ILMOITUSLIITE
Yrittäjän asialla Kevät 2013 Työllisyys ja nuoret
Pääkirjoitus
Palkkaa nuori jos voit
Mikemetin toimitiloissa tehdään alihankintatöitä muun muassa metallipajoille.Toimitusjohtaja Jukka Kokkonen (kesk.) ja henkilöstöpäällikkö Jenni Rytkönen seuraavat Voitto Pöysän työskentelyä. Mikemet Oy tarjoaa nuorelle turvallisen polun työelämään.
Nuorista huolehtiminen on arkipäivää Mikkeliläisessä Mikemet Oy:ssä on tuotannon ohella annettu mahdollisuus työhön ja kuntoutumiseen nuorille jo vuosia. Nuorisotakuu-ohjelma on otettu yrityksessä hyvillä mielin vastaan. On hyvä että nuorten asiat nostetaan nyt työelämän näkyväksi teemaksi. Alihankinta- ja sopimusvalmistukseen erikoistunut Mikemet toimittaa tuotteita metalli-, puu- ja kokoonpanoaloille. Yritys toimii kolmatta tilikauttaan yksityisenä yrityksenä ja rahoittaa toimintansa tulorahoituksella. Tälle vuodelle budjetoitu liikevaihto on noin neljä miljoonaa euroa. Tuotannon ohella tärkeä toiminnan osa-alue on kuntoutus- ja valmennustoiminta, jonka tavoitteena on kehittää edelleen henkilöitä vaativimpiin työtehtäviin avoimille työmarkkinoille. Vuosittain Mikemet Oy:ssä työskentelee noin 100 ihmistä, ja samanaikaisesti yrityksessä työllistetään 50-60 henkeä suhdanteista ja tilauskannasta riippuen. -Työntekijöitä tulee joko oppilaitoksista, TE-hallinnon kautta, Kelan tai vakuutusyhtiöiden lähettämänä. Jotkut kävelevät ovesta suoraan sisälle kysymään työtä. Kaikille pyritään löytämään oikeanlainen ohjaus työelämään, kertoo
henkilöstöpäällikkö Jenni Rytkönen. Nuoret ovat olleet Mikemetin tärkeä kohderyhmä alusta pitäen, ja Nuorisotakuu-ohjelman kautta panostus nuoriin on kasvanut entisestään.
”Nuorisotakuu-ohjelman kautta panostus nuoriin on kasvanut entisestään.” -Yhteiskunnan kannaltakin nuoret ovat todella tärkeä ryhmä, jonka eteen kannattaa tehdä työtä. -Olemme myös mukana Mikkelin kaupungin aloittamassa Eka duuni –kampanjassa, jonka tavoitteena on taata mahdollisimman monelle nuorelle kesätöitä, Rytkönen kertoo.
Oikeaa työtä Mikemetin tärkeimpiä periaatteita on tehdä tuotannollisen työn ohessa kuntoutuspalveluja ammatillisesti ja kannatta-
vasti. Tärkeimpänä tavoitteena on valmentaa ihmisiä työelämään. -Sosiaalisena yrityksenä töitä tehdään normaalin yritystoiminnan mukaisesti. Ajanviettotyötä emme tarjoa emmekä siihen kannusta, korostaa Mikemetin toimitusjohtaja Jukka Kokkonen. Hän muistuttaa, että halun työllistyä on kuitenkin lähdettävä nuoresta itsestään. Väkisin ei ketään valmenneta työelämään. -Valmiudet ja motivaatio työnoppimiseen ja –tekemiseen on oltava. Sen jälkeen me voimme tarjota mahdollisuuden ja polun työelämään. Tyypillistä kuntoutettavaa ei ole, ja valmennusjakso voi kestää kuukaudesta jopa puoleen vuoteen. Osa jää valmennuksen jälkeen töihin Mikemetin omaan tuotantoon, ja osa työllistyy työpankin kautta edelleen yrityksiin. Työpankki on yritykselle joustava tapa saada nopeastikin työntekijä riveihinsä. Mikemetin vastuulla ovat työnantajan velvoitteet, työnjohtaminen ja työturvallisuudesta huolehtiminen. -Meillä on muutamia vakioyrityksiä, jotka ovat havainneet työpankin hyväksi keinoksi löytää sopiva työntekijä. Uu-
sia yrityksiä haetaan pankkiin kaiken aikaa, Kokkonen mainitsee.
