Eteva savo 03 | 15 by SaaraLiu

www.ESKAUPPAKAMARI.fi

ETELÄ-SAVON kauppakamarin lehti

KAUPPAKAMARI Menestystä ja menestymisen mahdollisuuksia Etelä-Savossa |

nro

03 / 2015

Kenkävero sopii moneen – vaikka 50-vuotisjuhliin on kasvanut ja se näkyy varauksissa positiivisesti. Tänä vuonna Jurassic Rockin aikaan Kenkäverossa vietettiin myös toisenlaisia juhlia Annen itsensä täyttäessä 50 vuotta. Anne kertoo, että oli hienoa huomata, miten hyvin tilat soveltuvat täysin erilaisiin samanaikaisiin tapahtumiin ja hän antaakin vinkin, että ideasta saa ottaa mallia. Mediakenttä muuttuu, matkailuväen on muututtava mukana

Anne Ossi vietti syntymäpäiväjuhliaan Kenkäveron maisemissa samaan aikaan, kun alueella järjestettiin Jurassic Rock. Molemmat tapahtumat onnistuivat hyvin. Kuva: Paula Myöhänen

Kenkäveron vahvuuksia on sen sijainti: viitostien varrella ja lähellä Mikkelin keskustaa. Anne Ossi on ollut puolet elämästään töissä Kenkäverossa ja toiminut vuodesta 1996 toiminnanjohtajana. Alkuvuodet meni toimintaa käynnistäessä; ympäristöä ja palveluja

kehittäessä. Anne korostaa, että toimintaa pitää pystyä jatkossakin kehittämään koko ajan ja pitää pyrkiä pitämään asiakkaiden mielenkiinto yllä. Ei riitä, että samoilla palveluilla mennään vuodesta toiseen.

Uutta on pyritty kehittämään koko ajan ja kesällä 2014 saatiin ihastella ja hämmästellä, kun Jurassic Rock järjestettiin pappilan pellolla. Rohkea veto oli onnistunut ja Kenkäveron väkeä kiiteltiin ennakkoluulottomasta asenteesta lähteä mukaan.

LÄMMITÄ SINÄKIN PAIKALLISELLA PUULLA!

Kaukolämpöliittymät

-50 % 1.6.2016 asti

Matkailukesä 2015 Vaikka alkuvuosi olikin hiljainen ja koko vuosi on ollut taloudellisesti haasteellinen, niin Annen mukaan voidaan menneeseen kesään olla Kenkäverossa tyytyväisiä. Joku on humoristisesti todennut, että totta kai kävijämäärät ovat kasvaneet, koska Viitostiellä joutuu ajamaan nyt tietöiden takia hiljaisemmin, niin matkailijat ehtivät havainnoida ympäristöä paremmin. Oli syy mikä tahansa, niin rauhallisemman alkuvuoden jälkeen saatiin kesäkuussa ”laivan kurssi käännettyä” ja heinäkuussa oli kävijämäärissä 10 % kasvu edelliseen vuoteen. Anne haluaa nostaa esiin, että edellisen vuoden uhkarohkeaksikin teoksi sanottu Jurassic Rock -yhteistyö näkyi jo tänä kesänä nuorempien perheiden kasvaneena määränä. Elokuussa Kenkäverossa kävi edellistä kesää enemmän eurooppalaisia vieraita, mikä oli ilahduttavaa huomata. Selkeästi myös yritysten järjestämien tilaisuuksien määrä omalla seudulla

ETEVÄ S AVO

Anne sanoo, että tänä päivänä sosiaalinen media ja viestinnän muutokset ovat tuoneet sen, ettei esimerkiksi markkinointisuunnitelmia voi tehdä samalla kaavalla kuin joitakin vuosia sitten. Tänä päivänä on pystyttävä reagoimaan huomattavasti herkemmin ja oltava aktiivisia siellä missä ihmiset ovat. Tähän on kiinnitetty Kenkäverossa huomiota ja etenkin sosiaaliseen mediaan ja suoramarkkinointiin on panostettu aiempaa enemmän; pyritty olemaan siellä notkeita ja ketteriä. Totta kai viime ja tämä kesäinen näkyminen Jurassicin osalta eri medioissa kuin aiemmin on ollut positiivista ja omalta osaltaan vaikuttanut näkyvyyteen. Lisäksi tänä vuonna Kenkävero on ollut näkyvillä lukuisissa valtakunnallisissa medioissa, mm. Kauppalehdessä ja Helsingin Sanomissa. Koko ajan pitää tapahtua ja näkyä eri paikoissa, jotta asiakkaiden mielenkiinto säilyy. Talvella on luvassa perinteiset tapahtumat: Kenkäveron yö, joulumarkkinat ja ensi kesälle on julkistettu jo Seurakunnan juhannusjuhlat ja Jurassic Rock. Ja jotain uutta varmasti on luvassa, siitä tulee myöhemmin lisää informaatiota, lupaa Anne. TEksti: Saara Liukkonen

Syyskuu

PÄÄKIRJOITUS: SUOMI - RISTIRIITOJEN PIEKSÄMÄ MAA s. 2 VM TUTUSTUI ETELÄ-SAVON YRITYSELÄMÄÄN s. 2 YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUU -KILPAILUN KUULUMISIA s.4 4H:SSA NUORET PÄÄSEVÄT TOTEUTTAMAAN UNELMIAAN s. 5 KOSMOS’15 - kokemus osallistujille ja vierailiijoille s. 4 TEAM FINLAND PALVELEE YRITYKSIÄ KANSAINVÄLISEN KASVUN VAIHEISSA s. 5 SILLAT YLI KRIISIEN s. 6 EPÄVAKAUS HAASTE JA MAHDOLLISUUS SUOMELLE s. 6 LÄKSYT TEHTÄVÄ HUOLELLA ENNEN MAAILMANMARKKINOILLE MENOA s. 7 KUNTAVIERAILUN KUVASATOA SULKAVALTA s.8 ONNISTUNUT YRITYSKAUPPA ON VUOSIEN TULOSTA S.9 MIKKELIN PESULA TÄYTTÄÄ 50 VUOTTA S.10 uudet jäsenet S.10 kauppakamariN tapahtumia kuvin S.11

neljä vuosikymmentä turvallisuuden edelläkävijänä

Työtä Etelä-Savoon ja kaupanpäälle puhdas omatunto! Omavarainen Etelä-Savo lämpenee puulla.

Mipro kehittää ja toimittaa kokonaisvaltaisia järjestelmäratkaisuja ja palveluja rautatie- ja metroliikenteen sekä teollisuuden turvallisuuden hallintaan sekä vesi- ja energiahuollon toimintojen ohjaukseen ja valvontaan.

www.mipro.fi

pääkirjoitus

Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmä käynnisti maakuntavierailut Etelä-Savosta Ylijohtaja Markus Sovala valtiovarainministeriön kansantalousosastolta vieraili kuuden asiantuntijakollegansa kanssa Mikkelissä elokuun alussa Etelä-Savon kauppakamarin vastatessa ohjelmasta. Sovala ryhmineen jatkoi emeritius valtiosihteeri Raimo Sailaksen perinteisiä maakuntavierailuja. Päivään kuului tutustumiskäyntejä yrityksissä, vaikuttajalounas tiedotusvälineitten kohtaamisineen sekä TKI –tapaaminen.

Etelä-Savon tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutuskysymyksiin paneuduttiin TUMAssa tutustuen myös Environics Oy:n toimintaan talousjohtaja Lassi Siltalan johdolla, toinen vas.

SUOMI - RISTIRIITOJEN PIEKSÄMÄ MAA Pääkirjoitukseni otsikko tuli mieleeni virolaisesta 12 –osaisesta draamasarjasta ”Tuulen pieksämä maa” , mikä esitettiin Ylen Teemalla keväällä 2010. Se oli kertomus Viron taistelusta itsenäisyydestään ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaan. Suomen taistelu itsenäisyydestä päättyi menestyksekkäästi kansankunnan yhtenäisyyden ja valtavien uhrauksien avulla. Toisen maailmansodan jälkeen työtä tehtiin nurisematta ja monasti ankeissa oloissa, mutta luja usko parempaan tulevaisuuteen antoi elämälle siivet. Kansakunnan vaurastuessa ryhdyttiin rakentamaan myös suomaista sosiaaliturvaa ja yhteiskunnan palveluja kansalaisille. Ovatko menot kasvaneet yli kantokykymme? Sitä voi itse kukin arvioida seuraavan linkin kautta: http://yle.fi/uutiset/nain_eri_hallitukset_ovat_kasvattaneet_suomen_budjettia_ja_velkaa/7469358

Ylijohtaja Markus Sovalan ryhmän vierailu Mikkeliin käynnistyi tutustumisella Misawa Homes of Finlandin Pursialan sahaan. Tapaamisessa käytiin läpi myös metsien merkitystä Etelä-Savolle sekä bioenergian tuomia mahdollisuuksia. Ryhmäkuvassa varatoimitusjohtaja Hideki Ogawa ja talousjohtaja Pirjo Paanasen keskellä ylijohtaja Sovala. Mikkelin uusi kaupunginjohtaja Timo Halonen otti myös varaslähdön tulevaan tehtäväänsä osallistuen koko päivän valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmän vierailuun. Kuvassa taustalla Etelä-Savon Energia Oy:n tontilla oleva biohiilikoelaitos.

Suomi on jälleen tienhaarassa – löytyykö kansakunnalta yhteistä näkemystä ja kykyä? Viimeaikaista julkista keskustelua seuratessa usko järkevään ratkaisuun horjuu. Työmarkkinaosapuolet eivät näytä pääsevän edes yhteiseen neuvottelupöytään. Tätä kirjoittaessa SAK:n puheenjohtaja Lyly tykittää tylysti. Pääministeri Sipilän vastuulliset esitykset tyrmätään täysin, ja entinen ay-jyrä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne antaa tulitukea. Miksi Rinne ei valtiovarainministerinä tehnyt mitään Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi? Miksi ammattiliitot kaivautuvat poteroihin? Miksi työnantajaosapuoli on passiivinen? Ovatko välit yhtä viileät kuin Obamalla ja Putinilla? Itse olen ollut Insinööriliiton jäsen vuodesta 1975 lähtien. Ollut liitossa lähinnä sen takia, että insinöörien ammattitaito ja työelämän valmiudet kehittyisivät. Olen aika ajoin tuonut sinne erilaista näkemystä – erityisesti yrittäjyyttä. Nyt puheenjohtaja Porokari on ajamassa liittoa siihen suuntaan, että erokirjettä olen laatimassa. Sanamuotoja tässä vielä etsin.

Päivän päätteeksi tutustuttiin Ahlstrom Glassfibre Oy:n toimintaan tehdaspäällikkö Matti Valkosen opastuksella. Päivä oli työn täyteinen ja aikataulut heittivät, koska vieraat olivat tosi kiinnostuneita kuulemastaan ja näkemästään – kotimatkalle he lähtivät klo 17:30 jälkeen. TEkSTi JA kuVAT: mArkku kAkriAiNEN

Vaikuttaja- ja lehdistölounaan käynnisti vauhdikkaasti kauppakamarin puheenjohtaja Heikki Hämäläinen. Tilaisuudessa paneuduttiin maakunnan elinkeinoelämän näkymiin, kuntatalouteen, ja soteuudistukseen sekä liikenneolosuhteisiin.

SET UN N E , K UNA SI A T L OK SA H T A V A T P A I K OI L L E E N . . .

Suomi ei ole mikään lintukoto erillään globaalista kehityksestä. Maailma on muuttunut parissa vuodessa aivan toisenlaiseksi. Pakolaisvirta meinaa tukahduttaa Euroopan, ja Suomi saa siitä osansa. Harras toive on, että Obama ja Putin istuvat neuvottelupöytään, jotta tilanne rauhoittuisi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on toiminut hienosti sillanrakentajana. Muuta en toivo kuin parempaa tulevaisuutta nuorillemme – vastuu on nyt meidän vanhempien. Markku Kakriainen toimitusjohtaja päätoimittaja

Kotimaisten elintarvikkeitten ja maaseudun puolesta terveiset ylijohtaja Markus Sovalalle toi MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio.

YHTEYSTIEDOT JA TOIMITUS Etevä-Savo | Etelä-Savon Paino: Kaakon Viestintä Oy kauppakamarin lehti jakelu Itä- ja Länsi-Savon välissä Levikki: 36.994 (+ osoitteellisena n. 200 kpl) Julkaisija ja kustantaja: Etelä-Savon kauppakamari Digitaalisena: Patteristonkatu 2 C www.eskauppakamari.fi 50100 MIKKELI www.eskauppakamari.fi Ilmoitusmyynti: facebook.com/eskauppakamari Kauppakamarin toimisto sekä Erik Harlin, puh. 040 484 6610 Päätoimittaja: e-mail: eharlin1@gmail.com Markku Kakriainen

Sisällön tuontanto ja juttuvinkit: Etelä-Savon kauppakamari / Markku Kakriainen, Tanja Puputti ja Tiina Ylönen Tmi SaaraLiu / Saara Liukkonen Ilmestymis- ja aineistopvt 2015 Numero Ilmestymis- ja aineistopvm 01 / 2015 ma 02.03. 02 / 2015 ma 08.06. 03 / 2015 ma 21.09. 04 / 2015 ma 07.12.

