Secretarius 1 2014 netti by taitto.secretarius

1/2014

Nykyisyys on huomisen historiaa

Oletko jo koukussa pilveen?

Tietoa joka tuutista

www.sihteeriyhdistys.fi

Lapinlahdenkatu 8, Helsinki

SATO HotelliKoti Tarvitseeko yrityksesi henkilöstö tilapäistä kotia Helsingin keskustasta?

Kristianinkatu 11-13, Helsinki

Asu kuin kotonasi

Booking.com asiakkaamme arvioivat SATO HotelliKodit erinomaisiksi!

SATO HotelliKodit ovat erikokoisia kalustettuja asuntoja, joissa voi asua minimissään kahden päivän ajan ja tarpeen vaatiessa jopa useita kuukausia. Olipa kyseessä yksin muuttava tai perheellinen, SATO HotelliKoti mahdollistaa nopean ja joustavan muuton Helsinkiin. Valmiiksi kalustettuihin asuntoihin on yhtä helppo tulla kuin hotelliin ja niissä viihtyy kuin kotonaan. Tutustu asuntoihin netissä www.satohotellikoti.fi -sivuilla. Hinnat ja saatavuustilanteen näet heti ja varauksen voit tehdä saman tien. YRITYSMYYNTI JA -SOPIMUKSET Petri Kajaan Hotellikotipäällikkö Puh. 0201 34 4408 ja 040 560 4738, petri.kajaan@sato.fi

KOKOUS Järjestä seuraava kongressi keskellä Itämerta! Moderni toimiva 600-paikkainen kongressitalo Alandica Maarianhaminassa on erinomainen kokoontumispaikka.

Päiväkokouspaketti alk 42 € Kokouspaketti sis majoitus Hotell Arkipelagissa alk 124 €

info@alandica.ax, www.alandica.ax, puh 018 24570, Strandgatan 33, 22100 Maarianhamina, Ahvenanmaa

www.satohotellikoti.fi

päätoimittajalta

Kädessäsi oleva lehti on yhteistyön hedelmä 5 1 . V U O S I K E RTA

1/2014

10.3.2014

Kustantaja

Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry sähköposti: secretarius@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki

Päätoimittaja

Leena Koistinen paatoimittaja.secretarius@gmail.com

Taittaja

Katja Högman taitto.secretarius@gmail.com

Toimitussihteeri Sari Ollikainen

Toimittajat

Nina Kaari Pirjo Koponen Anja Ojanen, free-lance

Secretarius-yhdyshenkilöt Anita Rummukainen Anne Juvonen Irmeli Vuorenmaa Kaisa Heinonsalmi Marja Konsti Sari Kiiskinen Sari Välimäki Satu Vuorenmaa Sirpa Saastamoinen Tarja Taipale

044 369 7810

ecretarius juhlii tänä vuonna viisikymppisiään, minkä kunniaksi tä-

män vuoden numeroissa on muistomaistiaisia lehden taipaleelta. Ensimmäisen voit napata sivulta 12. Secretariuksen tekijöiden koulutus- ja suunnittelupäivät järjestettiin helmikuun alussa Jyväskylässä. Oli ihanaa huomata, kuinka innostunut talkooporukka on tätä lehteä tekemässä. On pari sanavalmista toimittajaa, nohevia yhdyshenkilöitä, taitava taittaja ja osaava ilmoitusmyyjä. Kymmenen alueellista yhdyshenkilöä vastaa jaostonsa näkyvyydestä lehdessä. He ideoivat, kirjoittavat, tai hankkivat juttuja jaostostaan ja alueestaan. Heillä on tärkeä rooli lehden teossa. Heidän avullaan pääset kurkistamaan,

050 466 1108

mitä muille jäsenille ja jaostoille kuuluu. Toimittaja Pirjo Koponen ja juuri aloittanut uusin toimittaja Nina Kaa-

040 094 9878

050 409 7609 040 571 4391 040 077 3089

ri kirjoittavat sekä ideoivat juttuja. Heidän vastuullaan ovat lehden pää- ja teemajutut. Kun lehti on taittovalmis, toimittajat oikolukevat ja tarvittaessa muokkaavat juttuja. Lehden ulkoasu on taittaja Katja Högmanin kädenjälkeä. Hän sommittelee juttujen tekstit sekä asettelee kuvat silmiä hivelevästi ja kiinnostusta herättävästi. Jos kansi, tai muu lehden ulkonäköön liittyvä seikka ei kiehdo

050 312 7450 050 312 7450 040 517 3317 040 582 4759 040 801 1770 040 487 6067 040 566 8596 044 455 7513 050 363 3236 040 416 8149

lukijaa, voi lehti jäädä lukematta. Keskeinen ja tuiki tarpeellinen on siis hänenkin rooli. Secretariuksen talous pyörii ilmoitusmyynnin varassa. Ilman ahkeraa, sisukasta, idearikasta ja markkinointihenkistä ilmoitusmyyjää jäisi lehti painamatta ja jakamatta. Kiitos ja kumarrus myös Anja Ojaselle! Secretarius ei siis käytä jäsenmaksuja toimintaansa. Viime vuonna se jopa jätti jokusen euron ylimääräistä yhdistyksen rahakirstuun. Tällä mahtavalla toimitustiimillä teemme parhaamme, jotta voimme tar-

Ilmoitusmyynti

Anja Ojanen Tilhenpolku 5, 37140 Nokia ojanen.anja@kolumbus.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sari Ollikainen sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

040 077 3089

jota sinulle lukuelämyksiä lehden parissa. Upeaa, jos tartut lehteen ja vietät aikaa sen sivuilla. Haluamme tuoda tarjolle juttuja kollegoista, jotka toimivat eri tehtävissä, harrastavat erilaisia asioita ja edustavat jäsenkuntaamme laidasta laitaan. Lisäksi kurkkaamme, mitä maailmalla tapahtuu ja pyrimme

040 094 9878

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486

Painopaikka

Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: G-print, 115 g

Ilmoitushinnat 2014: Mediakortti lehden viimeisellä sivulla

luotaamaan tulevaisuuteen. Tämän lehden merkittävänä tehtävänä on ollut alusta alkaen myös lisätä yhdistyksen tunnettuutta sekä yhdistyksen ja jäsenten arvostusta yhteiskunnassa. Tavoitteemme on, että Secretarius on Sihteeriyhdistyksen edustava käyntikortti. Oletko muuten tiennyt, että Secretariuksen voi myös tilata vaikkapa työpaikan kahvi- tai taukohuoneeseen muidenkin luettavaksi? Neljänkympin vuosikertahinta ei liene kynnyskysymys yhdellekään työnantajalle. Kepeästi kevättä kohden Leena Koistinen

Tiimijuhlat Billnäsin ruukilla! www.billnas.fi/kesajuhlat

Ruukintie 8, 10330 Billnäs

+358 40 158 5898

myyntipalvelu@billnas.fi

www.billnas.fi

Juhlat & kokoukset

Tampereen ydinkeskustassa upeat juhla- ja kokoustilat suurille ja pienille ryhmille

Providing free, objective information on top conference facilities, hotels and services. Giving free neutral advice on incentive programs.

Pikkupalatsi Hämeenpuistossa tai Suomalainen klubi Puutarhakadulla!

www.tourism.tallinn.ee/convention convention@tallinnlv.ee +372 640 4415, +372 640 4414 Vabaduse väljak 7, 15199 Tallinn, Estonia

•

Palatsi 010 617 9761 Klubi 010 2315 222 info@armascatering.fi www.suomalaisenklubinravintola.fi www.armascatering.fi

10 Tässä numerossa

Työhuone järjestykseen Fengshuin avulla

Kunnioita tekijänoikeuksia

10 Tietoa joka tuutista 12 Linnusta lehdeksi 13 Jyväskylä — kyberturvallisuuden opinahjo

14 Nykyisyys on huomisen historiaa 17 Tiimityö on täsmällisyyttä 18 Poimi parhaat vinkit työhösi

Sisko Atrokoski

26 Sarja: Tällainen on työpäiväni ja -puvustoni Miia Jalonen

28 Tervetuloa yhdistykseen Eeva-Leena Savolainen

29 Kymenlaakson jaosto UPM:n sellu ja paperitehtaalla 29 Wienervalsseja ja verkostoitumista 31 Huomisen huippuosaamista

19 Luovuutta huokuva vaihtoehto perinteisten kokouspaikkojen rinnalle

32 Kuukauden kokouspaikka

20 Oletko jo koukussa pilveen?

37 Uutisia

23 Kiehtova Kieloranta

24 Esittelyssä jaoston uusi puheenjohtaja

Kansi: Sihteeriyhdistyksen jäseniä Helsingin musiikkitalossa. Kuva Juha Vääräkangas.

35 Barbrolle Scandicin lahjakortti 38 Jaostojen johtokunnat 40 Kevätkokouskutsu, mediakortti

TEKSTI: MaIJa-LIISa LEHTINEN KUVaT: KrISTIINa MäNTyNEN

Työhuone järjestykseen fengshuin avulla Miten vanha kiinalainen ympäristö- ja harmoniaoppi fengshui voisi auttaa työhuoneen järjestämisessä siten, että viihtyisimme paremmin ja saavuttaisimme parhaan mahdollisen menestyksen? Kysyin neuvoa suomalaiselta fengshui-arkkitehdilta, Kristiina Mäntyseltä.

engshui-oppi rantautui meille parikymmentä vuotta sitten. Silloin perustettiin myös Suomen Fengshui-yhdistys. Yhdistyksen puheenjohtaja Kristiina Mäntynen iloitsee, että tämä oppi on vakiinnuttanut paikkansa myös Suomessa, kulttuurista riippumattomana ja käytännöllisenä sisustusoppina.

Vuori ja vesi Työpaikkasisustamisen ydin voidaan kiteyttää kahteen fengshui-käsitteeseen: vuori ja vesi. Työpaikallamme tarvitsemme fyysistä turvaa, jota vuori edustaa – on tärkeää turvata selustansa, eikä tietokoneen ruudulta kannata näyttää tietoja ulkopuolisille. On siis suotavaa, jos työpisteessäsi on selkäsi takana seinä tai seinämä. Olemme myös hiukan haavoittuvampia vasemmalta puoleltamme, joten silläkin puolella olisi hyvä olla enemmän tukea kuin oikealla. Selän takana oleva vuori tukee keskittymistä ja tehokkuutta. Vuoren puuttuminen voi saattaa meidät alttiiksi vaaran ja selkään puukottamisen tunteelle. Myös hyvä näköyhteys ovelle antaa turvallisuuden tunnetta ja reagointiaikaa.

Vesi-sanalla on fengshuissa eri yhteyksissä eri merkityksiä. Vuori-sanan vastaparina vesi kuvaa kuitenkin vain sitä virtausta, jota tarvitsemme, jotta liike-elämämme ja toimintamme menestyisi. Tarvitsemme esimerkiksi toimivaa logistiikkaa ja asiakkaita, jotta toimintamme pysyisi elinvoimaisena. Liiketilassa tai toimistossa se tarkoittaa käytännössä vaikkapa muun muassa sujuvia kulkuväyliä, virtuaalivettä. Sulkiessamme siis työhuoneemme oven sulkeudumme fengshuin käsittein ilmaistuna vuoren sisään ja avatessamme oven annamme veden taas virrata. Tarvitsemme molempia aina työtehtävästä riippuen. Avokonttorissa altistumme helposti häiritseville virtauksille, kuten voimakkaille ääniaalloille. Silloin keskittyminen kärsii. Toimiston sähkölaitteet tuottavat sähkömagneettista säteilyä. Jotkut reagoivat siihen herkemmin kuin toiset. Säteily pysyy aisoissa sähkörasioiden normaalilla maadoituksella. Hyvällä huoneilmalla, säännöllisellä siivouksella ja ilmaa puhdistavilla viherkasveilla saadaan tilaan puolestaan terveydelle suotuisia, negatiivisia ioneja. Terveydelle haitattomat luonnonmateriaalit ovat parempi valinta kuin vaikkapa muovi.

Yritystoimeksiannot Fengshui-arkkitehti Kristiina Mäntysen useimmat konsultaatiokohteet ovat koteja. Kokonaan hänen suunnittelemiaan talojakin on Suomessa jo useilla eri paikkakunnilla. − Noin viidesosa konsultoimistani kohteista on yrityksiä, pääasiassa toimistoja ja liiketiloja, mutta joukossa on myös esimerkiksi kouluja ja tehtaita. Hoitotiloja on paljon, arkkitehti Kristiina Mäntynen kertoo. Pohjapiirroksesta näkee paikan yksitasoisena, mutta suunnittelussa on otettava huomioon tila kolmiulotteisena kokonaisuutena. Toimistoissa esimerkiksi katossa olevat yksityiskohdat, kuten ilmastointiputket ja valaistus, vaikuttavat suunnitteluun. Valot ja varjot, muodot, värit, ilmansuunnat; se milloin rakennus on rakennettu, ja ketkä sitä käyttävät – myös nämä, fengshui-konsultti ottaa huomioon suunnittelutyötä tehdessä, ja kaikki tuo on tietysti nivottava toteuttamaan asiakkaan toiveita ja tarpeita.

Kaksi avokonttorisaareketta: tyypillinen ja täysin saman verran tilaa vievä ratkaisu. Jälkimmäisessä istujan selusta ja vasen kylki on turvattu. Edessä on väljää tilaa katseelle.