Matala kynnys Jenni Rytkönen muistuttaa Mikemetin olevan nuorelle turvallinen paikka aloittaa työelämä. -Meillä ei lokeroida ihmistä ja meillä saa kasvaa työyhteisöön aikuisten kanssa ja ohjaajan tukemana. -Joskus töihin hakeutumisen esteenä voi olla pieneltäkin kuulostava asia, pikavippi tai vaikkapa silmälasien hankinta. Pienistä asioista kasvaa helposti omassa mielessä suuria, vaikka ne meidän aikuisten näkökulmasta tuntuvat mitättömiltä. Kun nuori saa asioidensa hoitoon pienen tsempin, niin homma alkaa monesti luistaa. Kokkonen ja Rytkönen muistuttavat nuorten hyvinvoinnin ja työllistymisen olevan paitsi yhteiskunnan ja yritysten, myös kodin ja lähiomaisten asia. -Arvot, toisten ihmisten ja työn kunnioittaminen lähtevät kotoa. Mallit saadaan sieltä, me voimme korkeintaan hioa särmiä, Jukka Kokkonen ja Jenni Rytkönen toteavat. www.mikemet.fi
Yrittäjyydestä on tullut positiivinen ja arvostettu asia – vihdoinkin! Kyllä sitä on ääntä saatu pitääkin yrittäjyyden puolesta. Nyt vihdoinkin kun me yrittäjät saamme osaksemme meille kuuluvaa kunniaa, alkaa olla aika lunastaa lupauksia. Se on monen yrityksenkin kompastuskivi – lupauksia annetaan, mutta lunastetaanko ne? Viime vuosina yritysten ja kuntien kohtalonyhteys on tunnustettu ja vihdoin ymmärretään, että hyvinvoivat yritykset tuovat elinvoimaa ja hyvinvointia kunnille ja kuntalaisille. Työpaikat ovat syntyneet pääsääntöisesti pk-yrityksiin, ja pk-yrityksissä on pidetty työpaikoista kiinni tiukempinakin aikoina. Etelä-Savo on ikääntyvien yrittäjien maakunta. Tiedämme, että nuoret valitsevat työpaikkansa eri perustein kuin vanhemmat ikäpolvet. Nuoret arvostavat työssä täysin eri asioita kuin nyt työtä tekevät keski-iän ylittäneet ihmiset. Kilpailemme tulevaisuudessa työntekijöistä entistä tiukemmilla markkinoilla. Vuosien saatossa yritykset ovat oivaltaneet, että yrityksen kilpailukyky on oltava globaalilla tasolla vaikka toimintaa on vain paikallisilla markkinoilla. Tämä sama ajatus on saatava pätemään myös osaavan työvoiman saamiseen. Nuorissa on tulevaisuus. Nyt on näytön paikka ja meidän yrittäjien lunastettava lupauksia. Mistä ja miten nuori saa ensikosketuksen työelämään tai yrittämiseen? Työtä tehdään usein poissa nuorten näkyvistä ja se saattaa tuntua etäiseltä, jopa käsittämättömältä. Etelä-Savossa on tällä hetkellä n. 1400 17-29 -vuotiasta työnhakijaa. Palkkaa nuori töihin, jos suinkin voit. Ja mieti mitä nuori tekee yrityksessäsi ja mitä hänelle opetat työstä ja työelämästä. Juuri sinun tarjoamasi harjoittelu- tai kesätyöpaikka voi olla nuoren ensikosketus työelämään. Yrittäjät maksavat veroja enemmän kuin keskiverto kansalainen, työpäivätkin ovat pidempiä. Yrittäjät ovat kuitenkin tyytyväisempiä elämäänsä ja työhönsä sekä onnellisempia kuin palkansaajat. Harva stressaa taantumassakaan. Yrittäjät ovat siis sitkeitä sissejä, jotka eivät ole antaneet periksi vaan ovat valmiita paiskimaan pitempää työpäivää tavoitteidensa saavuttamiseksi ja kantavat vastuun omasta elämästään. Eikö jo pelkästään tämä olisi asia, jota nuorille voisi opettaa?
