Pajakunnan Kansa by Porin Nuorten Työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

Pääkirjoitus .......................................................................... 3 Pajan oma Katto Kassinen .................................................. 4 Porin Luontopaja .................................................................. 6 Pelkääkö media yhä mustaa miestä? Mediakriittistä puhetta maahanmuutosta ja muuttuvasta Suomesta ............................................................................. 8 Sekaisin siileistä .................................................................. 10 Huolestuttaako oma tai läheisesi lääkitys? ....................... 13 Mehiläistarhaus ................................................................... 14 Muraalimutka Karjarantaan ............................................... 16 Onko pelaaminen peestä? Vai ihan jees? .......................... 18 Elät vain kerran (Porissa) .................................................... 20 Muistokirjoitus...................................................................... 21

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

einäkuu on Porin tapahtumakesän superkuukausi, SuomiAreena, Porin Jazz ja Asuntomessut pidettiin kaikki heinäkuun aikana. Niissä on käyty Pressin puolesta hyvin ahkerasti ja varsinkin SuomiAreenasta löytyy monta artikkelia tästä lehdestä.

Juttuja löytyy laidasta laitaan, niin rasismista kuin pelaamisestakin. SuomiAreenan ja muiden tapahtumien lisäksi löytyy juttuja niinkin kesäisistä aiheista, kuin siileistä ja mehiläistarhoista. Tämän lisäksi Pressiltä lähti heinäkuun lopussa useampi pitkäaikainen pajalainen. Heidän tunnelmointiaan voi lukea tästä lehdestä ja myös pajan blogilla, jonka löydät osoitteesta porinpajalla.blogspot.com Kesä jatkuu vielä ja niin myös tapahtumatkin. Seuraavaksi sitten on Porispere jossa myös Nuorten Työpajojen Bändipaja esiintyy ilmaislavalla perjantaina 3.8 kello 15.00 alkaen , nauttikaa siitä ja superhelteistä!

-Päätoimitus, A ja V

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

JESSEN TURVALLISUUS TARKISTUS ENNEN NOUSUA JA HYPPYÄ essen sai kiinnostumaan laskuvarjohyp-

aitaa päin ja kolmannella sekä neljännellä tultiin

päämisestä adrenaliini ja pelkojen voitta- ryminällä alas.

minen. Hän oli miettinyt sitä suurin piir-

Oppilaita kyllä neuvotaan, kuinka laskeu-

tein neljä vuotta, ja täytettyään 30 vuotta, tuli

dutaan, mutta jos laskeutuu myötätuuleen niin

sellainen olo, että joko nyt tai ei koskaan. Mon- opit eivät oikein auta, kun vauhti on niin kova. ta kesää meni miettiessä, mutta tähän asti hän

Kun tullaan vastatuuleen niin varjolla jarruttami-

oli jännittänyt ehkä vähän liikaa.

nen himmaa vauhtia sen verran että laskeutuminen on pehmeä.

Ensimmäisen kerran Jesse hyppäsi heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna ja hän kuvaa en-

Toinen hyppy jännitti näistä neljästä hypystä

simmäistä hyppyään parhaana ja helpoimpana.

eniten, niin Jesseä kuin muitakin kurssilaisia.

Siinä meni kaikki nappiin ja laskeutumienkin

Jesse epäilee syyn olevan siinä, kun tietää mitä

meni hyvin.

siinä tapahtuu, niin tulee enemmän suorituspai-

Muut hypyt sen sijaan ovat menneet vähän huonommin; toisella hypyllä hän laskeutui

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

neita. Ensimmäisestä hypystä hän nautti eniten, mutta nyt kuitenkin odottaa seuraavaa hyppyä

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018 enemmän kuin koskaan.

Kurssi oli tänä kesänä se halvin, kun se oli

Kolme kertaa hypyn pitää onnistua ennen

350€ ja ensimmäinen hyppy on ilmainen. Kurs-

kuin pääsee itse vetämään varjon. Toisilla siinä

sin jälkeen hyppy maksaa 28€.

on mennyt 40 kertaakin ennen kuin ovat päässeet siihen.

Hienointa laskuvarjohyppäämisessä Jessen mu-

Kursseja on melkein joka kuukauden en-

kaan on varmaan edessä olevat asiat. Vapaapu-

simmäisellä tai toisella viikolla. Siis touko-, kesä- dotus ja kun saa mennä swimsuit-kurssille. Va, heinä- ja elokuussa. Se sisältää ensimmäisenä

paapudotus on sitä, kun nyt harjoitellaan varjon

päivänä teoriaa. Toisena päivänä on vähän sa-

avaamisia ja kun oppii sen, niin mennään aina

maa, mutta sitten on käytännön harjoituksia. Eli 200 metriä ylemmäs ja kun hypätään, niin menroikutaan valjaissa, näytetään valokuvia ja kerro- nään 200 metriä vapaapudotuksella ja sitten taan, miten missäkin tilanteessa toimitaan. Päi-

avataan varjo. Ihan viimeisenä ollaan kolme kilo-

vän päätteeksi on teoriakokeet ja käytännönko- metriä korkealla ja kaksi kilometriä leijutaan alas keet.

ja sitten avataan varjo. Sitten pääsee sille swimsuit-kurssille. Siinä lasketaan monta kilometriä

Molemmat päivät kestävät neljä tuntia. Kurssilla liitopuku päällä. harjoitellaan koneesta pudottautumista koneen

Jesse kertoo jääneensä jo koukkuun, vaikka en-

ollessa maassa ja puomista irrottautumista, sit-

simmäisellä kerralla oli pelännyt hirveästi.

ten harjoitellaan hyppäämistä patjalle eli laskeutumista. Ensimmäisissä kolmessa hypyssä on

Teksti: J

radiot, joista saa ohjeistusta siihen mitä pitää

Kuvat: Ali

tehdä.

JESSE KERTOO JÄÄNEENSÄ JO KOUKKUUN, VAIKKA ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA OLI PELÄNNYT HIRVEÄSTI. 5

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

Porin Luontopaja

uontopajalla toimii kaksi eri ryhmää.

töä. Ryhmä liikkuu myös Noormarkun, Ahlaisten

Lyttylän kartanon piste on yksi niistä,

ja Kullaan alueella. Luontopajalla tehdään myös

siellä on mm. maatilatoimintaa, eläimiä

keikkoja mm. puistotoimelle ja muillekin hallin-

ja viljelytoimintaa. Siellä on myös mehiläisten

tokunnille, jotka liittyvät jollain tavalla ympäris-

hoitoa ja niistä tuotettua hunajaa käytetään lii-

tön hoitoon tai luontorakentamiseen.

kelahjana. Toinen ryhmä on liikkuva ryhmä, joka

Luontopajalla on tällä hetkellä noin 50 asiakas-

pyörii Porin kaupungin viher- ja virkistysalueen

ta. Porin Luontopaja on todella ihanteellinen

retkeilyreitillä kunnostaen ja ylläpitäen ympäris- ihmisille, jotka viihtyvät luonnossa ja pitävät siellä työskentelystä.

Mikon titteli on työpajan esimies ja hän toimii Porin kaupungin työpajojen työympäristössä, vastuualueenaan kuitenkin luontopaja. Taustallaan Mikolla on monenlaista osaamista. Ammatillisen opettajan koulutus tuo hommaan valmennusosaamisen puolen ja filosofian maisterin tutkinto tieteellisen puolen. Hänen tehtävänään on tuoda ihmisille

esille sitä mitä tarvitaan työelämässä, ja mitä tarvitaan sinne pääsemiseen ja mitä työelämän vaatimukset nykyään ovat. Mikolla on myös palveluliiketoiminnan ylempi amk, minkä kautta tulee kuvioihin kehittäminen (restonomin ylempi amk). Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä mainittakoon erä ja luonto-oppaan ammattitutkinto, joka tukee luonto-alan osaamista. Tietämys ja kokemus luonnosta on kasvanut myös monien harrastusten myötä. Mikko itse kuvailee luonnon olevan älyttömän tärkeä ja jokapäiväinen osa hänen elämäänsä.