− Fengshuin mukaan suunnitellussa työpisteessä olomme on tarkoitus olla mahdollisimman mukava. Suosittelenkin, että rakastamme itseämme optimoimalla fyysiset olosuhteemme myös työpaikalla, Kristiina Mäntynen kiteyttää.

Selän takana oleva vuori tukee keskittymistä ja tehokkuutta. Vuoren puuttuminen voi saattaa meidät alttiiksi vaaran ja selkään puukottamisen tunteelle.

PARHAAT JUHLA- JA KOKOUSTILAT MYYDÄÄN NYT!

- Yritysjuhlat - Kokoukset, seminaarit, kongressit - Tilaisuus kuin tilaisuus - Ohjelmapalvelut

Ota heti yhteys ja tule tutustmaan monipuolisiin mahdollisuuksiin, info@palatsiteatteri.fi

Lähteet: Mäntynen, Kristiina (30.1.2014). Haastattelu. www.fengshui-arkkitehti.fi Lazenby, Gina (1998). Sisustajan fengshui.

Musiikkiteatteri Palatsi, Hämeenkatu 30, 33200 Tampere PALATSITEATTERI.FI

The Feng Shui House Book.

Gallup Kunnioita

TEKSTI: PIrJO KOPONEN KUVa: MagNUS FrOdErbErg / NOrdEN.Org

Millä tavoin virkistät ja huollat muistiasi ja/tai millaisia muistisääntöjä sinulla on?

tekijänoikeuksia Gramex, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto, Teosto ja Tuotos ovat tekijänoikeusjärjestöjä, jotka edustavat yhteensä noin 89 000 tekijää, esittäjää ja kulttuurialan yrittäjää. Gramexista saa esimerkiksi tiedon, tarvitaanko musiikin esittämiseen lupaa ja millainen korvaus pitää maksaa.

Anneli Korpelainen Tampere Muistini toimii parhaiten, mitä enemmän on tekemistä ja muistamista. Sitten kun hiljenee ja rauhoittuu, tuntuu, että sama tapahtuu muistille – ainakin mitä työelämään tulee. Kauppalistoja en yleensä kaupassa lue, vaan tarkistan sitten kotona, tuliko kaikki ostettua. Usein joku puuttuu ja sitä korvaamaan on tullut pari ylimääräistä ostosta! Kännykkäaika on romahduttanut täysin puhelinnumeroiden muistamisen – hyvä kun omani muistan. Lukemattomien käyttäjätunnusten ja salasanojen muistaminen käy hyvin muistitreenistä. Niiden suhteen olen pyrkinyt loogisen epäloogisesti sekoittelemaan elämääni kuuluvia numero- ja kirjainyhdistelmiä. Jos ei ole muuta yhdistävää tekijää, niin pyrin löytämään yhteyden parillisten ja parittomien ja suurenevien ja pienevien numeroiden välillä.

ekijälle syntyy yksinoikeus omaan teokseen. Kyseessä voi olla sävellys, sanoitus, teksti, kuvatai taideteos, elokuva, valokuva, peli tai mikä tahansa muoto, jossa tulee esiin tekijän idea tai ajatus. Teoksen tekijä voi määrätä, miten hänen teostaan saa käyttää. Käyttäjien oikeudella rajoitetaan tekijän yksinoikeutta teokseensa. Esimerkiksi tätä juttua kirjoittaessani voisin käyttää sitaattioikeutta ja lähdetiedon merkiten lainata jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Voin kopioida omistamastani äänitallenteesta musiikkia tai ottaa valokuvan toisen tekemästä taulusta yksityiseen käyttöön. En voi kuitenkaan jakaa tai levittää sitä, esimerkiksi lisäämällä omalle seinälle Facebookiin, koska internet on julkinen tila.

Valokuvaajalle syntyy kuvaan isyysoikeus ja hän voi määrätä, millä tavoin tekijän nimi mainitaan julkaisun yhteydessä. Valokuvaaja voi sopia tekijänoikeusjärjestön kanssa, millaisin ehdoin hänen kuviaan voi antaa käyttöön. On myös olemassa yhteisöjä, kuten Creative Commons, jonne kuvaaja voi luovuttaa kuviensa käyttöoikeuden vapaasti jaettavaksi ja käytettäväksi. Haastattelijalle syntyy myös oikeus omaan haastatteluaineistoonsa. Haastateltavan lausumia ei saa kuitenkaan käyttää loukkaavalla tavalla ja haastateltavan on oikeus tietää, missä lausuma julkaistaan. Haastateltavalle pitää myös tarjota mahdollisuus ennalta tarkistaa, miten hänen lausumiaan on jutussa käytetty.

Teetkö juttuja henkilöstölehteen?

Lähteet ja lisätiedot: Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry http://antipiracy.fi

Eva Lahonen Helsinki Ruokavaliolla on merkitystä myös aivojen toimintaan. Aivoja helliviä ruokia ovat muiden muassa mustikat, pähkinät ja siemenet, pavut sekä granaattiomenan mehu. Aivojumppa on hyvästä. Sudokut ja ristisanat ovat loistavia, sekä meditaatio. Jos kukkaro antaa myöden, voisi palkata personal brain trainerin.

Vaikka valokuvaajalle syntyy oikeus ottamaansa valokuvaan, ei hän kuitenkaan saa julkaista kuvaa tavalla, joka voisi loukata henkilön kunniaa tai yksityisyyttä. Valokuvassa esiintyviltä henkilöiltä tulee aina saada suostumus kuvan julkaisuun.

Kulttuurin ja viihteen lailliset nettikaupat www. dwnld.fi/fi/ Suomen tekijänoikeusjärjestöt www.tekijanoikeus.fi Immateriaalioikeusinstituutti http://www.iprinfo. com

Tekijälle syntyy yksinoikeus omaan teokseensa. Kyseessä voi olla sävellys, sanoitus, kuvatai taideteos. Teoksen tekijä voi määrätä, miten hänen teostaan saa käyttää.

Viulisti Pekka Kuusisto sai Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon viime vuonna.

TEKSTI : NINa KaarI KUVa: rIIKKa KaaKKUrIVaara/ KESKISUOMaLaISEN arKISTO

Tietoa joka tuutista Ihmiset seuraavat mediaa yhä enemmän ja saatavilla olevan tiedon määrä kasvaa kasvamistaan. Internetin välityksellä jokaisella on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä erilaisilla keskustelupalstoilla tai vaikka pitämällä omaa blogia. Miten tietoa oikein haalitaan ja hallitaan tiedon valtakunnassa eli sanomalehden toimituksessa?

Lehden toimituksen pyörittämiseen Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen saa energiaa lenkkipoluilta. Kuva vuoden 2011 Finlandiamaratonilta Jyväskylässä.

iedon määrä kasvaa koko ajan ja tietolähteet lisääntyvät. — Sähköinen media on madaltanut ihmisten kynnystä yhteydenottoihin, kertoo sanomalehti Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen. Toimituksessa seurataan aktiivisesti sosiaalisen median sivustoja ja niistä löytyy niin uutisaiheita kuin arjessa puhuttavia ilmiöitäkin. Varsinkin kotimaan uutisissa sähköpostin tulva on valtaisa. Viestejä tulee päivässä sadoittain. Miten tästä tietomäärästä oikein pystytään seulomaan se olennainen? — Meillä on tiettyjä lähteitä, joilta saatuihin tietoihin voimme luottaa, mutta todella paljon tulee ihan joutavaakin postia. Jokainen viesti kuitenkin luetaan, Inkeri Pasanen tähdentää. — Tieto tarkistetaan useammasta lähteestä ja tiedon luotettavuus onkin ykkösasia Keski-Suomen maakunnan päälehdelle. Mieluummin hävitään nopeudessa kuin luotettavuudessa.

Uutisia harkitusti Objektiivisuus onkin tärkeä osa toimittajan työtä. Uutisten valinnasta lehdessä keskustellaan aina isommalla porukalla. Uutistarjonta kun pakkaa ylittämään sen, mitä päivän lehden sivuille sopii. Ihmisten odotukset sanomalehteä kohtaan ovat korkealla, uutisia kun löytyy niin monesta verkkolähteestä ja niitä luetaan pitkin päivää. Keskisuomalaisessa nähdään tärkeänä syvemmän tiedon löytäminen ja asioihin paneutuminen. Toimittajat ovatkin erikoistuneet eri tietoaloille. Tällä tavalla lehti pystyy tarjoamaan lukijoilleen monipuolista tietoa eri aiheista. Miten sitten varapäätoimittaja näkee paperilehden tulevaisuuden? Onko kaikki tieto kohta saatavilla ainoastaan verkossa? — Ihmiset haluavat edelleen lukea paperilehteä rauhassa ja rentoutuen, vastapainoksi valtavalle sähköiselle tiedontulvalle, Inkeri Pasanen toteaa ja sanoo uskovansa painetun sanan säilyvän. Ja mukavahan se paperilehti onkin, rauhallinen, tarkkaan valittu ja harkittu kattaus tietoa leppoisasti kotisohvalla luettavissa.

Gallup Gallup

Millä tavoin virkistät ja huollat muistiasi ja/tai millaisia muistisääntöjä sinulla on?

paan ja kuntosaliharjoitteluun. Puutarha taas pitää huolen kesäkunnosta. Töissä auttaa esim. näytön muistilaput ja sähköpostin kalenteritoiminto, joka lähettää muistutuksia myös puhelimeen sekä tärkeimpänä pöytäkalenteri.

Helena Kivistö Helsinki Muistin huoltaminen ja asioiden muistaminen on haasteellinen tehtävä hektisessä nykyarjessa. Kotikonsteilla on tähän asti pärjätty: riittävä vuorokautinen lepo, kroppaa ja mieltä rauhoittava jooga sekä muu säännöllinen liikunta. Päivittäisellä ruokavaliolla on myös oma merkityksensä tässä huoltotyössä. Riittävästi kalaa, ja runsaasti vihanneksia – siinäpä hyviä aineksia muistinystyröille. Yksi muistisäännöistäni: pysähdy hetkeksi ja keskity. Näillä nyt ja eteenpäin – muistinkohan tässä listata ne oleellisimmat?

Arja Toivanen Helsinki Minulle se tarkoittaa positiivista ajattelua, kirjojen ja lehtien lukemista, itseni kehittämistä muun muassa täydennyskoulutusta. Laulukuoro, jossa olin mukana pari vuotta, oli todella virkistävää aikaa. Nuotista lukeminen ja yhdessä tekemisen ilo tekivät oikein hyvää koko kropalle. Kesällä varsinkin golf on haasteellinen ja opettavainen laji, johon joudun todella keskittymään. Olen huomannut, mitä enemmän joudun pinnistelemään mielekkäiden ja erilaisten, uusien asioiden parissa, sitä paremmin mieleni ja kehoni voi ja tulee energisempi olo.

Pirjo Mantere-Mäki Tampere

Harriet Jehkonen Helsinki

Muisti pelaa, kun voi hyvin. Uupuneena tai sairaana ei ”jaksa” muistaa, ja siksi pitää huolehtia sekä mielestä että kehosta. Syön paljon marjoja päivittäin ja lisänä D- ja B-vitamiinia.

Käytän töissä Outlookin Task-toimintoa työasioiden muistamiseen ja kännykässä olevaa Pikamuistiinpanoa sekä työssä että vapaa-ajalla. Kun kännykkä on kaikkialla, niin muistiinpanotkin pysyvät mukana. Välillä yritän olla laittamatta asiaa ylös ja muistaa asian ilman muistiinpanoa ja olen onnistunutkin. Mutta suurimmalta osin kännykän pikamuistiinpanot sekä Outlookin Tasks-toiminto ovat minulle must.

Harrastuksista hopeakorujen tekeminen, kivien hionta ja betonityöt, piirustus, neulominen, tiffanylasityöt ja kuorolaulu pitävät mielen virkeänä. Fyysistä kuntoa hoidan uimalla ja osallistumalla työpaikkani ohjattuun niska-hartiajump-

TEKSTI Ja KUVa: LEENa KOISTINEN

Linnusta lehdeksi Gypogeranus Secretarius – tuo merkillisen latinankielisen sanan loppu - on pyrähdellyt Sihteeriyhdistyksen lehden kannessa jo 50 vuotta. Tosiaankin tuo Secretarius pyrähtelee, koska se tarkoittaa sihteerilintua. Wikipedian mukaan käärmeitä syövä lintu elää Afrikan savanneilla ja se on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisuusluokituksessa tasolla ”vaarantunut”. Niinpä taitavat olla myös kaksijalkaiset kaimansa.

ihteeriyhdistyksen jäsenmäärän suurentuessa lehden julkaiseminen tuli ajankohtaiseksi. Kaikki eivät päässeet kokouksiin mukaan, joten koettiin, että yhteydenpitoa ja tiedottamista täytyy lisätä. Secretarius-nimi otettiin käyttöön vuoden 1964 toisessa numerossa. Vuoden verran yhdistyksen lehti ehti ilmestyä Tiedotussihteeri-nimellä. Alun alkaen lehden tavoitteena on ollut olla jäsentensä yhteisten asioiden foorumi. Monipuolinen, ajankohtainen, lukijoita kiinnostava ja mielenkiintoinen lehti se pyrkii olemaan jatkossakin.

