Pajakunnan Kansa by Porin Nuorten Työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

OHJAAMO MAINOS 3 PAJAJORENAT 4 HELMIKUUN JUHLAPYHÄT 5 PRESSPAJA 1V. 6-7 ONNIN TALO 7 KIEKKOA JA KANSALLISTUNNETTA LATVIASSA 8 LEVYARVOSTELU: IRWIN GOODMAN 9 PORIN KULTTUURIYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ, JAANA SIMULA 10-11 5 ASIAA, JOTKA OPIN MATKAILLESSA 12-13 VASTAUKSET SIVUN 5 KYSYMYKSIIN, SARJAKUVA JA RUNO 14 KUUKAUDEN KEKSITTY AMMATTI: REALITEETTIEN KONKRETISOINNIN HENKILÖKOHTAINEN AVUSTAJA 15 YSTÄVÄNPÄIVÄN ARVONTA: PORISPERE 16 TUKHOLMA 17-18 NIINISALON MARTAT 19 SATAKUNNAN RADIO 20 PAINTBALLIA PORISSA 21 TYÖPAJA INFO 22-29

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

Tällä kertaa ajattelin kertoa teille sadun kaukaisesta ajasta ja paikasta. LIPA kerran pieni kylä lähellä satamaa – sanotaan sen nimeksi nyt vaikka Satumaa – jossa asui kourallinen onnellisia ihmisiä. Kylässä oli vain yksi kerrostalo, joten lähes kaikki asuivat omakotitaloissa. Perheet olivat melko isoja. Päähenkilömme Jared syntyi kuusihenkiseen perheeseen. Hän oli perheen nuorin eli kuopus. Perheen isä toimi varastomiehenä, ja äiti oli ollut pääasiassa kotona. Nyt, kun Jaredkin oli mennyt kouluun, äiti teki töitä osa-aikaisena niin Satumaan E-liikkeen kaupassa kuin kansakoulun keittiössäkin apulaisena. Jaredista oli ollut mukavaa, kun hänen ei ollut tarvinnut mennä päiväkotiin vaan oli saanut leikkiä rauhassa kotona. Jared oli tuolloin hieman hiljainen, mutta taiteellinen ja luova poika, joka viihtyi paljon yksin.

KOULUSSA Jared oli kiitettävän tason oppilas. Löydettyään ystäviä he perustivat rockbändin, jossa Jared lauloi ja yllättäen hän huomasi, että tytöt kiinnostuivat hänestä. Lisäksi Jared kirjoitteli sekä pelasi jalkapalloa ja lentopalloa. Hän meni nuorena naimisiin ja tuli nopeasti tyttären isäksi. Oli aika jättää Satumaa ja lähteä perheen kanssa suureen kaupunkiin. Siellä Jared opiskeli nopeasti itselleen tutkinnon yliopistossa, yritti toimia virkamiehenä, mutta taiteellisuus ja luomisvimma johdattivat hänet toimittajaksi paikallisradioon. Hän pystyi muuttamaan perheineen takaisin Satumaahan. Eräänä iltana istuessaan saunansa lauteilla hän hämmästeli, että ajoittaisesta synkkyydestään huolimatta hän oli ollut lähes koko elämänsä onnellinen. Kunpa kaikki voisi jatkua aina tällaisena, Jared tuumi. MUTTA eipä aikaakaan, kun Jaredista tuntui kuin paha noita olisi alkanut loihtia hänen eteensä valtavia esteitä. Pöytäpuhelimet vaihtuivat kännyköihin, kirjoituskoneet tietokoneisiin, helposti toimivat kodinkoneet yliteknisiksi ja vaikeasti ymmärrettäviksi avaruuslaitteiksi. Pankkikortit saapuivat, palvelupaikoista katosivat mukavat työntekijät, joiden kanssa oli ollut kiva asioida. Asiat piti hoitaa sähköisesti ja tuntui kuin kenelläkään ei olisi enää ollut aikaa edes puhua toistensa kanssa. Jared oli hukassa. Muutoksen laineet löivät hänen ylitseen niin, että hän tunsi hukkuvansa. Tässä aallokossa perhekin hajosi. Työkin alkoi tuntua ikävältä, kun Jaredilla ei ollut kykyä vastata ajan haasteisiin. Hän ei ollut enää onnellinen. Tulisiko luovuttaa? KOHTALON keiju kuitenkin puuttui peliin. Vajaan 100 kilometrin päästä löytyi yhteisö, jossa kaivattiin vanhaa Jaredia. Hän pystyi taas tekemään toimittajan työtä. Onni ja ilo palasivat, ja hän pystyi jakamaan niitä myös kuuntelijoille. Kunnes myrsky taas nousi radioaalloille. Yhtiöön saapui uusi toimitusjohtaja salkkuineen. Radio ei tuottanut tarpeeksi, joten se lopetettiin. Jared oli työtön ja yksinäinen. Kukaan ei enää kaivannut yli viisikymppistä työelämään. Taloudellisesti hän pärjäsi. Velkaa ei ollut, ja hän tuli toimeen hyvin vähällä. Mutta onneksi synkänkin pilven takaa alkaa aurinko paistaa. Jaredille löytyi työpaikka media-alalta kaupungin avulla. Puoleksi vuodeksi, mutta kuitenkin. Tämä nuorisoa kuhiseva vanha veturitallirakennus otti miehen vastaan hyvin, ja nyt Jared on samassa paikassa jo toistamiseen. ERÄÄNÄ päivänä Jared ajoi autollaan Satumaahan ja kulki sen harvoilla, hiljaisilla kaduilla. Täällä hän oli ollut onnellinen pitkään. Sitten onni ja synkkyys olivat vaihdelleet. Mutta toisaalta, ilman synkkyyttä ja surua ei onnikaan varmaan tuntuisi niin hyvältä. Oikeastaan hänestä tuntui taas, että elämä oli kohdellut häntä pääosin hyvin. Lähtiessään hän ajatteli vakavasti, pitäisikö ympyrän sulkeutua. Ehkä hän muutaman vuoden kuluttua, eläkepäivinään, palaisi asumaan takaisin Satumaahan. Ja eläisi kaiken aiemman mielessään uudelleen, vielä kerran, elämälle hymyillen.

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

osuu useampikin kansallinen juhlapäivä. Tässä niistä tarkemmin. Jokaisen päivän esittelyyn kuuluu myös kysymys, jolla voit kokeilla tietosi tasoa. ELMIKUULLE

RUNEBERGIN PÄIVÄ 5.2. Päivän takaa löytyy suomenruotsalainen runoilija Johan Ludvig Runeberg. Hän eli vuosina 1804-1877. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Lisäksi hän oli opettaja, toimittaja ja professori. Runebergin syntymäpäivää alettiin juhlia runoilijan täyttäessä 50 vuotta. Nykyään Runebergin päivä on liputuspäivä. Päivä on suomenruotsalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkkipäivä sekä ruotsinkielisen kirjallisuusseuran vuosipäivä. Tänä juhlapäivänä on tapana syödä Runebergin torttuja. Vaan mikäpä onkaan kirjailijan tunnetuin teos? SAAMELAISTEN PÄIVÄ 6.2. Helsingissä pidetty saamelaiskonferenssi päätti 25 vuotta sitten saamelaisten kansallispäiväksi juuri helmikuun 6. päivän. Saamelaisten kansallispäivä oli ensimmäistä kertaa almanakassa vuonna 2004. Kansallispäivän historiallisena taustana on 6.2.1917 Norjan Trondheimissa alkanut ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, joka aloitti valtakuntien rajat ylittävän yhteistyön saamelaisten välillä. Viimeisimpien laskelmien mukaan Suomessa asuu n. 7000 saamelaista. He puhuvat kolmea eri kieltä: pohjois-, inarin-, ja koltansaamea. Saamelaiset ovat muuten Pohjois-Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisia elää neljän valtion alueella. Mitkä nämä valtiot ovat? LASKIAINEN 13.2. Tänä vuonna laskiaistiistai on 13.2. Sitä edeltää myös laskiaissunnuntai. Kirkollisessa mielessä laskiainen on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä vietettävä kevätpaaston alkajaisjuhla. Laskiaisena hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Perinteistä vahvana on säilynyt mm. pulkkamäkeen meno. Mitkä ovatkaan laskiaisen perinneruokia? YSTÄVÄNPÄIVÄ 14.2. Ystävänpäivä on mahdollisesti saanut alkunsa jo antiikin Rooman Lupercalia-juhlasta. Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaisten naisten ja avioliiton jumalatarta sekä luonnon jumalaa, Pania. Kristityillä juhla on jo satojen vuosian ajan ollut kahden Valentinus-nimisen pyhimyksen päivä. Parisen sataa vuotta sitten Valentinuksen perinne siirtyi Atlantin yli Yhdysvaltoihin. Se kasvoi nopeasti isoksi kansanjuhlaksi, jota korostavat lahjat ja kortit. Suomessa Ystävänpäivää on vietetty kasvavassa määrin 1980-luvulta lähtien. Korttien lähettämispäivänä se on noussut jo kakkoseksi joulun jälkeen. Myös lahjojen ostaminen kasvaa tasaisesti. Mikä tunnetaan kautta maailman Ystävänpäivän tunnuksena? KALEVALANPÄIVÄ 28.2. Kalevalan päivää vietetään Kalevalan, maamme kansalliseepoksen kunniaksi aina helmikuun 28. päivä. Kyseisenä päivänä vuonna 1835 päivättiin Kalevalan ensimmäinen versio. Myöhemmin, vuonna 1849 julkaistiin laajennettu versio eli ns. Uusi Kalevala. Kalevalan päivä on virallinen liputuspäivä. Kuka kirjailija löytyy kansallisepoksemme takaa?