Mikko Kataja, projektiasiantuntija ©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018 Luontopaja sai alkunsa kuntakokeilusta, joissa olivat mukana Merikarvia, Ulvila, Pori ja Pomarkku. Kuntakokeilun ideana oli kokeilla miten kunta voisi paremmin satsata työllisyyteen. Tarkoituksena oli kehittää ja luoda uusia innovatiivisia tapoja työllisyyden hoitoon.

takokeilun jälkeen haettiin eri rahoitusta hankkeelle, jonka nimeksi tuli Luonnollisesti töissä. Green Care on tieteellisesti tutkittua luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä valmennus- ja kuntoutustoiminnassa. Luonnon ympäristössä on tieteellisesti tutkittuna paljon positiivista vaikutusta psyykelle, fyysiseen kuntoon ja jopa vastustuskykyyn. Monen ihmisen mielipaikka on usein luonnossa, ja se tuntuu olevan omanlainen voimanlähde.

”Mikko itse kuvailee luonnon olevan älyttömän tärkeä ja jokapäiväinen osa hänen elämäänsä.”

Porin Luontopaja on järjestänyt ja järjestää vastaisuudessakin myös retkiä. Niistä ja yleisestikin luontopajan toiminnasta saa tietoa ottamalla yhteyttä suoraan esimerkiksi Mikkoon.

Mikko toimi siinä Ulvilan kaupungin kuntakoordinaattorina ja siinä vaiheessa hänellä oli ennestään jo käsitystä Green Care toiminnasta. Teksti: Emilia Kuvat: Henna K. ja A.L Siinä vaiheessa teemana olikin jo luonto, ja kun-

Porin Luontopajan yrttitarha

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

Pelkääkö media yhä mustaa miestä? Mediakriittistä puhetta maahanmuutosta ja muuttuvasta Suomesta

aneelissa selvitettiin median ki- "pakolainen" tai "turvapaikanhakija" ja pukohdat maahanmuuton osalta, siitä tulee tämä ongelmakehys. sekä yritettiin saada aikaan myös jonkinlainen kehitysehdotus siitä, mitä ”Kun maahanmuuttoa ajatelmedia voisi tehdä paremmin. laan, pitää tietää aiheesta to-

della paljon, jotta voi kertoa lukijalle mistä kaikki tämä johtuu. ”

Paneeli alkaa kysymyksellä kuinka katsomus maahanmuutosta on muuttunut median myötä sinä aikana kun on ollut median tekijänä eikä median seuraaja. Kun tapahtuu jotain negatiivista, esimerkiksi joku rikos, niin tausta tuodaan esiin. Kun taas tekijä on kantasuomalainen, tätä ei tapahdu. Kun taas uutisoidaan jotain positiivista, silloin maahanmuuttaja uutisoidaan suomalaisena. Keskustelussa käy ilmi, että medialla on todella paljon valtaa.

Aihe on kuitenkin hankala, sillä se on todella laaja. Kun maahanmuuttoa ajatellaan, pitää tietää aiheesta todella paljon, jotta voi kertoa lukijalle mistä kaikki tämä johtuu.

Media on onnistunut varsin vaihtelevasti 2015 pakolaiskriisin alussa. Koko eurooppalainen media lähti karuun paniikin lietTutkijana tutkijaa kiinnostaa, mistä silsontaan, jossa puhuttiin tulvista ja vyöloin puhutaan, kun puhutaan niin sano- ryistä, ja siitä miten tällainen kasvoton tusti maahanmuutosta, kun suuri osa massa saapuu kohti Eurooppaa. maahanmuutosta on näkymätöntä. Mutta nähtiin myös erittäin asianSuurimmat maahanmuuttajaryhmät tuntevaa uutisointia siitä, miksi nämä ihovat venäläistaustaisia tai virolaistaustai- miset tulevat ja miten. Ehkä isoin ongelsia, ja myös Ruotsissa syntyneet ovat kol- ma oli niputtaminen, silloin olisi tarvinnut manneksi suurin näistä ulkomailla synty- skarpata ja tajuta, että sieltä tulee yksilöineistä ihmisistä. Ja nämä ovat täysin nä- tä ja heillä on syynsä miksi. kymättömiä. Mutta median valtavirrassa edelleen Media on osaltaan epäonnistunut termaahanmuutto on sama kuin mistössä, kun puhuttiin pako-

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

lais"tulvasta" ja "vyörystä". Se on herättänyt tietynlaista negatiivisuutta. Mutta tulvasta on puhuttu jo vuonna 2009 kun bulgarialaisia tuli Suomeen noin 600 henkilöä, aiheuttaen paniikin. Se oltiin jo unohdettu kun vuonna 2015 pakolaisia tuli Suomeen hieman enemmän. Todetaan, että siitäkään paniikista ei varmastikaan opittu mitään seuraavaa

kertaa varten. Suomi on muuttunut todella paljon, ja täällä on ihmisiä joita ei pidetä suomalaisina, vaikka he ovat syntyneet täällä. Toivon mukaan Suomi tulee muuttumaan tulevaisuudessa, että meistä tulee vihdoin monikulttuurinen maa. Ja että se tulee muuttamaan myös mediaa.

Järjestäjä Yle Puhujat

Jouko Jokinen vastaava päätoimittaja, Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminta Maria Pettersson päätoimittaja, Journalisti-lehti Abdirahim "Husu" Hussein, toimittaja Miika Tervonen tutkija, Helsingin yliopisto

Yagmur Özberkan radiojuontaja, Yle Juontaja

Olli Seuri toimittaja, Yle

Teksti: J. Kuva: Ville K.

YLEISÖÄ KUUNTELEMASSA KESKUSTELUA EETUNAUKIOLLA

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

Sekaisin Siileistä

Siili tutustumassa hotellin tarjontaan

iili on rakastettu pihanaapurimme. Monen lapsuusmuistoihin kuuluu sen kipityksen ja tuhinan seuraaminen pihapiirissä. Piikikkään palleron kohtaaminen on kuitenkin tullut harvinaiseksi, sillä siilien määrä on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä. Liikenne ja myrkyt hävittävät siilejä, ja liian siistit pihat vaikeuttavat niiden elämää. Myös lauhat talvet ovat ongelma.

Puutarhurille se on hyvä apuri, sillä se pitää tuhohyönteiset kurissa. Piikkipallero elääkin vain ihmisten muokkaamissa pihaympäristöissä ja ottaa siksi myös apumme vastaan. Ei ole myöskään tietoa, että siili olisi syrjäyttänyt tai syrjäyttämässä mitään muuta eliölajia. Vaikka siileistä tehdään havaintoja yhä vähemmän, sitä ei ole silti luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi.

Siilejä on asunut Suomen alueella jo ennen ajanlaskun alkua vallinneen lämpökauden aikana. Ilkka Koiviston mukaan on mahdollista, että siili olisi säilynyt Lounais-Suomessa jo muinaisista ajoista lähtien. Siilejä on tuotu 1800-luvulla Suomen Etelärannikolle Baltiasta ja Ruotsista.

On tärkeää, että siilille ehtii kertyä riittävästi rasvakudosta ennen horrokseen menemistä syys– lokakuussa. Sitä voikin ruokkia esimerkiksi lihalla ja koiran- ja kissanruualla. Jos haluat antaa siilille kalaa, niin se tulee kypsentää, jotta siili ei saisi kalasta tiaminaasientsyymiä, sillä se aiheuttaa siilille B1-

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018 vitamiinin puutosta. Siilille ei siis pidä antaa raakaa kalaa, mausteista tai suolattua ruokaa, leipää, pullaa tai teollista ruokaa kuten makkaraa. Kasviksia tai juureksia ei myöskään kannata antaa, sillä siili ei ole kasvissyöjä vaan se kaipaa proteiinipitoista ja energiaa antavaa ruokaa. Siileille ei myöskään pidä antaa lehmänmaitoa, sillä siili saa siitä ripulia ja vatsakipuja, koska siilillä ei ole laktoosia pilkkovaa entsyymiä. Myöskään hapanmaitotuotteita ja laktoosittomia maitotuotteita ei ole hyvä antaa, koska niistä ei ole erityistä hyötyä siileille, eikä kaikkien siilien elimistö pysty käsittelemään niitä. Muista antaa kuitenkin siileille raikasta vettä.

