Pajakunnan Kansa by Porin Nuorten Työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

Pääkirjoitus ........................................................................... 3 Peliarvostelu: Red Dead Redemption 2............................ 4-5 Pessin tarina ...................................................................... 6-7

Ilmaista työvoimaa ........................................................... 8-10 Pajakokemukset ................................................................. 11 Psykiatrinen sairaanhoitaja .......................................... 12-13 Vertaistuki on ruma sana ................................................... 14 Pajan ilmoitustaulu ............................................................. 15 Infosivut ......................................................................... 16-21 Puhelinluettelo ................................................................... 22

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

ammikuu on jo pitkällä ja muutoksen tuulet puhaltavat voimakkaasti PRESSpajalla. Uusi vuosi on alkanut vauhdikkaasti pajan nuorten seuratessa omia polkujaan eteenpäin uusien asioiden pariin. Kevään lähestyessä ja yhteishaun häämöttäessä horisontissa onkin hyvä aika pohtia omia suunnitelmiaan tulevaisuuden varalle. PRESSin ikioman Pajakunnan Kansan kokoonpano on myös kokenut ison muutoksen uusien nuorten astuessa puikkoihin edeltäjiensä esimerkkiä seuraten. Tervetuloa lukemaan er ittäin freshhiä ja alatimuuttuvaa Pajakunnan Kansaa tänäkin vuonna! - Päätoimitus

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

Red Dead Redemption 2

ed Dead Redemption 2 on yksi parhaista peleistä, joita olen 15 vuoden aikana pelannut. Peli on niin mukaansatempaava, että tarinan tehtävät ei heti kiinnosta, vaan ensimmäiseksi katsot ovatko hevosen kivetsetkin dynaamiset, ja ne ovat, mutta ei niistä sen enempää.

kuinka syvälle se pelimekaniikka menee. Pelissä on noin 30 eri kalalajia joita voi pyydystää ja jokaiselle kalalle on oma paino ja myyntihinta painon perusteella. Metsästäminen on tehty niin realistiseksi, että se tekee siitä jopa vaikeaa, toisin kuin Red Dead Redemptionissa, jossa John Marston voi ampua karhun ruumiin täyteen reikiä ja silti sen turkis on ihan hyvä käytettäväksi. Pelin toisessa osassa Arthur Morgan joutuu ampumaan tarkasti kohdetta päähän tietynlaisella aseella saadakseen täydellisen tapon, josta saa turkin craftaamista varten. Arthur

Lähes kaikki tässä pelissä on kiinnostavaa: tarina, sivutehtävät, tuntemattomat ihmiset, metsästys, kalastus, aktiviteetit mitä voit tehdä leirillä. Leirin ulkopuolellakaan mikään ei tunnu pakonomaiselta työltä, vaan esimerkiksi kalastaessasi järkeilet, että miten se toimii ja ©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

Morgan myös kokee pelin aikana suuren muutoksen luonteessaan, joka on parhaimpia luonteen kehittymisiä videopeleissä pitkään aikaan.

sama henkilö samoissa kohdissa ja sanoo samat asiat. Peliteknologia ei ole vieläkään niin pitkällä, että voisimme nauttia aidosti todentuntuisista kohtaamisista, esimerkiksi jos metsästämässä oleva npc ampuu toisen ensin löytämää peuraa, siitä lähtisi konflikti vain jos nämä asiat täsmäävät ja hahmot reagoivat luontevasti toisiinsa, mutta tämä teknologia ei tule olemaan vielä seuraavassakaan Rockstarin pelissä (aina voi toivoa). Kokonaisuudessa tämä villinlännen peli on ylivoimaisesti parasta laatuaan ja yksi parhaimmista Rockstarin luomista Open-world peleistä. 9/10.

Rockstar on alkanut ottaa peleihinsä selviytymiselementtejä, kuten ovat monet muutkin isot pelifirmat lähiaikoina. Sinun täytyy syödä, huolehtia hygieniasta ja siitä että on sopiva vaatetus siihen ilmastoon missä olet. Mutta mitkään ”random events” ei vieläkään ole satunnaisia, vaan niitä on rajallinen määrä ja tietyt dialogit aina jokaisessa tapahtumassa. Oletukseni oli kun pelistä puhuttiin, että se on ääridynaaminen, joten oletin myös että satunnaisetkin kohtaamiset olisivat, mutta aina sieltä juoksee

Teksti: Kares

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

nnen pajalle tuloani olin työkokeilussa Projekti Konttuurissa, joka sijaitsi oikeustalon takana olevassa vanhassa, vaaleanpunaisessa rakennuksessa. Olin siellä muistaakseni 2kk työkokeilussa, jonka aikana sain kuulla, että toiseksi vanhin siskoni on Nuorten Työpajalla kuntouttavalla. Siskoni kertoi pajan kädentaidoista sitä sun tätä ja mielenkiintoni nousi. Opiskeltuani aiemmin 3 vuotta sisustuskudontaa ja 2 vuotta graafisen alaa, niin pajalla pääsin kangaspuiden kimppuun sekä käsitöitä muutenkin jatkamaan.

hiljaa aloin tutustumaan muihin ja avautumaan enemmän. Uskalsin alkaa tehdä pikkuisia siivouksia ja järjestelyjä, kun kangaskomero ja saunan varasto sitä ainakin tarvitsi. Pikkusiivouksista siirryin hiljalleen isompiinkin ja eipä aikaakaan kun kädentaidot alkoi hieman olemaan järjestelmällisempi jollain tavalla. Olihan siellä aina perjantaisin viikkosiivous, mutta se tapahtui niin ja näin. Pajalla ollessani kokemusta karttui ja pikkuhiljaa pääsin mukaan muihinkin kuin vain kädentaidon hommiin. "Kärsin" paniikkihäiriöstä, jonka takia tietyt tilanteet ja kohtaamiset ovat haastavia, epämukavia ja vaikeita. Väkimäärä, edessä oleminen, uudet muutokset ja asiat. Siksi valokuvausharrastukseni kohdistuu enemmänkin luontoon kuin ihmisiin. Kuitenkin PRESS-pajan ohjaaja sai napattua minut mukaan, ei ollut pakko kuitenkaan osallistua, mutta kokeilin ainakin, valokuvausprojektiin, jossa käytiin kuvaamassa VPK:oon paloharjoituksia, alku oli haastavaa ja jännitin hirveästi, mutta loppujen lopuksi se meni sittenkin todella hyvin. Myös kädentaitojen myyjäistapahtumat eivät oikein olleet minulle helpoin asia.

