Le ht i
s i n u l l e
m ets ä nomistaja
Kevät
2 0 1 2
Taimen kymmenen vuotta – Hikeä ja kyyneliä? s. 4 Ennättääkö laho koivikkoosi ennen hakkuukonetta? s. 8
S I S Ä L T Ö
SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Kevät 2012 Pääkirjoitus
3
Taimen kymmenen vuotta – Hikeä ja kyyneliä?
4
Harvestia panostaa metsänhoitopalveluihin
7
Ennättääkö laho koivikkoosi ennen hakkuukonetta?
8
Aallotuskartonkia Kuopiosta ja Etelä-Afrikasta
10
Savon Sellun osakkeita myymässä
12
Tuontipuu täydentää kotimaan tarjontaa
13
Yhtiömme edustajana Kuljetusliike E. Nousiainen
15
Tapanin myrsky kylässä
18
Metsä-Multian menestyksen takana työntekijöiden
2 Ha H a rve r ve st i a
hyvinvointi
20
Yrittäjän paras apu
22
Metsiä pitää hoitaa!
23
Sujuvaa ja helppoa asioiden hoitamista
26
Teräsnainen tiehoitokunnan puheenjohtajana
28
Puumarkkinabarometri
30
Hankintaesimiehet
32
Kiitos palautteesta
35
HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle
Painopaperi: paperi UPM Star Silk 80g kansilehti Galerie Art Gloss 130 g
Päätoimittaja: Liisa Viikari, Harvestia Oy
Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman
Toimituskunta: Harvestia Oy Timo Hartikainen Teija Hyytiäinen-Koskimäki Vesa Koskimäki Niko Pettinen Ari Sirviö Kari Wuolijoki Savon Sellu Oy Antero Putkonen
Kansikuva: Esko Viikari Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: 74 800 kpl
P Ä Ä K I R J O I T U S
Edellytykset vilkkaalle puukauppavuodelle ovat olemassa Harvestian puunhankinta yksityismetsistä jatkoi kasvuaan myös viime vuonna. Puukauppoja tehtiin kaikkiaan yli 6000 kpl ja kokonaisostomäärä nousi noin 2,5 miljoonaan kuutiometriin.
Parhaat kiitokset teille kaikille metsänomistajille, jotka valitsitte Harvestian puukauppakumppaniksenne.
Parhaat kiitokset teille kaikille metsänomistajille, jotka valitsitte Harvestian puukauppakumppaniksenne. Haluamme olla teidän luottamuksenne arvoisia, myös tulevaisuudessa. Yleinen talouden epävarmuus heijastui viime syksynä ja alkutalvena tuotteiden kysyntään ja hintatasoon. Seurauksena oli niin sahoilla kuin paperi- ja sellutehtailla tuotannonsupistuksia. Erityisen vaikea tilanne on ollut sahateollisuudelle, joka jo useamman vuoden ajan on kärsinyt myös korkeista tukin hinnoista. Alkuvuonna talouden toimeliaisuus on vähitellen parantunut ja monien tuotteiden, myös sahatavaran, kysyntä on normalisoitunut. Kysynnän yleinen paraneminen on hyvä uutinen metsänomistajille. Kaikkea puuta tarvitaan ja puulla on hyvä kysyntä. Myös puun hinta on hyvä. Kaikki edellytykset vilkkaalle puukauppavuodelle ovat olemassa.
tyydytettyä. Ratkaisulla on kiire tai muutoin kattiloissa palaa lisääntyvässä määrin kuitupuuta ja nuorien metsien hoitorästit kasvavat. Venäjä on hyväksytty 18 vuoden neuvottelujen jälkeen WTO:n jäseneksi. Sen seurauksena puun vientitullit laskevat loppukesällä. Venäjän puu tulee taas kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi ainakin niille tehtaille, jotka sijaitsevat itärajan tuntumassa. Nähtäväksi jää, miten yritykset tulevat turvautumaan itäpuuhun. Jos kotimaan puuta on riittävästi tarjolla ja puukauppaa käydään järkevään hintatasoon, uskon ettei tuonti tule toteutumaan aikaisempien vuosien laajuudessa.
HARVESTIA OY on Powerflute Oyj:n ja Vapo Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii omistajayhtiöidensä tehtailla ja sahoilla käyttämän puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pystyja hankintakaupalla. www.harvestia.fi
Nuorten metsien hoidon kannalta tärkeä pienpuun korjuun energiatuki on joutunut vastatuuleen EU-komissiossa, eikä sitä suunnitellussa muodossa saada käytäntöön. Nykyinen nuorten metsien kemera- tuki on tulkinnanvarainen ja paljon byrokratiaa aiheuttava. Tuki kohdistuu hoitamatta jääneisiin metsiin, eikä näin ollen kannusta hyvään ja oikeaaikaiseen metsänhoitoon. Ilman pienpuun korjuutukia tai muita kannustimia tai verohelpotuksia pienpuuta ei saada hankittua riittävästi, jotta voimalaitosten kasvava puupolttoaineiden tarve saataisiin
Kari Wuolijoki varatoimitusjohtaja
H ar ve st i a 3
M E T S Ä N H O I T O
Taimen kymmenen vuotta – Hikeä ja kyyneliä? Aloittaessaan parhaimmillaan kymmenien metrien matkan kohti yläilmaa on pienellä puun alulla tiedossaan kovaa taistelua. Tässä taistelussa voi hyvä metsänomistaja auttaa pikkupoloa selviytymään. Tällä kohteella on taimikon varhaishoito jäänyt tekemättä. Edessä on kallis taimikonhoito.
4 Ha H a rve r ve st i a
M E T S Ä N H O I T O
Heti talven jälkeen maan pintakerros rikki, siemenet perään ja viideksi vuodeksi muihin hommiin!
Taimen perusturvallisuus, valo, vesi ja ravinteet, luodaan hyvillä uudistamismenetelmillä. Jatkokehitys hyväksi puuyksilöksi vaatii tervettä kilpailua eli saman lajin samanikäisten yksilöiden tarjoamaa vastusta, eikä ylivoimaisten kilpailijoiden järjestämää nujertavaa alistamista. Auttamalla puun tainta ensimmäiset kymmenen vuotta, on metsänomistajalla ja hänen seuraajillaan jäljellä 60-100 vuotta lokoisaa, vähin erin tapahtuvaa sadonkorjuuta.
Miten taimen perusturvallisuus luodaan? Menetelmät taimen perusturvallisuuden luomiseksi vaihtelevat, mutta yksi tekijä on yhteinen, nimittäin aika. Mitä pidemmän ajan taimen epämiellyttävät kilpailijat saavat valmistella hyökkäystään, sitä ankeampi on taimen varhaislapsuus. Jo pari kesää muuttaa taimen otollisen kasvualustan vihreässä tapahtuvaksi eloonjäämiskamppailuksi, ehkä karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta. Ryhdy siis uuden puuston luontiin heti hakkuun jälkeisenä kesänä ainakin maan muokkauksella. Näinä hakkuutähteiden ja kantojen keruun, heikentyneen tieverkon ja vaihtelevien hakkuuvuosien aikoina voi nimittäin olla mielenrauhalle helpompaa ajoittaa istutus ja kylvö vasta hakkuuta seuraavalle keväälle.
Rouste vaanii hienojakoisilla mailla Männyn poikaset tehdään metsässäkin siemenistä, se on pääsääntö. Jos paikka on oikein valittu, kaava on helppo. Heti talven jälkeen maan pintakerros rikki, siemenet perään ja viideksi vuodeksi muihin hommiin! Toki maan pinnan voi rikkoa jo kylvökevättä edeltävänä syksynä, koneita on silloin ehkä helpommin saatavilla. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että kylvön tekee itse eikä maata muokkaava kone. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pienen, yhden kesän kasvaneen taimen pahin vihollinen voi vaania näkymättömissä. Rouste on valmiina hyökkäämään puunalun kimppuun, jos maalaji on kovin hienoa raetta. Hienoissa maan murusissa pysyy vesi hyvin kiinni. Jäätyessään vesi laajenee, jolloin maa liikkuu ja taimiparan kohtalo on sinetöity: pikkuruiset juuret eivät jaksa vastustaa pintamaan liikettä, joten kuolo kutsuu. Maata tutkimalla voi tuon näkymättömän vihollisen läsnäolon havaita, mutta jonkinlaista vinkkiä voi antaa myös hieskoivu. Jos hyvälaatuisenkin tukkimännikön alla kasvaa paljon hieskoivua, saattaa olla viisaampi valita siementen sijaan männyn taimet ja tehdä istutustyö vasta toukokuun lopun ja heinäkuun alun välisenä aikana.
Kuuselle ja koivulle pieniä mättäitä Kuusen ja koivun alkutaipaleen helpottamiseksi on parin viime vuosikymmenen aikana löydetty paljon uutta. Männyn viljelyssä käytettävän pelkän maanpinnan rikkomisen sijaan koivulle ja kuuselle on syytä tehdä pieniä mättäitä. Näissä
mättäissä pikku taimivaliomme saa valoa, lämpöä ja eväitäkin enemmän kuin jakamalla ne maanpinnan tasolla rahvaan kanssa. Kun maanpintaa rikotaan mättäiden lisäksi mahdollisimman vähän, on vääränlaisilla kilpailijoilla kurjat olosuhteet taimiystäväämme verrattuna. Puun juuret alkavat kasvaa ja toimia, kun maa on lämmennyt yli kahdeksanasteiseksi. Niinpä istutuksille ei olekaan keväällä kiire: on parempi istuttaa juhannusviikolla kuin vappuviikolla. Juhannusviikolle on luonto lisäksi järjestänyt työnjohtoakin runsain parvin, joten työ sujuu joutuin. Kuusen taimet myös istutetaan paljon aiempaa ohjeistusta syvempään. Jopa 6-7 senttiä maata saa olla potin yläpinnan päällä. Metsäntutkija Timo Saksan mukaan taimi on kuitenkin liian syvässä, jos vihreää ei enää näy. Kuusen syväistutuksella voi hieman torjua jopa roustepahalaisen tuhoja.
Nuorisolle kesätyötä! Seuraava taimemme kehitystä jarruttava uhka on väriltään vihreää. Viljavimmilla kasvupaikoilla saattaa heinäkasvien invaasio olla niin voimakas, että taimet on etsittävä ja pelastettava jopa pari kertaa kesässä ensimmäisten vuosien aikana. Tämä on niin ikävää työtä, että onpa joku metsänomistaja tehnyt avohakkuulakon heinien takia. Yleisimmällä, mustikkaa kasvavalla maalla heinävaaraa ehkä pelätään suottakin. Jos tällaiselle paikalle tulee heinien lisäksi vattua ja horsmaa, ei pelko taimien tukehtumiselle ole niin suuri. Vattu ja horsma hillitsevät taimien päälle syksyisin kaatuvien heinien kasvua ja jäädessään osin itse pystyyn, ottavat osan kaatuilevista heinistä riesakseen. Toki ensimmäisen parin vuoden ajan tilannetta kannattaa seurata. >
H ar ve st i a 5
M E T S Ä N H O I T O
> Mustikkatyyppiä viljavammilla paikoilla heinätyöt ovat edessä melko varmasti. Löytyihän nuorisolle kesätyötä!
Ensimmäinen suojelukierros taimien hyväksi Annetaan ajan kulua viisi - seitsemän vuotta ja oletetaan, että ilman kyyneleitä. Taimikatraamme on siis selvinnyt rousteesta, hallasta, ahavasta, tukkimiehentäistä, myyrästä, kauriista, metsosta, heinästä, hirvestä, eikä sienitautikaan ole iskenyt. Paikallahan on nyt täystiheä havupuutaimikko, jonka rinnalle on pikkuhiljaa hivuttautunut erilaisten lehtipuuyksilöiden muodostama uhka. On siis aika tehdä ensimmäinen kaksitahtibensan hajuinen suojelukierros taimipienokaisten avuksi. Tässä vaiheessa toteutus vaatii kohtuullisen yksinkertaisen ohjeen: kaikki lehtipuu nurin. Toki koivuntaimikossa ohjetta kannattaa vähän tarkentaa, aloittelevalle raivaajalle jopa merkitä istutetut koivut vaikka kuitunauhalla. Kun lehtipuupahalaiset kaadetaan tässä vaiheessa, saavuttaa vaalittu havupuusukupolvemme ison kilpailuedun metsikön roskaväkeen. Tottahan paikalle uusia lehtipuuyksilöitä syntyy, mutta ne ovat jo paljon ystävällisempiä kavereita. Lähtiessään takamatkalta kisaan lehtipuut nopeakasvuisempina saavuttavat havupuumme, jolloin varsinaisessa taimikon harvennuksessa niitä voi tarpeen mukaan ottaa mukaan kilpailuun tasavertaisina, eikä ylivoimaisen vallitsevina päsmäreinä. Varhaisessa vaiheessa tehty perkaus helpottaa myös varsinaisen taimikonhoidon tekemistä. Poistettavia runkoja on vähemmän, eikä tarvitse arvailla kilpailussa lujilla olleen havupuuyksilön elpymismahdollisuuksia.
Lumien sulettua on taimikon varhaishoito tällä kohteella ajankohtainen.
