Pajakunnan Kansa

Page 1


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Sisällysluettelo Yhteistyön ja yhteisymmärryksen videoprojekti...

5

NTP-fiiliksiä

7

NTP-tuotannosta kirjoitusta

9

Kokemukseni NTP-tuotannosta

11

Kuvattavana siellä sun täällä

12

Tuotantoon tutustumassa

13

Voice coachina NTP-Tuotannossa

14

Ajatuksia NTP-Tuotannosta

15

Kokemukseni vuoden 2020 NTP-Tuotannosta

18

Haastattelussa Leena Reikko

24

Haastattelussa Sinikka Tuomi

26

Hyvää joulua perkele!

29

Pajan oma Juuso

30

Esimiehen jouluhaastattelu

32

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

2

ntppori

NTP Tuotanto

Pajan blogi Pelinurkkaus

Presspaja Pori Porin työpajat


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Pääkirjoitus NTP-tuotannon musiikkivideo projekti on valmis ja tässä numerossa nuoret kertovat, että millainen kokemus heillä oli musiikkivideon parissa. Pressillä on menty jouluisissa merkeissä. Tilat ovat koristeltu ja joulukalenteria on tehty ahkerasti. Kiirettä on ollut kuin tontuilla lahjojen kanssa. Pressillä vierailivat toimittaja ja entinen kirjeenvaihtaja Leena Reikko, joka kertoo työstään kirjeenvaihtajana ja Ylen aluetoiminnan kehityspäällikkö Sinikka Tuomi, joka kertoo matkastaan radio toimittajasta aluepäälliköksi.

Päätoimitus

PÄÄTOIMITTAJA Naana Sillanpää, M.V. TAITTAJA Tytti Anttila KANSI Piia Vallenius KIRJOITTAJAT Sara Soronen, E.K., Naana Sillanpää, M.V., V.N., E.P., Lassi Nuolivaara, Aku, Anni Kiikola, Tarmo Tikka KUVITTAJAT Tytti Anttila, Piia Vallenius, Juuso H.

3

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


ŠPresspaja Porin Nuorten TyÜpaja

4

ks ist ja ist a a

N T K 20 ok P20 em TU vu uk O ja od sia TA se en ja n p m NT va ro u ike je ist O u kt o


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Yhteistyön ja yhteisymmärryksen

Videoprojekti

yksinäisyyden kokemisen teemoista Satakunnan työpajojen nuoret yllättyivät itsekin, kuinka mutkattomasti yhteisen tekemisen meininki syntyi NTPtuotannon musiikkivideoprojektissa.

Niitä sitten pyrimme tallentamaan tälle musiikkivideolle, 22-vuotias Jose kertaa. Jose toimii videon ohjaajana, kuvaajana ja editoijana. Hän valmistui Sataedusta Nakkilan Villilän elokuva- ja tv-puolelta mediapalveluiden toteuttajaksi 2019. Opinnot harjaannuttivat videotuotannon eri työvaiheisiin, mutta näin suurta kokonaisvastuuta hän kantaa ensi kertaa.

Koronaepidemia saapui Satakuntaankin kutsumattomana vieraana kevättalvella 2020, mutta siitä ei ollut pysäyttämään Satakunnan nuorten työpajojen alkuvuonna käynnistynyttä musiikkivideoprojektia. Teemaksi oli päätetty yksinäisyys, ja tuohon maailmaan korona ja sosiaalinen eristäytyminen toi epämiellyttävän lisänsä.

- Se on yllättänyt, kuinka paljon eri alojen osaamista eri työpajojen nuorilta löytyy. Myös pajojen mutkaton tapa toimia yhdessä on lämmittänyt Josen mieltä. Se saa miehen pohtimaan työpajojen ja NTP-tuotannon mahdollisuuksien rajoja ja uskomaan, että pajojen yhteistyöllä rahkeet riittäisivät huomattavasti isompaan ja haastavampaankin mediatuotantoon.

Töitä piti keväällä jatkaa etäyhteyksillä. Eri työpajojen nuorista muotoutui käsikirjoittajien ryhmä, joka pohti yksinäisyyden kokemisen teemoja muun muassa videopalavereissa. - Tavoitteena oli kerätä mahdollisimman monen nuoren näkemyksiä yksinäisyyden kokemuksesta.

- Jospa tämänvuotinen projekti auttaisi siinä, että pajat voisivat tehdä edes pieniä lisähankintoja 5

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Taistelutahdolla

toimintansa tueksi. Meistähän se on kiinni, kuinka hyvä työnäytteen saamme tästä aikaiseksi!

NTP-tuotannon meneillään olevan projektin laadukas tekemisen taso on ylittänyt miehen odotukset.

Omilla vahvuuksilla

- Työn määrä on valtava, ja valmista tulee vääjäämättä, vaikka korona on kampittanut tekemistä keväästä saakka, Raumalta Poriin nauhoituksiin ja kuvauksiin harva se päivä matkustava Jörbe kiittelee.

Myös 24-vuotias ohjaajaopiskelija Sara on huomannut, kuinka pajojen yhteinen ponnistus antaa eri taustoista tuleville nuorille tilaa hyödyntää omia vahvuuksiaan, juuri niin kuin työpajojen toiminta-ajatukseen kuuluu.

- Taistelutahtoa löytyy, tästä tehdään hyvä video, paras, hän vakuuttaa.

- Ja tilaisuuden oppia joka päivä jotakin uutta toisilta nuorilta. Itse uskon kehittyneeni käsikirjoittajana ja ideoijana… ja olen oppinut lennättämään kuvausdronea, Sara lisää.

18-vuotias Naana toimi musiikkivideon ensimmäisenä kuvauspäivänä savukonevastaavana, mutta on valmis avustamaan kaikessa, missä apua tarvitaan. Nakkilan Sataedusta mediapalvelujen toteuttajaksi valmistunut Naana toivoo, että työllistyisi työpajoille ja kiinnostuksen kohteensa pariin graafisen alan tuotantoihin.

Sara työskentelee ja opiskelee nuoriso- ja yhteisohjaajaksi Porin työpajoilla Kankaanpään opiston kanssa sovitulla oppisopimuksella. Opintojen jälkeen toiveissa olisi jatkaa ohjaajana Porin työpajoilla.

Myös Naana on vaikuttunut yhteisen projektin yhteisöllisyydestä.

- Nyt kun olen saanut kokemusta musavideon tuotannosta, toiveissani olisi työskennellä media-alaan liittyvien tehtävien parissa.

- Yhteisymmärrys, keskusteleva tekemisen tapa, toisten mielipiteiden kuunteleminen, näistä on kysymys.

Raumalainen Jörbe, 26, on yksinäisyys-teemaisen musiikkivideon laulusolisti. Laulamisen lisäksi Jörben musiikkiharrastukseen kuuluu kitaran, ukulelen ja huuliharpun soittamista, mutta musiikista tai videoalalta ei ole lohjennut vielä ammattia.

Siinäpä ohjenuoraa meille kaikille.

Teksti // Tarmo Tikka (Tiedottaja, Työllisyyspalvelut/ työllisyyden kuntakokeilut, Porin Kaupunki) Kuvat // Piia Vallenius

Jörbe haluaisi opiskelemaan videotuotantoa Voionmaan opistoon, mutta koulutuksen hinta on toistaiseksi estänyt aikeet.

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

6


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

NTP-fiiliksiä Aloitin pressillä elokuussa ja pressiin kuuluu

kompuroimaan ledipaneelin kanssa, mutta se meni tosi hyvin.

myös NTP-tuotannon hommat. Vähän jännitti aluksi, kun sain tietää, mitä kaikkea NTP tekee, että joudunko oikeasti olemaan kameran edessä ja mitä kaikkea muuta joudun tekemään. Piian kanssa keskustelimme tulevasta musiikkivideosta, kävimme keskustelua ja luimme läpi käsikirjoitusta. Moni asia muuttui, kun mietimme toteutusta ja ylipäätään, että mitkä osiot kuvataan missäkin. Aikaa kului ja aloimme kuvaamaan.

Kuvasimme myös kohtauksia, missä ihmiset

saivat huutaa kameralle niin kovaa, kun vaan lähti. Olimme Eetun kanssa saattamassa ihmisiä huutopaikalle. Minulla ei ollut vielä aavistustakaan, että joutuisin itse huutamaan, mutta selvisin siitä hyvin ja se oli kyllä aika vapauttavaa.

Olimme myös nuokkarin muuton jälkeen

kuvaamassa ympäri Porin keskustaa. Olimme kävelykadulla, puistoissa, raatihuoneella, kirkon vieressä ja Aittaluodon leikkipuistossa. Paras paikka oli ehdottomasti tämä leikkipuisto, koska kävimme keinumassa.

Ensimmäinen kuvauspaikka oli kulttuuritalo

Anniksella. Kuvasimme bändiä soittamassa ja laulajien laulamassa kappaletta. Muistan, miten minua jännitti enkä ollut aivan varma, mitä minun pitäisi tehdä, mutta sitten minulle sanottiin, että voisin olla savukonevastaava. Homma kuulosti helpolta ja hauskalta, mutta pian huomasimme, että savukone ei meinannut aluksi toimia ja sitten kun se toimi se puski savua kauheasti. Saimme sen onneksi toimimaan, mutta silti se ei meinannut totella, vaikka nappeja väänteli joka suuntaan.

Jonkin ajan kuluttua kävimme myös Reposaa-

ressa kuvaamassa. Paikkana toimi linnakepuisto. Se oli todella hieno paikka ja lähdimme ensimmäisenä kuvaamaan lintutorniin. Maisemat olivat hienot ja olisin melkein halunnut vaan jäädä katselemaan tätä hienoa maisemaa, mutta jatkoimme siitä sitten muihin kuvauksiin. Paikalla näkyi paljon joutsenia ja sää suosi meitä ainakin jonkin aikaa, kunnes aurinko meni piiloon. Mielestäni saatiin silti hyvää

Sain myös jossain kohtaa toimia valomiehenä,

kun kuvasimme laulajan kävelyä kohti lavaa. Se oli jännittävää. Eniten kyllä pelotti, että onnistun 7

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Viimeinen kuvauspäivä pidettiin nuokkarilla.

materiaalia siltä päivältä ja oli mukavaa, kun meitä oli kunnon joukko mukana tässä.