Mikkelin Seudun Yrittäjät ry Nina Rasola puheenjohtaja
ILMOITUSLIITE
2 Tiennäyttäjä.
www.kuljetuslaatikainen.fi
Ammattitaitoista, luotettavaa ja joustavaa kuljetuspalvelua monipuolisella kalustolla: • Muuttopalvelut • Jakelupalvelut • Kappaletavara- ja elintarvikekuljetukset
KULJETUSLIIKE J JA R LAATIKAINEN KY Porrassalmenkatu 50 I 50100 Mikkeli I Puhelin 020 749 5261
SAUMATONTA TAKUUTYÖTÄ TIKA-TUOTTEILLA • sadevesijärjestelmät • lumiesteet • hoitosillat Petri Sopanen 050-344 8336
• tikkaat • kattoturvatuotteet • ym. alan tarvikkeet
rannimestarit@surffi.fi
Jyrki Pullinen 050-341 0013
Nuorille duunia! Huoli nuorten kasvavasta työttömyydestä on ollut yksi tämän kevään isoista puheenaiheista. Vuoden vaihteessa käynnistetyn Nuorisotakuu-ohjelman toivotaan tuovan asiaan helpotusta. Etelä-Savossa ohjelmaa viedään eteenpäin Nuori Duuniin! –kampanjan avulla. -Kampanjan avulla asia halutaan tehdä mahdollisimman näkyväksi ja viedä sanomaa eteenpäin, kertoo kehityspäällikkö Tuija Toivakainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Vuoden alussa käynnistyneessä kampanjassa ovat mukana ELYkeskuksen lisäksi TE-toimisto sekä Länsi- ja Itä-Savo-lehdet. Tavoitteena on tarjota tänä vuonna työpaikka vähintään 600:lle nuorelle ja ensi vuonna 750:lle. -Tottakai toivomme että nuoret työllistyisivät pitkäksi aikaa, mutta minimitoive on kaksi kuukautta, Toivakainen toteaa. -Ohjelma kohdistuu ennen kaikkea kouluttamattomiin nuoriin ja haastamme mukaan kai-
Mikä nuorisotakuu? kenkokoiset yritykset. Etelä-Savossa pääpaino on pienyrityksissä, joita alueella on enemmistö. Toivakainen muistuttaa myös yrityksen voivan hyötyä nuoren palkkauksesta. -Esimerkiksi Sanssi-kortin avulla yritykset voivat saada tukea palkkakustannuksiin, ja oppisopimus on myös hyvä keino perehdyttää nuori opiskelun ohella työelämään. Uutena vaihtoehtona yrityksille on nk. verkostorekry, jossa yrittäjä voi työllistää nuoren yhdessä toisen yrityksen kanssa. -Erilaisia vaihtoehtoja kannattaa kysyä TE-toimistosta, jonne yrittäjille suunnattu info on koottu. Tuija Toivakainen korostaa yhteistyön merkitystä -Toivomme kaikkien osapuolten lähtevän aktiivisesti liikkeelle, ottamaan selvää asioista ja teke-
mään yhdessä työtä nuorten työllistämiseksi. Nuoret Duuniin –kampanjan kesto on kaksi vuotta, ja sinä aikana Nuorisotakuu halutaan tehdä tunnetuksi ja verkostot toimiviksi myös käytännössä. -Järjestämme tänä ja ensi vuonna erilaisia tilaisuuksia, joissa käytännön työtapoja hiotaan. Niihin toivomme myös yrittäjien osallistuvan ja tuovan omia ideoitaan ja ajatuksiaan, Tuija Toivakainen innostaa. Yhteistyökumppaneina kampanjassa ovat Etelä-Savon Yrittäjät ja kauppakamari, MTK EteläSavon toimisto, Etelä-Savon ammattiopisto, SAMIedu, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus, Mikkelin kaupunki ja STTK. -Kaikkien yhteinen tavoite on saada nuori töihin tai opiskelemaan, Toivakainen korostaa.
Nuorisotakuu tarjoaa peruskoulun päättäville tai alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Työllistymisen lisäksi nuorisotakuuseen sisältyy koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon suorittamiseen niille alle 30-vuotiaille, jotka ovat aiemmin jääneet pelkän peruskoulun varaan. Nuorisotakuussa merkittävä tehtävä on myös nuorten työpajoilla ja etsivällä nuorisotyöllä. www.nuorisotakuu.fi http://www.lansi-savo.fi/ teemat/nuori-duuniin
Mavasoft on pk-yrityksen
laskutusohjelmisto, jonka kantava teema on helppokäyttöisyys. Siirry nyt sähköiseen maailmaan ja helpota elämääsi! Savilahdenkatu 5-7 P. 0440 703 012 www.mavacom.fi
Yrityksesi talousosasto
Graanin McDonald’sin ravintolavastaava Netta Viitikko kertoo uusien työntekijöiden perehdyttämisen olevan osa ravintolan perusrutiineja.
Salla Haaparanta sai ensimmäisenä ’oikean’ kesätyönsä Mikkelin keskustan McDonald’sista Hän aloittaa työnsä koulujen loputtuja.
Iloinen asenne ratkaisee paljon
Tilitoimisto Rikata Oy, Graanintie 5, 50190 Mikkeli Puhelin 020 7931 390, Fax 020 7931 391
McDonald’s tiedetään valtakunnallisestikin aktiivisena nuorten työllistäjänä. Tänä vuonna Mikkelin kahteen McDonald’siin haki 150 kesätyöntekijää, joista valituksi tuli 25. Kesätyöläisistä noin puolet työskentelee keskustan ravintolassa ja toinen puoli Graanilla. -Alkukarsinta on kova, sillä vain 35 haastatellaan. Eduksi katsotaan aikaisempi työkokemus ja varsinkin asiakaspalvelutyö. Edellytys se ei kuitenkaan työhön pääsylle ole, sillä ratkaisevaa on myös iloinen mieli ja oikeanlainen asenne sekä
tiimihenkisyys. Ja nopeus katsotaan eduksi, luettelee yrittäjä Hannu Summanen Mikkelin McDonald’sista. Summasen arvion mukaan tänä vuonna kesätyöntekijöitä oli jonkun verran edellisvuotta enemmän. -Olisivatkohan työt muualla vähän tiukemmassa, hän pohtii. McDonald’sissa kesätyöntekijät, kuten muutkin uudet työntekijät, perehdytetään työtehtäviin järjestelmällisesti. -Se on osa työtämme ja meillä on siihen hyvin selkeät ohjeet.
