kalustettuja asuntoja, joissa voi asua tarpeen vaatiessa jopa useita kuukausia. Olipa kyseessä yksin muuttava tai perheellinen, SATO HotelliKoti mahdollistaa nopean ja joustavan muuton Helsinkiin tai Espooseen. Valmiiksi kalustettuihin asuntoihin on yhtä helppo tulla kuin hotelliin ja niissä viihtyy kuin kotonaan. Tutustu asuntoihin netissä www.satohotellikoti.fi -sivuilla. HINNAT JA VARAUKSET: hotellikoti@sato.fi tai p. 0201 344 102 YRITYSMYYNTI JA -SOPIMUKSET Sami Haverinen, Hotellikotipäällikkö sami.haverinen@sato.fi tai p. 040 525 1510

www.satohotellikoti.fi

Valtatie 30 täyttää kokoustoiveesi! Uudistetusta Valtatie 30:stä löydät modernit ja viihtyisät tilat niin muutaman hengen kokouksiin kuin suuriin, jopa satojen henkilöiden tilaisuuksiin. Käytössä on 20 erikokoista neuvottelutilaa, saunatilat sekä yli 200 henkilön auditorio. Laadukkaat ja monipuoliset kokoustarjoilut saat ravintolastamme. Valtatie 30 sijaitsee Tampereen keskustan läheisyydessä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Tervetuloa!

Fazer Valtatie 30 Hatanpään valtatie 30, 33100 Tampere puh. 044 710 9464, valtatie30@fazer.fi

Tässä numerossa:

Ketterä kokous, nopsa neuvottelu

6 Edustusta vai markkinointia?

8 Turhauttavatko tehottomat 30 Oikeat työlasit ovat järkevä investointi kokoukset? 10 Robotit tulevat – oletko valmis?

32 Kiva kokouspaikka Tule maanpäälliseen Paratiisiin

13 Uusi palsta: Kulttuurikulma - Teatterissa 33 Uusi palsta: Zen-henkinen ajatus koettua 14 Mitä me oikein viimeksi sovittiin – kuka tekee ja mitä? 18 Satsaus osaamiseen on satsaus tulevaisuuteen 21 Liikelahja luo mielikuvaa

29 Tervetuloa yhdistykseen Taina Alanen

22 Vaihtelua kokouksiin ja tehokkuutta kokousten järjestämiseen 24 Tutkinnolla on väliä 26 Minna Tervamäki: Kuuntele itseäsi ja keskity vahvuuksiisi

Kansi: Minna Tervamäki Kannen kuva: Anne Stolt 5

34 Uusia Seceretarius -työryhmäläisiä 36 Kiitos juttupalautteista Kutsu kevätkokoukseen 37 Helvi Kalkkinen In memoriam 38 Ilon pisaroita 39 Presidentinlinna uusituin kasvoin

Teksti: Sari Alismaa Kuva: Pixabay.com

Edustusta vai markkinointia? Edustustilaisuus on vapaamuotoista asiakas- ja liikesuhteiden rakentamista ja ylläpitoa, kuten esimerkiksi cocktailtilaisuus. Edustustilaisuudessa voi olla juhlavampi kattaus ja alkoholitarjoilua. Useimmiten edustustilaisuus on suunnattu tietyille kutsuvieraille.

arkkinointitilaisuudet ovat tapahtumia, joissa on tuotteiden myyntiä, esittelyä ja markkinointia. Myös tuotteisiin liittyvä koulutus ja uusien tuotteiden kehittäminen ovat markkinointitilaisuuksia. Ne ovat virallisia tapahtumia ja niissä on yleensä aikataulutettu ohjelma. Tilaisuuksissa on tavanomainen tarjoilu, esimerkiksi lounas- tai kahvitarjoilu, myös lasi viiniä voi olla tarjolla. Kellonajalla ei ole merkitystä, vaan tilaisuuden luonne ratkaisee, onko se edustamista vai markkinointia. Saman päivän aikana voi olla sekä markkinointia että edustamista,

esimerkiksi päivällä voi olla markkinointitilaisuus ja illalla vapaamuotoisempi edustustilaisuus. Tilaisuuden luonne arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Edustustilaisuus vahvistaa liikesuhdetta Verottajan näkökulmasta edustusmenoina pidetään sellaisia asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin yrittäjän yritystoimintaan vaikuttaviin henkilöihin kohdistuvia vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja, joilla yrittäjä pyr-

kii luomaan uusia liikesuhteita, säilyttämään tai parantamaan entisiä liikesuhteita tai muuten edistämään toimintaansa. Edustusmenot kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin tahoihin, ei yrityksen henkilökuntaan. Yrityksen henkilökunnalle merkkipäivän tai pitkäaikaisen palveluksen vuoksi annetut lahjat eivät ole edustuslahjoja. Myöskään työntekijöille tarjotut matkat eivät ole edustusmenoja, kuten eivät ole yrityksen hallintoelinten kokouksista aiheutuneet menotkaan.

Edustusmenot ovat yrityksen elinkeinotoimintaan liittyviä menoja, niihin luetaan kaikki edustustarkoituksessa syntyneet menoerät. Edustusmenoihin voi sisältyä esimerkiksi seuraavia eriä: • Edustamisesta aiheutuneet välittömät menot, kuten esimerkiksi ravintolamenot ja edustuslahjojen antamisesta aiheutuneet menot. • Edustusmatkoista aiheutuneet matka- ja majoituskulut. • Palkat. Yrityksen työntekijöiden palkat ovat kokonaan vähennyskelpoisia kuluja siltäkin osin kuin he osallistuvat edustustilaisuuteen. Sen sijaan suoranaisesti edustamisesta aiheutuneet palkat, esimerkiksi edustustilaisuutta varten palkatun tarjoiluhenkilökunnan palkat, kuuluvat edustusmenoihin. Lähde ja lisätietoa: www.vero.fi

KE 13.4.2016 klo 9.30-16.30 TO 14.4. 2016 klo 9.30-16.00 Finlandia-talo, Helsinki

Markkinointilaisuus mainostaa tuotteita

u t 20 v u o

Ko n g r e s s

Verottajan näkökulmasta markkinointitilaisuus on mainostilaisuus, johon asiakkailla on vapaa pääsy. Kyseiset tilaisuudet ovat yleensä valikoimattomalle asiakasjoukolle tarkoitettuja, mutta tilaisuus voi olla myös tietylle asiakasryhmälle järjestetty kutsutilaisuus eli kohderyhmämarkkinointi. Mainostilaisuuksien tarkoituksena on yrityksen ja sen tuotteiden tekeminen tunnetuiksi mahdollisimman suurelle asiakasjoukolle. Tilaisuuteen voi liittyä vähäistä tarjoilua.

u t 20 v u o

Yritystilaisuuksien ja kokousjärjestäjien vuosittainen päätapahtuma

Vähennyskelpoisuus verotuksessa Edustustilaisuuteen liittyviin kuluihin sisältyvät arvonlisäverot ovat vähennyskelvottomia. Markkinointitilaisuudessa tai muussa vastaavanlaisessa yksinomaan liiketoimintaan liittyvässä tilaisuudessa on kulujen luonnetta tarkasteltava siten, että liittyvätkö kulut tilaisuuteen välittömästi, jolloin niistä on vähennysoikeus. Edustuskuluina ne ovat vähennyskelvottomia. Merkitystä on myös sillä, kuka tilaisuuteen osallistuu. Vähennysoikeuteen vaikuttavat siis seuraavat asiat: tilaisuuden tarkoitus ja luonne, kulujen luonne ja osallistujat.

TERVETULOA mukaan päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi.

Ilmoittaudu NYT! www.kongressimessut.fi Kongressimessut on ammattitapahtuma, joka on maksuton kohderyhmään kuuluville kutsuvieraille. Ei opiskelijoille tai yksityishenkilöille.

Lähteet www.accountor.fi ja www.vero.fi

Teksti: Sari Ollikainen ja Leena Koistinen Kuva: Pixabay.com

Turhauttavatko tehottomat kokoukset? Kokousta, neuvottelua ja palaveria pukkaa kalenterin täyteen. Odotellaan taas niitä samoja maijaja mattimyöhäisiä, eikä tuo asialistakaan kovin kummoisia tunteita herätä. Kokoushuoneessa istuessa tuntuu, että ajan voisi käyttää tehokkaamminkin.

os sinun on helppo samaistua edellä olevaan kirjoitukseen, et ole ajatustesi kanssa yksin. Suomalaisen Työn Liiton yhdessä kumppaniyritysten kanssa toteuttaman Kansallisen Kokousbarometri 2015 -selvityksen mukaan suomalaisten työpaikkojen kokoustamisessa on paljon parannettavaa.

Ärsytyksen aiheita Jopa 40 prosenttia kaikista kokouksista koetaan tehottomiksi ja vastaajien arvion mukaan jopa joka neljäs kokous voitaisiin hoitaa sopimalla asioista ilman kokousta. Kokoustaminen vie keskimäärin 9,5 tuntia viikossa työaikaa kyselyyn vastanneilta. Vastaajien mukaan eniten kokoustehottomuutta aiheuttaa esityslistan ulkopuolisten asioiden käsittely. Nä-

rää aiheuttaa myös osallistujien myöhästyminen ja odottelu. Vastaajat kokivat, että kokouksiin valmistaudutaan huonosti. Lisäksi kännyköiden ja tablettien näpyttely kokouksen aikana aiheuttaa ärtymystä.

Tehokas kokous säästää rahaa – Tehokkaampien kokouskäytäntöjen, tilojen, työkalujen ja osaamisen kehittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä organisaatioissa. Kokouskäytäntöjen tehostamisessa kannattaa keskittyä laajalti kokouskäytäntöihin, tiloihin, välineisiin ja esimiestyöhön, Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala sanoo. Hyvään kokoukseen valmistaudutaan, se vedetään läpi napakasti ja sen pohjalta jatketaan tehokkaasti eteenpäin.

Eljalan mukaan kaikki tietävät tehokkaan kokouksen ydinasiat, mutta ne tuppaavat arjessa unohtumaan.

Kokeillaanko näin? Kokouskulttuuri ei kerralla uudistu. Yhteisten pelisääntöjen luomisella päästään hyvään alkuun. Tehokkaaseen kokouskulttuuriin kuuluu miettiä ennen kokousta miksi kokoustetaan ja kokouksen tavoite, miten kokoukseen valmistaudutaan, sekä kokouksen tila ja tarjoilut. Jokainen tulee kokoukseen hyvin valmistautuneena ja ajallaan. Kokouksen aikana kaikki osallistuvat siihen tasapuolisesti ja ovat aidosti läsnä. Kokouksessa puhutaan vain asialistan asioista. Aikataulusta pidetään kiinni.

Kokouksen lopussa olisi hyvä pohtia, että saavutettiinko tavoite ja kerrataan, kuka tekee ja mitä tekee ja mihin mennessä. Kokouksen jälkeen kirjoitetaan ja lähetetään pöytäkirja tai muistio sekä varmistetaan, että sovituista asioista pidetään kiinni.

Myös apua tarjolla Yrityksissä ei kuitenkaan aina itse osata ratkoa kokoushaasteita. Re:meet Oy:n Janne Oravalla on vuosien kokemus yritysten kokouskäytäntöjen tehostamisesta. Kokousdesign-valmennukset antavat ymmärryksen paremmista kokouksista. Valmennuksen aikana esille tulevat ideat auttavat tehostamaan yritysten kokousarkea. Kokousdesignvalmennus tai ymmärrys siitä sopii kaikille kokoustaville henkilöille, kokousten vetäjille ja osallistujille. www.kokousbarometri.fi

“A meeting consists of a group of people who have little to say – until after the meeting.”

Teksti: Minna Kronberg

Kukista kokouskooma

- viisi vinkkiä vireämpiin kokouksiin

P.K. Shaw

Läsnä oleminen Ei riitä, että ilmestyy paikalle, vaan tulisi olla läsnä myös henkisesti. Osallistujien omat läppärit ja kännykät on hyvä laittaa sivuun ja keskittyä käsillä olevaan asiaan.