Tämän varhaishoidon tekemisen ajankohdasta ollaan ainakin kahta mieltä: heinäkuussa kaadettavien lehtipuiden juuriston energia on lehtien teon ja pituuskasvun jäljiltä heikoimmillaan. Kun yhteyttävä koneisto katkaistaan silloin pois, on uuden vesakon syntyminen ehkä hitaampaa. Toiset taas panostavat työn sujuvuuteen, sillä se on toukokuussa nopeampaa, kun lehtivesakko on lehdetön ja havupuut näkyvät hyvin. Molemmissa kuitenkin periaate on sama, jätetään tämä viljelty havupuusukupolvi kisaamaan tasavertaisena keskenään. Männyn taimikossa on vain edullista, mikäli samankokoisia havupuukisaajia tässä vaiheessa on mahdollisimman paljon. Halu saada valoa aiheuttaa kiireen kasvaa ylöspäin, kun sivuilla ei ole tilaa levittäytyä.
Kiitoksena tasainen ja helppohoitoinen metsä Uuden metsän aikaan saaminen on sitä työläämpää, mitä viljavammalla maalla ollaan. Työ on pääosin yksitoikkoista ja kuumaakin puuhaa, hyvää talkootyön ainesta siis. Kaikesta huolimatta palkkana saattaa olla kyyneleitä, tuholaisia kun vaanii joka hetki. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että mitä paremmin uutta taimikatrasta ensimmäisen kymmenen vuotta vaalii, sitä todennäköisemmin seuraa kiitos - tasainen ja helppohoitoinen metsä, joka tarjoaa tuloja seuraavat vuosikymmenet.• 6 H a r ve st i a
Hyvin tehdyn taimikon varhaishoidon jälkeen metsä näyttää tältä ja voi hyvin.
M E T S Ä N H O I T O
Harvestia panostaa metsänhoitopalveluihin ”Metsänomistajat haluavat enenevässä määrin hoitaa kaikki metsäasiansa yhden luukun periaatteella. Haluamme olla mukana tarjoamassa tätä mahdollisuutta metsänomistajalle”, kertoo Harvestian metsänhoitoesimies Vesa Koskimäki.
Pohjanmaan rajamailta Ähtäristä kotoisin oleva Vesa Koskimäki aloitti työnsä Harvestian metsänhoitoesimiehenä syksyllä 2011. Vesan tehtävänä on kehittää metsänhoitopalveluita niin, että metsänomistajille on tarjolla koko Harvestian toimialueella laadukkaat ja kustannuksiltaan kilpailukykyiset metsänhoitopalvelut. ”Käsittääkseni minut otettiin Harvestiaan töihin, koska on yhä enemmän metsänomistajia, jotka haluavat hoitaa kaikki metsäasiansa yhdessä osoitteessa. Toisin sanoen puukaupan yhteydessä puun myyjän on vaivatonta sopia oman hankintaesimiehensä kanssa esimerkiksi hakkuiden mahdolliset ennakkoraivaukset ja uudistamistyöt sekä niiden ajoitus. Pääasiallisena työnäni Harvestiassa on siis metsänhoitotöiden resursointi eli toimiminen hankintaesimiestemme tukena, jotta he voivat tarvittaessa tarjota metsänomistajalle laadukkaat ja edulliset metsänhoitopalvelut”, kuvailee Vesa omaa tehtäväkenttäänsä.
Vesalla on pitkä kokemus metsänomistajien neuvontatehtävistä. Harvestiassa hän tulee toimimaan neuvonantajana niin metsänhoidollisissa kuin metsäverotukseen ja sukupolvenvaihdokseen liittyvissä tehtävissä. Saarijärvellä kotitoimistoa pitävä Vesa on ehtinyt ennen Harvestialle siirtymistään työskennellä useissa eri metsäalan organisaatiossa erilaisissa tehtävissä. Pääpaino on kuitenkin ollut metsänhoidollisessa näkökulmassa. Omien sanojensa mukaan Harvestiassa työntajana Vesaa kiehtoi ennen kaikkea uudehkon toimijan ketterä, sopivankokoinen ja mukavan ohut organisaatio. ”Tällä tarkoitan sitä, että työ on monipuolista, jossa myöskään vastuutaan ei pääse piiloon välipäällikköarmadan taakse. Todella motivoituneiksi ja ammattitaitoisiksi uudet työkaverit ovat osoittautuneetkin”, Vesa kiittelee.•
H ar ve st i a 7
M E T S Ä N H O I T O
Ennättääkö laho koivikkoosi ennen hakkuukonetta? Onko niitynlaitakoivikkosi ollut samannäköinen niin kauan, kuin muistat? Jos vastaat myöntävästi, sinulla on todennäköisesti metsässäsi hakkuukypsä hieskoivikko. Lehtipuiden kiertoajat ovat lyhyempiä kuin havupuilla, mikä käytännön toiminnassa unohtuu helposti myös monelta metsäammattilaiselta. Mitkä sitten ovat syitä siihen, että päätehakkuuleimikoita tehdään mieluummin kangasmaalle? Yksi tekijä voi olla suokoivikoiden sijainti. Valtaosa tiestöstä kulkee kankaita pitkin ja siten kangasmaan metsiköt ovat näkyvillä ja niiden puusto on helpommin korjattavissa. Toinen todennäköinen syy on se, että uudistuskuvioilla on harvoin turvemailla puustoa yhtä paljon kuin kangasmaalla ja siten kantorahatulo jää pienemmäksi. Lisäksi koivun suuri osuus ja puuston heikompi laatu laskevat tukkiosuutta, mikä edelleen pienentää taloudellista tulosta.
8 H a r ve st i a
Milloin hieskoivikko on syytä uudistaa? Nykyisten uudistamissuositusten mukaan hieskoivikon voi Etelä- ja Väli-Suomessa uudistaa rinnankorkeusläpimitan ollessa 22-23 cm. Jos metsä on kasvanut tiheänä, voi uudistamisikä tulla vastaan ennen rinnankorkeusläpimittaa. Hieskoivulla uudistamisikä on 50-60 vuotta. Hieskoivu voidaan uudistaa ikä- ja läpimittasuositusta aikaisemminkin, jos sen katsotaan olevan kasvupaikalle vähäarvoinen puulaji. Koivikon kiertoajan jatkamista voi puolestaan harkita, jos puusto on hyvälaatuista ja voidaan olettaa sen tukkiosuuden nousevan jatkokasvatuksella. Tällöin puusto tosin altistuu laholle ja metsänomistaja menettää tulevan taimikon kasvun tuolta ajalta. Usein
virheellisesti tarkastellaankin pelkästään olemassa olevan puuston kasvua, eikä huomioida vaihtoehtona seuraavan puusukupolven tuottoa.
Hakkuu kunnostusojituksen yhteydessä Yksi järkevä ajankohta suopuustojen uudistamiseen, olisi yhdistää hakkuut kunnostusojitukseen. Uusi taimikko pääsee heti hyvään kasvuun, kun vesi ei vaivaa sen kasvuun lähtöä. Jos vanhan puuston kasvu on päässyt taantumaan, sen toipuminen vie aikaa. Lisäksi kuivatus ja harvennus altistavat vanhan puuston myrskytuhoille. Myös muokkauksen voisi mahdollisesti tehdä samalla koneella, millä ojat kaivetaan. Tämä toisi säästöä koneiden siirtokustannuksissa.
M E T S Ä N H O I T O
< Kasvupaikalleen vähäarvoinen hieskoivikko kannattaa uudistaa. Uudistamisen yhteydessä on hyvä huolehtia kasvupaikan vesitalous kuntoon ennen uuden puusukupolven perustamistoimenpiteitä.
Olisiko syytä seuraavaa puukauppaa suunniteltaessa käydä toteamassa ojitusalueiden ja etenkin mahdollisten koivikoiden hakkuutarve?
Mikäli ojituksia ja hakkuita ei toteuteta samalla kertaa, on riski, että ojiin joutuu hakkuutähteitä tai ojat vaurioituvat, kun koneilla ajetaan niiden ylitse. Ojasuunnitelmaan voi mahdollisesti liittää pengertien, joka helpottaa hakkuiden toteuttamista. Ojitukseen liittyvät ojalinja- ja harvennushakkuut olisi myös helpompi saada kaupaksi, kun leimikossa olisi mukana päätehakkuuta. Soiden ojituksen suurimmat toteutusmäärät olivat 1960-luvun lopulla, joten kunnostusojitustarvetta olisi monella tilalla. Jos puusto on koivua, niin suurella todennäköisyydellä se pitäisi uudistaa. Nykyinen Kemera-tuki tarjoaa vielä toistaiseksi tukea metsän uudistamiseen. Tuet ovat voimassa, jos hankkeisiin tehdään suunnitelmat ja ne hyväksytään nyt. Kantorahatulon maksimimäärä on tukivyöhykkeestä riippuen 1820-1920 euroa hehtaarilta. Ojitukseen ja penger-
teiden tekoon on myös mahdollista saada tukea. Valtion taloustilanne tuskin antaa mahdollisuuksia tukien parantamiseen jatkossa.
Harvestia ostaa koivukuitua Miten sitten puumarkkinatilanne vaikuttaa toimenpiteiden ajoitukseen suoleimikoissa? Suokohteilla kuitupuiden osuus on suuri. Kuitupuun hintavaihtelut eivät ole yhtä suuria kuin tukeilla. Venäjän WTO-jäsenyydellä on ennustettu olevan merkitystä koivun tuonnin lisääntymiseen. Harvestian omistajayhtiö Savon Sellu käyttää koivukuitua korkealaatuisen aallotuskartongin valmistamiseen. Tämä tarjoaa Harvestialle mahdollisuuden ostaa koivukuitua sisältäviä leimikoita jatkuvasti. Olisiko syytä seuraavaa puukauppaa suunniteltaessa käydä toteamassa ojitusalueiden ja etenkin mahdollisten koivikoiden hakkuutarve?•
Turvemailta kertyy yleensä paljon kuitupuuta, etenkin hieskoivua.
H ar ve st i a 9
S A V O N
S E L L U
Savon Sellun tuotantopäällikkö Antero Putkonen:
Aallotuskartonkia Kuopiosta ja Etelä-Afrikasta Savon Sellun tuotteen eli neitseellisestä koivukuidusta valmistetun aallotuskartongin kysyntä on vaikeasta maailmantalouden tilanteesta huolimatta ennakoitua parempi. Aallotuskartongin tärkeimpien ominaisuuksien, huippuluokan jäykkyyden ja kosteudenkeston, saavuttamisessa Savon Sellu on selkeästi edellä muiden mantereiden toimijoita ja kierrätyskuitupohjaisia aallotuskartongin valmistajia.
Tuotantopäällikkö Antero Putkonen kotiinpaluun jälkeen Savon Sellun puunmittausasemalla
10 H Ha a rrve ve st i a
”Pääosin hedelmä- ja vihannespakkauksiin käytettävää korkealaatuista aallotuskartonkia on saatu menemään kaupaksi normaalisti tärkeimpien välimeren alueen maiden lisäksi hyvin myös kaukaisemmille asiakkaille mm. Etelä-Amerikassa”, kertoo Savon Sellun toimitusjohtaja Juha Koukka.
”Aiempien vuosien tapaan talvikuukaudet ovat olleet tuotantotoiminnassa kesään nähden hieman haasteellisempia, mutta positiivisia merkkejä tilanteen parantumisesta ja tuotantomäärien kasvusta on ollut havaittavissa jo maaliskuulle siirryttäessä ja kovimman pakkaskauden hellittäessä”, jatkaa Koukka tehtaan positiivisista näkymistä.
S A V O N
S E L L U
Etelä-Afrikasta takaisin Kuopioon Koviin pakkasiin on saanut sopeutua myös tehtaan uusi tuotantopäällikkö Antero Putkonen. Putkonen muutti, EteläAfrikassa vietetyn puolentoista vuoden jälkeen, takaisin Suomeen tämän vuoden tammikuussa. ”Helmikuussa aloitin työni Savon Sellun tuotantopäällikkönä. Yhtiö oli minulle ennestään tuttu, sillä ennen ulkomaille muuttoa toimin tehtaalla massa- ja kartonkilinjojen käyttöpäällikkönä. Etelä-Afrikassa työskentelin Sappiyhtiössä tehtaalla, joka valmisti päätuotteinaan aallotuskartonkia, aaltopahvin pintakerroksina käytettäviä linereita ja säkkipaperia”, Antero kertoo. Antero kuvailee Etelä-Afrikassa vietettyä aikaa erittäin avartavaksi ja kasvattavaksi kokemukseksi. Alkuperäisväestön, pääosin Hollannista ja Englannista vuosisatojen kuluessa muuttaneiden siirtolaisten ja Intiasta n. 150 vuotta sitten halpatyövoimaksi pestattujen ihmisten jälkipolvien asuttama maa on todellinen erilaisten kulttuurien kohtaamispaikka. ”Uudessa ympäristössä sekä moninaisten kulttuurien ja erilaisten ihmisten parissa vietetty aika antoi arvokasta kokemusta erilaisista toimintamalleista ja tavoista hoitaa asioita”, Antero pohtii. ”Toisaalta tämä opetti myös arvostamaan joitakin asioita, jotka Suomessa ovat itsestäänselvyyksiä niin työelämässä kuin siviilipuolellakin”, jatkaa Antero. Tällaisina hän mainitsee jokaiselle perusoikeutena kuuluvan hyvätasoisen terveydenhuollon ja esimerkiksi pankki- ja virastoasioinnin edistyksellisyyden.