Ulkoasu ja taitto: Tmi SaaraLiu www.saaraliu.fi

ETEVÄ-SAVO

L A I N A N E UV OT T E L UT K OT I SOH V A L T A o p . ﬁ/ v e r k k o n e u v o tte l u

Valtiovarainministeriö tutustui Etelä-Savon yrityselämään

Kauppakamarissa tapahtuu

22 29

HHJ-KURSSI, 1 Jakso. Mikkeli. HHJ-KURSSI, 2 Jakso. Mikkeli. LOkA

5 5

Valtiovarainministeriö vieraili muun muassa Ahlstrom Glassfibrella. Kuvassa vasemmalta oikealle: Sari Sontag, neuvotteleva virkamies (kansantalousosasto), markus Sovala, ylijohtaja ja osastopäällikkö(kansantalousosasto), matti Valkonen, Timo halonen, Sanna Nieminen, finanssisihteeri (budjettiosasto), Tuomo Mäki, finanssineuvos (budjettiosasto), Marko Synkkänen, neuvotteleva virkamies (kansantalousosasto), marja paavonen, neuvotteleva virkamies (kansantalousosasto) ja mikko Sariola, neuvotteleva virkamies (kansantalousosasto).

KESKUSTELU KANNATTAA AINA -Aina kannattaa tavata ihmisiä ja sanoa ääneen asioita. Ikinä ei tiedä, mitä kautta viesti menee perille, sanoo mikkeliläisen Misawan sahan talouspäällikkö Pirjo Paananen. Valtiovarainministeriön virkamiehistöä kävi Mikkelissä tutustumismatkalla elokuun alussa. Yksi vierailukohde oli Misawa. -On aina kiva, kun ihmiset ovat kiinnostuneita. He jalkautuivat tänne ja tämä on sitä verkostoitumista, networkingia. Sillä tavalla syntyy ajatuksia. Misawa perustettiin Mikkeliin vuonna 1994 ja tuotanto alkoi vuotta myöhemmin. Nyt toimintaa on siis ollut kaksikymmentä vuotta. Myös moni työntekijä on ollut Misawalla alusta alkaen. Yrityksellä on myös monen alihankkijan kanssa jo pitkäaikainen kokemus. Muun muassa näitä seikkoja Paananen ja Misawan hallituksen jäsen Hideki Ogawa pitävät myönteisenä mahdollisuutena Etelä-Savon kaltaisessa maakunnassa ja Mikkelin kaltaisessa kaupungissa. -Pieni yhteisö tuo etua. Kun toimimme pitkään samojen henkilöiden kanssa, opimme tuntemaan toisemme, toistemme käytännöt ja luotamme toisiimme. On ymmärrystä toisen tekemisistä eikä aina tarvitse selittää kaikkea, jotta asiat sujuvat. Esimerkin Paananen antaa pääkaupunkiseudulta, jossa työaikaa voi mennä paljon siihen, kun eri yrittäjät ovat tarjoamassa palveluitaan. Sinällään myönteinen seikka voi viedä liikaakin aikaa. Myös kilpailu alihankkijoista voi olla kovaa ja niiden vaihtuvuus suuri.

miten asioita maakunnassa hoidetaan. -Ehkä yksi ahaa-elämys oli se, miten liikenneyhteydet ovat parantuneet. Mikkelistä pääkaupunkiseudulle juna on nopea ja ajoaika ruuhka-aikojen ulkopuolella ei ole paljon yli kahta tuntia. Mikkeli on siis pääkaupunkiseudun vaikutusalueella. Vielä kun Mikkeli on Suomen johtava mökkikunta, voi miettiä sitä, miten puolentoista miljoonan pääkaupunkiseudulla asuvan tulovirroista myös Etelä-Savo voisi ottaa omansa. -Kulutuskysyntää on, ja tulotaso on maan keskiarvoa korkeampi, sanoo Sovala. -Sinälläänhän yrityksen ei tarvitse sijoittua pääkaupunkiseudulle, mutta miettiä, miten se voisi olla niillä markkinoilla.

20 30

Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivässä käsitellään viimeaikaisia ja tulevia muutoksia laissa ja ohjeistuksissa. Asiantuntija: Executive Director, HM, KLT Pekka Hyttinen, Ernst & Young Oy.

Ohjelmassa: Viimeaikaiset ja tulevat lainsäädännön muutokset Kansainvälisen toiminnan haasteita Arvonlisäveroraportoinnin oikeellisuus korostuu Arvonlisävelvollisen myynnin tulkintatilanteita Ostovähennysten ajankohtaisia teemoja Uutta oikeuskäytäntöä ja ohjeistusta Hinnat: Jäsenetuhinta 285 € + alv normaalihinta 385 €+ alv.

YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTEN KILPAILUKYKY- JA IMAGOTEKIJÄNÄ Mikkeli. HHJ-KURSSI, 3 Jakso. Mikkeli. ALV-PÄIVÄ Mikkeli. YHTEISKUNTAVASTUUN SOSIAALISEN JA TALOUDELLISEN VASTUUN TEEMAPÄIVÄ Mikkeli. HHJ-KURSSI, 4 Jakso. Mikkeli. VASTUULLISEN MARKKINOINNIN AAMUKAHVIT Mikkeli.

3 9 26 30

KASVUMARKKINOINNIN VALMENNUSOHJELMA 1.päivä Mikkeli. EXCEL: VISUAALISUUS ENNAKKOPERINTÄ 2016 -KOULUTUS Mikkeli. KAUPPAKAMARIN TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Mikkeli.

JOuLu

7 8 14 15

EXCEL: NÄPPÄRÄT MAKROT

KASVUMARKKINOINNIN VALMENNUSOHJELMA 2.päivä Jyväskylä. KAUPPAKAMARIN SYYSKOKOUS Mikkeli.

OSAKEYHTIÖN VEROILMOITUS -KOULUTUS Mikkeli.

Monipuolista kuljetuspalvelua!

Etelä-Savossa matkailulla on suuri rooli ja tulevaisuudessa sen arvioidaan kasvavan. -Voisi miettiä, miten autoton pääkaupunkiseudulla asuva pääsee nauttimaan Savon rannoista ja palvelutarjonnasta. -Pääseekö Itä-Suomessa esimerkiksi saunaan ilman, että omistaa kesämökkiä?, heittää Sovala yhden detaljin.

• Jakelupalvelut • Kappaletavara- ja elintarvikekuljetukset • Yritysmuutot

VIITOSTIEHANKE ETENEE Sovala ei lupaa mitään, mutta näkee myönteisenä Itä-Suomen maakuntien yhteisen viitostiehankkeen. Kun profiloidutaan yhteen asiaan yhdessä, se ei huku muiden toiveiden alle. -Kun ollaan liikkeellä laajemmin kuin vain yhden maakunnan voimin, niin painoarvo on korkeampi. -Ja viitostie on nyt nostettu ylös. Sontag jatkaa. -Priorisointi on tärkeää.

KULJETUSLIIKE J JA R LAATIKAINEN KY Puhelin 020 749 5261 www.kuljetuslaatikainen.fi

ETELÄ-SAVON KAUPPAKAMARI MUUTTAA!

MINISTERIöSSÄ LUOTETAAN TALOUTEEN

Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä (ALV-päivä) 7.10.2015 klo 9:00-15:30

EXCEL: SELKEÄT RAPORTIT PIVOTILLA

6 7 15

”Pienuus” Mikkelissä on siis suuruutta, se helpottaa liiketoimintaa. Yrityksen näkökulmasta etua on tietysti siitäkin, että työntekijät pysyvät samassa paikassa, kun kilpailijoita työmarkkinoilla ei ole liiaksi. -Haluamme tietysti ajatella sen myös niin, että meillä halutaan pysyä, koska olemme hyvä työnantaja. Pienemmällä paikkakunnalla myös kaupunki haluaa yrityksiä lisää ja tekee hyvää yhteistyötä. Myös opiskelijoita löytyy Mikkelissä harjoitteluun.

Valtiovarainministeriössä uskotaan, että Suomen talouden aallonpohja on nähty. Mikkelissä vierailleet ministeriön kansantalousosaston johtaja Markus Sovala ja neuvotteleva virkamies Sari Sontag kommentoivat asiaa ennen hallituksen uusia työmarkkinalinjauksia. -Etelä-Savon elinkeinoelämän kehittäminen on pontevissa käsissä. Maakunnassa on eteenpäin menevä henki, sanoo Sovala. Ministeriön Mikkelin-opintomatkan syy oli juuri se, että siellä halutaan nähdä,

mArrAS

SyyS

TEkSTi JA kuVAT: kAri kAuppiNEN

UUSI OSOITTEEMME 1.10.2015 alkaen: Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli (TUMA-talo) Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan. misawan sahan talouspäällikkö pirjo paananen ja hallituksen jäsen hideki Ogawa ovat tyytyväisiä mikkelissä toimimiseen. misawa on ollut mikkelissä kaksikymmentä vuotta.

Ennakkoperintä 2016 -koulutus

Keskiviikko 26.11.2015 klo 12.00 - 16.00, Mikkeli Aiheina mm: - Verolainsäädännön muutokset - Ennakkoperintä 2016 - Työnantajamenettely ja sen muutokset - Palkkahallinnon erityiskysymyksiä - Verohallinnon uudet ohjeet ja viimeaikainen oikeuskäytäntö Asiantuntijana: Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto

“Ymmärrettävä, rento, asiantunteva”, luonnehtivat koulutusten osallistujat kauppakamarien vuoden 2013 kouluttajan, Verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulffin taitoja. “Häneltä saa aina vastaukset osallistujien kysymyksiin.”

Osallistumismaksu: Jäsenetuhinta 220 eur+alv. Normaalihinta 290 eur+alv.

Tilinpäätös- ja veropäivä 2015

Muutosta johtuen palvelemme teitä mahdollisuuksien mukaan ajalla 30.9.-4.10.

Maanantai 30.11.2015 klo 9.00 - 16.00 Tilinpäätös- ja veropäivä tarjoaa kattavan paketin ajankohtaista kirjanpito- ja veroasiaa. Uudistuvan kirjanpitolain merkitystä käytännön työhön selventää tilinpäätösasiantuntijamme Risto Walden, Bilanssi Oy:stä. Millaisia muutoksia uusi hallitusohjelma tuo verotukseen? Tulevien muutosten lisäksi tilinpäätös- ja veropäivässä käydään läpi viimeaikaista oikeuskäytäntöä sekä varojenjakoa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta niin yhtiöoikeuden, kirjanpidon kuin verotuksenkin näkökulmasta. Asiantuntijoina ovat Keskuskauppakamarin tuore verojohtaja Ann-Mari Kemell ja veroasiantuntija Tarmo Puustinen sekä tilinpäätösosuuden vetäjänä kokenut taloushallinnon ammattilainen Risto Walden, Bilanssi Oy:stä. Osallistumismaksu: Jäsenetuhinta 320 eur+alv. normaalihinta 420 eur+alv.

ETEVÄ-SAVO

Muita koulutuksia / tapahtumia: - 2.10. Suomen ja Itäisen Suomen liikennepolitiikan ja -järjestelmän näkymät - 5.10. Selkeät raportit Excelin Pivotilla - 2.11. Digitaalisuus / tietoliikenne -seminaari - 3.11. Kasvumarkkinointi -valmennusohjelma alkaa, Mikkeli - 9.11. Visuaalisuus Excelissä - 26.11. Ennakkoperintä 2016 (Sari Wulff ) - 7.12. Näppärät Excelin makrot - 15.12. Osakeyhtiön veroilmoitus Lisätiedot ja hinnat: www.eskauppakamari.fi >koulutus/tapahtumat tai puh. 044-732 1180

TEKSTI ja kuvat: saara liukkonen

TAUSTAKUVAUS • Tilannekatsaus • Johdon tervehdys, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus • Yrityksen ja raportin taustakuvaus • Yrityksen kuvaus, henkilöstö ja toimitusketju • Perustiedot raportista • Olennaiset näkökohdat ja laskentaraja • Raportin sisällön (olennaisuuden) ja laskentarajan kuvaus • Sidosryhmät • Sidosryhmävuorovaikutus ja odotukset • Hallinto • Hallintotavan ja –rakenteen kuvaus, riskien hallinta • Liiketoiminnan eettisyys • Arvot, periaatteet, toimintatavat

Yhteiskuntavastuuraportoinnin teemapäivä Tiistaina 15.9 järjestettiin Länsi-Savolla yhteiskuntavastuuraportoinnin teemapäivä. Mukana päivässä olivat parinkymmenen Yritysten Yhteiskuntavastuu -kilpailussa mukana olevien yritysten edustajia sekä yhteistyötahoja ja muita aiheesta kiinnostuneita. Tilaisuudessa käsiteltiin yhteiskuntavastuun raportointia ja sen vaiheita saaden vinkkejä raportin tekoon.

