POHJOLA-NORDEN 50 VUOTTA SITTEN N:o 4 1970 30. vuosikerta. Ilmestyy huhti-, kesä-, loka- ja joulukuussa. Päätoimittaja Veikko Karsma. Toimitus ja konttori: Pohjola-Norden, Hietalahdenranta 15 A, Helsinki 18, puh 640 901. Lehti on pääsisällöltään ”Vi i Norden” -lehden suomenkielinen painos. Viimeksi mainittu on Norden-Yhdistysten Liiton lehti kaikkia pohjoismaita varten.
Aikaansaamattomia itsensäkehujia vai niukoin varoin parhaansa yrittäviä ”tehopakkauksia”?
Kumpia Norden -yhdistykset lähinnä ovat? Viime vuonna täyttivät Norden-yhdistykset Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa 50 vuotta. ”Miehen ikään ehtineet” juhlivat tapausta ja kehuivat itseään. Itsekehuun yhtyivät luonnollisesti myös muut Norden-yhdistykset. Hallitukset, Pohjoismaiden neuvosto ym. antoivat täysin rinnoin tunnustusta Nordenyhdistysten toiminnalle. Onko sitten kaikki kovin hyvin Nordenyhdistysten toimintakentällä? Meneekö pohjoismainen yhteistyö niiden toimesta suurin askelin eteenpäin rahallisesti ja henkilöllisesti hyvin varustettujen keskustoimistojen, tehokkaiden piirijärjestöjen tarmokkaasti toimivien paikallisyhdistysten ja niissä innokkaasti kortensa kekoon kantavien yksityisten jäsenten toimesta yhdistysten lukuisten jäsenjärjestöjen auliilla tuella ja pohjoismaisiin yhteistyökysymyksiin syvällisesti perehtyneiden yhdistysten keskushallitusten viisaalla uusia uria uurtavalla johdolla?
O
lisi kovin mukavaa voida kakistelematta vastata myöntävästi näihin kysymyksiin. Niin, miten on? Onko vastaus myöntävä vai kieltävä? Vastaus ei voi olla ”joko – tahi”, vaan ”sekä – että”. Yhdistyksillä on ollut, on nyt ja tulee vastaisuudessakin olemaan huomattava merkitys pohjoismaisen yhteistyön ajajina. Niiden toiminnan tehokkuudessa on myönteisiä – mutta myös kielteisiä piirteitä.
16
Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022
Kun itsekehun sijasta nyt olemme lähteneet itsearvostelun tielle, tapahtuu se luonnollisesti siksi, että epäkohtiin on syytä kiinnittää huomiota, jotta ne voitaisiin korjata. Vain tehokkaat Norden-yhdistykset voivat tehokkaasti toimia. Mitä on tehokkuus yhdistystoiminnassa ja miten siis Norden-yhdistyksiä voidaan tehostaa? Onko tehostamista esimerkiksi se, että kansalliset yhdistykset lopetetaan ja perustetaan yks yhteinen, koko Pohjolan käsittävä yhdistys, jolla on yksi puheenjohtaja, yksi keskushallitus, yksi vuosikokous ja yksi toimisto esim. Göteborgissa. Tätä ovat eräät ehdottaneet. Pystytäänkö yhteisestä toimistosta pitämään paremmin yhteyttä paikallisyhdistyksiin kautta koko Pohjolan kuin kansallisten yhdistysten maitten pääkaupungeissa sijaitsevista toimistoista. Pystyykö yksi yhteinen puheenjohtaja, yksi yhteinen keskushallitus ja yksi yhteinen toimisto paremmin pitämään yhteyttä eri pohjoismaiden hallituksiin, Pohjoismaiden neuvostoon, Pohjoismaiden kulttuuritoimikuntaan, eri maiden ministeriöihin, keskusvirastoihin, radio- ja televisioyhtiöihin, lehdistöön, järjestöihin, kouluihin jne. kuin kansallisten yhdistysten puheenjohtajat, keskushallitukset ja toimistot? Pystytäänkö ystäväkuntaliikettä, kurssitoimintaa, toimintaa koulun alalla, erilaisia alueellisia yhteistyömuotoja, julkaisutoimintaa yms. paremmin suunnittelemaan ja hoitamaan yhteisestä toimistosta esim. Göteborgista kuin kansallisten yhdistysten toimistoista Helsingistä, Kööpenhaminasta, Maarianhaminasta, Oslosta, Reykjavikista, Tukholmasta ja Torshavnista? Vai onko niin, että nykyinen muoto on tehokkain kansallisine yhdistyksineen, puheenjohtajineen, keskushallituksineen, toimistoineen ja nykyisine toiminta- ja