Hassua oli kyllä se, että viimein käytyäni katsomassa nuorten työpajan kädentaitoja, houkutti se paikka minua siten, että halusin päästä siivoamaan ja järjestelemään sinne todella paljon. Sen takia minä sitten päätin, että kyllä, kokeillaan tätä paikkaa. Sittenpähän työkkäristä ja Maaritin puheilla tuli käytyä ja eipä aikaakaan, kun sinne pääsinkin. Aluksi en uskaltanut jutella kovinkaan monen muun kuin siskoni ja yhden lapsuudenkaverini kanssa, joka siellä myöskin sattui olemaan. Eniten silti aikaa vietin siskoni kanssa, mutta pikku©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

Kuitenkin nekin sujuivat ongelmitta! Niiden jälkeinen tunne oli kyllä ihana voiton tunne, että onnistuin niissä, mutta myös helpotuksen tunne että ne oli ohi. Vuonna 2018 toukokuun loppupuolella aloitin palkkatukityössä Yyterissä, nuorten työpajan kautta… Se jos mikä oli ISOIN haasteeni koskaan! Ulkoalueiden työntekijänä tuli oltua melko paljon ihmisten kanssa kontaktissa jollain tavalla, ulkona, rannalla, roskia keräillessä, mustia lankonkien harjaamisen yhteydessä… Kesän helleaalto oli aivan tuskaa ja ampiaisten käytös joka roskiksella lisäsi työtaakkaa… Kuukauden työn aloitettua olin melkein luovuttamassa Yyterin suhteen ja olisin halunnut päästä takaisin pajalle jo aiemmin, mutta Yyteriporukan ohjaajani ja pajan pomo Janne eivät antaneet minun luovuttaa, kiitos heille siitä vaikka olin hieman pettynyt siihen, etten päässytkään Yyteristä pois, kestin kaikki 3 kuukautta Yyterissä loppuun asti! Se jos mikä oli isoin voitontunne! Kiitos Joukolle ja Jannelle.

Todellakin rakastan Nuorten työpajaa, olen nauttinut jokaisesta tunnista siellä ollessani, jokaisesta hetkestä. Aina oli ihanaa saapua pajalle, morjestaa ihmisiä, ikinä ei tuntunut ahdistavalta taikka epämiellyttävältä astua ovesta sisään. SUOSITTELEN todella paljon nuorille ja ei niin nuorille aikuisille paikkaa. Aivan ihania ihmisiä ja henkilökunta mitä parhainta! En olisi se minä mikä juuri olen ilman nuorten työpajaa ja sen väkeä, sain apua paniikkihäiriöni hoitoon, sain apua pahimmissa tilanteissa, sain tukea, lohtua, naurua, kokemuksia… Rakastan ja suosittelen lämpimin sydämin.

En ehkä koko pajatarinaani tässä kirjoittele, mutta olen todella kiitollinen, siis erittäin kiitollinen siskolleni, joka kertoi Porin Nuorten työpajasta ja sai houkuteltua minut käymään siellä, kiitollinen itselleni että päätin kokeilla paikkaa, kiitollinen kaikille ihmisille joihin siellä tutustuin. Upeaa oli tutustua uusiin ihmisiin, saada uusia näkökulmia, tietoja ja apua tarpeen vaatiessa. Pajan työväki on aivan ihana ja AINA, kun olen tarvinnut apua olen sitä saanut! Oli sitten asia se, että missä on lähin kauppa taikka apteekki niin siihenkin apua sai.

Teksti ja kuva: Pessi 7

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

Ilmaista työvoimaa

E-toimistot tarjoavat työttömille palvelun, jossa voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Työnantajat lupailevat haastatteluissa työsopimuksia, oppisopimuksia, mutta eivät kerro miksi oikeasti haluavat ihmisiä ”työkokeiluun”. Viime vuoden syksyllä minulle tarjottiin kyseistä palvelua ja pakkohan siihen oli suostua, eihän minulla muutakaan vaihtoehtoa ollut. Työhakemuksiin ei vastata, puhelimessa luvataan olla ”kuulolla” ja ilmoitellaan. Kyselin sähköpostilla lähellä olevista kaupoista, olisiko heille mahdollista tulla työkokeiluun ja ehkäpä jatkaa siitä toisenlaisella sopimuksella, jos siis kaikki sujuu hyvin. Lähes heti eräs yrittäjä vastasi ja halusi tavata mahdollisimman pian. Menin pienellä varoitusajalla tapaamiseen, olin vähän innoissani, jospa tästä poikisi työpaikka, kuten TE-toimisto oli hehkuttanut.

kanssa” ja sormella osoitus toiseen työntekijään. Työpäivä kului toista seuraten, opein hyllytystä ja varastossa kulkemista. Kaikki tuntui jotenkin helpolta ja ajattelin, että kyllä tätä hommaa voisi tehdä pidemmänkin aikaa. Aikakin kului kuin siivillä! (Tai no, mikä vaan voittaa kotona makoilun) Toiset työntekijät ottivat hyvin vastaan, joistain huomasin heti, että heihin voin tukeutua, jos tulee ongelmia. Saavuin seuraavana päivänä töihin, haahuilin hetken etsien yrittäjää tai hänen liikekumppaniaan, koska minulle ei oltu selvennetty mikä on ”minun hommani”. Lopulta löysin yrittäjän liikekumppanin, joka yritti rohkaista minua kokeilemaan kassatyöskentelyä. Aamulla oli onneksi hiljaista, joten suostuin ja menin toisen työntekijän taakse katsomaan, miten homma toimii. Harjoittelin aikani kassan käyttöä, joka lopulta alkoikin sujua. Asiakkaatkin olivat mukavia, eivätkä turhautuneet minun harjoitteluuni tai pieniin virheisiin. Miten en ollut ennen keksinyt hakea tänne?