TUNNUSLUVUT • Ympäristö • Sosiaalinen ja • Taloudellinen vastuu • Sekä kuvaus miten näitä johdetaan

Vastuullisuusraportointi-prosessi

Olennaiset asiat

Raportointiperiaatteisiin kuuluu tietojen laadun varmistus

Aihetta asiantuntevasti avasi Ratkaisutoimisto Vinhan Kaisa Kurittu. Hän korosti, että raportointi tulisi nähdä osana normaalia viestintää ja raporttien tulisi olla viestinnän muoto ennemminkin kuin pelkkä paperipino. Raportointiprosessi etenee suunnittelusta sidosryhmien ja muun toiminnan määrittelyn kautta tiedonkeruuseen. ”Tee lista asioita, jotka ovat tärkeitä. Ja raportoi vain niistä.” Tarvittava tieto ei välttämättä ole numeerista, vaan mittareina voi olla esimerkiksi toimittajien valintakriteerit tai koulutusten sisällön kehitys. Tiedonkeruuprosessin dokumentoinnilla pystytään osoittamaan tietojen luotettavuus ja kuka on ollut vastuussa tietojen keruusta.

Raportissa olevan tiedon tulee antaa tasapainoinen kuva organisaation toiminnasta ja kuvata tasapuolisesti niin myönteiset kuin kielteiset asiat. Sen tulee olla riittävän täsmällistä ja yksityiskohtaista, jotta sen perusteella voidaan arvioida yrityksen toimintaa. Tiedot tulee esittää niin, että sisältö ja alkuperä voidaan varmistaa. Esitystapa tulee olla ymmärrettävä ja raportointiaikavälin- ja ajankohdan tulee olla sellainen, että haluttu tieto on käytettävissä tarvittuun aikaan ja yhtenä päätavoitteena tulisi olla, että kerätty data olisi vertailukelpoista vuosien välillä.

Raportin tärkeimmät asiat ovat siitä selviävät vaikutukset ja sidosryhmien odotukset. Olennaisuusanalyysi etenee vaiheittain tunnistamisen kautta priorisoimaan ja sitten vahvistamaan. Vahvistamisvaiheessa päätetään tärkeimmät asiat ja teemat, joihin keskitytään ja joista raportoidaan. Analyysi ei aina johda raportointiin, vaan se voi antaa kevyempiä mahdollisuuksia. Ennen kuin raportti julkistetaan, kannattaa se käydä lävitse miettien, että vastaako se kysymyksiin: Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin keskitytään? Mitä vähän vuonna saatiin aikaan. Mitä tavoitellaan tulevaisuudessa?

Käytännön kokemuksia yritysvastuun raportoinnista

Vastuuraportin yleinen sisältö Niin kuin yritystoiminnassa yleensä, niin myös vastuullisuuden johtamisessa tarvitaan tulosmittareita. ”Ellet mittaa, et tunne nykytilaa etkä voi asettaa tavoitteita, siis et voi johtaa”. Yhtenä mittaristona voi käyttää kansainvälistä Global Reporting Initiative (GRI) -raportointisuositusta. Vaikka GRI on alun perin suunniteltu suurten yritysten käyttöön, myös pienempien yritysten kannattaa käyttää samoja mittareita, koska silloin yritysten tuloksia voidaan vertailla keskenään.

Osallistujien näkemyksiä kilpailusta

Päivän toisena pääpuhujana toimi Jouko Kuisma, jolla on vankka kokemus yritysvastuun raportoinnista. Hän on eläkkeelle jäätyään toiminut konsulttina 17 vuotta, yhdeksässä yrityksessä tehden 20 raporttia. Jouko kertasi alkuun yritysvastuun johtamisen muisti- ja tarkistuslistan lävitse. Vastuullisen yrityksen toiminta on läpinäkyvää ja puheet on totta. Sidosryhmät eivät tarvitse liikesalaisuuksia, vaan he haluavat tietää toimiiko yritys vastuullisesti. Läpinäkyvyys tarkoittaa kaiken tuloksen näkymisen raporteissa, niin positiivisen kuin negatiivisen. Pelkkä kehuminen ei ole uskottavaa, eikä rakentavaa.

Yritysten Yhteiskuntavastuu –kilpailun raati ja osallistujat tapasivat 8.9. tekstit JA KUVAt: tiina ylönen, MARKKU KAKRIAINEN

Savonlinnan Hopearanta ry Tehostettua ja tuettua yksityistä palveluasumista Hopearannan Marja Arffman ja Piia Soikkeli sanovat, että kilpailuun mukaan lähtö on ollut pienelle yritykselle loistava tilaisuus. Analyysin ja itsearvioinnin pohjalta saadun palautteen pohjalta löydettiin yritykselle kehityskohteita. Kilpailun aikana Marja ja Piia sanovat päässeensä näkemään ja tekemään syvällisemmin yrityksensä yhteiskuntavastuuasioita. Eri asioiden raportointi on aiemmin ontunut, nyt siihen on löydetty uutta vauhtia. Hoiva-alalla on ollut käynnissä ajatusmaailman muutos, jossa Hopearanta on toiminut edelläkävijänä. Tarkoitus on myös tulevaisuudessa olla edelläkävijä ja ravistaa vanhoja ajatuksia. ”Muuta kotisi Hopearantaan.” Hopearannan palvelutalo on 55-paikkainen, täyden palvelun asumisyksikkö. Palvelutalo tarjoaa korkeatasoisia ja laadukkaita hoiva- ja hoitopalveluja. Toiminta pohjautuu yksityisyyden, itsemääräämisoikeuden ja yksilöllisyyden kunnioittamiseen. Ateriat valmistetaan palvelutalon omassa keittiössä ja ne nautitaan siistissä ja valoisassa ympäristössä. Henkilökunta on ammattitaitoista ja sitoutunut jatkuvaan toiminnan kehittämiseen ja kuntouttavan työotteen noudattamiseen.

RAKENNUSPALVELU JONI PIETARINEN Rakennuspalvelut ja rakennuspeltityöt. Yksityisille ja julkisille sektoreille. Joni Pietarinen kertoo, että he lähtivät mukaan kilpailuun oikeastaan vahingossa. Sähköpostilla tulleeseen kyselyyn vastattiin ja seuraavaksi he huomasivatkin olevansa kilpailussa mukana. Joni sanoo, “Uskomme kilpailun kautta saavamme uusia aseita toiminnan kehittämiseen ja osaltamme yritämme parantaa toimintaamme yhteiskunnallisissa asioissa niin kuin ympäristöönkin liittyvissä asioissa. Raportointi on tarkoitus saada yrityksessä käyttöön viimeistään sitten, kun kilpailu on päättynyt eli ensi tammikuussa. Heillä on toimistossa töissä merkonomi-opiskelija ja tämän kilpailun on tarkoitus olla osa hänen koulutustaan. Opiskelija saa samalla laajemman kuvan yrityksen toiminnasta.

Yritysten Yhteiskuntavastuu –kilpailuun osallistuvien yritysten edustajia sekä raadin jäseniä tapaamisessa Paukkulassa.

”Ammattilaiset palveluksessasi!” Rakennuspalvelu Joni Pietarinen on vuonna 2006 perustettu täyden palvelun rakennusliike. Yrittäjä Joni Pietarisen ohella asiakkaiden toiveita toteuttaa kymmenen vakituista työntekijää. Koko henkilöstön koko tällä hetkellä on 18 henkilöä. Sesonkiaikoina töitä riittää lisäksi muutamalle kausityöntekijälle. Yrityksen kotipaikka on Kangasniemi, mutta töitä tehdään laajalla alueella ympäri Suomea. Saman katon alta on saatavilla kaikki rakennusalan työt uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen ja peltityöt sadevesijärjestelmistä kattoturvatuotteisiin.

ETEVÄ-SAVO

Yritysten Yhteiskuntavastuu –kilpailun raati ja osallistujat keskustelivat yhteiskuntavastuusta yhteisessä tapaamisessa. Tilaisuudessa Mipro Oy:n raportoinnista kävi kertomassa Matti Laine.

4H:ssa nuoret pääsevät toteuttamaan unelmiaan

teksti: saara liukkonen kuvat: saara liukkonen, raija hirvonen

Team Finland palvelee yrityksiä kansainvälisen kasvun vaiheissa ” Suomalaiselle osaamiselle on maailmalla kysyntää. Valtion tehtävänä on huolehtia, että yitysten toimintaedellytykset ovat kunnossa. Näihin kuuluu olennaisena osana myös toimivat kansainvälistymispalvelut ” Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka.

4H-toiminta on paljon enemmän kuin kerhotoimintaa. 4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. 4H-kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. 4H-työelämäkurssit syventävät nuoren osaamista. Innostunut nuori voi perustaa oman 4H-yrityksen yritysohjaajan tukemana. Toiminnasta saadaan valmiuksia yrittäjyyteen ja työelämään.

si, juhla-avuksi, lemmikinhoitajiksi. Tarja Kauppinen kertoo, että nuoret saavat tällaisen toiminnan kautta arvokasta tietoa työelämästä. He oppivat työelämän perussääntöjä, palkat maksetaan verokortilla, heille kerrotaan mitä on olla töissä ja he oppivat, että kännykkä ei kuulu työelämään. He ovat valmiimpia työelämään ja sen sääntöihin.

Järjestön kasvatusajattelun perustan muodostaa neljä H-kirjainta ja tekemällä oppimisen käytännönläheinen toimintamenetelmä. Näistä lähtökohdista järjestö toteuttaa yrittäjyys- ja kansalaiskasvatusta. Neljän H:n perustana ovat sanat Head, Hands, Heart ja Health, suomeksi Harkinta, Harjaannus, Hyvyys ja Hyvinvointi.

4H järjestää myös yrityskoulutusta. Jäsenet voivat perustaa oikean yrityksen yksin tai ryhmässä. Nuorilta itseltään tulevat ideat ja heille etsitään yritysohjaaja, joka on tarvittaessa nuorten apuna.

4H-järjestö on Suomen suurin nuorisojärjestö. 4H-järjestöön kuuluu Suomessa lähes 70 000 jäsentä. Etelä-Savossa toimii 4H-yhdistykset seuraavissa kunnissa: Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäen seutu, Joroinen, Heinävesi, Rantasalmi, Enonkoski, Juva, Sulkava, Puumala, Kangasniemi, Pertunmaa, Mäntyharju. Kaikilla 4H-yhdistyksillä on omat toimipisteensä kunnassaan. Etelä-Savo kuuluu 4H Itä-Suomeen, jonka aluejohtajana toimii Kari Kuokkanen, Mikkelissä toiminnasta vastaa toiminnanjohtaja Tarja Kauppinen.

Paljon muutakin kuin kerhotoimintaa 4H tunnetaan ja tiedetään etenkin kerhotoiminnastaan, mutta se on paljon muutakin. Kerhotoiminta on yksi osa-alue, mutta toiminta tarjoaa nuorille myös paljon muita mahdollisuuksia mm. työelämästä. Esimerkiksi Mikkelin alueella on tänä vuonna ollut 85 nuorta (13-20 vuotiasta), joille yhdistys on maksanut palkkaa. Järjestön kautta nuoria on työllistetty edullisesti mm. siivousavuksi, pihatöihin, lastenhoitajak-

Yrityskoulutuksen kautta tutuksi yrittäminen

Kari Kuokkanen kertoo loistavan esimerkin Juuasta. Topi Manninen pyöritti 14-vuotiaana, kolme vuotta sitten, reilun kuukauden kesäkahvilaa, josta hän sai paremman kesätyöansion kuin olisi saanut palkallisessa kesätyössä. Seuraavana vuonna hän otti siskonsa kahvilan toimintaan mukaan. Tänä kesänä kesäkahvilassa tapahtui yrittäjävaihdos. Kahvila Piparminttu toimi kahden lukiolaistytön voimin. Loistava esimerkki omien unelmiensa toteuttamisesta.

Toiminnasta hyötyvät niin nuoret kuin yritykset Yritysyhteistyön pitää olla sellaista, että siitä hyötyvät kaikki osapuolet. Uusia yhteistyökumppaneita yritysmaailmasta toivotaan löytyvän. Nuorille voidaan tarvittaessa järjestää sopivaa koulusta yrityksen tarpeiden mukaan. Järjestö pystyy joustavasti vastamaan kysyntään. Nuoret saavat toiminnasta itseluottamusta ja varmuutta, he oppivat itsenäiseen sekä tiimityöhön. 4H:ta pidetään varsin hyvänä ja luotettavana yhteistyökumppanina yrityksille. Kari Kuokkanen toteaa, että 4H on kuin elämystehdas, jonka kylkiäisenä tulee taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Järjestön keskeinen tavoite on, että nuorille saadaan pelimerkkejä elämään.

