www.ESKAUPPAKAMARI.fi
ETELÄ-SAVON kauppakamarin lehti
KAUPPAKAMARI Menestystä ja menestymisen mahdollisuuksia Etelä-Savossa |
nro
ETEVÄ S AVO
03 / 2014 syyskuu KUMPA TIETÄIS TIEN S. 2 SUHTEET VENÄJÄÄN KÄRSIVÄT PAKOTTEISTA s. 2 Koulutukset ja tapahtumat s.3
Ensi kesän risteilyt varattavissa nyt! kari.leinonen@vipcruise.info - 0500 250 075 www.vipcruise.info
KEVYEMPI VEROTUS KANNUSTAA TYÖNTEKOON s.4 venäjä-kaupasta ei kannata luopua, vaan pitää yllä yhteyksiä s. 6 checkmark vie pian myös tanskaan s. 8 kesävieraita s. 9 metallialan moniosaaja s.10
KIXIT
työpaikka saimaan saaristossa s. 11
Sujuvasti. Lähelle kaikkea! Haluatko asua järven rannalla, hyvien palveluiden äärellä? Tai haetko asumisen onnea maaseudun rauhasta? Vai etsitkö kenties yritystonttia hyvien liikenneyhteyksien ja miljoonien asiakasvirtojen varrelta? Tervetuloa monien mahdollisuuksien Juvalle!
Rakenna koti juvalaisiin järvimaisemiin! Tontit alkaen 1€/m2 – ja rakentamaan pääset vaikka heti. PIEKSÄMÄKI 60 km
MIKKELI 45 km 5 Juva Vehmas
Kummunmäki
VARKAUS 50 km
Kirkontausta & Puutarhapolku Pappilan ylämäki
Lammentausta
14
(näköalatontit myynnissä 2015)
Runola
Jukajärvi
Ylämaa
Runolassa on kuusi omarantaista tonttia ja seitsemän metsätonttia.
SAVONLINNA 60 km
Salajärvi
SULKAVA 35 km
Idyllisiä maalaismaisematontteja myynnissä Juvan ja Mikkelin puolivälissä Aurinkolahdessa sekä Lautealassa ja Järvenpäässä!
Ota yhteyttä! Me autamme alusta alkaen:
Kaj Pirinen 0400 138 267 ja Anne Suhonen 0400 158 457 • etunimi.sukunimi@juva.fi
Pääkirjoitus: Kunpa tietäis tien... ennen kuin olemme syvällä suossa. Julkista keskustelua kun seuraa, niin siitä voi vetää sen johtopäätöksen, että rohkeus puuttuu. Käydään asemasotaa ja saavutetuista eduista ei olla valmiita tinkimään, vaan odotetaan, että tummat pilvet väistyvät. Politiikan saralla odotetaan tulevia eduskuntavaaleja ja toivotaan, että uusi hallitus ja sen hallitusohjelma saa aikaan muutoksen. Entä, jos rytmin muutosta ei saadakaan aikaan? Yrityksissä ja yksityistalouksissa tehdään investointi- ja kulutuspäätöksiä, jos luotetaan tulevaan kehitykseen. Nyt usko on liian useasti lujilla tai se puuttuu kokonaan. Uskon ja luottamuksen palauttamiseen voimme kaikki vaikuttaa. Tukekaamme niitä, jotka jaksavat yrittää ja luoda uutta. Yritystemme kasvusta ja kansainvälistymisestä hyödymme kaikki.
Maalla on helppo olla viisas, kun merellä sattuu vahinko. Tämä vanha sanonta tulee väistämättä mieleen tämän hetkisessä maailman politiikan myrskyssä. On syntynyt tilanne, missä on tahoja, jotka haluaisivat heittää bensaa liekkeihin. Näitä tahoja on myös Suomessa. On syytä muistaa, että meillä on pitkä yhteinen raja ja eristäytymällä naapurista emme rakenna tulevaisuutta. Sen osoittaa historia. Tässä lehdessä tuomme poikkeuksellisen paljon esiin Suomen ja alueemme näkemyksiä suhteessa Venäjään. Haluamme synnyttää rakentavaa keskustelua ja haluamme myös, että vuorovaikutus maakuntatasolla säilyy naapurimme kanssa. Elinkeinoelämän edustajat, allekirjoittanut mukaan lukien, ovat Ukrainan kriisin jälkeen tavanneet lukuisia ihmisiä Venäjällä ja Venäjältä. Näissä tapaamisissa naapurimme korostaa sitä, että yhteistyö Suomen kanssa tulisi säilyä, vaikka poliittisessa kentässä on suuria ongelmia. Henkilökohtainen kanssakäyminen vallitsevassa tilanteessa on erittäin tärkeää. Yritystemme vienti yskii, koska olemme menettäneet kilpailukykyämme. Samaan aikaan valtio ja kunnat velkaantuvat. Julkinen sektori on vaipumassa kriisiin. Oikaisevia toimenpiteitä tarvitsisi tehdä, mutta löytyykö uudistamisen halu ja kyky
Järjestimme viime viikolla sidosryhmätilaisuuden Savonlinnassa, missä alueemme viranomaistahot ja elinkeinoelämän järjestöjen edustajat kohtasivat. Oli ilo huomata, että sillä porukalla oli usko tulevaan ja yhteistyöhön tallella. Eri tahot esittivät tiivistetysti näkemyksiä kehittämisen painopisteistä ja myös ongelmista. Yritystoimintaa kohdistuvaa sääntelyä toivottiin vähennettävän aidosti. Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen oli vankasti asian takana, mutta totesi, että hyvin asiansa hoitavien yritysten ja yrittäjien kilpailuetu on se, että ”ei anneta elää kuin pellossa”. Tähän MTK Etelä-Savon puheenjohtaja Juha Paajanen totesi, ”on muistettava, että elämme pellosta”. Näinhän se on, että maakuntamme toimeentulon perusta on menestyvä maa- ja metsätalous. Tiiviiden alustuspuheenvuorojen jälkeen siirryttiin laivuri Kari Leinosen höyrylaivalle keskusteluosioon ja nauttimaan Saimaan kauneudesta, tutustumaan vesiltä käsin maamme ainoaan sisävesitelakkaan ja Savonlinnan uuteen syväsatamaan. Alun perin oli tarkoitus katsella rinnakkaisväylää, mutta VR sotki suunnitelmamme, koska junan kulku esti rautatiesillan avaamisen. Aluksella käytiin lukuisia kehittämiskeskusteluja, ja risteilyn jälkeen osanottajien näkemys oli, että näitä ”diskuteeraamistilaisuuksia” tarvitaan sosiaalisen median aikakaudella. Niinhän se on, että useimmiten asenne ratkaisee eikä pelkästään raha. Hyvää syksyä ja muistakaahan käydä puolukka- ja sienimetsässä.
Suhteet Venäjään kärsivät pakotteista suoraan asiaan, kertomalla oman mielipiteeni: ”Talouspakotteet ja vastapakotteet vahvistavat Venäjän taloutta, heikentävät EU:n taloutta, sekä heikentävät suhteita EU:n ja Venäjän välillä”. Aloitan menemällä
Suhteiden luonti Venäjällä on hyvin pitkäjänteistä touhua ja voi kestää useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. Suhteiden rikkominen saattaa sen sijaan tapahtua muutamassa hetkessä. Venäläinen mentaliteetti on myös sellainen, että jos venäläisiin suhtaudutaan aggressiivisesti, niin samalla mitalla tulee takaisin. Kuvittelin, että uudella vuosituhannella olisimme jo oppineet jotain historiasta – edes sen, että sota voi alkaa ”hiekkalaatikosta”. Tämä on väitteeni ensimmäinen osa – talouspakotteet osoittavat aggressiivisuutta Venäjää vastaan, mistä syntyy vain harmia ja haittaa suhteille. Suorat ja välilliset talouspakotteet ja vastapakotteet sekä niiden seuraamukset johtavat Venäjän markkina-alueen entistäkin voimakkaampaan suojelemiseen. Jo ennen talouspakotteita Venäjän alue on ollut hyvin vaikea markkina-alue yrityksille. Venäjä on nyt strukturoinut itsensä yhä enemmän sisäiseen tuotantoon sekä luonut erittäin nopeasti suhteita Kiinaan ja Etelä-Amerikan maihin. Väitteen toinen osa – Venäjän talous on hyötynyt pakotteista ja vastapakotteista enemmän kuin kärsinyt.
on vain yksi kasvava ja potentiaalinen markkina-alue, Venäjä, josta kaikki EU:n lähellä
Euroopan maat voisivat hyötyä, eri suhteessa. Faktaa on myös se, että Venäjä tarvitsee sisäisen tuotannon tehostamiseen yhä enemmän teknologian siirtoa ulkomailta. Tässä mm. Suomella olisi paljon annettavaa. Energian hankinnoissa Venäjä on ollut suurin toimittaja EU:hun. Kolmas osa väitteestä – Venäjä katsoo yhä enemmän teknologian ostoon ja energian myyntiin muualle kuin EU:hun, heikentäen täten välillisesti EU:n taloutta. Talouspakotteet
Mielestäni kaikkien ylimääräisten osapuolten olisi nyt parasta pysyä pois koko Ukrainan alueelta ja kriisistä, siellä ei tarvita ylimääräisiä ”sotkijoita”. Ukrainassa käydään sisällissotaa kahden eri väestöryhmän – ukrainassa asuvien venäläisten ja ukrainalaisten – kesken, on
lyhyesti lukuina
Markku Kakriainen toimitusjohtaja
Finnvera Oyj uusi aluejakoaan ja organisaatiotaan Teksti ja kuvat: markku kakriainen
Venäjää
vastaan asetettiin alun perin Krimin haltuunoton seuraamuksena. Oma mielipiteeni on se, että Venäjä toimi poliittisesti ja juridisesti väärin Krimin suhteen, aikoinaan. Nyt ymmärrän, että Venäjä säästi 2,2 miljoonaa asukasta sodalta. Jos Krimin niemimaata ei olisi aikoinaan liitetty Venäjään, niin tilanne olisi ollut sama kuin Donbassissa, Luganskissa tai Donetskissa. Toisaalta, voisi olla, että Sevastopolissa olisi nyt NATO:n tukikohta, South Stream (Eteläinen-Virta), eli kaasuputki Mustalla merellä, tulisi maksamaan konsortiolle (Saksa, Ranska ja GazProm) 40 miljardia euroa enemmän, sekä kiinalaiset noin 30 miljardin euron investoinnit Krimille olisivat menneet Ukrainalle.
paras että nämä ryhmät sopivat asiansa keskenään. Tällä hetkellä on keskityttävä tavallisen väestön suojelemiseen Itä-Ukrainassa, sota-alueilla. Venäjällä on jo 750 000 pakolaista Ukrainan alueelta, ja tämä luku vain kasvaa. Olen erittäin ylpeä Sauli Niinistön vierailusta Sochiin: se saattoi olla ensimmäinen kunnollinen osoitus rauhanomaisesta yrityksestä sopia asiat Venäjän ja Suomen välillä. Mielestäni meidän on tehtävä kaikkemme, jotta suhteemme Venäjään säilyisivät hyvinä, lämpiminä ja tehokkaina. Tämä on vielä tärkeämpää meille, itäsuomalaisille, jotka olemme tottuneet käymään paljon kauppaa Venäjän kanssa. Yrityksille ja yrittäjille: ”…nyt on hyvä aika vallata markkinoita, sillä venäläiset virkamiehet ja muut päättäjät ovat valmiit yhteistyöhön ja tulevat tukemaan kansainvälistä yhteistyötä yhä enemmän.” Terveisin Pietarista,
Ville – the Russian Ville Paasonen
Teknologia-asiamies Miktech Oy
4.12.
