Inter Vivos 3/2018

INTER VIVOS Pykälä ry:n jäsenlehti

3/2018

PÄÄKIRJOITUS:

TIETO LISÄÄ TUSKAA – JA VASTUUTA? Tämä on vuoden 2018 phuksille ihka ensimmäinen postista tullut Inter Vivos. Muistan edelleen miltä tuntui saada postista paksu kirje, joka sisälsi paljon selailtavaa. Tästä on toki aikaa jo muutama vuosi. Se fiilis oli kuitenkin niin unohtumaton, että sen varmasti muistaa vielä kymmenienkin vuosien päästä.

Eveliina Syrjänen päätoimittaja EMMI VESAMO

Suomessa koulutuksen laatu on hyvää. Aina se voisi olla parempaakin, mutta emme voi kiistää, ettemmekö olisi erittäin oikeutettuja siinä mielessä, että saamme nauttia hyvinvointivaltion tarjoamasta ilmaisesta koulutuksesta. Ja ennen kaikkea siitä, että jokaisella on ylipäätään mahdollisuus hakea opiskelemaan haluamaansa alaa.

Toki, voimme aina iloita myös ihan siitä, että olemme. Ja vuoden opettajaa lainaten etenkin nyt kesällä on syytä tarttua hetkeen – ja jopa etsiä päiviä, kun niitä velvollisuuksia ei ole.

Toisinaan on hyvä viettää hetkiä ilman alituista vastuun tunnetta – kunhan muistamme sen, että maailmassa valtaa olisi hyvä käyttää niiden, joilla on tietoa. Ja valta tuo mukanaan aina vastuuta.

Itselleni yksi vaikuttavin syy hakea lukemaan nimenomaan oikeustiedettä oli halu vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Oikeustieteellinen koulutus tarjoaa laaja-alaisen skaalan urapolkuja, mutta itseäni viehättää etenkin mahdollisuus hyödyntää tätä tietoa yhteisten asioiden päättämiseen.

Yhteiskunta tarjoaa meille laadukkaan koulutuksen, joten mielestäni meillä on jopa pieni velvollisuus antaa jotain takaisin. Esimerkiksi juuri siinä muodossa, että hyödynnän oppimaani ja tietomahdollisuuksiani myös muiden auttamiseen – kenties koko yhteiskuntajärjestelmämme kehittämiseen.

Olen vuosien saatossa todennut, että vanhassa sanonnassa ”tieto lisää tuskaa” on paljonkin perää. Toisinaan olisi helpompi elää elämäänsä tietämättä hölkäsen pöläystä maailman menosta. Jopa kesä voisi tuntua enemmän kesältä, jos kesäkuun alku ei menisi tenttikirjojen parissa.

Ilman vastuuta. Me saamme kuitenkin koulutuksemme myötä tiedon ja taidon, sekä kyvyn niitä hyödyntää. Jos emme hyödynnä saamaamme tietoa ja taitoa, mitä iloa meistä on tässä maailmassa?

INTER VIVOS 3/2018

3

INTER VIVOS 2/2018 3

PÄÄKIRJOITUS: TIETO LISÄÄ TUSKAA- JA VASTUUTA?

6

BONA MATER FAMILIAS

7

EXPERTO CREDITE

8

HALLITUKSEN PALSTA

9

KOLUMNI: RAJOITTAMATTOMAT PYKÄLISTIT

10

HELPIN PALSTA

13

POHDINTOJA PÄÄSYKOEUUDISTUKSESTA

16

HAASTATTELU: VUODEN OPETTAJA JUHA RAITIO

20

HAASTATTELU: HYY:N PUHEENJOHTAJA LAURI LINNA

23

WAPPUBOWL VIA FORCE MAJEURE

26

KOVEMPIA RANGAISTUKSIA?

33

LAULUKIRJAN LAULUJEN JOUTSENLAULU

35

MILLAISTA ON OLLA KV-TOIMIKUNNASSA MUKANA JÄRJESTÄMÄSSÄ PYKÄLÄ-VIIKKOA?

37

VÄRITÄ INT. SEK.!

38

EMOJEN VINKIT RUOANLAITON SALOIHIN

40

HALLITUKSEN HAASTATTELU

43

PHUKSIKAPTEENIEN TERVEHDYS

35 4

INTER VIVOS 3/2018

16

23 43

37 ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

OSOITTEENMUUTOKSET

Eveliina Syrjänen eveliina.syrjanen@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

TAITTO

MEDIATIEDOT

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

Lotta Majewski lotta.majewski@gmail.com KANNEN KUVAT

Eveliina Syrjänen

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 3/2018

5

BONA MATER FAMILIAS:

KATSE TULEVAISUUTEEN Tämän lehden myötä on aika toivottaa uudet ihanat phuksit tervetulleiksi Pykälään ja kääntää jo katse tulevaan syksyyn. Ei pidä kuitenkaan unohtaa esittää kiitosta kerrassaan erinomaisesti sujuneesta keväästä.

Tulevasta syksystä tulee varmasti ikimuistoinen. Sen aikana pääsemme tutustuttamaan uudet phuksit Pykälään, pänttäämään tentteihin, osallistumaan toinen toistaan paremmin järjestettyihin tapahtumiin sekä nauttimaan 150 vuotta täyttävän Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan juhlahumusta. HYY150 tarjoaakin ainutkertaisen mahdollisuuden niin phukseille kuin jo vanhemmillekin opiskelijoille tutustua paremmin Helsingin yliopiston ja ylioppilaskunnan toimintamuotoihin esimerkiksi HYY150-festivaalin aikana marraskuussa.

Etenkin phuksien, mutta myös vanhempien opiskelijoiden kannattakin lähteä syksyyn ennakkoluulottomasti ja uskaltautua rohkeasti kokeilemaan uusia asioita, oli se sitten HYYn toimintaan tutustuminen, Pykälän kerhojen toimintaan osallistuminen, Lakimiesliiton SAKKE-tapahtumaan lähteminen tai vaikkapa oikeustapauskilpailu. Haasta itsesti! Oman mukavuusalueen ulkopuolelle uskaltautuminen tekee varmasti jokaiselle hyvää, eikä sitä voi ennalta tietää miten huikeita asioita sitä kautta voikaan päästä kokemaan.

Pykälän kautta on mahdollista päästä juhlimaan, oppimaan, rentoutumaan, nauramaan, tanssimaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin.

Oikeastaan tuota listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Nuo mahdollisuudet eivät kuitenkaan tule itsestään ja Pykälän toiminta rakentuukin hyvin pitkälti vapaaehtoistoiminnan varaan. Iso kiitos siis kaikille keväällä Pykä6

INTER VIVOS 3/2018

län toimintaan osallistuneille sekä erityisesti heille, jotka ovat uhranneet omaa aikaansa toiminnan ylläpitämiseen. Te olette meille kerrassaan korvaamaton voimavara.

Teidän ansiostanne tapahtumissa on ollut aivan uskomaton tunnelma, enkä malta odottaa mitä kaikkea uutta ja mahtavaa saatte syksyllä aikaan. Olen kiitollinen, että saan jakaa opiskeluaikani juuri teidän kanssanne.

Vielä on kuitenkin kesää jäljellä. Nauttikaa siis auringosta, jäätelöstä ja lämmöstä ja ennen kaikkea muistakaa rentoutua sekä kerätä voimia opintojen ja tapahtumien täytteistä syksyä varten.

Punssikahveilla nähdään!

Jemina Hallituksen puheenjohtaja

EXPERTO CREDITE:

MITÄ MEISTÄ TULEE ISONA? Kuulen usein opiskelijoilta mietteitä siitä, että oikiksessa opiskelu on etenkin notaarivaiheessa pakollisten opintojen suuren määrän takia tylsää. Myös niistä oikeudenaloista, jotka eivät erityisesti kiinnosta, pitää oppia perusteet ja ehkä jopa vähän enemmän. Erityisiä sivu- ja pääaineita ei meillä ole, vaan kaikista meistä valmistuu ikään kuin jokaisen oikeudenalan ammattilainen. Toisin sanoen ammattilainen, joka voidaan palkata lähes mihin tahansa juristin työtehtävään.

Ajatus siitä, että pakolliset opinnot ovat pakkopullaa ja eivät motivoi opiskelijoita, on tuttua jo peruskoulusta lähtien. Oi sitä ilon määrää yläasteella, kun sain valita ensimmäisen valinnaisen kurssin. Valitsin kurssin, joka kuulosti eniten mielenkiintoiselta - ilmaisutaiteen kurssin. Tämä oli looginen valinta, sillä olinhan varma, että minusta tulisi isona näyttelijä!

nostuksen kohdetta vielä valmistumisen jälkeenkin.

Lapsuuteni haave hakea ylioppilaskirjoituksien jälkeen opiskelemaan näyttelijäksi vaihtui oikikseen. Kolmantena opiskeluvuotena perusopintojen jälkeen olen alkanut kyseenalaistaa phuksivuoteni suurta haavetta siitä, että minusta tulee nimenomaan rikosjuristi. En tunne häpeää siitä, että haaveeni ja unelmani vaihtuvat ja muokkautuvat uuden oppimisen myötä. Älä siis sinäkään - siten löydä sen alan, minkä parissa haluat oikeasti tehdä onnellisena töitä.

Näyttelijää minusta ei kuitenkaan tullut, vaan päädyin opiskelemaan oikikseen. Tähän valintaan päädyin käytyäni yhteiskuntaopin lakitiedon kurssin. Oikeustiedettä ei opeteta peruskoulussa tai lukiossa tätä kurssia enempää, joten harva oikiksessa opiskeleva on varma jo ensimmäisenä opiskelusyksynä, mihin oikeudenalaan tulevaisuudessa erikoistuu.

Vaikka notaarivaiheen kurssit tuntuisivat pakkopullalta ja olisi mielekästä siirtyä jo opinnoissa tiettyjen alojen erityiskysymyksien tarkasteluun, haluaisin muistuttaa siitä, että meille on suotu lahja tehdä päätös erikoistumisesta vasta opintojen loppuvaiheilla tai sen jälkeen. Suosittelen siis lämpimästi tutustumaan rohkeasti uusiin oikeudenaloihin ja oppimaan kunnolla niistä vaadittavat perusteet, jotta on mahdollista vaihtaa kiin-

Olga Larinkari Hallituksen opintovastaava

INTER VIVOS 3/2018

7

HALLITUKSEN PALSTA:

TERVEYS Haluan kirjoittaa teille terveydestä.

Jokainen pykälisti, jonka kanssa olen keskustellut, tuntuu elävän jonkinlaisen paineen alla. Joku kantaa huolta opintojensa etenemisestä ja arvosanoista, kun taas joku kokee henkilökohtaisessa elämässään vastoinkäymisiä. Jollain on paineita saada työpaikka isosta asianajotoimistosta ja asianajotoimistossa työskentelevällä on paineita pärjätä töissä.

Veikkaisin tämän johtuvan siitä, että toimimme alalla, jossa korkea paine, nopea vauhti ja ensiluokkainen työnlaatu ovat arkipäivää. Tämä taasen tuntuu vetävän puoleensa sellaisia ihmisiä, jotka antavat kaikkensa jokaiselle asialla, hyvässä ja pahassa. Tällä vuosikymmenellä on myös voinut havaita tämän paineen kohdistuvan yhä nuorempiin henkilöihin, kun moni odottaa työllistyvänsä jo ensimmäisinä opiskeluvuosina. Olen keskustellut aiheesta YTHS:n terveystyöryhmän kokouksessa ja vastaavia huolia esittivät oikeustieteilijöiden terveyttä seuranneet terveydenhuollon ammattilaiset. Asia on myös selvästi mitattavissa, kun YTHS:n mielenterveyspalveluiden jonot venyvät. Suurimpana hoitoon hakeutumisen syynä on ymmärtääkseni ahdistus.

On kuitenkin hyvä muistaa, että ahdistus, uupumus ja väsymys ovat täysin sallittuja asioita. Silloin on vaan muistettava nostaa käsi pystyyn ja rohkeasti haettava helpotusta tilanteeseensa. Toivottavasti tällöin ympärilläsi olevat ihmiset tukevat sinua tai vastavuoroisesti sinulla on mahdollisuus tarjota tukesi jollekin tarvitsevalle.

8

INTER VIVOS 3/2018

Pidemmällä aikavälillä olisi hienoa nähdä Pykälän olevan osa tätä helpotusta tukemalla jäseniensä terveyttä yhä enenevissä määrin. Ajatus on toki todella kunnianhimoinen, mutta kenties joskus toimintamme ulottuisi tällekin osa-alueelle. Maanläheisempiä ajatuksia tällä hetkellä ovat kuitenkin erilaisten rauhallisten vapaa-ajanviettojen mahdollistaminen, kuten lautapeli-iltoja, juoksulenkkejä tai grillailua.

Kun edellinen taloudenhoitaja antoi minulle rahakirstun vartioitavaksi, hän sanoi samalla pari viisautta. Tärkeimpänä mieleeni jäi se, että minun tuli muistaa tulevan hallitusvuoden olevan todella kiireinen ja siksi minun tuli ottaa hetki itselleni aina kun se oli mahdollista. Haluaisin tarjota vastaavan suosituksen kaikille pykälisteille, jotka kokevat olevansa ahdistuneita tai muuten vaan liian kovan paineen alla. Pysähtykää. Hengittäkää.

Ottakaa aikaa itsellenne. Mikäli taakka on tosiaan liian suuri, niin sitä on kevennettävä.

Otetaan samalla ilo irti kaikesta mitä Pykälä tarjoaa ja pyritään terveellisempiin elämäntapoihin aina kun se on mahdollista.

Daniel Barriskell Taloudenhoitaja

KOLUMNI:

RAJOITTAMATTOMAT PYKÄLISTIT ”Kaikilla meillä on kuule rajoitteita”, lausui Susanna Koski A-studiossa pitkäaikaistyöttömälle. Ei tainnut kansanedustaja tajuta, minkälaiseen ruutitynnyriin hän tulitikkunsa heitti. Liekö sitten auringonpistoksen tai liian kylmän juoman syy, mutta Kosken kommentti herätti paljon ajatuksia allekirjoittaneessa.

Minkälaisia rajoitteita löytyy esimerkiksi nyt jo kesälaitumille vapautetuilta pykälisteiltä?

Rajoitteistamme huolimatta selviämme vuodesta toiseen. Ei sovi valittaa liikaa, sillä onhan meillä asiat suhteellisen hyvin ja vastaavasti rajoitteita löytyy kaikilta muiltakin.