Summanen kehuu myös nuoria työhön tulijoita. -Meillä on pääasiassa hyviä kokemuksia nuorista, motivaatio ja kiinnostus työntekoon on lähes kaikilla kiitettävää. Nuorisotakuu-ohjelmaa ei Mikkelin McDonald’sissa ole toistaiseksi hyödynnetty, mutta Hannu Summanen pitää ideaa hyvänä. - Omalta osaltamme tuemme ehdottomasti Nuorisotakuun toteutumista.
Näin palkkaat nuoren Löydät meidät myös Facebookista
Puh. 0400 251 895 • www.kylmahuoltohurri.com • esko.hurri@nic.fi
Kaikki kylmästä ja kuumasta
Maalämpöpumput jo 35 vuoden kokemuksella Sanyo ilmasta-veteen lämpöpumput. Paras ja edullinen!
Testivoittaja Hitachiilmalämpöpumput
mm. ut, kak pannu piiraat , t pulla yös
• ilmoita avoin työpaikka verkossa: www.te-palvelut.fi • etsi sopivaa työntekijää CV-netistä: https://asiointi.mol.fi/cvhaku • rekrykouluta, jos sopivaa ei löydy. Yhdessä TE-toimiston kanssa voi suunnitella ja rahoittaa nuorelta puuttuvaa osaamista. • kokeile oppisopimusta. • hyödynnä palkkatuki. Nuori saa TE-toimistosta Sanssi-kortin, jota voi käyttää työtä hakiessaan. • rekrytoi muiden yritysten kanssa. • osallistu Nuori Duuni – kampanjaan.
Mikkelin hallitustori, cafemaitolaituri@gmail.com, 044 7355 930
Kysy lisää: Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Puh. 029 504 4020 tai sähköposti: kirjaamo.etelasavo@te-toimisto.fi
Taatusti tuoreet, paikan päällä leivotut, leivonnaiset meiltä koko kesän ajan. Tervetuloa herkuttelemaan!
m Meiltäätelöt! ä j irto
★★★★ Testivoittaja Hitachi Premium TM Rakennusmaailma 5E/09
Ratatie 2, 50600 Mikkeli
ILMOITUSLIITE
3
Osallistumalla voit vaikuttaa Reijo Björkmanin ura Mikkelin seudun yrittäjien hallituksessa kesti yli 20 vuotta. Vuosiin on mahtunut paljon tekemistä ja tekemisen iloa. Yrittäjien asioita on saatu eteenpäin, ja työ yrittäjäjärjestössä on tuonut mukanaan sekä ystäviä että asiakkaita. Nykyisin vakuutusmeklarina toimiva Reijo Björkman itse toteaa olevansa epätyypillisen alan yrittäjä. Veri veti kuitenkin yrittäjän uralle, suvussa kun oli paljon yrittäjiä entuudestaan. Omalla alallaan Björkman on Suomen ensimmäisiä yrittäjiä. Työuransa Reijo Björkman kuitenkin aloitti palkollisena silloisessa Sampo-Tarmossa ja oli 1980-luvun loppupuolella edennyt Sampo-yhtiöiden myyntijohtajaksi.
”Järjestötyö yhdistää ja on luonteva tapa olla yhdessä” -Polte yrittäjäksi oli kuitenkin kova, ja vaikka minua silloin moni piti hölmönä, niin jätin taakseni hyvän työpaikan ja läksin yrittäjän uralle. Ensimmäiset vuodet Björkman toimi franchising-yrittäjänä Fennia-yhtiössä. Sen jälkeen hän toimi muutaman vuoden vakuutusmeklarina ja yrittäjäosakkaana Suomen Riskienhallinta Oy:ssä. Samanaikaisesti hän kehitti Perintävakanssi Oy:n palvelujärjestelmää Suomen Yrittäjien aluejärjestöille. Tällä hetkellä hän toimii osakkaana Meklaritalossa. Yrityksellä on Mikkelin lisäksi toimipisteet Kuopiossa ja
Jyväskylässä. -Tässä työssä olen viihtynyt hyvin ja olen voinut hyödyntää vuosikymmenten ajalta kertynyttä työkokemusta ja ammattitaitoa.
