Inter Vivos 5/2014 by Inter Vivos

inter vivos

5/2014

Pykälä ry:n jäsenlehti

PRO BONO URKUND ELSA UUSI HALLITUS SYÖMISHÄIRIÖT TYÖHARJOITTELU VISKIGATE

VERKOSTOITUMINEN KIIRE LAIN HUUTO PHUKSINA ROVANIEMELLÄ INTER VIVOS

INTER VIVOS 5/2014

18 uusi hallitus

29 lain huuto

40 elämäni juristina

50 pro bono

4 Pääkirjoitus

34 Kun syöminen hallitsee

7 Bonus Pater Familias: Kaikki hyvä loppuu aikanaan

36 IV Tenttaa

9 Experto Credite: Vuoden lopuksi

37 Språkbad: 24 H på sommar-Åland

10 Yleisvastaavat: Yhden loppu – toisen alku

38 Mistä Viskigatessa oli oikein kyse?

11 Ajatuksia edustajistosta

40 Elämäni juristina: Jacob Söderman

12 Pikamatka ELSA-maailmaan

45 IV in English

15 Kolumni: Mikä ihmeen yliopisto

46 Harjoittelijana ulkomailla

16 Täyden kalenterin syndrooma

49 Pykälistin päivän asu

18 Esittelyssä hallitus 2015

50 Pro Bono -työ asianajomaailmassa

21 Kirja-arvostelu: Vaihtoehto avioliitolle

52 Verkostoitumisen hyödyt

22 Miten sinun gradusi tullaan tarkastamaan?

55 Onnea valmistumisesta

26 Juridiikka – selviä säveliä vai riitasointuja

56 Heikin palsta

29 Oikeus harrastaa: Lain Huuto

58 Phuksina Rovaniemellä

32 Pakina: Meille opetettava Kontulan kieltä

63 Perhonen

Anna palautetta netissä

Julkaisija

Sähköpostiosoite

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute Osoitteenmuutokset

Päätoimittaja

Ilmoitusmyynti

Verna Vesanen verna.vesanen@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

ulkoasu ja Taitto

Mediatiedot

Aleksi Kelloniemi aleksi.kelloniemi@pykala.fi Kannen kuva

Antti Ketola

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos Pykälän toimisto

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

Paino

Lehti saa HYY:n järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS

pääkirjoitus

Hei pykälisti,

un tämä lehti putoaa postiluukustasi, olet jo viettämässä ansaittua lomaa opiskelusta ja muista Pykälän touhuista. Loma-aika onkin oivaa aikaa käpertyä sohvannurkkaan ja paneutua lehden pariin. Toivon, että jokainen löytää lehden sivuilta jotakin mieleistä luettavaa.

Pykälän uusi hallitus vuodelle 2015 valitsee uuden päätoimittajan lähiaikoina. Itse siirryn lehden rivijäseneksi. Tästä onkin hyvä aloittaa vuosi 2015. Verna Vesanen Inter Vivoksen päätoimittaja

Päätoimittaja Verna Vesanen

Välillä kuulee sanottavan, että Inter Vivos ei edusta kaikkia Pykälän jäseniä, vaan ainoastaan pienen “sisäpiirin” mielipiteitä. Mielestäni näin ei kuitenkaan ole, vaan Inter Vivos nimenomaan antaa kaikille pykälisteille mahdollisuuden kirjoittaa itseään kiinnostavista aiheista. Halusinkin tässä numerossa tuoda esille sellaisia henkilöitä, jotka eivät itse olisi keksineet lähteä lehden tekemiseen mukaan. Ulkomailla notaaritutkintoni suorittaneena olen varsinkin tyytyväinen siihen, että lehteen saatiin kansainvälistä näkökulmaa mukaan. Tässä lehdessä onkin tiettävästi ensimmäinen koskaan englannin kielellä Inter Vivoksessa julkaistu teksti. Sen on kirjoittanut englanninkielisessä maisteriohjelmassa opiskeleva opiskelija. Toivoisinkin, että tästä syntyisi MICLohjelman vakiopalsta samalla tavoin kuin Codexin Språkbadista on tullut. Lehdestä löytyy myös Pro Bono -toimintaa käsittelevä artikkeli, joka on niin ikään ammentanut inspi-

raationsa Lontoon Pro Bono -toiminnasta. Lisäksi olen antanut äänen ELSA:n jäsenille kertoa toiminnastaan ja perinteisen HELP-palstan tilalle tuli tällä kertaa HYY:n edustajistovaaleissa valitun Kokoomusopiskelijoiden edustajan palsta. Lehdessä nähdään muutenkin paljon tekstejä sellaisilta henkilöiltä, joiden kirjoituksia nähdään nyt ensimmäistä kertaa Inter Vivoksen sivuilla. Toimituksen koko on siis kasvanut lukuvuoden aikana mukavasti; teimmehän syksyn ensimmäisen lehden varsin pienellä kokoonpanolla. Lisäksi avoinna oleva päätoimittajan paikka on herättänyt paljon enemmän mielenkiintoa ja keskustelua kuin aikaisempina vuosina. Mielestäni tämä kielii siitä, että lehti on edelleen relevantti lukijakunnallemme ja että olemme onnistuneet tehtävässämme. Olenkin erittäin iloinen, jos olen millään tavoin itse myötävaikuttanut tähän uudelleen nousseeseen kiinnostukseen.

INTER VIVOS

pixabay / buerserberg

INTER VIVOS

Snadisti outoa. Haluatko sinä olla osa yrityskulttuuria, jossa yksilölliseen kehittymiseesi panostetaan alusta lähtien? dittmar.ﬁ/careers | Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä.

bonus pater familias

Kaikki hyvä päättyy aikanaan keuksia ja pettymyksiä. Olen saanut tutustua hienoihin ihmisiin, kiertää näkemässä muiden tiedekuntien ja kaupunkien opiskelijaelämää sekä keskustella merkittävistä teemoista yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa. En vaihtaisi hetkeäkään pois. Suuri kiitos molemmille hallituksille, joiden kanssa olen viimeiset pari vuotta saanut niin tiiviisti työskennellä, seikkailla, nauraa ja kokea jos jonkinlaisia tuntemuksia. Aina ei ole edes alkuruokaan asti mennyt hyvin, eikä palaute ole ollut sitä kaikista rakentavinta, mutta kaikesta on selvitty yhdessä kunnialla. Iso kiitos kuuluu myös kaikille muille yhdistyksen eteen raataneille sekä tietysti koko jäsenistölle. Te olette tehneet tästä kaiken vaivan arvoisen. Nyt onkin aika luovuttaa puheenjohtajan nuija eteenpäin. Toivotan Jerelle, koko muulle uudelle hallitukselle sekä luonnollisesti kaikille toimijoille erinomaista juhlavuotta. Tehdään siitä meidän kaikkien näköinen.

Nähdään Pykälässä! Ikimuistoisesta vuodesta kiittäen Eero Rapola Pykälän hallituksen puheenjohtaja

Iiro Immonen

Hallituksen pj Eero Rapola

irjoitan tätä tekstiä haikein mielin. Kaksi työntäyteistä vuotta yhdistyksessä on tullut päätökseen, ja on aika luovuttaa tehtäviä eteenpäin uusille, innokkaille vastuunkantajille. Kulunut syksy tuntuu jälleen kerran kulkeneen kuin siivillä – vastahan toivotimme syyskuun alussa uudet phuksit tervetulleiksi opiskelijaelämään ja ennen kaikkea Pykälään. Vaan eipä sitä ole juuri kerennyt ajan kulumista miettimäänkään, kalenterin täyttyessä edustus- ja yhteistyötilaisuuksista, tiedekunnan tilaisuuksista sekä tietysti Pykälän tapahtumista. Kaikista riennoista huolimatta on aikaa yhdistyksen toiminnan kehittämiselle silti jäänyt. Päivänvalon ovat nähneet niin uudet upeat nettisivut kuin kylterien kanssa yhdessä järjestetty Summer Island -tapahtumakin. Ahkeran jäsenistön pyörittämä kerhotoiminta on jatkanut kasvamistaan, ja nähtiinpä kuluneen vuoden aikana kerhorajat ylittävää toimintaakin. Opiskelijajärjestöjen toiminnalle on ominaista vuosittain lähestulkoon täysin vaihtuvat toimijat, eikä Pykälä ole siitä poikkeus. Tämä on samanaikaisesti sekä yhdistyksen suurin vahvuus että heikkous. Uudet tuulet raikastavat perinteisiä toimintamalleja ja kaavoihin kangistumiselta vältytään. Toisaalta riskinä saattaa olla vuorovuosittainen soutaminen ja huopaaminen joidenkin käytänteiden ja ajatusmallien välillä. On tärkeää, että yhdistyksellä, jonka uljas historia ulottuu 80 vuoden päähän, on myös perinteitä. Jatkuvuuden ja niin sanottujen suurien linjojen luomisen takaavat erilaiset sitä ajatellen perustetut instituutiot ja toimikunnat. Myös jäsenistön liikkumisella Pykälän organisaation sisällä ja sitä myötä laajan perspektiivin hyödyntämisellä on tärkeä rooli suurta kuvaa mietittäessä. Yhdistyksessä hienointa onkin se, että vuosikurssista riippumatta jokainen voi jollain tavalla osallistua yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Jokainen saa toiminnasta eniten irti, kun saa olla vaikuttamassa kaikkien yhteiseen hyvinvointiin. Erityisesti alkava juhlavuosi tulee mahdollistamaan lukuisia erilaisia keinoja osallistumiseen ja myös niiden tietojen ja taitojen keräämiseen, joita Porthanian penkeiltä ei välttämättä löydä – mahtavista kavereista puhumattakaan. Kuluneet kaksi vuotta ovat ottaneet paljon, mutta antaneet niin paljon enemmän. Matkaan on mahtunut mukaan paljon iloa ja onnistumisia, mutta myös vai-

INTER VIVOS

Legal excellence.

Opintovastaava Katariina Järvi

experto credite

Vuoden Lopuksi

alenterivuoden lopun lähestyminen tarkoittaa tiedekunnassa katseiden kääntämistä tulevan lukuvuoden opetukseen ja uuden suunnitteluprosessin aloittamiseen. Nyt on nähty uutta ”opintoputkea” käytännössä puolentoista opiskeluvuoden verran, ja notaarin tutkinnonuudistuksen ohjaus- ja seurausryhmä käsittelee opiskelijoilta saadut palautteet. Suurennuslasin alle tulee joutumaan hallinto- ja ympäristöoikeuden muodostama julkisoikeus II-moduli tämän syksyn merkittävien ongelmien vuoksi: kahden saman vuosikurssin päätenttikierroksen sijoittaminen vain muutaman päivän päähän toisistaan osoittautui ainakin ympäristöoikeuden tenttituloksista päätellen juuri niin epätoimivaksi ratkaisuksi kuin etukäteen moni pelkäsikin. Tilanne ympäristöoikeuden opetuksessa tulee tosin olemaan ensi lukuvuonna eri kuin tänä syksynä on ollut, sillä viime keväänä opetusta suunniteltaessa oppiaineella oli professuuri vasta täytössä, eikä siten ollut töissä henkilöä, joka työnsä puolesta olisi nimenomaisesti vastannut tämän oppiaineen opetuksen suunnittelusta ja aikatauluttamisesta. Tiedekunnassa toimiessani olen monesti törmännyt tilanteisiin, joissa pyörää keksitään joka oppiaineessa uudelleen ja pidetään sellaisia asioita ongelmina, joita toisissa oppiaineissa on menestyksekkäästi toteutettu. Tiedekuntapäivässä marraskuun alussa aiheena olikin hyvien käytäntöjen levittäminen muutaman opetuksensa onnistuneesti suunnitelleen oppiaineen esimerkin kautta. Tutkinnonuudistuksen myötä hyvitys- ja korvauspisteet ovat poistuneet käytöstä, minkä jotkut oppiaineet ovat tulkinneet vaatimukseksi poistaa näiden pisteiden antaminen, mutta muuten pitää opetus vanhan kaltaisena – tai säätää läsnäolopakko opiskelijoiden paikalle saamiseksi. Tämä ei ole ollut kuitenkaan missään vaiheessa tarkoitus, vaan pisteiden antamisen sijaan opetus tulisi järjestää siten, että se toimisi tarkoituksenmukaisena osasuorituksena tai vaihtoehtona täydelle kirjatentille, kuten esimerkiksi insolvenssioikeuden pienryhmäkurssilla,

jossa opiskelijat valitsevät mennä tunnille, koska kokevat sen hyödylliseksi, eivätkä siksi, että sillä ansaitsee pisteitä tai koska osallistuminen on pakollista. Vuodenvaihde merkitsee myös kevään ja pääsykoelukijoiden saapumista yliopiston kirjastoon. Jokainen Kaisa-kirjastosta lukupaikkaa kevätlukukaudella etsinyt lienee huomannut näiden paikkojen akuutin puutteen. Hälyisässä kirjastossa ei muutenkaan ole tarpeeksi paljon hiljaisia lukupaikkoja, jotka oikkareille ovat opiskelun luonteesta johtuen hyvin tärkeitä. Opintovaliokunta onkin jo pidemmän aikaa pyrkinyt saamaan tiedekunnalta meille suunnattua lukutilaa, jottei ensi keväänä tämä lukutilan ja -rauhan puute häiritsisi opiskelua viime keväiden tapaan. Tässä vaiheessa en uskalla sanoa vielä mitään konkreettista, mutta projekti jatkuu kunnes ratkaisu löydetään! Opintovaliokunnassa toimiminen ei vaadi valiokuntavirkaa tai minkäänlaista etukäteistietoa opintoasioista. Toivottavasti tiensä OVK:n kokouksiin ja tapahtumiin löytääkin ensi vuonna mahdollisimman moni uusi ja vanha OVK:lainen. Suuret onnittelut valinnasta ja hurjasti tsemppiä ensi vuoden haasteisiin Astalle, opintovastaavalle vuosimallia 2015! Tahtoisin vielä lopuksi kiittää kuluneesta vuodesta kaikkia opintovaliokuntalaisia, hallinnon opiskelijaedustajia ja Codexin kollegaani Evistä kaikesta yhteistyöstä, tsempistä ja avusta. Iso kiitos myös ihanille hallituskavereilleni – en vaihtaisi päivääkään tästä vuodesta pois. Viimeiseksi, muttei suinkaan vähäisimmäksi, tahdon osoittaa kiitokseni myös teille, rakkaat pykälistit. On ollut ilo ja kunnia toimia äänenänne tiedekuntaan päin.

Menestystä loppuvuoden rutistuksiin ja leppoisaa uutta vuotta toivottaen Katariina Järvi Pykälän opintovastaava INTER VIVOS

Yleisvastaavat

Yhden lorun loppu –

Jotain vanhaa... Vuosi alkaa olla paketissa ja ei voi muuta kuin ihmetellä, että mihin ne hiekan jyvät valuivat; vastahan sitä laskettiin mäkeä ”lumisella” Ulliksella ja laulettiin karaokea bussin yläkerrassa silliksellä! Lukemattomien iskelmätähtien sanoin: “Oi niitä aikoja, ne tahtoisin niin elää uudelleen.” Näin jälkeenpäin tarkasteltuna huomaa, kuinka hieno kokemus kulunut vuosi Pykälän hallituksessa on ollut. Olemme saaneet tutustua moniin uusiin ihmisiin, läpikäyneet monia haasteita ja selvinneet niistä sekä toivottavasti vieneet asioita taas himpun verran eteenpäin. Vuodesta ei tosin olisi selvitty ilman apua. Haluammekin lämpimästi kiittää koko upeaa yleisvaliokuntaa, kaikkia ahkeria isäntiä sekä innovatiivista sillistoimikuntaa siitä mahtavasta työpanoksesta, jonka olette antaneet vuoden aikana tilojemme ja tapahtumiemme eteen. Toivottavasti teillä riittää intoa aktiivitoimintaan jatkossakin, innokkaita tekijöitä tarvitaan aina! Ja jotain uutta... Muutos on jännittävää ja välillä jopa pelottavaa. Samaan aikaan se on välttämätöntä; yhdistystoiminta tarvitsee uusia tekijöitä uudistuakseen. Siispä onneksi olkoon vuoden 2015 uusille yleisvastaaville, Elmiiralle ja Mikolle! Teidän vuodestanne tulee varmasti vähintäänkin yhtä hieno kokemus kuin meidän, ja kehotammekin teitä nauttimaan siitä heti alusta alkaen. Tehkää meidät ylpeiksi ja olkaa vielä meitäkin parempia yleisvastaavia! Vuonna 2015 Pykälässä käy myllerrys; 80-vuotisjuhlavuosi ja todennäköisesti myös kerhotilojen saneerauksen alkaminen tuovat omia haasteitaan. Kuitenkin ennen kaikkea ensi vuosi tuo upeita tapahtumia, joissa

INTER VIVOS

Anita Kritsos

Toisen tarinan alku

Yleisvastaavat Laura ja Jere

juhlistetaan rakkaan yhdistyksemme historiaa. Lähde siis ennakkoluulottomasti juhlavuoden tapahtumiin viihtymään vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa. Ja muista, että mikään ei ole mahdotonta – unelmoi siis isosti! Ensi vuosi on juuri meidän ja sinun vuotesi, kunhan itse uskot niin. It’s time to try defying gravity! Haleja ja ennen kaikkea onnellista uutta vuotta! Vielä kerran teidän yleisvastaavanne 2014 Laura Parkkisenniemi & Jere Hjelt Pykälän yleisvastaavat

hyy:n edustajisto

Ajatuksia edustajistosta

elsingin yliopiston saatavista järjestötuista ja -tiylioppilaskunnan loista huolehtiminen. Ryhmän edustajistovaalit käysisällä on poliittisia mielipiteitiin loka-marraskuun tä laidasta laitaan. vaihteessa. Vaaleissa valittiin Edustajistossa tehdään kaksivuotiskaudelle 60-paikkovaa politiikkaa esimerkiksi kainen edustajisto, joka erilaisten linjapapereiden käyttää ylintä päätösvaltaa ylimuodossa. Linjapapereilla oppilaskunnassa. Edustajiston HYY muodostaa yhteisen tehtävä on merkittävä muun kannan tiettyihin poliittisiin muassa siksi, että jokaisen teemoihin. Sitoutumattomisperustutkinto-opiskelijan on ta ryhmistä on hyvin vaikea kuuluttava ylioppilaskuntaan. tietää minkälaisia asioita ne Lisäksi HYY on yksi maailajavat tällaisissa tilanteissa. man varakkaimmista opiskeToisaalta, vaikka olen itse Kolijajärjestöistä ja edustajisto koomusopiskelijoiden jäsen, päättää vuosittain yli kolmen en todellakaan ole kaikesta miljoonan euron budjetista. samaa mieltä puolueen viralSilti äänestysprosentti näissä listen linjojen kanssa. Vaalivaaleissa jäi taas kerran sukentillä oli hauska huomata, rullisen alhaiseksi, ollen vain miten joidenkin oli vaikea 31,68 prosenttia. ÄänestysTarik Ahsanullah valittiin edustajistoon syksyllä. ymmärtää, että puolueiden aktiivisuus on puolittunut 40 sisällä on erilaisia ihmisiä ja vuodessa. mielipiteitä. Vaalit järjestetään hyvin samankaltaisesti kuin esiVaalien jälkeen käytiin hallitusneuvottelut. Kaikki merkiksi eduskuntavaalit muutaman kuukauden päästä. pykälistit jäivät oppositioon, sillä suurimmat ryhmät Ehdokkaat kuuluvat vaaliliittoihin, jotka voivat muodosneuvottelivat hallituksen kokoonpanon keskenään ja taa vaalirenkaita. Paikat jaetaan suhteellisen vaalitavan jättivät pienistä ryhmistä jopa pätevimmät ehdokkaat mukaan. Edistyksellisten vaalirengas sai 514 ääntä, törkeästi ulkopuolelle. Uskon, että yhteistyö HELP:in kun taas HELP:in vaalirengas keräsi 1192 ääntä. Täten kanssa tulee toimimaan erittäin hyvin, sillä perinteisesti Edistyksellisiin kuuluvat Kokoomusopiskelijat saivat 371 Kokoomusopiskelijat ovat tulleet hyvin toimeen tulevien äänellä kaksi paikkaa ja HELP:iin kuuluva Pykälä sai 348 lääkäreiden ja juristien kanssa. Yksi omista vaalitavoitäänellä kolme paikkaa. Jokaisesta pykälististä edustateistani oli sähköinen Ylioppilaslehti, jota HELP esitti jistossa olen kuitenkin ehdottoman tyytyväinen, oli vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa. Tavoitteet ovat siis ryhmä mikä tahansa! Tulevassa edustajistossa istuu viisi samansuuntaisia. pykälistiä, mikä sinänsä on hyvin suhteessa tiedekunOppositiopolitiikkaa tulee HYY:ssä tehdä eri lailla nan kokoon. Kuitenkin ottaen huomioon, että juristien kuin valtakunnanpolitiikassa. Epäluottamuslauseiden ammatti on yhteiskunnallisesti merkittävä, toivoisin, että tulevilla juristeilla olisi suurempi edustus myös opiskeesittäminen ja kaiken voimakas vastustaminen varlijapolitiikassa. On surullista, että tiedekunnassamme mistaa ainoastaan sen, että myös ensi vuoden hallitusäänestysprosenttikin jäi keskiarvon paikkeille. neuvotteluissa ryhmä jätetään varmasti hallituksen ja Näissä vaaleissa on kuitenkin yksi erittäin suuri ero tosiasiallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Tavoitteenani verrattuna valtakunnallisiin vaaleihin: listojen poliittinen on ensi vuonna tuoda edustajiston kokouksissa esiin sitoutumattomuus. Voidaan sanoa, että tarkasteltaessa erilaisia näkökulmia, joita tässä vihervasemmistolaisessa opiskelijapolitiikkaa pitkällä aikavälillä sitoutumattoyhteisössä ei välttämättä osata edes ajatella. Kuuntelen muus on vasta viimeisimpien sukupolvien juttu. Aikaierityisen mielelläni, mikäli teillä pykälisteillä on ideoita semmin poliittiset järjestöt olivat merkittävässä asemasedustajistolle vietäväksi! sa. Nykyään ylivoimaisesti suurin edustajistoryhmä on HYAL eli Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset. Kyseessä Tarik Ahsanullah HYY:n edustajiston jäsen 2014-2016 on siis porukkaa useista kymmenistä eri ainejärjestöistä, joiden ainoa yhteinen tavoite on ylioppilaskunnalta Pykälän taloudenhoitaja 2015 INTER VIVOS

The european law students’ association

ELSA-ilta

Pikamatka -maailmaan Teksti: Lauri Vaihemäki ja Emmi Kemppainen Kuvat: Tuomas Hauvala ja Henrik Myllynen

seimmille helsinkiläisille oikkareille ELSA on tuttu vierailuistaan eri instituutioihin, kansallisesta oikeustapauskilpailusta ja satunnaisista matkoistaan ulkomaille. Jotkut ehkä ovat lisäksi kuulleet kansainvälisestä työharjoittelusta, joka tunnetaan lyhenteellä STEP. Mutta kaiken kaikkiaan ELSA on meillä paikallisesti kuitenkin suhteellisen pieni järjestö, joka elää isompien, varakkaampien ja vanhempien opiskelijajärjestöjen varjossa. Kuitenkin kun nostamme katseemme kotimaasta tarkastelemaan Eurooppaa kokonaisuutena, tämä tuttu asetelma muuttuu radikaalisti. Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija Lauri Vaihemäki toimii tällä hetkellä ELSA Internationalin hallituksen jäsenenä. Lauri toimii nyt oppaanamme matkalla ELSAn monipuoliseen maailmaan!