Saavuin haastatteluun, minut otettiin iloisesti vastaan ja ohjattiin toimistoon. Keskustelimme sopimuksesta, eikä yrittäjä epäillyt hetkeäkään, ettenkö olisi sopiva heille. Puhuimme alustavasti oppisopimuksesta ja miten uralla voisi edetä, kuulemma vain taivas on rajana. Sopimus kirjoitettiin, kerrattiin kaikki koulutukset, jotka tulisin käymään ensimmäisellä viikollani ja toivotettiin tervetulleeksi. Ensimmäinen työpäiväni alkoi, sain yrittäjän liikekumppanilta itselleni kaupan logolla varustetun T-paidan ja hanskat. Ohjeistus oli ”kysy, jos on kysyttävää. Ole tänään hänen ©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

Seuraavat viikot vahvistivat tunnetta, että tänne minä haluan jäädä. Hyllytys oli helppoa, opein vähitellen tavaroiden paikat, kassalla hommat sujuivat, lukuun ottamatta muutamaa vittumaista keski-ikäistä asiakasta. Osasin jopa hymyillä ihmisten turhille tunteiden purkauksille. Minua kehuttiin työkavereiden toimesta ja tuntui että kaikki on ihanaa ja helppoa. Eräänä päivänä näin yrittäjän (jota en ollut nähnyt sopimuksen kirjoittamisen jälkeen) ja hän oli ilmeisesti kuullut hyvää minusta, koska 8

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019 hän itse ehdotti, jos aloittaisimme oppisopimuksen työkokeilun jälkeen! Puhuimme alustavasti koulutuksesta, miten se vaikuttaisi positiivisesti tuleviin palkkoihini ja kuinka kauan oppisopimus mahdollisesti kestäisi. Olin niin innoissani, että oli pakko kertoa uutisesta työkaverilleni työpäivän jälkeen pukuhuoneissa! Voi helvetti mikä virhe.

minun oli kysyä, en halunnut lähteä hääräämään muiden töitä ja jättää omiani tekemättä, siitähän olisi vastaavasti tullut sanomista. Mutta mitä ne minun työni olivat? En saanut edes kassalle lisää kolikoita, kun ne olivat loppumassa, enkä tietenkään voinut itse lähteä niitä hakemaan. Jouduin pyytämään ruuhkassa useammalta työntekijältä, kunnes yksi heistä suostui hakemaan kolikoita. Oli jo aikakin, asiakkaat selvästi ärsyyntyivät minuun, kun tuputin heille eurot kymmensenttisinä. Miten kaikki voi muuttua näin äkkiä? Ärsyyntyivätkö muut minuun, kun sain tarjouksen oppisopimuksesta? En saanut edes tehdä Veikkauksen koulutusta loppuun, taikka pankin vaatimaa koulutusta kassatyöskentelyä varten. Aina oli liikekumppanin mielestä liian kiire, muuta puuhaa, ei ehditty avaamaan ovia, sain vain uusia hommia ja kyselyä ”miksei sinulla ole vielä omia avaimia”. Miten helvetissä minä voin saada ne avaimet, ellette anna niitä? Ai niin, vaitiolovelvollisuussopimus? Enhän minä sitäkään ollut kirjoittanut. Kaikki tärkeä oli unohtunut, mutta työt olin sentään tehnyt. Ajattelin vain, että no, kai nämä tehdään, kun se oppisopimus alkaa. Nehän on pakko olla, jos tekee heillä töitä. Niin, jos. Jos edes haluan olla täällä.

Päiväni alkoi kuten kaikki muutkin, etsin yrittäjän liikekumppania, jotta saisin tietää päivän kuviot. Sain töksähtelevän vastauksen kysymykseeni ja painuin hommiin. Koko päivän tuntui jotenkin nihkeältä puhua työkavereiden kanssa, tuntui kuin olisin tehnyt jotain. Laitoin kaiken työkiireiden, stressin ja oman yliajatteluni piikkiin. Seuraavat kaksi viikkoa olivat suoraan sanottuna paskaa. Sain kuulla piilovittuilua siitä, miten ”ihmeessä” jaksan nähdä vaivaa ulkonäköni eteen, minut nolattiin useasti asiakkaiden edessä, järjestettiin ”ansoja” ja jätettiin asioita kertomatta, jotta minulle päästäisiin sanomaan, että teen väärin. En saanut enää samalla tavalla apua, kun sitä pyysin. Yrittäjän liikekumppani selvästi turhautui minuun, kun kyselin jokainen aamu, että mitä minä teen tänään. Pakkohan

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019 Sopimuksen toiseksi viimeisellä viikolla tulin kipeäksi, päivä oli perjantai. Ilmoitin yrittäjälle heti aamulla, etten pääse tulemaan, ääni oli lähdössä ja kuume nousi. Hän vastasi vain, että heillä on tapana hakea sairaslomalappu. Soitin heti kello 8 terveyskeskukseen ja varasin ajan hoitajalle. Paikan päällä todettiin, että sama virus kuin kaikilla muillakin, ”sitä on liikkeellä”. Vietin viikonlopun sängyn pohjalla, enkä vielä maanantainakaan saanut ääntä lähtemään. Laitoin TAAS viestiä, etten pääse tulemaan, kysyin vielä tuonko sairaslomalaput vai riittääkö kuva niistä. Tällä kertaa minulle ei vastattu. Eikä seuraavana päivänäkään, kun ilmoitin vielä olevani kipeä. Sain sen sijaan soiton TE-toimiston virkailijalta, hänelle oli vihjattu, että esitän olevani kipeä. Hän kuitenkin uskoi, enhän minä pystynyt puhumaan kunnolla, koska ääni ei ollut vielä palannut. Päivän kuluessa sain lisää puheluita, ei kuulemma tarvinnut enää tällä viikolla töihin. Kuka sen kertoi? TE-toimisto. Sain myöhemmin virkailijalta vielä yhden puhelun, että yrittäjä oli ehdottanut ”tapaamista”, jossa keskustellaan jatkostani kaupalla. Sillä hetkellä koin, että on pakko purkaa totuus ”työkavereista” ja miten töissä sujuu. Hän lupasi, että asiasta keskustellaan ja kaikki hoidetaan. Toinen virhe.

