Secretarius 3 2016 by taitto.secretarius

Sihteerien ja assistenttien ammattilehti

3/2016

Uusi jĂ¤sen Satu Paananen

Odotan yhdistykseltĂ¤ ammatillista koulutusta ja verkostoitumista

MikĂ¤ on sinulle luontaisin tapa oppia?

Pääkirjoitus

53.VUOSIKERTA

3/2016 3.10.2016

www.onnela.com

Rantatie 34 04310 Tuusula p. (09) 258 821 myynti@onnela.com Kansi: Satu Paananen Kannen kuva: studio Harri Hinkka

Suurille saavutuksille

Kustantaja Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry sähköposti: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki Päätoimittaja Leena Koistinen 044 369 7810 paatoimittaja.secretarius@gmail.com Toimitussihteeri Sari Ollikainen 040 094 9878 Toimittajat Pirjo Koponen 040 571 4391 Päivi Kuokkanen 040 844 0890 Riitta Soinola 050 521 7017 Veera Honka-Nissi 045 204 6990 Ulkoasu ja taitto Anne Stolt anne.stolt@kolumbus.fi www.annestolt.net Secretarius-yhdyshenkilöt jaostoittain Etelä-Pohjanmaa: Irmeli Vuorenmaa Helsingin -seutu: Kaisa Latva-Rasku Jyväskylä: Anne Juvonen Keski-Pohjanmaa: Maria Nyblom Kuopio: Anne Räisänen Kymenlaakso: Katja Waldén Pohjois-Suomi: Minna Juntunen Pori: Anna Ääri Tampere: Minna Kronberg Turku: Päivi Anttila info@sihteeriyhdistys.fi Ilmoitusmyynti Satu Salmivalli 040 527 8809 satu.salmivalli@yahoo.com Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sari Ollikainen 040 094 9878 sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486 Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: G-print, 115 g Ilmoitushinnat ja mediakortti 2016: www.sihteeriyhdistys.fi Seuraava lehti ilmestyy 5.12.2016

Tuusulanjärven rannalla

ihteerin työn muutospyörteissä kannattaa pysyä nohevana, ennakkoluulottomana ja idearikkaana. Työtehtävät ja -kuvat muuttuvat tai työttömyyden uhka voi kurkistella kulman takana, niinpä olisi hyvä ennakoida mahdollisesti muuttuvan tilanteen vaihtoehtoja hyvissä ajoin. Joku päättää lähteä täydennyskoulutukseen, toinen pohtii siirtymistä tyystin toiselle alalle, rohkeimmat suunnittelevat perustavansa oman sihteeripalveluja tuottavan yrityksen. Tässä numerossa esitellään kaksi rohkelikkoa: Susanna Sunila-Eklund ja Eva-Lisa Nurminen. Artikkelissa tomerat naiset kertovat, kuinka päätyivät yrittäjyyteen ja mitä haasteita ja iloja yrittäjyys on mukanaan tuonut. Halu uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen tai työelämän paineet vetävät aikuisia täydennyskoulutuksen ja uuden oppimisen pariin. Aikuisoppijan opiskelua tukee runsas eletyn elämän kokemusarkku. Oppiminen tehostuu, jos uuden tiedon voi nivouttaa ennestään tuttuihin asioihin. Toisaalta vanhoista tavoista poisoppiminen voi aikuisella olla työlästä. Aikuisoppijan opiskelumotivaatiota lisää se, että opinnoista saa konkreettista hyötyä työhön, järjestötoimintaan tai harrastuksiin. Oppimismotivaation lähteen ei tarvitse olla nykyhetkessä, vaan aikuinen oppija osaa katsoa kauemmas tulevaisuuteen. Hän voi esimerkiksi opetella asioita ja taitoja, joita tietää tarvitsevansa vasta myöhemmin. Jokaisella on oma oppimistyylinsä ja oma tapansa käsitellä saamaansa uutta tietoa. Sivulta 18 alkaen voit perehtyä aiheeseen. Kun tuntee oppimistapansa, voi oppi tarttua päähän suuremmalla varmuudella. Tervetuloa yhdistykseen -palstalla uusi jäsen Satu Paananen toivoo, että hän saisi yhdistyksemme kautta ammatillisia koulutusmahdollisuuksia ja laajenevaa kollegaverkostoa sekä tutustumisia muihin ammattiryhmiin. Näitä samoja hyötyjä meistä itse kukin hakenee jaostojemme ja yhdistyksemme monipuolisista tapahtumista ja avartavista vierailuista. Lisää Sadun mietteitä ja ajatuksia sivulla 29. Innostuksen voimalla talvea kohti,

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Muuttuvassa maailmassa mukana

Leena Koistinen päätoimittaja

Kotimaailman kalustettuja asuntoja yrityksille jo 14. paikkakunnalla!

sisältö 3/2016

Myös työmatkalla voi asua viihtyisästi, tilavasti ja kodinomaisesti – ja vieläpä edullisesti. Kotimaailman kalustetut asunnot sijaitsevat aina keskeisellä paikalla palveluiden läheisyydessä. Työt sujuvat, kun aina voi saapua kotiin – tien päälläkin.

Vierivä kivi menestyy

Kalustetut asunnot sopivat erinomaisesti myös tilapäismajoitukseen esimerkiksi vesivahingon aiheuttaman remontin tai putkiremontin ajaksi. Kalustetut asunnot ovat niin ikään loistava vaihtoehto perinteiselle hotellille. Majoitusaika voi vaihdella parista päivästä moniin kuukausiin, juuri asiakkaan tarpeen mukaan. Kotimaailman kalustetut asunnot ovat aina täysin kalustettuja ja varusteltuja, sekä sijaitsevat aina kävelyetäisyyden päässä kaikista palveluista. Kalustetut asunnot sopivat niin työmatkailijalle, remontin ajaksi majoitusta tarvitsevalle, tai muuten vain reissaavalle asiakkaalle.

Lue lisää www.kotimaailma.com Varaukset ja tiedustelut: yritysmyynti@kotimaailma.com tai p.050 377 6705

Siirtyykö osa sihteereistä toiminimiyrittäjiksi

6 Paljastavat ilmeet ja eleet 8 Siirtyykö osa sihteereistä toiminimiyrittäjiksi 11 Vuosikymmenten takaa: Liikkuva konferenssi Sanontoja

12 Assistentin tulee olla avoin muutoksille 17 Zen-henkinen ajatus 18 Mikä on sinulle luontaisin tapa oppia? 22 Arjen keskellä ilon pisaroita: Jaostojen kuulumisia 24 Kiva kokouspaikka: Porosalmella voi bongata norpan 26 Kulttuurikulma: Ihmisveistokset, jotka katse herättää henkiin 27 Lukijapalautteet 27 Kokouskutsu sääntömääräiseen syyskokoukseen 29 Tervetuloa yhdistykseen: Satu Paananen 30 Sielunmaisemani: Lontoo

tietoisesti merkit siitä, mitä hän itse asiassa kyseisessä tilanteessa tuntee. Alun perin mikroilmeiden katsottiin ilmaisevan universaalisti kuutta tunnetta: inhoa, vihaa, pelkoa, surua, onnellisuutta ja hämmästyneisyyttä. 1990-luvulla näihin kasvolihaksien ilmaisemiin tunteisiin lisättiin huvittuneisuus, halveksunta, häpeä, ahdistus, syyllisyys, ylpeys, tyytyväisyys sekä helpotus.

Teksti: Minna Kronberg Kuvat: Pixabay.com

Paljastavat ilmeet ja eleet

Pokerinaama

Ihmisten perusviestintä rakentuu ilmeisiin, sanoihin ja tekoihin. Silloin, kun nämä kaikki ovat yhteneväiset, yhteensopivat ja ”synkassa”, henkilöä pidetään luotettavana, aitona ja yhteistyökykyisenä. Kun nuo kolme asiaa ovat sopusoinnussa, tuntuu viesti aidolta.

os jokin edellä mainituista on ristiriidassa, tulee tunne, että palaset eivät loksahda täysin paikalleen. Jotkut sanovat, että heillä on tarkka vainu ihmisten kanssa, ja että tämä vainu kertoo heille, milloin kyseessä on epäluotettava ihminen. Tämä johtuu useimmiten siitä, että aivomme vastaanottavat valtavan määrän tietoa ja rekisteröivät asioita vaikkemme sitä tiedostaisikaan. Joku saattaa esimerkiksi sanoillaan kehua vuolaasti ideaa ja luvata osaltaan hoitaa ehdotetut tehtävät, mutta seisoo kädet tiukasti

puuskassa, toinen kulma tai suunpieli hieman kohonneena ja katse sivuviistoon suunnattuna. Mikroilmeet

Niin kutsutut mikroilmeet huomioidaan yleensä alitajuisesti toisen kasvoilta. Vastapuolelle selittämätön ja outo tunne siitä, että toinen ei puhu nyt totta ja asiat hänen kanssa eivät tule lupauksista huolimatta edistymään tai tehtyä. Jos sanat ja teot ovat täysin ristiriidassa keskenään: luvataan kyllä

olla apuna, hoitaa pyydetty asia, mutta käytännössä mitään ei tapahdu. Pahimmissa tapauksissa toinen saattaa jopa pistää tieten tahtoen kapuloita rattaisiin ”unohtamalla” strategisella hetkellä tehdä jonkin oleellisen asian tai tekee sen niin huolimattomasti tai vastoin ohjeita ”oman paremman tietämyksen mukaan”, jolloin lopputulos on epäonnistunut. Mikroilmeet vilahtavat välähdyksen omaisesti ja tahattomasti kasvoilla. Ne ilmenevät yleensä stressaavissa tilanteissa, kun henkilö yrittää peittää

Eleettömyyttä ja hyvää pokerinaamaa pidetään rautaisena itsehillintänä ja vahvan persoonan merkkinä. Tuli mitä tuli niin ilmekään ei värähdä. Joissakin ammateissa siitä on hyötyä ja toisissa haittaa. Neuvotellessa ilmeettömyys voi olla eduksi, mutta asiakaspalvelutilanteissa ja ihmisläheisissä ammateissa koetaan ilmeettömyys luotaantyöntävän ja epäempaattisena. Tosin ammattimaisuus näkyy myös siinä, että osoittaa toiselle ymmärtävänsä hänen kantansa tunteineen, mutta ei itse joudu tai jää tunnekuohun valtaan.