Rajoitteidemme vastapainoksi työllisyystilanteemme näyttää hyvältä, uramahdollisuuksia on laajasti ja mikä tärkeintä: bileitäkin on säännöllisesti. Ehkä oikkari lopulta vetää sen pisimmän korren.

TEEMU NISKANEN

Lukumotivaation puute on rajoite, jonka vaikutukset oikeustieteen opiskelijoissa näkee vahvimmin hellelukemien aikaan. Rajoite havaitaan tyypillisesti itseanalyysillä, kun viikon aikana tenttikirjaa on edistetty vaivaiset 50 sivua. Lukumotivaation puute voi aiheuttaa myös sen, että houkuttelevalta alkavat vaikuttaa tiskaaminen, imurointi ja kauppatieteellisen pääsykoevaatimukset.

Toisena yleisenä rajoitteena pykälisteille esiintyy myös asianajotoimistojen ”kiitos, mutta ei kiitos” -kirjeet. Varsin korkean työmoraalin ja yhteiskuntavastuun kannalta opiskelijoiden aktiivisuus työmarkkinoita kohtaan on hienoa, mutta välillä rajoitteeksi muodostuu Esplanadin asianajotoimistojen HR-osastot. Vaan tämäkään ei meitä lannista.

Rajoitteeksi voinee lukea myös ajoittaisen tiedekunnan ja hallinnon yhteispelin – tai yhteispelin puutteen. Opiskelijat noudattavat orjallisen tarkasti annettuja ohjeita ja ovat toiminnassaan erehtymättömiä, mutta tyypillistä on, ettei vastakaikua aina saa samalla tavalla. Oikeaa tietoa on rajoitetusti ja tulosten julkaisussa on omat aikataululliset rajoitteensa, mikä voi tuottaa myös pykälisteille päänvaivaa.

Totti Hämäläinen

INTER VIVOS 3/2018

9

HELPIN PALSTA:

HYYpiöitä kerrakseen IV:n kesälehteen on hyvä muistuttaa jälleen tuoreille phukseille sekä vanhoille konkareille mitä HELP ja HYY tekevät ja miksi toimintaan kannattaa liittyä mukaan. Allekirjoittanut on kuitenkin päättänyt kuitenkin kierrättää vanhan perehdytyksen ylioppilasliikkeen maailmaan.

Hannes Saarisen IV 4/2002 tekemässä jutussa tuodaan pirtsakan kärjekkäästi esille ylioppilaskunta-aktiivien arkea ja HYYkenttää. Pari numeroa myöhemmin HYY:n vihreiden edustaja, HYY:n hallituksen jäsen 2002 ja oikeustieteen ylioppilas Johanna Hautakorpi vastasi Saarisen artikkeliin puuttumalla erityisesti kohtaan ”me oikeustieteilijät olemme edustettuina valtaosin HELP:in riveissä” (ks. ”HYYpiöiden maailma – totta vai tarua?” IV 1/2003, s. 16-17). Hautakorpi muistuttaakin, että pykälistejä löytyy edustajistosta hyvin paljon myös lähes kaikista muista ryhmistä eikä pelkästään HELPistä.

Tämä pätee edelleenkin ja oikkareita löytyy laajasti myös edustajiston muista ryhmistä.

HELP edustaa kuitenkin Pykälää (ja neljää muuta ainejärjestöä) ylioppilaskunnan edustajistossa jo sillä perusteella, että ainejärjestömme on yksi toinen edustajistoryhmän perustajajäsenistä.

HELP ajaakin lähtökohtaisesti taustajärjestöjensä näköistä politiikkaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa, oli kyse sitten pääsykokeista, duaalimallista tai opiskelijavetoisesta kaupunkivaikuttamisesta.

Yksi HYY:n jatkuvia kiistakysymyksiä on tyypillisesti ollut osallistuminen yhteiskunnallisiin kysymyksiin. HELP on lähes säännönmukaisesti pyrkinyt hillitse10

INTER VIVOS 3/2018

mään poliittisten ryhmien innokkuutta ottaa Helsingin yliopiston ylioppilaskuntana kantaa mm. kehy-banaaneihin, makasiinien suojeluun tai asevelvollisuuteen. Jo HELP:in varhaisina aikoina Pykälän puheenjohtaja 1992 Anna-Kaarina Piepponen pohti opetusministeriön Alma mater -kuvaa ja opiskelijoiden imagoa, kun Vanhan ylioppilastalon parvekkeelta roikkui ”vallankumous yliopistolla on alkanut”-tyylisiä banderolleja (Heikki Pylkkänen & Kari Leino: ”Muistan kuin muistankin”, IV 4/1995, s. 33). Pykälä-LKS – vaaliliiton syntymisen taustalla vaikuttaakin ennen muuta olleen – ainakin Pykälän osalta – kyllästyminen ”maailmoja syleilevään HYY-politiikkaan” (Jarkko Hietala & Timo A. Järvinen: ”HYY – mitä kuuluu?”, IV 1/1993, s. 31).

Lähes säännönmukaisesti HELP tiedottaakin taustajärjestöjensä hallituksia ja pyytää näiltä lausuntoja/kommentteja edustajistoryhmän esityksiin vaikkapa ylioppilaskunnan linjapaperiin. Tavoitteena on kuulla taustajärjestöjen toiveita ja pyrkiä toiminnassa opiskelijakeskeiseen ja poliittisesti neutraaliin HYY-politiikkaan.

Terveisiä siis HYYpiöiden maailmasta, nähdään taas syksyn edarivaaleissa.

Jose Saranpää HELPin tiedottaja

INTER VIVOS 3/2018

11

HYÖDYNNÄ OPISKELIJAETUSI

Onnea tulevaisuuteen – autamme menestymään opinnoissasi ja urallasi.

Kaiken sinulle olennaisen lakitiedon löydät palveluista Suomen Laki, Fokus ja Verkkokirjahylly - rajoituksetta käytössäsi yliopiston verkossa.

40 % alennus kaikista Alma Talentin kirjoista osoitteesta shop.almatalent.fi tunnuksella OIKOP18A.

pro.almatalent.fi

POHDINTOJA PÄÄSYKOEUUDISTUKSESTA TEKSTI EVELIINA SEPPÄLÄ JA FLOORA KUKORELLI

O

IKEUSTIETEELLISEN pääsykoeuudistus on kiinnostanut ja herättänyt keskustelua niin nykyisissä kuin tulevissakin oikkareissa.

Samaan aikaan, kuin opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut omat uudistustavoitteensa, myös oikeustieteellä itsellään on ollut käynnissä oma uudistuksensa opiskelijavalinnan valtakunnallista yhteisvalintaa koskien.

Perehdymme tässä artikkelissa uudistuksen tavoitteisiin sekä risuihin ja ruusuihin monesta useasta eri näkökulmasta.

Haastattelimme artikkelia varten Karoliina Pakkasta Helsingin yliopistolta, opiskelijaasiamies Janne Hälistä Lakimiesliitosta sekä Sakari Saarta, joka on Pykälä ry:n opintovaliokunnan opetuksenkehittämisvastaava. Pakkanen on ollut pääsykokeen uudistamistyöryhmän sihteerinä ja mukana kirjoittamassa mietintöä ”Yhteisvalinnalla oikeustieteeseen” sekä toiminut yhteisvalinnan ohjausryhmän puheenjohtajana. Hälisen tehtäviin Lakimiesliitossa kuuluu muun muassa opiskelijoiden edunvalvonta. Saari aloitti oikeustieteellisessä tänä vuonna ja on kokenut opiskelijoiden edunvalvoja jo lukioajoista lähtien.

VAIKUTUKSIA EI VOIDA ENNUSTAA kriittikiä uudistus on siis saanut osakseen? Julkisessa keskustelussa on oltu eniten huolissaan siitä, voidaanko pelkällä todistuvalinnalla saada oikeustieteelliseen aidosti laista kiinnostuneita opiskelijoita vai tuleeko alan kuuluisan korkea läpivirtausprosentti mahdollisesti notkahtamaan. Pakkanen uskoo siihen, että oikeustieteelliseen tullaan jatkossakin saamaan hyviä opiskelijoita, sillä opiskelupaikan saaminen tulee edellyttämään hyviä arvosanoja. Toisaalta hän toteaa, että MILLAISTA

vaikutuksia ei voida luonnollisesti ennustaa, vaan ne selviävät vasta, kun uusi järjestelmä on jo otettu käyttöön.

Hälinen on läpivirtausprosentin notkahtamisesta Pakkasta enemmän huolissaan ja toteaa että vuosittain valmistuvien opiskelijoiden määrän väheneminen onkin yksi Lakimiesliiton suurimmista huolenaiheista käsillä olevaan uudistukseen liittyen. Yksi mahdollinen ratkaisu ongelmaan on Hälisen mukaan resurssien lisääminen uusien opiskelijoiden orientointiin, jotta hekin, joiden ei ole tarvinnut hakuvaiheessa tutustua oikeustieteen opiskeluun, saavat siihen ajoissa mahdollisuuden. Saari puolestaan korostaakin oikeustieteellisten tiedekuntien roolin tärkeyttä kommunikoinnissa lukiolaisten kanssa. Lukiolaisille tulisi saada välitettyä selvää tietoa siitä, mitä oikeustiede on ja mitä heidän tulisi alalta ja opiskelulta odottaa.

Uudistuksen keskeisimmäksi ongelmaksi Paakkanen nostaa heterogeenisyyden puutteen eli mahdollisuuden siitä, että tulevaisuudessa kaikki oikkarit ovat käyneet eteläsuomalaisen eliittilukion ja kirjoittaneet ällän paperit.

- Todistusvalinnalla ei todennäköisesti saavuteta sopivan heterogeenistä joukkoa uusia opiskelijoita, Pakkanen toteaa. - On yhteiskunnallisesti kestämätöntä ajatella, että vain lukiossa menestyneet parhaat ylioppilaat voisivat päästä näin merkittävälle alalle.

Myös Häliseltä ja Saarelta löytyy kritiikkiä todistusvalinnalle. Hälisen mielestä idea todistusvalinnasta on huono jo sen takia, ettei oikeustieteellisessä relevantteja aineita juurikaan opeteta lukiossa. Saari puolestaan näkee pääsykokeen hyvänä seulana juristille tärkei-

INTER VIVOS 3/2018

13

den ominaisuuksien mittaamisessa, ja on todennäköistä, ettei todistusvalinnassa pystytä samalla tavalla kiinnittämään näihin ominaisuuksiin huomiota. Esimerkkejä näistä ominaisuuksista ovat tiedon nopea omaksuminen ja argumentoiva ajattelutapa.

KIRJOITETTAVIEN AINEIDEN MERKITYS ENTÄ SITTEN ylioppilaskirjoituksissa kirjoitetta-

vat aineet? Monet ovat sitä mieltä, että oikikseen hakiessa tulisi hyötyä enemmän tietyistä aineista, kuten yhteiskuntaopista ja äidinkielestä. Näin siksi, koska näillä oppiaineilla voidaan nähdä olevan edes jotain tekemistä oikeustieteen opiskelun ja juristin työn kanssa.

Pakkanen toteaa että tällaiset pohdinnat ovat olleet esillä myös uudistuksen suunnittelussa, mutta hänen mukaansa tiettyihin lukioaineisiin keskittyminen saattaa todistusvalinnan tavoin johtaa heterogeenisyyden kärsimiseen.

- Ei ole toivottavaa, että jokainen tiedekunnassa on kiinnostunut samanlaisista asioista tai tulee samanlaisella taustalla opiskelemaan ja siten alalle, Pakkanen huomauttaa.

Hälinen puolestaan on sitä mieltä, että jonkinlaista priorisointia kirjoitettavien aineiden kohdalla tulisi tehdä ja nostaa mahdollisista oppiaineista esille yhteiskuntaopin ja filosofian, äidinkielen sekä vieraat kielet. Saari on Pakkasen kanssa samoilla linjoilla; juristithan työskentelevät valmistuttuaan yhteiskunnan kaikilla aloilla, joten tarvitaan juristeja, joilla on ymmärrystä niin kemiasta kun uskonnostakin.

MYÖS HYVIÄ PUOLIA on monista ongelmakohdista huolimatta myös hyviä puolia. Pitkää valmistautumista vaativat pääsykokeet ovat kiistanalaisia: ne pakottavat hakijan omistautumaan kokeelle sataprosenttisesti ja karsimaan UUDISTUKSELLA

14

INTER VIVOS 3/2018

muusta elämästä, valmennuskurssibisnes kukoistaa ja pääsykoekirjallisuus on kallista. Siksi jonkinlainen muutos onkin ollut jo pitkään toivottua. Tiedekunnat ovat vastanneet tähän tiivistämällä valintakoekirjallisuuden luettavaa määrää ja valmistautumisaikaa, mikä on Hälisen mielestä hyvä suunta. Saari toivoo todistusvalinnan vähentävän pääsykoehakijoiden stressiä ja välivuosien määrää.

Kaikilla kolmella on myös muutosehdotuksia uudistusta varten. Pakkanen pitää ylioppilastodistuksen käyttöä valintaperusteena hyödyllisenä hankkeena, mutta pikainen aikataulu merkittävien päätösten tekemiseen huolestuttaa. Hälinen ei taas pidä opetus- ja kulttuuriministeriön tavasta ajaa uudistusta rahoitusinstrumenttien avulla, sillä se kaventaa korkeakoulujen autonomiaa. Hänen mukaansa koulutuksen järjestäjillä on paras tieto siitä, millä tavoin soveltuvuutta tulisi mitata.

Saari on huolissaan lukion yleissivistävyyden kärsimisestä sen seurauksena, että lukiolaiset valitsevat aineita sen perusteella, mistä kuvittelevat olevan hyötyä yliopistoon hakiessa, sen sijaan että he lukisivat aineita joista ovat aidosti kiinnostuneita. Ehdotettu pisteytysmalli, jossa painotus tapahtuu lukiossa tarjottavien kurssien määrän mukaan johtaa tilanteeseen, jossa kaikkia lukiolaisia kannustetaan suorittamaan suurimmat kurssikokonaisuudet.

Kaikessa on aina hyvät ja huonot puolensa, niin myös tässä uudistuksessa. Vanha malli tuntuu tutulta ja turvalliselta, mutta sekään ei ole ongelmaton. Aika näyttää, täyttääkö uudistus opetus- ja kulttuuiministeriön tavoitteen nopeuttaa toiselta asteelta korkeakouluun ja sieltä työelämään siirtymistä.