Secretariuksen toimittamisesta vastasi julkaisutoimikunta. Ammattina sihteeri –kirja kertoo, että kotija ulkomaalaisista lehdistä poimittiin sihteereitä ja heidän työkenttäänsä koskevia juttuja. Niitä käytettiin sellaisinaan tai lyhennettyinä. Vuorovaikutus jäsenistön kanssa on ollut lehden kantavana ajatuksena koko sen historian ajan. Jäseniltä toivotaan edelleen kirjoituksia ja uusia raikkaita ideoita.

Monipuolinen, ajankohtainen, lukijoita kiinnostava ja mielenkiintoinen lehti pyrkii olemaan jatkossakin.

Viisikymppinen Secretarius on ajassa mukana ja uudistuu. Valokuvausoppia saamassa Katja Högman, Anja Ojanen, Tarja Taipale. Opastamassa valokuvaaja Harri Jussila Villen Kuvasta.

TEKSTI: PIrJO KOPONEN

Ulkonäön ehostusta Yli kymmenen vuotta lehti pelkästään monistettiin, vasta vuonna 1972 sitä ryhdyttiin painattamaan. Painatuskulujen peittämiseksi alettiin lehteen myydä mainostilaa. Saman vuosikymmenen puolivälissä lehden sisältöön ja ulkonäköön tehtiin muutoksia. Tavoitteena oli päästä pois juttujen lainaamisesta ja lisätä omaa toimituksellista aineistoa. Lehden kannessa alettiin käyttää valokuvia aiemman jäsenmerkin sijaan. Kaksikymmentävuotias lehti sai ryhtiä uudesta logosta ja palstojen määrän lisäyksestä. Lehteä pyrittiin kehittämään ammattimaisempaan suuntaan, ja se tuottikin tulosta. Lehti hyväksyttiin Aikakauslehtien liiton jäseneksi. 1980-luvun jälkeenkin lehti on uudistunut ja pysynyt ajanhermoilla mukana. Lehden rikkaus on sen vaihtuvat tekijät. Toimittajat, yhdyshenkilöt, päätoimittaja ja lehden muut yhteistyötahot vaihtuvat parin kolmen vuoden välein, joten lehti pyrähtää aika ajoin uuteen lentoon.

Jyväskylä – kyberturvallisuuden opinahjo Kyberturvallisuus tarkoittaa tietoturvauhkien torjuntaa. Kansalliset viranomais- ja julkishallinnon verkot, yritysverkot ja teollisuuden automaatiojärjestelmien verkot muodostavat yhdessä maailmanlaajuisen tietoverkon. Tietoturva- eli kyberuhat voivat kohdistua eri toimijoiden tietojärjestelmiin.

ietoturvapalveluille on kysyntää useilla aloilla. Pankkien asiointi siirtyy konttoreista verkkoon ja mobiilipalveluihin. Terveydenhuollon järjestelmät kehittyvät ja potilastietojen hallinta edellyttää luotettavia tietoturvaratkaisuja. Verkkokaupan kehittymisen edellytyksenä on turvallinen asiointi ja asiakastietojen hallinta. Suomen ensimmäiset tietoturvallisuuden eli KyberTurvallisuuden messut järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 3.-5.9.2014. Jyvässeudulle onkin syntymässä tietoturva-alan keskittymä, koska TEM valitsi Jyväskylän INKA-ohjelman Kyberturvallisuuden teeman vetovastuulliseksi kaupungiksi vuosiksi 2014-2020. Yliopisto ja Ammattikorkeakoulu tarjoavat alan uusinta koulutusta ja seudulle on myös sijoittunut alan yrityksiä ja viranomaisia. INKA tarkoittaa Jyväskylän kaupunkiseudun koordinoimaa Innovatiiviset kaupungit – ohjelmaa.

Lehden kansi 1970-luvulta.

Lähde: Kallio, Juha ja Korhonen, Anne (2010). Ammattina sihteeri. Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry 1960–2010.

Kyberturvallisuuden maisteriohjelmia Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK hakee parhaillaan opiskelijoita kyberturvallisuuden maisteritasoiseen koulutusohjelmaan. Koulutus kestää kaksi vuotta ja se on mahdollista suorittaa työn ohessa. JAMK tuottaa palveluja eri toimialoille, testaa järjestelmiin kohdistuvia tietoturvauhkia, evaluoi hyökkäyksiä ja kehittää erilaisia suojausmekanismeja hyökkäyksiä vastaan. Käytössä on internetistä eristetty kyberturvallisuuden koulutus-, tutkimusja kehitysympäristö. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan informaatioturvallisuuden maisteriohjelma rakentuu puolestaan kahden suuntautumisvaihtoehdon ympärille. Opiskelijat perehtyvät informaatioturvallisuuden kokonaisuuteen ja suorittavat syventäviä opintoja informaatioturvallisuuden eri osa-alueilta. Opetus muodostuu opintokokonaisuudesta, jossa kybermaailmaa ja sen turvallisuutta tarkastellaan yhteiskunnallisesta, toiminnallisesta ja teknologisesta näkökulmasta.

TEKSTI: LEENa KOISTINEN KUVaT: LEENa KOISTINEN Ja KUOPION KULTTUUrIHISTOrIaLLISEN MUSEON KUVaKOKOELMa

Nykyisyys on huomisen historiaa Maakuntamuseoiden yksi tehtävä on tukea ja opastaa oman alueensa yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä keräämään ja tallentamaan niiden kulttuuriperintöä jälkipolville. Suomessa on yli 300 ammattimaisesti hoidettua museota, joista 22 on maakuntamuseoita.

uopion kulttuurihistoriallisen museon johtaja Merja Heiskanen ja amanuenssi Pekka Kankkunen kokeilevat etsiä eri hakusanoilla museon noin 1,3 miljoonan kuvan kokoelmasta tätä juttua varten kuvaa, jossa sihteeri tai toimistotyöntekijä tekisi aidossa työympäristössä työtään. Näytölle putkahtaa liuta pönötyskuvia, joissa johtajat istuvat putipuhtaan työpöydän ääressä, tai siististi kammatut konttorineidot hymyilevät viehkeästi yrityksen vuosijuhlakuvassa. – Tämä on valitettava totuus. Arkea kuvaavia työkuvia on otettu, ja otetaan harmittavan vähän. Juuri sellaisia tarvitaan, Merja Heiskanen toteaa. – Niistä saa jälkipolville aidon kuvan yrityksen toiminnasta ja kulloisenkin ajan työtavoista ja –välineistä, laitekannasta sekä tuotantoprosesseista. Kuvilla olisi korvaamatonta historia-arvoa.

Arkipäivä arkistoon Yritys tai yhdistys, joka haluaa tallentaa historiaansa jälkipolville, voi ottaa yhteyttä oman alueensa maakuntamuseoon. Museot opastavat maksuttomasti niin pieniä kuin suuria, vanhoja sekä uusia yrityksiä, mitä, missä ja miten kannattaa säilyttää. Merja Heiskasen ja Pekka Kankkusen mukaan ihanneyrityksessä tai

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon johtaja Merja Heiskanen ja amanuenssi Pekka Kankkunen ovat sitä mieltä, että museoiden ja yritysten yhteistyössä saadaan aikaan yleisöystävällisiä näyttelyitä, joissa yrityksen menneisyys ja nykyhetki ovat hyvin läsnä.

Gallup Ovet ovat avoinna yritysten ja museon yhteistyöhön. Ilman sitä paljon keskeistä tietoutta häviää ajan saatossa taivaan tuuliin.

-yhteisössä olisi innostunut henkilö, joka oma-aloitteisesti keräisi yrityksen historiaa – siis ihan tätä nykypäivääkin – talteen. Asiakirjojen arkistoiminen pelkän lainkirjaimen mukaan ei tuo yrityksen historiaa tarpeeksi monipuolisesti ja kattavasti esille. Pöytäkirjojen lisäksi tarvitaan arkea työvaatteista lähtien. Merja Heiskanen näkee, että yritysten ja museoiden yhteistyön kehittämisessä olisi paljon petrattavaa. – Ainakin täällä Kuopiossa ovet ovat avoinna yritysten ja museon yhteistyöhön. Ilman sitä paljon keskeistä tietoutta häviää ajan saatossa taivaan tuuliin.

sikymmenten kuluttua. Paperisten valokuvien pahimmat viholliset ovat auringonvalo sekä kosteuden ja lämpötilan nopeat vaihtelut. Digikuvien säilymisen uhkana on tietotekniikan nopea kehittyminen. – Tärkeimmät valokuvat kannattaa teettää paperikuviksi, koska ne kestävät oikeinsäilytettynä vuosikymmeniä. Pidä paperikuvia ennemmin vaikka kenkälaatikossa kuin muovitaskuissa. Jos haluat säilyttää pelkät digikuvat, tallenna ne uudelleen aika ajoin.

Sähköpostit säilöön

Kuvat kartonkiin Museon kanssa voi sopia yrityksen nykyisyyden kuvaamisesta. Jos yrityksellä on käytössään salassa pidettäviä tai muuten arkaluontoisia työmenetelmiä tai –välineitä, voidaan sopia, että kuvat ovat julkaistavissa ja yleisön käytössä esimerkiksi viidenkymmenen vuoden kuluttua. – Yrityksen varaston nurkasta löytyneiden valokuvien tallentamisessa kannattaa kääntyä alueen museon puoleen, Pekka Kankkunen rohkaisee. – Sieltä saa apua sekä vinkkejä kuvien digitointiin. Osa palveluista on hinnoiteltu, osa taas maksuttomia. Kukaan ei osaa sanoa, mikä tämän päivän tallennusvälineistä toimii vuo-

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon johtaja Merja Heiskanen kertoo, että yrityksen vanhoista valokuvista voit teetättää käyttö- ja lahjaesineitä.

Yrityksen arkipäivä pyörii sähköpostiviesteissä. Aiemmin mapit täyttyivät liikekirjeenvaihdosta. Nykyään levytilat täyttyvät sähköpostiviesteistä. Tärkeimmät sähköpostiketjut kannattaisi tulostaa ja arkistoida. – Liikekirjeiden väheneminen muokkaa vääjäämättä yritysten historiatietojen keräämistä. Sähköpostiviestit olisivat vuosien vierähdettyä kiinnostavaa materiaalia tutkijoille, Merja Heiskanen veikkaa. Harva mieltää, että myös yrityksen Internet-sivut ovat osa yrityksen historiaa. Niitä pitäisi tallentaa jälkipolvien ihmeteltäväksi. Paras tapa on sivujen kuvakaappaus ja tulostaminen paperille. jatkuu seuraavalla sivulla

Asiapapereita tai esitteitä ei saisi rei’ittää, nitoa tai liittää klemmareilla yhteen. Myös teippi ja muovitaskut ovat pannassa. Valo, kosteus ja lämpötilan vaihtelut haalistavat värit yllättävän nopeasti. Papereiden paras säilytyspaikka on happovapaa pahvikansio tai -laatikko. Vaikkakin lehdillä on omat, yleensä maksulliset digitaaliset arkistonsa, aika moni yritys kerää vielä lehtileikkeitä. Merja Heiskanen suosittelee, että lehtileikkeitä ei liimattaisi paperille, vaan ne säilytettäisiin sellaisenaan, koska liimojen kemikaalit voivat tu-

hota ne. Hän muistuttaa, että leikkeeseen pitää kirjoittaa lehden nimi ja päiväys, muuten niillä ei ole tulevaisuudessa paljonkaan kerrottavaa.

Digitointia tunti tunnilta Vanhat mainosvideot ja C-kasettiäänitykset ovat ainutlaatuista historiaa, jotka kertovat yrityksen arjesta ja sen hetkisestä ympäröivästä maailmasta. Pekka Kankkusen mukaan C-kasettien ja VHS-videoiden digitoinnilla alkaa olla jo kiire, jotta muistot saataisiin talteen. C-kasettien digitointi on

yksinkertaista. Tarvitaan vain kasettisoitin ja siihen piuha, jonka toinen pää kiinnitetään nauhuriin ja toinen pää tietokoneeseen. Tietokoneissa on automaattinen ohjelma, joka siirtää äänen laitteesta toiseen. Myös VHSkasettien digitointi onnistuu kotija konttorikonstein. Jo alle parilla sadalla eurolla saa siihen tarkoitetun laitteen. Jotkut kirjastot tarjoavat ilmaista digitointimahdollisuutta. – Ainoa huono puoli on se, että niin ääni- kuin kuvatallenteen siirtäminen kestää yhtä kauan kuin alkuperäinen aineisto. Mennään siis tunti tunnilta.

Valokuvat kertovat vuosikymmenien takaa omaa tarinaansa. Kuopion Lääninhallituksen toimiston henkilökuntaa vuonna 1911. Kuvaaja Victor Barsokevitsch.