Sanattoman viestinnän avulla voi myönteisessä tapauksessa täydentää, vahvistaa ja korostaa viestiään. Päinvastaisessa tapauksessa sillä vesitetään sanallisen viestinnän merkitys. Jos puhuttu viesti ja nonverbaalinen viestintä ovat ristiriidassa, niin nonverbaalinen on se, jota uskotaan. Sanan säilä

Sanoilla pystyy halutessaan pelaamaan niin, että kuulija pysyy jatkuvasti varpaisillaan. Hän pohtii, onko kyseessä vilpitön kehu, varteenotettava neuvo vai pilkanteko. Sala-ampujat ovat oma lukunsa. He kehuvat ja kalttaavat yhtä aikaa. Heidän sanomiaan voisivat olla seuraavat lauseet: ”Tuo mekko on upean värinen ja leikkaus sopii, näytät todella paljon hoikemmalta.” tai ”Onnea uudesta työstäsi, toivottavasti avioliittosi ei kärsi pitkistä päivistä ja matkustamisesta.” tai ”Ei kai kyse ole mistään vakavasta? Näytät niin väsyneeltä ja värittömältä.” Hyväntahtoisuuden erottaa kyllä muka ystävällisyyteen käärityistä myrkkynuolista, joiden ampujat paljastuessaan väittävät vastapuolta herkkä-

nahkaiseksi tai huumorintajuttomaksi. Heidät asettaa seinää vasten kysymällä suoraan: Mitä oikein tarkoitit tuolla kommentillasi? Miksi sanoit noin? Äänensävy

Sanavalintojaan voi yrittää hillitä ja hallita, mutta äänensävyllään silti hellii tai halveksuu. Äänellään voimaannuttaa tai vaientaa. Yllättävän usein työelämässäkin pätevät samat lainalaisuudet kuin siviilielämässä. Ystävälle kerrotaan viikonlopun kuulumisista hupsutellen ja kritiikin kohteelle tokaistaan ykskantaan. Myötätunto voi lämmittää äänenvärin siinä missä se puute tuo siihen metallisen soinnin. Kovaäänisyys

Jotkut käyttävät tiedostamattaan tai tiedostaen hyväkseen voimakasta ulkoista habitustaan yhdistettynä kovaäänisyyteen. Kuuluva ääni yhdistettynä aggressiiviseen esiintymiseen saa useimmat perääntymään ja kokemaan itsensä ahdistetuksi nurkkaan. Tämä ei taas ole hyvä lähtöasetelma tasapuoliselle keskustelulle tai neuvottelulle.

Tunteet

Työkaverin äkillisen ja voimakkaan tunneryöpytyksen jälkeen voi kollegojen enää olla vaikeaa luottaa siihen, että tiukassa tilanteessa kontrolli ja ammatillisuus säilyvät. Siitä huolimatta, että anteeksipyyntö olisi vuolas jälkikäteen. ”Mä nyt vaan olen tällainen aito luonnonlapsi” ei monenkaan mielestä oikeuta asiatonta käytöstä. Ystävällisyys ja lämpö kanssakäymisessä harvemmin vaivaavat ketään, ellei kyse ole ylenpalttisuudesta tai kiusallisiksi käyvistä yksipuolisista läheisyydenosoituksista, jotka voidaan tulkita jopa seksuaaliseksi häirinnäksi. Pokka ei aina pidä. Joskus se koetaan vapauttavana ja tunnelmaa keventävänä. Parhaimmillaan se tuo mukaan pisaran inhimillisyyttä, kun toinen ihminen ei ole robotti tai kylmäkiskoinen tosikko. Joskus taas hallitsematon reaktio, olkoonkin lähtöjään hyväntahtoista, voi loukata toista osapuolta ja hän ottaa esimerkiksi naurun henkilökohtaisesti, vaikka kyseessä olisi reagoijan kohdalla täysin kohteesta riippumaton mielleyhtymä tai yliväsymys.

Teksti: Riitta Soinola Kuvat: Pixabay.com

Alalta häviää työpaikkoja

Siirtyykö osa sihteereistä toiminimiyrittäjiksi? Työelämä on rajuissa muutoksissa; ammatteja katoaa ja uudenlaisia töitä syntyy. Saamme melkein päivittäin lukea lehdistä avoimien työpaikkojen määrän kasvusta samaan aikaan, kun työttömien määrä lisääntyy. Eniten avoimia työpaikkoja on rakennus-, kaupan-, sosiaali-, siivous- ja kiinteistönhuoltoalalla. Työt ja tekijät eivät siis kohtaa toisiaan.

yös sihteerityö on läpikäynyt isoja muutoksia, minkä seurauksena tehtävät ovat muuttuneet sisällöltään ja avustavien tehtävien rooli on erilaistunut. Sihteerin työ on muuttunut strategisemmaksi ja konsultoivammaksi, sillä nuoret johtajat tekevät itse muistionsa, vastaavat sähköposteihin ja sopivat tapaamiset. Osaamisen tuotteistaminen

Toki ”vanhan liiton” miehet tarvitsevat edelleen tehokkaan ja osaavan sihteerin itselleen, mutta tämä on koko ajan pienenevä joukko johtajia. Sihteeriltä vaaditaan tänä päivänä sopeutumisja ongelmanratkaisukykyä koko ajan vaihtuvissa tilanteissa. Sihteerin kannattaakin kehittää omaa osaamistaan ja verkostoitua. Myös sosiaaliset taidot sekä kyky vastata uuden teknologian haasteisiin ovat oleellisia taitoja sihteerille, jotta tämä pysyisi muutoksen vauhdissa mukana. Vapaita sihteerin työpaikkoja on vähän. Miten erottua joukosta, kun 8

toimistoassistentin paikkaan on 500 hakijaa tai johdon sihteerin 200? Ehkä sihteerienkin pitäisi harjoitella oman osaamisensa tuotteistamista ja jättää turha nöyryys ja vaatimattomuus pois. Sihteerithän ovat sihteerityön ammattilaisia ja moniosaajia. Oma yritys vaihtoehtona

Mitä vaihtoehtoja löytyy, jos sihteerin palkkatyö ei huvita tai työpaikka katoaa alta? Susanna Sunila-Eklund teki viisi vuotta sitten rohkean päätöksen. Hän ryhtyi tarjoamaan omalla toiminimellä yrityksille sihteeripalveluja. Susanna oli lukenut artikkelin virtuaaliassistentin töistä. Tämä herätti hänen kiinnostuksensa yrittäjyyteen. Hän irtisanoutui vakituisesta työpaikastaan ja heittäytyi rohkeasti yrittäjäksi. Susanna kävi aluksi yrittäjyyskurssin ja TE-toimisto myönsi hänelle starttirahaa. Aloittelevalle yrittäjälle tarkoitetun starttirahan tarkoitus on turvata yrittäjän toimeentulo siltä ajalta, jonka yritystoiminnan käynnistys ja vakiin-

nuttaminen arviolta kestää – kuitenkin enintään 18 kuukauden ajan. TE-toimisto päättää, kenelle starttirahaa myönnetään. Päätöksessä otetaan huomioon muun muassa alan yritysten kilpailutilanne sekä uuden yritystoiminnan tarve paikkakunnalla. Oman työn markkinointia

Sihteerin työ on tullut enemmän strategisemmaksi ja konsultoivammaksi.

Susannalla on töitä riittänyt koko ajan, mutta hiljaisia kausiakin on ollut. Epävarmuuden kanssa on pystyttävä elämään. Tehdyt toimeksiannot ovat olleet monipuolisia; sihteerityön perusasioita esimerkiksi asiakirjojen stilisointia, taloushallinnon erilaisia tehtäviä, asiakastapaamisten sopimisia, tapahtumajärjestelyjä, markkinointimateriaalien ja nettisivujen tekemistä. Susanna kokee vaikeimmaksi markkinoinnin. Mistä tavoittaa ja saada uusia asiakkaita? Hän on käyttänyt kohdennettua sähköpostimarkkinointia sekä hyödyntänyt Facebookia ja toiminimen omia nettisivuja. Susannan omista verkostoista on ollut myös hyötyä markkinoinnissa.

Hän ei koe omaa yritystään uhkana muille sihteereille. Vapaus on parasta

Susannan mielestä parasta yrittäjyydessä on oma vapaus päättää työstä ja milloin sitä tekee. Stressinsietokyky on tärkein ominaisuus, mitä yrittäjä tarvitsee. Koko ajan pitää tehdä uusasiakashankintaa töiden varmistamiseksi, joten yrittäjäksi ryhtyvän pitää pystyä

elämään epävarmuuden kanssa. Hän ei koe omaa yritystään uhkana muille sihteereille, vaan hän tarjoaa apua, tukea, helpottaa ruuhkahuippuja ja tuuraa sairauspoissaoloja. Susanna rohkaisee sihteerejä ryhtymään yrittäjäksi toiminimellä. Alkuinvestoinnit ovat pienet, sillä alkuun pääsemiseksi tarvitaan läppäri, perustoimisto-ohjelmat sekä taloushallinnon ohjelma, jolla tehdään kirjanpito ja laskutus (näitä löytyy ilmaiseksi netistä). Työnteko tapahtuu joko etänä tai toimeksiantajan toimitiloissa. Suurimmat yrittäjän kulut ovat YEL (yrittäjän eläkemaksu) ja työtuloista tehtävä ennakonpidätys. Nämäkin tulevat maksuun vasta, kun yrityksellä on säännöllistä tuloa. 9

Toinen yrittäjäksi ryhtynyt sihteeri on Eva-Lisa Nurminen, joka perusti oman yrityksen vuonna 2010. Hän aloitti tekemään toiminimellä assistentti- ja toimistotöitä pääkaupunkiseudulla. Hän jätti taakseen yli 18 vuotta jatkuneen työuran saman työnantajan palveluksessa. Tosin ensimmäinen toimeksiantaja oli tämä entinen työnantaja, mikä sinänsä oli helppo ja hyvä ratkaisu uutena yrittäjänä aloittaessa. Tätä nykyä Eva-Lisalla on työtunteja noin 30 viikossa. Hän on itse tyytyväinen tilanteeseen. Eva-Lisa on onnistunut saamaan toimeksiantajia, joiden kanssa on sovittu vapaa työaika. Lisäksi osan töistä hän voi tehdä etätyönä, kunhan työt tulee hoidettua määräaikojen puitteissa. Tämä edellyttää toimivaa kotitoimistoa. Alkuun Eva-Lisalla ei ollut nettisivuja, vaan hän soitti puhelimella mahdollisia työnantajia läpi ja hyödynsi mol.fi -sivustoa. Hän etsi pienten yritysten avoinna olevia työpaikkoja ja tarjosi yrityksensä palveluja heille. On iso etu pienille toimeksiantajille / yri-

tyksille, kun ei tarvitse palkata omaa henkilökuntaa. He pystyvät hyödyntämään Eva-Lisaa teettämällä tuntityönä sihteerin tehtäviä ja näin maksetaan vain tehdyistä tunneista. Aivan alussa Eva-Lisa työskenteli myös vuokratyöntekijänä henkilöstön vuokrausyrityksen kautta, mutta ka-

renssiajan mentyä umpeen työnantaja osti palvelut suoraan Eva-Lisalta kahdessa tapauksessa. Aktiivisuus avainasemassa

Toimeksiantojen saaminen vaatii jatkuvaa valveilla oloa, aktiivisesti kylmäsoittoja sekä sähköpostiviestien lähettämistä potentiaalisille asiakkaille. Eva-Lisalla on ollut mukavasti toimeksiantoja, vaikka hän ei markkinoi palveluitaan aktiivisesti esimerkiksi Facebookin tai sähköpostin kautta. Eva-Lisalla on tätä nykyä myös nettisivut, joiden kautta asiakkaat voivat löytää hänet. —— Työpaikkojen saaminen perustuu omaan aktiivisuuteen. Nettisivujen kautta ei tule niin paljon yhteydenottoja, jotka työllistäisivät, kertoo Eva-Lisa.