KOSMOS’15 - kokemus osallistujille ja vierailijoille

”Nyt käyttöön otetun Team Finland palvelumallin idea on yksinkertainen. Yritys saa kaikki tarvitsemansa palvelut yhdeltä luukulta. Yrityksen ei tarvitse opetella julkisten organisaatioiden työnjakoa saadakseen niiltä palvelua. Hallintohimmeleiden pyörittelyn sijaan katse on suunnattava uusien markkinoiden valloittamiseen ja uuden kasvun eväiden rakentamiseen. Tarvitaan suomalaista joukkuehenkeä, josta Team Finlandissa juuri on kyse” Elinkeinoministeri Olli Rehn. Team Finland – verkosto kokoaa yhteen yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja ja Suomen maakuvaa edistävät valtiorahoitteiset toimijat ja niiden tarjoamat palvelut. Verkoston ytimen muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasianministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat kansainvälistymispalveluita tarjoavat organisaatiot. Alueellisessa toiminnassa tehdään yhteistyötä paikallisten toimijoiden kuten seudullisten elinkeinoyhtiöiden, kauppakamareiden ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Valtakunnallisen verkoston uuden ohjausryhmän puheenjohtajana toimii pääministeri Juha Sipilä ja varapuheenjohtajana Nokia Oyj:n ja F-Secure Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Elokuussa käyttöönotetussa kansallisessa Team Finland –palvelumallissa riittää yksi yhteydenotto Team Finlandiin, joka etsii parhaiten soveltuvat palvelut yrityksen tarpeisiin. Yhteydenottopyynnön jättäneeseen asiakkaaseen otetaan yhteyttä muutaman päivän sisällä. Tavoitteena on lähteä asiakkaan tarpeista ja räätälöidä kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuva palvelukokonaisuus. Luonnollisesti yritysten jo tuntemat tukihenkilöt eri organisaatioissa ovat käytettävissä entiseen tapaan yrittäjän tukena. Team Finlandin palvelunumero on 0295 020 510 ja palvelut: http://team.finland.fi/palvelut Yhteydenottolomake löytyy osoitteesta https://www.tekes.fi/team-finland-yhteydenotto Verkoston toimijoiden päävastuut : Finnvera Lainat ja takaukset sekä viennin rahoitus Finpro export, Invest, Visit Finland Tekes Innovaatiotoiminnan rahoitus Ulkoasianministeriö Edustustoverkoston palvelut sekä rahoitus kehittyville markkinoille ELY-keskukset Palvelut alueilla

TEKSTI ja kuvat: saara liukkonen

Tavoitteena on pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Ensisijaisena kohderyhmänä uudistumista ja kansainvälistä kasvua tavoittelevat PK-yritykset. Tärkeätä on yrityksen kasvutavoitteet sekä kyky ja halu kasvaa. Kohdeyritykset voivat jo toimia kansainvälisillä markkinoilla mutta se ei ole välttämätöntä. Team Finland verkosto käsittää ulkomailla 72 tiimiä ( toimivat pääosin lähetystöjen yhteydessä) ja Suomessa 15 alueverkostoa. Näistä muodostuvan ulkomailla ja kotimaassa toimivan verkoston yhteistyötä pyritään koko ajan tiivistämään. Alueverkostoon on koottu valtion julkisrahoitteiset toimijat (ELY-keskus, Finnvera,Finnpro, Tekes) kunnalliset ja seudulliset elinkeinoyhtiöt, oppilaitokset , kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt. Etelä-Savon Team Finland koordinaattorina toimii Kirsi Kosunen puh. 0295 024 056, kirsi.kosunen@tekes.fi. Vesilaaksossa partiolaiset testasivat mm. vesipelastustaitojaan.

Metsän keskeltä löytyi mitä erilaisempia telttakyliä, savuja, jotka leiriläiset olivat rakentaneet.

Heinä- ja elokuun vaihteessa järjestettiin Puumalan Pistohiekalla partiolaisten piirileiri: Kosmos’15. Paikalla oli eri ikäisiä partiolaisia ja sudenpentuja, olipa jokunen lippukunta tullut myös muualta Euroopasta. Kosmos ’15 piirileirillä oli neljä alaleiriä (Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus) sekä perheleiri Pluto. Kussakin alaleirissä majoittui noin 400-500 partiolaista. Alaleirit muodostuivat 10 savusta eli leirilippukunnasta.

Teksti: esko pitkänen

Partio sopii kaiken ikäisille, sukupuoleen katsomatta. Toiminnassa pääsee oppimaan ja tekemään eri asioita. Etenkin johtamisessa partiolaiset pääsevät mm. leirien kautta oppimaan arvokkaita asioita tulevaa elämää varten. Sää suosi vierailupäivänä ja oli huima huomata millaisia väliaikaisia rakennelmia metsään oli rakennettu. Pistohiekalle oli lähes 2000 asukkaan kylä ilmestynyt tyhjästä. Ja kaiken olivat partiolaiset itse tehneet. Hienoa oppimista itse tekemällä! Pääsimme vierailemaan leirin eri alaleireissä ja savuissa. Pääsimme myös seuraamaan Vesilaaksossa iloisesti eri tehtävien parissa kirmaavia leiriläisiä. Varmasti ikimuistoinen kokemus leiriläisille.

Alueverkoston tehtävänä on koota ja koordinoida alueen toimijoiden kansainvälistymispalvelut selkeäksi kokonaisuuksiksi yritysten suuntaan. Alueverkosto kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Etelä-Savon Team Finland alueverkoston puheenjohtajana toimii kauppakamarin asiamies Esko Pitkänen. Alueverkoston keskeinen haaste ja tavoite on tehdä Team Finland organisaation palvelut tutuksi ja kiinnostavaksi eteläsavolaisille yrityksille. Tärkeätä on löytää ne yritykset joilla on halu ja kyky kansainvälistymispolulle.

hyvät neuvot eivät ole kalliita Tiskaaminen onnistui sujuvasti siihen varatulla alueella.

ETEVÄ-SAVO

kauppakamarin jäsenenä Saat maksutonta puhelinneuvontaa esimerkiksi laki-, yritysjuridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa, sekä apua vaativiin ulkomaankaupan haasteisiin.

TEkSTi: mArkku kAkriAiNEN, ANNE hATANpÄÄ kuVAT: SAArA LiukkONEN, mArkku kAkriAiNEN

Suomalaisten ja venäläisten kauppakamarien konferenssi Savonlinnassa heinäkuun lopussa oli onnistunut Suomalaisten ja venäläisten kauppakamarien konferenssi järjestettiin 29. - 31.7.2015 Savonlinnassa Etelä-Savon kauppakamarin isännöimänä.

Sillat yli kriisien

Konferenssin teemoina olivat Internet-markkinointi, rakentaminen ja kiinteistönhuolto, rajan toimivuus ja turismi sekä välimiesmenettely. Osallistujat tutustuivat eteläsavolaisiin yrityksiin ja elinkeinoelämään konferenssipäivien aikana sekä osallistuivat Saimaa Summitin ohjelmaan. Suomalaiset ja venäläiset kauppakamarit toimivat pitkäjänteisesti Suomen ja Venäjän välisten investointien ja ulkomaankaupan kehittämiseksi vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta. Yhteyksien ylläpitäminen ja taloussuhteiden kehittäminen vaativat erityistä pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä vaikeina aikoina.

Päätöspäivänä järjestetyt yritysvierailut kiinnostivat konferenssin osanottajia. Toimitusjohtaja Ari Hämäläinen Norelco Oy:stä sai vastata lukuisiin kysymyksiin, jotka koskivat yrityksen kilpailukykyä ja sen eri tekijöitä. Hämäläisen vasemmalla puolella on Miktech Oy:n Ville Paasonen, joka hoiti erittäin ammattitaitoisesti kaikki yritysvierailujen tulkkaukset. Tullin pääjohtaja Antti Hartikainen ja Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen seuraavat tarkkaavaisina Ari Hämäläisen yritysesittelyä.

Aiemmat konferenssit on järjestetty Tuusulassa (1999), Pietarissa (2001), Joensuussa (2003), Kirisissä (2005), Rovaniemellä (2007), Pihkovassa (2009), Seinäjoella (2011) ja Vologdassa (2013). Venäjän federaation Luoteis-Venäjän alueen kauppa- ja teollisuuskamarien yhdistyksen puheenjohtaja, Vologdan kauppa- ja teollisuuskamarin puheenjohtaja (suomalaisittain toimitusjohtaja) Galina D. Telegina ja venäläisen delegaation jäsenet olivat erittäin tyytyväisiä kokemaansa. He pitivät tilaisuutta jopa korkeatasoisena. Suomalaisten kauppakamarien Venäjä –työryhmän puheenjohtaja, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki oli myös tyytyväinen päivien antiin.

Konferenssin ohjelma lukuisine puheenvuoroineen oli tiukka, mutta puheenjohtajat Galina D. Telegina ja Timo Rautajoki pitivät huolta aikatauluista. Seminaarijärjestelyistä suurimman vastuun kantoi erinomaisella ammattitaidolla Keskuskauppakamarin yhteyspäällikkö Anne Hatanpää, joka on kuvassa Pietarin kauppa- ja teollisuuskamarin puheenjohtajan Vladimir I. Katenevin takana. Etelä-Savon kauppakamarista suuret kiitokset ansaitsevat Tanja Puputti (kolmas vasemmalta) ja Tiina Ylönen (selin). Vieraita vastaanottamassa oli myös Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n Ulla Hannikainen. Hän ja Yrityspalvelujen Katja Remes, Elina Silvennoinen sekä Savonlinnan Seudun Matkailun Laura Puustinen hoitivat omat roolinsa erittäin tyylikkäästi.

Kauppakamarien konferenssi ja Saimaan Summit saivat näkyvyyttä myös tiedotusvälineissä. Get together -risteilylle lähtöä odottavat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, Suomalaisvenäläisen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jaana Rekolainen ja Savonlinnan kauppakamariosaston puheenjohtaja Arto Tolvanen (selin). Yle TV1 haastattelee samanaikaisesti Valery A. Shlyaminia, joka on Venäjän federaation kaupallinen edustaja Suomessa.

Control Express Finland Oy:n eli CEF:n toimitusjohtaja Karl Lönngren sai pinssin kiitoksena yritysvierailusta Pihkovan (Pskov) kauppa- ja teollisuuskamarin puheenjohtajalta Vladimir A. Zubovilta. Konferenssin osanottajat ja Etelä-Savon maakuntaliiton vapaa-ajan valtuuskunta kohtasivat toisensa maakuntajohtaja Pentti Mäkisen johdolla Saimatec Engineering Oy:n ja Teknola Oy:n vierailuilla. Toimitusjohtaja Seppo Rasimus, (puhumassa) ja varatoimitusjohtaja Heikki Rasimus (vasemmalla) toivottavat vieraat tervetulleiksi yrityskäynnille. Etelä-Savon kauppakamarin puheenjohtaja Heikki Hämäläinen, oik. seuraa tarkkaavaisena Rasimuksen kertomaa. Valtiosihteeri Paula Lehtomäki valtioneuvoston kansliasta osallistui get together -risteilylle. Hänen kanssaan keskustelemassa ovat Vologdan kauppa- ja teollisuuskamarin puheenjohtaja Galina D. Telegina ja Keskuskauppakamarin kansainvälisistä asioista vastaava johtaja Timo Vuori.

SEurAA mEiTÄ SOmESSA FAcEbOOK.cOM/ESKAUPPAKAMARI TwITTER.cOM/ESKAUPPAKAMARI

ETELÄ-SAVON KAUPPAKAMARI ON MUKANA AUTTAMASSA KEHITYSMAIDEN LAPSIA!

Lahjoita tiimille 10 € Tekstaa NP 102733 numeroon 16499 Isommat lahjoitukset tai lahjoitukset laskutuksen kautta: http://www.nenapaiva.fi/tiimit/102733

Epävakaus haaste ja mahdollisuus Suomelle

TEkSTi TimO VuOri, JOhTAJA, kANSAiNVÄLiSET ASiAT, kESkuSkAuppAkAmAri; mAAJOhTAJA, kANSAiNVÄLiNEN kAuppAkAmAri.

