Inter Vivos 1/2017

INTER VIVOS

1/2017

Pykälä ry:n jäsenlehti

JURISTIKUPLAT PUHKI OTANIEMESSÄ –

KOKEMUKSIA TUOTANTOTALOUDEN OPINNOISTA AALTO-YLIOPISTOSSA

UUDET TILAT HELSINKI LAW CLINIC HAASTATTELUSSA KIMMO NUOTIO INSPEHTORI PÄIVI KORPISAARI

PÄÄKIRJOITUS:

EI MITÄÄN KLIKKIJOURNALISMIA Hyvät pykälistit, näin päätoimittajakauden alkaessa - ja erityisesti nyt lehtemme juhlavuonna - olen tullut pohtineeksi IV:n roolia Pykälässä. Miksi Inter Vivos on olemassa?

Onneksi löysin pääkirjoituksen “Herätys!” ihka ensimmäisestä Alaviitteestä 60 vuotta sitten. Silloinen päätoimittaja Kaarlo Kajala oli nimittäin vastannut kysymykseeni seuraavanlaisesti: “Pykälä uskoo kuitenkin lainopin ylioppilaiden lisääntyvään valveutumiseen, ja tässä uskossa alkaa tämäkin lehti taipaleensa. Yhteinen äänenkantajahan on monesti edellytyksenä tehokkaalle järjestötoiminnalle.”

Jäsenistön valveutuminen on käytännössä tarkoittanut kahta asiaa. Ensinnäkin lehden tehtävä on tarjota pykälisteille kiinnostavaa luettavaa vähän kaikesta mikä liittyy Pykälän toimintaan, opiskeluun, oikeuspolitiikkaan tai mihin tahansa muuhun. Viimeisimmästä esimerkkinä vaikkapa numerossa 4/2002 kirjoitettu juttu kuuseen kiipeämisestä. Lehdessä on myös esimerkiksi käsitelty opiskelijoiden yksinäisyyttä (1/2015) ja kokeiltu asunnottomana olemista (1/2007). Keskustelua taas aikanaan herätti muun muassa juttu gradujen vaihtelevista arvosanakäytännöistä (5/2013), joihin vastavalittu opintovastaava joutui seuraavassa numerossa kommentoimaan. Aiheet ovat pitkälti määräytyneet sen mukaan kenellä on mistäkin sanottavaa.

Siksi myös jäsenistön rooli ei ole passiivisesti tyytyä pureskelemaan toimituksen juttukavalkadia vaan osallistua itsekin lehden sisältöön. Jo Alaviitteen alkutaipaleella oli selvää, ettei jäsenlehti saanut jäädä pienen klikin harrasteeksi. Pykälän 75-vuotishistoriikki muistuttaakin, että vuosikymmen toisensa perään jäsenlehtemme ovat patistaneet pykälistejä kirjoittamaan sivuilleen tai arvostelleet näkyvästi jäsenistön passiivisuutta.

Mikä siis on Inter Vivosin merkitys Pykälässä? Sen suurin voimavara on toimia pykälistin äänenkantajana sekä muille pykälisteille että yhdistyksemme sidosryh-

mille. Samalla se kuitenkin jättää jälkipolville kuvan oman aikansa Pykälästä ja sukupolvensa pykälistejä askarruttaneista asioista. Kirjoittakaa siis piru vieköön Inter Vivosiin!

Jose Saranpää päätoimittaja

INTER VIVOS 1/2017

3

INTER VIVOS 1/2017 3

PÄÄKIRJOITUS: EI MITÄÄN KLIKKIJOURNALISMIA

6

BONA MATER FAMILIAS

7

EXPERTO CREDITE

8

HALLITUKSEN PALSTA

11

MUISTOKIRJOITUKSIA CASALLE

12

IV:N LYHYET

14

HELP:N PALSTA

15

KUINKA VAIKUTTAA YLIOPPILASKUNNASSA?

17

TAPAOPAS VUOSIJUHLILLE

20

KILPAURHEILEVAT PYKÄLISTIT

23

HELSINKI LAW CLINIC

26

HAASTATTELUSSA DEKAANI JA RIKOSOIKEUDEN PROFESSORI KIMMO NUOTIO

30

JURISTIKUPLAT PUHKI OTANIEMESSÄ

35

TESTISSÄ KESKUSTAKAMPUKSEN PARHAAT NUKKUMAPAIKAT

36 ASIANAJAJAPÄIVÄT 39

KOLUMNI: PYKÄLISTIN HELSINKI

40

KOLUMNI: NOPEUSTESTI VAI ARPAPELI?

42

EMÄNTIEN PALSTA

43

IV 54 VUOTTA SITTEN

44

HAASTATTELUSSA UUSI INSPEHTORI PÄIVI KORPISAARI

46 PERHONEN

4

INTER VIVOS 1/2017

8

32

19

ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute OSOITTEENMUUTOKSET

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

Jose Saranpää jose.saranpää@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

TAITTO

MEDIATIEDOT

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

Aliisa Peltoniemi aliisapeltoniemi@hotmail.com KANNEN KUVA

Tuomas Rudanko

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 1/2017

5

BONA MATER FAMILIAS

RAKAS PYKÄLISTI, kirjoittaessani tätä torstain ja perjantain välisenä yönä kello 00.48 Pykälän jäsenmäärä on täsmälleen 1674. Luku on hurja, ja joukkoon mahtuu hyvin monenlaisia ihmisiä: niitä, joiden juttu on sitsata antaumuksella, niitä, jotka kiertävät läpi neljä valiokuntaa, tuottavat Spexin ja päätyvät lopulta puheenjohtajiksi, niitä, jotka kokevat Pykälän kerhotoiminnan omakseen ja niitä, jotka käyvät muutamassa seminaarissa ja kyselevät muistiinpanojen perään Oikkarit Portsussa -ryhmässä. Pykälän jäsenistö ja sen edustamat mielipiteet, tarpeet ja ajatukset ovat siis varsin moninaiset. Se, mitä phuksivuottaan elävä Pykälältä haluaa, eroaa luultavasti graduaan viimeistelevän tarpeista.

Vastaavasti Suomeen kansainvälistä maisteritutkintoa suorittamaan tullut kaipaa erilaista lähestymistapaa Pykälään kuin perheellinen aikuisopiskelija.

Hallituksen puheenjohtajana joutuukin silloin tällöin muistuttamaan itselleen, että intressejä on monia ja kaikkia ei kaikissa asioissa voi miellyttää. Onneksi ei edes tarvitse, sillä jokaisella pykälistillä on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa Pykälän toimintaan. Jos jokin toimintatapa tai linjaus tuntuu erikoiselta, vanhentuneelta tai oudolta, voi aina esittää kritiikkiä tai – mikä parasta – tehdä itse paremmin! Tämä onkin mielestäni kaiken yhdistystoiminnan hienous ja juju: päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Yhdistyksen jäsen ei ole asiakas eikä kuluttaja, vaan syy yhdistyksen olemassaololle. Yhdistys on sellainen, miksi sen jäsenet sen tekevät.

Minä itse haluan olla tekemässä avoimempaa ja vastaanottavaisempaa Pykälää, jossa yhä useampi pykälisti tuntee olonsa kotoisaksi riippumatta tavasta olla Pykälässä. Haluan, että se, mitä Pykälässä tehdään, tehdään isosti ja suurella sydämellä. Mielestäni tänä vuonna on esimerkiksi aika ottaa vaihtarit aidosti mukaan Pykälän toimintaan. Tänä vuonna on muutenkin aika hypätä tuntemattomaan koulutusuudistus Ison Pyörän myötä – aiempaa sitouttavampaa tutkintorakennetta mukaillakseen Pykälässä täytyy pohtia uudelleen esimerkiksi bileiden aikatauluttamista sekä sitä, miten Pykälä voi tukea uudessa tutkintorakenteessa pykälistien opintoja.

Rakas pykälisti, tämä kirjoitus on ennen kaikkea lähtölaukaus ja haaste Pykälä-vuoteen 2017! Mieti, miten asioita tehtäisiin täydellisessä Pykälässä ja miten sinä haluaisit tapahtumia kehitettävän. Älä tyydy huutelemaan anonyymeilla keskustelukanavilla tai supisemaan kaverin korvaan. Avaa rohkeasti suusi tai lähetä vaikka sähköpostia osoitteeseen puheenjohtaja@pykala.fi. Kysy, kyseenalaista, perustele ja vaikuta: näytä, millainen on sinun Pykäläsi!

Rakkaudella Helinä hallituksen puheenjohtaja

6

INTER VIVOS 1/2017

EXPERTO CREDITE:

RAKKAAT PYKÄLISTIT, Uusi vuosi on startattu niin opintoedunvalvonnan kuin opintovaliokunnan tapahtumatarjonnan osalta ja pakko todeta, että HUI miten jännittävä kevät tässä onkaan edessä! Opintoedunvalvonnassa vuoden painopiste tulee ehdottomasti olemaan Iso-Pyörä –koulutusohjelmauudistuksen käynnistymisessä sekä siirtymäsäännösten laatimisprosessissa.

MITEN ENSI SYKSYNÄ OPITAAN? Vuonna 2016 aloitettu suunnittelutyö alkaa olla paketissa ja opetus on vahvistettu seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Opetuksen suunnittelussa päädyttiin aluksi jopa mahdottomalta tuntuvan aikataulun puitteissa mielestäni odotukset ylittävään ratkaisuun. Tehdyt muutokset helpottavat oman ajankäytön suunnittelua ja notaaritutkinnon rakenteessa tarkoittavat sitä, että jokaisella vuosikurssilla on opetusta joka viikko samana päivänä. Vapaa-ajan rientojen ja työvuorojen sovittaminen omiin opintoihin on helpompaa kuin koskaan ennen, kun esimerkiksi toisen vuosikurssin opetuspäivät ovat koko lukuvuoden läpi tiistai ja perjantai. Itseni kaltaiselle aikatauluorientoituneelle opiskelijalle muutos on ainakin enemmän kuin tervetullut!

Uuden rytmityksen osalta myös sisällössä on tehty merkittäviä muutoksia nykyiseen. Uuden tutkintorakenteen myötä päästään oppimaan esimerkiksi mikro- ja makrotalouden perusteita, siirrytään entistä case-painotteisempaan opetukseen pienryhmäpäivien voimin sekä suorittamaan loppukuulustelut soveltavin, eri oikeudenaloja yhdistelevin kotitentein. Aika hienoa, eikös? Kun opetuksen suunnittelussa on otettu entistä paremmin huomioon työelämän realiteetit ja juristin tarvitseman muun tietotaidon kehittäminen, ei tässä voi opintovastaavana kuin hymyillä. Tutkintomme kilpailukyvyn kehittäminen on kuitenkin ikuisuusprojekti, jossa ei ikinä (tai ainakaan vielä) olla valmiita. Suunta on mielestäni oikea, mutta muutoksen omaksuminen vaatii aikaa ja asennetta. Kulttuurinmuutos edellyttääkin pientä itsetutkistelua ja ajattelutavan muutosta niin tiedekunnassa kuin meidän opiskelijoiden keskuudessa.

SELVIYTYMINEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖSVIIDAKOSSA Seuraavaksi vuorossa onkin enemmän meitä nykyisiä opiskelijoita koskettava vaihe eli siirtymäsäännösten laatiminen. Tutkintomme uudistusvauhti on viimeisen

viiden vuoden aikana lähennellyt länsimetron valmistumisaikataulun muuttumistahtia. Mikäli opiskelija on aloittanut opintonsa esimerkiksi vuonna 2012, on hän käynyt läpi sekä ON -tutkinnonuudistuksen 2013 sekä OTM -tutkinnonuudistuksen 2016. Tämän lisäksi ONtutkintoa on hieman viilattu melkein vuosittain. Kun Iso-Pyörä -uudistuksen myötä laaditaan vielä omat siirtymäsäännökset molempien tutkintojen osalta, on täysin ymmärrettävää, mikäli omien opintojen siirtymäsäännösten seuraamisessa menee vähän solmuun.

Muistakaa siis rohkeasti olla yhteydessä niin hallintohenkilökuntaan kuin allekirjoittaneeseen. Tyhmiä kysymyksiä ei ole!

Vaikka tutkinnon uudistaminen on laajemmassa mittakaavassa tulevien juristisukupolvien etu, mitään muutoksia ei voida tehdä siten, että nykyisten opiskelijoiden valmistuminen viivästyy. Iso- Pyörä –linjausten mukainen siirtymäaika onkin kolme vuotta mikä tarkoittanee, että uuteen opetusmalliin siirtymisestä huolimatta perinteiset kirjatentit pyörivät kevääseen 2020 asti. Uudistettuun opetukseen osallistuminen ei tietenkään ole kiellettyä, päinvastoin!

Lopuksi tahtoisin sanoa teille, arvon kanssaopiskelijat, olkaa hereillä! Pitäkää silmät ja korvat auki, seuratkaa ympärillä tapahtuvia muutoksia, lukekaa opintojakin koskevat viestit Pykälä-infosta ja kysykää, jos askarruttaa! On paljon mukavampi aloittaa opinnot ensi elokuussa, kun tietää mitä tapahtuu ja miksi.

Kevätterveisin, Johanna hallituksen opintovastaava INTER VIVOS 1/2017

7

HALLITUKSEN PALSTA:

KAIKKIEN AIKOJEN REMONTTI Viimeisen parin vuoden ajan on Pykälän kerhotilojen uudistus ollut kovasti pykälistejä kiinnostava tapahtuma. Koko kiinteistön putkisaneerauksesta ja omien tilojemme remontista koostunut projekti on ollut haastava, mutta ennen kaikkea innostava tilaisuus niin allekirjoittaneelle kuin myös remontin suunnittelijoille olla mukana luomassa koko jäsenistölle jotain uutta ja ihmeellistä.

Suurimmalle osalle pykälistejä remontti on näkynyt asiana, joka on pitänyt meitä lähinnä poissa rakkaasta kodistamme ja pakottanut meitä pitämään tapahtumamme jossain muualla. Osa phukseista ei ole edes ikinä nähnytkään kotikenttäämme, kun valmennuskurssitkin järjestettiin vaihtoehtoisissa tiloissa. Aikatauluhaasteet ja monet liikkuvat osat tekivät remontista asian, josta oli hankala pitää jäsenistöä ajankohtaisesti tietoisena. Mitenpä sitä kuvailisit missä asennossa liikkuva pyörä on.

