Etevä-Savo 04 | 2015 by SaaraLiu

WWW.esKauPPaKamari.Fi

etelä-saVon KauPPaKamarin leHti

KAUPPAKAMARI Menestystä ja menestymisen mahdollisuuksia Etelä-Savossa |

nro

ETEVÄ S AVO

04 / 2015

SINUA VARTEN

100

Sinua varten 100 vuotta

Juhlitaan yhdessä Osuuskauppa Suur-Savo täyttää 100 vuotta toukokuussa 2016. Vuotta juhlitaan monien tarjousten, juhlavuoden tuotteiden ja erilaisten tapahtumien merkeissä. Tammikuussa käynnistyy juhlavuoden autoarvonta. Juhlavuoden tarjouksista, tapahtumista ja tarinoista saat lisää tietoa asiakasomistajaposteista, lehdistä sekä vuoden 2016 alusta alkaen juhlavuoden internetsivuilta www.suursavo.fi/100. Kerro meille Osuuskauppa Suur-Savoon liittyvä muistosi tai tarinasi. Keräämme asiakasomistajien muistoja osuuskaupasta juhlavuoden 100 tarinaa -teemaan liittyen. Otamme mielellämme vastaan myös Osuuskauppa Suur-Savoon liittyvää kuvamateriaalia. Oman tarinasi tai kuvasi voit lähettää 31.3.2016 mennessä osoitteeseen 100tarinaa@sok.fi tai postitse Osuuskauppa Suur-Savo / 100 tarinaa, PL 1, 50101 Mikkeli. Arvomme kaikkien tarinan tai kuvan lähettäneiden kesken 5 kpl S-ryhmän 100 euron lahjakortteja.

Omistajan käyntikortti

Maaherrankatu 13, Mikkeli, p. 015 206 11

Joulukuu

Positiivista Pieksämäeltä

Pääkirjoitus

Olemme jo pitkällä loppuvuodessa ja jouluun on enää muutama viikko. Joulu on useille meistä kiireistä aikaa, mutta kun katsomme kulunutta vuotta Pieksämäellä, niin koko vuosihan on ollut täällä melkoisen kiireistä ja tapahtumarikasta aikaa.

tässä numerossa pääkirjoitus: kaksi näkökulmaa vuoDen viimeiseen järjestölehteen s. 2

Kaupunkiin on tullut vuoden aikana eri toimialoille uusia yrityksiä ja nykyiset yritykset ovat laajentaneet ja investoineet uusiin koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin. Kaupan puolelle on avautunut uusia kauppoja ja liikkeitä. Teollisuuteen on tullut lisäksi pari uutta yritystä, vaikka suhdannetilanne on osalle toimijoista edelleen varsin haasteellinen. Rakentamisessa on ollut kohteita käynnissä ja keihäänkärkenä niistä kaupungin oma Veturitallien kunnostushanke, joka saatiin äskettäin päätökseen.

positiivista pieksämäeltä s. 2 vastuullisen markkinoinnin aamukahvit s.3 yritysten yhteiskuntavastuu Finalistit s. 4 pörssiyhtiöille uusi hallinnointikooDi s. 4 päivä johtajana s. 4 jC-killasta tuoreita näkemyksiä kauppakamariin ja tärkeää kokemusta omalle uralle s. 5 ammattikoulutus ottaa yritysten tarpeet paremmin huomioon s. 6 valiokuntamatka helsinkiin s. 7 maailma muuttuu, muuttuvatko yritykset s. 8 Bisnesenkeli auttaa yrityksiä s.9 DiGilisaatio haluaa tieDon ulos ja käyttöön s.10 #rytminmuutos s.11 kasvuopen sparrasi ja toi verkostoja - savonlinnan pr-urakointi sai uusia innovaatioita s.12 talousveturi saksan kyyDissä maailmalle: stuttGart ennen shanGaita s. 12 tervetuloa uuDet jäsenet s.12 kauppakamarin tapahtumia kuvin s.13 joulutervehDykset s.14 viitostien remontti juva-mikkeli välillä oDottaa uusia rahoitusmalleja s.15 10 syytä liittyä kauppakamariin s. 15

KAKSI NÄKÖKULMAA VUODEN VIIMEISEEN JÄRJESTÖLEHTEEN HISTORIA TOISTAA ITSEÄÄN Kautta historian on myönteisen talous- ja rauhankehityksen katkaisseet erilaiset katastrofit ja myllerrykset. Kokonaiset kansakunnat ovat vaeltaneet paikasta toiseen etsien uusia elinmahdollisuuksia. Suomessa olemme tottuneet toisen maailmansodan jälkeiseen vakaaseen talous- ja rauhankehitykseen. Olemme eläneet kuin ”herran kukkarossa” myrskyltä suojassa. Viime vuosikymmenen lopulla Yhdysvalloista alkanut talouden myllerrys luultiin menevän ohi elvytyksellä tekemättä mitään rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Eduskuntavaalien jälkeen muodostettu hallitus kyllä heräsi karuun todellisuuteen, mutta valitettavasti oppositio ja ammattiyhdistysliike eivät ole ymmärtäneet toimintaympäristön muutosta. On tarrauduttu turvalliseen menneisyyteen, mitä ei valitettavasti ole. Tämän turvallisuuden yksi suurimmista haastajista on Euroopan unionin alueelle vyöryvä pakolaistulva vaaralisine lieveilmiöineen. Muutamaan kuukauteen on jouduttu kohtaamaan aivan erilainen maailma mihin on totuttu. Tämä tuo lisäkuormaa julkisen sektorin talouteen. Nyt on kyseessä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen, mihin tarvitaan myös oppositiota ja ammattiyhdistysliikettä. Toivottavasti AKT:n piirissä myös tahto suomalaisen työn kilpailukyvyn palauttamiseksi voittaa. Tuottavuutemme ei ole riittävällä tasolla, sillä meiltä on kadonnut muutamassa vuodessa noin 100.000 teollista työpaikkaa ja työttömyys on ennätystasolla.

Käyttäkäämme hänen asemaansa ja asiantuntemustaan hyväksi myös oman alueemme ja sen yritystoiminnan kehittämisessä. MENNEISYYDEN VANGIT Aina Pähkinänsaaren rauhan ajoista (v. 1323) maakuntamme on joutunut kokemaan rajankiroja idän ja lännen välissä. Väistämättä tulee mieleen, että tästä ajastako lähtien ristiriidan siemen on itänyt ja itänyt sitkeästi, maakunnassamme. Maan hallitus linjasi aluehallintouudistuksen nykyisen maakuntajaon pohjalta, mikä pitää sisällään myös sote –ratkaisun. Olisi toivonut, että maakuntaliiton, kuntien ja Itä-Savon ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirien päättäjät olisivat istuneet samaan pöytään arvioimaan syntynyttä tilannetta ja etsimään yhteistä toimintamallia. Nyt Savonlinna etsii pakonomaisesti tietä milloin Lappeenrantaan, milloin Kuopioon. Etelä-Savon maakunnassa on paljon puolustettavaa ja yhteistä, minkä pohjalle kotiseutujemme menestystä voidaan edelleen rakentaa. Riidan saa aikaiseksi jokainen, mutta tosimiehiä ja naisia ovat ne, jotka näkevät pidemmälle. Nyt heitä tarvitaan! markku kakriainen toimitusjohtaja

riiDan saa aiKaiseKsi joKainen, mutta tosimieHiä ja naisia oVat ne, jotKa näKeVät PiDemmälle. nYt Heitä tarVitaan!

Toinen uhka myönteiselle tulevaisuudelle on ilmastonmuutos. Pieni Suomi on toiminut varsin vastuullisesti ympäristöasioissa, mutta emme ole hyödyntäneet päästöjen vähentämistavoitteitten kautta syntyvää uuden liiketoiminnan potentiaalia riittävästi. Mikkelistä kotoisin oleva Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas siirtyy YK:n ilmastojärjestön pääjohtajaksi ensi vuoden alussa.

Kokemus ja taito RATKAISEVAT Porrassalmenkatu 25 B, 50100 Mikkeli ⋅ Puh. 015 321 720

Kaupungissamme yrittäjyys selvästi kiinnostaa. Täällä on yrittäjähenkistä ja kekseliästä porukkaa. Pieksämäellä yrityselämä katsoo tulevaisuuteen, vaikka ympärillä muualla maailmassa hieman kuohuu. Toivottavasti ensi vuonna nykyistä 1.150 yrityksen joukkoa saadaan kasvatettua entisestään. Yritykset toimivat kaupungin kehityksen moottoreina ja onkin ensiarvoisen tärkeää, että alueen yritykset voivat hyvin. Kasvavat ja kasvua haluavat yritykset ovat tärkeitä, sillä ne työllistävät ja lisäävät alueen elinvoimaa. Uusien investointien myötä syntyy positiivinen kasvun kehä. Syntyvistä uusista työpaikoista seuraa muuttoa alueelle ja muutto kasvattaa alueen markkinoita lisäten edelleen työpaikkoja ja muuttoa. Näin alueen houkuttelevuus kasvaa ja elinvoimaisuus lisääntyy. Pieksämäen seutukunnan kehittymisestä kertoo, että olemme vuodesta 2000 vuoteen 2012 pystyneet kasvattamaan BKT:ta per asukas reilusti maan keskiarvoa nopeammin. Tällä mittarilla mitaten sijoitumme Suomessa Top 10 -joukkoon. Yrityskannan kasvattamisessa sijoitumme myös koko Suomen vertailussa korkealle. Asioita on siis tehty oikein, mutta paljon tehtävää on vielä meillä kaikilla. Kaupungin tehtäviin kuuluu tarjota toimivat edellytykset liiketoiminnan harjoittamiseen ja kasvattamiseen. Kaupungilla on myös omat tehtävänsä ja velvoitteensa, jotka sen tulee täyttää ja tehdä. Asioita tehdään nykypäivänä niin yritysmaailmassa kuin kuntapuolella eri tavalla kuin vuosikymmenet sitten, muutos on jatkuvaa ja sen mukana täytyy pysyä. Näin ollen kaupungin ja täällä olevien yritysten on pystyttävä uusiutumaan tasaisin väliajoin ja hyödyntämään tehokkaammin nykypäivän ja tulevaisuuden tarjoamat mahdollisuudet. Pieksämäen tulevaisuudessa on erinomaisia mahdollisuuksia, jotka voivat kääntää kaupungin kehityksen pysyvästi parempaan suuntaan. Pieksämäen menestyminen hyödyttää myös naapurikuntia ja koko Etelä-Savoa.

www.eslaskenta.fi

yhteystIedot ja toImItus Etevä-Savo | Etelä-Savon Paino: Kaakon Viestintä Oy kauppakamarin lehti jakelu Itä- ja Länsi-Savon välissä Levikki: 36.994 (+ osoitteellisena n. 200 kpl) Julkaisija ja kustantaja: Etelä-Savon kauppakamari Digitaalisena: Sammonkatu 12 www.eskauppakamari.fi 50130 MIKKELI www.eskauppakamari.fi Ilmoitusmyynti: facebook.com/eskauppakamari Kauppakamarin toimisto sekä Erik Harlin, puh. 040 484 6610 Päätoimittaja: e-mail: eharlin1@gmail.com Markku Kakriainen

Kaupan ja palveluiden kehittämiselle seuraa jatkoa Veturitallien valmistumisen jälkeenkin. Seuraavassa vaiheessa Veturitallien ympärille rakentuu vetovoimainen kauppakeskuskokonaisuus. Tämän kokonaisuuden rakentuminen käynnistynee ensi kesään mennessä. Rakentamisvaihe ja kaupan uudet työpaikat tuovat mukavan piristysruiskeen yrityselämällemme. Samalla kuluttajat hyötyvät paikkakunnan valikoiman laajentuessa.

Nyt on aika katsoa eteenpäin ja unohtaa voivottelu. Meni taloudessa miten tahansa, aina löytyy yrityksiä, jotka löytävät menestymisen avaimet myös vaikeina aikoina. Etelä-Savon maakunta tarvitsee kasvua ja investointeja. Näihin meillä jokaisella on mahdollista vaikuttaa ja saada tuloksia aikaan. Etelä-Savo ja Pieksämäki, ovathan nämä erinomaisia paikkoja asua ja yrittää.

Sisällön tuontanto ja juttuvinkit: Etelä-Savon kauppakamari / Markku Kakriainen, Tanja Puputti ja Tiina Ylönen Tmi SaaraLiu / Saara Liukkonen Ilmestymis- ja aineistopvt 2015 Numero Ilmestymis- ja aineistopvm 01 / 2015 ma 02.03. 02 / 2015 ma 08.06. 03 / 2015 ma 21.09. 04 / 2015 ma 07.12.

Ulkoasu ja taitto: Tmi SaaraLiu www.saaraliu.fi

Veturitallien kunnostushanke liittyi osana keskustan kaupan ja palveluiden kehittämiseen. Nyt uusi ja upea Veturitallit on valmis ja tulevat vuokralaiset ovat myös selvillä. Ensimmäisessä vaiheessa Veturitalleilta löytyy yrityksiä kahvila- ja ravintola-alalta sekä terveys- ja hyvinvointialan yritys laajoine kuntosaleineen. Veturitori tulee toimimaan kaupungin uutena monipuolisena tapahtumapaikkana, jota toivottavasti yritykset ja yhdistykset hyödyntävät toiminnassaan. Monenlaisia messu- ja iltatapahtumia on jo ensi vuodelle varattu, unohtamatta viikonloppuisin järjestettäviä tansseja.

ETEVÄ-SAVO

markus vesterinen elinkeinojohtaja Pieksämäen kaupunki

Vastuullisen markkinoinnin aamukahvit TEKSTI ja kuva:Saara Liukkonen

kauppakamari kouluttaa v.2016 12.01.2016 | Kasvumarkkinoinnin valmennusohjelma, 3. päivä, Kuopio 28.01.2016 | Konsernitilinpäätös 08.02.2016 | Isojen taulukoiden käsittely Excelillä -verkkokoulutus (1h) 18.02.2016 | Yritysverotusta kirjanpitäjille 14.03.2016 | Selkeät raportit Excelin Pivotilla -verkkokoulutus (1h) 17.03.2016 | Kasvumarkkinoinnin valmennusohjelma, 1.pvä, Mikkeli 11.04.2016 | Visuaalisuus Excelissä -verkkokoulutus (1h) 12.04.2016 | Kasvumarkkinoinnin valmennusohjelma, 2.pvä, Jyväskylä

Lokakuussa järjestettiin Vastuullisen markkinoinnin aamukahvit yhtenä osana Yritysten Yhteiskuntavastuu -kilpailua. Aamukahveilla oli puhumassa Tmi SaaraLiu:n Saara Liukkonen aiheesta ”Sosiaalisessa mediassa tulee olla hereillä”, Ruralia-instituutista Hanna-Maija Väisänen kertoi esimerkkejä Vastuullisesta markkinoinnista matkailussa. Aamupäivän päätteeksi Keskuskauppakamarin OTL, varatuomari Paula Paloranta kertoi liiketapalautakunnassa vastaantulleista tapauksista.