Suomen talouden toipumista ei edesauta epävakaus kansainvälisessä toimintaympäristössä. Talousodotukset ovat maailmanlaajuisesti laskeneet, osoitti jo elokuussa julkaistu Ifo World Economic Climate -suhdannekysely. Kesällä tehdyn globaalin yritysasiantuntijakyselyn indikaattori tippui 99.5:sta 95.9:ään. Erityisesti Aasiassa ja Afrikassa

taloustilanne oli selvästi heikentynyt. Alkuvuonna Euroopassa ja USA:ssa jatkunut talouskasvu oli myös hidastumassa. Kasvava siirtolaisuus haastaa nyt uudella tavalla Eurooppa. Pitkällä aikavälillä tämä voi olla mahdollisuus EU:lle ja Suomelle. Kaipaamme kipeästi uutta tekemistä ja ideoita Suomeen. Samalla meidän olisi pikaisesti ratkaistavat omat talous-

haasteemme. Kotimainen kulutus ja vienti ei muutoin tarjoa kaivattua vetoapua talouteemme. Globaalin talouden hyytyminen on huono uutinen Suomen vientivetoiselle taloudelle. Markkinoiden epävarmuus kiristää kilpailua vientimarkkinoilla ja korostaa entisestään kansainvälisen kilpailukyvyn merkitystä. Globaalin

ETEVÄ-SAVO

talouden vahvat kasvuvuodet ovat toistaiseksi ohitse. Talouden toipumisen tielle päässyt Eurooppa on kohtaamassa siirtolaisuuden myötä uusia haasteita, jotka voivat toki muuttua myös mahdollisuudeksi. Yhteiskunnallinen epävarmuus ei välittömästi ruoki talouden kasvutoiveita. Heinäkuussa 2015 toteutettu Ifo

World Economic Survey -suhdannekysely osoittaa, että suhdanneodotukset ovat pudonneet Aasiassa ja Afrikassa alimmalle tasolle kuuteen vuoteen. Euroopassa talouden ennakoidaan heikkenevän seuraavan puolen vuoden aikana. USA:n talous vetää myös selvästi henkeä ripeän kasvukauden jälkeen. Teollisuustuotanto ja kulutuskysyntä ovat heikenty-

neet maailmanlaajuisesti. Öljyn hinnalla uskotaan olevan keskeinen vaikutus loppuvuoden talouskehitykseen eri maissa. Poliittiset epävarmuudet ja öljyn hinta heiluttavat talouksia – dollari jatkaa vahvana Lännen ja Iranin suhteiden parantumisen uskotaan laskevan öljyn hintaa ja hyödyttävän erityisesti Iranin ohella läntisiä teollisuusmaita öljyn kuluttajina. Vastaavasti hinnan lasku luo haasteita öljyntuottajamaiden, kuten Brasilian ja Venäjän talouksille. Poliittiset epävarmuudet vaikuttavat jatkossakin markkinoihin eri tavoin. Yritysten toimintaympäristön poliittiset ja taloudelliset riskit ovat selvässä kasvussa. Maailmanpolitiikan keskinäiset kytkökset ja jännitteet heijastuvat väistämättä jatkossakin Suomen vientimarkkinoihin.

Rytminmuutos on tapahtuma sinulle, joka olet päättänyt kääntää muutoksen menestykseksi.

Ifo-selvityksen mukaan USA:n dollarin uskotaan yhä vahvistuvan suhteessa muihin valuuttoihin, vaikka sen koetaan olevan jo aavistuksen yliarvostettu Britannian punnan kanssa. Euron ei uskota vahvistuvan lähiaikoina merkittävästi. Lyhyet korot säilyvät ennallaan, mutta pitkien korkojen ennakoidaan nousevan aavistuksen.

SUOMI HITAAN TOIPUMISEN TIELLÄ Ifo-selvityksen mukaan Suomen talouden tila on yhä heikko, vaikka orastavaa talouden tervehtymistä on ollut havaittavissa kevään aikana. Vientivetoiselle Suomelle lisähaastetta tuo se, että myös keskeiset vientimaamme kärsivät yhä talousvaikeuksista. Suomen hitaan toipumisen tietä ennakoi Ifon selvitys inflaatiosta. Suomessa inflaatio-odotukset (0,4 %) ovat euroalueen alimmat (keskiarvo 0,8 %). Seuraavan viiden vuoden aikana euroalueella inflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,0 %, kun sen Suomessa ennustetaan olevan 1,5 %. Euroalueen talousodotukset (109.8) ovat heikentyneet keväästä (119.7). Saksan taloustilanne nähdään edelleen varsin hyvänä. Myönteisimmät talousodotukset löytyvät kuitenkin euroalueen ulkopuolelta Britanniasta, Norjasta, Sveitsistä ja Ruotsista. Keskustelu euron toimivuudesta saa vauhtia talouden faktoista. Euroopan unionin vaikutukset Suomen talouteen ovat kuitenkin yhä myönteiset, vaikka kriittisyys on kasvanut yrityselämän keskuudessa. Euroalueen talouskasvusta riippuvaisen Suomen olisi hankala olla euroalueen ulkopuolellakaan. Mutta pärjäämisemme ydin kansainvälisessä taloudessa on omien asioiden pikainen kuntoon laittaminen.

26.11.2015 Rytminmuutos on tapahtuma sinulle, joka olet päättänyt kääntää muutoksen menestykseksi. Tapahtumassa sinä ja muut oman alansa visionäärit – yritysjohtajat, tutkijat ja politiikan vaikuttajat – luovat yhdessä keinot, joiden avulla yrityksesi menestyy tulevaisuudessa. Päivän aikana saat oppia, esimerkkejä ja innostusta itsellesi, työyhteisöllesi ja yrityksellesi. Lisäksi pääset tapaamaan henkilökohtaisesti päivän puhujia sekä verkostoitumaan muiden tulevaisuuden tekijöiden kanssa.

MUUTOS DEBATTI CASE

Rytminmuutos koostuu kolmesta rinnakkaisesta ohjelmasta. Valitset itse miten päiväsi rakennat. Loungessa tapaat tilaisuuden esiintyjät, luot kontakteja ja vaihdat kokemuksia muiden osallistujien kanssa.

SEURAA

KESKUSTELE

#rytminmuutos

Rytminmuutos-tapahtuma 26.11.2015 klo 11.00–16.00 Finlandia-talo Mannerheimintie 13 e Helsinki

JÄRJESTÄJÄ

rytminmuutos.fi

LÄKSYT TEHTÄVÄ HUOLELLA ENNEN MAAILMANMARKKINOILLE MENOA

TEkSTi pATrik LiNdfOrS kuVAT ANNi rEENpÄÄ / STT-LEhTikuVA

Kasvua Kiinan imussa Afrikasta on kauan puhuttu seuraavana kasvavana markkinana. Kehitys on ollut hidasta, ja monella Afrikan maalla on vielä pitkä matka toimivaan markkinatalouteen. Edellytykset liiketoiminnan harjoittamiselle ovat Laajavan mukaan nyt kuitenkin oleellisesti parantuneet, osittain Kiinan tekemien investointien ansiosta. ”Moni Afrikan maa on päässyt kansainvälisen talouden piiriin erityisesti Kiinan raaka-ainekysynnän tyydyttäjänä. Myös matkapuhelinten ja mobiiliteknologian yleistyminen on luonut mahdollisuuksia liiketoiminnalle”, sanoo Laajava.

KUKA? Jaakko Laajava Työtehtävät • Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden neuvonantaja • Ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspoliittinen alivaltiosihteeri 2010-2015 • Suurlähettiläs, Lontoo 2005-2010 • UM:n alivaltiosihteeri 20012005 • Suurlähettiläs, Washington, 1996-2001 • UM:n poliittisen osaston päällikkö 1993-1996 • Muita tehtäviä ulkoasiainhallinnossa 1971-1993 Koulutus • B.A. Tukholman yliopisto • M.A. Helsingin yliopisto • Fellow, Harvard University 1985-86 Perhe • Vaimo ja kolme aikuista lasta Harrastukset • Musiikki ja golf

Kansainvälisiltä markkinoilta löytyy mahdollisuuksia, vaikka poliittiset ja taloudelliset kriisit dominoivat uutisvirtaa. Vallitsevassa markkinatilanteessa korostuu veteraanidiplomaatti Jaakko Laajavan mukaan kaksi asiaa: oman yrityksen kilpailukyky ja kyky arvioida markkinoita. Ulkomaille tähtäävän yrityksen tärkeimpiä kotitehtäviä on tehdä kunnollinen arvio kohdemaan markkinoista ja taloudellisesta tilanteesta. ”On syytä perehtyä kyseiseen maahan jopa paikallisella tasolla. Yhtä olennaista on maan poliittisen tilanteen ymmärtäminen”, sanoo Jaakko Laajava, joka on toiminut alivaltiosihteerinä Suomen ulkoministeriössä sekä

suurlähettiläänä muun muassa Washingtonissa ja Lontoossa. Hän toimii tällä hetkellä Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden neuvonantajana. Viime aikojen synkät uutiset ovat liittyneet varsinkin Eurooppaan, jossa Kreikan talousromahdus, Ukrainan tilanne ja pakolaiskriisi vievät päähuomion. Markkinatilanne on kuitenkin suhteellisen vahva Suomen perinteisissä vientimaissa Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa. ”Toimialoilla ja yrityksillä voi mennä hyvin, vaikka kansantaloudessa on ongelmia. Tärkeintä on nähdä kokonaiskuva, ja etsiä eri markkinoilla tarjolla olevat mahdollisuudet”, sanoo Laajava.

Osa Latinalaisen Amerikan maista on myös hyötynyt Kiinan kasvavasta raaka-ainekysynnästä. Menestystarinoille on Laajavan mukaan mahdollisuuksia, mutta markkinoille pyrkivien yritysten on otettava tosiasiat huomioon. ”Monessa Latinalaisen Amerikan maassa rikollisuus, korruptio ja populistinen talousajattelu ovat vielä toimivan markkinatalouden esteenä.” Kiina on tällä hetkellä suuri kysymysmerkki. Maa toimii maailmantalouden moottorina, mutta rakenteelliset ongelmat ovat valtavat. Talouskasvu hyytyy, väestö vanhenee ja kustannustaso nousee. Jännitteet naapurivaltioiden kanssa lisäävät epävarmuutta. Esimerkiksi Kiinan ja Japanin välinen luottamus on erittäin heikolla tasolla.

ETEVÄ-SAVO

”Kiinan taloudessa on kuitenkin tapahtumassa merkittävä rakennemuutos, joka tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille: Kiinan tavoitteena on siirtyä investointeja korostaneesta taloudesta kotimaiseen kulutukseen”, sanoo Laajava. USA on toipunut finanssikriisistä ja maan talous on kasvanut vakaasti jo muutaman vuoden ajan. Jaakko Laajavan neuvo yrityksille on, että niiden kannattaa huomioida, että USA on muuta kuin pelkkä liittovaltio. Osavaltioiden lainsäädäntö ja taloudelliset rakenteet eroavat toisistaan. Kasvu- ja teknologiakeskuksia löytyy muualtakin kuin Kaliforniasta. Esimerkiksi Teksasissa on kova kasvu- ja investointivaihe, ja alueen hintataso on huomattavasti alhaisempi kuin Kaliforniassa. Laajava toivoo, että USA:n ja EU:n välinen TTIP-kauppasopimus toteutuu. Se antaisi eurooppalaisille yrityksille mahdollisuuden kilpailla muun muassa USA:n julkisen sektorin hankinnoista.

Venäjä-riski toteutui Venäjä näytti Vladimir Putinin ensimmäisen presidenttikauden aikana siirtyvän kohti vakaata markkinataloutta, joten maa vaikutti silloin houkuttelevalta investointikohteelta. Putinia pidettiin jopa talouskasvun takuumiehenä.

Venäjän suuruus ja nostaa Venäjä vastapainoksi USA:n hegemonialle kansainvälisellä näyttämöllä. Tämä näkyy muun muassa poliittisena uhitteluna ja sotatoimina Itä-Ukrainassa. Venäjän markkinoiden romahdus ja kauppaan kohdistuvat sanktiot johtivat monen suomalaisen yrityksen osalta niin sanotun Venäjä-riskin laukeamiseen. Kriisi kurittaa myös venäläisiä yhtiöitä, joiden intressi on, että maan tilanne palautuisi normaaliksi. ”Näkymät eivät ole kovin rohkaisevat. Paluu aikaan, jossa Venäjä ja länsi toimisivat yhteistyössä vaikuttaa tällä hetkellä melko kaukaiselta. Suomen ainoa vaihtoehto toistaiseksi on noudattaa EU-tasolla sovittuja pelisääntöjä ja pitää keskusteluyhteyksiä yllä”, sanoo Laajava. Globalisaatio on viimeisten vuosien aikana hidastunut, samaan aikaan kuin perinteinen geopolitiikka-ajattelu on vahvistunut. Tämä näkyy siinä, että maiden väliset voimasuhteet, luonnonvarojen hallinta ja kiistat maa-alueista saavat suuremman painoarvon varsinkin suurvaltojen välisissä suhteissa. ”Melkein kaikki ongelmat, joihin pitäisi vaikuttaa, ovat globaaleja. Hallitusten käytettävissä olevat keinot ovat kuitenkin suurimmilta osin paikallisia”, toteaa Laajava.