On Emäntä, Arkajalka, Pitkäjalka, Baby, Beba, SilverFox, Ujo, Liehukarva, Ukko ja monia muistakin. Olen jo oppinut tunnistamaan siilit toisistaan ja huomannut kuinka paljon he eroavat käytöksellään toisistaan. Mamma, joka on ilmiselvästi siiliyhteisön matriarkka, lyllertää siilihotelliin ja näyttää muille kuka on pomo. Mamma maiskuttaa ruokaa omassa ylhäisyydessään useita minuutteja, kun taas Ujo haistelee siilihotellien seiniä, eikä uskalla välttämättä mennä syömään, vaikka hotellit olisivat tyhjät. Pitkäjalka juoksee suorinta tietä ruokailemaan, kun taas Liehukarva yrittää joka kerta kaivaa uutta sisäänpääsyä hotelliin, vaikka hotellisTiesitkö, että ihmiset kuljetelleet siilejä muka- sa on kyllä oviaukot. Baby on tämän vuoden naan omille asuinseuduilleen siksi, että siilejä on pieni poikanen, joka isottelee jopa puusta pupidetty hyvinä käärmeen ja rotan tappajina. Niin toaville lehdelle. uskomattomalta kuin se tuntuukin, siili voi todellakin päihittää kyykäärmeenkin. Meitä siilien ystäviä on Suomessa paljon ja jos Ensiksikään, käärmeen myrkkyhampaat sinäkin tahdot auttaa piikikkäitä palleroita, niin eivät yleensä yllä siilin piikkipuolustuksen läpi on hyvä lukea niiden ruokinnasta, siihen liittysiilin ihoon. Toisekseen, jos ne yltävätkin, niin västä hygieniasta sekä siitä kuinka siilit talvehtieipä huolta - sillä siilin veressä on aineita, jotka vat. Jos aloitat ruokinnan omalla kotipihallasi neutraloivat käärmeen myrkyn. sitä ei voi lopettaa, jos mielenkiintosi lopahtaa, sillä tämä on sitovaa puuhaa. Mutta jos tunnet Olemme ruokkineet siilejä säännöllisesti usean sydämessäsi läikähdyksen ja haluat aloittaa siiviikon ajan siilihotelleissamme. Olen miettinyt lien ruokinnan, niin hienoa. Tervetuloa meidän kuinka tyhjältä pihapiiri tuntuisikaan ilman iha- muiden siileihin hurahtaneiden joukkoon. nan valloittavia piikikkäitä palleroita! Mutta voiko se mennä niin, että nämä pikku veijarit voivat Teksti: PV & KR valloittaa sydämen? Voi, sillä itse on tuntenut Kuvat: PV sydämessäni lämpimän läikähdyksen ja joka päivä odotan jo iltaa, että näen piikikkäät ystä- TEKSTIÄ KOPIOITU JUTTUUN MYÖS ERI NETTIKANAVISTA väni.

Näillä helteillä on hyvä että siilitkin saavat vettä 11

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

Huolestuttaako oma tai läheisesi lääkitys?

aneeli alkoi keskustelulla määrättyjen lääkkeiden määrästä, ja siitä kuinka sokeasti ihmiset luottavat lääkäriinsä. Toisaalta taas on ihmisiä, jotka eivät luota lääkäriin lainkaan. Tässä tapauksessa tulisi itse hakea tietoa omien lääkkeiden käyttötarkoituksista ja ohjeista. Tämä voi olla kuitenkin hyvin hankalaa esimerkiksi vanhemmille ihmisille, jotka eivät välttämättä osaa käyttää laitteita ja hakea tietoa. Silloin asiakas luottaa lääkäriin sokeasti, ja lääkemääräykset lisääntyvät vuosi vuodelta. Ongelma on myös siinä, kun asiakas on vuosia käyttänyt tiettyä lääkettä, jolloin ei välttämättä enää tarkisteta onko lääkkeelle enää tarvetta. Myös omakannassa uudistettavat ereseptit ovat lisääntyneet. Kun omakannassa uusitaan reseptejä, ei tutkita potilasta ja sitä, onko hänellä enää tarvetta lääkkeeseen. Tämän vuoksi huolestuttavia ovat ensisijaisesti riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet. Kun kukaan ei varmista tarvitseeko potilas lääkettä, hän

saa e-reseptillä lääkettä koko ajan lisää. Apteekkariliitto kertoo, että apteekista on myös mahdollista saada tietoa eri lääkkeistä ja suosituksia eri vaivoihin. Toki he eivät voi reseptilääkkeitä määrätä. Apteekin henkilökunnan kanssa voi muutenkin keskustella eri lääkkeistä, siellä on myös mahdollista selvittää oma lääkelistansa (= ajantasainen listaus kaikista käyttämistäsi lääkevalmisteista, nimen lisäksi kirjattu annos ja käyttötarkoitus). Paneelin keskeisimmät aiheet olivat siis lääkkeet, joita määrätään turhan paljon ja liian usein, potilaiden hoitojakson lyhyys, apteekin mahdollisuudet auttaa potilaita ja se, kuinka ihmisten tulisi kriittisemmin tiedustella lääkäreiltä ja muilta tahoilta lääkkeiden tarvitsemisen määrää, sekä itse hakeutua useammin tarkastettavaksi, onko pitkään jatkuneilla lääkityksillä enää tarvetta. Teksti: J Kuva: Ville K.

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

Mehiläistarhaus

len alkanut juuri tutustua mehiläistarhaukseen. Mehiläistarhaus alkoi kiinnostaa luonnon puolesta, mutta siihen tutustuessa kiinnostus on kasvanut. Mehiläiset ovat älykkäitä siinä mielessä, että ne osaavat pitää pesän ilmanvaihdon tarkkaan heille sopivana, pitää pesän puhtaana luomalla omaa antibioottia bakteereja vastaan, luoda uuden kuningattaren tarvittaessa ja kommunikoida eri tavoin kertoen yksityiskohtaista tietoa, vaikka parhaasta mesilähteestä.

Mehiläisten luomat tuotteet Mehiläiset tuottavat Suomessa 100% puhdasta ja orgaanista hunajaa, joka on valmis syötäväksi vaikka suoraan pesästä. Mehiläiset tuottavat myös muita sivutuotteita, kuten siitepölyä, jota on alettu käyttämään muun muassa proteiinilähteenä.

Mehiläiset ovat pistäviä, mutta lähinnä ne keskittyvät työhönsä ja ovat huomattavasti rauhallisempia kuin vaikka ampiaiset. Mehiläisten kanssa toimiessa käytetään mehiläispukua pistojen välttämiseksi. Mehiläisiä jalostamalla on yritetty myös luoda rauhallisempia yhdyskuntia, jotka olisivat helppohoitoisempia.

Propolis on mehiläisten kittivahaa, jolla ne paikkaavat pesää pitääkseen lämpöä sisällä ja bakteereita pois. Propolista käytetään luonnon antibioottina ja sen teho perustuu sen sisältämiin flavonoideihin, jotka toimivat antioksidantteina. Se voi auttaa esimerkiksi tulehduksiin.

Vahaa, jolla on monia käyttötarkoituksia, käytetään puun käsittelyssä, kynttilöissä, lääketieteessä, askartelussa.