Sosiaalisessa mediassa tulee olla hereillä Sosiaalinen media on tuonut viestintään hektisyyttä ja uusia piirteitä mitä ei aiemmin ole ollut. Ennen organisaatio tuotti itsestään materiaalia ja jakoi sitä haluamallaan tavalla, tänä päivänä organisaation on jo hankalaa kontrolloida mitä tietoa jaetaan ja missä. Sosiaalinen media on loistava lisäkanava asiakaspalveluun. Mutta ennenkuin yritys tai organisaatio syöksyy kaikkiin eri kanaviin, on syytä miettiä, onko yrityksessä itsellään resursseja, taitoa ja aikaa siellä toimimiseen. Sosiaalista mediaa varten olisi syytä laatia erillinen viestintäsuunnitelma, jossa määritetään mitä tavoitellaan ja mitkä kanavat ovat ne oikeat. Lyhyt some-etiketti: • ÄLÄ HUUDA vaan kirjoita pienillä kirjaimilla • Opettele käyttämään ja tulkitsemaan hymiöitä • ÄLÄ jaa kaikkia päivityksiäsi samalla sisällöllä joka paikkaan, huomioi kanava • Vaikka yrityksenä mukana, niin vastauksiin aina henkilön (etu) nimi mukaan => tuo vastaukselle kasvot • ”Kiitoksia kysymyksestäsi, palvelumme sisältö määräytyy asiakkaan tarpeiden. – Seppo” Somessakin toimiessa on syytä muistaa vastuullisuus tekemisessä. Noudatetaan lakeja ja sääntöjä toiminnassa, myös kunkin kanavan omat säännöt ja lait on syytä tunnistaa. Tunnistetaan muutostarpeet ja kehitetään toimintaa. Pidetään huolta, että toiminta on avointa ja vuorovaikutteista kaikkiin suuntiin. Kunnioitetaan ihmisoikeuksia, ollaan rehellisiä ja mikä tärkeintä, muistetaan omata medialukutaito.

Esimerkkejä vastuullisesta markkinoinnista matkailusta

markkinoinnin lauseeseen: ”Saa ja kannattaa kertoa miten yritys toimii ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävästi!”

Hyvän tavan mukaista vai sen vastaista? Paula Paloranta kävi esityksessään lävitse mitä tehdä kilpailijan toimiessa epäreilusti, miten yritys voi itse varmistaa toimiiko oikein sekä hän kertoi esimerkkejä hyvän tavan vastaisesta mainonnasta. Lähtökohtaisesti esimerkiksi jäljittely on sallittua, mutta täytyy muistaa, ettei toisen aineettomia oikeuksia (mm. patenttia, tekijänoikeutta) saa loukata eikä myöskään saa aiheuttaa sekaantumisvaaraa tuotteen kaupallisen alkuperän osalta. Liiketapalautakunta (LTL) antaa B-to-B -kiistoissa lausuntoja siitä, onko elinkeinonharjoittaja menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti. Lausuntoa voi pyytää yritys tai viranomainen. Myös ennakkolausuntoa voi pyytää halutessaan varmistaa toimivansa oikein. Verrattuna markkinaoikeuteen LTL-käsittelyt ovat nopeampia sekä käsittelyt ovat luottamuksellisia. Yleisin kiistanaihe on harhaanjohtava markkinointi.

18.04.2016 | Työoikeuden ajankohtaispäivä 19.05.2016 | Kasvumarkkinoinnin valmennusohjelma, 3.pvä, Kuopio 27.04.2016 | Palkanlaskennan ajankohtaispäivä 09.05.2016 | Näppärät Excelin makrot -verkkokoulutus (1h) 17.05.2016 | Kirjanpidon ajankohtaispäivä 06.06.2016 | Raportointi PowerPivotilla -verkkokoulutus (1h) Tulossa myös HHJ -kurssi Pieksämäelle Ajankohtaisin tieto koulutuksista/tapahtumista Internet -sivuiltamme: www.eskauppakamari.fi

#kamarikouluttaa

Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta, tarkoituksena on, että ala itse huolehtii mainosten hyvän tavan mukaisuudesta eikä lisää lainsäädäntöä tarvita. Valitukset tulevat lähinnä kuluttajilta. Eettinen neuvosto arvioi tapauskohtaisesti valitukset, missä mediassa on esitetty, mikä on ollut esitysaika (ennen vai jälkeen klo 21) sekä mikä on ollut esitystapa. Esityksensä lopuksi Paula kertoi usean esimerkin käsittelyyn tulleista valituksista ja niiden päätöksistä.

KAUPPAKAMARIN KOULUTUSPASSI!

Ota käyttöösi vuonna 2016, yrityskohtainen, kauppakamarin koulutuspassi.

toimistomme on suljettu 24.12.2015 10.1.2016

* Ensimmäinen v.2016 yrityksestä koulutukseen osallistunut henkilö jäsen-/normaalihintaan * seuraavista osallistujista, alennus -20% (ei voi yhdistää muihin alennuksiin/koulutusseteleihin)

Sinun ei tarvitse muistaa kuljettaa passia mukanasi vaan kauppakamari hoitaa alennusten kirjaamiset puolestasi! Ilmoittaudu mukaan: tanja.puputti@chamber.fi

On monia sertifikaatteja ja määritelmiä, joita yritykset voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Hanna-Maija Väisänen kertoi esimerkkinä venäläisille matkailjoille suunnatun kampanjan, jonka teemana oli ”Ekologista luksusta”. Oman esityksen lopuksi hän tiivisti vastullisen rollup_85x200_kauppakamari_2015_v1-01.pdf

10.9.2015

11.50

APURAHOJA HAETTAVANA Etelä-Savon kauppakamarin yhteydessä toimiva Hilja ja Alpo Savolaisen rahasto jakaa vuosittain stipendejä ja apurahoja Etelä-Savon alueen opiskelijoille. Kenelle? Apurahat myönnetään hakemusten perusteella taloudellisten ja teknisten alojen päätoimisille opiskelijoille, jotka ovat kotoisin tai asuvat vakituisesti EteläSavon alueella (Etelä-Savon maakunta pois lukien Heinävesi ja Joroinen). Apurahaa ei myönnetä jatko- eikä aikuisopiskelijoille eikä heille, jotka ovat saaneet rahastolta stipendin tai apurahan viimeisen kahden vuoden aikana.

Voit hakea apurahaa opintoihin tai opinnäytetyön tekemiseen. Apuraha opintoihin on enintään 500 euroa ja opinnäytetöiden apuraha enintään 1500 euroa.

Kauppakamarin SYYSKOKOUS (jäsenet+luottamushenkilöt) & esitelmätilaisuus Maanantai 14.12.2015 C

CMY

Mainitse vapaamuotoisessa hakemuksessa kumpaa apurahaa haet ja kerro lyhyet perustelut, miksi juuri sinun tulisi saada apuraha. Opinnäytetyön apurahaa haettaessa on mainittava myös opinnäytetyön aihe ja mahdollinen toimeksiantaja. Hakemuksen liitteenä on toimitettava myös virka- ja opintotodistus (virkatodistuksen saat maistraatista tai kirkkoherranvirastosta). Ilmoitathan myös yhteystiedot mahdollisia yhteydenottoja varten. Lähetä hakemus Etelä-Savon kauppakamarille 18.12.2015 mennessä sähköpostilla: mikkeli@kauppakamari.fi TAI postitse: Etelä-Savon kauppakamari / Hilja ja Alpo Savolaisen rahasto, Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli. Hakijoille ilmoitetaan päätöksistä henkilökohtaisesti alkuvuodesta. Lisätiedot? Etelä-Savon kauppakamari vastaa mahdollisiin lisäkysymyksiin, ota yhteyttä sähköpostilla mikkeli@kauppakamari.fi tai soita 044 732 1180.

ETEVÄ-SAVO

Kalevankangas Areena (Jäähalli), Viikinki Clubi Raviradantie 24, Mikkeli

klo 14:00 SYYSKOKOUS n. klo 15:00 Esitelmätilaisuus

”Urheilu & Business - sponsorointia vai kumppanuutta liiketoiminnan menestykseen?”

n. klo 17:00 Loppubuffet TILAISUUDET OVAT MAKSUTTOMIA MUTTA ILMOITTAUTUMINEN VAADITAAN! puh. 044 732 1180, mikkeli@kauppakamari.fi

teKsti: tiina YlÖnen

Yritysten Yhteiskuntavastuu -kilpailu 2015 loppukilpailijat ovat ratkenneet! Kilpailun loppukilpailussa osallistujat pääsevät esittelemään omaa yhteiskuntavastuutaan kilpailun raadille. Tilaisuuteen kutsutaan myös lehdistön edustajia. Loppukilpailussa omaa yhteiskuntavastuutaan pääsevät esittelemään loppuraporttien pohjalta valitut yritykset: Etelä-Savon Energia Oy Kuljetusliike J ja R Laatikainen Ky Palvelutukku Itä-Suomi (Mikkelin Vihannes Oy) Rakennuspalvelu Joni Pietarinen Suomen Talotekniikka STT-Yhtiöt Oy

Rakennuspalvelu Joni Pietarinen

Onnea loppukilpailuun päässeille yrityksille!

KIITÄMME kaikkia kilpailuun osallistuneita, raadin jäseniä, yhteistyökumppaneita sekä muita hankkeeseemme osallistuneita henkilöitä HYVÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ! Voittajat ja kunniamaininnan saaneet julkistetaan YrittäjäGaalassa 23.1.2016, Tervetuloa mukaan!

PäiVä joHtajana -temPauKsesta uusia joHtajaKoKemuKsia Mikkelin Nuorkauppakamarin järjestämä Päivä Johtajana tempaus toteutettiin viikolla 47, johtajien valitsemina päivinä. Mukaan lähti huima joukko eri alojen johtajia, jotka esittelivät työtään nuorille yhden arkipäivän ajan. Tyytyväisten nuorten päiviin kuului muun muassa palavereiden ja kokousten seuraamista, eri kohteissa vierailuja sekä toimistotyöskentelyn seuraamista ja oppimista. Nuoret pääsivät tutustumaan moniin erilaisiin työtehtäviin ja johtajien ”rennot” työpäivät vaikuttivat osittain hyvinkin kiireisiltä. Tempauksessa mukana olleet olivat hyvin tyytyväisiä tempaukseen ja myöhemmin saimme myös nuorten omia kertomuksia päivien kulusta. Muutamia poimintoja nuorten kokemuksista:

Lisätiedot: www.eskauppakamari.fi / www.yrittajat.fi/etelasavo

Jatkoa suunnitellaan parhaillaan - pysykää kuulolla! Yhteistyössä:

pörssiyhtiöille uusi hallinnointikoodi

Kuvassa kaupunginjohtaja timo Halonen ja Petra Haltsonen. Kuva: Helena skopa.

teKsti: anne linnainmaa KuVa: KesKusKauPPaKamari

Raportointi Koodin keskeinen sisältö on pörssiyhtiöille asetetut avoimuusvaatimukset. Uutta koodissa on se, että koodissa on erillinen raportointiosio, johon on koottu kaikki koodin raportointivaatimukset. Niistä yhtiö ei voi poiketa, vaan pörssiyhtiön on kerrottava julkisesti esimerkiksi kaikki toimitusjohtajan taloudelliset etuudet määräytymisperusteineen.

Arvopaperimarkkinayhdistys antoi lokakuussa uuden hallinnointikoodin, johon on koottu pörssiyhtiöiden hyvää hallinnointia koskevat suositukset. Hallinnointikoodin suositukset täydentävät lainsäädäntöön perustuvia pörssiyhtiöiden menettelytapoja. Koodin valmistelussa olivat mukana Keskuskauppakamarista varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa ja lakimies Antti Turunen. Uusi hallinnointikoodi tulee voimaan 1.1.2016 ja korvaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin vuodelta 2010. Suomen-, englannin- ja ruotsinkielisiä koodeja voi ladata Arvopaperimarkkinayhdistyksen nettisivuilta www. cgfinland.fi. Painettua hallinnointikoodia voi tilata osoitteesta info(at)cgfinland.fi.

Uudistuksen tavoitteet

Hallituskokoonpanon valmistelu

Hallinnointikoodin tavoitteena on, että suomalaiset pörssiyhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa. Koodiuudistuksessa on otettu huomioon Euroopan unionin sääntelystä nousseet vaatimukset, kansainvälinen kehitys ja käyttäjäkokemukset. Käyttäjäkokemuksia kartoitettiin kesällä 2014 järjestetyn avoimen kyselyn avulla.

Hallituksen valinta on yhtiökokouksen ehkä tärkein päätös. Jatkossa pörssiyhtiön on kerrottava, mikä on yhtiössä noudatettu tapa hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa. Ehdotus voidaan valmistella esimerkiksi hallituksessa, hallituksen nimitysvaliokunnassa, osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa tai merkittävien osakkeenomistajien toimesta.

Hallinnointikoodin uudistamistyössä panostettiin avoimuuden ja selkeyden lisäämiseen. Pörssiyhtiöiden hallinnollista taakkaa on kevennetty kiinnittämällä erityisesti huomiota hallinnointikoodin jäsentelyyn, ja samalla suositusten määrä on vähentynyt 55:stä 28:aan.

Monimuotoisuusperiaatteiden määrittely Keskustelu naisten osuudesta pörssiyhtiöiden hallituspaikoista jatkuu. Toisin kuin useissa Euroopan maissa, Suomessa ei ole säädetty kiintiöitä, vaan asiaa on edistetty elinkeinoelämän itsesääntelyllä. Myös uudistetussa koodissa on tämä linja ja taustalla

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen sai seuraajakseen Petra Haltsosen Anttolan yhtenäiskoulusta, joka kertoi kaupunginjohtajan työstä aivan uudesta näkökulmasta: ”Päiväni kaupunginjohtajan luona oli hyvin avartava kokemus. Pidin aluksi johtajaa lähes kuninkaana. Myöhemmin huomasin, ettei hän olekaan kuningas, vaan ennemminkin ”rokkitähti” tai ”malli”. Tällä tarkoitan, että kaupunginjohtajan tehtävä on suuri edustustehtävä. Loppujen lopuksi päädyin siihen, että kaupunginjohtaja on kuin isä. Hän käy katsomassa ”lapsosiaan” eli muita kaupunkilaisia sekä yrityksiä, ja keskustelee heidän kanssaan, miten heillä menee ja miten tulevaisuudessa pitäisi mennä.”

on se näkemys, että kiintiöt eivät edistä naisten etenemistä johtotehtäviin. Hallinnointikoodissa on säilytetty suositus, että hallituksessa on molempia sukupuolia. Uutena velvoitteena on suositus hallituksen monimuotoisuutta koskevien periaatteiden laatimisesta. Keväällä 2017 annettavassa selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästään pörssiyhtiön on kerrottava ainakin tavoitteet molempien sukupuolten edustuksen osalta yhtiön hallituksessa, toimenpiteet tavoitteiden

ETEVÄ-SAVO

Kangasniemen kunnanjohtaja Johanna Luukkosen ja Noora Tuokkola Kangasniemen lukiosta viettivät työpäiväänsä erilaisten tapaamisten parissa ja Noora pääsi tutustumaan kuntajohtamiseen hyvin läheltä. Päivä sujui iloisesti erilaisissa työtehtävissä, eikä tylsiä hetkiä ehtinyt tulla. ”Minulle se (päivä) oli hauska ja mieleenpainuva kokemus!”.