TEKSTI: MarJa KONSTI KUVa: MErJa HaLMEEN KOTIarKISTO

Tiimityötä ja täsmällisyyttä Kymenlaakson keskussairaalan kirurgian poliklinikan erikoissairaanhoidon sihteeri Merja Halme tietää, mitä tiedonhallinta ja tarkkuus tarkoittavat.

irurgian poliklinikalla työskentelee yli 20 lääkäriä. Vilkkaimpina päivinä potilaita voi käydä jopa 250. Kaikkien lähetteet kulkevat poliklinikan neljän sihteerin kautta. He hoitavat lääkäreiden ajanvarauskirjat, potilaille määrätyt laboratoriokokeiden ja röntgentutkimusten varaukset sekä vastaavat asiakkaiden kyselyihin. – Työ sopii luonteeltaan tarkalle ihmiselle. On itsestään selvää, että oikeiden tietojen tulee seurata oikeaa potilasta. – Käytämme muun muassa kolmea eri tietojärjestelmää rinnakkain, joten joka vaiheessa on varmistettava tietojen oikeellisuus. On myös hyvä sietää muutosta. On oltava valmis opettelemaan uusia asioita oman työn ohella. Sairaalaympäristössä potilastietojen käyttö edellyttää aina hoitosuhdetta . Tietoja saa käyttää vain hoidon edellyttämässä laajuudessa. Asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi potilastietojen käyttöä seurataan jatkuvasti.

— Kenenkään papereita ei saa jäädä lojumaan pöydille. Kaikki tulostetut tai käsinkirjoitetut muistilaput on tuhottava. Kun poistuu työhuoneesta tai koneelta, on ovi ja tietokone lukittava, jottei kukaan ulkopuolinen pääse asiakastietoihin käsiksi, Merja Halme tähdentää.

Kannustavaa yhteishenkeä – Työnkuvat muuttuvat ja uusia tehtäviä annetaan, kun osastoja siirretään tai yhdistetään toisiin. Onneksi meillä on poliklinikalla todella hyvä henki. Kaikki auttavat toisiaan. Perehdytämme toisiamme tehtäviin. Meillä on käytössä työnkierto, teemme kaikki neljä vuorollamme kaikkia poliklinikan sihteeritöitä. On mukavaa, että tehtävät vaihtuvat. Esimerkiksi asiakaspalvelu puhelimessa voisi olla raskasta, jos se olisi ainoa tehtävä. Nyt työpäivät vaihtelevat, ja pystymme tarvittaessa sijaistamaan toisiamme.

On selvää, että oikeiden tietojen tulee seurata oikeaa potilasta. Kymenlaakson keskussairaalan kirurgian poliklinikan erikoissairaanhoidon sihteeri Merja Halmeen työpaikalla käytetään kolmea tietojärjestelmää rinnakkain ja huolehditaan tarkasti asiakkaiden yksityisyydensuojasta.

Sairaalasta työpaikkana tulee helposti mieleen tarkka hierarkia ja byrokratia. Merjan kokemukset ovat toisenlaiset. – Ilmapiiri on rento ja mukava. Viihdyn hyvin töissä. Joskus joidenkin potilaiden tilanteen kohtaaminen voi tuntua raskaalta, mutta ammattimainen ote auttaa eteenpäin. Ja hyvän yhteishengen vuoksi töihin on mukava tulla. Merja on tänä vuonna Kymenlaakson jaoston johtokunnassa jäsenasioiden hoitajana. Hänen mielestään tapaamiset ovat aina mukavia. Hän on vuorollaan innokkaasti järjestämässä niitä ja viemässä jaostoa eteenpäin.

Ilmoittaudu nyt ja hyödynnä hintaetusi. Seminaarin osallistumismaksu on 10.1.2013 TEKSTI: JaaNa TULONEN Ja mennessä ilmoittautuneille jäsenille 390 € (normaalihinta 475 €). Käy ilmoittautumassa LEENa KOISTINEN KUVa: TErHO aaLTO www.sihteeriyhdistys.fi ja tykkää myös Facebookissa ”S2014 – Ammattilainen asialla”.

S2014 - Ammattilainen asialla 4.− 5.4.2014

Hotel & Restaurant Vanajanlinna, Vanajanlinnantie 485, Hämeenlinna

PoimiTervetuloa parhaat vinkit työhösi uudistumaan ja kehittymään! Perjantai 4.4.

Lauantai 5.4.

08.30

Ilmoittautuminen Aamupala / -kahvi/ -tee ja suolainen

08.30

Aamupala / -kahvi/ -tee ja suolainen

10.00

Tervetuloa toiminnan Tytti Sihteeriyhdistyksen Sokura ja Jaana Tulonen

09.00

Aamun kevennys

10.15 11.00 11.45 12.00

12.45 13.45

09.30 Sisäinenjien puhetapasi näkyy, ohjaa janusävyttää uennot ja yhteistyökumppaniesittelyt löydät Secretariuksen olemustasi – minkä näköiseksi, siihen en palvelujen esittelyt tarjoavat merosta 4/2013 tai sihteeriyhdistyk- voit näyteikkuna ja käyntikortti, AmAssistenttityö Miss Suomi-kiertueellamainioita työkaluja sihteeri- javaikuttaa assis- sen nettisivuilta. mattilainen asialla –seminaari, Sunneva Kantola, Sunny´s Fashion Oy tenttityössä hyödynnettäväksi. Oili Valkila, — Will & Way tyytyväisinä todeAiheiVoimmekin toteutuu 4.-5.4.2014. na muun muassa 10.45 sosiaalisen median Oivalla osaamisesi ja tee se näkyväksi Tauko ta, että olemme onnistuneet sopimaan Juhlavuottaan viettävät Hämeenmurros markkinointiviestinnässä se- yhteistyöstä monien erinomaisten toiAnja Ojanen, OsaamisAvain 11.00 ”Järjestäjä, pulukanssa. setissä!” ja muita sattumuksia linnan kaupunki, 375 vuotta, kä matka- ja kokoushallinnon tren- mijoiden Seminaarista, jolle Tauko Sini Rantanen, elokuvajärjestäjä dit, lisäksi saat vinkkejä siitä, kuinka Vanajanlinna luo ainutlaatuiset puitsekä Vanajanlinna, 90 vuotta, omaa osaamistasi esille. Mukana teet, tulee onnistunut kokonaisuus, toivottavat seminaarin osallistuYtimekäs katsaus sosiaalisen mediantuot tuomaan 11.45 Lounas markkinointiviestinnän murrokseen myös televisiosta tutut Heikki Paavi- projektitoimikunnan puheenjohtaja jat lämpimästi tervetulleiksi. 12.30 Yhteisöllinen media tukena Jaana Tulonen kertoo. sihteerin työssä lainen ja Petri Keskitalo. Minna Valtari, Someco Oy Pauliina Mäkelä, Kinda Oy Kahden täysipainoisen luentopäiLounas vän osaavien ja monipuolisten puhu- Linnaelämästä rockiin Digitaalisilla työkaluilla helpotusta yhdessä työskentelyyn Minna Valtari, Someco Oy

14.30

Kahvi

15.00

Matka- ja kokoushallinnon trendit Sari Viljamaa, Suomen Liikematkayhdistys FBTA ry

16.00

Johdatus iltaan

18.00

Iltatilaisuus ja illallinen

14.00

15.30

Motivaatio sirpaleina, sirpaleet motivaationa Petri Keskitalo, Linna Golf Oy & Perjantai-iltana luentojen jälkeen nauHeikki Paavilainen, Hämeenlinnan teatteri

titaan aidosta linnaelämästä. Tuolloin tutustutaan linnan tiloihin, saleihin ja Päätöskahvi tarinoihin. Tarjolla on myös kolmen ruokalajin juhlava illallinen, hyvää musiikkia ja muuta ohjelmaa. — Alkuillan hillitty charmi todennäköisesti haihtuu ja tunnelma tiivistyy, kun järvenpääläinen The Ebirds pääsee vauhtiin Vanajanlinnan Salakapakassa. Viisimiehinen rock-bändi vie vieraat mennessään 1960–70-luvulle, Jaana Tulonen lupaa.

Tämä seminaari pitää itse kokea, tapaamisiin Hämeenlinnassa! Lisätietoja seminaarista, yhteistyökumppaneista ja näytteilleasettajista facebookissa hakusanalla AmmattilainenAsialla ja www.sihteeriyhdistys.fi

TEKSTI Ja KUVaT: KaISa HEINONSaLMI

Luovuutta huokuva vaihtoehto perinteisten kokouspaikkojen rinnalle Teatterimuseo on Helsingin Kaapelitehtaalla toimiva esittävien taiteiden erikoismuseo. Sen tarkoitus on näyttämötaiteen perinteiden ja historiallisten muistojen vaaliminen sekä esittävien taiteiden tuntemuksen, näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen. Lisäksi Teatterimuseossa on mahdollista järjestää kokouksia ja juhlia.

elsingin seudun jaosto vieraili Teatterimuseossa viime vuoden lopussa. Projektipäällikkö Meri Eerola esitteli Teatterimuseota kertoen samalla mahdollisuuksista järjestää museon tiloissa ainutlaatuisia, osallistavia ja elämyksellisiä kokouksia, seminaareja sekä erityisesti juhlailtoja. Mari Lilja Helmi Cateringista oli valmistanut maistuvia sormisyötäviä, joita tarjoiltiin kuplivan juoman kera.

Kenkäparin takana on tarina tai pari Museossa on pysyvien näyttelyiden lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Erityisen huomion museossa saavat tällä hetkellä näyttelijöiden kengät. Kengät ovat näyttelijälle tuiki tärkeä keino roolihahmon rakentamiseen, sillä ne vaikuttavat olennaisesti liikkumiseen, ryhtiin ja rytmiin. Ei siis ole ollenkaan sama ovat jalassa sandaalit, korkokengät vai saapikkaat. Tilaan kerätyistä kengistä ja niihin liittyvistä tarinoista aistii teatterin tekemisen tunnun — niin näyttelijän arjen kuin juhlankin. Näyttely on avoinna vuoden loppuun saakka.

Näyttelijä, teatteripedagogi ja –ohjaaja Bertha Lindbergin (1882 – 1970) satiinikengät 1930-luvulta. ”Näyttelijän työssä on välttämätöntä, että koko hänen ulkoinen olemuksensa puhuu.” bertha Lindberg 1949

Museovierailun yhteyteen oli varta vasten jaostolle suunniteltu vaatesuunnittelija Titvi Ikäheimo-Hallin muotinäytös, jossa esiteltiin Titvi ateljeen huivi- ja Taikamalliston yksilöllisiä ja ajattomia asuja. Samalla Titvi opasti kuinka solmia huivit näppärästi monin eri tavoin.

Teatterimuseon ydintehtävä on suomalaisen teatterin ja tanssin ammatillista muistia ja kehitystä vaalivien kokoelmien ylläpito ja valikoiva kartuttaminen. Se huolehtii myös materiaalien luetteloinnista ja digitoinnista, aineiston tutkimuksesta ja tiedon popularisoinnista. Pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat myös näyttelyt ja teatterikasvatus sekä monimuotoinen palvelutoiminta tietoja kuvapalveluista oheisohjelmiin. Lisätietoja: www.teatterimuseo.fi ja www.titvi.com

TEKSTI: PIrJO KOPONEN KUVITUS: aNNE STOLT

Oletko jo koukussa pilveen? Ennen kuin olet ehtinyt edes tajuta, on pilven käytöstä tullut hajuton ja huomaamaton osa arkisia askareitasi. Osassa yrityksiä vielä mietitään ja vertaillaan hintoja, mutta vapaa-ajalla menee jo lujaa.

ilvipalveluiden käyttö tarkoittaa sovellusten eli Software as a Service (SaaS), sovellusalustan, Platform as a Service (Paas) tai infrastruktuurin, Infrastructure as a Service (IaaS) jakamista internetin välityksellä. Ei enää kalliita infrahankintoja, servereitä ja kiinteitä ohjelmalisenssejä. Yritys voi hankkia palvelun, joka skaalautuu tarpeen mukaan, myös hinnassa. Tietosuoja on suurin tiedostettu riski pilvipalveluiden käytössä. Pilvipalveluiden tuottajat käyttävät palvelimia siellä, missä se on edullisinta liiketoiminnan kannalta. Suomesta katsottuna palvelimet usein sijaitsevat toisella puolella maailmaa. Suuret tietomassat houkuttavat tietomurtoihin ja hakkerointiin.

Pientä ja isoa pilveä EU-komission mukaan arviolta jo kaksi kolmannesta eurooppalaisyrityksistä käyttää vähintään yhtä pilveä it-toiminnoissaan. Alalle syntyy myös uusia työpaikkoja. Vuoteen 2020 men-

nessä Eurooppaan voi syntyä jopa 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa pilvipalvelualalle. Kiinteiden kustannusten väheneminen ja it-palveluiden käytöstä maksaminen vain yrityksen tarpeen mukaan ovat eittämättä mieluisaa kuultavaa tietohallinnon budjettivastaaville. Vielä merkittävämpiä kustannussäästöjä olisi saavutettavissa, jos yrityksissä samalla rassattaisiin läpi muidenkin kuin talouden toimintojen prosessit. Pilvipalveluiden käyttöönottoa markkinoidaan myös paikkariippumattomuudella ja ajantasaisuudella. Työntekijä tallentaa tiedostot vaikkapa Microsoftin SkyDrive-palveluun ja työkaveri voi tarpeen mukaan joustavasti jatkaa tiedostojen käsittelyä. Tai työtekijä jatkaa työpäiväänsä etänä ja pääsee jatkamaan työtään sijainnista riippumatta.