Koivukuidulla selkeä etulyöntiasema lopputuotteen laadussa Anteron mukaan oleellisia eroavaisuuksia on monia, kun verrataan suomalaista ja eteläafrikkalaista pakkauskartonkien ja -paperien valmistusta toisiinsa. Luonnollisestikin eteläafrikkalaisten tuotantolaitoksien laitetekninen kehitys seurailee pienehköllä viiveellä eurooppalaisen teollisuuden tuotantoyksiköitä. Monet työvaiheet hoidetaan yhä manuaalisesti ja automaation hyväksikäyttö ei ole vielä yhtä pitkälle vietyä kuin Euroopassa.
Mies keihään ja kilven kanssa on Antero Putkonen. Kuva on tutustumisreissulta Etelä-Afrikan suurimman alkuperäisheimon, zulujen elämää kuvaavaan ”turistikylään”. Mies vasemmalla on kylän päällikkö, yksi kylässä asuvista ja samalla työskentelevistä ihmisistä.
Aallotuskartongin raaka-aineeksi tuotettava puolikemiallinen selluloosa tehdään Etelä-Afrikassa samalla neutraalisulfiittiprosessilla (NSSC-prosessi), jolla Savon Sellulla keitetään koivukuitua. Merkittävänä erona on se, että koivun sijaan käytetään raaka-aineena lyhytkuituisia eukalyptus-lehtipuulajeja, joita kasvatetaan suurimpien metsäyhtiöiden (Sappi ja Mondi) omistamilla ja/tai hallinnoimilla metsäplantaaseilla. Nämä euka-lajit kasvavat luontaisista ominaisuuksista ja lämpimästä ilmastosta johtuen huomattavasti nopeammin kuin pohjoismaiset lehtipuulajit. Tämä antaa kilpailuedun puuraaka-aineen saatavuuden suhteen Etelä-Afrikalle. Pohjoismainen koivu puolestaan antaa selkeän etulyöntiaseman aallotuskartongin tuotelaadun suhteen verrattaessa nopeakasvuisiin trooppisen ilmaston lehtipuulajeihin. Pitkälle kehitetty puolisellun valmistusprosessi ja siten parhaalla tavalla jalostettu suomalainen koivukuitu mahdollistavat neitseellisestä kuidusta tehdyn aallotuskartongin tärkeimpien ominaisuuksien, huippuluokan jäykkyyksien ja kosteudenkeston saavuttamisen. Näissä Savon Sellu on maailman huipulla, selkeästi edellä muiden man-
tereiden toimijoita ja vaihtoehtoisia kierrätyskuitupohjaisia aallotuskartongin valmistajia.
Maailman parasta aallotuskartonkia Lopputuotteen tasalaatuisuus ja tuotannon tehokkuus ovat Savon Sellun päätavoitteita. Tehtaalle tulevan puun tasalaatuisuus, optimaalinen puunkäsittely- ja haketustapahtuma ovat edellytyksiä, jotta koivukuitu saadaan jalostettua NSSC-prosessissa korkealaatuiseksi puoliselluksi. ”Tämän lisäksi pyrimme saamaan laatuparannuksia NSSC-massanvalmistusprosessin automaatiota ja keittoprosessin jälkeisiä jauhatusvaiheita kehittämällä”, visioi Antero tulevaisuuden näkymiä. ”Pystyäksemme valmistamaan asiakkaillemme maailman parasta aallotuskartonkia, on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on jatkossakin hyvät yhteistyökumppanit jokaisella osa-alueella, puun hankinnasta valmiin tuotteen toimittamiseen asti”, päättää Antero.•
H ar ve st i a 1 1
S A V O N
S E L L U
Savon Sellun osakkeita myymässä Kun Pentti Ryth tuli Lapinlahden metsänhoitoyhdistykselle töihin vuonna 1964, oli yksi ensimmäisten vuosien työtehtävistä kerätä pääomaa Kuopioon rakennettavaa sellutehdasta varten.
Pentti Rythin tehtävänä oli 1960-luvulla kerätä pääomaa Savon Sellun perustamista varten. Tehtaan perustaminen on varmistanut hyvän kysynnän Pohjois-Savon koivukuiduille jo lähes puoli vuosisataa.
”Yhdistyksellä oli tuolloin kolme toimihenkilöä, jotka kiersivät pitäjää samalla asialla”, Pentti muistelee. ”Lapinlahti oli silloin aivan erilainen paikka monessakin mielessä. Tiestön kattavuus ei ollut samalla tasolla kuin nykyään, puhumattakaan tieverkon kunnosta. Sähköä ei ollut yleisesti maaseudulla, eikä siten ruokaa pystytty säilyttämään kylmässä niin kuin nykyaikana. Kun vierasta pyydettiin käymään ruokapöytään, niin tyypillisesti tarjottavana oli läskikastiketta ja perunaa”, jatkaa Pentti.
Täällä Suomessa yhtiöillä on pitkät perinteet toimia ja metsien järkevälle käytölle on yleinen hyväksyminen. Kuitenkin viime vuosina on kadonnut monia perinteisiä tehtaita ja puunkäyttö on supistunut selvästi. Lähellä sijaitseva tehdas olisi paras tae hyvälle puun menekille. ”Kun tehdas on saatu aikanaan rakennettua, niin sen puuhuollosta ja muistakin toimintaedellytyksistä tulisi pitää huolta. Tämä on kaikkien etu”, päättää Pentti. •
Keskivertotila Pentin toimialueella oli 20-40 hehtaaria metsää ja navetassa muutama lehmä. Kun osa oli vielä asutustiloja, joiden hakkuita rajoitettiin valtion puolesta, ei kaikilla ollut mahdollisuutta ostaa Savon Sellun osakkeita. Yleisesti tiedostettiin kyllä tehtaan rakentamisen hyvät puolet. Ihmisille olisi töitä kotiseudulla, eikä työn perässä tarvitsisi muuttaa pois. Tuolloin lehtipuuta käytettiin lähinnä polttopuuksi ja senkin käyttö oli vähenemässä. Lehtipuusta maksettava hinta oli tietenkin sen mukainen.
Savon Sellu paransi lehtikuidun kysyntää Pentti muistelee yhtä tekemäänsä leimikkoa hymyssä suin. Kysymyksessä oli juuri
12 Ha rve st i a
tuollainen vähäpuustoinen, vajaa-tuottoinen leimikko. Isäntä oli jälkeenpäin kertonut joutuneensa myymään vielä mullikan teuraaksi vain sen vuoksi, että oli saanut tuohon aikaan pakollisen uudistamisen vakuustalletuksen maksettua. Tilanne oli seutukunnalla sikäli tyypillinen, että harsinta-aikakauden jälkeen vajaatuottoisia, paljon lehtipuuta sisältäviä alueita pyrittiin uudistamaan tuottavimmille puulajeille. Usein nämä kuviot olivat reheviä, tuottokyvyltään tilan parhaita alueita. Näiden uudistamisella oli suuri merkitys metsätalouden harjoittamiselle. Kun Savon Sellu saatiin rakennettua, alkoi kysyntä lehtikuidulla parantua useimmilla puunostajilla, joita oli tuhon aikaan tyypillisesti paljon. Hankintahakkuita ajettiin vielä hevosella. Yhtiöiden savotoilla traktorit alkoivat syrjäyttää hevosmiehet.
Tehtaan toimintaedellytyksistä tulee huolehtia ”Nykyisin uutisoidaan harvoin uusia investointeja metsäteollisuudessa. Suomalaisetkin suuryhtiöt ovat investoineet paljon ulkomaille, vaikka paikalliset ihmiset eivät ole aina ottaneet tehtaita mielellään vastaan”, Pentti pohtii.
Savon Sellun osakekirjoja myytiin kiertämällä talosta toiseen. Yhden vuonna 1966 merkityn osakkeen arvo oli nykyvaluutassa noin 165 euroa.
T U O N T I P U U
Venäläistä puunkuljetuskalustoa
Tuontipuu täydentää kotimaan tarjontaa Maamme metsäteollisuuden tuotantolaitoksista merkittävä osa sijaitsee lähellä itärajaa Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Huomattava osa näistä laitoksista on rakennettu ennen toista maailmansotaa. Näiden laitosten luontainen puunhankinta on ulottunut nykyisen itärajan taakse. Venäjän nostettua puun vientitullit korkeiksi on viimeisen viiden vuoden ajan tuonti itärajan takaa ollut kuitenkin hyvin vähäistä. Harvestian tuontipuu painottuu Vapo Timberin, Lieksan Kevätniemen ja Nurmeksen, sahojen tukkien hankintaan. Nämä sahat sijaitsevat lähellä Venäjän rajaa, joten Venäjän puu on luonteva ja tärkeä osa niiden raaka-ainehuoltoa. Harvestia on tuonut puuta Venäjältä koko lyhyen historiansa ajan. Alkuvaiheessa varauduttiin siihen, että koivukuitupuuta tuotaisiin Savon Sellulle merkittävä määrä. Koivukuitupuun tuonti on kuitenkin jäänyt erittäin vähäiseksi. Viime vuonna Savon Sellun käyttämästä puusta alle 2 % oli tuontipuuta. Kiitos tästä kuuluu suomalaisille metsänomistajille ja hyvin sujuneelle kotimaan puukaupalle.
Tuontipuu ylläpitää suurempaa jalostuskapasiteettia Puun tuontia Suomeen on ajoittain arvosteltu toteamalla, että kotimaastakin löytyy riittävästi puuta. Tuonnille on kuitenkin järkevät perustelut. Venäjältä tuotu puu on ollut valtaosin puutavaralajeja, joita ei ole saatu riittävästi kotimaasta. Itä-Suomessa tehtaiden osalta voitaneen jopa todeta, että tuontipuulla on voitu ylläpitää suurempaa jalostuskapasiteettia, kuin kotimaan puun varassa toimittaessa olisi ollut mahdollista. Näin tuontipuun
käyttö on ollut myös suomalaisen metsänomistajan edun mukaista.
Puunkorjuuyrityksen varajohtaja Nikolai Kushnir: ”Puutullien laskettua puun vienti vilkastuu” Harvestian tuontipuupäällikkö Timo Hartikainen tapasi Karjalassa toimivan puunkorjuuyrityksen varajohtaja Nikolai Kushnirin maaliskuun alussa 2012. Oheinen haastattelu on tehty Venäjän presidentin vaalien ja Putinin kolmannelle kaudelle valinnan jälkeisissä tunnelmissa. Venäjän WTO-jäsenyyden ratifiointia vielä odoteltiin. Mikä on Karjalan metsäsektorin tila tällä hetkellä? Karjalan metsäteollisuudessa eletään vaikeita ja haasteellisia aikoja. Erilaisten ongelmien vuoksi tehtaiden tuotannossa on ollut seisokkeja. Positiivista on kuitenkin se, että Segezan selllutehdas on käynnistetty uudelleen rahoitusongelmien ratkettua. Miten arvioitte, että puutullien lasku tulee vaikuttamaan puunkorjuumääriin Karjalassa ja puun vientiin Suomeen? Korjuumäärät lisääntyvät ja puuta
ohjautuu nykyistä enemmän Suomeen lähialueilta. Puutullien laskettua puun vienti vilkastuu. Toivomme, että palaamme puutullien nousua edeltäneeseen tilanteeseen. Korkeista tullimaksuista on ollut vain ongelmia: metsäsektorin investoinnit Venäjällä ovat vähentyneet ja korjuumäärät ovat merkittävästi pienentyneet. Karjala oli ensimmäisenä omaksumassa tavaralajikorjuumenetelmän Venäjällä. Miten tavaralajikorjuussa on edistytty ja oletteko löytäneet osaavia työntekijöitä? Karjalassa on siirrytty käytännössä kokonaan tavaralajikorjuuseen. Yrityksemme kouluttaa itse metsäkoneenkuljettajat ja kuljettajatilanteemme on hyvä. Tyypillisesti metsäkoneenkuljettajan urapolku on seuraava: metsurista koulutetaan ajokoneenkuljettaja ja ajokoneenkuljettajasta edelleen hakkuukoneenkuljettaja. Metsäkoneenkuljettajan tehtävään toiminta-alueeltamme on löytynyt riittävästi kiinnostusta, mutta puutavara-auton kuljettajista on ajoittain niukkuutta. Suomessa talousmetsiä hoidetaan tehokkaasti eli pyritään alle 100 vuoden kiertoaikaan ja harvennushakkuin parantamaan puiden järeyskehitystä. >
H ar ve st i a 1 3
T U O N T I P U U
Tullien aleneminen luonnollisesti lisää kiinnostusta Venäjän puuta kohtaan.
Puunkorjuuta Venäjän Karjalassa
Karjalassa toimivan puunkorjuuyrityksen varajohtaja Nikolai Kushnir (vas.) esittelee tulevia hakkuita Petroskoissa sijaitsevan Harvestian edustuston johtajalle Dmitri Baratoville.
>Venäjällä harvennushakkuita tehdään Suomea vähemmän. Ollaanko Venäjällä mahdollisesti ottamassa laajemmin käyttöön harvennushakkuut? Harvennushakkuut ovat lisääntymässä Karjalassa. Myös omissa metsissämme harvennushakkuita on lisätty ja jatkossa harvennuksilta korjattavan puuston osuus kasvaa. Yrityksemme on hankkinut harvennuksille soveltuvaa puunkorjuukalustoa.