Kuvassa osuuskauppa suur-savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen autokaupan vierailulla. Kuva: anni lehkonen.

Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen sai nuorekseen Anni Lehkosen Anttolan yhtenäiskoulusta. Anni pääsi tutustumaan erilaisiin tapaamisiin ja muun muassa SuurSavon leipomoon ja autokauppaan. Annin sanoin ”Mielestäni päivä oli erittäin mukava, mielenkiintoinen ja valaiseva.” Mikkelin kaupungin kulttuurijohtaja Marita Kajanderin seurana päivän oli Julia Hasu Esedulta. Marita ja Julia pääsivät myös Ylen Etelä-Savon radioon kertomaan Päivä Johtajana päivästään. Juliakin oli tyytyväinen päiväänsä ”Oli kiinnostava seurata Maritan päivää. Ja mitä kulttuurijohtajan tehtäviin kuului.” Maamerkki Infra Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kemppainen sai seurakseen Lauri Ohliksen Esedulta. Lauri pääsi muun muassa tutustumaan asuntomessualueen työmaahan. ”Päivä Johtajana päivä oli kiinnostava ja hyödyllinen, mukavaa vaihtelua kouluarjelle. Koko päivästä jäi hyvät fiilikset ja mielenpainuvat kokemukset.”

Etelä-Savon Koulutus Oy:n hallintojohtajaa ja tulevaa toimitusjohtajaa Arja-Leena Saastamoista oli seuraamassa Jenna Lotta Esedulta, joka pääsi tutustumaan muun muassa budjetin tekoon. Jenna pääsi kuulemaan myös nykyisen toimitusjohtajan Keijo Tikan työstä ja kuuli häneltä vinkkejä työelämään. Mikkelin kaupungin Solmu-projektin projektipäällikkö Helena Skopan työpäivää seurasi Taina Huipero Esedulta. Monipuolisen päivän aika Taina pääsi tutustumaan muun muassa kokouksiin, mainostoimistoyhteistyöhön, asuntomessujen suunnitteluun ja projektijohtajan työhön yleisesti. ”Päivästä jäi todella positiivinen mieli, ja lähtisin tähän tempaukseen ehdottomasti mukaan toistekin! Tällainen tilaisuus on nuorille mainio, ja siitä saa mielestäni jopa laajemman kuvan eri töistä kuin työharjoittelussa. Jo yläasteella tällainen olisi hyödyllinen, tai jo ammattikoulun ensimmäisenä vuotena. Toivottavasti tulevaisuudessakin järjestetään tällaisia samankaltaisia tempauksia.” Johtajien ja nuorten viesti oli selvästi se, että tällaista nuorten/ koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä tarvitaan lisää!

Mukana olivat myös: • • • • •

Länsi-Savo Oy:n jakelujohtaja Pekka Puikkonen - Eetu Puikkonen, Esedu Etelä-Savon maakuntaliiton hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska - Jarkko Summanen, Esedu Mikalo Oy:n toimitusjohtaja Hannu Sormunen - Janette Lotta, Esedu Jarnon Kulta Oy:n toimitusjohtaja Jarno Turtiainen - Julia Turtiainen, Esedu Mainostoimisto Kixit Oy:n toimitusjohtaja Vesa Kärkkäinen - Iida Pesonen, Esedu

toteuttamiseksi ja miten tässä on edistytty. Suosituksen taustalla on periaatteiden laatimista edellyttävä EU-direktiivi.

Lähipiiriliiketoimet Kokonaan uutena aihealueena hallinnointikoodiin on otettu mukaan lähipiiriliiketoimia koskeva suositus, jonka mukaisesti yhtiön on selostettava merkittävien ja tavanomaisesta poikkeavien lähipiiriliiketoimien osalta noudatettu päätöksentekomenettely.

Työ jatkuu EU:ssa on valmisteilla osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin muutos, joka vie pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkitsemisen yhtiökokouksen päätettäväksi. Tässä koodiuudistuksessa ei tulevaa sääntelyä ennakoitu. Koodin uudistamiseen ryhdytään taas, kun uudet säännökset ja kansainvälinen kehitys sitä vaativat.

JC-KILLASTA TUOREITA NÄKEMYKSIÄ KAUPPAKAMARIIN JA TÄRKEÄÄ KOKEMUSTA OMALLE URALLE

TULE SINÄKIN NAUTTIMAA N JA VIIHTYMÄ ÄN!

teKsti: jarKKo sanisalo KuVat: etelä-saVon KauPPaKamari, Haastateltujen KuVa-arKistot

Perusajatukseltaan kilta on käytännönlähtöinen yhteistyön malli alueellisen kauppakamarin ja alueen nuorkauppakamareiden välillä. Kiltatoiminnan tarkoituksena on lisätä nuorkauppakamareiden ja kauppakamareiden tunnettuutta, houkuttelevuutta sekä saada nuorkauppakamarilaiset vaikuttamaan alueen elinkeinoelämän kehittämiseen kauppakamaritoiminnan kautta. JC-Kilta auttaa molempia järjestöjä vahvistamaan omaa toimintaansa. JC-killan kautta kauppakamarin edunvalvontaan ja toimintaan saadaan tuoreita näkemyksiä. Toisaalta killan avulla nuorkauppakamarilaisilla on mahdollisuus oppia kokeneemmilta yritysjohtajilta, ja olla mukana oman maakunnan kehittämisessä ja edunvalvonnassa. Osallistumalla ja olemalla aktiivinen kauppakamarin toiminnassa tutustuu erittäin hyvin Etelä-Savon elinkeinoelämän vaikuttajiin ja päättäjiin. Etelä-Savon kauppakamarin JC-kilta koostuu maakunnan kaikkien kolmen nuorkauppakamarin Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan jäsenistä. Kilta toimii Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Markku Kakriaisen alaisuudessa ja ohjauksessa. JC-kiltaan hakeutuneet nuorkauppakamarilaiset edustavat kiltaa jokaisessa valiokunnassa (pois lukien Itä-Suomen alueen yhteinen tilintarkastusvaliokunta). Lisäksi JC-kiltalaisia on asiantuntijajäseninä osastojen hallituksissa. Osastoja Etelä-Savon kauppakamarilla on Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Kiltalaisella on mahdollisuus osallistua myös kauppakamarin muuhun toimintaan, kuten koulutuksiin ja tilaisuuksiin.

Aiempien edustusten lisäksi vuonna 2016 JC-kiltalaiset nimetään myös: • Team Future • Kansainvälisyysryhmä

JC-killasta sanottua Heikki Hämäläinen, Osuuskauppa Suur-Savo, toimitusjohtaja ja Etelä-Savon kauppakamarin puheenjohtaja ”Näen erittäin positiivisena, että JC Killan edustajat ovat mukana alueellisen kauppakamarin työskentelyssä. He tuovat hienolla tavalla esille nuoremman sukupolven näkemykset kauppakamarin kentässä käsiteltäviin asioihin. Heillä on todella raikkaita ja tuoreita ideoita toiminnan kehittämiseen. Uskon, että myös nuoret JC Killan edustajat saavat kauppakamariyhteistyöstä erinomaista näkemystä, laaja-alaisuutta ja kokemusta omalle uralleen.”

& Veturitori

Uusi ja upea TAPAHTUMAPAIKKA aivan Pieksämäen keskustassa.

VETURITALLIT JA VETURITORI Tallikankaankatu 3, Pieksämäki

Tapahtumatilavaraukset

Jörg Hansmann, JC-kiltalainen vuosina 2010-2015 ja Pieksämäen nkk:n puheenjohtaja 2011 ”JC-kilta on ollut minulle ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää itseäni sekä tutustua kauppakamarin toimintaan. Olen osallistunut teollisuusvaliokuntaan ja päässyt keskustelemaan mielenkiintoisten ihmisten kanssa ajankohtaisista asioista. Mielestäni JC-kilta on nuorkauppakamarin paras alueellinen oppimis -ja verkostoitumispaikka.”

Etelä-Savon kauppakamari järjestää vuosittain useita korkealaatuisia koulutuksia jäsenilleen ja näihin on myös JC-kiltalaisilla mahdollisuus osallistua. Kiltalaiset voivat halutessaan hyödyntää koko kauppakamariverkoston koulutustarjontaa. Päivän tai parin mittaiset ajankohtaiset koulutukset ja valmennukset ovat ammattitaitoisesti järjestetty ja samalla oivia tilaisuuksia verkostoitua. Esimerkiksi kiltalaisten suosiossa on ollut kauppakamarin HHJ-kurssi eli Hyväksytty Hallituksen Jäsen –kurssi. Osa kiltalaisista on lisäksi suorittanut HHJ-tutkinnon ja HHJ-PJ -kurssin. HHJ:ssa oppii hyvää hallintotapaa ja vastuullista hallitustyöskentelyä käytännönläheisesti. Vuonna 2015 kilta vietti viisivuotisjuhliaan ja aloitti kauppakamarin tulevaisuusvaliokunnan perustamisvalmisteluita. Vuonna 2014 verkostoiduttiin Keski-Suomen Kauppakamarin Juniorikillan kanssa sekä Etelä-Savon JC-kilta palkitsi ensikertaa kauppakamarin Aktiivisimman Kamaripytyllä 60-vuotisjuhlassa. Vuonna 2013 järjestettiin JC kiltalaisten vaikuttajakoulu. Vaikuttajakoulussa opittiin erilaisia vaikuttamisen kanavia ja keinoja. Etelä-Savon kauppakamarin JC-killan puheenjohtajina ovat toimineet v. 2010-2011 Marko Palhomaa, v. 2012-2013 Ulla Hansmann, v. 2014- Jarkko Sanisalo.

VETURITALLIT Kuvat: Pieksämäen Mediapaja, toteutus: Prodictum 2015

Miltei kaikissa Suomen kauppakamareissa toimii nykyään oma junioritai JC-kilta. Etelä-Savo oli yksi ensimmäisiä alueita, jossa kiltatoimintaa käynnistettiin vuonna 2010. Etelä-Savon kauppakamarin JC-kilta perustuu Keski-Suomen kauppakamarin juniorikilta-konseptiin, mikä on palkittu JCI:n maailmanpalkinnolla vuonna 2009 Best Business Development Program -kategoriassa.

Kulttuurikeskus Poleeni (arkisin klo 10-15) Puh. 044 388 3413, 040 085 5714, www.poleeni.fi

KIR MIK JAS KE TO N L I S S KUL Ä MA LLA

YRITYKSESI KOKOINEN Me olemme yrityksesi kokoinen pankki, jonka

Saara Liukkonen, Etelä-Savon JC-Killan projektipäällikkö 2010 ja Mikkelin nkk puheenjohtaja 2010

vahvuutena ovat ketteryys ja nopea päätöksenteko.

”Olen aikoinaan vuonna 2010 ollut aloittamassa JC-killan toimintaa Etelä-Savossa. Idea toiminnan käynnistykseen saatiin Keski-Suomesta, jossa vastaava toiminta oli aloitettu edellisenä vuonna. Itse ehdin toimia varsinaisena jäsenenä JC-killassa pari vuotta ja jo tuona aikana koin, että toiminta oli mielekästä ja juuri sellaista, jota oli molemmissa järjestöissä kaivattu. Pääsin itse myös aikoinaan murtamaan ennakkoluuloja ollessani ensimmäinen nainen Liikennevaliokunnassa, nykyisin meitä naisia on jo useampi :)”

Killan uudet jäsenet valitsee nykyinen JC kilta. Valintaraadin puheenjohtajana toimii edelleen Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Markku Kakriainen. JC killan jäsenistä vaihtuu vuosittain puolet, jotta kaksivuotiskaudella on aina puolet ”uusia” ja puolet ”vanhoja” jäseniä. Etelä-Savon kauppakamarin JC-kilta vuonna 2015:

Aidosti paikallisesta pankista saat aina henkilökohtaista palvelua. Tervetuloa palveltavaksi.

MIKKELI

✆ 010 441 7380

MÄNTYHARJU

✆ 010 441 7370

RISTIINA

✆ 010 441 7360

SUOMENNIEMI

✆ 010 441 7350

saastopankki.fi

jC-Kiltaan Haetaan uusia jäseniä

oletKo alle 40-Vuotias ja Kiinnostunut mYÖs YHteisKunnallisista asioista Katso WWW.jCmiKKeli.Fi puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri Jäsenet

Jarkko Sanisalo Helena Skopa Jörg Hansmann Hanna Airas, Iida Hulkkonen, Riitta Hänninen, Anne Paunonen, Sanna Pietiäinen ja Sari Tiihonen

Suomi nousuun vaikka Pakistanin kautta! Aika: Torstai 17.12.2015 klo 13:45 – 16:30 Paikka: Etelä-Savon Ely-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli

Tule kuulemaan maksuttomaan tilaisuuteemme mitä mahdollisuuksia Pakistanin markkina tarjoaa! Etelä-Savon kauppakamarin ja Etelä-Savon Ely-keskuksen tilaisuudessa Pakistanin markkinoista kertovat Finland Pakistan Business Councilin edustajat.

Valiokunta- ja osastoedustukset

Varsinainen jäsen

Varajäsen

Kaupan- ja palvelualanvaliokunta

Sanna Pietiäinen

Hanna Airas

Yrityskauppa - tilaisuus!

Koulutusvaliokunta

Anne-Maarit Paunonen

Riitta Hänninen

Liikenne- ja viestintävaliokunta

Riitta Hänninen

Iida Hulkkonen

Aika: Keskiviikko 20.1.2016 klo 8:45-11:00 Paikka: TUMA-rakennus, kh 3, Sammonkatu 12, Mikkeli Tervetuloa maksuttomaan yrityskauppatilaisuuteen!

Teollisuusvaliokunta

Jörg Hansmann

Iida Hulkkonen

Mikkelin kauppakamariosasto

Jarkko Sanisalo

Helena Skopa

Pieksämäen kauppakamariosasto

Jörg Hansmann

Sari Tiihonen

Savonlinnan kauppakamariosasto

Helena Skopa

(n.n.) Savonlinnasta

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä: Etelä-Savon kauppakamari, Suur-Savon Osuuspankki, Aronia Group ja Rantalainen Yhtiöt. Lisätiedot molempiin tapahtumiin ja ilmoittautuminen: www.eskauppakamari.fi > koulutus/tapahtumat

ETEVÄ-SAVO

KUVAT Copyright Yleiskuva: Kari Kauppinen | Virpi Siekkinen: Juuli Aschan, Haaja & Arwo Design Oy | Keijo Tikka: Esedu | Keijo Pesonen: Antti Tolvanen, SAMIedu | Hanna Makkula: Kari Kauppinen

Ammatillinen koulutus uudistuu. Työelämän olisi oltava omien alojensa markkinoinnissa myös aktiivinen, jotta peruskoululaiset innostuisivat aloista, joille tarvitaan työvoimaa. Markkinoinnissa kannattaa puhua nuorten kieltä.