Valintakoeväylän säilyttäminen todistusvalinnan rinnalla lienee kuitenkin perusteltua myös tulevaisuudessa.

DISPUTE RESOLUTION

TRANSACTIONS AND FINANCE

COMPETITION AND EU LAW

MERILAMPI CASE – competition for law students VEIKKO PALOTIE AWARD for exceptional master’s theses

Join us as a Trainee or Junior Trainee • experience interesting and demanding assignments • work for the best clients • learn from dedicated and skilled professionals • enjoy a relaxed and friendly working environment

Lönnrotinkatu 5 00120 Helsinki (09) 686 481

We offer 12 month contracts and flexible working hours that enable students to combine work with their studies.

www.merilampi.com MerilampiAttorneys Merilampi

VUODEN OPETTAJA KEHOTTAA TARTTUMAAN HETKEEN TEKSTI EVELIINA SYRJÄNEN KUVAT JUULI RÖNKÄ

Y

ksi kevään odotetuimmista vuosittaisista tapahtumista, vuosijuhlat, sisältävät muun hehkunsa lisäksi myös monenlaisten tunnustusten ja palkintojen jakoa. Yksi näistä palkinnoista kohdistuu tiedekunnan opetuksesta vastaavaan henkilöstöön, kun Pykälä ry palkitsee vuosittain opetuksen saralla ansioituneen opettajan ”Vuoden opettajana”. Perusteena valinnalle on äänestystulos ja jäsenistön perustelut. Opiskelijat pääsevät näin ollen kertomaan, kuka mahdollisesti kuluneelta vuodelta on opetuksen osalta jäänyt erityisen hyvin mieleen. Tänä vuonna palkinnon sai Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio. Inter Vivos haastatteli vuoden opettajaa ja ihan ensimmäisenä halusimme tietää, miltä tuntui tulla valituksi Vuoden opettajaksi?

- Vuoden opettajaksi oli aivan mahtava tulla valituksi! Sitä kunniaa ei voi hakea eikä ostaa. Sen saaminen on ehdottomasti yksi urani kohokohta, koska minä olen niin kovasti keskittynyt opettamiseen ja sen kehittämiseen, Raitio jakaa tuntemuksiaan palkinnon saamisesta.

16

INTER VIVOS 3/2018

Raitio näkee opetuksen kehittymisen sekä sisällöllisenä, että opetusmenetelmiä koskevana asiana.

Omalta osaltaan hän täsmentää, että sisällöllinen kehitys on nähtävissä etenkin oppikirjojen laajentumisella, etenkin sisämarkkinoiden ja kilpailuoikeuden suuntaan, joihin hän aikoo panostaa jatkossakin. Omana tutkimushankkeenaan hän aikoo jatkaa oikeusvaltiota koskevaa tutkimustaan, ja näin ollen toimii myös julkisen eurooppaoikeuden puolella. Työn suurimmat onnistumiset hän kokee kuitenkin saavansa juuri opetuksesta, esimerkiksi tutkielman ohjauksesta tavoiteajassa, kuten myös siitä, jos joku tulee kiittämään luennosta tai kysymään tarkennusta.

- Opetusmenetelmien osalta olen kehittynyt ehkä niin, että nykyisin haen enemmän vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa enkä ole niin paljon itse äänessä, Raitio pohtii opetustaan.

Opetushenkilökunta on kuluneen vuoden aikana kohdannut monenlaisia haasteita, aivan kuten me opiskelijatkin. Koulutusuudistus on näkynyt

myös opettajien työssä. Voisikin siis sanoa, että olemme kaikki samassa veneessä, ja yhteistäkin kehitettävää on. Raition mielestä yksi sekä opettajia, että oppilaita varmasti eniten haittaavista ongelmista on kiire.

- Luentojen, erilaisten kuulustelujen ja työpajojen kuormittavuus on aika suurta, Raitio sanoo ja nimeää haasteeksi myös sen, kuinka työpajoissa kaikki ryhmän jäsenet saataisiin tekemään yhtä paljon työtä, jotta homma olisi reilua.

- Oma ratkaisuni tähän on se, että kaikille ryhmille jaetaan harjoitustehtävä työpajan aluksi ja se ratkaistaan työpajan aikana yhdessä. Tällä systeemillä sain hyvän palautteen, Raitio kertoo oman kurssinsa käytännöstä ja lisää, että vuorovaikutuksen lisääntymien opetustilanteissa ja teoriaa konkretisoivat harjoitustehtävät ovat hyvä asia.

Opetukseen on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa myös opiskelijoiden toimesta. Raitio mainitseekin, että hänen omat oppikirjansa ja netissä oleva kurssimateriaali ovat kehittyneet juurikin opiskelijapalautteen perusteella. Toimivaksi hän on myös havainnut sen, että kysyy luentosarjan alkuvaiheissa palautetta, jotta mahdollisesti havaittuihin ongelmiin voi puuttua jo luentojen kuluessa. Näin myös opiskelija huomaa konkreettisesti palautteensa vaikutuksen jo luentosarjan aikana.

Raitiolla on takanaan opetusta jo useita vuosia, ja hän kertookin hyvien opetusmuistojen kerrostuneet eräänlaiseksi hyvän mielen lähteeksi ja

suurimmaksi onnistumisekseen juurikin tämän Vuoden opettaja –palkinnon. Omat ”mokailut” ovat myös jääneet mieleen, hauskoina muistoina.

- Erityisesti se, kun joskus 20 vuotta sitten kirjoitin valkoisen taulun täyteen tekstiä tussilla, joka ei ollutkaan vesiliukoinen. Tuli vähän vahtimestarilta pyyhkeitä..., Raitio muistelee.

Viimeisenä kysyimme millaisia terveisiä Vuoden opettaja välittäisi pykälisteille, etenkin syksyllä 2018 aloittaville phukseille.

- Millaisia terveisiä? Joskus olen vähän huolissani, ettette vain ajaisi itseänne ihan piippuun näissä opintojen ja työelämän paineissa. On hyvä, jos on jotain vastapainoa opinnoille. Itse keskityin oikeustieteen ylioppilaana aika paljon opiskelijaelämään ja erilaisiin rientoihin osakunnalla ja ainejärjestössä. Siinä oli puolensa. Enpä ole koskaan katunut, että tuli vietettyä nuoruus silloin, kun se oli. Tosin muutama hölmöily osakunnalla olisi kieltämättä saanut jäädä tekemättä. No, kaipa se on hyvä, että kukin löytää sen oman itselleen sopivan tien olla fuksi tai civis. Jos tämän pohdinnan vetää yhteen, niin terveisenä on vanha elämänohje: Carpe diem! Siis tarttukaamme hetkeen!

Me myös Inter Vivosista voimme, etenkin näin kesällä, täysin jakaa Raition terveiset ja muutoinkin kehottaa kaikkia nauttimaan opiskelijavuosista – itselleen sopivalla tavalla.

INTER VIVOS 3/2018

17

Unique assignments, Sharp minds & Inclusive atmosphere Opportunities for law students. Follow us on careers.hannessnellman.com/finland

Hannes Snellman onnittelee fukseja 2018!

Hannes Snellman on transaktioihin ja riidan ratkaisuun keskittynyt pohjoismainen asianajotoimisto, jossa työskentelee noin 270 oman alansa huippuammattilaista. Vuosittain työllistämme yli 70 opintojen eri vaiheissa olevaa oikkaria ja tarjoamme traineeohjelmia kaikkiin opintojen vaiheisiin aina fuksisyksystä gradun kirjoittamiseen saakka. Tässä jutussa Hannes Snellmanin tiimiläiset antavat omat vinkkinsä fukseille opiskeluaikaa varten.

Anna Järvinen, Evening Receptionist

Nelli Rönkkö, Office Support Trainee

Miten kuvailisit työpäivääsi?

Miten kuvailisit työpäivääsi?

Tulen töihin yleensä klo 15:15. Vaihdamme vuoroa päivärespan eli Sannan kanssa ja käymme läpi päivän tapahtumat. Sannan lähdettyä hoidan päivästä riippuen respan juoksevia asioita sekä vastaanotan asiakkaita. Illan päätteeksi tarkistan neuvotteluhuoneet ja kirjoitan viestin Sannalle päivän tapahtumista. Työpäiväni päättyy pääsääntöisesti klo 19.00.

Työpäivät ovat aina hauskoja ja täynnä monenlaisia tehtäviä.

Nauran yleensä noin 90 % työajasta. Office support traineiden, eli tuttavallisemmin tsuppien, päivät ovat yleensä hyvin liikkuvia, ja päivän aikana ehtii olla tekemisissä todella monien ihmisten kanssa niin toimistolla kuin sen ulkopuolellakin.

Minkälaiset ovat työtehtäväsi?

Respassa hoidan tyypillisiä asiakaspalvelutehtäviä; vastaan puhelimeen ja sähköposteihin sekä vastaanotan asiakkaita. Respa hoitaa myös toimiston matkavaraukset, joten varailen lähes päivittäin lentoja ja hotelleja työntekijöillemme. Näiden tehtävien lisäksi skannaan ja kopioin erilaisia asiakirjoja ja hoidan oikeastaan mitä tahansa asioita, mitä respasta voidaan tulla kysymään.

Mikä on mielestäsi parasta työssäsi?

Parasta työssäni on mielestäni se, ettei oikeastaan yksikään työpäivä ole samanlainen. Jotkut päivät ovat todella kiireisiä, kun taas toisinaan työtehtävät ehtii hoitaa rauhallisemmin eikä esimerkiksi puhelin soi juuri ollenkaan. Olen myös tutustunut työn kautta ihaniin ihmisiin.

Miten kuvailisit Hannes Snellmanin kulttuuria?

Hannes Snellmanin kulttuuri on mielestäni todella vastaanottavainen ja positiivinen. Koin ensimmäisestä perehdytyspäivästä lähtien olevani tervetullut taloon ja muutenkin työntekijät täällä ovat ystävällisiä ja mukavia. On myös ollut innostavaa nähdä juristeja työssään ”lähietäisyydeltä”.

Miten opintojen ja työn yhteensovittaminen onnistuu?

Opintojen ja työn yhteensovittaminen on sujunut mielestäni hyvin.

Varsinkin iltarespassa työskentely sopii Isopyörä-uudistuksen mukaan opiskeleville, sillä esimerkiksi pakollista läsnäoloa vaativat pienryhmät ovat useimmiten päivällä. Työnteko myös rytmittää arkea mukavasti, sillä kun opiskelulle jää vähemmän aikaa, käytettävissä olevat tunnit saa useimmiten käytettyä tehokkaammin. Joskus, jos töissä on ollut todella rauhallista, olen ehtinyt lukea tentteihin myös työaikana.

Mitä vinkkejä antaisit Hannes Snellmanille hakeville nuorille oikkariopiskelijoille?

Ole oma itsesi! Tuo rohkeasti hakemuksessasi esiin omat hyvät puolesi ja osoita aitoa kiinnostusta hakemaasi työtä kohtaan. Iltarespaa ajatellen tärkeitä ominaisuuksia ovat mielestäni esimerkiksi hyvä paineensietokyky, positiivisuus ja asiakaslähtöisyys. Hyvästä kielitaidosta ei koskaan ole haittaa ja esimerkiksi englantia tarvitaan iltarespassa lähes päivittäin.

Minkälaiset ovat työtehtäväsi?

Tsupeilla on muutamia rutiinitehtäviä, mutta muuten työtehtävät vaihtelevat. Yleensä viemme lähetyksiä pitkin kaupunkia, autamme neuvotteluhuoneiden kattamisessa ja teemme muita käytännön asioita. Riippuen aamu- tai iltavuorosta rutiinitehtäviin kuuluu muun muassa toimiston kahvilasta ja kopiointihuoneista huolehtiminen. Erittäin olennainen työtehtävä on myös neuvotteluhuoneista jääneiden herkkujen syöminen.

Mikä on mielestäsi parasta työssäsi ja missä voisi vielä parantaa?

Työkaverit! Meillä on aivan mahtava tsuppiporukka, mutta myös muiden työntekijöiden kanssa on aina ilo olla tekemisissä. Rehellisesti sanoen on vaikea keksiä, mitä parannettavaa meidän työssä olisi. Välillä olisi kuitenkin hauska kokeilla hieman haastavampia töitä, mutta onneksi niitä tulee olemaan riittävästi tulevaisuudessa. Rennosta tsuppityöstä kannattaa siis nauttia täysillä!

Miten kuvailisit Hannes Snellmanin kulttuuria?

Kunnianhimoinen ja välittävä samaan aikaan. Asiat tehdään kunnolla, mutta turhaa pönöttämistä täällä ei harrasteta. Heti ensimmäisistä päivistä lähtien tuntui, että meidän työpanosta oikeasti arvostetaan.

Miten opintojen ja työn yhteensovittaminen onnistuu?

Me tsupit saamme sopia keskenämme työvuorot, joten kurssit eivät ainakaan kaadu töiden takia aiheutuneisiin poissaoloihin. Työt vähentävät luonnollisesti lukupäiviä, mutta toisaalta töiden takia elämässä on enemmän rutiinia ja siten on helpompi myös rytmittää opiskeluja. Hanskilla plussana on ehdottomasti myös se, että tsupit eivät jää ylitöihin melkeinpä koskaan, joten työpäivän jälkeen ehtii hyvin halutessaan myös opiskella.

Mitä vinkkejä antaisit Hannes Snellmanille hakeville nuorille oikkariopiskelijoille?

Kannattaa tuoda työhakemuksessa ilmi jollain tavalla se, että on kiinnostunut tulemaan töihin juuri Hanskille. Muutoin neuvoisin vain antamaan aidon ja reippaan kuvan itsestään. Toimiston nimi kannattaa opetella myös kirjoittamaan oikein!

“Opiskelu on elämisen, harhailun ja kasvamisen aikaa!”

TEKSTI JA HAASTATTELU PETRA PENTZIN Haastattelussa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja: 24-vuotias oikeustieteen opiskelija Lauri Linna!

Minkälainen paikka HYY on ja minkälaisia ominaisuuksia HYY:n hallituksen puheenjohtajalta vaaditaan?

“Ylioppilaskunta on hieno paikka toimia puheenjohtajana. HYY:llä on todella paljon resursseja ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten opiskelijat tässä maassa voivat - voimme saavuttaa suuria niin opiskelijoiden oikeuksien saralla kuin olla luomassa ainutlaatuista opiskelijaelämää! Tärkeimpiä puheenjohtajan ominaisuuksia ovat organisointitaidot ja yhteistyökyky. Tehtävässä on kyettävä toimimaan niin esihenkilönä kuin opiskelijoiden edustajana ja puolustajana. Täytyy myös olla monipuolisesti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista sekä tuntea ylioppilaskunnan toimintaa.”