Venäjästä WTO:n jäsen – puutullit laskevat Venäjä hyväksyttiin 15.12.2011 WTO:n jäseneksi 18 vuoden neuvotteluiden jälkeen. Venäjästä tulee virallisesti WTO:n jäsen sen jälkeen, kun Venäjän duuma on vahvistanut jäsenyyden. Duumalla on kesäkuun puoliväliin asti aikaa ratifioida
1 4 Ha rve st i a
sopimus, minkä jälkeen jäsenyys astuu voimaan. Venäjän WTO-jäsenyyden myötä puutullit laskevat merkittävästi: lehtipuiden tullit noin neljäsosaan nykytasosta ja havupuiden tullit noin puoleen. Tullien aleneminen luonnollisesti lisää kiinnostusta Venäjän puuta kohtaan. Arvioiden mukaan tuontimäärät lisääntyvät, mutta eivät tule yltämään huippuvuosien 2004-2006 tasolle. Viime vuosien heikko metsäsektorin suhdanne ja puutullit ovat karsineet LuoteisVenäjällä toimivien puunkorjuuyritysten määrää ja heikentäneet jäljellä olevien yritysten resursseja. Lisäksi Suomen metsäteollisuuden rakennemuutoksessa on hävinnyt tuotantokapasiteettia useamman tehtaan verran, joten tuontipuuntarvekin on vähentynyt.•
TIETOLAATIKKO Vuonna 2011 Suomeen tuotiin puuta 10,8 miljoonaa kuutiometriä. Puutavaralajeista eniten tuotiin haketta, yhteensä 3,9 miljoonaa kuutiometriä ja koivukuitupuuta 3,3 miljoonaa kuutiometriä. Koivukuitua ei saada riittävästi kotimaan hakkuista, joten on turvauduttava tuontiin. Tukkeja tuotiin noin 500 000 kuutiometriä. Tuontipuun alkuperämaista merkittävin on Venäjä, jonka osuus tuontipuusta oli viime vuonna noin 60 %. Muita merkittäviä tuontimaita olivat Latvia ja Viro.
Y R I T T Ä J Ä
Yhtiömme edustajana Kuljetusliike E. Nousiainen Aamun sarastaessa valkoinen yhdistelmäajoneuvo kääntyy pienelle metsäautotielle. Varoituskolmio risteykseen, ja matka saa jatkua. Pihka tuoksuu pitkään matkaan puutavarapinojen alkaessa lähestyä. Aikaa kuluu muutama vartti ja kuorma on sidottuna kyydissä. Kuljetusliike E. Nousiainen Oy on puunhankintayhtiömme näkyvin edustaja Riihimäen ja Hämeenlinnan ympäristössä.
Antti Nousiainen tutun työvälineen, puhelimen kanssa
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Näin on yhtiön jatkumo edennyt tässäkin perheessä. Yritys on perustettu 1980-luvun alkupuolella, ja viimeisten vuosien aikana vastuu on kääntynyt isältä pojalle. Esko Nousiainen ajaa nykyäänkin yhtä autoista, ja Antti Nousiainen itse ajon ohella vastaa ajojärjestelyistä. Nousiaisen kuljetusliike omistaa kuusi puutavara-autoa, joista noin puolet liikuttaa Harvestian puita. ”Tarkkaa lukumäärää ei kykene kertomaan kukaan, tarpeen tullen käytetään autoja
enemmän ja vastapainoksi joskus vähemmän, mikäli varastot saadaan hallittua hyvin”, toteaa Antti. Kuljetusliike Nousiainen on aavistuksen poikkeava yritys tänä päivänä. Ikääntyminen ei nimittäin ole mikään ongelma. Yhdeksästä työntekijästä jopa viisi on alle 30-vuotiasta. Mukaan lukien myös itse haastateltava. ”Nuorin kuski on syntynyt 90-luvun puolella, joten voisi kai sanoa porukan keski-iän olevan suhteellisen
alhainen”, naurahtaa Antti ja hörppää kupin kahvia rattia vääntäessä. Toisaalta Antin ajattelutapa käy hyvin järkeen: jos ei nuoria kuskeja palkata, ei niitä myöskään alalle päädy. Montaa yritystä, varsinkin pyöreän puun autoja, vaivaa nykypäivänä kuljettajapula. ”Toivon, että esimerkillä saan nuoria muihinkin kuljetusliikkeisiin. Kokemushan karttuu jokaisen metsäautotiellä vietetyn kilometrin jälkeen.” >
H ar ve st i a 1 5
Y R I T T Ä J Ä
Varastot ja metsäautotiet tarjoavat autoilijalle vaihtelua. > Siirtoautoilla
kustannuksia
pois Lähestyessämme vanhaa Tampere-Helsinki valtatietä, soittaa Antti puhelun, ja sopii tapaamisen Kalvolan ja Hattulan välille. Siirtoauto on tulossa sellutehtaalta takaisin, ja kuorma pitäisi saada päälle. Tyhjä perävaunu odottaa risteyksessä, ja nuppi seisoo tien laidalla levikkeellä. Operaatio on yksinkertainen: kuormataan täydestä tyhjään, ja jatketaan siirtoautolla matkaa täysien kuormien kanssa. Siirtoauto on tehty mahdollisimman kevyeksi, jotta tonneja saadaan kyytiin mahdollisimman paljon. Jo muutaman tonnin painonkevennys kalustossa saadaan vuoden aikana isohkona hyötynä takaisin kasvaneiden
1 6 Ha rve st i a
määrien kautta. Aikaa ei kulu kauaa, ja ajamme samalle varastolle hakemaan mäntytukkia Korkeakosken sahalle. Siirtoauto on tehty vain valtateillä ajamiseen, maasto-ominaisuuksia ei sillä ole nimeksikään. Tällaisten, kevennettyjen, autojen käyttö on Suomessa perusteltua. ”Pitkät ajomatkat ja nousevat kustannukset pakottavat miettimään, kuinka saadaan enemmän puuta yhdellä ajokerralla tehtaalle”, kertoo Antti ajatuksistaan siirtoautoista. ”Harvestia on tarjonnut meille tasaisen työllistyminen ympäri vuoden, joka on äärimmäisen hyvä asia yrittäjyyden kannalta. Tämä on myös mahdollistanut tehokkaan siirtoauton käytön.”
Haastetta riittää pikkuteillä Kanta-Hämeen alueella on Antin mukaan suhteellisen hyväkuntoiset metsäautotiet. Verkosto on melko kattava, eikä tänä talvena ole tarvinnut pahoja talviteitä käyttää lainkaan. ”Varastothan ovat ostajansa ja tekijänsä näköisiä, mutta onneksi mitään aivan mahdottomia paikkoja ei ole kiusaksi tehty.” Tienvarsien avaaminen jätetään tekemättä valitettavan monesti. Henkilöautolla ajettaessa usein unohtuu se tosiasia, että metsäautotiellä ajava kuorma-auto on yli kaksi kertaa korkeampi ja reilusti leveämpi. Näkyvyys ja ajolinjojen valinta vaikeutuu, kun keulan molemmin puolin
Y R I T T Ä J Ä
Henkilöautolla ajettaessa usein unohtuu se tosiasia, että metsäautotiellä ajava kuorma-auto on yli kaksi kertaa korkeampi ja reilusti leveämpi.
näkyvyyttä haittaa tielle kasvanut risukko. Raivauksen kustannukset ovat pienet, ja isompi määrä kelpaa energiapuuksi. Talven ollessa loppupuolella, muistaa Antti kiittää teiden auraajia. Voisi todeta, että koko hankinta-alueella on erittäin osaavat auramiehet. ”Kun lumi poistetaan perusteellisesti pohjaa myöten, monesta paikasta pääsee ajamaan jopa ilman ketjuja. Kääntöpaikat eivät ole koskaan liian isoja, tarvittaessa on hyvä mahtua kahdenkin auton ajamaan ristikkäisiin suuntiin. Auraajat ovat osanneet hienosti tehdä mutkat leveiksi. Muistelen joskus törmänneeni teihin, jotka ovat liian ahtaita jopa henkilöautoille.” •
Siirtoauton täyttöä tien päällä
H ar ve st i a 1 7
M E T S Ä N O M I S T A J A
Tapanin myrsky kylässä Urjalan yhteismetsällä Tapanin ja Hannun myrskyt tekivät tuhojaan viime vuoden lopulla ennen kaikkea Länsi-Suomessa. Myrskyn arvioidaan kaataneen puuta yhteensä noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Pahimmat tuhot myrsky aiheutti vastikään harvennettuihin metsiin. Kevätauringon jo lämmittäessä myrskytuhopuiden korjuu jatkuu Urjalan yhteismetsän mailla. Myrsky kaatoi pääasiassa muutaman viimeisen vuoden aikana harvennettuja metsiä sekä avohakkuiden reuna-alueita. Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Jaakko Kuisma arvioi puuta kaatuneen Tapanin ja Hannun päivän myrskyissä noin 5000 kuutiometriä. Tämä vastaa yhteismetsän vuotuista hakkuusuunnitetta. ”Juu, ei tarvi tänä vuonna miettiä, mistä hakataan”, toteaa Kuisma.
Harvennusmetsiä aukoiksi Harvestian viime kesänä harventamia metsiä hakataan nyt aukoksi. ”Tässä oli vielä syksyllä kaunis harvennettu männikkö”, kuvailee yhteismetsän metsien hoidosta vastaava Metsä-Ässän Tuomo Närkki hakkuualueen reunassa. Nyt paikalla törröttää pystyssä muutama yksinäinen ja kallellaan oleva mänty, muut makaavat maassa paksun lumikerroksen alla.
”Pehmeän pakkaslumen aikaan korjuu vielä onnistui, mutta suojakelien kovettama pinta aiheutti sen, että korjuu on hidastunut puolella”, kertoo Harvestian koneyrittäjä Jarmo Kuukka. Valtaosa puista on kuitenkin saatu korjattua talven aikana. Puolentoista hehtaarin kulma jää odottamaan lumien sulamista. Kuukan porukka on korjannut myrskyn tuhoja joulun pyhistä lähtien. Jarmo antaa kiitosta työmaiden koosta Harvestian puunostajalle Hannu Lehdonmäelle. ”Isoja työmaita me on saatu korjata koko ajan.”
Tapaninpäivän myrsky kaatoi Urjalan yhteismetsän mailla viime kesänä harvennettua metsää. Myrskyn runtelemalle paikalle tehdään nyt parin hehtaarin avohakkuu.
18 H Ha a rrve ve st i a
M E T S Ä N O M I S T A J A
Lehdonmäki kertoo Kuukan ketjun käyvän korjaamassa myrskyn jälkiä noin kymmenellä viime syksynä harvennetulla työmaalla. ”Täältäkin männyt yritetään saada pois ensimmäisenä, ettei korjuu menisi toukokuun lopulle. Silloin niissä alkaa olla jo todellinen sinistymisvaara”, kertoo Lehdonmäki. ”Tai kyllähän ne puut pois metsästä saadaan, kunhan vaan tiestö kestää”, Lehdonmäki jatkaa.
Puhtaasti metsätaloutta harjoittava yhteismetsä Tiestö tuskin aiheuttaa Urjalan yhteismetsän mailla ongelmaa. Tieverkosto on hyvä ja sitä on paranneltu jatkuvasti. ”Yhteismetsän aikana uutta tietä on rakennettu yhteensä 11 kilometriä”, Kuisma laskeskelee. ”Yhdellä isolla palstalla ei ollut minkäänlaista tiestöä, kun toimintaa aloitettiin”, muistelee Kuisma. Urjalan yhteismetsän perustaminen perustuu vanhaan maanhankintalakiin. Jos tilaa ostavan etäisyys metsäpalstaan oli yli kolmekymmentä kilometriä, oli maatalouspiirillä etuoikeus tulla kauppaan väliin ja lunastaa tila itsellensä. ”Tällä tavalla maatalouspiirin hallintaan tuli lähes 1000 hehtaaria metsää”, Kuisma kertoo. ”Paikalliset maatalouden harjoittajat saivat tehdä hakemuksen lisämaan hankinnasta lisämaan ostoehdoilla. Samalla kysyttiin kiinnostusta yhteismetsän osakkuuteen”, jatkaa Kuisma. Yhteismetsän osakkaita on ollut alusta asti 38. Urjalan yhteismetsä on toiminut nyt 21 vuotta. Kuisma on ollut mukana toiminnassa ja hoitokunnan puheenjohtajana yhteismetsän perustamisesta lähtien. Urjalan yhteismetsä on puhtaasti metsätaloutta harjoittava yhteismetsä.
Puukaupan onnistuminen on monen tekijän hyvän yhteistyön tulos. Kuvassa oikealla Urjalan yhteismetsän puheenjohtaja Jaakko Kuisma, Metsä-Ässän Tuomo Närkki, koneyrittäjä Jarmo Kuukka, Harvestian hankintaesimies Hannu Lehdonmäki ja Kuukan hakkuukoneenkuljettaja Esa Keskinen.
tehdään harvoin tai ei ollenkaan”, Kuisma pohtii.