Teksti: Kari kauppinen

Ammattikoulutus ottaa yritysten tarpeet paremmin huomioon -Elinkeinoelämää tarvitaan jatkuvaan keskusteluun työvoiman tarvetta määrittämään, sanoo Mikkelin kaupungin sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen. Tämä onkin tulevaisuuden ammatillisen koulutustarpeen juoni entistä enemmän. -Meidän pitää kouluttaa tekijöitä työelämään. Kyllähän suuri osa alueen työpaikoista (yrityksistä) on riippuvaisia siitä, että saamme koulutettua heille uutta työvoimaa, sanoo pian eläkkeelle jäävä Etelä-Savon ammattiopiston toimintaa järjestävän Etelä-Savon Koulutus Oy:n toimitusjohtaja Keijo Tikka. -Toisen asteen koulutuksen tulee varmistaa työelämän tarvitsemat osaajat. Toisella asteella tarkoitetaan peruskoulun jälkeistä opetusta eli ammattiopistoja ja lukioita. Tikka sanoo, että ammatillinen koulutus on jopa tärkeämpää kuin lukiokoulutus. Oppilaitokset järjestävät työelämäfoorumeita. Niissä on yrityksiä mukana. Foorumeissa käydään läpi sitä, mitä osaamista tarvitaan. Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämispäällikkö Hanna Makkula sanoo, että yritysten kannattaa olla yhteydessä tarpeistaan oppilaitoksiin, kauppakamariin ja yrittäjäjärjestöihin. Viesti menee varmasti perille.

Nopeutta ja joustavuutta Koulutuksen räätälöinti elinkeinoelämän tarpeisiin on tärkeää. Yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa nopealla syklillä osaajia. Jos heitä saa, yrityksen mahdollisuudet sijoittua maakuntaan ja laajentaa

ovat mahdollisia.

tutkinnon suorittaminen kestää 2,5- 3 vuotta.

-Käytännössä ketteryys tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi jossakin yrityksessä aloitetaan uudenlaista toimintaa tai tuotantoa eikä työntekijöiden koulutukseen ole valmiita koulutuksia, on pystyttävä nopeasti suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä yrityksen kanssa tarvittava koulutus, sanoo Keijo Tikka.

-Kun 1990-luvulla Nokia tarvitsi yhtäkkiä tuhansia insinöörejä, ei kukaan osannut sitä ennakoida neljä vuotta aiemmin. Tämän takia koulutusohjelmien tulee olla joustavia ja osaamisalojen valintaa on voitava tehdä opintojen edetessä sen mukaan, mitä ympärillä tapahtuu.

Hanna Makkula tuo esiin toisen esimerkiksi. -Tulevaisuuden nouseva ala, terveysteknologia. Kun yritys tarvitsee sote-alan osaajia, niin on tärkeää, että pystytään räätälöimään tutkinnon osa tai kokonaisuus, jotta kokonaan uutta tutkintoa ei tarvitse opiskella. Toisen asteen koulutuksen uudistus tuleekin mahdollistamaan tällaisen toimintatavan.

Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus, eri ammattien imago, on tärkeää työntekijöiden saamiseksi. Koulutusalan pitää olla kiinnostava. Pelkästään työvoiman tarve alalle ei riitä.

-Yritykselle on todella pitkä aika, jos ensin suunnitellaan koulutusohjelma ja sitten on kolmevuotinen koulutus. Tulevaisuuden työelämän tarpeissa koulutuksen pitää olla sellaista, ja pitää myös valmistaa työntekijää siihen, että hän pystyy päivittämään osaamistaan. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston rehtori Keijo Pesonen komppaa ja sanoo, että maakunnassa tehtävä ennakointityö on välttämätöntä. -Koulutustarpeet ovat yleensä tietoja tästä hetkestä, mutta kukaan ei voi tarkasti tietää mitä tapahtuu neljän vuoden kuluttua. Mainittu neljä vuotta on tärkeä luku sen takia, että koulutuspaikoista pitää päättää vuosi ennen opintojen alkamista ja

Kiitämme kaikkia jäseniä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta!

Rauhallista joulun aikaa sekä menestystä tulevaan vuoteen 2016!

Imago on tärkeää

Hanna Makkula heittää esimerkin metallialalta. -Siellä on robottia ja simulaattoria. Se puhuttelee valintaansa tekevää ysiluokkalaista ihan toisella tavalla. Elinkeinoelämän pitää toki pystyä kertomaan työvoimaresurssinsa kehityksestä ja tarpeesta nyt ja lähivuosina. -Opiskelijoille pitää tehdä tutuksi maakunnan elinkeinorakenne, kertoa alueen yrityksistä ja työpaikoista. Tärkeää on eri yritysten edustajien jalkautuminen jo peruskoulujen yläluokille, kertomaan monipuolisesti yritysten erilaisista työtehtävistä ja työpaikoista, sanoo Virpi Siekkinen. -Lisäksi yritysten tulee tarjota kesätyöpaikkoja ja harjoittelupaikkoja nuorille. Tieto luo hyvän ja

kestävän pohjan nuorten valinnoille. On tärkeää korostaa, että kaikki koulutus ja oman osaamisen lisääminen on arvokasta.

Tulevaisuus aina epävarmaa Tulevaisuuden ennustaminen on aina epävarmaa, mutta koulutustarpeita toki tunnetaan. -Mitkä ovat tulevaisuuden menestysalat? Kukapa olisi muutama aika sitten uskonut esimerkiksi peliteollisuuden tai mobiilisovellusten työllistävään vaikutukseen, miettii Virpi Siekkinen. -Oletettavaa on, että myös meillä eteläisessä Savossa bio- ja kiertotalous, cleantech, matkailu, luovat alat sekä hyvinvointiklusteri tulevat synnyttämään uusia työpaikkoja. Myös digitaalisuus mahdollistaa uusia digitaaliseen palvelutuotantoon ja käyttäjälähtöisiin innovaatioihin perustuvia työ-paikkoja. Cleantech tarkoittaa tuotteita, palveluita ja teknologiaa, joka edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Keijo Tikka muistuttaa siitä, että perustarpeet ja luonnosta kasvavat työpaikat eivät katoa. -Maailma muuttuu hyvin nopeasti ja isotkin rakenteet horjuvat, mutta tietynlaiset perustarpeet säilyvät silti maakunnassa. Lisäksi metsät kasvavat täällä jatkossakin, joten osa työpaikoista on väkisinkin paikkasidonnaisia. -Mahdolliset uudet elinkeinot syntyvät usein nopeastikin ja niiden ennustaminen on vaikeaa. Hyvinvointiteknologia yhdistää usean eri alan osaamista, ja on yksi tulevaisuuden aloista, jossa osaajia tarvitaan.

lyhyesti lukuina

2016 635 3 Sotkamolainen SuperPark

Sparrattua yritystä

3 miljoonaa euroa -

-konserni aikoo avata uuden sisäaktiviteettipuiston Särkänniemen delfinaarion tilalle kesällä 2016. Kokonaisinvestointi nousee 3,5 miljoonaan euroon.

Kasvu Openissa

Suomen kärkisijoittajat uskovat pelialan yrityksen muutokseen: Pelialan ohjelmistotuottaja Umbra on kerännyt rahoituskierroksella 3 miljoonaa euroa.

(Tieto poimittu Kasvu Open finaalissa/Kasvun Karnevaalissa 23.10.2015)

BLOGI ja appsVINKIT

Toivottaa:

Etelä-Savon kauppakamari

Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kauppakamariosastot Toimistomme on suljettu ajalla 24.12.2015-10.1.2016! (Puramme vuoden aikana kertyneet lisätunnit)

www.canva.com

www.syncspace.com

Ikoneita, ideoita ja

SyncSpace on kuin

RunKeeper on GPS fitness-

piktogrammeja infografiikan tekemiseen. Sovellus on osittain ilmainen.

valkotaulu, jonka voi jakaa ja jota voi työstää yhdessä reaaliaikaisesti. Valkotaululle voi piirtää, kirjoittaa tekstiä tai lisätä kuvia. Sopii hyvin ideointiin ja hahmotteluun. SyncSpace on ilmainen.

liikuntasovellus, joka käy lenkkeilyn lisäksi mm. hiihtoon, uintiin ja rullaluisteluun. Ohjelmalla voi seurata kestoa, pituutta, kalorienkulutusta ja keskimääräistä vauhtia.

ETEVÄ-SAVO

runkeeper.com/

Valiokuntamatka Helsinkiin

Joulukuun alussa Etelä-Savon kauppakamarin koulutusvaliokunnan ja kaupan- ja palvelualan valiokunnan jäsenistä koostuva kokoonpano matkasi Helsinkiin vierailemaan OP-ryhmän konttorilla, Keskuskauppakamarilla ja eduskunnassa.

Teksti: saara liukkonen kuvat: saara liukkonen ja markku kakriainen

Keskuskauppakamarilla vierailijat pääsivät kuulemaan #rytminmuutoksesta Risto E. J. Penttilältä, johtaja Anne Horttanaiselta välimieskäsittelystä, viestintäpäällikkö Adèle Couavouxilta kauppakamarin viestinnästä ja talouspoliittisen katsauksen antoi talouspoliittinen neuvonantaja Johnny Åkerholm. Ennen seuraavaan paikkaan siirtymistä hallituksen jäsen ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Keijo Pesonen sekä kaupan- ja palvelualan valikokunnan puheenjohtaja Juha Putkonen luovuttivat lausunnon ministeriön edustajalle Anna Mårtenssonille. Järjestelyistä keskuskauppakamarilla vastasi Aksana Eklundh.

Eduskunnassa valiokuntamatkalaiset kuulivat pääsihteeri Seppo Tiitisen (ylempi kuva) kertomana eduskuntatalon historiasta ja ikimuistoisista hetkistä. Varapuhemies Mauri Pekkariselta kuultiin näkemyksiä ja kokemuksia Suomen tilanteesta. Alkupuheiden jälkeen vieraat pääsivät seuraamaan lehteriltä täysistuntoa sekä tapaamaan alueemme kansanedustajia.

Kuvat vasemmalla: OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen esitteli vieraille talouden näkymiä. OP-ryhmän kierroksella emäntänä toimi johtaja Merja Auvinen. Mielenkiintoisia ja toimivia ratkaisuja isossa mittakaavassa. Useampi tuhat työntekijää, ei omia työpisteitä, kirjaimellisesi lähes paperiton toimisto (yksi pieni kaappi per työntekijä).

LAUSUNTO: KOULUTUKSEEN KOHDISTUVAT LEIKKAUKSET VIEVÄT TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ NOPEAMMIN KUIN REFORMITYÖLLÄ EHDITÄÄN KOMPENSOIDA

REKRYON Vierailijat luovuttivat opetusja kulttuuriministeriön edustajalle Anna Mårtenssonille sekä alueen kansanedustajatapaamisessa olleille Antti Häkkäselle, Kaj Turuselle, Hanna Makkolalle ja Heli Järviselle EteläSavon kauppakamarin hallituksen ja koulutusvaliokunnan laatiman lausunnon koulutuksien merkityksestä seudulla. Etelä-Savon kauppakamarin hallitus ja koulutusvaliokunta ovat huolestuneita maakunnan koulutuspalveluihin kohdentuvista leikkauksista ja niiden vaikutuksista. Nyt nähtävissä olevat vaikutukset heijastuvat jo koulutuksen järjestämisen edellytyksiin ja laatuun. Maakunnan elinkeinoelämän ja työvoiman kannalta on aivan välttämätöntä, että kaikkien koulutusasteiden ja järjestämismuotojen toimintaedellytykset pysyvät laadukkaina myös reformien jälkeen. Kauppakamari haluaa kiinnittää

päättäjien huomion siihen, että sopeuttamiselle varataan aikaa, käydään vuoropuhelua kentän kanssa ja otetaan huomioon sen asiantuntemus. Kauppakamari toteaa myös, että rakenteita ja toimintaprosesseja pitää uudistaa, mutta sen tulee olla hyvin suunniteltua ja hallittua. Kauppakamari kannustaa kaikkia koulutuksen järjestäjiä uudistamaan omia rakenteita ja prosesseja pystyäkseen kohtaamaan edessä olevat haasteet. Kumppanuuksien ja yhteistyön rakentaminen erityisesti työelämän kanssa on ollut aina hyvä keino edistää muutosta. Toisaalta koulutuksen järjestäjien pitää itse tunnistaa, millaisilla järjestelyillä muutokset ovat mahdollisia. Kauppakamarin koulutusvaliokunnan toimesta on koottu yhteen muutamia asiantuntijoiden esille nostamia perus-

opetuksen, ammatillisen, lukio- ja ammattikorkeakoulutuksen sekä yliopistokoulutuksen mittavia haasteita. Nämä on kohdattava ja osattava hoitaa maakunnan kasvun ja kehityksen kannalta suotuisasti. Etelä-Savon kauppakamari kannattaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voidaan luoda taloudellisen toiminnan ja kasvun edellytyksiä maakuntaan ja laajemmin myös koko maahan. Etelä-Savon kauppakamari esittää antamaansa katsaukseen perustuen, että maakunnan koulutusinstituutioiden näkemykset otetaan vakavasti huomioon, ja elinkeinoelämän sekä yksilöiden koulutusmahdollisuudet ja toimintaedellytykset turvataan tulevaisuudessa. Maakunnan erityispiirteet pienenevien ikäluokkien, työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen ja väestön koulutustason suhteen edellyttävät, että koulutukseen kohdentuvia leikkauksia jaetaan pidemmälle ai-

kavälille, jolloin sopeutustyölle jää riittävästi aikaa. Koulutuksen laadun varmistaminen ja hallinta eivät voi edetä ja kehittyä rinnan leikkauspäätösten kanssa. Siinä missä leikkaukset purevat heti, kehitysvaikutukset näkyvät hitaasti ja viiveellä. Kauppakamarin hallitus esittää myös, että nyt meneillään olevien säästöjen ja leikkausten todellisia vaikutuksia arvioidaan kansallisesti objektiivisin menetelmin eri koulutusinstituutioiden osalta erikseen, jotta sopeuttavat toimet osataan kohdentaa oikein ja vaikuttavasti. On tärkeää tiedostaa, että hyvinvointiyhteiskunnan keskeisintä kansallista voimavaraa voidaan tässä muutoksessa myös tukea ja vahvistaa sen sijaan, että sen asemaa kansallisena vahvuutena myös kansainvälisessä vertailussa vaarannettaisiin.

ETEVÄ-SAVO

MIKKELI

TYÖNTEKIJÄT JA TYÖNANTAJAT KOHTAAVAT KAUPUNGINKIRJASTOSSA 8.-12.2.2016 Ma-to 13.00 - 16.00 ja pe 12.00 - 15.00

Etsitkö töitä? Ma 8.2. Ti 9.2. Ke 10.2. To 11.2. Pe 12.2.