Emomaito, jota kutsutaan myös nimellä ”Royal Jelly”, sisältää runsaasti esimerkiksi B-ryhmän Pesiä rakentaessaan mehiläiset kuljettavat eri aineita luonnosta ja käsittelevät niitä suussaan, vitamiineja, proteiinia, aminohappoja, rasvoja, esimerkiksi pelkkä mehiläisvaha koostuu vähin- kivennäisaineita ja hivenaineita. Se on erittäin suosittu myös kosmetiikkatään 284 yhdisteestä. tuotteiden raaka-aineena. Emomaitoa tulee, kun Kaikkia yhdisteitä ei ole vielä tunnistettu, mutta se koostuu pääosin estereistä, alkoholeis- mehiläiset yrittävät tehdä uutta emoa ja ruokkivat sitä erikoisravinnolla. ta ja hapoista. Mehiläisistä voidaan myös kerätä talteen myrkkyä tappamatta niitä. Myrkkyä kerätään esimerkiksi lääketieteellisiin tutkimuksiin, mutta pääosin siedätyshoitoon. Sitä käytetään myös reumapotilaiden kivun hoidossa ja luonnon omana botoxina. Ulkomailla mehiläiset voivat tehdä myrkyllistä hunajaa. Hunajan vaikutukset riippuvat mehiläisten käyttämistä kasveista. Myrkyllisistä hunajista tutkitaan mahdollisia hyötyjä lääketieteelle. ©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018 Tiettyjen alppiruusujen alkuperää sisältäviä hunajia käytetään myös päihtymistarkoitukseen, esimerkiksi Nepalissa on perinne kerätä ”hulluhunajaa”, jota kerätään villimehiläisten pesästä. Mehiläistarhaajat tarjoavat myös pölytyspalveluita eri maatalousalan henkilöille. Mehiläisten tarhaus lisää satoa huomattavasti, mutta pölytyksen vaikutus satoon vaihtelee silti riippuen pölytettävästä kasvista. Mehiläisten on arvoitu pölyttävän 75-85% maailman kasvilajeista. Pesien hoito ja hunajan valmistus Mehiläisiä hoidetaan laatikoissa ja kuningatar asuu alimmassa laatikossa. Hunajan tuottamista varten päälle kasataan hunajalaatikoita. Hunajalaatikoita lisätään päällekkäin mehiläisyhteiskunnan kasvaessa. Hunajan tuotannon määrä vaihtelee esimerkiksi sään, mehiläisten määrän ja mesipaikkojen mukaan. Mehiläisyhteiskunnan säilyvyydelle on tärkeää, että mehiläisille vaarallisia tauteja vastaan pesiä myrkytetään. Laatikoiden sisällä on irtoavia vahalevyjä, joihin mehiläiset luovat pesänsä ja varastoivat hunajan. Hoidettaessa laatikko avataan ja tarkastetaan kenno kerrallaan, jonka ne ovat vahalevyyn tehneet. Laatikollinen kennoja, eli maksimissaan 10 kennoa viedään lingottavaksi. Lingossa hunaja irtoaa ja valuu astiaan, jonka jälkeen se valutetaan vielä siivilän läpi toiseen astiaan laadun parantamiseksi. Hunajan annetaan seistä, jonka jälkeen vielä pintaan tulevat epäpuhtaudet poistetaan. Epäpuhtaudet hunajassa ovat puhdistamisen prosessista huolimatta vain esteettisiä haittoja. Puhdas hunaja kiteytetään vielä sekoittelemalla hunajaa..Kiteytyksen tarkoitus on levittää kidepesiä hunajaan, jotta hunaja pysyisi juoksevana mahdollisimman pitkään. Mehiläisten ongelmat Suomessa mehiläisten ongelmia ovat huonot

säät, karhut, esikotelomätä ja varroapunkki. Varroapunkki on mehiläisiä tappava punkki, joka tappaa ajan kanssa koko pesän, jos sitä ei hoideta. Varroa ei ole vaarallinen ihmiselle ja sitä hoidetaan pienillä määrillä luonnossa esiintyvillä myrkyillä, kuten oksaali- ja muurahaishapolla, jotka eivät myöskään ole vaaraksi ihmiselle. Suomesta ei saa viedä mehiläisiä esimerkiksi Ahvenanmaalle, sillä se on varroavapaa alue, mutta Ahvenanmaalta mehiläisiä saa tuoda suomeen. Esikotelomätä on tauti, joka leviää usein käytettävän kaluston kautta ja tappaa pesän sikiöt. Kommunikointi Mehiläiset kommunikoivat toisilleen feromoneilla, jotka ovat erilaisia viestintäkemikaaleja, joita tuottavat työläiset, kuningatar ja sikiöt eri kommunikointi tarkoituksiin. Mehiläiset kommunikoivat myös ”tanssien”, kertoen tanssilla parhaan vesi- tai mesilähteen. Parveillessaan ne ilmoittavat myös uuden pesäpaikan löydöstä. Mehiläiset löytävät tanssilla ilmoitetun asian ja vaikka kukan varsin tarkasti; etäisyysvirhe on enintään 150 metriä ja suuntavirhe yleensä alle 15 astetta. Pienet epätarkkuudet ovatkin tarkoituksenmukaisia, koska kasveja yleensä kasvaa alueittain eikä vain tietyssä pisteessä. Tanssista ilmenee myös aika, jolloin ravintoa on saatavilla, ja mehiläiset tietävät vierailla kukassa vain silloin, kun se erittää mettä. Auringon suunnassa olevasta kukasta ilmoitetaan tanssimalla pesässä alhaalta ylös, auringon ja kukan ollessa pesän vastakkaisilla puolilla tanssin suunta on ylhäältä alas. Muut suunnat ilmoitetaan juoksemalla joko oikealle tai vasemmalle pystysuorasta samassa kulmassa, kuin ravintolähde sijaitsee auringon suunnassa pesästä katsottuna. Kenttämehiläiset arvioivat useita tansseja selvittääkseen parhaan paikan ennen liikkeelle lähtöä. TEKSTI: Anonyymi

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

Muraalimutka Karjarantaan Porin Karjarantaan on tullut kesän ajaksi Muraalimutka, mutta mikä se on ja mistä idea siihen tuli? Kuka siitä parempi kertomaan, kuin entinen Läänitaitelija Mollu Heino ja Taiteen edistämiskeskuksen Hans-Peter Schütt.

Koffin varastorakennus oli mainio. Pori on täynnä vanhoja varastorakennuksia ja piristystä kaipaavia ajan nakertamia mineriittiseiniä. Lestikadun nurkalla riittää trafiikkiakin tavallista galleriaa enemmän pelkästään liikennevaloissa istuvista autoilijoista, että uskoisi teosten tavoit-Muraalimutka on maalaustapojen ja -tyylien tavan ihmisiäkin. rikkaan kirjon esiintuomista kaupunkikuvassa Suhtautuminen katutaiteeseenkin on viime mahdollisimman erilaisten toimijoiden toteuttaaikoina muuttunut positiivisemmaksi ja Pori on mana. silläkin saralla alkanut profiloitumaan hienoilla Muraalimutkalla promotaan maalaustaiteen nopeutta ja helppoutta kaupunkitilaa rikas- seinämaalauksilla. Projektissa olleiden hienojen toimijoiden ja tuttavana tekijänä, mutta samalla sillä pyritään taiteilijoiden lisäksi onkin varmaan hyvä tiputella rakentamaan maalaustaiteen näkyvyyttä julkikehuja Porin kaupungille ja kiitokset Koffille tilosessa tilassa sekä toivottavasti sitä kautta synnyttämään työmahdollisuuksia ammattitaiteili- jen tarjoamisesta, Ville Kirjanen kiittelee. joille tulevaisuutta ajatellen, Hans-Peter aloittaa. -Lopputulos on, kuten edellä jo mainitsinkin, -Viime syksynä järjestetyssä kaupunkisuunnitte- rikas, värikäs ja tarjoaa muraalimaalaukseen äälun palaverissa syntyi ajatus paikallisten taiteili- rimmäisen kiinnostavia avauksia. Tarkoitan tällä sitä, että viime vuosien mujoiden tekemästä katutaiteesta. Toimin silloin raalimaalauksiin verrattuna nämä kaikki teokset läänintaiteilijana. Karjarantaan tulevan suuren muraalin kil- tarjoavat tyylillisesti jotakin aivan muuta. Toivottavasti jotakin tämän suuntaisia pailu oli juuri käynnissä mutta mietimme että maalauksia voitaisiin nähdä pysyvinä teoksina ja olisi kiinnostava nähdä mitä paikallises tekijät saisivat aikaan ja tämä yhteishanke mahdollisti suuressa koossa, Hans-Peter kehuu. sen, Mollu Heino jatkaa. -Taiteen edistämiskeskus on ollut tässä mukana materiaalien osalta, lisäksi Porin kaupungin kulttuuritoimen panos on mahdollistanut lopputuloksen. Millaista oli tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa T.E.H.D.A.S ry:n Ville Kirjanen? -Yhteistyö eri tahojen kanssa oli sinänsä aika mutkatonta, kaikki tahot tavallaan tekivät omaa juttuansa ja sitten sähköpostin välityksellä aprikoitiin kuljetuksia ja ripustusta. Tarvittaessa soiteltiin hätääntyneitä puheluita. ©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

-Paikkana

-Paikka on mitä keskeisin nyt kun asuntomessut ovat käynnissä. Ohikulkijoita on näinä parina kuukautena varmasti jopa 100.000! Julkisen taiteen etu on, että teokset tavoittavat yleisöä, Mollu Heino kertoo paikasta Muraalimutkan löytää siis Karjarannatien ja Lestikadun risteyksestä, liikennevalojen vierestä. Taideteokset ovat näkyvillä ainakin loppukesän ja alkusyksyn 2018. Porin Nuorten Työpaja myös mukana Porin Nuorten Työpajalta hälytettiin apuun Milvi Elo ja Ville Ahdesmäki, kun teoksia tarvittiin li16

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018 sää. He tekivät karhuvaakuna teoksen, mistä idea siihen tuli?