Vuosikymmenten takaa

Maksu vain tehdystä työstä

Leikkeet kokosi Sari Ollikainen kuvamanipulaatiot: Anne Stolt

Secretarius 2/1966, kirjoittaja Heidi Backström

Liikkuva konferenssi

onferenssit voidaan nykyään Ruotsissa järjestää myös ”liikkuviksi” koska SJ eli Ruotsin rautatiet ovat rakennuttaneet erikoiset konferenssivaunut. Nämä konferenssijunat ovat tarkoitetut erikoisesti ulkolaisia vieraita silmällä pitäen, joille halutaan myös näyttää kaunista Ruotsinmaata. Vieraat asuvat yhden hengen hyteissä ja vaunuihin on mm. rakennettu oma baari. Lisäksi on

vaunuissa kalastusvälineita ja saappaita, mikäli joku osanottaja haluaisi väliasemalla koettaa esim. taalalaisjärven antimia. Trafikrestauranger, joka on SJ:n alainen (vastaa meidän Matkaravintoa) antoi konferenssijunia silmällä pitäen sihteerinsä, Ulla Britt Ramsellin viime kesänä koettaa pystyisikö sihteeri työsken-

telemään yhtä hyvin liikkuvassa junassa kuin normaalissa työhuoneessaan. Ulla Britt, joka on tilanteen hallitseva tyttölapsi, kertoi minulle, että sihteerityö junavaunussa sujuu hyvin, kunhan kirjoituskone on vahvasti ankkuroitu pöytään. Ainoa haitta työssä on alkuaikoina tuntuva ”merisairaus”. Junan rytmi ei ilmeisesti sovi kirjoituskoneen rytmiin.

Eva-Lisa Nurminen jätti taakseen yli 18 vuotta jatkuneen työuran saman työnantajan palveluksessa. Nykyään Eva-Lisalla on työtunteja noin 30 viikossa ja hän on tyytyväinen tilanteeseen.

Secretarius nro 4 1966

Sanontoja

Eräitä yleisesti käytettyjä sanontoja ja niiden todellinen merkitys selvällä suomenkielellä. Asiaa harkitaan – En ole koskaan kuullutkaan asiasta Asiaa tutkitaan vakavasti – Yritän löytää paperin Asia lepää toistaiseksi – Paperi on edelleenkin kateissa Asia on perusteellisen tutkimuksen alaisena – Asiassa vallitsee täysi toimettomuus Palaamme asiaan – Toivottavasti unohdatte koko jutun

Kuten muistatte – Olette kai unohtanut asian tai ette ole sitä koskaan kuullutkaan Kuten tunnettua – Tästä teidän olisi pitänyt ottaa selvää On parhaillaan kokouksessa – On mennyt ulos enkä tiedä minne (Mukaellen käännetty Antennen-lehdestä)

löytää itse myyjän sosiaalisessa mediassa. Myyjän peli on menetetty, jos asiakas ei löydä palveluita hakukoneista. On osattava valita oikeat kanavat ja on oltava läsnä siellä, missä asiakkaatkin ovat. Sisällön pitää olla houkuttelevaa ja auttaa asiakasta tekemään päätöksiä. Viestien tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä, sillä ihmiset jaksavat keskittyä noin kahdeksan sekuntia viestin lukemiseen ja omaksumiseen. —— Ei kannata masentua, vaikka viestit eivät heti mene perille. Sisältö ei ole välttämättä oikeanlaista, myynti ei kasva tai asiakkaita ei vain tavoiteta. On yritettävä uudelleen ja pohdittava, oliko valittu kanava oikea ja mikä meni vikaan, Anu Laitila kannusti. Brändin rakentamisessa ja markkinoinnissa kannattaa hyödyntää some-mittareita ja sivustojen analytiikkaa. Mittaamalla kehittää omaa toimintaansa ja saa arvokasta tietoa asiakkaista.

Teksti: Riitta Soinola kuvat: Riitta Soinola ja Pixabay

Assistentin tulee olla avoin muutoksille Ravintola Sipulin Talvipuutarhassa 30.–31. elokuuta järjestetty Assistentti Foorumi 2016 – Syysstartti –tapahtuma sisälsi esityksiä, joiden avulla osallistuja pystyi sekä päivittämään entuudestaan tuttuja asioita että oppimaan uutta. Tilaisuus tarjosi myös oivallisen mahdollisuuden verkostoitua.

oorumi alkoi erittäin ajankohtaisella teemalla ”Assistentin työn tulevaisuus”. Haaga-Helian johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman johtaja Tuula Tuomainen korosti omassa esityksessään T-osaajan vaatimuksia, joilla tarkoitetaan oman substanssiosaamisen lisäksi kykyä työskennellä muiden taitajien kanssa. —— Assistenttityön rutiininomaiset työt katoavat, rooli muuttuu koordinoivaksi ja kehittäminen korostuu kaikessa tekemisessä. Tulevaisuudessa työtä voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Kehittämisosaaminen ja innovatiivisuus ovat assistentillekin menestymisen edellytyksiä, Tuomainen kertoi.

Strategian jalkauttaja

Paljon on puhuttu robottien tulosta työelämään, mutta assistentin työssä ei kaikkea voida kuitenkaan automatisoida. Sihteerin työ sisältää paljon inhimillisiä asioita kuten luovuutta, kriittistä ajattelua, ongelmien ratkaisua, ihmisten johtamista ja tunneälyä. —— Asenne pitää olla kohdallaan

Paljon on puhuttu robottien tulosta työelämään, mutta assistentin työssä ei kaikkea voida kuitenkaan automatisoida.

ja on luovuttava muutosvastarinnasta. Assistentin tulee olla avoin kaikille muutoksille ja uskaltaa kohdata ne, Tuomainen korosti. Assistentilla pitää olla myös hyvät vuorovaikutustaidot. Verkostoituminen eri ammattiryhmien ja muiden kollegoiden kanssa on oleellista. Suunnittelu- ja kehittämisosaaminen korostuu entisestään. Lisäksi assistentin on hyvä tuntea yrityksen strategia, sillä assistentti on luonnollinen tiedon välittäjä ja omassa roolissaan strategian jalkauttaja. Viisas päätöksentekijä

Päivi Vuorimaa, johdon konsultti Novetos Oy:stä, kertoi organisaation päätöksenteosta.

Hyödynnä digitaalisuus

Sihteeriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Anne Brandt toimi kaksipäiväisen Assistentti Forumin moderaattorina.

Teemme päivittäin lukuisia päätöksiä, ja aina on kyseessä valinta. Päätöksenteon haasteita ovat epäselvät vastuut, asioista päättävät samat henkilöt, päätöksiä tehdään totutun tavan mukaan, ja tieto päätöksistä ei kulje eteenpäin organisaatioissa. Ennen kuin viesti tehdyistä päätöksistä on mennyt perille, tarvitaan ainakin 17 toistoa. Viisas päätöksentekijä on kärsivällinen, utelias ja omaa laajan käsityksen ja ymmärryksen asioista. Hänellä on myös suhteellisuudentajua. Valitse oikeat kanavat

Grapevine Median koulutuspäällikkö Anu Laitila johdatti osallistujat sosiaalisen media saloihin. Suomalaiset käyttävät keskimäärin

Osallistujan tulee saada WOW-tunne tapahtumasta, silloin on onnistuttu. Jokainen tapahtuma vaatii johtamista ja intohimoa tapahtumien järjestäjältä. 4,5 tuntia viikossa sosiaalisen median eri kanavissa. Tämä asettaa oman brändin rakentamiselle ja myynnille haasteita, miten tavoittaa eri kanavissa surffailevat potentiaaliset asiakkaat. Esimerkiksi B2B-ostajista 80 prosenttia

Työympäristöjen kehityspäällikkö Anita Ovaska Elisalta kertoi, kuinka Elisalla on otettu kaikki irti digitaalisuudesta. —— Etätyötä tehdään paljon, ja tiimit työskentelevät ympäri Suomea. Elisalla työnteko ei ole yhteen paikkaan sidottua, vaan Skype Business, videoneuvottelut ja muu tekniikka mahdollistavat monipuolisen työskentelyn muuallakin kuin toimistolla. Assarista tapahtumaguru

Tapahtumatohtori Helena Vallo Faustus Oy:stä kertoi, miten assistentti voi muuttua tapahtumaguruksi. Sitähän sihteerit ja assistentit jo tavallaan ovatkin, sillä heidän vastuullaan ovat lukuisten kokousten, koulutuksien ja tilaisuuksien järjestelyt. —— Osallistujan tulee saada WOW-tunne tapahtumasta, silloin on onnistuttu. Jokainen tapahtuma vaatii johtamista ja intohimoa tapahtumien järjestäjältä, Vallo korosti. Mikä ihmeen römpiö?

Keskiviikko käynnistyi Tony Dunderfeltin esityksellä tunteista ja niiden merkityksestä johtamisessa ja työyhteisössä. 13

Be a hero, play the game

Grapevine Median koulutuspäällikkö Anu Laitilan (oik.) mukaan sosiaalisessa mediassa on osattava valita oikeat kanavat ja oltava läsnä siellä, missä asiakkaatkin ovat.

