Kardaani 01/2013 by SaaraLiu

KARDAANI

KARDANI

ITÄ-SUOMI, KESKI-SUOMI, POHJANMAA Jäsenlehti - Kevät 2013

rian n o t His mäine im ens umero n

Katsastukset tiloissamme Avaimet käteen -periaatteella Kaikki huollot Korjaushitsaukset Nosturin vuosi ja ”10 vuotis katsastukset” Akseli Akselistojen suuntaukset Hydrauliikka työt Maansiirtokonekorjaukset

LÄNSIVÄYLÄN AUTO ja KONEKORJAAMO KY Vilhontie 3, 76150 Pieksämäki puh. (015) 615 111 0400 615 111 lansivaylanauto@gmail.com

Huolehdi itsestäsi ja henkilöstöstäsi! Terveysturva -ryhmävakuutus vain liiton jäsenille; sinä, työntekijäsi ja yrityksesi hyödytte! Liiton jäsenille myönnettävä Perus Terveysturva -vakuutus korvaa sairauden ja tapaturman aiheuttamia hoitokuluja, kun sairaus tai tapaturma vaatii leikkausta tai kun vakuutettua on kohdannut vakava sairaus. Vakuutus myönnetään ryhmävakuutuksena eikä erillistä terveysselvitystä vaadita, joten myös vanhat sairaudet kuuluvat vakuutuksen piiriin. Riittää, että vakuutettu on työkykyinen.

Nyt OP-Pohjola-ryhmän kumppaniyrityksille ja -yrittäjille Perus Terveysturva -vakuutus yrittäjälle maksutta vuoden 2013 loppuun. Kumppaniyrityksen kriteerit:

• Yrittäjä kuuluu yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) piiriin • Osuuspankki toimii yrityksen pääasiallisena pankkina (OP) • Yrityksen tai yrittäjän tapaturmavakuutus sekä omaisuuden ja

yrityksen toiminnan vakuutukset ovat A-Vakuutuksesta tai Pohjolasta

Kysy lisää Terveysturva -vakuutuksesta ja kumppaniyrittäjyydestä yhteyshenkilöltäsi, lähimmältä konttoriltamme tai soita 03 04 05 06. www.a-vakuutus.fi

Yhdessä hyvä tulee.

Pääkirjoitus

Tässä numerossa

GONDOLIHISSISTÄ AAMUKAHVIPÖYTÄÄN Kesällä 2012 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n liittokokous pidettiin Levillä. Kokoustauolla ahtauduin näköalahissiin yhdessä kollegoitteni Riikka Pakkalan, Heikki Lappalaisen ja Jouni Bergrothin kanssa. Kesäistä tunturimaisemaa ihastellessamme ideoimme yhdessä, uuden kolmen SKAL alueyhdistyksen yhteisen jäsenlehden julkaisemista. Kollegiomme totesi ajatuksen olevan hyvä ja toteuttamisen arvoinen. Tulisimme laatimaan lehteä amatöörivoimin oman pääasiallisen toimemme ohella ja lehdessä mainostavien yhteistyökumppaniemme tuella. Linjauksemme oli alusta pitäen selvä, uusi lehti täydentäisi yhdistyksien viestintää jäsenkirjeiden asialinjasta laajemmin yrittäjän vapaa-ajan teemaan.

Pääkirjoitus 3

Tunnustamme heti, että lehtityöskentelyn saralla olemme koko porukka aloittelijoita. Niinpä jo alusta alkaen halusimme luoda lehden joka ei asia sisällöltään tai tekotavaltaan olisi turhan kireä tai ahdasmielinen. Kielipoliisien kauhuksi, annoimme itsellemme luvan sallia siedettävän määrän kirjoitusvirheitä tai kieliopillisesti epäilyttäviä lauserakenteitakin. Vaikka kielellisesti partikkelit saattaisivat sujahtaa väärään paikkaan, uskoimme silti, että lehden tekemisen hauskuus välittyisi juttujemme kautta myös lukijoille saakka. Uusi jäsenlehtemme tulisi olemaan toimialasidonnainen vapaa-ajanlehti, viihdelukemista niin yrittäjän arjesta kuin vapaa-ajastakin. Te arvoisat jäsenemme ja lehden lukijat toimitte nyt tuomarinamme ja lopulta päätätte kuinka olemme näissä tavoitteissa onnistuneet.

Riimikronikka 8

Levin gondolihissimatka oli osittain epätasainen ja keinuva. Myös lehden teossa on ollut omat haasteensa. Lehtijuttuja on tehty silloin kun siihen on ollut aikaa ja päivittäinen järjestötyö sen mahdollistanut. Tässä savotassa kaavailemamme aikataulukin on hieman joutunut joustamaan. Tämän kaiken lopputulemana on käsissäsi nyt Kardaani – lehden ensimmäinen numero.

Toimitus esittäytyy 4 Mitä Eskolle kuuluu?

Vieraskynä : Uhkaako Suomea kuljettajapula?

Vahinkotarkastaja lunastaa palvelulupauksen 7

Moskvits - moskovalainen

Matkalla EU:n ytimessä

Moottoripyörämatka Uuteen Seelantiin helmikuussa 2012 14

Tulevia tapahtumia 7.9.

SKAL Karting

14.9.

Litra päivässä - Taloudellisuusajot

Miellyttäviä lukuhetkiä. Mikko Voutilainen päätoimittaja mikko.voutilainen@skal.fi

KARDAANI

ITÄ-SUOMI, KESKI-SUOMI, POHJANMAA

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n alueyhdistysten: SKAL Itä-Suomi ry:n , SKAL Keski-Suomi ry:n ja SKAL Pohjanmaa - Österbotten ry:n jäsenlehti

Toimitus Mikko Voutilainen, päätoimittaja Heikki Lappalainen Riikka Pakkala Jouni Bergroth

Painopaikka Kirjapaino Kari Ky, Jyväskylä painosmäärä: noin 1600 kpl

Julkaisija SKAL Keski-Suomi ry, SKAL Itä-Suomi ry, SKAL Ulkoasu ja taitto Tmi SaaraLiu, www.saaraliu.fi Pohjanmaa – Österbotten ry

KARDAANI

Toimitus esittäytyy

SKAL Itä-Suomi ry palvelee Etelä- ja Pohjois- Savon sekä Pohjois-Karjalan maakuntien kuljetusyrittäjiä. Yhdistyksen jäsenmäärä on noin 700 kuljetusyrittäjää, jotka liikennöivät 1083 ajoneuvolla.