4
Yritystukien hallinnointi on keskitetty
Etelä-Savon kauppakamari juhlii 60-vuotis
neljään ELY-keskukseen. Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset hoitavat jatkossa kaikki yritystukiin liittyvät asiat. Mallia sovelletaan myös yrityksen sekä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksissa.
taivaltaan juhlasyyskokouksen merkeissä Mikkelissä. Kokouksen yhteydessä pidetään juhlasemi-
naari.
Hanki unohtumattomia muistoja Virtuaalisesti kadulle pysäyttelemään ihmisiä Vuorovaikutteista viestintää Monipuolista koulutusta Tuotteiden ja palveluiden markkinointia verkossa Painettua sanaa
www.saaraliu.fi facebook.com/TmiSaaraLiu
yhteystiedot ja toimitus
Finnvera Oyj:n uuden aluejohtajan toivottivat Etelä-Savoon kauppakamarin puheenjohtaja Merja Auvinen ja teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Raimo Laine. Finnvera Oyj on uusinut aluejakoaan ja organisaatiotaan vähentämällä alueitaan, aiemman 15 aluekonttorin sijasta toimitaan 7 alueella. Jatkossa Etelä-Savo kuuluu Kaakkois-Suomeen, uuden pääpaikan ollessa Lahdessa ja Mikkelissä säilyy palvelukonttori. Rahoituspäätösten teko pysyy edelleen pääosin alueilla. Ja rahoituksen pääpaino on omistajaohjauksen mukaisesti kasvussa ja kansainvälistymisessä. Syyskuun alussa Kaakkois-Suomen alueen johtajana on aloittanut Mirjam Sarkki. Hänellä on vankka rahoitusalan kokemus ja kansainvälistä näkemystä hän on hankkinut toimiessaan Handelsbankin Venäjän maajohtajana.
2
Etevä-Savo | Etelä-Savon Ulkoasu ja taitto: kauppakamarin lehti Tmi SaaraLiu www.saaraliu.fi jakelu Itä- ja Länsi-Savon välissä Paino: Etelä-Savon Viestintä Oy Julkaisija ja kustantaja: Etelä-Savon kauppakamari Levikki: 36.994 Patteristonkatu 2 C (+ osoitteellisena n. 200 kpl) 50100 MIKKELI www.eskauppakamari.fi Digitaalisena: facebook.com/eskauppakamari www.eskauppakamari.fi Päätoimittaja: Markku Kakriainen
Sisällön tuontanto ja juttuvinkit: Etelä-Savon kauppakamari / Markku Kakriainen, Tanja Puputti ja Tiina Ylönen Tmi SaaraLiu / Saara Liukkonen, Grafical Oy / Arto Tolvanen
Ilmestymis- ja aineistopvt Numero Ilmestymis- ja aineistopvm 01 / 2014 ma 10.03. 02 / 2014 ma 09.06. Ilmoitusmyynti: Kauppakamarin 03 / 2014 ti 16.09. toimisto sekä p. 040 484 6610 04 / 2014 ti 01.12. (ma 24.11.)
ETEVÄ-SAVO
Kauppakamarissa tapahtuu
Osallistumalla vaikutat Hannu ripatti, aluejohtaja, metsänomistajien liitto, järvi-suomi
Vesienhoitosuunnitelmista kuuleminen – lokakuusta alkaen Vesienhoitosuunnitelmien
on, että kaikki vedet saadaan vähintään hyvään kuntoon. Tätä varten on eri ohjelmakausille laadittu vesienhoitoalueittain vesienhoitosuunnitelmat. Etelä-Savo jakaantuu kahteen vesienhoitoalueeseen. Pääosa maakunnasta on Vuoksen vesienhoitoalueessa (VHA1) ja läntinen osa Kymijoen –Suomenlahden vesienhoitoalueessa (VHA2). Lokakuun alusta alkaa puoli vuotta kestävä kansalaisten kuuleminen. Nyt kuultavaksi tuleva vesienhoitosuunnitelma on järjestyksessään toinen ja koskee vuosille 2016 – 2021 suunniteltuja toimenpiteitä. Toimenpide-ehdotukset koskettavat lähes kaikkea toimintaa millä on yhteyksiä erilaisiin pienempiin ja isompiin vesimuodostumiin tai pohjaveteen. Kuulemisvaiheessa maanomistajat voivat kertoa oman mielipiteensä ehdotetuista toimenpiteistä ja niiden toteuttamiskelpoisuudesta. tavoitteena
Maaja metsäomaisuuden käyttöä ohjaavat monet lait ja erilaiset ohjeistukset. Merkittävimpiä lakeja ovat metsälain lisäksi mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki ja ympäristönsuojelulaki. Uudistuksen alla ovat mm. metsätalouden rahoituslaki ja luonnonsuojelulaki. Lisäksi on meneillään erilaisia lain tason hankkeita ja ohjelmaluontoisia suunnitelmia, esimerkiksi luonnonsuojelualueiden perustamiset ja vesienhoitosuunnitelmat. Kaiken uudistuksen seuraamiseen ja omien mielipiteiden ilmaisemiseen vaaditaan aktiivista seuraamista ja perehtymistä. Toki tässä maanomistajien apuna ovat omat etujärjestöt.
Luonnonsuojelulain uudistaminen Lain uudistamisen I-vaihe on menossa eduskunnan käsittelyyn. Ensimmäisessä vaiheessa muutoksia esitetään
loka lähinnä Natura 2000 verkostoa koskien. Luonnosuojelulain uudistamista on kuitenkin kaavailtu jatkettavan. Varsinainen päätös sen uudistamisesta jäänee uudelle hallituskaudelle. Jos ja kun lain uudistamishanke nytkähtää mahdollisesti tänä syksynä eteenpäin, on maanomistajien syytä olla aktiivisia ja kertoa oma mielipiteensä asiasta, sikäli kun siihen avautuu mahdollisuus. Kansalaisten osallistamista kokeiltiin maasto-liikennelain uudistamisen yhteydessä. Laki on muuten edelleen keskeneräinen.
suojeluohjelmaan valittavista kohteista tehdään alkuvuonna 2015.
Soidensuojelun täydennysohjelma
Rajauksilla on merkittävä vaikutus. Rajauksen ulkopuolisella alueella voi harjoittaa normaalia metsätaloutta. Rajauksilla pyritään turvaamaan suon luonnonsuojelulliset arvot, eikä niiden siten tule olla tarpeettoman laajoja. Maanomistajan tulee miettiä seikkoja, jotka ohjelmaan rajatulta alueelta tulisi korvata. Korvauksen piirissä ovat mm. maapohja, taimikot, puusto ja sen odotusarvo, turvearvot, rakennusrajoitukset ja mahdolliset muut haitat.
kirjaus soidensuojeluohjelman laajennuksesta. Tämän johdosta Etelä-Savossakin on kartoitettu potentiaalisia soita kesällä 2013 ja 2014. Ennen maastokartoituksia maanomistajille lähettiin postitse tiedote soidensuojeluohjelman laajennuksesta ja maastokartoitusten tekemisestä. Suojeluohjelmaan esitettävät suot valitaan syyskuussa 2014 ja näiden soiden maanomistajille lähetetään kuulemiskirje lokakuun alussa. Hallitusohjelmassa on
Ma a n omi sta j a ku u lemi n en
lokakuun puolesta välistä marraskuun puoleen välin. Tänä aikana maanomistajien on esitettävä mielipiteensä suojelusta. Lopulliset päätökset on
Suojelua tullaan ensisijaisesti toteuttamaan vapaaehtoisin keinoin, mutta ellei sopimusta saada aikaiseksi, niin suojelu tullaan toteuttamaan lunastamalla. Neuvottelut suojelun toteuttamisesta käydään tapauskohtaisesti, jokaisen maanomistajan kanssa erikseen. Näin, koska tapaukset eivät ole täysin samanlaisia, jotta voitaisiin tehdä yksi sapluuna.
2
6 9
Kauppakamarin alv-päivä Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä. Mikkeli. Maksullinen.
6
10 24
TERVEISIÄ SIDOSRYHMÄTAPAAMISESTA SAVONLINNASSA 11.9.
selkeät raportit excelillä pivotin avulla Verkkokoulutus. Maksullinen
Marras
7 MHY asiantuntijasi metsässä
Ulkomaiset työntekijät ja yrittäjäosakkaat Suomessa − verotus, sosiaaliturva ja oleskeluluvat pähkinänkuoressa Asiantuntija: Anu Nikkanen / HelBal Oy. Maksullinen.
hhj puheenjohtaja -kurssi 1. jakso Maksullinen. hhj puheenjohtaja -kurssi 2. jakso Maksullinen. vaativaan raportointiin: poWerpivot for excel Verkkokoulutus. Maksullinen. kauppakamarin ennakkoperintä 2015 -koulutus Asiantuntija: Sari Wulff / Verohalllinto. Mikkeli. Maksullinen
Marras
25
kauppakamarin tilinpäätösja veropäivä Asiantuntijat: Terhi Järvikare ja Kristiina Virtanen / Keskuskauppakamari sekä Henry Kampman / Revisium Oy. Mikkeli. Maksullinen. joulu
4
Kauppakamarin syyskokous + 60 vjuhlaseminaari Mikkeli
8
luvut kuviksi excelin grafiikka Verkkokoulutus. Maksullinen
10 11
osakeyhtiön tilinpäätös -koulutus Asiantuntijat: Henry Kampman & Erkki Yli-Rantala / Revisium Oy. Maksullinen. pk-yritysten ict-ratkaisut -teollinen internet Seminaari Mikkeli Maksullinen.
tammi 2015
19 29
automatisoi rutiinit excelin makroilla Verkkokoulutus. Maksullinen. osakeyhtiön veroilmoitus -koulutus Asiantuntijat: Susanna Uusitalo / Avente Oy Maksullinen
ajantasaisimmat tiedot koulutuksista ja tapahtumista löydät www.eskauppakamari.fi
hhj - puheenjohtaja -kurssi 6. - 7.11: uutta koulutustarjontaa erikoishintaan! Pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajakurssilla käsitellään hallituksen johtamista ja ryhmädynamiikkaa. puheenjohtajalla tulee olla kyky kehittää hallitusosaamista, niin omaansa kuin hallituksen jäsenten. Toimiva hallitus toimii osakeyhtiön voimavarana ja suunnan näyttäjänä. Ulkomaiset työntekijät ja yrittäjäosakkaat Suomessa - Verotus, sosiaaliturva ja oleskeluluvat pähkinänkuoressa Torstai 2.10.2014 klo 12-16 Paikka: Länsi-Savo Oy, Mikkeli
Kauppakamarin ALV-päivä (arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä) Torstai 9.10.2014 klo 9.15-15.30 Paikka: Mikkelin yliopistokeskus, auditorio, Lönnrotinkatu 5, Mikkeli
Koulutus soveltuu esimerkiksi yrityksille, jotka käyttävät ulkomaista työvoimaa sekä tilitoimistoille, joiden asiakkaina on ulkomaisia yrittäjäosakkaita ja työtekijöitä Suomeen lähettäviä ulkomaisia yrityksiä.
Arvonlisäverotus muuttuu, mm. oikeuskäytännön myötä, aikaisempaa nopeammin. Koulutuksessa käydään läpi kaikki arvonlisäverotuksen ajankohtaiset asiat, mm. uusin oikeuskäytäntö ja käytännön vaikutukset sekä Verohallinnon uudet ohjeet.
Asiantuntijana: Veroasiantuntija Anu Nikkanen, HelBal Oy.
Asiantuntijana: Arvonlisäveroasiantuntija Pekka Hyttinen, Ernst & Young Oy
Ennakkoperintä 2015 -koulutus Maanantai 24.11.2014 klo 12.30-16.30 Paikka: Mikkelin ammattikorkakoulu, Kampussali D, Mikkeli
Osakeyhtiön tilinpäätös -koulutus Keskiviikko 10.12.2014 klo 9.00-15.30 Paikka: Länsi-Savo Oy, Mikkeli
Ennakkoperintäpäivässämme saat kaiken ajankohtaisen tiedon palkkaverotuksesta, ennakkoperinnästä sekä Verohallinnon uusimmista ohjeista.