Tauot Virikkeettömässä ja rutiininomaisessa kokouksessa hapen käydessä vähiin alkavat yhtäjaksoinen paikoillaan istuminen ja kuuntelu turruttaa ja ajatukset harhailla. Kokous olisi hyvä tauottaa, jotta osallistujat voivat jaloitella ja venytellä, haukata happea tai lukaista mahdolliset viestit ja vastata niihin.

Arvosta aikaa Etukäteen sovitusta aikataulusta tulee pitää kiinni: kokous alkaa ja päättyy sovitusti. Älä anna kiireettömien jaarittelijoiden ryöstää muilta puheaikaa tai venyttää kokousta turhanpäiten, sillä paikalle tulleet voivat olla sidottuja hyvin tiukkaan aikatauluun. Kahvi-, ruoka- tai virkistäytymistauoista tulee myös pitää kiinni.

Onko oikea ajankohta? Kokouksia ei kannata sopia perjantai-iltapäivään, juuri ennen lomia tai heti juhlapyhien jälkeen, ellei satu olemaan kyse tärkeästä määräajasta yrityksen toiminnan kannalta.

Ilo irti luovuudesta Luovuutta kokoustamisessa voi käyttää monella tavalla. Kokouspaikan valinnassa on vaihtoehtoja: soveltuisiko aamiaiskokous läheisessä kahvilassa, virkistävä kävelykokous lähimaastossa auringonpaisteessa tai jokin hilpeä hengennostatus aluksi.

Teksti: Päivi Kuokkanen Kuvat: Pixabay.com ja Photo by Engineered Arts Ltd

Robotit

Kehittyvä teknologia uudistaa myös kokouskäytäntöjä

tulevat – oletko valmis?

Sievä nainen yrityksen aulassa toivottaa asiakkaat tervetulleeksi, opastaa vieraita ja tarjoilee heille virvokkeita. Informaatiotiskillä työskentelevä japanitar taitaa viittomakielen, toinen osaa kaikkia maailman kieliä. Naiset ovat ystävällisiä ja hymyileviä – ja humanoideja, ihmistä muistuttavia robotteja, joiden ennustetaan sekä vievän työpaikkoja että synnyttävän uusia ammatteja.

astaanottovirkailijana työskentelevä Nadine on hämmentävän paljon ihmisen kaltainen. Monet tutkijat välttelevät luomasta robottia, joka muistuttaa suuresti ihmistä, mutta ei ole ihmisen kopio. Me hyväksymme teollisuusrobotit ja ihmisen rungon omaavat mekaaniset hahmot, mutta liikaa ihmistä muistuttavat robotit koetaan vastenmielisiksi.

Moniko meistä on tullut ajatelleeksi, että robotit ovat jo osa arkea. Suomessakin on otettu melkoinen harppaus reikäkorteista iPadeihin. Robotti-imureiden lisäksi myös viivakoodin lukulaite ja kodinkoneita ohjaavat ajastinlaitteet ovat nekin automatisoituja robotteja. Robotiikka etenee kiihtyvää vauhtia. Kehityksellä haetaan tuottavuuden kasvua,

kustannussäästöjä, tasaista laatua ja työturvallisuuden lisäämistä.

Kone jaksaa paahtaa Futuristit Elina ja Kari Hiltunen kysyvät kirjassaan Teknoelämää 2035, voivatko robotit viedä ihmisten työpaikkoja. Ja vastaavat itse, kyllä voivat. Robotit tulevat korvaamaan ih-

misiä aloilla, joilla tulevaisuudessa on puute työvoimasta. Koneihmiset tuskin moittivat työn sisältöä ja jaksavat paahtaa kellon ympäri. Toisaalta robotisaatio uhkaa ammatteja, joissa on paljon toistoa, manuaalista tiedon syöttöä tai datan muokkaamista. Robotit vapauttavat kuitenkin ihmistyövoiman uudenlaisiin tehtäviin, esimerkiksi kirjanpitäjät tunnuslukujen parista strategisten ratkaisujen pariin ja investointien suunnitteluun.

Uhanalaiset työpaikat World Economic Forumin (WEF) talousviisaat pohtivat tammikuun kokouksessaan fyysisten, digitaalisten ja biologisten rajojen hämärtymistä työelämässä. Asiantuntijat kutsuvat murrosta neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi. WEF on tutkinut tulevaisuuden työpaikkoja maailman 13 suurimman kansantalouden tietojen pohjalta. Maiden työntekijämäärä kattaa 65 prosenttia koko maailman työvoimasta. Teknologiaharppaus robotteineen ja keinoälyineen hävittää seitsemän miljoonaa ja luo kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa tappioksi jäävästä viidestä miljoonasta uhanalaisesta työpaikasta koskee toimistojen hallinnollisia tehtäviä – sihteereitä ja keskitason päälliköitä.

Naisten työt vähenevät Pahimman skenaarion mukaan teknologian murros yhdistettynä osaajapulaan johtaa massatyöttömyyteen ja eriarvoistumiseen. Työntekijöiden on siis omaksuttava nopeasti uusia taitoja. Esimerkiksi it-alaan, matematiikkaan ja insinööritieteisiin liittyvät työt tulevat kasvamaan. Naisten työ-

Yritysten on kannettava vastuu työntekijöidensä uudelleenkouluttamisesta ja työntekijöiden tulee sitoutua elinikäiseen oppimiseen.

paikat silti vähenevät, koska naisten osuus näillä kasvualoilla on ollut suhteettoman pieni. Asiantuntijat herättelevät maiden hallituksia huomioimaan robotiikan kasvun ja tukemaan työelämän muutoksia. Yritysten on kannettava vastuu työntekijöidensä uudelleenkouluttamisesta ja työntekijöiden tulee sitoutua elinikäiseen oppimiseen.

Ihmisen kokoinen Avatar rullaa kokousväen keskuudessa ja edustaa johtajaa etäkokouksissa. Avattaressa on kamera, mikrofoni, kaiuttimet ja iso teräväpiirtonäyttö, jossa näkyy kameran lähettämä kuva.

pauttaa ihmisiä asiakaspalveluun, it-töiden suunnitteluun, uusien palvelujen tuottamiseen ja konsultoivaan työhön. Kohteena ovat etenkin talous-, palkka- ja henkilöstöhallinto sekä it-palvelut. Esimerkiksi OpusCapita on onnistunut automatisoimaan kolmanneksen palkkahallintoon liittyvästä manuaalisesta työstä. Tällä hetkellä robotiikan soveltuvuutta selvitetään myös Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa. Isännöitsijätoimistossa ohjelmistorobotiikka nopeuttaa isännöitsijänodistusten lähettämistä ja terveydenhuollossa se parantaa ajankäyttöä. Ennusteiden mukaan kahden kolmen vuoden päästä kaikki isot yritykset käyttävät ohjelmistorobotiikkaa. Toimistotyöntekijöiltä tullaan vaatimaan ohjelmiston käyttötaitoa aivan samoin kuin taulukkolaskennan tai tekstinkäsittelyn osaamista. jatkuu seuraavalla sivulla

Robotti kokousedustajana Massachusettsissa toimivassa iRobotyhtiössä on kehitetty eräänlainen Avatar, joka on ihmisen kokoinen, pyörillä varustettu laite. Siinä on kamera, mikrofoni, kaiuttimet ja iso teräväpiirtonäyttö, jossa näkyy kameran lähettämä kuva. Robotti rullaa kokousväen keskuuteen ja edustaa johtajaa etäkokouksissa. Maailmanlaajuisen vakoiluohjelman paljastanut Edward Snowden hyödynsi myös etähallinnalla toimivaa robottia kokoustaessaan CES 2016 -messuilla täysin turvallisesti. FBI ei näet voi pidättää robottia. Brittiläinen yritys on valmistanut robotin, jolla on aidonnäköiset ihmiskasvot. Robotti pystyy arvaamaan tuntemattomien iän ja mielialan, joten sitä voisi suositella myös Alkon kassalle.

Toimistotyön haasteita Ohjelmistorobotiikka on ohjelma, joka toimii toisen sovelluksen käyttäjänä ja jäljittelee ihmisen tapaa käyttää tietokonetta toistoa ja rutiineja sisältävissä tehtävissä. Robotiikka va-

Japanilaiset suhtautuvan poikkeuksellisen myönteisesti koneystävyyteen. Syyksi on kerrottu shintolainen maailmankuva, johon kuuluu taipumus uskoa, että myös esineillä on henki ja persoonallisuus.

Puettava elektroniikka On maalailtu, että puolet työtehtävistä siirtyy robottien käsiin seuraavien 20 vuoden aikana. Jos hurja tulevaisuudenkuva toteutuu, näemmekö robotit sillanrakennus- ja opetustyön ohessa myös kirjoittamassa pöytä-kirjoja? Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Anssi Vanjoki on puhunut ihmisen digitaalisesta aurasta, puettavasta elektroniikasta (vaatteeseen yhdistetty komponentti), jonka avulla voidaan esimerkiksi maksaa kaupan kassalla. Googlen tekninen johtaja Ray Kurzweil ennustaa, että 2030-luvulla ihmisaivot voivat kytkeytyä jo suoraan pilveen, ja että aivoista on mahdollista ottaa varmuuskopio. Maailman johtaviin futuristeihin kuuluva Kurzweil totesi Observer – lehdessä, että vuoteen 2029 mennessä robotit ymmärtävät ihmisten puhu-

mia kieliä, oppivat kokemuksistaan ja ovat älykkäämpiä kuin ihmiset.

Kasvavat markkinat UBS-pankin kansainvälisen vertailun mukaan Suomella on neljänneksi parhaat mahdollisuudet hyötyä automaatiosta ja robotiikasta. Valttinamme on koulutus. Tutkijatohtori Michael Laakasuo arvelee, että aikaa ennakoida on maksimissaan 5–10 vuotta. Sen jälkeen voimme enää reagoida. Robottiviikon järjestäjän Cristina Anderssonin mukaan palvelurobotiikkaan panostaminen saisi kituvan kansantalouden kasvuun ja auttaisi hoitamaan sote-sektorin logistiikkaa. Markkinat tulevat voimakkaasti kasvamaan, siivousrobotit ovat jo miljardibisnestä. Aalto-yliopiston robotiikan professori Ville Kyrki odottaa automaa-

tion tuovan arkeen näkyviä muutoksia viiden vuoden kuluessa, kun autonomiset eli kuskittomat autot alkavat yleistyä. Nyt vanhainkodissa söpö kuuttirobotti viihdyttää vanhuksia. Tulevaisuudessa Nadinen kaltainen sosiaalinen robotti saattaa nostella vanhuksiamme hoitajan tukena, kuulustella lasten läksyt ja huolehtia ikääntyneistä vanhemmistamme, kun me aherramme uudessa ammatissamme – robottiohjelmoijana.

Lähteet: Nyt.fi Talentum Talouselämä Tekniikka&Talous Tiede Tivi

Brittiläisen Engineered Arts’n ihmiskasvoisen robotin pää on läpinäkyvää muovia. Sen takana on digitaalinen projektori, joten se voi näyttää samalta kuin sitä katsova ihminen tai esimerkiksi henkilöltä, jolle asiakkaalla on asiaa. Robotti toimii näin myös kuvapuheluiden apuna.

kulttuurikulma

Teksti Kaisa Heinonsalmi Kuvat Stefan Bremer

Alkukohtauksen väkevä tanssikohtaus ilmentää uskonnollista himoa ja horkkaa.