Toimituskunnalle annettiin kaksl lauseen alkua, jotka heidän piti täydentää omilla vastauksillaan: 1. Kardaani ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa, mielestäni julkaisu... 2. Vapaa-aikani kuluu... toiminnanjohtaja Heikki Lappalainen SKAL Itä-Suomi ry p. 020 741 6607 | heikki.lappalainen@skal.fi 1)... on perinteisen lehden muodossa oleva paketti rentoa luettavaa kiireen keskelle. 2)…lasten ja perheen kanssa touhuten, opiskellen ja jos joskus on omaa aikaa niin autojen ra- toiminnanjohtaja Riikka Pakkala SKAL Pohjanmaa – Österbotten ry kentelua ja korjaamista tehden. p.06 487 3500 | riikka.pakkala@skal.fi 1)…tuo alueiden toimintaa mukavasti esille. 2)…matkustelun ja erilaisten liikuntaharrastusten parissa.

Päätoimittaja toiminnanjohtaja Mikko Voutilainen SKAL Keski-Suomi ry p. 0400 540 477 | mikko.voutilainen@skal.fi 1)…täydentää hyvin alueyhdistysten perinteistä viestintää laajentamalla käsiteltäviä aihealueita myös yrittäjien vapaa-aikaan ja sidosryhmien toimintaan. 2) ...luku- ja keräilyharrastuksen parissa sekä maastossa ulkoillen. Lukuharrastukseni nojaa aluepäällikkö Jouni Bergroth lähes pohjattomaan mielenkiintoon maailman- SKAL Itä-Suomi ry historiasta ja tätä tiedonjanoa sammuttaa myös p.020 741 6601 | jouni.bergroth@skal.fi aihepiirin laadukkaat televisiodokumentit. 1)…on hyvä kanava kertoa kaikesta siitä toiminSKAL Keski-Suomi ry palvelee Keski-Suomen maa- nasta, mitä yrittäjien vapaa-ajalla ja yrittämisen kunnan kuljetusyrittäjiä. Yhdistyksellä on noin 350 taustalla tapahtuu. Ja toivottavasti saamme lehteä kehitettyä jatkossa juurikin tähän suuntaan. jäsenyrittäjää, jotka liikennöivät 562 autolla. 2)… vielä tällä hetkellä hyvin pitkälle opiskelun merkeissä. Muuten olen koittanut panostaa entistä enemmän liikkumiseen ja urheiluun, jonka vaikutuksen kyllä näkee heti omassa olotilassa. Talvisin vietän lisäksi aikaa paljon Niiralan Montussa KalPan peleissä, mikä on viime vuosina opettanut ainakin kestämään toistuvia pettymyksiä!

KARDAANI

SKAL Pohjanmaa – Österbotten ry palvelee Etelä – ja Keski- Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakuntien kuljetusyrittäjiä. Yhdistyksen jäsenmäärä on noin 550 kuljetusyritystä, jotka liikennöivät 1520 ajoneuvolla.

ille e a m ta ja n n A utet ä! j a e l k pa vink u jutt

Mitä Eskolle kuuluu? Teksti ja kuvat: Riikka Pakkala, SKAL Pohjanmaa – Österbotten ry Moni jäsen kyselee pitkäaikaisen SKAL Pohjanmaan toiminnanjohtaja Esko Nummen kuulumisia hänen jäätyään eläkkeelle. Otimme asiasta selvää ja selvisi, että hän nauttii eläkepäivistä. Eskon terveiset jäsenkunnalle ovat pilke silmäkulmassa sanottuna tässä: ”Jos joku olisi 25 vuotta sitten sanonut, minkälaista on olla eläkkeellä, niin olisin heti jäänyt mutta tervetuloa perässä tähän säätyyn.” Ympyrät ovat erilaiset, eikä ihmisiä näe niin paljon kuin työelämässä, mutta yksinäisyys ei ole päässyt yllättämään.

Harrastuksia piisaa

Toinen iso asia on lastenlasten kehityksen seuraaminen. ”Sällien” 7 ja 4 v. harrastusten operointia ja kuljettamista Esko tekee mielellään. Vanhempi etenkin on aktiiviharrastaja, repertuaariin kuuluu neljä pallopeliä ja laskettelu. Harkkoja on riittämiin. On hienoa, että harrastusmahdollisuuksia on, toisin kuin meidän nuoruudessa.

Eläkeläisellä täytyy olla joku ohjelma, johon kuuluu muutakin kuin parturi- ja kauppareissu. Esko tuli haastatteluun englannin tunnilta ja lähti luennolle, joka käsitteli luovuutta ja sen kehittämistä. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista mutta politiikkaan hän ei ole lähdössä. Avoimen yliopiston ja ikääntyvien yliopiston luennoilla tulee käytyä. Kirjastojen suurkuluttaja Entinen toiminnanjohtaja seuraa kuljetusalaa onhan hän seurannut sitä neljännesvuosisadan. lukee teoksia filosofiasta elämäkertoihin. - ”Kun työn puolesta ei enää ole asioissa sisällä, Liikunta on ensisijainen vireyden ylläpitäjä, sii- huomaa miten vähäistä on alan valtakunnallitä hän ei luovu. Liikuntapuolen harrastuksiin nen näkyvyys.” kuuluu pyöräily, sauvakävely, golf, marjastus ja jooga. Viime vuonna kertyi pyöräilykilometrejä Usko huomiseen 1800, tänä vuonna puolet vähemmän. Keleistä ei niin välitetä koska joka päivä on vapaapäivä eikä Matkoilla Esko käy silloin tällöin ja neljän päisateista kesää sen kummemmin huomannut. vän jälkeen on jo kotiin kiire. Vaimo Arja lopettaa työt lähitulevaisuudessa ja sitten nähdään kuinka kaksi ihmistä sopii ympärivuorokautisesti saman katon alle. Tässä Arjan facebook-päivitys, joka saatiin luvalla julkaista: Kun Eskolta kysyttihin, mikä oli saanut avioliiton kestämähän yli 40 v, kun niin monet on jo eronnu. Esko vastasi: ”Myönteinen asenne. kumpikin meistä uskoo joka päivä, jotta toinen parantaa tapansa huomenna”. Esko ei istu liikaa netin äärellä eikä häntä toistaiseksi löydä naamakirjastakaan.

KARDAANI

Uhkaako Suomea kuljettajapula? saisen kehityksen ja toteutuman välillä on nyt reilut 120 000 merkintää.

Kuljetusala tarvitsee vuosit tain n. 4 000 uutta kuljetta jaa. Koulutus- ja lainsäädäntövaatimukset yleisen yhteiskunnallisen kehityksen ohella näyttävät johtavan siihen, että ainakin hetkellinen kuljettajapula on todellisuutta Suomessa parin vuoden päästä.