INTER VIVOS

Elämää Euroopan sydämessä Lauri on aikaisemmin toiminut aktiivisesti ELSAssa niin Helsingin paikallisryhmässä kuin Suomen kansallisessa hallituksessakin. ”Palveltuani puoli vuotta kansallisessa hallituksessa koin, että minulla oli vielä annettavaa. Sain yllättävän paljon tukea eri maiden edustajilta sekä oman ryhmäni ehdottoman luottamuksen, jonka turvin uskaltauduin vaalikamppailuun”, Lauri kuvailee syitään hakea kansainväliseen hallitukseen. Vaalit tuottivat tulosta ja kesällä Laurilla oli edessään muutto Belgiaan. ”ELSAn päämaja, The ELSA House, sijaitsee Brysselissä. Tässä talossa kansainvälinen hallitus asuu ja työskentelee kautensa ajan. Kahdeksanhenkisessä hallituksessa on tälllä hetkellä jäseniä kuudesta eri maasta ja minulla on kunnia toimia järjestön taloudenhoitajana”,

Mikä ELSA oikein on? •

• • •

•

European Law Student Association perustettiin vuonna 1981 oikeustieteen opiskelijoiden yhteistyöjärjestöksi rautaesiripun molemmin puolin. Viiden opiskelijan liitosta järjestö on kasvanut käsittämään 40 000 tulevaa juristia 42 eri maasta. ELSA on tällä hetkellä maailman suurin riippumaton oikeustieteilijöiden yhdistys. Jotta tämä valtava kokonaisuus pysyisi kasassa ja järjestyksessä, ELSA on jakautunut toimimaan kolmella eri tasolla: paikallisella (esimerkiksi ELSA Helsinki), kansallisella (esimerkiksi ELSA Finland) ja kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisen tason muodostaa vaaleilla valittu kansainvälinen hallitus ja tämän hallituksen alaisuudessa toimivat direktorit ja assistentit.

Lauri kertoo. Taloudenhoitajana Lauri on todellakin täysipäiväisesti töissä: ”Vastaan järjestön budjetista, kirjanpidosta ja päivittäisten laskujen hoitamisesta. Varainhankinnan osalta apurahat kuuluvat taloudenhoitajan vastuualueelle. Yhteistyö pankin, toiminnantarkastajien ja tilitoimisto Mazarsin kanssa lepää myös harteillani. ELSAn taloudenhoitajana tehtäviini kuuluu lisäksi ELSA Development Foundationin puheenjohtajana toimiminen ja tässä toimessa valvon säätiön myöntämiä tukia ja vastaanotan uusia hakemuksia. Kuten kaikki kansainvälisen hallituksen jäsenet, ohjaan kansallisen tason virkailijoiden työtä ja toimin heidän yhteishenkilönään kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on kehittää koko verkoston taloutta modernimpaan ja vakaampaan suuntaan, mikä alati uudistuvassa järjestössä on todellinen haaste.” Yhteisasumista muiden hallituslaisten kanssa Lauri kuvailee elävästi: ”Rehellisesti yhteistyö hallituksen kanssa muistuttaa elämääni armeijassa. Asumme ja työskentelemme yhdessä tietäen, että menestymme tai epäonnistumme yksikkönä. Meillä on mutkattomat ja läheiset Elsalaisia Roviolla.

Elsa Helsingin hallitus.

välit, vaikka työpaineet aina välillä kiristävät tunnelmaa. Työtä itsessään on paljon ja viralliset 10-18 toimistotunnit jäävät lähinnä unelmaksi. Raskaan työn vastapainona saamme matkustaa paljon ja tavata runsaasti mielenkiintoisia ELSAlaisia.” Akateemisia taitoja oppimaan ELSA järjestää vuosittain kaksi suurta kansainvälistä oikeustapauskilpailua, jotka käydään englanninkielellä. Toinen niistä käsittelee Euroopan ihmisoikeussopimusta ja toinen maailmankauppajärjestön, WTO:n, oikeutta. Molemmissa kilpailuissa finaali käydään oikeiden tuomareiden edessä, todellista oikeudenkäynnin protokollaa noudattaen. Tämän lisäksi ELSAn piirissä järjestetään lukuisia kansallisia oikeustapaus- ja esseekilpailuita. Laajan verkostonsa ansiosta ELSAlla on mahdollisuus tehdä Euroopan laajuista tutkimusta. ”Tällä hetkellä kokoamme opiskelijoita, yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa, tutkimaan Euroopan sosiaalista peruskirjaa ja sen implikaatioita. Yhtälailla akateemisen, mutta hieman lyhyemmän projektin tarjoaa ELSAn Law Review, johon kerätään tiettyä teemaa käsitteleviä artikkeleja opiskelijoilta”, kertoo Lauri akateemisten taitojen harjoittamisesta ELSAssa. Kesäisin ELSA-verkosto järjestää kymmeniä Summer Law Schooleja ympäri Eurooppaa, jotka käsittelevät oikeudellisia aiheita laidasta laitaan. Näissä viikon tai kaksi kestävissä tapahtumissa päivät käsitellään teemana olevaa oikeudenalaa professorien ja muiden asiantuntijoiden johdolla ja illat täyttyvät sosiaalisesta ohjelmasta muiden osallistujien kanssa. ICM – tulevien päättäjien foorumi Laurin mukaan ehdoton lippulaiva ELSAn kansainvälisissä tapahtumissa on kuitenkin International Council Meeting, joka on verkoston sisäinen kokoontuminen kahdesti vuodessa: ”Suosikki ELSAan liittyvä muistoni INTER VIVOS

Elsa... on ehdottomasti ICM Köln Saksassa, ensimmäinen kansainvälinen tapahtumani. Siellä silmäni aukesivat sille, mitä ELSA todella on Euroopan tasolla ja vielä enemmän sille, mitä se voisi olla.” ICM kokoaa viikoksi noin neljäsataa oikeustieteilijää ympäri Eurooppaa keskustelemaan järjestön tulevaisuudesta, kehittämään itseään ja tapaamaan vanhoja sekä uusia ystäviä. Tapahtumassa kansallisryhmien edustajat käyttävät korkeinta päätäntävaltaa ja linjaavat ELSAn tulevaisuuden kansainvälisen hallituksen toteutettavaksi. Paras osa opiskelijalle? Tapahtuman hinta on rajoitettu 33 euroon päivältä, joka sisältää majoituksen hotellissa, ruuat ja sosiaalisen ohjelman. ”Edellinen ICM pidettiin lokakuussa Bodrumissa, Turkissa, jossa pääsimme nauttimaan viiden tähden hotellista ja lämmöstä keskellä syksyn koleutta. Kevään ICM järjestetään Cluj-Napocassa, Romaniassa ja uusien vaalien myötä jännitys kohoaa huippuunsa”, Lauri kertoo innoissaan. Laurin terveiset Brysselistä ELSA on valtava verkosto ja todellinen voima Euroopan oikeudellisessa maailmassa. Lauri toteaakin voivansa antaa vain nopean pintaraapaisun niistä mahdollisuuksista, joita ELSA jäsenilleen tarjoaa. ”Rohkaisen käymään paikallisissa tapahtumissa, vierailemaan nettisivuilla ja ottamaan yhteyttä ELSA Helsingin hallitukseen. Oi-

ELSA Helsinki Teksti: Jarl-Johan Héde & Henrik Myllynen

elsingissä toimii ELSAn oma paikallisryhmä, johon kaikki oikkarit voivat vapaasti liittyä jäseniksi. Käytännön toimintaa ylläpitää seitsenhenkinen hallitus, jonka lisäksi apuna on vaihteleva määrä innokkaita ja tehokkaita toimihenkilöitä eli direktoreita. Kuluneen syksyn aikana on järjestetty useita excursioita, viimeisimpänä ulkoasiainministeriöön, jossa oikeuspalvelun eri osastojen edustajat sekä oikeuspalvelun päällikkö kertoivat uramahdollisuuksista ja työnkuvistaan. Excursio oli yleisömenestys ja sali oli täynnä viimeistä tuolia myöten. Kiinnostus

INTER VIVOS

keuden ja koko Euroopan tulevaisuus näyttää jatkuvasti kansainvälisemmältä ja tähän muutokseen liittyminen on paras tapa valmistautua omaan uraan ja tulevaan elämään”, Lauri kannustaa. Lauri onkin saanut ELSAlta paljon, ehkä enemmänkin kuin mitä etukäteen uskalsi unelmoida: ”Olen ELSAlle paljon velkaa, kansainvälisestä kokemuksestani, taloudenhoitoon liittyvistä taidoistani ja suuresta osasta ystäväpiiriäni. Tapasin myös tyttöystäväni järjestön kautta.” ELSA Helsingin tapahtumista saat tietoa Facebookryhmästä ELSA Helsinki ja nettisivuilta www.elsa-helsinki.fi. Nettisivujen kautta voit liittyä jäseneksi ja varmistaa paikkasi tulevissa tapahtumissa. iv

Elsa nähdään perinteisesti Pykälässä Punssikahveilla.

ulkoasiainministeriön työtä kohtaan koettiin niin mielenkiintoiseksi, ettei kysymyksistä tahtonut tulla loppua ja tilaisuus venyi yliaikaan. Joulukuun alussa vierailtiin myös Marimekolla, jossa oli puhumassa yhtiön in-house juristi. ELSAlaiset pääsivät myös kiertelemään tehtaalla ja ostoksille Marimekon tehtaanmyymälään. Syksyn suurin tapahtuma oli kuitenkin ehdottomasti National Council Meeting, NCM, joka järjestettiin 28.-30.11.2014 Helsingissä. Jokainen Suomen paikallisjärjestöistä järjestää NCM:n vuorollaan, joten tapahtuma kerää yhteen ELSAlaisia eri paikallisjärjestöistä. Osallistujia oli yli 80 niin Rovaniemeltä kuin ulkomailtakin! ELSA Helsingin toimihenkilöt työskentelivät kovasti järjestääkseen ikimuistoisen viikonlopun ja vieraille onnistuttiin järjestämään majoitus

aivan ydinkeskustasta. Osa majoittui kanssaELSAlaisten kotona. Viikonlopun aikana pidettiin ELSA Finlandin sääntömääräinen syyskokous sekä useita workshoppeja järjestötoimijoille. Ohjelmaan kuului myös excursio Lexiaan ja sitsaamista 20-luvun salakapakassa, josta jatkettiin matkaa Helsingin yön sykkeeseen. Tulevana keväänä suunnitteilla on, excuilun lisäksi, yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa kansainvälisessä hengessä, käytännönläheistä juridista kääntämistä ja LL.M-tutkintoa koskevaa infoa. Mikäli kiinnostuit European Law Students’ Association Finlandista ja sen Helsingin paikallisjärjestön toiminnasta ja haluaisit pysyä mukana missä ELSAlaiset menevät, käy tykkäämässä meistä Facebookissa ja liity sähköpostilistallemme! iv

KOLUMNI jaakko seppänen

Mikä ihmeen yliopisto?

K Onko tämä rangaistus siitä, etten pystynyt orientaatioviikon esittelykierroksella kunnolla keskittymään tampattuani edellisiltana Pykälän tanssilattialla aamuviiteen?

un alkusyksystä sähköpostiin alkoi kolahdella edustajistovaaleihin ja HELP:iin liittyviä virallisen kuuloisia viestejä, pelästyin toden teolla: ovatko separatistit kaapanneet vallan yliopistolla omiin käsiinsä ja pakottavat meidät nyt äänestämään hämäräperäisissä vaaleissa, joiden lopputulos on kenties ennalta junailtu? Adrenaliinipäissäni päätin lähteä ottamaan asiasta selvää HELP-infoiltaan, jota epäilin salamyhkäisten agitaattoreiden propagandatilaisuudeksi. Helpotus ja ihmetys oli suuri, kun tilaisuuden aikana selvisi, etteivät vaalit suinkaan liittyneet väkivaltaiseen vallankumoukseen, vaan ylioppilaskunnan normaaliin päätöksentekoon! HELP:kään ei ollut venäläismielinen puolisotilaallinen ryhmittymä, vaan pykälistien oma vaalirengas. Tähän asti ylioppilaskunta oli muistuttanut lähinnä mustaa aukkoa, joka aktivoituu lukuvuoden alussa imaisemaan syövereihinsä jokaisen opiskelijan opintotuesta siivun, mutta nyt oivalsin, että siellä tehdään ilmeisesti ihan oikeitakin päätöksiä. Vaikka vilpittömästi iloitsinkin siitä, ettei uutta sisällissotaa ollut syttynyt, välikohtaus pysäytti pohtimaan, kuinka vähän keskiverto-oikkari loppuen lopuksi tietää yliopiston toiminnasta. Kuka on esimerkiksi yliopiston rehtori? Ei näy, ei kuulu. Ilmeisesti käy kättelemässä vuoden alussa niitä onnekkaita phukseja, jotka onnistuvat taistelemaan päärakennuksen käytävälabyrintissä itsensä oikeaan saliin. Ensimmäisenä syksynäni en itse valitettavasti kuulunut näiden joukkoon. Kanslerin titteli tuo puolestaan mieleen lähinnä joukon vahvoja saksalaisia johtajia viime vuosisadoilta. Onneksi Wikipedia paljastaa, että kansleri on ihan oikea yliopiston virka, vieläpä ylin sellainen. Helsingin yliopiston kansleri voi jopa käyttää valtioneuvostossa puhevaltaa valmisteltaessa tätä firmaa koskevia asioita. Melkoinen rautakansleri siis. Kenties on anteeksi annettavaa , että yliopiston yleinen hallintorakenne menee yli

hilseen, mutta ei tilanne ole juurikaan parempi oman tiedekuntammekaan osalta. On noloa osallistua keskusteluun yliopiston johtosäännön ja dekaanin valinnan uudistamisesta, kun ei ole hajuakaan edes siitä, kuka dekaanin valitsee voimassa olevien sääntöjen mukaan. Tiedekunnassa päätöksiä tehdään ilmeisesti jonkinlaisessa mystisessä neuvostossa, jossa myös hallopedeiksi kutsutut – ja ortopedeihin usein sekoitettavat – opiskelijaedustajat voivat vaikuttaa. Lisäksi tiedän, että professorit käyttävät joskus jonkun tilaisuuden kunniaksi hassuja punaisia hattuja. Siihen sitten loppuukin tietämykseni tiedekunnan meiningistä. Miten olen voinut ajautua tällaiseen kafkamaiseen painajaiseen, jossa olen jatkuvasti päätöksenteon kohteena ilman, että tiedän, kuka tai mikä päätöksiä tekee ja mitä päätökset koskevat? Onko tämä rangaistus siitä, etten pystynyt orientaatioviikon esittelykierroksella kunnolla keskittymään tampattuani edellisiltana Pykälän tanssilattialla aamuviiteen? Onko kyseessä sittenkin vieraan vallan salajuoni, joka pyrkii kouluttamaan hallintovirkamiehistä juurettomia, todellisuudesta irtaantuneita lampaita, jotka on helppo istuttaa hammasrattaiksi uuden hirmuhallinnon koneistoon? Täytyy myöntää, että omassa aktiivisuudessakin olisi parantamisen varaa. HYY:n jäsentiedotteet ja tiedekunnan Pykälä-infoon spämmäämät viestit menevät turhankin usein lukematta roskakoriin. Pykälä on hyvästä syystä oikkareille se suurin ja kaunein, mutta tuntuu välillä unohtuvan, että elämää on muuallakin kuin Sörnäisten rantatie 33:n ja Mannerheimintie 3:n B-rapuissa. Pykälisti suhtautuu usein muuhun yliopistoon kuin pikkulapsi piiloleikkiin: jos laittaa silmät kiinni, kukaan ei voi löytää. Valitettavasti emme pääse pakoon yliopiston, ylioppilaskunnan ja tiedekunnan päätöksiä, vaikka ummistaisimme silmämme ja tunkisimme vielä sormetkin korviin. IV INTER VIVOS

INTER VIVOS

Täyden kalenterin syndrooma Teksti ja kuva: Pauliina Oikarinen

H 16

inku olla mukana kaikessa on jatkuva. Haen sisältöä elämääni täyttämällä kalenteriani, koska rakastan hyperaktiivista elämäntapaa. Tai olen ujuttanut kyseisen uskomuksen mieleeni ja

INTER VIVOS

ottanut sen omakseni. Olen virrassa enkä tahdo pysähtyä ja kyseenalaistaa motivaatiotani. En epäile sitä, ettenkö olisi rakastunut toimintaan ja saisi endorfiinihumalaa asioiden hoitamisesta, mutta tarvitsenko sitä massiivi-

Oikkarielämää

Oikeustieteen opiskelijoiden keskuudessa tiukka aikataulu on oletusarvo.