Tärkeintä on kuitenkin yksi fakta. Remontti on pääpiirteittäin valmis ja tilamme ovat kauniimmat kuin koskaan! Itse hyppäsin projektiin mukaan jälkijunassa, kun kaikki raskas ja eniten aikaa vievä suunnittelutyö

oli jo pitkälti tehty. Koko remonttia pyörittänyt toimikunta ja varsinkin aktiivisesti projektissa mukana ollut edeltäjäni ansaitsevat kaiken sen kiitollisuuden, mitä on inhimillisesti mahdollista heille osoittaa. Tähän työhön on kulunut enemmän työtunteja kuin voin edes kuvitella ja kaikkien tekijöiden motivaation taustalla on toiminut suunnaton intohimo jäsenistön tilojen parantamiseksi. Pykälä on saanut totaalisen kasvojenkohotuksen lattiasta kattoon. Kaikki pykälistien ehdottama palaute on otettu suunnittelussa huomioon, jotta uudet tilamme ovat entistä jäsenystävällisemmät. Vanhaa kalustoa on korvattu uudella, vanhoja seiniä on purettu ja uusia pystytetty. Tuolivarasto on muutettu kokonaan uuteen käyttötarkoitukseen vapaaksi hengailutilaksi jokaisen pykälistin käyttöön. Baaritiski on tehty puusta ja keittiössäkin voi nykyään hengittää vapaasti. Huhun mukaan tiloista löytyy myös avattavat kattoikkunat.

Tilojen uutuus herättää myös uusia huolia. Enää ei riitä, että tilamme ovat tapahtumien jälkeen ”Pykälän siistit” vaan meidän kaikkien, jokaisen pykälistin, tulee pitää huolta, että tilamme ovat ja pysyvät siistinä. Eihän meistä kukaan halua lähteä uudestaan evakkoon uuden remontin takia. Tilamme edustavat nyt koko Suomen opiskelijamaailman ylintä kärkeä ja selkeä tavoite on myöskin pitää tilanne sellaisena. Hauskaa kuitenkin saa ja tulee pitää! Kotimmehan on pykälistejä ja yhteisiä hetkiä ja muistojen luomista varten.

Tulevaisuuden kannalta uskon vakaasti, että uudet kerhotilamme tulevat palvelemaan yhdistystämme yksilö- ja yleistasolla laajemmin kuin koskaan ennen.

Alle 10 pykälistin ryhmät voivat edelleen viettää aikaa Pykälässä ilman erityistä varausta ja uudistuneessa tiloissamme on mahdollista varata tiloja yksi kerrallaan, mikä mahdollistaa tilojen käytön useille eri Pykälän toimijoille samaan aikaan. Koskaan ennen ei ole voinut Pykälässä olla pykälistiporukka viettämässä aikaa keskenään, kun samalla valiokunta pitää kokoustaan tai vaikka Spex on pitämässä salaisia harjoituksiaan. Kotimme on koti kaikille pykälisteille, samanaikaisesti ja samanarvoisesti.

Joel Ilveskero Tilavastaava

ROMAN BELETSKI

8

INTER VIVOS 1/2017

KUVAT: TUOMAS RUDANKO

10

INTER VIVOS 1/2017

Muistokirjoituksia Casan väliaikaistiloille

Inter Vivos pyysi pykälistejä kertomaan jäähyväisensä koko syksyn 2016 meitä palvelleelle Casa Academicalle.

Ohessa parhaat palat: Casa, sinä banaanikärpästen luvattu maa. Vieno tuoksusi ja jalkoihin tarrautuva lattia jäävät pykälistien sydämeen iäksi.

Kukoistavan kärpäspopulaation nousujohteista eloa oli ilo seurata. Kaikista ihaninta kanssasi vietetyissä kuukausissa oli kuitenkin ainainen ovien kanssa venkslaaminen.

Kiitos siitä Casa.

Kärpästen herra

Sydän jännityksestä pamppaillen astuimme tutorryhmäni kanssa Casan 2. kerrokseen punssikahvipäivänä, ja se oli menoa. Phuksiviikon tapahtumista pikkujoulujen jatkoihin ja sitseistä sonniaisiin, Casa palveli hyvin. Haikeana jään muistelemaan Casan mainiota sijaintia keskustan kupeessa, ehkä hiukan vähemmän haikeana sen juhlien jälkeen aina yhtä tahmeita lattioita.

Vaikka vanhojen opiskelijoiden Pykälä-kaipuu tarttui myös phuksiin syksyn aikana, on Casa pienistä puutteistaan ja väliaikaisuuden varjostaan huolimatta tarjonnut puitteet useille ihanille muistoille (ja niille muutamalle illalle, joita kuvaamaan sopii ”Minnet”)

Phuksityttö -96

TUOMAS RUDANKO

IV:N LYHYET TEKSTI JOSE SARANPÄÄ

OIKAISU Inter Vivosin viime numerossa (5/2016) oli erehdyksessä kannen kuvaajaksi merkitty väärä henkilö. Kuvan oli tosiasiassa ottanut Roman Beletski. Samalla myös kuvan laatu oli kärsinyt runsaasti alkuperäisestä ulkoasustaan.

OPISKELIJAEDUSTUS LAKIMIESLIITOSSA Lakimiesliiton hallitus on vaihtunut ja kiertoa on tapahtunut myös liiton opiskelijajäsenissä.

Lakimiesliiton hallituksen uutena opiskelijaedustajana vuoden alusta on aloittanut Ville Laakso Lex ry:stä. Varajäseneksi valittiin Mikko Saarinen Artiklasta.

Vastaavasti Lakimiesliiton opiskelija-asiamieheksi Ira Hietasen ja Asta Tukiaisen rinnalle nousee Codexissa vaikuttanut Karin Cederlöf.

IV onnittelee valittuja sekä toivottaa voimia edunvalvonta- ja vaikuttamistyöhön. Kuluva vuosi vaatii varmasti paljon valtakunnallisessa Oikkariedunvalvonnassa mm. valintakoeprosessin saralla.

KATSAUS TAPAHTUMAAN:

MINNE VAIHTOON? -ILTA Järjestäjä: Opintovaliokunta Paikka: Casa, 3. kerros Milloin: 24.01.2017 Tarjoilu: Couscous-salaattia, tsatsikia, hummusta ja leipää, mandariineja sekä keksejä Tapahtuman keskeisenä tavoitteena oli avata osallistuneille opiskelijoille erilaisia vaihto-opiskelun mahdollisuuksia paneelikeskustelun muodossa. Kulultaan tapahtuma muistutti pitkälti OVK:n Gradu-iltaa: Ensin panelistit esittäytyvät ja pitävät aloituspuheenvuoron, sen jälkeen puheenjohtaja kyselee ensimmäiset pari kysymystä, jonka jälkeen yleisö voi esittää kysymyksiä. Varsinaisen paneeliosuuden päätyttyä myös panelistit pääsevät hakemaan ruokaa samalla kun yleisössä olleet voivat lähestyä näitä yksityiskohtaisilla kysymyksillä.

Vaihdon kokeneet panelistit pääsivät kertomaan vaihtoa harkitseville omista vaihtarikokemuksistaan ja ulkomailla opiskeluun liittyvistä seikoista. Illassa kuultiin mm. asunnon järjestämisestä eri kohteissa, yleisestä vuokratasosta, vaihto-opiskelijan kurssitarjonnasta eri yliopistoilla sekä muun kuin englanninkielisen opiskelun seuraamisesta yliopistolla.

Panelisteina tapahtumassa olivat Riku Saarinen (Ruotsi), Laura Parkkisenniemi (Skotlanti), Milla Numminen (Espanja) sekä Mira Karppanen (Kiina & Saksa). Paneelia veti opintovastaava Johanna Heinonen.

INTER VIVOS KÄVI OIKEUDESSA OSA 8 Inter Vivos vieraili tällä kertaa Helsingin hovioikeudessa riita-asian valmisteluistunnossa, jotka ovat tavanomaisesti harvinaisempia.

Yksityishenkilö oli katsonut ostamassaan talopaketissa olleen merkittäviä rakenteellisia virheitä ja jättänyt loppusumman maksamatta. Talopakettiyritys oli vaatinut loppuhinnan maksettavaksi kun taas ostaja oli vastakanteella vaatinut kaupan purkua ja vahingonkorvausta.

Käräjäoikeus oli myöntänyt vain osan ostajan vahingonkorvaus-vaatimuksista ja hyväksynyt täytäntöönpanon. Ostaja oli valittanut ratkaisusta ja vaatinut hovioikeutta korottamaan vahingonkorvauksen määrää.

Talopakettiyritys oli vastavalituksessa kiistänyt vahingonkorvauksen määrältään. Valmisteluistunnossa keskusteltiin ostajan/valittajan hovioikeudelle esittämistä vaatimuksista, uudesta todistelusta sekä sovinnon aikaansaamisesta.

MUUALLA SANOTTUA 1/2017 “Monen muun uudistajaksi haluavan tapaan presidentti Trump on jo törmännyt demokratiamuuriin, johon kuuluu paksu kerros lakeja ja yhdessä hyväksyttyjä sääntöjä.”

PIRKKO PÖNTINEN, YLE UUTISET 4.2.2017, PÄIVITETTY 5.2.2017

“Erään kerran kuulin edunvalvontaa luonnehdittavan käsien heilutteluksi, jonka seurauksena joskus ehkä tapahtuu jotain, tai ehkä ei. Kuvaus on hieman pitkälle väännetty, mutta sikäli osuva. Edunvalvonnassa ja lobbaamisessa, joissa tarkoituksena on vaikuttaa muiden tahojen toimintaan, selkeitä syy-yhteyksiä toiminnan ja lopputuloksen välillä on usein vaikea vetää.”

MIKKO SAARINEN, OIKKARIT-BLOGI 05.02.2017

“Tuomareina, asianajajina tai syyttäjinä toimivien juristien palkkaaminen yliopiston opettajiksi tai sivutoimisiksi professoreiksi on omiaan lisäämään eri tavoin tutkijoiden ja toisaalta tuomareiden ja muiden lainkäyttäjien vuorovaikutusta.”

JYRKI VIROLAINEN POHTII MIRJAMI PASON NIMITTÄMISTÄ ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON PROFESSOR OF PRACTICE -TEHTÄVÄÄN, PROSESSIOIKEUSBLOGI 21.01.2017

“Juridiikan tutkimisen, samoin kuin kaiken tieteellisen tutkimuksen, oikeutus tulisi olla yhteisöllinen hyvinvointi ja sen edistäminen. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että käytännön elämä tuottaa ensiasteena ne oikeudelliset ongelmat, joiden ratkaisemista tutkimuksen olisi tuettava.”

HELI KORKKA, VUODEN 2015 VÄITTELIJÄN PUHE OIKEUSKULTTUURIN PÄIVÄNÄ 11.11.2016 (LAKIMIES 7-8/2016)

INTER VIVOS 1/2017

13

LÄPINÄKYVÄMPI HYY Edustajistoryhmä HELP ei tänä vuonna ole HYYn hallituksessa, mutta tästä huolimatta ryhmä ajaa vaalitavoitteitaan HYYssä täyttä höyryä eteenpäin. Yksi keskeinen vaalitavoite syksyn vaaleissa oli avoimempi HYY. Sen saavuttamiseksi HELP on laatinut äskettäin julkaistun avoimuusohjelman.

Avoimuusohjelmassa esitetään konkreettisia tapoja parantaa ylioppilaskuntamme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. HELP esittää ajantasaisen kokouskalenterin ylläpitoa HYYn nettisivuilla, eri toimielinten kokousten nykyistä parempaa avoimuutta koko jäsenistölle, hankintojen tarkastelua sidonnaisuusnäkökulmista, linjapaperien osallistavaa valmistelua, asiakirjojen parempaa saatavuutta koko jäsenistölle, hallitusneuvotteluiden kehittämistä sekä HYYn päätöksentekoprosessin läpinäkyvää kuvausta koko jäsenistölle.

Miksi ajamme tällaista? Siksi, että jäsenistön eli kaikkien opiskelijoiden olisi helpompaa seurata, mitä HYYssä tapahtuu. HYYn vaatimukset esimerkiksi yliopistoa kohtaan ja toisaalta palvelut vaikuttavat useimpien opiskelijoiden elämään. Toisaalta noin kolmasosa HYYn budjetista on jäsenmaksuin kaikilta opiskelijoilta kerättävää. HYYn toiminnan kommentoiminen, seuraaminen tiedekuntajärjestöissä sekä osallistuminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi.

En väitä, että HYYssä olisi avoimuusongelma. Suurin osa asiakirjoista on nykyäänkin mahdollista saada, jos osaa kysyä keskustoimistolta tai tuntee muuten hyvin päätöksentekoprosessin. Monet kokoukset ovat julkisia. Kokousten esityslistoihin pääsee käsiksi, jos osaa kysyä tai etsiä oikeasta paikasta.

Olemme kuitenkin nuorista ihmisistä digiaikana koostuva ylioppilaskunta. Miksi emme tee asioista kaikille helpompia ja toiminnasta legitiimimpää lisäämällä rutkasti tiedon saatavuutta, kun se nykyaikana on kohtuullisen vaivatonta? Miksi jokaisen tulisi erikseenkin käyttää aikaa ja vaivaa tietojen kaivamiseen, kun voisimme tehdä informaatiosta hallittavampaa ja jäsennellä sen saataville?

14

INTER VIVOS 1/2017

Monet HYYn toimijat päätyvät myöhemmin elämässään esimerkiksi politiikkaan tai virkamiehistöön.

Olisi hyvä, jos sukupolvemme opettelisi jo tässä vaiheessa läpinäkyvän ja avoimen päätöksenteon arvon.

Olisi hienoa, mikäli esteellisyyden käsitettä mietittäisiin ylioppilaspolitiikassakin ja totuttaisiin olemaan tarkkana esimerkiksi hankinnoissa. Viimeaikaisista uutisista käy selväksi, että monille vanhemmille sukupolville nämä asiat tuottavat ongelmia erityisesti virkamiehistössä ja yhteisten rahojen käytössä ilmenee jatkuvasti väärinkäytöksiä, joita kukaan ei ole huomannut, vaikka tilanne olisi jatkunut pitkäänkin. Se kertoo todella isoista ongelmista läpinäkyvyydessä.

