Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta esittää:
Joustava opiskelu Lääke pitkittyneisiin valmistumisaikoihin Miksi? • OKM:n uudessa rahoitusmallissa 11% rahoituksesta tulee 55 opintopistettä suorittaneiden perusteella. Tämä on kova haaste monelle yksikölle. • Kaikkien yksiköiden opetusresurssit eivät riitä tarjoamaan jokaista kurssia vuosittain. • Opiskelijat suorittavat opintopisteiden saamiseksi kursseja, jotka eivät edistä heidän valmistumistaan. (Ongelma korostuu kesäopinnoissa, kun omaan tutkintoon sisällytettäviä kursseja ei ole tarjolla.) • Pelkkä opintoraha ja asumislisä mahdollistavat harvoin täysipäiväisen opiskelun. Tämä on suurin yksittäinen syy, miksi yliopisto-opiskelijoista 60% käy töissä opintojensa ohella (Tilastokeskus Opiskelijoiden työssäkäynti 2009)
60% yliopistoopiskelijoista käy töissä opiskelujensa ohella
Lisäksi työssäkäymättömienkin opiskelijoiden oppimista ja opintojen edistymistä auttaisi paljon, mikäli heillä olisi mahdollisuus saada luennoilla esitetty asia uudelleen eteensä kotona. Myös riski pudota kursseilta sairastumisen vuoksi putoaa merkittävästi.
Valmiita malleja? Tämän päivän tavallisen työssäkäyvän opiskelijan tilanne muistuttaa hyvin pitkälti perinteistä aikuisopiskelijan tilannetta, jossa opiskelijan on jaettava aika opintojen ja töiden välille. Jyväskylän avoimella yliopistolla ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksella on tutkittua tietoa sekä valmiita käytäntöjä ja tietämystä aikuiskoulutuksen järjestämisestä pitkältä ajanjaksolta. Molemmissa on todettu, että esimerkiksi intensiivi-, ilta- ja viikonloppuopinnot eivät juuri paranna opiskelijoiden kykyä osallistua opetukseen ja läpäistä kursseja. Sen sijaa OPETUS, joka EI OLE SIDOTTU AIKAAN EIKÄ PAIKKAAN, ON TUONUT ERITTÄIN HYVIÄ TULOKSIA. Pelkkä osaamisen tunnistaminen etänä (esim. etätenteillä) ei riitä, vaan myös itse opiskeluun on oltava etämahdollisuudet. Hyvä kansainvälinen esimerkki on Massachusetts Institute of Technologyn täysin vapaat ja ilmaiset verkossa olevat opiskelumateriaalit. Myös Jyväskylän yliopistossa on jo hyviä yksittäisiä esimerkkejä, jotka mahdollistavat kurssien käynnin etänä.
Etäopiskelun haasteita ja mahdollisuuksia Käytössä olevia osaratkaisuja
Yleisiä ongelmia
Ratkaisuja ongelmiin
Hyötyjä
• Kurssilla on omat • Luennoitsija tyytyy kotisivut ja/tai materiaali on jossakin oppimisympräistössä (esim. Koppa, Moodle)
laittamaan kurssista vähimmäistiedot Korppiin • Kurssilla on kotisivu, mutta materiaalia ei laiteta sinne → Lainattavissa olevien kurssikirjojen vähyys
• Hyvän/joustavan kurssin
• Opiskelija voi käydä itse
• Luennoilla
• Luentomonisteessa ja
• Luentojen sisältöä avaavat
• Opiskelija ymmärtää
esitetty materiaali on saatavilla luentomonisteen ja luentokalvojen muodossa.
-kalvoilla olevia asioita ei selitetä ja avata tarpeeksi (Sisältöä on mahdoton ymmärtää, jos ei ole ollut paikalla)
• Luentosalien tekniikan, opettajan käytössä olevien ohjelmien tai osaamisen puute nousee esteeksi videotaltiointejen tekemiseen
vähimmäiskriteerien laatiminen • Rautalankaohje oikean oppimisympäristön valitsemisesta • Budjetoitava tarpeeksi työaikaa opetusmateriaalin tuottamiseen vaiheittaiset ja tarkemmat selitykset (esim. Jälkipruju:
http://users.jyu.fi/~antkaij/opetus/au ki/2012/luento)
• Videoesimerkit (esim.http://www.math.jyu.fi/matpo/ video/appro3/lukuteoria/LT3_eukleidee n_algoritmi/flash/ )
läpi luennoilla esitetyt asiat luentorungon mukaisessa järjestyksessä (aikaan ja paikkaan sitomatta)
myös kurssin vaikeimmat, monimutkaiset ja selittämistä vaativat asiat ja kykenee ratkaisemaan kurssin harjoitustehtäviä (aikaan ja paikkaan sitomatta)
• Videoluennot (esim.http://www.youtube.com/watch ?v=MeFrjgHqgvg&feature=relmfu. ) • Luentosalien tekniikka 2010-luvun tasolle
• Ruutukaappausvideo-
ohjelmat oletusohjelmiksi opettajien profiileihin • IT-palveluille resursseja koulutusten järjestämiseen
• eTentti-tila
mahdollistaa essee- ja monivalintatenttien suorittamisen joustavasti
• eTentti-tilaan ei lisätä • Tentaattorille porkkanaa tenttejä, jotka sinne soveltuisivat • eTentti-tila ei sovellu kaikkien tenttimuotojen tekemiseen • eTentti-tila on ajoittain täysin ruuhkautunut. Ajat eivät riitä
• eTentti-tila ei ole
kurssin lisäämisestä järjestelmään (esim.