sen annoksen? Olen niin korkealla, kiinni mahtavassa tekemisen auvossa, mutta ajoittain yksin kotona ollessa näännyn velvoitteiden alle. Kunpa voisin joku aamu nukkua pitkään, jospa saisin edes yhden vapaapäivän. Miksi huomaan aika ajoin tekeväni elämästä suorituspohjaista? Kenelle olen velkaa? Oikeustieteen opiskelijoiden keskuudessa tiukka aikataulu on oletusarvo. Yhteen päivään saa mahdutettua töitä, nopean lounaan ystävän kanssa, tenttikirjan skannaamista, juoksulenkin ja asioiden hoitamista sähköposteilla yömyöhään. Viikon aikana edellä mainittujen lisäksi kalenteria täyttävät järjestötoiminnan kokous, osakunnan sitsit, illanistujaiset vanhan kaveriporukan kanssa, fysioterapia, kielten tunnit, opintopiiri, visiitti vanhempien luona ja muut vastaavat asiat. Ympärilläni on täydellisiä superihmisiä, jotka minun näkökulmastani hoitavat kaiken näennäisen vaivattomasti ja hyvällä fiiliksellä. Onko se vain silmänlumetta, imagon ylläpitoa? Oli tai ei, haittaako se? Miksi antaisin muiden ihmisten määrittää omia toimintatapojani? Yhteisömme asettaa suorituspaineita. Aikataulujen suunnittelusta ja asioiden aikaansaamisesta elävä oikkari mukautuu kyllä hektisyyteen mutta uppoaa välillä syvälle. Oikkari, joka ei olisi luonnostaan niin suorituskeskeinen, saattaa hypätä mukaan stressikelkkaan ympäristöstä niskaan vyöryvien paineiden johdosta. Sopiva stressi potkii mukavasti ja deadline auttaa keskittymisessä ja asioiden valmistumisessa. Liiallinen stressi luhistaa ja lamauttaa, tekee toimintakyvyttömäksi. Kiireorientoituneessa yhteisössä on virkistävää kuulla jonkun jättäneen suosiolla jotakin tekemättä aikatauluongelmien tai tenttikiireiden takia, koska hän on tajunnut tarvitsevansa aikaa keskittymiseen tai rauhoittumiseen. Elämä on harvoin kiinni yksittäisestä asiasta, eikä kaikkia asioita ole pakko pystyä tekemään. Jos on jatkuvasti ongelmissa kaiken tekemisen määrän kanssa, olisi ehkä aihetta höllätä sopivasti. Kaikilla on omat rajansa jaksamiselle ja tottumukset vaikuttavat asiaan. Joku voi stressaantua pahasti sellaisesta työmäärästä, joka on toiselle arkipäivää. Tietyn hetken velvollisuudet on hoidettava ja lupaukset pidettävä, mutta jatkoa voi aina harkita. Priorisointia harrastavat kaikki, mutta jos kokee burnoutin uhkaavan jo opiskeluaikana, asioiden tärkeysjärjestystä tulisi harkita vielä kovemmalla

kädellä. Jos yrittää tehdä kaiken, mitään ei yleensä saa tehtyä kunnolla. Vaikka kahmisi tekemistä siksi, että on niin kiinnostunut monista asioista, tuloksena voi silti olla loppuun palaminen. Minkä minä määrittelen oman aikani arvoksi? Elänkö itselleni vai kalenterilleni? Jos elän kalenterilleni, elänkö sellaista elämää, jota aidosti haluan vai jota oletan, että tulisi elää? Olemme hakeutuneet alalle, jossa syke on kova. Vaatimustaso on korkea, ja opiskelijat ovat virittäytyneet sen mukaiseen tilaan. Olosuhteet määräävät sen, että tekemistä riittää. Opinnot vaativat paljon paneutumista, töissä käyminen vie runsaasti aikaa ja opintojen ja työn ulkopuolista elämääkin olisi tarkoitus elää. Eri elämänalueiden yhdistäminen tasapainoisesti tuo energisen ja onnistuneen fiiliksen. Monien aikataulut tulevat automaattisesti täyteen yksistään jo niistä asioista, joita todella haluaa tehdä ja jotka ovat itselle tärkeitä. Täysipainoinen elämä tarkoittaa meistä useimmille sitä, että pääsee toteuttamaan kunnianhimoaan ja kehittämään itseään, viettämään aikaa opiskelutovereiden kanssa (ja kenties jopa verkostoitumaan), näkemään rakkaitaan myös muualla kuin Porthaniassa sekä kuntoilemaan ja nauttimaan omista harrastuksista ja opintojen kannalta täysin irrelevanteista kiinnostuksen kohteista. Toisinaan vastassa on velvollisuuksien kannalta intensiivisempiä jaksoja, mutta se kuuluu asiaan. Yhteisön asettamat paineet saattavat sysätä kaikkensa yrittävän oikkarin jatkuvasti arvioimaan omaa hyväksyttävyyttään oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijana ja kilpailukykyään työmarkkinoilla. Muodollisen täydellisyyden ei tarvitse määritellä kenenkään arvoa, eikä jatkuvan huonon omantunnon olla vallitseva tunnetila. Kenenkään ei tarvitse suorittaa itseään henkihieveriin ja lakata nauttimasta elämästä vain siksi, että CV ja opintosuoritusote olisivat esimerkillisen puhtoisia ja ansioituneita. Jos kaikki näyttää todella kiillotetun hyvältä, mutta koko elämä tuntuu kaikelta muulta kuin hyvältä, saattaa herätä kysymys, onko tässä ruuhkassa mitään järkeä. On järkeä – jokaisen tulee vain itse määrittää se oikea opiskelun, työn ja vapaa-ajan suhde. Se oikea määrä kaikkea, jotta jaksaa ja kykenee nauttimaan tästä elämänvaiheesta. IV

INTER VIVOS

PYKÄLÄN HALLITUS 2015

Esittelyssä hallitus 2015 Teksti: Jenni Nissi Kuvat: Jaakko Seppänen ja Antti Markkanen

uoden 2015 hallitus valittiin Pykälä ry:n sääntömääräisessä syyskokouksessa maanantaina 10. marraskuuta. Kokous venyi pitkäksi ja tunteet olivat monilla pinnassa. Vaalitulosten jälkeen ehdokkaat kuvittelivat saavansa huokaista helpotuksesta, mutta edustustehtävät kuitenkin jatkuivat, sillä IV hyök-

käsi saman tien haastattelemaan vuoden 2015 hallituksen jäseniä sekä yhdistyksen puheenjohtajaa. Kysymyksiä pidettiin keskimäärin vaikeina ja liki mahdottomina, mutta ilmeisesti saamme kuitenkin myös ensi vuonna nauttia toimintakykyisestä hallituksesta, sillä kaikki onnistuivat vastaamaan niihin kiitettävästi. iv

PUHEENJOHTAJA Jere Hjelt ”Rokataan ens vuonna yhdessä stadionil.”

vuodeksi kerrallaan.

Pykälän puheenjohtajaksi valittiin vuoden 2014 YVK:n puheenjohtaja Jere Hjelt. Tulevana vuonna Jere haluaisi, että valiokuntien puheenjohtajat delegoisivat entistä enemmän tehtäviä virkailijoille ja että toimintasuunnitelman sekä talousarvion laatimiselle varattaisiin aiempaa enemmän aikaa.

Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä?

Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa?

Se, minkä sanoin vaalipaneelissa: haluaisin, että saataisiin kokoon toimikunta, joka lähtisi suunnittelemaan Pykälän strategiaa pidemmäksi ajaksi kuin

INTER VIVOS

No ainakin se on remontissa, se on varma. Sanotaan, että se on taas vuoden vanhempi ja päässyt hienoon 80 vuoden ikään. Toivon myös, että sillä on ihan yhtä aktiivinen, ja vielä aktiivisempi, jäsenkunta – ja jollain lailla ehommat kerhotilat. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa?

Varmaan tämän vuoden kokemuksella niitä lukemattomia ryyppyiltoja ja vielä lukemattomampia darrapäiviä.

SIHTEERI Mia Hellgrén

opintovastaava asta tukiainen

”Luodaan yhdessä hyvällä mielellä Pykälästä parempi paikka.”

”Tahdolla ja draivilla jokaisen pykälistin puolesta.”

Pykälän sihteerinä vuonna 2015 toimii toisen vuoden opiskelija, vuoden 2014 YVK:n sihteeri ja nuorempi phuksikapteeni Mia. Hän aikoo tulevana vuonna muun muassa delegoida tehtäviä aiempaa enemmän.

Opintovastaavaksi valittiin kolmannen vuoden opiskelija Asta, joka on toiminut UAV:ssa ja YVK:ssa. Monien muiden tavoin hänkin on luvannut delegoida edellisvuotta enemmän, mutta opintovastaavana pitää myös langat käsissään.

Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa?

Opintoasiat ja tiedotuksen lisääminen.

Lähestyttävyys. Se, että me ollaan helposti lähestyttäviä.

Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä?

Pykälä on ollut hyvä tänäkin vuonna. Pykälä on kaikkien Pykälä.

Siellä on toivottavasti ainakin hienommat tilat – aika näyttää. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa?

Mitä et odota innolla hallitusvuodessa?

Vähiä yöunia.

Väsymystä. taloudenhoitaja tarik ahsanullah ”Yhdistyksen varat vastuullisesti kaikkien jäsenten käyttöön. Kuka muu muka.” Tarik, tulevan vuoden taloudenhoitaja, on tuttu erilaisista toimikunnista ja kv-viikoilta sekä HYY:n edustajistovaaleista. Lisäksi hän on toiminut UAV:n sihteerinä. Hänen tavoitteenaan taloudenhoitajana on saada varoja aiempaa enemmän jäsenistön käyttöön. Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa?

Toivoisin, että valiokunnille saataisiin sen verran enemmän rahaa käyttöön, että aktiivien ei tarvitsisi niin sanotusti maksaa aktiivisuudesta. Tämä sama koskee myös muita toimikuntia.

tiedotusvastaava anita kritsos ”Väriä hallitukseen ja monimuotoinen Pykälä.” Tiedotusvastaavaksi valittu Anita on toisen vuoden opiskelija ja vuoden 2014 YVK:n tiedottaja. Hän on luvannut uudistaa tiedotusta lisäämällä Instagramin ja Twitterin käyttöä sekä kehittämällä kerhojen toiminnan uutisointia. Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa?

Toiminnan jatkuvuus: siihen, että Pykälä kehittyy ja edistyy. Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä?

Saneeraus totta kai vaikuttaa Pykälän tiloihin. Somessa olemme enemmän esillä. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa?

Stressiä.

Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä?

Toivottavasti meillä on uudet hienot tilat ja loistava juhlavuosi takana. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa?

No ehkä sitä, jos opinnot jäävät kokonaan tekemättä.

INTER VIVOS

PYKÄLÄN HALLITUS 2015...

YLEISVASTAAVA MIKKO SUKURA ”Hoidetaan hommat kunnolla ja järkätään hyviä bileitä.” Yleisvastaavaksi valittu Mikko on vuoden 2014 YVK:n isäntä, joka halusi nimenomaan tilavastaavaksi. Hän on esimerkiksi ajatellut nettisivuille jäsenkyselyä siitä, keiden kanssa pykälistit haluaisivat järjestettävän bileitä ja sitsejä. Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa?

Kun remontti alkaa, niin se, että pykälistien etuja valvotaan remontin osalta. Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä?

Tasan vuoden päästä kerhotilat on toivottavasti remontoitu ja vietetty todella hyvä juhlavuosi. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa?

Niitä todella kiireisiä “ressaavia” päiviä.

YLEISVASTAAVA ELMIIRA KUTVONEN ”Intohimoa ja innovatiivisuutta.” Toiseksi yleisvastaavaksi valittu Elmiira on kolmannen vuoden opiskelija, joka on ollut kaksi vuotta YVK:ssa. Hän on valiokunnan nykyinen varapuheenjohtaja. Elmiira on luvannut olla vielä aiempiakin yleisvastaavia helpommin lähestyttävä. Hän on myös muistuttanut, ettei tapahtumien järjestämisen tarvitse aina olla valiokuntien tehtävä. Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa?

Avoimuus. Vielä konkreettisemmalla tasolla: saneerauksesta selviäminen kunnialla – vaikka se laaja onkin. Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä?

Tilat ovat toivottavasti kiiltävämmät ja toimivammat, ja Pykälä valmiina jatkamaan entistä paremmaksi. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa?

Vähäisiä yöunia.

ULKOASIAINVASTAAVA JULIUS VIHERKENTTÄ

YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA EERO KÄRKI

”Ain laulain työtäs tee!”

Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat yhdistyksessä vaikuttaa?

Vuoden 2015 ulkoasiainvastaava on kuluvana vuonna ollut YVK:n isäntänä ja kiertänyt kv-viikkoja. Hän sanoi vaalipaneelissa muun muassa, että Codexin kanssa voisi järjestää enemmän toimintaa.

Se, että Pykälässä kaikki hyvät ideat pääsisivät pinnalle.

Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa?

Se, että pykälistit viihtyvät Pykälässä.

Se on ainakin vähän sotkuisempi kuin nyt – kun kerran halutaan liikkua konkreettisella tasolla.

Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä?

Mitä et odota innolla vuodessa yhdistyksen puheenjohtajana?

Toivon mukaan kehitytään parempaan suuntaan ja toiminta monipuolistuu. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa?

Miten mä muotoilisin tän... terveydentilan heikkenemistä.

INTER VIVOS

Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä?

Sen loppumista.

KIRJA-ARVOSTELU

Mitä me oikeastaan sääntelemme avioliitolla? Teksti: Lauri Linna

ta, Pylkkänen näkisi järkevämmäksi yhteistalouksien sääntelyn. Hänen luonnosteleman yhteistalousmallin lähtökohtana olisi osapuolten – joita voisi olla useampi kuin kaksi – sitoutuminen toistensa, lastensa ja kotitaloutensa hoivanpitoon sekä toisaalta sitoutuminen yhteiseen talouteen annettujen (aineellisten ja aineettomien) resurssien oikeudenmukaiseen käyttöön. Näin taattaisiin, että kaikkien panos yhteiseen talouteen tulisi mahdollisimman oikeudenmukaisesti huomioitua ja toisaalta vältettäisiin kaikkinainen syrjintä. Kyse olisi vain ja ainoastaan sopimukseen sitoutuneiden ihmisten yhteisestä tahdosta, eikä heidän muiden keskinäisten suhteidensa perään kyseltäisi. Ilman syvempää perehtymistä aiheeseen, on vaikea vastustaa Pylkkäsen yhteistalousmallia eettisistä näkökohdista. Hän osoittaa teoksessaan vakuuttavasti, kuinka malli purkaisi nykyisen avioliittomallin aiheuttamaa syrjintää ja epäoikeudenmukaisuutta. Yhteistalousmallin toteuttaminen käytännössä vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä, minkä Pylkkänen itsekin myöntää. On myös kyseenalaista, olisiko se sellainen sopimus, johon ihmiset haluaisivat sitoutua. Useimmilla avioliitto herättää aivan omaa luokkaansa olevia positiivisia tuntemuksia, kaikkiin muihin sopimuksiin verrattuna. Avioliiton solmiminen tuntuu, oli kyseessä sitten kirkollinen vihkiminen tai siviilivihkiminen, paljon hienommalta kuin yhteistaloussopimuksen solmiminen. Toisaalta varmoja tästä ei voida olla, eihän yhteistaloussopimus ole vielä yhteiskunnassamme edes kokeiluasteella. Eivätkä kirkkohäät minnekään katoaisi, vaikka oikeudellinen sääntely muuttuisi. Teos on radikaali, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Perhesuhteiden sääntely on paljon monisyisempi asia kuin mitä uskoisi. iv

unta v astapa

ino

Anu Pylkkänen: Vaihtoehto avioliitolle, Vastapaino 2012, sivuja 184

osuusk

umajan yliopiston professorina toiminut Anu Pylkkänen (1959–2013) kirjoittaa viimeiseksi jääneessä teoksessaan Vaihtoehto avioliitolle ennakkoluulottomasti avioliitosta ja sen oikeudellisista vaihtoehdoista. Mitä avioliitto oikeudellisesti merkitsee? Täyttääkö avioliitto sille asetetut tehtävät? Miten läheissuhteita olisi tarkoituksenmukaista säädellä? Nämä ovat kysymyksiä, joihin oikeushistoroitsijana toiminut Pylkkänen pyrkii pamfletissaan vastaamaan. Lähtökohtana hänellä on, että nykyinen avioliitto kiinnittää liikaa huomiota seksuaalisuuteen ja omistussuhteiden sääntelyyn. Vaihtoehdoksi hän esittää yhteistalouteen perustuvan mallin, jossa pääpainona olisi siihen sitoutuneiden hoivanpito ja yhteiseen talouteen annettujen resurssien oikeudenmukainen käyttö. Teoksessaan Pylkkänen käy läpi niin avioliiton oikeushistoriaa kuin sen nykyajan oikeudellista sääntelyäkin. Pamfletille ominaisesti hän kiinnittää erityistä huomioita sääntelyn ongelmakohtiin. Historiassa avioliitto keskittyi hyvin vahvasti seksuaalisuuden sääntelyyn. Keskiajalla miehen impotenssin katsottiin tekevän avioliitosta pätemättömän. Avioliiton seksuaalinen ulottuvuus on vähentynyt historian saatossa, mutta on yhä hallitsevana ajatuksena avioliiton takana. Avioliitto solmitaan henkilön kanssa, jonka kanssa harrastetaan seksiä. Enää tätä ei nähdä varsinaisena velvollisuutena, mutta raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin Suomessa vasta vuonna 1994. Toisaalta seksuaalisuuden merkityksen vähentyessä, on omaisuuden asema avioliiton sääntelyssä korostunut. Tätä Pylkkänen pitää ongelmallisena, sillä se jättää varjoonsa sen mistä avioliitossa tai sen kaltaisessa sopimuksessa tulisi olla kysymys eli hoivanpitoon sitoutumisesta. Historiallisesti avioliitto oli etuoikeus, johon oli varaa vain hyvän taloudellisen aseman omaavilla. Avioliittoinstituutiossa on nykyäänkin syrjiviä piirteitä, mikä näkyy kiivaasta keskustelusta samaa sukupuolta olevien parien avioliitosta. Pylkkänen menee ajatuksissaan kuitenkin vielä pidemmälle. Hän ihmettelee miksi ylipäänsä kiinnitetään huomiota seksuaalisuuteen, minkä pitäisi olla pelkästään yksityinen asia. Sen sijaan, että säänneltäisiin ihmisten parisuhtei-

INTER VIVOS

luvalla) Mimi and eunice (tekijöiden

valmistuminen

Teksti: Mira Karppanen Kuva: Emmi Koli

Miten sinun gradusi tullaan tarkastamaan?

änä kesänä oikkareiden keskuudessa kohistiin. Erityisesti valmistumisen kynnyksellä olevat opiskelijat saivat lisäjännitystä elämäänsä, kun tiedekunta ilmoitti Urkund-järjestelmän melko pikaisesta käyttöönotosta. Lokakuussa valmistuikin ensimmäinen ryhmä, jonka pro gradu -työt tarkastettiin tällä järjestelmällä. Mikä siis on Urkund? Oikeustieteellisen tiedekunnan opintoasianpäällikkö Sirpa Kajan vastasi Inter Vivoksen kysymyksiin aiheesta. Mikä on Urkund-järjestelmä? Urkund on plagiaatintunnistusjärjestelmä. Se vertaa siihen syötettäviä tekstejä, kuten graduja, sen tietokannassa oleviin dokumentteihin, tietosanakirjoihin, sanomalehtija tieteellisiin artikkeleihin sekä muuhun sen saatavilla olevaan materiaaliin. Miten Urkund toimii?

Opiskelija tallentaa tutkielmansa E-thesis- järjestelmään ja tiedekunnan virkailija lähettää sen Urkund-tarkastukseen. Kun Urkund-raportti on valmis, se lähetetään tutkielman tarkastajille ja opiskelija saa tiedon raportin valmistumisesta. Sitten tutkielman tarkastajat vertaavat Urkundin löytämiä samankaltaisuuksia sisältäviä tekstikohtia vertailumateriaaliin. Tarkastajat ottavat yhteyttä opiskelijaan, mikäli on aihetta plagiointiepäilyyn. Mahdollinen vilppiepäily tutkitaan samoin kuin muutkin vilppiepäilyt – lisätietoja löytyy Flammasta. 22

INTER VIVOS

Olennaista on työn tarkastajien tulkinta siitä, onko Urkundin esiin nostamassa tekstien yhtenevyydessä jotakin ongelmallista. Urkundin löytämien yhtenevien tekstien suuri määrä ei siis välttämättä tarkoita, että kyse olisi plagioinnista. Sen sijaan tarkastajat arvioivat onko lähdeviitteitä käytetty oikein ja onko toisen kirjoittamaa tekstiä käytetty asianmukaisesti. Flamman Älä Kopsaa -sivuilla on tästä esimerkkejä. Miten Urkundin käyttöönotto vaikuttaa opiskelijoiden elämään? Vuoden loppuun asti käytössä oli siirtymäaika uuteen järjestelmään, jonka aikana gradu tuli tallentaa sähköisesti E-thesis–järjestelmään, jonka jälkeen paperinen nidottu tutkielma piti toimittaa tiedekunnan kansliaan viikon kuluessa. Tammikuusta alkaen gradu tulee palauttaa samaan aikaan sekä E-thesis–järjestelmään että paperisena versiona. Uuden järjestelmän myötä otettiin myös käyttöön selkeä määräaika gradun palauttamiselle entisen suuntaa antavan suositusajan sijaan. Nyt gradu on palautettava neljä viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta, kun aikaisempi suositusaika oli kolme viikkoa. Opiskelijoille on kuitenkin etu, että he saavat järjestelmästä tiedon arvostelulausunnosta heti kun arvostelu on valmis, hyvissä ajoin ennen tutkielman hyväksymistä. Lisäksi seuraavan lukuvuoden määräajat voidaan jatkossa ilmoittaa heti tiedekuntaneuvoston kokouspäivien päättämisen jälkeen, koska määräajat muotoutuvat niiden mukaan.

Opiskelijoiden on tarkoitus saada ohjausta ja tarvittava palaute kirjoitelman muokkaamiseen ennen gradun palauttamista. Mikäli arvostelulausunnon tai arvosanatiedon saatuaan opiskelija kuitenkin haluaa vielä korjata tekstiään, hän voi vetää kirjoitelmansa pois tarkastusprosessista ja palauttaa sen uudelleen seuraavaan määräaikaan mennessä. Tämä valitettavasti kuitenkin viivästyttää valmistumista. Miksi Urkund otettiin käyttöön nyt? Yliopistotasolla päätettiin yhdenmukaistaa käytäntöjä ja tammikuussa 2013 rehtori päätti (päätös 11/2013) ottaa käyttöön Urkundin kaikkien ylemmän korkeakoulututkinnon opintonäytteiden tarkastamisessa. Järjestelmää pilotoitiin osassa tiedekuntia jo edellisen lukuvuoden aikana, mutta otettiin viimeistään 1.8.2014 käyttöön kaikissa tiedekunnissa. Miten Urkundin käyttöönotto on sujunut? Lähtökohtaisesti se on toiminut hyvin. Urkund-raportit on saatu nopeasti ja useimmat tarkastajatiedot ovat tulleet viikon sisällä. Opettajat ovat tarkastaneet kaikki tutkielmat määräaikojen mukaisesti, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (tällöin lausunto saatiin vasta lisälistalle tarkastajien vaihtumisen vuoksi). Ainoastaan pieniä teknisiä vikoja on jouduttu korjaamaan jälkikäteen. Selkeiden määräaikojen käyttöönotosta tuli kuitenkin

opiskelijapalautetta. Erityisesti kritisoitiin sitä, että tarkka palautuspäivämäärä julkaistiin alle kolme kuukautta ennen ensimmäistä jättöpäivää. iv Syksyllä 2014 valmistuneiden kommentteja Ohjaaja ei tuntunut tietävän miten toimia Urkund-palautteen kanssa. Urkund ei vaikuttanut valmistumiseeni juuri mitenkään. Urkund löysi ihan ihme yhteneväisyyksiä muiden teksteihin, esimerkiksi netin keskustelupalstoilta löytyviin kommentteihin. Osa opiskelijoista sai ilmeisesti nähdä raportin ja osa ei. Miksi käytännöt vaihtelevat? Jouduin muokkaamaan tekstiäni vielä vähän Urkundin takia. Pelkäsin ja stressasin, että valmistumiseni siirtyisi. Urkundista tiedotettiin liian lyhyellä varoitusajalla.