Avoimuusohjelmaan voi tutustua tarkemmin HELPn nettisivuilla: helphyy.fi/blog/helpn-avoimuusohjelma-2017-2018 Salla Viitanen Edustajiston varsinainen jäsen

KUINKA VAIKUTTAA YLIOPPILASKUNNASSA? KAKSI HELPPOA KEINOA VAALIEN VÄLILLÄ!

Haluatko lisää pyöräparkkeja Kaisa-kirjaston lähelle tai Helsinkiin lisää opiskelijaasuntoja?

Pitäisikö ylioppilaskunnan lähteä mukaan tekemääsi kansalaisaloitteeseen?

Haluaisitko saada aikaan muutoksen?

Ylioppilaskunta ei aina ole näkyvästi läsnä jokapäiväisessä opiskelussa, mutta se vaikuttaa ahkerasti taustalla.

Mikäli siis haluat muutoksia aikaan ylioppilaskunnassa, yliopistolla tai kaupungissa kannattaa harkita ylioppilaskunnan puoleen kääntymistä. Edustajistovaalit olivat viime syksynä, mutta mahdollisuuksia vaikuttaa ylioppilaskunnassa riittää.

1) OTA YHTEYTTÄ!

liokunta, jossa toimimalla voit vaikuttaa siihen mitä ylioppilaskunta kyseisellä sektorilla tekee. Valiokuntia ovat esimerkiksi järjestövaliokunta, koulutuspoliittinen valiokunta ja ympäristövaliokunta. Lisätietoa niistä saa valiokuntien Facebook-sivuilta sekä HYYn verkkosivuilta. Niissä toimimalla voit päästä osalliseksi niin yliopiston johdon lobbaamisesta, Fuksiseikkailun toteuttamisesta tai sen ideoinnista kuinka ylioppilaskunta voisi osaltaan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kannattaa siis lähteä mukaan tai ottaa yhteyttä. Jos edaattorisi ei tiedä miten asiaan saisi muutoksen, hän kyllä tietää jonkun, joka tietää.

Lauri Linna HYYn hallituksen jäsen Talousjohtokunnan puheenjohtaja

Ensinnäkin tehokas tapa voi olla ottaa yhteyttä johonkin edustajiston jäseneen tai hallituslaiseen. Edustajistossa päätetään ylioppilaskunnan suurista linjoista ja toiminnan painopisteistä. Sinne kannattaa olla yhteydessä, jos haluat aikaa muutoksia ylioppilaskunnan periaatteissa tai linjoissa. Hallitus taas vastaa näiden linjojen tarkemmasta toteuttamisesta. Jos siis haluat jotain konkreettisia toimenpiteitä tai nopeaa reagointia, voi hallitus olla järkevin paikka olla yhteydessä.

Kansanedustajat hukkuvat välistä saamaansa palautteeseen ja toiveisiin. Tämä sama ei kovin todennäköisesti koske ylioppilaskunnan edaattoreja tai hallituslaisia, joten sinulla on hyvät todennäköisyydet saada asiaasi eteenpäin.

2) LIITY VALIOKUNTAAN! Keinot eivät kuitenkaan tyhjene tähän sillä halutessasi voit pistää myös omat kätesi saveen. Ylioppilaskunnalla on miltei jokaisella toiminnan sektorillaan va-

ALIISA PELTONIEMI

INTER VIVOS 1/2017

15

TAPAOPAS VUOSIJUHLILLE Pian koittaa taas pykälä-viikko, ja sen myötä pykälä-vuoden loistokkain tapahtuma nimittäin rakkaan yhdistyksemme vuosijuhlat! Tänä vuonna Pykälä ry täyttää 82 vuotta, jota juhlitaan sankoin joukoin nykyisten pykälistien, seniorijäsenten sekä akateemisten arvovieraiden kesken hotelli Hilton Kalastajatorpassa.

Kuten hienoissa tilaisuuksissa kuuluu, myös Pykälän vuosijuhlissa tulee noudattaa etikettiä ja perinteitä. Onkin taas aika virkistää kokeneiden juhlijoiden muistia sekä perehdyttää ensikertalaisia siihen, millaisia tapoja vuosijuhlilla tulee noudattaa.

TEKSTI SARA ANTONACCI KUVAT RUBY NGUYEN

1. PUKEUTUMINEN Vuosijuhlilla vieraat pääsevät panostamaan asuunsa bleiseriä ja pikkumustaakin enemmän, kun daamit pukeutuvat iltapukuun ja herrat puolestaan frakkiin tai tummaan pukuun. Näissä juhlissa ei minihameita näy, vaan iltapuvun tulee olla täyspitkä. Herrojen on hyvä muistaa, ettei smokki ole etiketinmukainen vaihtoehto frakille. Naisilla on tapana loihtia tilaisuuteen juhlakampaus. Rohkeimmat tekevät sen itse, mutta useimmat turvautuvat alan ammattilaiseen.

Jäsenistön asun kruunaa akateemisissa tilaisuuksissa käytettävä Pykälän nauha. Nauha kulkee miehillä oikealta olkapäältä rinnan yli alas vasemmalle, ja naisilla puolestaan päinvastoin vasemmalta olkapäältä rinnan yli alas oikealle taikka vaihtoehtoisesti ruusukkeena vasemmalla puvun rinnuksessa. Nauhan jäsenistö voi hakea Pykälän toimistolta. Vuosijuhlissa on myös mahdollisuus esitellä akateemisia saavutuksiaan käyttämällä akateemisia kunniamerkkejä!

INTER VIVOS 1/2017

17

2. ENNEN PÖYTÄOSUUTTA Vaikka useimmat vieraat saattavat hakeutua juhlatunnelmaan ystävien seurassa jo ennen tilaisuutta, on kuitenkin tärkeää saapua vuosijuhliin hyvissä ajoin, sillä juhlat pyritään aloittamaan mainittuna ajankohtana.

Ennen pöytäosuutta on mahdollisuus ikuistaa itsensä valokuvauksessa ystäviensä tai avecin kanssa parhaimpiin pukeutuneena ja nauttia tervetuliaismaljat. Jotta vältytään ylimääräiseltä haahuilulta, istumapaikka on hyvä tarkistaa tapahtumapaikalta löytyvästä pöytäkartasta. Kuten etikettiin kuuluu, herrat saattavat daaminsa pöytään.

3. PÖYTÄOSUUS Virallinen pöytäosuus alkaa juhlavasti lippusaattueen saapuessa, jolloin vieraat seisovat pöytänsä äärellä. Vasta airueiden poistuttua on sopivaa istuutua, jolloin herra tarjoaa oikealla puolellaan istuvalle daamille tuolin ja istuutuu tämän jälkeen itse.

Juhlaa juontavat vuosijuhlamarsalkat, jotka voi tunnistaa pykälänpunaisista rinnan yli kulkevista marsalkkanauhoista. He kertovat käytännönjärjestelyistä pöytäosuuden aikana, mutta sulosoinnut marskit jättävät akateemisten pöytäjuhlien tapaan laulunjohtajille.

Ennen ensimmäistä laulua pöytäjuhliin kuuluu kuitenkin marsalkkojen tervehdyksen lisäksi dekaanin tervehdys ja hallituksen puheenjohtajan puhe. Laulujen, tervehdysten ja juhlapuheen lomassa nautitaan alku- ja pääruoka, jonka jälkeen juhlaväki saa poistua tauolle.

Tauolla voi nenän puuteroimisen ja solmukkeen korjaamisen lisäksi päästä osaksi akateemista vessakonferenssia.

Tauon jälkeen juhlijat pääsevät laulamisen lisäksi kuuntelemaan erilaisia puheita ja muun muassa todistamaan, ketkä ovat tänä vuonna ansainneet ansiomerkkejä, ja mikä on tämän vuoden Pykälä-teko. Tauon jälkeisessä pöytäosuudessa juhlakansalla on myös tapana taitella itselleen lautasliinasta punssikorvat! Jälkiruoan nauttimisen jälkeen tarjoillaan punssi ja marsalkoiden kiitosten jälkeen vieraat voivat suunnata tanssilattialle ja vapauttaa siellä sisäisen tango- tai valssihirmunsa.

4. JATKOT Vieraiden ei kannata huolestua, mikäli menojalka vipattaa vielä tanssienkin jälkeen, sillä vuosijuhlapaikalta bussit suuntaavat kohti tuttuja Pykälän kerhotiloja, 18

INTER VIVOS 1/2017

jossa juhlat jatkuvat pikkutunneille asti. Jatkoilla on mahdollisuus vaihtaa rennompaa juhla-asua ylle, jos solmuke ja korot alkavat jo tuskastuttaa. Jatkojen jälkeen onkin jo pian silliksen aika. ;) Tansseja ja etikettiä vuosijuhlille pääsee harjoittelemaan sunnuntaina 26.3 klo 16 Pykälän kerhotiloissa osoitteessa Suvilahdenkatu 10 B, Helsinki!

HYÖDYNNÄ PYKÄLÄN JÄSENEDUT VUOSIJUHLIIN: JUHLAMUOTITALO SEREMONIA OY -frakki varusteineen 99€ -käyttämätön frakki myös myytävänä 375€ -naisille normaalihintaisista iltapuvuista -20% + helman lyhennys 20€ -myytävänä myös valtavasti iltapukuja -50%

FRAKKIPALVELU ACADEMIA -frakki varusteineen 90€ (80€ palaaville asiakkaille) -käyttämättömiä frakkeja myös myytävänä 350€ varusteineen -sovitukset Pykälän tiloissa

SUOMEN PUKUVUOKRAAMO OY -frakki varusteineen 99€ -naisille iltapuvuista -25%

INTER VIVOS 1/2017

19

KILPAURHEILEVAT PYKÄLISTIT Oikeustieteiden ylioppilaat ovat tunnetusti ajankäytön suunnittelun mestareita, ja oman erityismainintansa monilahjakkaasta joukostamme ansaitsevat kilpaurheilevat oikkarit. Inter Vivos haastatteli kolmea oman lajinsa kansallista huippua, jotka ovat onnistuneet yhdistämään opiskelut oikeustieteellisessä tiedekunnassa vaativaan ja elämää hallitsevaan uraansa urheilun parissa.

TEKSTI JOONA HAVUNEN Maria Äimälä on toisen vuoden opiskelija ja kilpailee klassisessa voimanostossa SM-tasolla alle 52 kiloisten painoluokassa. Hän voitti SM-hopeaa painoluokassaan vuoden 2016 nuorten suomenmestaruuskilpailuissa alle 23-vuotiaiden sarjassa ja oli aikuisten sarjassa seitsemäs.

Voimannostossa edessä häämöttävä kilpailukausi sanelee harjoitusmäärät ja harjoitteiden raskauden. ”Harjoittelen 5 kertaa viikossa. Harjoitukset kestävät tunnista kahteen tuntiin riippuen siitä, missä vaiheessa kautta olemme. Kun kisoihin on reilusti aikaa, keskitymme valmentajani kanssa voiman kasvattamiseen. Tällöin harjoitukset ovat pitempiä ja sisältävät paljon sarjoja ja toistoja sekä lisäksi tuki-

20

INTER VIVOS 1/2017

liikkeitä. Kisoja kohti mentäessä toistot vähenevät, harjoitukset lyhenevät ja painot kasvavat sen mukaisesti. Juuri ennen kisoja ja hetki niiden jälkeen on lepoa sekä kevyitä treenejä. Kehonhuoltoa tulisi tämän lisäksi tehdä päivittäin. Laji vaatii melko tarkkaa tietoisuutta omasta painosta ja syömisestä. On hyvä olla jatkuvasti edes suunnilleen kartalla siitä, missä lukemissa oma paino liikkuu.”

Ida Hellström on neljännen vuoden opiskelija ja hän on kilpaillut muodostelmaluistelussa niin SMsenioreissa kuin maajoukkueessakin. Ida ehti urallaan voittaa muun muassa alle 19-vuotiaiden SM-kultaa ja nuorten MM-hopeaa sekä aikuisten SM- ja MMkultaa. Ida päätti kilpaurheilu-uransa keväällä 2016.

ANNA ÄIMÄLÄ

Joukkuelajina muodostelmaluistelu vaatii itsensä kehittämisen lisäksi sitoutumista joukkueeseen. ”Harjoittelimme viitenä päivänä viikossa eli yhteensä noin 25 tuntia. Laji vaati todella tiukkaa sitoutumista, sillä harjoituksista sai olla pois vain sairauden takia.” Joukkue ja urheilu olivat todella etusijalla ja muu elämä pyöri näiden ehdoilla. ”Kesätöitä pystyin tekemään siksi, että meillä oli 6 viikon kesätauko, jonka aikana tehtiin vain omatoimista fysiikkatreeniä. Syys-toukokuussa töiden tekeminen ei intensiivisen treenauksen vuoksi onnistunut.”

Vuonna 2011 oikeustieteellisessä aloittanut Samuli Bryggare kilpailee yleisurheilussa. Hänen päälajinaan on kymmenottelu. Samuli on kilpaillut maajoukkueessa ja voittanut SM-kultaa yleisestä sarjasta.

Harjoitusmäärät nousevat myös Samulin osalta hurjiin lukemiin: ”Lajini vaatii ympärivuotista sitoutumista kilpailukauden jälkeistä muutaman viikon palauttelujaksoa lukuun ottamatta. Harjoitusmäärät vaihtelevat vuodenajan mukaan viiden ja seitsemän harjoituskerran sekä 15 ja 25 tunnin välillä viikossa.

Kilpailukaudella harjoitusmäärät luonnollisesti vähenevät, kun kilpailut ja lepo vievät enemmän aikaa.

Harjoittelun lisäksi aikaa kuluu muutaman kerran viikossa erilaisiin huoltaviin harjoitteisiin sekä fysioterapiaan ja hierontaan.”

Kilpailumatkojen lisäksi myös harjoittelu vaatii matkustamista. ”Yleisurheilun harjoitusolosuhteet ovat hyvät Helsingissä, eikä kotimaan leiritys siksi ole välttämätöntä. Pitkiä ulkomaanleirejä on vuodessa yksi tai kaksi, ja erityisesti keväisin on tärkeää päästä lämpimään harjoittelemaan ennen kilpailukautta.”