Koulutuspäivän aikana käydään läpi mm. seuraavia sisältöjä: tuloslaskelman ja taseen sisältö, rahoituslaskelman laadintavelvollisuus, osakeyhtiön verotus ja vähennysoikeudet verotuksessa jne.
Asiantuntijana: Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto
Asiantuntijoina pitkän linjan konkarit: KHT Henry Kampman ja KHT Erkki Yli-Rantala, Revisium Oy.
Lisätiedot ja hinnat: www.eskauppakamari.fi >>koulutus/tapahtumat tai puh. 044-732 1180
ETEVÄ-SAVO
3
Kevyempi verotus kannustaa työntekoon
teksti: kustaa hulkko KUvat: keskuskauppakamari
Verotuksen asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ansiotuloverotusta on kevennettävä, jotta työpanos ja tuottavuus kasvaisivat. Kireä työn verotus ohjaa kansalaisia viettämään enemmän vapaa-aikaa työn ja opiskelun sijasta.
Suomi on alkanut taas kiristää työn verotusta 15 vuotta jatkuneen kevennyspolitiikan jälkeen. Kiristyksiä on perusteltu verotulojen rapautumisella. Taantuma ja työvoiman ikääntyminen horjuttaa julkisen talouden tasapainoa. Asiantuntijoiden mukaan kiristyslinja ei edusta kestävää veropolitiikkaa.
ympäristöperusteisia veroja puolestaan kiristetään. Hetemäen ryhmän lisäksi myös kansainväliset talousjärjestöt ovat suositelleet Suomelle tätä suuntaa.
Verotuottoja tarvitaan
Viime vuosina
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen suosittelee entisen linjan jatkamista ja veronalennusten suuntaamista työn verotukseen, jotta ihmiset lisäisivät työpanostaan. ”Se on hyvä peruslähtökohta maassa, jossa pelkän peruskoulutuksen saaneiden työllisyysaste jää alhaiseksi hyvässä työiässäkin.” Vartiainen ei ole yksin tällä kannalla. Jo valtiovarainministeriön nykyisen valtiosihteerin Martti Hetemäen johtama asiantuntijaryhmä – virallisesti ”verotuksen kehittämistyöryhmä” – suositti vuonna 2010 yksimielisesti ansiotuloverotuksen rajaveroasteiden alentamista kautta linjan ja 50 prosentin kattoa ylimmälle rajaveroasteelle. Ryhmä ehdotti myös, että arvonlisäveroa nostettaisiin. Keskuskauppakamarin
verotuksesta
vastaava johtaja Terhi
Järvikare oli mukana Hetemäen ryhmässä. on nyt lähdetty Arvonlisäveroa on kyllä nostettu”, Järvikare sanoo.
”Ansiotuloverotuksessa
toiselle
tielle.
Valtiovarainministeriön vero-osaston finanssineuvos Elina Pylkkänen sanoo että työryhmän linjauksia on toteutettu monilta osin, mutta ei täysin ansiotuloverotuksen osalta. Pylkkänen kuitenkin uskoo, että Suomi palaa tulevaisuudessa entiselle linjalle: työn verotusta kevennetään ja kulutus-, kiinteistö- sekä terveys- ja
Varmaan lähes jokainen veronmaksaja keventäisi mielellään omaa verotaakkaansa. ’Verot verta juovat’, kuuluu vanha sanonta. Tämä ajatus ei kuitenkaan ole läheskään koko ’totuus’ verotuksesta, vaan tarina on paljon vivahteikkaampi. Verotus vaikuttaa paljon yksilön ja kansantalouden toimintaan, se oikaisee tai vääristää, kannustaa tai rankaisee.
Vartiainen arvioi, että tämä viesti on mennyt huonosti perille. ”Kysymys, kannattaako tehdä tai teettää työtä, on päässyt hitaasti poliittiseen keskusteluun.” Järvikare korostaa, että työn kohtuullinen verotus kannustaa myös opiskelemaan ja osaamisen lisäämiseen. Hän muistuttaa, että talouden nousu edellyttää myös tuottavuuden kasvua. Se taas edellyttää vankkaa osaamista, joka puolestaan voi perustua vain sille, että ihmiset hankkivat hyvän koulutuksen. Pylkkänen pitää Suomen yhteiskuntapolitiikan keskeisenä ongelmana sitä, että verotusta, sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluita ei ole sovitettu yhteen niin, että ne palvelisivat työllisyystavoitteita. Verotus voi kannustaa ihmistä työmarkkinoille, kun taas sosiaaliturvan
verotatkin, sitä saat vähemmän”, opetti Yhdysvaltain keskuspankin Fedin entinen pääjohtaja Alan Greenspan. Pitkällä aikavälillä korotukset eivät ole hyvä ratkaisu edes julkisen talouden kannalta. Veronkorotus voi nimittäin vähentää verotuottoa. Tätä ilmiötä kuvaa niin sanottu Lafferin käyrä: veron tuotto kasvaa veroprosentin nousun mukana vain tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen se alkaa vähetä. ”Ansiotulovero vääristää väistämättä työn tarjontaa ja muitakin päätöksiä”, sanoo Vartiainen. Työn verotuksen kannustavuus tarkoittaa sitä, missä määrin verotus motivoi lisäämään tai vähentämään työntekoa.
”Mitä ikinä
”Jos veroprosentti on matalampi, saadaan käyttöön suurempi työpanos ja enemmän ihmisiä jakamaan verotaakkaa”, Järvikare sanoo. Työikäisen väestön vähetessä yhä pienempi osa kansaa elättää yhä suurempaa joukkoa. Siksi on tärkeää maksimoida työkykyisten työpanos, sillä se vahvistaa julkistalouden rahoituksen pääpilaria: ansiotuloverotuksen veropohjaa. Vartiaisen mukaan pohjoismaisen sosiaaliturvan ja verotuksen yhdistelmä on ongelmallinen siksi, että se yllyttää ihmisiä viettämään vapaa-aikaa. ”Parametrejä pitäisi väestön ikääntyessä muuttaa niin, että työnteosta tulisi houkuttelevampi vaihtoehto.”
”Pohjoismaisen sosiaaliturvan ja verotuksen yhdistelmä on ongelmallinen siksi, että se yllyttää ihmisiä viettämään vapaa-aikaa”, sanoo VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen.
Kauppakamarin Tilinpäätös- ja veropäivä Aika: Tiistai 25.11.2014 klo 9-16
Paikka: Mikkelin ammattikorkeakoulu/M-rakennus, Mikpolisali, Patteristonkatu 2, Mikkeli Kauppakamarin Tilinpäätös- ja veropäivä tarjoaa kirjanpitoon ja verotukseen kattavan ajankohtaiskatsauksen. Osuuskuntien varojenjaon verotus muuttuu ja muutokset koskettavat valtaosaa suomalaisista. Verolainsäädäntöön on tulossa myös useita muita muutoksia. Esillä on yrityksiä ja omistajia koskevaa uutta oikeuskäytäntöä sekä ajankohtaisia verosuunnitteluun liittyviä teemoja. Tule päivittämään tietosi Suomen suosituimpaan tilinpäätösja verokoulutukseen!
Asiantuntijoina: KTL, johtaja Terhi Järvikare ja OTM, veroasiantuntija Kristiina Virtanen/Keskuskauppakamari & KTM, KHT Henry Kampman/Revisium Oy. Osallistumismaksu: kauppakamarin jäsenet 295 eur/hlö+alv., normaali hinta 365 eur/hlö+alv. (osallistumismaksu laskutetaan tilaisuuden jälkeen)
TÄYDENNÄ OSAAMISTASI! Syksyn tarjonnassa mm.: Tuotteistamisen webinaari 16.9. klo 14-15 (lähiopinnot 16.-17.10.) Työpaikkaohjaajakoulutus Pieksämäellä 2.10.-20.11.2014 Venäjää asiakaspalveluun verkko-opinnot 2.10.-11.12.2014 Työpaikkaohjaajakoulutus Mikkelissä 30.10.-11.12.2014 Paremman Palvelun Osaaja ®-koulutus Mikkelissä 7.11., 14.11., 21.11. Esimiespolku verkko-opinnot non-stop Lisätietoja ja muu koulutustarjonta: www.esedu.fi/tyoelamalle Etelä-Savon ammattiopisto Mikkeli, Pieksämäki, Juva www.esedu.fi
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.eskauppakamari.fi >koulutus / tapahtumat TAI puh. 044-732 1180
4
ETEVÄ-SAVO
Mikä kauppakamari?
Kauppakamarit tarjoavat koko yrityksen käyttöön koulutusta, palveluita, julkaisuja/tietolähteitä, vaikuttamista ja edunvalvontaa. Kiinnostuitko?
Soita: 044-732 1180 Tutki: www.eskauppakamari.fi liity.kauppakamari.fi
Hyvän verotuksen tunnusmerkit perustua tutkittuun tietoon.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkaisi kesäkuussa 2013 kirjasen Hyvän veropolitiikan periaatteet.
kertaisia.
Julkaisun mukaan veropolitiikan pitää olla suunnitelmallista ja
Verot on kerättävä niin että ne vaikuttavat mahdollisimman
Säännösten pitää
olla yksin-
vähän kansalaisten ja yritysten käyttäytymiseen. Esimerkiksi arvonlisäverolle ei pidä asettaa tulonjako- tai ohjaustavoitteita, koska ne voidaan hoitaa muuten. Joitakin valmisteveroja
käyttää ympäristöohjaukseen ja tuloverotusta tulojen tasaamiseen.
voi
Työtä verotetaan ankarasti
”Viisasta veropolitiikkaa olisi alentaa ansiotuloverotuksen rajaveroasteita kautta linjan. Alhaisempi työn verotus kannustaisi työntekoon, mikä vahvistaisi yhteiskunnan rahoituspohjaa”, toteaa Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Terhi Järvikare.
jotkin piirteet yllyttävät jäämään kotiin. Kotihoidon tuki – jonka päälle moni kunta maksaa ’kuntalisän’ – mahdollistaa vanhemman kotiin jäämisen, mutta tätä etuutta verotetaan ankarammin kuin työtuloa. ”Voi olla, että kansalaisilta hämärtyy, haluaako valtiovalta edistää työllisyyttä vai ei, ja kuinka pitkäksi äitien työurien katkos halutaan”, Pylkkänen huomauttaa. Pylkkäsen mukaan tällaisten ristiriitojen ratkomiseksi on lisättävä yhteistoimintaa politiikan eri lohkojen välillä. ”On mietittävä yhdessä verotuksen sekä tulonsiirto- ja palvelujärjestelmän kokonaisuutta.” Hänen mielestään verojärjestelmää tulisi selkiyttää ja yksinkertaistaa, jotta se ohjaisi tehokkaammin ihmisten valintoja, koska verotuksen läpinäkyvyys edistää myös sen kannustavuutta. Vuosittain vähitellen kasvava verovähennys ei välttämättä tuota haluttua vaikutusta. ”Verokannusteen tulisi olla selkeästi ymmärrettävissä ja riittävän houkutteleva, jotta sillä saadaan toivottuja vaikutuksia, esimerkiksi lisätyksi työntekoa.”
Ensin hyvät uutiset: verotus on joka tulotasolla noin 10 prosenttiyksikköä keveämpää kuin 1995. Siitä lähtien Suomessa kevennettiin työtulojen verotusta 15 vuoden ajan.
Ja sitten huonot uutiset. Viime vuosina ansiotuloverotuksen progressiivisuutta on kasvatettu ja rajaveroasteita nostettu. Nousupainetta on myös kunnallisveroissa ja eläkemaksuissa. Keski- ja hyvätuloisten verottajana Suomi kuuluu Euroopan ankarimpiin verottajiin, Jopa Ruotsi verottaa keskipalkkaisia meitä lievemmin. Vain pienipalkkaisten verotus jää Suomessa alle EU:n keskiarvon.