Muistan kaiken kuin eilisen, hiton painajainen. Tapaaminen olikin yksipuolista huutoa, säestettynä minun itkulla. Olin valehtelija, lusmuilija, työpaikkakiusaaja, jota ei haluta heille. Olin niin paha valehtelija, että minut voidaan haastaa oikeuteen. Sabotoija. Ihmettelin poru kurkussa, miten kaikki on muuttunut, yritin selittää asioita heille, mutta sain takaisin pään heiluttelua ja tuhahtelua. Olin typerä tyttö, kun edes kehtasin kuvitella, että kaikki pyörii ympärilläni ja minuun haaskattaisiin aikaa, eihän kukaan ollut edes myöntänyt syrjivänsä, kiusaavansa, miksi haluatkaan sitä kutsua. Hei stop, kuka oikeasti myöntää kiusaavansa toista? Varsinkaan huutavalle pomolle, joka repii pelikalsarinsa sekunnissa? Ei kukaan, jos haluaa kävellä elävänä pois sieltä. Puolessa välissä ”tapaamista” aloin tuntea itseni turhaksi, mitättömäksi, kaikki kehut unohtuivat, olin tehnyt huonoa työtä koko kuukauden, en edes jaksanut laittaa vastaan. Kuuntelin jatkuvaa huutoa, itkin, virkailija yritti rauhoittaa tilannetta, kun yrittäjä ei kyennyt edes istumaan paikoillaan suuttumuksensa takia. Hänen liikekumppaninsa katseli minua jatkuvasti nenänvarttaan pitkin, hyi helvetti mikä säälittävä otus. Miten olin voinut suututtaa heidät noin pahasti? Tulin aina ajoissa, jätin välillä tauon pitämättä, jos oli kiire. Hymyilin aina asiakkaille, palvelin, vaikka takaisin tuli pelkkää vittuilua ja vaihdevuosista kärsivien noitien märinää. Hoidin myös muiden työtehtäviä työaikani jälkeen, jotka oli jätetty lojumaan, ettei iltaan tulevien tarvitse hoitaa niitä. Hain sairaslomalaput, ilmoitin ajoissa, yritin kaikkeni, eikö se riittänyt? Millaisia superihmisiä heille halutaan? Ei heille haluta superihmisiä, ei hyviä työntekijöitä, vaan ilmaista työvoimaa, joitain, joista pääsee helposti eroon. Halusin tuoda kokemukseni esille, koska olen useista sosiaalisista medioista lukenut vastaavia tarinoita.

Tapaaminen koitti, luulin vielä aamulla, että kaikki on ”ihan ok”, mutten ehkä pääse jatkamaan heillä. Todellisuus oli eri. Astuin kaupan ovista sisään TE-toimiston virkailijan kanssa, huomasimme, että heillä oli jo uudet ”työntekijät” paikalla. Odotimme hetken yrittäjää, joka lopulta saapui kädet nyrkissä puuskuttaen. Hän sanoi tiukasti ”mennään toimistoon” ja avasi oven. Helvetti, että alkoi pelottaa. Ensimmäiset sanat jotka sanottiin minulle, olivat ”olen ollut lakimieheeni yhteydessä, tämä selvitetään nyt”. Mitä? Mitä minä olen voinut tehdä niin väärin, että tarvitsee olla lakimiehiin yhteydessä? Istuin alas hiljaa ja tunsin, kun ahdistus alkoi kasvaa ja kädet hikosivat. Yrittäjä istui vihaisena minua vastapäätä, hänen liikekumppani nojaili pöytään ja virkailija istui viereeni.

”Onko nykymaailmassa oikeasti enää olemassa työpaikkoja?” Teksti: Anomuumi

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

Pajakokemukset

nsimmäinen kokemukseni pajalla oli etsivien kanssa. Olin juuri suorittanut siviilipalvelukseni, enkä tiennyt mitä tehdä seuraavaksi. Toimin silloin vielä muusikkona ja matkustelin paljon, rahaa en tienannut juurikaan mistään. Etsivien kanssa selvitimme mihin tukiin olen oikeutettu ja kohta sainkin jo jonkinlaista rahaa. Muutaman kuukauden elettyäni tuella, ystäväni kertoi omasta kokemuksestaan pajalla ja siitä, kun hän oli pajalla töissä. Otinkin asiakseni kysyä olisiko tämmöinen mahdollista minullekin. Kuinka sattuikaan, kohta olin bändipajalla työkokeilussa.

tarvinnut olla parempi ihminen joka päivä. Minun ei tarvinnut kehittää itseäni järjettömällä vauhdilla. Minun ei tarvinnut tuntea syyllisyyttä kaikesta mitä tein. Tein työni parhaani mukaan ja se riitti. Yyterin jälkeen palasimme pajalle töihin. Vietin hetken bändi pajalla, kunnes mursin käteni. Soittokyvyttömänä tulin pressille töihin kirjoittamaan lehteen. Pajalla aina kerrotaan, että täällä saa vapaasti koittaa ja tehdä kaikkea mitä itse haluaa. En koskaan ajatellut tekeväni pajalla muuta kuin soittaa, mutta pressipajalla työskentely kehitti minua taas hieman ihmisenä.

Rahan määrä jota tienasin ei muuttunut oikeastaan ollenkaan mutta normaali päivä rytmi ja töiden tekeminen olivat arvokasta minulle. En enää istunut kotona yksin ja herännyt keskellä päivää. Löysin paikan johon kuulun, olin osa jotain. Jossain kohtaa lopetin oman bänditoiminnan ja menetin yhden tärkeimmistä paikoista jonne kuulun, muutin myös pois vanhempieni luota. Koulu aikojen ystävät ovat muuttaneet isompiin paikkakuntiin. Paja oli ainoa helposti tavoitettava paikka, jossa tunnen olevani tervetullut. Kesä lähestyi ja kuulin pajan järjestämästä kesätyöstä Yyterissä, tämä oli lotto voitto minulle. Työttömänä ja juuri uuteen kotiin muuttaneena minulla olisi varaa ostaa kalusteita ja työsopimuksen ajan saisin rauhassa miettiä mitä seuraavaksi teen elämälläni.