10.9.2014 pitäisi olla käytynä n. 500 000 jatkokoulutuspäivää. Nykyvauhdilla ei päästä lähellekään tavoitetta. Hyvä uutinen on se, että ammattiliikenteessä päivät alkavat olla Keskimäärin C-luokan ajo-oikeuden on saanut hyvin kasassa. OngelSuomessa vuodessa 20 000 kuljettajaa. 2010 ma keskittyy ei-ammattimaiseen liikenteeseen. kortin suorittaneiden määrä romahti. Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta tavaraVuonna 2012 heinäkuun loppuun mennessä ja henkilöliikenteen koulutus, kuten koulutus kuorma-auton ajokortteja hankittiin vajaa 3 000. yleensäkin, on hyvä asia. Ammatti on vaativa, Tästä voisi päätellä, että koko vuoden määrä tu- eikä koulutuksen tuomaa arvostuksen lisäystä lee olemaan n. 5 000. Vuonna 2013 ajokorttilain- ole kukaan kyseenalaistanut. Tärkeitä asioita säädännön uudistuksen myötä määrä edelleen ovat myös kuljettajien työhyvinvoinnin ja liikenvähenee. Ajokorttilain muutoshan sisältää sen, neturvallisuuden parantuminen ympäristöasioiettä 19.1.2013 jälkeen C-luokan ajo-oikeuden ta unohtamatta. saa alle 21-vuotiaana vain perustason ammattiSuomi on monissa mittauksissa todettu yhdeksi pätevyyden suorittanut kuljettaja. maailman parhaista maista. Hyvien sijoitusten Toinen uhkakuva liittyy ammattipätevyyden jat- selitys löytyy useimmiten koulutusjärjestelmäskokoulutuspäivien käyntimääriin. Oheisessa ku- tämme, sekä sen korkeasta tasosta että myönteivassa on verrattu käytyjen jatkokoulutuspäivien sestä suhtautumisestamme koulutukseen. Toimäärää tasaiseen määräkehitykseen. Erotus ta- vottavasti myös me tavaraliikenteessä toimivat

ammattilaiset löydämme ja näemme koulutusten tuomat hyödyt kuljettajille ja yhteiskunnalle! Eino Simonen koulutuspäällikkö Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Parasta parhaille. Teboil-verkostossa on jo yli 210 D-automaattia ja yhteensä lähes 460 tankkauspaikkaa. Ota verkosto haltuun Teboil D-kortilla!

Asiakaspalvelu

020 470 0900 asiakaspalvelu@teboil.fi

Tilaukset 24 h 0800 183 301 www.teboil.fi

KARDAANI

Kuvassa vahinkotarkastajat Mikko Häkkinen (vas.) ja Ari Paakkari.

Vahinkotarkastaja lunastaa palvelulupauksen Teksti ja kuvat: Mikko Voutilainen, SKAL Keski-Suomi ry Ajoneuvovahingon sattuessa, yrittäjälle on ensiarvoisen tärkeää saada työväline nopeasti tehokkaaseen työkäyttöön takaisin. Vakuutusyhtiöiden vahinkotarkastajilla on tässä keskeinen rooli. Jyväskylässä Pohjola yhtiön A-Vakuutuksen konttorilla asiakaskuntaa palvelee kaksi vahinkotarkastajaa. ”Yrittäjän ostaessa meiltä vakuutuksen, hän ostaa samalla palvelulupauksen joka realisoituu vahinkotapauksessa”, summaa yritysvakuutusten merkitystä Pohjola / A-Vakuutuksen pitkäaikainen vahinkotarkastaja Ari Paakkari. Hän on toiminut työssään jo yli vuosikymmenen ajan ja siten ennättänyt tulla tutuksi varsin monen keskisuomalaisen kuljetusyrittäjän kanssa. Jyväskylän Sepänkadulla sijaitsevan toimipisteen tarkastajakaartin täydentää vahinkotarkastaja Mikko Häkkinen, joka siirtyi yhtiön palvelukseen raskasajoneuvokorjaamon työnjohtajan vakanssilta muutama vuosi sitten.

Arjen työssä vahinkotarkastajien tärkeimpinä työvälineinä ovat tietokone ja puhelin. Osa vahingon määrän selvityksistä voidaan tehdä ajoneuvokorjaamon lähettämien kuvien, korjaamon tekemien selvitysten sekä käytyjen puhelinneuvottelujen perusteella. Sen sijaan isommat vahingot ja kaikki raskaiden ajoneuvojen lunastustapaukset käydään aina tarkistamassa paikan päällä.

Lumisateenuhka ennakoi kiirettä seuraavalle päivälle

Iso osa tarkastuspyynnöistä tulee suoraan kuljetusyrittäjiltä itseltään sekä hinausalanyrittäjiltä. ”Muutoin järjestelmä toimii siten, että asiakkaan tehtyä vahinkoilmoituksen esimerkiksi A-Vakuutuksen puhelinpalvelunumeron 03 04 05 06 kautta, vahinko saa oman tunnusnumeron ja siirtyy tarkastajien työjonoon. Tästä jonosta me poimimme päivittäiset tarkastuskohteet”, Häkkinen kuvailee. Jonon pituus vaihtelee merkittävästi ja esimerkiksi edeltävän illan uutislähetysten varoitellessa autoilijoita talven ensimmäisistä lumisateista tai muutoin huonosta ajokelistä, tietävät Vahinkotarkastajien työ on tehdä vahingon vahinkotarkastajat varautua kiireisiin seuraaviin määrän selvitys. Huomioitavaa on, että tarkas- päiviin. Talven tulo ja ensiliukkaat yllättää tutusti tajat eivät tee varsinaisia korvauspäätöksiä, vaan autoilijat, mutta vahinkotarkastajien työmäärä ne tekevät yhtiön omat vahinkokäsittelijät. lisääntyy yllättäen myös silloin kun ensiliukkaat ovat jo takanapäin ja talveen on totuttu. Olisi-

ko syynä jonkunlainen turtuminen talviolosuhteisiin ja ehkä sen seurauksena varovaisuuden vähentyminen, tarkastajat pohtivat yhdessä tuumin. Ammattiliikenteen erikoisvakuutusyhtiön AVakuutuksessa ymmärretään mitä ajoneuvovahingon kerrannaisvaikutukset kuljetusyritykselle aiheuttavat. Vahinkotarkastaja Ari Paakkari alleviivaa, että tarkastajien työn lähtökohdan täytyy olla se, että asiakkaan ajoneuvo saadaan takaisin asiakasyrityksen tuottavaan työhön mahdollisimman nopeasti. Selvissä tapauksissa tarkastajat myöntävätkin usein ajoneuvon korjaukselle aloitusluvan jo ennen varsinaisen korvauspäätöksen tekemistä. Tämä tehdään, jotta ajoneuvon korjaaminen voitaisiin aloittaa viivytyksettä, sen sijaan, että se jäisi odottamaan vaadittavien paperitöiden valmistumista. Pohjolan ja A-Vakuutuksen ammattitaitoisten vahinkotarkastajien positiivinen maine on kiirinyt ammattiliikenteen asiakaskunnassa pitkälle. Nämä miehet hoitavat työnsä tunnollisesti, asiakasta kuunnellen ja palvelen. Yhtiön myyntipuolen ihmisten keskuudessa omia vahinkotarkastajia ja toimivaa korvauspalvelua pidetäänkin yhtiön merkittävänä kilpailuvalttina.