Matkailu- ja ravitsemus sekä kauppa ja liike-elämän palvelut Hyvinvointipalvelut sekä sosiaali- ja terveys Teollisuus, logistiikka sekä maa- ja metsätalous Kiinteistöhoito, tilahuolto, rakentaminen sekä julkinen sektori Kesätyöt (kaikki alat)

Töitä tyrkyllä – Ottakee TYÖkii! Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut: www.tyollisyysmikkeli.fi

#RekryON

AURA

– aikuisten uraohjaus

Maailma muuttuu Teksti: Tiina Jaatinen Kuvat: Juho Vainio

KUKA? Anni Ronkainen Työ • Kesko Oyj, Chief Digital Officer ja konsernijohtoryhmän jäsen Aiemmat työtehtävät • Google, Suomen maajohtaja • mainostoimistokonserni McCann Helsinki Group, toimitusjohtaja • Satama Finland Oy, liiketoimintajohtaja • Chief Digital Officer ja konsernijohtoryhmän jäsen Koulutus • KTM Luottamustehtävät • Kolme hallituspaikkaa: Nordic Morning, Suomen Asiakastieto Oy, Sunduka Ltd. Harrastukset • kuntoilu, mökkeily ja hallitustyöskentely

Internet on tehnyt maailmasta globaalin kauppapaikan, jossa asiakas päättää mitä, mistä ja milloin ostaa. Yritysten on kuunneltava asiakasta yhä tarkemmalla korvalla ja sopeuduttava muutokseen. Suomalainen oli viime vuonna yhteydessä internetiin keskimäärin 2,7 laitteella. On arvioitu, että vuonna 2020 keskiluokkainen maailmankansalainen on kiinni netissä kymmenellä eri laitteella. Teollinen internet on siis valtaamassa maailmaa ja kaikki mikä voi digitalisoitua, digitalisoituu. Tätä mieltä on Keskon digijohtaja, Chief Digital Officer Anni Ronkainen. Internetissä on Ronkaisen mukaan varhainen aamu, vasta yksi prosentti mahdollisuuksista on käytetty ja 99 prosenttia on vielä odottamassa. Teollinen internet käsittää arvion mukaan tällä hetkellä 10 miljardia verkkoa käyttävää laitetta tai konetta, joita voidaan ohjata, mitata tai sensoroida. Maailma on siis muuttumassa ja yritysten on muututtava sen mukana.

Yritysjohtajien haaste Boston Consulting Groupin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttajat ovat maailman toiseksi aktiivisimpia digipalvelujen käyttäjiä. Tämän mahdollistavat toimivat verkkoyhteydet sekä hyvät laitteet. Myös julkinen sektori pärjää tutkimuksessa hyvin. Edistyksellinen verohallinto ja pankkipalvelut nostavat Suomen sijalle kuusi. Yritysten osalta sijoitus on 17., joten tilanne ei näytä yhtä valoisalta, ja tästä syystä ulkomaalaiset verkkokaupat jylläävät Suomen markkinoilla. ”Iso kysymys on se, että Suomessa yrityspäättäjät ovat yleensä yli nelikymppistä porukkaa, joiden pitäisi ymmärtää alle 40-vuotiaiden teknologisia tarpeita”, Ronkainen toteaa. Yritysjohtajien on pysyttävä mukana muutoksessa, jotta he osaavat vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Tulevaisuuden kuluttaja käyttää sujuvasti mobiililaitetta kauppareissulla ja etsii tuotetietoja useasta eri lähteestä ennen myymälään menoa.

Tietojohtaminen on tulevaisuutta Digitalisaation myötä asiakasdataa on yhä helpompi kerätä. Esimerkiksi Keskon päivittäistavarakaupassa on miljoona asiakasta päivässä ja materiaalia kertyy paljon. Ronkainen on ennen Keskoa tottunut työskentelemään datan ohjaamassa maailmassa - Googlen maajohtajana hän teki päätökset mittareiden näyttämiin faktoihin perustuen. ”Minua hämmästyttää miten paljon yritysmaailmassa päätöksiä tehdään mutu-tuntumalla - eikä faktoihin perustuen.” Ronkainen arvioi, että tulevaisuudessa kaikkia yrityksiä johdetaan datan avulla. Se tuo nopeutta ja varmuutta päätöksentekoon ja mahdollistaisi erilaisten ennusteiden rakentamisen. Ronkaisen mukaan tähän on vielä matkaa, mutta nyt pystytään jo tarjoamaan esimerkiksi kohdennettuja mainoksia. Vastavuoroisuus on tärkeää, sillä vastineeksi tietojen luovuttamisesta yritysten on tarjottava asiakkaille hyödyllisiä ja laadukkaita palveluja. Keskossa on juuri lanseerattu K-Plussa-sovellus, joka tarjoaa asiakkaalle käyttäjätietoihin perustuvia jaettavia kauppalistoja.

Digiyritykset luovat työpaikkoja

Ronkaisen mukaan yrityksillä on kaksi vaihtoehtoa suhtautua digitalisaatioon. Ne voivat olla mukana muutoksessa ja kääntää digitaalisuuden edukseen tai olla tekemättä mitään ja tehdä siitä esteen menestykselle. Digitalisaatio on myös kansantaloudellisesti tärkeää, sillä tutkimusten mukaan digitaalisesti suuntautuneet yritykset luovat enemmän työpaikkoja ja menestyvät paremmin.

ETEVÄ-SAVO

u, muuttuvatko yritykset? Digitaalisuus koskettaa kaikkia yrityksen toimintoja eikä niitä voi enää ulkoistaa IT-osastolle. Esimerkiksi verkkokauppa koskettaa sekä markkinointia, myyntiä, liiketoimintaa että IT:tä. Teknologia on vain toimintojen mahdollistaja ja perinteisten toimenkuvien väliset rajat ovat hämärtyneet. Yhteistyön korostuessa siiloissa toimiminen ei enää digiaikana ole mahdollista.

skaan kovin suureksi. Markkinakohtaiset erot Euroopan maiden välillä ovat suuria. Iso-Britannia on tällä hetkellä edistyksellisin, mutta Suomessa vain 1-2 prosenttia ruokaostoksista tapahtuu verkon kautta. Keskon tavoitteena on haukata tästä markkinasta 40 prosentin osuus.

”Teknologia sinällään ei ole kiinnostavaa, vaan se miten kuluttajat ottavat sen käyttöönsä. Miten teknologialla pystytään tekemään parempia päätöksiä, luomaan parempia asiakassuhteita ja olemaan läsnä”, Ronkainen tarkentaa.

Kaupan alan toimijoilla on Ronkaisen mielestä oltava erilaisia palvelukanavia. Joskus asiakas haluaa ostaa verkosta, toisena päivänä nopeasti lähikaupasta ja viikonloppuisin ajan kanssa supermarketista. Kuluttaja valitsee hänelle sopivimman palvelukanavan ja kaupan on vastattava tähän tarpeeseen olemalla läsnä monissa eri kosketuspisteissä.

odotettu muutos Kesko on 75-vuotias perinteinen yritys, jonka palveluksessa on 20 000 henkilöä. Koko K-ryhmä on pienen kaupungin, 45 000 henkilön suuruinen, joten taitotasoja on monia. Ronkaisen tavoitteena on poistaa päällekkäisyyksiä ja tehdä Keskosta ketterämpi. Uusi tiimi on rakennusvaiheessa. Siihen kuuluu tällä hetkellä K-plussa-tiimin 45 työntekijää, joiden lisäksi digitiimiin halutaan tusinan verran siilojen rajat ylittäviä digitaalisen muutoksen vauhdittajia. ”Muutos on matka, ja olemme vasta alussa. En ole kohdannut vastarintaa, vaan paljon poreilee pinnan alla. Minulla on sellainen olo, että ihmiset ovat odottaneet tätä. Ja sellaisten ihmisten kanssa on kiva tehdä töitä”, Ronkainen iloitsee.

Yrityksen kasvun este on usein kunnianhimon puute. Enkelisijoittaja voi auttaa kunnianhimoista yritystä silloin kun idea ja tiimi ovat hyviä, mutta pulaa rahasta.

”Tarvitsemme sekä fyysisen että digitaalisen maailman asiakasvirrat. Voi olla, että kaupoista tulee vain sovituskoppeja, mutta toisaalta verkkokauppa voi toimia myös sisäänheittäjänä fyysiseen kauppaan. Tätä on pystyttävä myös mittaamaan kokonaisuutena”, Ronkainen toteaa.

monikanavaisuus valtaa kaupan

Digitaaliset laitteet vaikuttavat kaupassakäyntiin hyvinkin konkreettisesti. Esimerkiksi seitsemän kymmenestä suomalaisesta on etsinyt kaupassa tuotetietoa mobiililaitteella. Tässä on Ronkaisen mukaan täysin käyttämätön mahdollisuus, jolla kauppakokemusta voisi laajentaa. ”Asiakkaiden odotusarvo uusille palveluille on suuri ja haluamme tarjota käyttökokemuksiltaan parhaita palveluja, jotka kehittyvät analytiikan ja asiakaspalautteen myötä”, Ronkainen kertoo.

myyjä 4.0 Digitalisaatio on kääntänyt maailman ylösalaisin. Asiakkaan tavoittaminen on yhä vaikeampaa ja hän tekee yhä valistuneempia ostopäätöksiä. Digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin, mutta kaupan alalla erityisesti myyjien ammattiryhmään. Lattialiikenne kaupassa vähenee, asiakkaita on vähemmän ja he ovat entistä fiksumpia. Ronkainen antaa esimerkin juoksukenkien ostajasta. ”Hän on kauppaan tullessaan tehnyt jo paljon taustatutkimusta ja tietää kengistä todennäköisesti enemmän kuin myyjä. Miten fiksulle asiakkaalle pystytään tarjoamaan lisäarvoa. Millainen voisi olla myyjä 4.0”, Ronkainen pohtii. Digitaalisuus on muutos, joka Ronkaisen mukaan koskettaa kaikkia. Hän kokee tehtävänsä Chief Digital Officerina siinä mielessä määräaikaiseksi, että viiden vuoden kuluttua digitaalisuuden pitäisi olla jo arkipäivää. ”Nyt on meneillään digimuutos ja viiden vuoden kuluttua taas jokin uusi muutos. Tässä ajassa on paljon epävarmuutta, joten siksi asiat täytyy hoitaa ilon kautta.”

ruuan verkkokaupan tulevaisuus Ruuan verkkokaupasta on käyty paljon keskustelua. Vaatteiden ja kodinelektroniikan myynti on siirtynyt vauhdilla verkkoon, mutta ruuan osalta kasvu on ollut hidasta. Ronkaisen mukaan ruuan verkkokaupan osuus ei todennäköisesti tule kasvamaan ko-

Bisnesenkeli auttaa yrityksiä

Yritys voi saada rahoitusta tavallisten pankkilaitosten lisäksi myös joukkorahoituksella tai bisnesenkeliltä. Enkelirahoitusta voidaan käyttää, kun kyseessä on start-up yritys tai yritys suunnittelee voimakasta kasvua ja voi pääomien lisäksi hyötyä myös ulkopuolisesta osaamisesta. Bisnesenkeli sijoittaa siis yrityksiin, joissa on kasvupotentiaalia ja joissa sijoitus on riskiin nähden kannattava. Sijoitusfilosofia voi vaihdella paljonkin eri sijoittajilla, mutta yleensä sijoittaja hakee hyvää ideaa, hyvää tiimiä sekä hyvää tekemisen meininkiä ja intohimoa. Tiimin ja idean painoarvo on merkittävä. Suomen bisnesenkeliverkoston FIBAN ry:n puheenjohtajan Jaakko Salmisen mukaan kokeneelle sijoittajalle on kehittynyt intuitio tunnistaa paremmat start-upit. Intuitiota tarvitaan, koska usein start-upeilla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi konkretiaa ja lukuja, joihin voisi tarttua.

On hyvä huomata, että enkelisijoittajan rooli on yrityksessä usein suurempi, kuin pelkästään rahoittajana toimiminen. FIBAN ry:n Etelä-Pohjanmaan aluekoordinaattorin Keijo Koivun mukaan sijoittaja tulee kehittämään yhtiötä eteenpäin, mutta sijoittaja myös poistuu jossain vaiheessa yhtiöstä, eli sijoittaja haluaa sijoitukselleen tuottoa. Sijoittaja ei siis ole löysän rahan tuoja, vaan yleensä aktiivinen, osallistuva ja yrityksen arvoa kasvattava toimija, joka on aidosti kiinnostunut yrityksen menestyksestä. Bisnesenkelitoiminta edistää Suomessa pitchauskulttuuria, eli tuotteen tai idean nopeaa ja ytimekästä esittelyä niin myynnin kun rahoituksenkin kannalta. Jaakko Salmisen mukaan sijoittaja etsii intohimoa, eli kehottaa yrityksiä harjoittelemaan pitchausta ja pitchaamaan sijoittajia intohimolla.

Video: Anni Ronkainen kertoo Keskon visiosta: mistä suomalainen ostaa ruokansa 10 vuoden kuluttua:

TIETOISKU: Venäjän viisumi Venäjän viisumi muuttui kuvalliseksi. 5.5.2015 alkaen. Viisumia varten toimitettavan valokuvan tulee olla • • • •

Kaupat auki loppiaisena!

Aluehallintovirasto myöntää luvan harjoittaa vähittäiskauppaa Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntien alueella loppiaisena 6.1.2016 kello 12:00-21:00 välisenä aikana.

korkeintaan 6 kk vanha vaaleataustainen kooltaan 3,5 cm x 4,5 cm Skannattu kuva ei käy

ansiomerkit.fi

ETEVÄ-SAVO

julKisiin PalVeluiHin asiaKasläHtÖisYYttä

Nykyisen hallituksen kärkihankeissa digitaalisaation edistäminen on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen, niin sanotun digi 1:n tavoitteena on julkisten palveluiden digitalisointi. Toisen eli digi 2:n tavoitteena on edistää yritysten toimintaympäristöä. ”Julkisten palveluiden tehostamisessa korostetaan nyt asiakaslähtöisyyttä”, sanoo erikoisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Valtionvarainministeriöstä.

Digitalisaatio haluaa tiedon ulos ja käyttöön teKsti: juKKa leHtinen KuVa: K3

Yritysten digitalisaatiolla on edessään toinen vaihe, kun kerätty tietoa pitää uskaltaa jatkojalostaa. Suomalaisten yritysten digitalisaation aste vaihtelee runsaasti sen mukaan millä toimialalla ollaan. Tietotekniikka-alan yrityksissä ohjelmistokehitys on luonnollisesti pitkällä ja digitaalisia tuotteita on etenkin pankkialalla. Sen sijaan energia-alalla digitalisaatio on vasta lastenkengissä, selviää Etlan yrityksille keväällä tekemästä kyselystä. ”Yritysten digitalisaatio rajoittuu etupäässä intranetiin tai korkeintaan laajennettuun intranettiin”, sanoo Etlan tutkija ja Aalto yliopiston tutkijatohtori Timo Seppälä. Yritykset ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ottaneet käyttöön erilaisia yritystietojärjestelmiä, kuten toiminnanohjaus- ja asiakkuudenhallintajärjestelmiä. Tietojärjestelmien tuottamaa tietoa on kuitenkin hyödynnetty etupäässä yrityksen sisällä ja alihankintaketjussa. ”Toiminnaohjausjärjestelmien tieto jaetaan hyvin rajalliselle määrälle toimijoita, jotka ovat käytännössä osa toimitusketjua”, Seppälä sanoo. Digitalisaatiosta puhuttaessa tänä päivänä nousee esiin kaksi hype-sanaa: internet of things ja big data. Käytännössä kyse on siitä, että yhä useampi esine, laite ja palvelu pystyvät lähettämään analysoitavaa tietoa takaisin omistajalleen tai valmistajalleen. Tiedon luonne myös monipuolistuu.

tieto pidetty piilossa Nykypäivänä yhä useampi teollisuuslaite sisältää internetyhteyden, mutta vain harvoin ominaisuutta käytetään hyväksi. Tietoa ei uskalleta jakaa, koska ei tiedetä mikä sen vaikutus olisi. Seppälällä ei ole tiedossa, että kukaan teollisuusyritys olisi mennyt niin pitkälle, että tietoa olisi avattu kolmansille osapuolille. Varovaisuutta on etenkin laitetoimittajalla, sillä liika avoimuus voisi tuoda uusia ei-toivottuja kilpailijoita.