Puukauppaa vuosittain Yhtä mieltä suuremman yksikön tarjoamista eduista on yhteismetsän metsäasioista vastaava metsäammattilainen Tuomo Närkki. ”Iso kokonaisuus on helppo hoitaa ja aina tuppaa puullekin löytymään ostaja”, toteaa Närkki tyytyväisenä. Yhteismetsän talousmetsän pinta-ala on 885 hehtaaria. Yhteismetsä on aina ostanut metsäpalvelut ammattilaisilta. Viimeiset viisi vuotta
yhteistyötä on tehty metsäpalveluyritys Metsä-Ässän Närkin kanssa. Närkki vastaa metsänhoito- ja hakkuuehdotusten tekemisestä. Metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti ja puukauppaa on tehty säännöllisesti vuosittain. Yhteistyö Harvestian kanssa alkoi hankintakaupoilla ja jatkui pystykaupan hakkuilla viime kesänä. Närkki tunnustaa olleensa tyytyväinen Kuukan harvennusjälkeen. ”Harvennusjäljessä ei ole mitään valittamista. Pojat pistivät metsän hienoon kuntoon”, Närkki kiittelee ja jatkaa: ”Harmittaa vaan niin paljon, että sama metsä tuhoutui myrskyssä.”•
Yhteismetsä sijoitusmuotona Henkilökohtaisesti Kuisma näkee yhteismetsän osuuden ennen kaikkea sijoitusmuotona. ”En ajattele, että se olisi omaa metsää. Tässä omaisuus säilyttää arvonsa ja sille tulee tietty säännöllinen tuotto”, Kuisma yksinkertaistaa. Metsänomistuksessa Kuisma näkee yhteismetsän etuna ennen kaikkea isomman yksikön tarjoamat edut. ”Urjalassa tilakohtaiset metsäpinta-alat ovat aika pienet. Yksittäisiltä tiloilta puukauppaa
Myrskytuhojen korjuusta vastaa Harvestian koneyrittäjä Forest Team Kuukka Oy. Vammalalainen yritys on toiminut vuodesta 1994 lähtien ja urakoinut Harvestialle nyt pari vuotta.
H ar ve st i a 1 9
Y R I T T Ä J Ä
Metsä-Multian menestyksen takana
Työntekijöiden hyvinvointi ”Haluamme tarjota hyvän työpaikan työntekijöillemme sekä tätä kautta asiakkaillemme mahdollisimman hyvät palvelut”, korostaa Metsä-Multian hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Kai Laaja. Metsä-Multian historia ulottuu jo 1970-luvulle, kun Reijot Laaja ja Vuorinen perustivat yhteisyrityksen. Koneellinen puunkorjuu aloitettiin PIKA75 harvesterilla. Yritys siirtyi kokonaan Laajan perheen omistukseen 80-luvun lopulla. Vuodesta 2002 lähtien yritys on toiminut veljesten, Kain ja Akin, voimin. Yrityksen kasvuvauhti on ollut huikea. Reilussa kymmenessä vuodessa konekapasiteetti on kasvanut kahdesta korjuuketjusta yhteentoista. Lisäksi toiminnassa on mukana viisi kumppanuusyrittäjää korjuukalustoineen. Työntekijöitä yrityksen palkkalistoilla on kolmekymmentäkahdeksan. Puuta toimitetaan eri toimijoille vuosittain noin puoli miljoonaa kuutiometriä. Kain mukaan yrityksen kasvu on tapahtunut luontaisesti ja osittain jopa sattumanvaraisesti. ”Hyvin pitkälti kasvu on tähän asti tapahtunut luontaisesti. Asiakkaat ovat halunneet lisää konekapasiteettia. Kasvua on tullut myös muutaman liiketoimintakaupan kautta.”
2 0 Ha rve st i a
Henkilöstön hyvinvointi menestystekijänä Molemmat veljekset ovat aktiivisesti mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Hallinnon ja johtamisen lisäksi he hoitavat koneiden siirtoja. Kain vastuulla on yhtiön henkilöstön johtaminen. Metsä-Multialla henkilöstön hyvinvointi on tiedostettu menestystekijänä ja siihen myös panostetaan. Asian tärkeys ja merkitys tulevat esille useaan otteeseen Kain puheessa. ”Työhyvinvointi ei lähde saunailloista ja erilaisista humpuutuksista”, muistuttaa Kai. ”Se on jatkuvaa kanssakäymistä työntekijöiden ja johdon välillä, jotta työ sujuisi hyvin. Jokainen tietää, mitä tekee, eikä silloin tarvitse huolehtia epäolennaisista asioista”, Kai jatkaa. Hän korostaa sitä, että heillä on luotu hyvät työolosuhteet ja kannustetaan työntekijöitä huolehtimaan myös itsestään ja perheestään. Strategian onnistumista kuvannee se, että muuttoliike on ollut yritykseen päin, eikä
pois lähtijöitä ole ollut kuin paikkakunnalta muuton seurauksena. Kain mukaan koneyrityksissä olisi paljon skarpattavaa ennen kaikkea johtamisessa ja työolosuhteiden parantamisessa ja sitä kautta tuloksen teossa. ”Kun yhden ja kahden koneen yrityksistä on alueurakointimallin yleistymisen myötä tullut isoja yrityksiä, ei osaamista ja ammattitaitoa ole välttämättä riittävästi isomman yhtiön johtamiseen ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen”, Kai pohtii.
Hakkuukoneet ristitty karhujen mukaan Metsä-Multialla vannotaan Ponssen nimeen. Kaikki koneet ovat olleet Vieremältä kotoisin jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. ”Tämä on hyvin sujuneen pitkän yhteistyön tulos”, Kai korostaa. ”Tietotaito näistä koneista on hyvä ja iso määrä saman merkin koneita tuo myös tiettyjä keskittämisetuja.”
Y R I T T Ä J Ä
< Puunkorjuujälkeä tarkastavat ajokoneen kuljettaja Juha Saxlund (vas.), hakkuukoneenkuljettaja Mika Virkki, Ilkka Katajalehto ja Kai Laaja. Multia on Harvestialle tärkeä metsäpitäjä Hankasalmen sahan puuhuoltoa ajatellen.
Jotta Ponsset erottuisivat toisistaan, on Metsä-Multialla kaikki hakkuukoneet ristitty karhujen mukaan. Koneista löytyy niin Otso kuin Ursuskin. Harvestian työmailla puita kaadetaan Teddyn voimin.
Uusista kehityshankkeista kysyttäessä muuttuu Kai salaperäiseksi. Vastauksesta voisi päätellä, että jotakin on tekeillä. ”Tällä hetkellä ei ole meneillään mitään isompaa tai ainakaan julkaistavaa.”
Mukana kehityshankkeissa
Luottamus yhteistyön perustana
Metsä-Multia on vuosien mittaan ollut mukana myös monissa koneellisen puun korjuun kehityshankkeissa. Tällaisia ovat olleet mm. joukkokäsittely- ja energiapuun korjuun kehityshankkeet. Yhdeksi onnistuneeksi esimerkiksi Kai mainitsee Ponssen ajokoneen kymppipyörähankkeen. ”Korjasimme kymppipyörällä yhden ison suokohteen joulu-helmikuussa, kun maa ei ollut yhtään jäässä. Kaksi kuukautta pystyimme korjaamaan kohdetta, joka muuten olisi jäänyt tänä talvena tekemättä”, kehuu Kai kymppipyöräistä ajokonetta.
Metsä-Multia haluaa tarjota asiakkailleen laajavastuista urakointia. Tällä tarkoitetaan sitä, että heillä on koko korjuupuolen paketti ainespuun korjuusta aina kannonnostoon ja energiapuun korjuuseen saakka.
Metsä-Multian toinen omistaja Kai Laaja on aktiivisesti mukana yhtiön päivittäisessä toiminnassa. Henkilöstöjohtamisen ja käytännön asioiden lisäksi hän hoitaa mm. koneiden siirtoja.
Harvestian hankintaesimies Ilkka Katajalehto pitää tätä konseptia hyvänä. ”Onhan se helppoa asioida yrityksen kanssa, jossa homma toimii. Iso konekapasiteetti takaa sen, että tarvittaessa on mahdollisuus saada lisäresursseja lyhyelläkin varoitusajalla. Se on sitä joustavuutta.” > Ilkka Katajalehto ostaa Harvestian puut Multialla, Petäjäveden pohjoisosissa, Keuruulla, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla.
Metsä-Multian Kai Laaja (vas.) ja Harvestian Ilkka Katajalehto tutkivat seuraavan hakkuutyömaan karttaa.
H ar ve st i a 2 1
Y R I T T Ä J Ä
> Ilkan ja Metsä-Multian yhteistyö on jatkunut jo kymmenkunta vuotta edellisen työnantajan palveluksessa. Ilkka siirtyi Harvestian puunostajaksi vuosi sitten ja Metsä-Multian koneet tulivat urakoimaan Ilkan työmaille kesäkuun alussa. Molemmat, Ilkka ja Kai, korostavat sitä, että pitkäaikainen yhteistyö perustuu ennen kaikkea molemminpuoliseen luottamukseen.
Positiivinen tulevaisuus Kain positiivista asennetta kuvastaa vastaus kysymykseen, miten hän näkee metsäsektorin tulevaisuuden. ”Tulevaisuuden näen positiivisena. Kustannusten nousu tosin on ollut kestämätön ja on tosi haastavaa tehdä kannattavaa liiketoimin-
Yrittäjän paras apu Korjuuesimies Pasi Niemelä on kokenut korjuupuolen ammattilainen, vaikka ikä ei ole ehtinyt miestä hiomaankaan. Puukaupallinen kokemus neuvontatehtävistä sekä laajan korjuupalvelun tarjoamat haasteet ovat antaneet loistavan pohjan ideoida ja kehittää Harvestian laadunvalvontaa. Syksyn 2011 aikana on Harvestian koko toiminta-alue täydennetty korjuuesimiehillä. Pasi Niemelä oli ensimmäinen täysitoimiseksi palkattu korjuuesimies. ”Puunkorjuuseen liittyvät asiat ovat aina kiehtoneet. Koenkin nykyisen työni äärimmäisen mielenkiintoisena sekä toisaalta haastavana. Työtehtävistäni lienee tärkein on toimialueeni katkottavan puumäärän hallinta”, kuvailee Pasi työnkuvaansa. Haastetta riittää, sillä Pasin toimialueelle mahtuu muun muassa VAPO Oy:n omistama Hankasalmen saha. Muita toimituskohteita on kaikkiaan liki kolmatta kymmentä. Puutakin katkeaa motoilta lähes seitsemänä päivänä viikossa, joten korjuuesimiehen on tiedettävä, minne kukin tukki- ja kuituerä ohjataan. Muun muassa Hankasalmen sahan toimituksia värittävät erikoistilaukset,
2 2 Ha rve st i a
taa. Puunkorjuu tulee kuitenkin säilymään Suomessa”, pohtii Kai ja vertaa suomalaista sahatavaran valmistusta esimerkiksi Skotlantiin. ”Meillä Suomessa tehdään sahatavaraa huippulaatuisesta raakaaineesta.”
kei ammattikoulutusta alalle olisikaan”, Kai painottaa.
Yhdeksi suureksi haasteeksi puunkorjuupuolella Kai näkee hyvien kuskien saamisen. ”On tärkeä pitää yhtiön hyvää mainetta ja yrityskuvaa yllä, jotta saamme hyviä kuskeja, kun tilanne taas normalisoituu.”
Kai kokee hyvänä asiana sen, että Harvestian toiminnassa puun osto ja päivittäinen korjuu on vastuutettu samalle henkilölle. Yrittäjän näkökulmasta hän pitää kuitenkin äärettömän tärkeänä alueellisten korjuuesimiesten palkkaamista täydentämään Harvestian organisaatiota.
Kai kertoo haastattelevansa kaikki potentiaaliset työntekijäehdokkaat, vaikkei juuri sillä hetkellä olisi paikkaa tarjotakaan. ”Olemme itse kouluttaneet kuskeja erinomaisin tuloksin. Pitkälti asian ratkaisee motivaatio ja asenne, vaik-
Korjuuesimies tärkeänä linkkinä
”Niemelän Pasin tulo korjuuesimieheksi Harvestiaan on tosi hyvä linkki korjuuyrityksen ja urakanantajan välillä. Tämä parantaa varmasti määrän ja laadun hallintaa”, Kai kiteyttää.•
jotka tehdään täysin asiakkaan toiveiden mukaisesti. Pasin tehtävänä on ohjata koneet oikeaan kohteeseen hakkaamaan vaadittua mittaa ja laatua. ”Pyrkimyksenä on pitää tehtaat hyvinvoivina puun suhteen kuitenkin siten, ettei ainoakaan puutavarapino menisi pilalle tien varresta”, toteaa Pasi.
Rajalinjat auki Pasi työskentelee alueella, joka levittäytyy Jyväskylän ympäristöön. Hankintaesimiehiä Pasin alueella on seitsemän ja heillä korjuuketjuja yhteensä 15-20 kappaletta, vuodenajasta riippuen. Yhteydenpito paikallisiin ostajiin on tärkeää, koska yrittäjät liikkuvat työmaalta työmaalle ostajien ohjeistuksessa. Toimintatapa on todettu toimivaksi ja varsin tehokkaaksi, onhan paikallisilla hankintaesimiehillä kaikkein tarkin käsitys siitä, missä seuraavat työmaat ovat. ”Muutoksia toimituksissa voi tulla hyvinkin nopealla aikataululla, on äärimmäisen tärkeää, että tieto kulkee sekä ostajille että yrittäjille pikaisesti. Oma tehtäväni on tavallaan valvoa näiden molempien osapuolten työskentelyä korjuun suhteen”, jatkaa Pasi itselleen ominaiseen rauhalliseen tapaansa. ”Yrittäjille toivon olevani asiantunteva sekä aktiivinen yhteistyökumppani, jolta voi kysyä mitä mieleen juolahtaa. Uskon oman toimenkuvani antavan tukea korjuuyrittäjillemme varsinaisen työn toteutuksessa sekä katkonta- ja laatuasioissa.”