KARDAANI

Riimikronikka

Enne sitäkin meillä jo urheiltiin; Lappeenrannan autoilijain pikkujouluillanviet- jopa Kotka ja Viipuri vierailtiin, eikä voittolistamme olekaan musta, toon 5.XII.38 jos aletaan puhua urheilusta. Kirjoittaja Eino Kettunen (arkistoista etsinyt Heikki Lappalainen, SKAL Itä- Jo vuotena kolmekymmentä-kuusi kun seuramme viel’ oli aivan uusi Suomi ry) meitä tykkäsi ”Onni” niin potkaista, Mikkelin Lääninyhdistys ry:n edesmenneen toi- että kaksi voittoa haettiin Kotkasta: minnanjohtaja Olavi Häkkisen jäämistöstä löytyi muutamia vuosia sitten ruskeakantinen vihko Oltiin pisteissä toisella sijalla, johon oli kirjoitettu oikealla mustekynällä kah- joten asia ei ollut vijalla; dellekymmenelleyhdelle sivulle otsikon mukai- ei ois uskottu, että niin kävisi nen riimikronikka. Ja se riimikronikka alkaa näin: että Helsinki ja Viipuri hävisi. Elettiin kerran kesän suussa tarkemmin sanoen toukokuussa, vuonna kolmekymmentäkuusi kun tapahtui ihme uusi;

Oli kolmekymmentä-seitsemän seuraava vuosi, kun Räipiön Emppua onni niin suosi, että kuulasta ja kiekosta mestaruudet sai ja toistaiseksi ne pitääkin kai.

että Auto-Alan urheilijat oman seuran perustivat, terästämään tarmoa vahvistamaan voimia;

Luulen, että siitä syystä Lappeenrantalaiset saivat tänne Automiesten Olympialaisettästä tuli Autopoikain onnellinen vuosi, viimekesän kauniit ilmat kilpailuja suosi.

että pojat ponnistaisi, että kunto kohoaisi; ett’ei varsi nuorra nääntyisi; jalat puutuis; selkä vääntyis.

Lappeenranta, Saimaan helmi, heräs horroksista, kun vierahia virtaamahan alkoi Viipurista; kilpaveikot Kotkasta ja haimot Helsingistä vastaanotti ”Autopojat”, nuorin veljeksistä.

Kolme mestaruutta heiltä Räipiö pois kiskas, pisteissä se kolmanneksi meidät viskas; Helsinki nyt osoittautui ylivoimaiseksi; Kotka tuli toiseksi ja Viipuri viimeiseksi. Kilpailusta enemmänkin olis kronikassa, jos ois’ joku Kettuselle käynyt kertomassa; Kasinolla sattuneista mie en mitään tiennyt, siitä syystä sit’ en ole aikakirjaan vienyt. Eräät herrat kehtasivat motkottaa jo siitä, ettei ollut kestipöytään käskettynä niitä, jotka eivät olleet ”koskaan” hommanneetkaan mitääntäytyihän nyt ”pirteimmille” pieni lysti pitää. ”Autopojat r.y.” saapi laakereilleen jäädä, tiedän, ettei vauhti vielä huimaa poikien päätä; Helsingissä ensivuonna varmemmin jo nähdään, mihin suuntaan Autopoikain kasvatustyö tähtää. Kronikka jatkuu saman pikkujoulutapahtuman merkeissä niin, että jokaisesta taksi- ja automiehestä on pieni kronikka. Kronikan kohtia on vihkosessa yhteensä 100.

Ota käyttöösi uusi, turvallinen Truck+ -tankkaus.

Truck+ -palvelu on turvallinen tapa tankata. Truck+ -tankkauksessa et tarvitse korttia. Palvelu on kehitetty helpottamaan ja nopeuttamaan raskaan kaluston tankkausta. Tutustu ja tilaa Truck+ -palvelu käyttöösi osoitteesta www.neste.fi/truck tai soita omalle yhteyshenkilöllesi.

KARDAANI

”Jokainen kilometri edullisemmin, uudella Actrosilla.” ”Kun kilometrimäärät ovat suuria ja tien päällä ollaan kellon ympäri, painaa vaakakupissa turvallisuuden lisäksi etenkin taloudellisuus. Ja onhan se yrittäjälle mukava tunne, kun ajamisesta nauttii ja polttoainekuluissa säästää joka kilometri”, kertoo kuljetusyrittäjä Tommi Turunen tyytyväisenä uuden Actrosin nupista.

www.mercedes-benz.ﬁ/actros 9

KARDAANI

Moskvits - moskovalainen Teksti ja kuvat: Mikko Voutilainen, SKAL Keski-Suomi ry Moskvits 400 eli kansankielellä ”piikkinokkamosse” on autohistoriallinen työnäyte usean vuosikymmenen takaa. Toimitukselle tarjoutui oiva mahdollisuus tutustua tähän yhä ainakin puheenparsissa elävään automalliin. Lähdimme ennakkoluulottomasti tutustumaan aidon itäauton sielunelämään. Muuramessa kuljetusyrittäjä Kari Turkkilan pihalla seisoo ryhdikäs kuusikymmentäkolmevuotias autovanhus. Auton Kari osti edellisenä kesänä huutokaupasta, omien sanojen mukaan, puolivahingossa sillä hänen esittämänsä viimeinen tarjous jäi hieman yllättäen voimaan ja niin hänestä tuli museoajoneuvon omistaja. Vuonna 1949 valmistettu Moskvits 400 on tuotu Suomeen yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä ja on maassa ollessaan palvellut kaikkiaan neljää

1 KARDAANI

omistajaa. Toimittajalle Moskvitsiin tutustuminen on ensimmäinen, joskin automerkin historia ja maine toki ovat verrattain tuttuja. Tarkasteltaessa auto näyttää ensi näkemältä epätodellisen pienelle ja jotenkin jopa vähän sarjakuvamaiselle. Auton muodot ovat kaukana nykysuunnittelun trendeistä, matkustamo erottuu selkeästi auton muista korin osista, yksityiskohtia on koristeltu reippaasti kromilla ja kaiken kruunaa pitkälle eteen työntyvä keula asiaan kuuluvine koristeineen. Tavaratilan luukkua ei ole, vaan pakaasien lastaus on suoritettava matkustamon puolelta, käännettyjen takaselkänojien kautta. Tyylikkäät kaapparimalliset takaovet sentään helpottanevat vähän urakkaa. Tämä yksilö ei ole täydellisesti entisöity, eikä se ole ollut omistajan tarkoituksenakaan. Turkkilalle ajoneuvo on lähinnä kesäpäivien viihdykkeeksi hankittu vapaa-ajanviettoväline, eikä minkään sortin entisöintiprojekti. Kuitenkin sen verran auton ulkonäköä on suunnitelmissa kohentaa, että siihen on jo hankittu puuttuvat, uudet ja alkuperäistä vastaavat, koristekromilistat Venäjältä saakka. Itäisen naapurimme varaosalogistiikka ei Karin kokemuksen mukaan ole kuitenkaan sitä kaikkein tehokkainta, sillä kesän korvalla tehtyjen tiedustelujen jälkeen koristelistat saapuivat postiin niinkin pian kuin marraskuussa.