Putinin näkemys on tällä hetkellä kuitenkin se, että hänellä on historiallinen tehtävä palauttaa

kuntavierailun kuvasatoa Sulkavalta Sulkavan kunnan luottamushenkilö- ja virkamiesjohto kutsui maakunnallisen iskujoukon mielenkiintoiselle vierailulle paikkakunnan yrityksiin. Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbackan mukaan kunnassa on käynnistetty jälleen elinkeinojen kehittämisryhmät eri teemojen ympärille. Hänen lisäkseen elinkeinojen kehittämisestä vastaavat toimistosihteeri Maisa Kokki ja Sulkavan Soutujen piäsoutaja Aki Mähönen osallistuu markkinointiin osa-aikaisena.

Päivän aluksi perehdyttiin kunnan kuulumisiin. Iloisin mielin vasemmalla johtaja Juha Pulliainen (Etelä-Savon Ely –keskus), kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Lasse Partanen, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Ari Partanen, yhteyspäällikkö Teppo Leinonen (Etelä-Savon maakuntaliitto), kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Auvinen ja kameran takana toimitusjohtaja Markku Kakriainen (Etelä-Savon kauppakamari).

KUVASATOA PÄIVÄSTÄ Finnreklama Oy taistelee suomalaisen graafisen alan työpaikkojen puolesta halvemman kustannustason maita vastaan. Yrityksen perinteistä erikoisosaamista on kovakantisten kirjojen sidonta ja uutena palveluna liima-/lankanidotut pehmytkantiset kirjat alihankintana noin 40 painotalolle.

SULKAVAN KYRSYÄN KYLÄLTÄ KONEPAJAPALVELUJA JA TEHDASHUOLTOJA KOKO SUOMEEN JA MUALIMALLE Olli Toropaisen ja Hannu Qvintuksen vuonna 1976 perustama Rautaseiska Oy jatkaa nuorten miesten Simo ja Lassi Toropaisen ja Matti Qvintuksen pääomistuksessa ja johdolla menestystarinaansa metsien ja peltojen keskellä Kyrsyän kylällä. Konepaja on erikoistunut vaativien erikoiskoneiden valmistukseen sekä korkealaatuiseen alihankintatoimintaan sekä tehdashuoltotöihin sellu & paperi-, kaivos- ja kemianteollisuudelle.

Hallituksen puheenjohtaja Lassi Toropainen (vasemmalla) ja toimitusjohtaja Simo Toropainen luottavat yrityksensä tulevaisuuteen. Yhteiskunnan sääntelyä ja turhia määräyksiä nuoret yrittäjät toivovat vähennettävän, jotta aikaa riittäisi paremmin tuottavaan työhön. Työntekijämäärän he tulevat pitämään alle 20 ja käyttävät kysyntätilanteen mukaan alihankkijoita ja vuokratyövoimaa. Lähitulevaisuudessa Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdas työllistää hyvin. Yrityksen johto ei unohda Venäjääkään, missä olisi markkinapotentiaalia, mutta... Hienoa, että yritys käyttää oman maakunnan Woikosken kaasua!

TEkSTi JA kuVAT: mArkku kAkriAiNEN

lalle on juuri valmistunut kauniin Saimaan vesistön Tolvanselän rannalle kaksi korkeatasoista huvilaa. Hukkasilla on myös jatkaja tiedossa, kun poika Ville on ottamassa koulujen ja armeijan jälkeen vastuuta tilan töistä. Vieraat vastaanottaa puinen sääksi eli vanhalta nimeltään kalasääski hulppeaan vapaaajanasuntoon.

Saimaa tarjoaa upeita järviluonnon maisemia, missä vieraitten on hyvä hiljentyä. Sulkava on hyvä esimerkki maaseutukunnasta, missä on monipuolista yritystoimintaa ja uskoa tulevaan.

Suomalaisen KANSALLISKENKÄ

KAARTILANMÄEN RIIKKA JA JARKKO HANKKIVAT LEIVÄN ITSELLEEN JA PERHEELLEEN VEKARASALMEN LOSSIN TAKANA ENTISELLÄ KYLÄKOULULLA

Talvella lämpimät, kevyet ja

tosi mukavat. Valitse omasi: www.kuoma.fi

Finnreklama Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Harri Nyman vaatii suomalaisen työelämän pelisääntöjen ja lainsäädännön uudistamista, jotta myös tuotannollisia työpaikkoja saadaan säilymään. Yritys on erikoistunut kovakantisten kirjojen sidontatyöhön. Nyman on hyvä esimerkki yritysjohtajasta joka kantaa yhteiskuntavastuuta sanan varsinaisessa merkityksessä. Finnreklama meni konkurssiin 1990 -luvulla ja uuden alun jälkeen konkurssi kolkutti ovella vuonna 2005, jolloin Harri Nyman tuli saneeraamaan yritystä ostaen lopulta osake-enemmistön. Hänellä on kova halu säilyttää teollisia työpaikkoja Suomessa. Tästä on hieno osoitus myös se, että Marimekon lopetettua tuotannon Sulkavalla Finnreklama osti tiettyjä koneita ja jatkaa nyt alihankkijana Marimekon eräitten tuotteitten tekoa. Nyman on myös huolissaan nuorten työpaikkojen puolesta. Yrityksellä itsellään ei ole varaa kouluttaa työntekijöitä, mutta suomalaisen koulutusjärjestelmän pitäisi tuoda koulutusta työpaikoille. Tämä olisi erittäin tärkeä toimenpide, jotta kasvukeskusten ulkopuolella toimivat yritykset saavat jatkossa työntekijöitä. Sulkava ei ole Finnreklamalle kilpailukyvyn kannalta paras paikka toimia, mutta Nyman uskoo yritykseensä, sillä hänen aikanaan koneisiin ja laitteisiin on investoitu 1,5 miljoonaa euroa. Erityiskiitokset hän antaa joustavalle henkilöstölle, sillä ilman paikallista sopimista ei yritys pystyisi toimimaan tilauskannan voimakkaitten vaihteluiden vuoksi. Lopuksi Harri Nyman korostaa sitä, että nuoria ei pitäisi totuttaa vastiikkettoman rahan saantiin. Hän itse aloitti 10-vuotiaana työnteon lehtien myyjänä Helsingissä. Tästä periaatteesta on hyvä osoitus, kun tytär Janita perehtyy yritystoimintaan isänsä mukana.

Universal

Antaa kylmälle kenkää!

Tekstiilitaiteilija Riikka ja seppä Jarkko ovat erinomainen esimerkki nuorista yrittäjistä, jotka ovat hankkineet monipuoliset kädentaidot ja työllistävät itsensä.

SINUN ANSIOSTASI

Riikka on luomassa omaa Aapiste –tuoteperhettä ja Jarkko tekee tilaustöitä sekä eriaisia kodintarvekaluja.

OMIEN SEPÄNTöIDEN LISÄKSI HÄNELLÄ ON AIKAA KOULUTTAA NUORIA KISÄLLEJÄ VAATIVAAN AMMATTIIN. YRITTÄJÄPARISKUNNAN KÄSISSÄ ON TULEVA TAIDETEOS, JOKA PALJASTETAAN ERÄÄLLÄ eTelä-SAVOn rAuTATieASeMAllA 3.10.2015. Todellinen monitoimitila Hukkanen ottaa leivän maatilamatkailusta, lampaista, käsitöistä, marjoista, hedelmistä sekä sahaushöyläystoiminnasta Yrittäjäpariskunta Mari ja Sakari Hukkanen ovat rakentaneet vuosien uurastuksella tilastaan todellisen monitoimiyrityksen. Uskoa tulevaan on, sillä ti-

ETEVÄ-SAVO

ansiomerkit.fi

Ansiomerkit ja kiittäminen

TEkSTi: SAArA LiukkONEN, kuVA: JuhA hEikkiNEN

Ympäristövastuullisuus yritysten kilpailukykyja imagotekijänä

Aika: maanantai 5.10.2015 klo 12.15 - 14.00 Paikka: Itä-Suomen Aluehallintovirasto, Maaherrankatu 16, Mikkeli. Tilaisuudessa mm. asiantuntija, Suomen Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka, kertoo ympäristövastuusta sekä sen vaikutuksesta yrityksen kilpailukykyyn ja imagoon. Ilmoittaudu viimeistään 28.9.2015.

Yhteiskuntavastuun sosiaalisen ja taloudellisen vastuun teemapäivä

Onnistunut yrityskauppa on vuosien tulosta Juha Heikkinen myi yrityksensä, Tilisavotta Oy:n ja Saimaan Tilitalo Oy:n, tämän vuoden huhtikuussa Tilipalvelu Rantalainen Oy:lle, jolla on useampi toimipiste eri puolella Etelä-Suomea. Mikkeli on tällä hetkellä itäisin ja pohjoisin paikkakunta, jossa Tilipalvelu Rantalainen Oy toimii. Kaikki Heikkisen työtekijät, 18 työntekijää, siirtyivät vanhoina työntekijöinä uudelle työnantajalle. Ensimmäisen kerran tulevaisuuden suunnitelmia Juha Heikkinen sanoo tehneensä vuonna 1979, jolloin hän perusti yrityksensä. Jo silloin hän kirjasi liiketoimintasuunnitelmaan, että joku päivä yritykselle etsitään jatkaja; joko omasta perheestä tai sen ulkopuolelta. Konkreettisemmin asia lähti etenemään noin 15 vuotta sitten, kun Juha istui lapsiensa kanssa keskustelemaan, että mitä yritykselle tehdään tulevaisuudessa. Nuorin lapsista oli tuolloin kymmenen vuoden ikäinen. Kaiken kaikkiaan lasten kanssa käytiin perheen sisäiset neuvottelut kolme kertaa, noin neljän vuoden välein. Neuvotteluissa on käyty lävitse tilinpäätökset ja toimintaa on esitelty heille. Toimintaympäristö sinänsä on kaikille heistä ollut tuttu, sillä kaikki lapset ovat aikanaan tehneet työharjoittelunsa yrityksessä. Selvää kuitenkin olin, että kukaan heistä ei missään vaiheessa osoittanut kiinnostusta jatkaa tilitoimiston parissa, joten tuli ajankohtaiseksi etsiä ostaja perheen ulkopuolelta. Juha sanoo, että jos jatkajilla ei ole osaamista, eikä etenkään intohimoa, ei heitä kannata pakottaa jatkajiksi. ”Mutta kun on halua ja tahtoa, voi mennä läpi vaikka harmaan kiviseinän.” , hän jatkaa. Noin kolme vuotta sitten Juha aloitti neuvottelut nykyisen omistajan kanssa, jotka konkretisoituivat yrityskaupaksi 23.4.2015. Ennen tätä oli jo tehty siirtymistä pikkuhiljaa, toimitusjohtajuus oli ulkoistettu jo pari vuotta sitten. Tuula Leikas, joka aloitti toimitusjohtajana, on nykyään Mikkelin (toimiston päällikkönä ja) tulosyksikön vastuullisena johtajana. Huhtikuun jälkeen Juha sanoo, että on tehty jälkihoitoa nämä muutamat kuukaudet ja nyt pikkuhiljaa siirrytään kokonaan syrjään. Hän on ollut vielä mukana johtoryhmän toiminnassa ja sitoutunut olemaan mukana yritysten toiminnassa noin vuoden verran osa-aikaisena. Kaikki osapuolet ovat suhtautuneet yrityskauppaan myönteisesti; niin perhe, asiakkaat, henkilökunta kuin ystäväpiiri. Henkilökunta oli jo aiemmin tiennyt, että perheen sisältä ei jatkajia löydy, joten tieto yrityskaupasta ei heille suuren suurena yllätyksenä tullut.

Aika: torstai 15.10.2015 klo 10.00 - 16.00 Paikka: Suomen Nuoriso Opisto/Seminaarisali, Paukkulantie 22, Mikkeli. Tilaisuudessa käsitellään sosiaalista ja taloudellista vastuuta eri näkökulmista. Tilaisuuden lopussa osallistujilla on mahdollisuus pitää puheenvuoro omasta sosiaalisesta vastuustaan. Ilmoittaudu viimeistään 8.10.2015.

Vastuullisen markkinoinnin aamukahvit

Aika: perjantai 30.10.2015 klo 8.45 alkaen Paikka: Mikkeli (tarkennetaan myöhemmin) Vastuullinen markkinointi - onko sitä? Aamukahvitilaisuuden aiheena ovat markkinoinnin ajankohtaiset kysymykset, vastuullinen markkinointi ja kauppakamareiden tarjoamat palvelut vastuullisen markkinoinnin edistämiseen ja avuksi. Ilmoittaudu viimeistään 23.10.2015.

MYYDYT YRITYKSET Kaksi yritystä:

Tilisavotta Oy Saimaan Tilitalo Oy Yhteensä 18 työntekijää Nykyinen omistaja: Tilipalvelu Rantalainen Oy Mikkeli on nyt Rantalaisen Pohjoisin ja itäisin paikkakunta • Laadi liiketoimintasuunnitelma ja pidä sitä yllä. Juha vinkkaa, että YritysSuomi –sivuilta löydät tähän pohjan, ellei sinulla sitä ole. • Liiketoimintasuunnitelman ylläpidolla varmistat, että yrityksen kehityskaari on suunnitemallista. Siinä on myös se hyvä puoli, että jos ja kun kiinnostunut ostaja tulee eteen, niin sinulla on esittää jotain valmista. Liiketoimintasuunnitelmassa on SWOT ja kehittämissuunnitelma, joihin toiminta perustuu. • Lisäksi huolehdi, että sinulla on muutkin osa-alueet kunnossa. Taloushallinto on hoidettu, markkinointi on hanskassa, tuotteita ja palveluita kehitetään ja että koko yritys on vireessä koko ajan. Hyvä valmistautuminen nostaa halukkaiden ostajien määrää sekä etenkin kauppasummaa. • Henkinen puoli on isoimpia puolia. Yrittäjän pitää henkisesti ymmärtää jo perustamisvaiheessa, että yritystoiminnasta saa luopua. • Käännä tilanne toisin päin ja mieti mitä haluaisit itse tietää ostettavasta yrityksestä ostajana. Ja varaudu pitämällä yllä tiedot tulevaa varten. • Myy riittävän ajoissa, silloin kun sinulla itselläsi on vielä draivi päällä. On hankala myydä jotakin, johon ei itsellä ole enää intohimoa ja tahtoa.

Juhan vinkit yrityskauppaan

MUISTA! Huonoin vaihtoehto on aina yritystoiminnan lopettaminen. Sitä pi• Kun vasta perustat yritystä, mieti jo silloin, että mitä täisi välttää viimeiseen asti. Vaikka firma sitten, kun joku päivä saan luopua tästä. Ota heti suunnitelmiin ei menestyisikään, niin joku saattaa olla siitä kiinnostunut. mukaan, että onko se missä vaiheessa edessä. • Ole valmis myymään milloin vain! Voi tulla kiinnostuneilta ostajilta kyselyjä jo aiemmin, joskus kiinnostuneita ostajia ilmaantuu yrityksille heidän vasta pari vuotta toimittuaan.

Lisätiedot ja ohjelmat / Tiina Ylönen: mikkeli@kauppakamari.fi tai puh. 044 732 1180.

LYHYESTI LUKUINA

400000

ETELÄ-SAVOSSA ON HHJ-KURSSI

SUOMESSA ON JO LÄHES 400 000 TYÖTÖNTÄ.

pyörinyt vuodesta 2007 alkaen ja nyt starttaa 18. HHJ-kurssi.

PALKANSAAJAJÄRJESTÖJEN PERJANTAINA 18.9. HELSINGIN

Rautatientorilla järjestämä mielenilmaus heikentää Suomen asemaa kansainvälisillä markkinoilla ja vaarantaa työpaikkojen säilymistä, kun ulkomaiset kauppakumppanit eivät välttämättä saa tilaamiaan tuotteita ja palveluita ajoissa.

BLOGI JA APPSVINKIT

www.zentointeractive.com/blog/ Opastusta yrityksen ja/tai organisaation strategian suunnitteluun, tavoitteelliseen viestintään sekä eri sometyökalujen käyttöön, apua tulosten mittaamiseen ja tarvittaessa myös sisältöjen tuotantoon.

http://blogi.mediashake.fi/ Sold Out on Mediashake Oy:n internet-markkinoinnista ja verkkoliiketoiminnasta kertova blogi.

Kokemus ja taito RATKAISEVAT Porrassalmenkatu 25 B, 50100 Mikkeli ⋅ Puh. 015 321 720

marskidata.fi

JOENSUU | KUOPIO | MIKKELI | SAVONLINNA

Marski Datan ammattilaisilta saat kaikki palvelut ja tuotteet työrauhan turvaamiseksi. Työrauha lisää aikaa. Ja aika on rahaa.

TYÖRAUHANTURVAAJA

MYYNTI | HUOLTO | YLLÄPITO Marski Data Oy Mikkeli • Vuorikatu 7 puh. 015 320 600 • myynti.mikkeli@marskidata.fi Palvelemme ma-pe 8.30-16.30

Marski Data Oy Savonlinna • Kauppatori 1 puh. (015) 510 700• myynti.savonlinna@marskidata.fi Palvelemme ma-pe 8.30-16.30

Flipboard on sähköinen lehti, jonka sisällön voit itse valita. Flipboardin kautta voit seurata eri alojen uutisia sekä Twitter- ja Facebook-virtaa. Flipboard on ilmainen.

www.eslaskenta.fi

Mikkelin Pesula täyttää 50 vuotta

tä tekstiilihuoltajia on noin 65, laitoksen kunnossapitotehtävissä viisi ja toimihenkilöitä kymmenen. -Lisäksi välillisesti työllistämme lähes kymmenen kuljettajaa. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna noin 6,3 miljoonaa euroa. Mikkelin Pesula Oy kuuluu Puhdaspalvelu Fi Oy -ketjuun.

Kuva.: Kimmo Iso-Tuisku/Aalto Oy

Maakunnan vientiyritys tuo rahaa maakuntaan ja työllistää Mikkelin Pesula Oy on vientiyritys. Se tuo rahaa maakuntaan myymällä palvelujaan laajalti Etelä-Suomeen. Samalla se hyvin työvoimavaltaisena yrityksenä työllistää paljon Mikkelin seudulla, ennen kaikkea naisia, joiden osuus työvoimasta on 75 prosenttia. -Yli puolet liikevaihdosta tulee Etelä-Savon alueelta, loput muualta, sanoo toimitusjohtaja Kari Rämö. -Joka päivä täysperävaunurekat lähtevät kohti Etelä-Suomea. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin lisäksi asiakkaina on Etelä-Savossa ja pääkaupunkiseudulla julkisen puolen lisäksi monia yrityksiä. Mikkelin Pesula Oy on erikoistunut sairaalatekstiilien ja työvaatteiden vuokraukseen ja pesuun. Yksityishenkilöille se ei voi tarjota pesulapalveluita. Pesulan omistavat Mikkelin kaupunki ja EteläSavon sairaanhoitopiiri.

myös sitä, että omistajat joutuvat kilpailuttamaan omien tekstiiliensä pesemisen omistamassaan laitoksessa. -En aivan ymmärrä hankintalain kohtaa, jossa omistaja ei voi hankkia palveluja omistamaltaan yritykseltä, sanoo toimitusjohtaja Kari Rämö. Mikkelin Pesula Oy:llä olisi ollut mahdollisuus valita toimintatavaksi toimia myös ns. in house -pesulana, jossa se pesisi vain omistajiensa tekstiilejä ja vaatteita. -En tiedä, olisimmeko enää olemassa sillä tavalla toimien. In house -pesula saisi pestä vain kymmenen prosenttia ulkopuolista pyykkiä. -Toimimme täysin vapailla markkinoilla. Omistajamme ovat julkisyhteisöjä, mutta siihen se sitten jääkin. Mikkelin Pesula Oy perustettiin vuonna 1963 ja tuotanto alkoi kaksi vuotta myöhemmin. Yritys viettää viisikymppisiään lokakuussa.

2,5 miljonaa vaatekiloa sadalla pesuohjelmalla Viime vuonna pesula pesi 2,5 miljoonaa kiloa vaatetta. Päivässä pyykkiä pyörii kymmenisentuhatta kiloa. Vettä menee kuukaudessa noin 2200 kuutiota eli sata kuutiota päivää kohden. Pesula ei toimi viikonloppuisin. -Tässä on kyse pitkälti optimoinnista. Kyse on hyvin teknisestä alasta, vaikkakaan ei mistään avaruustieteestä. Peseminen itsessäänhän ei ole muuttunut mitenkään. Mutta prosessi vaatii paljon teknisiä laitteita, kertoo toimitusjohtaja Kari Rämö. -Tämä on mekaniikkaa, aikaa, pesuainetta ja lämpöä. Neljä elementtiä oikeassa suhteessa ja puhdasta tulee. Ja jos kaikki on optimoitu kohdalleen, pesuprosessi pyörii mahdollisimman edullisesti. Mikkelin Pesula Oy:sssä on mahdollisuus käyttää sataa pesuohjelmaa. Jokaiselle tuotteelle on oma ohjelmansa sekä ohjelmat eri likaisuusasteille. Henkilöstöä on noin 80, joista tuotannon puolella noin 60. Heis-

Asiakkaat tekevät tilauksensa sähköisesti pesulan tilausjärjestelmään, jonka perusteella tekstiilit pakataan asiakkaalle kiertoon. Vuokratekstiilit kiertävät eri asiakkailla eri paikoissa. Tekstiilit omistaa pääsääntöisesti Mikkelin Pesula Oy.

Omistaja kilpailuttaa omat pyykkinsä Mikkelin Pesula Oy toimii vapailla markkinoilla, mikä tarkoittaa

Toimitusjohtaja Kari Rämö tuotantopuolella. Kuva: Kari Kauppinen

päivä johtajana 2015

Mikkelin Nuorkauppakamari järjestää tänä syksynä Päivä Johtajana -tempauksen, jossa nuoret pääsevät tutustumaan johtajan arkeen työpäivän ajan. Nuoret saavat arvokasta kokemusta työelämästä ja he pääsevät näkemään millaista johtajan työ todellisuudessa on. Johtajille tempaus antaa mahdollisuuden innostaa nuoria johtajuuteen ja tuoda heidät lähemmäs työelämää. Samalla johtajat pääsevät positiivisesti tuomaan esille yritystään. Tempaus järjestetään marraskuun puolivälissä. Opiskelijat pääsevät myös jakamaan kokemuksiaan mm. Mikkelin Nuorkauppakamarin Jicceli -lehdessä ja Etelä-Savon kauppakamarin Etevä-Savo -lehdessä, joten myös yritykset saavat positiivista näkyvyyttä tempauksesta! Lähde mukaan tuottamaan nuorille ikimuistoista kokemusta! Lisätiedot ja ilmoittautuminen mukaan tempaukseen: Tiina Ylönen ylonentms@gmail.com Päivä Johtajana 2015, projektipäällikkö Mikkelin Nuorkauppakamari ry

Mikkelin Pesula Oy:llä on mikrobiologisen puhtauden hallintajärjestelmä -sertifikaatti sekä Ympäristönhallinta-sertifikaatti. -Pesuaineet ovat ympäristöystävällisiä. Prosessilämpö tuotetaan propaanikaasulla, jonka hiukkaspäästöt ovat murto-osa aikaisemmin käytössä olleeseen raskasöljyyn verrattuna.

ETELÄ-SAVON KAUPPAKAMARI MUUTTAA! UUSI OSOITTEEMME 1.10.2015 alkaen: Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli (TUMA-talo) Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan. Muutosta johtuen palvelemme teitä mahdollisuuksien mukaan ajalla 30.9.-4.10.

seuraa meitä somessa facebook.com/eskauppakamari twitter.com/ESkauppakamari

TEKSTI kari kauppinen

Tervetuloa uudet jäsenet! Alfacom Oy, Mikkeli Asuntoporras Oy, Kiinteistömaailma Mikkeli, Mikkeli Etelä-Savon Työterveys Oy, Mikkeli Go On Mikkeli / Callamed Oy, Mikkeli Haaja & Arwo Design Oy, Mikkeli Haapasen Kotileipomo Oy, Otava Healthlake Oy / Hotelli Kuntoutuskeskus Herttua, Kerimäki Huoltsikka Oy, Mikkeli I-S Terästekniikka Oy, Savonlinna Isra Oy, Savonlinna Järvi-Saimaan Palvelut Oy, Sulkava Kaakon Viestintä Oy, Mikkeli Kantamatkat Oy, Pieksämäki Kerimäen Osuuspankki, Kerimäki Kiinteistöhuolto Pajari Oy, Sulkava Kiinteistöpalvelu Tim Turunen Oy, Savonlinna Kisara Oy, Juva Koneurakointi Mutikainen Oy, Punkaharju Kuljetus Ikonen R Oy, Kangasniemi Kuljetusliike Kanerva Oy, Mikkeli Kuljetuspalvelu Jani Auvinen Ky, Pieksämäki LVI-työt Neuvonen Oy, Kangasniemi Metsä-Raikuu Oy, Raikuu Mikkelin Sähköasennus Oy, Mikkeli MPT-Kuljetus Oy, Savonlinna Naaran Kuljetus ja Huolto Oy, Naarajärvi Oy SWM-Wood Ltd, Mikkeli Pekko Häkli Oy, Mikkeli Pelaser Oy, Kuortti Pentti Heinonen Oy, Savonlinna Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy, Pieksämäki Pieksämäen Rautarakenne Oy, Naarajärvi Primehotels Oy / Spahotel Casino, Savonlinna Proxion CC Oy, Pieksämäki PS-Hoiva Oy, Enonkoski Punkaharjun Kilpi Oy, Punkaharju Punkaharjun Kuljetus Muhonen Oy, Kulennoinen Rakennusliike J. Väisänen Oy, Pieksämäki Rakennusliike Kersavo Oy, Pieksämäki Rakennustoimisto Aripe Oy, Mikkeli Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli RD Roof Dealers Oy / Messupojat, Naarajärvi Replico Oy, Majavesi Saimaan Juomatehdas Oy, Mikkeli Saneeraus K2-Group Oy, Mikkeli Savonlinnan PR-Urakointi Oy, Savonlinna Savonlinnan Rakennus- ja Peltityö Oy, Savonlinna Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy, Savonlinna Savonlinnan Seudun Teatteriyhdistys ry / Savonlinnan Teatteri, Savonlinna Savonlinnan SLS-Kuljetus Oy, Savonlinna Savonlinnan Yritystilat Oy, Savonlinna Savorak Oy, Savonlinna Sioma Oy, Savonlinna SoftMec Oy, Savonlinna Star Expert Oy, Mikkeli Sulkavan Osuuspankki, Sulkava SV-Element Oy, Sulkava Tamora Oy, Mikkeli Tanhuvaaran Palvelut Oy, Savonlinna Tarvissio Oy, Mikkeli Teknosavo Oy, Savonlinna Turakkalan Puutarha, Maivala Vesihuoltotekniikka Kotilainen Oy, Savonlinna Wintunix Oy, Savonlinna Virepuu Oy, Kangasniemi YH-Itä-Savo Oy, Savonlinna