Pasi Niemelä Metsänomistajilta Niemelä toivoo aktiivista otetta ja positiivista asennetta puukauppaan. Epätasaiset puuvirrat hankaloittavat kaikkien metsäalalla elävien toimintaa, ainoastaan jalostava teollisuus ei ole kärsijänä. ”Metsäkoneurakoitsijoiden puolesta lähettäisin vielä terveisiä. Rajalinjat ovat harvoissa hakkuissa merkattu liian hyvin. Vaikka kiinteistönraja olisikin selvä rajalinjalta katsottuna, on näkymä koneelle täysin erilainen. Voisikin sanoa, ettei rajalla ole koskaan nauhoja liikaa. Urakkanahan nauhoitus ei ole mahdoton. Kuitunauha kestää muutaman talven yli ja tilanrajat kävelee helposti päivässä läpi. Mielestäni tämä kuuluu metsänhoitotöihin samassa kuin esimerkiksi taimikon perkaus”, kannustaa Pasi kahvikuppinsa takaa. •
M EH TA SR ÄJ O N IOTMT I ES LT I AJ JA A
Metsiä pitää hoitaa! Kun kuuntelee joensuulaista Sari Ikosta, on vaikea uskoa, että hän on ollut metsänomistaja vasta kolme vuotta. Niin luontevasti 29-vuotias nuori nainen keskustelee metsänhoidosta ja puukaupasta. Sari Ikonen on ollut metsänomistaja kolme vuotta. Hän innostaa muita nuoria metsänomistajia ryhtymään toimeen ja hoitamaan metsiänsä. Metsänhoitotöiden lisäksi Sari ulkoilee paljon kettuterrieri Pennun kanssa.
H Har arve vest stiiaa 2233
M E T S Ä N O M I S T A J A
TIETOLAATIKKO
Metsänomistajarakenne Yksityiset metsänomistajat omistavat yli puolet Suomen metsistä. Suomessa on lähes miljoona metsänomistajaa, kun lasketaan mukaan kaikki yhteisomistustilojen osakkaat. Puolet metsänomistajista asuu yhä tilallaan ja vain joka viides asuu yli 20 000 asukkaan taajamassa. Naisia metsänomistajista on neljännes. Metsänomistajien keski-ikä on 60-vuotta. Eläkeläiset omistavat 45 prosenttia metsätiloista. Päätoimisten maatalousyrittäjien osuus metsänomistajista on 1990-luvun alusta laskenut 31 prosentista 16 prosenttiin. Taloudellista turvaa korostavien osuus on noussut kuudesosaan metsänomistajista. Myös metsästä elävien osuus on hieman kasvanut ja on viidesosan luokkaa. Joka neljäs metsänomistaja lukeutuu edelleen virkistyskäyttäjiin ja joka kymmenes epätietoisten ryhmään. Lähteet: Metla www.forest.fi
2 4 Ha rve st i a
Sarista tuli metsänomistaja yllättäen vuonna 2009, kun hän sai perintönä ensimmäisen metsäpalstansa. Toisen tilan hän osti vanhemmiltaan pian tämän jälkeen. ”Metsätilan periminen oli hyvä pakko innostua metsäasioista”, kertoo Sari ensimmäisistä askelistaan metsänomistajana. Ihan vieraita metsäasiat eivät Sarille entuudestaankaan olleet. Molemmat tilat sijaitsevat Ilomantsissa Sarin kotitalon lähiympäristössä ja ovat tulleet tutuksi lapsuuden marjastus- ja hiihtoretkillä. ”Kokemusta metsäasioiden hoidosta ei ollut ja olin epävarma siitä, miten tästä selvitään”, Sari kuvailee tuntemuksiaan metsänomistuksen ensimetreiltä. Toimeen tarttuvana Sari ei jäänyt pidemmäksi aikaa epäilemään omaa osaamistaan, vaan lähti etsimään neuvoja. Apua löytyi niin
metsänhoitoyhdistyksestä kuin alan kirjallisuudestakin. ”Apua ja tietoa on kyllä miun mielestä riittävästi saatavilla. Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen ja sain sieltä tukea, jota ilman en olisi päässyt alkuun. Pitää uskaltaa kysyä neuvoa”, muistelee Sari kiitollisena.
Puun hintoja tulee seurattua Sarin ja Harvestian Ilomantsin hankintaesimiehen Risto Mutasen yhteistyö on jatkunut Sarin ensimmäisestä puukaupasta lähtien. Ensimmäisen puukauppansa Sari teki metsänhoitoyhdistyksen välityksellä kilpailuttamalla. ”Enää ei tule kilpailutettua, mutta markkinatilannetta ja puun hintoja tulee itse seurattua jatkuvasti alan lehdistä”, Sari kuvailee.
M E T S Ä N O M I S T A J A
Joulukuun lopun myrsky kaatoi puita viime kesänä harvennetusta metsästä. Metsänomistaja Sari Ikonen ja Harvestian Ilomantsin hankintaesimies Risto Mutanen suunnittelevat seuraavalla viikolla alkavan korjuun järjestystä kuviokartan avulla.
On hienoa, kun näkee oman työnsä jäljen ja pystyy itse vaikuttamaan johonkin asiaan alusta loppuun saakka.
Metsänhoitotyöt onnistuvat naiseltakin Tärkein asia, jonka Sari kokee metsänomistuksen aikana oppineensa, on se, että metsiä pitää hoitaa. ”Eivät ne metsät siellä itsekseen kasva, vaan ne vaativat paljon hoitamista”, korostaa Sari useaan otteeseen haastattelun aikana. Omassa metsässään hän tekee kaikki istutus- ja raivaussahatyöt itse. ”Tykkään tehdä metsänhoitotöitä. On hienoa, kun näkee oman työnsä jäljen ja pystyy itse vaikuttamaan johonkin asiaan alusta loppuun saakka. Kaikista parasta on se, ettei kukaan ole huohottamassa niskaan ja aikatauluttamassa kahvitunteja”, pohtii Sari mietteliäänä metsänomistuksen hyviä puolia. Kaikesta näkee, että metsänhoitotyöt ovat hänelle se oma juttu ja sitä omaa laatuaikaa.
Puukauppaa on tutuksi tulleen hankintaesimiehen kanssa tehty vuosittain. ”Olen ollut tyytyväinen yhteistyöhön ja asioita on helppo hoitaa, kun ihminen on tullut tutuksi. Korjuusta tulee hyvälaatuista jälkeä ja hinnatkin ovat olleet kilpailukykyiset”, Sari kiittelee. Yhteistyössä tyytyväisyys on ollut molemminpuolista. ”Tottahan nuoren naisen kanssa on mukava asioida”, toteaa Risto hyvillään naurahtaen ja jatkaa samalla vakavoituen. ”On ollut ilo seurata Sarin kehitystä puukauppapuolella. Hän aloitti puukaupan teon täysin valtakirjoilla ja viime kesänä tinkasi jo itse tiukasti hintoja.” Risto pitää tärkeänä myös sitä, että Sari hoitaa metsiään suunnitelmallisesti, ryhtyy toimeen ja myy puuta säännöllisesti.
Sari ei näe metsänhoitotöiden toteuttamisessa naisena mitään ongelmaa. ”Ihan helposti metsätyöt onnistuvat naiseltakin. Kunto kasvaa, eikä tarvitse lähteä punttisalille”, Sari kannustaa muitakin naismetsänomistajia. Hänelle itselleen oma mies on ollut hyvänä apuna metsätöitä opetellessa. Viime kesänä raivaussahatyöt jatkuivat lokakuun loppuun saakka. Metsänhoitotöiden tekemistä helpottaa se, että Sarin vanhemmat asuvat edelleen kotitilalla, eikä 80 kilometrin metsämatkaa tarvitse ajaa päivittäin. Metsänomistus ei suinkaan ole Sarille ainoastaan harrastus. Ennemminkin hän kutsuu sitä sivuelinkeinoksi. Sarin mukaan metsä on hyvä sijoituskohde niille, jotka ovat pitkäjänteisiä, eivätkä hae korkeita tuottoja hetkessä.
Itse tekemällä oppii parhaiten Tilastojen mukaan tyypillinen suomalainen metsänomistaja on lähellä eläkeikää oleva, haja-asutusalueella asuva mies. Sari ei siis edusta alkuunkaan tyypillistä suomalaista metsänomistajaa. Risto vahvistaa asian toteamalla Sarin olevan omista asiakkaistaan ainoa nuori naismetsänomistaja. ”Yleinen käsitys tosiaan on se, että metsänomistajat ovat 50-60 vuotiaita. Ei se kuitenkaan missään tapauksessa ole huono asia, että mukaan tulisi enemmän nuoriakin metsänomistajia. Meillä nuorilla saattaa olla enemmänkin intoa metsänhoitotöihin ja ehkä me otamme ennakkoluulottomammin neuvoja vastaan”, analysoi Sari oman ikäpolvensa metsänomistajia. Kysyttäessä Sarilta vinkkiä muille nuorille uraansa aloittaville metsänomistajille, on pienen harkinnan jälkeen vastaus valmiina: ”Tarttukaa vaan rohkeasti asioihin. Metsiin kannattaa panostaa ja niitä kannattaa hoitaa. Itse tekemällä oppii parhaiten.”
Korjuut jatkuvat ensi viikolla Joulun jälkeinen Hannun päivän myrsky teki tuhojaan viime kesänä harvennetussa metsässä. Seuraavalla viikolla on tarkoitus jatkaa yhteistyötä myrskytuhopuita korjaamalla. ”Koneet tulevat varmaan ensi viikolla”, heittää Risto Sarille haastattelun päätteeksi. ”Soittelen vielä tarkemmasta ajankohdasta”, Risto jatkaa.•
H ar ve st i a 2 5
M E T S Ä N O M I S T A J A
Parhaimmillaan yhteistyö metsänomistajan ja puunostajan välillä on
Sujuvaa ja helppoa asioiden hoitamista Lumisen taipaleen päässä Hirvensalmen Vahvaselän kylällä pilkottaa keltainen puutalo. Portailla meidät ottaa hymyillen vastaan talon nuori isäntä Olli Komppa. Olli Komppa oli ainoastaan 20-vuotias, kun hän kuusi vuotta sitten ryhtyi Kompan tilan isännäksi. Olli opiskeli tuolloin maanrakennuspuolta Mikkelissä ja ajatuksissa oli työllistyminen sille alalle. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja isänsä kannustamana Ollista tuli tilan isäntä neljännessä polvessa.
85 hehtaaria, joilla viljellään nurmirehua ja rehuohraa oman Limousine-karjan tarpeisiin. Myös kaikki tilan koneet ovat menneet uusiksi Ollin omistusaikana.
”Lihakarjan pitäminen alkoi kiinnostaa”, kertoo Olli. Lypsykarjanpitoa hän ei olisi jatkanutkaan, vaan heti vuonna 2006 tilan tuotantosuunta vaihtui lihakarjatuotantoon ja emolehmien pitämiseen. Näin jälkikäteen Olli pitää valintaa oikeana. ”Viime vuosina lihakarjan pitäjät ovat olleet tiukoilla. Paras tuotantosuunta on ollut emolehmien pitäminen. Silloin ei tarvitse kasvatettavia vasikoita ostaa tilan ulkopuolelta”, hän perustelee.
Olli on yksi Harvestian ensimmäisistä puukauppakumppaneista Hirvensalmella. Nuoren isännän ennakkoluulottomuudesta kertoo suhtautuminen uuteen puunostajaan. ”Konemiesten kautta tuli viesti, että tällainen firma on perustettu. Niin minä sitten otin yhteyttä Vesa Hyyryläiseen”, kertoo Olli. Harvestian puunostajan Hyyryläisen Vesan kanssa on tehty yhteistyötä siitä puhelinsoitosta lähtien. Helmikuun alussa allekirjoitettiin jo kolmas puukauppa.
Määrätietoisuutta ja kehityshakuisuutta ei muutoin rauhalliselta nuorelta mieheltä ainakaan puutu. Ensi töikseen Olli rakennutti tilalle 1000 neliömetrin kylmän pihattonavetan, jossa nykyään asustelee viisikymmentä emolehmää ja kuusikymmentä vasikkaa. Peltopinta-ala on Ollin omistusaikana nelinkertaistunut. Pääasiassa lisää viljelyalaa on hankittu vuokraamalla lisämaata naapuritiloilta. Viljelyksessä on kaikkiaan
2 6 Ha rve st i a
Harvennuksen työjäljellä ratkaiseva merkitys
Ollin ja Harvestian välisen yhteistyön perustana on sujuva ja helppo asioiden hoitaminen sekä tuttu, hyvän työjäljen tekevä konemies. ”Isona etuna on se, että sama mies ostaa puut ja vastaa korjuusta. Tuolloin tietää varmasti, kuka tulee korjaamaan puut ja milloin”, pohtii Olli. ”Torniainen tekee hyvän työjäljen ja ainakin harvennuksella sillä on iso merkitys”, innostuu Olli kehumaan Harvestian koneurakoitsija Tuomas Torniaista.
Leimikon suunnittelu voidaan tehdä jopa nelikkotraktorilla. Metsänomistaja Olli Komppa ja Harvestian hankintaesimies Vesa Hyyryläinen kävivät edellisellä leimikonsuunnitteluretkellään Valmetilla perässään apevaunu. Ehkä seuraavan hakkuun suunnitteluun suunnataan jo tällä astetta suuremmalla John Deerellä.
