KOKEMUKSIA TODISTUSVALINNASTA: U/M?

KOKEMUKSIA TODISTUSVALINNASTA: U/M? TEKSTI ANNIINA LEHTIMÄKI JA SILJA METSÄTÄHTI

TODISTUSVALINTA otettiin oikeustieteellisten tiedekuntien osalta käyttöön keväällä 2019, jolloin 20% uusista opiskelijoista valittiin ylioppilastodistuksen perusteella. Keväällä 2020 oikeustieteelliseen valitaan 40% opiskelijoista todistusvalintakiintiössä.

Keväällä 2020 hakija voi saada pisteitä viidestä oppiaineesta, jotka ovat äidinkieli sekä neljä muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta. Korkeimpia pistemääriä äidinkielen lisäksi voi saada muun muassa matematiikan, fysiikan ja pitkän oppimäärän mukaisen kielen arvosanoista.

Suomalaisen ylioppilastutkinnon lisäksi myös kansainvälisten ylioppilastutkintojen, kuten IB-tutkinnon arvosanat huomioidaan todistusvalinnassa.

Todistusvalinta tarkoittaa huomattavaa muutosta siihen, kuinka oikikseen, yhteen Suomen halutuimmista opiskelupaikoista, päästään sisään. Ei siis ole ihme, että opiskelijavalinnan muutos herättää tunteita niin puolesta kuin vastaankin. Kaksi phuksia kertoo, millaisena heille näyttäytyi oikikseen hakeminen ilman pääsykoetta.

ANNIINA:

"PÄÄSIN oikeustieteelliseen todistusvalinnassa, mikä oli itsellenikin pieni yllätys. Olin sinänsä onnekas, koska viime vuoden todistusvalinta oli kirjoittamieni aineiden suhteen suotuisampi kuin tänä vuonna käytössä oleva pisteytys. En olisi kuitenkaan ennen ylioppilaskirjoitusten tulosten saamista uskonut, että voisin päästä oikeustieteelliseen todistusvalintakiintiössä. Ajattelin, että ylioppilaskirjoitukseni menisivät hyvin, mutta en odottanut kirjoittavani useita laudatureja. Ylioppilaskirjoitusten tulokset tulivat vuosi sitten pääsykokeen jälkeisenä päivänä. Alustavien tulosten tultua olin jo osannut olla varovaisen toiveikas siitä, että todennäköisesti olisin kuuden laudaturin ylioppilas. Pääsykokeisiin valmistautuessa otin sen riskin, että arvosanat olisivatkin laskeneet. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pääsykoeurakalle ei itselläni riittänyt enää energiaa, mistä syystä halusin luottaa siihen, että todistusvalinta olisi väyläni opintoihin. Jollain tasolla kuitenkin valmistauduin pääsykokeisiin, koska halusin kokea pääsykoekevään, enkä ihan täysin uskaltanut luottaa siihen, että pääsisin opiskelemaan todistusvalintakiintiössä. Olin kuitenkin panostanut opintoihini ja ylioppilaskirjoituksiin sillä ajatuksella, että todistusvalinta olisi käytössä hakiessani korkeakouluun. Vaikka todistusvalinta tuntuikin lukioaikana huolestuttavalta, omalta kannaltani oli ainoastaan positiivista, että se otettiin käyttöön.

Olen halunnut oikeustieteelliseen 12-vuotiaasta asti. Oletus siitä, että todistusvalinnassa päässeet opiskelijat olisivat vähemmän motivoituneita opintoihin, on mielestäni kummallinen. Toki voin puhua tässä vain omasta puolestani, mutta ainakin itse olen erittäin motivoitunut ja innoissani opinnoista. Opiskelu on ollut juuri sellaista kuin odotinkin. Opinnoissa korostuva itseohjautuvuus tuntuu minulle luontevalta, eikä mikään ole tuntunut kovinkaan haasteelliselta. Totta kai opiskelu yliopistossa on erilaista kuin lukiossa, mutta se koskee varmasti ihan jokaista alaa, ei ainoastaan oikeustiedettä. En oikeastaan voisi kuvitella opiskelevani mitään muuta alaa. "

SILJA:

"KESÄLLÄ 2018 kuulin ensimmäistä kertaa siitä, että oikikseen voisi päästä yo-arvosanojen perusteella. Siihen asti oikiksessa opiskelu oli ollut minulle vain puoliksi mahdolliselta tuntuva haave. Kun lukiossa pidettiin korkeakoulujen alojen esittelyiltoja, oikis sai aina luokkahuoneet tupaten täyteen. Vaikka olinkin todella

tavoitteellinen opiskelija, en pitänyt ollenkaan sanottuna, että kaikkien niiden motivoituneiden opiskelijoiden joukosta juuri minä onnistuisin läpäisemään pääsykokeen ankaran seulan.

Mutta sitten luin todistusvalinnasta, ja yhtäkkiä oikikseen pääseminen muuttui todella paljon konkreettisemmaksi. Oli helpompaa nähdä suoriutuvansa erinomaisesti yokokeista, sillä niissä laskelmoin menestyväni - olinhan pärjännyt kursseissa todella hyvin ja opiskelutekniikat olivat hallussa sen tyyppiseen lukemiseen, mitä yo-kokeet vaativat.

Osallistuin myös valintakokeeseen, koska halusin pelata varman päälle. Näin jälkikäteen näkisin, että yo-kirjoituksissa tarvittavat opiskelutaidot ovat kullanarvoisia myös oikiksessa. Toisaalta sain paljon irti siitä, että tunsin pääsykoekirjojen sisällöt etukäteen ja pystyin rakentamaan uutta tietoa jonkin verran niiden varaan. "

EDELLÄ ARVIOIMME omien kokemustemme perusteella, miten tyypilliset todistusvalintaa koskevat uhkakuvat ovat toteutuneet. Emme kuitenkaan ole yksin. Lähetimme vuoden 2019 phukseille anonyymin, todistusvalinnalla sisään päässeille suunnatun kyselyn. Kysyimme niin tenttien keskiarvosta kuin motivaatiosta ja opiskelutaidoistakin.

Vastauksiin vaikuttaa se, että n. 35:stä todistuksella sisään päässeestä kyselyyn vastasi 8. Tuloksista kuitenkin näkee, että todistusvalinnalla sisään päässeet eivät ole homogeeninen ryhmä. Vastanneiden keskiarvot vaihtelevat välillä 2,5 – 4. Myös ajatukset todistusvalinnasta vaihtelevat. Kukaan vastanneista ei kyseenalaista omaa motivoituneisuuttaan, mutta opiskelutaidoista on vaihtelevia näkemyksiä.

“Pääsykoe on aivan erilaista opiskelua kuin tenttiin lukeminen, ja tiedän tämän koska olen aikaisemmin lukenut pääsykokeeseen”, kertoo eräs. Toisaalta joku kokee, että on joutunut aloittamaan oikeustieteen opiskelun “nollasta”, ja sitä kautta ollut hieman jäljessä muista. Vastauksissa kuitenkin korostuu kokemus siitä, että lukiossa hankitut opiskelutaidot ovat kantaneet myös yliopsitossa.

Entä mitä vastaajat ajattelevat todistusvalinnalla sisään päässeiden motivaatiosta?

“Oma veikkaukseni on että se (todistusvalinta) vaikuttaa motivaatioon. Nuori ei välttämättä tiedä mikä hänestä "tulee isona" ja saattaa valita väärän opinahjon silloin kun tulee valituksi moneen hyvän todistuksen ansiosta.”

Joku arvelee, että todistusvalinnalla sisään päässeet olisivat päässet myös kokeella – loppujen lopuksi ylioppilaskirjoituksissa menestyminen ennustanee pääsykokeessakin menestymistä.

Toisaalta kaikki vastaajat uskovat, ettei heidän oma motivaationsa ole todistusvalinnalla sisään päässeitä huonompi. “Pääsykokeet eivät minusta ole ultimaattinen mitta ”motivaatiolle”, sillä emmeköhän kaikki pohdi tulevaisuuttamme ja tee parhaimmat mahdolliset valinnat opiskeluasioissa muutenkin”, eräs vastaajista toteaa.

Lähteenä käytetty oikeustieteet.fi-sivustoa