Kaksi suurta ja kaunista Microsoft ja Google käyvät kovaa kisaa sovelluspuolella. Esimerkiksi Microsoft lataa pitkän listan esimerkkejä, miksi Googlen Gmail-palvelu kannattaa vaihtaa Outlook-sähköpostiin. Luonnollista on, että jos sähköpostiksi valitaan esimerkiksi Gmail, on käytännöllistä valita saman tuottajan muutkin palvelut. Integroitavuuden kääntöpuoli ja samalla riskitekijä onkin se, että palveluiden hankkija joutuu käytännössä sitoutumaan yhteen kokonaispalvelun tarjoajaan, eikä hintavertailu enää olekaan niin helppoa tehdä. Pilvessä toimivien toimistosovellusten lisäksi sekä Google että Microsoft tarjoavat tilaa yrityksen sosiaaliselle medialle, intranetille, verkkokokoustoimintoja ja tiedostojen jakopalveluita. Pikaviestit ja ääni- ja videopuhelut ovat tulossa osaksi toimistosovelluksia ja ne tarjoavatkin uusia toimintatapoja vaikkapa hajautettujen tiimien yhteistyöhön ja projektityöskentelyyn.

Sumupilveilyä vapaa-ajalla Jos kirmailet älypuhelimella Facebookiin, tarkistat Gmail-sähköpostiasi tai kurkkaat, mitä kuvia kaverisi on käynyt jakamassa, käytät luonnikkaasti ilman sen kummempaa harkintaa jo monia pilvipalveluita. Ehkä joskus mieleesi pulpahtaa kysymys, missähän ne kaikki omat jutut lopulta ovat tallennettuina ja pysyvätköhän ne siellä turvassa. Dropbox on ehkä suosituin pilvipalveluista, helppokäyttöinen ja maksuton, jos 2 GB:n tallennustila riittää. Voit kätevästi jakaa kuvia ja tiedostoja vaikkapa oman suvun kesken. Ohjelma luo kansion kaikkien käyttäjien koneille ja tiedot synkronoituvat pilven kautta automaattisesti.

iCloud-ohjelmasta on saatavilla ilmainen koeversio, jolla voi kokeilla selaimen kautta omaa pilvitietokonetta, jossa on 100 GB online-säilytystilaa. Voit katsella valokuvia, elokuvia tai kuunnella lempimusiikkia. iCloudin voi liittää myös toimimaan omassa älypuhelimessa. Kun käytämme vapaa-ajalla ilmaisia sähköpostipalveluita tai ylipäänsä sosiaalista mediaa, ei pilvettömiä vaihtoehtoja käytännössä ole. Jossain vaiheessa, useimmiten sovelluksen päivitystilanteessa, palveluntarjoaja kysäisee suostumustamme ja läväyttää esiin monisivuisen ja vaikeaselkoisen sopimuksen, jonka hyväksyvästi painallamme. Tämän jälkeen pilvi saattaa seurata jo päivittäisiä kulutusvalintoja ja sijaintia, mikä voi tuottaa tietoa vaikkapa kulutustavaroiden markkinointitarkoituksiin. Kaikilla pilvillä ei ole kultaisia reunoja.

Nappaa neukkarit netistä Suomen paras kokouspaikkapalvelu

Kokeile!

Jos kirmailet älypuhelimella Facebookiin, tarkistat Gmail-sähköpostiasi tai kurkkaat, mitä kuvia kaverisi on käynyt jakamassa, käytät luonnikkaasti ilman sen kummempaa harkintaa jo monia pilvipalveluita.

Lähteet: www.gapps.fi/palvelut/ www.microsoft.com/business/fi-fi/Sivut/default. aspx Tässä on pilvipalveluiden top 15. www.mtv.fi/uutiset/talous

STAND UP KO N S E RT I T

SHOWT

TANSSIORKESTERIT

BILEBÄNDIT TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

ARTI S T I T VIRTUAALIBÄNDIT

TEATTERITUOTANNOT

JUONTAJAT

TEKNINEN TOTEUTUS

LUENNOITSIJAT

VIDEOTUOTANTO

YRITYSTEEMAT IMITAATTORIT TAPAHTUMA-DJ

POP & ROCK

VIIHDE JAZZ KLASSINEN

TAIKURIT

TAPAHTUMAPALVELUT

TEEMME TYÖTÄ HUVIN VUOKSI !

Ohjelma- ja tapahtumatoimisto · www.magnumlive.fi viihde@magnumlive.fi · 010 3965 000 · Jaakonkatu 2, Vantaa 22

TEKSTI Ja KUVa: aNJa OJaNEN

Kiehtova Kieloranta – Kylläpä on tyylikkäästi yhdistetty esteettisyys ja ekologia. Eikä työpaikaltani Elematicilta aja tänne kuin puolisen tuntia, Hannele Niemi ihasteli Kielorannan kokoustiloja kiertäessään.

ielorannan isännällä Visa Heinosella riitti tarinoita seurakunnan leirikeskuksena olleesta paikasta ja remontista, jonka tavoitteina olivat energiatehokkuus ja ekologisuus. Upeiksi remontoituja tiloja katsellessaan kokousasiakas voi vain pohtia, miten paljon luovuutta ja työtunteja urakka on vaatinut. – Tosi mukava löytää uusi, erilainen kokouspaikka. – Ulkomaalaiset nauttivat suomalaisesta järvimaisemasta ja heille riittää täällä ihasteltavaa talvellakin. Matka teknilliseltä yliopistolta Hervannasta kestää vain tunnin, joten täällä voi hyvin käydä pitämässä päiväkokouksenkin isommalla porukalla, Susanna Anttila iloitsi.

Tarja Taipale ja Hannele Niemi nauttivat ulkoporealtaan lämmöstä.

Helsingin keskustassa

Annankatu 1, 00120 Helsinki, puh. (09) 616 621 www.hotelanna.fi • info@hotelanna.fi

www.kieloranta.fi

RIDDARHUSET ● RITARIHUONE Juhlaillalliset ja edustustilaisuudet Festmiddagar och representationsainutlaatuisessa ympäristössä. tillfällen i unik miljö Tiedustelut Monica Saxén Förfrågningar Puh. +358 9 68120520 Tel. www.ritarihuone.fi ● www.riddarhuset.fi 23

TEKSTI: SarI KIISKINEN KUVaT: LEENa KOISTINEN

Esittelyssä Kuopion jaoston uusi puheenjohtaja

Asioilla on tapana järjestyä, joten eläpä hättäile Sisko Atrokoski luotsaa Kuopion jaostoa pitkän työ- ja elämänkokemuksensa myötä. Hänen mielestään kahden aikuisen arkielämä pyörii jo rutiinilla ja aikaa voi käyttää erilaisiin asioihin kuin elämän ruuhkavuosina.

Kuopion jaoston uuden puheenjohtajan Sisko atrokosken intohimona on erilaisten tilaisuuksien suunnittelu ja stailaus. Tässä Sisko somistaa pöytää Kuopion jaoston vaihtokokouksessa.

uopio on Sisko Atrokosken syntymä-, opiskelu- ja työkaupunki ja niin rakkaaksi tullut, ettei hän osaisi enää lähteä sieltä pois. – Tämä on sopivan kokoinen kaupunki, jossa välimatkat ovat lyhyet ja kulttuuria sekä harrasteita on riittävästi tarjolla. Samalla paikkakunnalla asuvat myös tyttäret ja lapsenlapset, joita tavatessa pääsen nauttimaan mummin oikeuksista.

Kirjoitusvirhe naurattaa vieläkin Nykyiseen tehtäväänsä Sisko päätyi tietoteknisen lisäkoulutuksen ja työssäoppimisjakson myötä. Toimistotyön ohella hän opetti toimistoalan sovelluksia ja oli välillä osastonjohtajan sihteerinä. – Tähän liittyy yksi noloimmista kirjoitusvirheistäni. Kirjoitin osastonjohtajalle erään asiakirjan, jonka loppuun naputtelin tyylikkäästi hänen nimensä ja titteliksi Osatonjohtaja. Onnekseni hän oli varsin huumorintajuinen henkilö ja työpaikkani säilyi. Nyt Sisko on markkinointisihteerinä Savon koulutuskuntayhtymässä. Sisko vastaa yhdessä muiden tiimiläisten ja mainostoimiston kanssa esimerkiksi oppilaitoksen visuaalisesta ilmeestä ja markkinointimateriaalista. Hän organisoi erilaisia aikuiskoulutustapahtumia ja on tarvittaessa myös messuesittelijänä. – Markkinointiin liittyvät tehtävät ovat hyvin moninaiset. Päivät ovat vilkkaita ja saattavat muuttua päivän

mittaan ihan erilaisiksi kuin itse olin suunnitellut. Kiireen keskellä yritän muistaa mottoni: asioilla on tapana järjestyä, joten eläpä hättäile.

Jaoston toiminta imaisi mukaansa Sisko oli aluksi Kuopion jaostossa tiedottajana. Jaostossa tilanne muuttui ja pian hän huomasi olevansa myös varapuheenjohtaja, josta oli luonnollista siirtyä puheenjohtajaksi. – Tämä toiminta vaan jotenkin imaisee mukaan, kun ensin antaa pikkusormen. Edeltäjäni ovat luoneet tällä alueella hyvän ja toimivan mallin, joten jatkaminen samoilla hyväksi havatuilla linjoilla on järkevää. Sisko toivookin, että jaoston jäsenet ovat innokkaasti mukana toiminnassa. – Tulkaa tapahtumiin ja kokouksiin mukaan. Ottakaa hihasta kiinni, jutellaan ja kehitetään toimintaamme. Tämäkin vuosi vierähtää nopeasti ja jaostossa erovuoroisten tilalle tarvitaan uutta energiaa. Ehkä kysyn juuri sinulta —voisitko se olla sinä?

Keskellä kaupunkia, Tampereen Rautatieaseman 1. raiteella sijaitseva Ravintola Semafori uudistui remontin myötä. Tasokas keittiömme tarjoaa päivittäin vaihtuvia herkkuja keittolounaasta kotiruokalounaseen. Uutuutena välimeren makuja perinteisen kotiruuan lisäksi. Kaikki herkut löydät buffet- pöydistä. Tervetuloa maistamaan Semaforin uudistunutta lounasta!

Rautatienkatu 25 | 33100 Tampere puh. 03 2224402 | info@semafori.fi

Tilat ja ohjelmat Tampereen seudulta

Onnistuu!

KokousNet.fi uudistui!

Tampereen seudun erikoisasiantuntija Visit Tampere Oy ilmoittautuu ilolla palvelukseenne. Se etsii ja myy teille alueen parhaita ryhmäretkiä, joita on joka lähtöön.

Satoja vaihtoehtoja, yksi osoite. Ideoita ja ratkaisuja tilaisuuteen kuin tilaisuuteen Tampereen seudulla.

Ottakaa rohkeasti yhteyttä ja kysykää vapaasti – retkenne odottaa jo löytäjäänsä!

Tilat kaikenlaisiin tilaisuuksiin

Nyt myynnissä kevään naisenergiatapahtuma 24.5.2014 Likkojen Lenkki huippuesiintyjineen!

kokoustiloja • juhlatiloja • hotelleja • ravintoloita • kongressikeskuksia • kurssikeskuksia • laivoja • saunoja • tunnelmallisia maaseutukohteita…

Valmiit ohjelmat uusiin elämyksiin teemallisia illanviettoja • saunailtoja • kokkikursseja • risteilyjä • luontoretkiä • urheiluaktiviteetteja • hemmottelua ja hyvinvointia • kulttuuriohjelmia • seikkailuja ja safareita • leikkimielisiä kilpailuja…

Visit Tampere Oy | 03 5656 6800 Rautatieasema, Rautatienkatu 25 A, 33100 Tampere | myynti@visittampere.fi | www.visittampere.fi

www.kokousnet.fi 25

TEKSTI: KaISa HEINONSaLMI KUVaT: SyryN KUVa-arKISTO

Tällainen on työpäiväni ja - puvustoni Helsingin jaoston puheenjohtaja Miia Jalonen työskentelee Sokeain Ystävät ry:n sihteerinä seitsemättä vuotta. Hänen vastuullaan on muun muassa yhdistyksen viestintä ja avustus- ja vuokraushallinto. Yksinkertaisen tyylikästä ammattimaista pukeutumista Miia elävöittää laukuilla ja saapikkailla.

yypillisenä työpäivänä Miia saapuu toimistolle yhdeksältä. Työmatkan hän kulkee vihreästi, julkisilla kulkuvälineillä Espoosta. Liukuvan työajan puitteissa päivä päättyy usein kello 16 ja 18 välillä. – Tänään otin yhdeksältä vastaan ryhmän näkövammaisia artesaaniopiskelijoita ja opettajia Keskuspuiston ammattiopistosta. Esittelin heille Sokeain Ystäviä, siipiemme suojissa toimivaa Käsityökeskusta, käsityöyrittäjänä toimimisen mahdollisuuksia ja työtilojamme. Kiersimme myös tutustumassa keskuksessa toimiviin käsityöyrittäjiin, Miia kuvailee aamuaan.

Kommunikointi näkövammaisalalla

arvostan vaatteessa myös sitä, että se antaa olemukseen jotakin ylimääräistä, kuten ryhdikkyyttä, Sokeain ystävät ry:n sihteeri Miia Jalonen kertoo.