Made in USSR Toisen maailmansodan tauottua jakoivat voittajavaltiot keskenään sodan hävinneen Saksan teollisuuden neljään osaan. Neuvostoliitossa oli jo neljäkymmentäluvun alussa määrätty, että maassa tulee suunnitella ja aloittaa jokaisen kansalaisen käyttöön soveltuvan ajoneuvon tuotanto. Sodan loppuun mennessä tehtävässä ei vielä oltu onnistuttu, joten nyt päätettiinkin siirrättää koko Saksan Russelheimissa sijaitseva Opelin tehdas tuotantolinjoineen ja työntekijöineen kaikkineen Neuvostoliittoon valmistamaan uutta ajoneuvoa neuvostokansalaisille. Uudessa kotimaassa Opel – historia hävitettiin nopeasti ja tehdas nimettiin МЗМА:ksi (venäjänkielisen sanan lyhenne joka tarkoittaa Moskovalaista pikkuautotehdasta). Tehtaassa alettiin vuonna 1947 valmistaa tätä Opel Kadettiin (1938) pohjautuvaa automallia. Vuosien saatossa automallia rakennettiin kaikkiaan yli kaksisataatuhatta kappaletta. Myöhemmin autotehdas vielä vaihtoi nimensä ALZK:ksi (suom. lyh. Leninin nuorisoliiton autotehdas), jona se tunnettiin aina yhtiön loppuun saakka. Suomessa tunnetuin Moskvits lienee vuonna 1965 lanseerattu omaan suunnitteluun perustuva Moskvits 408:n, joka tunnettiin paremmin Elite – mallinimellä.

Elämysmatka Ahtaudumme Karin kanssa autoon sisälle. Kulku ajoneuvoon ei ole mitenkään vaivatonta eikä tilaa ole sisälläkään ylenpalttisesti, etenkin kun koeajoa suorittavat kuljettaja sekä apumies ovat suhteellisen raamikkaita miehiä. Istuin itsessään on kuitenkin suhteellisen mukava ja säädöt sii-

hen on asetettu jo tehtaalla kohdalleen – säätimiä ei ole. Sinänsä niukkaan varusteluetteloon sisältyy oletettavasti siperialaisten asiakkaiden arvostama käynnistyskampi, joka mahdollistaa moottorin käynnistämisen myös lihasvoimin. Nyt sähköinen starttimoottori surahtaa iloisesti ja Moskvits herää eloon. Pienen moottorin säksätys täyttää ahtaanoloisen kabiinin. Aivan ensiksi tekee mieli antaa risuja tuulilasin sijoittelulle, sillä ainakin omassa näkökentässäni tuulilasi tuntuu ikään kuin loppuvan kesken. Hieman kumartumalla on mahdollista ihailla maisemia tai nähdä esimerkiksi liikennemerkit. Ykkösvaihde napsahtaa rasahtaen päälle ja käännymme Turkkilan varikon pihasta maantielle. Kari painaa oikean pedaalin pohjaan ja vapauttaa 1073-kuutioisen ja nelisylinterisen moottorin tuottamat 23 hevosvoimaa. Ajoneuvon kiihtyvyyttä on vaikea kuvailla ripeäksi, mutta ajan kanssa pääsemme kuitenkin tavoiteltuun reilun viidenkympin matkanopeuteen. Edessä lähestyvä ylämäki uhkaa pian hyvin alkanutta matkaamme. Mäen puolivälissä Kari hämmentää suorasta kolmilovisesta laatikosta jo pienintä vaihdetta peliin ja jännitys valtaa mielen. Tunnen voitonriemua kun lipuen pääsemme mäen harjalle ja käännymme alamäkeen. Kojelaudan keskelle sijoitetun mittariston nopeusmittari nousee väpättäen lähelle normaalia matkanopeuttamme ja alan nauttia

vauhdin hurmasta. Nauttiminen on ehkä rohkea sanavalinta, sillä melutaso tuntuu kasvavan eksponentiaalisesti vauhdin kiihtyessä. Tasaisen metelin seasta erottaa niin rengasääniä, voimansiirron vaikerrusta, moottorin naukumisen kuin tiivisteiden välistä puskevat tuulensuhinatkin. Alamäkiajo vaatii myös poikkeuksellista tarkkuutta sillä ohjauksessa näyttäisi olevan välystä vähintään puolenkierroksen verran. Katsastusmiehen kertoman mukaan se on Moskvitsille poikkeuksellista – yleensä välystä on huomattavasti enemmän. Kari kertoo saavuttaneensa ajoneuvolla jopa 70 km/h nopeuden, mutta sellainen vauhti alkanee olla lähellä jo rakenteellista maksimiakin. Elämyksellisen koeajolenkkimme päättyessä kaarramme takaisin varikolle. On todettava, että kuudessa vuosikymmenessä ajoneuvotekniikka on kehittynyt kiihtyvin harppauksin, mutta onko samalla ajoneuvojen yksilöllisyydessä menetetty jotakin. Nykyautojen kuorien sisällä on merkistä riippumatta samojen alihankkijoiden valmistamia komponentteja ja autot tuppaavat muistuttamaan ulkoisestikin yllättävän paljon toisiaan. Olisiko asiaan jo herättykin, sillä markkinoilta löytyy nyt jo moderneilla mausteilla uudelleen keitettyjä klassikoita kuten BMW:n valmistama Mini tai Volkswagenin uusi