Viime aikoina on syntynyt keskustelu ’downshiftaamisesta’, elämän leppoistamisesta, joka tarkoittaa käytännössä lähinnä työnteon vähentämistä. Jotkut viettävät talvellakin kuukausien mittaisia lomia.
myös verotuksen täytyy muuttua, jos vapaaaikaa suositaan tulevaisuudessa nykyistä tuntuvasti enemmän. ”Suunnan täytyy olla se, että työn verotus kevenee.” Vartiaisen mukaan hyvinvointiyhteiskunta maksaisi kovan hinnan vapaa-ajan suosion merkittävästä kasvusta. Downshiftaajan yhteiskunnalta saama palvelupaketti ei nimittäin supistu yhtään, vaikka hänen maksamansa verot vähenevät. ”Hän lähettää lapsensa edelleen peruskouluun ja saa yhä kalliin hoidon, jos sairastuu vakavasti.” Hän sanoo, että poliitikkojen olisi tuotava rohkeasti keskusteluun hyvinvointiyhteiskunnan kannalta olennaiset asiat. ”Näin hyvä palvelupaketti meillä on, mutta teidän, jotka sen saatte, pitää kustantaa se.” Vartiaisen mielestä
Persoonapronomini ”te” tarkoittaa tässä yhteydessä tavallisten palkansaajien suurta enemmistöä, joilta julkinen valta käytännössä kerää verot. Vartiaisen mielestä on harhakuvitelma, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusongelmat voitaisiin ratkaista kiristämällä suurituloisten verotusta. ”Enkä puhu omista veroistani”, hän sanoo.
on rajaveroaste eli veron osuus tienatusta
Jo 2 200 euron kuukausitulojen rajaveroaste on 45 prosenttia Veronmaksajain keskusliiton tiedon mukaan. Siis jo tässä tuloluokassa melkein puolet lisätulosta menee veroihin. Ja kun kuukausitulo on noin 6 200 euroa eli vuositulo noin 78 000 euroa, päädytään maksimiin eli 57–58 prosentin rajaveroasteeseen, kun lakisääteiset sotu-maksut otetaan huomioon. Verokiila tarkoittaa verojen ja sosiaalimaksujen osuutta työvoimakuluista. Vuonna 2013 se oli meillä keskimäärin 43,1 prosenttia. OECD-maiden keskiarvo jäi 35,9 prosenttiin.
BLOGIVINKIT ASIANAJAJA
pilkun paikka
zeeland
Viestinnän ammattilaisten oma blogi, jota ylläpitää ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry. Pilkun paikan artikkelit eivät edusta ProComin virallista näkemystä, vaan ovat kirjoittajien omia kannanottoja.
Näkemyksiä mm. viestinnästä, somesta ja markkinoinnista alan ammattilaisten silmin. zeeland.fi/blogi
tuhat sanaa
Mikkelin Ikääntyvien yliopiston suunnittelu/järjestäjät MIKKELIN KESÄYLIOPISTO Mikkelin kesäyliopisto on
sivistystyön oppilaitos, AINA vapaan AJANKOHTAISTA KOULUTUSTA!
joka järjestää avointa korkeakouluopetusta sekä työelämässä tarvittavaatäydennyskoulutus ammatillista Ammatillinen täydennyskoulutusta. Osinkoverotus ja muu varojenjaon verotus, 26.9.2014 Lisäksi kesäyliopisto järjestää muuta alueensa väestön sivistysRiskienhallintapäivä, 7.11.2014. ja osaamistarpeisiin vastaavaa Hyvinvointiteknologia asiakkaan parhaaksi, 15.10.2014 korkeakoulutasoista koulutusta. Palveluohjauksellinen työote ihmisen kohtaamisessa, 12.11.2014 Lisätietoja: mikkelinkesayliopisto.fi Asunto-osakeyhtiön hallinto talouden näkökulmasta, 12.11. ja 19.11.2014
Velkajärjestelylain muutokset käytännössä -koulutuspäivä, 2.2.2015
Ervasti & Kunnas Oy
Savilahdenkatu 5-7 B Puh. 365 333 toimisto@ervasti-kunnas.fi www.ervasti-kunnas.fi Asianajaja, VT Kalle Ervasti Asianajaja, oik. tri Matti Kunnas Oik. tri, VT Lalli Castrén Varatuomari Tommi Hurri OTM Maria Myllynen Asianajotoimisto
Markus Hämäläinen
Porrassalmenkatu 50, Mikkeli Puh. 010 320 5295, 045 879 5588 markus.hamalainen@ hamalainenlaw.fi www.hamalainenlaw.fi Asianajotoimisto
Kuukka & Tiainen Oy
(klo 17-20)
Avoin yliopisto-opetus Mikkelin kansalaisopisto järjestää Hallinto-oikeuden perusopinnot 25 op (UEF), alk. 17.-19.10.2014 koulutusta, jonka painopisteHenkilöstöjohtamisen perusopinnot 28Ikääntyvien op (JY),yliopistotoiminnasta alk. 28.-29.11.2014 alueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä elämänantaa Mikkelin kesäyliopiston Johtaminen, aineopinnot 30 op (UEF), lisätietoja verkko-opinnot hallintaa ja terveyttä edistävät toiminnanjohtaja Helena Sjöstedt Kauppatiede, verkko-opinnot aineet. perusopinnot 30 op (UEF), helena.sjostedt@mikkelinkesayliopisto.fi Lisätietoja: puh. 050 594 9044 Markkinointi, aineopinnot 30 op (UEF),taiverkko-opinnot kansalaisopisto.mikkeli.fi Työ- ja organisaatiopsykologian perusopinnot 25 op (UEF), alk. 16.9.2014 Työ- ja virkamiesoikeuden perusopinnot 25 op (UEF), alk. 17.-19.10.2014 Lisätiedot ja ilmoittautumiset Mikkelin kesäyliopiston toimistoon, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, puh. 015 210 300, 015 150 700
www.mikkelinkesayliopisto.fi
Asianajaja on Suomen Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty lakimies, jolla on asianajajalain ja Asianajajaliiton sääntöjen edellyttämä kokemus ja ammattitaito. Asianajajan toimintaa valvovat oikeuskansleri ja Asianajajaliitto. Kts. www.asianajajaliitto.fi Asianajotoimisto
Tuija Aalto seuraa arjen digitalisoitumista työkseen ja huvikseen. tuijaaalto.blogspot.fi
viestijat.fi/category/pilkun-paikka
Pitkien lomien kustannukset
Ankaruuden mittari
lisätulosta.
Mikpoli, Patteristonkatu 2, Mikkeli Puh. 050 375 3118, 0500 673 539 Asianajaja Ari Kuukka Varatuomari Markku Toukkari sihteeri@kuukka-tiainen.fi
Lindblad & Co Oy
Vuorikatu 3 A, p. 020 749 8155 Asianajaja, varatuomari Harri Skopa Asianajaja Markku Lindblad Toimistot myös Helsingissä, Joensuussa, Lappeenrannassa, Imatralla ja Tampereella www.lindblad.fi mikkeli@lindblad.fi Asianajotoimisto
Puukko & Tuppurainen Oy Porrassalmenkatu 19 B Puh. 015 7600 990 puukko.tuppurainen@lakimikkeli.fi Pekka Tuppurainen Seppo Puukko Asianajotoimisto
Hannele Rouhiainen
Savilahdenkatu 5-7 B Puh. (015) 214 155 0500-467 155 hannele.rouhiainen@asianajot.net Asianajotoimisto Rönkä Maaherrankatu 22 A 1 Puh. (015) 211 929 petteri.ronka@laki.inet.fi Asianajaja, varatuomari Petteri Rönkä Asianajotoimisto
Suhonen Oy
Maaherrankatu 8 A 5 Puh. 321 540 www.opuslex.fi Antti Suhonen Tuula Suhonen Asianajotoimisto
Arto Tiensuu
Laitisenkulma, Savilahdenkatu 10 A Puh. 361 122, 0500 570 880 arto.tiensuu@lakitiensuu.fi Sivutoimisto Kangasniemi Kunnantalo, 0500 570 880 Asianajotoimisto
Ylikraka Mikkeli Oy
Porrassalmenkatu 21 B Puh. 020 7419 500, 0400 707 608 jarkko.otva@ylikraka.fi Asianajaja, varatuomari Jarkko Otva
”Verotusta sekä tulonsiirto - ja palvelujärjestelmää on mietittävä kokonaisuutena”, sanoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen.
ETEVÄ-SAVO
5
Merja Auvinen (vas.), Lenita Toivakka ja Jarkko Wuorinen Saimaa Summitissa Savonlinnassa heinäkuun lopulla. Seminaarissa puhuttiin Venäjästä ja bisneksestä siellä.
Liikenneasioissa investoinnit ja hankkeiden priorisointi ovat usein johtaneet vastakkainasetteluun eri alueiden ja liikennemuotojen välillä. Keskuskauppakamarin liikenneasioista vastaava johtaja Samuli Haapasalo toteaa, että Suomella ei ole varaa tämäntyyppiseen erimielisyyteen.
Venäjä-kaupasta ei kannata luopua, vaan pitää yllä yhteyksiä teksti ja kuvat: kari kauppinen
Kriisi ei ole yritysten välillä mutta varasuunnitelmia kannattaa tehdä Venäjän-kauppaa tekevien yritysten on viimeistään nyt aika päivittää strategiansa niin, että mahdollisesti edelleen vaikeutuvien bisnesten sijaan on varasuunnitelma. - Yrityksen strategiassa pitäisi aina olla vaihtoehto B eli on mietitty tilannetta, jos yksi markkina alkaa hyytyä. Uusien markkinoiden hakemiseen menee aikaa, sanoo Etelä-Savon kauppakamarin puheenjohtaja ja Suur-Savon Osuuspankin varatoimitusjohtaja Merja Auvinen. - Ja ovat yritykset varautuneetkin tällaiseen. Tehty suunnitelmia, että voisi löytyä Aasiasta ja Euroopasta uusia asiakkaita.
pidä Auvisen mielestä missään nimessä unohtaa. -Viritys pitää olla päällä. Tämä kriisihän ei ole yritysten välillä. Jumiutua ja vetäytyä ei kannata vaan luoda uusia yhteyksiä ja ylläpitää vanhoja. Koko elinkeinotoimintahan on kuitenkin ihmisten välistä toimintaa. Viimeinen virhe olisi, että katkaistaan yhteydet. Venäjää ei
Auvisen kanssa on Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja, yrittäjä ja entinen Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen Savonlinnasta. - Edes puolta määrää munista ei voi enää laittaa samaan koriin, muotoilee Venäjänkaupan nykytilanteesta Wuorinen. samoilla
Viranomainen voi lopettaa bisneksen
linjoilla
johto on täysin arvamaton eikä sen tulevaisuuden suunnitelmista ole tietoa. Sieltä voi tulla myös vastapakotteita, jotka vaikuttavat myös eteläsavolaiseen pk-sektoriin. Myös mahdolliset EU:n rahoituspakotteet saattavat vaikuttaa rajusti venäläisyritysten bisnekseen. - Kovin vahvasti ei mikään yritys voi olla nyt Venäjän varassa. - En ottaisi nyt lainoja, jos ei voida varmistaa, ettei vaaranneta yrityksen tulevaisuutta Venäjä-kaupoilla.
- Venäjän
Paljon on viime aikoina puhuttu siitä, että Venäjän valtion johto puhuu ja sopii toista ja tekee toista. Voiko sitten venäläiseen kauppakumppaniin luottaa, Merja Auvinen? - Luottamuksen syntymisessä ei kansallisuudella ole merkitystä.