Kuvasimme lip sync -kohtauksia. Mielestäni kaikki osallistujat suoriutuivat todella hyvin. Lopussa tuli minun vuoroni ja yhtäkkiä tuli idea, että voisin esittää siivoojaa joka laulaisi kappaletta. Ajatus lip synccaamisesta muiden edessä jännitti enkä ollut varma, miten suoriutuisin tästä. No keksimme, että harjaisin lattiaa ja nojaisin sitten harjaan ja laulaisin. Idea toteutui hyvin ja jännitys katosi samalla heti, kun lähdin toteuttamaan tätä kohtausta. Tästä kuvaus projektista jäi todella hyvä mieli, sain tutustua uusiin ihmisiin ja nähdä millaista tuo kuvaaminen on. Nämä ovat sellaisia hetkiä, jotka tulen muistamaan hyvin.

Seuraavaksi olimme kuvaamassa Ruosniemes-

sä vanhalla sillalla ja olimme myös Kirjurinluodossa, Polsan reitillä. Asia, mikä jäi mieleeni, oli kyllä tämä sinappipurkki, jonka Eetu löysi matkallamme, mutta toki myös nämä kuvaukset itsessään. Olin ylpeä Millasta, joka meni kameran eteen, vaikka vahvasti väitti, ettei kameran eteen aio mennä.

Kuvasimme myös puutarhassa, joka oli yhä

kaunis paikka, vaikka kukkia ei juurikaan ollut enää. Tuntui hyvältä olla ulkona eikä vaan istua sisällä tietokoneella, vaikka sekin on mukavaa puuhaa nyt kun nuokkarin tilat tuntuu jo tutuilta.

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Teksti // Naana Sillanpää Kuvat // Piia Vallenius

8


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

NTP-tuotannosta kirjoitusta Tässä vähän tekstiä minun kokemuksista ja ajatuksista NTP-tuotannon toimissa mukana ollessa.

Tämän vuoden kesäkuussa, kun minulle

katsomaan mahdollisia kuvauspaikkoja ja ihmisiä mukaan projektiin; siinä oli vähän haastetta. Menin Euraan tutustumaan ja katsomaan NTP-tuotannon mukana paja-tiloja kuvauksia ajatellen, joka oli mieluisa eksursio, ja saimme täältä myös porukkaa mukaan projektiin.

täräytettiin kysyntää tulla mukaan uudelle musiikkivideo-projektille, niin lähdin aika matalalta kynnykseltä mukaan ilman paljon kokemusta projektityöstä tai kuvaamisesta yleensäkään.

Tähän aikaan oli jo korona rajoitteita työpajalla,

Valitettavasti en kyllä ollut mukana ensimmäi-

joten palaveeraus ja keskustelut olivat suurimmaksi osaksi pelkästään etänä uusien ihmisten kanssa. Kun rupesimme ideoimaan käsikirjoitusta ja mahdollisia video-ideoita, mitä lopputuotantoon voisi tulla, niin porukalla oli todella avoin mieli ja hyviä ideointeja näissä alkuvaiheissa. Mielestäni oli hauskaa saada tuoda omia hulluja ja jänniä ideoita myös pöydälle, vaikka välillä ne vähän oudolta kuulostikin.

sinä kuvauspäivinä ja eri lokaatioiden etsimisessä kuvauksiin.

Kun pääsimme palaamaan pajalle rajoitusten

mukaisesti, niin suunnitelmana oli, että tekisin jotain “Jeesus-monologia” kuvastamaan yksinkertaisesti NTP-tuotannon hommia helpottamaan muiden ymmärrystä, että mitä NTP-tuotannon työtehtävät oikeasti sisältäisi, mutta tähän ei harmillisesti löytynytkään aikaa. Tässä kohtia pääsin harjoittelemaan vähän myös drone-lennättelyä, jonka sain ennätyksellisesti vahingossa lennätettyä suoraan puskaan ensimmäisellä kerralla, mutta onneksi se kesti. Muuten se oli kyllä mukavaa kokeilla.

Viestintä oli nähtävästi hankalaa kaikille etäpa-

laverien järjestämisessä, kun porukka ei aina ollut huomannut Whatsapp-ryhmässä tai sähköpostissa ilmoitus-viestejä, mikä oli varmasti mukavaa palaverien järjestäjälle.

Huomasin kuitenkin, että alkuvaiheen suunnit-

Käsikirjoituspalaverit olivat paikan päällä, mis-

telu ja ideointi olivat projektissa helpoin aste, koska siinä vaiheessa, kun menimme eri lokaatioihin

sä pääsimme suunnittelemaan, ja ilmeentyi myös 9

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020 todella vaikeaksi samalla pienellä porukalla miettiä koko käsikirjoitus läpi itsestämme, koska tuntui että kauheasti ei meidän ulkopuolella tullut ideointeja kässärin tyhjiin kohtiin johon tarvitsimme kuvaus ideoita. Emme myöskään olleet varmoja, että pitääkö meidän suurimmaksi osaksi kuvata kaikki, vai saako muilta nuorten työpajojen paikkakunnilta kuvaa myös.

Korona rajoitteiden takia kuitenkin emme voi-

neet aloittaa kuvaustoimenpiteitä kauhean hyvin tässä kohtia, ja vaikka pidimme NTP-tuotannon käsikirjoituspalaverit, jotka pystyimme ainakin osan porukan kanssa paikan päällä, tuntui että oli aika paljon tyhjää näiden välillä.

Ensimmäiset kuvaukset, jossa minä olin mu-

kana, olivat Anniksella bändi kuvaukset, jossa heitettiin minulle ideaksi, että koska soittaisimme kuvauksissa jo valmiilla ääniraidalla taustalla, voisin mennä näyttelemään kosketinsoittimien soittamista, vaikken oikeasti soittaisi sitä biisiä. Vähän oudolta tämä vaikutti, mutta oli se ihan jännää olla itsekin kameran edessä muiden bändin jäsenten kanssa. Vaikka päivä menikin vähän myöhään, koko setti meni kyllä hyvällä menolla ja oli kiinnostavaa katsoa, kun porukka työskenteli yhdessä projektissa.

Ja seuraava kuvauspaikka oli sitten Luvialla

rannalla, jossa oli vähän vaikeuksia saada hyvää kuvattavaa kun tuli iltahämärää piakkoin.

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

10

Tämän jälkeen oli todella paljon lyhyellä ajalla

olevia käsikirjoituksen muutoksia ja viimeisellä hetkellä kuvauspaikkojen suunnitelmien muutosta, joka vaikutti kuvauksiin.

Viimeiset kuvauspäivät olivat suunniteltu ku-

vata Eurassa heidän alueilla, mutta viime hetkellä tulikin muutosta tilanteen takia, että jouduimme päivän varoitusajalla tekemäänkin kuvaukset Porissa seuraavana päivänä ja loput kuvauksista myös.

Kaiken kaikkiaan projektissa tuli minulle näke-

mys kuinka mukavaa, haastavaa, ja kiireistä voi olla projektikohtainen työ, etenkin kuvauksien kanssa tehden.

Ja koko projektille painoi myös kovasti korona

rajoitteiden haasteet, jotka vaikuttivat ja mullistivat koko ajan suunnitelmia. Yhdessä vaiheessa, kun sovittiin palaverissa suunnitelmasta, niin se yhtäkkiä voikin muuttua kokonaan, joka oli todella hämmentävää.

Omasta mielestä oli mukavaa olla tämän vuoden

NTP-projektissa mukana ja mielestäni oli arvoisa kokemus päästä tähän mukaan jollakin tavalla. Teksti // E.K. Kuvat // Piia Vallenius


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Kokemukseni NTP-tuotannosta

Oli synkkä ja myrskyinen yö jossain muualla kuin

viikon. Koska kamerat eivät jostain syystä ole vedenkestäviä, siirsimme kuvausreissua.

Porissa, jossa fyysinen olomuotoni sijaitsi. Tarkemmin sijaintini oli veturitalleilla allekirjoittamassa työkokeilusopimusta. Asiakirjojen valmistuttua yksilövalmentajani ilmaisi toiveensa puoliksi käskymuotoisena siitä, että menisin tervehtimään Annikselle Piiaa NTP-tuotannon musiikkivideon kuvauksiin.

Huolimatta Eura-kuvausten siirtymisestä olen

päässyt tekemään kaikkea kivaa ja opettavaista. Olen ollut kameran kuvattavana kävelykadun penkillä, Piian olohuoneessa ja omassa tietokonetuolissani. Pääsin myös osallistumaan kuvausten suunnitteluun ja toteutukseen muussakin kuin näyttelijän roolissa. Sain myös tavata projektin aikana mukavia ihmisiä muilta Satakunnan työpajoilta ja toivon, että näen heitä yhteistyön merkeissä tulevissakin NTP-tuotannon projekteissa.

Tavatessani Piian hänellä oli enemmän kysymyksiä kuin keskiverrolla TV-visailun juontajalla.

Mitä osaat? Mitä haluat tehdä? Mitä olet jo

tehnyt? Mitä haluat saavuttaa viiden vuoden sisällä? Onko sinulla lemmikkejä? Mikä on elämän tarkoitus? Mitä mieltä olet mustikkapiirakasta? Ja vielä viimeisenä, että oletko valmis lähtemään aamuseitsemältä kuvaamaan Euraan ensi viikolla? ”No kaimmääännyssitoon”, kuului vastaukseni, jos kuului, koska allekirjoittanutta miehenalkua vähän jännitti uuden edessä.

Parasta NTP-tuotannon kanssa työskentelyssä

oli se, että pääsin osaksi ryhmää todella nopeasti. Johtuiko edellä mainittu sitten sosiaalisista taidoistani vai NTP-tuotantoporukan äärettömän hyväksyvästä ja vastaanottavaisesta menosta? Veikkaan jälkimmäistä. Olen alusta asti kokenut, että saan olla juuri sellainen kuin olen niin huumorintajuni, ideoideni ja työskentelytapojeni kanssa.

No Euraan ei lähdetty, koska Pekka Pouta, tuo

Teksti // Aku Kuvat // Piia Vallenius

säätilojen profeetta, sateiden jumala ja aurinkojen kuningas, päätti, että ulkona sataa kaatamalla koko 11

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Kuvattavana siellä sun täällä Ensimmäinen kuvaus päivä, johon osallistuin, oli Reposaaren rannalla, missä aluksi kävelimme etsien kuvaus paikkoja. Ensin luulin, että joutuisin oikein kunnolla poseeraamaan, mikä sai vähän jännittämään. Kuvaukseni oli, että istuin tällaisessa luonnosta löydetystä pesässä, reppu auki vierelläni, vihko ja kynä kädessäni ja olin piirtävinäni muotokuvaa ihmisestä, joten katselin vähän väliin pois vihkostani katsomaan mallia. Kuvaus osoittautui helpoksi eikä vastannut minun jännittäviä odotuksiani, mikä oli hyvä asia ja sujui ilman mitään paineita.