Tärkeää olisi muistaa 30 sekunnin sääntö kuuntelemisessa ja johtamisessa: hyväksyvä läsnäolo, nauti energiasta, vastaanota keskeyttämättä ja arvostelematta. Osallistujat oppivat uuden suomen kielen sanan ”römpiö”. Sana on Olli Tolan lanseeraama ja tarkoittaa emootiota. Opimme myös tunnistamaan tunteiden kolmisoinnun: a) tunne = fiilis, tätä ei tarvitse johtaa, eikä se ole ongelma, b) tunneilmaisu = käyttäytyminen ja c) emootio = kelaava tunne = ”römpiö”, joka on jäänyt mieleen pyörimään. Tunteet ja emootiot tulisi oppia erottamaan toisistaan, koska tunteet hyväksytään ja niitä rakastetaan, kun taas emootioita kyseenalaistetaan ja muutetaan. Tunneilmaisuja ohjataan ja säädetään. Perusasiat tulisi laittaa työyhteisössä kuntoon. Tärkeää olisi muistaa 30 sekunnin sääntö kuuntelemisessa ja johtamisessa: hyväksyvä läsnäolo, nauti energiasta, vastaanota keskeyttämättä ja arvostelematta. Työyhteisössä tulisi myös lisätä rakentavien tunteiden

määrää, ja työntekijöiden tulisi oppia toimimaan ärsytyksen, ahdistuksen ja pettymyksen kanssa. Viestintä luo me-henkeä

Tuulikki Rautiainen Kaiku Helsingistä käsitteli esityksessään sisäisen viestinnän työkaluja. Sisäisessä viestinnässä on monta kanavaa, paljon sisältöä ja erilaisia mahdollisuuksia. Viestin vastaanottajaa kiinnostaa eniten oma hyöty tiedosta. Vastaanottaja voi saada apua ongelmiinsa, tyydyttää uteliaisuuttaan, korottaa omaa statustaan tai kuulua ryhmään. —— Sisäisessä viestinnässä pitäisi valita fiksu kanava, miettiä aina viestin tavoite, mikä on vastaanottajan hyöty viestistä, pitää viesti selkeänä ja mie-

Me-henki syntyy aidosta vuorovaikutuksesta, avoimuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja yhdessä tekemisestä. leenpainuvana, Rautiainen kertoi. Hänen mukaansa me-henki syntyy aidosta vuorovaikutuksesta, avoimuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja yhdessä tekemisestä. Sisäinen viestintä on yksi keino rakentaa me-henkeä.

Osallistujat saivat loistavan esimerkin me-hengen luomisesta työyhteisössä, kun Tuulikki Rautiainen haastatteli Milla Kettusta Sofigatelta. Yritys tarjoaa asiakkaille tietohallintojohtamisen palveluita. Sofigate on hyödyntänyt pelillistämistä ja luonut yrityksen sisäisen pelin ”Sofipoly, be a hero – play the game”. Työntekijät keräävät itselleen pisteitä, joita voi saada esimerkiksi osallistumalla sisäiseen tiedotustilaisuuteen, koulutuksiin ja järjestelmällä sisäisen koulutuksen tai tilaisuuden. Vuoden lopussa eniten pisteitä kerännyt työntekijä palkitaan salaisella palkinnolla, josta kukaan ei tiennyt vielä mitään. Työntekijöistä 94 prosenttia on lähtenyt mukaan peliin, ja kisa on kova. Milla Kettunen demonstroi Assistentti Forumin osallistujille Kahoot. fi-alustalle tehtyä peliä ja saimme tuntumaa, mistä pelillistämisessä voi olla kyse. Osallistujille esitettiin kolme kysymystä, joihin oli neljä vastausvaihtoehtoa. Oikeasta ja nopeimmasta vastauksesta sai aina tietyn määrän pisteitä. Voittaja oli eniten pisteitä kerännyt. Erittäin hauskaa ja koukuttavaa, joten ei ihme, että Sofigaten henkilöstö on innolla pelissä mukana.

Uusi EU:n tietosuoja-asetus

Dittmar & Indreniuksen Iiris Keinon mukaan mieleen kannattaa painaa päivämäärä 25.5.2018, jolloin uusi EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan. Lyhykäisyydessään asetus tarkoittaa, että yksilöiden oikeudet laajentuvat eli jokaisella rekisteröidyllä on oikeus omiin tietoihinsa. Yritysten velvollisuudet lisääntyvät, ja niille tulee esimerkiksi velvollisuus kyetä osoittamaan lain noudattaminen. Myös valvonta tehostuu, mikä puolestaan tarkoittaa tiukennuksia esimerkiksi enimmäisrangaistuksissa. Tolkun töitä tekemässä

Mikko Mäntynevan johdolla osallistujat muuttuivat Lean-assistenteiksi. Wikipedian mukaan ”lean” tarkoittaa johtamisfilosofiaa, joka keskittyy seitsemän erilaisen turhuuden (tuottamattoman toiminnon) poistamiseen, minkä avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja laatua, pie-

Lean tarkoittaa, että tehdään tolkun hommia ja saadaan iso kone tehokkaaksi. nentämään toiminnan kustannuksia sekä lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. —— Lean tarkoittaa, että tehdään tolkun hommia ja saadaan iso kone tehokkaaksi, Mäntyneva kiteytti. Työviikon aikana on hukkaa eli arvoa lisäämätöntä työtä 0-20 tuntia. Keskiarvo on noin viisi tuntia per työviikko. Hukka voi olla datan keräämistä, jota ei koskaan käytetä, virheitä tehdään uudestaan, prosessi ei ole yhdenmukainen, nysvätään töiden parissa tai organisaatiot ovat liian hierarkkisia ja jäykkiä. Lean tarkoittaa käytännössä sitä, että tehdään asiat oikein ja tekeminen kohdennetaan oikeisiin asioihin. Tun-

Tietopaketti rakkaudesta

Sairastuneen Anne Kukkohovin tilalla kuultiin keskiviikon viimeisenä luennoitsijana Emilia Vuorisalmea. Kukkoahon aiheena olisi ollut intuitio ja heittäytyminen. Yhtäkkiä osallistujat huomasivat kuuntelevansa rakkaudesta puhuvaa lääkäriä, joka maalaili täydellisen tietopaketin rakkauden kemiasta ja hormoneista. Kukaan ei varmasti osannut odottaa, kuinka helppoa on dopamiinin, serotoniinin, oksitosiinin ja vasopressiinin avulla selittää, mitä rakkaus on. —— Rakkaus on ikuista, sen muoto vain muuttuu, näihin sanoihin oli hyvä lopettaa kahden päivän antoisa Assistentti Forum 2016.

! a t t u

Case: vaikutusviestintä

Kaisa Hietala Nesteeltä kertoi vaikutusviestinnästä eli lobbauksesta. Hietalalla itsellään oli tiukka paikka kymmenen vuotta sitten, kun hänen piti vakuuttaa Nesteen hallitus uudesta tuotteesta, ei-fossiilisesta polttoaineesta. Silloisen Neste Oilin perusliiketoiminta perustui fossiiliseen öljyyn kuten dieseliin ja öljyyn, joten oli ennenkuulumatonta, että yritys alkaisi valmistaa ei-fossiilista öljyä. Hietala lobbasi erittäin hyvin hallituksen jäsenet, sai luvan perustaa kymmenen hengen tiimin ja aloittaa uuden tuotteen kehittämisen Nesteelle. – Epäilijöitä oli paljon, ja tiimiä kohtasi hurja sisäinen paine, mutta tänä päivänä puolet Nesteen tuotoista tulee juuri näistä ei-fossiilisista tuotteista. Erityisen tärkeää oli, että yrityksen johto sitoutui projektiin, ja että viestintä oli läpinäkyvää sekä ulkoisesti että Nesteen sisällä - niin hyvässä kuin pahassa, Hietala muisteli.

nistetaan ja löydetään ratkaisut keskeisiin ongelmiin, ja maalaisjärjen käyttöä pidetään hyveenä. Lean-menetelmä perustuukin tekemällä oppimiseen, ei teoreettiseen opiskeluun.

Matkahallinnon tutkinto

Suomen Liikematkayhdistys (FBTA) ja Kauppakamari ovat yhdistäneet voimansa ja tuovat tarjolle Matkahallinnon tutkinnon. Viisi moduulia käsittävä koulutuskokonaisuus starttaa marraskuussa ja jatkuu toukokuulle 2017 saakka. Yksittäinen moduuli koostuu lähipäivästä ja sähköisen oppimisympäristön tehtävistä, joiden avulla opittua sovelletaan arkeen oman organisaation näkökulmasta. Matkahallinnon tutkinto on suunnattu kaikille, joiden työtehtäviin kuuluu matkahallintoon ja liikematkustukseen liittyviä tehtäviä. Tutkinto soveltuu niin yrityksessä kuin julkisen sektorin organisaatiossakin työskenteleville. Ilmoittautuminen tutkinnon suorittajaksi on alkanut, ja lisätiedot löytyvät Kauppakamarin sivuilta www.kauppakamarikauppa.fi/matkahallinnon-tutkinto.html.

Zen -henkinen ajatus

Zen ajatuksen kokosi: Minna Kronberg kuvat: tiina salminen ja Anne stolt

Johdon assistentti -koulutus on tarkoitettu johdon sihteereille ja assistenteille sekä muille vastaavissa sihteerin tehtävissä toimiville.

JOHTAMISKORKEAKOULU

Koulutusohjelma antaa välineitä vastata työn muutoshaasteisiin ja oman osaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen. Koulutuksen laajuus on 9 opintopistettä. Lähiopetuspäiviä on yhteensä 10 ja ne toteutetaan kahden päivän jaksoissa Tampereen yliopiston tiloissa. Koulutuksen ajankohta on 16.2.–16.6.2017. Ilmoittautuminen 13.1.2017 mennessä. Tervetuloa!

JOHDON ASSISTENTTI 2017 ”Koen koulutuksen antaneen vahvuuksia sihteerin työhön.” ”Ihan parasta olivat käytännön harjoitteet.”

Elosalamantie 2, Espoo

Tarvitseeko yrityksesi henkilöstö tilapäistä majoitusta pääkaupunkiseudulla ilman sitoutumisaikoja?

SATO HOTELLIKOTI

Lisätietoja: www.uta.ﬁ/jkk/synergos Aino-Maija Ahola aino-maija.ahola@uta.ﬁ 050 596 7512

Kristianinkatu 11-13, Helsinki

Sekä Booking.com että TripAdvisor.com -palveluita käyttävät asiakkaamme arvioivat SATO HotelliKodit erinomaisiksi!