Ennen kaikkea edunvalvontaa Työn ohella Reijo Björkman on ollut aktiivisesti mukana monenlaisessa järjestötoiminnassa. -Ensimmäisenä liityin Mikkelin Nuorkauppakamariin, jossa suosittelijoinani olivat Raimo Räsänen ja Heimo Pölhö. Myös RTklubiin liityin jo varhaisessa vaiheessa. Nuorkauppakamariajan jälkeen Reijo Björkman suuntasi energiansa yrittäjäjärjestöihin ja Mikkelin Liikemiesten seuraan. 90-luvulla hän toimi sekä vakuutusalan valtakunnallisen franchising-liiton puheenjohtajana että jäsenenä Suomen yrittäjien hallituksessa. Mikkelin seudun yrittäjien hallituksessa Reijo Björkmanin ura oli pitkä, ja sinä aikana järjestön nimikin ehti muuttua, kun kaupunki ja maalaiskunta fuusioituivat vuoden 1994 alussa. Puheenjohtaja Björkman toimi kolme vuotta vuosina 1991-1993, ja sinä aikana jo pohjustettiin alueen yrittäjäjärjestöjen yhdistymistä. Hallitusaikaan on liittynyt monenlaisia vaiheita ja tapahtumia, mutta yrittäjäjärjestöjen tärkeimpänä tehtävänä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti Björkman pitää edunvalvontatyötä. -Yrittäjien sosiaaliturvaa on kehitetty systemaattisesti, ja siinä on saatukin hyviä tuloksia aikaan.” -Aluetasolla edunvalvonta on toisenlaista. Aluetyössä huomio
Reijo Björkman toteaa työn yrittäjäjärjestössä vievän aikaa, mutta antavan myös paljon.
Björkmanin ura Mikkelin seudun yrittäjien hallituksessa kesti yli 20 vuotta. kiinnitetään paikallisiin olosuhteisiin ja pyritään kehittämään niitä yrittäjäystävälliseen suuntaan. Björkmanin mukaan Mikkelin seudulla yrittäjäjärjestön vaikutus on näkynyt muun muassa tonttipolitiikassa ja kaavoituksessa. -Olemme saaneet luotua toimivat suhteet virka- ja luotta-
mushenkilöihin, ja myös päätöksentekijöinä yrittäjien osuus on vuosien myötä jopa kasvanut. Björkman korostaa myös yrittäjien aktiivisuutta esimerkiksi kaupungin keskustan kehittämistyössä. Keskustan vetovoimaisena pitämistä pidetään tärkeänä ja siinä työssä on oltu innolla mukana.
Yhteenkuuluvuus Mikkelin seudun yrittäjiin kuuluu tällä hetkellä noin 900 jäsentä, ja jäsenmäärä on viime vuosina kasvanut hyvin. -Paljon on kiinni puheenjohtajasta ja hallituksesta ja heidän aktiivisuudestaan, Björkman toteaa ja antaa tunnustusta Pertti
Oksalle, jonka puheenjohtaja-aikana (1998-2009)yrittäjien jäsenmäärä kasvoi lähes 500:lla. Omina motiiveinaan pitkäaikaiseen hallitustyöskentelyyn ja aktiiviseen mukanaoloon yrittäjäjärjestössä Reijo Björkman mainitsee halun työskennellä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja yhteenkuuluvuuden tunteen. -Vuodet järjestötoiminnassa ovat tuoneet minulle paljon sekä uusia tuttavuuksia, hyviä ystäviä että pitkäaikaisia asiakkaita. Järjestötyö yhdistää ja on monille luonteva ja mieluinen tapa olla yhdessä. Moni yrittäjä tekee töitä yksin, ja myös kokemusten jakaminen toisten yrittäjien kanssa on
Palveluseteli on hyvä lisä
Palvelusetelistä hyötyä yrityksille Mikkelin seudulla vuonna 2009 käyttöön otetulla palvelusetelillä on jo satoja käyttäjiä. Yksityisiä palvelun tuottajia on vuosittain noin 30, ja uudet yrittäjät ovat tervetulleita mukaan. Palvelusetelin käyttö on uusi tapa järjestää kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelu ostetaan yritykseltä, jonka Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen asiakas on valinnut hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta. -Mikkelin seudulla palveluseteliä käytetään eniten vanhusten kotihoidon ja omaishoitajien vapaapäivien järjestämisessä. Myös lapsiperheiden tilapäisessä kotiavussa palvelusetelin käyttö on käynnistynyt, kertoo kehittämispäällikkö Maikki Kiviluoto Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimesta. Tänä vuonna rahaa palvelusetelitoimintaan on varattu Mikkelin palvelutuotantoyksikössä 370 000 euroa ja koko seudulle 500 000 euroa. Setelin käytön tunnettuus on kaiken aikaa lisääntynyt, ja asenteet sitä kohtaan ovat myös muuttuneet myönteisimmiksi. -Kuntataloutemme tiukkenee eivätkä kaupungin voimavarat yksin riitä monipuolisen tarjonnan ylläpitämiseen. Palveluseteli tuo tähän mainion lisäavun, toteaa Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Korhonen. Järjestelmä toimii parhaim-
Mikä palveluseteli? Palveluseteli on käytössä Mikkelissä, Hirvensalmella, Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla. Se on uusi tapa järjestää ja saada kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Asiakas voi halutessaan ottaa vastaan palvelusetelin kunnan tuottaman palvelun sijaan, ja hänellä on myös oikeus kieltäytyä palvelusta. Lisätietoja: www.miset.fi/ palveluseteli
Palveluseteliä voi käyttää esimerkiksi siivouspalveluiden ostoon.
millaan siten, että palvelua tarvitseva asiakas voi itse valita, keneltä tilaa kaupungin osittain tai kokonaan tukeman palvelun. Yrittäjälle se merkitsee ylimääräistä toimeksiantoa.
Hyviä kokemuksia Alueen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaville yrityksille palveluseteli on siis mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaansa. Kiviluoto ja Korhonen muistuttavat, että Mikkelin seudulla setelin käytössä ollaan vasta alkutaipaleella, ja opeteltavaa riittää puolin ja toisin. Kokemukset
tärkeä syy toimia ja kokoontua yhteen. -Viimeisessä kokouksessani totesin, että kannattaa olla myös aktiivinen eikä vain istua ja kuunnella. Itsekin saa paljon enemmän, kun osallistuu ja on täysillä kuvioissa mukana.” Järjestöjen tulevaisuus mietittää Reijo Björkmania. Ihmisten aika kun tuntuu olevan entistä enemmän kortilla, ja aikaa yhteiselle talkootyölle aikaisempaa vähemmän. -Monet yrittäjät elävät ruuhkavuosiaan, työ vaatii paljon, lapset ovat pieniä ja omaa aikaakin pitäisi jäädä. Silti Björkman uskoo, että yhteiselle tekemisellekin on tarvetta – ja tekemistä jatkossakin riittää.
ovat kuitenkin olleet myönteisiä. -Jatkossa palvelusetelin osuus varmasti kasvaa, mikä lisää työmahdollisuuksia yksityisille yrittäjille, Seija Korhonen uskoo. Palvelusetelitoiminnan tavoitteena on Korhosen mukaan sekä asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen että yritysyhteistyön kehittäminen. Kriteerit palvelutuottajaksi pääsemiseksi ovat korkeat, mutteivät mahdottomat. Linkkinä sosiaalitoimen ja yrittäjien välillä toimii Miset Oy. -Vaatimukset voivat tuntua kovilta, mutta toisaalta ne ovat asioita, jotka yrityksissä olisi muutenkin oltava kunnossa, ker-
too projektipäällikkö Noora Juvonen Miset Oy:stä. Miset järjestää palveluntuottajiksi haluaville koulutusta ja yrityskohtaista neuvontaa. Se myös vastaanottaa palveluntuottajahakemukset ja ylläpitää rekisteriä (klemmari.info) mukaan hyväksytyistä yrityksistä. Lopullisen hyväksynnän palveluntuottajiksi tekee Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen johtaja. Misetin rooli yrittäjien ja sosiaali- ja terveystoimen välillä on Juvosen mielestä osoittautunut hyväksi. -Olemme puolueeton toimija, ja meidän puoleen yrityksen on helppo ja luonteva kääntyä käy-
tännön asioissa. Maikki Kiviluoto toteaa palvelusetelitoiminnan olevan Mikkelin seudulla toistaiseksi vielä marginaalissa. Opettelua riittää, mutta esimerkiksi omaishoidon jatkuvasti lisääntyessä erilaisten palvelujen kirjo ja tarve kasvavat. -Yrittäjien kannattaa olla aktiivisia ja ottaa selvää palvelusetelin tarjoamista mahdollisuuksista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yleensä palveluseteli on yritykselle hyvä lisä perustyöhön. Koko liiketoimintaa ei sen varaan kannata laskea, Noora Juvonen muistuttaa.
Mikkelin Hoivapalvelu Pelakuu Oy on ollut mukana palvelusetelitoiminnassa alusta pitäen. -Palveluseteli-ajatus on hyvä, se luo aitoa kilpailua, ja asiakas voi itse valita haluamansa palveluntuottajan, toteaa toimitusjohtaja Hilkka Hirvelä. Pelakuun kautta asiakas voi käyttää palveluseteliä tilapäiseen tai säännölliseen kotihoitoon, omaishoidon vapaapäiviin tai rintamamiesveteraanien kotiin vietäviin avopalveluihin. Kaupungin kotihoidon ohjaaja tekee hoidon tarvitsijalla palvelusuunnitelman ja palvelusetelipäätöksen, jonka Pelakuu toteuttaa. -Systeemi on toiminut hyvin, ja toiminta on painottunut pitkälti hoivatyöhön. Rintamamiesveteraaneille työ on ollut pitkälti siivousta. Liikevaihdosta palvelusetelien osuus ei Hirvelän mukaan ole kovin iso, mutta järjestelmän toivotaan jatkuvan. -Toivomme jatkossa toiminnan pitkäjänteistä ja systemaattista suunnittelua. Olisi tärkeää voida varautua tuleviin töihin mahdollisimman hyvin etukäteen ja siten turvata työntekijöidemme työsuhteet. Asiakassuhteiden pitkäkestoisuus on kaikkien etu. Hirvelä muistuttaa, että vanhushoivapalvelujen tarve kasvaa jatkossa, ja senkin vuoksi systemaattisen suunnittelun tarve korostuu. -Olisi hyvä jos kaupungilla olisi palvelusetelivastaava, jolloin työ olisi keskitetympää eikä turhiin rutiineihin kuluisi ylimääräistä aikaa.
ILMOITUSLIITE
4
Hallitus tutuksi Nina Rasola
Kalle Ervasti
Jari Somero
Tarja Wickström
Nina Rasola (puheenjohtaja) 1.Saada hallitus toimimaan itsenäisesti ja aktiivisesti yhdistyksen asioiden eteen, niin että jokainen voi tuoda omat näkemyksensä esiin. Hallitustyöskentely on mielenkiintoista ja keskustelut käydään positiivisessa hengessä. Jakaa vastuuta hallituksen jäsenten välillä eli käytännössä yhdistystä voi edustaa eri tilanteissa ja tilaisuuksissa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi hallituksen jäsenet. 2.Juuri tällä hetkellä haaveilen oman toimialan kokonaisvaltaisesta positiivisesta kehityksestä toivottavasti se ei jää haaveeksi! Kalle Ervasti 1. Yrittäjäjärjestön yksi tärkeä tehtävä ja myös motivaation lähde on positiivisen yrittäjähengen ylläpitäminen. Toisena tavoitteena on myös henkilökohtaisen ammattitaidon ja näkemyksen kehittäminen yrittäjyydestä. 2. Toivoisin uuden teknologian ja viestintävälineiden avulla ihmisten elämän vapautuvan ja erilaisten työ- ja elämäntapamahdollisuuksien lisääntyvän. Nyt pelkona on, että kehitys ajaa ihmistä yhä hektisempään elämäntyyliin eikä ihminen johda kehitystä, vaan kehitys ihmistä.
Jari Somero: 1.Verkostoituminen. Ketjuyrittäjänä meillä on ketjun sisäinen vertaisverkosto. Koen kuitenkin, että on hyvä tuntea oman alueen yrittäjiä mahdollisimman paljon eri aloilta. Hallitustyöskentely antaa ’aitiopaikan’ nähdä ja kokea. 2.Omat haaveet liittyvät lähinnä yrittäjän kannalta oleellisiin asioihin, että saisi olla terveenä mahdollisimman pitkään ja pääsisi vähän enemmän harrastamaan lempilajejaan. Yleisesti: Tämä Euroopan/Usan taloustilanteen ongelmat saisivat pikkuhiljaa alkaa hellittää, että ihmisille tulisi taas tulevaisuuden usko takaisin.
Pyysimme hallituksen jäseniä vastaamaan kahteen lyhyeen kysymykseen. Tällaisia vastauksia saimme: 1.Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteesi Mikkelin seudun yrittäjien hallituksessa? 2.Jos voisit muuttaa maailmaa mieleiseksesi, mitä tekisit eli mistä haaveilet?
Jani Sensio (varapuheenjohtaja) 1.Yrittäjien edunvalvonta paikallisissa julkisissa hankinnoissa, sekä yrittäjäjärjestön tunnetuksi tekeminen 2.Vähemmällä enemmän, maailman ympäri matkasta haaveilen. Tarja Kankkunen
Jani Sensio
Harri Forsberg
Harri Kohvakka
Tarja Wickström: 1.Toivoisin olevani linkkinä jäsenten toiveille, jotta toiminta ja aktiviteetit vastaisivat odotuksia. 2.Haluaisin että ymmärtäisimme olla saastuttamatta ja tuhoamatta luontoa (maapalloamme) niin että myös lapsemme voisivat tulevaisuudessa elää ja nauttia puhtaasta vedestä, kirkkaista auringon säteistä, metsistä…
Harri Forsberg: 1.Tärkeimmät tavoitteeni on oman yhteistyöverkoston kehittäminen ja erilaisissa asioissa ajan tasalla pysyminen. Olen myös aina kokenut yhteisten asioiden hoitamisen mielekkääksi ja yhdistystoiminta on minulle sopiva kanava siihen, koska politiikkaan en halua. MSY:n lisäksi toimin muutamassa muussa yhdistyksessä hallituspaikalla. 2.Lopettaisin oman edun tavoittelun, niin yksilöiden kuin kansakuntienkin kohdalla. Olen vahvasti sitä mieltä, että ”maailma ei pelastu” ellei sitä yhdessä tehdä. Tämä koskee niin yksilöiden toimintaa kuin kansainvälistä taloutta, ja myös luonnonvaroja ja niiden käyttöä. Harri Kohvakka: 1.Hallitustyöskentelyssä pyrin tuomaan esiin näkökantoja koko laajaa kaupunkiamme koskien myös täältä kauempaa keskustasta. 2.Jos voisin muuttaa maailmaa mieleisekseni toimisin niin, että voisimme jättää tämän yhteisen planeettamme lapsillemme hyvässä kunnossa. Emmekä itse kuluttaisi sitä ensin henkihieveriin.