Metoo-kampanja on tehnyt seksuaalisen häirinnän laajuuden näkyväksi kaikilla yhteiskunnan eri alueilla. Miten HYY kitkee seksuaalista häirintää yliopistomaailmasta?

“Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle on yksi HYY:n tavoitteista tällekin vuodelle.

Kouluttamalla ihmisiä ja luomalla matalan kynnyksen tapoja ottaa yhteyttä oikeisiin henkilöihin luodaan sellaista yhteisöä, jossa vaikeistakaan asioista ei vaieta. HYY:llä on kaksi häirintäyhdyshenkilöä ja tapahtumissamme on turvahenkilöitä, joihin voi olla niiden aikana yhteydessä.”

20

INTER VIVOS 3/2018

HYY on tehnyt oppaan siitä, miten voidaan järjestää kaikille turvalliset sitsit. Kertoisitko tästä hieman lisää?

“Oppaan tarkoituksena on jakaa hyviä käytänteitä siitä kuinka voi järjestää sitsit, joihin kaikilla on turvallista ja mukavaa osallistua.

Tähän kuuluu muun muassa esteettömät tilat sekä alkoholittoman vaihtoehdon tarjoamisen muistaminen.

Myös korostuneen sukupuolittavat tai heteronormatiiviset käytänteet voivat tehdä sitseille osallistumisen osalle epämiellyttäväksi.

Samoin esimerkiksi jos sitsilauluissa on rasistisia sanoituksia, tulisi niistä luopua.”

HYY on mukana Nyyti Ry:n järjestämässä “Puhutaan kiusaamisesta”- hankkeessa, jonka tarkoituksena on tietoisuuden lisääminen korkeakouluissa tapahtuvasta kiusaamisesta sekä keinoista sen ehkäisemiseksi. Miten iso ongelma kiusaaminen on Helsingin yliopistolla?

“Korkeakoulukiusaaminen on ilmiö, josta puhutaan suhteellisen vähän, vaikka se onkin aika yleistä. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, joka koskettaa niin kiusaamisen kohdetta kuin sivusta seuraajiakin, mutta myös laajem-

min koko opiskelijayhteisöä ja henkilökuntaa.

Valitettava kiusaamisen kasautumisefekti on nähtävissä: samat henkilöt joutuvat kärsimään eri koulutusasteilla ilman, että kukaan puuttuu asiaan. Melkein puolet korkeakouluissa kiusatuista on kokenut kiusaamista myös peruskoulussa tai toisella asteella. Kiusaaminen on vahvasti yhteydessä masentuneisuuteen, yksinäisyyteen sekä luottamukseen muita ihmisiä kohtaan. Tärkeää on luoda matalan kynnyksen luottamukselliset kanavat, jotta kukaan ei jäisi asian kanssa yksin ja asiaan voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.”

HYY tavoittelee jäsenmaksuttomuutta vuoteen 2025 mennessä? Miten se konkreettisesti tapahtuu?

“Kyllä tavoittelee! Kyseessä on kunnianhimoinen tavoite ja teemme kovasti töitä, jotta tämä unelma toteutuu. Jäsenmaksuttomuuteen pyritään kasvattamalla HYY Yhtymän liikevoittoa. Kyse on lisäinvestointien tekemisestä mm. hankkimalla lisää tontteja. Suunnitteilla on myös suurempia rakennusprojekteja.”

HYY:n talous pähkinänkuoressa: HYY on yksi maailman rikkaimmista ylioppilaskunnista, mikä johtuu siitä, että kaupungin sille aikanaan ”keskustan ulkopuolelta” myymät alueet sijaitsevat nyt Helsingin liiketoiminnan keskuksessa, mikä samalla tarkoittaa sitä, että ne kuuluvat kaupungin kalleimpiin neliöihin.

Ylioppilaskunta omistaa Vanhan ja Uuden ylioppilastalon sekä Kaivopihaa ympäröivät liikerakennukset. HYY Yhtymän markkinaarvo oli syksyllä 2007 lähes 200 miljoonaa euroa.

Mitä mieltä HYY on pääsykokeiden poistamisesta ja siirtymisestä yhä enemmän kohti pelkällä ylioppilastodistuksella hakemista?

150

-vuotisjuhlavuottaan viettävä Helsingin yliopiston ylioppilaskunta osallistuu opiskelijoiden aseman parantamiseen yliopistossa ja vie eteenpäin opiskelijoille tärkeitä asioita.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on tällä hetkellä noin 26 000 jäsentä.

Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki Helsingin yliopistolla alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat henkilöt, mutta ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita kuin yliopistoopiskelijoita.

Ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on sen 60-jäseninen edustajisto. Se valitaan kahden vuoden välein parittomina vuosina yleisillä ja suhteellisilla vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat kaikki HYYn jäsenet. Seuraavat vaalit ovat syksyllä 2018.

“Asia ei ole yksiselitteinen. Pitkä valmistautumisaika muun muassa ruokkii maksullista valmennuskurssitoimintaa, eikä kaikilla ole mahdollisuutta olla koko kevättä lukemassa pääsykokeisiin. Tärkeää kuitenkin on se, että alalle valitaan kaikista motivoituneimmat henkilöt.

Uskomme kuitenkin siihen, että elämässä tarvitaan usein “toisia mahdollisuuksia”. Se tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että vaikka lukio-opinnot eivät olisikaan menneet hyvin niin kaikilla tulisi olla mahdollisuus hakea puhtaalta pöydältä korkeakouluun. Tämän mahdollistaisivat esimerkiksi erityisesti soveltuvuutta mittaavat pääsykokeet, joihin ei tarvita pitkää valmistautumisaikaa.”

Pienillä muutoksilla kohti tasa-arvoisempaa ja avoimempaa yhteiskuntaa. Tulisiko yliopistolla olla ainoastaan Unisex-vessoja?

INTER VIVOS 3/2018

21

“Tärkeintä on se, että niitä olisi riittävästi.

Perimmäisenä tavoitteena tässä on se, että sukupuoli määrittelisi mahdollisimman vähän henkilön mahdollisuuksia toimia ja elää tässä yhteiskunnassa. Ylioppilaskunnan tiloissa kaikki vessat ovat unisex-vessoja.”

Minkälainen on unelmiesi yliopisto vuonna 2050?

“Toivon, että Helsingin yliopisto säilyy korkeatasoisena yliopistona, jossa akateeminen vapaus ja yliopisto-demokraattiset periaatteet ovat voimissaan. Tärkeää on se, että yliopistossa on toimiva yhteisö, johon kuulumisesta niin henkilökunta kuin ylioppilaskunta voivat olla ylpeitä.

Poliittisten päätösten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että opiskelijoita ei arvosteta tällä hetkellä samalla tavalla kuin esimerkiksi muutamia kymmeniä vuosia sitten. Opiskelijuus nähdään enemmänkin kulueränä ja välivaiheena, eikä nähdä sitä, että opiskeluaikana on mahdollisuus kasvaa aktiiviseksi kansalaiseksi ja luoda pohjaa työelämälle. Toivon kovasti, että tulevaisuuden yliopistossa opiskelu nähdään taas harhailun, kasvamisen ja elämisen aikana.”

Tulisiko oikeustieteilijöiden ottaa aktiivisemmin kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun?

“Ehdottomasti! Kaikki se, mitä oikiksessa opiskelemme on pitkälti poliittisten kompromissien ja lakien säätämisen tulosta. Oikislaisilta löytyy paljon kompetenssia, tietoa ja ymmärrystä vaikeista ja ajankohtaisista laajoista kokonaisuuksista kuten esimerkiksi mitä sananvapaus tai ihmisoikeudet tarkoittavat. Tärkeätä on myös pystyä pohtimaan asioita monesta eri näkökulmasta ja ymmärtää laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia ja tähän juristin koulutus erityisesti antaa mainiot edellytykset.”

22

INTER VIVOS 3/2018

Kuka on esikuvasi?

“On vaikea valita yhtä esikuvaa monista, mutta esimerkiksi hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään rauhallinen ja analyyttinen asenne sekä vahva osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat tehneet minuun vaikutuksen.

Franz Kafka on myös mielenkiintoisen kunnioitettava yhdistelmä kahta hyvin erilaista toimijaa- kirjailijaa ja lakimiestä. Usein ajatellaan, että juristit ovat kaukana taiteilijuudesta ja on hienoa nähdä ihmisiä, joissa nämä piirteet yhdistyvät.”

Lauria voi seurata Facebookissa “Lauri Linna Hyyssä”-sivulla.

WappuBowl via Force Majeure TEKSTI SAMMY NURMINEN PERINTEISTÄ WappuBowl-jalkapalloturnausta vietettiin lauantaina 28.4. Töölön Destamatic-kentällä. Tässä huikeassa spartalaisessa urheiluspektaakkelissa mitataan rohkeutta, urheutta, älykkyyttä, voimaa, taitoa, kekseliäisyyttä, henkistä ja fyysistä kestävyyttä, taktista kypsyyttä, joukkuehenkeä, vahvaa tahtoa ja onnea.

Ainejärjestöjen välisen akateemisen mestarien liigan voi voittaa vain yksi ja mestaruuspokaalista olivat tänä vuonna kilpailemassa stadin suurimmat eli kauppakorkeakoulu (KY), lääketieteellinen (LKS), Hanken (SHS) sekä suurin ja kaunein Pykälä. Turnausformaatissa kaikki joukkueet pelaavat kerran vastakkain ja kaksi menestyksekkäintä pelaavat finaalissa. Ottelut pelataan pienen kentän eli 7v7 säännöillä ja peliaika ottelua kohden on 2x20min.

Urheilullisesti sopivissa lämpötiloissa pelattavaa turnausta oli saapunut seuraamaan hurja määrä innokkaan tulisieluisia ja fanaattisia kannattajia, jotka olivat valmiita tekemään mitä vain nähdäkseen oman joukkueensa nostavan mestaruuspystin. Asiaan selvästi varautuneet järjestäjät olivat kuitenkin haukansilminä yleisön joukossa ja valmiit toimenpiteisiin, jos tilanne eskaloituisi. Järjestäjät huolehtivat ilmapiiristä mahtavalla tavalla muutenkin tarjoten ruokaa ja juomaa ja soittamalla kiihkeitä turnauskipaleita. Roihuavasta ja jännittävästä ilmapiiristä vastasivat ja saivat nauttia kaikki paikallaolijat.

Pykälän urhoollinen jalkapallojoukkue FC Force Majeure aloitti urakkansa KY Unitedia vastaan. Tunnustelevassa ilmapiirissä lähdettiin ensimmäistä puoliaikaa pelaamaan ja tasaisessa väännössä ei tuhannen euron maalipaikoilla juhlittu.

KY pelasi äärimmäisen korkealla puolustuslinjalla, joka tuottikin heille yhden maalin, mutta hyökkäysorientoitunut lähestymistapa saattoi kuitenkin loppujen lopuksi olla liian yltiöpäinen ratkaisu FCFM:n nopeita ja taitavia hyökkääjiä vastaan. Lopputulos 4-1 Pykälän hyväksi ja fanien riemu yltää vähintään Olympiastadionimme raunioille asti.

Forcen päivän toinen haaste oli ottaa mittaa meitä tulevaisuudessa hoivaavista ihmisistä eli lääkisläisten kova nippu FC Hallux asteli itsevarmuutta uhkuen päivän toiseen otteluunsa. Forcen pelaajat eikä varmasti kukaan katsomossakaan voinut ymmärtää minkälaisia ikiaikaisia kärmeskeitoksia oltiin lääkisläisten va lurautapadoissa keitelty, kun valkotakkisten jyrä pai-

noi ensimmäisellä puoliajalla päälle niin vimmatusti – LKS takoi ottelun ensimmäiset viisi maalia Forcen verkkoon. Ällistyttävää mentaalista kovuutta ja never say die -asennetta uhkuva Pykälän joukkue kuitenkin aloitti ponnekkaan kirivaiheen ja teki ottelun kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen maalin. Huikea momentumin kääntyminen sai katsojat haukkomaan henkeään ihmeellisessä maali-ilotteluottelussa, mutta Forcen kannattajat joutuivat tällä kertaa tyytymään comeback of the centuryyn, kun loppulukemiksi kirjattiin 5-3 LKS:n hyväksi.

Force lähti viimeiseen alkusarjan otteluunsa Hankenia vastaan tietäen, että voitto siivittäisi heidät finaaliin.

Hankenilaisille taas pelkkä tasapeli riittäisi pokaaliotteluun. Molemmat joukkueet olivat jo kaksi ottelua pelanneina kuluttaneet terävimmän keihäänkärkensä ja otteluun lähdettiinkin rauhallisemmalla tempolla ja peliä rakennettiin alakerran kautta rauhallisesti – häviö ei ollut vaihtoehto kummallekaan joukkueelle. Puolittaisten maalipaikkojen lomassa oli kuitenkin SHS:n etuoikeus päästä laittamaan pallo Pykälän verkkoon hieman ennen puoliaikaa. Tauolle mentiin näissä lukemissa. Toisella puoliajalla Force painoi päälle kuin höyryveturi etsien niitä kahta puuttuvaa maalia, jotka oikeuttaisivat finaalipaikkaan. Vaikka resursseja laitettiin paljon hyökkäyspäähän, tekivät Forcen alakerta ja maalivahti piinkovaa puolustustyötä pitäen vastustajan vastahyökkäykset kurissa. Pitkä painostus hyökkäyspäädyssä kantoi viimein hedelmää Pykälän tasoittaessa ottelun 1-1. Puuttuvaa maalia haettiin edelleen yhtä vimmatusti kuin hankenilaiset puolustivatkin omaansa. Oli liki mellakoiden paikka, kun tuomari puhalsi pilliinsä päättäen ottelun 1-1 ja Pykälän fanilauma purki tuskaansa nyrkeillä nurmea takoen. Iso käsi on kuitenkin annettava urhoollisesti taistelleelle Forcen joukkueelle sekä kaikille tunnelmaa taivaisiin nostaneille faneille ja järjestäjille. Viimeksi mainitut pääsivät ojentamaan mestaruuspystiä yllättävien käänteiden jälkeen Hankenin joukkueelle, jotka nousivat 0-2-tappioasemasta tasoihin ja kukistivat seuranneessa rangaistuspotkukilpailussa finaalivastustajansa FC Halluxin.