SATO HotelliKodit ovat erikokoisia kalustettuja asuntoja, joissa voi asua tarpeen vaatiessa jopa useita kuukausia. Olipa kyseessä yksin muuttava tai perheellinen, SATO HotelliKoti mahdollistaa nopean ja joustavan muuton Helsinkiin tai Espooseen. Valmiiksi kalustettuihin asuntoihin on yhtä helppo tulla kuin hotelliin ja niissä viihtyy kuin kotonaan. Tutustu asuntoihin netissä www.satohotellikoti.fi -sivuilla. HINNAT JA VARAUKSET: hotellikoti@sato.fi tai p. 0201 344 102 YRITYSMYYNTI JA -SOPIMUKSET Sami Haverinen, Hotellikotipäällikkö sami.haverinen@sato.fi tai p. 040 525 1510

ZEN-henkinen tarina Vanha talonpoika eleli tyytyväisenä tasaista elämäänsä ainoan poikansa kanssa. Talonpoika oli vuosikausia viljellyt rauhassa peltojaan apunaan hevonen ja poikansa. Poika pystyi vuosi vuodelta auttamaan isäänsä enemmän. Eräänä päivänä heidän hevosensa karkasi. Naapurit kuulivat tapahtuneesta ja tulivat heti pahoittelemaan. "Kävipä todella huono tuuri", he sanoivat myötätuntoisesti. "Ehkä niin", sanoi talonpoika. Seuraavana päivänä hevonen palasi, mukanaan kolme villihevosta. "Kuinka uskomattoman hienoa", ihastelivat naapurit. "Ehkä niin", vastasi talonpoika. Seuraavana päivänä miehen poika yritti ratsastaa yhdellä villihevosista. Hevonen heitti pojan selästään ja pojan jalka murtui. Naapurit olivat taas välittömästi pahoittelemassa miehen vastoinkäymisiä. "Kävipä käsittämättömän huonosti", sanoivat naapurit. "Ehkä niin", virkkoi talonpoika. Kun seuraava päivä oli valjennut, saapuivat armeijan upseerit kylään valitsemaan nuoria miehiä asepalvelukseen. Nähdessään, että pojan jalka oli murtunut, upseerit eivät valinneet häntä palvelukseen. Naapurit onnittelivat tohkeissaan jälleen talonpoikaa siitä, kuinka hienosti asiat loppujen lopuksi kääntyivätkään. "Ehkä niin", sanoi vanha talonpoika.

www.satohotellikoti.fi

Aisteihin perustuva oppimistyylijaottelu

Hankimme tietoa ja muistamme asioita aistiemme kautta. Usein jokin aisteista on toisia dominoivampi. Toiset oppivat parhaiten kuullessaan uutta tietoa, toisten täytyy nähdä oppiakseen. Aisteihin perustuvat oppimistyylit ovat auditiivinen (kuuloaisti), visuaalinen (näköaisti) ja kinesteettinen (koko vartalon liikkeet) oppimistyyli. Joskus puhutaan myös erikseen taktiilisesta kanavasta. Jos henkilö on esimerkiksi visuaalinen, se ei tarkoita sitä, että hän ei omaksu tietoa muilla aisteillaan. Visuaalinen oppija tarkoittaa sitä, että näköaistin avulla tapahtuva oppiminen on oppijan vahvuus ja eniten käytetty aistikanava. Oppimistyylit Kolbin mukaan

Toisessa määritelmässä oppimistyylit jaetaan neljäksi ryhmäksi, joka pohjautuu kuuluisan professori David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoriaan. Kolb kuvaa oppimistapahtumaa kehänä, jossa kuljetaan neljän eri tyylin välillä tyylistä toiseen vaihtaen. Toimintatavan mukaan ihmiset voi-

Kun tunnemme oman tapamme ja oppimisen kanavamme, oppimista tapahtuu suuremmalla varmuudella. daan jakaa neljään eri oppijatyyppiin; osallistujiin, tarkkailijoihin, päättelijöihin sekä toteuttajiin. Osallistuja haluaa hankkia mahdollisimman paljon kokemuksia ja täten oppia uutta. Hän pitää toisten kanssa toimimisesta ja ryhmätöistä. Osallistu-

ja ryhtyy usein toimeen sen kummemmin ajattelematta. Tarkkailija pitäytyy mielellään taka-alalla oppimistilanteessa. Hänelle sopivat luennot ja esitelmät, mutta hän ei tahdo olla itse mukana informaation muotoutumisessa. Hänelle on ominaista prosessoida asiat omassa rauhassa sen perusteella mitä hän on kuullut ja havainnut. Päättelijä haluaa muodostaa oman ajatusmallin opittavasta asiasta ennen käytäntöön siirtämistä. Hän pitää uusien asioiden jäsentämisestä jo olemassa olevaan tietoon muodostaen näin kokonaisuuksia, jotka toimivat teoriatasolla. Teoriamuodossa olevia konsepteja hän siirtää sitten käytäntöä vastaaviksi.

Testaa, millainen oppija olet: Testi aisteihin perustuvan oppimistyylin tunnistamiseen: http://www.tenviesti.fi/test1.htm Testi oman oppijatyypin tunnistamiseen: http://www.tenviesti.fi/test2.htm Testi oman oppijaroolin tunnistamiseen: http://www.humanic.fi/php/oppimistyylit.php Oletko mielestäsi osallistuja, tarkkailija, päättelijä vai toteuttaja? Vai dominoiko joku aisteistasi omaa tapaasi oppia?

Teksti: Kaisa Latva-Rasku Kuvat: Pixabay.com

Mikä on sinulle luontaisin tapa oppia?

Jokaisella yksilöllä on oma tapansa ottaa vastaan uutta tietoa ja käsitellä sitä. Tätä kutsutaan oppimistyyliksi. Se kehittyy koko eliniän, lapsuudesta aikuisuuteen. Oppimistyyli muokkautuu erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä, kuten koulussa. Myös oppimisympäristö, henkilön fyysiset tarpeet, sosiaalisuus ja asenne opiskeluun kuuluvat oppimistyyliprofiiliin.

Toteuttaja haluaa päättelijän tapaan ensin miettiä mitä on tekemässä, mutta haluaa sitten mahdollisimman nopeasti nähdä asioiden tapahtuvan käytännössä. Toteuttaja on tehtäväorientoitunut ja hän pitää konkreettisista asioista. Oppimistyylit roolin mukaan

Kolmas määritelmä jakaa oppimistyylit oppijan roolin mukaan. Oppija voi olla aktivisti, pragmaatikko, teoreetikko tai pohdiskelija. Aktivisti on aktiivinen osallistuja, joka oppii parhaiten ollessaan yhtä aikaa mukana monessa lyhyessä ja nopeatempoisessa toiminnassa. Oppimistavoiksi soveltuvatkin parhaiten projekti- ja kehitystehtävät. Pragmaatikko on käytännön toteuttaja, joka oppii parhaiten saadessaan välittömästi mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytäntöön. Oppimistavoiksi soveltuvat erittäin hyvin käytännön tekeminen ja kokeileminen. Teoreetikko on looginen ajattelija, joka oppii parhaiten silloin kun oppimistilanteessa on mahdollista kysellä ja kokeilla. Hänelle sopivat hyvin perinteiset kurssit ja koulumuotoinen opetus.

Kokonaisuuksista yksityiskohtiin vai päinvastoin? Pohdiskelija on harkitseva tarkkailija. Hän oppii parhaiten ajattelemalla ennen toimintaa ja huomioimalla sekä analysoimalla. Oppimistavoiksi sopivat hyvin itsenäinen opiskelu ja kirjojen lukeminen. Yksityiskohtia vai kokonaisuuksia

Yllä mainittujen jakojen lisäksi oppijat voidaan jakaa karkeasti kahtia sen perusteella ovatko he analyyttisia vai holistisia oppijoita. Eli menevätkö he mieluummin kokonaisuuksista yksityiskohtiin vai päinvastoin. Analyyttinen oppija haluaa tietää tarkasti, mitä tuleman pitää. Hän etenee yksityiskohdista kokonaisuuteen ja tekee yhden asian kerrallaan loppuun asti. Hän tarvitsee tietoja ja faktoja päätöksen tekemiseen. Holistinen oppija haluaa tietää kerralla koko asiakoko-

naisuuden. Hän liittää asiat henkilökohtaisiin kokemuksiin ja tekee tunnepitoisia päätöksiä. Hän voi myös tehdä useita asioita yhtä aikaa. Testit oman oppimistyylin löytämisen apuna

Oppimisen tapoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä voi etsiä verkosta löytyvillä testeillä. Testit antavat tietoa omista vahvuuksista ja kehittämisen kohteista oppimisessa. Monet niistä ovat kuitenkin leikkimielisiä ja niiden tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella. Testien tulokset voi kuitenkin ottaa hyvänä lähtökohtana omien taitojen kehittämiselle. Testien tulisikin johtaa ihmisten tyypittelyn sijaan oppimisen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Kun tunnemme oman tapamme ja oppimisen kanavamme, oppimista tapahtuu suuremmalla varmuudella. Lähteet: LukSitkO 1/2010 T. Seitola, V. Tarvainen ja H. Hyyti: Oppimistyylin yhteys oppimiseen, TU-53.1263 Oppiminen ja oppimisympäristöt – tutkielmaraportti http://oppiminen.yle.fi/opijaoivalla www.tenviesti.fi

Kasvit ja ruukut

Kausikasvit

Vihersisustuspalvelut

Kasvien muuttopalvelut

Hoito ja huoltopalvelut

Viherrakennuspalvelut

Toimimme pääkaupunkiseudulla Taneli Sallinen puh: 0400 661 500 taneli.sallinen@plantane.fi Sonja Lindholm puh: 0400 601 940 sonja.lindholm@plantane.fi

www.plantane.fi

Visuaalinen oppija ●● Oppii näkemällä ja katselemalla, painaa asiat mieleen kuvina ●● Saattaa muistaa missä kohtaa sivua jokin kuva oli, muistamatta silti välttämättä sisältöä ●● Kuvat, mielikuvat ja värit tärkeitä

Auditiivinen oppija ●● Kuulohavaintoon perustuva oppiminen ●● Muistaa hyvin puheen, keskustelut, äänensävyt ●● Voi hyötyä äänimateriaalista

Kinesteettinen oppija

Valtatie 30 täyttää kokoustoiveesi!

●● Kehon liikkeeseen ja kosketukseen perustuva oppiminen ●● Hyvä fyysisissä asioissa, tykkää tehdä ●● Hyvä kehomuisti, joka auttaa palauttamaan mieleen asioita

Fazer Valtatie 30:stä löydät modernit ja viihtyisät tilat niin muutaman hengen kokouksiin kuin suuriin,

Taktiilinen oppija

Valtatie 30 sijaitsee Tampereen keskustan läheisyydessä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Tervetuloa!

●● Hankkii tietoa käsin koskettelemalla ●● Muistiinpanot, koristelu ja askartelu auttavat ●● Käsin tehtävät asiat, kuten kutominen luennolla auttaa oppimaan 20

jopa satojen henkilöiden tilaisuuksiin. Käytössä on 20 erikokoista neuvottelutilaa, saunatilat sekä yli 200 henkilön auditorio. Laadukkaat ja monipuoliset kokoustarjoilut saat ravintolastamme.