Mitä mieltä olette Muraalimutkan paikasta?

-Siinä mielessä hyvä paikka, että on paljon lii-No idea tuli siitä, että tehdään vaakuna, ja sit- kennettä ja kukaan ei pääse tuhrimaan niin, että ten muokataan sitä. Googletin, että miten karhu joku ei näkisi. Rakennuksessa ei ole lainkaan piipiirretään, tai miltä se näyttää ja ne näyttävät loteltu, kuinka vanha se on. niin järjettömän laiskoilta. Isommat teokset olisivat saaneet olla Kaiken maailman poseerauksia löytyi ja tuli isommat, korkeammat, olivat hieman liian matamieleen, että pistetään se vaan nukkumaan to- lia. Olisi itsekin tehny mieli tehdä vähän isompi, hon ja toivotaan ettei ihmiset luule, että se on ihan kokeilu mielessä. kuollut. Teksti tietysti siihe alas, mikä piti olla Porin slogani, mutta päätimme vaihtaa sen. Siitä tuli Nuorten työpaja latinaksi, mikä sitten kääntyi “puer fabrica”, eli “lapsitehdas”, tota… Tietysti se on eri asia, jos osaa latinaa, mutta toistaiseksi jos suoraan kääntää siitä tulee helposti lapsitehdas. Jos on hippunen tietoa, miten latina toimii ymmärtää sen oikean tarkoituksen Ville Ahdesmäki kertaa teoksen taustoja. -Meillä oli vaneri, joka pohjamaalattiin ja sitten maalattin taloväreillä. Karhussa käytin kahtakolmea eri väriä koska en halunnut tasaista pintaa vaan hieman väreilevän. Milvi Elo kertoo. Milvin ja Villen löytää Instagramista. Teoksen tekoon meni noin kuukausi, suunnitte- @milvitaimi lu, kuivuminen ja pystyttäminen mukaan lukien. @villeahdesmaki Mitä uutta opitte projektin aikana ja mitä muuttaisitte? -Talon maalit ovat ihan hirveen huonot, ei ne peitä mitään, Ville aloittaa

MUKANA PROJEKTISSA OLI: TAITEILIJAYHDISTYS T.E.H.D.A.S. -Ison teoksen tekemisen, en ole noin isoa ennen KUNINKAANHAAN KOULUN 9. LUOKKA tehnyt. Vaneri piti maalata molemmilta puolilta, ONNENKIVEN PÄIVÄKOTI PORIN NUORTEN TYÖPAJA ettei se mene kieroon, Milvi jatkaa. PÄIVÄKOTI PÖRRIÄINEN TURUN YLIOPISTON KOKKELI-HANKE -Johonkin teokseen oli laitettu jotain lakan taYOU PEOPLE CREW-KOLLEKTIIVI paista, että jos siihen maalataan spray maaleilla sen voi vain pestä pois, Ville lisää -Olisin sitä paremmin jotkin asiat voinut tehdä. Kirjaimet esimerkiksi olisi voinut rajata maalarinteipin kanssa, Ville lopulta sanoo. Teksti: Ville K. Kuvat: A.

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

Onko pelaaminen peestä Vai ihan jees? nsimmäiset panelistit kutsutaan laval- Oppimisen kannalta on paljon eri pelejä, joista le. Keskustelu alkaa sillä, miltä pelaa-

oppii eri asioita sen olematta opetuspeli. On pe-

minen yleisesti näyttää nykyään. Pane- lejä, jotka sijoittuvat esimerkiksi historialliseen listit ovat sitä mieltä, että pelaaminen

ympäristöön, joista oppii jotain. On myös tiimi-

on laajenemassa suurempiin ilmiöihin ja tänä

pelejä, joissa oppii strategisia taitoja, kommuni-

päivänä pelaaminen voi olla koko perheen juttu. kaatiota ja johtamista. Peleihin on oletettavissa lisää virtuaalito-

Harvemmin kuitenkaan kuulee, että esi-

dellisuutta ja lisätyn todellisuuden pelit, esimer- merkiksi vanhemmat kehuvat muille, että onpa kiksi Pokemon Go, eli pelit jotka yhdistävät oi-

hienoa, kun lapseni on oppinut pelaamaan tätä

keaa todellisuutta ja virtuaalitodellisuutta ovat

ja tätä peliä. Enemmän kuitenkin yleistyy se, että

lisääntymässä.

lapsi voi suuntautua pelien myötä tietyille aloille

joille peleistä on saanut hyötyjä. Kuitenkaan ai-

Naiset ja tytöt pelaavat erittäin aktiivisesti. Heidän pelaamisensa vain jää usein näkymättömäksi. He voivat suosia pelejä joita pelataan yksin

na ei tarvitse miettiä mitä konkreettista hyötyä pelaamisesta on, se voi olla harrastus siinä missä muutkin harrastukset.

tai he voivat pelata yksin. Myös jos he pelaavat online-pelejä eivätkä tuo sukupuoltaan esiin,

Pelejä voi pelata kuin urheilulajejakin. Jos pelaa

heidät oletetaan yleensä miehiksi.

Järjestäjät

Kun pelaaminen yleensä mielletään mies-

Veikkaus ten jutuksi, niin se saatetaan mieltää myös nuor- Suomen Akatemia ten jutuksi, mutta esimerkiksi täysi-ikäiset naiset Sininauhaliitto muodostavat suuremman pelaajien ryhmän kuin

teini-ikäiset pojat. Nuoret pelaavat näkyvämmin Puhujat Usva Friman, pelikulttuurin tutkija, kuin taas aikuiset eivät välttämättä puhu siitä

Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö

niin avoimesti.

Herbalisti, pelitubettaja

Keskustelu jatkuu siihen, mitä hyvä peli tulisi

Karoliina Korppoo, pelituottaja, Veikkaus

sisältää. Lähtökohtaisesti pelin tulee olla kou-

Mikko Meriläinen, nuorten pelaamisen ja peli-

kuttava. Ominaisuudet, joita sen tulisi sisältää,

on tavoitteet mitä pelaajan tulee saavuttaa ja haasteet. Pelaajien maut ovat todella erilaisia ja se riippuu siitä paljon mitä pelistä kuuluu löytyä.

kasvatuksen tutkija ja asiantuntija, Tampereen yliopisto Inka Silvennoinen, päällikkö, Peluuri

Sama pelaaja kuitenkin voi tahtoa pelata erilai-

Juontaja

sia pelejä riippuen mielentilasta.

Kirsi Alm-Siira, toimittaja, MTV Uutiset

©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

kilpailumielessä, pelaamista tulee treenata ja

huolissaan, mutta tulisi olla tarkka, ettei pelaa-

siihen tulisi suhtautua kuin muihinkin harrastuk- minen leimaudu turhaan ongelmalliseksi. siin.