Suuri osa laitteiden ja järjestelmien valmistajista tekee ison osan liikevaihdostaan palveluilla, kuten huollolla. Avoimuuden riski on se, että joku muu kuin alkuperäinen valmistaja pääsee hallinnoimaan alan laitekantaa. ”Yritysten kannattaisi alkaa tekemään kokeiluja vaikka valikoitujen yhteistyökumppanien kanssa ja katsoa mitä siitä syntyy. Avoimeen maailmaan meneminen on hyppy tuntemattomaan, eikä sitä kukaan järkevä yritysjohtaja halua ottaa harkitsemattomasti”, Seppälä sanoo. Seppälän mukaan lähes 7000 suomalaisyritykselle tehdystä kyselystä selvisi, että usealla toimialalla digitalisaation tarve nähdään tärkeänä, mutta ei tiedetä minkälaisiin investointeihin ja toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä. ”Nyt yrityksissä pitäisi toimiva johto ja hallitus saada tietoiseksi siitä, millaisiin toimenpiteisiin digitalisaation tulisi johtaa kyseisessä yrityksessä”.

Digitaalisuus voi tulla pakolla Joillakin aloilla digitaalisuuten on pakko mennä jos liiketoimintaa haluaa ylipäätänsä jatkaa. Pankkialalla digitaalisuus on mennyt hyvin pitkälle ja avoimuutta on tulossa vielä lisää EU:n pakottamana. EU:n aloitteesta pankit joutuvat avaamaan rajapintoja kolmansille osapuolille. Silloin kilpailua syntyy siitä, että pankin asiakkaan ei välttämättä ole pakko käyttää oman pankin verkkopankkia tai mobiilisovellusta, vaan sen voi jatkossa tehdä joku muu. Digitaalisuus myös astuu vanhojen liiketoimintamallien varpaille ja pakottaa uudistumaan. Esimerkkeinä tästä ovat Über, joka on pannut maailmalla taksimarkkinat sekaisin ja Airbnb, joka kilpailee majoitusalan kanssa. ”Über ja Airbnb ovat esimerkkejä palveluista, jotka hyödyntävät kuluttajien omaisuutta, joka on arvokasta, mutta jonka käyttöaste on matala. Yhdysvalloissa vastaavia starupeja on tulossa lisää”, Seppälä sanoo.

Kakkosasuntojen ja autojen käyttöaste on vähäistä varsinkin kun huomioidaan niiden arvo. Teollisuuslaitteiden ja -palveluiden jatkovuokraamispalveluita ei vielä ole näkynyt. Yhdysvallat ja piilaakso jyrää uusien digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Seppälän mukaan suomalaisten ei kannata vielä luovuttaa. ”Teollisuusyritykset eivät muissa maissa ole yhtään suomalaisia edellä digitaalisten rajapintojen avoimuuden kanssa”. Seppälän mukaan Yhdysvalloissa kytee parhaillaan suuri lakimuutos, joka voi muuttaa tilannetta. Autoteollisuus ajaa lakia, jossa kalliiden hyödykkeiden, kuten autojen omistus ei siirtyisikään ostajalle, vaan he saisivat vain elinikäisen käyttöoikeuden. Malli on haettu ohjelmistopuolelta, ja perusteenakin on se, että autoissa olevan ohjelmistojen määrä alkaa olla niin suuri, että siihen ei saisi muut koskea. ”Tällainen laki muuttaisi laitehankinnat yhä enemmän palveluiksi”.

nosturien viat tietoon etukäteen Yksi digitalisaatiota hyödyntävä toimiala on satamat. Nosturivalmistaja Konecranes on digitalisoinut satamajärjestelmiä jo 1990-luvulta alkaen. ”Visiomme on, että seuraamme nosturien toimintaa reaaliajassa ja käytämme tietoa kellon ympäri parantaaksemme asiakkaidemme toimintojen turvallisuutta ja tuottavuutta”, sanoo Konecranesin satamanosturiyksikön automaatiovastaava Thomas Gylling.

da sitä. Gyllingin mukaan tieto on myös asiakkaan käytössä. Toinen satamien digitalisaatioon liittyvä asia on automaatio, jonka avulla yksi ihminen voi valvoa ja ohjata toimistosta käsin useita satamalaitteita. Tämä muuttaa satamien työnkuvia.

Kaupalle kilpailu tiukkenee Kauppa on ensimmäisenä toimialana ollut digitalisoitumassa. Digitaaliset kassa-, tilaus- ja varastojärjestelmät ovat tehostaneet toimintaa. Toisaalta verkkokauppa on kiristänyt kilpailua. ”Verkkokauppa vaikuttaa markkinaosuuksiin, ja järjestelmien tehostuminen parantaa tulosta”, sanoo Kaupan liiton digiasiantuntija Oula Järvinen. Järvisen mukaan digitalisaatoi on tiukentanut kilpailua erityisesti helposti kuljetettavissa tuotteissa, kuten vaatteissa. ”Suomalaisen kaupan pitäisi kansainvälistyä, sillä rajoja ei saa kiinni. Digitaalisella puolella peliteollisuus tekee sitä jo hyvällä menestyksellä”, Järvinen sanoo. Vuoden alusta Team Finland – verkosto aloittaa verkkokaupan kasvuohjelman. ”Pienikin toimija voi pärjätä kun erikoistuu ja antaa hyvää palvelua.” Järvisen mukaan kaupan ala voisi myös hyödyntää paremmin asiakkailta luvan kanssa kerättyjä tietoja.

Konecranes hyötyy siitä, että se saa tietoa kaikista laitteista ympäri maailmaa ja voi analysoi-

Kauppakamarin SYYSKOKOUS (jäsenet+luottamushenkilöt) & esitelmätilaisuus Maanantai 14.12.2015

Kalevankangas Areena (Jäähalli), Viikinki Clubi

Tietoa kerätään etenkin huoltoa varten. Tiedon avulla analysoidaan nosturien todellinen käyttö ja huollon tarve. ”Mitä parempia algoritmeja opimme kehittämään, niin sen tarkemmin pystymme ennustamaan miten nosturit tulevat käyttäytymään.”

Julkisen sektorin asiakkaita ovat kansalaiset sekä yritykset ja yhteisöt. Yksi kehityskohde on luvat. Rissasen mukaan lupien hakua on viety verkkoon, mutta usein ne toimivat hallinnon näkökulmasta eikä esimerkiksi lupaa hakevan yrityksen näkökulmasta. ”Hallitusohjelmassa puhutaan

yhden luukun periaatteesta. Tavoite on yksi luukku asiakasta kohden, ei hallinnolle”, Rissanen sanoo. Samalla kun mietitään digitalisaatiota, mietitään myös sitä onko kaikki luvat edes tarpeellisia. Hallitusohjelmassa on tavoitteena myös byrokratian ja sääntelyn vähentäminen. Yrityspuolen digitalisaation kehittämisessä keinot tukea ovat vielä haussa. Ylimääräistä rahaa ei ole varattu, vaan rahoitus hoidetaan perinteisten kanavien kuten Tekesin ja Finnveran kautta. Vastuu jää lopulta yrityksille, vaikka lupaprosessit helpottuisivatkin. ”Pitää muistaa, että hyväkään hallinto ei pysty tekemään muuta kuin helpottamaan yritysten toimintaympäristöä. Toisaalta tehoton ja huonosti hoidettu hallinto kyllä pystyy estämään yritysten kehityksen”, Rissanen sanoo.

Raviradantie 24, Mikkeli

klo 14:00 SYYSKOKOUS n. klo 15:00 Esitelmätilaisuus

”Urheilu & Business - sponsorointia vai kumppanuutta liiketoiminnan menestykseen?” Digitaalisuus pakottaa vanhoja liiketoimintamalleja uudistumaan. esimerkiksi Über sekoittaa taksimarkkinoita ja airbnb kilpailee majoitusalan kanssa. ”Über ja airbnb hyödyntävät kuluttajien omaisuutta, joka on arvokasta, mutta jonka käyttöaste on matala”, timo seppälä sanoo.

ETEVÄ-SAVO

n. klo 17:00 Loppubuffet TILAISUUDET OVAT MAKSUTTOMIA MUTTA ILMOITTAUTUMINEN VAADITAAN! puh. 044 732 1180, mikkeli@kauppakamari.fi

#Rytminmuutos

Päivän aikana kuultiin mm. Risto E.J. Penttilää, Kari Jordania, Kirsi Pihaa ja Björn “Nalle” Wahlroosia.

Marraskuun 26. päivä kävi Finlandiatalolla kuhina, kun lähes 500 Rytminmuutos-tilaisuuteen osallistujaa otti päivästä höydyn irti. Tapahtuma keräsi kiitosta mm. kolmen lavan konseptillaan, jossa yleisö sai liikkua vapaasti salista toiseen itselleen mielenkiintoisimman puheenvuoron perässä. Ohjelmalavat oli teemoitettu “Muutos”, “Mahdollisuus” ja “Menestys” . Päivän aikana kuultiin monta mielenkiintoista puheenvuoroa, yllättävistäkin aiheista.

Vinkkejä henkilökunnan sitouttamiseen Henkilöstön sitouttaminen ja henkilöstön hyvinvointi kokonaisuudessaan ovat sellaisia asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota ihan päivittäisellä tasolla. Sitouttamista on mahdollista tehdä myös erilaisilla ei-aineellisilla asioilla ja toimenpiteillä.

Muutosjohtajan 10 käskyä

Teksti: saara liukkonen kuvat: pasi murto

Björn Wahlroosille oli annettu aiheeksi “Muutosjohtajan 10 käskyä”. Keräsin puheenaikana nuo teesit Twitteriin. Tässä yhteenvetona tekemäni postaukset, kirosanoja poistamatta. Ensimmäinen käsky “älkää helvetissä tulko tilaisuuksiin kuuntelemaan miten pitää tehdä” 2. teesi: “Olkaa nyt jumalauta itsenne!” Feikistä jää kiinni Älkää miettikö strategioita, #ajanhaaskausta Kaikki on kiinni toteutuksesta 4. Osaa oma toimialasi ja selvitä millä kilpailet: hinta, palvelu vai teknologia.

Näistä muutamana esimerkkinä Elisa mainitsee, että on hyvä ottaa henkilöstö avoimesti mukaan yrityksen toimintaan ja kehitykseen. Eli ei pelkästään kerrota yksipuolisesti, että mitä tehdään, vaan kerrotaan myös että miksi tehdään. Henkilöstöltä saa todella hyviä kehitysehdotuksia yrityksen toimintaan, sillä henkilöstö on juuri se paras asiantuntija päivittäisiin toimintoihin. Laatikaisella näitä asioita pyritään kehittämään jatkuvasti, ja yksi suurimmista muutoksista asian edistämiseksi oli uusi lähiesimies-järjestelmä. Tämän järjestelmän kautta saatiin muutettua organisaatiota sellaiseksi, että työntekijöillä on esimies, joka oikeasti tuntee oman toimialansa yksityiskohtia myöten, ja samalla myös asiakkaat saivat oman suoran yhteyshenkilön päivittäisiin toimintoihin.

Yhtenä puhujana tilaisuudessa oli Kuljetusliike R. Laatikaisen Elisa Mattola, joka oli puhumassa Menestys-lavalla aiheesta “Näin sitoutat henkilökunnan”. Elisa kertoi itse omasta puheenvuorostaan seuraavasti: -Pidin tilaisuudessa puheen henkilöstön sitouttamisesta. Meillä Kuljetusliike Laatikaisella on todella hyvä porukka töissä, ja arvostamme heidän työpanostaan ja ammattitaitoaan. Haluamme panostaa henkilöstön hyvinvointiin, ja näistä olin kertomassa myös Rytminmuutos-tilaisuudessa.

Mitä jäi päällimmäisenä mieleen? Elisa kävi kuuntelemassa muutamia puheita päivän aikana. Päälimmäisenä niistä jäi mieleen eri esityksissä noussut aito huoli Suomen tilanteesta ja taloudesta. Talous on sakannut jo usean vuoden ajan, ja velkaantumisen tahti on saatava rauhoittumaan. Yritykset ja ihmiset ovat tarttuneet tähän haasteeseen aktiivisesti, mutta se edellyttää myös paljon toimenpiteitä ja ennen kaikkea yhteen hiileen puhaltamista. Tilaisuudessa oli esillä monipuolisesti erilaisia lähtökohtia ja tilanteita näiden ratkaisujen löytämiseen: oli edustajia uuden teknologian aloilta, sekä sitten palvelualan edustajia. Kaikissa näissä kuitenkin nousi yhdistäväksi tekijäksi ihmisen merkitys. Teknologiayrityksessä ei tehdä kehitystyötä ilman ihmistä, ja palvelualoilla taas itse suoritteen tekevät ihmiset. Tämä on hyvä tiedostaa ja muistaa myös silloin, kun taloudessa on tiukkaa.

Tämän lisäksi Laatikaisella uskotaan vahvasti myös palautteen annon merkitykseen. Kentältä tulevista kehitysehdotuksista täytyy antaa työntekijöille kiitosta. Olisi hyvä myös muistaa kertoa matkan varrella että miten asian käsittely etenee. Lisäksi on hyvä muistaa antaa palautetta myös hyvästä työstä ihan normaalissa toiminnassa, vaikkei kehitysehdotuksia tulisikaan. Ihan kuin jalkapallojoukkueessa: maa-lintekijöiden lisäksi olisi hyvä muistaa myös sellaiset pelaajat, jotka tekevät tasaisesti hyvää pelinrakennusta ja joiden syötöt ovat kohdallaan. Ajat ovat tiukat monella alalla, ja tarkoitus olisikin saada aikaiseksi rytminmuutos, jolla tilanne saataisi käännettyä paremmaksi. Uskon siihen, että näihin tavoitteisiin on helpompi päästä, kun työyhteisöissä puhalletaan yhteen hiileen ja tuetaan toinen toistamme. Näin on varmasti paljon helpompi tehdä töitä yhteisen päämäärän eteen.

5. on plagiointia: Johda omalla esimerkillä. Tämä ei tarkoita ruokailua henkilöstöravintolassa. 6. Ota riskejä kommunikaatiossa ja kannanotoissa. 7. Jos epäilet, että jotain pitää tehdä, tee se heti, älä odota. Todennäköisesti olet oikeassa. 8. Palkatkaa parhaat mahdolliset ihmiset itsellenne töihin. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys. 9. Näyttäkää, että teette päätöksiä! 10. Älkää lukeko management-kirjoja! Heittäkää ne roskiin! Muutosjohtaminen on henkilökohtaista. Lopuksi: Jos seuraatte näitä teesejä, ette ole tulleet hullua hurskaammiksi.