Teatterissa koettua Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864) on klassinen huvinäytelmä ja nerokas kuvaus suomalaisuudesta. Se kertoo realistisesti ikiaikaista tarinaa tästä metsien kansasta, mitään peittelemättä, mutta silti viihdyttävyyttä unohtamatta. Ohjaaja Janne Reinikainen ei pelkää tarttua yhteen Suomen suosituimmista puhe-esityksistä pelottomasti - tulkintana syntyy uskaliaampi ja kekseliäämpi esitys kuin koskaan aiemmin.

lkuperäisestä tekstistä on tiivistetty mukaan kaikki olennaiset pääkohtaukset. Esko on hieman naiivi, mutta vilpitön nuorimies, joka intoilee tulevasta naimakaupasta. Isä saattelee poikansa kosiomatkal-

Moderni Nummisuutarit-esitys vertaa Eskon veljeä Iivaria ja hänen enoansa Sakeria lännensankareihin.

le evästäen häntä saunan lauteilla mitä tuleman pitää. Hulttiomainen veli ja viinaanmenevä eno juovat häämenoihin varatut rahat. Esko reppana lähtee kosiomatkalle, mutta päätyy kuokkavieraaksi omiin häihinsä. Mukana on paljon puhutteleva juoppohulluuskohtaus sekä epätoivoisen Eskon ensihumala. Mukaan mahtuu myös väkivaltaa, miestappo sekä viimeisenä nöyryytyksenä tuhlaajapojan kotiinpaluu. Esitys on ajanhengessä kiinni enemmän kuin koskaan aiemmin. Uusimmassa tulkinnassa Nummisuutarin Esko onkin patrioottinen, englanninkielistä small talkia hallitsematon uhmakas sälli, joka pukeutuu leijonapaitaan ja –riipukseen. Kreetan ja Jaakon häät ovat hyvin modernit kokaiinitarjoiluineen ja huimine nykytanssiesityksineen. Ennakkoluuloton näyttelijöiden roolien ja sukupuolten sekoittaminen sekä puheen osittainen kääntäminen englanninkielelle kertovat myös mielenkiintoisesta nykypäiväistämisestä.

Modernisoitua tarinaa on huomattavasti helpompi seurata, mikäli tuntee alkuperäisversion. Vaikka onhan tarina 150-vuotisen elonsa aikana muuttunut monella tapaa. Kiven alkuperäisen tekstin ollessa omaperäistä ja haastavaa, tässä tulkinnassa puheen osuus on vähennetty minimiin. Sen sijaan koko työryhmä yhdessä on onnistunut luomaan esityksestä moniaistisen kokemuksen, oikean aistien sinfonian. Puheen sijasta nähdään erilaisia symbolisia näkyjä ja paljon kaunista fyysistä liikettä. Musiikilla on myös erittäin iso rooli melankolisen tunnelman luojana. Nummisuutarit-esitys Suomen Kansallisteatterissa 16.5.2016 saakka. Rooleissa: Inga Björn, Aku Hirviniemi, Johannes Holopainen, Leo Honkonen, Olli Ikonen, Paavo Kääriäinen (Näty), Juhani Laitala, Karin Pacius, Seppo Pääkkönen, Tuomas Rinta-Panttila, Markus Riuttu ja Maruska Verona.

Teksti: Pirjo Koponen Kuva: Leena Koistinen

Mitä me oikein viimeksi sovittiin – kuka tekee ja mitä? Kokoustaminen on työnteon muoto, jolta sopii odottaa tehokkuutta ja tuloksia. Kokouksiin käytetään aikaa ja henkilöresursseja viikoittain. Millaisia asiakirjoja syntyy ja miten päätösten toteutumista seurataan.

uomalaisen Työn Liiton julkaiseman Kansallisen Kokousbarometrin 2015 mukaan kaikista kokouksista suomalaisilla työpaikoilla oli viikoittain lukumääräisesti eniten hallinnollisia kokouksia. Toiseksi eniten oli projekteihin liittyviä sekä tilannekatsaus- ja seurantakokouksia. Seuraavaksi eniten esiintyi suunnittelukokouksia, asiakas- ja sidosryhmätapaamisia. Käytäväkokouksia ja keskusteluja esiintyi kuudenneksi eniten. Lisäksi pidettiin ideointi- ja innovointikokouksia, valmennus- ja koulutustilaisuuksia. Kokouksista kolme neljäsosaa oli sisäisiä kokouksia ja etä- ja virtuaalikokousten määrä kaikista kokouksista oli jo lähes viidennes.

Millainen kokous - sellaiset asiakirjat Kokousasiakirjojen muodollisuuteen, yksityiskohtaisuuteen ja jakeluun vaikuttaa, millaisesta yhteisöstä on kysymys. Riittääkö päätöspöytäkirja, tehtävälista vai tarvitaanko keskustelupöytäkirja, josta poissaolijoiden on

helppo seurata kokouksessa käytyä keskustelua ja tutustua päätösvaihtoehtojen perusteluihin. Kuntien hallinnolliset kokoukset tuottavat esityslistoja päätösehdotuksineen ja pöytäkirjoja, joissa näkyvät asioiden aiemmat käsittelyvaiheet ja joihin kirjataan päätökset, edelleen valmisteluun lähetettävät asiat ja todetaan tiedoksi saattamiset. Pöytäkirjojen julkaiseminen kunnan ilmoitustaululla ja kunnan web-sivulla tavoittaa osan kuntalaisista. Esimerkiksi yrityksen myyntitiimin viikkopalaverissa käydään läpi koko joukko juoksevia asioita, tiedotetaan muutoksista ja mukana on mahdollisesti joku päätösluonteinen asia. Myynnin palaverimuistiot voivat olla vaikkapa tiiviitä tehtävälistoja, jotka ovat jakelussa sähköpostitse, intranetissä, verkkolevyllä, ryhmätyöohjelman työpöydällä, intranetin tiimisaitilla tai lähimmällä turvatulostimella. Suuryritysten vuosikokoukset puolestaan tuottavat laajoja raportteja, tilinpäätösasiakirjoja ja vuosikokouspöytäkirjoja. Pörssiyritys jul-

kaisee pörssitiedotteita, jakaa tietoja omilla web-sivuillaan, intranetissä ja painotuotteina osakkeenomistajille ja muille sidosryhmille. Esimerkiksi osa pörssikelpoisista yrityksistä ei edes hakeudu pörssiin, koska raportointija tiedottamisvelvoitteet vaativat niiden mielestä liikaa resursseja suhteessa saavutettaviin hyötyihin.

Asialista, päätökset ja toteutuksen seuranta Kannattaa arvioida aika ajoin, millaiset kokousasiakirjat ovat yhteisössä tarpeellisia ja riittäviä. Tuplatyö ja turhat jakelut vievät resursseja pois tuottavasta työskentelystä. Toisaalta tiedon puuttuminen voi johtaa vielä suurempaan tehottomuuteen.

Kokouksen asialistan tärkein asia on määritellä, mitä pitää olla valmiina, kun kokous päättyy.

Kokouksen asialistan tärkein asia on määritellä, mitä pitää olla valmiina, kun kokous päättyy. Onko kokouksen tavoite ideoida ja löytää ratkaisu johonkin, keskustella, miten tulossa oleva hanke voidaan toteuttaa vai tutustua toimintavaihtoehtoihin ja tehdä päätös. Kun asialista ja etukäteisaineistot toimitetaan sovitun aikataulun mukaan etukäteen osallistujille, voi kokouksen koollekutsuja odottaa, että osallistujat valmistautuvat kokoukseen. Kokouksen päätösten yhteyteen kirjataan tehtävät toimenpiteet, aikataulu ja vastuuhenkilöt. Samoin tallennetaan myös aineistot, jotka liittyvät kokouspäätöksiin. Kun päätösten toteutumista seurataan aktiivisesti, rakentuu yhteinen ja systemaattinen toimintatapa.

Kuopion kesä tanssii ja soi

Kesällä Kuopio todella herää henkiin. Maisemaa hallitsee luonnonkaunis Kallavesi ja Puijon huikea torni. Jokaiselle on tarjolla jotakin, niin kulttuuria kuin urheilua. On Kuopio Wine Festival ja Kuopio tanssii ja soi -tapahtuma ja rokkikukkojen Kuopio RockCock -festari. Musiikin ohella teatteri on arvossaan. Kulttuurinnälkäinen nauttii vierailustaan Kuopion Musiikkikeskuksella tai kaupunginteatterissa. Kesäteatteritarjonta on runsasta.

Kuopio on hienointa JärviSuomea. Järvet muodostavat ainutlaatuisen labyrintin, jossa voi uppoutua järvimatkailun ja vesiurheilun saloihin: risteillä, uida, kalastaa, meloa kanootilla, huristella vesiskootterilla ja paljon muuta. Urheilumielisiä voi lisäksi kiinnostaa Kuopio Maraton, Tahkon ja Tarinan golfkentät sekä kauniit luontopolut. Kylpylöiden aalloissa passaa rentoutua. Kuopiosta löytyy myös tasokkaita ravintoloita, joiden terasseilta on kiehtovaa katsella kaupungin touhuja.

Ja mikä sen mielenkiintoisempaa kuin nauttia kuuluisalta torilta ostettujen kalakukkojen palanpainikkeena savolaisesta murteesta ja huumorista.

”Murheen kantaa yksinnii, vuan illoon pittää olla kaks.”

Sihteerit kev채채n uutuusvaatteissa!

Tule tutustumaan!

Torikatu 5, Kuopio p. 050 300 1357 www.muotipia.fi, info@muotipia.fi

Arjesta juhlaan Tunnetut, laadukkaat merkit Upeat asut ja asusteet Ammatitaitoinen palvelu Uutuutena stailauspalvelu!

Teksti: Maria Mäenpää Kuvat: Markkinointi-instituutti

Satsaus osaamiseen on satsaus tulevaisuuteen Työelämässä pärjääminen edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Sihteerin ja assistentin työrooli, liiketoimintaympäristöt ja organisaatiot kehittyvät muun muassa digitalisaation myötä. Jos opiskelu ja itsenäinen osaamisen hankkiminen eivät mahdu almanakkaan, menee työelämän juna ohi. Mistä löytää aikaa ja motivaatiota aikuisopiskeluun?

Koulutuksessa verkostoidut muiden assistenttien kanssa. Saat ja jaat kokemuksia ja hyviä toimintatapoja, energisoidut ja kohtaat muita samassa tilanteessa olevia.

ikuisena opiskelu on oma valinta ja perustuu omaan päätökseen. Se onnistuu, kun motivaatio löytyy omasta itsestä. Aikataulujen sumplimista, kiirettä ja sitoutumisen tuskaa pohtivan kannattaa muistaa, että ajankäytössä on kyse priorisoinnista. Opiskeluun on aikaa, jos sen kokee tarpeeksi tärkeäksi. ––Suosittelen kouluttautumista, vaikka tuntuisikin, ettei siihen olisi aikaa. Pitkällä tähtäimellä opiskelu helpottaa ajankäyttöä. Oma tekemiseni rutinoitui ja nopeutui, kun tiedän suoraan, miten asiat ratkaistaan tai mistä löydän vastauksen, sanoo Markkinointi-instituutissa kaksi tutkintoa suorittanut Päivi Piispanen.

Jos hautautuu kovin moneksi vuodeksi hoitamaan hommiaan kuten aina ennenkin, herää jonain päivänä siihen, että oma osaaminen on valovuosien päässä työelämän vaatimuksista.

Tuore osaaminen on valtti ––Kuka palkkaisi minut nyt töihin sen perusteella, että olen 23 vuotta sitten valmistunut kauppatieteiden maisteriksi? Ei kukaan. Ja jos palkkaisikin, tekisi virheen. Johdon suorahakuyritys Pro-Sourcen toimitusjohtaja Markku Kaijalan kommentti tuo perspektiiviä siihen, mikä on kouluttautumisen rooli omalla työuralla. Kertaluontoinen koulutus ja kymmeniksi vuosiksi töihin -mallin aika on ohi, jos sitä on koskaan ollutkaan. Jos hautautuu kovin moneksi vuodeksi hoitamaan hommiaan kuten aina ennenkin, herää jonain päivänä siihen, että oma osaaminen on valovuosien päässä työelämän vaatimuksista. jatkuu seuraavalla sivulla

Aloittaisitko koulutuksen? Opiskele työn ohessa Assistentin työn uudet tuulet -koulutus ja suorita Sihteerin ammattitutkinto. Koulutus alkaa 6.4.2016 Oulussa. Sisältää opintoja viestinnästä ja markkinoinnista, sosiaalisesta mediasta, assistenttityön roolista osana liiketoimintaa sekä tietotekniikasta. Assistentin työn uudet tuulet -koulutuksen tavoitteena on suorittaa Sihteerin ammattitutkinto, joka on työelämässä arvostettu Opetushallituksen virallinen näyttötutkinto. Siinä osaaminen näytetään käytännön työtehtävissä, joten sinulla tulee olla alan työpaikka. Voit opiskella koulutuksen myös oppisopimuksella. Ilmoittaudu viimeistään 15.3.2016: www.markinst.fi/sihteeri Koulutuksen ovat suunnitelleet yhteistyössä Sihteeriyhdistys ja Markkinointi-instituutti. Koulutuksen hyödyt • Hallitset modernit viestintä- ja markkinointikanavat. • Viestit vaikuttavasti verkostoissasi – livenä ja verkossa. • Olet itsenäisesti toimiva ammattilainen, joka ottaa kantaa ja pe- rustelee näkemyksensä johdolle. • Osaat hoitaa yhteistyötä ja tehtävääsi myös kansainvälisessä toimintaympäristössä. • Osaat huolehtia henkilökohtaisesta työhyvinvoinnistasi. • Verkostoidut muiden assistenttien kanssa. • Saat tunnetun, työelämässä arvostetun virallisen tutkinnon. Osallistumismaksu: 630 euroa + tutkintomaksu 58 euroa Koulutuksen kesto: 12 kk, sisältää 7 koulutuspäivää Lisätietoja: Jaana Lauri, 040 582 2494, jaana.lauri@markinst.fi

Mielestäni opiskelu kannattaa tilanteessa kuin tilanteessa. En koe, että minulta olisi jäänyt jotain tekemättä opintojen vuoksi, ennemminkin päinvastoin, toteaa aikuisopiskelija Päivi Piispanen.