Beetle. Tulevaisuuden visioissa on esiintynyt niin sähkö-Trabant kuin Wartburg:n paluukin. Ehkä jonain päivänä on aika kypsä uudensukupolven Moskvitsillekin. Sitä odotellessa, ajamisen iloa tulevaan kesään! Kuva 1: Kari Turkkila ja Moskvits 400 Kuva 2: Huoltotoimenpiteet onnistuvat helposti ilmavasti asennetun moottorin ja hyvin saranoidun konepeiton ansiosta Kuva 3: Moskvitsin mittaristo tarjoaa kuljettajalle informaatiota niukasti, mutta varsin selkeästi Kuva 4: Auton alkuperäinen ensi-apupakkaus sisältää lääkkeitä suoraan 50-luvulta Kuva 5: Auton tavaratila täytetään matkustamon puolelta – takaluukkua ei ole

KARDAANI

Ennakkokatsaus volvotrucks.fi/fmx :

UUSI VOLVO FMX

Volvo Trucks. Driving Progress

Matkalla EU:n ytimessä Teksti: Jouni Bergroth, SKAL Itä-Suomi ry Kuvat: Jouni Bergroth, Topi Hytönen

mykseksemme emme päässeet tutustumaan Euroopan parlamentin täysistuntosaliin, koska istuntosali oli suljettu sen kattorakenteista löydettyjen halkeamien vuoksi. tuottama mallivalikoima onkin laaja, Gentin tehtaalla valmistuu lähestulkoon kaikkia Euroopan markkinoille toimitettavia kuorma-automalleja poislukien esimerkiksi uusi FH16-malli. Tehtaalta valmistuneet ajoneuvot menevät käyttöön ympäri maailmaa, mutta pääasiassa tehtaassa valmistetaan ajoneuvoja Keski-Euroopan markkinoille. Gentin tehdas on maailman ensimmäinen hiilidioksidineutraali kuorma-autotehdas maailmassa, johon on päästy muun muassa tehdasalueella sijaitsevien tuulivoimaloiden sekä bioenergian käytön avulla.

Lokakuun alussa reilu kymmenpäinen joukkio itäsuomalaisia kuljetusyrittäjiä seuralaisineen nousivat Rissalan lentokentällä Finnairin sinivalkoisille siiville Hornettien saattaessa seikkailijat matkaan uljaalla ulvonnallaan. Suuntana matkailijoilla oli Euroopan epäviralliseksi pääkaupungiksikin tituleerattu Bryssel, jossa heitä odottaisi kuuluisan belgialaisen suklaan lisäksi vierailut Volvon kuorma-autotehtaille Gentiin sekä Euroopan parlamenttiin SKAL:n Pasi MoisiItse tehdaskierroksella saimme, välillä varsin yksion johdolla. tyiskohtaisestikin, kuulla eri työvaiheista, Volvon Matkaan lähdettiin Rissalasta keskiviikkona puo- laadunvarmistuksesta ja siitä miksi kaikki asiat len päivän jälkeen ja Helsingissä tapahtuneen on tehtaassa järjestetty niin kuin ne ovat. Oppaakoneenvaihdon jälkeen Brysseliin saavuttaessa na meillä toimi erittäin ystävällinen ja tehtaan olikin päivä vaihtunut jo illaksi, jolloin ensimmäi- hyvin tunteva herrasmies Chris De Munter, jolle senä iltana aikaa ei jäänyt kuin majoittumiseen luovutimme vastalahjaksi tiettävästi viimeisen hotelliin ja nopealle iltapalalle kaupungilla. Toki vapaana olleen Kuopion Kuorma-autoilijoiden osa matkaajista kävi maistelemassa myös belgia- historiikin ja tästä Chris armoitettuna automiehenä oli selvästikin otettu. Vierailun päätteeksi, laisen oluen makua lähipubissa. Volvon tarjoaman maittavan ruokailun jälkeen, Torstaiaamu valkeni Belgiassa vuodenajalle tyy- kävimme tutustumassa tehtaan vieressä sijaitsepillisesti hieman sateisena, mutta tästä emme vaan Volvo Action Service -palvelukeskukseen, lannistuneet vaan suuntasimme jo aamuvarhai- jonka suomalaiset työntekijät opastivat meitä sella kohti Gentiä tutustumaan Volvo kuorma- Volvon tarjoaman palvelun saloihin. autojen tehtaaseen. Matkan aikana saimme myös kokea belgialaista liikennekulttuuria par- Perjantaina oli vuorossa vierailu Euroopan parhaimmillaan/pahimmillaan, kun autonkuljetta- lamenttiin, jonka meille oli järjestänyt SKAL:n jamme käskyttivät Transittejaan niiden äärira- EU-edunvalvonnan johtaja Pasi Moisio. Aikataulumme oli sillä tavalla hankala, että varsijoille asti. naiset Euroopan parlamentin jäsenet, eli tuttaSaavuttuamme Gentiin meitä odottivat kahvit vallisemmin europarlamentaarikot tai mepit, ja lyhyt esitelmä tehtaasta ja sen toiminnasta. olivat jo matkustaneet pääosin pois Brysselistä Volvo on valmistanut kuorma-autoja Gentissä viikonlopun viettoon. Näin ollen emme saaneet vuodesta 1975 lähtien, ja tässä ajassa siitä on vietyä itäsuomalaisia terveisiä suoraan mepeille kasvanut Volvon suurin yksittäinen kuorma-au- itselleen, mutta heidän avustajista oli paikalla totehdas. Tehdas tuottaa kuorma-autoja kahdel- useampikin. Saimme kuulla muun muassa parla tuotantolinjalla, joista toinen on keskittynyt lamentin toiminnasta, EU:n eri elinten välisestä pääasiassa raskaampien ja toinen kevyempien työnjaosta ja keskustelimme myös EU-tasolla mallien valmistukseen. Tehtaan linjastoiltaan ajankohtaisista kuljetusalan asioista. Petty-

Parlamenttivierailun jälkeen hyppäsimme jälleen Transittien kyytiin, ja matkasimme pienen matkan päähän SKAL:n Brysselin toimistolle, joka sijaitsee samoissa tiloissa Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa. Täällä Pasi Moisio jatkoi ajankohtaiskatsausta EU-asioihin ja samalla syvensi EU-päätöksenteon monitahoisuutta. Viimeistään Pasin esityksen kautta meille kaikille kuulijoille tuli selviksi ne syyt, miksi SKAL:n on pakko olla tekemässä kuljetusalan edunvalvontaa myös EU-tasolla ja nimenomaan paikanpäällä Brysselissä. Vaikuttaminen päätöksentekoon EU-tasolla tapahtuu monesti pitkän ja ”näkymättömän” vaikutustyön tuloksena, joka vaatii omien näkemysten esilletuontia niin virallisten kuin epävirallistenkin väylien kautta. Tämä on hankalaa, mikäli edunvalvoja ei ole paikanpäällä tätä työtä tekemässä. Vierailun viralliset osuudet olivat vierailujen osalta ohi, kun päästimme Pasin takaisin edunvalvontatyöhön SKAL:n toimistolla ja suuntasimme takaisin hotellin suuntaan. Illalla kävimme vielä nauttimassa yhteisen illallisen kaupungilla ja seuraavan päivän aikana suuri osa matkaajista vieraili Brysselin automuseolla, jossa käyntiä voimme suositella kaikille Brysselissä vieraileville. Kun vielä saatiin hankittua tuliaiset ja maistettua maailmankuuluja belgialaisia vohveleita kävelykatu Rue Neuvella, olikin aika jättää hyvästit Brysselille ja ottaa suunnaksi kotoinen ja syksyinen Suomi. ”Matkailu avartaa” -sanonta tuli jälleen todistetuksi tällä lyhyellä mutta silti antoisalla matkalla. Tulevaisuudessa tällaisia tutustumismatkoja tullaan varmasti tekemään lisää, ja toivottavasti silloin yhä useampi jäsen pääsee mukaan. SKAL Itä-Suomi haluaa kiittää kaikkia matkalla mukana olleita, Volvoa, Vehoa ja Pasi Moisiota, jotka kaikki osaltaan mahdollistivat matkan onnistumisen!