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

17.

TAMMIKUUTA 2018 tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun nykyisenkaltainen Porin nuorten työpajan mediaosasto, oikealta nimeltään PRESSpaja, sai alkunsa. PRESSiä perustamassa olleet ohjaaja Piia ja pajan nuori Jesse kertovat nyt, mistä kaikki lähti.

pajan toistaiseksi suurin yksittäinen projekti, Suomi100-musiikkivideo, joka tuotettiin yhteistyössä Rauman nuorten työpajan kanssa marrasjoulukuussa 2017.

SOSIAALINEN mediakin on hyvin hallussa: PRESSpajalla on muun muassa aktiivinen Instagram-tili PIIA saapui Porin nuorten työpajalle alun perin (ntppori), Snapchat, Facebook-sivut ja kaksi blokuukauden mittaiseen työkokeiluun syyskuussa gia. Mikä sai pienestä liikkeelle lähteneen PRESS2016. Seuraavan vuoden tammikuussa hän aloitti pajan laajentumaan näin? pajalla omaehtoisen opiskelun. Jessen polku pajalle on samankaltainen NUORET ovat löytäneet tiensä PRESSpajalle monia kuin monella muullakin nuorista: hän saapui pareittejä pitkin, mutta yleisin taitaa olla suoraan TEjalle TE-toimiston lähettämänä. toimiston kautta. Sana tällaisen osaston olemassaolosta levisi äkkiä, ja Piian mukaan TE-toimisto ITSE idea mediapuolen synnystä lähti käyntiin eri- ja TYP (Työllistymistä edistävä monialainen yhteislaisista irrallisista projekteista, joita Piia oli tekepalvelu) ovat olleet innokkaita ohjaamaan nuoria mässä. Piia oli pajalla mukana valokuvausprojek- juuri PRESSpajalle. Hän myös toteaa, että tissa, ja sen seurauksena ideankipinä me”PRESSiin ihan jonotetaan”. diasosastosta aloi kyteä. Jesse oli ennestään tehPajaosaston suosiosta kertoo sekin, että nyt nyt jo lehteä, joka perustui tuolloin lähinnä huuresurssit alkavat olla jo äärirajoilla. PRESSillä on morijuttuihin. käytössään neljä eri huonetta ja parisen kymmenMediapaja, nykyisin PRESSpaja perustettiin tä konetta, mutta tilat alkavat käydä ahtaiksi. Tältammikuun lopulla ja aluksi mukana oli vajaa lä hetkellä PRESSillä on reilu kaksikymmentä kymmenen henkilöä ja päätehtävänä oli Pajakun- nuorta. nan Kansa-lehden toimittaminen. Kun väkimäärä PRESSillä kuukausien kulu- PRESSIN toiminta on täysin nuortensa näköinen. essa moninkertaistui, tulivat monipuolisemmat Nuoret itse päättävät, mitä haluavat tehdä, mistä projektitkin ajankohtaisiksi. Myös lehden ulkoasu kirjoittaa, mitä kuvata, missä käydä, you name it. ja sisältö menivät uusiksi, ja nykyään Pajakunnan Nuoret päättävät puuhansa omien vahvuuksiensa kansa onkin kuukausittain Issuuja mielenkiinnonkohteidensa mukaan. verkkolehtisivustolla julkaistava, monipuolinen Monipuolinen toiminta pajalla onkin paljolti juttukokonaisuus, jolla on kuukausittain satoja nuorten aikaansaamaa. Piia korostaa, että nuoret lukijoita. ovat uskaltaneet poistua omalta mukavuusalueeltaan ja verkostoitua, mikä on avannut paljon ovia PRESSPAJAN toiminta on vuoden aikana laajentu- erilaisille projekteille ja yhteistyömahdollisuuksille. nut huimasti. Pajakunnan Kansaa toimitetaan PRESSpaja, kuten muukin pajatoiminta pyörii täyedelleen, mutta tämän lisäksi toteutetaan erilaisia sin nollabudjetilla, joten yhteistyö ja verkostoitumivalokuvausprojekteja, videoita, osallistutaan tanen ovat ensisijaisen tärkeitä. pahtumiin joko ääninauhurin tai kameran takaa, Onnistuneesta kontaktien luomisesta esikäydään tutustumiskäynneillä mitä erilaisimpiin merkkinä Piia ja Jesse kertovat, että PRESSpajalle paikkoihin, tehdään yhteistyötä sekä paikallisten saatiin kipeästi kaivattuja tietokoneita juuri nuoryritysten että muiden Satakuntalaisten pajojen ten oman aktiivisuuden ansiosta. kanssa sekä paljon muuta. Yhtenä hyvänä esimerkkinä toimii PRESSMUTTA miltä näyttää PRESSin tulevaisuus? Sekä ©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018 Piia että Jesse päättävät sopimuksensa pajalla kevään aikana ja jatkavat muihin hommiin. PRESS ei kuitenkaan jää tähän, vaan sen toimintaa jatketaan sekä nuorten että uusien ohjaajien voimin. Piia ei sopimuksensa päättymistä sure, vaan luotto nuoriin on suuri. Hän toivoo, että PRESS muotoutuu tulevaisuudessa uusien ohjaajiensa sekä nuoriensa näköiseksi, eikä vanhoihin kaavoi-

asuu isossa punaisessa talossa. Onni rakastaa taloaan, mutta ennen kaikki oli toisin. Nimittäin Onnin talossa on yksi vino ikkuna. Vuosia Onni kuuli ikkunasta ilkeitä kommentteja; siitä kuinka vino ikkuna on ruma ja tekee talosta kamalan näköisen. ”Minun taloni on paljon kauniimpi, sinun talosi pilaa kauniin maiseman. Miten voit asua tuollaisessa rumassa talossa?” kuului naapurien suusta joka kerta kun Onni meni ulos. NNI

PILKKAAMISEN takia Onnikin alkoi ajatella, että talo on huono. Hän ajatteli, että ehkä olisi parhainta vain purkaa talo, niin hän vihdoin pääsisi viallisesta ikkunasta ja pilkkaamisesta eroon. Talo oli kuitenkin Onnille tärkeä, hän oli asunut siinä koko elämänsä. Hän päätti pilkkaami-

hin ole syytä kangistua. Piia on erittäin kiitollinen kaikesta, mitä pajalla olo on hänelle tarjonnut. Hyvää syntymäpäivää, rakas PRESSpaja, kasvetaanhan seuraavakin vuosi samaan malliin! TEKSTI Hanne & Henna KUVAT Jesse

sesta huolimatta opetella pitämään siitä ja vinosta ikkunasta. AJAN kuluessa Onni huomasi, että mitä enemmän hän alkoi pitää talostaan, sitä vähemmän muiden arvostelevat kommentit häiritsivät häntä. ”Yksi vino ikkuna, eihän se maailmaa kaada” totesi Onni aina kun joku pilkkasi vinoa ikkunaa. Onni ajatteli sen nyt aivan eri tavalla; talo on kaunis juuri sellaisena kuin se on, eikä sillä ole väliä mitä muut siitä ajattelevat.

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

Kiekkoväki eli hallin lehtereillä joka solullaan, ja Dynamo pelasi loistavasti. Varsinainen peliaika päättyi 2 -2, eikä jatkoaikakaan tuottanut tulosta. Edessä oli voittolaukauskisa. Kun kotijoukkueesta onnistuivat Meija, Darzins ja Kristo eikä vastustajista yksikään pelaaja, oli kotijoukkueen voitto varmistunut. Hallin katto ja seinät olivat revetä. Mikä jatko urheiluhullulle kansalle kansallispäivän jatkoksi.