Kirjoittaessa saan miettiä sanomisiani niin paljon kuin itse haluan ja pukea ajatukseni sanoihin niin, että viestini välittyy selkeästi. Olen aina ollut huono puhumaan mutta pressillä minulle annetaan mahdollisuus kehittyä. Yleensä en tykkää puhua itsestäni, ongelmistani tai ajatuksistani. Minulle riittää, että on paikka ja ihmisiä joiden seurassa saan pitää tauon omien ajatuksieni ulkopuolella. Jos kellään on ennakkoluuloja Pajasta, niin voin omasta kokemuksesta kertoa, että ne ovat osittain totta. Ennakkoluulot ja stereotypiat eivät synny tyhjästä, mutta ne eivät myöskään edusta pajaa semmoisena kuin se oikeasti on. Tänne vaan kaikki jos tänne on yhtään asiaa. Pajalla on uskomattoman siisti ilmapiiri. Tämä paikka on pitänyt minut poissa masennuksen kynsistä nyt puolitoista vuotta. Nyt jatkan oman elämäni seikkailua muualla. Kiitos etsiville, ohjaajille, kavereille ja kaikille Porin Nuortentyöpajalla.

Työt Yyterissä olivat hienoa aikaa, sain heittää aivot narikkaan ja tehdä annetut työtehtävät niin kuin ne olivat minulle ohjeistettu. Minun ei

Teksti: Likis 11

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

loittanut yksilövalmentajana Nuorten työpajalla 7.1.2019 ja on 17.5.2019 asti pajalaisten käytettävissä. Sovitusti voi tulla keskustelemaan omaan hyvinvointiin liittyvistä asioista kahden kesken. Työhuoneen Tarja jakaa Raimon kanssa. Alkuun hän on päässyt työskentelemällä Kädentaitopajalla ja aikoo jaksonsa aikana tutustua myös muiden pajojen toimintaan ja kävijöihin. Tavoitteena Tarjalla on saada toimivat ryhmät Nuorten työpajalla. Ryhmätoiminta nyt aluksi aloitetaan Kädentaito-pajalaisten kesken helmikuun alussa, esim. Yhdessä jaksamme paremmin-ryhmä, joka sisältää mm. unihuoltoa, masennuksen-ahdistuksen ja muiden mielenterveyteen liittyvien asioiden pohdintaa, omien kokemusten kautta toisia tukien . Ryhmät on suljettuja eli uusia otetaan vasta seuraavaan alkavaan ryhmään. Ryhmän koko on 6-8 hlöä. Ryhmän sisällöstä sovitaan yhdes©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

sä ryhmäläisten kanssa. Ryhmät ovat vertaistuellisia ja mukaan otetaan ryhmän vetäjäksi mahdollisesti koulutettuja kokemusasiantuntijoita Tarjan työparina toimien, tämä ryhmäkohtaista, jos ryhmä siihen on suostuvaisia. Ryhmät toimivat luottamuksellisesti. Tarjan koulutustaustaa: Kansakoulua 4-vuotta, keskikoulua 5vuotta, ammattikoulua 3 ½- vuotta, josta vaatetustekninen linja 2,5- vuotta ja leikkuusuunnittelua 1-vuosi, perhepäivähoitajan kurssi 1-vuosi, myymälätarkkailijan/vartijan –kurssi, ATK-pajakoulutuksesta AB-kortti, Kodinhoitajan tutkinto -93, Yrittäjä-koulutus -93, Sairaanhoitaja, psykiatrinen hoitotyö tutkinto -99, Kognitiivinen lyhyt terapian osioita suoritettu, Kokemusasiantuntija koulutus, ryhmänohjaaja koulutus, järjestyksenvalvoja koulutus, josta voimassa oleva järjestyksenvalvoja-kortti. Elä12

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

mänkoulu jatkuu… Tarja on kolmen aikuisen tyttären äiti, hänellä on seitsemän lastenlasta ja kaksi ihanaa lapsenlapsenlasta.

Uutta Kädentaidot pajalla: Koska kädentaidoissa tehdään monia tilaustöitä, niin, sitä varten on heillä otettu (Maijun ehdotuksesta) käyttöön Tilausvihko, jotta ohjaajan ei tarvitse itse yrittää muistaa kuka, mitä ja milloin on joku tilannut ja mihin mennessä sovittu olevan valmiina. Tilaustöiden hinta on pajalaisille 2€ ja ulkopuolisille 4€. Materiaalit maksetaan erikseen. Tilausvihosta voivat pajalaiset itsekin katsoa mitä voisi tehdä, jos ja kun oma työ valmistuu, eikä ole vielä uutta työtä alkanut.

”Kulttuuria hän harrastaa teattereissa käyden, eikä sovi unohtaa museoitakaan.” Tarjan harrastuksiin kuuluu tärkeimpänä karaoke-laulanta, käsityöt, sisältäen virkkaamista, neulontaa ja ompelua. Tarja tykkää vesiliikunnasta, jota harrastaa 3xvko, jotta nivelet pysyvät toimintakuntoisina. Lastenlasten kanssa touhuaminen on myös mieluisaa ja sydäntä lähellä. Kesällä harrastaa puutarhanhoitoa mökillä Ahlaisissa. Myös kalastus on kesäinen harrastus, joka mukavasti rentouttaa ja rauhoittaa mieltä. Tarja tykkää matkustamisesta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kulttuuria hän harrastaa teattereissa käyden, eikä sovi unohtaa museoitakaan. Tarja on myös kova suunnittelemaan kaikkea uutta ja uudistusta vanhaan mökin pihapiiriin. Viimeisin ollut saunan ulkoseinien uudistaminen ja saunan yhteyteen tehty iso terassialue.

Teksti ja kuva: Tarja

”Tilaustöiden hinta on pajalaisille 2€ ja ulkopuolisille 4€.”