KAIKKI PALVELUT TASKUSSASI. Tässä.fi kokoaa paikalliset tiedot puhelimeesi. • ravintolat ja ostospaikat
• kauneuden hoitopalvelut • paikalliset tarjoukset ja paljon muuta
Kokeile vaikka heti osoitteessa m.tassa.fi
Ole yhteydessä mediamyyntiimme ja soita (015) 3501/mediamyynti
Jarmo Kemppainen
2.Yksi liite ei taida riittää kaikkien asioiden luettelemiseen, mitkä voisivat olla toisin. Mutta esim. lasten ja nuorten asiat ovat sellaisia, joita mielelläni olisin parantamassa.
Saara Liukkonen 1.Viestinnän tehostaminen ja sitä kautta jäsenistön aktiivisempi osallistuminen tapahtumiin. 2. Atoopikko toivoo näin keväällä kesän ja aurinkoisten päivien pikaista saapumista :)
Saara Liukkonen
Toimitus: Saara Liukkonen, Tiina Toivakka Tuottaja: Tiina Toivakka Taitto: Etelä-Savon Viestintä Oy Painosmäärä: 23 319 Paino: Etelä-Savon Viestintä Oy Mikkeli 2013
Timo Mäkinen
Ajankohtaista
Yrittäjä, varaa paikkasi!
Jarmo Kemppainen: 1.Mikkeliläisten yritysten toimintaolosuhteiden jatkuva kehittäminen ja erityisesti yritysvaikutusten huomioon ottaminen Mikkelin kaupungin päätöksen teossa. Tavoitteen toteuttamisessa riittää työtä varmasti tulevillekin sukupolville.
Anu Partonen ja Timo Mäkinen eivät tällä kertaa ehtineet kyselyymme vastata. Anu Partanen
Tarja Kankkunen (rahastonhoitaja) 1.Tärkeää on saada yrittäjät verkostoitumaan ja voimaan hyvin yhdessä talousalueemme hyväksi. Toisaalta tärkeää on kohdentaa hallituksen voimavaroja ja yhdistyksen euroja mahdollisimman paljon jäsenistöllemme erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta. 2.Haluaisin hymyn kaikkien kasvoille, sillä selviää niin hyvistä kuin huonoistakin päivistä helpommin .
Yrittäjien ja kaupungin aamukahvit keskiviikkona 15.5.2013 8:00 10:00, Lounasravintola Rami, Sammonkatu 12, Mikkeli. Tällä kertaa aamukahvien aiheena on yritysrahoitus. Tilaisuudessa ovat mukana myös Suur-Savon Osuuspankki, Finnvera ja TE-Keskus.
Etelä-Savon Yrittäjien 70-vuotisjuhla
24.5.2013 klo 15-18 Mikaeli, Sointukatu 1, Mikkeli
Etelä-Savon Yrittäjien 70-vuotisjuhlassa luodaan katsaus menneeseen, mutta suuntaudutaan vahvasti tulevaan. Juhlan kulkua siivittämässä nähdään Tanssikoulu La Carmencitan tanssiesityksiä. Juhlatervehdyksen tuo Suomen Yrittäjien
Kaikkiin tapahtumiin voi ilmoittautua toimistolle Mirja Hytöselle mirja.hytonen(a)yrittajat.fi, p. 0500 651 312
puheenjohtaja, Mikko Simolinna. Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu www.yrittajat.fi/etelasavo
35-vuotisjuhla
Pikkujuhannus
Tervetuloa viettämään Mikkelin Seudun Yrittäjien 35-vuotisjuhlaa kesäteatterin merkeissä Naisvuorella 17.7. Näytelmänä on Hilja Valtosen Vaimoke, pääosissa Tomi Metsäketo ja Johanna Kuuva. Juhlailtaa varten yhdistys on varannut koko näytöksen meitä yrittäjiä varten. Järjestö tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden nauttia kesäteatterista alkumaljan ja väliaikatarjoilun kera jäsenhintaan. Lisäksi yrityksillä on mahdollisuus ostaa tilaisuuteen yrityslippuja tarjottavaksi esim. henkilökunnalle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Jäsenhintaisia lippuja 20€ voi ostaa 2kpl / jäsenyritys. Yritysliput 30€ / hlö.
perjantaina 14.6.2013 Pikkujuhannusta juhlitaan perinteisesti alkuillasta risteilemällä Jaarlilla ja jatkamalla satamassa Mikkeli Soikoon –tapahtumassa. Paikkoja on Jaarlille rajoitetusti – mukaan mahtuu 99 henkilöä. Tapahtuman järjestelyt ovat käynnissä ja tietoa tulee lisää lähempänä tapahtuman ajankohtaa. Osallistumismaksu 35 eur/ hlö, sisältää Jaarlin risteily kera herkullisen rantakalan tykötarpeineen ja pääsyliput sataman tapahtumaan.
Yhteistyökumppanit
kesäteatterilla 17.7.2013 19:00 - 22:00. Kesäteatteri Naisvuorella, Mikonkatu 18, Mikkeli.