Kamppailuilmeet jätettiin kentälle ja WappuBowlin yhteisiä jatkoja vietettiin illalla Pykälän kerhotiloissa.

INTER VIVOS 3/2018

23

Haastattelussa: Suvi Syvänen Dittmar & Indrenius

Työskentelet Dittiksellä associatena.

Kuinka olet päätynyt nykyiseen positioosi ja millaisten asioiden parissa teet töitä?

Aloitin viime syksynä Dittiksellä juristina valmistuttuani Helsingin yliopistosta. Varsinaisesti olen ollut talossa paljon pidempään, aloitin alun perin jo vuonna 2010, itse asiassa viikko ennen oikiksen alkua. Lopulta kävin läpi kaikki Dittiksen harjoitteluohjelmat toimistoapulaisesta juristiharjoittelijaan.

Nyt toimin juristina Dittiksen Innovations Powerhousessa ja työskentelen erityisesti teknologia- ja tietosuoja-asioiden parissa. Meillä juristit työskentelevät yhden kapean alan sijasta monilla eri oikeudenaloilla, sillä meille tulevat haastavat juridiset ongelmat vaativat monipuolista ymmärrystä ja osaamista.

Millaisia mahdollisuuksia Dittis tarjoaa juristeille ammatillista kehitystä varten?

Meillä panostetaan laaja-alaiseen osaamiseen, ja pidämme tärkeänä sitä, että pohja on kunnossa, ennen kuin lähdetään erikoistumaan joihinkin erikoisaloihin. Juuri tämän takia esim. harjoitteluohjelmamme eivät ole suoraan sidottuja mihinkään tiettyyn praktiikkaan. Näin asioiden välisiä yhteyksiä pystyy hahmottamaan paremmin. Lisäksi yksi selkeä asia on se, että meillä kerätään aktiivisesti palautetta dittisläisten kehittymisen tueksi ja käydään keskusteluja yhdessä mm. omien mentorien kanssa.

SPONSOROITU Dittis on tunnettu siitä, että korostatte erityisesti tiimityöskentelyn tärkeyttä.

Miten yhteishenki ja tiimityö vaikuttaa päivittäiseen työhösi?

Mielestäni tiimityö korostuu arjessa esim. siinä, että monimutkaisia haasteita ja kysymyksiä pohditaan yhdessä ja että kynnys avun pyytämiseen on matala. Toisaalta oman oppimisen kannalta todella tärkeää on se, että olen päässyt tekemään töitä alan huippujen kanssa ja oppimaan suoraan heiltä.

Voin mennä kysymään esimerkiksi osakkailta apua – kaikkien ovet ovat aina auki. Erityisen paljon minua motivoi se, kuinka kaikilla dittisläisillä on sama korkea tavoitetaso ja motivaatio tarjota asiakkaille vain parasta.

Saitte viime vuonna lakimiesliiton Paras opiskelijatyönantaja-palkinnon.

Mikä tekee juuri teistä parhaan opiskelijatyönantajan?

Uskon, että tunnustuksen saamiseen vaikuttaa se, että harjoittelijat otetaan niin konkreettisesti mukaan työyhteisöön. Meillä tähdätään siihen, että heti ensimmäisestä päivästä lähtien uudella harjoittelijalla on sellainen fiilis, että hän on olennainen osa Dittistä, hänestä ollaan aidosti kiinnostuneita ja häntä pidetään tärkeänä. Lisäksi harjoitteluohjelmat räätälöidään yksilöllisesti jokaiselle harjoittelijalle, ja harjoittelijat pääsevät alusta lähtien kehittävien ja sopivan haastavien työtehtävien makuun – muiden tuella tietenkin.

Millaisia vinkkejä antaisit oikeustieteen opiskelijoille opintoja varten?

Etenkin uusille phukseille?

Kannattaa mennä avoimin mielin kaikkiin sellaisiin juttuihin mukaan, jotka itseä kiin-

nostavat. Tarttukaa niihin juttuihin, joita eteen tulee ja nauttikaa täysillä opiskeluajasta. Ainakin itse sain todella paljon irti opiskeluaikana siitä, että olin aktiivinen Pykälässä. Kaikille varmasti löytyy se oma juttunsa!

KOVEMPIA RANGAISTUKSIA? TEKSTI EVELIINA SYRJÄNEN LAAJAA MEDIAHUOMIOTA saavat rikosoikeuden-

käynnit tapaavat herättää keskustelua tuomituista rangaistuksista. Viime aikoina on puhuttu etenkin siitä, että rangaistukset eivät vastaa kansan oikeustajua. Muun muassa väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomittavat rangaistukset on koettu liian mataliksi, jolloin rikoksentekijän koetaan pääsevän liian helpolla. Sen lisäksi kuvaan astuu myös toinen asia: pelko. Tämänhetkinen lainsäädäntömme on käytännössä sellainen, että raa’ankin rikoshistorian omaava vanki pääsee lopulta tuomionsa suoritettuaan vapaaksi - vaikka häntä pidettäisiin yhä vaarallisena. Esimerkiksi sarjakuristajana tunnetun henkilön viimeisin rikosepäily on herättänyt paljon keskustelua siitä, miten useamman kerran henkirikoksista aiemmin tuomittu, vaarallisena pidetty henkilö, voi liikkua vapaana. Yksi syy löytyy siitä, että mielentilatutkimuksien perusteella häntä ei ole koskaan voitu tuomita pakkohoitoon. Toisin oli Suomen rikoshistorian yhdessä tunnetuimmassa tapauksessa. Kahdesta murhasta tuomittu ”Jammu” Siltavuori tuomittiin pakkohoitoon vankilatuomionsa jälkeen.

Edellä mainitut erittäin poikkeukselliset tapaukset herättävät tunteita ja keskustelua. On kuitenkin hyvä muistaa, että Suomi on oikeusvaltio, jossa jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja puolustukseen. Sen lisäksi, että oikeusjärjestelmämme mukaan rikoksentekijän tulee saada lainmukainen tuomio, on oltava olemassa myös lainsäädäntöä, jossa syytetylläkin on oikeuksia. Helsingin Sanomat uutisoi 17.5.2018 tapauksesta, jossa henkilö tuomittiin 16-vuotiaan nuoren naisen raiskauksesta ehdottomaan vankeuteen lokakuussa 2012. Vuonna 2017 saman tapauksen uhri tunnusti valehdelleensa. Rikosta ei ollut ikinä tapahtunut ja vankilassa oli istunut näin ollen syytön mies.

26

INTER VIVOS 3/2018

VAARALLINEN TAI EI – VANGITSEMISELLE TULEE OLLA PERUSTE SUOMESSA edellä kuvattu tapahtumakulku syyt-

tömänä tuomitsemisesta on kuitenkin melko harvinainen, tai sitten tapaukset eivät vain ikinä paljastu. Siitäkin huolimatta jokaisella syytetyllä on samat oikeudet. Eikä ketään tule tuomita etukäteen. Sen sanoo myös rikosasianajaja Kari Eriksson, joka on edustanut muun muassa Michael Penttilää tämän oikeudenkäynneissä. Hän huomauttaa myös, että tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että ihmisiä pidettäisiin määräämättömiä aikoja vankilassa, ellei ole mahdollista mielentilatutkimuksen perusteella tuomita pakkohoitoon. Laki ei luonnollisesti salli myöskään sitä, että ihminen vangittaisiin ilman lainmukaista syytä. Yleinen oletus henkilön vaarallisuudesta ei riitä. Muun muassa Suomea sitovat erilaiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset estävät henkilön pitämisen vankilassa ilman tietoa rangaistuksen pituudesta.

- Jos tähän halutaan muutos, niin täytyy muuttaa lainsäädäntöä, tällä hetkellä se ei ole mahdollista, Eriksson toteaa ja lisää, että täytyy toki muistaa, että Suomessa tällaisia erittäin vaarallisia henkilöitä ei ole kovinkaan montaa. Hän ei siksi myöskään näe, että pelkästään rangaistuksia koventamalla päästäisiin kaikissa tilanteissa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

- Tietyntyyppisiin väkivaltarikoksiin ei voida hirveän paljon rangaistuksilla vaikuttaa, Eriksson sanoo ja viittaa nimenomaan väkivaltarikoksiin, jotka kytkeytyvät esimerkiksi huumausaineisiin.

Sitä mieltä hän kuitenkin on, että räikeisiin tapauksiin tulisi pystyä puuttumaan rankemmin.

Etenkin jos on kyse henkilöstä, joka on vaaraksi muille.

- Tällä hetkellä lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta siihen, että asiaa ajateltaisiin muun yhteisön kannalta. Sitä ajatellaan enemmän sen vaarallisen henkilön kannalta, Eriksson tiivistää.

RIKOSASIANAJAJAN ON TIEDETTÄVÄ ROOLINSA ERIKSSON kuvailee rikosasianajajan maailmaa

mielenkiintoiseksi, mutta samalla raskaaksi. Rikosasianajaja edistää omalta osaltaan oikeuden toteutumista oikeusvaltiossa ja se oma rooli pitää tuntea.

- Se tarkoittaa sitä, että kun hoitaa sitä asiaa, niin lainsäädännön ja tapaohjeiden puitteissa täytyy ajatella asiakkaan etua, Eriksson kertoo. – Kaikilla on omat roolinsa ja asianajajan täytyy se kestää ja hoitaa asia asiakkaan edun mukaisesti.

Muutoksiakin hän on rikoksissa ja rikoksentekijöissä uransa aikana nähnyt.

- Raaistunut paljon. Moraalisääntöjä, jotka ennen liittyivät siihen rikoksentekijöiden maailmaan - niitä ei enää ole. Rikoksentekijöilläkin kuitenkin on ollut omat sääntönsä, Eriksson kuvailee.

Suomen nykyisen rikoslain mukaista rangaistusjärjestelmää Eriksson pitää erikoisena siinä mielessä, että laki kyllä tarjoaa laveankin asteikon rangaistuksille, mutta ylärajan rangaistuksia harvoin käytetään.

- Ainoat rikokset, joissa liikutaan rangaistusasteikon ylärajalla ovat huumausainerikokset.

Mutta esimerkiksi seksuaalirikokset ja vakavat väkivaltarikokset ovat sellaisia, joissa niitä korkeimpia mahdollisia ei käytetä, sanoo Eriksson.

Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2015 alle 40% annetuista raiskaustuomioista tuomittiin ehdottomana vankeutena. Pahoinpitelyjen osalta näin oli vain reilun 20% osalta.

Toisaalta taas kyseisten rikoksen törkeissä tekomuodoissa ehdottomaan vankeusrangaistukseen päädyttiin huomattavasti useammin. Pituuksien osalta rangaistukset vaihtelevat. Esimerkiksi ehdottoman vankeusrangaistuksen mediaanipituus raiskaustuomioissa oli vuonna 2015 kaksi vuotta, törkeän raiskauksen kohdalla mediaanipituus hipoi viittä vuotta. Rikoslain mukaan raiskauksesta voitaisiin tuomita vankeutta jopa kuusi vuotta, törkeän tekomuodon kohdalla asteikon yläraja on 10 vuoden kohdalla.

Eriksson nostaa esiin etenkin sen, että jos rikos

on harkittu ja tekijä vielä hyvin tietoinen tekemästään, pitäisi se pyrkiä huomioimaan myös rangaistuksessa. Kansan oikeustajua vastaan sotii nimenomaan tuomiot, joissa tuntuu, että rikoksentekijä pääsee vähällä. Etenkin jos uhri on esimerkiksi alaikäinen lapsi ja teko ollut harkittu ja mahdollisesti pitkällä aikavälillä toteutettu.

Kuten esimerkiksi tapaukset, joissa lasta on käytetty seksuaalisesti hyväksi useasti.

NUORILLE TEKIJÖILLE TOIVOA, MUTTA RÄIKEISIIN TAPAUKSIIN PUUTUTTAVA ERIKSSONIN mukaan rikoksentekijöissä näkyy

entistä enemmän nuoria henkilöitä, etenkin väkivalta- ja huumausainerikoksien osalta. Nimenomaan huumausainerikoksiin kytkeytyy nykyään paljon väkivaltarikoksia ja raakaa perintää, ja sielläkin edustettuina on paljon nuoria rikoksentekijöitä. Erikssonin mielestä vielä 15-vuotta sitten murhatuomioita ei ollut yhtä paljon, ja hän kokee sen kertovan nimenomaan siitä, että henkirikoksista on tullut entistä julmempia ja raaempia. Nuorten rikoksentekijöiden kohdalla hän kuitenkin näkee vielä toivoa, johon toivoisi lainsäätäjänkin uhraavan ajatusta.

- Jos on sellainen henkilö, joka syyllistyy rikokseen ollessaan niin sanotusti vielä taipaleen alkupäässä, voidaan siihen vielä vaikuttaa aika paljon, Eriksson huomauttaa. – Jos vähän uhrattaisiin rahaa ja ajatusta tähän niin lopputulos olisi parempi ja yhteiskunnallekin pitkällä tähtäimellä halvempi.

Tilastokeskuksen mukaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittiin vuonna 2015 32 alle 18-vuotiasta rikoksentekijää. Näistä rikoksista suurin osa oli ryöstöjä, toiseksi eniten oli henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia.

- Sivistyneen yhteiskunnan mittari on siinä, miten se käytännössä huolehtii heikommista, Eriksson tiivistää, ja lisää, että kyse on sekä vanhemman ikäluokan huolehtimisesta, mutta myös siitä, kuinka kohdellaan niitä nuoria, jotka kohtaavat paljon vaikeuksia elämässään. Kolikon kääntöpuolena on myös ne räikeät jutut. Jos alle 18-vuotias tekee murhan ja hänelle tuomitaan 12 vuotta vankeutta, josta suorittaa 4 vuotta, voi ihmishengen hinta tuntua erittäin halvalta.

INTER VIVOS 3/2018

27

KÄYTTÖÖN UUSI YHDISTELMÄRANGAISTUS RIKOSOIKEUDEN professori Sakari

Eriksson nostaakin esiin uudestaan jo aiemmin mainitun seikan: räikeisiin juttuihin tulisi puuttua.

Ja toisena osa-alueena on sitten ne nuoret, joilla on toivoa, ja joita yhteiskuntakin voi vielä auttaa.

- Täytyy miettiä kokonaisuutena sitä, missä on vielä toivoa. Hekin ansaitsevat toki rangaistuksensa, Eriksson pohtii.