Näkövammaisalalla työskentely asettaa joitakin ehtoja kommunikoinnille. Miiakin osaa pistekirjoitusta, mutta tarvitsee taitoa harvoin. Lähetettäviä materiaaleja varten on pistetulostin. Jokaisella asiakkaalla on näkötilanteesta ja tietoteknisistä taidoista johtuen erilaiset mahdollisuudet vastaanottaa tietoa. Täysin sokea henki-

lö lukee pisteitä paperilta, tai tietokoneen lukuohjelma lukee hänelle sähköpostin ääneen. Heikkonäköinen käyttää ison tekstin lukemiseen suurentavaa lukutelevisiota, Miia kertoo. Kun Miia lähettää avustusten päätösilmoituksia, hän varmistaa tiedon perillemenon sekä sähköpostilla että kirjeitse pistetulostein. Neuvonta-asioissa puhelu kelpaa yleensä kaikille, mutta viralliset ilmoitukset laitetaan kirjallisesti. Jos asiakas on kuulonäkövammainen, puhelussa saattaa olla tulkki välissä. Täysin kuurosokean henkilön kanssa tulkki kommunikoi taktiiliviittomin, jolloin viitotaan kuuntelijan kämmeneen. – Iltapäivällä pidimme esimieheni Ture Tähtisen kanssa palaverin yrittäjäseminaarista, jota Sokeain Ystävät rahoittaa ja on mukana järjestämässä. Seminaarin markkinointi on vastuullani. Laadin markkinointisuunnitelman ja lähetin materiaalia kaikkien järjestäjäyhdistysten käyttöön. Päivitin tiedotteet kotisivuille ja sosiaaliseen mediaan, ja varasin valokuvaajan tilaisuuteen. Tänään työpäiväni oli edustamista, asiakaspalvelua ja tiedotusta. Istuin paljon koneella ja kirjoitin nopeatempoisesti.

Sokeain Ystävät ry on vuonna 1887 perustettu säätiömäinen yhdistys, joka toimii näkövammaisten hyväksi. Yhdistys myöntää näkövammaisille taloudellista tukea suoraan sekä apurahoja silmälääketieteen tutkimukselle. Näkövammaisalan rahoituksesta riippumattomana se toimii myös alan vaikuttajana. Yhdistys hallinnoi muutamia yhdistyksiä ja säätiöitä. Lisäksi sillä on sijoituskiinteistöjä pääkaupunkiseudulla. Yhdistyksen palkkalistoilla ovat toimitusjohtaja Ture Tähtinen ja sihteeri Miia Jalonen. Lisäksi yhdistyksellä on 20 asiantuntijajäsentä. www.syry.fi

mattimaista työpukeutumistaan täydentävät myös taidokkaasti leikatut lyhyet hiukset, hyvin hoidetut kädet ja lämmin hymy, joka saa koko Miian hehkumaan positiivisuutta ja iloisuutta.

Työpukeutumisessa haluan näyttää alani ammattilaiselta. Olen sijoittanut muutamaan hyvään kotelomekkoon ja suoriin housuihin.

Miia Jalosen esimies Sokeain ystävät ry:n toimitusjohtaja Ture Tähtinen, kirkkohallituksen sihteeri Arja Kunnala ja Miia Jalonen.

Säväyttävät yksityiskohdat Miia on visuaalinen ja arvostaa kauneutta. Hän kertoo silti olevansa mukavuudenhaluinen pukeutuja ja pukeutuu siten että vaatteet eivät kiristä, kutita, hiosta tai korosta ikävästi jotakin kehonosaa. Mukavuudenhalu näkyy hänen mukaansa myös laatuvaatimuksena. Miia käyttääkin eniten siliäviä vaatteita, joita ei tarvitse vesipesun lisäksi juuri muuten huoltaa. – Enemmän kuin muotiin, olen perehtynyt oman vartalomallin pukemiseen, viehättävien puolten korostamiseen ja vähemmän viehättävien kohtien peittämiseen. Työpukeutumisessa haluan näyttää alani ammattilaiselta. Olen sijoittanut muutamaan hyvään kotelomekkoon ja suoriin housuihin. Miia värittää melko hillityn värisiä perusvaatteitaan koruilla ja vöillä; viimeisin hankinta on konjakinvärinen vyö. Miian tavaramerkkejä ovat suuret sormukset, joita hän käyttää juhlavammissa tilaisuuksissa. Hänen am-

TEKSTI: SarI OLLIKaINEN KUVa: E-L SaVOLaISEN KOTIarKISTO

Tervetuloa yhdistykseen Kuka olet ja mistä? Olen Eeva-Leena Savolainen, 35-vuotias ja Kuopiosta. Palasin juurilleni Savoon reilu vuosi sitten, asuttuani kaksitoista vuotta pääkaupunkiseudulla. Perheeseeni kuuluu mieheni, viisivuotiaat kaksostyttäremme ja koiramme.

kostoitua. Tällä tavalla mielenkiintoni heräsi. Äiti on houkutellut minua mukaan jaostoon ja nyt, kun olemme kotiutuneet tänne Kuopioon, halusin ja pystyin lähtemään mukaan toimintaan. Jaoston toiminnan kautta toivon ja uskon saavani verkostoja ja uusia mahdollisuuksia.

Mitä teet työksesi? Työskentelen palveluneuvojana Palvelualojen ammattiliito PAM ry:ssä. Aloitin PAMissa järjestöassistenttina syksyllä 2011, jolloin työskentelin vielä Helsingissä. Kun muutimme Kuopioon, siirryin talon sisällä ja työnkuvani muuttui jonkin verran. Pienessä toimistossa saan kuitenkin jatkuvasti käyttää hyödykseni myös assistentin ammattitaitoani. Ennen äitiysvapaatani olen työskennellyt assistenttina muun muassa tutkimusyhtiössä ja työnantajaliiton järjestössä. Suoritin työn ohessa myös sihteerin ammattitutkinnon seitsemän vuotta sitten.

Mitä harrastat? Aikani menee suurimmaksi osaksi perheen parissa, ihan arjen askareissa ja välillä onneksi myös nautiskellessa. Muutettuamme Kuopioon ovat pikkusiskoni ja äitini myös lähempänä kuin ennen, joten yhteistä aikaa on paljon enemmän. Mieheni suku asuu Nilsiässä, ja kesämökkimme on siellä, joten olemme paljon myös sillä seudulla. Intohimojani ovat sisustus, somistus, muoti ja laulaminen. Tykkään laittaa kodin kauniiksi, järjestellä juhlia yksityiskohtaisesti, valita kauniita mekkoja niin itselleni kuin tyttärilleni, sekä luikauttaa laulut SingStarissa tai karaokessa.

Mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit yhdistykseen? / Mitä toivot yhdistykseltä? Äitini on ollut mukana Kuopion jaoston toiminnassa jo monta vuotta, ja olen usein kuullut hänen kertomuksiaan yhdistyksen erilaisista tapahtumista, sekä mahdollisuuksista ver-

Mitkä ovat vahvuutesi sihteerinä? Vahvuuteni on kyky priorisoida, ja tämä taito on vain vahvistunut kaksosäitiyden myötä. Olen myös järjestelmällinen, sosiaalinen ja tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Ovatko yhteystietosi ajan tasalla? Hyvä jäsenemme, muistathan ilmoittaa toimistolle, jos olet muut- Monilla yrityksillä ja yhteisöillä on nykyisin aivan eri laskutanut, vaihtanut työpaikkaa tai puhelinnumerot ovat muuttuneet. tusosoite kuin postiosoite. Uudelleen laskuttamiinen virheelSamoin varmista, että rekisterissä on oikea sähköpostiosoite, kos- lisen laskutusosoitteen takia tulee yhdistykselle kohtuuttoka tiedottaminen tapahtuu pääosin sähköpostilla. Erityisesti pyy- man kalliiksi, joten sitä emme tee kuin poikkeustapauksissa. dämme ilmoittamaan, jos laskutusosoite on eri kuin postitusosoi- Ota yhteyttä, sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi tai puhelimitte. Jos työnantaja maksaa jäsenmaksun, tarkistathan, että yhdis- se 040 094 9878. tyksellä on rekisterissä oikea laskutusosoite jäsenmaksulaskutusta varten. 28

TEKSTI Ja KUVa: MarJa KONSTI

Kymenlaakson jaosto UPM:n sellu- ja paperitehtaalla

ymenlaakson jaosto aloitti toimintavuoden tutustumalla kiinnostavaan yritykseen, UPM:n Kymin tehtaaseen. Toimistopalvelupäällikkö Kirsti Stylman-Anttila kertoi tehdasalueen historiasta, sen kehityksestä ja tuotteista, joista riittäisi kerrottavaa vaikka toisellekin vierailukerralle. Tehtaan uudessa talteenottolaitoksen selluprosessissa käytetyt keittokemikaalit otetaan talteen ja kierrätetään uudelleen prosessiin. Kaikkialla oli hämmästyttävän siistiä, vaikka olimme tainneet odottaa jotain muuta. Laitoksen 15. kerroksen ikkunoista ihailimme tehdasalueen valoja.

Nykyinen, moderni sellu- ja paperitehdaskompleksi on ympäristöystävällinen. Raaka-aineet, koivu- ja havupuu hyödynnetään tarkoin. Sellua käytetään paperinvalmistuksen lisäksi myös muun muassa komposiittimateriaalien raaka-aineena. Sellunvalmistuksen sivutuotteesta, mäntyöljystä, voidaan jalostaa biopolttoainetta. Tehdas on lähes täysin energiaomavarainen. Jätevedenpuhdistus hoituu mikro-organismien avulla, vesistöön ei lasketa muuta kuin puhdistettua vettä. Tehdas työllistää nykyään noin 630 henkilöä, mukana on toki myös Sihteeriyhdistyksen jäseniä. Tämä sisäpiiri olikin osaltaan vaikuttamassa siihen, että pääsimme tehdasvierailulle.

Kymenlaakson jaosto muistaa tammikuun tapaamisessa edellisen vuoden ahkerinta kävijää. Arvoimme pääpalkinnon villashaalin voittajaksi Tiina Laineen. Onnittelemme myös Marja Kuusamaata ja Eija Mäntyä.

TEKSTI Ja KUVa: aNJa OJaNEN

Wienervalsseja ja verkostoitumista Tampereen jaoston puheenjohtajan Anu Laakson mielestä toimintavuosi alkoi upeasti, kun jaoston jäsenet pääsivät tutustumaan Tampere-talon palvelutarjontaan.

ällä kertaa talon puuhanaiset Tuija Mäki-Laurila ja Tiina Kuusisto olivat loihtineet iltaan niin maistuvaa ruokaa ja juomaa kuin kulttuuriakin. Klassisemman musiikin ystäville oli tarjolla Schönbrunnin linnanorkesterin wieniläiskonsertti, ja toisena vaihtoehtona oli Martti Suosalon, Iiro Rantalan ja Lotta Kuusiston musiikkikomedia Neljä pientä annosta. — Asiakastilaisuuden voisi aloittaa pari tuntia ennen konserttia. Alussa ehtii hyvin esittää haluamansa katsauksen, kertoa uutuuksista tai tulevaisuuden suunnitelmista. Samalla voi nauttia ruoka- ja juomatarjoilusta, kuten nyt näistä viinimaistajaisista,

Riitta Ranta Tampereen teknillisestä yliopistosta ihasteli. Servaalin Mikko Hintikka ja Salla Sormunen maistattivat viinejä. Servaali-International Premium Beverages –maahantuontiyrityksen tuotepäällikkönä toimiva Mikko kertoi maisteltavista viineistä ja antoi vinkkejä sopivista ruokavaihtoehdoista. Maisteltavina oli kolmea eri-ikäistä ”herraa”. Eri-ikäisten Matsu El Recio –punaviinien etiketteihin on kuvattu kolmen eri ikäluokan herrasmies. Verkostoituminen oli vilkasta viinien maistelun ja ruokailun lomassa, ja upea ilta huipentui ihaniin wieniläisvalsseihin. Kyllä Tampere-talossa osataan, senhän totesi presidenttiparikin.

Lisätietoja: www.tampere-talo.fi www.servaali.fi

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus | Tampere Exhibition and Sports Centre

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus TESC on yksi Suomen tunnetuimmista messuja urheilukeskuksista. Viiden hallin kokonaisuus nykyaikaisine messu-, auditorio-, kokous- ja urheilutiloineen tarjoaa loistavat puitteet mm. yritystilaisuuksille, juhlille, kongresseille, näyttelyille sekä mittaville yleisötapahtumille. Tervetuloa!

Mittatilauksia ja mahdollisuuksia!

Olipa tilantarpeesi mikä hyvänsä, järjestämme aina tarkoitukseesi sopivat puitteet. Lue lisää:

www.tesc.fi

www.linkosuo.fi

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy • Ilmailunkatu 20 • PL 163 • 33901 Tampere puh. 0207 701 260 • fax 0207 701 201 • www.tesc.fi • info@tesc.fi

Juhla &Catering

Aitoja makuja valmiina pöytään omissa juhlasaleissamme tai haluamassasi paikassa. LINKOSUO ON LÄHELLÄSI

. Kuparisali, Näsin sauna/juhlatila Näsilinnankatu 26,

. Kalevanpaasi

9. kerros

Sarvijaakonkatu 3

. Ravintola Kaupinpuisto Ukk-instituutti

juhlapalvelut@linkosuo.fi Kaupinpuistonkatu 1 www.facebook.com/linkosuonjuhlapalvelut

TEKSTI: SarI MäLäSKä, SOILE KEMI KUVa: rIIKKa HaNNILa

Huomisen huippuosaamista Pohjois-Suomen jaosto aloitti vuoden järjestämällä Kollega mukaan – tilaisuuden, johon sai tuoda mukanaan jaostoon kuulumattomia kollegoja. VTT:n seminaarisalissa oli parikymmentä innokasta osallistujaa kuuntelemassa visioita siitä, miten ympäristö muuttuu, ja mitä uusia kaupallisia mahdollisuuksia teknologia tarjoaa, sekä tutustumassa painetun älyn keskukseen.

lina Rosenlund CyberLightning Oy:stä kertoi, että PowerPoint-esityksen taustalle voi valita valmiin 3D-maailman tai tuottaa oman räätälöidyn brändimaailman. Omalla 3D-brändimaailmalla voi yhdistää kaikki organisaation monenkirjavat PowerPoint-pohjat ja –esitykset. Näin luodaan yhtenäinen omaa brändiä tukeva linja koko yritykselle.

— Presentaatioissa toistuvat samat trendit kuin markkinoinnissa. Sisältö on kaiken a ja o, ja kaunis visuaalinen ilme auttaa viestin eteenpäin viemisessä Varsinaisen esityksen jälkeen kannattaa hyödyntää sosiaalisen median kanavia. Niiden kautta tavoittaa myös ne, jotka eivät päässeet paikan päälle kuuntelemaan esitystä. Esimerkiksi video-

esitys toimii loistavasti myös markkinointimateriaalina, hän vinkkaa. Viestivä vekotin ja älysormus Tiimipäällikkö Sanna Rousu esitteli VTT:n kansainvälistä tunnustusta saaneen painetun älykkyyden keskuksen sekä painetun älyn sovelluskohteita. Painetun älyn tuotantoteknologiat mahdollistavat helppokäyttöisten, kustannustehokkaiden ja ympäristöystävällisten tuotteiden valmistuksen moniin eri käyttötarkoituksiin. — Erilaiset sensorit toimivat vaikkapa vanhainkotiympäristössä vanhusten liikkeen tai hyvinvoinnin monitoroinnissa. Pilaantumisindikaattorit elintarvikepakkauksiin, uudenlaiset taipuisat ja litteät valolähteet tai aurinkopaneelit. Painotekniikoiden

VTT:ssä painetun älyn tekniikan ja sovellusten kehitystyöstä vastaa painetun älyn keskus, jossa kehitetään muun muassa ratkaisuja elintarvikkeiden laaduntarkkailuun, kertoo VTT:n tiimipäällikkö Sanna rousu raili Toloselle (takana), Minna Juntuselle ja Soile Kemille.

hyödyntäminen mahdollistaa aivan uudenlaisen tuotemuotoilun. Tuotteista saadaan ohuita ja taipuisia, Sanna Rousu kertoo. VTT:n tutkija Jussi Polet visioi seuraavaa tietotekniikan isoa murrosta: asiat ja esineet ovat yhteydessä Internetiin mahdollistaen ajantasaisen tiedon todellisesta maailmasta. — Ennakoivassa huollossa kodinkone ilmoittaa osan kulumisesta ja ehdottaa huoltoa. Älyvalaistus tietää kuka on kotona ja säätää valaistuksen sen mukaan. Älysormuksen avulla voidaan siirtää tietoa laitteesta toiseen pelkällä kosketuksella. Nämä ovat vuorovaikutteisten esineiden ensiaskelia. Lisätietoa: www.cybersli.de

TEKSTI: aNJa OJaNEN KUVaT: arMaS C’aTErINgIN KUVa-arKISTO, SaNTENIN KUVa-arKISTO, aNJa OJaNEN

Kuukauden kokouspaikka:

Tampereen Suomalainen Klubi ja Pikkupalatsi

Assistentit eri puolilta Suomea kertovat valinnoistaan

Tamperelaiset johdon assistentit, Liisa Hietala-Suominen Nordeasta ja Taina Kangastupa Santenilta käyttävät useiden pirkanmaalaisten kokouspaikkojen ja ravintoloiden palveluja. Heidän mielestään keskellä kaupunkia sijaitseva Suomalainen Klubi on mainio lounas-, kokous- ja koulutuspaikka ja perinteitä vaalivan Pikkupalatsin jugendsaleissa järjestetty asiakastilaisuus on varmasti mieleen jäävä elämys.

Santenilla arvostetaan perinteitä ja kulttuurihistoriaa, joten Pikkupalatsi sopii hyvin VIP-tilaisuuksiimme, johdon assistentti Taina Kangastupa toteaa.

ampereen Suomalaisen Klubin ravintoloitsija Christina Suominen, joka itse on voittanut ravintola-alan arvostetun Pro-palkinnon asiakaspalvelusarjassa, panostaa hyvään asiakaspalveluun. Viinivalinnat ovat myös osaavissa käsissä, sillä Christina sai ensimmäisenä naisena Suomessa sommelier-ammattinimikkeen jo 1980-luvulla. Arkisin tarjottava lounasbuffet, sekä pöytiin tarjoiltavat à la carte –annokset ovat huippukokkien, Teija Vainiolan, Heikki Ahopellon ja Ilkka Isotalon vastuulla. –Perustamamme armas C’atering haluaa tarjota maukasta suomalaista ruokaa lähituottajien puhtaista raakaaineista. Tunnemme tuottajat ja ruuan kasvu- sekä tuotanto-olosuhteet. Haluamme tarjota työ- ja kokouslounaaksi makuelämyksiä Suomalaisen Klubin arvojen mukaisesti. Vaalimme näin suomalais-kansallisia perinteitä ja suomalaista ruokakulttuuria, Christina Suominen kertoo.

Pikkupalatsi – unesta herätetty Näin kirjoittaa arkkitehti Seija Hirvikallio kirjassaan, jossa hän kertoo Finlaysonin isännöitsijän asuinpalatsiksi 1800-luvulla rakennetun Pikkupalatsin historiasta ja siihen suunnittelemastaan restauroinnista. Restaurointityön käynnisti Pikkupalatsin nykyinen omistaja rouva Leila Parhankangas 2000-luvun alussa, ja nyt talon upeissa jugendtiloissa voi järjestää VIP-tilaisuuksia ja tarjota kulttuurielämyksiä. Armas C’atering järjestää yritysja yksityistilaisuuksia Pikkupalatsin saleissa. Kellarikerroksessa sijaitsevat sauna- ja uima-allastilat ovat myös asiakkaiden käytössä samoin kuin upea biljardisali. Altaassa virkistäytyvien ei tarvitse katsella tyhjää kaakeliseinää, sillä uima-allasta ympäröi tai-

teilija Tuula Lehtisen 25 neliön suuruinen mosaiikkityö Leilan puutarha. –Melkein kaiken nähneille kansainvälisille asiakkaille on ilo näyttää Pikkupalatsin kulttuuriaarteet. Punaisessa salissa nautittu illallinen on varmasti elämys. Lähiruoka-asiantuntija Heikki Ahopelto valmistaa herkut, ja Christina Suominen valitsee viinit, joita vieraat eivät ehkä koskaan aikaisemmin ole päässeet maistamaan, Taina Kangastupa kertoo. Suomalaisille yhteistyökumppaneille tai omalle henkilökunnalle Pikkupalatsi on erilainen ja mieleenpainuva ympäristö kokouksen, koulutuksen tai juhlatilaisuuden järjestämiseen. Biljardisalin takan edessä istuessa voi melkein aistia Finlaysonin tehtaanpatruunoiden sikarin tuoksun. Jugend- ja uusrenesanssikalusteita, upeita tapetteja ja puupanelointeja katsellessa ihailee entisajan kiireettömyyttä ja kädentaitoja.

Lähteet: Pikkupalatsi- unesta herätetty, Seija Hirvikallio, Tammer-Paino Oy, Tampere 2006 www.suomalaisenklubinravintola.fi

Suomalainen Klubi tarjoaa myös herkullisen brunssin lauantaishoppaajille, Nordean johdon assistentti Liisa Hietala-Suominen kertoo.

www.armascatering.fi www.pikkupalatsi.fi

Laadukkaat kokoukset

KIELORANNASSA Varaukset ja tiedustelut puh. +358 400 666 654 • info@kieloranta.fi www.kieloranta.fi

Kieloranta sijaitsee järven rannalla 12km Hämeenlinnan keskustasta vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, Tampereelta ja Turusta.

Knuutilan Kartano

Knuutilan kartano tarjoaa komean historiallisen miljöön kokouksille, palavereille, illanvietoille, perhejuhlille ym. Majoitu aittahotellissa, kokousta väenpirtissä, juhli päärakennuksessa, vietä iltaa seurustelupuutarhassa. Aktiviteetteja tarjolla. Tervetuloa!

Lukkisalmentie 49, 37200 Siuro • www.knuutila.fi facebook/knuutilankartano • puh. 050 410 9000

Tyylikkäät juhlat Kokoukset Yritystilaisuudet

Konferenssit Viinikoulutukset TyKy-päivät

Tervetuloa osaaviin käsiin!

Soita meille ja pyydä tarjous. Juhlatalon Ravintolat Oy | Lapintie 3 a, 33100 Tampere puh. 040 557 5833 | www.juhlatalonravintolat.fi loretta.pietila@juhlatalonravintolat.fi

Kiitos lukijapalautteesta

Barbrolle Scandicin lahjakortti Venäjä on lahjojen maa oli Secretariuksen 4/2013 mielenkiintoisin juttu. Samoin jutut kollegoista kiinnostavat lukijoitamme.

Venäjä on lahjojen maa. Varsin ajankohtainen aihe, sillä kontaktit Venäjälle lisääntyvät jatkuvasti. Juttu oli hyvin kirjoitettu, hyvä asiajuttu. Siinä oli käyttökelpoista tietoa, jota voi soveltaa hyvin myös muissa kontakteissa. Eeva Saarits

Venäjä on lahjojen maa. On aina mielenkiintoista lukea eri kulttuurien käytäntöjä lahjojen antamisesta. Suomessa pienten lahjojen antamista voisi olla enemmän, lahjan antaminen vieraalle antaa hyvän mielen myös lahjan antajalle. Katarina Virtasalo Venäjä on lahjojen maa. Mervi Tervakangas Venäjä on lahjojen maa ja Ihmisten kanssa toimiminen innostaa Saria. Eri maiden tavat ovat aina kiinnostavaa luettavaa ja Sarin juttu oli taas muuten mielenkiintoinen, juttu ihan tavallisesta Assarista eikä ns. ”ylikoulutetusta” kielinerosta...:) Monika Hellman

Venäjä on lahjojen maa. Eri kulttuureista ja niihin liittyvistä tavoista ja seremonioista on hyvä tietää, ja mielenkiintoista lukea, näin välttyy väärinkäsityksiltä ja noloilta tilanteilta. Kiitos upeasta lehdestä, ja myös Leenasta kertovasta raikkaasta jutusta. Anneli Pohjois-Suomen jaoston puheenjohtajan esittely Ihmisten kanssa toimiminen innostaa Saria. Muutoinkin jutut kollegoista ja heidän työpäivistänsä kiinnostavat eniten. Niitä vaan lisää, kiitos! Hyvää vuoden jatkoa. Pirkko Pohjois-Suomen jaoston pj:n esittely. On aina mukava lukea uudesta kollegasta ja hänen kuulumisistaan. Lisäksi kiinnostuneena luen Tervetuloa yhdistykseen sivun, jossa esitellään uusia jäseniä. Lehti itsessään on tuhti lukupaketti, joka säilyy työpisteen keskellä todella pitkään. Aluksi kahlaan pikaisesti läpi, paremmalla ajalla syvennyn juttuihin ja usein vielä palaan ilmoituksiin monta kertaa. Ja onneksi kohtahan se uusi lehti jo putoaakin postiluukusta. Anu

Pirjo Koposen kirjoittama Pidempi työura - parempi mieli. Juttu oli täyttä asiaa. Sirkka Saarinen Pidempi työura – parempi mieli. Katri Suhonen Äänestän lehden parhaaksi jutuksi Tunteet – voimavara vai myrkky. Barbro Marin Mielestäni ajatuksia herättävin juttu oli Riitta Hirvosen esityksestä Onko elämäsi arkea ja automaattiohjausta. Pirjo

Kerro mikä tämän lehden jutuista sykähdytti tai innosti tai kiinnosti sinua. Lähetä vastauksesi viimeistään pe 18.4. paatoimittaja.secretarius@gmail.com. Samalla voit antaa muuta palautetta, ruusuja tai risuja, lehdestä. Vastaajien kesken arvotaan Cloettan makeispaketti.

Uusi toimittaja: Nina (Ninni) Kaari

irjoittaminen on aina ollut lähellä sydäntäni. Runoja ja tarinoita on vuosien mittaan kertynyt pöytälaatikkoon vino pino. Syksyllä opinnäytetyötä kirjoittaessa ajattelin, että haluaisin kirjoittaa enemmänkin, ja sitten löytyi tämä toimittajan paikka. Pyrin kirjoittamaan lehteen aiheista, jotka minua, ja toivon mukaan myös teitä lukijoita, puhuttavat ja kiinnostavat. Antakaa rohkeasti palautetta jutuistani! Päätyöni on Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella lähinnä talousasioiden parissa. Kirjoittaminen on mukavaa vastapainoa numeroiden pyöritykselle. Arjen pyöritystä riittää myös kolmilapsisessa perheessä.

y er Sk v l i S m/s

iva tolala ravin i s u U

eri teattari i s u U kinsa Vii

Ravintola Wistub Alsace Tampereen sydämessä Kokoukset, edustustilaisuudet, juhlat. Toteutamme toiveesi lähes 10 vuoden kokemuksella. Ranskan Alsacen herkut ja loistavat viinit. Lisätiedot: www.wistubalsace.com, puh. 03 212 0260, Laukontori 6 B, 33500 Tampere

Uusi ravintolalaiva m/s Silver Sky Uusi ravintolalaivamme aloittaa risteilyt. Nauti lounas-, iltapäivä- ja illallisristeilyistä Tampereen lähivesien kauniissa maisemissa Pyhäjärvellä. Ravintolalaivan risteilyt on helppo yhdistää teatteri Viikinsaaren näytöksiin. Laiva risteilee kesällä myös Hopealinjan reitillä TampereHämeenlinna. Lisätetoja www.ravintolalaiva.fi

Teatteri Viikinsaari Uusi katettu teatteri Viikinsaari on vain 20 min laivamatkan päässä Tampereen keskustassa. Tarjolla yksittäis- ja ryhmämatkailijoille valmiita matkapaketteja sisältäen laiva- ja teatterilipun. Teatteriin voi yhdistää risteilyn uudella Silver Sky-laivallamme. Viikinsaaren ravintolassa nautit buffet-ruoan, väliaikakahvit tai vaikkapa virkistävän drinkin.

Kuumia aaltoja & laastareita Ensi-ilta ti 17.6. Näytökset ti-su 1.7.-8.8. Pohjautuu Spede Pasasen viimeiseen TV-sarjaan Kuumia aaltoja. Tähdittämässä mm. Hannele Lauri ja Mikko Rasila.

Operettigaala 14.–16.8. Esiintyjinä mm. Anu Hälvä, Jonna Imeläinen, Ville Salonen ja Mikko Rasila. Yllätysvieraana eurooppalainen operettitähti.

Hei! Meillä on kesäkivaa kaikille

Lisätietoja: www.teatteriviikinsaari.fi

F I N N I S H S I LV E R L I N E

Suomen Hopealinja Oy, Laukontori 10 A 3, Tampere puh. 010 422 5600, info@hopealinja.fi

Valkeakoskelle on helppo poiketa vaikkapa veneellä. Piipahda tapahtumissa, teatterissa tai kulttuurikohteissa. Tervetuloa kesäkaupunkiin!

www.hopealinja.fi | www.ravintolalaiva.fi

Kysy lisää! Valkeakosken matkailuinfo Kanavanranta 3, p. 040 335 6051 matkailu@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/matkailu

Uutisia Maailmalla suosiota saavuttanut Joutsenlampi Kuopioon

Finavia rakentaa leikkipaikkoja lentoasemille Lasten viihtyminen lentoasemalla helpottaa koko perheen matkantekoa ja tuo iloa myös muille matkustajille. Siksi neljälle lentoasemalle rakennetaan upouudet leikkipaikat. Leikkipaikoista kaksi on jo valmiina Kittilän ja Rovaniemen lentoasemilla. Kaksi muuta leikkialuetta on nousemassa talven aikana Turkuun ja Ouluun. Lentoasemien leikkipaikat ovat kaikki räätälöityjä erikoismalleja: Oulussa voi leikkiä lennonjohtotornissa, Turussa puolestaan voi liukua alas Turun linnan katolta. Rovaniemen leikkipaikalla porot tervehtivät ja Kittilässä voi matkan aloittaa reellä. Leikkipaikoilla on peliseiniä, kurkistusaukkoja ja ryömintätunneleita. www.finavia.fi

Ravintola Lakeford on avannut ovensa Hirsivalkamantiellä Tahkolla Noin satapaikkaisen ravintolan yhteydessä on lähituotemyymälä ja kokouskabinetti. Ravintolan menu painottuu riista- ja kalaruokiin. Ravintolan toiminnasta vastaa Minna Kaasalainen. Tiedustelut ja varaukset 0400 474 438.

www.kuopiodancefestival.fi

kuva: Finavia Oyj

Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin 45. juhlavuosi tarjoaa katsojille vahvoja, ajankohtaisia ja tuoreita teoksia ja tekijöitä, jotka kulkevat vahvasti omia polkujaan ja ravistelevat totuttuja rajoja. – Tänä vuonna ei ole yhtenäistä teemaa kuten viime vuonna, vaan meillä on hyvin erimuotoisia ja -tyylisiä teoksia. Tekijät erottuvat omaperäisyydellään, festivaalin taiteellinen johtaja Jorma Uotinen sanoo. Afrikan nouseva nykytanssin tähti Dada Masilo on luonut Joutsenlammesta perinteisestä hyvin poikkeavan, baletin estetiikkaa afrikkalaisen tanssin liikekieleen ja rytmeihin yhdistävän version. Masilon Joutsenlammessa tutuissa tanssivat niin miehet kuin naisetkin. Odilen roolissa nähdään miestanssija. Teos on nähty muun muassa Lyonin biennaalissa ja viime syksynä se saavutti Pariisissa valtavan suosion.

Kuopio Tanssii ja Soi –festivaali 12.-18.6.

Yhdistyksen toimihenkilöt Puheenjohtaja Eeva Kylä-Paavola 050 432 0057 eeva.kyla-paavola@obsido.fi Varapuheenjohtaja anne brandt 044 725 0032 anne.brandt@kpedu.fi Hallitus Elina Haapakoski Katja Huiko Kaisa Heinonsalmi Tia Immonen Soile Kemi Jaana Tulonen Katja Waldén

040 568 4131 040 017 4638 040 582 4759 041 437 5850 040 354 8890 040 771 1866 040 559 3517

yhdistyskoordinaattori Sari Ollikainen 040 094 9878 sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Maksuliikenne ja kirjanpito Kauko Koskelin 040 501 6517 kauko.koskelin@pp.inet.fi Secretarius-lehti Päätoimittaja Leena Koistinen 044 369 7810 paatoimittaja.secretarius@gmail.com Kunniapuheenjohtaja Helvi Kalkkinen yhdistyksen jäsenmäärä 31.12.2013 oli 1 192.

Jaostojen johtokunnat Etelä-Pohjanmaa (jäsenmäärä 45) Puheenjohtaja Elina Haapakoski Marjo Ketola Sari Hautala anne Sjöblad Tiina Hannula anneli burman Irmeli Vuorenmaa

040 568 4131 varapuheenjohtaja pöytäkirjasihteeri johtokunnan jäsen, tiedotus johtokunnan jäsen, jäsenasiat johtokunnan jäsen Secretarius-yhdyshenkilö

Helsingin seutu (jäsenmäärä 417) Puheenjohtaja Miia Jalonen 040 416 6600 Kaisa Heinonsalmi varapuheenjohtaja, Secretarius-yhdyshenkilö arja Toivanen sihteeri Eila Kivilompolo tiedottaja Jutta Heikkilä johtokunnan jäsen, tapahtumakoordinaattori Seija Laaksonen tapahtumatoimikunnan puheenjohtaja Tuija rissanen senjoriittatoimikunnan puheenjohtaja Laila Ljokkoi-alisalo tapahtumakoordinaattori Harriet Jehkonen tapahtumakoordinaattori Jyväskylä (jäsenmäärä 115) Puheenjohtaja Taija Viinikka Niina Häkkinen riitta Ojanperä Varpu autere Saara Tannermäki Nina Kaari Siru Hänninen anne Juvonen

0400 839 434 varapuheenjohtaja pöytäkirjasihteeri jäsenasioidenhoitaja tiedottaja johtokunnan jäsen johtokunnan jäsen Secretarius-yhdyshenkilö

Keski-Pohjanmaa (jäsenmäärä 36) Puheenjohtaja Ida bruins Slot 050 348 6016 Henna Kokko-Slotte varapuheenjohtaja Maria Nyblom pöytäkirjasihteeri Paula Kauppinen rahastonhoitaja Pia Sundholm jäsenasioidenhotaja Johanna Haikola koulutus Sirpa Saastamoinen tiedottaja, Secretarius-yhdyshenkilö Kuopio (jäsenmäärä 81) Puheenjohtaja, tiedottaja Sisko atrokoski 044 785 3057 Leena Koistinen varapuheenjohtaja berita Korhonen sihteeri Kirsikka Markkanen jäsenasioidenhoitaja anne Toroi rahastonhoitaja Sari Kiiskinen Secretarius-yhdyshenkilö

Kymenlaakso (jäsenmäärä 49) Puheenjohtaja, Secretarius-yhdyshenkilö Marja Konsti 040 801 1770 Katja Waldén varapuheenjohtaja anita grönroos tiedottaja Merja Halme jäsenasioidenhoitaja anne Läylönen talousasiat Pohjois-Suomi (jäsenmäärä 99) Puheenjohtaja Sari Mäläskä Carita autere

040 760 9537 varapuheenjohtaja, tiedottaja riitta Loukusa jäsenasioidenhoitaja, pöytäkirjasihteeri Soile Kemi johtokunnan jäsen anita rummukainen johtokunnan jäsen, Secretariusyhdyshenkilö Sanna Paaso rahastonhoitaja Pori (jäsenmäärä 26) Eeva Lindgren riia Mäkelä Erja Laxström Tiina Vitikka Eija Kilpi

varapuheenjohtaja jäsenasioidenhoitaja johtokunnan jäsen johtokunnan jäsen rahastonhoitaja

Tampere (jäsenmäärä 110) Puheenjohtaja anu Laakso anu Öhberg

044 378 9223 varapuheenjohtaja, pöytäkirjasihteeri Minna anttila tiedottaja Kristiina Härmä jäsenasioidenhoitaja Nina-Maija geselle Some-vastaava Tarja Taipale Secretarius-yhdyshenkilö Turku (jäsenmäärä 214) Puheenjohtaja Minna Lundelin Pia Saario Päivi Nyman Sari Välimäki

040 729 1407 varapuheenjohtaja pöytäkirjasihteeri tiedottaja, Secretariusyhdyshenkilö Tiina Jonkka jäsenasioidenhoitaja Eija Laine sosiaalinen media anne Suominen koulutussihteeri Liisa Karvinen-Kunnala rahastonhoitaja

Kokouskutsu

Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika

lauantai 26.4.2014 klo 12.00

Paikka

Hotel Atlas Kuopio, Haapaniemenkatu 22, Kuopio

Käsiteltävät asiat Yhdistyksen sääntöjen 12 §:ssä mainitut asiat Ilmoitusasiat Ilmoittautuminen kevätkokoukseen Kokoukseen ilmoittaudutaan verkkosivujen kautta www.sihteeriyhdistys.fi/fi/tapahtumat/ tai puhelimitse 040 094 9878. Esityslista 1 2 3

Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Kokouksen järjestäytyminen 3.1 Kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri 3.2 Pöytäkirjantarkastajat 3.3 Ääntenlaskijat 4 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 Esityslistan hyväksyminen 6 Kevätkokousasiat Esitetään 6.1 tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen 6.2 tilintarkastuskertomus Vahvistetaan 6.3 tilinpäätös Päätetään 6.4 vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille Käsitellään 6.5 muut mahdolliset asiat, jotka on sääntöjen 11 §:n edellyttämällä tavalla jätetty hallitukselle 6.6 muut mahdolliset hallituksen kevätkokoukselle esittämät asiat 7 Ilmoitusasiat 8 Kokouksen päättäminen

SECRETARIUS ILMOITUSHINNAT JA TOIMITUSEHDOT Ilmoituksen koko Musta/valko 2-väri 4-väri

CMyK

€

1.540

1.790

1.930

1/1 210 x 297 mm

830

980

1.140

1/2 185 x 125 mm (vaaka)

520

630

760

90,5 x 255 mm (pysty)

520

630

760

1/4 90,5 x 125 mm

350

460

600

1/8 90,5 x 60 mm

210

360

390

1/16 90,5 x 30 mm (logo tai rivi-ilmoitus)

150

€ 2/1 2 x 210 x 297 mm (aukeama)

Etusisäkansi 210 x 297 mm

1.320

Takasisäkansi 210 x 297 mm

1.320

Takakansi 210 x 297 mm

1.330

Tikapuulista, yhteystiedot

2/2014 lehden ilmoitusten jättöpäivä 25.4., lehti ilmestyy 26.5.2014

Liitteet ja erityistoivomukset sopimuksen mukaan. Maksuehdot 14 pv netto. arvonlisäveroa ei lisätä hintoihin. Ilmoitusaineisto pyydetään lähettämään PdF-tiedostona CMyK high resolution -muodossa sähköpostilla osoitteeseen taitto.secretarius@gmail.com, cc: paatoimittaja.secretarius@gmail.com

Kaikki kohdallaan Vanajanlinna on monipuolinen palvelukokonaisuus, joka tarjoaa mukavuutta, laatua, viihtyvyytt채 ja hyv채채 palvelua. Tervetuloa nauttimaan kaikilla aisteilla!

HOTEL & RESTAURANT

| GOLF & COUNTRY CLUB