Academic Life-palkitseminen)
• Tentaattoreille riittävästi aikaa tentin tarkastukseen • Tuntiopettajille työaikaa tehtävien tarkastukseen
• Uusi eTentti-järjestelmä ja tilan laajennus
yhteydessä Korppiin eikä JORE:en
• Kertynyttä osaa- • eTentitkin ovat
mista tunnistetaan paikkaan sidottuja tenteillä •Tavalliset myös aikaan
• Opiskelija pystyy
tenttimään normaalien tenttiaikojen ulkopuolella ja valitsemaan ajan, jota ennen hänellä on aikaa tenttiin valmistautumiseen (esim. 8-16 työskentelevälle opiskelijalle normaaleina tenttiaikoina paikalle pää-seminen voi olla vaikeaa, jolloin hänelle saattaa ka-saantua yhdelle tenttipäivälle useita tenttejä)
• Kurssien suorittaminen ja opinnoissa eteneminen mahdolliseksi myös kesällä
• Monessa tapauksessa
osaamista voitaisiin tunnistaa myös kotoa käsin tehtävillä kirjatenteillä, esseillä tai harjoitustyöllä •Ulkopaikkakuntalaisten opiskelumahdollisuuksia parantaisi JOO-käytänteiden
• Opiskelija pystyy
osoittamaan kertyneen osaamisen aikaan ja paikkaan sitomatta tekeminen joustavammiksi
Rakenteet joustavammaksi osaaminen mielessä! Myös tutkintojen rakenteita tulisi tarkastella säännöllisin väliajoin kriittisesti. Pahimmassa tapauksessa opiskelijan tutkinto saattaa olla kiinni vain yhdestä sivuainekokonaisuuteen kuuluvasta suorituksesta, jota hän ei välttämättä edes tarvitse täyttääkseen kansallisia tai kansainvälisiä osaamistavoitteita. Läpikäymällä tutkintojen osaamistavoitteet ja tarkastelemalla miten tarjota ne kurssikohtaisesti, olisi mahdollista vähentää kankeiden opintokokonaisuuksien suorittamisvelvoitteita ja vaatia esimerkiksi kahden pakollisen sivuainekokonaisuuden suorittamisen sijasta opintokokonaisuutta, joka sisältää pakollisina näistä kahdesta sivuaineesta oman tutkinnon kannalta relevantit kurssit sekä valinnaisia opintoja. Esimerkiksi tietotekniikan laitoksella tutkintorakenne ja opetussuunnitelma uusittiin viime vuonna ensi kertaa niin, että suunnittelussa lähdettiin aidosti liikkeelle kansainvälisistä osaamisvaatimuksista. Tällöin kursseilta karsiutui pois paljon päällekäistä opetusta, sillä suunnitelmaa tehtäessä tarkastettiin mikä tutkinnon vaatimuksien osaamistavoitteista kertyy miltäkin kurssilta.
Ohjelmointi 1-kurssin osaamistavoitteet
Samalla todettiin, ettei osaamistavoitteiden täyttyminen vaadi kokonaista 25:n op:n matematiikan sivuainekokonaisuutta, vaan riittävä osaaminen kertyy kolmesta tarjolla olevasta kurssista. Nämä kolme kurssia jäivät uuteen kokonaisuuteen pakollisiksi ja muiden kurssien tilalle tuli mahdollisuus valita muita opintoja. Tällä tavoin voitaisiin varmasti lisätä joustoa ja valinnaisuutta tutkintorakenteisiin muuallakin. Näin opiskelija tulee täyttäneeksi tutkinnon mukaiset osaamistavoitteet ja voi valita suuntautumisensa ja omien kiinnostustensa mukaisesti lisää valinnaisia opintoja. Tämä helpottaa 55 op:n vauhdissa pysymistä, ja tekee sen vieläpä niin, että opiskelijan tutkintoon kuuluvat opinnot karttuvat. Tämä lyhentäisi valmistumisaikoja ja helpottaisi suppeista kesäopiskelumahdollisuuksista kärsivien opiskelijoiden tilannetta. HUOM! Korkeakouluopintojen rakennetta tulisi kehittää joustavammaksi myös uusiutuneen opintotukilain ja uusiutuvan opiskelijavalinnan vuoksi. Oppiainetta vaihtavan opiskelijan EI TULISI joutua kärsimään tilanteesta, jossa hänen tukikuukautensa loppuvat kesken kanditutkinnon suorittamisen tai opintojen hyväksiluku uuteen aineeseen ei onnistu. Joustavien siirtymäkäytänteiden luominen, valinnaisuuden lisääminen ja AHOT-käytänteiden hiominen parantaisivat tilannetta.