Fazer Valtatie 30 Hatanpään valtatie 30, 33100 Tampere puh. 044 710 9464, valtatie30@fazer.fi 21

Teksti: Minna Kronberg Kuva: Päivi Hasala

himoksen retki

Teksti: Sari Ollikainen Kuva: Soile Laaksonen

rautatieasemalla

Tampereen jaoston ja Jyväskylän jaoston yhteinen retki Himokselle 18.8. HimosLomat Oy:n toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju otti vastaan kutsumansa Tampereen ja Jyväskylän jaostojen jäsenet. Ryhmä tutustui Himoksen monipuolisiin kokoustiloihin ja tapahtumapaikkoihin. He ruokailivat buffetissa ennen kuin kokeilivat joitakin paikan tarjoamia aktivitetteja kuten golfia, mönkijäajelua, jousiammuntaa ja reippailua alueen ympäristössä. HimosParkissa oli käynnissä tuleva Nightwishin keikan järjestelyt. Himos on Tampereelta noin reilun tunnin ajomatkan päässä. www.himos.fi Tampereen jaoston tutustumiskäynti Kauttuan Ruukkiin 20.-21.8. Ahlströmin Kauttuan ruukki kutsui jaostomme tutustumaan Kauttuan Klubiin ja ruukkialueeseen. Pikkubussilla matkattiin paikalle puolessatoista tunnissa. Vieraat majoittuivat ensimmäiseksi Alvar Aallon vierastaloon ja nauttivat Klubilla tervetulomaljat. Euralainen matkailuopas kierrätti ympäri aluetta kertoen mielenkiintoisesta ja pitkästä, yli 600 vuoden yhtäjaksoisen teollisuushistorian ajasta. Kierrokseen sisältyi myös käynti Annette Juuselan taiteilijakodissa, jossa taiteilija oli itse paikalla esittelemässä taloaan ja töitään. Lisäksi tutustuttiin Alvar Aallon suunnittelemaan Terassitaloon. Klubilla nautittiin pitkän kaavan mukaan herkullinen kolmen ruokalajin illallinen. Runsaan aamiaisen jälkeen ennen kotimatkaa tehtiin vielä tutustumiskäynti paikalliseen Kauttuan Makeistamoon, jossa seurattiin käsintehtyjen makeisten valmistusta. Maistiaiset eivät voi enää tuoreempia olla!

Kauttuan Ruukki

www.ahlstrominruukit.fi/kauttua, Annette Juusela Taiteilijakoti, A AallonTerassitalo kuvat: Minna Kronberg

www.radissonblu.com/fi/hotel-tampere

kesäjuhlaTammerissa Tampereen jaoston kesäjuhla Tammerissa 9.6. Jaosto piti perinteiset kesäjuhlansa tänä vuonna uudistetussa Radisson Blu Grand Hotel Tammerissa. Hotellin johtaja Mika Riuttala ja myyntipäällikkö Kielo Toivainen toivottivat vieraat sydämellisesti tervetulleiksi. Vierailuun kuului tutustumiskierros upeasti restauroidussa hotellissa ja runsas buffet-ateria. Yllätysvieraana ja viihdyttäjänä oli rempseä bingoemäntä Tesomalta Ailainkeri, joka on Tarja Jykylän yksi viihdehahmoista.

Helsingin seudun jaoston 21 jäsentä osallistui jaostomme jäsenen järjestämälle opastetulle kierrokselle Helsingin päärautatieasemalle ja VR:n pääkonttoriin. Tutustumiskierroksen veti VR:n arkkitehti Pirjo Huvila. Rautatieasema ja pääkonttori ovat arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemia ja ne ovat rakennettu vuosina 1904-1919. Rakennus tunnetaan erityisesti kellotornistaan ja kuvataiteilija Emil Wikströmin kivimiehistä eli Lyhdynkantajat-patsaista. Kierrokseen sisältyi myös käynti aseman kellotornissa, jonne johtaa 250 askelman portaat. Kellotaulut ovat halkaisijaltaan 3,3-metrisiä. Niiden alapuolella on neljä parveketta, jokainen omaan ilmansuuntaansa – voitte vain arvata näkymiä. Jäsenet ikuistivat vierailunsa SY 15.6.2016 kirjoituksella puulankkuun muiden harvalukuisten vierailijoiden puumerkkien joukkoon. Näppärät sihteerit raapustivat puumerkkinsä rajauskynällä, kun kuulakärkikynän jälki osoittautui liian himmeäksi.

Sihteeriyhdistyksen matka Roomaan alkoi muutamalla sihteerillä jo 11.5. Tuo päivä vietettiin mm. tutustuen Vatikaaniin ja Rooman ostoskatuihin. Suurin osa matkalle lähtijöistä saapui Roomaan Fiumicinon kentälle torstaina 12.5. aamupäivästä. Arja Porvali ja Hanne Grönlund olivat sihteereitä vastassa, ja matka tilausbussilla kohti Tivolin kaupunkia alkoi. Tivolin kaupunki oli aikoinaan rikkaiden roomalaisten kesäpaikka, jossa nykyään on Unescon maailmanperintökohteita, kuten Villa Adriana. Tivoli, huvipuiston nimi, on saanut nimensä Tivolin kaupungissa sijaitsevan Villa d'Esten ansiosta. Roomassa tutustuttiin hienoon Villa Lante al Gianicoloon, renessanssihuvilaan, mikä sijaitsee Gianicolo-kukkulalla. Suomen valtio osti villan vuonna 1950 säätiön Institutum Romanum Finlandiaen perustajan Amos Andersonin lahjoituksen turvin, ja instituutti aloitti toimintansa huhtikuussa 1954. Kuljimme suomalaisen oppaamme, Riitta Kaivolaisen, vanavedessä kuunnellen Rooman historiaa ja tarinoita rakennuksista. Tutustuimme Rooman useisiin aukioihin, joista merkittävin lienee Piazza Navona. Pantheonin temppelin erikoisuus on kupoli, reikä katossa, ja joka on parhaiten säilynyt antiikinaikainen monumentti. Temppeliin on haudattu monia merkkihenkilöitä kuten taiteilija Rafaello. Opastuksemme päättyi Espanjalaisille portaille, Piazza di Spagna -aukiolle. Lauantai oli kaikille matkaajillamme vapaapäivä. Osa lähti Roomaan katsomaan Vatikaania ja Colosseumia sekä Romano Designer outlettiin törsäämään rahaa merkkituotteisiin. Jotkut lähtivät tutustumaan paremmin Helsingin seudun jaoston Tivolin kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Illalliselle kokoonnuimme ravintola Cavallino Rossoon, Tivolissa.

Teksti ja kuvat: Barbro Marin

Roomassa ja Tivolissa

jäsenet

Teksti ja kuvat: Sari Ollikainen

Hotelli- ja ravintolamuseossa poliisiasemalla Tampereen jaoston vierailu Tampereen pääpoliisiasemalle 16.8. 25 nopeimmin reagoinutta sihteeriä pääsi tutustumaan mielenkiintoiseen, hieman epätavalliseen tutustumiskohteeseen, jonne pääsy on harvinaista herkkua, nimittäin pääpoliisiasemalle. Sisä-Suomen poliisipäällikkö Timo Vuola piti tervetulopuheen. Organisaatiota esitteli ylikonstaapeli/viestintäpäällikkö Nina Juurakko-Vesikko. Hän kierrätti vieraita niissä osissa talossa, jonne yleisön oli mahdollista päästä tutustumaan kuten muutamaan kuulusteluhuoneeseen ja putkaan.

Arjen keskellä ilon pisaroita

Helsingin seudun jaostolaisia

Tampereen jaoston jäsenet

Kiva kokouspaikka

Teksti: Päivi Kuokkanen Kuvat: Hotel & Spa Resort Järvisydän

Saimaan rannalla järvisydämellistä kokousosaamista

Porosalmella voi bongata norpan

Hotel & Spa Resort Järvisydän sijaitsee Rantasalmella, Etelä-Savossa. Markus Heiskasen pyörittämä lomakeskus tarjoaa kestikievarihenkisen vaihtoehdon erikokoisten ryhmien kokoustarpeisiin. Kaikessa toiminnassa on otettu huomioon historia, ympäröivä luonto ja paikallisuus.

atkailu Rantasalmen Porosalmella alkoi vuonna 1658, kun Venäjän tsaari ja Ruotsin kuningas sopivat Suomen halki kulkevista Karjalan viittateistä. Hevosen syöttövälein, 30 kilometrin päähän toisistaan, tuli sijoittaa krouveina ja hevosen vaihtopaikkoina toimivat kestikievarit. Kievarin rakentamisvelvoitteen sai myös Heiskasen suvun päämies vastineena Venäjän tsaarin, hyvästä sotilaspalvelusta lahjoittamasta 600 hehtaarin niemekkeestä Poronsalmella. Nykyinen Hotel & Spa Resort Järvisydämen yrittäjä Markus Heiskanen, ”Savon nöyrin renki”, edustaa suvun yhdettätoista sukupolvea kestikievarin pyörittäjänä.

Paikallisuus kunniassaan

Vauhdilla kehittyvässä matkailukeskuksessa kokoustajien käytössä on laadukas ravintolamaailma, korkealuokkaisia lomahuoneistoja, Savolainen Saunamualima, vierasvenesatama ja Elämyshotelli. Rakentamisessa on käytetty muun muassa vanhaa hirttä ja kotimaista kiveä. Elämyshotellin kiintokalusteissa näkyy paikallinen, rantasalmelainen puusepäntaito. Ravintola Piikatytön sydän on historiaa haviseva tupa leivinuuneineen. Keittiö hyödyntää paikallista lähiruokaa ja vanhoja reseptejä. Piiat ja rengit ovat miljöön mukaisissa asuissa. Täällä eivät päreet pala, vaan ne ovat tarjoiluastioiden helmiä.

Kokous kansallispuistossa

Omaleimaisia ja erikokoisia kokoustiloja on runsaasti, Wiinikellarista Lotjabaarin Humppasaliin ja Kalastajantuvasta Penthouseen. Järvisydämellisen kokousosaamisen mieleenpainuvin vaihtoehto on matkata nostalgisella puuveneellä Linnansaaren kansallispuiston vesille, Kaarnetsaareen. Veneessä on aikaa tarinoida järviluonnosta ja löytää katiskoista yllättävä saalis. Saarella on lisäksi luontokappeli ja näköalakallio. Valmispaketeista tarjolla on esimerkiksi Henkilökunnan helpotuspäivä, jonka aikana tiivistetään tiimin yhteistyötä, nautitaan opastetusta luonto-ohjelmasta, ruuasta ja saunomisesta.