Jätimme laukkumme matkatavarasäilöön ja saimme kuulla, että muutamalla lisäeurolla meidän olisi mahdollista nauttia aamupala alakerran ruokasalissa. Se sopi, ja pian nautimmekin tuoreista sämpylöistä, tuoremehusta, Minne taas vie, kulkijan tie… pekonista ja munista sekä – kuohuviinistä! Melko mukava alku reissulÄLLÄ kertaa suuntana oli Latvi- le. VIIMEISENÄ, kolmantena matkapäiväan pääkaupunki Riika. Liiknä saimme heti hyviä uutisia. Alun keelle starttasi Porin Urheilu- VESA-PEKKA on kokenut Riian kävijä, perin meidän olisi pitänyt luovuttaa toimittajain Kerhon kuuden hengen joten hän johdatteli meidät kaupun- hotellihuoneemme puolilta päivin, sisupussiryhmä. gin hienoille kujille ja toreille. ja kone kotimaahan lähti vasta illalMinun lisäkseni mukana olivat seJossakin vaiheessa aloimme la yhdentoista aikoihin. Hotellissa lostajaikoni Jouko Färd sekä Tapio ihmetellä kasvavia väkimääriä ja oli kuitenkin väljää, joten vaivaisen Pukkila, Jari Pelkonen ja Jarmo hienoja autoja, joista nousi toinen 15 euron lisäpanostuksella saimme Huhta Yle Satakunnasta. Joukon toistaan hienompia miehiä ja naisia pitää huoneemme aina lähtöön täydensi Satakunnan Viikon Vesalaskemaan kukka-asetelmia eri saakka. Pekka Järvelä. muistomerkeille. Kiertelimme kaupungilla, tuKatukuvassa oli myös paljon tustuimme Zeppelin halleihin eli KYYTILINJURIMME starttasi Porin van- sotilaita. Kun homma ei oikein kauppahalleihin ja toreihin. Olin muhalta linja-autoasemalta epäinhimil- auennut, kysyimme kadunmieheltä, kana, kun Vesa-Pekka teki haastatliseen aikaan perjantain ja lauanmistä oikein on kysymys. Hämmäs- telua Dynamossa pelaavassa, mattain välisenä yönä kello 2:10. tynyt vastaus kuului: ”It´s Latvias kan aikana loukkaantuneena olPäivä oli 18.11. Ratin takana Independence Day!”. Mikä tuuri. leesta suomalaispelaajasta, Antti suunnan kohti Pirkkalan lentokent- Olimme tietämättämme Riiassa Salmelasta. Mukavan tuntuinen tää otti alati luotettava kuljettajam- maan kansallispäivänä. Ylimääräis- suomalainen kiekkolähettiläs. me, kerhon sihteeri Olli Välimäki. tä katsottavaa riitti siis yllin kyllin. Matka vaati veronsa eli pitkät Vaikka kesken jäänyt uni paiIlta huipentui kello 21 mielet- iltapäivälevot. Puolenyön jälkeen noi luomia, oli matkakuume sen tömään puolen tunnin mittaiseen laskeuduimme Pirkkalan kentälle, verran kova, että torkut autossa ilotulikseen. Seurasimme sitä muu- jossa Ollin lisäksi meitä oli vastassa jäivät ottamatta. Kulkuneuvon täyt- rahaiskeoksi ahtautuneen väkijou- hyvä tuttumme Ari Jokela. Tarinaa tikin intomielinen puheensorina. kon keskellä Väinäjoen rannalla. matkasta riitti aina Poriin saakka. Paikalla oli tuhansia ja taas tuhanYöllä kahden jälkeen avasin KENTÄLLÄ joimme rauhassa aamusia ihmisiä. Kansallistunne huokui kotioveni. Pala ruisleipää ja iso lasi sumpit. Itse lento kesti vain reilun joka puolella kirpeässä syyssäässä kylmää maitoa. Pää tyynyyn ja peittunnin. Sen aikana ehti hyvin naut- voimakkaan tuulen mukana. to korville, hymyssä suin. Taas olin tia pientä välipalaa ja sulkea silyhtä kokemusta rikkaampi. Nukahmänsäkin vartiksi. SUNNUNTAINA olikin vuorossa matdin heti. Koneen pyörät koskettivat kamme pääasia, KHL-liigan jääkiekRiian maaperää siinä seitsemän ko-ottelu Riian Dynamo – Jegaterin- TEKSTI Jorma Vesterholm aikaan. Hurautimme paikallisbussil- burg. Dynamolla ei ole mennyt hyvin la lähelle hotelliamme, joka sijaitsi vaan se on koko liigan hännänhuipvanhan kaupungin reunamilla lähel- pu. Tässä ottelussa tuosta ei ollut lä Väinäjokea. tietoakaan. Peli oli vauhdikasta.

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

Tällä hän tarkoitti mitä ilmeisemmin sitä, kuinka Irwinin elämässä oli paljon ylä-ja alamäkiä, sekä jonkin verran kamppailua rahan ja alkoholiongelmien kanssa. Irwinillä oli uransa aikana hiljaisempia jaksoja, ja tunnetuin niistä on lähes kahden vuoden mittainen tauko. Hän vietti koko tämän ajan kotinsa kellarissa, juoden viinaa ja pysyen poissa julkisuudesta. 1975 oli ainoa vuosi jolloin hän ei ollut levyttänyt yhtäkään kappaletta, mutta 1976 hän teki näyttävän paluun levyttämällä uuden albumin nimeltä ”Häirikkö”. Albumin kanssa samaa nimeä kantava kappale ”Häirikkö” oli menestys, ja oli sen vuoden soitetuin kappale iskelmäradiossa. MUUT 1970-luvun loppupuolen albumit eivät olleet niin menestyksekkäitä kuin ”Häirikkö” oli. Suosittuja kappaleita kyllä tuli, ja tuona aikana tulleet laulut olivat hieman vakavampia kuin aiemmin, kuten kappaleet ”Itken yksin” ja ”Tää elämä on lyhyt”. Toki suuresta osasta löytyi silti sitä Irwinille ominaista reteyttä ja protestointia. ”Manu vippaa muutama markka” ja ”Oy Suomi” ovat ainakin kaksi mainitsemisen arvoista tuona aikana tullutta hyvää protestilaulua.

VUOSINA 1986-1987 oli taas hiljaista aikaa, mutta jälleen kerran Irwin teki komean paluun uransa suurimmalla ja menestyvimmällä levyllään nimeltä ”Rentun ruusu”. Se sisältää monta tunnettua kappaletta, esimerkiksi levyn nimikkokappaleen ”Rentun ruusu” ja levyn päätöskappaleen ”Viimeinen laulu”. Levyä myytiin yli 125 000kpl, eli määrän joka oikeutti tupla-platinalevyyn.

GOODMAN, oikealta nimeltään Antti Yrjö Hammarberg, oli suomalainen säveltäjä ja laulaja. Hän oli kansanlaulaja, jonka musiikin tyyli vaihteli rockista puoliakustiseen folkiin. Irwin sävelsi kappaleet, ja Vexi Salmi teki niihin sanoitukset. RWIN

IRWIN kiinnostui musiikista, ja alkoi opetella kitaran soittoa ja säveltämistä. Hän alkoi ensin esiintyä kapakkalaulajana sekä laulukilpailuissa, ja 60- luvulla Irwin meni levy- yhtiöön ja aloitti keikkailun. Irwinin kappaleet olivat aluksi oikeastaan vain protestilauluja, joissa yleisimpiä aiheita olivat poliitikot ja verotus, mutta musiikki alkoi pikkuhiljaa lähennellä iskelmämusiikin tyyliä. Alkoholi, raha, kansan olot ja hauskanpito, nämä olivat teemat tämän juopporentuksikin kutsutun kansanlaulajan lauluissa. Irwinin lauluista huokuu huoleton ja monien velvollisuuksien suhteen välinpitämätön suhtautuminen elämään; hauskanpito on kaikkein tärkeintä.

VIIMEISEN levytyksensä Irwin teki 1990, ja silloin hän teki kaksi albumia: ”Ai ai ai kun nuori ois” ja ”Hurraa! Me teemme laivoja”. Levyn kanssa saman nimisellä kappaleella ”Ai ai ai kun nuori ois” Irwin osallistui Syksyn säveleen, jossa sijoittui toiseksi. IRWIN Goodman, suomalaisten rakastama huoleton hulttio, menehtyi saatuaan sydänkohtauksen 14. tammikuuta 1991 ollessaan matkallaan Viipurista Haminaan. ”On vapautta kuunnella metsän huminoita, kun aamuinen aurinko kultaa kallioita, ja elää elämäänsä” Irwin Goodman- Maailma on kaunis.

”Irwin on sikäli omituinen tapaus, että sen elämä on kuin jojo: mitä syvemmällä se käy, sen korkeammalle se pomppaa.” näillä sanoilla Vexi kuvasi Irwiniä.

KUVA Susanna TEKSTI Susanna

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

RESSPAJA kävi jututtamassa Porin kaupungin sivistystoimialan kulttuuriyksikön päällikköä Jaana Simulaa, tietenkin kaupungin kulttuurielämä kiinnostuksen kohteena. Omien kysymystemme lisäksi saimme vastauksia asioihin, joita emme edes keksineet kysyä, ja tässä jutussa tarjoilemme teille haastattelun parhaat palat. AIVAN aluksi Simula kertoo tärkeimmät perusasiat pois alta: hänen alaisuuteensa kuuluvat Porin kaupungin kirjasto, kaupunginorkesteri Pori Sinfonietta, Satakunnan Museo, Porin taidemuseo sekä uutena tulokkaana Porin lastenkulttuurikeskus. Hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa erilaisissa museoissa, kirjastossa ja teatterikorkeakoulussakin, joten Porin kulttuurielämä näyttää lepäävän hyvissä käsissä. KUN päästään itse haastatteluosioon, ensimmäisenä kysymyksenä palataan vähän viime vuoden puolelle. Suomi 100 -juhlavuosi oli maanlaajuisesti iso ja merkityksellinen vuosi, jota juhlittiin laajalti ja johon panostettiin juuri kulttuurin saralla paljon ympäri Suomen. Miten tämä juhlavuosi näkyi Porissa? SIMULA ei ole vielä ehtinyt perehtyä vuoden 2017 tilastoihin, mutta sen sijaan hän lupautuu kertomaan, miltä vuosi 2017 Porissa ’’tuntui’’. Hänkin tuo esille sen, että Suomi 100 oli kulttuurikokonaisuutena hyvä teema Porille. Eri yksiköt olivat suunnitelleet omia ohjelmiaan jo vuoden 2016 puolella, ja jokaisella oli tietenkin oma visionsa siitä, mitä tehtäisiin. Porin kaupungin kirjasto esimerkiksi päätyi tuomaan esille suomalaista kirjallisuutta, sekä piti mielenkiintoisia luentosarjoja. Satakunnan Museolla oli Satakunta vuotta sitten -näyttely, joka keskittyi vuosiin 1917-1918. Pori Sinfonietta puolestaan soitti suomalaista musiikkia ja juhlavuotta varten sävellettyjä kantaesityksiä. Yhteistyössä Porin Oopperan kanssa tehtiin myös Ratsumies-esitys. Yhteistyötahoja oli kuulemma paljon, mikä sopikin loistavasti koko Suomi 100:n yhdessä tekemisen teemaan. YHTEISTYÖSTÄ saadaankin hyvä aasinsilta seuraavaan aiheeseen: siihen, miten esimerkiksi vapaaehtoiset näkyvät Porin kulttuurielämässä. Simulan mukaan yhteistyö kolmannen sektorin (esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja muiden vapaaehtoisuuteen perustuvien tahojen) kanssa on ollut vahvaa. ’’Kolmas sektorihan edustaa kuntalaisia.’’ Käy selväksi, että vapaaehtoiset ovat isossa roolissa esimerkiksi suurten kesätapahtumien, kuten Pori Jazzien ja SuomiAreenan järjestämisessä, ja heidän apuaan arvostetaan suuresti. SEURAAVAKSI palataan takaisin tähän vuoteen ihan kokonaan. Kysymme, mitä Simula tahtoisi nostaa Porin vuoden 2018 kulttuuritarjonnasta esille. Hän on kysymyksestä silminnähden innoissaan, ja alkaa luetella erinäisiä tapahtumia. Ensinnäkin, 8. maaliskuuta, siis Porin 460vuotispäivänä, aukeaa Satakunnan Museon uusi perusnäyttely. Edellisen perusnäyttelyn avaamisesta on vierähtänyt jo 10 vuotta, joten melko merkittävä uusi etappi on kyseessä. Toinen asia, jonka Simula nostaa esille, on Pori Sinfoniettan kevään ohjelmiston aikuisille suunnattu, englanninkielinen nukketeatteriooppera, Croak. Kyseessä on ’’maailman kantaesitys’’, jollaista ei vielä ole nähty. Tarina kertoo Simulan sanoin ’’ihmisäänen iloista ja kiroista’’.