Teksti ja kuva: markku kakriainen

Toimintaympäristö murroksessa Toimitusjohtaja Antero Asikainen jatkaa Keskuskauppakamarin hallituksessa Itä-Suomen edustajana ja vuorineuvos Kari Jordan Keskuskauppakamarin puheenjohtajana. Esko Aho on Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n hallituksen jäsen ja sen alaisen, edunvalvontalinjauksista vastaavan ICC Policy Committeen puheenjohtaja. Kuvassa myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Keskuskauppakamarin ja ICC:n valtuuskuntien syyskokouksessa puhunut Esko Aho toi terveiset marraskuun puolivälissä Pariisissa pidetystä Kansainvälisen kauppakamarin vuosikokouksesta. Hän korosti ICC:n roolia ja yritysten välistä kaupankäyntiä nykyisen maailmanpolitiikan aikana. Vaikka poliittinen tilanne on kiristynyt, niin bisnesmaailman tulee pitää suhteita yllä. ICC:n toiminnassa on edustajia muun muassa Yhdysvalloista, Euroopasta, Intiasta, Kiinasta, Etelä-Amerikasta ja Kiinasta. Afrikan edustus valitettavasti vielä puuttuu, mutta sekin aukko täytettäneen lähivuosina. Esko Aho analysoi #rytminmuutos –tilaisuudessa Suomen tilannetta. Hän korosti sitä, että kulloisessakin toimintaympäristön tilassa pitäisi yhteiskunnan pystyä muuttamaan toimintatapojaan ja menetelmiään, jotta kilpailukyky säilyy. Toimintaympäristön ja konstien tulee olla tasapainossa, jolloin syntyy menestystä. Jos toimintaympäristö muuttuu, niin toimintatapojenkin pitää muuttua. Suomalainen yhteiskunta on historian saatossa aina tähän asti onnistunut murroksissa. Mutta nyt näyttää pahalta. Viime vuosikymmenen lopulla Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin ja sitä myötä taloudellisen murroksen on kuviteltu menevän ohi toimintatapoja muuttamatta. Mutta toisin on käynyt. Valtionvelka on tuplaantunut ja päätöksenteko on lamaantunut. Kansakunta on menettänyt uskon tulevaisuuteen ja rohkeuden investointeihin. Kansainväliset yrityksemme eivät ole jääneet toimettomiksi, vaan osaava yritysjohto on toimintaympäristön muuttuessa pystynyt reagoimaan ja pitämään yritykset kilpailukykyisinä. Tämä on valitettavasti johtanut 100.000 teollisen työpaikan katoamiseen. Nyt on viimeistään nykyisen hallituksen pystyttävä uudistuksiin, totesi Aho.

ETEVÄ-SAVO

Kasvu Open sparrasi ja toi verkostoja SAVONLINNAN PR-URAKOINTI SAI UUSIA INNOVAATIOITA TEKSTi: Antero Heikkinen kuva: Savonlinnan pr-urakointi

Savonlinnan PR-Urakointi Oy Suomen markkinajohtaja siltojen purkamisessa. Yritys toimii vaativien betonirakenteiden purkamisen ja purkulaitteiden tuotekehityksen parissa. Yrityksen liikevaihto on noin 1,1 miljoonaa euroa ja työllistää viisi henkilöä.

Uutena toimialueena entisten rinnalla on siltojen korjausrakentamiseen liittyvät purkutyöt, johon on niin ikään kehittyy uudenlaisia tehokkaita työmenetelmiä. Yritys on laitekehityksellään saanut teknologista lisähyötyä liiketoimintaansa ja se on ollut tärkeä osa erilaistumisstrategiaa.

PR-Urakointi Oy:n perustaja Pentti Räsänen aloitti purkutyöt jo 1970-luvulla. Nykyinen osakeyhtiö on perustettu vuonna 1993 ja siinä omistajana on Pentti Räsäsen tytär Suvi Brunou ja poika Kimmo Räsänen. Omistajiin lukeutuu myös vuonna 2013 yritykseen uutta kasvua tuomaan tullut toimitusjohtaja Marko Binnikka.

Savonlinnan PR-Urakointi Oy on hiljattain tehnyt uuden kaivukoneeseen liitettävän lisälaite innovaation. Tuote on osa yrityksen aikaisemmin tuotekehittämää ja tuotteistamaa laiteperhettä. Laite on tarkoitettu kierrätettävän materiaalin jatkokäsittelyyn.

Savonlinnan PR-Urakointi Oy on aina panostanut vahvasti tuotekehitykseen, jonka ansiosta purkumateriaalit pystytään hyödyntämään erittäin tehokkaasti.

Savonlinnan PR-Urakointi tunnetaan luotettavana ja rehtinä toimijana, jonka erikoisosaamiseen luotetaan. Yrityksen strategia on edelleen löytää parempia tapoja palvella nykyisiä asiakkaita, sekä löytää uutta kasvua kotimaasta ja vientimarkkinoilta.

Kasvun sparraukseen haettiin Suvi Brunoun mukaan vauhtia Kasvu Open kilpailusta. – Sijoituimme finalistiksi ja pääsimme jatkoon Going Global ohjelmaan. Kasvu open kilpailuun haki yli 600 yritystä, joista Going Global ohjelmaan pääsi 20. Savonlinnan PR-Urakoinnin tavoite Kasvu Openissa oli verkostoitua ja saada sparrausta yrityksen tavoitteille kansainvälistyä ja kaupallistaa innovaatio tuoteperhettä. Yrityksen innovaation saama palaute kilpailussa oli oli Suvi Brunoun loistavaa. – Kasvu Openin anti oli kasvu – ja kansainvälistymisstrategian selkeytyminen.

Talousveturi Saksan kyydissä maailmalle: Stuttgart ennen Shanghaita Teksti ja kuva: Suvi Mäkinen, viestintäjohtaja, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari

Saksa tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Saksan talous voi hyvin ja sen osuus Euroopan bruttokansantuotteesta on jopa 21 prosenttia, mistä syystä maata voi pitää yhtenä Euroopan kasvun vetureista. Liittotasavallan BKT:n odotetaan edelleen kasvavan 1,8 prosenttia vuonna 2016. Viime vuonna Saksa nousi jälleen Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Suomesta vietiin eniten Saksaan, 6,7 miljardin euron arvosta, tuontitilastoissa Saksa oli kakkonen Venäjän jälkeen 7,7 miljardin euron tuonnilla ja 13,4 prosentin osuudella. Saksan taloudellinen menestys hyödyttää siis myös muitakin maita, kuten Suomea. Saksalais-Suomalaisen

Kaup-

pakamarin arvion mukaan 250 suomalaista yritystä on investoinut Saksaan. Suuri osa Saksaan lähteneistä yrityksistä on melko suuria, mutta mukana on myös paljon pieniä sekä keskisuuria yrityksiä. Vastavuoroisesti tällä hetkellä Suomessa toimii jo yli 300 saksalaisomisteista yritystä. ”Moni tuntee Saksasta lähinnä suurimmat teollisuusyritykset. Kuitenkin yli 95 prosenttia saksalaisyrityksistä on ”Mittelstandia” eli pieniä ja keskisuuria yrityksiä”, sanoo Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jan Feller. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on osa Saksan kauppakamarijärjestelmää, jonka kautta yritysten ja vientihankkeiden

käytössä ovat laajat yhteistyöverkostot Saksassa. Suomalaisyrityksille SaksalaisSuomalainen Kauppakamari tarjoaa työkaluja Saksan markkinoille menoa ja siellä menestymistä varten: Kauppakamarin palvelut ulottuvat toimialakohtaisista tietopaketeista Saksan markkinoista ja niiden mahdollisuuksista aina kilpailu- ja tuoteanalyyseihin ja yksittäisiin tapaamisiin saksalaisten yritysten kanssa. Palveluihin kuuluvat myös juridinen ja Suomen verotuskäytäntöihin liittyvä neuvonta. Uutena palveluna jo Saksan tai Suomen markkinoille etabloituneille yrityksille Kauppakamari tarjoaa ”Business Culture Training” -workshopia, jossa perehdytään mm. Saksan ja Suomen kulttuuri- ja toimintatapoihin.

Tervetuloa uudet jäsenet! Alfacom Oy, Mikkeli Anttolanhovi, Anttola Asuntoporras Oy, Kiinteistömaailma Mikkeli Etelä-Savon Työterveys Oy, Mikkeli Go On Mikkeli / Callamed Oy, Mikkeli Haaja & Arwo Design Oy, Mikkeli Haapasen Kotileipomo Oy, Otava Healthlake Oy, Hotelli Kuntoutuskeskus Herttua, Kerimäki Huoltsikka Oy, Mikkeli I-S Terästekniikka Oy, Savonlinna Isra Oy, Savonlinna JS-Verkot Oy, Mikkeli Järvi-Saimaan Palvelut Oy, Sulkava Kaakon Viestintä Oy, Mikkeli Kantamatkat Oy, Pieksämäki Kerimäen Osuuspankki, Kerimäki Kiinteistöhuolto Pajari Oy, Sulkava Kiinteistöpalvelu Tim Turunen Oy, Savonlinna Kisara Oy, Juva Koneurakointi Mutikainen Oy, Punkaharju Kotileipomo Siiskonen Oy, Nuutilanmäki Kuljetus R. Ikonen Oy, Kangasniemi Kuljetusliike Kanerva Oy, Mikkeli Kuljetuspalvelu Jani Auvinen Ky, Pieksämäki LVI-työt Neuvonen Oy, Kangasniemi Metsä-Raikuu Oy, Raikuu Mikkelin Sähköasennus Oy, Mikkeli Mikkelin Teatterin kannatusyhdistys ry, Mikkeli MPT-Kuljetus Oy, Savonlinna Naaran Kuljetus ja Huolto Oy, Naarajärvi OR Welding Oy, Rantasalmi Oy SWM-Wood Ltd, Mikkeli Pekko Häkli Oy, Mikkeli Pelaser Oy, Kuortti Pentti Heinonen Oy, Savonlinna Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy, Pieksämäki Pieksämäen Rautarakenne Oy, Naarajärvi Primehotels Oy, Spahotel Casino, Savonlinna Proxion CC Oy, Pieksämäki PS-Hoiva Oy, Enonkoski Punkaharjun Kilpi Oy, Punkaharju Punkaharjun Kuljetus Muhonen Oy, Kulennoinen Rakennusliike J. Väisänen Oy, Pieksämäki Rakennusliike Kersavo Oy, Pieksämäki Rakennustoimisto Aripe Oy, Mikkeli Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli RD Roof Dealers Oy / Messupojat, Naarajärvi Replico Oy, Majavesi River Plast Oy, Puumala Saimaan Juomatehdas Oy, Mikkeli Saneeraus K2-Group Oy, Mikkeli Savon Apteekki, Savonlinna Savon Talohoito STH Oy, Mikkeli Savonlinnan PR-Urakointi Oy, Savonlinna Savonlinnan Rakennus- ja Peltityö Oy, Savonlinna Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy, Savonlinna Savonlinnan Seudun Teatteriyhdistys ry, Savonlinnan Teatteri, Savonlinna Savonlinnan SLS-Kuljetus Oy, Savonlinna Savonlinnan Yritystilat Oy, Savonlinna Savorak Oy, Savonlinna Sioma Oy, Savonlinna SoftMec Oy, Savonlinna Star Expert Oy, Mikkeli Sulkavan Osuuspankki, Sulkava SV-Element Oy, Sulkava Tamora Oy, Mikkeli Tanhuvaaran Palvelut Oy, Savonlinna Tarvissio Oy, Mikkeli Teknosavo Oy, Savonlinna Tiliarja Oy, Pieksämäki Turakkalan Puutarha Oy, Maivala Tuuma Company Oy, Savonlinna Urpolan Apteekki, Mikkeli Vesihuoltotekniikka Kotilainen Oy, Savonlinna Wintunix Oy, Savonlinna Virepuu Oy, Kangasniemi Work Point Mikkeli Oy, VMP Mikkeli YH-Itä-Savo Oy, Savonlinna

Esittelyssä uusia jäseniä: Pelaser Oy Pelaser Oy on teräslevyjen ja ohutlevyosien käsittelyyn vuonna 2007 perustettu tasaisesti kasvava perheyritys. Yritys sijaitsee Pertunmaalla Kuortissa, josta on hyvät yhteydet niin tavarantoimittajiin kuin asiakkaisiin. Kasvumme ja menestyksemme perustuu hyvään laatuun, toimitusnopeuteen ja ennen kaikkea toimitusvarmuutemme. Kykenemme vastaamaan erittäin nopeasti asiakastarpeisiin ja lupaamamme toimitusaika pitää.

Savon Apteekki ”Sinun hyvän mielen apteekkisi” Palvelemme Sinua Savonlinnan sydämessä Kauppatorin kupeessa ja ABC-liikennemyymälän yhteydessä.

ETEVÄ-SAVO

Urpolan apteekki “Apteekissamme saat henkilökohtaista ystävällistä palvelua. Farmaseuttimme pyrkivät huolehtimaan siitä, että onnistut lääkehoidossasi ja käytät lääkkeitäsi oikein ja turvallisesti. Kun noudat reseptilääkkeitäsi, farmaseutti tarkistaa käytössä olevien lääkkeittesi keskinäisen yhteensopivuuden. Saat myös tietoja lääkkeiden hinnoista ja muista lääkevalmisteen valintaan vaikuttavista seikoista.”

Kotileipomo Siiskonen Oy Rakkaudesta herkulliseen leipään Jokainen Kotileipomo Siiskosella paistettu leipä, pulla ja pasteija leivotaan ylpeydellä, jonka tuo vuosikymmenten aikana kertynyt osaaminen sekä kunnioitus omaa työtä ja kotimaisia raaka-aineita kohtaan. Meille on alusta asti ollut tärkeintä saada herkuttelijan suu vehnäselle. Viisi vuosikymmentä myöhemmin leivomme tuotteemme edelleen samalla ajatuksella – ja juuri se tekee niistä erityisen maukkaita.”

Ramin Konditoria Kahvila Oy Ramin konditoriasta makuelämyksiä arkeen ja juhlaan jo 16 vuoden ajan. Ramin konditoria on perheyritys kolmannessa polvessa ja kuuluu Hyvä konditoria -ketjuun. Jokainen ketjun yrityksistä on alueensa johtava konditoria-alan yritys. Ramin Konditoria on perustettu vuonna 1997, mutta perheen leipomotarina alkaa jo pohjanmaalta 1950 perustetusta Liedeksen leipomosta.

Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy Suunnittelemme ja valmistamme rautatievaihteiden mekaanisia laitteita, kiskokaluston hitsattuja komponentteja sekä asiakkaiden tuotantoon erikoistyölaitteita ja nostoapuvälineitä. Yrityksemme on sertifioitu standardien EN 15085-2:2007 ”Kiskoilla liikkuvan kaluston komponenttien hitsaus” ja ISO 3834-2:2005 ”Teräskomponenttien hitsaus” mukaisesti. Yrityksellä on aputoiminimi PHK Rail

Tiliarja Oy Tiliarja Oy tuottaa monipuolisia taloushallinnon palveluja eri yritysmuodoille. Henkilöstöllämme on osaamista, ammattitaitoja ja pitkän kokemuksen sekä jatkuvan kouluttautumisen mukanaan tuomaa näkemystä vaativien asiantuntijatehtävien hoitamiseen. Tarjoamme taloushallinnon peruspalveluja sekä yrityksen elinkaareen sopivia, tuotteistettuja palvelupaketteja. Tuotamme taloushallinnon päätöksenteossa tarvittavaa informaatiota nykyaikaisin menetelmin. Käytössämme on sähköisen taloushallinnon ohjelmisto. Olemme Netvisor Partner-tilitoimisto.