INTER VIVOS

OPPORTUNITIES FOR LAW STUDENTS

We drive talent and offer a one-of-a-kind learning experience We have a unique geographical coverage and focus. With a Nordic footprint and a strong foothold in Russia, we work closely together as one firm, across borders, business areas and support functions. We share and capitalise on the best ideas and practices generated by teams and team members, regardless of location, combining a strong first-mover attitude with a century of solid experience. We have both an extensive capacity to offer inspiring career opportunities and the flexibility to actively involve everyone in their own professional career profile planning. We have an outstanding portfolio of highly esteemed and demanding clients. We handle the most challenging and exciting assignments, both locally and crossborder, and actively take part in the reshaping of companies and industries. With us, you get deep insight into the key factors behind successful transactions and exceptionally proficient handling of complex disputes. Our most experienced lawyers guide our younger team members in close cooperation as part of project teams. You will learn from the best.

Now is your opportunity to kick-start your career and experience what it is like to work at a premier Nordic law firm. We offer both part-time positions to accommodate your studies and exams as well as a fulltime Associate Trainee programme. In addition, we offer opportunities for students writing their Master’s thesis. • • • •

Office Support KM Trainee Associate Trainee Thesis Trainee

For further information please visit us at www.hannessnellman.com/careers/join-us Follow us on LinkedIn

Hannes Snellman Attorneys Ltd • Helsinki • Moscow • St. Petersburg • Stockholm • www.hannessnellman.com

KAIKKI UUDET

23 SÄÄDÖKSET

TUNNISSA

Uudet säädösmuutokset, esityöt ja oikeustapaukset lisätään Suomenlaki.comin hakupalveluun vuorokauden sisällä. Halutessasi saat myös sähköpostiisi ilmoituksen sinua kiinnostavista päivityksistä. Varmista itsellesi juridinen tieto ensimmäisenä. Käytä ilmaiseksi yliopiston koneelta tai mistä tahansa Nelli-portaalin kautta.

Pykälän parempi hakupalvelu

Työtä työtä työtä

Teksti: Terhi Raikas Kuva: Teosto

Juridiikka – selviä

iinnostavakin juridinen tieto saattaa jäädä sanahelinän tasolle, jos ei keksi, kuinka sitä sovelletaan käytäntöön. Musiikkia juristiopiskelijan korville onkin, kun pääsee kuulemaan, mitä arki sitten joskus tulevaisuudessa tuo tullessaan ja kuinka osaamistaan pääsee käyttämään. Tässä haastattelussa säveltäjien ja musiikintekijöiden edunvalvontajärjestö Teoston lakiasiainjohtaja Risto Salminen valottaa työnkuvaansa.

Kerro lyhyesti itsestäsi. Kuka olet ja kuinka sinusta tuli juristi? Olen Risto Salminen, nelikymppinen juristi ja Teoston lakiasiainjohtaja. Johdan Teostossa Oikeudet-yksikköä, johon kuuluu lakitiimimme lisäksi edustamiemme kotimaisten ja kansainvälisten oikeudenhaltijoiden palvelut sekä oikeuksien hankinta- ja hallintatoiminta. Muutin Pohjanmaalta Helsinkiin vuonna 1994 ja aloitin trumpetinsoiton opinnot Sibelius-Akatemiassa. Aika pian kuitenkin huomasin, että minulta puuttui ammattimuusikolta vaadittavaa intohimoa musiikkiin ja soittamiseen. Juridiikka alkoi kiinnostaa, koska halusin kovasti oppia ymmärtämään miten yhteiskuntamme toimii. Lopullisesti jätin musiikkiopinnot taakseni vuonna 1997 aloittaessani opinnot Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä. Olet töissä Teostolla. Vaikka useimmat lukijoistamme tietävät jotakuinkin mikä Teosto on, kertoisitko lyhyesti myös työpaikastasi? Teosto eli Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusyhdistys. Teosto kerää korvaukset musiikin käytöstä ja tilittää ne edelleen tekijöille ja kustantajille. Teosto on aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edustaa 28000 kotimaista musiikintekijää ja -kustantajaa. Säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat Teoston vuonna 1928 valvomaan etujaan. Päätösvaltaa Teostossa käyttävät yhdistyksen jäsenet eli musiikintekijät itse. Teoston tavoitteena on varmistaa, että Suomessa on hyvät edellytykset tehdä musiikkia ammat26

INTER VIVOS

timaisesti ja että suomalaista musiikkia soitetaan nyt ja tulevaisuudessa. Vuonna 2013 Teosto keräsi kotimaasta korvauksia 50,3 miljoonaa euroa, josta toimintakulujen vähentämisen jälkeen tilitettiin 86 prosenttia musiikintekijöille ja -kustantajille. Oletko työssäsi tekemisissä kansainvälisten tahojen tai lainsäädännön kanssa? Sekä että. Teoston toimintaympäristö on kansainvälinen; muun muassa kansainvälisten oikeuksien edustussopimusten nojalla edustamme käytännössä koko maailman musiikkia. Lisäksi meillä on säännöllistä vuoropuhelua ja yhteistyötä erityisesti eurooppalaisella ja pohjoismaisella tasolla. Myös neuvottelutoiminta, etenkin musiikin digitaalisen lisensoinnin alueella, on kansainvälistä. Teosto hoitaa tekijänoikeuksien kollektiivista hallinnointia ja osallistuu täten myös säännöllisesti niin kotimaisen lainsäädännön kuin EU-lainsäädännönkin valmisteluun lausunnonantajana. Lisäksi viime aikoina tekijänoikeuksien kollektiivihallinnoinnista on annettu EU-direktiivi, joka tullaan implementoimaan lainsäädäntöömme seuraavan kahden vuoden sisällä. Päivittäisessä työssämme huomioimme myös kilpailuoikeudellisen sääntelyn Teoston määräävän markkina-aseman vuoksi. Painotitko opinnoissasi immateriaalioikeuksia? Kuinka päädyit töihin Teostolle? Opinnoissani olin suorittanut immateriaalioikeuden täydentäviä opintoja, mutta gradun kirjoitin professori Erkki Havansin vetämässä prosessioikeuden projektissa. Hankin kuitenkin käytännön työkokemusta luovien alojen juridiikan alueelta ja immateriaalioikeuksista Taiteilijoiden Tili- ja Lakiasiaintoimistosta sekä Muusikkojen Liitosta. Vaikka juristin ura musiikin maailmassa näyttäytyy jälkikäteen katsottuna aika loogiselta jatkumolta oman muusikkotaustani pohjalta, niin päätyminen Teostoon oli onnekas sattuma. Suorit-

säveliä VAI RIITASOINTUJA taessani tuomioistuinharjoittelua Äänekoskella silmiini osui avoimena ollut lakimiehen paikka Teostossa, jota päädyin hakemaan ja ilokseni sain paikan. Olen matkan varrella työskennellyt myös liikejuridiikan parissa pörssiyhtiön lakimiehenä, mutta palannut uudelleen tekijänoikeuksien pariin.

”Juridiikka alkoi kiinnostaa, koska halusin kovasti oppia ymmärtämään miten yhteiskuntamme toimii.” Risto Salminen

Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Oletko missä määrin tekemisissä artistien kanssa? Työpäivääni kuuluu aika paljon erilaisten asioiden suunnittelua, koordinointia ja sparrailua liittyen asiakkaiden liiketoiminnan arviointiin, lisenssiratkaisujen sisältöihin ja hinnoittelukysymyksiin sekä melkoinen määrä tapaamisia. Erilaiset yhdistyksen hallintoon liittyvät asiat ovat myös tavanomainen osa työtäni. Olen myös säännöllisesti tekemisissä musiikintekijöiden ja -kustantajien kanssa.

Teoston lakiasiainjohtaja Risto Salminen

Onko Teostossa toimivalle juristille hyötyä harrastuneisuudesta musiikin parissa? Teostossa toimivalta juristilta ei sinänsä edellytetä asiantuntemusta tai harrastuneisuutta musiikin parissa. Teoston toimintaympäristö on nykyään monessa mielessä hyvin liiketoimintalähtöinen ja teknologiakehitys muuttaa toimialan arvoketjuja ja -verkostoja sekä asiakaskuntamme liiketoimintaa kiihtyvällä tahdilla. Kokemus liikejuridiikasta ja asiakas- ja ratkaisulähtöinen ajattelutapa ovat hyviä lähtökohtia Teoston juristina toimimiselle. Lakitiimimme kolme juristia ovat tulleet Teostoon asianajotoimistoista ja yritysmaailmasta. Toki harrastuneisuus musiikin parissa ja kiinnostus toimialaa kohtaan ovat aina plussaa. Mitä muuta haluaisit kertoa? Teosto on mielenkiintoinen työpaikka, koska siinä yhdistyy liiketoiminnan pelisäännöillä toimiva musiikin lisensointi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja edustamiemme oikeudenhaltijoiden etujen valvominen. Meidän 90 hengen työyhteisössä Helsingin Kampissa on hyvä meininki. Työn vastapainoksi yritän torjua ikääntymistä ja palloja ikämiesfutiksessa aladivarisarjojen maalivahdin otteilla. iv INTER VIVOS

INTER VIVOS

OIKEUS HARRASTAA

Lain Huutoa omalla soundilla

Kuoro yhdistää laulavat juristit

Teksti: Elina Kemppainen Kuvat: Otto Markkanen, Rene Male & Topi Marttila

Ammatti yhdistää juristikuoro Lain Huudon jäseniä. Juridiikasta lainhuutolaiset eivät juurikaan keskenään puhu. Tärkeintä on tehdä kunnianhimoista kuoromusiikkia ja pitää hauskaa.

elsingin hovioikeuden istuntosalin keskelle siirretään torstai-iltaisin piano. Harjoituksiin kokoontuu juristikuoro Lain Huuto. Noin nelikymmenhenkinen a cappella -kuoro koostuu eri alojen juristeista ja oikeustieteen opiskelijoista. On juristeja hallinnosta, asianajotoimistoista, tuomioistuinlaitoksesta. ”Kolleguus yhdistää meitä. Tämä on helppo paikka tulla, vaikka ei tuntisikaan entuudestaan ketään”, kuoron perustaja Katja Hollmén sanoo. Kuoron kuopus, toisen vuoden pykälisti Villeheikki Huuskonen aloitti Lain Huudossa viime talvena. Vaikka Huuskonen on aina tehnyt musiikkia, kuorossa laulaminen on uutta. Kuorolaiset tsemppaavat toisiaan. Äänet sulautuvat yhteen ja muodostavat oman soundinsa. “Se on rikastuttanut laulamista. Kuorossa laulaminen on ihan eri asia kuin soolojen vetäminen”, Huuskonen sanoo. Lain Huuto syntyi juuri tarpeesta laulaa yhdessä. Idean

sai Pykälän Spexinkin perustanut Katja Hollmén kuutisen vuotta sitten. Hollmén oli ehtinyt olla työelämässä useamman vuoden ja kaipasi hauskaa tekemistä vanhojen opiskelukavereiden kanssa. Hän innostui puhumaan asiasta ystävälleen, kuoronjohtaja Paavo Hyökille, kun kaksikko tapasi yhteisen kaverinsa häissä. Iltaa oli istuttu tovi ja lasillisia kumottu. Hollmén keksi vaatia Hyökiltä lupauksen: “Kysyin, että jos perustan juristikuoron, tuleeko Paavo johtamaan sitä.” Hyökki kertoo luvanneensa, mutta ei ajatellut, että Hollmén oikeasti kokoaa kuoron. Vuotta myöhemmin hän sai viestin. Hollmén oli ryhtynyt toimeen ja muisti häissä käydyn keskustelun. Hollménin mukaan tähdet olivat hyvässä asennossa. Kuoro sai johtajan Hyökistä ja tukijan Lakimiesliitosta. Liiton ylähuoneelta järjestyi ensimmäinen harjoitustila. Koelauluihin ilmoittautui yli 80 juristia. Innostus oli

kova. Hollménin mukaan kuorolle oli selvästi tilaus. Kuoronjohtaja Hyökki oli koelauluissa ihmeissään. Musiikillinen taso oli hänestä todella kova: “Kaikki lukivat nuotteja. Se on mistä tahansa ammattiryhmästä iso otanta.” Lain Huutoon valittiin 56 laulajaa. Alusta alkaen porukal-

le oli selvää, että kyse ei ole laulukerhosta tai rallattelusta. Hyökki valitsi musiikiksi haastavaa modernia kuoromusiikkia. Hän huomasi nopeasti, että laulajat olivat tosissaan mukana. Viimeistään kuoron valmistautuessa kilpailuihin Hyökki keksi, mikä leimaa juristien kuoroa: “Juristi pyrkii täydellisyyteen. “Juristi pyrkii Mahdollinen täydellisyyteen. taidon puute korvataan sillä, että Mahdollinen taidon ollaan valmiita puute korvataan sillä, tekemään töitä että ollaan valmiitA pilkun tarkasti.” Samaa mieltä tekemään töitä pilkun ovat Katja Holltarkasti.” mén ja Villeheikki kuoronjohtaja Paavo Hyökki Huuskonen. “Juristi ei voi päästää huonoa käsistään. Vaikka ottaisimme treeneissä rennosti, ennen konsertteja on aivan mieletön tsemppi. Kalkkiviivoilla kaikki ovat valmiita näkemään kauhean vaivan”, Hollmén sanoo. ”Kuorossa näkyy ihmisten tarkkuus ja ahkeruus. Ollaan kunnianhimoisia ja paneudutaan laulamiseen”, Huuskonen kuvailee. Hollménin mukaan kuoron kipupisteet ovat myös liittyneet ammattikunnalle ominaisiin piirteisiin. Alkuvaiheessa ilmassa oli varovaisuutta. Kuorolaiset eivät halunneet tehdä virheitä toistensa edessä: ”Juristin on INTER VIVOS

Oikeus harrastaa...

vaikea myöntää, jos on jossain huono. Emme kuitenkaan ole ammattilaulajia, joten kaikki ei aina mene treeneissä täydellisesti.” Aluksi kaikki eivät myöskään pitäneet kuoronjohtajan tasaisin väliajoin pitämistä äänten inventaarioista. Oli vaikea tulla arvioiduksi ALUSTA ALKAEN kun PORUKALLE OLI SELVÄÄ, vapaa-ajalla, kerran oli paikan ETTÄ KYSE EI OLE kuorosta saanut. Hollmén on LAULUKERHOSTA TAI huomannut, että RALLATTELUSTA. kuorolaiset ovat alkaneet luottaa toisiinsa. Kuorolaiset pitävät jokaviikkoisten harjoitusten välillä yhteyttä Facebook- ja Whatsapp-ryhmissä. Konserttien lisäksi on kuoroleirejä ja kilpailumatkoja. Ryhmästä on tullut tiivis. Moni onkin sanonut, että juuri kuorolaisille voisi kertoa, jos jotain ikävää sattuisi omassa elämässä. Harjoituksissa pidetään treenaamisen lisäksi

Montako oikkaria tunnistat? 30

INTER VIVOS

hauskaa ja viljellään hurttia huumoria. Juridiikasta Hollménin mukaan kuorossa ei juurikaan puhuta. Työkiireitä kollegat ymmärtävät kuitenkin hyvin. Kuoron ikähaarukka on parikymppisestä päälle viisikymppisiin. Villeheikki Huuskosen mukaan opiskelijat otetaan tasavertaisina mukaan joukkoon. Kuoron henki on hänen mukaansa hyvä: ”On ollut mukava tutustua työelämässä jo oleviin juristeihin ja saada uusia kontakteja.” Kuluva vuosi on ollut Lain Huudon viisivuotisjuhlavuosi. Syksyllä kuorolla oli juhlakonsertti. Kuoron ääni on omaleimainen. ”Emme ole koulutettuja klassisia kuorolaulajia ja se kuuluu meidän soundissa tuoreutena”, Hollmén sanoo. Lain Huutoon pyritään koelaulujen kautta. Hyökin mukaan ongelmana ei ole löytää sopivia laulajia, vaan pikemminkin se, että kuorossa olisi 120 jäsentä, jos kaikki hyvät pyrkijät olisi voitu ottaa mukaan. Lokakuussa kuoro myös osallistui kansainväliseen

Canta Al Mar –kuorokilpailuun Calellassa ja Barcelonassa Espanjassa. Kilpailun viimeinen kappale onnistui täydellisesti. Silloin kuorolaiset tiesivät tehneensä nappisuorituksen oikeassa paikassa. ”Viimeinen sana oli vielä aamen. Naiset lähtivät kävelemään lavalta ja kun me miehet olimme vielä lavalla, kuulimme jo huutoa ja kirkumista”, Huuskonen kertoo. Illalla oli hirveät bileet. ”Olimme ajatelleet ottaa illan rauhallisesti, jotta

olisimme kohtuullisessa tikissä seuraavana kisapäivänä. Ei se ihan niin mennyt, mutta tsemppasimme seuraavana päivänä sitäkin kovemmin”, Hollmén nauraa. Erilaisia kuoroja johtanut Hyökki kuvaa kuoroa railakkaimmaksi, jonka kanssa on työskennellyt. Tämä onkin yksi lisäpiirre, joka leimaa juristien kuoroa. Ja tuli sille pilkuntarkalle työlle ja puurtamiselle myös tulosta. Kuoro matkusti kotiin Espanjasta sekakuorokilpailun voittajana. iv

Lain Huuto • • • • • •

•

Juristikuoro Lain Huuto on toiminut vuodesta 2009 alkaen. Kuorolaiset ovat juristeja tai oikeustieteen ylioppilaita. A cappella –sekakuorossa on noin neljäkymmentä jäsentä. Kuoron taiteellinen johtaja on kuoronjohtaja, musiikin maisteri Paavo Hyökki. Kuoro järjestää omia konsertteja, osallistuu yhteiskonsertteihin ja esiintyy myös tilauksesta. Kuoro voitti kansainvälisen Canta Al Mar –kuorokilpailun sekakuorokilpailun pääsarjan ja sijoittui saman kilpailun pop-kategoriassa 2. sijalle lokakuussa 2014. Kesällä 2013 kuoro sai Tampereen Sävelen kansainvälisessä kuorokatselmuksessa kultaleiman.

Otteita Lain Huudon ohjelmistosta Vakavahenkistä ohjelmistoa kaudelta 2014: • Lauri Mäntysaari: Kolme laulua Lauri Viidan runoihin (kantaesitetty 2014) • Jaakko Mäntyjärvi: Four Shakespeare Songs • Z. Randall Stroope: The Conversion of Saul • Einojuhani Rautavaara: Lähtö • Eric Whitacre: Lux Aurumque • Fredrik Sixten: Ave maris stella Kevyempää kuoromusiikkia kaudelta 2014: • Mia Makaroff: Butterfly • Bobby McFerrin: Don´t worry, be happy • Sting: Fragile • Anders Edenroth: Words • Stevie Wonder: Superstition

INTER VIVOS

PAKINA lauri linna

Viranomaisille tulisi opettaa miten Kontulan ostarilla puhutaan Usein puhutaan kapulakielen selkiyttämisestä.

Aliisa peltoniemi

Tavoite on ymmärrettävä ja oikea. Kansan on ymmärrettävä virkamiehiään. Kapulakielen selkiyttäminen ratkaisee kuitenkin vain puolet ongelmasta. Sen puolen, että Matti ja Liisa ymmärtävät mitä Herra Varatuomari lausuu. Sen sijaan se ei takaa, että Herra Varatuomari ymmärtäisi mitä Matti ja Liisa solkkaavat. Viranomaisten olisi opittava myös kansan kieltä. Tuomari ja asianosaiset tulevat usein kuin toisista todellisuuksista. Sama pätee useissa juristien ammateissa. Vaatii paljon, että juristi kohtaa sosiaalituilla elävän narkomaanin aidosti vertaisenaan.

INTER VIVOS

Siispä ehdotankin uutta kurssia oikikseen. Se voitaisiin sijoittaa vaikkapa oikeussosiologian aineopintoihin. Laajuudeksi sopisi kilpailukykyinen määrä noppia. Siinä tehtäisiin yhdessä retkiä paikallisiin lähiöihin oppimaan elämän perusasioita. Tiedekunta voisi tarjota kaljat, jotta tilanne olisi mahdollisimman autenttinen. Kontulan ostarin baareissa vietetyt tunnit opettaisivat monille, eikä vähiten allekirjoittaneelle, varmasti paljon enemmän ihmisten elämästä ja tavasta puhua kuin mitä luennot tai kirjat pystyvät opettamaan.

As one of Finlandâ&#x20AC;&#x2122;s top-tier law firms, Attorneys at law Borenius has always invested in the academic and professional development of law students. We have created trainee programmes for students in different stages of their studies, offering an excellent opportunity to see and experience what it is like to work at a leading business law firm.

COURIER

For law students at the early stage of their studies, typically first/second-year law students

TRAINEE

For third/fourth-year law students (a minimum of 160 study credits required)

GROUP TRAINEE

For students who are finalising their studies

INTERESTED?