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018 Kolmantena ylpeyden aiheena esiin nousee Porin oma lastenkulttuurikeskus. ’’Kaupunkistrategiassa lapset ja nuoret ovat paraatipaikalla.’’ Tämä on konkretisoitu siihen, että ennen Porin taidemuseon alaisuudessa ollut lastenkulttuurikeskus on nyt nostettu ihan omaksi, tasavertaiseksi yksikökseen muiden yksiköiden rinnalle. Simulan mukaan lastenkulttuurikeskus on oiva osoitus siitä, miten pienilläkin määrärahoilla on voitu saada paljon aikaan, kun on verkostoiduttu ja tehty tiivistä yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. ’’Viemäröinnistä lähtien on tehty kaikkien kanssa yhteistyötä.’’ Esimerkkinä verkostojen hyödyntämisetä Simula kertoo myös, että lastenkulttuurikeskukselta on esimerkiksi järjestetty yhteistyössä Porin yliopistokeskuksen kanssa ’’lasten yliopisto’’. VIIMEISENÄ tämän vuoden merkittävänä konseptina Simula mainitsee Anniksen, siis Porin kulttuuritalo Annankatu 6:n. Siellä on käynnissä Step by step -hanke, joka pyrkii kulttuurisin keinoin edistämään nuorten aikuisten voimaantumista, työllistymistä ja opintoihin pääsyä. Hankkeessa on toteutettu muun muassa Noita Nytenenän taikatalo -projekti sekä erilaisia näytelmiä. Suomi 100 -teema oli Simulan mukaan hankkeen nuorille tärkeä: ’’He järjestivät omat itsenäisyyspäivän juhlatkin.’’ ENTÄ miten on kulttuuriturismin laita Porissa? Ulkopaikkakuntalaiset löytävät Porin kulttuuritarjonnan Simulan mielestä oikein hyvin. Hän kuitenkin korostaa, että täällä tehdään kulttuuripalveluita ensisijaisesti kuntalaisille, ja sitten vasta muille vierailijoille. ’’Nämä 85 000 asukasta on ensisijainen kohderyhmä, joille me yritetään tehdä kulttuuripalveluita, jotka tekisi heistä aktiivisia ja kiinnostuneita kuntalaisia.’’ NO ONKO Pori sitten oikeasti kulttuurissa menestyvä kaupunki? On, Simula on tästä varma. Vaikka ensinäkemältä se ei ehkä tulisi mieleen, on allekirjoittanutkin tässä vaiheessa haastattelua jo vakuuttunut siitä, että Pori on ihan varteenotettava kulttuurikaupunki. Simula jatkaa: ’’Täällä on niin paljon nähtävää!’’ On luontokulttuurikohteita, kuten Kirjurinluoto ja Ahlainen, sekä kauniita kaupunkialueita esimerkiksi Reposaaressa ja Kivi-Porissa. Pori on Simulan mukaan ollut aina kulttuurikaupunki, mitä hän perustelee muun muassa sillä, että täältä löytyy Suomen vanhin suomenkielinen ammattiteatteri: Porin Teatteri. Satakunnan Museokin on vuodelta 1888, joten kulttuurin juuret näyttävät todella olevan pitkällä kaupungin historiassa. Pori on kunnostaunut myös performanssin saralla: kaupungista on tullut monta kansainvälisesti vaikuttavaa koreografia ja nykytanssijaa, kuten Jorma Uotinen, Tero Saarinen, Mikko Lampinen sekä Riku Lehtopolku. Taiteilijoillekin on Porissa kysyntää: Simula on huolissaan siitä, ettei kaupungissa ole heitä riittävästi. HAASTATTELU alkaa pikkuhiljaa tulla tiensä päähän. Matka Porin kulttuuriseen historiaan ja nykyiseen tarjontaan on ollut mielenkiintoinen. Simulan sanoin voisikin tiivistää: ’’Kulttuurisesti täällä on hyvä olla.’’ Lisätietoa Porin kulttuurielämästä tarjoilevat muun muassa Visit Pori, Porin kaupungin kulttuurisivut ja eri yksiköiden some-tilit. TEKSTI Hanne KUVA Hanne

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

marraskuun lopulla muutaman päivän mittaiselle ryhmämatkalle, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa nuoria Saksaan ja heidän tapaansa järjestää erilaisia sosiaalipalveluita. Matkalle osallistui nuoria ja ohjaajia neljästä eri kaupungista: Porista, Tampereelta, Sastamalasta ja Raumalta. Sen sijaan että luettelisin yksityiskohtaisesti kaikki nähtävyydet ja ohjelmanumerot joita meille reissussa syötettiin, olen päättänyt listata omasta mielestäni tärkeimmät oivallukset, jotka matkan aikana sain. Useimmiten olen sitä mieltä, että matkailu on sielunruokaa lähinnä mielikuvituksettomille yksilöille: sellaisille jotka joutuvat keräämään kiinnostavan ihmisen krediittiä hankkimalla ulkoisia kokemuksia, koska heidän sisäinen maailmansa ei ole tarpeeksi rikas ja syvällinen. Mutta matkailun sanotaan avartavan, ja jätänkin lukijan pohdittavaksi sen, avartuiko kirjoittajan sielunmaisema Saksanmaalla. SALLISTUIN

TIEDONKULKU EI NYKYPÄIVÄNÄKÄÄN OLE TAATTUA Informaation aikakaudella olemme tottuneita siihen, että tieto kulkee yhdellä klikkauksella tai sormenpyyhkäisyllä maailman laidalta toiselle. Tässä valossa onkin mielenkiintoista, että olin lähdössä matkalle, josta en oikeastaan hirveästi tiennyt mitään. Tiesin lähtö- ja tulopäivät, mutta yksityiskohtaisempaa informaatiota olikin vaikeampi hankkia. Ehkä se oli osittain omaa syytäni. Enkö kuunnellut etukäteistapaamisissa tarpeeksi tarkasti? En edes tarkalleen tiennyt, mitkä tahot matkan järjestelyistä olivat vastuussa, en ennen kuin saavuimme Saksaan ja kuulin infopuheen. International Blue Cross? Never heard. Onneksi viisastuin matkan aikana. Järjestelmällisyyden ja struktuurin naisena olisin tahtonut etukäteen kymmensivuisen tietopaketin matkan taustoista, järjestäjistä, aikatauluista ja oikeastaan kaikista osallistujistakin, poliittiset taustat ja veriryhmät mukaan lukien. Pakko kuitenkin myöntää, että suhteellisen hyvin asiat tuntuivat sujuvan ilman tulostettua minuuttiaikatauluakin. Suhteellisen. Lievä informaatiokatkos tuntui kuitenkin olevan Suomen ja Sak©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

sankin välillä. Esimerkiksi meille etukäteen mainostettua tilaisuutta päästä keskustelemaan saksalaisten nuorten kanssa heidän maansa infrastruktuurista ja työllisyyspalveluista ei missään vaiheessa ilmaantunut. Mutta saimme monia muita kokemuksia. Ja kakkua. Se korvaa aika monet puutteet, elämässä yleensäkin.