Kauppakamarin tapahtumia kuvin

data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen - lisää liiketoimintaa verkostA

Etelä-Savon Yrittäjät, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon kauppakamari ja MPY järjestivät yhteistyössä seminaarin Digitaalisuudesta 2.11.2015. Seminaarissa asiantuntijoina olivat mm. Heikki Halme Keskuskauppakamarista (kuvassa vas.) ja toimitusjohtaja Pekka Mettälä MPY:ltä (kuvassa oik.). Kuvassa mukana myös MPY:n Juha Putkonen.

verkostojen laajentamista yli kauppakamarirajojen: kasvumarkkinointivalmennus

Koulutus järjestetään yhteistyössä Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Kuopion alueen kauppakamarien kanssa niin, että koulutuspäivät pidettiin Mikkelissä (aloitus 3.11.) ja pidetään Jyväskylässä (8.12.) ja Kuopiossa (12.1.2016). Koulutusyhteistyötä yli kauppakamarirajojen testataan nyt eri puolilla Suomea. Kolmen päivän valmennuksessa ihmiset tulevat jo hyvin tutuksi toisilleen. Alueet ja niiden yritykset ovat erilaisia. Vinkkien, kokemusten ja näkemysten jakamisesta on hyötyä kaikille. Maakuntarajojen ylittäminen on lisäarvo koulutuksessa. Oman alueen väki on jo usein tuttua. Tämä koulutus on mahdollisuus verkostojen laajentamiselle ja myynnille. (kuvassa onnistuneen päivän osallistujat sekä päivän asiantuntija luova johtaja, Mikko Kalliola, Aava & Bang Oy:ltä)

Mikkelin osaston hallitus

Mikkelin osaston hallitus kokousti marraskuulla Palvelutukku Itä-Suomen (Mikkelin Vihannes) ja toimitusjohtaja Tarja Kankkusen vieraana. Vieraana kokouksessa oli Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Kari Paukkeri, joka esitteli kokousväelle organisaatiomuutoksen ja kertoi Miksein tulevista suunnitelmista.

#rytminmuutos

Marraskuussa pidetyssä tapahtumassa oli mukana useampi eteläsavolainen. Kuvassa vasemmalta oikealle tilaisuudessa puhumassa ollut Elisa Mattola, Helena Skopa, Kari Leinonen, Saara Liukkonen, Antero Asikainen ja Juha Putkonen. Kuvan otti Markku Kakriainen.

kauppakamarin hallitus

tilinpäätös- ja veropäivä

Kauppakamarin Tilinpäätös- ja veropäivä keräsi reippaat 50 osallistujaa eri puolilta maakuntaa. Koulutuspäivän vetovoimaisin asiantuntija Risto Walden sai arvosanakseen 4,83 (asteikko 1-5). Kokonaisarvosanaksi koulutus kokonaisuudessaan sai 4,18.

yhteiskuntavastuu -kilpailu

Yhteiskuntavastuu -kilpailun puitteissa järjestettiin useampi koulutustilaisuus. Itämeren suurlähettiläs Erja Tikka, kuvassa oikealla, puhui Itä-Suomen AVIssa järjestetyssä tilaisuudessa ympäristövastuusta kilpailukykytekijänä.

Kauppakamarin hallitus kokousti Etelä-Savon Ely-keskuksen vieraana 17.11.2015. Varsinaisen kokouksen lisäksi kuultiin Ely-keskuksen ajankohtaiset asiat ja keskusteltiin yhteistyöstä.

Ennakoperintäkoulutus

Ennakkoperintä 2016 –koulutus järjestettiin 26.11. verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulffin johdolla. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä kouluttajaan ja koulutuspäivään: ”Todella erinomainen kouluttaja, selkeästi ja positiivisesti esitetyt asiat”.

ETEVÄ-SAVO

Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2016 Toivottaa

Rauhallista Joulua ja onnekasta Uutta Vuotta 2016

KIITOS! Paukkulan ja Riuttalanhovin henkilökunta kiittää yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta sekä toivottaa

Hyvää Joulua ja menestyksekästä Uutta Vuotta!

www.hirvensalmi.fi

Paukkula Mikkeli • www.paukkula.fi • facebook.com/Paukkula

Hyvää joulua

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016

marskidata.fi

Työrauhallista joulua!

ja onnellista uutta vuotta! TYÖRAUHANTURVAAJA

Etelä-Savon ammattiopisto Mikkeli, Pieksämäki, Juva www.esedu.fi

Hyvää Joulua ja Menestystä vuodelle 2016 Teollisuuskatu 9, Mikkeli

H y v ää J o u l u a jar a u h a l l i s ta Uu ttaV u o tta ! E h d o tajo u l u l a h jo i tu k s e m m es a a ja23. 1 2.m e n n e s s äo p . ﬁ/ s u u r s a v o L äm p i m äs tite rv e tu l o ajo u l u g l ö g i l l eti22. 1 2. ! (A n tto l ajaE n o n k o s k im a21 . 1 2. )

LAATTAPISTE KYLPYHUONEET MIKKELI Pursialankatu 9. Puh. (015) 212 055. Ark. 9 –17, la 10–14. laattapiste.fi

ETEVÄ-SAVO

www.saaraliu.fi facebook.com/SaaraLiu

JOENSUU | KUOPIO | MIKKELI | SAVONLINNA

Hauskaa Joulua ja riemukasta Uutta Vuotta 2016

Viitostien remontti juva-mikkeli välillä odottaa uusia rahoitusmalleja teKsti: antero HeiKKinen, KuVa: liiKenneVirasto

Etelä-Savon

KASVUPOLKU®

Hae mukaan maksuttomaan Kasvu Open -sparraukseen! Viitostien remontoiminen JuvaMikkeli välillä ei toteudu meneillään olevalla hallituskaudella. Tälle ja muillekin päätieverkoston hankkeille etsitään uutta rahoitusmallia. Nämä kylmät tosiasiat vahvistuivat Etelä-Savon kauppakamarin järjestämässä Itäisen Suomen liikennepolitiikkaa ja näkemiä valottaneessa seminaarissa. Liikenteen ja infran painopisteitä Liikenneviraston näkökulmasta esitellyt Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen korosti jouhevasti asiakaslähtöisyyttä, elinkeinoelämän kilpailukykyä, vuoropuhelua ja ennakoitavuutta. Hän arvioi liikennealan meneillään olevaa murrosta, markkinoiden uudistumista, automatisaatiota ja digitalisaatiota, toimintatapojen uudistumista, väyläomaisuuden hallintaa, osaamisen tarvelähtöisyyttä ja verkostoitumista.

Älykäs väyläomaisuuden hallinta on suunnittelu- ja kokeiluvaiheessa. Tien kuntoon, keliolosuhteisiin ja liikenteeseen liittyvän tiedon kerääminen ja jakaminen on tulevissa toimissa pääjohtajan arvoissa tärkeällä sijalla Perusväylänpitoon on hallituskaudella luvassa vuositasolla noin miljardi euroa, josta 540 miljoonaa teihin, 331 miljoonaa ratoihin ja 94 miljoonaa vesiväyliin. Korjausvelka on keskeinen painopistealue, johon varaudutaan 600 miljoonalla eurolla vuosina 201618. Perusväylänpitoon ja kehittämiseen varataan 364 miljoonaa vuosina 2017-19. Korjausvelkaan tarvitaan Liikenneviraston laskelmien mukaan iso panostus, koska päällysteiden ja siltojen kunto huononee. – Tierakenteiden, varusteiden tai laitteiden kuntoon ei ole pystytty panostamaan riittävästi, Vehviläinen luetteli.

Tehdään yhdessä vuodesta

Talousarvioesityksen 2016 ainoa uusi väyläinvestointi on Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen 60 miljoonan euron kustannusarviolla.

2016 ennennäkemättömän kova kasvuvuosi Etelä-Savossa!

Uusien rahoitusmallin ideoiminen ja etsiminen on Vehviläisen mukaan käynnissä.

KASVUOPEN.FI/HAE

– Tietullit ja käyttömaksut eivät ole ratkaisu, koska niillä ei ainakaan yksin kyetä isoja hankkeita rahoittamaan. Yksityinen rahoitus, jolla nelos-/ viitostietä rakennettiin PäijätHämeen alueella ei myöskään ole kalleutensa vuoksi ratkaisu. Pohjois-Savon Ely-keskuksen johtaja Petri Keränen lupasi panostusta elinkeinoelämän kuljetusten tarpeisiin, joita ovat erityisesti raakamaidon päivittäisen keräilyketjun toimintavarmuus, metsäteollisuuden puukuljetusketju turvaaminen häiriöttömästi ja energiatuotannon biopolttoaineja turvekuljetusten täsmällinen sujuminen.

seuraa meitä somessa FaCeBook.Com/eskauppakamari tWitter.Com/eskauppakamari

10 hyvää syytä liittyä kauppakamariin 1

JOKAINEN KONTAKTI ON MAHDOLLISUUS Verkostoitumalla luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja saat mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja osaajia.

KEHITÄ OSAAMISTASI Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta markkinointiin.

PYSY AJAN TASALLA Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsentiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamari-kirjasarjan monipuolisista julkaisuista.

TIETOLÄHTEET PÄIVITTÄISEEN TYÖHÖN Voit hankkia yrityksesi kirjastoon tuoreet ja luotettavat ammatti-kirjat tai ottaa käyttöösi sähköisen Kauppakamaritieto-verkkopalvelun, josta löydät aina ajantasaisen tiedon mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.

Kauppakamarin tilaisuuksissa, julkaisuissa ja koulutuksissa sekä kauppakamariverkko.fi -palvelussa saat arvokasta valtakunnallista näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi. Finncham-verkoston ja World Chambers Networkin kautta saat maailmanlaajuiset yhteydet.

ASIAKIRJOJA ULKOMAANKAUPPAAN Kauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja, saat myös 50 %:n alennuksen ATA Carnet -tulliasiakirjoista.

HYVÄT NEUVOT EIVÄT OLE KALLIITA Saat maksutonta puhelinneuvontaa esimerkiksi laki-, yritys-juridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa, sekä apua vaativiin ulkomaankaupan haasteisiin.

NÄKYVYYTTÄ JA LISÄÄ KONTAKTEJA

APUJA KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN Voit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan.

JOUKKOVOIMAA VAIKUTTAMISEEN Kauppakamarien ainutlaatuisten ja monipuolisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueelli-sesti kuin kansallisesti. Kauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia yrityksesi edustajille.

EDULLISEMMAT JÄSENETUHINNAT Jäsenenä saat alennusta koulutuksista, Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä, asiantuntijatapahtumista, ulkomaankaupan asiakirjoista ja kauppakamarin julkaisuista.

ETEVÄ-SAVO

mieluummin työkykyiselle. Työkyky palvelum me alentaa pysyvästi poissaolojen kustannu ksia. Nopeuta mme hoitoon pääsyä ja töihin paluuta, vähennä mme poissaolojen määrää ennaltaehkäisemällä ja paranna mme työtyytyväisyyttä. Työkyky palvelum me auttaa kaikenla isissa vaivoissa. Mielenterveyshäiriöissä on erityisen tärkeää, että potilaan ei tarvitse odotella hoitoon pääsyä. Ajoissa aloitettu terapia voi jopa poistaa sairauspoissaolon tarpeen kokonaa n. Masennusperäiset sairauspoissaolot kestävät keskimäärin 100 päivää ja maksavat keskimäärin 350 €/päivä. Kysymys kuuluukin, onko sinulla varaa olla parantamatta tulosta tavalla, joka on myös työntekijöittesi mieleen? Lue lisää: lahitapiola.fi/viivanalle »

Me toimimme siellä, missä sinäkin. Olemme myös siellä, mihin olet matkalla. • Tilintarkastuspalvelut • Lakipalvelut • Veropalvelut • Liikkeenjohdon konsultointi • Yritysjärjestelyt Tutustu myös perhe- ja kasvuyrityksille suunnattuihin palveluihimme. www.ey.com/kotimaa

Kun ideasi kantaa Olet saanut kipinän yrityksen perustamiseen. Olet valmis luotsaamaan yrityksesi kasvuun ja kansainvälisille markkinoille.

IKILLE – TULE MUKAAN

OVAT AVOINNA KA AVOIMEN AMK:N OVET

Esimerkkejä kevään 2016 tarjonnastamme (suluissa viimeinen ilmoittautumispäivä)

JOHTAMINEN > DIGITAALISUUS TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ, 5 OP YAMK (Mli) 11.1.–31.7.2016 (27.12.) > HENKILÖSTÖJOHTAMINEN, 5 OP (Sln) 16.3.–4.5.2016 (21.2.) > INNOVAATIOJOHTAMINEN, 5 OP (v) 20.1.–1.5.2016 (20.12.) > JOHTAMISEN HAASTEET MUUTOKSESSA, 5 OP YAMK (Sln) 8.1.–31.5.2016 (6.12.) > STRATEGINEN JOHTAMINEN, 3 OP (v) 14.3.–8.5.2016 (21.2.) > TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN LAADULLISEN TUTKIMUKSEN MENETELMIN, 5 OP YAMK (Mli ja Sln) 11.1.–31.5.2016 (6.12.)

MARKKINOINTI > KONSEPTOINTI JA TUOTTEISTAMINEN, 5 OP (v) 11.1.–30.4.2016 (14.2.) > MARKET- AND CUSTOMER INTELLIGENCE, 5 CR (Mli) 5.2.–31.3.2016 (10.1.)

> PALVELUMUOTOILU KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ, 5 OP YAMK (Mli) 11.1.–31.7.2016 (27.12.)

TALOUSHALLINTO > KUSTANNUS- JA KANNATTAVUUSLASKENTA, 5 OP (Mli) 15.1.–31.5.2016 (13.12.) > PALKANLASKENTA JA HENKILÖVEROTUS, 5 OP (Mli) 16.1.–31.5.2016 (13.12.) > TILINPÄÄTÖSINFORMAATIO, 5 OP (Mli) 23.1.–31.5.2016 (10.1.)

VIRKISTYS > JAPANILAINEN RUOKA-JA TAPAKULTTUURI TUTUKSI, 2 OP (Mli ja Sln) 19.1.–28.1.2016 (3.1.) > VIINI TUTUKSI, 2 OP (Mli ja Sln) 9.5.–31.5.2016 (24.4.)

Mli = Mikkelissä, Sln = Savonlinnassa, v = verkko-opintoina, YAMK = ylempi AMK Koulutusten hinta: 10 €/opintopiste (OP) Yhteystiedot: avoinamk@mamk.fi, p. 040 8266 050

Koulutusten sisällöt sekä ilmoittautuminen: www.mamk.fi/koulutuskalenteri

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera.. Kun ideasi kantaa – hae rahoitusta meiltä.

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Todennäköisesti maksat palkkaa