Tarja Lehti-Koskikumpu

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

loitin pajalla suurin piirtein kaksi vuotta sitten. Kun saavuin pajalle koko Presspajaa ei ollut olemassakaan. Ensimmäiset pari viikkoa pajalla menikin itsestään, kun istuin yksin yhteisessä tietokonetilassa, enkä edes yrittänyt puhua muille tai tiedostaa kenenkään olemassaoloa. Sopimus oli, että tulen tänne aamu kymmenen ja lähden kahdelta, eli siis minimi määrä tunteja pari kertaa viikossa. Minua ei todellakaan kiinnostanut tulla tänne tai olla täällä. Päiväni tuntuivat pitkiltä ja tylsiltä, koska en halunnut tehdä mitään. Halusin vain olla kotona. Sosiaalinen ahdistukseni teki elämästäni helvettiä, kauppaan meno vaati tuntien psyykkauksen, en uskaltanut vastata puhelimeen, en katsonut ihmisiä silmiin, kävin kerran viikossa ulkona. Pajalla sain elämääni vähän rytmiä, koska tuntui siltä, että on pakko mennä sinne.

Pajalla olikin hälinää koko ajan lehden ulkopuolellakin, oli eri tapahtumia missä kävimme koko ajan ja opimme jatkuvasti uutta mediasta, lehdistä ja ehkä tärkeimpänä minä opin ihmisistä koko ajan. Luulin aina, että ihmiset jotka eivät ole ajoissa ja jättävät juttuja väliin ovat jotenkin vätyksiä, oletin, että heitä ei vain kiinnostanut tai muuten vaan ovat hälläväliäasenteen omaavia, mutta opin, että on ehkä myös vaihtoehto, että he eivät PYSTY. Olen aina paininut omien ongelmieni kanssa enkä pysähtynyt miettimään, että muillakin on ongelmia. Mitään maagista parannusta en ole kokenut pajalla ollessani, mutta olen saanut merkittävää työkokemusta, ylipäätänsä kokemuksia ja ystäviä. Täällä oli ihan ok, että joskus on huono päivä, ihmisiä yritetään ymmärtää eikä ihmetellä miksei hän toimi yhtä hyvin kuin muut. Ehkä tärkeämpää kuin se että työllistytään, on se, että kukaan ei olisi yksin. Pajalla on vaikea olla yksin, ellei väkisin eristäydy ja loppujen lopuksi joku senkin kuplan puhkaisee ja tunkeutuu elämääsi. Täällä on kaikkien hyvä olla ja kenenkään ongelmat ei ole liian outoja ja joku haluaa aina kuunnella. Olen takonut useita ystävyyssuhteita täällä jotka tulevat kestämään läpi tulevien vuosien, ainakin toivottavasti. Suoraan sanottuna toisin kuin valmistumiseni jälkeen minua ei enää käsitelty ja kohdeltu kuin punaista numeroa tilastoissa joka täytyy korjata. Tunsin itseni taas ihmiseksi ja se oli suurin positiivinen kokemus elämässäni useaan vuoteen.

Sitten taloon saapui ohjaaja Piia, joka pistikin tuulemaan. Ruvettiin kasaamaan media painotteista pajaa, meidän Presspajaa. Piian kanssa yhdessä aloimme miettimään mitä haluamme tehdä. Minulla oli pienenä projektina pienimuotoinen lehti, jonka nostimme etualalle: Kuukausittainen pajan lehti, jossa kerromme tarinoita ja tapahtumia talon sisäisistä ja miksei ulkopuolisistakin asioista. Tästä tuli Presspajan päätehtävä. Saimme nopeasti omat tilat, joista teimme lehden toimituksen. Pienen kikkailun ja vääntämisen tuloksena saimme myös tietokoneita millä tehdä lehteä. Ehkä alkuun ajattelin tehtävän paljoutta hieman suurena ja työskentelytapoja jopa maanisena, mutta huomasin nopeasti, että muut nuoret innostuivat ajatuksesta tehdä omaa lehteä ja yrittivät koko ajan keksiä uusia tapoja ja tekniikoita tehdä lehdestä hienompaa ja tehdä sitä paremmin.

Loppujen lopuksi perus negatiivisesta Jessestä tuli siltikin perus negatiivinen Jesse, mutta aamulla ei harmittanut niin paljon nousta sängystä. Teksti: Jesse

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

POLKUJA nuorten työpajalle on monia. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi työpajan toiminnasta kiinnostunut nuori itse, hänen vanhempansa tai jokin lähettävä taso (TE-toimisto, Etsivä nuorisotyö jne.). ALKUHAASTATTELUSSA yksilövalmentaja selvittää nuoren kiinnostuksen kohteet, tulevaisuuden toiveet ja muut pajajaksoon vaikuttavat tekijät. Haastattelujen ja keskustelujen kautta nuorelle valikoituu pajalta jokin osasto, johon hänet ryhmäytetään. Yksilövalmentaja ja työvalmentaja laativat nuoren kanssa henkilökohtaisen valmennussuunnitelman, jonka tarkoitus on auttaa saavuttamaan tavoitteet. Pajajakson pituus suunnitellaan alkuhaastattelussa, yhdessä aloittavan nuoren kanssa. Jakson pituus räätälöidään nuoren tavoitteiden mukaisesti ja nuorta tuetaan saavuttamaan halutut tavoitteet, koko pajajakson ajan. Valmennussuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti valmennuspäiväkirjan avulla. NUORTEN TYÖPAJAN eri osastoilla työskentelee työvalmentajia, jotka vastaavat pajan työtoiminnasta. He ovat oman alansa ammattilaisia, joiden perustehtävänä on edistää nuoren työkykyä ja osaamista. Työvalmentaja opastaa nuoren työpajan työtehtäviin, sekä jakaa tietonsa ja kokemuksensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Työvalmentajan avulla nuorella on mahdollisuus saavuttaa työelämässä tarvittavaa osaamista, sekä kokea onnistumisen kokemuksia.