VÄSYMYS ON VOIMAKAS PÄIHDE Lähtöpäivänä starttasimme Porista kohti Tampereen lentokenttää kahdelta aamuyöstä. On sanomattakin selvää, että muutoinkin kehnona nukahtajana en sinä yönä ollut saanut unta palloon. Hyvä uutinen on se, etten missään nimessä ollut ainoa. Tai no, en tiedä oliko se varsinaisesti hyvä uutinen. Kun laittaa useamman yliväsyneen ihmisen samaan tilaan, kaaos on lähes taattu. Voin vilpittömästi pyytää anteeksi kaikilta, jotka joutuivat myöhemmin samana päivänä Saksassa matkustamaan kanssamme samassa junanvaunussa. Kaikki ryhmäläisemme – minä mukaan lukien – eivät olleet sitä hiljaisinta matkaseuraa. On uskomatonta, mitkä kaikki asiat voivat olla hysteerisen hauskoja, kun on niin fyysisesti kuin emotionaalisestikin väsynyt. Etäisesti kookosleivosta muistuttava maisema. Harha-aistimukset junan liikkeestä silloin kun se on vielä paikoillaan. Pringles-purkki. Ja tässä on vain osa niistä aiheista, jotka voi hyvillä mielin paperille pistää. Suurin osa vitseistämme (tai ”vitseistämme”) käsitteli niin epäkorrekteja aiheita, että olen onnellinen siitä, että olimme maassa jonka asukkaat eivät ymmärrä kieltämme. Yli kolmenkymmenen tunnin valvomisputkeni aika koin monenlaisia asioita, hysteriasta päänsärkyyn. Yhdessä vaiheessa olin varma siitä, että olin noussut inhimillisten tarpeiden yläpuolelle ja saavuttanut korkeamman tietoisuuden tason. Kuulimme matkan aikana Saksan toimintatavoista mitä tulee päihdekuntoutukseen, mutta paras saamani oppi kumpusi omakohtaisista ko12

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018 kemuksista. Kuka tarvitsee alkoholia, kun voi kokea kaikki sen aiheuttamat tilat hilpeydestä väsymykseen, ihan vain valvomisen avulla. Ja mitä tulee hilpeyteen…

VITSAILUSTA SAATTAA TULLA ITSEÄÄN TOTEUTTAVA ENNUSTUS

Kuten sanoin, monet asiat olivat matkan aikana nauramisen arvoisia. Kenties se johtui väsymyksestä, kenties reissulle oli valikoitunut poikkeuksellisen iloluontoista ja hupaisaa porukkaa. Oli esimerkiksi hauskaa kehitellä kauhuskenaarioita siitä, mitä tapahtuisi, jos joku matkakumppaneistamme ei seuraavalla asemalla ehtisikään junaan, vaan jäisi yksin eksyksiin vieraalle maalle. Se oli vähemmän hauskaa siinä vaiheessa, kun näin oikeasti tapahtui. Kun junan ovi sulkeutui yhden matkalaisemme nenän edestä ja juna nytkähti liikkeelle, taisimme naurun sijasta irvistää hämmentyneinä. Vanhojen uskomusten mukaan pahan saattaa manata paikalle vain puhumalla – mistä juontaa juurensa sanonta ”siinä paha missä mainitaan.” Olimmeko siis kutsuneet huonon onnen vitsailemalla siitä hieman liian kovaan ääneen? Siinä vaiheessa kun kävi ilmi, että laiturille jäänyt yksilö oli hyvissä käsissä ja seuraavassa junassa matkalla päämäärään, uskalsimme taas nauraa asialle. Emme siis ehkä oppineetkaan yhtään mitään.

SAKSAN ARKKITEHTUURI VOITTAA SUOMEN 6-0

la punaisella tai haaleankeltaisella. Varsinainen päämäärämme Ansbach oli myös paljon miellyttävämpi silmälle kuin suomalaiset vastineensa. Asukasluvultaan kaupunki oli Rauman kokoluokkaa, mutta arkkitehtuuriltaan huomattavasti viehättävämpi kuin vanha Rauma, uudesta puhumattakaan. Talojen ikkunoissa oli puiset ikkunaluukut. Hotellimme henki vanhan maailman estetiikkaa. Kirkot olivat koristeellisempia ja jylhempiä. Puhumattakaan Münchenin goottilaisista taidonnäytteistä. Ei niiden näkemisen jälkeen paljoa lämmitä lähteä tuijottelemaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoa.

MAASEUDULLA TALON NUMERO KERTOO TALON ETÄISYYDEN TIESTÄ

Puhun siis Suomesta. Ei totta puhuen harmainta havaintoa, mikä on Saksan logiikka talojen numeroimisen suhteen. Lentokoneessa käydyistä keskusteluista opin kuitenkin sen, että jos talon numero on esimerkiksi 540, se sijaitsee 5400 metrin päässä isosta tiestä. En tiedä, miten olen saattanut elää koko elämäni niin, ettei tämä informaationpalanen ole mistään aiemmin tarttunut mukaani. Ymmärtäisin paremmin, jos olisin suurkaupungin sykkeessä varttunut citytyttö, joka ei eläissään ole hiekkatietä nähnytkään. Mutta totuus on, että olen kuitenkin kasvanut suhteellisen pienessä kaupungissa, ja sekä isäni että äitini vanhemmat asuivat keskellä metsää. Ei kukaan silti ole minulle kertonut, että isovanhempieni osoitteessa esiintyvä 62 tarkoittaa sitä, että siitä joutuu ajelemaan 620 metriä päästäkseen suurelle tielle. Ehei, minun piti mennä useamman kilometrin korkeuteen Euroopan ylle oppiakseni tämän.

Junamatkojen aikana ehdin hysteeristä lähentelevän kikatuksen lomassa katsella myös maisemia. Joten kyllä, sanoisin että matkailu tosiaan avarOsin Saksa muistutti aika pitkälti Suomea. Oli pel- taa. toa. Oli metsää. Jossain saattoi näkyä lunta, jossain vihreää: ihan kuin Suomenkin marraskuussa. TEKSTI Laura Erojakin löytyi. Saksalaisen maaseudun ja pikkukaupunkien rakennukset olivat Suomeen verrattuna jotenkin… söpömpiä. Ne oli jopa maalattu mielenkiintoisemmilla väreillä kuin iänikuisel13

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

1. Vänrikki Stoolin tarinat 2. Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä 3. Hernekeitto ja laskiaispulla 4. Punainen sydän 5. Elias Lönnrot

Eikö kukaan auttais, mä en pärjää tän kaa yksin ei olis uskonut et noi sanat kun lausun tie vapauteen aukes, aloin elää täysin uusin arvoin, uusin merkityksin. Oon tän vapauden kalliilla ostanut ja päivän kerrallaan saan sen vaan pitää, kovaa duunii painan joka päivä hartiavoimin itteni kaa, silti välillä tuntuu etten olis oppinut mitään. Askel kerrallaan vapaus koittaa, välillä ne on kuin pienen lapsen. Horjuvat kovin, silti usko on kova, mä voin tän taistelun vielä voittaa mielenrauhaa oon saanut joka päivä enemmän, enemmän rakkautta, ei vihaa. Mä en oo saanut mun elämää takas, oon saanut täysin uuden en tiedä mitä oon tehnyt oikein että oon saanut toisen mahdollisuuden. Mun ei pitäis olla järjen mukaan enää elossa, monta elämää oon iteltäni käyttänyt. Oon oppinut elämään täysillä, sen sijaan et eläisin jatkuvassa pelossa, oon saanut niin paljon elämältä ja oon menossa tätä vuotta jo kovaa vauhtii. Niin kauan kun valitsen oikein, ei mikään pysty hidastaa mun tahtii, yksikin virhearvio mut voi syöstä takas helvettiin, portti on raollaan sinne aina, oikee tie on aina kivisempi, aina kapeempi lopussa kumminkin aina venaa se palkinto ja kiitos. Pääasia että haluu muille ja itelleen hyvää, siinä on se isoin muutos. RUNO Jokke ©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

REALITEETTIEN KONKRETISOINNIN

tää, vaikkapa kolmeen tupakkaan päivässä? Siihen jopa sinä voisit pystyä. HENKILÖKOHTAINEN AVUSTAJA Kaikkein epärealistisimpia haavekuvia maalailevat pudotetaan maan pinnalle, tarvittaessa LUPAAN lopettaa tupakoinnin. kovinkin sanankääntein. Ei, Riitta, et tule tänä Lupaan liikkua enemmän. Lupaan viettää enemmän aikaa läheisten seuras- (kään) vuonna menemään naimisiin. Et ole edes parisuhteessa, ja kuka sinut nyt muutenkaan hasa. luaisi. Lupauksia on moneen lähtöön, yhteistä niille on se, että niillä pyritään parantamaan jotenkin lupailijan elämänlaatua. Ja se, että ne lähes väistämät- KIIREISINTÄ aikaa realiteettien konkretisoinnin henkilökohtaiselle avustajalle on siis vuodenvaihde. tä menevät puihin. Osa unohtaa lupauksensa heti seuraavana Lähes jokaiselle uudenvuodenlupailijalle tekisi hyvää arvioida lupauksiaan realismin kuumottaaamuna, osa ei jaksa sitoutua projektiin, ja osa vassa kajossa. asettaa itselleen niin yliluonnollisen korkeita taRealiteettien tarkastusta voi kuitenkin amvoitteita, ettei niissä onnistuminen ole edes etäimattilaisen avustuksella harjoittaa ympäri vuosesti mahdollista. Et tule pudottamaan puolta paiden. Esimerkiksi mitä niihin parisuhteisiin tulee. nostasi tänä(kään) vuonna. Et tule nauttimaan elämän pienistä iloista yhtään sen enempää tule- Monella meistä on ainakin alitajunnassa kuva siivaisuudessa vain siksi, että alkoholinhuuruisena tä, mitä ominaisuuksia tulevalla kumppanilla pitäisi olla – tai mitä ominaisuuksia nykyinen kumppailtana niin päätit tehdä. ni voisi repertuaariinsa lisätä tai sieltä poistaa. Lupausten vääjäämätön rikkoutuminen aiRekha auttaa asiakastaan ilmaisemaan tämän heuttaa rikkurille loppujen lopuksi hyvän mielen kuvan paperille. Ja sitten repii paperin. ´ sijaan lähinnä mielipahaa. Kun ei tänä(kään) Avustaja käskee asiakasta katsomaan peivuonna pystynyt mitään niistä pitämään. liin, ja olemaan ihan rehellinen. Että kannattaisi varmaan laskea rimaa, jos todella parisuhteeseen REALITEETTIEN konkretisoinnin henkilökohtainen avustaja – tuttavallisemmin rekha – auttaa ihmi- tahtoo. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsiä asettamaan realistisempia tavoitteita elämäl- sahtaa. Ja noilla meriiteillä se katajakin taitaa olla leen. 20 kilon painonpudotuksen sijaan voisi luva- aika korkea tavoite, kannattaisiko metsästää väta, ettei ainakaan liho niitä kahtakymmentä kiloa. hän lähempänä maanpintaa, siellä jäkälätasolla. Onnellisimpia tässä maailmassa ovat kuitenSekin on saavutus. Niille, jotka haikailevat esimerkiksi tupakoinnin lopettamista lyödään eteen ka- kin ne, jotka tyytyvät vähään eivätkä kuvittelekaan ”ansaitsevansa” parempaa. Sinä et ansaitse kulrua faktaa. Millaisia vieroitusoireita on luvassa ja kuinka taa. Realiteettien konkretisoinnin henkilökohtaimoni lopettanut on savuton vielä kuuden kuukau- nen avustaja ei pelkää kertoa tätä sinulle.

den päästäkin. Eikö olisi helpompaa vain vähen-

TEKSTI Laura 15

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

5.8.2018 Kirjurinluodossa järjestettävään Porispere Supersunnuntai festivaaliin on tarjolla kaksi (2) lippua, jotka arvotaan Ystävänpäivänä klo 12.00! Arvontaan voivat osallistua kaikki Nuorten työpajan NUORET! Mutta kuinka tähän arvontaan voi osallistua?