Jos rangaistusjärjestelmä suunnataan vain siten, että rangaistuksen tulisi tuntua rikoksentekijässä ja sovittaa teko yhteiskunnalle, unohdetaan silloin se, mitä tapahtuu, kun nämä ihmiset lopulta vankilasta vapautuvat.

- Rangaistuksia voidaan koventaa, mutta niille, joilla sitä toivoa on, tulisi sitä toivoa myös antaa.

Sitten on erikseen tapaukset, joissa tie on jo ikään kuin kuljettu loppuun ja henkilö mahdollisesti yhteiskunnalle vaarallinen, siinä kohtaa lainsäätäjän tulisi pohtia keinoja, joilla sen mahdollisen uhan pystyisi estämään, Eriksson tiivistää.

28

INTER VIVOS 3/2018

Melander ei näe mitään erityisen uutta viimeaikaisessa keskustelussa. Hän huomauttaa rikosoikeuden olevan ala, joka herättää laajasti mielenkiintoa ja josta monella on voimakkaitakin näkemyksiä. Hän pitää kuitenkin ymmärrettävänä keskustelua esimerkiksi seksuaalirikoksista, sillä suostumusmalliin siirtymistä raiskausrikoksen tunnusmerkistön määrittelyssä ei ole Suomessa perusteellisesti selvitetty.

- Myös rikosoikeudellisen järjestelmän suhtautuminen vaarallisiin rikoksenuusijoihin on tärkeä ja tavallaan aina ajankohtainen aihe. Tähän liittyen on juuri otettu käyttöön uusi yhdistelmärangaistus, mutta saattaa olla, että joitakin muita lainsäädäntöuudistuksia myös tarvitaan, Melander sanoo.

Melander viittaa vuodenvaihteen jälkeen voimaan astuneeseen yhdistelmärangaistukseen (Rikoslain 2c luku ja Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta). Kyseinen rangaistus koostuu vankilajaksosta ja sen jälkeisestä valvonta-ajasta, jonka tarkoitus on vapautuminen niin sanotusti asteittain. Valvonta-ajan aikana on mahdollista siis ylläpitää ja edistää valvottavan sopeutumista yhteiskuntaan ja estää rikoksen uusimista. Valvottavaan pidetään säännöllisesti yhteyttä, suunnitelman noudattamista valvotaan laissa määritellyllä teknisellä välineellä ja muun muassa valvottavan päihteiden käyttöä rajoitetaan.

Yhdistelmärangaistus on omiaan paikkaamaan aukkoa, joka syntyy siitä, kun rikoksentekijä suorittaa koko rangaistuksen vankilassa, muttei ole vapauduttuaan minkäänlaisessa valvonnassa. Oikeusministeriön tiedotteen mukaan tarkoituksena onkin nimenomaan vähentää vakavien rikosten uusimisriskiä. Rangaistuksen käyttöönotto onkin omiaan vastaamaan keskusteluun, jossa puhutaan muun muassa pelosta, joka kohdistuu vaarallisina pidettyihin henkilöihin, jotka tuomionsa istuttu-

aan vapautuvat vankilasta. Melanderkin pitää yhdistelmärangaistuksen käyttöönottoa askeleena parempaan suuntaan.

- Lisäksi EU:n niin sanotun uhridirektiivin kautta vankeuslakiin lisättiin säännös, jonka mukaan vangin vapauttamisesta ja vankilasta poistumisesta saadaan ilmoittaa asianomistajalle tai muulle henkilölle tiettyjen edellytysten käsillä ollessa, jos mainittu henkilö on ilmoittanut haluavansa tällaisen ilmoituksen, Melander huomauttaa.

Toki yhdistelmärangaistuksenkin valvonta-aika loppuu aikanaan. Melander pitää kysymystä rikoksentekijän mahdollisesta lukitsemisesta tai eristämisestä loppuiäkseen hankalana.

- Esimerkiksi valtiolla on positiivinen toimintavelvoite ottaa käyttöön sellainen vaarallisia rikoksenuusijoita koskeva järjestelmä, joka ehkäisee uusintarikoksia. Tällaisen järjestelmän on kuitenkin noudatettava perus- ja ihmisoikeuksista seuraavia vaatimuksia. Epämääräinen mahdollisesti loppuiän kestävä rikosoikeudellinen rangaistus ei tästä näkökulmasta ole mahdollinen, Melander selvittää. Hän jatkaa viittaamalla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöön, jossa elinkautisen osalta on käytännössä edellytetty ehdonalaisen vapauttamisen tai vastaavan järjestelmän olemassaoloa.

Nykylainsäädännöllä ja kansainvälisillä velvoitteilla ei siis ole mahdollista ottaa käyttöön niin sanottua ”aitoa elinkautista” tai muitakaan pitkällä tähtäimellä eristäviä rangaistuksia. Siitä huolimatta Melanderinkin mukaan voisi olla mahdollista säätää erityissäännöksiä, jotka kohdistuisivat niihin rikoksentekijöihin, joiden sopeutuminen yhteiskuntaan katsotaan olevan heikolla tasolla.

- Niin sanottuja vaarallisia rikoksenuusijoita varten on jo nyt käytössä erityisseuraamuksia. Tällä hetkellä edellä mainittu yhdistelmärangaistus.

kyseistä vaihtoehtoa nykymaailmassa kovinkaan kestävänä.

- Rikosoikeudellisen järjestelmän käyttämisellä tulee pyrkiä laajasti yleispreventioon siten, että rikosoikeuden mahdollisen käyttämisen kautta vahvistetaan ja ehkä joskus jopa luodaan yhteiskuntamoraalia ja käsitystä kielletystä ja sallitusta.

Tavoitteena on laajempi preventio kuin vain yksilöön kohdistuva, Melander selventää.

Sovitusajatukseen perustuva rangaistusjärjestelmä on perusajatukseltaan ”silmä silmästä”, tai ainakin siinä lähtökohtaisesti kiinnitetään huomio nimenomaan yksittäiseen tekoon ja sen sovittamiseen muulle yhteisölle. Toki ajatuksena voi myös olla pelon kautta rikosten vähentäminen – jos rangaistukset olisivat kovia, ei rikoksia ”uskallettaisi” tehdä niin paljon, kun hinta tuntuisi liian korkealta. Tämän kuitenkin kumoaa jo se fakta, että monet rikokset ovat luonteeltaan intohimorikoksia, joissa toimitaan pikaistuksissaan ja mahdollisesti päihtyneenä. Tällöin harvoin arvioidaan mahdollisia seuraamuksia ennen tekoon ryhtymistä. Suomen nykyinen järjestelmä perustuukin enemmän Melanderinkin esiin nostamalle yleispreventiolle.

Vaikka henkilöä pidettäisiinkin tällä hetkellä kykenemättömänä sopeutumaan yhteiskuntaan, ei Melander näe vaihtoehtona sitä, että tällaista arviota voitaisiin pitää kenenkään kohdalla voimassa lopunikää.

- Tilanne voi muuttua. Käytössä pitäisi aina olla mahdollisimman tuore vaarallisuusarviointi.

KYSELY PYKÄLISTI TIETÄÄ: Pitäisikö rangaistusten olla kovempia?

1. Ei 2. Kyllä

RANGAISTUSTEN TARKOITUS SUOMEN rikoslain seuraamusjärjestelmän ei voida nähdä kovinkaan vahvasti perustuvan niin sanotun sovitusteorian ajatukselle, jossa ensisijaisena funktiona nähdään tehdyn rikoksen sovittaminen yhteiskunnalle. Melander ei pitäisi INTER VIVOS 3/2018

29

SPONSOROITU

Tekoäly: uhka vai mahdollisuus?

Asianajaja ja varatuomari Niko Jakobsson työskentelee Boreniuksella kehitysjohtajana ja vastaa yrityksen sisäisistä IT-, Knowledge Management-, käännös- ja markkinointipalveluista. Hän on aloittanut Boreniuksella vuonna 2012 Knowledge Management -lakimiehenä työskenneltyään sitä ennen muutamassa muussa suuressa asianajotoimistossa, isännöintitoimiston lakimiehenä ja kuluttajariitalautakunnan sivutoimisena esittelijänä. Koulutukseltaan Niko on oikeustieteen maisteri ja lisäksi hän on opiskellut tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistolla sekä auskultoinut Helsingin käräjäoikeudessa. Niko on myös kirjoittanut lukuisia ict-aiheisia artikkeleita kotimaisiin tietotekniikkajulkaisuihin.

Niko on erityisen kiinnostunut tekoälystä ja oikeusteknologiasta sekä niiden juristiammattikunnalle tarjoamista mahdollisuuksista. Tekoälyyn ja muihin teknologiaratkaisuihin liittyvät kysymykset ovat viime vuosina olleet kuumia puheenaiheita niin Suomessa kuin globaalillakin tasolla, mutta todellisuudessa aihe ei ole uusi. Tekoäly on nimittäin keksitty jo 1950-luvulla ja asiasta on keskusteltu jo menneinä vuosikymmeninä myös juristipiireissä. Viime vuosina ollaan Nikon mukaan kuitenkin saatu rutkasti enemmän tekoälyyn keskittyvää keskustelua ja vastaavasti myös oikeusteknologiaan kohdistuvia investointeja.

Monin paikoin konkreettiset tulokset eivät kuitenkaan vielä näy juristien työssä, ainakaan päivittäin.

Paljon on puhuttu myös siitä, onko tekoäly lakimiehille uhka vai mahdollisuus. Niko näkee sen ennen kaikkea jälkimmäisenä: hänen mukaansa niin kauan kuin juridiikka on ihmisen tekemää, koneen on “vaikea pysyä siinä mukana”. Juridiikan logiikka nimittäin eroaa huomattavasti esimerkiksi matemaattisesta päättelystä: juristien pöydille tulee harvoin kahta samanlaista ratkaisua, ja siksi koneen on mahdotonta löytää ratkaisua monimutkaisiin oikeudellisiin kysymyksiin. Tämän vuoksi tekoälyä voidaankin ensisijaisesti käyttää manuaalisen työn korvaamiseen, kuten suurien dokumenttimassojen prosessointiin.

Tekoäly ei siis tule korvaamaan vaan helpottamaan juristien työtä.

Uhkakuvien sijaan Jakobsson kannustaa keskittymään positiivisiin muutoksiin, joita tekoäly voi jokaisellenykyiselle ja tulevalle, juristille tarjota. Hän pitää teknologiaa oivana tapana kehittää juristien arkea helpottavia ratkaisuja, jotka voivat vapauttaa heitä luovempaan ja vähemmän manuaalisten tehtävien pariin. Tekoälystä kiinnostuneita oikkareita Jakobsson kannustaa tutustumaan rohkeasti asiaa käsittelevään aineistoon ja tapahtumiin, kuitenkaan kriittisyyttä unohtamatta. Hänen mukaansa kannattaakin aina kysyä, mitä lisäarvoa tekoälyä hyödyntävä ratkaisu todellisuudessa tuo käyttäjälleen.

Tuleville phukseille, ja miksei muillekin oikkareille, Nikolla on kaksi vinkkiä.

Ensinnäkin hän kannustaa opiskelemaan oikeustieteen lisäksi myös muita aloja ja laajentamaan omaa tietämystä esimerkiksi JOO-opinto-oikeuden avulla.

Tärkeä osa asianajajan työtä on ymmärtää asiakkaan käytännön tarpeita ja asioiden kokonaiskuva myös oikeudellisten ongelmien ulkopuolella. Niko kiteyttää asian hyvin seuraavasti: “on turha tarjota pykälää, jos ei ymmärrä muusta maailmasta mitään”. Toiseksi hän kuitenkin kannustaa jo phuksivuodesta alkaen jokaista oikkaria miettimään ja kehittämään omaa juristi-identiteettiään.

Tärkeä osa sitä on opintojen ohella työskentely, joka antaa hienon mahdollisuu-

den nähdä juridiikkaa monesta eri näkökulmasta jo aivan opintojen alkuajoista lähtien.

Onnea juristiksi valmistumisesta!

Kutsu

OTMDinner2018

Meillä on ilo kutsua sinut juhlistamaan valmistumista ja nauttimaan hyvästä ruoasta ja juomasta muiden syksyllä 2018 valmistuvien kanssa.

13.12.2018 klo 17.00 – 20.00 Paikka ilmoitetaan lähempänä tapahtumaa.

#OTMDINNER

LAULUKIRJAN LAULUJEN JOUTSENLAULUT TEKSTI JOSE SARANPÄÄ

V

oi syksyä ja syksyn sitsejä. Ja sitsilauluja.

Vaikka monilla sitseillä pykälistit voivatkin luottaa pöytiin jaettaviin ”laululäsyihin”, kiertävät vihreäkantiset laulukirjat yleensä pöytäjuhlilla kaverilta toiselle lisämerkintöjä keräillen. Yleensä laulukirjoja ei tarvitakaan varsinaisesti lauluosuuksiin, vaan tutut veisut osataan joko ulkomuistista tai sitten ne ovat löydettävissä läsystä. Tällöin monet laulukirjan ikivihreät helmet saattavatkin monen kohdalla kadota jopa kokonaan, jos Pykälä aikoo lähitulevaisuudessa uudistaa laulukirjaansa poistamalla kirjasta sanoituksiltaan loukkaavat tai ahdistavat laulut (Ks. IV 2/18, s. 18).

IV onkin poiminut lukijoilleen muutamia vähemmän hoilattuja kappaleilta, joille nämä voivat itsenäisesti antaa ”Hot or not”-tyyppisen arvion.

Piimälaulu 72.1 §, s. 117 ”Tahdon tosimiehen varrelleni, miehen riskin rinnalleni, rakastajan vatsalleni – PIIMÄ!”

Valion tv-mainos vuosikymmenten takaa on löytänyt tiensä myös Pykälän laulukirjaan.

Mainoksessa seikkaillaan Valion mainospätkien tapaan kotimaisissa maalaismaisemissa, heinätöitä tehden. Laulu on jaettu ”herrojen” ja ”daamien” osuuksiin ja se on värssynä melko lyhyt.

Laulukirjassa kappale on merkitty oudosti 72.1 §:ksi, joten saman pykälän alla lienee ollut myös toinen momentti. Allekirjoittanut epäilee paikalla olleen Valion vielä tunnetumpaa, samanlaisella maalaisromantiikalla varustettua

”panit maitoa tulemaan” -mainoskappaletta.

Tarjoiluehdotus: Alkuperäismainosta mukaillen ”Herrojen” lauluosuus falsetinomaisella värähtelevällä äänellä.