Oman osuutensa Ollin kehuista saa myös hankintaesimies Hyyryläinen. ”Yhteistyö on sujunut hyvin ja leimikon katsominenkin on saatu aina sovitettua omiin aikatauluihini. Vesalta olen saanut myös hyviä neuvoja niin kemera- kuin verotusasioissakin”, kertoo Olli. ”Tehokas mies se on kyllä kirjoittamaan kaupankin”, jatkaa Olli hyväntahtoisesti ja saa kommentillansa Vesan nauramaan. Vesan mukaan Olli on nuoreksi mieheksi metsäasioistansa varsin hyvin perillä. ”Yhteistyö on sujuna hyvin. Asiointi on ollut mutkatonta ja yhteistyö sujuvaa”, hän kehaisee.
M E T S Ä N O M I S T A J A
Miehillä on myös yksi yhteinen ”ikuisuusprojekti”. Ollilla on osa metsistä Suonteen saaressa, mutta siellä ostaja ei ole vielä kertaakaan päässyt käymään, vaikka joka kerta siitä on ollut puhetta, kun kohdataan. Mutta jos nyt keväällä siellä käytäisiin vaikkapa Ollin moottorikelkalla.
leimikko hakataan energiapuuksi tämän talven aikana kemeran vielä voimassa ollessa.
Kemera päättyy vai päättyykö?
Toimelias Olli hoitaa tilan päivittäisen työn pääasiassa itse. Tarvittaessa isä käy paikan päällä auttamassa. Myös metsänhoitotyöt on tehty omalla porukalla. Maanrakennuspuolen innoittamana pihalla seisoo oma kaivuri, jolla Olli suunnittelee jatkossa tekevänsä myös maanmuokkaukset itse.
Joulukuun myrsky kaatoi puita myös Kompan tilalla ja taas tuli ostoasiamies Hyyryläinen Mikkelistä vierailulle. Vesa kertoo leimikon teon olleen yksi mielenkiintoisimmista ostomiehen urallansa. ”Nelikko-Valmetilla myö mentiin auraamatonta metsätietä peltoaukion yli leimikkoa katsomaan. Apevaunukin oli siinä mukana, mutta hyvin se siellä Valmetin perässä tuli”, kuvailee Vesa. Myrskypuiden lisäksi tehtiin samalla metsänhakkuusopimus ensiharvennuksesta. ”Kohde täyttää nykyisen kemeran vaatimukset”, kertoo Vesa. Siksi kohde otettiin korjuuseen ennen rahoitusehtojen päättymistä tämän vuoden lopussa. Päätöstä pienpuun energiatuesta jatkoa ajatellen ei ole saatu. Vesa suhtautuukin uuden lain voimaan tuloon ja nykyisen kemeran poistumiseen hieman skeptisesti. ”Kemera päättyy vai päättyykö”, hän kyseenalaistaa. Joka tapauksessa Ollin
Menestystä Jokamiesluokan rallista
Tilanpidon lisäksi Olli tunnustaa ehtivänsä vielä harrastamaankin. Autotallista löytyy Fiat 133. Olli on ajanut Jokamiesluokan rallia eli ”jokkista” Hirvensalmen autourheilijoissa 15-vuotiaasta lähtien. Menestystäkin on tullut mm. yleisen sarjan kilpailun voitto vuonna 2005 ja toinen sija nuorten sarjan talvimestaruuskisoissa. Mikä sitten nuorta miestä kiehtoo juuri Jokamiesluokan rallissa? ”Jokkiksessa on parasta se, että tuloksia ei tarvitse katsoa kellosta, vaan ajetaan muita kilpailijoita vastaan ja voittaja on se, kuka on maaliviivalla ensimmäisenä”, vastaa Olli välittömästi. •
Ollille on kertynyt menestystä Jokamiesluokan ralliajossa. Merkittävin saavutus on yleisestä sarjasta saatu mestaruus Kukonkoivusta vuodelta 2005.
Ollin nopeasti kiihtyvästä Jokamiesluokan Fiat 133:sta löytyy Audin 1600 kuutioinen moottori, josta irtoaa tehoa 170 hevosvoimaa. Sillä pitäisi keulapaikka Jokamiesrallin tulevissa lähdöissä napata.
H ar ve st i a 2 7
T I E
Vilma teetätti tiehoitokunnan puheenjohtajan tehtävää varten käteensä sopivan puunuijan, jotta kokouksissa pysytään asialinjalla.
Vilma Kautto, 77-vuotta
Teräsnainen tiehoitokunnan puheenjohtajana Tie. Lyhyt sana, mutta merkitykseltään suuri, kun puuta hankitaan. Tien kunto on ratkaiseva, kun leimikkoa hinnoitellaan ja puuta kuljetetaan. Mitä vaikeampaa on ennustaa markkinoita ja kelejä, sitä enemmän meillä on tarvetta ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetulle tiestölle. Myös Äänekosken Konginkankaalla olevalla Murontiellä ymmärretään tien merkitys ja sen kunto tänä päivänä paremmin kuin aiemmin. Metsähallitus rakennutti Murontien jo 1930-luvulla, mutta vasta 2000-luvun alussa tien osakkaat järjestäytyivät. Ilman tien varrella asuvaa 77-vuotiasta teräsnaista, Vilma Kauttoa, saattaisi tie olla edelleenkin ns. villi tie. Sysäys tiehoitokunnan perustamiselle tuli, kun Vilma aurasi tietä kopittomalla traktorillaan kotoaan noin yhdeksän kilometrin matkan nelostielle saakka vihmovassa pakkaskelissä ikävin seurauksin. Vilma kylmettyi ja sairastui keuhkokuumeeseen. Silloin Vilma päätti, että auraushommat riittävät ja tiehommia on jaettava. Hän marssi kaupungin tieinsinöörin puheille ja harmitteli sitä, että kaupunki maksoi aurausavustusta Metsähallitukselle, vaikka Vilma vastasi tien aurauksesta. Koska tien varrella ei ollut muita pysyviä asukkaita kuin Vilma, ei asianajajia juuri löytynyt. Kaupungin kannustamana Vilma kutsui osakkaat koolle ja tiehoitokunta perustettiin, vaikka vastustustakin oli.
2 8 Ha rve st i a
Yhtään tiehoitomaksua ei ole jäänyt saamatta Vilmasta tuli itseoikeutettu Murontien tiehoitokunnan puheenjohtaja. Ensi töikseen hän teetätti itselleen puunuijan kokouksien pitoa varten. Vilma ajatteli käyttää nuijaa erimielisten osakkaiden kopsauttamiseen, mutta siihen tarkoitukseen sitä ei ole vielä tarvittu. Tällä hetkellä osakkaita on yli kolmekymmentä, joista suurimpana Metsähallitus ja UPM. Tien vaikutusalueella on noin 4000 hehtaaria metsää, yli puolet osakkaista on kuitenkin alle viiden hehtaarin maa- tai mökkitontin omistajia. Siitä erikoinen tämä Vilman vetämä tiehoitokunta on, että yhtään tiehoitomaksua ei ole menneen kymmenvuotiskauden aikana jäänyt saamatta. Maksamatta ne olisivat jääneet hyvinkin monen kohdalla, ellei puheenjohtaja olisi ollut niin sitkeä. Vilma taitaa olla maan ainut tiehoitokunnan puheenjohtaja, jolla ei ole kotonaan sähköä. Näin ollen omistaja- ja osoite-
muutokset vaativat enemmän työtä kuin nettiin pääsevillä asianhoitajilla. Vilma ei ole koko puheenjohtajauransa aikana karhunnut yhtään laskua vaan jalkautunut maan- tai mökinomistajien luo. Hyvin usein laskun maksamattomuus johtuu huolimattomuudesta, unohduksesta tai laskun pienuudesta. Osakkaana on niinkin pieniä osuuksia, että laskutuslisä on suurempi kuin itse hoitomaksu.
Pari kesää perusparannusta Tien vuotuiset hoitokulut katetaan näillä osuusmaksuilla ja kaupungin avustuksella, jonka suuruus on kuitenkin niin pieni, ettei se riitä vuotuisiin aurauskuluihin. Viime keväänä rahan vähyys johti siihen, että kelirikon aikaan tie katkesi. Tierumpu oli jäässä ja sulamisvedet lähtivät vauhdilla liikenteeseen. Kun vesi kulki putken sijasta tien yli, vei vesi maat mennessään ja katkaisi tien. Rumpuputken sulattaminen olisi maksanut niin paljon, että jäätiin odottelemaan kelien lämpenemistä. Tielle jo aiemmin suunniteltu perusparannushanke tuli tarpeeseen. Perusparannus
T I E
koskee koko Murontietä, jolla on pituutta reilut kaksitoista kilometriä. Työt alkoivat viime kesänä ja jatkuvat vielä tänä suvena pintamurskeen ajolla. Perusparannuksen yhteydessä tielle uusittiin yli 20 rumpuputkea, joten samanlaisiin ongelmiin ei enää tämän kevään kelirikon koittaessa jouduta. Vilma kiittelee perusparannuksen onnistumisesta valtion rahoitusta, hankkeen toteuttajaa Kurosen Tapiota ja työn toteuttanutta kaivuriurakoitsijaa sekä Metsähallitusta, joka suurimpana käyttäjänä on myös suurin rahoittaja. Kiitoksiin yhtyvät varmasti myös kaikki puuta hankkivat yhtiöt, jotka tietä käyttävät tai ovat käyttäneet.
Tieriidan ainekset verenperintönä Yksityisteiden tiehoitokunnan puheenjohtajan tehtävä ei ole niitä houkuttelevimpia hommia. Meille suomalaisille tieriidan ainekset taidetaan saada jo verenperintönä. Murontienkään hoitamisesta ei ole maksettu puheenjohtajalle minkäänlaista korvausta. Vilman kaltainen ihminen hoitaakin tieasioita tarpeen eikä rahan takia.
Tien poskessa olevat liikennemerkit kertovat Murontien perusparannuksen olevan vielä kesken.
Rikkautta on monenlaista. Mielen rikkautta sai Harvestian hankintaesimieskin ajatuksilleen, kun Vilman kotona pyörähti. Aggregaatti hurisi taustalla, kun Vilma kattoi pöytää ja tuumasi: ”Käykö lakkakakku? Siitä tehdään, mitä on.”•
Meille suomalaisille tieriidan ainekset taidetaan saada jo verenperintönä.
Suvussa pysynyt entinen Kruunun torppa on nykyään pieni, punainen mökki, jonka Vilma on itse rakentanut.