Go to www.borenius.com/students

FINLAND Helsinki Tampere www.borenius.com

RUSSIA St. Petersburg www.borenius.com

U.S. New York www.borenius.com/newyork

ESTONIA Tallinn www.borenius.ee

LATVIA Riga www.borenius.lv

LITHUANIA Vilnius www.borenius.lt

Borenius Group consists of over 200 lawyers in six jurisdictions. The member firms of Borenius Group are separate legal entities practicing advocacy for their own account and following their respective local Bar rules.

oikkarielämää

Kun syöminen hallitsee Teksti ja kuva: Pauliina Oikarinen

Kontrollilla saavutettujen tulosten myötä euforiakierre kasvaa. Tyytyväisyyden tunne vaatii koko ajan lisää. Halu haastaa itseään hallitsee ajatuksia. Ulkoisesti oma vartalo näyttää tuloksen, mutta toiminnan ydin on piilossa kaikilta katseilta. Peili ei näytä totuutta, koska mieli ei anna periksi ja mikään ei ole tarpeeksi.

yömishäiriöt ovat vakavasti otettavia sairauksia. Suomessa tehdyn tutkimuksen* mukaan niihin sairastuvat tavallisimmin 15–24-vuotiaat, mutta myös tätä nuoremmat tai aikuiset voivat sairastua. Syömishäiriöt ovat yleisempiä naisten keskuudessa, sairastuneista arvioidaan olevan miehiä noin 10%. Syömishäiriöitä on erilaisia; tässä kirjoituksessa keskitytään kuvaamaan erityisesti laihuushäiriöitä. Illuusio laihduttamisen jatkuvasta tarpeesta on yksi nyky-yhteiskunnan peruskivistä. Sen kohderyhmäksi altistuu tahtomattaankin liian moni henkilö, jolla on taipumus perfektionismiin, itsekriittisyyteen tai hyväksynnän saavuttamiseen muiden silmissä. Kun henkilö, jonka ei tarvitsisi laihduttaa, vähentää päivittäistä energiansaantiaan radikaalisti pudottaakseen painoaan, hän on sairastunut laihuushäiriöön. Epäterveen suhteen syömiseen voi laukaista esimerkiksi kiusaaminen, stressitilat tai rankat elämänmuutokset. Myös elinympäristö, jossa yksilö kokee olevansa kyvytön itse vaikuttamaan asioihinsa, voi saada aikaan voimakkaan kontrollin tarpeen jollain elämän osa-alueella. Ravinto on elämän arkipäiväinen peruspilari, johon on itse helppo vaikuttaa. Liiankin helppoa, sillä koko elämä on mahdollista saada pyörimään ruoan ympärillä. Sairastunut suunnittelee kaikki liikkeensä ruokailujen mukaan. Ravintolassa käynti kuuluu vältettävien aktiviteettien kategoriaan, koska kaloreiden laskeminen 34

INTER VIVOS

tarkkaan kodin ulkopuolella on mahdotonta. Isovanhempien luona tarjolla oleva iltapäiväpulla on irvokkaan painajaisen ilmentymä. Näläntunteeseen turtuu, pää on taukoamatta kipeä, olo voimaton, sormenpäät kylmät ja kasvot kalvakat. Väsymys hallitsee psyykkistä ja fyysistä olotilaa, jokainen päivä on selviytymishaaste. Sairastuneen häiriökäyttäytyminen koostuu pienistä valinnoista, joiden avulla omassa maailmassa eläminen mahdollistuu: rasvattomien ja sokerittomien tuotteiden valitseminen, kaiken omien mielikuvien mukaan epäterveellisen systemaattinen välttely ja hyvin pienet annoskoot. Runsas vedenjuonti on keino, jolla sairastunut pyrkii kylläisyyden tunteeseen ilman ylimääräisiä kaloreita. Kun itsekuri pettää, maailma murenee ja ahdistus paisuu. Seurauksena on itsensä ruotiminen ja ruokavalion kiristäminen entisestään. Sortumista ei voi välttää, sillä säästöliekillä toimiva kroppa huutaa ravintoa ja energiansaannin pitäminen minimissä loputtomiin on kestämätön tilanne. Laihuushäiriössä kyse ei ole mistään tavanomaisesta ideasta pudottaa muutama kilo, joskin häiriö voi alkaa tällaisesta viattomasta mietteestä. Kyse on sairaalloisten ja pakkomielteisten ajatusten kanavoimisesta käytännön toimintaan. Syömishäiriö on sairaus, jonka oireet vaikuttavat henkilön ihmissuhteisiin, opiskeluun, työhön ja harrastuksiin. Sairastuneen kaikki ajatukset pyörivät ruoan ympärillä. Tavallisesti hän rakastaa kokkaamista ja

leipomista perheenjäsenilleen ja ystävilleen ja nauttii kun näkee muiden syövän. Hänelle itselleen suurin palkinto on kieltäytymisestä saavutettu täyttymys. Voimakas itsekontrolli on harhaa, sillä todellisuudessa sairaudella on niskalenkki sairastuneeseen. Mitä on häiriökäyttäytyminen, mikä on ”normaa-

lia”? Aikamme jättihittejä ovat hyvinvointi, terveelliset elämäntavat ja kurinalaisuus. Syömisen säntillinen tarkkaileminen ja intohimoinen urheileminen voivat hyvistä tarkoitusperistä huolimatta hämärtää todellisuutta. Muodostuuko ravintotietoudesta ongelma vasta sitten, kun henkilö itse tai hänen lähipiirinsä kokee käyttäytymisen epänormaaliksi? Huonon omantunnon torjuminen suorittamalla treenejä ja ruokailuja, jatkuva tavoitteiden kiristäminen ilman selkeää päämäärää, määrättyihin kaavoihin kangistuminen ja niistä poikkeamisen pelkääminen viittaavat hankaluuksiin. Kurinalaisuus

Syömishäiriötyyppejä Anoreksia Anoreksia on laihuushäiriö, josta kärsivä haluaa pakonomaisesti laihtua, vaikkei sille mitään reaalista tarvetta olisikaan. Aiheuttaa muun muassa elimistön kuivumista, ruumiinlämmön laskua, aineenvaihdunnan hidastumista, lihasheikkoutta, palelemista ja uupumusta. Kasvuikäisillä kasvu hidastuu tai pysähtyy. Naisilla kuukautiset voivat jäädä pois. Äärimmilleen viety anoreksia voi aiheuttaa kuoleman. Bulimia Bulimia on ahmimishäiriö, jossa henkilö syö ahdistukseensa suuria määriä. Kontrolloidakseen painoaan sairastava tyhjentää vatsansa oksentamalla tai lääkkeillä. Bulimia on anoreksiaa yleisempi syömishäiriö, joka aiheuttaa muun muassa hormonaalisia häiriöitä, sydämen rytmihäiriöitä, ruokatorven vaurioitumista, äänihuulten ei automaattisesti merkitse häiriötä, mutta pelko, itseinho ja pakkotoiminnot voivat viitata siihen. Laihuushäiriöstä kärsivä tavoittelee olotilaa, jossa hän voisi olla tyytyväinen itseensä. Tämä ei ole mahdollista. Sairastunut voi kokea onnistumisen tunteita vaa’an näyttäessä tiettyä lukemaa, mutta riemu on vain hetkellistä. Sairaus on jonkinasteinen masokismin ilmentymä: sairastunut kuvittelee saavuttavansa onnen tekemällä pahaa itselleen. Vaikka sairastunut kykenisikin ajattelemaan tilannettaan rationaalisesti eli tiedostamaan, että hänen toimintansa on järjetöntä, ei sillä ole merkitystä. Tunteet ovat kiistattomasti vallassa, järki on ainoastaan etäinen kosketus normaaliin elämään. Epäloogisuus ja ristiriitaisuus luovat ulkopuolisille haasteen tilanteen ymmärtämiseen. Sairastuneen toimintaan tulisi pyrkiä puuttumaan, ennen kuin hän on sairaudessaan liian syvällä. Tällöin

kuvioon astuu yleensä mukaan masennus ja ahdistushäiriöt, itsensä fyysinen vahingoittaminen myös muutoin kuin laihduttamalla ja jopa itsemurha-ajatukset. Läheiset eivät kykene tuellaan parantamaan häiriöstä kärsivää. Terapia eri muodoissaan voi tarjota apua tilanteeseen, ääripäässä kyseeseen tulee laitoshoito. Yksistään ulkopuolisen avun turvinkaan häiriöstä kärsivä ei voi parantua. Parantuminen edellyttää sairastuneen halua kamppailla sairautta vastaan, omaa tahtoa parantua. Sairauden selättäminen ei kuitenkaan ole yksinkertainen asia ja ongelmat voivat jatkua vuosikausia. Tutkimusten mukaan suurin osa sairastuneista paranee. Tässä kohdin on kuitenkin huomioitava, että vaikka sairaus ei enää dominoisikaan henkilön elämää läpikotaisesti, siitä on vaikea päästä kokonaan eroon. Ulkoinen hyvinvointi ei välttämättä vastaa henkilön tunteita ja ajatuksia. Sairauden aiheuttamat haavat on helppo

tulehtumista ja kiillevaurioita hampaisiin. Ortoreksia Ortoreksia on terveellisen ruoan syömisen pakkomielle, jossa sairastava tiukentaa ruokavaliotaan äärimmilleen ja asettaa itselleen tiukkoja rajoja. Se voi pahimmillaan johtaa vakavaan aliravitsemukseen ja sitä kautta kuolemaan. Oireet ovat samankaltaisia kuin anorektikolla, joten rajanveto näiden kahden välillä on häilyvä. BED (Binge Eating Disorder) BED on tavallisin niin kutsutuista epätyypillisistä syömishäiriöistä. Sairastunut ahmii suuria määriä ruokaa muttei oksenna kuten bulimiasta kärsivä. Tämä johtaa usein lihavuuteen ja suuriin painonvaihteluihin. Häiriön tyyppiä ei ole aina helppo määrittää, eikä häiriön tietty muoto välttämättä esiinny puhtaasti sellaisenaan. Syömishäiriö voi muuttaa muotoaan ajan kuluessa. peittää, mikäli rankimmista vaiheista on jo selvitty. Se että 80% sairastuneista toipuu hyvin ja voi elää normaalia elämää**, on positiivinen lukema, mutta ei kerro koko totuutta. Selviytyjä joutuu vielä monesti elämänsä aikana tiedostamaan sairautensa. iv Lähteet * Isomaa, R. Eating Disorders, Weight Perception, and Dieting in Adolescence. 2011. ** Keski-Rahkonen, A.; Charpentier, P.; Viljanen, R. (toim.). Olen juuri syönyt, läheiselläni on syömishäiriö. Duodecim. 2008. Syömishäiriöliitto www.syomishairioliitto.fi INTER VIVOS

Pykälässä

IV Tenttaa Teksti ja kuvat: Jaakko Seppänen

Kun Pykälän spexarit saapuivat Räyskälän leirikeskukseen hiomaan esiintymistaitojaan, ei ollut lainkaan itsestään selvää, tullaanko illasta selviytymään elävänä vai kuolleena. Inter Vivos tenttasi paikalla olleilta kokeneilta spexaajilta, onko ”spexleskiä” oikeasti olemassa.

Ei seksiä ennen spexiä? Taneli Laine, tuottaja

Sain toissapäivänä, lasketaanko se?

Elina Ranin, markkinointivastaava

Ei niillä varsinaisesti ole mitään tekemistä keskenään…!

Sampo Hyvönen, lavastaja

Ja, sex efter spex!

INTER VIVOS

språkbad

24 H på sommar-Åland Teksti: Jonna Johansson & Celina Nordlund

i vet alla att Åland är Finlands Hawaii. Men vad är det bästa Åland har att erbjuda? Vad är det egentligen som är så fantastiskt med åländsk sommar? Två infödingar guidar dig till det ultimata dygnet på vår paradisö. OBS! Ankomsttiderna gäller för den förmånligaste rutten, alltså Viking Line från Åbo.

14.00 Färjan anländer till Mariehamn. OBS! Kom ihåg att kliva av på denna fantastiska ö, det finns mera här i livet än att bara åka på kryssning.

ro eller en FF!) men är plånboken tunn kan egna drycker med fördel avnjutas i en park eller på en brygga. 00.00 Dags att entra det mytomspunna Arken. Begreppet

’hatkärlek’ myntades för att beskriva ålänningarnas relation till stället. Det må vara lite nedgånget och se ut som en sverigebåt, men här finns allt du kan önska dig. Vare sig det är bugg till liveband, housemusik, gambling i casino eller drinkar på utservering du är ute efter, erbjuder Arken detta. Arken är det enda stället som gäller under sommarmånaderna.

14.15 Dags för incheckning! Lyxar man till det bor man

på Hotell Arkipelag (pluspoäng för kort väg från dansgolvet till sängen), är man ett större sällskap passar det bra att hyra en stuga på gröna uddens camping. Det mest ekonomiska för en fattig studerande (och även det bästa sättet att bekanta sig med äkta åländsk kultur) är att lita på att någon vänlig själ erbjuder sovplats när krogen stänger.

03.30 Något förvirrad ber vakterna dig att lämna stället och du har ingen aning om hur tiden gått så fort. Misströsta dock inte, du har ännu Draken-besöket kvar. När krogen stänger ringlar sig kön till Ålands mest kända snabbmatsställe lång. Precis som Ålandspannkakan vet vi väl egentligen inte om den där kebaben är så jättegod, men det är en tradition och vid 4-snåret smakar det himmelskt.

15.00 Ålandspannkaka på Bagarstugan eller Café Svarta

04.00 Antingen fortsätter du ut i sommarnatten om du

Katten. Det må vara klyschigt och inte ens särskilt gott, men det är en tradition och något man måste smaka på.

16.00 Shopping i det nya shoppingcentret Maxinge. Per-

fekt ställe att se ålänningar i sitt naturliga habitat.

16.05 Efter fem minuter lär du ha sett det som finns att erbjuda, och det är dags att styra kosan mot östra hamnen, där ni hyr en båt och tar en tur ut på sjön (se till att ha några iskalla Stallhagen nerpackade i picknickkorgen!). Är vädret fint finns det ingen upplevelse som slår detta. 19.00 Dags för en dusch och klädombyte, kvällens även-

tyr närmar sig. Middagen avnjuts anting på Pub Niska eller Pub Albin, fantastiska pizzor som avnjuts på bryggan.

21.00 Dags att dra till Arken Garden. Har man just fått

lön tillbringas hela kvällen här (se till att beställa en Soleinföding = alkuasukas dygn = vuorokausi ankomsttid = saapumisaika förmånlig = edullinen kliva av = astua kyydistä vänlig själ = ystävällinen sielu krogen = baari (tai tässä yökerho) klyschigt = kliseinen habitat = elinympäristö

hittat en efterfest, annars är det dags att ta skorna i handen och promenera hemåt.

10.00 Rise and shine! En ljuvlig sommardag kan inte

slösas bort i sängen, dags för ett morgondopp. På lilla holmen finns det både ankor och halvnakna ålänningar, vad man nu är mest intresserad av. Ligg kvar i sanden ett par timmar och återhämta dig efter gårdagens bravader.

13.00 Det sista du behöver uppleva innan du lämnar

holmen är den legendariska rökerikisiosken (i folkmun ’Rökka’). Här får du njuta av äkta åländsk korv (om du inte redan smakat...). Glöm krabbispizza, på Åland är det Rökka som gäller!

14.25 Dags att gå ombord igen, säga hejdå till Åland och hej till Ville Viking. Tack för denna gång, vi ses snart igen! iv

styra kosan mot = lähteä johonkin suuntaan tillbringas = vietetään mytomspunna = myyttinen myntades = keksittiin nedgången = rappeutunut misströsta = menettää toivonsa ringla sig = kiemurrella 4-snåret = neljän aikaan bravader = suurteot, toimet INTER VIVOS

#viskigate

Mistä Viskigatessa oli oikein kyse? Teksti: Lauri Linna Kuva: Saana Luoma

Lokakuun alkupuolella alkanut viskikohu tai #viskigate jäi tuskin keneltäkään huomaamatta. Kohu eteni nopealla tahdilla ja sai sosiaalisen median räjähtämään. Niin asianosaisilta, kansalaisilta kuin poliitikoiltakin sateli näkemyksiä ja kannanottoja. Tässä selostus siitä, miten kohu eteni ja mitä siitä jäi käteen. 11. lokakuuta 2014 Ensimmäiset uutiset tulevat. Helsingin Sanomat kirjoittaa, että Aluehallintovirasto (AVI) on kieltänyt kahta blogistia kirjoittamasta viskistä, kertoessaan Olut & Viski Expo -tapahtumasta. Samalla Olut & Viski Expo joutuu muuttamaan nimensä Olut Expoksi. Tästä kertova uutinen on Helsingin Sanomien mukaan jaettu Facebookissa 48 543 kertaa ja Twitterissä 404 kertaa. Tässä vaiheessa kohu keskittyy suurilta osin hämmästelemään viranomaisten toimintaa. Se on luonteva jatko aikaisemmin kesällä nousseisiin kohuihin, muun muassa oman alkoholin juomisesta festivaaleilla, joissa syyttävä katse kohdistui kieltoja antaneisiin virkamiehiin. 12. lokakuuta 2014 Kohu saa uuden käänteen, joka näyttää leikkaavan sen terävimmän kärjen. Monet puhuvat, että koko juttu on uutisankka. On nimittäin paljastunut, että AVI ei kieltä38

INTER VIVOS

nytkään blogisteilta viski-sanan käyttöä, vaan ainoastaan, että sana poistetaan tapahtuman nimestä tapahtumasta kirjoitettaessa. Muuten blogiteksteihin viski-sana voi jäädä. YLE uutisoi Olut Expon järjestäjän Mikki Nymanin luulleen, että jos blogistit eivät poista viski-sanaa blogeistaan tapahtuman nimen yhteydestä, häneltä voi mennä anniskeluoikeus. YLE:n mukaan ainoastaan Nyman, ei AVI, oli ollut yhteydessä blogisteihin. Alexander Stubb toteaa Yle Radio Suomen haastattelussa, että jos tiedot kohusta pitävät paikkaansa viranomaisilla ei ole oikeata tehtävää. 13. lokakuuta 2014 Päätöksen takana oleva AVI:n ylitarkastaja Jarmo Oresmaa kiistää, että yksityisten blogistien kirjoitukset estäisivät tapahtuman anniskeluluvan saamisen. Helsingin Sanomien hallussa on kuitenkin kuulemma kirjeenvaihto, jonka mukaan AVI olisi pitänyt blogeja tapahtuman

laittomana markkinointina. Ilta-Sanomien uutisessa Mikki Nyman toteaa, että Helsingin Sanomien ensimmäinen uutinen on vienyt keskustelua väärään suuntaan. Blogisteilta oli vain kielletty tapahtuman vanhan logon käyttäminen. Tämän lisäksi Nyman sanoo, että ei ollut itse siinä käsityksessä, että voisi menettää anniskelulupansa, vaan ainoastaan blogistit tulkitsivat yhteydenoton merkitsevän tätä. Keskusteluun ottavat osaa AVI:n ylijohtaja Anneli Taina, joka kertoo MTV:lle, että viranomaisten toiminta selvitetään ja sisäministeri Päivi Räsänen, joka kertoo ihmetelleensä sähköpostiinsa tulleita viski-sanan toistoa sisältäviä sähköposteja. Räsäsen mukaan kohu kertoo, että suomalaisilla on alkoholiin erityinen tunnesuhde. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry osallistuu keskusteluun toivomalla lähdekriittisyyttä. Yhdistys kysyy kenen intresseissä on käynnistää uudelleen vaikuttamistyö alkoholimainonnan puolesta. 28. lokakuuta 2014 Olut Expon päätyttyä Yle uutisoi, että kohun kohteena olleessa tapahtumassa vieraili yli 4500 kävijää, mikä oli yli tuhat ihmistä enemmän kuin viime vuonna. Syynä on kyseinen kohu, minkä järjestäjä Mikki Nyman itsekin uutisessa myöntää. Täyttä juhlaa tapahtumasarja ei yrittäjän kannalta kuitenkaan ollut, sillä hän ei pystynyt käyttämään painettua mainosmateriaalia, jossa oli tapahtuman alkuperäinen nimi. 31. lokakuuta 2014 Osittain viinakohusta erillään ja osittain siihen liittyen kohistaan myös 1. tammikuuta 2015 voimaan tulevasta alkoholilain uudistuksesta (HE 70/2013). Tähän liittyen Facebookissa järjestetään Vanha Viinakon Laki -nimi-

nen tapahtuma, johon osallistuvia, noin 92 000 ihmistä, kehotetaan vaihtamaan profiilikuvakseen mieluisimman alkoholijuoman kuva vastauksena Suomen absurdille alkoholipolitiikalle. Mitä jäi käteen? Itse tapahtuneeseen nähden asian saama huomio on hämmästyttävän suurta. Toisaalta kohussa on kaikki hyvän kohun elementit. Siinä on kyse alkoholilainsäädännöstä, joka on Suomessa aina herättänyt suuria tunteita niin puolesta kuin vastaan. Toiseksi kyse on virkamiesten toiminnasta ja sitähän on varsinkin viime kesänä ruodittu useamman kohun verran. Kolmantena sopassa on vielä sananvapaus. Aiheellista tai ei, niin siihen vetoaminen saa keskusteluun uusia sävyjä. Vielä oman ulottuvuutensa kohuun tuo raha. Alkoholilainsäädännössä on nimittäin kyse puolin ja toisin merkittävistä intresseistä. Alkoholimainonta on tärkeää mainostoimistoille ja panimoteollisuudelle. Vuonna 2012 panimoteollisuus ja ulkomainontayritys JCDecaux Oy pyrkivät Joisitko vähemmän? -kampanjallaan omien sanojensa mukaan saamaan aikaiseksi kansalaiskeskustelua ja lisätä ihmisten ymmärrystä aiheesta. Kun alkoholimainontaa rajoitetaan, näillä tahoilla on paljon menetettävää. Toisella puolella taas on ehkäisevän päihdetyön EHYT ry, joka toimii väestön terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Jos alkoholilainsäädännöllä onnistutaan suitsimaan alkoholinkäyttöä, on sillä merkittäviä vaikutuksia kansantaloudelle ja ihmisten terveydelle. Näyttääkin siltä, että alkoholilainsäädännöstä on tullut taistelukenttä, josta väännetään aina uusien kohujen voimin. Viime kädessä tutkimustieto ja äänestäjät ratkaisevat, mihin suuntaan vaaka kallistuu. iv INTER VIVOS