Jos yritys toimi pääosin Venäjä-bisneksessä, pitää heti alkaa tehdä vaihtoehtoisia suunnitelmia, sillä nopeasti ei pysty tekemään juuri mitään. - On katsottava, millä korvata tätä bisnestä nyt ja tulevaisuudessa, sillä toiminta voi silloinkin olla siellä yhteistyökumppaneilla kiinni Venäjän valtion hyväntahtoisuudesta, sanoo Jarkko Wuorinen. Wuorinen tarkoittaa tällä sitä, että yritysten toimintaa on helppo tarkkailla, jos kaikki sen tietoliikenne esimerkiksi kulkee venäläispalvelimien kautta kuten Venäjän viranomaiset vaativat. - Järjestetään seurantaa ja tehdään tarkastuksia. Nämä kaikki voivat kohdistua suomalaiseen yritykseen, joka toimii Venäjällä, tai sen venäläisiin yhteistyökumppaneihin. Venäläisen yrityksen toiminta voi jopa loppua tykkänään, jos valtio niin syystä tai toisesta haluaa.
Bisnesyhteydet kannattaa säilyttää Yhteyksiä ei siis kannata kuitenkaan missään nimessä unohtaa. Liikekumppaneihin kannattaa säilyttää yhteydet, vaikka kauppa
Pakotteet jakavat yritysten mielipiteet kiristyneestä maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta eteläsavolaiset yritykset selviävät pääsääntöisesti, mutta pakotteita ei juuri katsota bisneksen näkökulmasta hyvällä. Suurin osa pitää niitä kuitenkin sopivina ainakin vielä ennen uusia pakotekierroksia. Keskuskauppakamari kysyi alueellisista kauppakamareilta ja niiden jäsenyrityksiltä kantaa Venäjäpakotteiden vaikutuksista suomalaisyrityksiin elokuun alkupuolella. Venäjä-pakotteista
ja
Kaksi kolmasosaa suomalaisista yrityksistä tukee Venäjälle asetettuja pakotteita. Lähes puolet yrityksistä kärsii pakotteista suoraan tai epäsuorasti. Yritykset
6
ETEVÄ-SAVO
eivät pakene Venäjältä, vaan toimintaa sopeutetaan eri tavoin. eteläsavolaisilla
yrityk-
on monenlaisia tapoja pakotetilanteesta selviytymiseen. - Lisäämme kontaktointia venäläisiin. Positiivista signaalia sinne, ettemme tanssi EU:n mukana. Panostamme venäjänkieliseen markkinaan. Pakotteet kuitenkin jakavat yrityksiä. Osa on vahvasti niiden kannalla. - Ei voida yhtä aikaa kuulua euroopalaiseen yhteisöön ja toisaalta olla ulkona yhteisitä päätöksistä. On kuitenkin kyseenalaista johtaako pakotelinja toivottuun lopputulokseen vai olisiko sovittelevampi toimintamalli oikea. - Putin täytyy pysäyttää. Sitten markkinat normalisoituvat. sillä
- Olemme EU:n jäsen täysin oikeuksin ja velvoittein. Vain yhtenäinen EU voi olla vahva poliittisesti ja taloudellisesti. Mikäli länsimaat antavat periksi, seuraava askel Venäjältä voi olla vielä voimakkaampi ja kohdistua myös Suomeen.
”Pakotteet ovat väärä tapa” Osa eteläsavolaisista yrityksisä ei hyväksy pakotteita. - Ei ole hyväksyttävää, että EU tekee yhteiset päätökset, muttei yhteisesti ota vastuuta jäsenvaltioiden menetyksistä. - Suomen tulee vaatia voimakkaammin kompensaatiota EU:lta - Minkä hiton takia otamme turpaan jonkun Ukrainan takia? Maa oli pahasti velkaa Venäjälle ja kor-
tyrehtyisi. - Eihän se yritysten vika siellä ole, jos valtio eli Putin asettaa rajoituksia. Yritykset ovat yleensä kaupallisesti orientoituneita, eivät poliittisesti, sanoo Jarkko Wuorinen.
Jätä huoleksemme toimistokoneet ja -kalusteet. Me hallitsemme ne.
Fakta on myös, että suomalaiset ja venäläiset ovat aina tehneet kauppaa keskenään, ja niin tulee olemaan varmasti jatkossakin, kun poliittinen kriisi laukeaa johonkin suuntaan. - Itse en yhteyksiä halua katkaista missään nimessä. Muutenkaan bisneksessä ei yleensä puhuta politiikkaa vaan tehdään kauppaa. Etelä-Savon
Pekka Huhtaniemi sanoo sen, mikä säilyy kriisistä huolimatta faktana: Venäjä on erityisesti Itä-ja Kaakkois-Suomelle tärkeä taloudellinen yhteistyöalue.
maakunta-
Pentti Mäkinen sanoo, että koko ajan kannattaa tilannetta seurata aktiivisesti myös liikekumppanien kautta, sillä he varmasti seuraavat omaa toimialaansa ja bisnestään tarkasti Venäjällä. - Tuleeko omien yhteistyökumppanien kautta sellaista tietoa, joka on hälyttävämpää kuin mitä Pentti Mäkinen toivoo malttia julkisuudessa on ollut? Onko yritysten välille kiristyneestä poliittisesta ilmapiiristä huolimatta. esimerkiksi rahaliikenteeseen liittyviä epätavallisia tilanteita näkynyt? Onko tällaisia hiljaisia viestejä olemassa? johtaja
kriisillä voi olla, että nykytilanne johtaa kasvavaan epäluottamukseen myös liikekumppanien välillä. - On pidettävä pää kylmänä. Erilaisissa poikkeusoloissa on aina osattu toimia maltillisesti. Jos yritysten välillä on pitkäaikaiset suhteet, uskon, ettei tämä vaikuta niihin. Tämä kriisi on valtioiden välillä. Mäkinen oli aiemmin Elinkeinoelämän keskusliiton pk-yrittäjyysasioista vastaava johtaja. Suurin heijastusvaikutus
Pankit ovat joustavia Jos yritys ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin pakotteiden tai hiipuvan Venäjän-kaupan takia, kannattaa olla heti yhteydessä omaan pankkiin. Pankitkin ovat aktiivisia asiassa. - Yritysten kanssa on käyty keskusteluja siitä, pystyvätkö ne lyhentämään lainojaan vai tarvitaanko joustoja, sanoo Merja Auvinen. - Pankit tulevat tällaisessa vaikeassa tilanteessa usein vastaan. Joka tapauksessa tilanteeseen kannattaa reagoida heti, ei vasta sitten kun vaikeudet pahenevat. Lisälainaakin tilanteesta selviämiseen saattaa saada. - Lainoitus on tapauskohtaista.
Ministeri ymmärtää Ulkomaankauppa- ja Eurooppaministeri Lenita Toivakka kirjoitti elokuun lopussa blogissaan, että minkäänlaiselle epätoivolle ja tehottomalle suuttumukselle ei pidä antaa sijaa. - Entisenä yrittäjänä ymmärrän täysin tuskan ja turhautumisen niissä yrityksissä, joihin Ukrainan tilanne iskee. Entisenä kauppiaana tiedän myös sen, että liiallinen pessimismin lietsominen ei auta yrityksiä. Päinvastoin, se pelottelee pois asiakkaita ja sijoittajia. - Hyvää on, että Suomen ulkopolitiikalla on kansalaisten tuki. Ylen kyselyn mukaan 61 prosenttia suomalaisista seisoo Venäjä-pakotteiden takana, vahvimmin kaikista maanviljelijät. Kauppakamarien kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista yrityksistä tukee Venäjälle asetettuja pakotteita. Kyselystä selviää myös, että suomalaiset yritykset eivät suinkaan pakene Venäjältä, vaan sopeuttavat toimintaansa.
etelä-savon kauppakamari 60 v: juhlikaa kanssamme 4.12. seuratkaa somea ja www-sivuja
Savonlinna tarvitsee lentoliikennettä teksti JA KUVA: arto tolvanen Savonlinnan lentokentälle
operoiva lentoyhtiö vaihtuu lokakuun alussa. Edellisen tarjouskilpailun voittanut FlyBe vaihtuu unkarilaiseksi Base Airlinesiksi. Budabestiläisten tarjous matkustajaliikenteen hoidosta Savonlinnan ja Helsingin välillä oli noin miljoona euroa halvempi kuin FlyBen tarjous.
Venäjältä ei vetäydytä Kukaan Venäjänkauppaa tekevistä eteläsavolaisista kyselyyn vastanneista ei aio vetäytyä Venäjältä. Viisitoista prosenttia arvioi nykytilanteen vaikuttavan merkittävän kielteisesti yrityksensä bisnekseen, 62 prosenttia arvioi
tilanteen vaikuttavan vähäisesti. Etelä-Savossa kyselyyn vastasi 75 yritystä, joista 51 oli alle 50 työntekijän yrityksiä, neljätoista alle 250 työntekijän yrityksiä ja kymmenen yli 250 työntekijän yrityksiä. Koko maassa kysely lähetettiin liki 17000 yritykselle. Niistä kyselyyn vastasi kuusitoista prosenttia. Eteläsavolaisista kyselyyn
vastanneista 21 yritystä ei hyväksy pakotteita lainkaan ja 50 hyväksyy ne sellaisina kuin ne olivat elokuun alkupuolella. Syyskuun puolella EU oli asettamassa uusia pakotteita.
Venäjään pidetään yhteys Muualla Suomessa olivat yritykset myös reagoineet tilantee-
Avies noin 3,1 miljoonalla ja virolainen Aires noin 3,3 miljoonaa eurolla. Nykyinen liikennöitsijä Flybe tarjoutui jatkamaan noin 3,5 miljoonan eurolla. FlyBen hintaan vaikutti se, että yhtiön kalustosta ovat poistuneet pienemmät konetyypit ja reitti olisi toteutettu 72-paikkaisilla koneilla. Base Airlines toteuttaa lennot 30-paikkaisella Embraer EMB-120 –koneella.
Vaakakupissa 400 työpaikkaa Lentoliikenteen
tukeminen
on haasteellista. Saksalainen Uniconsult selvitti laajassa Baltic Bird –tutkimuksessaan, mitä vaikutuksia lentoliikenteen loppumisesta Savonlinnan seutukunnalle olisi. Tutkimuksen mukaan suora vaikutus on 420 työpaikkaa, alkaen Finavian 17 työpaikasta lentoase-
malla. Matkailulle vaikutukset olisivat ehkä kaikkein murheellisimmat. Savonlinnan Oopperajuhlat ja seudun uudet hotellihankkeet kokisivat kovan kolauksen. Liikenneministeriön ylitarkastaja Päivi Hillner sanoo, ministeriön hankintapäätös purkautuu, jos Savonlinna ei 23. syyskuuta mennessä sitoudu omalta osaltaan rahoittamaan liikennettä.
Elinkeinoelämälle tervetullut uutinen Savonlinnan metsä- ja teknologiavetoinen vientiteollisuus toivottaa uuden lentoyhtiön tervetulleeksi. – Kun markkinat on koko maailma, on todella vaikea toteuttaa myyntityötä ilman lentoyhteyksiä, Savonlinna Works Oy:n toimitusjohtaja Kaj Lindh toteaa. Lentoliikenne Savonlinnan ja Helsingin välillä on saanut valtion ja kaupungin tukea ja nyt neuvottelut uuden ensi vuoden osalta ovat vielä Liikenneministeriön kanssa kesken. 15 kuukauden reittiliikennöintiä unkarilainen Base Airlines tarjosi noin 2,6 miljoonalla eurolla, virolainen
jokainen kontakti on mahdollisuus Verkostoitumalla Luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja saat mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja osaajia.