TERVETULOA NUORTEN TYÖPAJAAN! AUKIOLOAJAT MA-KE 8:00-16:00 TO 8:00-15:45 PE 8:00-15:00 OSOITE Veturitallinkatu 7, 28120 Pori SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@pori.fi INTERNET www.facebook.com/tyopajapori WWW.PORI.FI/TYO-JA-YRITTAMINEN/TYOLLISYYSPALVELUT/PORIN-TYOPAJAT TYÖPAJAPÄÄLLIKKÖ Janne Suomala 044-701 1296 YKSILÖVALMENTAJA Maarit Salokangas 044-701 1295 YKSILÖVALMENTAJA Marjo Leppäkangas 044-701 3145

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

PORIN nuorten työpajan bändipajalla on tarkoitus perehdyttää musiikin eri tyylilajeihin, soittamisen, teorian sekä musiikin teknologian puoleen. Bändipajalla pääsee kokemaan musiikin säveltämistä, säestämistä ja tuottamista nauhoitettuun muotoon. Yhteistyö on tärkeää bändipajan sisällä ja siellä pyritään, että kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi uudessa ympäristössä ja uusien ihmisten keskellä. Bändipaja tekee myös yhteistyötä eri tahojen kanssa, kuten oppilaitosten, erityiskoulujen ja eri järjestöjen kanssa. Siellä autetaan myös verkostoitumaan eri yhteistyökumppanien kanssa ja kannustetaan musiikin opiskeluun tai työmaailmaan siirtymisessä.

KÄDENTAITOJEN pajalla on kenellä tahansa mahdollisuus neuloa, kutoa, virkata, askarrella, tehdä helmitöitä, nahkatöitä, mattoja ja muitakin käsitöitä. Kädentaidoissa tehdään tilaustöitä ja myytäviä tuotteita.

TAIDEPAJALLA työskennellään itsenäisesti ja luodaan maalauksia erilaisia tekniikoita kokeillen. Taidepaja tekee myös tilaustöitä. Taidepaja tekee myös tilaustöitä sekä myytäviä tuotteita.

PRESSPAJA kirjoittaa blogeja, arvostelee elokuvia tai musiikkia, haastattelee ihmisiä, tekee mainoksia nuorten työpajalle, valokuvaa, kuvakäsittelee ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin. PRESSpaja julkaisee Pajakunnan kansa -verkkolehteä kerran kuukaudessa, joka on luettavissa Facebookista Nuorten työpaja Pori tai Press paja. PRESSPAJA PÄIVITTÄÄ MYÖS: FACEBOOK Nuorten työpaja Pori ja Presspaja Pori INSTAGRAM ntppori PELIBLOGI porinpajanpelinurkka.blogspot.fi PORIN NUORTEN TYÖPAJAN BLOGI porinpajalla.blogspot.fi PAJAKUNNAN KANSA www.issuu.com/porinnuortentyopaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

RAKSAPAJALLA työskennellään puu-, pintakäsittely- ja rakennusalalla. Puutöissä ja pintakäsittelyssä korjataan, entisöidään ja maalataan vanhoja tuotteita pääasiassa asiakastöinä, sekä valmistetaan uusia. Rakennustöissä suoritetaan pienimuotoisia rakennustöitä, tällä hetkellä esimerkiksi nuorten työpajan uusien tilojen rakennusta. Kokemus alan töistä ei ole välttämätöntä. Rakennusperinne on hyvä paikka kartuttaa kokemusta alan töistä rauhalliseen tahtiin, osaavien työvalmentajien ohjeistuksella.

NUORTEN työpajalla vaatepankki. Se on tarkoitettu työpajapalveluun tuleville henkilöille. Vaatepankista asiakas voi lainata työsuojavarusteet (työtakki, työsuojahousut ja käsineet), mikäli oma työtoimintapaikka ei voi niitä tarjota.

KULJETUKSISSA kuljettajat vievät ruokaa kaupungin keskuskeittiöltä päiväkoteihin, kouluihin ja hoivakoteihin 600 ateriaa päivässä, kahdeksalla autolla. Kuljettajien työtehtäviin kuuluu myös arkisto - ja keräyspaperin kuljettaminen jälleen käsittelyyn. Kuljetuksiin tulevilla on oltava ajokortti. Aikaisempaa koulutusta ei tarvitse vaan työkaverit perehdyttävät.

VARAOSAPANKKI on monipuolinen työympäristö, jossa voi tehdä ulko- ja sisähommia mm. lasitustöitä, paikkojen järjestelyä, siistimistä, pienimuotoista rakennustyötä, asiakaspalvelua ja myyntityötä. Varaosapankissa tehdään myös liitutauluja, sekä kunnostetaan ikkunoita ja väliovia. Varaosapankki hoitaa myös kiinteistöpuolen, joka pitää sisällään talvi- ja kesäkauden huoltotyöt. FACEBOOK Varaosapankki Pori

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

TYÖTEHTÄVÄT TYPA-pajassa ovat moninaisia, pääasiassa ne kuitenkin koostuvat rakennus- ja korjaustöistä, purkutöistä, metallitöistä, muutoista ja kuljetuksista. Muuttojen osuus työtehtävistä on viime aikoina lisääntynyt, mikä johtunee siitä, että TYPA-paja suorittaa osan kaupungin virastojen, koulujen ja päiväkotien muutoista. Vuokraustoiminta on myös osa TYPA-pajan toimintaa. TYPA-paja tarjoaa palveluksiaan sekä kunnalle, yrityksille, että yksityisille henkilöille.

PULPETTIPAJAN toiminta alkoi keväällä 2017 kouluhuollon tiloissa. Työtehtäviin kuuluu Porin kaupungin koulujen ja päiväkotien koulukalusteiden kunnostaminen ja pintakäsittely. Tarvittavat lupakortit: tulityökortti, työturvallisuuskortti ja EA.

KESKUSTAN nuorisotalon yhteydessä toimivassa Nuorten työpajan ylläpitämässä Café Nuokkarissa pääsee valmistamaan kahvilatuotteita sekä päivittäisen lounaan ja osallistumaan kahvilan yleiseen työskentelyyn ja asiakaspalveluun. Iltaisin tila toimii nuorisokahvilana, jolloin valmistetaan grillituotteita. Kahvila järjestää tarvittaessa tarjoilua erilaisiin tilaisuuksiin Nuokkarilla. Lisäksi kahvilassa tehdään tilaustöitä.