Teemu Rajala

Elämäni juristina

Haastattelussa

Jacob Söderman Teksti: Jaana Saarijärvi & Laura Varjokari Kuva: Jaana Saarijärvi & Laura Varjokari

Elämäni juristina –sarjassa haastatellaan merkittävän uran juridiikan parissa tehneitä oikeustieteilijöitä. Sarjan kuudennessa osassa haastattelemme ensimmäisenä EU:n huippuvirkaan kohonnutta suomalaista – Jacob Södermania, joka toimi ensimmäisenä Euroopan oikeusasiamiehenä. TIE OIKEUSTIETEESEEN Syksyllä 1957 Jacob Söderman (s. 1938), jota myös Jackeksi kutsutaan, aloitti filosofian ja kirjallisuuden opinnot Helsingin yliopistossa. Tämä tie päättyi kuitenkin lyhyeen. Eräällä luennolla Söderman nimittäin nukahti nauttimansa oluen seurauksena ja heräsi vasta 40

INTER VIVOS

professorin pakatessa papereitaan. Salissa ei ollut enää muita. Tapahtunut nolostutti haastateltavaamme kovasti. Näin ollen hänen oli keksittävä syy jättää opinnot. Armeija tarjosi ratkaisun. Santahaminassa kokelaana ollessaan Söderman tutustui erääseen kaveriin, joka luki kaiket illat oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoekirjoja ja kertoi saavansa luku-urakkaansa varten kahden viikon lisäloman. Myös Söderman kiinnostui mahdollisuudesta. Vuosikymmeniä tapahtuneen jälkeen haastateltavamme muistelee edelleen lämmöllä toista pääsykoekirjoista. Olssonin ja Palmgrenin teos Kauppaoikeutta liikemiehille ei sisältänyt juuri lainkaan teoreettisia osia ja siksi se sopikin mainiosti Södermanin kaltaiselle käytännön

miehelle. Hitusen myöhään aloitettu pääsykoevalmistautuminen kantoikin lopulta hedelmää, ja ovet oikeustieteelliseen tiedekuntaan aukenivat jo ensimmäisellä yrittämällä. Armeijakaverille ei valitettavasti käynyt yhtä onnekkaasti. MUISTOJA OPISKELUAJALTA Söderman aloitti opintonsa Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 1959. Tuolloin hän oli jo perheellinen mies, joten opinnot tuli saattaa loppuun joutuisaan tahtiin. Perinteiselle opiskelijajärjestötoiminnalle Jackella ei näin ollen ollut aikaa. Opinnot alkoivat rikosoikeuden peruskurssilla. Jostain syystä Jacke innostui aiheesta kovasti ja saikin lopulta tentistä vuosikurssinsa parhaimmat pisteet. Tämä lämmitti kovasti Södermanin mieltä, sillä hän koki käyneensä vain ”tavallista” koulua ennen yliopisto-opintojaan. Oli hienoa pärjätä paremmin kuin eliittikoulujen kasvatit. Innostus rikosoikeuteen jäi pysyväksi, ja Jacke päätyikin opintojensa loppuvaiheessa kesätöihin Helsingin vankilaan vanginvartijaksi. Söderman ei pitänyt näkemästään. Hänen mielestään rangaistukset olivat liian ankaria, sillä esimerkiksi rikoksenuusijat saivat hyvinkin pitkiä tuomioita. - Rikoksenuusija saattoi saada kahden makkaran näpistyksestä kaksi vuotta kuritushuonetta. Homoseksuaalisuuskin oli vielä tuolloin rikos. Vankilassa vallitsi kova hierarkia, ja erilaisiin rikoksiin syyllistyneet henkilöt sijoitettiin eri kerroksiin. Lapsiin- ja eläimiinsekaantujat olivat alinta kastia. - Muistan muuan tarinan, jota eräästä eläimiinsekaantujasta kerrottiin. Toinen vanki kysyi eläimiinsekaantujalta syytä tämän vankilassaoloon. Eläimiinsekaantuja oli tietenkin häpeissään ja kertoi istuvansa väkivaltaisesta ryöstöstä. Tähän toinen vanki totesi nähneensä kansliassa syyn olleen eläimeen sekaantuminen, mihin eläimiinsekaantuja vastasi, että tuomio näyttää hovissa aika lailla muuttuneen. Tuon kesän aikana Söderman oppi kanslian naisilta yhdistämään rangaistuksia. Siihen aikaan tämä taito oli harvassa, sillä vanhan rikoslain mukainen rangaistusten yhdistäminen oli kovin hankalaa. Söderman muisteleekin hymyssä suin erästä asiaan liittyvää sattumusta. Erään kerran luennolla professori yritti havainnollistaa opiskelijoille sitä, miten rangaistukset käytännössä yhdistetään. Koska professori ei itsekään tuntunut asiaa ymmärtävän, pyysi Söderman päästä taululle. Lienee selvää, että jälleen kerran Söderman sai kurssista kiitettävät tiedot. Aina ei Södermankaan saanut täysiä pisteitä. Tuohon aikaan tiedekunnassa vaikutti eräs opettaja, joka ei koskaan hyväksynyt opiskelijoiden tenttisuorituksia ensiyrittämällä. Jacke halusi olla poikkeus. Näin ollen hän istui jokaisella luentokerralla aivan professorin silmien edessä ja osoitti äärimmäistä aktiivisuutta. Lopulta Jacke suorit-

tikin tentin hyväksyttävästi ensimmäisellä yrittämällään, vaikkakin huonoimmalla mahdollisella arvosanalla. Opiskeluajalta on jäänyt hyvien muistojen lisäksi muutama hyvä ystävä, jotka ovat edelleenkin aktiivisesti läsnä Jacken elämässä. Jacke kilpaili erään opiskelutoverinsa kanssa suoritusnopeudesta. Tämä mainittu kaveri teki yhtenä kesänä kaikki mahdolliset kesätentit ja pääsi näin ollen johtoon. Söderman ei ollut moisesta kesätenttimahdollisuudesta edes kuullut. Pian tämän jälkeen kaveri kuitenkin rakastui, ja Jacken onnistui kiriä itsensä taas paalupaikalle. - Toisen kaverin kanssa ratkoimme oikeustapauksia yhdessä. Valitettavasti hän on säästänyt ne kaikki nämä vuodet. Kun minusta sitten tuli oikeusministeri, lähetti tämä kaveri minulle yhden ratkomamme tapauksen, kuten myöhemminkin astuessani oikeusasiamiehen virkaan. Emme olisi voineet olla enempää väärässä ratkaisuissamme, toteaa Söderman hymynkare huulillaan. HUOLTO-OIKEUDEN YLIOPETTAJASTA EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHEKSI Uransa alkutaipaleella Söderman toimi muutamia vuosia huolto-oikeuden yliopettajana ruotsinkielisessä Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Södermanin tehtäväksi muotoutui juridiikan ja lehdistöetiikan opettami-

”Siihen aikaan tämä taito oli harvassa, sillä vanhan rikoslain mukainen rangaistusten yhdistäminen oli kovin hankalaa.”

nen tuleville toimittajille. Pian tämän jälkeen pohjoismaisena yhteistyönä valmisteltu julkisuuslaki astui voimaan. - Opetukseni pohjaksi otin tiedonsaannin ministeriöistä ja korostin tutkivaa journalismia. Lopulta ministeriöt kokivatkin melkoisen yllätyksen, kun yhtäkkiä nuoret toimittajat marssivat joukoin ministeriöihin vaatimaan asiakirjoja, ja mikäli asiakirjoja ei annettu, eivät suostuneet poistumaan ilman valituskelpoista päätöstä. Opettamisen ohella Söderman valmistui oikeustieteen lisensiaatiksi, ja ajatus väitöskirjasta syntyi. Samoihin aikoihin hänet valittiin ruotsinkielisten maalaiskuntien liiton toiminnanjohtajaksi vain 29-vuotiaana. Söderman otti aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja alkoi käsitellä kirjoituksissaan enenevässä määrin rikosoikeuden sekä suomalaisen kriminaalipolitiikan tilaa. INTER VIVOS

Elämäni juristina...

Söderman ja haastattelijat.

Kiinnostus politiikkaan lähti IF Gnistan –jalkapalloseuran hallituksen puheenjohtajuudesta. Kun seura sai kilpailijaansa vähemmän harjoitusvuoroja, jotain oli tehtävä. Sattumoisin Jacke tunsi erään ammattiyhdistysmiehen, jonka avulla nuoret jalkapalloilijat saivat audienssin liikuntalautakunnan puheenjohtajan pakeille. Vaikka kyseinen puheenjohtaja kuunteli poikien tuohtunutta mutta perusteltua ajatuksenkulkua hymyssä suin, vääryys korjattiin ja vuorojen määrä tasattiin. Nuoreen Jackeen juurtui ajatus siitä, että politiikan keinoin tällaisiin epäoikeudenmukaisuuksiin olisi mahdollista puuttua. Koko 1960-luvun Söderman oli vähemmistöjen ja paremman oikeusturvan asialla. Hän toimi SDP:n kriminaalipoliittisen ja myöhemmin oikeuspoliittisen työryhmän puheenjohtajana sekä kunnallispoliittisen työryhmän sihteerinä. Aikaa väitöskirjalle ei enää jäänyt, sillä politiikka oli temmannut miehen pyörteisiinsä. Lopulta 33-vuotias Jacob Söderman valittiin sosiaalija terveysministeriön työosaston päälliköksi ja myöhemmin oikeusministeriksi eduskuntaan, joka kuitenkin pian hajotettiin. Haastateltavamme aiheutti pienimuotoista kohua lyhyen, kuukauden mittaisen ministerikautensa aikana. Esimerkiksi presidentti Urho Kekkonen ei ollut järin mielissään Södermanin letkautuksesta koskien presidentin tarpeettomuutta. Söderman asetettiin ehdolle uusiin vaaleihin, ja hän 42

INTER VIVOS

nousikin sitten varapaikalta eduskuntaan vuonna 1972 kuukautta muita edustajia myöhemmin. Hänet ajettiin heti perustuslakivaliokuntaan, joka ei siihen aikaan ollut kovinkaan kovassa huudossa. Söderman oli kuitenkin mielissään, sillä hän oli aina ollut kiinnostunut valtiosäännöstä. Eduskunnan oikeusasiamiehen paikka avautui syksyllä 1989, kun Olavi Heinonen nimitettiin korkeimman oikeuden presidentiksi. Tehtävään valittiin Jacob Söderman. Myöhemmin tie vei Jacken Eurooppaan asti. URAN KOHOKOHTIA Eduskunnan oikeusasiamiehenä toimiessaan Söderman kohtasi ajoittain valtavaa mediahuomiota. Ehdottomasti näkyvin oli entisen kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalon tapaus. Perustuslakivaliokunta katsoi Juhantalon syyllistyneen rikokseen. Hän oli muun muassa yhdistänyt oman taloudenpitonsa sekä SKOP-ryhmään että Tampellaan. Näin ollen Söderman joutui toimimaan syyttäjänä valtakunnanoikeudessa. Ennen Juhantalon tapausta valtakunnanoikeudessa oli käsitelty vain kolme syytettä, vuosina 1933, 1953 ja 1961. - Matkalla saliin päädyin vahingossa liian lähelle toimittajia. Kysymyksiä sateli. Minulta muun muassa tiedusteltiin pätevyydestäni toimia syyttäjänä, sillä eihän

”Matkaa jatkaessani totesin rauhallisesti heidän olevan kuolleita”, kertoo Söderman virnistäen.

minulla ollut paljoakaan syyttäjäkokemusta. Vain se, mitä virkaatekevänä nimismiehenä toimiessani oli kertynyt. Kerroin olevani valtakunnanoikeuden paras syyttäjä. Toimittajat siinä sitten hetken ihmettelivät, että missä muut valtakunnanoikeuden syyttäjät olivat. Matkaa jatkaessani totesin rauhallisesti heidän olevan kuolleita, kertoo Söderman virnistäen. Söderman jätti oikeusasiamiehen tehtävän vuonna 1995 Suomen liityttyä Euroopan unioniin, sillä silloin hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena Euroopan unionin huippuvirkaan. Jackesta tuli ensimmäinen Euroopan oikeusasiamies. Pioneerin tehtävä ei ollut kuitenkaan helppo. Valmista kehikkoa tehtävän sisällöstä ei ollut. - Aluksi en oikein tiennyt mitä tehdä. Muut näyttivät kuitenkin ajattelevan minun tietävän, ja se helpotti tilannetta, muistelee Söderman. Paikkaansa hakiessaan Söderman tutustui erääseen merkittävään oikeustapaukseen, jossa vastakkain olivat Alankomaat ja Euroopan komissio. Tuomiolauselman mukaan jokaisella EU-virastolla tuli olla sisäiset säännöt avoimuudesta. Ajatus avoimuudesta oli vielä tuolloin kiistanalainen EU:n sisällä, eikä Söderman oikein ymmärtänyt kehotuksen merkitystä. Hän päätyi tiedustelemaan asiaa tapauksessa vaikuttaneelta tuomarilta. Tuomarin mukaan kehotus oli ymmärrettävä sananmukaisesti. Näin ollen Söderman lähestyi jokaista EUvirastoa pyytäen näitä tällaiset säännöt laatimaan. Pieni oikeusasiamiehen virasto oli pian kaikkien huulilla. Kanteluita alkoi tulvia. Paljon kanneltiin vääriä tietoja sisältävistä asiakirjoista sekä tietopyyntöjä koskevista kieltäytymisistä. Myös ikäsyrjintä oli pinnalla. Unioni oli

omaksunut saksalaisen perinteen siitä, että yli 35-vuotias henkilö ei enää voinut saada vakituista virkaa. Käytäntöä perusteltiin sillä, että virassa saattoi menestyä vain nuorella iällä aloittanut henkilö. Euroopan oikeusasiamies Söderman teki kovasti töitä tämän käytännön poistamiseksi, ja lopulta perusoikeuskirjaan otettiin Suomen laista ikäsyrjinnän kieltävä artikla. Siihen viitaten asia korjaantui. TERVEISET OPISKELIJOILLE Söderman antaa kolme ohjetta. Ensimmäiseksi hän kehottaa opiskelemaan kieliä. - Se, että osaat suomea, ruotsia ja englantia ei vielä ole kielitaitoa vaan välttämättömyys. Haastateltavamme suosittelee saksan ja espanjan opiskelemista. Erityisesti espanja sopii suomalaiseen intonaatioon hyvin. Söderman arvostaa myös ranskan kieltä, mutta muistelee sen oppimisen olevan työn ja tuskan takana. Toisena Söderman korostaa olennaisten seikkojen löytämistä. Liikaa ei saa jaaritella, vaan yleisölle pitää tarjoilla valmis ratkaisu. Kolmanneksi hän muistuttaa kulttuurin tärkeydestä. Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset synnyttävät luovuutta, joka on juristille elintärkeää. Haastattelun tuoksinassa Södermanin ansioluetteloa hämmästellessämme saimme lisäksi yhden neuvon: - Koettakaa tehdä perässä! iv Henkilöhaastattelun lisäksi lähteenä on käytetty Heikki Saaren Södermanista kirjoittamaa kirjaa Jacke - Jacob Södermanin elämä. INTER VIVOS

1.1.2015 lähtien Helsingin seudun kauppakamari kustantaa juridiikan kirjoja nimellä Kauppakamari | Juridiikka.

Jos sä tahdot, niin... Tiina Nystén

Parisuhteen juridiikka Teoksessa käydään läpi parisuhdemuodot ja niiden oikeusvaikutukset, keskeisimpiä lapsiin liittyviä asioita sekä perheoikeudellisten riitojen kulukysymyksiä. Kirjan tavoitteena on kumota yleisiä väärinkäsityksiä, joita monilla on esimerkiksi avio-oikeuden sisällöstä, lasten huoltomuodosta tai vaikkapa lasten vuoroviikkoasumisesta. Ilmestyy 12/2014. Jäsenetuhinta 59 € Normaalihinta 69 € (+alv 10 %)

n. 200 sivua

Matti Norri

Hilppa Rautpalo, Tiina Lencioni

Laki ja miten sitä luetaan

Jäsenetuhinta 35 € Normaalihinta 39 € (+alv 10 %)

Jälleenmyyntisopimukset

Kirja kuvaa kiinnostavalla ja persoonallisella tavalla, mistä juridiikassa on kysymys ja mitä sääntöjä noudattaen oikeudelliset asiat ratkeavat.

299 sivua

ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET puh. 09 2286 0360 kustannus@helsinki.chamber.fi

Selkeä ja yksinkertainen ohjeistus siitä, miten tarkoituksenmukainen ja käytännön tilanteisiin toimiva jälleenmyyntisopimus laaditaan.

Jäsenetuhinta 75 € Normaalihinta 85 € (+alv 10 %)

2/2015, n. 300 sivua

KAUPPAKAMARIKAUPPA Kalevankatu 12, 00100 Helsinki Avoinna: ma-pe klo 9.00–15.00



SEURAA BLOGIA Ammattikirja.fi

www.kauppakamarikauppa.fi

IV in english

Master of Laws at the University of Helsinki and the ELSA Moot Team Teksti: Cagla Salmensuu Kuva: Céline Lambaré

have been offered the chance to write the first content in English for Inter Vivos. I am a Master’s student at the University of Helsinki specialising in international business law. I am originally from Turkey and have a combined LL.B - J.D. from the United Kingdom. I also passed the New York State bar exam before commencing my studies in Helsinki. Students in the international Master’s Degree Programme are quite a minority at the law school, so we thought it would be a good idea to say hello to our Finnish law student colleagues via Inter Vivos. I also would like to talk about something that excites and inspires me this academic year. University of Helsinki offers a Master’s Degree Programme in International Business Law and Public International Law. There are not so many of us; both specialisations take on 15 students each year. In each intake some students are Finnish students with either a Bachelor’s degree from abroad or from the University of Helsinki and some like myself have an international background and have relocated to Helsinki. Those of us who have completed a Bachelor’s degree within the European Economic Area will be eligible for the Finnish OTM degree upon passing the EEA equivalency exams (“ETA-kelpoisuuskokeet” in Finnish). Some of our courses at the law school have interdisciplinary aspects, particularly those meant for public law students. We are not strictly limited in our choice of courses so a student specialising in business law can also take courses from the public law area. One such subject is international trade law. Mostly populated by international students, international trade law focuses on the

World Trade Organization and its jurisprudence. I had not read about or analysed the workings of the international trade system beyond studying European law before studying here. Therefore, I was fascinated by the topic as soon as we were one week into it. I am also representing our university in ELSA’s Moot Court Competition EMC2. My fellow team members are exchange students: Céline Lambaré from France and Aidan O’Connell from Ireland. Céline is a Master’s student at the University of Poitiers and Aidan is completing his LL.B next year at University College Cork. We are given 16 credits for participating in the competition. The competition simulates the WTO law dispute settlement system. It is divided into regional rounds and we are taking part in the European rounds. Teams are made up of a maximum of four students and a written submission is made on behalf of both the claimant and the respondent. After this an oral hearing takes place in front of a panel during which the team represents both the claimant and the respondent. Therefore, each team gets the chance to be heard twice before the panel. We are in regular contact with two Finnish law graduates who previously represented the University of Helsinki in the EMC2. We also receive feedback on our work from academic staff. Furthermore, we learn from one another and explore ways in which our individual skills can contribute to our joint work. We discuss our readings on the subject and analyse the case both factually and legally. We draft and then redraft. In a way, we feel like the detectives in crime dramas! Putting the pieces of a puzzle together in a legally sound framework. Overall, the participating in the competition has been a success and I encourage all of you to apply for the team next school year! iv INTER VIVOS

Ad meskens

YK:n päämaja on sijainnut vuodesta 1950 lähtien New Yorkissa (korkea rakennus keskellä).