Liiallinen pelaaminen ilmenee esimerkiksi asioi-

Veikkauksen osoittama tutkimus selvittää, mitä den hoitamatta jättämisellä, pelaamiseen käytevanhemmat pelkäävät lapsensa pelaamisessa.

tyn ajan hallitsemisen vaikeutumisella, unirytmin

Väkivaltaisuus, riippuvuus ja ajan käytön hanka- sekoittumisella ja sosiaalisten suhteiden kaven-

loituminen huolestuttavat vanhempia, ja useim- tumisella. mat vanhemmat pitävät kasvatusta hankalam-

Pelaamisen on tarkoitus olla kivaa, ja silloin

pana, kun lapsi pelaa.

kun se alkaa olla pakonomaista, siitä katoaa ilo

Kyselystä yli puolet vanhemmista on rajoittanut lapsen pelaamista jotenkin. Tilanteesta riippuen,

ja se alkaa olla ongelmallista. Se voi toisaalta olla myös kanava jolla purkaa "patoutunutta vihaa", josta tulee helpottunut olo pelissä purkau-

jos rajoittamiselle ei ole tarvetta, se voi johtua

tumisen jälkeen.

siitä, ettei lapsi halua pelata. Tietyissä tilanteissa rajoittaminen on kui-

Veikkauksen kyselyssä 1% vanhemmista pelaa

tenkin hyvä asia, esimerkiksi ikärajoitusten

lasten kanssa. Se on valtava käyttämätön voima-

vuoksi. Rajoittaa voi monella tavalla, on eri asia

vara jota tulisi käyttää. Jos se kiinnostaa lasta, se

keskustella lapsen kanssa siitä kuin piilottaa pe- on todella hyvä tapa viettää lapsen kanssa aikaa. likonsoli, jotta lapsi ei pääse pelaamaan.

Jos on normaalisti totuttu esimerkiksi leffailtaan perheen kesken, niin voisi sen sijaan ko-

On myös tärkeä muistaa, että vanhempien tulee

keilla pelata jotain lasta kiinnostavaa peliä yh-

rajoittaa lasta tietyissä asioissa, esimerkiksi nuk-

dessä. Jos se on lapsen toive, kertoo se paljon

kumaanmenoajoissa ja ruoka-ajoissa. Lapsi

lapselle, että häntä kuunnellaan ja hänen toi-

muutenkin tarvitsee tukea ajan käytön määrittä-

veensa ovat tärkeitä.

misessä. Jos koko kasvatus perustuu siihen, että

Sen sijaan, että pelaaminen on perheessä riita-

kaikkea rajoitetaan kauheasti, lapsen kasvaessa

kapula, niin on parempi tehdä siitä sellainen asia

aikuiseksi hänellä ei tällöin välttämättä ole omil- perheessä, josta voidaan puhua. leen muuttaessa tarpeeksi työkaluja tunnistaa omia rajojansa. Vanhemman on suotavaakin olla

Teksti: J Kuva: Ville K.

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

Elät vain kerran (Porissa)

äyn suhteettoman nostalgiseksi lähtiessäni hotellihuoneesta. Sanotaan vaikka, että olen ollut viikon lomalla. Kun lähdön hetki koittaa, tarkistan paitsi neuroottisesti kaikki nurkat ja sängynaluset, tunnen myös omituista tyhjyyttä sisälläni. Tämä oli kuitenkin kotini viikon. Ja nyt en enää milloinkaan tule palaamaan tänne. Poistun viimeisen kerran hotellihuoneen ovesta ja mietin, kuinka oikeastaan joka päivä teemme jotain viimeistä kertaa, useimmiten edes tiedostamatta sitä. Jos virityn näin filosofisille taajuuksille yhdestä hotellihuoneesta, ei liene ihme että käyn ihan oikeasti muuttaessani hieman… omituiseksi.

Tämä reaktio tapahtuu aivoissani tasan sillä hetkellä, kun saan tietää asioiden muuttuvan, siis päättyvän. Olen yhdeksän vuoden ajan ollut sitä mieltä, ettei Pori kaupunkina ole suurikaan helmi, suurin osa ihmisistä täällä on joko tylsiä tai vittumaisia, eikä elämässäni ole oikeastaan tapahtunut mitään mielenkiintoista näinä vuosina. On lähes uskomatonta, kuinka nopeasti ääni kellossa muuttui, kun ymmärsin oikeasti lähteväni. Jokaisesta lähikauppareissusta tuli yksi viimeisistä, jokaisella lenkillä mietin, onko tämä viimeinen kerta kun kulutan tätä tiettyä polkua. Koskaan ei ole asuntoni tuntunut niin paljon kodilta kuin nyt, kun joudun sen jättämään.

Saatan olla perimmäiseltä luonteeltani hyvinkin suomalainen – toisin sanoen melankoliaan taipuvainen. Tämä piirre ei hallitse elämääni missään muussa tilanteessa niin vahvasti, kuin silloin kun olen muuttamassa. En yleisesti ottaen ole muutoksen suurin fani. Olen onnellisin silloin, kun asiat ovat paikoillaan ja kaikki sujuu turvallisesti kuten ennenkin. Muutos vain stressaa. Eikä mikään stressaa niin paljon kuin se, kun uuden opiskelupaikan johdosta joutuu vaihtamaan asuntoa ja jopa kaupunkia. Tällä hetkellä elän juuri tällaista muutoksen aikaa. Ja vaikka voisin kirjoittaa kokonaisen kirjan ahdistuksesta, keskityn mieluummin katkeransuloisempaan aiheeseen: nostalgiaan.

Tällainen nostalginen muistelu ja viimeisten kiertojen fiilistely on pienissä määrin ihan mukavaa. Olen lähipiirini kanssa kerrannut kaikkia niitä hienoja hetkiä, joita yhteiseen matkaamme Pori-vuosinani on kertynyt. Jos olisin itkuun taipuvainen henkilö, olisin saattanut tirauttaa pari kyyneltäkin. Mutta voin myöntää, että jossain määrin nostalgisointini on lähtenyt jopa lapasesta. Kun kuljin ystäväni kanssa erään rakennuksen ohi, aloimme kaihoisasti muistelemaan sitä erästä kertaa hamassa menneisyydessä, jolloin oksensin sen kulmalle. Kulkiessani vanhan opinahjoni ohi muistan, kuinka joskus kävin siellä lähes joka päivä, ja nyt en tule käymään siellä enää koskaan. No siis, en ole jalallani astunut niistä ovista sisälle yli viiteen vuoteen, mutta hei: nyt oikeasti muutan pois paikkakunnalta jossa koulu sijaitsee! Muistelen jopa masennuskausiani haikeasti. Ei minulla niitä varsinaisesti ikävä ole. Mutta miten olisin etukäteen voinut tietää, mitkä tulisivat olemaan viimeiset masennusnokoseni tässä kaupungissa!

Sanotaan, että aika kultaa muistot. Osittain tämä on totta: negatiivisiin tunteisiin on vaikeampi samaistua, kun ne ovat kaukana menneisyydessä, arkipäiväiset ja tasapaksut yksityiskohdat pyyhkiytyvät helposti muistoista. Tämä jättää jäljelle huippuhetket, ja on helppo kuvitella tietyn aikakauden koostuneen vain ja ainoastaan niistä. Mitä elämä loppujen lopuksi on, paitsi asioiden ©PRESSpaja Porin Nuorten työpaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018 ja ihmisten taakse jättämistä: hyvien, huonojen, samantekevien. Joku tai jokin voi olla läsnä jokapäiväisessä elämässäsi, ja sitten se vain… loppuu. Melankoliani kumpuaa kuoleman ainaisen läsnäolon sisäistämisestä. KAIKKI loppuu aikanaan. Pohdin, teinkö kaiken mahdollisen vuosinani Porissa. Olisinko voinut tehdä jotain paremmin (kyllä), tartuinko kaikkiin mahdollisuuksiin (en), kävelinkö ehkä elämäni rakkauden ohi kadulla (tuskin). Toisaalta haikea fiilistelyni on

onnistuneesti peittänyt alleen sitä ahdistusta, jota asioiden muuttuminen tuo tullessaan. En ole vielä ehtinyt kunnolla edes ajatella mitä kaikkea stressaavaa uusi voi tuoda tullessaan, olen ollut niin keskittynyt vanhaan. Rajansa kuitenkin kaikella, melankoliallakin. Tai kuten eräs ystäväni sanoi, kun pohdin kaikkia viimeisiä kertoja: ”Ihan oikeesti hei. Et sä nyt kuolemassa ole tai mitään.” Teksti: Laura

Muistokirjoitus Ihmiset harvoin pääsevät kirjoittamaan omaa muistokirjoitustaan. Tämä tietysti johtuu siitä että, no, he ovat siinä vaiheessa kuolleita. Minä olen kuitenkin tietääkseni vielä elossa, vain jättämässä työpajan. Tämä avaa minulle loistavan mahdollisuuden laatia oma muistokirjoitukseni. Koska totta puhuen en kuollaksenikaan uskaltaisi jättää sitä työtä kenellekään muulle. In memoriam Laura saapui Porin Nuorten Työpajalle lokakuussa 2017. Hän suoritti kymmenen kuukauden työsarkansa kokonaisuudessaan Presspajalla, sillä hänen kiinnostuksensa ja lahjakkuusprofiilinsa osoittivat aina kirjalliselle uralle. Jo ensimmäisistä viikoista lähtien hänen sanalliset taitonsa tulivat hyvin selviksi hänen työstään.