- Kirjoita paperipalaan nimesi ja puhelinnumerosi - Arvontalaatikko on keittiössä kassakaapin päällä - Taittele lappusi ja tiputa se arvontalaatikkoon ONNEA KAIKILLE ARVONTAAN!

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

PIENI PALA TUKHOLMAA TUKHOLMA, tuo suomalaisen ihmisen tuttu ja turvallinen lomakohde. Jos kaipaa pikaista pakenemista arjen kurjuuksista, eikä Viron viinaralli ole riittävän kultturelli elämys, voi aina loikata Turusta tai Helsingistä laivaan ja ajelehtia kohti Ruotsin upeaa pääkaupunkia. Näin minäkin tein, kovin isänmaallisesti juuri Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Täytin samana päivänä myös vuosia, joten matka naapurimaahan juuri tuona päivänä ei sentään ollut mikään poliittinen kannanotto, vaan ihan viaton syntymäpäivän juhlintaretki. AJATTELIN nyt tämän viimeisimmän lyhyen Ruotsi-visiitin inspiroimana listata muutaman mukavan nähtävyyden tai kokemisen arvoisen asian Stockholmenin omaleimaisessa maailmassa. Kohteet ovat turvallisen kävelyetäisyyden päässä kaikesta, eli siis aika keskustassa (poikkeuksena kuitenkin Kina slott, joka on reilun 10 kilometrin päässä keskustasta). Kohteet on jaoteltu kategorioittain.

MUSEO Fotografiska Tämä suhteellisen uusi (vuonna 2010 perustettu) valokuvataiteen museo on modernin taiteen ystävälle varma valinta. Fotografiskan vuosittaiseen tarjontaan kuuluu neljä suurta, sekä kymmenestä kahteenkymmeneen pienempää valokuvanäyttelyä. Näyttelytilojen lisäksi rakennuksesta löytyy kiva baari, ravinteli ja matkamuistokrääsää tarjoileva myymälä. Sijainti on Viking Linen/Stadsgårdenin terminaalin välittömässä läheisyydessä, eli ainakin punaisilla laivoilla Ruotsin mantereelle kulkevan taiteesta innostuneen yksilön kannattaa poiketa ihastelemassa näitä vaihtuvia näyttelyitä. Museo on myös saavuttanut laajempaa tunnettavuutta ja kansainvälistä arvostusta jo lyhyessä ajassa, mikä sekin varmasti puhuu puolestaan. Hinta: noin 15e (145 kruunua)

Vaihtoehto: Nobel museo – Nobel-palkintoon ja palkinnon saaneisiin henkilöihin keskittyvä, kiintoisa museo vanhan kaupungin alueella. Hinta: noin 12e (120 kruunua)

LINNA Kungliga slottet eli kuninkaanlinna 1700-luvulta saakka paikallaan ollut, massiivinen, mutta väriltään ja ulkonäöltään hillitty kuninkaanlinna vanhan kaupungin sydämessä on kokemisen arvoinen kohde. Porteilla vartioivat sotilaat ovat aina yhtä juhlallinen näky, ja opastetut kierrokset tarjoavat mielenkiintoisia näkymiä linnan sisätiloihin. Noin 17 euron lipulla saa vapaasti 7 päivän voimassaolon ajan osallistua eri kierroksille, jotka kattavat mm. linnan aarrekammion (jossa aitoja timanttikruunuja ja valtikoita näytillä!) sekä juhlahuoneiston. Hinta: noin 17e (160 kruunua) 17

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018 Vaihtoehto: Kina slott - Vain toukokuusta syyskuuhun auki oleva, mutta eksoottinen ja kiehtova ’’Kiina-linna’’ kannattaa pitää kesäajan Tukholma-vierailulla mielessä. Hinta: noin 10e (100 kruunua)

LUONTOKOHDE Observatorielunden Tämä kohde on Tukholman keskustassa sijaitseva, ihana puistoalue, joka on myös täydellinen pakopaikka kuhisevan suurkaupungin melusaasteilta. Jos viettää pitkää päivää kaupungissa, ja tahtoo hetkellisesti virkistäytyä luonnon lähistöllä, on tämä puisto ainakin kevät- ja kesäaikaan hyvä vaihtoehto sille. Talvella puistossa istuskelu tuskin on ykkösvalinta kenellekään, mutta silloinkin voi käydä tarkastelemassa kivoja maisemia ja nappaamassa vaikka muutaman taiteellisen Instagram-kuvan. Puiston alueelta löytyy myös vanha, jo 1700-luvulta peräisin oleva tähtitorni, jota sietää sitäkin käydä ihmettelemässä. Siellä on myös maailman pitkäaikaisin, yhä käytössä oleva lämpötilanmittauspaikka: lämpötilaa on mitattu joka päivä vuodesta 1756 saakka. Hinta: ilmainen Vaihtoehto: Kungliga Humlegården – 1500-luvulla vielä kuninkaallisten hedelmätarha, nykyään yleisölle avoin kaunis puistoalue lähellä keskustaa. Hinta: ilmainen TEKSTI Hanne KUVA Hanne (Lähteet: Wikipedia ja/tai jokaisen kohteen omat nettisivut)

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

Kuka olet? -Sari Raininko Mistä tulet? -Tulen Kankaanpään Niinisalosta, ja käyn Porissa töissä. Mistä Martat saivat alkunsa? -Yhdistys perustettiin 1990 innokkaiden naisten toimesta. Miksi liityit Marttoihin? -Halusin tutustua kylän asukkaisiin juuri, kun olin itse paikkakunnalle muuttanut. Kauanko olet kuulunut Marttojen toimintaan? -Olen ollut Marttana 27 vuotta. Mitä Marttojen toimenkuvaan kuuluu? -Marttayhdistyksessä jäsenet kokoontuvat noin kerran kuukaudessa ja aiheet liittyvät kotitalousneuvontaan. Pidetään mm. ruokakursseja, käsityöiltoja ja tehdään tutustumisretkiä. Teettekö yhteistyötä erilaisten tahojen kanssa? -Teemme yhteistyötä satakunnan, ja muiden yhdistysten kanssa. Mikä sinua innoittaa jatkamaan tekemisiä Martoissa? -Yhdistyksien illoissa saa erilaisia vinkkejä ja tutustuu uusiin ihmisiin. Järjestättekö kursseja, jos, niin minkälaisia? -Me järjestämme ruokakursseja. Onko teillä toimintaa nuorille suunnattuna, esim. Arkiaskareisiin liittyvää neuvontaa, ’’valmentamista’’ tai sen sellaista? -Meidän yhdistyksellämme ei ole vielä ollut nuorten kanssa yhteistyötä. Entäpä hinta toimintaan liittymiselle, ja mitä siihen kuuluu? -Yhdistyksen jäsenmaksu on 40€ / vuosi, ja siihen kuuluu kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Martat -lehti. Myös Martat saavat erilaisia alennuksia monista paikoista. Järjestättekö vapaaehtoista toimintaa henkilöille? -Yhdistyksen toiminta on kokonaan vapaaehtoista ja jäsenet voivat osallistua erilaisiin piirin järjestämiin koulutuksiin. Kuulutko itse vapaaehtoiseen toimintaan, jos sitä järjestetään? -Toimin vapaaehtoisena sihteerinä. Voit tutustua Marttoihin ja saada lisätietoja Marttojen toiminnasta osoitteessa https://www.martat.fi TEKSTI Eerik

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

ITÄ MIELENKIINTOISIN PAIKKA.

Ja sinne meillä oli mahdollisuus mennä ja tutustua toimintaan. YLE, Satakunnan Radio. Mediavaikuttamisen ykkösmesta. Ja vastaanottajana mies, jota arvostan yli kaiken. Mika Viljanen. Meitä oli reissulla tusinan verran. Kokemusten ykkösjuttuja.