Rosvo-Roope 22 §, s. 46-47 + Doku-Roope 81 §, s. 128 ”Jos täytätte mun lasini, niin tahdon kertoa.”

Rafael Ramstedtin klassikkokappale Itämerellä seilaavasta ja naisia kaatavasta merirosvosta on saanut laulukirjaan jopa kaksikin versiota. Ns. Doku-Roope versiossa keskitytään pikemminkin laulun ensimmäiseen säkeistöön, joka on siteerattu alussa. Doku-Roope lieneekin laulukirjasta paras kappale siihen tarkoitukseen, että kerjäisi muilta sitsaajilta juotavaa.

Tarjoiluehdotus: Doku-Roope 1. säkeistö, jonka jälkeen Rosvo-Roope kokonaisuudessaan.

Volga 27 §, ss. 56-57 ”Rakkaus tai kuolema” Volgan tahdit tullevat monille uusille phukseillekin syksyllä tutuksi. Perinnekipale löytyy kuitenkin myös laulukirjasta odottamassa opportunistista pykälistiä, joka haaveilee lauluäänensä houkuttelevan sitsikansan samanlaiseen hurmioon.

Tarjoiluehdotus: Suositellaan sitsipöydässä tarjoiltavaksi ainoastaan pokan ja itseironian kera.

INTER VIVOS 3/2018

33

NELLI RÖNKKÖ

Hard Rock Hallelujah 14 §, s. 34-35

Rappiolla 28 § s.58

”All we need is lightning, with power and might”

”On mukavaa olla rappiolla, olla vaan täysi nolla.”

Suomen ensimmäinen euroviisuvoitto tuli varmasti jokaiselle suomalaiselle tutuksi, kun hirviökööri Lordi hoilasi itsensä Suomi-silinterit päässä voittajaksi. Vuosikymmenen takainen kappale vastaa hyvin myös oman aikansa hevibuumia, kun jopa pääministeri Vanhanen intoutui tekemään kameroiden edessä genressä tutun pirunmerkin.

Oman säväyksensä tuo kappaleen suht nopea tempo ja sanat, joita on viimeksi laulettu ennätyksen saaneessa ryhmäkaraokessa Lordin kansanjuhlassa vuonna 2006.

Tarjoiluehdotus: Pakollisen örinälaulun vuoksi kappale vaatinee väliin pari juomataukoa.

34

INTER VIVOS 3/2018

Metallican cover kappaleesta, tarvitseeko mitään muuta sanoa.

Tarjoiluehdotus: Kappale alustetaan omalla opintomenestyksellä (tentti päättyi/hylsy tuli/ putosin putkesta)

Millaista on olla kvtoimikunnassa mukana järjestämässä Pykäläviikkoa?

TEKSTI AURORA IDÄNPÄÄN-HEIKKILÄ, VAIHTARIVASTAAVA 2018

I

tse jo muutamia kansainvälisiä viikkoja, ”nordiska veckoreita”, kiertäneenä ensimmäisen vuoden opiskelijana lähdin alkuvuodesta 2018 innokkaana mukaan kv-toimikuntaan järjestämään ainejärjestömme tulevaa huhtikuista Pykälä-viikkoa, pohjoismaalaisittain Pykälä Nordic Weekiä.

Vihdoin tarjoutuisi tilaisuus päästä esittelemään paitsi ainejärjestömme toimintaa myös keväistä Helsinkiä mahtaville pohjoismaisille kollegoillemme! Monessa skandinaavisessa oikiskaupungissa ilmaiseksi majoittuneena halusin myös vastavuoroisesti päästä tarjoamaan yösijaa parille kv-vieraalle 24:n neliön opiskelijakämppäni sallimissa rajoissa.

Kv-toimikuntamme aloittikin aktiivisen toimintansa jo helmikuun loppupuolella. Jakauduimme aloituskokouksessa pienempiin tiimeihin vastuualueittain ja jokaiselle tiimille valittiin oma vastaavansa. Tiimejä muodostettiin muun muassa viikon trailerin, graafisen ilmeen sekä erinäisten suurempien ohjelmanumeroiden toteuttamiseksi.

Koko parikymmenhenkistä joukkoamme johti ulkoasianvastaava Inka Sajakosken, ”Int. sek:in”, lisäksi tämän oikea käsi, Vice Int. sek. Eve AlaSeppälä. Näiden kahden puoleen oli mahdollista kääntyä kaikissa mahdollisissa pulmatilanteissa niin viikkoa valmistellessa kuin sen aikanakin.

Ennen varsinaista viikkoa kaikki tiimit paiskivat ahkerasti töitä. Kokoustimme vain joitakin kertoja koko kv-toimikunnan kanssa mutta pidimme sitäkin vilkkaammin yhteyttä sosiaalisen median välityksellä. Moni toimikuntalainen osoitti ihailtavaa ongelmanratkaisukykyä esimerkiksi erinäisiä sponsoreita hankittaessa ja yhteistyömme sujui saumattomasti myös haastavammissa tilanteissa.

Uskon, että usealla meistä jäi matkan varrelta takataskuun jopa ihan hyödyllisiä käytännön taitoja! Itse opin esimerkiksi toimistomme tietokoneen muinaisaikaisen Photoshop-ohjelman alkeet ja olin hetkellisesti aivan vakuuttunut, että todellinen kutsumusammattini olikin koodauksen parissa. Oli mahtavaa seurata tiimien edistyvän ja nähdä kättensä jälki Pykälä-viikon lähestyessä. Ja olivathan monet kerhotilassa vietetyt tunnit täynnä hervotonta naurua, mielettömiä onnistumisia sekä todellista Pykälä-henkeä.

Sitten koitti itse kauan odotettu Pykälä Nordic Week teemalla ”AI and Technology in Law.” Viikko 15 valkeni säkenöivän aurinkoisena ja pääsimme näin kaikki phuksitkin todistamaan ”Pykälä-viikon ihmettä” – aurinko paistoi taukoamatta kokonaiset seitsemän päivää. Toimikuntamme toivotti iloisesti tervetulleeksi ensimmäiset pohjoismaiset vieraat tiistai-iltaiseen Kick Off -tapahtumaan Hard Rock Café:ssa Helsingin keskustassa.

Toimikuntamme todellinen tulikoe seurasi kuitenkin vasta keskiviikkona, kun hurautimme bussilla Kiljavan leirikeskukseen viettämään yleispohjoismaista ”hytteä”, mökkireissua saunomisineen ja sitsi-illallisineen. Ilta sujui mallikkaasti ja kv-toimikuntamme oli aamun sarastaessa reipINTER VIVOS 3/2018

35

paana siivouspuuhissa edellisyön pitkälle venyneistä jatkoista huolimatta. Reissu jää varmasti monelle mieleen sangen yllätyksekkäänä!

ja tilaisuuden kruunasi Nordiska Sekretariatetin varapresidentti, Int. sek. Emeritus Lauri Laatusen juhlapuhe.

Torstaina puolestaan vieraamme pääsivät seikkailemaan pääkaupunkiseudun metrotunneleihin KY:n järjestämän Hukkaputki-appron merkeissä.

Toimikuntamme jäsenet toimivat joukkueenjohtajina pohjoismaisille vieraille ja huhu kertoo, että jokainen tiimi onnistui haalimaan itsellensä halutut haalarimerkit. Allekirjoittanut myöntää tosin epäonnistuneensa pahemman kerran kisan ohjelappusen lukemisessa (”eihän meidän sinne Itä-Helsinkiin asti tarvitse lähteä!”)

Pykälä-viikon järjestäminen kv-toimikunnassa oli kokemuksena ajoittain rankka mutta suunnattoman palkitseva. Kaikki ennen viikkoa uhratut työtunnit konkretisoituivat sulavasti sujuneeksi viikoksi, joka tuotti paljon iloa niin kv-vieraille kuin koko toimikunnallemme. Tapahtumien järjestämisen lomassa pääsimme myös itse mukaan nauttimaan omasta Nordic Weekistämme sekä verkostoitumaan pohjoismaisten vieraidemme kanssa. Itse tutustuin viikon aikana lähes kymmeneen uuteen pohjoismaiseen oikeustieteen opiskelijaan, joihin varmasti törmään vielä tulevaisuudessakin.

Loppuviikosta perjantaina vietettiin Nordic Sittningiä, kv-sitsejä, ulkoasianvaliokunnan kestitsemänä. Lauantaina olikin jälleen toimikuntamme vuoro järjestää hulppeat etkot pohjoismaisille vieraille ennen vuosijuhlia. Muun muassa sushitarjoilu tyttöjen prepartyillä keräsi paljon kiitosta ja mitaliseremoniassa sekä toimikunta että pohjoismaiset vieraat palkittiin sinivalkoisilla Pykälä-viikon mitaleilla.

Myöhemmin illalla ainejärjestömme 83. vuosijuhlaa juhlittiin iloisesti kv-vieraiden omissa pöydissä

JUULI RÖNKÄ

36

INTER VIVOS 3/2018

Silliksen jälkeisenä maanantaiaamuna sadepisarat ropisivat Hoas-yksiöni ikkunaan hyvästellessäni tanskalaisen vieraani. Lohduttauduimme molemmat ajatuksella, että seuraavaan Pykälä-viikkoon oli onneksi enää vain 358 päivää!

PHUKSISIVUT

VÄRITÄ INT. SEK.!

INTER VIVOS 3/2018

37

PHUKSISIVUT

EMOJEN VINKIT RUOANLAITON SALOIHIN

P

ian koittaa aika, kun te phuksit aloitatte unelmienne opinnot oikiksessa. Jännitystä on myös monella edessä, kun muutto omaan kotiin tulee ajankohtaiseksi ja mm. ruuanlaitto täytyy hoitaa ihan itse, vaikka taitoja ja aikaakaan ei välttämättä olisi. Ei kuitenkaan huolta! Me Pykälän emännät, itse keittiön kuningattaret, jaamme teille rakkaille lapsosille muutaman vinkin, joilla vältätte pahimmat keittiön kauhuskenaariot ja epäonniset kokkausyrityksetkin ovat näiden ohjeiden jälkeen muisto vain!

1

VARAA RUOANL AIT TO ON RIIT TÄVÄSTI AIKAA

Tämä on ehdottoman tärkeää. Emojen suositusten mukaisesti noin 6 tuntia olisi näin aluksi oikein hyvä. Esimerkiksi kuorimiseen ja pilkkomiseen voi mennä yllättävänkin kau38

INTER VIVOS 3/2018

an aikaa. Tässä ajassa ehdit myös tarvittaessa juosta lähikauppaan kerran, jos toisenkin.

2

MIELUUMMIN LIIKAA KUIN LIIAN VÄHÄN

3

JOS PÄÄRUOKA EPÄONNISTUU, PANOSTA JÄLKIRUOKAAN

Me emot vannomme tämän ohjeen nimeen. Kannattaa aina keittää varsinkin riisiä ja pastaa ainakin 3 kiloa enemmän kuin aluksi aioit. Koskaan ei voi tietää, milloin se naapurin Pirkko ystävineen haluaa liittyä päivälliskutsuille, ja olisihan se sääli, jos et voisi tarjota yllätysvieraille maistuvia kokkailujasi.

Kukapa ei pitäisi makeasta. Esimerkiksi suussa sulavalla mutakakulla hurmaat vieraa-

PHUKSISIVUT si niin, että epäonnistunut pääruoka unohtuu hetkessä.

ISÄNTIEN TERVEHDYS

4

Niin kauan se on ollut, kuin olen elänyt ja muistanut. Sen jokainen phuksi tulee tutusta kokeesta. Siitä samasta, jota ahkeroivat myös ne, jotka itse aikoinaan kulkivat ensi kertaa Porthanian pyöröovista. Suurin, kaunein ja paras. Märin, hauskin ja rakas. Sellainen on phuksivuotenne pääkallopaikka, Pykälä. Tehty parhaista tyypeistä, Suvilahdenkadulla. Eilen, tänään ja huomenna.

VIHREÄ PEL ASTAA KAIKEN

Kärvensitkö makaronilaatikkoa liian kauan uunissa vai tuliko kastikkeesta epämääräistä mössöä? Älä vielä revi essuasi, hätä ei ole tämän näköinen. Heitä annoksen päälle rehu, jos toinenkin ja voilà, edessäsi on mihin tahansa Michelin –ravintolaan kelpaava mestariteos.

5

MAKU ON TÄRKEIN

Jos tilanne kuitenkin on sellainen, ettei rehutkaan tai kilo kermavaahtoa pelasta annoksen ulkonäköä, älä turhaan stressaa, maku on lopulta se tärkein asia. Muun muassa suurin osa hyytymistä vaativista jälkiruoista on ihan hyviä litkuinakin.

6

Terveisin, isännät

HYÖDYNNÄ ERIT TÄIN KUIVAA SUOMAL AISTA VALKOVIINIÄ

Tätä moneksi kelpaavaa juomaa ruokaan lorauttamalla, saa kokkailusi makumaailma ihan uuden ulottuvuuden ja vieraatkin tykkäävät. Ja jos kokkailusi kaikesta vaivasta huolimatta epäonnistuu, shotti tai kaksi tätä eliksiiriä saa mielesi kirkastumaan.

INTER VIVOS 3/2018

39

PHUKSISIVUT

HALLITUS 2018- KONNAHALLITUS 1) KUVAILE PYKÄLÄÄ KOLMELLA SANALLA.

Sara Antonacci – Sihteeri

2) MIKÄ OLI MIELEENPAINUVIN TAPAHTUMA OMALTA PHUKSISYKSYLTÄSI?

1)Monipuolinen, suuri ja rakas!

3) MIKÄ ON LEMPISITSILAULUSI?

2)Syyskiljava. Oli ikimuistoista päästä sitsaamaan, saunomaan ja tanssimaan aamuun asti uusien pykälistikaverei-

4) JOS SINUN PITÄISI ANTAA YKSI VINKKI PHUKSEILLE, MIKÄ SE OLISI? Jemina Fallenius – Hallituksen puheenjohtaja 1)Monipuolinen, opettavainen ja palkitseva.

2) Phuksiaiset. Phuksit jaettiin sattumanvaraisesti joukkueisiin, joissa sitten kierrettiin lukuisia Helsingin keskustassa sijaitsevia rasteja keräten pisteitä.

Phuksiaisissa pääsi tutustumaan hyvin niin muihin phukseihin, vanhempiin opiskelijoihin kuin Pykälän toimintaankin.