Laivalla oopperajuhlille

Renkipojilla ja piikatytöillä on vuosien kokemus monipuolisten yritystilaisuuksien järjestelyistä. Asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa Tieto Oyj ja OP Ryhmä. Savonlinna sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Järvisydämestä, josta järjestetään myös laivakuljetuksia oopperajuhlilla kävijöille. Enemmistö asiakkaista on suomalaisia, mutta hyvin ovat ulkomaalaisetkin Porosalmelle löytäneet. Pian toteutuva kylpyläinvestointi tulee varmasti lisäämään alueen vetovoimaa ulkolaisten matkailijoiden keskuudessa. Vuodenajat hyödynnetään

Kahden kansallispuiston, Linnansaaren ja Koloveden, välissä sijaitseva keidas houkuttelee kokousten, koulutusten, virkistyspäivien, kaveritapaamisten ja muiden tilaisuuksien välissä rentoutumaan järviaktiviteettien parissa. Tarjolla on monipuolinen kattaus: suppausta ja melontaa, purjehdus- ja kalastusretkiä, lumikenkäilyä ja moottorikelkkasafareita. Talvella kansallis-

puistoon voi matkata joko reellä tai potkutellen pitkin Suomen pisintä retkiluistelureittiä. Luonnon supermarket

Alue on maamme kauneinta järviluontoa, jossa voi harrastaa saimaannorpan ja kalasääsken bongausta. Norpparetki tehdään Linnansaaren kansallispuiston sokkeloiseen saaristoon harvinaisten ja rauhoitettujen eläinten kotivesille. Luonnon omaan supermarkettiin, metsien ja järvien antimien äärelle, pääsee joko omatoimisesti tai oppaiden johdolla. Itse ongitut saaliskalat palautuvat keittiöstä valmiiksi laitettuina. Koloveden kansallispuiston alueella ei saa liikkua moottoroiduilla veneillä, joten kalliomaalausten äärellä pääsee hiljentymään ja kunnioittamaan luonnon ja ihmisen vuosituhantista yhteiseloa.

Järvisydän saa sykettä

Maaliskuussa lomakeitaalle valmistuu hulppea järvikylpylä, jonka myötä Järvisydän saa uutta sykettä. Luonnon läsnäoloa kunnioitetaan sielläkin. Rakennus maastoutuu maisemaan metsäpohjalla päällystetyn kunttakattonsa ansiosta. Kylpylä on louhittu rantakallioon ja materiaaleissa on luonnonkiveä sekä veden pesemiä hirsiä. Ulkoaltaat polveilevat liuskemaisesti aina rantaan saakka, joten rohkelikot pääsevät talvellakin pulahtamaan Saimaan aaltoihin. Mikä hienointa - kylpylää valaisevat vain kallionhalkeamasta kajastava päivänvalo ja kynttilät. www.jarvisydan.fi

Kiitos lukijapalautteista! Lehden 2/2016 paras juttu on mielestäni Tuula Joron teksti "Mielikuvakamppailua sihteeristä". Kirjoitus on mielenkiintoinen katsaus ammattikuntamme historiaan. Nimimerkki Sirkkis

Teksti: Päivi Kuokkanen KuvaT: Jussi Koivunen ja Patrick Gries

Kiehtova näyttely vetää väkeä Sara Hildénin taidemuseoon

Ihmisveistokset, jotka katse herättää henkiin Aikamme merkittävimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan Ron Mueckin hyperrealististen teosten näyttely Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella on ollut huikea menestys. Kymmenen sielukasta veistosta kattava näyttely on esillä 16. lokakuuta saakka.

len sanaton. Tekisi mieli etsiä peitto alastoman vauvan suojaksi. Jäntevä vastasyntynyt näyttää siltä kuin se voimaintunnossaan parkaisisi hetkenä minä hyvänsä. Teos A Girl on kuitenkin pituudeltaan viisi metriä ja äärimmäisen yksityiskohtaista käsityötä. Napanuoralla toisiinsa kytkeytyneet äiti ja lapsi kohtaavat toisensa ensimmäisen kerran. Äidin voipuneet kasvot havahduttavat monenlaisille ajatuksille. Yhdessä, mutta erillään, paljastaa teos lusikka-asentoon käpertyneestä pariskunnasta. Nainen ostoksineen -työssä takin kauluksesta kurkottava vauva etsii kiihkeästi äidin katsetta, joka suuntautuu aivan toisaalle. ”Äiti on masentunut”, toteaa vierelläni seisova ala-asteikäinen tyttö tarkkasilmäisesti. Hahmoja hauraimmillaan Äiti ja lapsi – aiheiden lisäksi näyttelyssä ovat esillä iäkäs pariskunta rannalla, pieni mies huopaisessa pesässä, toinen lakanaan kääriytyneenä, pistohaavaansa kauhisteleva nuorukainen – joilla kaikilla, vastasyntyneestä vanhukseen, on oma tarinansa kerrottavanaan. Taiteilija antaa yleisölle vapauden sepittää itse hahmojen elämäntarinat. Joidenkin veistosten tunnelmat ovat niin samaistuttavia, että katsoja voi samalla käsikirjoittaa omaa tarinaansa näkyväksi.

Katseen voimasta henkiin heräävien, erikokoisten ja hauraimmillaan olevien hahmojen äärellä katsoja tuntee vuoroin kutistuvansa, vuoroin kasvavansa jättiläiseksi. Huikean tarkkaa käsityötä Australialaissyntyisen, Lontoossa asuvan Ron Mueckin (s. 1958) tuotanto käsittää 40 teosta. Niistä kymmenen on

Teoksen Nainen ostoksineen tunnelmaan on monen äidin helppo samaistua.

nyt ensimmäistä kertaa esillä Pohjoismaissa. Tampereella kesäkuun alussa avautuneeseen näyttelyyn oli vajaassa kahdessa kuukaudessa tutustunut jo 50 000 katsojaa. Mueck aloittaa veistosten työstämisen savimallista, jonka hän valaa silikoniin tai lasikuituun ja viimeistelee erilaisilla materiaaleilla. Pikkuvauvankin kosteat hiukset ovat hevosen jouhia. Nukentekijänä toimineen Mueckin käsityö on huikeaa: ihon valot ja varjot, suonet, rypyt ja huulten poimut ovat hämmentävän todentuntuisia. Taiteilijan omakuvassa katsoja saattaa havaita parran kasvun, silmien liikkeet suljettujen luomien takana – jopa hengityksen. Ron Mueck haluaa kiinnittää huomion kuorta syvemmälle, niihin tunteisiin, joihin katsojan on mahdollista samaistua. Ainakin minun kohdallani taiteilijan toive toteutui. Kokonaisvaltainen elämys Tampereen Työväen Teatterissa sai elokuussa ensi-iltansa näytelmä Sara ja Erik, joka kertoo taidemesenaatti Sara Hildénin ja taidemaalari Erik Enrothin avioliitosta. Vuonna 1949 solmittu intohimoinen ja myrskyisä liitto päättyi eroon vuonna 1962. Teatteri ja museo haluavat yhteisillä lipputarjouksilla kannustaa yleisöä kokonaisvaltaisen kulttuurielämyksen äärelle.

Lukijapalautteet

Kulttuurikulma

Suosituin teos lienee viisimetrinen vauva, jonka katse tuo mieleen Lapin kesästä säkeen ”meil’ ukkoina jo syntyy sylilapset”.

Hei & lämmin kiitos upeasta lehdestä! En tiedä, mitä on tapahtunut, mutta jo monissa eri keskusteluissa ”kuollut ja kuopattu” lehti on herännyt henkiin ja mahtavalla tavalla! Lehti on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia juttuja ja ulkoasukin on jollain lailla virkistynyt. Vaikea valita kiinnostavinta juttua, mutta ”Ihana, elintärkeä uni” kolahti kyllä henkilökohtaisella tasolla. Erittäin mukava palsta on myös Arjen keskellä ilon pisaroita. Kiitokset & aurinkoista kesää! Riitta Pidin kiinnostavimpana juttuna Kaisa Latva-Raskun matkakertomusta Pompejista, joka palautti mieleeni omakohtaisen Pompejin matkan reilu 10 vuotta sitten. Mikään ei näytä muuttuneen. Arja Porvali, ikuinen Italian fani

Mikä tämän lehden jutuista kiinnosti tai innosti sinua tai mitä mieltä olet lehden uudesta ilmeestä? Vastaukset 21.10. mennessä osoitteella paatoimittaja.secretarius@ gmail.com. Palkintona arvotaan lahjakortti, joka sisältää yhden vuorokauden tutustumisloman kahdelle Holiday Clubin kylpylähotellissa.

Kokouskutsu Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry:n sääntömääräinen syyskokous Aika: lauantai 19.11.2016 kello 12

Paikka: Scandic Oulu, Saaristonkatu 4, 90100 Oulu

Käsiteltävät asiat: Yhdistyksen sääntöjen 14 Tunnemme tuhansia, joiden mielestä tapahtumien järjestäminen on helppoa. Mitä meiltä sinä olet? Vuosittain tuhannet Lyytin käyttäjät ottavat vastaan miljoonia ilmoittautumisia ympäri maailmaa. Ne ovat tarinoita onnellisista osallistujista, menestyksekkäistä neuvotteluista ja iloisista kohtaamisista.

§:ssä mainitut asiat, ilmoitusasiat Ilmoittautuminen syyskokoukseen: http://www.sihteeriyhdistys.fi/fi/tapahtumat/ tai puhelimitse yhdistyskoordinaattori Sari Ollikaiselle 040 094 9878 viimeistään 1.11.

Lyytin automaattinen tapatumahallinta antaa sinulle aikaa keskittyä osallistujiisi. Ilman kiirettä.

Olisiko aika unohtaa vanhat menetelmät?

Tutustu ilmaiseen 30-päivän kokeiluun osoitteessa www.lyyti.fi

Tervetuloa yhdistykseen

Kuva: Studio Harri Hinkka

Päivä kokouksessa ilta teatterissa tai ttt-Klubilla

Tee kokouselämyksestä kultturelli – teatterinäytös ja hyvät tarjoilut kokouksen jälkeen kruunaavat päivän!

KE 29.3.2017 klo 9.30-16.30 TO 30.3.2017 klo 9.30-16.00 Finlandia-talo, Helsinki

Tervetuloa yhdistykseen

Satu Paananen

Kongressikeskus Puistotornin historiaa henkivät kokous- ja juhlatilat tampereen keskustassa, Hämeenpuistossa, soveltuvat 20 -400 hengen kokouksiin ja tapahtumiin.

Koko päivän kokous alk. 45€/hlö

(sis. alv)

sisältää kokoustilan, kokoustekniikan (datatykki, valkokangas, langaton internet) sekä aamukahvit, iltapäiväkahvit ja maittavan buffetlounaan. Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä lisää! Mia rautio, ttt-teatteripalvelut Oy mia.rautio@ttt-teatteri.fi 044 720 1370

ttt-teatteri.fi

puistotorni.fi

Pikkujoulut, asiakastilaisuudet, arvokkaat juhlat. Tampereen kaunein juhlatila toivottaa teidät tervetulleiksi.

Tina Turner & the Toyboy

tribute

On aika juhlia suuren maailman tyyliin!

Vain rajoitetun ajan (3.9.-8.10.) Viihdepalatsin lavan valtaa maailman parhaaksi Tina Turner tribuutiksi ylistetty Cookie Watkins, joka ei jätä ketään kylmäksi! Räätälöimme juuri Teille sopivan paketin! MEILTÄ MYÖS KAUPUNGIN PARHAAT PIKKUJOULUT!