Yrityselämän toiveita tiivistää Suomen Lontoon-suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi, joka vieraili muun muassa Saimaa Summit -seminaarissa Savonlinnassa heinäkuussa. Tuolloinkin aiheena oli muun muassa Venäjä ja sen kauppa. - Venäjä on erityisesti Itä-ja Kaakkois-Suomelle tärkeä taloudellinen yhteistyöalue, ja on kaikki syy toivoa, että nykyisestä pakotekierteestä päästään mahdollisimman pian ulos. Se edellyttää Ukrainan tilanteen rauhoittumista ja vastuullista toimintaa kaikilta osapuolilta.
ruptoitunut johto menetti luottamuksen Venäjällä. Ihan sama mitä Kreikan kanssa olisi pitänyt tehdä, ottaa joku saari sieltä velkojen vakuudeksi. - Koen, että EU:n yhteisessä rintamassa oleminen on Suomelle epäedullisempaa kuin monelle muulle EU-maalle. - Ei niillä pakotteilla mitään saada toimeksi. Rauhanneuvottelut ovat ainoa tie.
Toimistosavotta Oy | 040 411 4703 | www.toimistosavotta.fi Maaherrankatu 7, MIKKELI | Olavinkatu 44, SAVONLINNA
Suomalaisen KANSALLISKENKÄ
seen. Markkinoimme Kiina-palvelujamme entistäkin aktiivisemmin. Venäjää ei kuitenkaan unohdeta ja valmistaudutaan jossakin vaiheessa normalisoituvaan tilanteeseen. - Yritämme ylläpitää ja kehittää suhteita venäläisiin yhteistyökumppaneihin entistä ponnekkaammin. -
yhtä aktiivisesti keskittynyt Venäjään. - Lykkäämme suunnitelmia Venäjälle laajentumisen suhteen ja seuraamme tilannetta tulevaisuudessa. Ja muun muassa matkailualalla kärsitään. - Puuttuvia venäläisasiakkaita ei voi korvata mitenkään. Osa ei
ETEVÄ-SAVO
Talvella lämpimät, kevyet ja
tosi mukavat. Valitse omasi: www.kuoma.fi Universal
Antaa kylmälle kenkää!
7
Checkmark vie pian myös Tanskaan teksti ja kuva: ira honkonen Suomen kauppojen erikoisuus on putkiposti, josta on luovuttu Ruot-
sissa ja Norjassa. Suomen suurimmissa kaupoissa on vielä huomioitava putkipostien sovituksen. Norjalainen ja ruotsalainen kassajärjestelmä poikkeaa suomalaisesta siten, että rahaa ei säilytetä avonaisessa rahalaatikossa, vaan setelit syötetään omaan yksikköön ja kolikot laskee kolikkoautomaatti. Ulkomailla kassoilla käytetään myös vaakaa, kun meillä se on erillään heviosastolla. Pihlajamäen mukaan kauppa ei Suomessa tee designia tällaisiin tuotteisiin, vaan uusien muotojen hakeminen jää täysin valmistajalle. Kassatyöpisteitä kauppa kuitenkin uusii 8 -10 vuoden välein ja samalla aikajaksolla Checkmark pyrkii tuomaan markkinoille uuden mallin. On kauppoja joihin olemme myyneet kassapöydät jo kahteen kertaan 21 toimintavuotemme aikana, Pihlajamäki toteaa tyytyväisenä.
Taantuma yllätti kotimaan markkinoilla Myös kassapöytien kanssa eletään kausien mukaan. Kevät ja syksy ovat vilkkaimpia myyntisesonkeja, kun taas kesällä ja loppuvuodesta – joulun edellä myymälöitä ei uudisteta. Taantuma iski kauppaan viime syksynä ja se viilsi osansa myös kassapöytävalmistajalta.
Checkmark laajentaa parasta aikaa vientiään Tanskaan. Hallituksen puheenjohtaja Jukka Pihlajamäki uskoo, että ensi vuoden aikana yritys saa Tanskan kassapöytämarkkinoista 10 – 15 prosentin viipaleen. Pieksämäkeläinen kassapöytien valmistaja Checkmark on parasta
aikaa perustamassa tytäryhtiötä Tanskaan. Uudessa vientimaassa tavoitellaan 10 - 15 prosentin markkinoita. Pieksämäellä valmistuu 1000 – 1500 kassapöytää ja noin 400 myymäläporttia vuodessa. Niistä puolet menee vientiin ja toinen puoli kotimaan markkinoille. Vuonna 2002 perustettiin tytäryhtiö Norjaan ja 2007 oli vuorossa Ruotsi. Checkmarkin
hallissa
kaksi kolmasosaa viennistä ja siellä markkinaosuutemme on noin 50 prosenttia. Ruotsin markkinaosuutemme on kasvanut parin viime vuoden aikana ja se lähentelee parhaimmillaan 20 prosenttia. Tanskassa tavoitteena on 10 – 15 prosentin siivu markkinoista ensi vuoden aikana, hallituksen puheenjohtaja Jukka Pihlajamäki kertoo.
lauksen vuoksi keskusliikkeet eivät halua viedä tällaisia tuotteita itse itärajan taakse. Baltiaan kassapöytiä menee maahantuojien kautta ja saksalaisilta lentokentiltä pieksämäkeläisen pöydän voi bongata melko monesta tax-free –myymälästä. Kotimaan markkinoista Checkmark hallitsee noin 70 prosenttia.
Tuote muotoutuu asiakkaan toiveisiin
Norjaan menee
Venäjälle Checkmark ei ole vienyt enää kahdeksaan vuoteen ja Kiinakin on nähty. Meillä oli Kiinassa yhtiö kolmen vuoden ajan. Sieltä emme kuitenkaan saaneet toivottua synenergiaetua, joten tulimme pois. Venäjällä meillä ei ole tällä hetkellä paikallista kontaktia ja tul-
syntyy hihnallisia ja hihnattomia kassapöytiä sekä myymäläportteja niin ruoka-, taloustavara- kuin rautakaupoillekin. Koska kauppojen toimitilat ja tarpeet vaihtelevat, on valinnanvaraa myös oltava. Checkmarkin repertuaariin kuuluukin noin tuhat erilaista kombinaatiota kassapöydistä. Pieksämäkeläisissä käsissä
Suomen kauppojen erikoisuus on putkiposti, josta on luovuttu Ruotsissa ja Norjassa.
Viime vuonna kauppa lopetti investoinnit kesälomien jälkeen ja teimme kotimaan osalta ensimmäisen tappiollisen vuoden. Koska kaupat siirsivät investointeja tälle vuodelle, oli alkuvuosi hyvä ja loppuvuosikin näyttää paremmalta kuin 2013. Checkmarkin Suomen yksikön liikevaihto oli viime vuonna 4,6 miljoonaa euroa ja tänä vuonna päästään 4,8 miljoonaan euroon. Koko konsernin liikevaihto on 6,2 miljoonaa euroa. Tanskalaisten markkinoiden myötä tulevaisuus näyttää valoisalta. Uusia yhteistyökumppaneita haetaan kuitenkin aktiivisesti. Saksalainen Lidl, jolla myymälöissään on saman verran kassoja kuin koko Suomessa, olisi unelma-asiakas. Meillä on keskusteluyhteys Lidliinkin, mutta keskusliike ohjaa sen toimintaa niin vahvasti Saksasta, että emme ole vielä saaneet varvasta oven rakoon. Automaattikassoja
Pihlajamäki
ei näe uhkakuvana oman
tehtaan tuotannolle. Kehitys automaattikassojen suhteen on ollut varsin hidasta. Näin ensimmäisen automaattikassan vuonna 1990 messuilla, eikä niiden tulo kauppoihin ole paljon 20 vuoden aikana edennyt.
Teollisuusvaliokunta tutustui kassapöytien valmistukseen Checkmarkin tuotantotiloissa Pieksämäellä.
taantuma koettelee rakennusalaa Etelä-Savon
kauppakamarin
teollisuusvaliokunta teki yritysvierailun Checkmarkille ja kokousti tehdaskierroksen jälkeen. Osanottajien tilannekatsauksessa kävi ilmi, että Etelä-Savossa varsinkin rakennusalalla eletään taantumaa, jonka pelätään syvenevän. käy, tontteja ei paljon ostella ja julkiset kaupat eivät suju. Taantuma tuntuu eniten rakennuspuolella. Etelä-Savossa ei ole teollisuuden alalla kovin paljon suuria vientiyrityksiä, vaan meillä tehdään enemmän alihankintaa. Kaiken kaikkiaan Suomen teknologiavienti ei ole lähtenyt vetämään niin hyvin kuin Ruotsissa ja Norjassa ja se tuntuu meilläkin, EteläSavon kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Raimo Laine summaa. Asuntokauppa ei
8
ovat pistäneet etenkin vähittäiskaupan odottavalle kannalle. Venäjän pakotteet
Kaupat investoivat varoen ja odottavat nähdäkseen miten venäläiset käyttäytyvät tulevaisuudessa. Venäläisen ostovoiman vaikutus on varmasti suurin Etelä-Karjalassa, mutta myös meillä varsinkin Savonlinnan seudulla. Todennäköisesti venäläiset tulevat edelleen Suomeen ostoksille, mutta heidän rahan käyttönsä on aiempaa maltillisempaa.
Toivon pilkahduksia viennissä Vaikka Venäjän pakotteet ovat joillakin aloilla syventäneet lamaa, on niistä nähtävissä pientä hyötyäkin. Rantasalmella traktorivetoisia työlaitteita valmistavan PEL-tuotteen toimitusjoh-
taja Mikko Lappalainen kertoi, että kotimaan osalta Venäjän pakotteet ovat siirtäneet maidontuottajien investointeja. Sen sijaan hän näki, että Venäjän tuottajahintojen nousu voi kuitenkin johtaa maanviljelyskoneiden viennin kasvuun. Myös KPA Unicon Groupin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kovanen halusi nähdä valonpilkahduksia. Meillä on joitakin sopimuksia jäissä ja käyttökate on tavoitteista jäljessä. Kriisit eivät kuitenkaan ole vain pahoja. Nyt on hyvää aikaa etsiä uusia vientikohteita, Etelä-Afrikan vientinäkymiä suunnitteleva Kovanen totesi.
Kuva ja teksti: Ira Honkonen
ETEVÄ-SAVO
Kesävieraita - Kiina ja USA kasvu-uralla
Liikunnallinen henkilöstö on yrityksen elinehto
teksti ja kuvat: Markku kariainen, saara liukkonen
teksti saara Liukkonen, kuva: Or-group
kehitys on positiivisella kasvu-uralla. Kiinan osalta voidaan ihmetellä, että miten kummassa liki kymmenen prosentin kansantuotteen kasvu jatkuu vuodesta toiseen. Toisaalta mitä USA:ssa on tapahtunut, kun se on jälleen löytämässä talouteen uutta nousua. Näistä asioista kävivät Mikkelissä kertomassa kesäkuussa ulkoasiainministeriömme pääkonsulit Marja Joenusva Shanghaista ja Juha Markkanen Los Angelesista. Maailman talousmahtien
Pääkonsuli Marja Joenusva tapasi kesälomallaan Mikkelissä Suomen kauppakamarien kansainvälistymistyöryhmän ja alueen edustajia. Pääkonsuli piti
erinomaisena asiana Etelä-Savon ja Shaoxingin tammikuussa allekirjoittamaa yhteistyö- ja ystävyyssopimusta. Kiinalaisessa järjestelmässä niillä on suuri merkitys myös kaupallisten suhteiden rakentamisessa.
Kiina on vaikea markkina-alue muun muassa korruption ja kopioinnin vuoksi, mutta kovalla ja pitkäjänteisellä työllä saavutetaan myös tuloksia. Joenusvan mukaan
Jäppilästä maailmalle lähtenyt Juha Markkanen lounasti kauppakamarilaisten kanssa kertoen USA:n markkinoiden kuulumista ja näkemyksistä. Monelle on yllätys, että maailman kahdeksanneksi suurin ja Venäjää isompi talous löytyy Kaliforniasta.
ovat Kiinassa suuret, joten cleantech –yrityksillä on valtavat mahdollisuudet tulevaisuudessa, totesi pääkonsuli Joenusva. Näissä asioissa viranomaisten väliset sopimukset ovat tärkeitä, jotta markkinoille päästään. Myös puhtaalla ja turvallisella ruualla on lisääntyvä kysyntä vauraan kansanosan piirissä.