Harmittavan moni herää elähtäneeseen osaamiseensa vasta yt-uhan äärellä, aivan liian myöhään. Tutkimukset osoittavat, että kouluttautuminen kannattaa, jos haluaa pitää työpaikastaan kiinni koko työiän. Nykyiselle työnantajalle halu kouluttautua osoittaa, että olet kiinnostunut kehittymään eli olet mukautumiskykyinen ja oppiva. ––Myös työnhaussa tuore, todennettu osaaminen on valttia. Moniin työpaikkoihin tulee satojakin hakemuksia, jolloin hakijoita karsitaan papereiden perusteella. Koulutus on selkeä kriteeri, toteaa Moira Jaakola Uudenmaan TE-toimistosta.

Osaaminen omissa käsissä Vaikka henkilöstön osaaminen on työnantajalle tärkeää, jokaisen on myös itse huolehdittava siitä, että panostaa omatoimisesti osaamiseensa.

––Uutta voi oppia monin tavoin: työssäoppiminen, erilaiset projektit ja uudet työtehtävät sekä verkostot. Lisäksi tarvitaan koulutusta, jossa saa tietoja ja ideoita uudenlaiseen tekemiseen ja jossa uusi tekeminen viedään arkeen, kannustaa palvelu- ja kehitysjohtaja Marjo Silvo Markkinointiinstituutista. Koulutuksista saa monesti myös todistuksen, joka on virallinen osoitus kehittymishalusta ja -kyvystä.

Opit jokapäiväiseen käyttöön Kun uudet aluevaltaukset ja oto-tehtävät monipuolistavat työnkuvaa, kouluttautuminen varmistaa, että ammattitaito vastaa uusia työtehtäviä. Koulutukseen mennessä on hyvä päättää, että todella ottaa uudet ideat ja työtavat käyttöön. Joskus käy nimittäin niin, että koulutuksen jälkeen uudet ideat ja opit

hämärtyvät nopeasti ja jatkaa töitään kuten ennenkin. Jopa 40 prosenttia päivittäisestä tekemisestämme on tapoja. Eli vaikka opiskellessamme oivallamme ja sisäistämme lähes poikkeuksetta uusia asioita, unohdamme soveltaa niitä, kun palaamme työpaikalle. Hyvä koulutus pystyy murtamaan autopilotin. Lisäksi opitun tuomista osaksi omaa työtä kannattaa harjoitella jo koulutuksen aikana ja kysyä itseltään: Miten opittu asia muuttaa oman työn tekemistä? Mihin työvaiheisiin se liittyy? Mitä arkisia haasteita se ratkaisee? Näin koulutus todella tuo uudet taidot käyttöön joka päivä. Tekee työnsä paremmin, tehokkaammin, tuloksellisemmin, luovemmin ja innostuneemmin.

Käytännön vinkit opiskeluajan irrottamiseen arjesta • Kalenteri ja itsekuri ovat aikuisopiskelijan parhaita kavereita. • Laadi opiskelulle aikataulu, jossa huomioit realistisesti työn ja muun arjen viemän ajan. • Merkitse koulutuspäivät, oppimistehtävät ja muu opiskeluun kuluva aika kalenteriisi. • Älä luovuta varaamiasi opiskeluaikoja muiden asioiden käyttöön. • Pidä kiinni aikataulusta, äläkä anna tekemisten kasautua.

Teksti: Sari Alismaa ja Leena Koistinen Kuva: Ratiashop.com

Liikelahja luo mielikuvaa Liikelahjan tehtävänä on luoda myönteisiä mielikuvia yrityksestä. Käytettävyys on liikelahjan tärkein ominaisuus. Lisäksi sen pitäisi tuoda lisäarvoa niin saajalle kuin antajallekin. Jotta lahjan tuoma arvostus säilyy, sillä tulisi olla pitkä käyttöikä.

aajat arvostavat ekologista ja tyylikästä lahjaa. Jotta lahja ei käänny antajaansa vastaan, sen sanoman on oltava yhtenäinen yrityksen muun viestinnän kanssa. Sopivan lahjan valintaan on hyvä käyttää jonkin verran aikaa.

Edullista vai hinnakasta Liikelahjoina voidaan käyttää lähes kaikkia myynnissä olevia tuotteita. Yrityksen logolla varustetut kynät, lippikset, ilmapallot ja heijastimet ovat yrityksen mainoslahjoja, joita jaetaan runsaskätisesti suurellekin ihmisjoukolle. Liikelahjaksi ei puolestaan kannata antaa vähäarvoista, huonolaatuista rihkamaa, ellei halua antaa yrityksestään halpaa vaikutelmaa. Liikelahjalla on parempi käyttöarvo kuin mainoslahjalla. Yksilöllinen liikelahja synnyttää arvostusta antajan ja saajan välille. Kannattaa huomioida saajan kulttuuritausta ja uskonto, jotta ei tahtomattaan loukkaa lahjansaajaa.

Logolla vai ilman

Kotimaisuus kunniaan

Kannattaa harkita, onko logon lisääminen lahjaan tarpeellista. Laadukkaimmissa ja ylellisimmissä lahjoissa ei yleensä liikemerkkiä ole. Jos lahja on laadukas ja käytännöllinen, lahjansaaja muistaa sen antajan ilman logoakin. Jos päädytään merkkaamaan lahjaan yrityksen nimi ja logo, tulisi toteutuksen olla hillitty ja sopia tyyliin, eikä hypätä tuotteesta liian räväkästi esiin.

Yritykset käyttävät liikelahjoina usein kotimaisia ja samalla myös paikallisia tuotteita. Tunnetut tuotemerkit ovat suosittuja liikelahjoja myös ulkomaisille kumppaneille. Esimerkkeinä kotimaisista ja paikallisista liikelahjoista ovat Kuopion yliopistollisessa sairaalassa paikallisen puusepän valmistamat vadit, joihin on painettu KYSin logo sekä ilman logoa olevat Ritva-Liisa Pohjolaisen suunnittelemat maljakot ja muut lasiesineet.

Somasti pakettiin

Lähteet: www.vanno.fi/blog www.liikelahjat.net

Pakkaus ei pelkästään suojaa lahjaa vaan se on lahjan kruunu. Kaunis pakkaus herättää saajan mielenkiinnon lahjaa kohtaan sekä luo mielikuvaa antajasta. Tuote ja pakkaus täydentävät toisiaan. Ne eivät saa olla ristiriidassa keskenään. Kannattaa myös tarkistaa, etteivät pakkauksen värit anna tahatonta viestiä lahjan vastaanottajalle.

Liikelahjaideoita Käytännöllinen Lahjan on hyvä olla laadukas, käyttötarkoitukseen sopiva ja pitkäikäinen. Design, materiaali, väri Lahjan tulee sopia yrityksen muotokieleen ja olla tyylikäs. Voi olla myös neutraali tai erikoinen. Älykäs. Ajankohtainen Lahja voi liittyä vuodenaikaan, tapahtumaan, henkilökunnan motivointiin, liikuntaan, lomaan tai muuhun ajankohtaiseen asiaan. Positiivinen vaikutelma Lahjaan liittyy tarina. Tai se voi olla kannustava. Kiitoslahja. Lahja tulee yllätyksenä. Yllättävä yhdistelmä Esimerkiksi malja täynnä makeisia, korkinavaaja ja viinipullo.

Hyvä liikelahja on laadukas, ekologinen, pitkäikäinen ja mielellään kotimainen, käyttöön sopiva tuote. Ulkomaalaiselle vieraalle annettu kotimainen liikelahja toimii samalla Suomi-muistona.

Teksti: Suvi Joensivu Kuvat: Pixabay.com ja Kotimaiset Kasvikset ry/Sanna Peurakoski

Vaihtelua kokouksiin ja tehokkuutta kokousten järjestämiseen Kokeneilla kokousjärjestäjillä on omat luottokumppaninsa kokoustilojen ja -palveluiden tarjoajissa. Näiden kumppaneiden kanssa asiointi on helppoa ja vaivatonta, sillä luottamussuhde on rakentunut useiden onnistuneesti järjestettyjen tilaisuuksien kautta vahvaksi kuin Clint Eastwoodin leuka.

oskus tulee kuitenkin tarve löytää uusia tiloja tai muita palveluntarjoajia luomaan inspiraatiota ja uutta intoa kokouksiin. Mistä löytää tällöin parhaat ja sopivimmat palveluntarjoajat? Miten tehdä kokousten ja tilaisuuksien järjestämisestä entistä tehokkaampaa ja helpompaa? Tähän apuna ovat tapahtumajärjestämisen palvelut ja työkalut.

Suunnittelu onnistumisen avain Vaikka työkalut ja verkkopalvelut kehittyvät, yksi asia ei muutu: onnistuneen kokouksen takana on laadukas suunnittelu. Hyvällä suunnittelulla, tavoitteiden selkeyttämisellä ja tehokkaiden työtapojen löytämisellä kokouksen järjestäminen ja partnereiden valinta helpottuu. Tapoja järjestää kokous on yhtä monta kuin järjestäjiä, mutta on hyvä miettiä seuraavia asioita suunnit-

telun tueksi: Miksi kokous järjestetään ja mitä sillä halutaan saavuttaa? Ketkä ovat kokouksen kutsulistalla? Mikä olisi hyvä ajankohta? Missä kokous kannattaa järjestää, jotta kaikki pääsevät paikalle? Mitä tarpeita on tarjoilulle, tekniikalle ja muille puitteille?

Verkossa vertailua Kokouksen käytännön järjestelyt alkavat useimmiten sopivan tilan varaamisella. Uusia vaihtoehtoja etsittäessä kollegat ja omat verkostot ovat hyviä tietolähteitä. Tarjolla on myös sopivan tilan varaamista helpottavia verkkopalveluita, jotka kokoavat tarjonnan laajasti saman katon alle, jolloin tilojen vertailu esimerkiksi henkilömäärän, hinnan tai sijainnin perusteella helpottuu. Lisäksi hyvät kuvat, videoesittelyt sekä muiden käyttäjien antamat arviot auttavat päätöksenteossa.

Verkkopalvelut pyrkivät tekemään varausprosessista mahdollisimman sujuvaa tuomalla tilojen tarkat hinta- ja saatavuustiedot avoimesti näkyviin. Etenkin pienten tilaisuuksien varaaminen suoraan netistä on tällöin hyvin suoraviivaista ja helppoa. Isompien kokousten ja tapahtumien kohdalla tilat kannattaa edelleen kilpailuttaa, jotta saadaan paras hintalaatusuhde. Mikäli haluaa minimoida työmääränsä lähes nollaan, voi halutessaan ulkoistaa koko palveluntarjoajien etsintä- ja varausprosessin. Esimerkiksi Venuu.fi tarjoaa ilmaista ja henkilökohtaista tapahtuma-ammattilaisen apua aina tilaisuuksien suunnittelusta tilojen ja palveluiden varaamiseen.