KARDAANI

Moottoripyörämatka Uuteen Seelantiin helmiku

Matkapaketti

8.2 Auckland – Kaitaia

10.2 Auckland – Roturua

Matkan järjestäjänä toimi Peter Pan Bike niminen yritys, joka järjestää moottoripyörämatkoja ympäri maailmaa. Matkan hintaan sisältyi moottoripyörä, pyörän täysvakuutus, polttoaineet, majoitukset, ruokailut sekä matkanjohtaja, joka hoiti käytännön asiat matkan aikana. Lennot jokainen järjesti ja maksoi itse.

Ensimmäinen päivä Uudessa Seelannissa alkoi aamupalalla läheisessä Columbus kahvilassa, josta siirryimme varusteiden kera taxilla moottoripyörä vuokraamoon. Pakkasimme tavarat pyöriin, meillä Anne-Marian kanssa oli tuplasti matkatavaraa ja se teki pyörästä aika painavan. Vihdoin matka pääsi alkamaan ja suuntasimme pyörät pohjoista kohti, tiet olivat hyväkuntoisia asvalttiteitä ja maisemat oli kuin postikortista repäisty. Iltapäivällä pysähdyimme ensimmäiselle tauolle muriwai-rannan läheisyyteen, josta oli hienot näkymät Tasmanian merelle. Seuraavaksi jatkettiin 16 – tietä, joka kierteli ja kaarteli ylösalas ja meren lähellä aina 12 - tien risteykseen saakka. tulimme Waiopua – luonnonpuiston alueelle ja stoppasimme katsomaan 2000 -vuotta vanhaa Tane Mahuta puuta. Raweessa oli pieni lauttamatka ja loppupätkä makeita mutkia Kaitaiaan.

Aamiainen hotellilla ja koneet käyntiin kasilta. Ensin tankkaukseen ja sitten keula kohti Coromandelin niemeä ja Thamesilla kahvitauko. Siitä alkoivatkin mahtavat pätkät, kiemurtelevaa rantatietä ja mutkaisia teitä ylös alas kukkuloiden välistä. Tultiin Kuaotunuun, jossa meren rannassa hetki auringon ottoa. Jatkoimme jokainen omaan tahtiin Waihiin, tankkaus ja loppumatka kimpassa Roturaan kuumien lähteiden äärelle. Huoneen parvekkeelta oli suora näkymä kuumille suihkulähteille ja muta ”hautaan”, joka kupli koko ajan.

Matkavalmistelut alkoivat noin 8 kuukautta ennen matkanalkua, ensimmäisenä jokainen valitsi itselleen sopivan moottoripyörän, jonka jälkeen sähköpostia tuli matkaan lähdön lähestyessä kiihtyvällä tahdilla. Tulin maininneeksi matkasta siskolleni AnneMarialle, joskus loppukesästä ja hän kysyi pääsisikö mukaan kyytiläiseksi. Matkaporukkamme koostui siis kymmenestä miehestä ja yhdestä naisesta.

5.2 Matka alkaa

Päivä oli puolipilvinen ja lämpötilat 20-27 välillä koko päivän. Päivän action numerosta vastasi Tapio, joka ei merta ihastellessaan huomannut, että käännyimme huoltoasemalle ja otti osumaa Hessun pyörään. Pientä pintanaarmua tuli, mutta miehistö Ok.

Ensimmäinen lentomme vei meidät Lontooseen, josta jatkolento Bangkokiin lähti melkein heti. Bangkokiin saavuimme illalla ja täällä tapasimme jo muita matkaporukkaan kuuluvia, koneen siivouksen jälkeen matka jatkui Australian Sydneyiin. Viimeinen koneen vaihto ja saavuimme 9.2 Kaitaia – Cape Reinga – Uuden Seelannin pohjois-saarelle Aucklandiin Auckland iltapäivällä paikallista aikaa, matkustettuamme 32 tuntia olimme vihdoin perillä. Kauas on pitkä Aurinkoa ja aurinkoa. Liikkeelle lähdettiin aamumatka! varhain puoli seitsemältä. Ajelimme kohti pohjoisinta kärkeä Reingean-niemeä, välillä nauVaikka oli hieman räjähtänyt olo, läksimme ho- tittiin aamupalaa. Cape Reingassa pakollinen tellille tavarat vietyämme katselemaan kaupun- ryhmäkuva, maisemien ihailua ja pyörät takaisin kia kävellen ja nautimme yhdessä päivällisen. kohti Aucklandia. Ajeltiin pääasiassa ykköstietä, Yhteiskuvakin ehdittiin ottaa. Uni alkoi maittaa poikettiin Paihian kautta katsomassa auringonja kaaduimme sänkyyn hyvissä ajoin illalla. palvojia. Paljon mahtui mutkia tällekin päivälle ja kilometrejäkin yli 600.

7 KARDAANI

11.2 Roturua – Wellington Liikkeelle taas kahdeksalta ja suuntana päivän nähtävyys Waiotapuun vulkaaniset lähteet. Kävelykierros Thermal Wonderlandissa , espresso kahvit kuskille ja parit tuliaiset Suomeen matkamuistomyymälästä. Keula kohti etelää, ensin vitostietä Napieriin, sieltä Leviniin josta loppupätkä ykköstietä Wellingtoniin. Lounastauko pidettiin Woodwillessä ja viimeinen kahvitauko Ohaussa. Päivän tiet olivat osittain vuoristoisia Ahiwanaman alueella, jossa käytiin korkeimmillaan 700 metrissä. Wellingtonissa vajaa 20 astetta lämmintä.

12.2 Wellington (vapaa päivä) Kierreltiin ympäri kaupunkia ja katseltiin nähtävyyksiä. Museot kierreltiin kaukaa.

13.2 Wellington – Westport Liikkeelle 7:30 suuntana satama ja aamupäivä kului laineilla eteläsaarelle Pictoniin, josta lyhyt vuoristopätkä Havelociin ja joen vartta Wakefieldiin tauolle. Matka jatkui vuoristoisissa maisemissa jokien vieressä mutkateitä kiemurrel-

9 14

uussa 2012

Teksti ja kuvat: Kuljetusyrittäjä Pauli Muhonen, Mikkeli

len kohti rannikkoa. Inanghaussa pidettiin vielä me Tapion kanssa prätkäilemässä Glenorchyssä 21.2 Christchurch – Auckland pieni tauko ennen Westporttia, parkkeerattiin ja Arrowtownissa, semmoinen parinsadan kilo- Aamu lento Aucklandiin, jossa vietettiin viimeipyörät motellin pihaan puoli seitsemän maissa. metrin verryttelyajo vapaapäivänä. nen päivä lepäillen. Sää oli koko päivän hyvä ja taas aivan mahtava ajopäivä, mutkaisilla teillä. 17.2 Queenstown – Te Anau 22.2 Auckland – Suomi

14.2 Westport – Franz Josef Glasier Koneet käynnissä 7:15 ja ajettiin aamiaiselle kylänraitille, jonka jälkeen Cape Foulwidiin katselemaan hylkeitä. Empun pyörä alkoi temppuilla ja lakkasi lataamasta, vaihdeltiin akkuja toisista pyöristä Empun pyörään seuraavat pari päivää, ennen kun saatiin pyörä korjaamoon. Tämä oli Empun päivä, hän otti vielä ”lipat” märältä ratakiskolta, kun ylitimme erästä siltaa matkalla Franz Josef Glasieriin. Ei merkittäviä vahinkoja, no ehkä henkisiä kolhuja? Kevyesti tapahtumarikas päivä, akun vaihtoja sateessa Empun pyörään tuli useita.

15.2 Franz Josef Glasier – Queenstown Aamun ohjelmassa helikopterilento, mahtavia maisemia jäätiköllä, vaihteeksi lintuperspektiivistä. Laskeutuminen ja pikainen kävely lumisella jäätiköllä, joka liikkuu hitaasti kohti laaksoa. Paluu pyörille, tankit täyteen ja tielle, upeisiin maisemiin. Merenrantaa, vuorten välissä ajelua ja lopuksi nousu kilometrin korkeuteen Pisa vuoriston läpi ja lasku Queenstauniin. Majapaikka oli vuorenrinteessä, josta näkymä kaupungille.

Aamun ensimmäinen stoppi ja aamupala yamaha myymälässä, josta noudimme Empun pyörän huollosta. Paikalle sattui herra nimeltä Peter Reinke, joka vetää HD -reissuja ja on nuoruudessaan ollut tekemisissä Burt Munron, eli kaverin, joka ajeli aikanaan nopeusennätyksiä suola-aavikolla omaviritteisellä indianillaan. Seuraavaksi ajeltiin Te Anauhun, kassit hotelliin ja matka jatkui vuonopätkää pitkin Milford Soundiin, jossa parin tunnin vuonoristeily upeissa maisemissa. Te Anauhin takaisin tultiin omaan tahtiin, auringon paistetta koko päivä.

18.2 Te Anau – Cromwell Matka jatkuu kohti etelää sateessa, aamupala paikkakin löytyi vasta 150 kilometrin päästä. Sateesta johtuen jakaannumme kahteen porukkaan. Me hurjimmat (Tapio, Antti ja minä) päätämme lähteä kääntymään Bluffissa, joka on Uuden Seelannin eteläsaaren eteläisin kärki. Loppuporukka odotteli meitä Invercargilissä rautakaupassa, ei aivan missään tavallisessa. Kaupassa on näytillä vanhoja moottoripyöriä, normi rautakauppatavaran seassa, nähtävillä myös Burt Munron ennätyspyörä.

19.2 Cromwell – Mehtven

Paluumatka Auckland-Sydney-Bangok-Helsinki, kesto vain 28 tuntia, Helsingissä 23.2 klo.06.20. Vähän vajaa kolmen viikon matka takana, kaikki pääsi ehjänä ja monta kokemusta rikkaampana takaisin. Uudet matkasuunnitelmat ovat jo muhimassa, mutta ensin takaisin ratin taakse.

Kuva 1: Näkymä Aucklandin keskustasta. Kuva 2: Moottoripyörä, jolla Burt Munro ajoi nopeusennätyksiä. Kuva 3: Queenstown, vapaapäivän vauhtihetkiä. Kuva 4: Kuoatunu, tauko rannalla. Kuva 5: Pyörät ja kuskit tauolla. Kuva 6 Milford Sound, laivamatkan näkymiä. Kuva 7: Franz Josef Clasier, helikopterilento jäätiköille. Kuva 8: Etelä-Saaren vuononäkymiä. Kuva 9: Termal Wonderland, Kawasakiksi nimeämämme rikkilampi.

16.2 Queenstown (vapaa päivä)

Majapaikan ravintolassa tukeva aamiainen ja baanalle. Vuoristotietä ja ylätasankoa pitkin Pu- Kuva 10: Rotura, kuumat lähteet hotellin parvekkaki ja Tekapo –järvien kautta Methveeniin. Ei keelta nähtynä Lähdettiin aamupäivällä jetti-veneajelulle minä, pidetty paljon taukoja, vaan ajettiin majapaikSami, Mohan, Tapio, Emppu ja Hessu. Oli aika rä- kaan, jossa oli onneksi sauna. väkkää kyytiä joen mutkissa. Iltapäivällä kävim-

20.2 Metven – Christchurch

Aamulla ajeltiin Banksin niemimaan kautta viimeisistä mutkista nauttien pyörävuokraamoon, pyörien luovutus ja hotelliin. Viimeinen yhteinen illallinen ravintolassa, jossa kuumalla vuolukivellä sai itse paistaa tilaamansa lihan mieleiseksi. Mukava ilta ja päätös tälle moottoripyörä reissulle.

KARDAANI

Uusi Scania Streamline. VARMISTA PAIKKASI ETURIVISSÄ. Maksimoi tuottavuutesi pienentämällä polttoaineen kulutusta jopa 8 %. Minimoi kaluston seisonta-ajat Scanian tarjoamalla uudella huoltosuunnittelupalvelulla. Ota kaikki irti jokaisesta polttoainepisarasta Scanian toisen sukupolven Euro 6 -moottoreiden ja markkinoiden virtaviivaisimpien ohjaamojen avulla. Ja matka jatkuu osoitteessa www4.scania.com/fi/streamline.

KARDAANI