-
Ympäristöongelmat
Los Angelesin Suomen konsulaatin väki auttaa suomalaisia etabloitumaan Amerikkaan. ”Verkotamme, avaamme ovia ja
tarjoamme mahdollisuuksia yhdessä eri tahojen kanssa”, toteaa Markkanen. Uusin suomalaisamerikkalainen kauppakamari on perustettu Los Angelesiin ja yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa tehdään työtä suomalaisten yritysten auttamiseksi. Luovat alat on valtavan iso klusteri, jossa myös suomalaisille olisi paljon mahdollisuuksia onnistumisiin. Myös Amerikan markkinoilla cleantehc toimialana on sellainen, jolla toimivalla yrityksellä olisi markkinoita USA:ssa. Markkanen muistuttaa, että ennen Amerikan markkinoille suuntaamista yrityksen tekijänoikeusasiat pitää hoitaa kuntoon. Etelä-Savon kauppakamarin
JC-kilta teki tutustumismatkan JC-kilta/Juniorikiltatoimintaan 15.8.2014. vierailulle oli Keski-Suomi, josta kaikki on saanut alkunsa. Mukana tapaamisessa olivat Juniorikillan ”isät” tj. Uljas Valkeinen sekä Juniorikillan 1. puheenjohtaja Petri Palviainen”. Matkan antia pidettiin erittäin onnistuneena. Luontevin paikka
OR group tarjoaa henkilöstölle hyvät mahdollisuudet kunnon ylläpitämiseen, työsuojelupäällikkö Kati Räsänen kertoo. Meillä on sopimukset tehty paikallisten liikuntakeskusten kanssa, joilla käymistä tuetaan, hän jatkaa. OR:laiset ovat myös osallistuneet useana vuonna mm. Ruusukävelyyn, Savonia hiihtoon ja Sulkavan Soutuihin.
lisista syistä johtuen tänä vuonna OR groupilla ei järjestetty Täydellinen Liikuntakuukausi –tapahtumaa talon sisällä, mutta ensi vuodelle Kati lupaa kehittää jotain tämän tiimoilta.
Vähemmistö
Täydellinen
henkilöstöstä
hyödyntää kuitenkaan etuja ja ainoastaan pieni osa koko porukasta liikkuu säännöllisesti töiden ulkopuolella. Suurimpana haasteena Kati näkee kuinka saada liikkumaan ne, ketkä pitäisi saada liikkeelle. Tosiasia on, että työ tehtaan puolella saattaa olla hyvinkin fyysistä ja siinä jaksamista edesauttaisi liikunta ja hyvä kunto. Esimerkillistä toimintaa on ollut näyttämässä mm. johtaja Heikki Räsänen, joka on aamuisin ennen töihin menoa kesäisin käynyt juoksemassa ja talvisin luistelemassa tai hiihtämässä. Urheilullisen päivän avauksen jälkeen päivä lähtee aivan eri energiatasolla käyntiin.
turvallisuuden ja ympäristötekniikan luotettava osaaja ja yhteistyökumppani
OR groupilla kannustetaan aktiivisesti henkilöstöä liikkumaan ilman erillistä tapahtumaakin, sillä hyvä kuntoinen henkilöstö on yritykselle tärkeää. Aikataulul-
www.mipro.fi
Mistä Täydellisessä liikuntakuukaudessa on kyse? liikunta-kuu-
on Valon, Etelä-Savon liikunnan ja Mikkelin kaupungin yhteinen kokeilu- ja oppimisprosessi, jonka keskeisenä tavoitteena on nykyisillä resursseilla liikkumisen määrän ja yhteistyön lisääminen. Hankkeen keskiössä on asukkaiden hyvinvointi, Mikkelin kaupungin strategian mukaisesti osallistamalla asukkaita hyvinvoinnin tuottamiseen. Pilotin keulakuvana on kaupunginjohtaja Kimmo Mikander. kausi
Kuukauden aikana on toteutettu monia eri tapahtumia eri järjestäjien toimesta. Kaupunkilaisille on tarjottu mahdollisuuksia testata eri lajeja ja mahdollistettu uuden urheilulajin löytäminen. Enemmän toteutuksista voi lukea: liikkuvamikkeli.fi
KASVUSEMINAARI
KASVU OPEN ISSA FINAAL VOSTA A -S Ä L ETE
Beeffi Oy y thers O Plan Bro em Oy st OC-Sy Oy ls u d o M
FINAALI 23.-24.10.2014 JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI
VARMISTA PAIKKASI JA TULE KANNUSTAMAAN OMAT JOUKOT VOITTOON. LUVASSA INNOSTAVIA YRITYSTARNOITA JA KIINNOSTAVIA NÄKÖKULMIA HUIPENNUKSENA KASVU OPEN -KILPAILUN VOITTAJIEN PALKITSEMINEN KATSO OHJELMA JA OSTA LIPPU WWW.KASVUOPEN.FI
tai skannaa koodi
Yrityksesi henkilöstön kouluttaja Tiesitkö että koulutustarjontamme uudistuu? Toteutamme henkilöstölle tai verkostolle kohdennettua mukautettua koulutusta, jossa sisältö suunnitellaan yhdessä tilaajan kanssa. Pidä huoli, että henkilöstönne ammattiosaaminen on ajan tasalla. Soita ja kysy lisää tai tutustu: www.samiedu.fi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Pohjolankatu 4-6, 57200 SAVONLINNA puh. (015) 550 6000 | sami@samiedu.fi | www.samiedu.fi
ETEVÄ-SAVO
9
Metallialan moniosaaja Mikemet Oy tarjoaa mahdollisuuksia teksti ja kuvat saara liukkonen
Vuorotteluvapaan muutokset pähkinänkuoressa
teksti: varatuomari, johtaja paula virri
Syyskuun alussa voimaan tulevat vuorotteluvapaalain muutoksilla tiukennetaan vuorotteluvapaalle jäämisen ehtoja. Tavoitteena on vähentää vuorotteluvapaan käyttöä. Pyrkimyksenä on lisäksi parantaa pitkään työttömänä olleiden työllistymismahdollisuuksia sijaiselle säädettyjä edellytyksiä tiukentamalla.
Vuorotteluvapaan pitämisen edellytykset
Mikemet Oy on mikkeliläinen metallialan yritys, joka on perustettu vuonna 2004. Yrityksellä on juurensa vuodessa 1981, jolloin Hengitysliitto Heli ja Mikkelin kaupungin työkeskus yhdessä aloittivat toiminnan. Vuonna 2011 yrityksen ovat ostaneet nykyisen toimitusjohtaja Jukka Kokkosen perhe ja Hyyryläisen perhe. Yritys toimii tänä päivänä kuten mikä tahansa osakeyhtiö, mutta sosiaalisen yrityksen statuksella. Sosiaaliseen
yrittämiseen
kuuluva yhteiskunnallinen vastuunkanto tuo lisäarvoa yrityksen toiminnalle. Yritykseen on kertynyt vuosien aikana rutkasti osaamista, joka on luonut vankan pohjan sosiaaliselle yrittäjyydelle.
tuotannosta menee Ensto Oy:n käyttöön. Jotta massiivisia määriä peltiä voidaan tuottaa, tarvitsee kaluston olla kunnossa ja ajantasaista. ”Vuosi tasolla kalustoon on investoitu noin 300.000 € ja siihen tullaan panostamaan tulevaisuudessakin.”
vasta väestä valtaosa siirtyy parin vuoden jälkeen meillä työssä olon jälkeen vuokratyöntekijänä tai oppisopimuksella ulospäin tai työllistyy muutoin”, kertoo Jukka Kokkonen. Hän jatkaa, että ilmapiiri on hyvä, toisia kannustetaan ja annetaan mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa. asian Jukka nostaa esiin, kuntoutuspuolesta on vielä monen silmissä rasitteena menneiltä vuosilta työkeskusmaine. Työtä mielikuvien muuttamiseksi oikeaan suuntaan tehdään koko ajan. Tulevaisuudessa kasvava palveluala on vakuutuskuntoutus, jonka kautta Yhden negatiivisen
Henkilöstössä osaamista ja tahtoa Henkilöstöä Mikemet Oy:llä on noin 40 ja liikevaihto tänä vuonna tulee olemaan yli 4 miljoonaa euroa. Hallinnon puolen väki on vakituista ja hyvin yrityksen arvoihin sitoutunutta.
takaisin työelämään kuntoutetaan henkilöitä, joiden työ- tai toimintakyky ansiomahdollisuuksien lisäksi on heikentynyt työtapaturman, ammattitaudin tai liikennevahingon vuoksi ja kuntoutuksella voidaan henkilön tilannetta parantaa. Jukka Kokkonen on tyytyväinen yrityksen toimintaan ja siihen, että on kasvatettu markkinaosuutta. Hän ei kuitenkaan aio jäädä laakereille makaamaan, vaan tulevaisuudessakin kehitystyöhön panostetaan.
Henkilöstön rekrytoinnissa
mm. erilaisia sähkölaitteiden komponentteja ja sähkökeskusten osia. Tuotantoon kuuluu myös erilaiset hitsaus-, pintakäsittely- ja kokoonpanotyöt sekä teräsrakenteiden valmistus. Kaikkeen tähän Mikemet käyttää vuodessa noin 350 000 kg peltiä, joka lähtee jalostettuna eteenpäin. Jukka Kokkosen mukaan tällä hetkellä noin puolet Yritys valmistaa
ei toimitusjohtaja Jukka Kokkosen mukaan ole ollut missään vaiheessa ongelmia, vaan väkeä on ollut hyvin saatavilla. Henkilöstössä on kolme kuntoutusohjaajaa ja kuntoutus- ja valmennustoiminta ovat yrityksen tärkeitä toiminta-alueita. ”Suunnitellusti
tuotannon
puolelle otetusta kuntoutetta-
etelä-savon kauppakamari 60 v: juhlikaa kanssamme 4.12. seuratkaa somea ja www-sivuja
Työhistoriaedellytystä nostetaan 16 vuoteen nykyisen 10 vuoden sijaan. Työssäoloaika lasketaan työntekijän työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella. Lainmuutoksen jälkeen työssäoloaikaan lasketaan myös työssäoloaika ulkomailla toisessa Euroopan Unionin jäsenmaassa, ETA-valtiossa tai Sveitsissä. Lakiin tulee yläikäraja vuorotteluvapaalle jäämisestä. Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työeläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella eli 60 vuotta. Yläikäraja on kaikille sama riippumatta siitä, minkä eläkejärjestelmän piiriin henkilö kuuluu.
Vuorotteluvapaan kesto ja jaksottaminen Vuorotteluvapaan vähimmäiskesto pitenee nykyisestä 90 päivästä 100 päivään ja enimmäiskesto nykyisestä 359 päivästä 360 päivään. Kesto lasketaan kalenteripäivissä. Vuorotteluvapaa voidaan jaksottaa siten, että kunkin jakson vähimmäispituus on 100 päivää. Jaksottamisesta on sovittava ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaajakson ajankohtaa voidaan siirtää sopimalla uudesta ajankohdasta ennen jakson alkamista. Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen sopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Selvitys sijaisen palkkaamisesta tulee esittää Te-toimistolle. Selvitys voidaan uuden lain mukaan toimittaa vielä vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen, kuitenkin viipymättä.