Myös ohjauksen pitää olla joustavaa Tällä hetkellä 55 opintopisteen vuositahtiin yltäminen ei ole itsestäänselvyys niillekään opiskelijoille, jotka eivät käy opintojensa ohella töissä. Opiskelijat saattavatkin opintopistepulan vuoksi valita kursseja, jotka eivät edistä heidän tutkintoaan. Tämä tulisi tiedostaa myös ohjauksessa. Ei ole esimerkiksi viisasta ohjata opiskelijaa käymään vain hänen tutkintoonsa kuuluvia kursseja, jos hänen opintotukensa on katkaistu. Hieman tutkinto-tavoitteista joustavalla ohjauksella voitaisiin löytää hänelle nopeampi tie takaisin opintotuen ja täysipainoisen opiskelumahdollisuuksien piiriin. Ohjauksessa olisi ts. kiinnitettävä huomiota myös opiskelijan taloudelliseen tilanteeseen, ajankäyttöön (työt, opiskelut, harrastukset, ihmissuhteet, yöunet), opiskelijan omiin kiinnostuksen kohteisiin, sekä mitä osaamisvaatimuksia ne ja suoritettava tutkinto hänelle asettavat. Osaamistavoitelähtöinen ohjaus auttaisi opiskelijaa myös tunnistamaan paremmin hänen omaa osaamistansa ja pohtimaan mitkä kurssit ovat relevantteja hänen tavoitteidensa toteutumisen kannalta. Ohjauksen tarjonnan pitäisi olla myöskin nykyistä aktiivisempaa ja joustavampaa. Ohjauksen ei pitäisi olla vain saatavilla, vaan sitä tulisi tarjota opiskelijoille aktiivisesti ja säännöllisesti – varsinkin lukukausien vaihtuessa. Tämän lisäksi tulisi löytyä keinoja, joilla saavutetaan ne opiskelijat, jotka eivät (esimerkiksi töidensä vuoksi) ehdi perinteisiin massainfoihin. Olemassa olevia malleja ovat mm. internetistä varattava kasvokkainen, tai verkon yli tapahtuva, ohjaustapaaminen sekä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Verkkotutor-sivusto.
Summa summarum – lääkkeitä pitkittyneisiin valmistumisaikoihin: • Hyvän/joustavan kurssin
• Osaamisen tunnistaminen kotoa käsin
vähimmäiskriteerien laatiminen
tehtävillä kirjatenteillä, esseillä tai harjoitustöillä
• Kurssien luentoaikataulut ja materiaalit saataville • Tarpeeksi työaikaa kurssimateriaalin tuottamiseen
• Tutkintovaatimusten toteutumisen
tarkastelu kurssitasolla tutkintorakennetta ja opetussuunnitelmaa tehtäessä
• Vähintäänkin kurssien vaikeimmat asiat on • Valinnaisuuden lisääminen selitettävä myös videoesimerkkien, • Joustavien siirtymäkäytänteiden luominen videoluentojen tai ”jälkiprujujen” avulla ja AHOT-käytänteiden parantaminen • Luentosalien tekniikka 2010-luvun tasolle • Ruutukaappausvideo-ohjelmat oletusohjelmiksi opettajien profiileihin • IT-palveluille resursseja koulutusten järjestämiseen • eTentti-järjestelmän uusiminen ja -tilan laajennus • Riittävästi työaikaa tentaattoreille tai tuntiopettajille tehtävien tarkastukseen
• Joustavan ohjauksen periaatteiden lisääminen HOPS-ohjaajien koulutus sisältöihin tai Hyvis-toiminnan laajentaminen kaikki yliopisto-opiskelijat saavuttavaksi • Joustavia kursseja (täyttää joustavan kurssin vähimmäiskriteerit) pitävien opettajien ja ohjauskoulutukseen osallistuvien ohjaajien palkitseminen Academic Life-konseptin puitteissa.
•Jotta joustavat menetelmät voitaisiin toteuttaa henkilökunnan näkökulmat
huomioiden, ehdottaa JYY Joustava opiskelu-alaryhmän perustamista osaksi Student Life -konseptia. Tekniset uudistukset voidaan toki toteuttaa myös investointisuunnitelman tai Inno-ryhmän kautta ja ohjauksen kehittäminen VeNe- ja HyVo-ryhmien kautta.