ETEVÄ-SAVO

Esittelyssä uusia jäseniä: Pieksämäen Rautarakenne Oy ”Pieksämäen Rautarakenne on konepaja, joka on erikoistunut asiakaskohtaisten metallirakenteiden räätälöintiin. Tuotteita ovat esimerkiksi teräsrakenteet ja -rungot, teräs- ja alumiiniovet, ikkunankehykset, portaat sekä pyörätuoliluiskat. Pieksämäen Rautarakenteella on vankka kokemus erilaisten metallirakenteiden toimituksista tuotantolaitoksille, konepajoille, kiinteistöille, liikennevälineille ja kotitalouksille. Yritys tekee yksittäisiä rakenteita ja sarjatuotteita joko mittatilaustyönä tai kokonaisvastuullisena toimittajana. Päätoimittajana yritys vastaa koko hankkeesta suunnittelusta valmistukseen ja asennukseen. Tarvittaessa he huolehtivat myös toimitusten ylläpidosta ja huollosta. Omien tuotteiden lisäksi he asentavat tilaustyönä tai alihankintana erilaisia teräsrakenteita.” Kuljetusliike Kanerva Oy ”Kuljetusliike Kanerva Oy on vuonna 1956 perustettu, logistiikka- ja kuljetuspalveluita tarjoava kotimainen perheyritys. Pitkän kokemuksen ja monipuolisen kaluston ansiosta yritys voi taata tuotteille turvalliset ja nopeat kuljetukset Suomen ja muiden Pohjoismaiden alueella. Ammattitaitoinen, koulutettu henkilökunta palvelee niin suurissa kuin pienissä kuljetustarpeissa.” Punkaharjun Kilpi Oy ”Punkaharjun Kilpi on Itä-Suomessa Punkaharjun kauniissa maisemissa toimiva alihankintayritys. Yritys valmistaa pääasiassa mekaniikkaa elektroniikkateollisuudelle asiakkaan dokumenttien mukaisesti. Valmistamiaan kappaleita käytetään mm. Nokian, Vaisalan ja Eforen lopputuotteissa. Yrityksen käytössä olevat monipuoliset laitteet soveltuvat tarkkuutta vaativien kappaleiden valmistukseen. Toiminta on joustavaa ja he saavat tarvittaessa valmistettua protokappaleet hyvinkin lyhyellä toimitusajalla. Yritys on työstänyt erilaisia materiaaleja, alumiini on yleisimmin käytetty kappaleissamme. Punkaharjun Kilpi suorittaa myös kilpikaiverruksia muoviin, messinkiin ja ruostumattomaan teräkseen.”

Kauppakamarin tapahtumia kuvin

Kaupan- ja palvelualan valiokunta

tervehtii ilolla hallituksen esitystä kauppojen aukioloa sääntelevän lain muutosta, millä kumottaisiin rajoitukset vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista.

Etelä-Savon maakunnalle matkailun ja vapaa-ajanasutuksen asiakasvirrat ovat erittäin tärkeitä tulon lähteitä. Nykyiset rajoitukset estävät asiakkaitten palvelun silloin, kun palveluilla olisi kysyntää, totesi valiokunta kokouksessaan Anttolanhovissa Mikkelissä elokuun lopulla. Kokousvieraana oli Mikkelin seudun vapaa-ajanvaltuuskunnan puheenjohtaja, emeritius Veikkauksen viestintä- ja yhteiskuntajohtaja Ilkka Juva. (Kuvat oikealla)

Slovakian suurlähettiläs Tibor Kra’lik vierailulla Mikkelissä

Etelä-Savon kauppakamarin hallitus

Slovakian suurlähettiläs Tibor Kra’lik vieraili Mikkelissä tutustuen alueen yritystoimintaan sekä koulutukseen ja tutkimukseen. Vierailua isännöi maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Suurlähettiläs ja isäntä sekä lounasvieraat yhteiskuvassa Kekkolan kartanon portailla. Slovakian talous on hyvässä iskussa, sillä bkt:n kasvu on noin 4 prosenttia ja ulkomaiset investoinnit lisääntyvät. Muun muassa autotehtaita on perustettu lisää ja muutoinkin teollinen toiminta on vireää. Slovakian etuna on sijainti ja työvoiman saanti. Suurlähettiläs Kra’lik kutsui eteläsavolaisia yrityksiä vierailulle ensi vuonna ja hän lupasi lähteä itse henkilökohtaisesti matkalle mukaan.

Pieksämäen kauppakamariosaston hallitus tarkasti kaupungin kiinteistöpäällikkö Reijo Raition johdolla uudistuvan veturitallien tilat. Kuten ilmeistä voi päätellä, niin hallitus oli näkemäänsä tyytyväinen. Kyllä täällä passaa pitää Maakunnallinen Yrittäjägaala tammikuun 23. päivänä ja Talousja rahoitusfoorumi helmi-maaliskuussa ensi vuonna. Pieksämäen kaupungin suursatsaus vanhojen veturitallien kunnostukseen on valmistumassa. Tallit tarjoavat tilat monipuolisten tapahtumien järjestämiseen Pieksämäellä. Se on myös samalla kuntalaisten kohtaamispaikka.

Kauppakamarin hallitus kävi pitämässä elokuun kokouksensa Euroopan, jopa kenties maailman johtavalla havuvaneritehtaalla UPM:n Pelloksen tehtailla Mikkelin Ristiinassa. Tehdaspäällikkö Tommi Takanen (keskellä,oranssi liivi) ja tuotantoinsinööri Ari-Pekka Tiainen (oikealla) esittelivät tehokkaasti tehtaitten toiminnan. UPM:llä on panostettu voimakkaasti turvallisuuteen ja työtapaturmat on saatu vähenemään erittäin voimakkaasti. Tehtaalla on investoitu jatkuvasti uuteen teknologiaan ja menetelmiin, muun muassa Pelloksella otettiin käyttöön 1. maailmassa vanerien robottipaikkaus. Tehtaan kapasiteetti on 480.000 m3 vuodessa ja se on Euroopan suurin ja viides koko maailmassa. Tukkia Pellos käyttää 1,1 miljoonaan kuutiometriä/a eli noin 80 täysperävaunullista rekkaa vuorokaudessa. Valmista tuotetta lähtee 20 junavaunullista ja 20 täysperävaunua vuorokaudessa. Tehdaspäällikkö Tommi Takanen korostikin rautatien tärkeyttä vientikuljetuksissa. Nykyajan toimintamallia kuvaa se, että vaneria ei tehdä varastoon.

Mikkelin osaston hallitus

kävi Heinolassa kylässä. Heinolan kaupunginjohtaja Jussi Teittinen toivotti lämpimästi Mikkelin osaston hallituksen tervetulleeksi Heinolaan. Jussi kertoi Heinolan kaupungista, sen vahvuuksista ja painopistealueista sekä esitteli kaupungin tulevaisuuden suunnitelmia.

AIKUINEN, TÄYDENNÄ OSAAMISTASI! Mikkelissä haussa:

Ammattikeittiön täydennyskoulutus Haku päättyy 1.10.2015, aloitus 7.10.2015 tai sop. mukaan Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto Haku päättyy 21.9.2015, aloitus 3.10.2015 Vanhustyön erikoisammattitutkinto Haku päättyy 3.11.2015, aloitus 10.11.2015 tai sop. mukaan Dieettikokin erikoisammattitutkinto Isännöinnin ammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto Jatkuva haku, aloitus sop. mukaan Tulossa hakuun: Johtamisen erikoisammattitutkinto

Pieksämäellä haussa:

TARJOA JOULUINEN ELÄMYS VIERAILLESI KENKÄVEROSSA

Laitoshuoltajan ammattitutkinto Haku päättyy 30.9.2015, aloitus sop. mukaan Myynnin ammattitutkinto Sihteerin ammattitutkinto Taloushallinnon ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto Jatkuva haku, aloitus sop. mukaan

Tuhansin tuikuin valaistu pappilamiljöö, Jukka Rintalan taiteilema joulutunnelma ravintolassa, keittiön valtakunnallistakin huomiota saaneet lähiruokaherkut ja hyvä palvelu takaavat erinomaiset puitteet joululounalle sekä pikkujouluille.

Tutustu muuhun koulutustarjontaamme: www.esedu.fi/aikuiskoulutushaku Lisätietoja: aikuiskoulutus@esedu.fi

Joulun herkkupöytä 32 / henkilö Etelä-Savon ammattiopisto Mikkeli, Pieksämäki, Juva www.esedu.fi

Pursialankatu 6 Mikkeli | puh. 0440 162 270 | ma-pe, su 10-18, la 10-16 | www.kenkavero.fi

ETEVÄ-SAVO

YRITTÄJÄ,

TURVAAMME MENESTYKSESI.

Me toimimme siellä, missä sinäkin. Olemme myös siellä, mihin olet matkalla. • Tilintarkastuspalvelut • Lakipalvelut • Veropalvelut • Liikkeenjohdon konsultointi • Yritysjärjestelyt

Me autamme sinua säästämään henkilöstökuluissa haluatko kuulla lisää? Uusilla LähiTapiolan tuotteilla voit parantaa henkilöstösi tuottavuutta ja tarvittaessa tarjoamme Etelä-Savon sujuvimman

Tutustu myös perhe- ja kasvuyrityksille suunnattuihin palveluihimme.

hoitoketjun.

www.ey.com/kotimaa

Ota yhteyttä, niin katsomme yhdessä kanssasi läpi sinun tilanteesi ja teemme siihen sopivan ratkaisun. Katso lähimmän toimistosi yhteystiedot: www.lahitapiola.fi/savo-karjala.

KASVUMARKKINOINNIN VALMENNUSOHJELMA Onko sinullakin tuote kunnossa, mutta kauppa ei käy niin kuin pitäisi?

NOSTETAAN MYYNTI JA MARKKINOINTI UUDELLE TASOLLE

Kasvumarkkinoinnin valmennusohjelmaan osallistuneiden kommentteja:

”Olemme saaneet markkinointiin aivan uuden vaihteen päälle ja teemme töitä aivan uudella tavalla. Tällaisen ohjelman pitäisi olla pakollinen kaikille, jotka haaveilevat kasvusta”. ”Paras valmennus ikinä! Suosittelen kaikille markkinoinnista kiinnostuneille”. ”Käytännön läheinen ja mukaansa tempaava tyyli yllätti”.

PALAUTEKESKIARVIO ILMOITTAUDU NYT! ASTEIKOLLA 1–5 ON 4,8

www.bang.ﬁ/valmentaudu tai Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Kuopion alueen kauppakamareiden koulutuskalentereista. Pete Okkonen p. +358 50 346 7002 e. pete.okkonen@bang.ﬁ

www.bang.ﬁ/valmentaudu

SISÄLTÖ & AIKATAULU Päivä 1: Visio – mihin olemme matkalla? Mikkeli 3.11. Kirkastetaan tavoitteet. Päivä 2: Ydinviesti – millainen yritys olemme? Jyväskylä 8.12. Selkeytetään toimintamalli. Päivä 3: Ihmiset – kuinka innostat heidät mukaan? Kuopio 12.1. Kopataan ihmiset mukaan toteutukseen.