YLESSÄ radiotoimittaminen on se yksi asia. Päivään mahtuu juontamista, uutisia, henkilökuvia ja tunnelman luomista. Mutta kuinka paljon siihen liittyykään muuta. Tapio Termonen kertoi television mukanaan tuomista haasteista, jotka on hoidettu kasvavalla ammattitaidolla. Katso Lounais-Suomen uutiset (loukkarit), niin tiedät, missä mennään. Nettimaailman haasteet, niihinhän voi vastata vain mahdollisimman hyvällä ammattitaidolla. Netin merkitystä ei ole voinut kyseenalaistaa enää pitkään aikaan. Kaikki tämä paistoi läpi tällä tunnin reissulla. Arvomaailmaa kunnioittaen tehdään näkyvää tarinaa ajankohtaan sopivista, kiinnostavista asioista ja vanha totuushan on, että päivän alkaessa ei voi mitenkään tietää, mikä asia nousee uutisykköseksi. Hirveä ikävä. Olin siinä virrassa joskus itsekin. Loistava tunne, että entiset työkaverit muistivat vielä minut. PYSÄHDYIMME flyygelin viereen. Mikalta löytyi heti tarina. Sodan aikaan Ylen varastoissa olleita tavaroita oli sijoitettu sinne tänne pitkin Suomea. Flyygeli oli kannettu jopa kuuluisan oopperalaulajan toiveiden mukaan esiintymispaikalle, keikka meni hyvin, ja flyygeli palasi takaisin. SATAKUNNAN Radiossa työskentelee 17 henkilöä. Jokaisella on oma vahvuusalueensa, jota hyödynnetään. Yksi on aamu-uutisten ykkösmies, toinen seuraa politiikkaa ja kolmas tarrautuu urheiluun. Samalla kaikkien on oltava myös kameleontteja. Heillä tulee olla kyky mukautua tehtävään kuin tehtävään. Ääni on tärkein työkalu laajan yleistietouden ohella. Kuten Mika sanoi, hyvä toimittaja ei välttämättä ole hyvä radiotoimittaja. ASIAT pitää aina tarkistaa. Ja sitten varmistaa. Ja aina vielä kerran varmistaa. Huhuille ei tässä mediassa ole varaa rakentaa. Toivottavasti ei muissakaan medioissa. Tiedäthän, se tunne. Kun valtakunnan arvostetuin radio kertoo, miten asia on, niin sittenhän se on niin. PARASTA tutustumisreissulla nuorten mielestä oli se, että sai ymmärryksen toimittajien todellisesta ykkösasiasta. He ovat täällä meitä varten. YLE saattaa kuulostaa jotenkin menneisyyden jutulta. Valitse kanava ja huomaat, että ajassa ollaan. Kaikkea hyvää meille, ja teille. TEKSTI Jorma KUVA Pessi

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

Eerikin kanssa kokeilemassa, että mitä on paintball, ja missä sellaista toimintaa järjestetään Porissa. Se oli hauskaa ja kokeilemisen arvoista. Paikan ylläpitäjä, Juha Koskinen (kuvassa) otti meidät lämpimästi vastaan, sillä pajan Jorma oli meille tämän kokeilun järjestänyt. Paikan päällä pelasimme toisiamme vastaan muutaman erän sotaa. Ammuntojen jälkeen jututimme Juhaa ja kuulimme kaikenlaista juttua paintballin historiasta ynnä muusta. ÄVIMME

PORISSA on kaksi ammuntapaikkaa: toinen sijaitsee Valajankadulla, kauppakeskus Puuvillan naapurikorttelissa ja kylmään aikaan pelit suoritetaan siellä, sisätiloissa. Lämpöisillä keleillä ammunnat suoritetaan yleensä Siikaisissa ulkokentällä. PAINTBALL kehitettiin 1970-luvulla alun perin karjan ja puiden merkkaamiseen. Ensimmäinen Paintballissa käytetty merkkain oli James Halen keksimä sekä kehittämä. Paintballissa tärkein suojavaruste on maski, sillä se suojaa koko naaman aluetta. Se on myös kentällä ollessa aina pakollinen. Merkkain, eli värikuula-ase toimii paineilmalla taikka hiilidioksidilla. Sisätiloissa käytettynä värikuula-aseen lähtönopeutta on pienennetty n. 220-fps/s. Ulkotiloissa käytettynä maksimissaan 300 jalkaan sekunnissa. LISÄTIETOA, kuten hinta-arvioita paintballista saa osoitteesta paintballpori.fi.

TEKSTI Sami KUVA Eerik

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

TYÖPAJAT

Veturitallinkatu 7 28120 Pori

Kruuti-Jussintie 5 28600 Pori

NUORTEN TYÖPAJA 

Bändipaja



Cafe Nuokkari



Kädentaitopaja



Pajakuljetukset



Presspaja



Pulpettipaja



Raksapaja



Taidepaja



Vaatepankki



Varaosapankki

TYPA-PAJA 

Rakennus– ja korjaustyöt



Purkutyö



Metallityö



Kaupungin virastojen, koulujen ja päiväkotien muutot



Vuokratoiminta muuttolaatikoista



Kuljetukset

Teljänkatu 5 28130 Pori

Teollisuustie 8 38600 Lavia

LUONTOPAJA

EKOPAJA LAVIA



Liikkuva ryhmä



Lyttylän kartano



Sähkö– ja elektroniikkaromun vastaanotto, lajittelu ja myynti eteenpäin kierrätysalayrityksille, kuten Stena



Lavia uistin

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

POLKUJA nuorten työpajalle on monia. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi työpajan toiminnasta kiinnostunut nuori itse, hänen vanhempansa tai jokin lähettävä taso (TE-toimisto, Etsivä nuorisotyö jne.). ALKUHAASTATTELUSSA yksilövalmentaja selvittää nuoren kiinnostuksen kohteet, tulevaisuuden toiveet ja muut pajajaksoon vaikuttavat tekijät. Haastattelujen ja keskustelujen kautta nuorelle valikoituu pajalta jokin osasto, johon hänet ryhmäytetään. Yksilövalmentaja ja työvalmentaja laativat nuoren kanssa henkilökohtaisen valmennussuunnitelman, jonka tarkoitus on auttaa saavuttamaan tavoitteet. Pajajakson pituus suunnitellaan alkuhaastattelussa, yhdessä aloittavan nuoren kanssa. Jakson pituus räätälöidään nuoren tavoitteiden mukaisesti ja nuorta tuetaan saavuttamaan halutut tavoitteet, koko pajajakson ajan. Valmennussuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti valmennuspäiväkirjan avulla. NUORTEN TYÖPAJAN eri osastoilla työskentelee työvalmentajia, jotka vastaavat pajan työtoiminnasta. He ovat oman alansa ammattilaisia, joiden perustehtävänä on edistää nuoren työkykyä ja osaamista. Työvalmentaja opastaa nuoren työpajan työtehtäviin, sekä jakaa tietonsa ja kokemuksensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Työvalmentajan avulla nuorella on mahdollisuus saavuttaa työelämässä tarvittavaa osaamista, sekä kokea onnistumisen kokemuksia.

TERVETULOA NUORTEN TYÖPAJAAN! AUKIOLOAJAT MA-KE 8:00-16:00 TO 8:00-15:45 PE 8:00-15:00 OSOITE Veturitallinkatu 7, 28120 Pori SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@pori.fi INTERNET www.facebook.com/tyopajapori www.pori.fi/nuortentyopaja TYÖPAJAPÄÄLLIKKÖ Janne Suomala 044-701 1296 YKSILÖVALMENTAJA Maarit Salokangas 044-701 1295 YKSILÖVALMENTAJA Marjo Leppäkangas 044-701 3145

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

PORIN nuorten työpajan bändipajalla on tarkoitus perehdyttää musiikin eri tyylilajeihin, soittamisen, teorian sekä musiikin teknologian puoleen. Bändipajalla pääsee kokemaan musiikin säveltämistä, säestämistä ja tuottamista nauhoitettuun muotoon. Yhteistyö on tärkeää bändipajan sisällä ja siellä pyritään, että kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi uudessa ympäristössä ja uusien ihmisten keskellä. Bändipaja tekee myös yhteistyötä eri tahojen kanssa, kuten oppilaitosten, erityiskoulujen ja eri järjestöjen kanssa. Siellä autetaan myös verkostoitumaan eri yhteistyökumppanien kanssa ja kannustetaan musiikin opiskeluun tai työmaailmaan siirtymisessä.

KÄDENTAITOJEN pajalla on kenellä tahansa mahdollisuus neuloa, kutoa, virkata, askarrella, tehdä helmitöitä, nahkatöitä, mattoja ja muitakin käsitöitä. Kädentaidoissa tehdään tilaustöitä ja myytäviä tuotteita.

TAIDEPAJALLA työskennellään itsenäisesti ja luodaan maalauksia erilaisia tekniikoita kokeillen. Taidepaja tekee myös tilaustöitä. Taidepaja tekee myös tilaustöitä sekä myytäviä tuotteita.

PRESSPAJA kirjoittaa blogeja, arvostelee elokuvia tai musiikkia, haastattelee ihmisiä, tekee mainoksia nuorten työpajalle, valokuvaa, kuvakäsittelee ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin. PRESSpaja julkaisee Pajakunnan kansa -verkkolehteä kerran kuukaudessa, joka on luettavissa facebookista Nuorten työpaja pori tai Press paja. PRESSPAJA PÄIVITTÄÄ MYÖS: FACEBOOK Nuorten työpaja Pori ja Presspaja Pori INSTAGRAM ntppori PELIBLOGI porinpajanpelinurkka.blogspot.fi PORIN NUORTEN TYÖPAJAN BLOGI porinpajalla.blogspot.fi PAJAKUNNAN KANSA www.issuu.com/porinnuortentyopaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

NUORTEN työpajalla vaatepankki. Se on tarkoitettu työpajapalveluun tuleville henkilöille. Vaatepankista asiakas voi lainata työsuojavarusteet (työtakki, työsuojahousut ja käsineet), mikäli oma työtoimintapaikka ei voi niitä tarjota. VAATEPANKKI on avoinna arkisin ma-pe klo 10.00-14.00. Suositellaan soittamaan etukäteen!