”URHEILU TULEE ENSIMMÄISENÄ JA MUU ELÄMÄ TOISENA” Valtavista harjoittelumääristä huolimatta kaikki kolme ovat saaneet aikataulunsa sovitettua opiskeluun. ”Harjoitukset painottuivat iltaan, jolloin aamupäivään jäi aikaa opiskella”, Ida muistelee. Maria puolestaan nauttii siitä, että harjoittelu rytmittää opiskelua: ”Varsinkin, jos käy ensin luennolla, saa harjoituksilla miellyttävän tauon, ennen kuin jatkan kotona lukemista.” Aika ei riitä käymään kaikilla luennoilla, mutta myös muut perinteiset oppimistyylit aiheuttavat omat ongelmansa: ”Istuminen on myrkkyä palautumiselle!” Samuli nauraa.

Urheilu-uran suunnalta tulevat vaatimukset opintoihin liittyen näyttäisivät olevan erilaisia. Yksilöurheilijoina Maria ja Samuli saavat itse vaikuttaa harjoitteluunsa ja tasapainotteluun urien välillä. ”Lajissani ei liiku kansallisella tasolla suuria ammattilaissopimuksia tai muita massiivisia sponsorisopimuksia, joten yleensä opiskelu ja/tai työnteko on välttämätöntä harjoittelun lomassa”, Samuli toteaa ja jatkaa ristiriitaisesta tilanteesta: ”Toisaalta lajissani ei kuitenkaan voi olettaa pärjäävänsä kokopäivätyön ohessa.” Idan suhtautumisessa on puolestaan nähtävissä joukkueen merkitys: ”Kyllä oletus oli se, että urheilu tulee ensimmäisenä ja muu elämä toisena, myös opiskelu.” Yksilöurheilijalle urheilu-uran vaaINTER VIVOS 1/2017

21

timukset vaikuttavatkin olevan enemmänkin sisäisiä painotuseroja, kun taas joukkueurheilijalle ne ovat joukkueen suunnalta tulevia ulkoisia vaatimuksia.

KILPAURHEILIJA-JURISTI?

22

INTER VIVOS 1/2017

LOTTA BRYGGARE

Miten sitten työnteko sopii yhteen kilpaurheilun kanssa? ”On se mahdollista, jos työajat ja -määrät saa sovitettua yhteen harjoittelun ja riittävän palautumisen kanssa”, kertoo Samuli. Idan ja Mariankin mukaan työnteko on mahdollista samanaikaisesti, mutta aikataulutusta ja suunnittelua vaaditaan vielä astetta enemmän. Maria muistuttaa sitoutumisesta, jota töissä käyvältä opiskelija-urheilijalta vaaditaan: ”Työpäivän jälkeen ei välttämättä huvita käydä harjoittelemassa, joten itsestään pitää löytää harjoittelumotivaatio väsymyksestä huolimatta. Jos töiden jälkeen aikoo käydä harjoittelemassa, on melko epärealistista olettaa jaksavansa lukea vielä tenttiinkin ainakaan paria tuntia pidempään. Tämä kyllä vaatii suunnittelua.”

Näkymät työuralle ovat kaikkien mielestä positiiviset. ”Uskon, että kilpaurheilutaustasta on hyötyä työnhaussa. Tavoitteellisessa urheilussa, etenkin joukkuelajissa, oppii paljon tiimityöstä, pitkäjänteisyydestä, aikatauluttamisesta ja myös luistelun kaltaisessa lajissa esiintymisestä”, Ida kertoo ja muut tuntuvat olevan samaa mieltä: ”Työnhaussa urheilu-urasta on varmasti hyötyä, sillä urheilijat ovat lähtökohtaisesti päämäärätietoisia ja ahkeria,” Samuli kommentoi. Maria puolestaan kertoo nauraen: ”Itse olen hyötynyt urheilusta työnhaussa siten, että moni yllättyy lajistani ja jään haastattelijan mieleen.”

Entä, onko kolmikolla kiinnostusta jatkaa työskentelyä kilpaurheilun parissa oman aktiiviuran jälkeen, vai haluavatko kilpaurheilijat suuria uhrauksia vaatineen oman urheilu-uransa jälkeen mahdollisimman kauas urheilumaailmasta?

Kaikki ovat sitä mieltä, että urheilu tulee näyttelemään

aina suurta roolia heidän elämässään. Mieluisa ammattikin saattaisi löytyä oman lajin tai muun kilpaurheilun parista. Realismia tuntuu olevan kuitenkin se, että urheilusta tulee ennemminkin vapaa-ajan aktiviteetti. ”Tulevaisuudessa kiinnostaisi olla jollain tapaa mukana kilpaurheilussa, esimerkiksi urheiluoikeuden tai muun vastaavan muodon kautta. Saa nähdä, löytyykö luistelumaailmasta juristille töitä”, Ida pohtii. ”Luulen kuitenkin, että luistelumaailma pysyy harrastuksena ja varsinainen elanto tulee muista juristin töistä.”

HELSINKI LAW CLINIC – PRO BONO TYÖTÄ OIKEUSTIETEELLISESSÄ TEKSTI PILVI ALOPAEUS, KRISTINA SVINHUFVUD, ALEXANDRA SHTROMBERG

Law Clinic on erityisesti common law -maista tuttu konsepti, jossa oikeustieteelliset tiedekunnat antavat pro bono oikeudellista neuvontaa sitä tarvitseville. Samalla se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden päästä soveltamaan oppimaansa todellisen maailman toimeksiannoissa. Esimerkiksi Harvardissa Law Clinic toiminta on pitkälle kehittynyttä. Klinikkoja löytyy aina cyberlaw -klinikasta International Human Rights -klinikkaan. Lisäksi esimerkiksi Berkeleyn oikeustieteellisestä löytyy kuolemanrangaistuksiin erikoistunut klinikka.

Helsinki Law Clinic eli tuttavammin HLC aloitti toimintansa syksyllä 2015. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä klinikka toimii tiedekunnan kurssina, jonka tarkoituksena on samoin kuin muidenkin maailman klinikoiden samanaikaisesti tarjota oikeudellista neuvontaa sitä tarvitseville ja samalla mahdollistaa opiskelijoille ainutlaatuinen tilaisuus oppia. Helsinki Law Clinic rakentuu neljästä toimijasta. Operatiivista puolta pyörittää tiedekunnan opettajat Ketino Minashvili ja Aleksi Seilonen. Mukana operatiivisella puolella ovat olleen myös mm.

Nadia Tapia sekä Maria Jose Belmonte Sanchez.

Suurimman työn, eli toimeksiannot hoitavat opiskelija-lakimiehet. Heidän työtään tukemassa on työtä ohjaavat tuutorit sekä vapaaehtoislakimiehet.

Suomessa klinikka on keskittynyt tarjoamaan oikeudellista neuvontaa maahanmuuttoon, syrjintään sekä startup-yrityksiin liityvissä kysymyksissä. Asiakkaiksi voi tulla kuka tahansa jonka taloudellinen tilanne ei salli lakimiehen palkkaamista. Pro bono tarkoitaa ”yhteisön hyväksi” tai vielä tarkemmin ”kaikkien hyväksi”. Mutta miten tämä näkyy klinikan toiminnassa?

Maahanmuuttoon ja syrjintään liittyvien tapausten kohdalla asia on selvä: oikeudellisesta avusta on huutava pula. Joskus tapaus voi liittyä vain sen selvittämiseen onko asiakas oikeutettu saamaan oikeusapua ja joskus taas toimeksiannot koskevat esimerkiksi maassaoleskelua, Suomessa työskentelyä, turvapaikan saamista tai joskus jopa avustamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen liittyvien toimeksiantojen kanssa.

Startupien kanssa kyse on koko startup-ekosysteemin hyödyttämisestä. Startup yritys on yleensä alkuvaiheessa tilanteessa, jossa oikeudellista apua tarvittaisiin mutta jokainen sentti on pistettävä tuotekehitykseen. Jokainen sentti pois tuotekehityksestä vie mahdollisesti nuorta yritystä kauemmaksi menestyksen ensiaskeleista. Juuri näissä alkuvaiheen tilanteissa startup on usein kahden vaihtoehdon edessä: a) Mene lakimiehelle, maksa lasku, raha on pois tuotekehityksestä, yrityksen selviytyminen ensimmäisistä akseleista vaikeutuu b) Älä mene lakimiehelle, kopioi kaverilta esimerkiksi sopimukset ymmärtämättä mistä on kyse. Alkuaskeleista saatetaan selvitä, mutta tämä saattaa kostautua myöhemmin ja pahasti – lakimiehen lasku voi aiheuttaa jälleen kramppeja HLC pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman. HLC ei kirjoita ja laadi sopimuksia tai esimerkiksi hoida kenenkään ”rundia” eli rahoituskierrosta, mutta se voi auttaa esimerkiksi kommentoimalla sopimuksia, IPR-asioita, IT-sopimuksia, SHA eli osakassopimusasioita ja antaa alkuvaiheen neuvontaa yhtiöoikeudellisissa asioissa. Klinikka voi auttaa yritystä pääseHLC yhteystiedot https://www.facebook.com/helsinkilawclinic/ helsinki-law-clinic@helsinki.fi https://twitter.com/hkilawclinic Miten pääsen mukaan? Helsinki Law Clinicin haku aukeaa aina lukukauden alussa. Tarkemmat ohjeet löytyvät weboodista! Course is taught in English, and international master degree and exchange students are warmly welcome.

INTER VIVOS 1/2017

23

NADIA TAPIA

mään alkuun ja auttaa erottamaan tilanteet jossa on syytä etsiä lakimiehen apua. HLC ei kilpaile asianajo/lakitoimistojen kanssa, sillä sen asiakkaat eivät pystyisi maksamaan toimistojen laskuja. Päinvastoin HLC asiakkaat saavat paremman mahdollisuuden selviytyä yrittäjyyden ensimmäisistä askeleista, ja kun horjuva vaappuminen muuttuu varmoiksi askeleiksi, lisääntyy samalla myös asianajo/lakitoimistojen potentiaalinen asiakaskunta.

Mutta miten koko tämä järjestelmä toimii? HLC vastaanottaa asiakkaita viikoittain Luckanilla, NeRåssa sekä Microsoft Fluxin tiloissa. Ajanvarausta ei tarvita. Opiskelija-lakimiehet ottavat asiakkaan vastaan ja hoitavat toimeksiannon aina ensimmäisestä haastattelusta memorandumin kirjoittamiseen ja viimeiseen konsultaatioon saakka. Jokaista työvaihetta ohjaamassa ovat kokeneemmat tuutorit sekä vapaaehtoislakimiehet. Jokainen toimeksianto käy lakimiesten kommentoitavana. Opiskelijalle tämä on ainutlaatuinen tilaisuus saada erittäin intensiivistä ohjausta ja saada työkokemusta. Työskentely vastaa Associate trainee -tasoa, mutta on huomattavasti kokonaisvaltaisempaa. Esimerkiksi asiakaspinta on kokonaan opiskelija-lakimiesten vastuulla, toki tarpeen mukaan tuutoreiden tukemana.

Yksittäisten toimeksiantojen lisäksi opiskelijat järjestävät klinikan painopisteisiin liittyviä kaikille avoimia ”Street law” -tapahtumia, jossa opiskelijat avaavat erilaisia oikeudellisia tilanteita ja termejä niistä kiinnostuneille. Nämä ovat osoittautuneet hyvin tarpeellisiksi. Aikaisemmin tapahtumia on järjestetty liittyen esimerkiksi sananvapauteen, rasismiin, turvapaikanhakemiseen, oleskelulupiin, vakuutuksiin, immateriaalioikeuksiin, rahoituskierroksiin ja osakassopimuksiin.

24

INTER VIVOS 1/2017

HLC:n toimeksiannot mahdollistavat tilaisuuden päästä työskentelemään mitä erilaisimpien tapausten parissa, joissa syvennytään niin Suomen kansalliseen lainsäädäntöön kuin EU-lainsäädäntöön.

Toimeksiantoja hoidetaan tiimeissä, ja tiimit ovat itsenäisesti vastuussa hoitamiensa toimeksiantojen edistymisestä. Tapauksia hoidetaan tiimeissä, ja tiimit ovat itsenäisesti vastuussa hoitamiensa tapausten edistymisestä. Työskentelykieli on englanti, mutta johtuen toimeksiantojen luonteesta, lähdemateriaali on suureksi osaksi suomenkielistä.

SIIRI SINNEMÄKI ’Lyhyesti sanottuna HLC on yksi parhaimpia kokemuksia yliopistosta, ellei paras. Olen opintojen loppusuoralla, ja halusin saada mielekästä tekemistä gradun tekemisen oheen ennen valmistumista (tosin se gradu kyllä vähän unohtui huomaamatta, kun HLC tuntui niin paljon mielekkäämmältä...) Opin HLC:stä paljon. Se antoi todella hyvää käytännön työkokemusta: pääsee näkemään keissejä ja soveltamaan oppimaansa. Lisäksi moni asia, jonka kanssa tuli HLC:ssä tekemisiin, oli sellaista, jota ei edes voi opiskella yliopistossa. Esimerkiksi ulkomaalaisiin liittyvä lainsäädäntö. HLC antaa ihan erilaista perspektiiviä. Toisaalta, verrattuna työhön esimerkiksi asianajotoimistossa, HLC antaa aivan erilaisia asioita. HLC:ssä työskentely on autonomisempaa ja vastuullisempaa; täytyy tehdä perusteltuja ratkaisuja ja olla valmiita keskustelemaan ja pohtimaan valintoja joita tehdään keissien edetessä. Substanssi ja etiikka kulkevat käsi kädessä. Ehkä parasta kuitenkin oli se palaute, jota sai suoraan asiakkailta. Työ olisi varmaan ollut kuormittavaakin, mutta opettajat olivat

jatkuvasti tukena. Huono puoli on se, että jos tähän työhön haluaa panostaa, niin se vie kyllä aikaa opinnoista. Toisaalta en vaihtaisi itse hetkeäkään! Mä suosittelen HLC:tä kaikille!

Lisäksi olen vielä pohtinut viime aikoina sitä, miten lakimiestenkin rooli saattaa olla muuttumassa.

Kun ihmisten valinnanvapautta ja liikkumista rajoitetaan, niin sillä on iso merkitys, että lakia tuntevat ihmiset on kohdattavissa ja tavoitettavissa. Ja jo oikeustieteen opiskelijana on iso riski siitä, että vahingossa jämähtää Porthanian norsunluutorniin. Suosittelen kaikille opiskelijoille sieltä laskeutumista!’

KETINO MINASHVILI On best moment in Helsinki Law Clinic. If I try to think of an exact moment, that would have to be when we were reading learning diaries of the first intake of students with the other teachers - the feedback has been so amazingly positive, even when there were some bumps on the road. I remember how we actually realized then that the course was worth all the work we had put into it.

On internalization. In Helsinki Law Clinic, foreign students get to work with the cases in Finnish environment. It offers foreign students an opportunity to do practical work, much as like during an internship in a law firm. We always think at an early stage about the composition of each team, so that both foreign and Finnish students could benefit the most from a multicultural working environment.

Main advice for future student-lawyers. Helsinki Law Clinic, despite the fact that it is offered as a course at the Faculty of Law, is much more than that.

We invite students to view the Clinic as a common

project, a joint effort to promote understanding of law and access to justice.

ALEXANDRA SHTROMBERG Helsinki Law Clinic helped me to gain my first experience in consulting clients in both English and Finnish. That was not at all that difficult – legal education provides you with strategy how to seek new information fast, and I quickly adopted to the Finnish legal environment. HLC has somehow equipped me with confidence to seek position in legal consulting, dig dipper into IPR law (we had such amazing technology and IT start-ups to consult) and stay there as a tutor. There is so much rewarding about it – you see the result when your clients reach their dreams and you yourself grow as a young lawyer.

INTER VIVOS 1/2017

25

26

INTER VIVOS 1/2017

Viaton oik. yo. luki Aarnion tuomion iltasaduksi ja näki painajaisia koko yön siitä, kuinka hänen postiluukustaan työnnetään sisään skoottereita ja opiskelija-asunnon tapetteihin kätketään rahatuppoja. Viaton oik. yo. herää aamulla hiestä märkänä huutoonsa:”Minulla on jo tarpeeksi rahaa ja skoottereita! Lopettakaa heti tai soitan isälleni!”. Viaton oik. yo. laittaa hienoimman trenssitakkinsa päälle ja lampsii suoraan dekaanin puheille.

”Aarnion tapaus ei kuulosta Suomelta, vaan ihan joltain muulta maalta.”

HAASTATTELUSSA DEKAANI JA RIKOSOIKEUDEN PROFESSORI KIMMO NUOTIO! TEKSTI JA KUVA ANONYMISAATTORI ARVOISA PROFESSORI, MITÄ MIELTÄ OLETTE HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN 29.12.2016 AARNIOLLE LANGETTAMASTA TUOMIOSTA? ”Ihmiset saattavat ajatella, että on hyvä kysyä yliopiston asiantuntijoiden näkemystä juridisista asioista, koska meidät nähdään puolueettomina. Yliopistolta käsin ei ole aina helppo vastata toimittajien kysymyksiin yksittäisistä käräjäoikeuden tuomioista, etenkään näytön yksityiskohdista. Kun ei itse ole ollut mukana kuuntelemassa oikeussalissa, on erittäin vaikea sanoa, mikä on uskottavaa ja mikä ei. Asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia kuin miltä ne päälle päin ehkä saattavat vaikuttaa. Aarnion tapaus on tuhottoman laaja enkä ole yksityiskohtaisesti perehtynyt tuhatsivuiseen tuomiopakettiin.

Tuomion näyttö on koottu monesta eri palasesta, mutta kuitenkaan ns. savuavaa asetta ei ole tuotu esiin.

Aarnion kertomukseen merkittävien käteisvarojen alkuperästä ei selvästikään uskottu. Käräjäoikeus langetti jutussa kovia tuomiota, ehkä jopa kovempia kuin mitä osattiin odottaa. Aarnio sai 13 vuoden enimmäisrangaistuksen, josta vähennettiin erillisen Trevoc-haaran perusteella jo tuomittu 3 vuotta vankeutta. Jos kyseessä olisi ollut ns. tavallinen huumausainerikollinen eikä korkeassa virassa oleva huumepoliisi, rangaistus olisi jäänyt alemmaksi. Yksi Aarnion alaisista, Runeberg, sai ankaran 3,6 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen yhdeksästä virkarikoksesta. Kaikkien muiden poliisien osalta syytteet hylättiin.

Luottamus siihen, että poliisi ei käytä toimivaltuuksiaan väärin, on koko pakkokeinolainsäädännön toimivuuden kannalta olennaista. Vakavimpien rikosten tutkinnassa käytettävien pakkokeinojen arsenaalia on laajennettu koko ajan. Tuomioistuin, joka lupia näiden käyttöön myöntää, joutuu pitkälti luottamaan siihen, että viranomaiset toimivat lainmukaisesti. Vaikeaa olisi nähdä, että pakkokeinoja lähdettäisiin supistamaan.

Koko juttu ei kuulosta ollenkaan Suomelta, vaan ihan joltain muulta maalta.

Olennaista on se, että prosessi on käyty oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ihanteita noudattaen ja että käräjäoikeus sai kokonaiskuvan kasaan. Suomalaiseen rikosprosessiin voidaan yhä luottaa. Tuomio ei kuitenkaan vielä ole lainvoimainen, ja hovissa tullaan pohtimaan sitä, mihin näyttö loppujen lopuksi riittää.”

INTER VIVOS 1/2017

27

28

INTER VIVOS 1/2017

SPONSOROITU

Alun perin Itä-Suomesta kotoisin oleva Annukka Käsnänen on työskennellyt Associate Legal Councelina Ernst & Youngilla viime vuoden helmikuusta lähtien. Hän on osa EY:n lakipraktiikan transaktioryhmää työtehtävinään muun muassa erilaiset transaktio-toimeksiannot, joihin liittyen hän tekee muun muassa due dilligence –raportointia ja laatii tarvittavia asiakirjoja. Käsnänen on mukana myös toimeksiannoissa, jotka liittyvät terveystoimialaan, kilpailuoikeuteen ja julkisiin hankintoihin.

- EY:llä on erityisen kiinnostavaa päästä työskentelemään eri opiskelu- ja kokemustaustoilla olevien kansainvälisesti suuntautuneiden ihmisten kanssa. Olen huomannut, kuinka paljon meillä juristeilla on opittavaa huippuosaajilta oman osaamisalueemme ulkopuolella, Käsnänen kertoo.

OPINTO- JA URATAUSTA Opintojensa aikana Käsnänen kertoo keskittyneenä erityisesti EU-oikeuteen, oikeustaloustieteeseen, kilpailuoikeuteen sekä julkisiin hankintoihin. Hän muistuttaa, että on hyvä opiskella ahkerasti, jotta esimerkiksi mahdollisuudet suorittaa jatko-opintoja ulkomaisissa hyvissä yliopistoissa avautuvat. Siitä huolimatta Käsnänen suosittelee myös työkokemuksen hankkimista opintojen aikana.

- Opiskeluaikana pyrin tutustumaan erilaisiin työskentelyympäristöihin, jotta oppisin missä ovat omat vahvuuteni ja mielenkiinnon kohteeni, Käsnänen sanoo ja mainitsee itse työskennelleensä melkein koko ajan opintojen aikana. Hänelle on kertynyt työkokemusta muutamista asianajotoimistoista ja esimerkiksi harjoittelusta Ulkoasianministeriössä.

Hänestä työskentely opintojen aikana on erinomainen tapa valmistautua työelämään ja muun muassa tutustua kanssaopiskelijoihin niin Helsingistä kuin muualtakin Suomesta.

EY TYÖNANTAJANA - Aloitettuani EY:llä pääsin saman tien mukaan projektiin koskien terveystoimialaa, jossa koko muu projektitiimi itseäni ja lähiosakastani lukuun ottamatta koostui muista kuin lakimiehistä, Käsnänen kertoo. EY tarjoaakin vahvasti kansallisen ja kansainvälisen verkoston sekä kaikki osaajat samassa yrityksessä ja pyrkii samalla tutustuttamaan kollegoita aktiivisesti toisiinsa, esimerkiksi juuri aloittaville järjestetään vuosittain matka johonkin Euroopan maahan, jossa tutustutaan kansainvälisestikin EY:n vasta-aloittaneisiin työntekijöihin. Itse Käsnänen kertoo päässeensä käymään Toledossa, ja viimeisin kokoontuminen oli Amsterdamissa.

Käsnänen kertoo viihtyvänsä EY:llä muun muassa haastavien työtehtävien ansiosta ja mainitsee toimeksiantojen vaihtelevan pienemmistä kansallisista suuriin, rajat ylittäviin toi-

meksiantoihin. Hän kokee, että EY:llä kannustetaan ja tuetaan jatkuvasti kehittämään omia taitojaan ja kertookin omasta akilleenkantapäästään, esiintymisestä, ja siitä, kuinka se on EY:llä työskennellessä kehittynyt harppauksilla eteenpäin. Lisäksi Käsnästä itseään on kannustettu osallistumaan koulutuksiin ja haastettu suoriutumaan tiukoissa tilanteissa. Kaiken kaikkiaan Käsnänen kokee saaneensa lisää itsevarmuutta muun muassa asiakastapaamisissa ja vastuunottamisessa toimeksiannoissa.

EY:llä juristien on mahdollista erikoistua niin veropuolelle kuin muillekin osa-alueille. Lisäksi se tarjoaa lukuisia erilaisia mahdollisuuksia, kuten muun muassa mahdollisuuksia työskennellä muissa EY:n toimistoissa. Käsnänen itse on pohtinut EY-vaihtoa joko Pariisin tai Lontoon toimistoon.

MITEN EY TUKEE OPISKELIJOIDEN AMMATILLISTA KEHITYSTÄ Käsnänen itse kokee saaneensa paljon työskentelystä jo opintojen aikana. Hän kertoo, että EY:llä esimerkiksi transaktioryhmässä harjoittelijat pyritään ottamaan mukaan toimeksiantoihin, joissa he saavat vastuuta ja pääsevät tekemään samoja asioita kuin jo valmistuneet juristit.

EY on ollut myös aktiivisesti järjestämässä vero-oikeustapauskilpailua (”Young TaxProfessional of the Year), jossa veropuolen oikeisiin vaativiin kysymyksiin pääsee pureutumaan ja kehittymään – jota pystyy taas myöhemmin hyödyntämään elämässä, Käsnänen huomauttaa.

EY rekrytoi EY rekrytoi kunnianhimoisia, kielitaitoisia ja fiksuja ihmisiä!

Tutustu lisää: www.ey.com/fi

JURISTIKUPLAT PUHKI OTANIEMESSÄ –

KOKEMUKSIA TUOTANTOTALOUDEN OPINNOISTA AALTO-YLIOPISTOSSA TEKSTI WILJAMI SIITONEN KUVAT LÄNSIMETRO OY

Kevään korvalla, tiedekuntamme on tavannut tiedottaa mahdollisuudesta hakea opinto-oikeutta tuotantotalouden sivuaineopintojen suorittamiseksi Aaltoyliopistossa. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, keväinen tiedote kertoo jälleen tästä tiedekuntien välillä solmittuun yhteistyösopimukseen perustuvasta mahdollisuudesta. Tietoa opintojen sisällöstä, vinkkejä Aallossa opiskeluun tai opiskelijoiden kokemuksia on kuitenkin ollut saatavilla erittäin vähän. Inter Vivosin

30

INTER VIVOS 1/2017

sivuilla aihetta on edellisen kerran käsitellyt silloinen hallituksen puheenjohtaja Risto Sandvik. Vuoden 2007 neljännessä numerossa julkaistussa kolumnissa (s.

7), Sandvik kirjoitti tuotantotalouden osaston kanssa käynnistyvää yhteistyötä ja innovaatioyliopiston perustamista koskevista odotuksistaan.

Jottei tämä paljon parjatun poikkitieteellisyyden mahdollisuus jäisi käyttämättä, Pykälistien pää-äänenkannattaja Inter Vivos tarjoaa parhaan mahdollisuu-

OPINTOKOKONAISUUTTA ON MYÖS OIKKARIN SUULLA LEIKKISÄSTI KUTSUTTU “LIIKKEENJOHDON KONSULTIN PERUSOPPIMÄÄRÄKSI”. den valottaa vuosien varrella opintokokonaisuudesta kertynyttä perimätietoa yhteisesti kaikille oikkareille.

Artikkeli toimikoon myös vastauksena Riston vuosikymmenen takaisille odotuksille.

Artikkeli on kirjoitettu opintokokonaisuuden suorittaneiden oikeustieteen opiskelijoiden kokemusten pohjalta.

MITÄ? MISSÄ?

Tuotantotalouden opintoja tarjotaan Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulussa, Espoon Otaniemessä.

Sivuainekokonaisuus koostuu yhteensä viidestä erilli-

sestä kurssista, kukin laajuudeltaan viisi opintopistettä.

Aalto-yliopiston mukaan sisällöissä yhdistyvät tekninen, taloudellinen ja sosiaalinen osaaminen. Opintokokonaisuutta on myös oikkarin suulla leikkisästi kutsuttu “liikkeenjohdon konsultin perusoppimääräksi”.

Tuotantotalouden pääaineopiskelijat suorittavat kyseiset oikkareille tarjottavat kurssit osana tekniikan kandidaatin tutkintoa.

Ensimmäisen, silloisen Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston ja oikeustieteellisen tiedekunnan välillä solmitun opintoyhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta tulee marraskuussa kuluneeksi 10 vuotta. Sopimus on edelleen voimassa ja opinto-oikeuksia on tiedekunnassamme tapahtuvista mittavista uudistuksista huolimatta tarkoitus myöntää jatkossakin. Seuraava hakuilmoitus julkaistaan kevään aikana tiedekunnan verkkosivuilla, kertoo tiedekunnan koulutussuunnittelija Sirpa Kajan.

OPISKELIJAVALINTA JA VINKKEJÄ HAKEMISEEN Sivuainetta suorittamaan valitaan tätä nykyä vuosittain 10 Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijaa. Vastaavasti, 10:lle tuotantotalouden pääaineopiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa kursseja tiedekunnassamme. Hakijoiden paremmuus on ratkaistu kaavalla, joka huomioi läsnäololukukausia kohden suoritetut opintopisteet ja näiden arvosanojen painotetun keskiarvon (keskinäinen paremmuus ratkaistaan kaavalla opintopisteet / läsnäololukukaudet * painotettu keskiarvo). Valintamenetelmä asettaa hakijat tasavertaiseen

KESKINÄINEN PAREMMUUS RATKAISTAAN KAAVALLA OPINTOPISTEET / LÄSNÄOLOLUKUKAUDET * PAINOTETTU KESKIARVO asemaan vuosikurssista riippumatta.

Mikäli samanlaista valintamenetelmää käytetään jatkossakin, sivuaineoikeutta kannattaa hakea jo fuksivuonna tai toisen vuoden keväällä. Näin siksi, että täysipäiväiset työharjoittelut tai mahdolliset vaihtoopiskelut eivät yleensä vielä tuolloin ole päässeet vaikuttamaan opintojen sujuvaan suoritustahtiin. Tiedekunnassa on sitä vastoin lähdetty siitä, että sivuaineopinnot on suunnattu oikeusnotaaritutkinnon loppuvaiheen tai vasta maisterivaiheen opiskelijoille. Tämä suositus on kuitenkin sikäli epäjohdonmukainen, että opintokokonaisuuteen kuuluvat kurssit vastaavat 1.–3. vuoden opintoja Aalto-yliopistossa, eivätkä vaadi opiskelijalta INTER VIVOS 1/2017

31

Kursseilla yleensä edellytetään ryhmätyön laatimista, kirjallisen työn palauttamista ja/tai itsenäisten verkkotehtävien suorittamista.

Oppiminen tapahtuu pääasiassa erilaisten tehtävien parissa työskennellessä. Tenttikirjojen luvulle ja tentille jää yleensä vähäisempi merkitys, mikä tuo virkistävää vaihtelua monelle niin tutun “kirjatenttiähkyn” jälkeen.

Opinto-oikeutta hakevan on syytä varautua viettämään jokunen ilta Excel-taulukoiden, diaesitysten ja laskelmien parissa. Vaikkei läsnäoloa luennoilla yleensä edellytetä, osallistumista voi lämpimästi suositella. On erityisen mielenkiintoista käydä seuraamassa vierailevien luennoitsijoiden isännöimiä luentoja. Arvostetut puhujat, kuten Matti Alahuhta, Esa Saarinen ja monet muut kokeneet liike-elämän vaikuttajat, ovat lähes vakiokasvoja tuotantotalouden luentokursseilla. Toisaalta, Aalto-yliopiston helppokäyttöiset verkossa toteutetut oppimisympäristöt mahdollistavat myös tehokkaan etäopiskelun.

Joustavaa opiskelua edesauttaa erityisesti se, että lähes kaikki materiaalit aina luentokalvoista kurssikirjallisuuteen ovat saatavilla digitaalisena verkosta.

Näin ollen, työkiireet tai läsnäoloa vaativat opinnot omassa tiedekunnassa eivät yleensä estä sivuaineen suorittamista. Vaikka keskittyisi etäopiskeluun, tuotantotalouden pääaineopiskelijoihin tutustuminen

TENTTIKIRJOJEN LUVULLE JA TENTILLE JÄÄ YLEENSÄ VÄHÄISEMPI MERKITYS, MIKÄ TUO VIRKISTÄVÄÄ VAIHTELUA MONELLE NIIN TUTUN “KIRJATENTTIÄHKYN” JÄLKEEN. aiempaa opiskelutaustaa. Toiseksi, kokemus on osoittanut, että tuotantotalouden sivuaineopinnot jäävät monelta pidemmälle opinnoissa edenneeltä oikkarilta suorittamatta esimerkiksi työkiireiden vuoksi.

Tuotantotalouden opinto-oikeudet ovat aiempina vuosina olleet opiskelijoiden suosiossa ja oletettavaa on, että näin on jatkossakin. Sivuainekokonaisuus toteutetaan valtakunnallisen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (JOO) ulkopuolella. Mikään ei kuitenkaan estä hakemasta vastaavaa opinto-oikeutta Aalto-yliopistossa JOO-haun kautta. Näin ollen, tuotantotaloutta on mahdollista päästä opiskelemaan, vaikkei selviytyisi 10 parhaan hakijan joukkoon. Tiedekunnasta kerrotaan, että syksyllä 2017 alkavia opintooikeuksia koskeva haku on tarkoitus sovittaa yhteen JOO-haun kanssa siten, että opiskelijan on mahdollista toimia edellä kuvatulla tavalla.

OPISKELU AALLOSSA Opiskelu tuotantotalouden kursseilla poikkeaa merkittävästi siitä, mihin olemme tiedekunnassamme tottuneet. Kurssikirjallisuuden ulkoluku ja tentissä vastaaminen eivät riitä kurssin suorittamiseksi.

32

INTER VIVOS 1/2017

OMAN MIELENKIINNON AALTO-YLIOPISTOSSA OPISKELUUN TUO SE, ETTÄ KANSSAOPISKELIJAT OVAT ETUPÄÄSSÄ MUILTA INSINÖÖRIALOILTA TULEVIA. kannattaa, sillä tiivistelmiä, vanhoja tenttikysymyksiä ja paljon muuta sisäpiirintietoa liikkuu teekkarilakilta toiselle Otaniemen langattomassa verkossa.

Tuotantotalouden kursseilla pääsee tutustumaan monenlaisiin sisältöihin, aina johtamisen psykologiasta yrityksen kannattavuuslaskentaan. Oman mielenkiinnon Aalto-yliopistossa opiskeluun tuo se, että kanssaopiskelijat ovat etupäässä muilta insinöörialoilta tulevia. Yhteistyö heidän kanssaan avaa paljon uusia näkökulmia ja auttaa ymmärtämään tulevaisuuden diplomi-insinöörin maailmankatsomusta sekä työskentelytapoja, mistä varmasti on apua myöhemmin työelämässä.

Mitä opintokokonaisuuden suorittaminen käytännössä vaatii? Yleisellä tasolla voi todeta, että oikkarin opiskelutaidoilla pärjää Otaniemessä erittäin hyvin.

Osalla kursseista herätellään opiskelijoiden matemaattisia taitoja. Mikäli laskentaa ei ole harrastanut sitten ylioppilaskirjoitusten, liiketoimintalaskelmien parissa voi aluksi vierähtää jokunen tovi. Kursseilla ei kuitenkaan tarvita syvällistä matemaattista osaamista, vaan potenssi-, kerto- ja jakolaskut hallitsemalla pääsee pitkälle.

Moni on kokenut, että tuotantotalouden kurssien suorittaminen vie enemmän aikaa kuin vastaavan opintopistemäärän saavuttaminen omassa tiedekunnassamme. Toisaalta, mikäli tuon ajan malttaa opintoihin laittaa, vaivannäkö palkitaan kiitettävin arvosanoin. Vitoset eivät suinkaan ole mahdottomuus.

Opintojen suunnittelussa kannattaa huomioida, että yksittäinen kurssi tarjotaan vain kerran lukuvuodessa, syksyllä tai keväällä. Tarjottuun kokonaisuuteen kuuluvat kurssit on perinteisesti jaettu molemmille lukukausille. Näin ollen, kaikille lukukaudella tarjottaville luentokursseille kannattaa ilmoittautua, kun ne tarjotaan.

Tällöin sivuainekokonaisuus on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Lisäksi kannattaa huomioida, että kaikkien kurssien tentit järjestetään Aaltoyliopiston yhteisillä tenttiviikoilla. Yksittäisen tentin osalta suoritusmahdollisuuksia on kuitenkin useampia, mikä puolestaan helpottaa aikataulusuunnittelua.

opiskelijalle. Tuotantotalouden kurssit toimivat oikeustieteen opinnoille vaihtoehtoisina suorituksina. Nyt kun uuteen OTM-tutkintoon voi sisällyttää aiempaa enemmän valinnaisia opintoja, juristitutkinnossa on erityisen hyvin tilaa sivuaineopinnoille tiedekuntamme ulkopuolella. Johdatus tuotantotalouden kokonaisuuksiin avaa uusia näkökulmia, joista voi olla myöhemmin hyötyä syventävissä opinnoissa, maisteritutkielman

LISÄKSI, OTANIEMEN STARTUP-HENKISYYDEN AISTIMINEN ON VARMASTI HYVÄKSI ITSE KULLEKIN. laatimisessa ja työelämässä.

Monipuolinen opetus auttaa ennen kaikkea ymmärtämään liiketoimintaa ja liiketoimintaympäristöä.

Tuotantotalouden kursseilta saatu oppi on erittäin käytännönläheistä. Kurssien jälkeen oikeasti ymmärtää mikä on tase, tilinpäätös ja rahavirta. Moni sivuaineen suorittanut on kokenut erityisesti analyyttisen ongelmanratkaisun kehittyneen kurssien aikana. Lisäksi, Otaniemen startup-henkisyyden aistiminen on varmasti hyväksi itse kullekin. Johtamistaidon perusteista on myös takuulla hyötyä tulevaisuuden asiantuntijalle.

Lukuisat ryhmätyöt puolestaan mahdollistavat poikkitieteellisten verkostojen luomisen. Erään lupaavan juristinalun sanoin: – Tuotantotalouden opinnot auttavat ymmärtämään sitä liiketaloudellista kontekstia, jossa juridiset ratkaisut tehdään. Täytyy ymmärtää esimerkiksi se, että päätös tuotantolaitoksen siirrosta Kiinaan tehdään ennen kaikkea liiketaloudellisin perustein. Vain tämän kontekstin ymmärtävä juristi kykenee tuomaan juridiikan osaksi päätöksenteon keskiötä.

Vaikka sivuainekokonaisuutta opiskelemaan on ehditty vuosien varrella valitsemaan yhteensä lähes sata oikkaria, CV-merkintä kokonaisuuden suorittamisesta lienee asianajo- ja lakialan työnantajille kuitenkin vielä melko harvinainen näky. Uskallan väittää, että juridisten opintojen ohella suoritettu sivuainekokonaisuus kiinnostaa etenkin yksityisen sektorin työnantajia.

Tuotantotalouden perusteiden hallitseminen voi myös auttaa avaamaan ovia perinteisten lakimiesalojen ulkopuolella. Riippumatta siitä näkeekö tulevaisuutensa Espalla, Keilaniemessä vai kenties jossain ihan muualla, monipuolisesta opintotaustasta on varmasti hyötyä tulevaisuuden työmarkkinoilla.

MITÄ JÄI KÄTEEN?

LOPUKSI

25 opintopistettä, jotka on mahdollista sisällyttää oman tutkinnon valinnaisiin opintoihin. Otaniemen “syrjähyppy” ei siis juurikaan teetä ylimääräistä työtä

Tuotantotalouden sivuaineopintoja Aalto-yliopistossa on helppo suositella. Moni sivuaineen suorittanut on pitänyt kokonaisuutta mielenkiintoisena kurkistukseINTER VIVOS 1/2017

33

KURSSIEN AIKANA OPPII SELLAISTA MIHIN EI TIEDEKUNNASSAMME KIINNITETÄ LAINKAAN HUOMIOTA. na akateemisesti kokonaan toiseen maailmaan. Se on myös koettu sisällöllisesti valaisevaksi yleiskatsaukseksi tuotantotalouteen. Kokonaisuus todellakin täydentää juridisia opintoja erittäin hyvin, kuten Sandvik lähes vuosikymmen sitten kolumnissaan uumoili. Vaikkei viidessä kurssissa päästä juurikaan pintatasoa syvemmälle, opiskelija saa kattavan käsityksen tuotantotalouden perusteista. Kurssien aikana oppii sellaista mihin ei tiedekunnassamme kiinnitetä lainkaan huomiota.

Tuotantotalouden sivuaine on erinomainen vaihtoehto juuri kurssien kehittävien sisältöjen, verkostoitumismahdollisuuksien ja opintojen laajan hyväksiluettavuuden vuoksi.

Tulevaisuudessa Länsimetro kuljettaa opiskelijat vaivattomasti Kaisaniemen kampukselta Otaniemeen 13 minuutissa. Viimeisimmän tiedon mukaan metro-

34

INTER VIVOS 1/2017

liikenne voi alkaa jo kesäkuussa 2017 ja siten kuljettaa oikkarit ensimmäisille tuotantotalouden luennoille elokuun puolella. Vaikka määränpää sijaitsee alle 10 kilometrin ja vain seitsemän metropysäkin päässä, henkinen välimatka on melkoinen. Juuri se tekee kokemuksesta mielenkiintoisen.

Kannustan kaikkia kokeilemaan opintoja myös tiedekuntamme ulkopuolella. Uskaltakaa puhkaista “juristikuplanne”. Eikä syytä huoleen. Jos lähdette puhkomaan henkistä kuplaa Otaniemeen, 25 opintopistettä tuotantotaloutta ei vielä tee Pykälististä teekkaria, eikä ylioppilaslakkiin kiinnitetä lisätupsua.

Lisätietoa sivuaineopinnoista on saatavilla Flamman opiskelijalle-sivulta ja tiedekunnan verkkosivuilta.

TESTISSÄ KESKUSTAKAMPUKSEN PARHAAT NUKKUMAPAIKAT Ahkera opiskelija on lepotaukonsa ansainnut. Tässä sarjassa IV testaa, missä saa Yliopiston parhaimmat unet.

TEKSTI JA KUVA TIIA TAKALO

OSA 1: KAISA-KIRJASTON 3. KERROKSEN NOJATUOLIT Ensimmäisenä testiin pääsivät Kaisan kolmannen kerroksen lyhytlainojen takaa löytyvät nojatuolit. Erityismaininnan tuolit ansaitsevat pehmeydestä ja toki pyöriminen ja kallistuminen ovat myös aina plussaa.

Tuolien edessä oleva suuri ikkuna takaa sen, että jos lukeminen ei inspaa ja päiväunetkin on otettu jo moneen kertaan, voi ikkunasta kuitenkin tuijottaa tyylikkäästi ulos mietteliään näköisenä. Kolmannen kerroksen sijainti takaa ensisijaisen eturivinpaikan, jos haluaa päästä kuuntelemaan viereisen penkin humanistin eksistentiaalista kriisiä tai katsomaan nenäänsä kaivavaa mitälie opiskelijaa. Onnekkaimmat voivat saada uniinsa myös varoitukset läheisten hissien ovien liikkeistä: ”Ovet sulkeutuvat”. Tietenkin tämä kaikki on mahdollista vain, jos olet onnekas ja satut paikalle silloin, kun tuoleja on vapaana. IV:n toimituksen tekemän empiirisen tutkimuksen perusteella varmin keino saada tuoli itselleen on olla paikalla arkisin kello 8.00. Kunhan paikkansa on onnistunut saamaan, saa tuoleilla varsin vapaasti oleskella koko loppupäivän. + MUKAVUUS

- MELUISA YMPÄRISTÖ

+ PYÖRIMINEN

- RUUHKAISUUS

+ MAISEMAT

INTER VIVOS 1/2017

35

ASIANAJAJAPÄIVÄ. NYT. TEKSTI JA KUVA PILVI ALOPAEUS

”PYYTÄKÄÄ KUVA AJOKORTISTA FACEBOOKISSA” – KOSKA ”PANKKIKIN VOIDAAN RYÖSTÄÄ” ”Ja seuraavaksi katsotaan miten PDF dokumentista voi hakea tietoa ctrl+F avulla...” Pysähdyn. Peruutan takaisin konferenssisalin ovelle ja varmistan olevani oikeassa salissa: ”Kalastajatorppa, Asianajajapäivä, Askelmerkit digiloikkaan”. Samaan aikaan luennoitsija jatkaa siitä, miten PDF on hyödyllinen dokumentti. Hän myös demonstroi, miten voimme näppärästi yhdistää monet eri dokumentit yhdeksi PDF dokumentiksi. Nipistän itseäni – tämä on totta. Rohkeasti sisään vaan. Etsin silmilläni huoneesta kollegaani ja tunnistankin hänet takarivistä. Istun hänen viereensä ja alan seurata esitystä. Kollega supattaa korvaani, että olen jo menettänyt tärkeitä vaiheita: minulta jäi esimerkiksi oppimatta miten käytetään Ctrl+C -toimintoa: ”näin voitte kopioida wordissa!” Menossa on ”Aineiston luominen, hallitseminen ja hyödyntäminen” -luennon viimeiset vaiheet.

Kahvitauon jälkeen vuorossa on ”Digitaalinen kommunikaatio”. Aiheen keskeinen teema on sosiaalinen media. Aloitamme Twitteristä. Luennoitsija ottaa oman Twitter-fiidinsä esiin ja alkaa demonstroimaan miten sitä käytetään. Esimerkki-twiitissä tarjotaan asiakkaalle apua SHA:n eli osakassopimuksen tekemiseen. Asiakkaaseen saatu twitter-kontakti on hyvä päättää esimerkiksi sanomalla: ”Palvelen jopa Facebookissa.”

Twitteristä karautammekin aasilla siltaa pitkin Facebookin ihmeelliseen maailmaan. Luennoitsija kehottaa

jokaista asianajajaa siirtymään käyttämään Facebook Messenger -työkalua asiakkaiden kanssa keskusteluun ja opettaa miten firman sivujen kautta voi vastata Messenger viestiin: ”on oltava joustava ja mentävä sinne missä asiakkaat ovat!” Nyökkäilen ajatuksissani. Esimerkiksi työskentely startup-maailmassa on osoittanut Facebookin merkityksen kätevänä ensikontaktin työkaluna: Facebook on jokaisella hallussa ja kynnys ottaa yhteyttä on matala kun taas sähköposti on niin kamalan virallinen. Mutta sitten luennoitsija alkaa menemään tielle, joka nostattaa kulmakarvoja: hän kehottaa asianajajia tunnistamaan asiakkaansa Facebookissa pyytämällä asiakkaitaan ottamaan kuva ajokortistaan ja lähettämään sen Facebookin kautta asianajajalle.

KA–PUM! On kuin pommi olisi räjähtänyt huoneessa. ”Anteeksi mitä?” Ihmettelemme takarivissä. Käsi nousee pystyyn. ”Onko luennoitsija lukenut näiden käyttämiesi palveluiden käyttöehdot?” Luennoitsija naurahtaa ja toteaa: ”No mitäs sinä luulisit?” Kysyjä jatkaa: ”Tämä oli kysymys.” Luennoitsija tuhahtaa: ”No on mulla joku käsitys siitä mitä niissä lukee...” Huone täyttyy naurusta. Toivon todella että huone ei naura kysyjälle, muuten alan ehkä itkeä. Toivo yleisöön palaa, kun joku yleisöstä jatkaa kysymällä eikö kannattaisi varoa esimerkiksi salaisten asiakirjojen lähettämistä Facebookissa? Luennoitsija vastaa, että tuskin maailman hakkereita juuri sinun asiakkaasi asiakirjat ja henkilötiedot kiinnostavat. On ilmeisesti maalaisjärjen mukaista olla olematta liian varovainen, koska ”pankkikin voidaan ryöstää”.

Pommin toinen paineaalto osuu suoraan palleaan.

Ensimmäiseksi on tehtävä selväksi, ettei mitään pahaa ole siinä, että Asianajajaliitto opettaa ATK-taitoja.

Päinvastoin. Jos tällaista opetusta tarvitaan, on silloin erinomaista, että sitä myös annetaan – ei jokainen juristi ole syntyjään diginatiivi disruption prinssi. Mutta

JOKAISEN TYÖVÄLINEEN KÄYTÖSSÄ TÄRKEIN ASIA ON YMMÄRTÄÄ MILLOIN KÄYTTÄÄ MITÄKIN VÄLINETTÄ; VASARALLA ON VAIKEA RUUVATA JA RUUVIMEISSELILLÄ SAHAA LÄHINNÄ HERMONSA. 36

INTER VIVOS 1/2017

sitä suuremmalla syyllä: Jos yleisön tietotaso on siinä ”mikä on PDF ja Twitter ”, onko vastuullista pyytää opettamaan henkilö, jolla ei selvästi ole ymmärrystä käyttämistään työkaluista? Twitter, Snapchat, Facebook, Slack, Whatsapp ja Instagram ovat todella hyviä välineitä ja tätä päivää. Mutta digitalisaatio ei tarkoita sitä, että kaikkea, kuten asiakkaan tunnistamista, tarvitsee siirtää Facebookkiin. Jokaisen työvälineen käytössä tärkein asia on ymmärtää milloin käyttää mitäkin välinettä; vasaralla on vaikea ruuvata ja ruuvimeisselillä

EHKÄ DIGILOIKKA ONKIN VANHEMMAN SUKUPOLVEN JA KONSERVATIIVISUUTEEN TAIPUVAN AMMATTIKUNNAN YRITYS OTTAA EDESSÄ KIRMAAVA MAAILMA KIINNI. sahaa lähinnä hermonsa.Työkalujen oikealla käytöllä annat myös asiakkaallesi kuvan siitä, että tiedät mitä teet. Ethän palkkaisi urakoitsijaa, joka yrittää naulata sirkkelillä?

MUTTA MITEN NÄMÄ TYÖKALUT VOIVAT OLLA VIERAITA? Tätä ilmiötä ymmärtämään ja jonkinlaista kontekstia voi antaa Nordic Business Forum 2016. Kyseisessä konferenssissa Gary Vaynerchuk kertoi yleisölle, että puolet puhelimessa käytetystä ajasta menee sosiaalisen median selaamiseen. Nuorisossa hämmennystä aiheutti se, että tämä tuli kuulijakunnalle jonkinlaisena uutisena.

Ilmiötä voisi kutsua ehkä kahden sukupolven – tai paradigman – väliseksi kuiluksi. Eräs digitalisaatiosta elävä ystäväni sanoi, että vasta he jotka ovat syntyneet internet-aikana voivat todella oppia ymmärtämään sitä.

Tämä on varmasti totta. Esimerkiksi Tubecon-maailma tuntuu varmasti vieraalta vielä monelle 80-luvullakin syntyneelle juristille, Slushista puhumattakaan.

MIKÄ PARADIGMAN MUUTOS? MIKÄ DIGILOIKKA? Käytän usein vertauksena isäni tapaa keskustella musiikista ja livekeikoista. Jotkut artistit antavat täydellisen, loppuun asti hiotun keikan ilman minkäänlaisia säröääniä. Tuloksena on kliinisesti täydellistä musiikkia, turvallista nauttia, hyväksi todettu. Toinen artisti vetää keikan, jossa nimenomaan säröäänissä ja epätäydellisyyksissä, uusissa kokeiluissa on taiteen ydin. Jännittävää, uutta, mieltä haastavaa, ei loppuun asti mietittyä, toisia ärsyttävää ja sopivan vaarallista nautittavaa. Toinen pitää toisesta, toinen toisesta, joku molemmista ja myös ajalla on sormensa pelissä asiassa. Muutoksen kourissa voi vanhemman paradigman juristeja hirvittää: säröääniä ylistetään vaimentamisen sijaan, ja niiden kanssa on opittava elämään turvallisuuden ja

TIETOSUOJA ON NYKYPÄIVÄN LIITO-ORAVA. KUN SEN KANSSA ON ONGELMA, KAIKKI TULEE KAATUMAAN.” mahdollisuuksien rajapinnalla. Ehkä digiloikka onkin vanhemman sukupolven ja konservatiivisuuteen taipuvan ammattikunnan yritys ottaa edessä kirmaava maailma kiinni. Jos nimittäin yrität arvioida milloin digitaalisaatio tulee, katso taaksesi. ”MITÄ ON DIGITALISAATIO? MITEN SE TEHDÄÄN?” Näin kuului kyseisen linjan ensimmäisen luennon otsikko. PDF:ään tutustumisvaiheessa olevalle juristille on turha nuoremman sukupolven naureskella. Pikemminkin on ihailtavaa, että joku jaksaa, viitsii ja haluaa opetella. Mutta silloin, ja erityisesti silloin, olisi Asianajajaliiton tehtävä pyytää opettamaan henkilö, joka pystyy vastaamaan yleisöstä esitettyyn kysymykseen: ”Kyllä. Olen lukenut käyttöehdot, tunnen ne erittäin hyvin ja ymmärrän, että juuri kehottamani toimintatapa on erittäin riskialtis ja se olikin huono vitsi jolla halusin testata yleisöni valppautta. Käyttäkää suojattua sähköpostiyhteyttä ja muistakaa, että digitalisaation ensimmäinen käsky kuuluu: tietosuoja on nykypäivän liito-orava. Kun sen kanssa on ongelma, kaikki tulee kaatumaan.”

Juhani Mykkänen, Woltin co-founder, sanoi Slushviikolla järjestetyssä digitalisaatioon liittyneessä paneelikeskustelussa, että kaikkea ei tarvitse eikä pidä digitalisoida. Tästä hyvänä esimerkkinä on lakimieheltä vaadittava tarkkuus ja asiakkaansa tietojen suojaaminen. Digitalisaatio ei tarkoita näistä ikiaikaisista periaatteista luopumista vaan varustautumista uuteen maailmaan, jonka tunteminen ja hallitseminen tarjoaa ennennäkemättömät mahdollisuudet juridiikan – ja koko ihmiskunnan – kehitykselle.

Haluaisin uskoa, että juristin tulisi olla edelläkävijä joka ymmärtää digitalisaatiota. Juristin tulisi osata ohjata asiakkaitaan järkevään toimintaan myös digitalisaation kourissa kramppaavassa disruptoituvassa maailmassa.

Luennon päätyttyä keskustelemme kollegani kanssa siitä mitä juuri kuulimme. Edessämme istuva erään suuren asianajotoimiston vanhempi osakas kääntyy ympäri ja virnistää: ”kai te muuten twiittasitte tämän jo?” ja vinkkaa silmää.

P.S. Tilanne juristien keskuudessa ei kuitenkaan liene yhtä paha kuin poliitikkojen. Sosiaalidemokraatit (@Demarit) twiittasivat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen (@AnttiRinnepj) sanoneen: ”Tarvitsemme kansallisen tekoälystrategian. On varmistettava, että tekoälyn kanssa voi kommunikoida suomeksi ja ruotsiksi.”

INTER VIVOS 1/2017

37

PYKÄLISTIN HELSINKI TEKSTI TARIK AHSANULLAH KUVA JOSE SARANPÄÄ

Helsingissä kelpaa pykälistin elää ja opiskella! Joukkoliikenne on kattavaa ja vapaa-ajan palveluita löytyy lähes joka lähtöön. Asiat voisivat toki olla paremminkin!

Eikö olisikin kiva päästä Pykälästä kotiin yömetrolla tai saada kaupungin kirjastoihin enemmän viihtyisiä lukutiloja?

Huhtikuun alussa käydään kuntavaalit. Vaaleissa valitaan kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttävä kaupunginvaltuusto seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Soteuudistuksen jälkeenkin kaupunginvaltuusto päättää lukuisista merkittävistä kaupunkilaista lähellä olevista asioista, kuten koulutuksesta, kaavoituksesta ja liikenteestä. Tulevaisuuden kunta voikin soten poistumisen jälkeen keskittyä näihin tehtäviin huomattavasti aikaisempaa enemmän.

Helsingissä otetaan käyttöön pormestarimalli kuntavaalien jälkeen. Mallissa valtuusto valitsee keskuudestaan kaupungin pormestarin. Käytännössä siis vaalien suurin puolue tulee saamaan pääkaupungin pormestaripaikan. Galluppien perusteella kisasta on tulossa äärimmäisen tiukka ja jännittävä! Kokoomus on ollut Helsingin suurin puolue 1970-luvulta saakka - mutta nyt Vihreät ovat lähellä tai jopa edellä. Viime syksynä hyväksyttiin Helsingin uusi yleiskaava. Nyt valittava valtuusto pääsee kuitenkin päättämään sen

tarkemmasta toteutuksesta ja priorisoinneista. Muun muassa nämä teemat tulevat varmasti näkymään kevään aikana.

Kuntavaalien äänestysprosentti on ollut pitkään kehno. Viime kerralla vain 57,4% helsinkiläisistä oli kiinnostunut oman asuinpaikkansa asioista. Kaikista huolestuttavinta on kuitenkin alle 30-vuotiaiden aktiivisuus - tai oikeastaan uskomaton passiivisuus. Maanlaajuisesti heistä äänesti viimeksi noin kolmannes. Käytännössä siis luovutamme vallan suosiolla vanhuksille ja keski-ikäisille. Helsingin suurin yksittäinen ikäluokka on 27-vuotiaat, mutta valtuustossa ei ole ketään alle 30-vuotiasta.

Korjataan tilanne huhtikuussa! Kaikilla puolueilla on listallaan useita päteviä nuoria ehdokkaita. Kannustan kaikkia käyttämään äänioikeuttaan. Ehdokkaan löytäminen on helppoa esimerkiksi vaalikoneiden avulla ja ennakkoäänestyksen aikana voi piipahtaa missä tahansa äänestyspisteessä vaikkapa matkalla yliopistolle. Mielestäni Helsinki ansaitsee muutaman minuutin aikaasi neljän vuoden välein! Varmistetaan, että tulevaisuuden pykälistit pääsevät nauttimaan entistä paremmasta opiskelijakaupungista!

INTER VIVOS 1/2017

39

NOPEUSTESTI VAI ARPAPELI? TEKSTI RITA BERG Jodelissa Pykälän kanavalla keskusteltiin ikuisuusongelmasta, kun nimettömäksi jäänyt kirjoittaja arveli Seppo Villan Yhteisöoikeus-seminaarin olleen jopa Pykälän vuosijuhlia suositumpi. 16 henkilön seminaari kun oli muutamassa sekunnissa kerännyt 64 ilmoittautumista.Tavallisesti vastaavanlainen suosio on ollut esimerkiksi Käytännön taidot -kursseilla, jotka täyttyvät yleensä alta aikayksikön. Muutenkin eräät oikeudenalat tapaavat kerätä laajaa kiinnostusta oikislaisten parissa ja täyttyä todella nopeasti.

Luonnollisesti tämä tarkoittaa ilmoittautumisen alkaessa valpasta partiointia kotikoneen äärellä ja sivun päivittämistä kriittisellä hetkellä hullunkiilto silmissä.

Lopputulos johtaa, yllätys yllätys, Weboodin kaatumiseen.

Vaihtoehtoja kuitenkin olisi. Otetaampa esimerkiksi Käytännön taidot -kurssit. Tammikuussa alkaneella Työoikeutta käytännössä -kurssilla opiskelijat arvottiin ilmoittautuneiden joukosta. Weboodi-lottoon mukaan pääseminen edellytti ennemmin suoritettuja työoikeuden opintoja. Vastaavasti tuoreella Käräjäoikeuskurssilla taas ilmoittautuneiden joukosta valitaan osallistujat näiden lisätietoja-kenttään kirjoittamien meriittien perusteella. Nämä meriitit tarkoittivat erityisesti prosessioikeuden valinnaisopintoja.

Näkemys siitä, mikä on reiluin tapa erottaa jyvät akanoista, lienee opiskelijakohtainen. Toki työhakemuksen tapainen karsinta olisi varmasti monille hou-

40

INTER VIVOS 1/2017

kuttelevin malli. Se luultavasti kuitenkin lisää suhteettoman paljon opetushenkilökunnan työtä jos he joutuvat säännöllisesti perkamaan opiskelijoiden “motivaatiokirjeitä”. Muiden kahden vaihtoehdon punninta on taas ihan oma asiansa. Kumpi ompi parempi - “nopeustesti” vai “arpapeli”?

Nopeustestin kannattaja toteaa vanhan sananlaskun mukaan aikaisen linnun vievän madon. Viiden sekunnin määräajoilla tämä taitaa olla kuitenkin lähinnä kuiva vitsi. Siinä mielessä arvontaan perustuva osallistujavalinta olisi varmasti huomattavasti järkevämpi.

Toisaalta taas kurssin ilmoittautumisajankohdan selvittäminen ja oikeaan aikaan oikeassa paikassa (tai tässä tapauksessa oikeilla sivuilla) oleminen viitannee aika selkeästi opiskelijan motivaatioon hakeutua juuri kyseiselle kurssille. Arvonnalla kurssille pääsemiseen annettaisiin suurempi mahdollisuus Weboodia selaileville sattumanvaraisille “toihan vois olla kiva”-opiskelijoille.

Miten vakavasti näihinkin argumentteihin suhtaudutaan lienee kuitenkin aika paljon henkilöstä kiinni.

Ja näiden vaihtoehtojen ohella on varmasti myös muita tapoja valikoida sopivat opiskelijat kursseille ja seminaareihin. Tälle on kuitenkin miettimisen paikka, kun tutkinto kokee muutoinkin syksyllä kokonaislaatuisen remontin.

MUUMIMUKIKAKKU RAKAS PYKÄLISTI, Me emännät loihdimme tämän helpon ja herkullisen suklaakakun ilahduttamaan juuri sinun päivääsi. Kakku parantaa mielentilaasi elämän kaikissa hetkissä kuten darra-aamuina, sydänsuruissa, kullan kainalossa, tenttikirjan ääressä, Netflixin ääressä ja herkkupäivänä.

Tarvikkeeksi tarvitset (muumi)mukin sekä teelusikan ja paistamiseen mikron. Kakun ainekset voi edullisesti käydä ostamassa kaupasta tai ne saattavat löytyä valmiina keittiön kaapista.

Toivotamme sinulle suklaisia hetkiä ja jaksamista kevääseen!

Pykälän emännät Anni, Helena, Laura, Milma, Riikka ja Simo

KAKKUUN TARVITSET: 1/3 tl leivinjauhetta 1 tl vaniliini- tai vanilijasokeria 1 tl leivontakaakaota (myös tavallinen kaakao käy) 1 tl pikakahvia tai kahvijauhoja 1 tl maitoa 1 kananmuna 3 tl ruokaöljyä, voita tai margariinia 4 tl vehnäjauhoja Maun mukaan kannattaa laittaa joukkoon lisäaineksia, jos vain kaapista löytyy: kanelia manteleita suklaahippuja (mitä enemmän sen parempi) suolattomia pähkinöitä rusinoita keksin muruja muita herkkuja, vain mielikuvitus on rajana

Sekoita kaikki aineet muumimukissa tasaiseksi ja hieman löysäksi taikinaksi. Suosittelemme lämpimästi laittamaan lisäaineksia taikinan joukkoon, jotta saat kakkuun lisää makua.

Lämmitä mukia mikrossa täydellä teholla noin minuutti. Välttääksesi taikinan ylikuohumisen ja mikron siivoamisen seuraa kakun kohoamista mikrossa koko ajan.

42

INTER VIVOS 1/2017

IV 54 VUOTTA SITTEN

Pykälän varhaisen jäsenlehden Alaviitteen hakuilmoitus uusille kirjoittajille numerossa 1/1963. Inter Vivosin toimittajaksi haluavan kannattaa olla yhteydessä päätoimittajaan osoitteessa intervivos@pykala.fi. Teksti Jose Saranpää Skannaus Tuuli Talvinko

INTER VIVOS 1/2017

43

HAASTATTELUSSA UUSI INSPEHTORI PÄIVI KORPISAARI Inter Vivos kävi tapaamassa tuoretta inspehtoria tämän hänen työhuoneessaan. Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari huomasikin media-alan asiantuntijana välittömästi pyytää saada vastauksiaan tarkastettavaksi. Siksi tämä haastattelu on varmasti inspehtori approved!

TEKSTI JA KUVAT JOSE SARANPÄÄ

VOITKO KERTOA HIEMAN TAUSTOISTASI? Valmistuin yliopistolta 2,5 vuodessa. Valmistuttuani työskentelin pienessä asianajotoimistossa, joka hoiti paljon rikos- ja korvausjuttuja lehden asiamiehenä.

Tästä sain aiheeni lisensiaattityöhöni lehden päätoimittajan ja toimittajan vahingonkorvausvastuusta. Kirjoittaminen kesti 7 vuotta ja samaan aikaan työskentelin hovioikeudessa ja Suomen Maarakentajien keskusliitossa. Lisenssiaattitutkimukseni valmistuttua minua pyydettiin kirjoittamaan väitöskirjaa ja tulin tänne tiedekuntaan ensin tutkijaksi ja sittemmin sain tämän professuurin.

MITEN PÄÄDYITTE INSPEHTORIKSI? Pykälän puolelta tiedusteltiin, olisinko kiinnostunut inspehtorin paikasta. Otin tämän suurena kunniana ja mielelläni otin tämän tehtävän vastaan. Mielestäni tämä on tosi hieno tilaisuus päästä vähän lähempääkin näkemään opiskelijoiden elämää, ajatusmaailmaa ja tekemään yhteistyötä.

ONKO TEILLÄ JOTAIN KONKREETTISIA TAVOITTEITA, JOIHIN VOISITTE PYRKIÄ INSPEHTORIN TEHTÄVÄSSÄ?

Ainakin toivon, että voisin olla osana rakentamassa hyvää vuorovaikutusta opettajien ja opiskelijoiden kesken.

Toivoisin, ettei tiedekunta tuntuisi vain etäiseltä asialta vaan että saataisiin aidosti toimivaa yhteistyötä ja välillä ehkä jotain kivaa yhteistä tekemistäkin. Esimerkiksi puhuttiin Helinän [Teittinen] kanssa Pykälän juoksutapahtumasta, johon voitaisiin kutsua koko henkilökunta mukaan. Voisi olla kiva järjestää yhteisiä aktiviteetteja, jotka eivät välttämättä ole aina juhlintaa, vaan reippailua. Tuommoisella 10 kilometrin lenkillä voi mukavasti tuulettaa ajatuksia Isosta Pyörästä tai jostain muusta.

44

INTER VIVOS 1/2017

TUOMMOISELLA 10 KILOMETRIN LENKILLÄ VOI MUKAVASTI TUULETTAA AJATUKSIA ISOSTA PYÖRÄSTÄ TAI JOSTAIN MUUSTA.

Kunhan tämä toimikausi kuitenkin tässä alkaa, niin ehkä sitten hahmottunee paremmin minkälaisia yhteistyön ja yhteisen toiminnan muotoja voisi olla.

MITKÄ OVAT PYKÄLÄN PARHAAT PUOLET? Osaavat toimihenkilöt sekä innovatiivisuus ja aktiivisuus niin opintoasioihin, tilaisuuksien järjestämiseen kuin viihdepuoleenkin. Pykälä on instituutio, joka tunnetaan ja jota arvostetaan.

ENTÄS TIEDEKUNNAN PARHAAT PUOLET? Meillä on professoreja, jotka ovat oman alansa huippuja ja todella arvostettuja tutkijoita. Ja kyllähän meillä on ihan huippuhyvät opiskelijat, koska tämä on haluttu ja arvostettu tiedekunta. Siten meillä on tosi fiksua ja motivoitunutta opiskelija-aineista, mikä on mielestäni suuri voimavara. Näin saadaan hyviä dialogeja aikaiseksi.

MITEN SITTEN IV:N PERINTEINEN INSPEHTORIN PALSTA, OLETKO VALMIS JATKAMAAN SITÄ?

Kyllä. Vanhoja lehtiä lukeneena huomasin Heikin [Pihlajamäki] vastaukset niin hienoiksi ja perustelluiksi, että hieman kauhistuttaa, pystynkö samaan. Kukin inspehtori on kuitenkin oma persoonallisuutensa ja vastaa oman osaamisensa, näkökulmansa ja taustansa pohjalta.

ONKO TEILLÄ LUKIJOILLE VINKKEJÄ OSAAMISESTANNE KYSYMYKSIÄ VARTEN, ESIM. SOMEN OIKEUDELLISET ONGELMAT? Tietysti tuommoiset ovat minun heiniäni. Lisäksi olen tehnyt aika paljon pedagogisia opintoja, joten myöskin opiskeluun, opiskelurutiineihin, motivaatioon, lykkäämiseen ja tämmöiseen kaikkeen liittyvät asiat kiinnostavat minua. Ja vastaan mielelläni, jos joku haluaa kysyä myös neuvoa vaikka tutkielman tai semmatyön tekemiseen tai tenttiin lukemiseen.

ENTÄ VIIME KEVÄÄN PÄÄSYKOEKIRJA? PHUKSIT MUISTAVAT VARMASTI SATEENVARJOT JA NAOMI CAMPBELLIN RINNAT. Kyllä niistäkin voi ihan hyvin kysymyksiä esittää. Myös ihmissuhdeasioihinkin varmaan löytyyjonkinlaista näkökulmaa.

MINKÄLAISIA TERVEISIÄ HALUAISITTE VIELÄ LÄHETTÄÄ IV:N LUKIJOILLE? Toivotan kaikille onnellista ja menestyksekästä uutta vuotta 2017 ja odotan innokkaasti lähettämiänne kysymyksiä.

INSPEHTORIN ROOLI JA TEHTÄVÄT:

PYKÄLÄN INSPEHTORIT:

”Inspehtorin tehtävällä on pitkä tausta, sillä ensimmäiset inspehtorit valittiin jo vuonna 1643 Turun Akatemiaan valvomaan ja hillitsemään juhlimaan taipuvaisten ylioppilaiden toimintaa. Osakunnilla on inspehtorit edelleen, samoin monilla tiedekuntajärjestöillä. Pykälään inspehtorin tehtävä perustettiin vuonna 1948, ja ensimmäiseksi inspehtoriksi valittiin professori Ilmari Caselius. Tuossa vaiheessa alkuperäinen inspehtorin tehtävä oli jo muuttunut enemmän ylioppilaiden väliseksi yhdyssiteeksi, jollainen se on edelleen. Pykälän inspehtoriksi valitaan aina joku tiedekunnan professori toistaiseksi, ja kaudet ovat yleensä kestäneet muutamia vuosia. Koska valinnan tekevät opiskelijat itse, tehtävä on valitulle professorille suuri kunnia. Perinteen mukaan inspehtori jakaa vuosijuhlassa kunniamerkit ja kutsuu Pykälän hallituksen kotiinsaillalliselle, ja hallitus kutsuu myös inspehtorin vastavierailulle. Epävirallista yhteydenpito esimerkiksi opintoasioissa on pitkin vuotta.”

2017- 2011-2016 2003-2010: 1996-2002: 1991-1995: 1984-1990: 1979-1983: 1969-1971: 1966-1969: 1960-1965: 1955-1959: 1951-1954: 1948-1950:

PÄIVI KORPISAARI HEIKKI PIHLAJAMÄKI URPO KANGAS JUKKA KEKKONEN PEKKA KOSKINEN KARI S. TIKKA HEIKKI YLIKANGAS SIMO ZITTING OLLI IKKALA MATTI YLÖSTALO ILMARI MELANDER AARNE REKOLA ILMARI CASELIUS

Heikki Pihlajamäki emeritus inspehtori

INTER VIVOS 1/2017

45

N E N O PERH

MISSÄ OLET

LD KUVA DAN GO

46

O / STOCKSNAP.I

INTER VIVOS 1/2017