TARKISTATHAN POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ! www.lounaspori.fi/cafe-nuokkari

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

EKOPAJA sijaitsee Laviassa. Ekopajalla on pääsääntöisesti töissä 30 henkeä. Päätehtävänä Ekopajalla on sähkö- ja elektroniikka romun vastaanotto, purku, lajittelu ja myynti eteenpäin kierrätysalayrityksille, kuten Stenalle. Laviassa tehdään myös vaappuja kuten esimerkiksi Lavia uistin.

PORIN Luontopajalle on jaoteltuna kaksi eri ryhmää; Liikkuva ryhmä sekä Lyttylän kartanon kiinteä ryhmä. Liikkuvassa ryhmässä liikutaan minibusseilla ja tehdään monenlaista luontorakentamista ja ympäristönhoitoa luonnossa ja vihreissä ympäristöissä, kuten Porin retkeilyreitistöillä. Luontopajan tukikohdassa Lyttylän kartanolla puolestaan on kasvimaa, kasvihuone, kanoja, mehiläispesiä sekä lampaita. Lisäksi kartanolla tehdään erilasia retkeilyreittien rakenteita sekä monenlaisia ympäristönhoidollisia askareita. Luontopajalla on tällä hetkellä kirjoilla yhteensä noin 60 henkilöä ja toimintaa on ympäri vuoden. Porin Luontopaja on Porin kaupungin työllisyysohjelman (2015–2025) mukainen Innovatiivinen Green Care -toiminto, joka liittyy työllisyyden edistämiseen ja sosiaaliseen kuntouttamiseen. FACEBOOK Porin Luontopaja

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

ETSIVÄN nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita FACEBOOK etpori nuoria, jotka ovat hankalassa elämäntilanteessa, vailla opiskelu- tai työpaikkaa tai muuten avun ETSIVIEN HENKILÖKOHTAISET FACEBOOK PROFIILIT Porin Etsivä nuorisotyöntekijä Satu tarpeessa. Etsivä Nuorisotyö Tiina ETSIVÄT nuorisotyöntekijät ovat erityisnuoriso- Porin Etsivä Nuorisotyö Miia työntekijöitä, joiden tavoitteena on olla läsnä nuorten elämässä ja tarjota paljon tukea ja SNAPCHAT apua. Yhdessä nuoren kanssa etsivät nimensä tiinaet-pori mukaisesti etsivät apuvälineitä nuoren ongeletmiia1 mien selvittämiseen. Etsiviin voi olla yhteydessä nuori itse, van- etsivasatu hemmat, kaverit, opettaja tai sosiaalityöntekijä. Kuitenkin kuka tahansa voi ilmoittaa Etsiville nuoresta, mikäli hänen tilanteensa mietityttää. Etsivä Sadun ja Miran löydät Porin Nuokkarilta, osoitteesta Isolinnankatu 12. Etsivät Tiina ja Miia taas löytyvät Nuorten Työpajalta osoitteesta Veturitallinkatu 7.

INSTAGRAM porinetsivat YOUTUBE Etsivä nuorisotyö Pori

JEESARI.NUOKKA.FI on Karhukuntien 13-29-vuotiaiden oma palveluopas. Sivu auttaa nuoria löytämään apua oikealta henkilöltä esimerkiksi opiskeluun, työllisyyteen ja terveyteen liittyvissä asioista. Sivun teknisestä ylläpidosta vastaa Porin kaupungin nuorisopalvelut. Jeesarista löytyy paljon tietoa helposti. Alasivut on järjestetty selkeästi ja niiden selaaminen on vaivatonta. Sivu tekee paljon yhteistyötä monen nuorisopalvelun kanssa, kuten esimerkiksi Karhukuntien nuorten työpajojen sivut löytyvät sieltä. Niitä pääsee lukemaan kohdasta ”Työ”, josta aukeaa alasivu ”Työpajat”. Jos siis sinua kiinnostaa työpajatoiminta, silloin voit hakea tietosi jeesarista. Jeesarissa on myös kuntakohtainen blogi. Sinne voi kirjoittaa kuka tahansa pääsääntöisesti 13-29-vuotias karhukuntalainen nuori, mutta myös aikuiset saavat kirjoittaa. SIVUILTA löytyy kalenteri, josta näkee nuorille tarkoitettuja tapahtumia kategorioittain. Jeesarissa on oikeassa alakulmassa Netari & Suunta -chat, jossa pääsee keskustelemaan Netarin luotettavien nuorisotyöntekijöiden kanssa mistä tahansa silloin, kun siellä ollaan päivystämässä. Netarissa päivystetään joka viikko tiistaista torstaihin klo 18-21. Suunta-ohjaaja auttaa erityisesti työhön ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Suunta-chatissa päivystetään sunnuntaista torstaihin klo 18-21.

PAJAKUNNAN KANSA Tammikuu 2019

Työpajapäällikko Toimistonhoitaja Toimistonhoitaja Yksilövalmentaja Yksilövalmentaja ET-Pori ET-Pori ET-Pori ET-Pori Raksapaja Pajakuljetukset Kädentaidot Taidepaja Café Nuokkari Varaosapankki Bänditoiminta Ekopaja Starttivalmentaja Starttivalmentaja Presspaja Luontopaja TYPA-paja Vastaava työnjohtaja Muuttotilaukset Toimistosihteeri Pulpettipaja Kiinteistöhuolto Vaatepankki Autopaja Metallipaja Yyterin ulkoalueiden hoitotyöt Kuljetukset

Janne Suomala Mari Mettälä Johanna Hellman Maarit Salokangas Johanna Setälä Tiina Aydin Miia Hämäläinen Satu Sirviö Mira Salokangas

044 701 1296 044 712 7277 044 701 1295 044 701 1385 044 701 1302 044 701 4186 044 701 1386 044 701 4185 044 701 8260 044 701 9385 044 701 7074 044 701 1387 044 701 1434 044 701 7645 044 701 0303 044 701 8572 044 701 1387 044 701 1297 044 701 7647 044 701 1037 044 701 9245 044 701 0922 044 701 1916 044 701 8260 044 701 7645 044 701 1292 044 701 9385 044 701 9245 044 701 1757 044 701 9385