Harjoittelijana ulkomailla Teksti: Mira Karppanen

Oletko aina haaveillut työskenteleväsi ulkomailla? Kiinnostaako EU tai YK työnantajana? Inter Vivos haastatteli kahta oikkaria, jotka olivat syksyn harjoittelijoina edellä mainituissa organisaatioissa. Tiia Vuoristo ja Euroopan parlamentti Euroopan parlamentti valitsee vuosittain tuhansien hakijoiden joukosta muutaman onnekkaan erinäisiin tehtäviin, joista yksi on kääntäjäharjoittelija. Suomen kielen käännösyksikössä työskentelee parhaillaan kaksi harjoittelijaa, joista toinen on oman tiedekuntamme Tiia Vuoristo. Oikeustieteen opintojen lisäksi Tiia on aiemmin opiskellut englantilaista filologiaa ja suorittanut siinä kandidaatin tutkinnon. Tämä kyseinen kääntäjäharjoit46

INTER VIVOS

telijan paikka järjestyikin nimenomaan tuon humanistisen tutkinnon, ei oikeustieteen opintojen perusteella. Tiia kuitenkin kokee, että harjoittelusta on hyötyä myös oikeustieteen opintojen kannalta ja eurooppaoikeudesta kiinnostuneena hän pitää EU:ta mielekkäänä työnantajavaihtoehtona myös tulevaisuudessa. Tiian mukaan esimerkiksi EU:n lainvalmisteluprosessit ja toimielimet tulevat ihan erilailla tutuiksi käytännön kautta. Myös itse lainsäädännön sisältöön tulee perehdyttyä. ”Harjoittelussa pääsee näkemään EU:n toimintaa läheltä, eikä se tunnu niin kaukaiselta kuin Suomessa”, Tiia kommentoi. EU on työympäristönäkin erittäin kansainvälinen; siellä työskennellessä pääsee tutustumaan ihmisiin eri jäsenmaista. Eräänä päivänä reilu vuosi sitten Tiia haki Euroopan parlamentin nettisivujen kautta kääntäjäharjoittelijan

työharjoittelu

paikkaa. Vasta lähes vuotta myöhemmin hän sai sähköpostin, joka onnitteli valituksi tulemisesta. Syksyllä Tiia sitten muuttikin Luxemburgiin kolmen kuukauden harjoitteluunsa. Euroopan parlamentti maksaa harjoit-

”Harjoittelussa pääsee näkemään EU:n toimintaa läheltä, eikä se tunnu niin kaukaiselta kuin Suomessa.” telijoille apurahaa, jolla kuulemma tulee toimeen ihan mukavasti. Asunnon hankkiminen Luxemburgista ei myöskään ollut vaikeaa, sillä parlamentti avustaa harjoittelijoita asunnon löytämisessä.

Raisa Voutilainen YK:n yleiskokouksessa

Raisa Voutilainen ja suomen edustusto yk:ssa Miltä kuulostaa harjoittelu Suomen YK-edustustossa New Yorkissa? Harjoittelupaikkoja siellä on tarjolla useampia, mutta suurin osa on tarkoitettu valtiotieteiden tai kauppatieteiden opiskelijoille. Oikkareille löytyy tällä hetkellä vain yksi harjoittelupaikka, jossa kuudennen vuoden oikkari Raisa Voutilainen vietti syksynsä. Miten Raisa sitten päätyi New Yorkiin? Maaliskuun alussa oikeustieteellinen tiedekunta julkaisi listan harjoittelupaikoista, joihin voi hakea yliopiston rahoitusta. Raisa päättikin hakea muutamaa näistä paikoista, vaikka tiedostikin kilpailun olevan kovaa erityisesti tähän ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun. Aiempi toiminta ELSA:ssa oli kuitenkin herättänyt Raisan kiinnostuksen YK:ta kohtaan ja ajatus harjoittelupaikasta YK-edustustossa tuntui vastustamattomalta. Hakuprosessi oli moniosainen, mutta osoittautui lopulta vaivan arvoiseksi. Lähetettyään hakemuksensa Raisa sai tehtäväkseen kirjoittaa raportti videoidusta puheenvuorosta YK:ssa. Tämän jälkeen vuorossa oli

”ajattelen tätä sijoituksena tulevaisuuteeni.” puhelinhaastattelu, jonka jälkeen pyydettiin lupaa perustasoisen turvallisuusselvityksen tekemiseen. Tällainen pyyntö osoitti jo, että paikka olisi Raisan. Raisa aloittikin työt YK:n yleiskokouksen avajaisviikolla ja tapasi heti toisena työpäivänään tasavallan presidentti Sauli Niinistön. Harjoittelijana Raisan tehtäviin kuului muun muassa asiantuntijavirkamiesten avustaminen, kokouksiin osallistuminen ja niistä raportoiminen,

Tiia Vuoristo Euroopan parlamentissä

tiedonhaku sekä sidosryhmien kanssa kommunikointi. Kokouksissa edustettiin Suomea ja edistettiin Suomen ulkopoliittisia tavoitteita. Iso osa Raisan työajasta kului myös merioikeuden, terrorismin torjunnan ja pakotteisiin liittyvien asioiden parissa. Harjoittelu oli kuitenkin valitettavasti palkaton. Harjoittelua varten Raisa sai vain edellä mainitun Helsingin yliopiston apurahan. Tarjolla ei ollut muita apurahoja, sillä joko kriteerit tai hakuaika eivät osuneet yksiin. Tämän vuoksi Raisa joutuikin ottamaan lainaa maksaakseen lennot, asumisen ja muut kulut. Asunnon hän päätyi hankkimaan Airbnb-sivuston kautta, jonka hän koki luotettavaksi, vaikkakin hieman kalliimmaksi vaihtoehdoksi. ”Mutta ajattelen tätä sijoituksena tulevaisuuteeni. En pääse missään muualla tekemään yhtä huikeita juttuja”, Raisa hehkuttaa. iv INTER VIVOS

We do not want your best ideas. We want you to deliver them to our clients instead. White & Case’s success is based on a deep understanding of our clients’ business and our ability to combine expertise and experience with a personal commitment. White & Case is a global law firm with 38 offices in 26 countries and an office in Helsinki for more than 20 years. We can deliver high quality service to our clients no matter where in the world our expertise is in demand. This gives us a unique position in Finland. Learn more about us at whitecase.com/careeropportunitieshelsinki/ whitecase.com

In this advertisement, White & Case means the international legal practice comprising White & Case LLP, a New York State registered limited liability partnership, White & Case LLP, a limited liability partnership incorporated under English law and all other affiliated partnerships, companies and entities. HEL1114003

Pykälistin päivän asU

OIKKARIELÄMÄÄ Teksti: Hanna Oraheimo Kuva: Pauliina Oikarinen

Dan Lindqvist – phuksi, joka soittaa kitaraa bändissä nimeltä Katujen äänet Kerro ylläsi olevista vaatteista. Sain vuosi sitten idean hankkia viininpunaisen nahkatakin. Kiertelin kirpputoreja, mutta en onnistunut löytämään mitään sopivaa. Lopulta löysin tämän takin huuto.netistä ja ostin sen, vaikka en ollutkaan täysin varma, miten se istuisi. Sen jälkeen olinkin aika innoissani tästä takista. Kauluspaidan kuosi on myös yksi suosikeistani. Kuvaile vapaasti tyyliäsi. En juuri käytä printtejä, ellei bändipaitoja lasketa mukaan. Suosin yleisesti tummia vaatteita; väreistä viininpunainen ja tummansininen ovat eniten käytössä. Miten toteutat tyyliäsi talvella? Suosin hyvin istuvia vaatteita. Materiaaleista lämmin ja pehmeä flanelli on suosikkini tähän aikaan vuodesta. Käytän myös lämpimiä neuleita. Mitkä ovat pukeutumisesi kulmakivet? Perustyylini koostuu mustista pillifarkuista ja kauluspaidasta. Mistä saat inspiraatiota pukeutumiseesi? Saan sitä aivan ehdottomasti musiikista ja elämästä ylipäänsä. Toki saan inspiraatiota myös muiden ihmisten tyyleistä. Vaihteleeko pukeutumisesi tilanteesta riippuen? Miten pukeudut keikalle? Keikalle saatan lisätä koruja tai liivin; ylipäätään mietin silloin tarkemmin asukokonaisuuteni. Välillä jaksan arkenakin miettiä enemmän vaatevalintoja, kun taas joskus valitsen vain nopeasti jotkut yksinkertaiset vaatteet. Mistä yleensä hankit vaatteesi? Normaalisti ostan vaatteeni Carlingsista, H&M:stä ja JC:stä, mutta teen löytöjä toisinaan myös netistä ja kirpputoreilta. Jos netissä osuu jotain kiinnostavaa silmään, niin saatan tilata sen. Kerro korujen käytöstäsi. Korujen käyttöni on aika kausittaista. Pidän sormuksista, kaulakoruista ja ketjuista. Osan koruista olen saanut kavereiltani, osan taas olen ostanut netistä tai kaupoista. Haalin koruja vähän joka paikasta; jos näen jotain kivaa, helposti myös ostan sen. Sopivatko oikis ja rokkityyli hyvin yhteen? Totta kai sopivat! iv

INTER VIVOS

pro bono

Pro Bono -työ asianajomaailmassa Teksti: Annamari Engelberg

onelle Porthanian ovista päivittäin pyörähtävälle oikkarille ajatus juristin tekemästä työstä ilman minkäänlaista hintalappua saattaa tuntua aluksi epätodennäköiseltä. Mikä saa liikejuridiikkaan erikoistuneen huipputoimiston asianajajan uhraamaan aikaansa oikeudellisille ongelmille, jotka ovat hyvin kaukana arkipäivän työn maailmasta? Pro Bono Publico – vapaasti suomennettuna ’yhteiseen hyvään’ – on tuttu termi monelle ulkomaiselle lakiopiskelijalle ja juristille. Pro bono -työllä tarkoitetaan yleisesti asiantuntijoiden tarjoamaa vapaaehtoistyötä, joka lakimaailmassa useimmiten toteutetaan asianajajien tarjoamana ilmaisena oikeusapuna. Yhdysvalloissa American Bar Association kannustaa juristeja tekemään vähintään 50 pro bono -työtuntia vuodessa, ja Britanniassa järjestetään vuosittain Pro Bono -viikko, jolla kerätään toiminnalle lisää näkyvyyttä. Suurimmat kansainväliset asianajotoimistot tekevät hyvin erilaisia hyväntekeväisyysprojekteja ja on yleistä, että he ottavat avukseen yliopistojen pro bono -yhdistyksien kautta myös lakiopiskelijoita. Inter Vivos päätti ottaa yhteyttä Suomen suurimpiin toimistoihin ja selvittää asiaa. Miksi ja miten pro bono -työtä toteutetaan suomalaisessa asianajomaailmassa?

Osakas Antti Heikinheimo Hannes Snellmannilta määrittelee pro bono -työn olevan asianajajan tai muun vapaan ammatin harjoittajan arvojen toteutumista käytännössä: ”Tehdessämme pro bonoa me annamme takaisin sitä hyvää, jota olemme yhteiskunnalta nauttineet koulutuksena ja jatkuvasti saaminamme erilaisina etuoikeuksina”. Toinen syy tehdä pro bonoa on sen tekemisestä antajalle tuleva hyvä olo. Projektit ovat monesti vaikuttavia ja saajalleen ratkaisevan tärkeitä. “Pro bono

INTER VIVOS

-projekteissa voimme osaltamme olla tekemässä merkityksellistä, konkreettista hyvää ja muuttamassa usein maailmaa hieman paremmaksi’, Heikinheimo kiteyttää. Roschierin osakas Manne Airaksinen painottaa, että pro bono on perinteisesti nähty kuuluvan asianajajan rooliin yhteiskunnassa: “Tärkein pro bono -työn motivaatiotekijöistä on se, että työ koetaan henkilökohtaisesti hyvin palkitsevaksi. Lisäksi työssä kohtaa erilaisia asiakkaita ja voi kartuttaa osaamistaan laajaalaisesti.” Minkälaisia projekteja toimistot sitten tekevät pro bono -työnä? Heikinheimo osaa kertoa, että Hannes Snellmannilla työtä on monenlaista, myös ei-juridista. Toimisto on osallistunut esimerkiksi Punaisen Ristin Nälkäpäivään ja UNICEF:in Janopäivään. Tämän lisäksi ei-juridinen työ voi olla esimerkiksi avun antamista suojakodissa, lastensuojelutyötä tai työtä vähemmistöjen tai muiden heikossa asemassa olevien ryhmien tai yksilöiden hyväksi. ”Periaatteena on, että jokainen tekee sellaista työtä, jonka kokee omakseen”, Heikinheimo kertoo. Juridinen pro bono -työ on taas mikä tahansa projekti, jonka Hannes Snellman tekisi varsinaiselle asiakkalleen, mutta ilmaiseksi. Tähän kuuluu esimerkiksi järjestelyitä, sopimusten laatimista tai tarkistamisia ja hyväntekeväisyys- tai kulttuurijärjestöjen hallinnossa toimimista. Airaksinen kertoo, että Roschierilla on pitkät perinteet pro bono -työn tekemisessä ja toimisto avustaa jatkuvasti useita kansallisia ja kansainvälisiä järjestöjä erilaisissa mielenkiintoisissa projekteissa. Esimerkkeinä toimiston pro bono -työstä mainitaan Roschierin yhteistyö Syöpäsäätiön kanssa ja Missing Children Europe -järjestölle tehtävä pro bono -hanke, jossa käydään

läpi Suomen ja Ruotsin lainsäädäntöä liittyen EUdirektiiviin, jolla taistellaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja lapsipornografiaa vastaan. Lisäksi Roschier on toiminut vuosia Suomen Asianajajaliiton asianajajapäivystyksen paikallisena koordinoijana ja toimiston lakimiehet ovat perinteisesti osallistuneet päivystykseen aktiivisesti. Kehitys- ja viestintäpäällikkö Janne Laukkanen Suomen Asianajajaliitosta kertoo tarkemmin asianajajapäivystystoiminnan tärkeydestä. Kymmenet yksittäiset asianajajat eri kokoisista toimistoista ympäri maan tarjoavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa Suomen Asianajajaliiton asianajajapäivystyksessä. Maakunnissa osallistuminen pro bono -työhön saattaa hyvinkin olla lähellä omaa praktiikkaa, kun taas suurempien kaupunkien toimistojen asianajajille asianajajapäivystys saattaa olla vastapainoa päivittäiselle työlle ja tarjota mahdollisuuden oppia uutta. Laukkanen kertoo, että suurin osa oikeudellisista ongelmista käsittelee perhe- ja perintöoikeutta. Loput tapauksista ovat kirjo asuntokauppoja, irtaimen tavaran kauppaa sekä työoikeuden ja rikosoikeuden kysymyksiä. Laukkasen mukaan asianajajapäivystyksessä mukana oleville keskisuurille ja pienille asianajotoimistoille, joilla ei välttämättä ole samanlaisia siteitä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa kuin suuremmilla toimistoilla, tämä on helppo ja kätevä tapa tehdä pro bono -työtä. Millä tavalla oikeustieteen opiskelijat voivat olla pro bono -työssä mukana? Niin Airaksisen kuin Heikinheimonkin mukaan myös opiskelijat voivat tehdä pro bonoa ollessaan töissä asianajotoimistoissa ja antaa vinkkejä hyvistä pro bono -projekteista. Roschierilla yksi tapa kehittää pro bono

-työtä on olla harjoittelijana mukana kansainvälisissä hankkeissa Ruotsin toimiston kanssa ja joissakin tapauksissa globaalisti esimerkiksi Lex Mundi -yhteistyön välityksellä. Laukkanen kannustaa nuoria asianajajia olemaan yhteydessä paikalliseen päivystysvastaavaan asianajajapäivystystoimintaan osallistumisesta ja kertoo toiminnan olevan monelle nuorelle juristille tapa päästä mukaan Asianajajaliiton toimintaan, tehdä hyvää ja tavata samalla kollegoita. Heikinheimo tiedostaa, että pro bono ei ole osa perinteistä suomalaista ammatinharjoittamisen kulttuuria: ”Siksi sitä voitaisiin kehittää tässä vaiheessa juurruttamalla ajattelua osaksi toimistojen sisäistä kulttuuria, puhumalla siitä ja tietysti tekemällä pro bonoa. Olisi tärkeää lisätä opiskelijoiden tietoisuutta pro bono -ajattelusta, jotta teistä tulevina asianajajina tulisi tiedostavia ja auttamiseen positiivisesti suhtautuvia ammattikunnan jäseniä.” iv

INTER VIVOS

verkostoituminen

Verkostoitumisen hyödyt Teksti: Hanna Oraheimo

IV haastatteli kolmea nuorta juristia ja kysyi heidän ajatuksiaan verkostoitumisesta. Kävi ilmi, että tärkeintä on aito kiinnostus uusia ihmisiä kohtaan ja toisten kuunteleminen. Verkostot auttavat niin työtehtävien hoidossa kuin työpaikalla viihtymisessä. LAURA TARHONEN Kuka olet?

Auttavatko verkostot myös menestymään työtehtävien hoidossa?

Valmistuin noin vuosi sitten. Opiskeluaikoina olin töissä niin asianajotoimistossa kuin julkisellakin puolella. Lisäksi vedin vuoden 2012 valmennuskurssit vastaavana kurssipäällikkönä ja toimin vuonna 2013 oikeusapuvaliokunnan puheenjohtajana. Tällä hetkellä työskentelen liikenne- ja viestintäministeriössä Viestintäpolitiikan osastolla. Teen pääasiassa lainsäädäntötehtäviä – erityisesti liittyen yksityisyyden suojaan.

Opiskelukavereiden kanssa tulee usein oltua yhteydessä myös työhön liittyvissä asioissa; kyllä verkostot monesti auttavat ihan päivittäisessä työnteossa.

Mitä verkostoituminen mielestäsi tarkoittaa?

En ole mitenkään innoissani ajatuksesta, että ihmisten olisi pakko verkostoitua. Uskon, että kontaktit syntyvät luonnostaan ihmisten tavatessa. Sanalla “verkostoituminen” on hieman sellainen kaiku, että aktiivisesti tutustutaan vain tuntemisen vuoksi ihmisiin. Mitä hyötyjä opiskeluaikaisesta aktiivisuudesta on ollut myöhemmin?

Aktiivisuudesta voi ehdottomasti olla hyötyä myöhemmin. Järjestötoiminnan kautta tapaa uusia ihmisiä, ja oman kokemukseni mukaan myös työnantajat arvostavat aktiivisuutta ainejärjestöissä. Onko verkostoista ollut hyötyä työnhaussa?

Siitä voi ehdottomasti olla ja on ollut minullekin. Mielelläänhän sitä itsekin suosittelee tuntemiaan hyviä tyyppejä työpaikoilla. 52

INTER VIVOS

Onko verkostoituminen auttanut viihtymään työpaikalla?

Kyllä on – erityisesti jos työpaikka on niin iso, että sen sisälläkin verkostoituminen vie aikansa. Millaista on hyvä verkostoituminen?

Verkostoituminen oli opiskeluaikana luontevinta kursseilla – erityisesti jos ne eivät olleet massaluentoja – ja ainejärjestöaktiviteeteissa. Työelämässä olen kokenut luontevana verkostoitua esimerkiksi kokousten, työryhmien ja seminaarien kautta. Hyvä verkostoituminen on mielestäni aitoa kiinnostusta uusiin ihmisiin ja se vaatii avointa mieltä. Vertaile verkostoitumista opiskeluaikana ja työelämässä. Mitä eroja on havaittavissa?

Tämän hetkisen kokemuksen mukaan työelämässä verkostoituminen on siinä mielessä tehokkaampaa, että kun verkostoituu ihmisten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin itse, niin heiltä voi saada konkreettisempaa apua omaan työhönsä. Millaista sosiaalista aktiivisuutta juristilta vaaditaan vai vaaditaanko?

Kyllä kai sitä nykypäivän ”someaikana” vaaditaan kaikilta.

jatkuu >> maisa cederström Kuka olet?

Valmistuin viime kevättalvella ja työskentelen nykyisin Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy:ssä lakimiehenä Joensuun toimistollamme. Lähdin heti phuksisyksynäni mukaan Pykälän toimintaan ja olin kauden yleisvaliokunnassa tuotevastaavana. Myöhemmin opiskeluvuosien kartuttua hain oikeusapuvaliokuntaan ja kauteni siellä oli melko pitkä, koska olin välissä vaihdossa Ranskassa lukuvuoden ajan. Olin myös harjoittelijana asianajoalalla lähettinä, Associate traineenä sekä Thesis traineenä, ja pääsin myös tutustumaan tuomioistuimen toimintaan työskennellessäni yhden kesän KHO:ssa. Mitä verkostoituminen mielestäsi tarkoittaa?

Minulle verkostoituminen merkitsee ihmisiin tutustumista ja ihmisten tuntemista. Mitä hyötyjä opiskeluaikaisesta aktiivisuudesta on ollut myöhemmin?

Aktiivisuus opiskeluaikana johti siihen, että tutustui mahtaviin tyyppeihin!

luomisessa oma reippaus on oletettavasti avainasemassa. Aito kiinnostus tutustua ympärillään oleviin ihmisiin edesauttaa asiaa. Vertaile verkostoitumista opiskeluaikana ja työelämässä. Mitä eroja on havaittavissa?

Verkostoituminen tai ihmisiin tutustuminen on muuttunut verrattuna opiskeluaikoihin siinä mielessä, että nykyään monissa tilaisuuksissa edustan työnantajaani. Omalla kohdallani eroa on myös siten, että muutin Helsingistä töihin Joensuuhun ja lähdin uudessa kotikaupungissa tuttavapiirin suhteen nollatilanteesta. Aivan yhtä antoisaa ja tärkeää ihmisiin tutustuminen on nyt kuin opiskeluaikoinakin. Minusta on hauskaa päästessäni tutustumaan oikislaisiin valmistumisen jälkeenkin järjestäessämme toimistollamme opiskelijatapahtumia. Millaista sosiaalista aktiivisuutta juristilta vaaditaan vai vaaditaanko?

Varmaan riippuu siitä, millaista juristin uraa tavoittelee.

Millaista on hyvä verkostoituminen?

Hyvää verkostoitumista on varmasti monenlaista. Niin sanottujen verkostojen Santtu Cederström

INTER VIVOS

verkostoituminen...

HENRIK KALLIO Kuka olet?