Sijaisen tulee olla työtön työhakija Sijaiseksi on palkattava työtön työhakija, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijaisen on oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Sijaiseksi voidaan kuitenkin palkata alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut enintään yksi vuosi. Lisäksi sijaiseksi voidaan valita alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias työtön työnhakija. Tällöin voidaan poiketa 90 päivän työttömyysvaatimuksesta.
hyvät neuvot eivät ole kalliita Hyvä yritysjohtaja
Luotettava viiden
Tervetuloa mukaan Digitaalinen Polku -valmennusohjelmaan Selätä digitalisaatio. Digitaalinen murros uudistaa toimialoja ja kiristää kilpailua. Tunnistatko yrityksesi kasvun mahdollisuudet ja kuulutko digitalisaation voittajiin? Jos olet hallituksen tai johtoryhmän jäsen, asia kuuluu pöydällesi.
Ohjelman sisältö: Mentoriryhmän ja verkoston tuki ohjelman ajaksi Digitaalinen Johtaja -koulutus Johdon yrityskohtainen työpaja
Kasvata johtajuuttasi. Digitaalinen Polku vie johtajuuden uudelle tasolle. Saat avuksesi alan osaavimman
laituriponttoonit
verkoston, kokeneet mentorit ja ajankohtaisen sisällön. Luotsaa yrityksesi kasvu-uralle. Digitaalinen Polku on tuotteistettu kokeneiden yritysjohtajien ja digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijoiden yhteistyönä. Se antaa hyvät valmiudet kasvaa johtajana, uudistua organi-
kauppakamarin jäsenenä Saat maksutonta puhelinneuvontaa esimerkiksi laki-, yritysjuridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa, sekä apua vaativiin ulkomaankaupan haasteisiin.
Ohjelman hinta on 6000 € (alv. 0 %) kahdelle henkilölle. Lisäpaikat 750 €/hlö.
Digitaalisella polulla: Kasvatat digitaalista johtajuuttasi. Tunnistat muutospisteet ja löydät jatkopolulle.
saationa ja tunnistaa menestyksen tekijät. Tukenasi on
Voit hyödyntää kokemuksia muiden
poikkeuksellisen paljon osaamista!
vertaistesi kanssa.
Jos olet hallituksen tai johtoryhmän jäsen, asia kuuluu pöydällesi. Ota muutoksen ensiaskeleet ja hae ohjelmaan osoitteessa digitaalinenpolku.fi.
UUTTA: MUUTA KERRALLA, MAKSA OSISSA!
Tilaa reilunkokoinen muuttoauto ja rivakat miehet. Muuton voit maksaa osissa jopa vuoden korottomalla maksuajalla! Katso lisää kotisivuiltamme:
www.kuljetuslaatikainen.fi/palvelut
KULJETUSLIIKE J JA R LAATIKAINEN KY Porrassalmenkatu 50 I 50100 Mikkeli I Puhelin 020 749 5261
10
ETEVÄ-SAVO
Työpaikka Saimaan saaristossa
on mitä mainioin paikka työntekoon. Yhteydet pelaavat hyvin, eikä lähietäisyydellä ole liiemmälti häiriötekijöitä, jos nyt liian kauniita maisemia ei oteta lukuun. Pia Behm perusti vuosi sitten Venäjän markkinointipalveluja tarjoavan eRusWay Oy:n ja on siitä lähtien hoidellut asiakkaiden markkinointitoimeksiantoja Saimaan rannalta, Savonlinnan Kesamonsaaresta käsin. Saimaan
saaristo
asunut Kesamonsaaressa jo useamman vuoden. Edellinen työpaikka oli Punkaharjulla, joten työmatka lossin takaa kesti lähes tunnin yhteen suuntaan. - Tuntui vähän hölmöltä ajaa tunti töihin, istua päivä koneella, ajaa taas tunti takaisin kotiin ja jatkaa siellä koneella istumista. Jossain vaiheessa aloin miettiä, että voisihan tämän tehdä vähän toisinkin. Niin että työnantaja saisi enemmän työaikaani ja minun ei tarvitsisi viettää kahta tuntia autossa päivittäin. Tästä alkoi viriBehm on
tä ajatus oman yrityksen perustamisesta, Behm kertoo. Viime syksynä neuvottelut silloisen työnantajan ja muutaman muun asiakkaan kanssa olivat siinä vaiheessa, että Behm uskalsi tehdä päätöksen yrittäjäksi ryhtymisestä. - Tällä iällä ja kokemuksella ei voi oikein enää alkaa harjoittelemaan yrittäjyyttä, vaan kaikki täytyy olla hyvin suunniteltu ja asiakkaita valmiina. Nyt vuoden yrittäjyyselämän jälkeen on ihana todeta, että päätös yrittäjäksi ryhtymisestä on ollut yksi elämäni parhaita. Yrittäjyyden myötä olen päässyt mukaan tosi mielenkiintoisiin projekteihin ja päässyt tekemään yhteistyötä hienojen yritysten kanssa. On mukava huomata, että useat projektit tukevat toinen toistaan ja olen voinut oman toiminnan kautta myös edistää yritysten välistä yhteistyötä, Behm sanoo.
ole toimitiloja, vaan työt tehdään kotitoimistosta käsin. Kotitalon nurkkaan on rakennettu pieni piste tietokonetta ja paria mappia varten. Kesäajaksi työpiste siirtyy pihalle. - eRusWay Oy tarjoaa yrityksille apua sähköisessä markkinoinnissa eli teen lähes kaiken työni verkossa. Sitä varten ei olisi mitään järkeä vuokrata toimitiloja. Ja mikä voisikaan olla tehokkaampaa kuin se, että aamulla voi siirtyä heti aamukahvin jälkeen koneen ääreen. Eikä tarvitse miettiä miltä näyttää tai mitä pitäisi laittaa päälle. Asiakkaita tapaan tietysti säännöllisesti, mutta pääsääntöisesti heidän tiloissaan tai jossain mukavassa kahvilassa. Pidän siitä, että työ ei ole aikaan tai paikkaan sidottu, välillä olen pitänyt toimistoa Amsterdamissa, välillä Pietarissa, Behm kertoo. eRusWaylla ei
Yrittäjäksi ryhtyminen mahdollisti Behmille yhteen rakkaaseen asiaan keskittymisen. Sähköinen markkinointi
on ollut minulle jo pitkään sydämen asia, samoin Venäjän markkina. Kun olet yhden yrityksen palveluksessa, sinun pitää olla valmis tekemään vähän kaikenlaista. Kun ei voi keskittyä mihinkään, on vaikea tulla hyväksi missään. Minä olen jo pitkään haaveilut siitä, että voisin keskittyä yhteen asiaan, ja kehittyä siinä koko ajan. Nyt se on vihdoin mahdollista. Behm kertoo suoraan, että hänen tavoitteensa on olla Suomen johtava Venäjän matkailun sähköisen markkinoinnin asiantuntija. - Ihmisellä pitää olla tavoitteita ja tämä on minun tavoitteeni. Teen kovasti töitä oman asiantuntijuuteni kasvattamiseksi, niin työteon kuin jatkuvan kouluttautumisen kautta. Tällä hetkellä kirjoitan myös kirjaa sähköisestä markkinoinnista Venäjällä. Se prosessi on kasvattanut omaa osaamista valtavasti, sillä kirjaa varten pitää tehdä paljon taustatyötä. Kirja on nyt noin puolessa välissä, ja tavoitteena on saada se valmiiksi vuoden vaihteeseen mennessä. Teen myös mielelläni koulutuksia, sillä niistä oppii aina jotain itsekin. Kaikista tärkein asia on kuitenkin hyvät ja toimivat asiakassuhteet. Vaikka eRusWaylla on paljon matkailun ja kaupanalan asiakkaita, myös muut toimialat kiinnostavat. - Olen toiminut jo kymmenisen vuotta matkailualalla, joten on luonnollista että suurin osa asiakkaistani on matkailuyrityksiä. Mutta toki muutkin toimialat kiinnostavat, sillä markkinoinnin perusasiat ovat hyvinkin samanlaisia toimialasta riippumatta. Markkinointi venäläisille on usein haasteellista jo kielimuurin takia. Oman haasteensa antavat
ETEVÄ-SAVO
myös Venäjä-spesifit markkinointikanavat. - Suurimmat erot tulevat siinä että Venäjällä suurin hakukone ei suinkaan ole Google, vaan venäläisten oma Yandex. Ja suurin sosiaalisen median kanava on Vkontakte. Toki tietty osa venäläisistä käyttää myös Googlea ja Facebookia, mutta asiakkaita on syytä palvella juuri siellä missä he eniten viettävät aikaansa.
tietotekniset mahdollisuudet, Saimaan kaunis järviluonto ja asiantuntijayrittäjyys ovat yhdistelmä, joka sopii loistavasti minulle ja luo onnellisen elämän edellytykset. Uskon, että myös asiakkaani ja yhteistyökumppanini hyötyvät sitä fiiliksestä, joka tästä yhdistelmästä syntyy.
- Nykyiset
Mikkelissä 6. - 7.11.
Laadukkaat ja ympäristöystävälliset jätevesijärjestelmät, laituriponttonit, salaoja-, sadevesi- ja rumpuputket!
Värillinen tunnus: sininen: C100,M65 (Pantone 301) vihreä C100, Y100 (Pantone 355)
Rotomon Oy
Hallitie 26, 51200 Mustavalkeassa tunnuksessa: Kangasniemi muu täysin mustaa, M-kirjain 50% musta HyvinMyynti: pienessä koossa selkeyden vuoksi kaikki mustaa.
0443 544 084 ja 0440 343 350, rotomon@rotomon.fi
rotomon.fi
UUTTA: mökkikellari ja puhdasvesikaivo! 11
Suunnitelmissa seuraava kasvuaskel? Finnvera voi rahoittaa yritystä, joka laajentaa toimintaansa, aloittaa viennin tai suuntaa uusille markkinoille. Ota yhteyttä! Lue Team Finland -rahoitusohjelmasta www.letsgrow.fi
www.finnvera.fi
Mainos
Vastuullisia energiaratkaisuja KPA Unicon tarjoaa vastuullisia energiaratkaisuja
Olemme erikoistuneet biopolttoaineita ja fossiilisia polttoaineita hyödyntävien kattilalaitosten toimittamiseen. Tarjoamme kattilalaitoksia avaimet käteen -periaatteella tai prosessilaitetoimituksena asiakkaan tarpeiden mukaan. Voimme ottaa vastuullemme myös laitoksen käytön ja kunnossapidon.
Tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme messuosastolle A321
Lisäksi oma huoltotiimimme tarjoaa palveluja koko laitoksen elinkaaren ajaksi. Alan suunnannäyttäjänä tarjoamme myös laitoksia Leasing sopimuksella - asiakkaat jotka haluavat keskittyä ydinosaamiseensa, voivat jättää energiantuotannon meidän tehtäväksi. Vuosikymmenten kokemuksella, olemme vahva osa asiakkaan energiantuotantoa.
» Perustettu 1990 » Päätoimipaikka Pieksämäellä » Toimipaikkoja neljässä eri maassa » Perheomistus » 140 osaajaa » Liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa
Leppävirta
Meneillään olevia projekteja: Unicon Biograte
2 x 15 MW th Kaukolämpölaitos Imatralle
Unicon Pelletti
10 MW th Moduulirakenteinen pellettilaitos Raaheen
Unicon Biograte
4 MW th Prosessihöyryä tuottava laitos Kaustisille
Unicon Biograte
10 MW th Kaukolämpölaitos Turenkiin
Unicon Biograte
12 + 6 MW th Kaukolämpölaitos Suojärvelle, Venäjälle
Unicon MWF
Moduulikattilalaitos 36 MW (6 x 6 MW) kaukolämmön tuottamiseen Elabugaan, Venäjälle
Unicon SF
160 MW Höyrykattilalaitos t/h (4 x 40 t/h), höyryn ja lämmön tuottamiseen Astravyetskiin, Valko-Venäjälle
12
Vantaa
Hankasalmi
ETEVÄ-SAVO
www.kpaunicon.com