Tehokas kutsuprosessi Uudet palvelut helpottavat myös kokouskutsujen lähettämistä. Pienem-

Viisi vinkkiä suunnittelu ja selkeät tavoitteet luovat pohjan onnistu1. Huolellinen neelle kokoukselle. tilojen ja muiden palveluiden vertailuun ja varaamiseen uusia 2. Käytä verkkopalveluita.

pään kokoukseen osallistujat voidaan kutsua sähköpostilla tai kalenterikutsulla, mutta isompien tilaisuuksien kutsuprosessi kannattaa pyrkiä automatisoimaan mahdollisimman pitkälle. Uudet työkalut vähentävät manuaalisia työvaiheita ja pienentävät siten inhimillisten virheiden riskiä. Esimerkiksi suomalainen Lyyti on mullistanut koko kutsuprosessin helpottamalla osoitelistojen hallintaa, kutsujen lähettämistä sekä ilmoittautumisten käsittelyä. Kun kaikki vaiheet on keskitetty yhteen, saumattomasti toimivaan palveluun, työaikaa säästyy.

tehokkaita työkaluja kutsujen lähettämisessä ja ilmoittau3. Hyödynnä tumisten hallinnassa.

4. Kerää kokouksen jälkeen palautetta. vinkkejä kollegoilta tai muilta tapahtumien 5. Kysy ammattilaisilta.

Palautteen kerääminen Kokouksen tai tapahtuman jälkeen palautteen kerääminen on kehittymisen ja oppimisen kannalta tärkeää. Erityisesti jos tilaisuudessa on käytetty uutta tilaa tai pitopalvelua, on palautteen kerääminen hyödyllistä. Palautetta voi kerätä sähköpostilla tai nettikyselyllä. Verkosta löytyy myös tähän tarkoitukseen ilmaisia työkaluja.

Kevennä kokousta kasviksilla. Terveellinen ja virkistävä tarjoilu tukee kokouksen onnistumista. Kokoustarjoilujen suunnitteluun ja järjestämiseen löytyy netistä palveluntarjoajia.

Teksti: Marjo Nieminen Kuva: Jussi Mattila

Tutkinnolla on väliä Kajaanista kotoisin oleva 29-vuotias Kristina Kuusela ehti ennen sihteerin ammattitutkinnon suorittamista työskennellä muun muassa tiivistetehtaalla jälkikäsittelijänä ja metallialan yrityksessä pakkaajana sekä piipahtaa teknisenä tukena Ruotsissa. Vuosi meni koulunpenkillä ammattikorkeassa Virroilla, jossa hän opiskeli kansainvälistä liiketoimintaa ja markkinointia.

ari vuotta sitten heräsi uudelleen ajatus, että pitäisi valmistua joksikin ja lähdin katselemaan vaihtoehtoja. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen nettisivuilta löysin sihteerin osatutkintokoulutuksen, joka kuulosti sopivalta. Hain ja pääsin opiskelemaan, Kristiina Kuusela kertoo.

Ympäripyöreitä päiviä Opiskeluaika oli rankkaa. Kuusela oli päivät koulussa tai työssäoppimassa ja kiirehti neljän jälkeen iltavuoroon tiivistetehtaalle. Kokonainen vuosi eli osatutkinnon suorittamiseen tarvittu aika meni tällä mallilla. ––Lähdin aamulla kahdeksalta ja olin kotona puolen yön aikaan. Jaksoin, koska olin päättänyt, että haluan nyt suorittaa tutkinnon. Puolen vuoden kohdalla totesin, että olen jaksanut jo näin kauan. Se motivoi jatkamaan loppuun asti.

Työssä pitää viihtyä Kouluttaja Elina Kourumäen mukaan osatutkinto antaa hyvät perustaidot monenlaisiin sihteerin tehtäviin. Kuusela pääsi osatutkinnon ansiosta ostoja myyntikoordinaattoriksi metalli-

alan yritykseen, jossa hän työskenteli aiemmin pakkaajana. Työpaikan ilmapiiri ei kuitenkaan ollut Kuuselan mukaan kunnossa, sillä hän on sitä mieltä, että työssä pitää myös viihtyä. ––Juuri sopivasti tuli tieto, että Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa käynnistyy jatkokoulutus, jossa saisin tehdä tutkinnon loppuun, Kuusela kertoo.

Taloushallinto työllistää Kristiina irtisanoutui ja heittäytyi opiskelijaksi. Suuntautumisvaihtoehdoksi hän valitsi taloushallinnon. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, koska taloushallinnon suuntautuminen työllistää erityisen hyvin. Kristina löysi työssäoppimispaikkansa kansainvälisestä metsäkonealan yrityksestä. ––Brändi oli tuttu ennestään, mutta toimiala ei. Yllättävän nopeasti pääsin kuitenkin sisälle metsäkoneiden maailmaan. Parasta työssäni ovat monipuolisuus ja kansainvälisyys sekä se, että pääsen käyttämään kielitaitoani. Iso osa koneista menee vientiin, ja englanti on päivittäinen työkieli. Kaksikieliseltä Kuuselalta onnistuu tilausten käsittely myös venäjäksi.

Virallista osaamista Sihteerin ammattitutkinto sopii hyvin myös pidempään sihteerinä toimineille. Tutkinto virallistaa osaamisen, jota voi laajentaa esimerkiksi myyntiin, viestintään tai taloushallintoon. Opiskeluun kuuluvan kehittämistehtävän myötä pääsee kehittämään sihteerin työnkuvaa ja toimintaa omalla työpaikalla. Lisäbonuksena vahvistuvat tietotekniset taidot. ––Osasin paremmin ottaa omaa vastuuta opiskelusta ja opintojen etenemisestä. Nuorempana en osannut motivoida itseäni niin hyvin kuin nyt. Tiedän paremmin, mitä haluan ja tavoittelen sitä määrätietoisemmin. ––Huvittavaa on, että nyt teen työkseni niitä asioita, joita aikanaan melkein kymmenen vuotta sitten lähdin opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Olin siis oikeilla jäljillä jo silloin.

Sihteerin ammattitutkinto Tutkinto muodostuu kahdesta osasta: pakollinen osa on sihteerinä toimiminen, toisen osan voi itse valita. Vaihtoehtoina ovat toimiston, myynti- ja markkinointipalvelujen, taloushallinnon tai henkilöstöpalvelujen sihteerinä toimiminen. Sihteerin ammattitutkinnon voi suorittaa useassa oppilaitoksessa.

Sihteeriyhdistys2.pdf 1 30/11/2015 14:32:21

CMY

Photo by John Mcsporran

www.radioclassic.fi Pääkaupunkiseutu 92.9 MHz, Turku 106.8 MHz, Hyvinkää 103.4 MHz, Tampere 92.2 MHz, Oulu 99.6 MHz, Porvoo 90.8 MHz, Kuopio 94.8 MHz, Hämeenlinna 88.1 MHz, Jyväskylä 96.2 MHz, Valkeakoski 90.3 MHz, Lahti 107.4 MHz, Savonlinna 100.0 MHz, Raasepori 104.3 MHz

myynti@radioclassic.fi

Tanssija Minna Tervamäki haluaa levittää kehumisenkulttuuria. Kehuminen tekee hyvän olon molemmille osapuolille. Minnan mukaan myös huumori on tärkeää, itselle nauraminen auttaa paremmin kuin ruoskan heiluttaminen. Lisäksi arjen tilannekomiikka voi keventää tukalaa tilannetta. Nauraminen tekee elämästä hauskempaa, Minna muistuttaa.

Teksti: Anna Ääri Kuvat: Anne Stolt

Kuuntele itseäsi ja keskity vahvuuksiisi

Suoraryhtisestä, hymyilevästä ja karismallaan lavan täyttävästä sirosta naisesta on helppo uskoa, että hän elää oppiensa mukaisesti. Tanssija Minna Tervamäki uskaltaa nauttia vahvuuksistaan, elää tässä hetkessä, tekee mieluummin kuin jättää tekemättä, pitää tavoitteensa korkealla sekä kehuu ja kiittää kanssaihmisiä.

inna Tervamäki kehottaa pysähtymään ja kuuntelemaan, mitä puhut itsellesi ja itsestäsi. ––Havahduin, kun taas kerran vähättelin itseäni. Enhän puhuisi noin epäkunnioittavasti ystävillenikään, miksi siis itselleni. Tule tietoiseksi siitä, miten suhtaudut elämään ja ympäristöösi. Näetkö sen positiivisena vai kriitikon lasien läpi? Tärkeintä olisi muistaa, ettet vertaa itseäsi keneenkään muuhun tai vähättele itseäsi vaan löydät sen, missä onnistut ja loistat.

Havahduin, kun taas kerran vähättelin itseäni. Enhän puhuisi noin epäkunnioittavasti ystävillenikään, miksi siis itselleni. Kun löydät vahvuutesi, voit loistaa ja valloittaa minkä tahansa foorumin. Keskity heikkouksien sijaan vahvuuksiisi ja pyri löytämään jokaisesta päivästä aihetta hymyyn ja huumoriin. Näin saat arjestasi enemmän irti ja jaksat tehdä tehtäväsikin. Vahvuudet tunnistamalla voit kukoistaa ja saavuttaa oman elämäsi

pääroolit. Mikä on juuri sinun oma erikoislaatuisuutesi, jota voit hyödyntää? Vahvuuksiesi löytäminen on arjen voimavara, jolla jaksat arjessa ja voit ylittää itsesi.

Ole läsnä Liian usein keskitytään menneiden asioiden miettimiseen tai murehditaan, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua. Monihan näistä asioista ei tule edes tapahtumaan, ja kuitenkin uhraat tuon skenaarion miettimiseen paljon energiaa. ––Keskity kehoosi, tunne jalkapohjasi lattialla ja se, miten hengität. Kehotietoisuus auttaa keskittymään itseesi ja tähän hetkeen.

Kukoista tiedostaen Kehotietoisuus lienee terminä tutumpi kuuluisalle balettitanssijalle kuin Assi Assistentille, mutta sinäkin voit hyötyä siitä. ––Kannattaisi säännöllisesti hiljentyä tunnustelemaan myös kehoaan, mitä sille kuuluu, onko siellä esimerkiksi jännityksiä, joita voisimme helpottaa? Oman kehon tunteminen on tärkeää. Kenties opit tunnistamaan stres-

sin kehostasi jo ennakkoon tai ainakin löytämään keinot, joilla voit tietoisesti kehosi rentouttaa. On myös hyvä tunnustella, missä kehoasennossa on hyvä elää: hieman sisäänpäin rutistuneena vai kuin balettitanssija hyväryhtisenä ja valmiina ottamaan vastuu elämästään.

Rohkeutta peliin Yksi oivalluksen hetki Minnalle oli tsunamin kokeminen, mikä opetti tekemään nyt sen, mistä haaveilee.

Rohkeus on uskallusta toimia pelosta huolimatta, sitä myötäkarvaan silittäen. Tästä oivalluksesta alkoi hänen uusi uransa osa-aikaisena koreografina ja tuottajana. Heti ensimmäisessä teoksessaan hän halusikin luoda erilaisen roolin naiselle joka ei ole pelastettavissa eikä paha, vaan hänellä on asennetta. Minnan piti rohkaistua ylittämään itsensä ja sulkea mielestään, mi-

tä muut sanovat tai mitä jos epäonnistun. Toisaalta samalla hän mietti, jättääkö jotain tekemättä pelon vuoksi. ––Neuvoni on, että tee mieluummin kuin jätä tekemättä! Kristallipalloja ei ole, mutta lähde matkalle, prosessi on mielenkiintoinen, ja joka tapauksessa tulet oppimaan paljon. Rohkeus on uskallusta toimia pelosta huolimatta, sitä myötäkarvaan silittäen. Mukavuusalueen ulkopuolelle mennessä epäily ja pelko voivat vallata mielen, mutta muurit murtaessasi saat lisää itseluottamusta. Voit myös pukea rohkean rooliasun kehollesi, jos tilanne saa sinut

epävarmaksi. Kun myyt itsellesi tunteen, että osaat tämän ja olet tässä hyvä, olet jo voittaja, koska keho on tunnetilaa vahvempi.

Tavoittele taivaita Kuten muuttuva assistentin työ, myös balettitanssijan työ, on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Minna kuvaileekin oppimisen olevan ihanaa ja vireen säilyttävää, itsekunnioitusta itseä, tiimiä ja yleisöä kohtaan. Hän rohkaisee tavoittelemaan korkeita tavoitteita ja vaatimaan enemmän rakkaudella sekä uskomaan jo-

kaisessa olevaan valtavaan potentiaaliin. Eräs kuuluisa baletinopettaja vaati häneltä paljon, ei siksi että Minna olisi ollut huono, vaan koska opettaja näki hänessä olevan potentiaalin. ––Jokaisessa on niin paljon enemmän kuin mitä itse ajattelee tai uskottelee omaavansa.

Lähde: Minna Tervamäen Riko rajasi, tuunaa tulevaisuutesi -luento Assistentti 2016 -tapahtumassa.

Teksti: Leena Koistinen

Marisijasta myönteiseksi

Tanssiuransa aikana Minna Tervamäellä oli ajanjakso, jolloin hän valitti ja kiinnitti huomionsa pääosin negatiivisiin asioihin. Jossakin vaiheessa hän kyllästyi olemaan ruikuttaja ja päätti muuttaa ajattelutapansa ratkaisukeskeiseksi. Hän alkoi kysyä itseltään: Nyt on tällainen tilanne, mitä minä voin itse tehdä sen korjaamiseksi pelkän voivottelun sijaan? Uuden ajattelutavan opettelu vei aikaa, mutta se kannatti. Narisemisen sijaan hän napsii ja etsii elämäänsä myönteisiä asioita ja ammentaa niistä voimaa.

Arkiliikunnan pienet minuutit Minna jäi eläkkeelle Kansallisbaletista yli kolme vuotta sitten. Minna tanssii edelleen säännöllisesti ja hän myös opettaa tanssia. Minna on lisännyt arkista kotiliikuntaa. Pyöräilyn ja kävelyn lisäksi hän voimistelee ja venyttelee kotioloissaan aina kun pystyy. Ja pystyyhän sitä, kun vaan opettaa itsensä liikkumaan. – Taivuttelut, venyttelyt sekä jalkojen ja käsien ojennukset onnistuvat vallan mainiosti arjen askareissa, kuten lapsen kanssa leikkiessä tai lukiessa. Tai vaikka tässä haastattelussa istuessa, Minna sanoo ja ojentaa pitkän säärensä kohti taivasta.

Tervetuloa yhdistykseen

Taina Alanen Kuka olet ja mistä?

Mitä teet työksesi?

Olen helsinkiläinen Taina Alanen, mutta kotoisin Nokialta, jossa olen päässyt ylioppilaaksi. Olen kauppaopiston naisia eli yo-merkonomi. Valmistumiseni jälkeen työskentelin Tukholmassa vanhainkodissa, kaupassa, postissa ja maahantuontiliikkeessä. Viihdyin Ruotsissa ja sain hyvää työkokemusta. Ruotsin kielestä taisi jäädä jopa nuotti puheeseen. Yhdysvalloissa, Floridassa olin kansainvälisessä harjoitteluvaihdossa ja reissasin Itärannikolla. Kävin siskoni kanssa myös interraililla. Matkustuskipinä syttyi jäädäkseen. Viimeinen työni Tukholmassa oli vientisihteerikurssiin liittynyt harjoittelu maahantuontiliikkeessä. Minulla on myös vientisihteerin tutkinto. Toimin yksityisellä puolella, muun muassa Vaisalassa ja Elisassa, mutta siirryin valtionhallintoon 12 vuotta sitten. Tiedottajan tutkinnon suoritin Markkinointi-instituutissa.

Työskentelen Luonnonvarakeskuksessa nimikkeellä johdon assistentti. Olen matkahallinnossa, joka on osa henkilöstöhallintoa. Neuvon matkustukseen liittyvissä asioissa, olen yhteyshenkilönä eri toimijoihin ja palveluntarjoajiin. Hoidan myös matkustusviestintää. Pyydän tarjouksia ja teen matkanvarauksia. Monipuolinen työ sisältää asiakaspalvelua, mistä pidän. Lisäksi olen tapahtumatiimissä, joka järjestää toimeksiannosta erilaisia tapahtumia.

Mitkä ovat vahvuutesi sihteerinä? Hyvät yhteistyötaidot ja joustavuus. Vaikka pidänkin tiimityöstä, niin työtapani on itsenäinen. Ihmisten kanssa toimiminen on mielestäni parasta. Haluan edistää asioita energisyydelläni ja iloisuudellani. Arvostan jatkuvaa oppimista ja vältän paikoilleen jämähtämistä. Tällä hetkellä haluan oppia lisää digitaalisuudesta. Kielet ja

kulttuurit kiinnostavat myös. Kun minulla on enemmän aikaa muista opiskeluista, jatkan espanjan, ranskan, venäjän ja saksan opiskelua. Harmittaa, kun en osaa niitä kunnolla, mutta kielet vaativat jatkuvaa harjoittelua ja käyttöä. Ehkäpä lähden vielä ulkomaille, kuka tietää.

Mitä harrastat? Lukemista, joka oli minulle henkireikä jo lapsena. Haluan myös viime aikoina paitsioon jääneen liikunnan takaisin elämääni. Pelasin koko lapsuuden jääkiekkoa, innostus oli kova vielä lukioaikana. Harmi, kun tytöille ei silloin ollut mahdollisuuksia lajin parissa. Evääksi sain hyvän lihaskunnon. Näytteleminen kolahti Teatteri ja kasvatus –kurssilla. Tästä seurasi, että kiinnostuin jatkuvaa harjoitusta vaativasta stand upista, joka on kohdallani vielä alkutekijöissä. ––Yritän tavata perhettäni ja ystäviäni. Nokialla asuva äitini on iäkäs, mutta vireä ihminen. Hänen luonaan on tarkoitus käydä mahdollisimman usein. Onneksi siskoni ja veljeni asuvat lähempänä.

Mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit mukaan? Olen tiennyt yhdistyksestä, mutta liityin vastustamattoman liittymistarjouksen houkuttelemana vasta viime vuoden Business-päivillä.

Mitä toivot yhdistykseltä? Kiinnostavaa ja kehittävää ohjelmaa, kaikkea kivaa, mikä auttaa jaksamaan. Plussaa ovat uudet ihmiset ja ajatustenvaihto. Haluan myös antaa oman panokseni niin hyvin kuin pystyn.

Teksti: Heli Heinonen Kuvat: Päivi Anttila

Oikeat työlasit

ovat järkevä investointi

Päätetyön aiheuttamat näkövaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Hyvä ergonomia työpisteessä sekä riittävän tarkka näkeminen ovat ensiarvoisen tärkeitä työssä jaksamisessa.

yöterveyshuolto auttaa oikean ergonomian löytämisessä. Ergonomiaa parantamalla pyritään luomaan työpiste, jossa työntekijä pystyy työskentelemään vaivatta myös omilla yleislaseillaan. Mikäli ongelmia näkemisessä ilmaantuu hyvästä ergonomiasta ja ajan tasalla olevista yleislaseista huolimatta, on hyvä selvittää tarve erityistyölaseille.

Syväterävät ja toimistomoniteholinssit sopivat erityisesti toimistotyöskentelyyn, kokouksiin ja asiakaspalvelutilanteisiin, jolloin on käytännöllistä nähdä lähelle kuten näyttöpäätteelle sekä välietäisyydellä oleviin ihmisiin ja kohteisiin. Lisäksi ne tukevat hyvää työergonomiaa, koska linssit voidaan räätälöidä yksilöllisten näkötarpeiden mukaan painottaen haluttua työskentelyetäisyyttä.

Laseilla tehoa työhön

Erityistyölasit maksavat itsensä takaisin jopa kolmessa kuukaudessa työn tuottavuuden paranemisena.

Vinkkejä kehysvalintaan Kasvojen muoto on yksi tärkeimmistä kehysten valintaan vaikuttavista asioista. Oikein valitut kehykset piristävät ilmettä. Yleissääntönä voi sanoa, etteivät kehykset saisi olla ohimoiden kohdalta kasvoja leveämmät. Kehysten muoto tai koko ei myöskään saa häiritä puhumista, nauramista tai silmien räpyttelyä. Toisaalta, mikäli haluat korostaa silmälaseissa tiettyä tyyliä, ei muotoseikoista tarvitse välittää. •

Kulmikkaille kasvoille sopivat pyöreät muodot ja vastaavasti pyöreät kasvot kaipaavat kulmikasta särmikkyyttä.

•

Voimakkaille kasvoille sopivat näyttävät ja suuret kehykset, kun taas pienet kasvot kaipaavat sirot ja kevyet kehykset.

•

Näyttävät ja värikkäät kehykset kätkevät rypyt, tummat silmänaluset ja silmäpussit.

•

Ison nenän saa näyttämään pienemmältä suurilla sangoilla.

Linsseillä on väliä

•

Näyttöpäätteellä työskentelevälle hyvä linssiratkaisu on syväterävät tai toimistomonitehot. Syväterävät lähilinssit tarjoavat yksiteholinssejä monipuolisemmat näköalueet lähelle ja lähiympäristöön niin työssä kuin vapaa-aikana.

Pitkän nenän saa vaikuttamaan lyhemmältä, jos sen linja katkeaa tummalla tai matalalla nenäsillalla. Pieni nenä vaatii kevyet ja pienehköt kehykset.

•

Kehysten korkea tai läpinäkyvä nenäsilta antaa nenälle lisää pituutta.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että 75 prosenttia aikuisista viettää noin neljä tuntia päivässä digitaalisten laitteiden parissa. Työterveyslaitoksen vuonna 2011 tekemän tutkimuksen mukaan erityistyölasit parantavat näkemistä ja suoriutumista näyttöpäätetyössä sekä työtehoa ja hyvinvointia. Laskelmien mukaan erityistyölasit maksavat itsensä takaisin jopa kolmessa kuukaudessa työn tuottavuuden paranemisena.

Lähityölinsseihin voidaan valita erilaisia pinnoitteita, joilla voi esimerkiksi neutralisoida sinistä valoa ja ehkäistä sen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia kuten päänsärkyä, silmien punoitusta, väsymystä ja unettomuutta.

Kirjoittaja on Turun Silmäaseman myymäläpäällikkö

Miten tietokone vaikuttaa näkööni? Tietokoneen ääressä työskentely on silmillesi vaativampaa kuin paperin tai kirjan lukeminen, koska näyttöä katsottaessa silmäsi joutuvat tekemisiin kirkkaan valon ja välkkymisen sekä kontrastimuutosten kanssa. Tietokoneella työskennellessäsi silmäsi joutuvat keskittymään koko ajan – silmäsi liikkuvat edestakaisin ja tarkentavat kohteeseen. Katsot vuorotellen näyttöä ja papereita. Tällöin silmiesi pitää pystyä mukautumaan erilaisiin näköaistimuksiin. Nämä toiminnot vaativat silmälihaksiltasi runsaasti työtä.

Kehykset eivät anna ”ilmettä”, vaan lasit häviävät kasvoihin.

Näyttöpäätteellä työskentely voi vaikeutua iän myötä, sillä silmästä tulee vähemmän joustava. Kohteiden tarkentaminen lähelle ja kauas alkaa heikentyä neljänkymmenen vuoden iästä alkaen. Näyttöpäätenäköhäiriö CVS (computer vision syndrome) voi tulla, kun teet samaa liikettä toistuvasti ja pitkiä aikoja yhteen menoon.

Liian leveät ja korkeat kehykset, jotka ovat liian raskaat kasvoihin ja lasit näyttävät makaavan poskilla.

Mitä oireita näyttöpäätenäköhäiriö voi aiheuttaa? Ei ole olemassa todisteita siitä, että CVS aiheuttaisi silmille pitkäaikaisia vaurioita. Säännöllinen tietokoneen käyttö saattaa kuitenkin aiheuttaa merkittävää rasitusta ja epämukavuutta silmille.

Jos sinulla on CVS, saatat kärsiä seuraavista oireista: - Näet kohteen sumeana - Näet kohteen kahtena - Sinulla on punaiset ja kuivat silmät

Oikean levyiset kehykset, jotka istuvat hyvin.

- Silmäsi ovat ärtyneet - Sinulla on päänsärkyä - Sinulla on kaula- tai niskakipuja

Tiedot kokosi Päivi Anttila

Kehykset istuvat hyvin kasvoihin, ja ne koskettavat kasvoja vain nenästä ja korvien takaa, kuten hyvin istuvien lasien kuluu.

Teksti ja kuvat: Anna Ääri

Tule maanpäälliseen Paratiisiin

Paratiisisaaren sydämellinen isäntäpari Eira ja Reijo Koivurinta pitää asiakkaat tyytyväisenä. Laivan kannella Sihteeriyhdistyksen Porin jaoston jäseniä.

Rymättylässä, lyhyen ajomatkan päässä Turusta, sijaitsee upea kokous- ja juhlakohde. Paikka, josta et tahdo kesken koulutusviikonvaihteen poistua, mutta toisaalta ilman venettä se olisi hankalaakin.

atka Paratiisiin alkaa Äijälän rannasta m/y Harmonyn kyydissä. Päämääränä on mäntyisen kallioinen saari. Äijälän Rustilla on käytössään myös toinen kuljetusalus, m/s Juhana, jota hyödynnetään pienempien ryhmien kuljetuksessa saareen sekä erilaisten retkien tekoon. Mikäli venematkasta tahtoo nauttia pidempään, maisemia ihastellen, kokousta aloitellen tai ihan vain kokoukseen virittäytyen, noudon Paratiisisaarelle voi sopia jo Turun keskustasta.

Yksityisyyttä ja yhdessäoloa Rannan lähestyessä puiden lomasta erottaa portaat kohti harmaata hirsirakennusta. Laiturilta ylöspäin noustessa kokoustalo Aurinko levittyy esiin. Talon toisessa kerroksessa valloittaa

kokoustilaa kiertävä suuri terassi, jolla voi nauttia illasta seurustellen tai vaikka viettää vihkiseremoniaa. Auringosta löytyvät kokoustilat, keittiö ja viihtyisiä huoneita majoittujille. Paratiisisaarella on runsaasti tilaa hajaantua luontoon tai eri rakennuksiin, mutta kokous-, koulutustai juhlaporukka pysyy kuitenkin samalla alueella. Rannalta löytyy myös kaksi huvilaa majoitukseen ja yhdessäoloon, takkatupa sekä kunnon savusauna paljuineen ja oleskelutiloineen. Savusaunan noet saa huuhdottua iholta joko mereen pulahtamalla tai paljun lämpimämmistä poreista nautiskellen. Etäisyydet rakennusten välillä ovat lyhyitä, joten yhdessäolo porukalla on helppoa. Erilliset rakennukset mahdollistavat myös vetäytymisen välillä omaan rauhaan.

Vaikka kirveenheittoa Paratiisisaari tekee ohjelmayhteistyötä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Ohjelmavalikoimassa onkin esimerkiksi viiniretkiä, luontosafareita ja huviolympialaisia, joissa pääsee heittämään vaikka kirvestä. Saarella on myös villisikoja, joihin voi tutustua kesäkaudella, tosin joskus ne saattavat lähteä karkuteillekin. Kohde soveltuu loistavasti vaikka retriitin viettoon. Mikäpä sen hienompaa kuin viettää aikaa luonnonrauhassa, männyn juurella tai laiturin nokassa. Paratiisisaarella pääsee nauttimaan lähiruoasta ja vaihtelevista menuista vuodenaikojen ja asiakkaiden toivomusten mukaan. Saaristolaisaiheinen menu hurmaa herkullisuudellaan. Jo ruoan ulkonäkö ja esillepano on ihastuttava.

Mikäli venematkasta tahtoo nauttia pidempään, maisemia ihastellen, kokousta aloitellen tai ihan vain kokoukseen virittäytyen, noudon Paratiisisaarelle voi sopia jo Turun keskustasta. Puusaunan lämmitystä Mikäli on pienemmällä porukalla liikkeellä ja tahtoo viettää hieman erilaista palaveripäivää, kannattaa kokeilla osallistavaa mökkeilyä. Härjänmaan saaressa sijaitsee Pikkuparatiisi, jonka maisemat ovat yhtä lumoavat kuin Paratiisisaarella.

Pikkuparatiisi sijaitsee omalla sähköttömällä saarellaan, jossa vieraatkin pääsevät lämmittämään saunaa puilla ja ruokaa kaasuhellalla. Valot toimivat aurinkopaneelein ja sähköä saadaan aggregaatilla. www.paratiisisaari.com

Zen -henkinen ajatus

Tekstin suomennos: Minna Kronberg

Runokirja on painettu vuonna 1983. Kuinka paljon ovat sukupuolisidonnaiset käsitykset ja ajatukset muuttuneet reilussa 30 vuodessa? Ovatko ne muuttuneet?

Vaikutelmia toimistossa Perhepotretti miehen pöydällä: aha, vakaa, luotettava perhekeskeinen mies. Perhepotretti naisen pöydällä: ohhoh, perhe siis tulee ennen hänen uraansa. Miehen pöytä on sekaisin: hän on selkeästi kova työntekijä ja kiireinen. Naisen pöytä on sekaisin: hän on ilmeisesti epäjärjestelmällinen hattarapää. Mies puhelee kollegojensa kanssa: hän varmastikin keskustelee viimeisimmästä kaupasta. Nainen puhelee kollegojensa kanssa: hän varmastikin juoruilee. Mies ei ole pöytänsä ääressä: hänen täytyy olla kokouksessa. Nainen ei ole pöytänsä ääressä: hänen täytyy olla naistenhuoneessa. Mies ei ole toimistossa: hän on tapaamassa asiakkaita. Nainen ei ole toimistossa: hänen täytyy olla shoppailemassa. Mies lounastaa pomonsa kanssa: hän edistää uraansa. Nainen lounastaa pomonsa kanssa: heillä täytyy olla rakkausseikkailu meneillään. Pomo arvostelee miestä: hän tulee parantamaan suoritustaan. Pomo kritisoi naista: hän tulee olemaan hyvin poissa tolaltaan.

Mies sai epäreilun sopimuksen. ”Suuttuiko hän?” Nainen sai epäreilun sopimuksen. ”Itkikö hän?” Mies on menossa naimisiin. hän asettuu aloilleen. Nainen on menossa naimisiin: hän tulee raskaaksi ja jättää työnsä. Mies saa perheenlisäystä: hän tarvitsee korotuksen. Nainen saa perheenlisäystä: hänen äitiyslomansa tuo firmalle entistä enemmän kustannuksia. Mies on menossa liikematkalle: se on hyväksi hänen urakehitykselleen. Nainen on menossa liikematkalle: Mitähän hänen miehensä sanoo siihen? Mies jättää työnsä saadakseen paremman: hän tunnistaa otollisen tilaisuuden. Nainen jättää työnsä saadakseen paremman työn: naiset eivät ole luotettavia. Natasha Josefowitzin, ”Is this where I was going?”

Uusia Secretarius-työryhmäläisiä

Ilmoitusmyyjä Olen Satu Salmivalli ja asun Hel-

singissä. Olen vastannut Secretariuslehden ilmoitusmyynnistä tämän vuoden alusta lähtien. Hoidan ilmoitusmyyntiä markkinointikoordinaattorin nimikkeellä. Tavoitteeni on jatkaa Marjo Keskikastarin hyvin viitoittamalla tiellä. Tarkoitus on hankkia yhdistykselle kumppaneiksi ja teemailmoittajiksi yrityksiä, joista jäsenistöllä on hyviä kokemuksia. Kannustankin kaikkia jäseniä tästä eteenpäinkin aktiivisesti osallistumaan yhdistyksen mediatilan myyntiin. Yhteistyö hyödyttää ja tuo iloa sekä jäsenistölle että yhdistystä tukeville yrityksille. Olen markkinointiviestinnän pitkän linjan ammattilainen työskennellen AD:na ja graafisena suunnittelijana. Oma yritys Lion Design on jo ehtinyt täysi-ikäiseksi. Minulta luonnistuvat ilmoitusmyynnin lisäksi yritysilmeen freesaus ja ilmoitusten valmistus. Vapaalla viihdyn mieluiten ulkosalla. Kaksi kääpiösnautseriani huolehtivat päivittäisestä lenkkeilyttämisestäni. Vuosikymmeniä tuli ratsastettua ja hevosten kanssa

kilpailuissa koluttua. Kuntosali on uusi tuttavuus ja sopii hyvin talvikauteen. Hyvää yhteistyötä jäsenistön ja ilmoittajien kanssa toivottaen, Satu

Toimittaja Olen Veera Honka-Nissi ja työs-

kentelen isännöitsijänä Pirkan Isännöintitoimistossa Nokialla. Aiemmin olen tehnyt töitä muun muassa kiinteistösihteerinä ja järjestösihteerinä. Isännöitsijän työ on minulle aivan tuore, aloitin siinä vastikään. Olen kotoisin Kainuun sydämestä Puolangalta. Sieltä olen kulkeutunut lapsuuden perheen kanssa, sekä opintojen myötä Iisalmen, Lahden, Tampereen, Turun ja Kankaanpään kautta Nokialle, jossa asun perheeni kanssa. Kotona elämääni sulostuttavat mieheni Jori, 12-vuotias tyttäremme Eevi sekä hurmaavat kissasiskokset Becky ja Bella. Istumatyön vastapainoksi harrastan paljon liikuntaa. Nyt etusi34

jalla on kuntosaliharjoittelu, vaikka päätavoitteenani onkin parantaa kuntoani toista maratonia silmällä pitäen. Käyn myös paljon elokuvissa ja vietän aikaa mielelläni ystävieni ja perheen kanssa. Sihteeriyhdistyksen jäsen olen ollut kaksi vuotta. On hienoa verkostoitua kollegojen kanssa ja vaihtaa ajatuksia työstä ja harrastuksistakin. Tampereen jaoston tapahtumat ovat mielenkiintoisia ja ne antavat paljon uusia ajatuksia joita voin hyödyntää työssäni. Olen erittäin innossani toimittajanpestistäni Secretarius -lehdessä. Tämä tehtävä avaa yhdistyksen toiminnan minulle aivan uudella tavalla myös valtakunnallisella tasolla. Nähdään ja kuullaan! Veera

Toimittaja Olen Riitta Soinola. Koulutukseltani olen tradenomi, ylempi AMK. Sihteerin töitä olen tehnyt yli 15 vuotta ja olen työskennellyt erikokoisissa yrityksissä sekä yhdistyksessä, joten minulla on laaja-alainen kokemus erilaisista organisaatioista. Sihteeriyhdistyksen jäseneksi liityin viime vuonna. Asun Järvenpäässä kahden kouluikäisen poikani (15- ja 19-vuotiaat) kanssa. Harrastuksiini kuuluvat jooga, kuntosali, kävely, juoksu, golf ja laskettelu. Liikunnallisten harrastusten lisäksi pidän puutarhanhoidosta, matkustamisesta ja opiskelusta. Lisäksi olen ollut

perustamassa Järvenpäässä naisten Lions-klubia eli olen charter-jäsen. Minut valittiin Järvenpään Kirkkovaltuustoon syksyn 2014 vaaleissa ja istun nyt ensimmäistä kauttani valtuustossa. Olen aktiivinen ja seuraan yhteiskunnallisia asioita. Työssäni olen tehnyt paljon tekstin stilisoimista, oikolukua, kirjoittanut tiedotteita, mutta varsinaisesta toimittajan työstä minulla ei ole kokemusta. Toimittaminen kiinnostaa minua, sillä pidän kirjoittamisesta ja tekstin tuottaminen on minulle helppoa. Kirjaston suurkuluttaja ja kirjojen lukija olen

ollut lapsesta pitäen. Olen iloinen, että pääsin mukaan Secretarius – työryhmään ideoimaan, suunnittelemaan, kirjoittamaan ja oppimaan uutta lehden toimittamisesta. Riitta

S 2016 – Haasta itsesi huipulle

Perjantai 23.9.2016 Tampere Congress & Culture Centre Puistotorni Merkitse aika kalenteriisi!

Sihteeriyhdistys ry - Uudistuen eteenpäin

Yhteistyössä

sihteeriyhdistys.fi

Kiitos juttupalautteista

Onnetar suosi Outi Paalaa ja hän voitti tuotelahjapalkinnon. Onnittelut Outille! linen, että on hyvä saada toisinaan vahvistusta tähän ikävään ja niin yleiseen päihdeongelmaan.

Kiinnostavin juttu oli Ahlströmin ruukista. Outi Paala

Terhi Herrala Itseäni kiinnosti 4/2015 lehdessä eniten Jari Stoltin kirjoitus yritysturvallisuudesta (s. 18 - 21). Olen ollut henkilökohtaisesti toteamassa työpaikallani, kun toimistomme tiloihin oli päässyt talon ulkopuolinen henkilö, joka vei mennessään parista huoneesta pöydällä olleet kannettavat tietokoneet. Kun rikos todettiin, varas pääsi talosta karkuun juosten, mutta häntä ei saatu koskaan kiinni. Sisään tämä varas pääsi sivuovesta, kun talon henkilökuntaa poistui talosta eikä kukaan tarkistanut miehen henkilöllisyyttä. Tämän tapauksen jälkeen talon turvallisuuspolitiikkaa tarkennettiin ja henkilöstöä velvoitettiin puuttumaan välittömästi asiaan kohdatessaan toimiston käytävillä liikkumassa vieraita, ulkopuolisia henkilöitä.

Kommunikointikompastelua -juttu oli mielestäni hyvä ja tärkeä. Tarja Holopainen Tällä kertaa lehden mielenkiintoisin ja samalla tärkein juttu oli Maalaisjärjen käyttö voi pienentää turvallisuusriskejä.

Anne-Maria Melkko 3/2015 lehden parhaimmaksi artikkeliksi valitsen ”Puuttuminen on välittämistä”. Ei sillä, että se olisi hauskin tai iloisin juttu, vaan koska aihe on aina vaan niin arka ja kiusal-

Arja Porvali

Mikä tämän lehden jutuista oli mielestäsi paras? Vastaa viimeistään 18.4.2016 paatoimittaja.secretarius@gmail.com Palkintona arvomme majoituslahjakortin Sokos-hotelliin.

Nimet sekaisin Secretariuksen numeron 4/2015 Pipoista Royal Ascotin upeisiin luomuksiin -jutun kuvatekstissä, myyjä Jaana Salopaju oli nimetty virheellisesti modisti Liisa Paasimaaksi. Pahoittelemme virhettä. Nettilehdessä nimi on oikein.

Kokouskutsu Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: lauantai 23.4.2016 kello 12 Paikka: Hotelli Alba, Ahlmaninkatu 4, 40100 Jyväskylä Käsiteltävät asiat: Yhdistyksen sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat, ilmoitusasiat Ilmoittautuminen kevätkokoukseen: http://www.sihteeriyhdistys.fi/fi/tapahtumat/ tai puhelimitse yhdistyskoordinaattori Sari Ollikaiselle 040 094 9878 viimeistään 8.4.

Helvi Kalkkinen In memoriam Arvostettu Sihteeriyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Helvi Kalkkinen nukkui pois Helsingissä 2.11.2015. Hän oli syntynyt Viipurissa 25.4.1917.

Helvin ensimmäinen työpaikka oli Hankkija, jonka jälkeen hän työskenteli Etelä-Suomen Osuusteurastamossa Keravalla ja Lemminkäisellä Helsingissä. Pääosan elämäntyöstään Helvi teki Imatran Voima Oy:ssä (nykyinen Fortum), jossa hän oli 26 vuotta toimitusjohtajan sihteerinä ja työskenteli yrityksessä aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Mieliimme on jäänyt Helvin toteamus edistyksellisestä esimiehestään Heikki Lehtosesta: ”Vuorineuvos oli ensimmäisiä, joka osasi hyödyntää sihteerin tietotaitoa”. Helvistä tuli 22-vuotiaana rouva Kalkkinen ja perheeseen syntyi kaksi lasta. Kielistä kiinnostuneesta Helvistä tuli erittäin kielitaitoinen kirjeenvaihtaja ja sihteeri. Englanninkielen lisäksi hän taitoi saksaa. Kun Imatran Voima etsi kielitaitoista sihteeriä, Helvi valittiin tähän tehtävään. Hän opiskeli myöhemmin vielä Italian valtion stipendillä italiaa Perugian yliopistossa ja Ranskan valtion stipendillä ranskaa Sorbonnen yliopistossa. Aina aktiivisena, sodankin vaikeina vuosina, Helvi Kalkkinen oli perustamassa Asevelinaiset-yhdistyksen Keravan alaosastoa ollen sen ensimmäinen

puheenjohtaja. Hän oli myös perustamassa Keravan Mieslaulajat -kuoroa. Lisäksi Helvi oli aktiivinen toimija esimerkiksi Suomi-Intia-Seurassa ja Suomalais-arabialaisessa yhdistyksessä.

tiedon hankinta olivat Helvi Kalkkiselle tärkeitä asioita. Myös hänen laaja kiinnostuksensa ympäröivään yhteiskuntaan ja maailmaan jatkuivat työelämän jälkeenkin.

Helvi kaipasi yhteistoimintaa eri aloilla toimivien sihteereiden kanssa. Perustettiin asiaa valmisteleva toimikunta, jonka puheenjohtajana Helvi toimi. Sihteeriyhdistys oli alussa amerikkalaisen NSA-järjestön (National Secretaries Association) paikallisosasto, NSA Helsinki Chapter. Helvi oli sihteeriyhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoittaja ja ensimmäinen puheenjohtaja. Jo 1960 syyskuun kokouksessa keskusteltiin mahdollisuudesta perustaa täysin itsenäinen suomalainen sihteeriyhdistys.

Helvi sai meidät innostumaan, hän käytti puheenvuoroja yhdistyksen kokouksissa ja hän oli avarakatseisena innoituksen antaja ja kannustaja monelle nuorelle sihteerille heidän aloittaessaan sihteerin ammatissa. Olemme kiitollisia Helvi Kalkkiselle hänen elämäntyöstään Sihteeriyhdistyksessä ja antamastaan esimerkistä meille jäsenille eri puolella Suomea. Tuija Rissanen ja Anita Hoffrén Helvi Kalkkisen pitkäaikaisia kollegoja kuva Helvi kalkkisen kotialbumi

Sihteeriyhdistys-Sekreterarföreningen ry perustettiin 25.11.1960 ja 1977 Helvi Kalkkinen kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Sihteeriyhdistyksen 25-vuotisjuhlassa paljastettiin taiteilija Topias Sunnan maalaama Helvi Kalkkisen muotokuva, joka on esillä yhdistyksen toimiston seinällä. Ammatillisen kehittymisen vaatima kielitaito sekä kaikki kouluttautuminen ja

Arjen keskellä

Ilon pisaroita

Sihteeriyhdistyksen hallitus Kuopiossa Sihteeriyhdistyksen hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksensa tammikuisena viikonloppuna Kuopiossa. Osallistujien hymy oli herkässä, kun Scandic tarjosi lasin kuplivaa iltapäiväkahvin aluksi.

Porin jaosto Noormarkussa Porin jaosto vietti tammikuista perjantai-iltaa Noormarkussa tutustuen A. Ahlströmin ruukin mahdollisuuksiin kokous-, majoitus- ja juhlatiloina. Samalla pääsimme kuulemaan alueen historiaa seikkaperäisesti opastetussa Voyagenäyttelyssä. Iltamme kruunasi mahtava ruokailu paikallisista herkuista nautiskellen. Illan emäntänämme toimi myyntineuvottelija Leila Sundell.

Secretarius-työryhmä Kokkolassa Secretarius-työryhmäläisiä kokoontui tammikuun viimeisenä viikonloppuna koulutus- ja suunnittelupäiville Kokkolaan. Keskipohjanmaa-lehti tutustutti sanomalehden tekoon ja lisäksi tarjosi oivat kokoustilansa käyttöön. Sunnuntaina kokoustettiin ja poseerattiin Original Sokos Hotel Kaarlen tiloissa.

Teksti: Arja Jouhki Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Presidentinlinna uusituin kasvoin Kolmikerroksisessa Presidentinlinnassa on noin sata erikokoista huonetta. Linna kävi läpi laajan ja vaativan kaksivuotisen peruskorjauksen, joka valmistui loppuvuodesta 2014. Peruskorjauksessa vahvistettiin perustuksia, sillä talo oli osittain vajonnut. Samalla uusittiin muun muassa talotekniikkaa ja akustiikkaa. –Salien seinien värisävyjä on vahvistettu ja palauttamalla vanhempien maalaus- ja tapettikerrosten värimaailmaa. Myös kalusteita on entisöity ja verhoja uusittu, linnanvouti Anne Puonti kertoo. Linnan toisessa kerroksessa sijaitsevat ne edustustilat, joita näemme useimmiten eri viestintävälineiden kautta. Valtiosali on linnan suurin yksittäinen huone. Valtiosalissa pidetään itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton kättelyt, diplomaattipäivälliset sekä vierailevien valtionpäämiesten kunniaksi vietetyt juhlaillalliset. Ennen vuotta 1918 huonetta käytettiin keisarin valtaistuinsalina. Huone rakennettiin 1907, koska eduskuntauudistuksen jälkeen tarvittiin entistä suuremmat tilat valtiollisille juhlamenoille. Salin esikuvana käytettiin Pietarin Talvipalatsin Pyhän Yrjön salia. Valtiosalin ja siihen liittyvän Atriumin suunnitteli arkkitehti Ahrenberg.

Ruokasali on suhteellisen suuri huone linnan toisessa kerroksessa. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton ruoat ja juomat tarjoillaan tässä huoneessa. Toisessa kerroksessa sijaitseva Peilisali rakennettiin alun perin tanssisaliksi, mutta se toimi myös valtaistuinsalina valtiopäivien avajaisissa ennen uuden Valtiosalin rakentamista. Tässä salissa muun muassa entinen hallitus jättää eronpyyntönsä ja uusi nimitetään. Keltaisessa salissa presidentti ottaa vastaan lähetystöjä ja virallisia vieraita. Salissa suoritetaan myös diplomaattikirjeiden jättö. Keisarien aikaan

huonetta kutsuttiin keisarinnan suureksi kabinetiksi. Huoneen empirekalusto on aikoinaan hankittu Pietarista, ja huoneen lattiaan on käytetty kahdeksaa eri puulajia. Kalusto oli sijoitettuna alun perin kerrosta ylemmäksi, keisarin kabinettiin. Huoneen alkuperäinen kalusto siirrettiin Smolnaan valtionhoitaja Mannerheimin aikana, jossa se on vieläkin. Presidentin työhuone on tasavallan presidentin pääasiallinen työtila. Tavallisesti tasavallan presidentin vuosittainen uudenvuodenpuhe on pidetty tässä huoneessa.

Historiaa: - rakennettiin kauppias ja laivanvarustaja J.H. Heidenstrauchin asuintaloksi - piirroksissa Pehr Granstedtin, Quarenghin ja Engelin käsialaa - linna valmistui 1820 - myytiin 1837 keisarisuuriruhtinaan Helsingin residenssiksi - 1863 tanssisalista Valtiosali valtiopäivien juhlallisia avajaisia varten - rakennus toiminut ensimmäisen maailmansodan aikana sotasairaalana - muuna käyttönä ollut muun muassa sisällissodan aikana joukkojen esikuntana ja itsenäisen Suomen ulkoasiainministeriönä - kunnostettiin Presidentinlinnaksi 1921 - useimpien presidenttiemme asuinpaikka - 1919 järjestettiin linnassa ensimmäinen itsenäisyyspäivän vastaanotto Ståhlbergin isännöimänä

Myös Mariankadun puolen sisäänkäyntiä uudistettiin. Mariankadun aulasta johtavat portaat Atriumiin.

Suomen monipuolisin OHJELMA-, TAPAHTUMA- JA TOTEUTUSTOIMISTO

ESIINTYJÄT JA OHJELMAT

TAPAHTUMATUOTANTO

MESSUOSASTOT

TEKNINEN TOTEUTUS

MagnumLive on palvelukonseptiltaan ja laajuudeltaan ainutlaatuinen toteutustoimisto. Olemme omavarainen kaikissa palveluissamme. Säästämme asiakkaidemme aikaa ja rahaa sekä takaamme palveluiden korkean laadun, tuottavuuden ja tavoitteiden toteutumisen. KI IN NO ST UI TK O? OTA YH TE YT TÄ !

Muutimme uusiin 1.600 m2 toimitiloihin: Mestaritie 11 , 01730 Vantaa MagnumLive Oy: yhteys@magnumlive.fi I 010 3965 000 I

magnumliveoy