H ar ve st i a 2 9
kuusitukki kuusitukki
mäntytukki mäntytukki
koivutukki koivutukki
kuusitukki kuusitukki
mäntytukki mäntytukki
koivutukki koivutukki
P U U M A R K K I N A B A R O M E T R I
kuusitukki koivutukki mäntytukki energiapuu energiapuu energiapuu koivukuitu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitumäntykuitumäntykuitu kuusitukki koivutukki mäntytukki energiapuu energiapuu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitumäntykuitu koivukuitu koivukuitu
PUUMARKKINABAROMETRI
kuusitukki kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki koivutukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki energiapuu energiapuu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitumäntykuitu koivukuitu koivukuitu kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki mäntytukki mäntytukki harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, energiapuu koivukuitu kuusikuitu mäntykuitu kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen
Edellytykset puukaupoille ovat hyvät. harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset,päätehakkuut, Kaikilla puutavaralajeilla onpäätehakkuut, nyt kysyntää. päätehakkuut, päätehakkuut, energiapuu koivukuitu kuusikuitu mäntykuitu
kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen
Metsänomistaja, ota yhteyttä, niin käydään yhdessä harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, energiapuu energiapuu energiapuu koivukuitu päätehakkuut, koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuituharvennukset, kuusikuitu mäntykuitu mäntykuitumäntykuitu kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen tutustumassa metsäsi mahdollisuuksiin! kuusitukki kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki koivutukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki harvennukset, päätehakkuut, energiapuu energiapuu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuituharvennukset, mäntykuitumäntykuitu päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kuusitukki koivutukki koivutukki mäntytukkiharvennukset, mäntytukki PUUN KYSYNTÄ harvennukset, kuusitukkipäätehakkuut, päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki mäntytukkiharvennukset, mäntytukki Puutavaralajeittain harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen
kuusitukki koivutukki mäntytukki harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, mäntytukki energiapuu energiapuu ener koivukuitu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitupäätehakkuut, kuusikuitu mäntykuitu mäntykuitumäntykuitu kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen
erinomainen kysyntäon vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyväerinomainenerinomainen kysyntä on kysyntä heikko on kysyntä heikko heikko kuusitukki energiapuu energiapuu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitu mäntykuitu kysyntä kysyntä kysyntä alueittain ja alueittain voi ja alueittain voi ja voi kysyntä kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole tai eikysyntää ole ei ole olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoin heikko erinomainen erinomainen energiapuu energiapuu kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä koivutukki kysyntä on kysyntä heikko on heikko koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitu mäntykuitu kysyntä kysyntä jaalueittain voi ja voi kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole eialueittain ole olla paikoin olla heikko paikoin heikko erinomainen erinomainen kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee harvennukset, harvennukset, har yleisesti hyvä yleisesti hyvä harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, mäntykuitu kysyntä on kysyntä heikko on heikko energiapuu koivukuitu kuusikuitu mäntykuitu kysyntä kysyntä jaalueittain voi talvikorjuukelpoinen ja voi kysyntä kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoin kesäko kysyntä talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen tai kysyntäätai eikysyntää ole talvikorjuukelpoinen eialueittain ole talvikorjuukelpoinen olla paikoin olla heikko paikoin heikko erinomainen kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä kuusikuitu harvennukset, kysyntä on heikko harvennukset, harvennukset,päätehakkuut, päätehakkuut, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, kysyntä alueittain ja voi kysyntä kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoin tai kysyntää ei ole talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen olla paikoin heikko erinomainen kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä koivukuitu harvennukset, kysyntä on heikko harvennukset, harvennukset,päätehakkuut, päätehakkuut, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, kysyntä alueittain ja voi kysyntä kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoin tai kysyntää ei ole talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen olla paikoin heikko erinomainen kysyntäon vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyväerinomainenerinomainen energiapuu kysyntä on kysyntä heikko on kysyntä heikko heikko harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, kysyntä kysyntä kesäkorjuukelpoinen kysyntä ja voi jaalueittain voi kysyntä ja voi kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole talvikorjuukelpoinen tai eialueittain kysyntää ole eialueittain ole talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoin heikko kuusitukki kuusitukki kuusitukki kuusitukki kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki koivutukki koivutukki koivutukki koivutukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki erinomainen kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyväerinomainen kysyntä on kysyntä heikko on heikko kysyntä kysyntä alueittain ja alueittain voi ja voi kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole ei ole Hakkuutavoittain japaikoin korjuuajankohdittain olla paikoin olla heikko heikko
energiapuu energiapuu energiapuu energiapuu energiapuu koivukuitu kuusikuitu koivukuitu mäntykuitu koivukuitu koivukuitu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitumäntykuitukuusikuitu mäntykuitu mäntykuitu mäntykuitu
päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen
energiapuu
erinomainen kysyntäon vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyväerinomainenerinom harvennukset, kysyntä kesäkorjuukelpoinen on kysyntä heikko on kysyntä heikko heikko kysyntä kysyntä kysy alueittain ja alueittain voi ja alueittain voi ja voi kysyntä kysyntä kysyntä tai kysyntää tai eikysyntää ole tai eikysyntää ole ei ole harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoin heikko kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen päätehakkuut, kysyntä talvikorjuukelpoinen kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyväerinomainenerinomainen on kysyntä heikko on heikko kysyntä kysyntä jaalueittain voi ja voi kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole eialueittain ole olla paikoin olla heikko paikoin heikko kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee harvennukset, kysyntä talvikorjuukelpoinen yleisesti hyvä yleisesti hyväerinomainenerinomainen on kysyntä heikko on heikko kysyntä kysyntä jaalueittain voi ja voi kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole eialueittain ole olla paikoin olla heikko paikoin heikko erinomainen kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä kysyntä on heikko kysyntä alueittain ja voi kysyntä tai kysyntää ei ole olla paikoin heikko erinomainen erinomainen erinomainen erinomainen kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti yleisesti hyvä yleisesti hyvä kysyntä on kysyntä heikko on kysyntä heikko on heikko kysyntä on kysyntä heikko on heikko kysyntä onerinomainen heikkohyvä erinomainen kysyntä yleisesti hyvä kysyntä kysyntä vaihtelee ja voi olla kysyntä kysyntä kysyntä kysyntä ja voi jaalueittain voi kysyntä ja voi jaalueittain voi tai ja voi kysyntä alueittain kysyntä ja voi kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole tai eialueittain kysyntää ole eialueittain ole tai kysyntää tai eikysyntää ole kysyntä eialueittain ole kysyntä kysyntää ei ole paikoin heikko olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoin heikko olla paikoin olla heikko paikoin heikko olla paikoin heikko
30 H Ha a rrve ve st i a
erinomainen kysyntä on heikko tai kysyntä kysyntää ei ole
T A P A H T U M A T
Syksyinen metsämatka Pohjois-Savosta Venäjän Karjalaan 6.-9.9.2012 Lähde mukaan tutustumaan naapurimaan metsätalouteen, luontoon ja kaupunkeihin! Matkan kohteet: Petroskoi, Aunus, Sortavala Matkan hinta: 463 €/hlö/2hh Hintaan sisältyy: Linja-autokuljetukset, matkaohjelma opaspalveluineen, ryhmäviisumi, majoittumiset aamiaisineen, 3 lounasta, 3 päivällistä, Sortavalan kiertoajelu. Lisämaksusta retki Kizin saarelle. Ilmoittautumiset: Puolakan valmismatkat puh. 05 544 4950 Matkan järjestävät Harvestia ja Metsänhoitoyhdistykset Lapinlahti, Pielavesi, Koillis-Savo ja Ylä-Savo Lisätietoja: Minna Karppinen, Mhy Lapinlahti puh. 044 582 2510 Ari Sirviö, Harvestia Oy puh. 040 521 4756
H ar ve st i a 3 1
H A N K I N T A E S I M I E H E T
Hankintaesimiehet
Vihti, Karkkila, Lohja ja Nummi-Pusula
Jari Takkinen Puh. 044 508 7142 jari.takkinen@harvestia.fi
Hausjärvi, Janakkala, Riihimäki, Hyvinkää, Loppi ja Nurmijärvi
Ari Aalto Puh. 040 484 8168 ari.aalto@harvestia.fi
Juhani Stjernvall puh. 044 333 5002 juhani.stjernvall@harvestia.fi
Joutsa ja Luhanka
Laura Kärki Puh. 040 180 1181 laura.karki@harvestia.fi
Artjärvi, Askola, Myrskylä, Mäntsälä, Orimattila, Pornainen ja Pukkila
Jämsä, Jyväskylä, Muurame ja Petäjäveden eteläosat
Juha Kortelainen
Jorma Frisk
Puh. 040 488 9522 juha.kortelainen@harvestia.fi
Puh. 0400 186 633 jorma.frisk@harvestia.fi
Hollola, Lahti, Nastola, Iitti ja Kouvolasta Jaala
Keuruu, Multia, Petäjäveden pohjoisosat, Mänttä-Vilppula ja Virrat
Tuomo Oksanen
Ilkka Katajalehto
Puh. 0400 673 918 tuomo.oksanen@harvestia.fi
Puh. 040 167 8050 ilkka.katajalehto@harvestia.fi
Hämeenkoski, Kärkölä, Hattula, Hämeenlinna (pois lukien Lammi), Tammela ja Forssa
Uurainen, Äänekoski (pois lukien Konginkangas), Saarijärvi, Kannonkoski, Karstula ja Ähtäri
Niko Pettinen
Teija HyytiäinenKoskimäki
Puh. 040 590 6533 niko.pettinen@harvestia.fi
Puh. 040 521 4572 teija.hyytiainen-koskimaki@harvestia.fi
Kangasala (pois lukien Kuhmalahti), Pälkäne, Valkeakoski, Akaa, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Sastamala, Ylöjärvi, Tampere, Orivesi, Ruovesi ja Längelmäki
Hankasalmi, Konnevesi, Laukaa, Toivakka ja Kangasniemen pohjoisosat
Hannu Lehdonmäki
Puh. 040 196 6643 vesa.lahikainen@harvestia.fi
Puh. 040 521 7089 hannu.lehdonmaki@harvestia.fi Padasjoki, Asikkala (pois lukien Kalkkinen), Kuhmoinen, Kangasalalta Kuhmalahti ja Hämeenlinnasta Lammin alue
Matti Rantala puh. 040 484 0550 matti.rantala@harvestia.fi
32 Ha rve st i a
Hartola, Sysmä, Heinola ja Asikkalasta Kalkkinen
Vesa Lahikainen
Keitele, Viitasaari, Pihtipudas sekä Äänekoskelta Konginkangas
Timo Pasanen Puh. 040 672 0780 timo.pasanen@harvestia.fi
H A N K I N T A E S I M I E H E T
Hankintaesimiehet Suonenjoki, Rautalampi, Leppävirta ja Kuopio (pois lukien Karttula, Vehmersalmi ja Riistavesi)
Ari Jäntti Puh. 040 750 1174 ari.jantti@harvestia.fi
Lieksa ja Kuhmo
Markku Suhonen Puh. 0400 377 536 markku.suhonen@harvestia.fi
Kuopiosta Vehmersalmi, Kaavi, Juankoski (pois lukien Säyneinen) ja Tuusniemi
Nurmes, Rautavaara ja Valtimo
Tapani Honkamaa
Puh. 0400 964 463 tommi.rasanen@harvestia.fi
Puh. 040 822 3865 tapani.honkamaa@harvestia.fi Kuopiosta Riistavesi, Nilsiä, Lapinlahdelta Varpaisjärvi ja Juankoskelta Säyneinen
Pasi Pohtinen Puh. 040 411 1915 pasi.pohtinen@harvestia.fi
Tommi Räsänen
Juuka ja Koli
Jukka Alanko Puh. 040 507 1108 jukka.alanko@harvestia.fi
Polvijärvi, Kontiolahti ja Liperi Tervo, Vesanto ja Kuopiosta Karttula
Janne Poikkimäki Puh. 0400 786 301 janne.poikkimaki@harvestia.fi
Jari Nevalainen Puh. 0400 159 290 jari.nevalainen@harvestia.fi
Joensuu ja Ilomantsi Pielavesi, Siilinjärvi ja Maaninka
Tapio Bruun Puh. 040 722 6603 tapio.bruun@harvestia.fi
Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi ja Lapinlahti (pois lukien Varpaisjärvi)
Ari Sirviö Puh. 040 521 4756 ari.sirvio@harvestia.fi
Risto Mutanen Puh. 040 513 5594 risto.mutanen@harvestia.fi
Kitee, Kesälahti, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Kerimäen itäosat
Jarkko Eskelinen Puh. 040 357 7231 jarkko.eskelinen@harvestia.fi
Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Ristijärvi ja Paltamo
Heinävesi, Outokumpu, Enonkoski, Savonlinnasta Savonranta ja Kerimäen länsiosat
Pentti Särkelä
Olli Kukkonen
Puh. 0400 342 308 pentti.sarkela@harvestia.fi
Puh. 040 722 8744 olli.kukkonen@harvestia.fi
H ar ve st i a 3 3
H A N K I N T A E S I M I E H E T
Hankintaesimiehet Juva, Sulkava, Rantasalmi ja Joroinen
Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Savi taipale, Imatra ja Ruokolahden eteläosat
Liisa Hälvä
Riitta Hakkarainen
Puh. 040 180 1550 liisa.halva@harvestia.fi
Puh. 040 532 7857 riitta.hakkarainen@harvestia.fi
Savonlinna (pois lukien Savonranta), Punkaharju, Rautjärvi, Parikkala, Ruokolahden pohjoisosat ja Kerimäen eteläosat
Miehikkälä, Virolahti ja Hamina
Ville Kekkonen Puh. 040 167 8445 ville.kekkonen@harvestia.fi
Puh. 040 519 1540 matti.vesanen@harvestia.fi
Mikkeli, Kangasniemen eteläosat ja Puumala
Kouvola (poislukien Elimäki ja Jaala) ja Luumäki
Teemu Simpanen
Seppo Kattelus
Puh. 040 722 6522 teemu.simpanen@harvestia.fi
Puh. 0400 199 412 seppo.kattelus@harvestia.fi
Ristiina, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Suomenniemi
Kouvolasta Elimäki, Kotka ja Pyhtää
Vesa Hyyryläinen Puh. 0400 423 122 vesa.hyyrylainen@harvestia.fi
Pieksämäki ja Varkaus
Aarne Tiainen Puh. 040 175 9957 aarne.tiainen@harvestia.fi
3 4 Ha rve st i a
Matti Vesanen
Kari Salonen Puh. 0400 751 575 kari.salonen@harvestia.fi
A J A N K O H T A I S T A
Kiitos palautteesta! Saimme runsaasti palautetta syksyn 2011 Harvestia-lehdestämme. Palautteissa toivottiin lehden jatkuvan sisällöltään samanlaisena kuin tähänkin asti. Lehti sai kiitosta erityisesti monipuolisista jutuista. Te, lukijat, äänestitte kiinnostavimmiksi lehtiartikkelit ”Laatuharvennuksella ja yläharvennuksella lisää tukkipuuta” ja ”Liito-orava metsässäni”. Lämmin kiitos kaikille palautuslipukkeen lähettäneille! Kaikkien palautuslipukkeen palauttaneiden kesken arvottiin Harvestian tuotepalkintoja. Voittajia olivat: Jarmo Venäläinen, Lappeenranta Heikki Hämäläinen, Savonlinna Anniina Nousiainen, Vaajakoski Ulla Lemmetty, Virmutjoki
Onnea jille! voitta
H ar ve st i a 3 5
Hyvä Harvestia-lehden lukija! Toivomme palautetta lehdestämme. Arvomme lipukkeen palauttaneiden kesken tuotepalkintoja. Kiitos palautteestanne!
Kiinnostavin artikkeli:
Harvestia Oy maksaa postimaksun
Toiveita seuraavaa lehteä varten:
Toivon yhteydenottoa puukauppaan liittyvissä asioissa. Minuun saa ottaa yhteyttä: Nimi:
Harvestia Oy Tunnus 5017390 00003 VASTAUSLÄHETYS
Osoite: Puhelin: Sähköposti: Metsän sijaintikunta: 3 6 Ha rve st i a
En halua jatkossa metsällistä postia.