RAKSAPAJALLA työskennellään puu-, pintakäsittely- ja rakennusalalla. Puutöissä ja pintakäsittelyssä korjataan, entisöidään ja maalataan vanhoja tuotteita pääasiassa asiakastöinä, sekä valmistetaan uusia. Rakennustöissä suoritetaan pienimuotoisia rakennustöitä, tällä hetkellä esimerkiksi nuorten työpajan uusien tilojen rakennusta. Kokemus alan töistä ei ole välttämätöntä. Rakennusperinne on hyvä paikka kartuttaa kokemusta alan töistä rauhalliseen tahtiin, osaavien työvalmentajien ohjeistuksella.

KULJETUKSISSA kuljettajat vievät ruokaa kaupungin keskuskeittiöltä päiväkoteihin, kouluihin ja hoivakoteihin 600 ateriaa päivässä, kahdeksalla autolla. Kuljettajien työtehtäviin kuuluu myös arkisto- ja keräyspaperin kuljettaminen jälleen käsittelyyn. Kuljetuksiin tulevilla on oltava ajokortti. Aikaisempaa koulutusta ei tarvitse vaan työkaverit perehdyttävät.

VARAOSAPANKKI on monipuolinen työympäristö, jossa voi tehdä ulko- ja sisähommia mm. lasitustöitä, paikkojen järjestelyä, siistimistä, pienimuotoista rakennustyötä, asiakaspalvelua ja myyntityötä. Varaosapankissa tehdään myös liitutauluja, sekä kunnostetaan ikkunoita ja väliovia. Varaosapankki hoitaa myös kiinteistöpuolen, joka pitää sisällään talvi- ja kesäkauden huoltotyöt. FACEBOOK Varaosapankki Pori

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

TYÖTEHTÄVÄT TYPA-pajassa ovat moninaisia, pääasiassa ne kuitenkin koostuvat rakennus- ja korjaustöistä, purkutöistä, metallitöistä, muutoista ja kuljetuksista. Muuttojen osuus työtehtävistä on viime aikoina lisääntynyt, mikä johtunee siitä, että TYPA-paja suorittaa osan kaupungin virastojen, koulujen ja päiväkotien muutoista. Vuokraustoiminta on myös osa TYPA-pajan toimintaa. TYPA-paja tarjoaa palveluksiaan sekä kunnalle, yrityksille, että yksityisille henkilöille.

PULPETTIPAJAN toiminta alkoi keväällä 2017 kouluhuollon tiloissa. Työtehtäviin kuuluu Porin kaupungin koulujen ja päiväkotien koulukalusteiden kunnostaminen ja pintakäsittely. Tarvittavat lupakortit: tulityökortti, työturvallisuuskortti ja EA.

KESKUSTAN nuorisotalon yhteydessä toimivassa Nuorten työpajan ylläpitämässä Café Nuokkarissa pääsee valmistamaan kahvilatuotteita sekä päivittäisen lounaan ja osallistumaan kahvilan yleiseen työskentelyyn ja asiakaspalveluun. Iltaisin tila toimii nuorisokahvilana, jolloin valmistetaan grillituotteita. Kahvila järjestää tarvittaessa tarjoilua erilaisiin tilaisuuksiin Nuokkarilla. Lisäksi kahvilassa tehdään tilaustöitä.

TARKISTATHAN POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ! www.lounaspori.fi/cafe-nuokkari

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

EKOPAJA sijaitsee Laviassa. Ekopajalla on pääsääntöisesti töissä 30 henkeä. Päätehtävänä Ekopajalla on sähkö- ja elektroniikka romun vastaanotto, purku, lajittelu ja myynti eteenpäin kierrätysalayrityksille, kuten Stenalle. Laviassa tehdään myös vaappuja kuten esimerkiksi Lavia uistin.

PORIN Luontopajalle on jaoteltuna kaksi eri ryhmää; Liikkuva ryhmä sekä Lyttylän kartanon kiinteä ryhmä. Liikkuvassa ryhmässä liikutaan minibusseilla ja tehdään monenlaista luontorakentamista ja ympäristönhoitoa luonnossa ja vihreissä ympäristöissä, kuten Porin retkeilyreitistöillä. Luontopajan tukikohdassa Lyttylän kartanolla puolestaan on kasvimaa, kasvihuone, kanoja, mehiläispesiä sekä lampaita. Lisäksi kartanolla tehdään erilasia retkeilyreittien rakenteita sekä monenlaisia ympäristönhoidollisia askareita. Luontopajalla on tällä hetkellä kirjoilla yhteensä noin 60 henkilöä ja toimintaa on ympäri vuoden. Porin Luontopaja on Porin kaupungin työllisyysohjelman (2015–2025) mukainen Innovatiivinen Green Care -toiminto, joka liittyy työllisyyden edistämiseen ja sosiaaliseen kuntouttamiseen. FACEBOOK Porin Luontopaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

ETSIVÄN nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat hankalassa elämäntilanteessa, vailla opiskelu- tai työpaikkaa tai muuten avun tarpeessa. ETSIVÄT nuorisotyöntekijät ovat erityisnuorisotyöntekijöitä, joiden tavoitteena on olla läsnä nuorten elämässä ja tarjota paljon tukea ja apua. Yhdessä nuoren kanssa etsivät nimensä mukaisesti etsivät apuvälineitä nuoren ongelmien selvittämiseen. Etsiviin voi olla yhteydessä nuori itse, vanhemmat, kaverit, opettaja tai sosiaalityöntekijä. Kuitenkin kuka tahansa voi ilmoittaa Etsiville nuoresta, mikäli hänen tilanteensa mietityttää.

FACEBOOK etpori ETSIVIEN HENKILÖKOHTAISET FACEBOOK PROFIILIT Porin Etsivä nuorisotyöntekijä Moona Porin Etsivä nuorisotyöntekijä Satu ET-Pori Tiina Aydin Porin Etsivä Nuorisotyö Miia

SNAPCHAT tiinaet-pori etmiia1 etsivamoona etsivasatu INSTAGRAM porinetsivat YOUTUBE Etsivä nuorisotyö Pori

JEESARI.NUOKKA.FI on Karhukuntien 13-29-vuotiaiden oma palveluopas. Sivu auttaa nuoria löytämään apua oikealta henkilöltä esimerkiksi opiskeluun, työllisyyteen ja terveyteen liittyvissä asioista. Sivun teknisestä ylläpidosta vastaa Porin kaupungin nuorisopalvelut. Jeesarista löytyy paljon tietoa helposti. Alasivut on järjestetty selkeästi ja niiden selaaminen on vaivatonta. Sivu tekee paljon yhteistyötä monen nuorisopalvelun kanssa, kuten esimerkiksi Karhukuntien nuorten työpajojen sivut löytyvät sieltä. Niitä pääsee lukemaan kohdasta ”Työ”, josta aukeaa alasivu ”Työpajat”. Jos siis sinua kiinnostaa työpajatoiminta, silloin voit hakea tietosi jeesarista. Jeesarissa on myös kuntakohtainen blogi. Sinne voi kirjoittaa kuka tahansa pääsääntöisesti 1329-vuotias karhukuntalainen nuori, mutta myös aikuiset saavat kirjoittaa. SIVUILTA löytyy kalenteri, josta näkee nuorille tarkoitettuja tapahtumia kategorioittain. Jeesarissa on oikeassa alakulmassa Netari & Suunta -chat, jossa pääsee keskustelemaan Netarin luotettavien nuorisotyöntekijöiden kanssa mistä tahansa silloin, kun siellä ollaan päivystämässä. Netarissa päivystetään joka viikko tiistaista torstaihin klo 18-21. Suunta-ohjaaja auttaa erityisesti työhön ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Suunta-chatissa päivystetään sunnuntaista torstaihin klo 18-21.

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2018

Työpajapäällikko Toimistonhoitaja Toimistonhoitaja Yksilövalmentaja Yksilövalmentaja Starttivalmennus Starttivalmennus ET-Pori ET-Pori ET-Pori ET-Pori Rakennusperinne työvalmentaja Rakennusperinne työvalmentaja Varaosapankki työvalmentaja Kuljetus työvalmentaja Yyterin hoitotyöt (1.6.-31.8.) Café Nuokkari Café Nuokkari työvalmentaja Kädentaitopaja Bändipaja työvalmentaja PRESSpaja Luontopaja Ekopaja TYPApaja Vastaava työnjohtaja TYPApaja Muuttotilaukset TYPApaja Toimistosihteeri Pulpettipaja Siistijät/Vaatepankki Pajan koulu

Janne Suomala Mari Mettälä Johanna Hellman Maarit Salokangas Marjo Leppäkangas Raimo Rajala Juha Kuusisto Moona Hellsten Miia Hämäläinen Satu Sirviö Tiina Aydin Henry Kuusinen Pasi Vettenranta Ismo Riihikallio Matti Vandell Ohjaajat Leena Lehto Ohjaajat Lassi Nuolivaara Ohjaajat Mikko Kataja Olli Kiviniemi Kirsi Juhola Erkki Roiha Anne Heino-Kulmala Kirsi-Marja Kivimäki Juha Kuusisto

044-7011296 044-7127277 044-7011385 044-7011295 044-7013145 044-7011387 044-7011297 044-7014185 044-7014186 044-7011386 044-7011302 044-7019384 044-7018260 044-7017645 044-7019385 044-7011757 02-6211432 044-7011413 044-7017074 044-7010303 044-7017647 044-7011037 044-7018572 044-7019245 044-7010922 044-7011916 044-7011384 044-7011291 044-7011297