Lauran päätehtäväksi muodostui kirjoittaa Pajakunnan kansa –lehteen ”Kuukauden keksitty ammatti” –juttusarjaa. Sen lisäksi hän kirjoitti moninaisia juttuja eri aiheista, tyylilajinaan usein ironia. Myös Pajan blogin ylläpitäminen kuului Lauran tehtäviin, joten hän pääsi myös sitä kautta nokkelin sanankääntein jakamaan ajatuksiaan yleisölle. Lauran kielellinen lahjakkuus näkyi kirjallisten tuotosten lisäksi myös hänen jokapäiväisessä sosiaalisessa kanssakäymisessään. Laura ei pelännyt sanoa mielipiteitään ääneen, oli tilanne sitten mikä hyvänsä. Laurasta tullaan kaipaamaan hänen intohimoista suhtautumistaan suomen kieleen ja hänen asennettaan sellaista sanastoa kohtaan, joka ei oikeastaan ole edes sanastoa, eikä pitäisi olla kenenkään käytössä – ikinä. Kaiken kaikkiaan Lauran positiivinen elämänasenne ja hänen eloisa persoonallisuutensa koskettivat monia. Hän toi kauneutta ympäristöönsä ja loi siten lähimmäisilleen iloa, minkä vuoksi Lauran aikaa Porin Nuorten Työpajalla tullaan muistelemaan lämmöllä.

Laura 21

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

POLKUJA nuorten työpajalle on monia. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi työpajan toiminnasta kiinnostunut nuori itse, hänen vanhempansa tai jokin lähettävä taso (TE-toimisto, Etsivä nuorisotyö jne.). ALKUHAASTATTELUSSA yksilövalmentaja selvittää nuoren kiinnostuksen kohteet, tulevaisuuden toiveet ja muut pajajaksoon vaikuttavat tekijät. Haastattelujen ja keskustelujen kautta nuorelle valikoituu pajalta jokin osasto, johon hänet ryhmäytetään. Yksilövalmentaja ja työvalmentaja laativat nuoren kanssa henkilökohtaisen valmennussuunnitelman, jonka tarkoitus on auttaa saavuttamaan tavoitteet. Pajajakson pituus suunnitellaan alkuhaastattelussa, yhdessä aloittavan nuoren kanssa. Jakson pituus räätälöidään nuoren tavoitteiden mukaisesti ja nuorta tuetaan saavuttamaan halutut tavoitteet, koko pajajakson ajan. Valmennussuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti valmennuspäiväkirjan avulla. NUORTEN TYÖPAJAN eri osastoilla työskentelee työvalmentajia, jotka vastaavat pajan työtoiminnasta. He ovat oman alansa ammattilaisia, joiden perustehtävänä on edistää nuoren työkykyä ja osaamista. Työvalmentaja opastaa nuoren työpajan työtehtäviin, sekä jakaa tietonsa ja kokemuksensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Työvalmentajan avulla nuorella on mahdollisuus saavuttaa työelämässä tarvittavaa osaamista, sekä kokea onnistumisen kokemuksia. TERVETULOA NUORTEN TYÖPAJAAN! AUKIOLOAJAT MA-KE 8:00-16:00 TO 8:00-15:45 PE 8:00-15:00 OSOITE Veturitallinkatu 7, 28120 Pori SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@pori.fi INTERNET www.facebook.com/tyopajapori WWW.PORI.FI/TYO-JA-YRITTAMINEN/TYOLLISYYSPALVELUT/PORIN-TYOPAJAT

TYÖPAJAPÄÄLLIKKÖ Janne Suomala 044-701 1296 YKSILÖVALMENTAJA Maarit Salokangas 044-701 1295 YKSILÖVALMENTAJA Marjo Leppäkangas 044-701 3145

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

PORIN nuorten työpajan bändipajalla on tarkoitus perehdyttää musiikin eri tyylilajeihin, soittamisen, teorian sekä musiikin teknologian puoleen. Bändipajalla pääsee kokemaan musiikin säveltämistä, säestämistä ja tuottamista nauhoitettuun muotoon. Yhteistyö on tärkeää bändipajan sisällä ja siellä pyritään, että kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi uudessa ympäristössä ja uusien ihmisten keskellä. Bändipaja tekee myös yhteistyötä eri tahojen kanssa, kuten oppilaitosten, erityiskoulujen ja eri järjestöjen kanssa. Siellä autetaan myös verkostoitumaan eri yhteistyökumppanien kanssa ja kannustetaan musiikin opiskeluun tai työmaailmaan siirtymisessä.

KÄDENTAITOJEN pajalla on kenellä tahansa mahdollisuus neuloa, kutoa, virkata, askarrella, tehdä helmitöitä, nahkatöitä, mattoja ja muitakin käsitöitä. Kädentaidoissa tehdään tilaustöitä ja myytäviä tuotteita.

TAIDEPAJALLA työskennellään itsenäisesti ja luodaan maalauksia erilaisia tekniikoita kokeillen. Taidepaja tekee myös tilaustöitä. Taidepaja tekee myös tilaustöitä sekä myytäviä tuotteita.

PRESSPAJA kirjoittaa blogeja, arvostelee elokuvia tai musiikkia, haastattelee ihmisiä, tekee mainoksia nuorten työpajalle, valokuvaa, kuvakäsittelee ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin. PRESSpaja julkaisee Pajakunnan kansa -verkkolehteä kerran kuukaudessa, joka on luettavissa Facebookista Nuorten työpaja Pori tai Press paja. PRESSPAJA PÄIVITTÄÄ MYÖS: FACEBOOK Nuorten työpaja Pori ja Presspaja Pori INSTAGRAM ntppori PELIBLOGI porinpajanpelinurkka.blogspot.fi PORIN NUORTEN TYÖPAJAN BLOGI porinpajalla.blogspot.fi PAJAKUNNAN KANSA www.issuu.com/porinnuortentyopaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

RAKSAPAJALLA työskennellään puu-, pintakäsittely- ja rakennusalalla. Puutöissä ja pintakäsittelyssä korjataan, entisöidään ja maalataan vanhoja tuotteita pääasiassa asiakastöinä, sekä valmistetaan uusia. Rakennustöissä suoritetaan pienimuotoisia rakennustöitä, tällä hetkellä esimerkiksi nuorten työpajan uusien tilojen rakennusta. Kokemus alan töistä ei ole välttämätöntä. Rakennusperinne on hyvä paikka kartuttaa kokemusta alan töistä rauhalliseen tahtiin, osaavien työvalmentajien ohjeistuksella.

NUORTEN työpajalla vaatepankki. Se on tarkoitettu työpajapalveluun tuleville henkilöille. Vaatepankista asiakas voi lainata työsuojavarusteet (työtakki, työsuojahousut ja käsineet), mikäli oma työtoimintapaikka ei voi niitä tarjota.

KULJETUKSISSA kuljettajat vievät ruokaa kaupungin keskuskeittiöltä päiväkoteihin, kouluihin ja hoivakoteihin 600 ateriaa päivässä, kahdeksalla autolla. Kuljettajien työtehtäviin kuuluu myös arkisto - ja keräyspaperin kuljettaminen jälleen käsittelyyn. Kuljetuksiin tulevilla on oltava ajokortti. Aikaisempaa koulutusta ei tarvitse vaan työkaverit perehdyttävät.

VARAOSAPANKKI on monipuolinen työympäristö, jossa voi tehdä ulko- ja sisähommia mm. lasitustöitä, paikkojen järjestelyä, siistimistä, pienimuotoista rakennustyötä, asiakaspalvelua ja myyntityötä. Varaosapankissa tehdään myös liitutauluja, sekä kunnostetaan ikkunoita ja väliovia. Varaosapankki hoitaa myös kiinteistöpuolen, joka pitää sisällään talvi- ja kesäkauden huoltotyöt.

FACEBOOK Varaosapankki Pori

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

TYÖTEHTÄVÄT TYPA-pajassa ovat moninaisia, pääasiassa ne kuitenkin koostuvat rakennus- ja korjaustöistä, purkutöistä, metallitöistä, muutoista ja kuljetuksista. Muuttojen osuus työtehtävistä on viime aikoina lisääntynyt, mikä johtunee siitä, että TYPA-paja suorittaa osan kaupungin virastojen, koulujen ja päiväkotien muutoista. Vuokraustoiminta on myös osa TYPA-pajan toimintaa. TYPA-paja tarjoaa palveluksiaan sekä kunnalle, yrityksille, että yksityisille henkilöille.

PULPETTIPAJAN toiminta alkoi keväällä 2017 kouluhuollon tiloissa. Työtehtäviin kuuluu Porin kaupungin koulujen ja päiväkotien koulukalusteiden kunnostaminen ja pintakäsittely. Tarvittavat lupakortit: tulityökortti, työturvallisuuskortti ja EA.

KESKUSTAN nuorisotalon yhteydessä toimivassa Nuorten työpajan ylläpitämässä Café Nuokkarissa pääsee valmistamaan kahvilatuotteita sekä päivittäisen lounaan ja osallistumaan kahvilan yleiseen työskentelyyn ja asiakaspalveluun. Iltaisin tila toimii nuorisokahvilana, jolloin valmistetaan grillituotteita. Kahvila järjestää tarvittaessa tarjoilua erilaisiin tilaisuuksiin Nuokkarilla. Lisäksi kahvilassa tehdään tilaustöitä.

TARKISTATHAN POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ! www.lounaspori.fi/cafe-nuokkari

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

EKOPAJA sijaitsee Laviassa. Ekopajalla on pääsääntöisesti töissä 30 henkeä. Päätehtävänä Ekopajalla on sähkö- ja elektroniikka romun vastaanotto, purku, lajittelu ja myynti eteenpäin kierrätysalayrityksille, kuten Stenalle. Laviassa tehdään myös vaappuja kuten esimerkiksi Lavia uistin.

PORIN Luontopajalle on jaoteltuna kaksi eri ryhmää; Liikkuva ryhmä sekä Lyttylän kartanon kiinteä ryhmä. Liikkuvassa ryhmässä liikutaan minibusseilla ja tehdään monenlaista luontorakentamista ja ympäristönhoitoa luonnossa ja vihreissä ympäristöissä, kuten Porin retkeilyreitistöillä. Luontopajan tukikohdassa Lyttylän kartanolla puolestaan on kasvimaa, kasvihuone, kanoja, mehiläispesiä sekä lampaita. Lisäksi kartanolla tehdään erilasia retkeilyreittien rakenteita sekä monenlaisia ympäristönhoidollisia askareita. Luontopajalla on tällä hetkellä kirjoilla yhteensä noin 60 henkilöä ja toimintaa on ympäri vuoden. Porin Luontopaja on Porin kaupungin työllisyysohjelman (2015–2025) mukainen Innovatiivinen Green Care -toiminto, joka liittyy työllisyyden edistämiseen ja sosiaaliseen kuntouttamiseen. FACEBOOK Porin Luontopaja

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

ETSIVÄN nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita FACEBOOK etpori nuoria, jotka ovat hankalassa elämäntilanteessa, vailla opiskelu- tai työpaikkaa tai muuten avun ETSIVIEN HENKILÖKOHTAISET FACEBOOK PROFIILIT tarpeessa. Porin Etsivä nuorisotyöntekijä Satu ETSIVÄT nuorisotyöntekijät ovat erityisnuorisotyöntekijöitä, joiden tavoitteena on olla läsnä nuorten elämässä ja tarjota paljon tukea ja apua. Yhdessä nuoren kanssa etsivät nimensä mukaisesti etsivät apuvälineitä nuoren ongelmien selvittämiseen. Etsiviin voi olla yhteydessä nuori itse, vanhemmat, kaverit, opettaja tai sosiaalityöntekijä. Kuitenkin kuka tahansa voi ilmoittaa Etsiville nuoresta, mikäli hänen tilanteensa mietityttää.

Etsivä Nuorisotyö Tiina Porin Etsivä Nuorisotyö Miia SNAPCHAT tiinaet-pori etmiia1 etsivasatu INSTAGRAM porinetsivat YOUTUBE Etsivä nuorisotyö Pori

JEESARI.NUOKKA.FI on Karhukuntien 13-29-vuotiaiden oma palveluopas. Sivu auttaa nuoria löytämään apua oikealta henkilöltä esimerkiksi opiskeluun, työllisyyteen ja terveyteen liittyvissä asioista. Sivun teknisestä ylläpidosta vastaa Porin kaupungin nuorisopalvelut. Jeesarista löytyy paljon tietoa helposti. Alasivut on järjestetty selkeästi ja niiden selaaminen on vaivatonta. Sivu tekee paljon yhteistyötä monen nuorisopalvelun kanssa, kuten esimerkiksi Karhukuntien nuorten työpajojen sivut löytyvät sieltä. Niitä pääsee lukemaan kohdasta ”Työ”, josta aukeaa alasivu ”Työpajat”. Jos siis sinua kiinnostaa työpajatoiminta, silloin voit hakea tietosi jeesarista. Jeesarissa on myös kuntakohtainen blogi. Sinne voi kirjoittaa kuka tahansa pääsääntöisesti 13-29-vuotias karhukuntalainen nuori, mutta myös aikuiset saavat kirjoittaa. SIVUILTA löytyy kalenteri, josta näkee nuorille tarkoitettuja tapahtumia kategorioittain. Jeesarissa on oikeassa alakulmassa Netari & Suunta -chat, jossa pääsee keskustelemaan Netarin luotettavien nuorisotyöntekijöiden kanssa mistä tahansa silloin, kun siellä ollaan päivystämässä. Netarissa päivystetään joka viikko tiistaista torstaihin klo 18-21. Suunta-ohjaaja auttaa erityisesti työhön ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Suunta-chatissa päivystetään sunnuntaista torstaihin klo 18-21.

PAJAKUNNAN KANSA Heinäkuu 2018

Työpajapäällikko Toimistonhoitaja Toimistonhoitaja Yksilövalmentaja Yksilövalmentaja ET-Pori ET-Pori ET-Pori Raksapaja Pajakuljetukset Kädentaidot Taidepaja Café Nuokkari Varaosapankki Bänditoiminta Ekopaja Starttivalmentaja Starttivalmentaja Presspaja Ekopaja Luontopaja TYPA-paja Vastaava työnjohtaja Muuttotilaukset Toimistosihteeri Pulpettipaja Kiinteistöhuolto Vaatepankki Autopaja Metallipaja Yyterin ulkoalueiden hoitotyöt

Janne Suomala Mari Mettälä Johanna Hellman Maarit Salokangas Marjo Leppäkangas Tiina Aydin Miia Hämäläinen Satu Sirviö

Jesse P.

044 701 1296 044 712 7277 044 701 1295 044 701 3145 044 701 1302 044 701 4186 044 701 1386 044 701 8260 044 701 9385 044 701 0922 044 701 7074 044 701 1387 044 701 1434 02 621 1432 044 701 7645 044 701 0303 044 701 8572 044 701 1387 044 701 1297 044 701 7647 044 701 1037 044 701 9245 044 701 0922 044 701 1916 044 701 8260 044 701 7645 044 701 1292 044 701 9385 044 701 9245 044 701 1757