3) I en fabrik ja Oi niitä aikoja. Nämä sitsit yleensä päättävät laulut innostavat sitsikansan monesti melko riehakkaaseen tunnelmaan, jonka jälkeen onkin aika siirtyä vieläkin riehakkaammille jatkoille.

4) Uskalla unelmoida ja tavoitella rohkeasti unelmiasi, olivat ne sitten pieniä tai suuria.

den kanssa!

3) Livet är härligt. Tämä yleensä int.sekien vetämä ihana biisi on lempparini, koska se osallistaa koko sitsikansan. Laulun raikuessa sitsisalissa tulee sellainen fiilis, että me olemme kaikki yhtä isoa porukkaa! :) 4) Ottakaa Pykälästä kaikki irti itsellenne sopivalla tavalla! Valiokuntien lisäksi Pykälän lukuisat kerhot tarjoavat laajasti erilaista toimintaa. Mikäli itseä kiinnostavaa juttua ei löydy valmiiksi, älä pelkää perustaa omaa kerhoa! :) Daniel Barriskell – Taloudenhoitaja 1) Täynnä muistojani.

parhaita

2) Phuksiaiset. Etenkin hyvällä säällä on ihana rientää ympäri keskustaa tutustumassa uusiin ystäviin vailla huolenhäivää. Koko phuksisyksyn muisteleminen tuo mieleen aivan mahtavia tunteita ja muistoja.

3) Juristi tai Henkilökuntaa. Se on pieni lapsellinen ilo, mutta koen sen aitona kiitoksena laulajilta, kun päästään kohtaan, jossa laule-

40

INTER VIVOS 3/2018

PHUKSISIVUT

taan taloudenhoitajasta. Lisäksi Juristi on Pykälän virallinen laulu ja Henkilökuntaa tarjoaa laulajille oman pienen kiitoksensa lopussa.

4) Phuksisyksy ja -kevät tulevat vain kerran, lähde kaikkeen mukaan täysillä ja heittäydy!

Käy ainakin kerran Spexin treeneissä, käy tutustumassa Rinnerikollisiin, pohdi haluaisitko osallistua Pykälän toimintaan valiokuntalaisena ja ennen kaikkea tutustu uusiin ihmisiin ilman ennakkoluuloja. Tapahtumia on paljon ja jokaisessa on mahdollisuus saada kultaisia muistoja, uusia ystäviä tai jopa elinikäinen kumppani. Ei olisi ensimmäinen kerta.

Olga Larinkari – Opintovastaava 1) Yhteisö, monipuolisuus, ystävät.

2) Vaikea valinta, koska huikeita tapahtumia ja kultaisia muistoja phuksisyksyltäni riittää kyllä. Aika kultaa muistot, ja pakko sanoa, että ei ollut syyskiljavan voittanutta tapahtumaa. Tällöin juhlittiin aamuun asti uusien ja ihanien kavereiden kanssa.

3) Minnet! Erittäin samaistuttava kappale, johon minulla kyllä riittää hyviä tarinoita aasinsiltoihin.

4) Osta kalenteri. Käytä sitä. Tylsä vinkki, mutta phuksisyksystä saa kaiken hauskan irti, ja opiskella ehtii kunnolla, kun rytmität ajankäytön ja elämäsi hyvin. Olen itse oppinut sen kantapään kautta!

Katja Hoppu – Tiedotusvastaava 1) Yhteisöllinen, antoisa, kehittävä 2) Punssikahvit. Kaikki olivat yhä niin onnellisia sisäänpääsystä ja pääsimme vihdoin tutustumaan toisiin phukseihin. Se fiilis oli jotain, mitä tuskin tulen kokemaan uudelleen.

3) Sörnai Gusha tietysti, kun siinä lauletaan Katjuskasta.

4) Osaa olla sanomatta ei! Vaikka väsyttäisi.

Vaikka ei huvittaisi. Vaikka olisi huono päivä jonkin ulkopuolisen tekijän takia. Tai huono aamu itseaiheutetun syyn vuoksi. Älä silti jää paikoilleen, vaan tartu mahdollisuuksiin.

Inka Sajakoski – Ulkoasiainvastaava 1) Yhteisöllinen, rakas, kaikille 2) Voi ei, tämä on vaikea.

Osaksi koska osa syksystä meni Minnet-sitsilaulun tunnelmissa ja osaksi koska oli niin paljon kaikkea siistiä ja unohtumatonta. Pakko kuitenkin sanoa phuksitoimikuntien valitseminen ja Haalaritoimikunnan puheenjohtajuus. Sain kertaheitolla noin 100 kaveria ja pääsin täysillä mukaan Pykälän toimintaan!

3) Näitä on mulla kymmeniä ja ne vaihtelevat aina sitsien mukaan, mutta Livet är härligt eli perinteinen ulkoasiainvastaavan biisi on tietysti tärkeä. Pidän myös Pikkukakkosen postista, INTER VIVOS 3/2018

41

PHUKSISIVUT

koska sukuni on Tampereelta ja se taisikin olla ensimmäinen sitsilaulu mitä ehdotin ensimmäisillä sitseilläni.

4) Lähde ennakkoluulottomasti mukaan ihan kaikkeen mikä saattaisi vähääkään kiinnostaa. Opinnoista, töistä yms. kerkeää kyllä huolehtimaan koko loppuelämän. Pykälä on antanut minulle ihan älyttömän paljon juuri siksi, että lähdin heti alusta asti mukaan niin Spexiin, phuksitoimikuntiin, tapahtumiin, kerhoihin että lopulta valiokuntaan ja hallitukseen.

Helmi Hieta-aho – Yleisvastaava 1) Yhteisöllinen, monipuolinen ja SUURINJAKAUNEIN<3 2) Kiljavan mökkireissu. Tuli aidosti semmoinen fiilis, että voi mennä juttelemaan kenelle tahansa täysin estoitta. Tuon lyhyen reissun ajan ollaan niin tiivisti yhdessä, että väkisinkin tulee tehtyä tuttavuutta viimeistään siellä saunan lauteilla.

3) Ehdottomasti Juristi! Se biisi muistuttaa siitä, kuinka pitkä työn täyteinen taival on tullut tehtyä, jotta tämän opiskelupaikan on saanut. Toivon, että jokainen pykälisti pysähtyy välillä kaiken tämän stressin ja kiireen keskellä fiilistelemään sitä tunnetta, kun sai tietää pääsevänsä oikikseen.

4) Älä kiirehdi opiskelijaelämän ohi, vaan nauti täysillä!! Työuraa ehdit kyllä tehdä sitten seuraavat 40 vuotta..

42

INTER VIVOS 3/2018

Santeri Aila – Tilavastaava 1) Suurin, kaunein ja rakkain.

2) Phuksiaiset. Tämä yksi tapahtuma kuvaa koko phuksivuotta hyvin. Aluksi tuiki tuntemattoman joukon kanssa kierrettiin eri rasteja ympäri Helsingin keskustaa tutustuen samalla Pykälän toimintaan. Päivän päätteeksi olin monta kaveria ja kokemusta rikkaampana. Tuntemattomista tuli tuttuja. Tutuista kavereita ja kavereista parhaita ystäviä.

3) Ko-ko-ko-koskenkorvaa. Tämä sitsilaulu loputtomine lisäsäkeistöineen saa aina hymyn korville. Poikkitieteellisillä sitseillä lisäsäkeistöillä ei vain näy loppua.

4) Tutustu kaikkeen Pykälän toimintaan ilman ennakkoluuloja. Lähde kaikkeen mukaan ja löydä oma paikkasi. Uskalla astua ulos mukavuusalueeltasi! Phuksisyksy ja –vuosi on vain kerran ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti.

PHUKSISIVUT

PHUKSIKAPTEENIEN TERVEHDYS KUVA JA TEKSTI AMANDA TERHONEN JA ELLA KAINULAINEN

V

uoden 2018 phuksikapteenit ovat toisen vuoden opiskelija Aleksi Toivanen ja kolmannen vuoden opiskelija Kaisa Heinäsmäki. Seuraavaksi he kertovat hieman ajatuksia kokemuksistaan Pykälässä sekä fiiliksistään omina phuksivuosinaan.

ALEKSI: Ennen opiskelujen aloittamista olin ollut pidemmän aikaa töissä hakemassa opiskelumotivaatiota ja päättänyt keskittyä lähinnä opintoihin, opiskelijaelämän muut puolet eivät silloin juuri innostaneet. No kuinkas sitten kävikään; phuksiviikko pyyhkäisi jalat altani ja olen tutustunut mahtaviin ihmisiin joista jokainen on erilainen ja upea omalla tavallaan. Erityisesti punssikahvit olivat mahtava tapahtuma; pääsin tapaamaa pykälän eri kerhojen ja toimijoiden edustajia ja kuule-

maan toiminnasta yhä lisää ja siitä alkoikin kyteä palava halu osallistua aktiivisesti opiskelijatoimintaan. Tämän vuoksi phuksiviikon jälkeen löysin itseni pykälästä yhä useammin ja useammin kaikenlaisista tapahtumista ja laitoin itseni kunnolla likoon. Kaikkeen en tietenkään ehtinyt tai päässyt mutta aina kun lähdin mukaan johonkin, oli minulla joka kerta äärettömän hauskaa. Hetkeäkään en ole katunut toimintaan ja tapahtumiin osallistumista, en edes niinä kertoina kun huvittaisi jäädä vain kotiin ja sohvalta nouseminen on tuntunut siltä, että suorittaisi yhden Herakleen urotöistä. Joka ikinen kerta lippu on ollut korkealla ja olen ollut menossa mukana hymyissä suin, eikä se vaatinut mitään muuta, kuin paikalle saapumisen.

INTER VIVOS 3/2018

43

PHUKSISIVUT MIKO MUSTONEN

KAISA: Olen aina ollut vähän jännittäjätyyppiä.

Uudet paikat, ihmiset ja tilanteet saavat helposti sydämen tykyttämään ja suun kuivumaan.

Kesällä 2016 ennen opintojen alkua kerroin kavereilleni olevani huolissani, että olen liian erilainen tyyppi sopiakseni oikikseen ja muiden oikkareiden pariin. Muisto huvittaa nyt jälkikäteen, kun mietin kuinka helppoa jo ensimmäisessä tapaamisessa tutorryhmän kanssa oli jutella, tutustua ja nauraa yhdessä. Punssikahveilla Pykälän toiminta tuntui loputtomalta mahdollisuuksien listalta, kun jokaisessa pöydässä sai kuulla aina vain mielenkiintoisemmista ja hauskemmista valiokunnista, kerhoista ja tapahtumista. Viimeiset muistikuvani illalta ovat Spexin-pisteen ääreltä, jossa (ilman, että kukaan olisi pyytänyt) päädyin laulamaan Gloria Gaynorin I Will Survivea vähintäänkin hieman epävireisesti. Ja siitä se sitten lähti, aina vain suurempi halu olla mukana ja päästä tekemään juuri sitä mistä itse tykkään. Parasta kaikessa oli se, että heti alusta asti annettiin ymmärtää, ettei ole mitään oikkarimuottia, johon pitäisi istua.

Sai olla riehakas tai rauhallinen, tanssia tai istua, juoda tai olla juomatta, kukaan ei katsonut pahalla tai jättänyt ulkopuolelle. Syksyn ja vuoden myötä pääsin tutustumaan mitä hienompiin tyyppeihin eri vuosikursseilta, eri puolilta Suomea ja eri elämänvaiheista. Nyt kahden opiskeluvuoden jälkeen en voisi olla tyytyväisempi päätöksestä hakea oikikseen. Vaikka se jännitti ja epäilytti, opin kuitenkin huomaamaan, että 44

INTER VIVOS 3/2018

vain uskaltamalla ottaa asioista selvää voi tietää varmuudella, mikä on se oma juttunsa. Toivon, että jokainen uusi Pykälisti pääsee itse kokemaan näitä fiiliksiä ja uskaltaa ottaa omat hyppynsä tuntemattomaan ja selviytyä niistä. Minä ja Aleksi haluamme, että jokaisella on hyvä olla Pykälässä, ja odotamme innoissamme, että pääsemme tutustumaan teihin ja kuulemaan teidän fiiliksenne phuksiudesta, Pykälästä ja elämästä ylipäätään!

ALEKSI & KAISA: Summa summarum: Toivotamme uudet phuksit erittäin lämpimästi tervetulleiksi oikikseen ja tietysti Pykälään. Emme malta odottaa, että tapaamme teidät, phuksit vuosimallia 2018, tai sitä, että pääsemme auttamaan teitä Pykälään ja sen fantastisiin ihmisiin tutustumisessa. Vaan älkää jännittäkö, tulkaa vain sellaisina kuin olette, täällä on kaikille paikka. Okei, ehkä ihan vähän saa jännittää jos oikein kovasti haluaa, se menee ohitse kuitenkin!

Punsseilla tavataan ja takuuvarmasti halataan!

JÄSENEDUT

Keops lasipalatsi tarjoaa pykälisteille seuraavat edut normaalihintaisista tuotteista ja palveluista: - silmälaseista, piilolinsseistä ja optikon tutkimuksista alennus -25% - aurinkolaseista alennus -15% Edut ovat voimassa lukuvuoden 2017-2018

-10% normaalihintaisista tuotteista, aleen eivät sisälly mittatilaustuotteet.

Pykälistinä saat metrosuutareilta -20% palveluista ja -10% tavaroista. ( muista pykälän jäsentarra;) Osoite: Narinkka 3, 00100 Helsinki, Kampin keskus, E-kerros.

Galleria Esplanad, Pohjoisesplanadi 33, 00100 Helsinki. Liike myy laadukkaita ja tyylikkäitä miesten vaatteita.

PHUKSISIVUT JÄSENEDUT

Hanajuomat -20%, tietyt shotit vain 4 euroa, sekä shottitarjotin -20% ( tarjous voimassa baarin aukioloaikojen mukaan su-to välillä)

Suomen pukuvuokraamo, Fredrikinkatu 57, 00100 Helsinki. Perus frakkipaketti hintaan 100€ / kpl (sis. alv 24%) Naisten iltapukuja vuokralle -50% vuokrahinnasta

Tennistuomola tarjoaa tenniskurssin pykälisteille 79e hintaan.

Töölö Gymiltä saat salikortti hintaan 50 € ja 10 kerran kortti 55€. Edun vout hyödyntää näyttämällä Pykälän jäsentarraa.

Tarkista muut edut esimerkiksi Pykälän sivuilta tai jäsenetujen Facebook-sivulta!

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Veikko Myller: ”The Bull”

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers.

Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi