VUODEN OPETTAJAN MARTTI HÄKKÄSEN HAASTATTELU

HAASTATTELIJAT VALTTERI HEIKKILÄ JA ANNIINA LEHTIMÄKI

Pykälä Ry on valinnut tänä vuonna vuoden opettajaksi esineoikeuden yliopistonlehtorin, oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden maisteri Martti Häkkäsen, 36. Häkkäsen valinta perustui hänen esineoikeuden kurssiensa pedagogiseen erinomaisuuteen ja opiskelijamyönteiseen toteuttamiseen. Häkkäsen luentoja on opiskelijoiden keskuudessa pidetty erityisen mukaansatempaavina ja korkeatasoisina. Pykälän opintovastaavan sanoin: ”Martti Häkkänen on innostava, huumorintajuinen ja kaiken kaikkiaan loistava opettaja”. Inter Vivoksen toimitus kävi syyskuussa haastattelemassa Häkkästä valinnan tiimoilta. Haastattelussa saimme tietää paljon niin Häkkäsestä kuin hänen opettamastaan alasta.

Martti Häkkänen päätyi opiskelemaan oikeustiedettä mutkien kautta. –Minusta piti tulla rakennustekniikan diplomi-insinööri eli aloitin opinnot teekkarina. Yhtä vuotta pidempään en siellä viihtynyt ja sitten tulin kauppakorkeakoulun kautta oikikseen, Häkkänen kertoo. Kiinnostus oikeustieteeseen heräsi, kun hän koki opiskelupaikka-asioihin liittyvän epäoikeudenmukaisuuden muiden opintojen yhteydessä. Episodi päättyi juristien avustuksella voittoon. Kiinnostus juridiikkaan ja sen opiskeluun heräsi tämän myötä. Kiinnostus rakennustekniikkaan näkyy yhä myös juridiikassa. –Minua on aina kiinnostanut kiinteistöt ja rakentaminen, ja kaikki mikä siihen liittyy. Juridisen puolen lisäksi Häkkänen on perehtynyt muutenkin rakentamiseen ja kiinteistöihin Suomessa ja ylläpitää tietouttaan alasta. Seuraan alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä ja olen tiiviisti yhteydessä alan käytännön toimijoiden kanssa. –Se on sellainen intohimon kohde, Häkkänen toteaa.

Häkkänen opiskeli yhtä aikaa oikeustieteellisessä sekä kauppakorkeakoulussa laskentatoimea ja rahoitusta. Opiskelu oli hänelle intensiivistä. –Valmistuin kahdesta tutkinnosta kuudessa vuodessa ja oikiksesta vuosikurssin priimuksena. Jo opintojen aikana hän ajatteli haluavansa kirjoittaa väitöskirjan ja tulevaisuudessa työskennellä yliopistomaailmassa. –Opiskelin määrätietoisesti tutkijanuraa tukevia opintoja muissakin tiedekunnissa. Näihin sisältyi esimerkiksi laajat tieteenfilosofian opinnot humanistisessa tiedekunnassa. Ymmärrys teorian mahdollisuuksista ja vaaroista lisääntyi.

Gradunsa ja myöhemmin myös 600-sivuisen väitöskirjansa Häkkänen kirjoitti rakennusoikeudesta. –Suuntautuminen juuri näihin aiheisiin oli selvää, vaikka jossain vaiheessa vakavissani suunnittelin tutkielman kirjoittamista puhtaasti analyyttisestä

oikeusteoriasta. Opintojen aikana Häkkänen hankki monipuolista kokemusta juridiikan alalta muun ohella

asianajotoimistossa. –Valmistumisen jälkeen olin joutunut viime aikoina pähkäilemään esimerkiksi juristina maanmittauslaitoksella, joka on Suomen sitä, voiko kunta pakkolunastaa yksityisen yrityksen tärkein kiinteistöviranomainen. Sen tehtäviin elinkeinotoimintaan käyttämää omaisuutta. Näissä kuuluu hallinnoida 600 miljardin arvoiseen liikutaan aivan länsimaisen omaisuudensuojakansallisvarallisuuteemme kohdistuvia omistus- ajattelun ytimessä. Viimeistelen aiheesta kirjaa, jolla ja panttioikeuksia. Laitoksen palkkalistoilla on yli tulen väittelemään tekniikan tohtoriksi ensi vuonna, 40 kiinteistöjuristia, Häkkänen sanoo. Sieltä hän Häkkänen toteaa. hakeutui yliopistolle, jossa hän on nyt työskennellyt liki yhdeksän vuoden ajan. Tutkimus - ja Häkkänen neuvoo opiskelijoita kiinnittämään opetustöiden ohella Häkkänen on toiminut useissa huomiota kiinteistöjuridiikkaan. –Kaksi kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijatehtävissä kolmasosaa Suomen 800 miljardin arvoisesta oikeudenkäynneissä ja elinkeinoelämässä. kansallisvarallisuudesta on kiinteistöissä ja Parhaillaan hän on asiantuntijana kahdessa rakennuksissa. Nämä koostuvat noin kolmesta alansa keskeisimmässä lainvalmisteluhankkeessa miljoonasta kiinteistöstä ja suurin piirtein yhtä oikeusministeriössä ja ympäristöministeriössä. suuresta määrästä rakennuksia. Ala koskettaa –Hoidan osaltani yliopiston yhteiskunnallista yksityishenkilöitä, yrityksiä ja julkisyhteisöjä. vuorovaikutustehtävää, Häkkänen kertoo. Valtakunnan tasolla tehdään päivittäin noin 400 Esineoikeudessa Häkkästä on kiinni satojen miljardien viehättää etenkin esineoikeudelle "OPPIAINEJAKO JOHTAA SIIHEN, ETTÄ varallisuus. Alan osaajia ominainen omistusoikeuteen YHTEISKUNNASSA KESKEISET ILMIÖT kysytään asianajotoimistoissa, kohdistuva tutkimus, jossa PUTOAVAT OPPIAINEIDEN VÄLIIN." pankeissa, sijoitusyhtiöissä, yhdistyy kovan juridiikan tuomioistuimissa, ministeriöissä, ohella yhteiskuntafilosofisia ja poliittisiakin rakennusyhtiöissä ja kunnissa. Töitä löytyy, sanoo kysymyksiä. –Omistusoikeudesta johdetaan kaikki Häkkänen. muut oikeudet, esimerkiksi vuokraoikeudet ja panttioikeudet. Omistusoikeuden teoreettinen Häkkänen antaa myös toisen tärkeän neuvon. Eri jäsentäminen on varsinkin yksityisoikeudellisen oikeudenaloihin perehtyminen opintojen aikana järjestelmän peruspilareita. Myös julkisoikeuden on tärkeää, koska yleisten oppien ja muiden puolella omistusoikeus on erityisen merkityksellinen perusasioiden opiskeluun ei useinkaan ole enää pohdittaessa esimerkiksi sitä, millä tavoin ja mihin aikaa valmistumisen jälkeen. Eri oikeudenalojen rajaan saakka omistajan mahdollisuuksia kiinteän perusteet on siis syytä oppia opintojen aikana. omaisuutensa käyttämiseen voidaan rajoittaa En myöskään lähtisi opintojen liian varhaisessa vaikkapa rakentamislainsäädännöllä. Pohdittavaa vaiheessa syventymään vain johonkin tiettyyn siis riittää. oikeudenalaan muiden alojen kustannuksella, Perinteisten kysymysten ohella esineoikeus on myös alaisen osaamisen eri oikeudenalojen yleisistä suuressa muutoksessa. Esimerkiksi omistamisen opeista. Oikeusjärjestys muodostaa systemaattisen uudet muodot, kuten kysymys varallisuusarvoisen kokonaisuuden, jonka eri osat liittyvät toisiinsa. tiedon omistamisesta muuttavat esineoikeuden Ilman kokonaisuuden syvällistä hallintaa ei sen alaa. Yhteiskuntakehityksen kannalta kaupunkien yksittäisiä oikeuden alueitakaan voi viimekädessä rakentamiseen liittyvät uudet kolmiulotteiset hallita ainakaan alan huippuasiantuntijan kiinteistöt tuovat niin ikään uusia ratkaisuja ja tasolla. –Opiskeluaikana kannattaa siis opiskella kysymyksiä. Kaupungit tiivistyvät, mikä luo tarpeita mahdollisimman huolellisesti ja laaja-alaisesti, metrojen, kauppakeskusten ja asuinrakennusten Häkkänen kiteyttää. sijoittamiseen enenevissä määrin maanalaisiin kiinteistönkauppaa ja pelkästään asunnoissa vaan pyrkisin hankkimaan mahdollisimman laajatiloihin tai toisten kiinteistöjen ilmatilaan. Näistä Kiinteistö- ja rakennusoikeuden opettamisessa syntyy aivan uusia kysymyksiä kiinteistöjuridiikassa, olisi Häkkäsen mielestä kehittämistä. Nykyään Häkkänen sanoo. oikeudenalaa ei opeteta omanaan, vaan se on erillään eri oppiaineissa, kuten esineoikeudessa ja Häkkäsen oikeudellinen kiinnostus ei toki rajoitu ympäristöoikeudessa. Häkkänen kuvaa ongelmaa: esineoikeuteen. Viime aikoina hän on tutkinut –Oppiainejako johtaa siihen, että yhteiskunnassa paljon valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä liittyen keskeiset ilmiöt putoavat oppiaineiden väliin. omaisuuden suojaan ja pakkolunastuksiin. –Olen Kysymys on pitkälti henkilöstöresursseista. Olen

tällä hetkellä ainoa näihin kysymyksiin keskittynyt henkilö tiedekunnan palkkalistoilla, mikä tuntuu suorastaan uskomattomalta alan yhteiskunnalliseen merkittävyyteen nähden. Opiskelijoille tämä heijastuu siten, että kiinteistö- ja rakentamisjuridiikan kursseja voidaan tarjota vain varsin rajatusti. Alaan pitäisi ehdottomasti panostaa enemmän tiedekunnassa. Olen tämän suhteen toiveikas.

Häkkänen on työssään huomannut myös opiskelijoiden kasvavat paineet saada hyviä arvosanoja. Tämän taustalla on esimerkiksi auskultointihaun arvosanakeskeisyys. –Viimeisen kahden vuoden aikana opiskelijat ovat korottaneet poikkeuksellisen paljon jopa nelosia, Häkkänen kertoo. Lisäksi opiskelijat hakevat usein oikaisua hyviin arvosanoihin.

Häkkäsen mukaan hyvien arvosanojen ja sitä myöden vahvan teoriapohjan tavoittelu on kannustettavaa toimintaa, mutta arvosanoihin liittyvät ylimääräiset paineet eivät ole hyvä asia. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus opiskella rauhassa ylimääräisiltä paineilta, joita tulee varmasti jo riittävästi muutoinkin. Osaamisen osalta on huomattava, että moni erikoistuu omaan tulevaan alaansa aikanaan myös työtehtävien myötä. Tällöin yksittäisten arvosanojen merkitys asteittain vähenee oman alan osaamista määrittävänä tekijänä.

Koronan aikana opetus on Häkkäsen mielestä pääosin onnistunut. Seminaaritöiden palautukset, luennot ja monet muut opetustavat onnistuvat hyvin etänä. Kotitentit ovat kuitenkin ongelmallisia ja Häkkänen toivoo, että pandemian jälkeen voitaisiin siirtyä takaisin salitentteihin. Moodlessa pidettäviä kotitenttejä on vaikea laatia salitentteihin verrattaviksi. Kaikkiaan on hyvä, että opiskelijat voivat edetä opinnoissaan niin normaalisti kuin se vain suinkin on näissä olosuhteissa mahdollista, Häkkänen kertoo.

Häkkäsen omassa työssä suurin muutos pandemian aikana on ollut kokousten muuttuminen etäkokouksiksi. –Keväällä istuin luurit päässä kotona. Myös kansainvälinen matkailu on ollut rajoitettua. Olen joutunut perumaan esimerkiksi muutamaan kansainväliseen konferenssiin osallistumisen. Toisaalta näitäkin on ryhdytty järjestämään etänä. Varsinaisessa tutkijan työssä suuria muutoksia ei kuitenkaan ole ollut.

Häkkänen näkee etäopiskelun laajentamisen mahdollisena pandemian jälkeen ja kannattaa erilaisten etäopiskelun mahdollisuuksien lisäämistä. –Opettajan tehtävä on pitää systemaattisia yleisiin oppeihin keskittyviä luentoja, kuuntelijat tulevat halutessaan paikalle. Läsnäolopaikkoja en kannata. Tallennettavien luentojen pitäminen ei ole yksiselitteistä. Luennot tulisi esimerkiksi pätkiä pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Samoin taukoja ja erilaisia aktivointitehtäviä tulisi olla enemmän, Häkkänen toteaa.

Luennoista saa Häkkäsen mielestä eniten irti, kun perehtyy hieman käsiteltävään aiheeseen jo ennen luentoa. Luennoilla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä asioita painotetaan, mutta myös siihen, mitä jätetään pois esimerkiksi tenttikirjallisuuteen verrattuna. Aivan kaikkeahan ei ole luennoilla mahdollista käsitellä. Fiksu tyyppi ymmärtää tästä sen, mitkä ovat oikeudenalan keskeisiä kysymyksiä, Häkkänen kiteyttää.

Opiskelijoiden keskuudessa Häkkäsen luentoja on pidetty onnistuneina. Kysyimmekin häneltä, mikä voisi olla hänen salaisuutensa hyvien luentojen pitämiseen. Häkkänen arvelee, että viimekädessä kysymys on opettajan innostuksesta omaa oikeudenalaa ja sen opettamista kohtaan. Joitakin käytännön ohjenuoria hänellä kuitenkin on. Esimerkiksi luennon abstraktiotason on pysyttävä samana ja esimerkkejä on viljeltävä sitä enemmän mitä abstraktimmasta asiasta on kysymys. Esimerkkejä tuon suoraan käytännön kentältä. Ehkä tämä kiinnostaa. Olen ollut esimerkiksi puheenjohtajana ratkaisemassa yli 200 asunto- ja kiinteistönkauppaa koskevaa riita-asiaa. Opetettava asia tulee kyetä kytkemään laajempiin asiayhteyksiinsä. Luennon on edettävä loogisesti, jotta kuulija pysyy mukana. Tämä edellyttää esimerkiksi käsitteiden selittämistä ennen niiden käyttämistä. Nämä ovat tietysti perusasioita. Tärkeää on myös pyrkiä luomaan positiivinen ilmapiiri opetustilaisuuteen. Olen tässä pyrkinyt noudattamaan periaatetta, jonka mukaan sen minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa, Häkkänen toteaa hymyillen.

Vapaa-ajallaan Häkkänen kertoo harrastavansa mm. metsänraivausta Savossa ja pelaavansa jääkiekkoa Käpylän ulkojäillä. Siis hyvin konkreettista toimintaa tutkimustyöhön verrattuna. Häkkäseltä löytyy myös tuntemattomampi ja lennokkaampi harrastus. Hänellä on laskuvarjojääkärikoulussa hankitut sotilas- ja siviililaskuvarjohyppääjän koulutukset, ja hän on tehnyt Suomessa laskuvarjohyppyjä hyvin erilaisissa olosuhteissa. ∎