HÄMEENKATU 30, TAMPERE puh. ark 9-17 029 170 0008

www.viihdepalatsi.fi

Yritystilaisuuksien ja kokousjärjestäjien vuosittainen päätapahtuma TERVETULOA mukaan päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi.

Ilmoittaudu NYT! www.kongressimessut.fi Kongressimessut on ammattitapahtuma, joka on maksuton kohderyhmään kuuluville kutsuvieraille. Ei opiskelijoille tai yksityishenkilöille.

Kuka olet ja mistä? Olen Satu Paananen, tamperelaistunut savolainen. Suonenjoen mansikkapelloilla olen ahertanut 8-vuotiaasta asti, kunnes yläasteella tuli eteen koulun valinta. Päätin lähteä opiskelemaan tietotekniikkaa Pieksämäen kauppaoppilaitokseen. Kyseinen linja lopetettiin ensimmäisen opiskeluvuoteni jälkeen, minkä vuoksi muutin Varkauteen ja valmistuin sieltä. Valmistumiseni jälkeen palasin vielä takaisin Suonenjoelle, jossa työskentelin muun muassa asiakaspalvelutehtävissä. Pienellä paikkakunnalla ei kokemattomalle työntekijälle oikein ollut toimistotöitä tarjolla ja sainkin idean hakea vajaan puolen vuoden pituiselle ATK-kurssille Pieksämäelle. Sikäli erikoista, että ATK oli lähes ainoa aine kauppaopistossa, joka tuotti minulle vaikeuksia. Loppujen lopuksi kiinnostuin siitä kuitenkin niinkin paljon, että halusin oppia lisää. Muutin Pieksämäelle ja pääsin kurssille. Kurssi ruokki haluani oppia lisää ja päädyin Mikkelin kautta Turun Ammattikorkeakouluun, Loimaan yksikköön, opiskelemaan Tietojenkäsittelyn tradenomiksi. Puolen vuoden harjoittelujakson vuoksi muutin Turkuun, jossa oli hyviä vaihtoehtoja harjoittelun suorittamiseksi. Harjoittelujakson aikana työskentelin mainosalalla assistenttina ja aloittavassa konsultointiyrityksessä tuotannonsuunnittelijana. Sain vastuuta monipuolisista työtehtävistä ja opin paljon tuona aikana. Valmistumiseni jälkeen sain vakituisen työpaikan myyntisihteerinä venetarvikealalla. Siellä hankin kokemusta palkanlaskennasta, kirjanpidosta ja maa-

hantuonnista. Autoalan yritys sai houkuteltua minut takaisin asiakaspalvelun ja markkinoinnin pariin. Toimin kyseisessä yrityksessä markkinointisihteerinä kuutisen vuotta ja opiskelin työn ohessa Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon, Julkaisugrafiikan osaamisalalta. Tässä välissä muutin seitsemän Turussa viettämäni vuoden jälkeen Tampereelle.

kentelyä asiakaspalvelun ja ulkomaankaupan asiakirjojen osalta. Työpäiväksi suunnitellut tehtävät voivat muuttua heti aamusta, ja jokainen päivä on taatusti erilainen. Tämä vaatii joustavuutta ja sopeutumista nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Jos esimerkiksi toimistolla kollegalla on ongelmia tietokoneensa kanssa tai asiakas tulee vahvistuttamaan asiakirjoja, prioriteetti työtehtävissä muuttuu heti.

Mitä teet työksesi? Autoalalta siirryin vuonna 2010 Tampereen kauppakamarin palvelukseen IT-toimistosihteeriksi. Vastaan nettisivuista ja kaikesta teknisestä, muun muassa tietokoneista ja tietoliikenneyhteyksistä sekä niihin liittyvistä ohjelmistoista ja ongelmista. Päivitän myös jäsenrekisteriä lähes 1900 pirkanmaalaisen jäsenyrityksen ja sidosryhmän osalta. Ulkomaankaupan asiakirjojen myöntäminen ja vahvistaminen on kauppakamareiden viranomaistehtävä, joka kuuluu päivittäiseen työhöni. Näiden lisäksi asiakaspalvelu ja satunnaiset markkinointitehtävät saavat työpäiväni tunnit täyttymään vauhdilla.

Mitä harrastat? Eloisa ja aktiivinen, punainen irlanninsetteri vie minut lenkkeilemään päivittäin. Pidän luonnossa liikkumisesta, pimeän aikaan arvostan kaupungin valoja. Kuntosalilla pyrin käymään säännöllisesti, tämä kesä on tosin ollut poikkeus. Ystävät ovat isossa osassa vapaa-aikana.

Mitkä ovat vahvuutesi sihteerinä? Pidän ehdottomana vahvuutenani ammatillista monipuolisuutta. Sormi ei mene suuhun ihan äkkiä ja olen hyvin ratkaisukeskeinen ongelmatilanteissa. Valttikorttejani ovat tehokkuus ja nopeus, joita tarvitaan etenkin kiireisinä hetkinä. Myös asiakkaita on kiva nähdä toimistolla ja järjestämissämme asiakastilaisuuksissa ja vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan. Työni on pääasiassa hyvinkin itsenäistä ja osittain myös tiimityös-

Mistä sait tietoa sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit mukaan? Kollegani Tarja Kuula kertoi yhdistyksestä ja ehdotti liittymistä. Yhdistyksenne järjestää täällä Tampereella hyviä ja mielenkiintoisia verkostoitumistapahtumia, joiden kautta tutustuu uusiin ihmisiin eri toimialoilta. Mitä toivot yhdistykseltä? Edelleen hyviä tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan toisiin sihteereihin ja jakamaan kokemuksia eri asioista. Lisäksi myös ammatillisia kouluttautumismahdollisuuksia, lisäoppi kun ei ojaan kaada.

Lontoo Teksti ja kuvat: Maria Nyblom

Tänä vuonna vietin hiukan erilaisen äitienpäivän. Lensin kahden poikani kanssa Lontooseen. Olen käynyt Lontoossa kolme kertaa aikaisemmin. Ensimmäiset kaksi matkaa sijoittuvat nuoruuteen ja viimeisin oli työhön liittyvä. Oli mukava palata ja huomata, että tietyt asiat ovat ennallaan. Mielestäni Lontoossa on ollut aina helppo liikkua, sekä maan alla että päällä. Ja ihmiset ovat edelleen yhtä ystävällisiä.

atkamme alkoi myöhään perjantai-iltana työpäivän jälkeen. Tarkoitus oli ajaa yöllä Kokkolasta Helsinkiin, mutta matka katkesi heti alkuunsa rengasrikkoon. Onneksi koti oli vielä niin lähellä, että apu ei ollut kaukana. Aikataulun viivästymisestä huolimatta ehdimme aikaiselle Norwegianin lennolle Helsingistä Lontoon Gatwickin kentälle. Sieltä saimme ystävällistä palvelua ja junaliput majapaikkaamme. Majoituksen olin varannut Premier Inn ketjun Butney Bridge -hotellista Fulhamista, joka sijaitsee Thames-joen Butney Bridge -sillan välittömässä läheisyydessä. Metrolla pääsimme noin 200 metrin päähän. Hotellia voin lämpimästi suositella muillekin. Saimme huoneen välittömästi, vaikka kello oli vasta 11 aamupäivällä. Palvelu oli erittäin ystävällistä koko ajan. Erityisesti huoneen sängyt olivat loistavat ja hotellin ravintolan ruoka hyvää. Toisen matkapäivän, eli varsinaisen äitienpäivän, vietimme Westfieldissä, yhdessä Euroopan suurimmista ostoskeskuksista. Sieltä varmasti löytyy jokaiselle jotakin. Hotelliltamme sattui olemaan

Sielunmaisemani

aivan suora bussiyhteys perille asti. Ostoskeskus on perustettu vuonna 2008 ja pinta-alaa on 150 000 m3. Liikkeitä löytyy yli 300 ja luksustavaroille on oma osasto, The Village. Kolmantena matkapäivänä suuntasimme Oxford Streetille. Aikamme siellä seikkailtuamme siirryimme China Towniin syömään. Ravintolan nimi oli Golden Dragon ja ruoka oli hyvää. Jälkiruokakahvit nautimme Sohon kupeessa ulkoterassilla. Jos tuli vain juomaan jotain, pöydän sai pitää vain 20 minuuttia. Paluumatkalla sade yllätti, ja oikea bussilinjakin oli hukassa. Neljäntenä päivän suuntasimme vanhemman poikani toivomuksesta Highgate hautausmaalle, joka muodostuu kahdesta erillisestä alueesta. East Cemetery on vapaasti tutustuttavissa pientä pääsymaksua vastaan. Sinne on haudattu mm. Karl Marx. West Cemetary on avoinna vain opastetuille ryhmille. Matkalla hautausmaalle löysimme vihreän keitaan, todella kauniin puiston kaiken harmauden keskellä. Highgatesta matka jatkui Camden Towniin. Siellä saattaa nähdä todella monenlaista liikkujaa ja kadut pursuavat kauppatavaraa. Paljon erilaisia pikaruokapaikkoja on tarjolla. Me päädyimme italialaiseen ravintolaan ja taas saimme vatsamme täyteen. Tiramisu suli suussa. Ruuan suhteen Lontoo yllätti todella positiivisesti. Saimme joka kerta erinomaista ruokaa. Lähtöpäivän muutamat tunnit käytimme hotellin lähiympäristössä Thames joen rannalla. Sitten lähdimme kotimatkalle Victorian keskusaseman kautta junalla Catwickin lentokentälle. Ensikertalaiset pojat ihastuivat suurkaupunkiin ja varmasti palaavat sinne omille reissuilleen. Paras äitienpäivälahja taisi olla se, kun sain seurata veljesten elämyksiä ja viihtymistä yhdessä, 11 vuoden ikäerosta huolimatta. Tällä kertaa kaikki perinteiset turistinähtävyydet taisivat jäädä väliin, mutta säästetään ne ensi kertaan.

Suomen monipuolisin OHJELMA-, TAPAHTUMA- JA TOTEUTUSTOIMISTO

ESIINTYJÄT JA OHJELMAT

TAPAHTUMATUOTANTO

MESSUOSASTOT

TEKNINEN TOTEUTUS

MagnumLive on palvelukonseptiltaan ja laajuudeltaan ainutlaatuinen toteutustoimisto. Olemme omavarainen kaikissa palveluissamme. Säästämme asiakkaidemme aikaa ja rahaa sekä takaamme palveluiden korkean laadun, tuottavuuden ja tavoitteiden toteutumisen. KI IN NO ST UI TK O? OTA YH TE YT TÄ !

MagnumLive: Mestaritie 11, 01730 Vantaa yhteys@magnumlive.fi I 010 3965 000 I

MagnumLive Oy