Toisena kuvaus päivänä olimme Isonjoenrannan sillalla, Kirjurinluodossa ja Noormarkussa. Kuvauksiin sisältyi video, jossa kävelimme sillalla yhtä yksinäistä vastaan tulevaa ja kohdatessa antamalla pienen tönäisyn. Kirjurinluodon kuvaus oli Hanhipuistossa, jossa istuin yksin syrjässä ja

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

12

lähietäisyydellä istui kaksi muuta penkillä jutellen. Päivän viimeinen kuvaus tapahtui Noormarkussa nojaten autiotaloon ja samalla nyppien risua. Kaikki näistä sujuivat mukavasti ja helposti ilman mitään paineita.

Kolmantena oli lip-synkkausta musiikkivideolle. Tätä kuvausta vähän epäröin aluksi, kuitenkin osallistuin lopuksi. Kuvaus tuli tehtyä pienen paineen alla ja vaikka en tiedä lopputulosta, kohtaus olisi ehkä voinut mennä paremmin.

Viimeisimmässä kuvauksissa pääkohtana oli NTP-tuotanto. Otimme kaikenlaista kuvaa ryhmäkuvista miekkataisteluihin ja kuvauksissa oli hauska ja iloinen tunnelma. Teksti // V.N. Kuvat // Piia Vallenius


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Tuotantoon tutustumassa Tulin NTP-tuotantoon mukaan vasta kuvauk-

Yhtenä päivänä meidän olisi pitänyt mennä ku-

sien loppupäässä, mutta ehdin kuvauksiin hyvin mukaan. Pääsin NTP-tuotannon kanssa kuvaamaan Porin kaupungin ympäristössä, Kirjurinluodossa, Reposaaressa ja Noormarkussa ja Porin nuorisotalolla.

vaamaan Euraan, mutta olimme kuulleet, että siellä olisi ollut positiivinen koronatapaus, joten Euran kuvaukset jäivät tekemättä myöskin sen takia.

Ensimmäinen kuvauspäivä, jossa minä olin

non kuvauksista alusta saakka, voin sanoa, että ne muutamat päivät joina olin mukana suunnittelemassa kuvauspaikkoja ja ne joina olin mukana kuvauspaikoilla joko kantamassa tavaroita tai kuvattavana, olivat aivan mahtavia.

Vaikka en kerennytkään olemaan NTP-tuotan-

mukana, olin enimmäkseen tavaroiden kantajana ja seurasin sivusta sitä, miten kuvaukset sujuvat ja miten niitä suoritettiin, nämä kuvaukset suoritettiin Porin keskustan ympäristössä. Toisena kuvauspäivänä menimme Reposaareen ja olin kuvauksissa jo mukana ahkerasti.

All-in-all tää koko kokemus oli mun mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja silmiä avaava siihen, mitä tällä alalla tehdään. Tän musiikkivideon kuvaukset herättivät minussa myös arvostusta enemmän media-alalla/musiikki-alalla työskenteleville ihmisille, sillä he tuottavat hyvää materiaalia muutamassa päivässä. Haluaisin todellakin olla mukana myös tulevissa NTP-tuotannon teoksissa, jos sellaisia myöhemminkin tehdään.

Kirjurinluodossa ja Noormarkussa kävimme kuvaamassa samana päivänä, jolloin olin myös kuvattavana. Koska olen itse Noormarkusta, menin sinne mukaan ns. kierto oppaaksi ja myöskin kuvattavaksi. Noormarkussa kävimme kuvaamassa vanhalla juna asemalla ja rannalla sijaitsevassa huvimajassa.

Teksti // M.V. Kuva // Piia Vallenius

Nuokkarilla tapahtuneet kuvaukset olivat simppelit, sillä silloin kuvasimme lipsynkkausta. Silloin mukana oli myös muutama toisen paikkakunnan pajalaista. 13

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Voice coachina NTP-Tuotannossa Tulin mukaan NTP-tuotantoon hieman vahingossa ystäväni pyydettyä minulta apua voice coachingissa, koska olen itse koulutukseltani pop-/ jazz-laulaja. Alun perin tarkoitus oli, että tulisin mukaan vain yhdeksi päiväksi, mutta päädyin lopulta työskentelemään NTP-tuotannon laulajien kanssa aina studioäänityksiin asti, eli noin kaksi viikkoa syys-lokakuussa 2020. Alusta loppuun minulla oli todella hauskaa projektin parissa, minkä lisäksi vuosien teoreettisen opiskelurupeaman jälkeen oli virkistävää ja jopa voimaannuttavaa päästä tekemään jotain konkreettista ja käyttämään omaa osaamistaan nuorten hyväksi. Itse asiassa NTP-tuotannon voice coachin pesti tuntui niin hyvältä, että se herätti jopa kysymyksiä oman urani suunnasta ja erityisesti siitä, haluaisinko sittenkin tehdä työkseni jotakin vastaavaa. Nuorten kehitystä laulajina oli mahtavaa seurata ja harmittamaan projektissa jäi oikeastaan vain se, kuinka paljon enemmän olisin voinut heille antaa, jos olisin ollut mukana pidempään.

Aloittaessani NTP-tuotannossa minua oli vas-

tassa kaksi sekä kehollisesti että laulullisesti epävarmaa, mutta selvästi hyvin lahjakasta nuorta. Koska aikaa oli niin vähän, keskityimme enimmäkseen oikean lauluasennon löytämiseen ja laulamista

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

14

fyysisesti haittaavien maneerien karsimiseen sekä luonnollisesti nuorten itsetunnon ja varmuuden lisäämiseen. Jo ensimmäisen päivän loppuun mennessä kummassakin laulajassa oli tapahtunut merkittävää muutosta; epävireisyyksiä esiintyi enää hyvin vähän, lauluasento pysyi hieman parempana ja laulu sujui ylipäätään paljon rennommin ja rohkeammin.

Seuraavien treenikertojen aikana kehitys oli

aivan valtavaa: kumpikin alkoi rentoutua ja käyttää kehoaan laulun tukena huomattavasti vapaammin, laulu kulki kerta kerralta puhtaammin ja helpommin ja nuorten satunnaisista turhautumisista huolimatta suunta oli koko ajan ylöspäin. Oli upeaa nähdä nuorten luottamuksen omaan tekemiseen kasvavan ja sen myötä heidän alkavan tulla vähitellen ulos kuoristaan ja tsempata toisiaan päivä päivältä enemmän. Studiossa nuoret suoriutuivat suorastaan ammattimaisen hyvin valtavasta jännittämisestä huolimatta ja tsemppasivat toisiaan jatkuvasti. Studiorupeaman lopulla olikin hyvin vaikea uskoa, että kyseessä todella olivat samat nuoret kuin kaksi viikkoa aikaisemmin. Teksti // Anni Kiikola Kuva // Piia Vallenius


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

NTP-tuotannon

Ajatuksia NTP-tuotannosta

projektit

ovat

videon välityksellä. Video oli kuvattu Porin nuorten työpajan takapihalla, jossa Jörbe esittää kappaleen Yksinäinen akustisen kitaran säestyksellä, samalla laulaen muiden kuunnellessa ympärillä. Biisissä oli potentiaalia, mutta myös muutoksia olisi pakko tehdä. Olen itse ollut mukana säveltämässä ja sovittamassa jokaista NTP-tuotannon julkaisemaa kappaletta, joten tilanne oli tuttu. Kappaleesta välittyi nopeasti, miltä sen tulisi kuulostaa. Otinkin Jörben tuotoksen ja lähdimme työtoverini Jontun kanssa muovaamaan kappaletta. Pari sointuvaihtoa sinne tänne toi freesimmän tuulahduksen kappaleeseen ja sointukierron toistoa saatiin näin katkottua ilman, että se vaikuttaisi laulumelodiaan. Tämän pohjalta vetäydyin omaan kotistudiooni demottamaan kappaletta muille kuultavaksi.

tunnetusti haasteellisia aikataulujensa ja budjettirahoitusten takia. Tänä keväänä kuitenkin uuden haasteen toi COVID-19, joka sai aikaansa kuntien välisten rajojen sulkeutumisen, jolloin suurin osa projektin suunnittelusta tehtiin etänä. Tämä vaati työryhmältä sopeutumista uuteen tuntemattomaan.

Oma taipaleeni NTP-tuotannon uuden projektin kanssa alkoi jo kesäkuussa. Suunnitelma uudesta musiikkivideosta oli jo täydessä käynnissä. Vuoden teemaksi oltiin valittu yksinäisyys. Teemana yksinäisyys vaikutti helpolta, sillä tälläkin hetkellä moni suomalainen nuori kärsii yksinäisyydestä. Tarkoitus olisi kuvata yksinäisyyttä ja ajatuksena oli myös tuoda esiin, että vaikka ihmisen ympärillä on muita, voi hän kärsiä yksinäisyydestä henkisellä tasolla.

Kappaleeksi

oli

Tilanne muistutti paljon Talven valo -musiikki-

valikoitunut

videoprojektin aikoja. Jörbellä oli valmiina hyvä pohja, mikä vaati vielä ns. kokonaiskuvan. Tämä kokonaiskuva syntyi vaivattomasti. Perinteiseen tapaan tein demon kappaleesta, jossa akustisella

raumalaisen Joonaksen, eli Jörben kappale, jonka sanoitukset oli koostettu Rauman nuorten työpajan nuorten toimesta. Itse sain kappaleen ensi kertaa kuulla 15

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020 kitaralla soitetusta kappaleesta sovitettiin koko bändille soitettava kappale. Demo esitettiin työryhmälle ja se sai tarpeeksi hyväksyviä nyökkäyksiä ja positiivisia reaktioita. Tuotannon vastaava Piia tuttuun tapaansa tirautti pari kyyneltä. Jörbe kertoi ollessaan positiivisesti hämmentynyt ja että kappale ei enää kuulostanut omalta, mutta kuitenkin hyvällä tavalla jonkun artistin kappaleelta. Aluksi Jörbe oli varautunut. Jontun kanssa tekemämme muutokset varmasti kuulostivat aluksi erikoisilta ja kun aloimme käydä läpi muutoksia sanoihin, Jörbe varmasti tunsi turhautuvansa. Olihan tämä hänen lempilapsensa. Tiedän miltä tuntuu, kun omaa kappaletta lähdetään muuttamaan, mutta saavuttaaksemme kappaleen mahdollisen potentiaalin, sitä oli muutettava.

Sanoituksissa oli myös hiottavaa. Asiaa käytiin läpi Jörben ja Jonnan kanssa. Jonna oli myös Rauman työpajalta ja oli mukana alkuperäisen sanoitusryhmän kanssa ja lauloi kappaleessa taustoja. Ensimmäiset harjoitukset vedettiin vain demon ja laulun voimin. Tämä auttoi Jörbeä ja Jonna totuttelemaan uuteen taustaan. Pienen ajan kuluttua molemmat olivat jo tottuneet muutoksiin ja lauloivat mukana, jalkojen taputtaen samalla tahtia. Tämä toimi selkeänä viestinä allekirjoittaneelle, että kappaleen demo toimii ja se voidaan viedä eteenpäin soittoharjoituksiin. Loppukesästä saimme bändin koolle treenaamaan kappaletta. Pikkuhiljaa homma otti tuulta purjeisiinsa.

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

16

Koronan myötä koko projektin isoimpana ongel-

mana oli Koronasta johtuva kuntarajaylityskielto. Tämä teki yhteistyöstä haasteellista, sillä se rajoitti työryhmän fyysistä läsnäoloa, kuvausten uudelleen aikatauluttamista ja kohtausten uudelleen käsikirjoittamista. Jörben ja Jonnan kohdalla tehtiin erilliset sopimukset ja heidät liitettiin osaksi Porin Nuorten työpajaa. Tilanne vaati työryhmältä sopeutumista ja luovaa ajattelua suunnitella kuvaukset ongelman ympärille. Muutaman epäonnisen päivän jälkeen, kasasimme rivimme uudelleen. Oli aika ahtautua studion uumeniin.

Studio sijaitsi legendaarisen Annankatu 6:n alakerrassa, jonka tunsin jo entuudestaan varsin hyvin. Itse jo 14-vuotiaana pojan koltiaisena olin nauhoittanut ensimmäiset bassoraitani tuossa samaisessa studiossa ja sinne astuessani tunsin välittömästi nostalgiakärpäsen pureman ja sen tuoman haikeuden. Kappaleen nauhoituksesta ja miksauksesta vastasi Rille. Rille oli ollut mukana jo Trapetsi-videon prosessissa ja tiesi varmasti mitä oli tekemässä. Sami saapui nauhoittamaan rumpujaan ja homma saatiin aloitettua varsin hyvin. Muutaman tunnin jälkeen kappaleen rummut olikin jo nauhoitettu. Nopean rumpusetin purkamisen ja tilan siistimisen jälkeen, kitarasankarimme Joonas saapui paikalle. Hänen aikeinensa oli soittaa kappaleen akustiset ja sähköiset kitarat. Pienenä ongelmana oli mystinen linjan signaalin katoaminen. Toisin sanoen, vaikka Joonas runnoi kitaraa minkä kerkesi, ei tietokoneen


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

ruudulle ilmestynyt ruodon ruotoa, eikä kitarasta kuulunut pihaustakaan. Lopulta kuin Herran ihme laitteet alkoivat taas totella Rillen käskyjä ja näin päästiin taas nauhoituksissa etenemään. Eipä aikaakaan, kun saimme Joonaksen kitarat soitettua nauhalle.

Itselleni jäi vielä aikaa nauhoitella kosketinsoittimia. Oma osuuteni tulisi käsittää kosketinsoittimet ja liidi-kitarat. Tarkoitus oli käyttää demon raitoja, jotka oli jo valmiiksi nauhoitettu, mutta tempoon ja rytmiin liittyvistä syistä kaikkia näitä ei voitu käyttää, vaan ne täytyi nauhoitella uudestaan.

Seuraavana päivänä oli varsinaisen tulikasteen

Kaiken kaikkiaan NTP-tuotannon musiikilli-

vuoro. Jonna ja Jörbe saapuivat studiolle hienosti etuaikaisesti ja saimme nopeasti homman käyntiin. Jörben ensimmäinen laulu-otto kuulosti jo varsin lupaavalta. Jonnan ja Jörben mukana saapuivat myös Miamaija ja Anni, jotka olivat toimineet lauluvalmentajina jo lauluharjoituksista saakka. Jörben ja Jonnan laulua kuunnellessa tajusi vasta sen, kuinka nopeassa ajassa olimme saaneet kappaleen kuulostamaan hyvältä ja kuinka Jonna ja Jörbe olivat kasvaneet omiin saappaisiinsa projektin aikana. Jonnan ääni oli ollut alussa todella hento, mutta nyt hän lauloi itsevarmana ja kauniisti. Jörben ääneen oli myös tullut enemmän itsevarmuutta ja päättäväisyyttä. Hän selkeästi halusi näyttää jotain tällä kappaleella. Jossain kohtaa prosessia oli tullut epäröityä ja turhautumisia, mutta tämä kaikki oli nyt jätetty taakse.

seen puoleen voidaan olla tänä vuonna tyytyväisiä. Kappale saatiin ensimmäistä kertaa Raumalta ja sanoitukseen oli osallistunut moni nuori, joilla todellakin oli kappaleessa sanottavaa. Bändin osuus harjoituksineen ja nauhoituksineen saatiin hyvällä aikataululla tehtyä ja laulullisesti Jonna ja Jörbe ottivat isoja harppauksia eteenpäin. Itse olen myös tyytyväinen, että Jörben alkuperäinen visio ja omani kohtasivat kuitenkaan törmäämättä ja saimme kappaleen kuulostamaan isolta produktiolta. Yksinäinen-kappale sopii hienosti muiden NTP-projektien kappaleiden kirjavaan joukkoon ja toimii meille kaikille muistutuksena yksinäisyyden moninaisuudesta, kuitenkin toimien voimaannuttavana kuuntelukokemuksena. Teksti // Lassi Nuolivaara Kuvat // Piia Vallenius

Vuorossa oli seuraavaksi bassot, jotka soitettiin vuorostaan pajalla. Bassotaiteilija ja filosofi Joonas tuli paikalle ja suoritti osuutensa tyylikkäästi. 17

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Kokemukseni vuoden 2020 NTP-tuotannosta Suunnitteluvaihe Uutta musiikkivideoprojektia lähdettiin suunnittelemaan vauhdilla ja intoa puhkuen. Idea tämän vuoden teemaan saatiin Into - Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Ry:n #yksinäisyyttävastaan -kampanjasta. Myöhemmin teema paljastui hyvinkin osuvaksi, sillä koronaepidemia rysähti maailman päälle voimalla. Etätyöt ja sosiaalisten kontaktien väheneminen toivat mukanaan monelle uudenlaisen yksinäisyyden tunteen, josta pääsimme ammentamaan ideoita videolle sekä sanoman, joka luultavasti osuisi entistä useamman ihmisen kokemuksiin. Mutta palataan hetkeksi aikaan ennen koronaa. Suunnittelutyötä tehtiin aktiivisesti eri Satakunnan pajojen välillä. Kävimme kiertelemässä ja tutustumassa pajoihin, niiden ympäristöihin ja ihmisiin. Kävimme nuorten kanssa hyvin syvällisiä keskusteluja yksinäisyydestä: miltä se tuntuu, näyttää, mitä yksinäisyyttä kokeva ihminen tekee? Lähestulkoon jokainen kohtaamamme ihminen oli kokenut tai kokee tälläkin hetkellä yksinäisyyttä. Meille selvisi hyvin nopeasti, ettei yksinäisyys ole vain sitä, kun istuu tyhjässä asunnossa sängyn laidalla ja miettii, kuinka kivaa olisi, jos löytäisi edes yhden ystävän. Yksin voi olla myös suuressa väkijoukossa, omien ystäviensä keskellä, rakastamansa harrastuksen parissa – yksinäinen voi olla missä ja milloin tahansa. Se on tunne, ettei kuulu joukkoon, vaikka tietäisi ympärillään olevien ihmisten välittävän. Tunne, ettei kukaan muu ymmärrä niitä tuntemuksia tai kokemuksia, joita käyt läpi. Ja joskus se on vain puhdasta kaipuuta muiden ihmisten tai ihmisen seuraan. Yksinäisyyden muotoja on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Nuoret kertoivat meille rohkeasti omia kokemuksiaan ja selviytymiskeinojaan. Ammensimme niistä ©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

18

monet kohtaukset musiikkivideolle, mutta uskallan sanoa muiden paikalla olleiden puolesta, että saimme samalla heräteltyämme itsessämme aivan uudenlaista ymmärrystä ihmismieltä kohtaan. Yksinäisyys on niin henkilökohtainen kokemus, ettei sen kaikkia muotoja pysty helpolla käsittämään. Pääsimme tutustumaan eri pajojen tiloihin, mikä oli omasta mielestäni hyvinkin silmiä avaava kokemus. Sitä on niin tottunut oman kotipajansa ulkonäköön ja ilmapiiriin, että olettaa muiden pajojen olevan aivan samanlaisia – mutta toki jokainen niistä on ihan omanlaisensa. Suosikkini oli ehdottomasti erään pajan pihapiiristä löytyvä kota, jonne pystyin heti kuvittelemaan kesäisen iltapajan makkaranpaisto-ohjelman. Mieleenpainuvampia kokemuksia oli seikkailumme Rauman nuorten työpajalle. Siellä pääsin kuulemaan biisin alkuversion ensimmäistä kertaa, ja sehän vasta innostusta herättikin! Tapasin videon laulajakaksikon sekä kaikki muut Raumalla pyörivät ihmiset, pääsin kuulemaan porukan soittoa ja juttelemaan muihin videolle osallistuvien kanssa kaikesta mikä mieleen juolahti. Kun lähdimme ajamaan takaisin Poriin, oli päällimmäisenä fiiliksenä innostus siitä, että tästähän tulee taas yksi helvetin hyvä projekti.

Käsikirjoitus Käsikirjoitusvaiheessa aloimme kohdata koronan tuomia haasteita. Yhtäkkiä pidimmekin palaverit etänä Teams-yhteydellä, emmekä saaneet oleskella samassa tilassa muiden Satakunnan osallistujien kanssa. Yhdessä vaiheessa olimmekin ihan jokainen etätöissä ja keskustelimme videosta omien kotiemme turvassa, tai missä metsässä ikinä kukakin oli samoilemassa. Aluksi käsikirjoitusvaihe vaikutti hyvin simppeliltä. Ideoita löytyi useammin kuin jäätiin sanattomaksi,


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

tarinalle kehittyi draamankaari ja erikoisefektitkin oltiin mietitty valmiiksi. Kuvauspaikkojen metsästys alkoi samoihin aikoihin käsikirjoituksen kanssa: eri pajojen nuoria pyydettiin ohjaajiensa kanssa etsimään oman kylänsä kauneimmat ja karuimmat paikat, joita kuvauksissa voisi realistisesti hyödyntää.

Tässä vaiheessa muutenkin tuntui, että moni ihminen oli hukassa. Jokaisella tuntui olevan oma käsitys videon etenemisestä, jotka poikkesivat täysin toisistaan. Aina joku luuli jonkun asian olevan kiveen hakattu, mutta pian selvisikin, että suunnitelma sen kohtauksen kanssa oli muuttunut täysin – tai ettei sitä ideaa ikinä meinattu käyttääkään.

Toki kaikki ei sujunut mutkattomasti, vaikka itselleni on jäänyt lähinnä ruusuinen mielikuva aina jokaisen projektin alusta. Palaverit rönsyilivät välillä mitä ihmeellisimpiin suuntiin, kaikkia videoklippejä ei saatu pyydetyn ajan sisällä, ihmisiä sairastui, jollakin oli huono päivä, ja joskus palaveri päätettiin etuajassa, kun sen eteneminen tuntui takkuavan. Käsikirjoituksesta löytyi paljon näkemyseroja ja väärinkäsityksiä.

Mielestäni on kuitenkin hyvä asia, että käsikirjoitus eli niin paljon. Se valmisteli meitä kaikkia henkisesti koronaepidemian pahenemiseen, joka tulisi lopulta muuttamaan koko käsikirjoituksen. Varmasti moni koki turhautumista ja hieman epätoivoakin, kun 19

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

taistelimme käsikirjoituksen kanssa, mutta uskon sen olleen kaikille lopulta kasvattava kokemus. Aina asiat eivät mene suunnitelmien mukaan, joten improvisointi on näissä hommissa hyödyllinen taito.

Kun Piia katosi Tämä vaihe oli itselleni projektissa ehdottomasti hankalin, mutta en osaa paikallistaa missä kohtaa se tapahtui – suunnittelu- vai käsikirjoitusvaiheessa? Yhtäkkiä syliini heitettiin koko Presspaja, jolloin jouduin keskittymään uusiin asioihin. Vaikka aluksi pajalla päällepäsmäröinti tuntui hieman pelottavaltakin ajatukselta, selvisin siitä (mitä ilmeisimmin) kaikkien mielestä hienosti, enkä onnistunut polttamaan Presspajaa maan tasalle. Samalla täytyi kuitenkin muistaa, että myös NTP-tuotanto on olemassa. Välillä kaikki – allekirjoittanut mukaan lukien - tuntuivat unohtavan, että jossain vaiheessa meillä täytyy olla käsikirjoitus valmiina, kuvauspaikat etsittynä, näyttelijät mietittynä ©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

20

ja siis ihan oikeasti olla kuvaamassa. Yhteydenpito pajojen välillä tipahti lähestulkoon nollaan. Pidimme silloin tällöin Porin porukalla käsikirjoituspalavereita. Ne menivät yleensä hyvin levottomaksi loppua kohden, mutta saimme kasaan käyttökelpoisia ideoita. Lisäksi ainakin Porin nuoret saivat tarvitsemansa muistutuksen siitä, että olemme ihan oikeasti vielä tekemässä tätäkin projektia. Lopulta Piia palasi takaisin keskuuteemme, ja pääsimme Porin porukalla suunnittelupöydän ääreen. Jos mitään muuta hyvää ei tästä Valleniuksen seikkailusta seurannut, niin ainakin kuumehoureissa kirjoitettu käsikirjoitus toi mukanaan monet hyvät naurut. (Kuvataanhan kitaristia alaviistosta kuin jumalaa, tukka tuulikoneen virrassa hulmuten.)

Kuvaukset Kuvaukset hoidettiin lähtökohtaisesti hyvällä asenteella. Välillä päivät venyivät pitkäksi, minkä huomasi kyllä koko kuvausporukan levottomuudesta,


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020 mutta siitäkin saatiin enemmän ja vähemmän hyviä keskusteluja aikaiseksi.

Loppujen lopuksi saimme pakan pidettyä kasassa ja tarvittavan määrän kuvamateriaalia. Uskaltaisin myös väittää, että kaikille jäi kuvauksista päällimmäisenä mieleen hyvä yhteishenki ja useat hauskat sekä oudot hetket, kun sekoilimme ympäri kyliä kameran kanssa.

Suurimman osan ajasta olimme hyvin perillä siitä, mitä kalustoa tarvittiin ja mihin, mutta välillä tapahtui unohduksia, joiden vuoksi aina joku sai palata pajalle hakemaan unohtuneita jalkoja tai johdonpätkiä. Kuvausryhmän roolit vaihtelivat suuresti, mutta kuvaaja pysyi suurimman osan aikaa samana.

Korona Koronan vuoksi emme päässeet tekemään niin tiivistä yhteistyötä muiden pajojen kanssa kuin edellisinä vuosina. Lopulta moni nuori joutui rajoituksien pakossa jäämään kuvaustilanteista pois, emmekä päässeet eri kaupunkeihin kuvaamaan otoksia. Raumalta tulleet klipit on otettu eri kuvausryhmällä kuin Porissa otettu kuvamateriaali.

Itse pääsin säätämään mukana jokapaikanhöylänä: milloin olin valomiehenä, auttamassa lavastuksessa, ohjaamassa muuta kuvausryhmää, laittamassa ruokia esille tai juoksemassa ympäri kyliä etsimässä tarvittavaa kalustoa. Kuvauksissa päädyin usein myös ottamaan kuvaajan sivulle, jotta hän saisi rauhassa miettiä, miten tahtoisi kuvaustilanteen etenevän. Näistä pienistä tauoista kuvausten keskellä oli hänelle selvästi hyötyä, kun juttelimme käsikirjoitusta auki ja pohdimme, miten erilaiset otokset saataisiin järkevästi toteutettua. Välillä kuvaajasta ja koko kuvausryhmästä huomasi turhautumisen, kun käsikirjoitus muuttui jatkuvalla syötöllä, eikä aina ollut selvää, mitä seuraavaksi oltiin tekemässä. Tämä johtui yleensä koronan tuomista, jatkuvasti muuttuvista rajoituksista.

Koronan vuoksi jouduimme tekemään nopeita ratkaisuja, jotka eivät välttämättä siinä hetkessä miellyttäneet kaikkia. Kompromisseja tehtiin puolin jos toisin, eikä niiden läpivieminen ollut aina helpoimmasta päästä. Tämä kuvausprojekti oli selvästi raskain, missä olen itse ikinä vaikuttanut. Porukan ja tilanteiden muuttuminen oli välillä kaaos, jota oli vaikea hallita ja jossa oli vaikea olla myös sivustaseuraajana, mutta selvisimme siitäkin koetuksesta kunnialla. Teskti // Sara Soronen Kuvat // Piia Vallenius

Toisin sanoen kuvaukset olivat paljolti improvisointia. Vaikka meillä oli löyhä käsikirjoitus, kuvaustilanteissa tuli jatkuvasti uusia ideoita – sekä niitä hetkiä, kun uusia ideoita oli yhtäkkiä pakko alkaa kehitellä lennosta.

21

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

2020 vuoden

musiikkivideo

Yksinäinen

katsottavana 18.12. klo 12 NTP-Tuotannon Youtubessa

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

22


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

23

ŠPresspaja Porin Nuorten TyÜpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Haastattelu

X2 ©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Porin Presspaja sai (ennen uusimpia korona-rajoitteita) vieralijoikseen kaksi media-alalla pitkän uran tehnyttä naista. Seuraavilla sivuilla voit lukea heidän haastattelunsa.

24


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Leena

Leena Reikko, 61, saapui Porin nuorten työpajalle kertomaan elämästään ja monipuolisesta työurastaan, johon lukeutuu muun muassa Yleisradion Lähi-Idän kirjeenvaihto ja Punaisen Ristin tiedottaminen.

Reikko

Reikko työskenteli kirjeenvaihtajana parikymmentä vuotta ja kuvailee uraansa avioliittona, joka oli maailman ihaninta niin kauan kun se oli ihanaa. Hän kertoo, ettei vaihtaisi sitä aikaa elämästään pois mistään hinnasta, mutta on onnellinen, että päätti Reikko on syntyjään porilainen, mutta asui lapsuu- lopettaa uransa siinä vaiheessa, kun se ei enää tuntensa Kiikoisissa ja palasi takaisin Poriin käymään tunut hyvältä. lukiota. Viimeiset viisi vuotta hän oli ohjaajana ja sosiaaliohjaajana Punaisen Ristin vastaanottokes- Lisäksi Reikko on työskennellyt Punaisella Ristillä. kuksissa Satakunnassa, mutta Reikko on ollut suurimman osan elämästään toimittaja ja tuntee sen ”Olen ollut tiedottajana. Yleensä siihen kuulu u juttujen tekeminen Nälkäpäivä-keräykseen, keoikeaksi ammatti-identiteetikseen. rätään materiaalia ja kirjoitetaan juttuja, sellaista Reikko kertoo jo lukioaikoinaan tahtoneensa taustatyötä. Ei pelkästään Suomen Punaisen Ristin toimittajaksi. kanssa, vaan ihan kansainvälisiin tarpeisiin”, Reikko kertoo. ”Olin pitemmällä keikalla Syyriassa vuonna ”Mä olin käsittämättömän ujo, mutta kun valmis- 2013, kun siellä oli sisällissota. Tarkoituksena oli tutuin ylioppilaaksi vuonna -78 olin kesätoimittajana kea Syyrian Punaisen Puolikuun tiedottamista, että Lalli-lehdessä Kokemäellä. Mun mielestä se oli silloin he osaisivat kertoa paremmin siitä, mitä he tekevät ihan kauheeta, kun piti mennä haastattelemaan ja vaikeissa sodan olosuhteissa ihmisiä auttaakseen.” kysellä”, Reikko muistelee nauraen. ”Mä en osannut yhtään myöskään valokuvata. Muistan, kun yhdessä Kysyimme, jännittikö Reikkoa mennä ulkomaille urheilutapahtumassa huusin juoksijalle et ’pysää töihin. Hän kertoo sen olleen raskasta freelancertoivähän!’, että saisin kuvan otettua.” mittajana, kun oli vain oman itsensä varassa: piti etsiä asunto, yhteistyökumppanit, kuvaajat ja fiksarit, 25

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020 kaikki piti tehdä itse. Yleisradiollekin hän päätyi töihin soittamalla itse ja tarjoamalla juttujaan. ”Ensimmäistä kertaa kun muutin Istanbuliin se oli jännää, toisella kertaa kun muutin Beirutiin se oli hauskaa, mutta kolmannella kerralla kun muutin Jerusalemiin niin se tuntui vaan sellaiselta että ’joko taas…’”, Reikko huokaisee. Reikko asui Turkissa lähestulkoon koko 90-luvun ajan. ”Siellä oli silloin vaikeaa tehdä töitä kurdiasioista, koska siellä oli tosi paljon sananvapausrajoituksia. Ei minulla, koska mä tein töitä Suomeen. Silloin tilanne oli aika hyvä, toki toimittajia valvottiin aika lailla”, Reikko muistelee. Hän kertoo, että koki työskentelyn Lähi-Idässä helpompana ulkomaalaisena naistoimittajana, kuin jos hän olisi ollut ulkomaalainen miestoimittaja. ”Siellä miehillä on jotenkin sellainen selkärankaan isketty käsite, että nainen ei ihan pärjää yksin ja sitä täytyy auttaa. Sitten kun sitä osaa käyttää hyväkseen, niin on aina joku joka auttaa”, Reikko hymyilee. Hän lisää myös, ettei tiedä millainen asema hänellä olisi ollut, jos olisi ollut paikallinen nainen, mutta ulkomaalaisena pärjäsi hyvin. Reikko kertoo, että tottuminen Lähi-Idän kulttuuriin oli nopeaa ja helppoa. ”Aloin miettimään, että olen ehkä entisessä elämässäni asunut siellä, kun ei mulla ikinä ollut mitään sopeutumisvaikeuksia. Silloin kun kävin Afrikassa ja Filippiineillä, siellä se oli paljon vaikeampaa.” Reikko puhuu sujuvasti suomea, ruotsia, englantia ja turkkia, jonka lisäksi hän ymmärtää arabiaa. Hän kertoo arabian kielen olleen vaikea, mutta oppi sitä

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

26

turkin kielen tuntemuksen ansiosta. Reikko on tehnyt paljon erilaisia dokumentteja: esimerkiksi TV2:selle hän teki dokumentin Silminnäkijä, joka kertoo Libanonin sissiliikkeestä ja siitä, minkälaista lapsen on kasvaa miehitysalueella Palestiinassa. Tämän kaiken lisäksi Reikko on myös opiskellut Tukholman yliopistossa sosiaalikorkeakoulussa sosiaalityöntekijäksi, erikoistuen yhteiskuntasuunnitteluun. Reikko valitsi alan, koska on aina tuntenut auttamisen tarvetta ja tahtoo parantaa ihmisten elinolosuhteita. ”Meidän lopputyömme käsitteli asumista yhteisötalossa, jossa kaikilla oli omat asunnot, mutta oli myös niitä yhteisiä tiloja. Kouluthan ovat aikalain samanlaisia kuin Suomessa, mutta me opiskeltiin paljon eri maiden lainsäädäntöjä, kuten perhe-, sosiaali- ja rikoslakia. Siksi nämä tutkinnot aika harvoin vastaa toisiaan”, Reikko kertoo. Reikko on ystävystynyt silloisen Kurdistanin isänmaalisen liiton johtajan Jalal Talabanin kanssa. Talabanista tuli myöhemmin Irakin presidentti. ”Tutustuimme silloin kun tulin maahan toimittajana. Halusin haastatella häntä silloisesta tilanteesta, koska hän oli silloin kuuluisa sissipäällikkö”, Reikko muistelee. ”Sitten hän sanoi, että jos haluat voit jäädä tänne pidemmäksikin aikaa – niin sittenhän mä jäin!” ”Suosittelen kaikille toimittajan ammattia, jos se yhtään kiinnostaa. Vaikka se on tänä päivänä aivan erilaista silloin kun minä olen sinne hakenut, kannattaa ehdottomasti yrittää!” Reikko kertoo.

Teksti // Sara Soronen Kuva // Juuso H.


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Sinikka

Tuomi

Sinikka Tuomi, 57, tuli kertomaan Porin nuorten työpajalle nykyjournalismista ja siitä, miten hän on itse työhön päätynyt.

Tampereen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päällikkönä toiset 5 vuotta ja nyt olen Pasilassa Ylen aluetoiminnassa.”

Journalismi on ollut Tuomen unelma-ammatti jo lapsesta saakka.

Kysyimme Tuomilta lisää kehityspäällikön toimenkuvaan kuuluvista työtehtävistä: “Siihen kuuluu Ylen alueita koskevat journalistiset projektit. Ja kun tulee esimerkiksi kuntavaalit keväällä, niin minun tehtäviini kuuluu olla miettimässä sitä, mitä Ylen aluetoimitukset tekevät yhdessä. Samalla lailla kuntavaaleissa”, Tuomi kertoo. “Journalismin kehittämiseen kuuluvat Ylen alueiden journalismiin liittyvät projektit, kuten vaikka mikä meidän uutiskäsitys on ja miten meidän pitää kehittää uutistoimintaamme, jotta puhutaan koko ajan tärkeistä asioista.”

“Se on vaikea duuni, mutta se on hirveän hauskaa ja kiinnostavaa, antoisaa ja monipuolista. Ensimmäisen kerran tulin alalle 16-vuotiaana, kun kuulin, että silloinen R2-nuortenohjelmat – eli nykyinen YLEX – hakivat avustajia. Ilmoittauduin mukaan ja pääsin avustajarinkiin.” “Ensimmäinen juttu minkä tein, koski Ässien mimmijoukkuetta 80-luvun alussa. Toinen oli puhelinraportti Porin rauhanmarssista, olin katsomassa sitä ja soitin eteisestäni lankapuhelimesta raportin Pasilaan”, Tuomi muistelee hymyilen.

Korona-aika on tuonut myös toimitukseen omat haasteensa. “Ensinnäkin kaikki turvallisuuteen liittyvät, eli ihmiset ei ole lainkaan tuolla toimituksissa vaan kaikki ovat etänä. Täydellinen matkustuskielto toimituksiin: sinne saa mennä vaan ne, joiden on pakko mennä, eli uutisjuontajat ja radiojuontajat. Studioon ei tuoda haastateltavia ja niin edelleen.”

Hän kertoo, ettei ollut kauhean hyvä koulussa, jonka vuoksi unelma-ammatti tuntui silloin ihan mahdottomalta. ”Kun Suomeen tuli paikallisradiot, olin autossa juuri menossa kouluun, kun kuulin että Radio Pori haki sulosointuista juontajaa miehiseen kuoroon. Hain sinne, pääsin ja sillä tiellä ollaan vieläkin. Jätin kauppiksen kesken ja lähdin Radio Poriin toimitusharjoittelijaksi. Olin siellä 5 vuotta toimittajana.” Tuomelle puhuminen on aina ollut helpompaa kuin kirjoittaminen. Esiintyminen on hänelle luonnollista ja helppoa – kirjoittaminen sujuu myös, mutta se on huomattavasti työläämpää. 1991 Tuomi perusti oman viestintätoimiston ja teki töitä paikallisille puhelinyhtiöille. Hänelle on karttunut monipuolista työkokemusta uransa aikana.

Tuomi myös huomauttaa, että etätyöskentely on hankala kysymys myös työntekijöiden jaksamisen kannalta. Kun ei näe työkavereita, se voi olla yhteisöllisille työympäristöille rankka paikka. Lopuksi kysyimme, mikä on Tuomen paras muisto radiotyöstä. “Niitä on niin paljon, se on ollut ihanaa aikaa. Paras palkinto siitä työstä on ollut se, kun Radio Pori valittiin vuoden radioksi Suomessa – tai sitten se, kun Katso-lehden Telvis-äänestyksessä olin vuoden naisääni.” Teksti // Sara Soronen Kuva // Juuso H.

“Olin ensin 5 vuotta Porissa Ylen päällikkönä, sitten 27

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Lumi putoaa Talven henkäys meille Kauneus ilmassa Jäinen kylmä maa Musta, talven kiillottama Pettävä kauneus Pohjoisen tuuli Liitävät äänet yössä Talven yllätys Valkoinen taivas Talven sade näkymätön Valkoinen maa Runot // Juuso H.

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

28


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Hyvää Joulua PERKELE!

Miksi minä vihaan joulua? Siihen on monia syitä,

Jouluaattona täytyy myös olla sosiaalinen, jos

esimerkiksi minua ahdistaa, kun ihmiset sähläävät ympärillä ja kaikilla on kiire ostaa joululahjat jne. Miksi joulun odotus pitää näkyä jo marraskuussa? Ärsyttävän kirkkaita jouluvaloja sekä koristeita! Muistakaa nyt hyvät ihmiset että; ette voi myöhästyä joulusta!

meinaa pärjätä koko päivän. Minä en pärjää, yleensä yrittäisin löytää jonkun hiljaisen paikan, johon voin piiloutua kaikelta sinä päivänä. Minullehan ei anneta lupaa kuitenkaan piiloutua. Ahdistaa syödä niin paljon, en muutenkaan tykkää syödä monien ihmisten seurassa. Turhauttaa olla monen ihmisen kanssa koko päivän. Täytyy olla vahva mielenterveys, jos pysyy koko päivän järjissään.

Joulukuu on kyllä pahin, koska radiokanavilta ei

tule mitään muuta, kuin sitä saatanan ärsyttävää “pirteää” hoilotusta ja se jatkuu uudenvuodenaattoon asti! Kaupoissa on myös joulukuussa kamala ruuhka, jotta kaikki lahjat muistetaan ostaa ajoissa. Mielestäni se ei ole mitenkään erityinen juhla, minun puolestani voitaisiin hypätä suoraan uudenvuoden viettoon.

Ja lapset tappelevat lahjojen arvosta, tuo sai

puhelimen, tuo sai pleikkarin jne. Ja nykypäivänä lasten lahjatoiveet ovat käsittämättömiä! En minä toivonut pleikkaria kymmenenvuotiaana, vaan barbeja tms. Tänä vuonna toivoin äidiltäni vaan ruokakauppaan lahjakortin, hupparin (halpaa mallia) ja liköörin. Sekä toivon ensi vuodesta paremman ja vakaamman mielenterveyden.

Ennen sitä juhlittiin Jeesuksen syntymän vuoksi,

nykyään juhlimme joulua enimmäkseen lahjojen, perheen ja ruoan vuoksi. En ymmärrä sitä hössötystä ja voi luoja sitä ruuan määrää! Ruokaa on liikaa ja sitä jää aina yli, koska ajatellaan että on pakko olla kaikkea. Lisäksi riidellään sukulaisten kesken, että kuka tuo mitäkin ruokia. Normaalilla perheellä menee noin 500 euroa joulunviettoon, se on hyvin suuri määrä käytettäväksi.

Surullisinta tässä on se, että joulu tulee joka ikinen vuosi uudestaan ja uudestaan. Toivottavasti sentään kuoleman jälkeen ei ole enään joulua tai se olisi vapaaehtoinen. Teskti // E. P.

29

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Pajan oma

JUUSO

Haluaisitko aloittaa kertomalla mikä on nimesi? Juuso Entä kuinka vanha olet? 26-vuotias Mistä olet kotoisin? Porista. Asunut ensimmäiset 18 vuotta Viasvedellä, kunnes muutin keskustaan. Ketä perheeseesi kuuluu? Isä, äiti, isosisko ja kihlattu Mikä on lempiruokasi? Pizza, itsetekemissä täytteet vaihtelevat, pakastepizzoihin lisäksi juusto & jalapeno, tilauspizzoissa kinkku, ananas, aurajuusto, jalapeno Mikä on sinun lempivärisi? Mustavalkoinen / harmaa Onko sinulla lempieläin? Hunajamäyrä Mikä eläin haluaisit olla? Kala, koska silloin saa uiskennella eikä tarvitse käydä töissä. Onko sinulla pahinta painajaista? Se että Pippa Laukka vie mun sipsipussin ja herään Maria Veitolan vierestä, jäänyt podcastista mieleen.

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

30


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Kerro koulutustaustastasi ja työelämästäsi? Olen jättänyt kaks koulua kesken, peruskoulun jälkeen olin opiskelemassa tietoliikennetekniikkaa pari vuotta, jätin kesken samana päivänä, kun täytin 18 vuotta. Villilässä TV-elokuva puolella 2 vuotta, jonka jälkeen lähdin Australiaan vuoden työviisumilla, ja siellä olin kylmävarastolla pakkaamassa kontteja puoli vuotta, jonka jälkeen tulin takaisin Suomeen armeijaan, siellä olin vuoden B-papereilla epileptikkona, vänrikkinä ulos. Sen jälkeen opiskelin kone- ja tuotantotekniikkaa ja valmistuin mekaaniseksi kunnossapitoasentajaksi. Tämän jälkeen oli vuoden Corensolla töissä, jossa selkä sanoi itsensä irti ja nyt joutuu terveydellisistä syistä vaihtamaan alaa ja ammattia. Miksi valitsit just tämän alan? Tykkään toimia ja häärätä ihmisten kanssa Mitä liikunta ja urheilu merkitsevät sinulle? Liikunta ja urheilu aina ollut todella lähellä sydäntä ja elämäntapoja, liike on lääke, itsensä toteuttamista, rakastan kilpailua ja oman suorituksensa parantamista Mikä on sinun mielestäsi elämän tarkoitus? Pitää hauska ja viihtyä, ja jos harrastukset/muut tarvitsevat rahaa niin sinun pitää vaan käydä töissä, että sinä saat sitä rahaa siihen, mitä sinä haluat tehdä Missä kaikkialla olet matkustellut? Matkustellut ympäri Kreikkaa vanhempiensa kanssa, Skotlannissa, Australiassa, Malesiassa ja Saksassa. Ajallisesti viettänyt monessa maassa pitkän aikaa. Parista viikosta puoleen vuoteen.

Mikä yllämainituista maista on sellainen mistä pidit eniten? Australiasta sillä ei päässyt käymään Pohjois-Australiassa työviisuminsa aikana ollenkaan ja haluaisi käydä siellä, suurimman osan ajastaan viettänyt isoissa kaupungeissa. Mitä musiikkia kuuntelet? Laidasta laitaan kaikkea, monta vuotta pelkkää metallia, välillä räppiä, joskus myös suomiräppiä, nyt enimmäkseen power metallia ja räppiä, lempiartisti on Eminem Kuunteletko podcasteja? Todella paljon, erilaisia urheilu podcasteja, autourheilu-podcasteja, periaatteessa kaikkea mikä liittyy urheiluun. Mitä katsot televisiosta/muualta? Katson haastatteluja, paneelilähetyksiä, pre/post-lähetyksiä, on todella aktiivinen penkkiurheilu-katsoja, periaatteessa mitä urheilua vaan, E-sportista oikeisiin urheiluihin Onko sinulla harrastuksia? Frisbeegolf, ulkoilu, elokuvat. Nuorempana jääkiekko salibandy, jalkapallo, uinti Mikä on sinun lempi-jääkiekkojoukkueesi? Suomesta Porin Ässät ja NHL:stä Chicago Blackhawks Onko sinulla mottoa/elämänohjeita? Älä syö keltaista lunta, jäänyt mieleen vanhemmilta nuorempana. Teksti // M.V. Kuva // Juuso H.

31

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

ESIMIEHEN jouluhaastattelu

Tänä vuonna mahdollisesti jääneet asiat

Jatkuvasti tuntuu olevan takaraivossa, että aina jää jokin asia tekemättä, mutta en kuitenkaan pysty yksilöimään niitä helposti. Mutta haluaisin, että työaikana löytyisi semmoista aikaa työpajatoiminnan suunnitteluun enemmän. Työni on sen verran vaihtelevaa, että joskus menen tukka putkella koko päivän, viikon, tai kuukauden. Mutta nykyään en ole kauhean huolissani siitä, koska ajattelen että asiat kyllä tulee tavalla tai toisella hyvin tehdyksi.

Asiat, jotka on saatu hyvin tehtyä tänä vuonna Ohjeistus ja neuvonta työt ollaan saatu hyvin omasta mielestä tehtyä. Ollaan koko ajan oltu herkillä, miten toimitaan nuorten kanssa, mutta ollaan saatu hyvin ohjeistukset käytäntöön ja käytännön työtehtävät sovitettua poikkeusajan tilanteeseen. Olen kovin tyytyväinen siitä ja se on nimenomaan meidän nuorien ja ohjaajien ansiosta. Erityisesti kiitokset siitä heille.

Miten on esimiehen mielestä vuosi tähän asti mennyt? Ollut hektistä aikaa ja se on mennyt nopeasti. Koko ajan ollaan oltu työn äärirajoilla, kun mietitään ja suunnitellaan jatkuvia muuttovia käytänteitä ©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

32

poikkeusajassa. Vuoden pääteemana ollut miten poikkeusajassa ollaan löydetty uusia tapoja tehdä työtä hyvällä suunnittelulla ja käytännön työllä.

Mikä on lempi joulu herkku? En vastaa kinkku, kinkku on kyllä ollut, mutta vastaan vaimoni tekemä lihakastike. Paljon kermaa ja hyvää lihaa niin sen ihan sairaan hyvää. Vaikka olen pyrkinyt vähentämään lihan syöntiä, täytyy myöntää, sitä ei pysty vastustamaan. Tietysti jos mennään oikein herkuttelun puolelle, niin olen perso suklaalle. Olen sitä vuosikausia syönyt ja se on edelleen hyvää. Kaikki makeat herkut on aina ollut minulle.

Suosikki joulu biisi Juice Leskinen Sika. Kyllähän niitä on ihan hirveä määrä hyviä joulu biisejä ja tykkään kuunnella. Sanon vielä sen, että hyvä joulu musiikki ja muutenkin hyvä musiikki vaan paranee vuosien varrella.

Millä tavoilla esimiehen näkökulmasta tuntuu, että koronatilanne on eniten vaikuttanut pajatoimintaan Maaliskuussa, kun tämä poikkeustilanne alkoi ja meidän maan hallitus kertoi, että kaikki suljetaan, niin meillä se kohdistui reilusti yli sataan henkilöön, jotka seuraavan viikon maanantaina jäi tulematta


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020 meille. He eivät saaneet enää sitä palvelua, jota olemme tarjonneet, niin se oli meille totaalisen pudotuksen paikka. Me mietittiin, että millä erilaisilla tavoilla pystymme tarjoamaan heille sen palvelun ja meillä meni siinä vähän runsas viikko-puoltoista, niin me saatiin noustua sieltä kuopasta ja löydettiin se reitti, mitä me lähdetään tekemään. Tietysti jatkuvien ohjeistusten soveltaminen työpajan toimintaan on ollut meikäläisen päätyötä ja kun löydettiin se sovellus tapa, siitä viestiminen ja kertominen on ollut kovin työn täyteistä.

työpalveluita, jotta he saavat toteuttaa omia mieltymyksiä ja toiveita työllistämisen näkökulmasta. Nuoret erityisesti pääsevät toisen asteen oppilaitoksiin, jos siellä on keskeytysvaaraa ja tai jos ei heti toisen asteen paikka löydy niin he saavat työpaja toiminnasta siihen tarvitsevana tukea ja toimintaa.

Lopuksi mitkä joulutervehdykset haluaisit jättää lehteen? Toivotan tietysti kaikille työpajalaisille rauhaisaa joulun aikaa ja ystävien ja perheen jäsenten yhdessä oloa. Jos vietät yksin joulua niin nauti ajasta ja joulusta. Kiitän kaikkia työpajalaisia menneestä vuodesta. Nuoret ovat äärimmäisen tärkeitä ja pidän heitä poikkeuksellisen lahjakkaina, osaavina, ahkerina, työtä tekevinä ja tosi aktiivisina ihmisinä ja olen hirveän harmissani, että meillä on tilanteita, että nuoret eivät saavuta toisen asteen opiskelupaikkaa tai työelämää kansalaisyhteiskunnassa työpaikkoina.

Millaisia haasteita korona on tuonut? Kaikki perushaasteet, mitä perusesimiehet oikeistaan koskaan ei toivoisi kohtaamaan, että miten ja millä tavalla toimit tämmöisenä poikkeusaikana. Suurin haaste on löytää tapa toimia ihmisten kanssa, joita on runsaasti ympärillä ja että löydät heille parhaiten soveltuvammat työ ja valmennuspalvelut.

Millaiset näkemykset tulevaisuudesta koronan suhteen?

Tänä vuonna työpajalla on hienosti kehitetty kaikkia pajoja, kuten NTP-tuotantoa, presspajaa, bändiä, taidepajaa, ja meidän perinteiset raksa, autot, metkulat, kuljetukset ja kahvilat, jotka ovat kaikki meidän pajan ytimiä. Tietysti myös meillä on aikuistenpaja, TYPA-paja, luontopaja ja ekopaja, jossa on aktiivista ja ahkeraa toimintaa. Elikkä kiitokset kaikille menneestä vuodesta työn tekijöille.

Nyt kun korona rokote uutisia on alkanut tulla mediasta ja olen niitä vähän silmäillyt ja kuunnellut THL-asiantuntijoita ja he ovat puhuneet siitä näkökulmasta, että ensi kesänä saattaisi olla aika, että meidän ei tarvitsisi koronasta olla näin huolissaan. Minun täytyy luottaa heidän sanomaan ja siihen, että sitten kun yhteiskunta rupeaa avaamaan oviaan ja koronan niska rupeaa olemaan taitettu, niin me tullaan siihen tietysti työpajana perässä samalla tavalla. Sitten on pakko kommentoida, kun katsoin viikonloppuna Satakunnan Kansaa ja siihen oli yhdelle aukeamalle laitettu koko Euroopan kartta ja tämä länsirannikko Suomessa oli ainoa vihreä alue ja kaikki muu oli joko punaista tai tumman punaista. Tästä voi päätellä, että olemmeko mekin sitten joskus punaista aluetta, mutta toivon mukaan ei ja luotan siihen, että me asiallisesti toimitaan ja ohjeita noudatetaan.

Ohjaustyötä tekeville valmentajille, työjohtajille, työ ja yksilövalmentajille haluan antaa kiitokset, ja etsivät nuorisotyöntekijät ehdottomasti kuuluu mukaan ja haluan kiittää heitä tästä menneestä vuodesta. Ohjaajat, työjohtajat, työvalmentajat ynnä muut eli henkilöstö tekee tämän työpajan toiminnan mahdolliseksi. Ensi vuodelle muutama sana; Olen ihan varma siitä, että me selvitään tästä poikkeusajasta hyvin, kun me jaksetaan noudattaa ja ylläpitää niin kutsuttua turnauskestävyyttä. Se on nyt tällä hetkellä sellainen tilanne, että niitä ohjeita ja määräyksiä tulee noudattaa, jotta meidän pajatoiminta pysyy yllä, ihmiset pysyy terveinä ja siitä, että meillä on kanssa hyvä mieli. Jossain vaiheessa ensi vuoden aikana tämä rupeaa helpottamaan ja silloin meillä on myös sitten juhlan aika. Tämmöisillä sanoilla toivotan kaikille hyvää ja rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta 2021.

Miten nuorityössä ja pajalla voi mahdollisesti näkyä muutosta sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten pienentämisessä vaikutuksesta? Minulla on vahva luottamus, että työpaja toiminta jatkuu pitkälti entisellään myös sosiaali- ja terveyspalvelu uudistuksen aikana, kun se tulee vuonna 2023. Porin alueella työpaja kuuluu elinvoima palveluihin ja uskon siihen, että kuntalaiset tarvitsevat erilaisia työllistämisen vaihtoehtoja, toiminta- ja

Teksti // E.K. Kuva // Piia Vallenius 33

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

ŠPresspaja Porin Nuorten TyÜpaja

34


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

35

ŠPresspaja Porin Nuorten TyÜpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Polku Porin nuo Polkuja nuorten työpajalle on monia. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi työpajan toiminnasta kiinnostunut nuori itse, hänen vanhempansa tai jokin lähettävä taso (TE-toimisto, Etsivä nuorisotyö jne.). Alkuhaastattelussa yksilövalmentaja selvittää nuoren kiinnostuksen kohteet, tulevaisuuden toiveet ja muut pajajaksoon vaikuttavat tekijät. Haastattelujen ja keskustelujen kautta nuorelle valikoituu pajalta jokin osasto, johon hänet ryhmäytetään. Yksilövalmentaja ja työvalmentaja laativat nuoren kanssa henkilökohtaisen valmennussuunnitelman, jonka tarkoitus on auttaa saavuttamaan tavoitteet. Pajajakson pituus suunnitellaan alkuhaastattelussa, yhdessä aloittavan nuoren kanssa. Jakson pituus räätälöidään nuoren tavoitteiden mukaisesti ja nuorta tuetaan saavuttamaan halutut tavoitteet, koko pajajakson ajan. Valmennussuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti valmennuspäiväkirjan avulla. Nuorten työpajan eri osastoilla työskentelee työvalmentajia, jotka vastaavat pajan työtoiminnasta. He ovat oman alansa ammattilaisia, joiden perustehtävänä on edistää nuoren työkykyä ja osaamista. Työvalmentaja opastaa nuoren työpajan työtehtäviin, sekä jakaa tietonsa ja kokemuksensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Työvalmentajan avulla nuorella on mahdollisuus saavuttaa työelämässä tarvittavaa osaamista, sekä kokea onnistumisen kokemuksia. Tervetuloa Nuorten työpajalle!

Yhteystiedot Aukioloajat Ma-Ke 8:00-16:00 To 8:00-15:45 Pe 8:00-15:00 Osoite Veturitallinkatu 7, 28120 Pori

Sähköpostit etunimi.sukunimi@pori.fi Www Pori.fi Työpajapäällikkö Janne Suomala 044 701 1296 Yksilövalmentaja Maarit Salokangas 044 701 1295 Yksilövalmentaja Johanna Setälä 044 701 1385

Työpajat Somessa Facebook Porin Työpajat Instagram ntppori Youtube NTP Tuotanto

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan Kansa Issuu.com NTP blogi porinpajalla.blogspot.fi Peliblogi porinpajanpelinurkka.blogspot.fi

36


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

rten työpajalle AUTOPAJA Autopaja on työpajojen autokorjaamo, jossa korjataan ja kunnostetaan ajoneuvoja. Lisäinfo

NTP-TUOTANTO NTP-Tuotanto on audiovisuaalista mediaa tuottava paja, joka toimii yhteistyössä muiden paikkakuntien työpajojen kanssa. Youtube LUONTOPAJA Porin Luontopajalla tehdään monimuotoista luontorakentamista ja ympäristönhoitoa luonnossa ja vihreissä ympäristöissä. Lisäinfo // Facebook

BÄNDIPAJA Bändipajalla tuotetaan musiikkia monella eri tavalla ja käydään esiintymässä tapahtumissa. Lisäinfo

PRESSPAJA PRESSpajalla tehdään monenlaisia mediaan liittyviä projekteja ja tilaustöitä ja pyöritetään Pajakunnan Kansa– lehteä. Lisäinfo // Facebook

CAFÉ NUOKKARI Café Nuokkari on Nuorisotalolla toimiva nuorisokahvila. Lisäinfo // Lounaspori

EKOPAJA Lavian Ekopaja toimii sähkö– ja elektroniikkaromun vastaanottopisteenä. Lisäinfo

KULJETUSPALVELUT Kuljetuspalvelut suorittavat tilaus– ja sopimuskuljetuksia ja toimittavat lämpimät ateriat päiväkoteihin, kouluihin ja hoivakoteihin. Lisäinfo

RAKSAPAJA Raksapajalla keskitytään erilaisiin rakennustehtäviin sekä puutöihin, pintakäsittelyyn ja huonekalujen entisöintiin. Lisäinfo TAIDEPAJA Taidepajalla tehdään taidetta. Pajan taiteilijat maalaavat ja piirtävät sekä itsenäisesti että tilauksesta. Lisäinfo TYPA-PAJA TYPA-Pajalla toimitaan pienrakentamisen, muutto– ja tavaroiden siirtotöiden ja raskas– ja tavarakuljetuksen tehtäväalueilla. Lisäinfo

KÄDENTAIDOT Kädentaidoissa suunnitellaan ja toteutetaan tekstiilitöitä hyödyntämällä ompelua, virkkaamista, neulomista ja muita kädentaitoja. Lisäinfo METALLIPAJA Metallipajalla suoritetaan tavallisia metallialan käsittelytöitä ammattilaisten kanssa. Lisäinfo

VARAOSAPANKKI Varaosapankki on satakuntalainen rakennusmateriaalien kierrätyskeskus. Lisäinfo // Facebook

YYTERIN PUHTAANAPITO Kesäisin toimiva Yyterin Puhtaanapito ryhmä vastaa nimensä mukaisesti Yyterin ranta-alueen puhtaanapidosta. Lisäinfo

37

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja


Pajakunnan kansa Marras-Joulu 2020

Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat hankalassa elämäntilanteessa, vailla opiskelu- tai työpaikkaa tai muuten avun tarpeessa. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat erityisnuorisotyöntekijöitä, joiden tavoitteena on olla läsnä nuorten elämässä ja tarjota paljon tukea ja apua. Yhdessä nuoren kanssa etsivät nimensä mukaisesti etsivät apuvälineitä nuoren ongelmien selvittämiseen. Etsiviin voi olla yhteydessä nuori itse, vanhemmat, kaverit, opettaja tai sosiaalityöntekijä. Kuitenkin kuka tahansa voi ilmoittaa Etsiville nuoresta, mikäli hänen tilanteensa mietityttää. Etsivä Sadun ja Miran löydät Porin Nuokkarilta, osoitteesta Isolinnankatu 12. Etsivät Tiina ja Miia taas löytyvät Nuorten Työpajalta osoitteesta Veturitallinkatu 7. Facebook etpori Etsivien henkilökohtaiset facebook profiilit Porin Etsivä Nuorisotyöntekijä Satu Porin Etsivä Nuorisotyöntekijä Mira Etsivä Nuorisotyö Tiina Porin Etsivä Nuorisotyö Miia

Snapchat Etsivasatu Etsivamira tiinaet-pori Etmiia1 Instagram porinetsivat Youtube Etsivä nuorisotyö Pori

Puhelinluettelo Työpajapäällikko Janne Suomala

044 701 1296

Ekopaja

044 701 8572

Toimistosihteeri Mari Mettälä

044 712 7277

Starttivalmentaja

044 701 1387

Toimistosihteeri Anne Heino-Kulmala

044 701 1916

Presspaja

044 701 7647

Yksilövalmentaja Maarit Salokangas

044 701 1295

Luontopaja

044 701 1037

Yksilövalmentaja Johanna Setälä 044 701 1385

TYPA-paja

ET-Pori Tiina Aydin

044 701 1302

Vastaava työnjohtaja

044 701 9245

ET-Pori Miia Hämäläinen

044 701 4186

Muuttotilaukset

044-701 1239

ET-Pori Satu Sirviö

044 701 1386

044 701 1916

ET-Pori Mira Salokangas

044 701 4185

Kiinteistöhuolto

Raksapaja

044 701 8260

Vaatepankki

044 701 1292

Pajakuljetukset

044 701 9385

Autopaja

044 701 9385

K ädentaidot

044 701 7074

Metallipaja

044 701 9245

Taidepaja

044 701 1438

Yyterin ulkoalueiden hoitotyöt

044 701 3145

044 701 9384

Kuljetukset

044 701 9385

Café Nuokkari

044 701 1434

NTP-Tuotanto

044 701 1395

Varaosapankki

044 701 7645

Bänditoiminta

ma-ke

044 701 1387

To-pe

044 701 1438

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

38

Toimistosihteeri

044 701 7645


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.