Olen 27-vuotias lakimies ja kotoisin Karjaalta. Alun perin haaveenani oli diplomaatin ura, mikä vei opiskelemaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan poliittista historiaa vuonna 2007. Päädyin kuitenkin hakemaan oikeustieteelliseen vuonna 2011, sillä työ juridiikan – ja erityisesti eurooppaoikeuden ja rahoitusmarkkinoiden regulaation – parissa kiinnosti. Työskentelin Suomen Lontoon suurlähetystössä poliittisella ja kauppapoliittisella sektorilla syksyllä 2011. Valtsikka-aikoina toimin myös Polho ry:n hallituksessa opintoja tutorvastaavana sekä työskentelin pankissa ja vakuutusyhtiössä. Valmistuin valtiotieteen maisteriksi 2012. Oikiksesta valmistuin nopeasti, jo elokuussa 2014, joten ainejärjestössä toimimisen sijaan käytin aikani opiskelijariennoissa, tapahtumissa ja excuilla. Olin oikiksessa opiskellessani töissä valtiovarainministeriössä ja Asianajotoimisto Roschierilla. Valmistumisen jälkeen pidin 1,5 kuukauden sapatin ja aloitin lakimiehen työt Roschierilla lokakuussa 2014. Vaikka opintoni etenivät vauhdilla, olen perusluonteeltani ulospäin suuntautunut, joten kanssaopiskelijoihin tutustuminen oli vaivatonta. Asenne ratkaisee! Mitä verkostoituminen mielestäsi tarkoittaa?

Näen verkostoitumisen ennen kaikkea sosiaalisen pääoman luomisena – eräänlaisena henkilökohtaisten kontaktien muodostamana tilkkutäkkinä – jonka palasista muodostuvat ihmissuhteet ovat tarpeellisia ja tärkeitä elämässä, oli sitten kyse yksityis-, opiskelu- tai työelämästä. Verkostojen avulla voi saada itselleen uusia ystäviä, vaihtaa ajatuksia maailman menosta tai jopa löytää erilaisia työhaasteita. Mitä hyötyä opiskeluaikaisesta aktiivisuudesta on ollut myöhemmin? Auttavatko verkostot menestymään työtehtävien hoidossa?

Jo opiskeluaikana aletaan rakentamaan henkilökohtaisia verkostoja – tapahtui se sitten finanssioikeuden opintopiirissä tai Suvilahdenkadulla diskopallon säihkeen alla. Ilman minkään asteista sosialisointia opiskeluelämä olisi erittäin yksitoikkoista pykälien läpikahlausta. 54

INTER VIVOS

Otto Härö

Omalla kohdallani opiskeluaikana muodostuneet sosiaaliset linkit ovat tarjonneet, paitsi liudan uusia ystäviä, myös perustan vankoille yhteistyösuhteille työelämän kannalta. Juristien piiri on kuitenkin loppujen lopuksi suhteellisen pieni, joten nykyisten työkaverien tunteminen entuudestaan opiskeluajoilta on madaltanut kynnystä työelämään siirtymisessä. Erityisesti ajatusten jakaminen ja yhteistyön sujuvuus helpottuvat huomattavasti, kun työkaverit ovat entuudestaan tuttuja Porthanian käytäviltä. Jatkuvasti muuttuvassa juridiikan maailmassa kukaan ei myöskään voi yksin hallita kaikkea. Onnistuminen on tällöin kiinni yhteistyöstä, jonka toimivuuden yksi osatekijä on aiemmin luotu linkki. Onko verkostoituminen auttanut viihtymään työpaikalla?

Opiskeluaikaisesta aktiivisuudesta on ollut erityistä hyötyä työpaikalla viihtymisen suhteen. Kaikenlaisissa työyhteisöissä jaksamisen perustana ovat toimivat ihmissuhteet, joten niiden rakentaminen phuksisyksystä lähtien on ensiarvoisen tärkeää. Millaista on hyvä verkostoituminen?

Verkostoitumisessa on pohjimmiltaan kyse vuorovaikutuksesta, joten on tärkeää kuunnella toista ja antaa tämän mielipiteille tilaa. Roolien vetäminen tai itsensä tyrkyttäminen saattaa kääntyä helposti itseään vastaan, joten tärkeintä verkostoitumisessa on olla oma itsensä. Aito halu ja kiinnostus tutustua ihmisiin ovat toimineet oman verkostoitumiseni taustavoimana, joten vierastan pelkän hyötyajattelun varaan rakentuvaa verkostoitumista. Millaista sosiaalista aktiivisuutta juristilta vaaditaan vai vaaditaanko?

Mielestäni nykyajan työelämässä juristilta vaaditaan kattavan tietotaidon ja osaamisen lisäksi sosiaalista aktiivisuutta, sillä työyhteisö ja tapa toimia rakentuvat kaikissa työpaikoissa pohjimmiltaan ihmisistä ja yhteistyöstä. Tällöin sosiaalinen tilannetaju, hyvät kommunikointikyvyt ja aktiivinen yhteyksien luominen ovat tärkeässä roolissa. Hyvien tyyppien kanssa on myös todella mukava tehdä töitä! iv

iv onnittelee

Onnea valmistumisesta Teksti: Annika Juvonen

Millaisia tuntemuksia gradu sinussa tällä hetkellä herättää? Turhan pitkä projekti, mutta tulipahan tehtyä. Projekti venyi, koska kävin jatkuvasti gradun kirjoittamisen ohessa töissä. Käyhän se toki niinkin, mutta en suosittele muille kyseistä tapaa. Miten juhlit valmistumistasi? Juhlin perheen parissa. Kuinka päädyit projektiisi? Onko mielestäsi hyvä graduohjaaja vaiko aihepiiri tärkeämpi projektia valitessa? Sain graduaiheeni työpaikan kautta, minkä perusteella päätin mihin projektiin haen. Graduohjaajalla ei valinnan suhteen ollut siis merkitystä, mutta graduohjaajani oli kyllä kiitettävän joustava ulkomailla asuvan projektilaisensa suhteen.

Mikä on mieleenpainuvin hetki opiskeluajoiltasi? En koskaan unohda iltaa, jolloin sain vetää pykälänpunaiset haalarit päälleni ensimmäistä kertaa. Jotain oli tuolloin saavutettu ja matka oli vasta alussa. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä? Elämällä on tapana yllättää, joten on hyvä pitää kaikki ovet avoinna. Jännityksellä odotan mistä itseni löydän. Onko juristin ammatti ollut toiveammattisi jo lapsuudesta asti vai kiinnostiko jokin muukin ala? Miten päädyit lopulta oikeustieteelliseen? Lapsena halusin kulkea isäni jalanjäljissä eli ryhtyä kirjanpitäjäksi. Yläasteella aloin haaveilla kokin, psykologin ja juristin ammateista, ja tässä sitä nyt ollaan. Tarkemmin en osaa sanoa, miksi lopulta päädyin oikikseen. Se vain tuntui oikealta valinnalta.

Isabella Lehti

uore oikeustieteen maisteri Isabella Lehti muistetaan vuoden 2011 Inter Vivoksen päätoimittajana. Sen lisäksi Isabella ehti pykälistiuransa aikana olla muun muassa avustavana valmennuskurssipäällikkönä kahdesti, emäntänä, haalari- ja matrikkelitoimikunnan jäsenenä sekä kolmena vuonna Spexin lavastustiimin mikkivastaavana. Tänä syksynä Eteläsuomalaisen osakunnan harrastusmerkillä palkittu Isabella oli aktiivinen myös osakunnassa toimien muun muassa juristikerhon sihteerinä, osakuntalehden päätoimittajana ja vuosijuhlamestarina. Inter Vivos onnittelee lämpimästi entistä päätoimittajaansa valmistumisesta!

Olit myös lehtemme päätoimittaja vuonna 2011. Missä tunnelmissa olet seurannut lehteä sen jälkeen, kun siirryit toimittajakunnasta sivuun? Jokaisen vuoden toimitus tekee lehdestä oman näköisensä ja minusta on hienoa, että uusia ideoita kokeillaan. iv

INTER VIVOS

pykälän inspehtori

Heikin palsta Teksti: Heikki Pihlajamäki

Pakottaako päätäsi probleemi, vaivaako mieltäsi väliaikainen vajaatoiminta? Älä enää menetä yöuniasi, vaan käänny viisaampasi puoleen ja kysy Heikiltä!

Päästessäni yliopistoon olin innoissani siitä, että vihdoinkin olin päässyt valtakuntamme arvostetuimpaan korkeakouluun. Kuinka väärässä olinkaan. Tiedekunta on nyt kahtena peräkkäisenä vuotena mokannut opinto-oppaan kanssa. Juu-u, Weboodissa on ”opinto-opas”, mutta siitä ei hirveästi ole hyötyä vaikeakäyttöisyytensä takia. Ylipäätänsäkin, jos opintotoimisto epäonnistuu jossain, ilmoitetaan syyksi usein se, että asiassa on jouduttu tekemään läheistä yhteistyötä oppiaineitten kanssa. Miten voisin tehdä opiskelustani helpompaa ja sulavampaa kaikkien näiden tiedekuntaa vaivaavien ongelmien keskellä? Olisi mukavaa kyetä suunnittelemaan, mitä suurin piirtein on tekemässä esimerkiksi puolen vuoden kuluttua. No money

Arvoisa No money, Joskus näissä Heikin palsta -hommissa tulee tilanteita, joissa ei kannata alkaa kinata vastaan. Niin nytkin: olet ihan oikeassa. En minäkään Weboodista oikein mitään löydä, tuskin edes omaa opetustani. En todellakaan tiedä, onko vika ollut hallinnossa, oppiaineissa vai suunnilleen varhaiskeskiajalla kehitetyssä Weboodissa. Ja jos tietäisin, tuskin sitä tässä julistaisin. Opiskelijan kannalta vastuun kohdentaminen ei kai edes ole kovin oleellista, vaan tärkeintä olisi, että järjestelmät toimisivat ja edistäisivät elämänhallintaa. Ikuisena optimistina uskon kuitenkin, että näistä troubleseista on otettu opiksi ja ensi vuonna tiedot löytyvät tsydeemeistä kuin apteekin hyllyltä. Hyvä Nimimerkitön (Heikki vastaa poikkeuksellisesti, vaikka häntä onkin lähestytty ilman nimimerkkiä), Myös tekniikka on siellä päässä, muuten et olisi tiedekunnassa. Kaiva se sieltä rauhassa. Olet nyt jotenkin paniikissa ja kadottanut uskosi itseesi. Rauhassa, rauhassa … Hengitä syvään. Lue vanhoja kysymyksiä ja vastauksia. Käy hyvässä opetuksessa, jossa tapauksia ja vastaustekniikkaa käsitel56

INTER VIVOS

Arvoisa professori, Huomiooni on jäänyt seuraava seikka: kaveri on suorittanut pelkästään auskultoinnin, eikä ole ikinä harjoittanut tuomarintointa, mutta käyttää julkisessa mediassa itsestään nimitystä ”entinen tuomari”. Eli saako jo auskultoinnin jälkeen mainostaa, että on toiminut Suomessa tuomarina? Jos tulevaisuudessa pääsisi auskultoimaan vaikkapa Korkkiin, sitten voisi jo sanoa, että on toiminut Suomen KKO:ssa tuomarina. Phuksi 13 Hyvä Phuksi 13, Eiköhän ole pieni ero siinä, onko harjoittanut muutamia kertoja tuomarintointa tai harjoitellut tuomarin tehtävissä, miten vain, verrattuna siihen, että on istunut tuomarinvirassa … Vain jälkimmäiset voivat kutsua itseään entisiksi tuomareiksi. Tosin en nyt taas ihan ole kartalla, mikä kunniatitteli “entinen tuomari” oikein on. Onko paino sanalla tuomari vain entinen? Kas kun ei entinen juomari. Herkeä pohtimasta tätä ongelmaa ja siirry johonkin olennaiseen.

Voi Heikki nyt harmittaa! Lakikirjatentissä vastaustekniikka on ihan hakusessa, eikä pisteitä ropise, vaikka tieto on päässä. Millä tavalla siihen oikeustapaukseen pitäisi nyt sitten vastata? Lukemisesta ei ole hyötyä, jos ei osaa kirjoittaa. Pelasta minut Heikki!

lään. Treenaa! Kaikki elämässä on harjoittelusta kiinni, siis ihan kaikki. Lahjakkuus on ylimainostettu juttu ja korkeintaan hyvä alku. Tutkimusten mukaan asiassa kuin asiassa 10 000 toistoa on sopiva määrä huipulle pääsemiseksi, mutta tentistä voi päästä läpi vähemmälläkin.

Aikaisemmin yhteiskuntien tarkoitus oli, että suoritettu yliopisto- tai ammattitutkinto antaa pätevyyden toimia koulutusta vastaavassa ammatissa. Nyt sitten monella alalla, kuten oikiksenkin jälkeen, vaaditaan ”auktorisoidun” nimikkeen hankkimista, jotta voisi toimia ammatissa. Monella jää tämä nimike hankkimatta sen kalleuden takia ja tuloksena on syrjäytyminen työelämästä. Kysyisin, miksi suoritetut tutkinnot eivät ole enää päteviä työllistymisen kannalta ja mistä voisi saada rahaa, jotta voisi ostaa tällaiset nimikkeet? Maailmanhalaaja

Hei Maailmanhalaaja, Eihän sitä lupaa tarvita kuin oikeudenkäyntiasiamiehen tehtäviin – useimmissa muissa hommissa voi toimia ihan pelkän OTM-tittelin turvin. Joihinkin juristin tehtäviin nyt vain edellytetään lisäkoulutusta ihan siitä syystä, että tutkintomme on yleistutkinto. Monessa maassa on näin: etenkin tuomarit koulutetaan juristitutkinnon jälkeen useissa maissa erikseen vielä tuomareiksi. Oikeudenkäyntiasiamiehenä on meillä perinteisesti voinut toimia vaikka naapurin Pertti. Enää se ei oikein onnistu, kun oikeusjärjestys ja prosessi ovat muuttuneet niin mutkikkaiksi. Menee vähän sivuun, mutta en malta olla vähän jatkamatta. Usein vikistään siitä, että juristitutkinto on ”liian teoreettinen”, eikä ”anna valmiuksia työelämään”. Pitäisi olla enemmän liiketaloustiedettä ja vähemmän ns. teoreettisia eli turhia aineita. Asianajotoimistossa kuulemma oppii enemmän kuin yliopistossa. Varmaan tosiaan oppii niitä asioita, joita asianajotoimistossa tehdään. Mutta kun meillä on toistaiseksi ajateltu, että yleistutkinto on hyvä juttu: se kun vielä ei rajoita työmahdollisuuksia kovin paljon. Yleistutkinnon on taas syytä olla teoreettinen, etenkin kun ollaan yliopistossa. Näin ei ole tietenkään pakko olla, vaan vaihtoehdoista voidaan hyvin keskustella. Ruotsissa koulutetaan yliopistojen lisäksi myös ammattikorkeakouluissa juristeja. Näiden teoreettinen koulutus on karsittu minimiin ja käytännön aineita on enemmän. Suuntaus sekin. Entä mainitsemasi maksun suuruus? Tuossa tarkistin asian ja havaitsin, että hakemusmaksu on 350 euroa ja lisäksi vuosittainen valvontamaksu 350 euroa. Ei ihan vähän, mutta ei myöskään niin kohtuutonta, ettei ammattia harjoittava lakimies niistä selviäisi.

Heikki rakas, Oi miksi graduni ei etene? Miksi on niin vaikea löytää pätevä aihe, muotoilla tutkimuskysymys, etsiä materiaalia ja vielä istua kirjoittamaan? Idealistina haluaisin muuttaa maailman, lopettaa sodat, parantaa sairaudet, poistaa köyhyyden ja nälänhädän. Mikään graduaihe ei tunnu ratkaisevan kuitenkaan maailman hätää. Alan epäillä, ettei gradulla voi parantaa maailmaa, eikä aurinko suostu paistamaan. Kerrohan siis, miten muuttaa maailmaa paremmaksi ja miten siinä ohessa voisi kirjoittaa sen G:n ilmaa turhia ahdistuksia, kerrohan? Penman

Hyvä Penman, Johan se hieman näyttää edenneen, anna nyt itsellesi krediittiä! Toisessa kysymyksessäsi on selvä toimintaohjelma. Älä vaihtele aihetta, äläkä odottele jumalaista inspiraatiota – sen sijaan kylmästi p-e penkkiin. Gradun teko on ihan vain raakaa työtä. Hanki joku hyvä gradun teko-opas (markkinoilla on useita) ja mene gradutukipiiriin. Ja kirjoita samalla. Koko ajan ja joka päivä. Jos ei priimaa, niin sitten huonompaa. Kunhan tekstiä syntyy, siitä nimittäin tulee hyvä mieli. Myöhemmin voi stilisoida. Maailmaa ei yksi gradu paranna, joten on ajateltava välineellisesti ja pitkällä tähtäimellä. Sinä voit parantaa pienen siivun maailmaa sitten, kun G on valmis ja pääset työtehtäviin kiinni tosissasi.

Laitanpa tähän loppuun pimeää vuodenaikaa piristämään poikkeuksellisesti Heikin palstalle lähetetyn herkän viestin, joka ei sen kummempia kommentteja kaipaa: Kun ihastuu ... Ihastuin erään asianajotoimiston tilaisuudessa erääseen henkilöön. Olen jutellut hänen kanssaan lyhyesti pari kertaa kahdessa tilaisuudessa. Uskon, että viime kerralla hän piti myös minusta ja, että hän myös ymmärsi, että pidin hänestä. Siitä on jo joitakin kuukausia. Kaunis hetki elämässäni

INTER VIVOS

lapin oikis

Phuksina Rovaniemellä Saana-Silvia Koskelo

Näkökulma oikeustieteen opiskeluun toisessa tiedekunnassa Teksti: Lotta Pouttu Kuva: Saana-Silvia Koskelo

letko miettinyt millaista on aloittaa oikeustieteen opiskelu toisella puolella Suomea? Tai oletko kenties harkinnut hakeutumista opintoihin muualle kuin Helsinkiin? Monet Suomen muut oikeustieteelliset tiedekunnat ovat etenkin Helsingin phukseille vieraantuntuisia jo kaukaisen maantieteellisen etäisyytensä vuoksi. Kuitenkin tänäkin vuonna Lapin yliopistossa, joka sijaitsee Rovaniemellä, on aloittanut 147 uutta oikeustieteen opiskelijaa, joista osa on lähtenyt opiskelemaan eteläisestä Suomesta. Suomen pohjoisimman oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden etuja ajaa Artikla Ry. Kuten Helsingin phuksienkin, myös Rovaniemen phuksien syksyyn on mahtunut jos jonkinmoista tapahtumaa. Artikla Ry:n phuksisivujen mukaan jokaiseen syksyyn kuuluvat niin perinteiset phuksiaiset kuin grillibileet mökilläkin. Myös

”Poolijärjestelmä vaatii 80% läsnäolon kaikessa opetuksessa” Rovaniemellä phuksit keräävät phuksivuotensa aikana suorituksia phuksipassiin. 20-vuotias oululainen Saana-Silvia Koskelo aloitti opintonsa Lapin oikeustieteellisessä tiedekunnassa 58

INTER VIVOS

tänä syksynä. Hän lupautui jakamaan kokemuksiaan ja saamiaan mielikuvia opiskelusta Rovaniemellä. Saanan haastattelu tarjoaa vertailukohtia esimerkiksi siihen, miten aloitusopinnot on järjestetty Helsingin oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Voisitko kertoa aloitusopinnoistanne? Rovaniemellä vaihdettiin tänä vuonna uuteen opetusjärjestelmään eli pakolliset aineopinnot on jaettu 6 viikkoa kestäviin niin kutsuttuihin pooleihin, jotka käsittelevät aina eri aihetta. Ensimmäisenä aloitettiin juridiikan perusteista ja siitä siirryttiin varallisuusoikeuden pooliin. Varallisuusoikeuden pooli oli ehkä liian vaikea siihen nähden, mitä aloitteleva opiskelija yleisesti ottaen tietää juridiikasta. Sen tilalle olisi ollut hyvä ottaa vaikka valtiosääntöoikeus tai muu oikeustieteitä enemmän pohjustava aihe. Tätä mieltä ovat olleet useat opiskelijakaveritkin. Opinnot ovat kuitenkin lähteneet hyvin vauhtiin, joten eiköhän se kerro, että järjestelmä on aivan toimiva! Millaista tutortoimintaa teillä on ollut? Heti ensimmäisenä päivänä meidät jaettiin tuutoriryhmiin ja pääsimme tutustumaan muihin opiskelijoihin ja tuutoreihimme. Ensimmäiset pari viikkoa olikin tiiviisti kaikenlaisia tuutoritapaamisia ja aktiviteetteja. Tuutori-

toiminta auttoi tutustumaan toisiin opiskelijoihin ja loi hyvän yhteishengen heti alkuun. Mikä on mielestäsi ollut parasta opintojen aloittamisessa? Parasta opintojen aloittamisessa ovat olleet valmiiksi suunnitellut opinnot ja aikataulut ensimmäiselle vuodelle. Ei ole tarvinnut stressata, miten saa kaikki tarvittavat opintopisteet ja pakolliset opinnot suoritettua ajallaan, kun kaikki on huomioitu poolijärjestelmässä. Se miinus uudessa systeemissä on, että opintoja ei voi oikein, ainakaan vielä, nopeuttaa. Suoritin viime vuonna jo joitakin kirjatenttejä, joita sisältyy pooleihin. Niinpä minulla on silloin tällöin pitempiä jaksoja, jolloin ei ole opintoja ollenkaan. Toisaalta aukkoihin voi aina yrittää sovittaa vapaavalintaisia kursseja. Pitäisikö uuteen opiskelujärjestelmään mielestäsi tehdä muutoksia? Poolijärjestelmä vaatii 80% läsnäolon kaikessa opetuksessa, mikä on suuri muutos verrattuna aiempaan vapaaseen ja itsenäiseen opiskelutyyliin. Koulun suorittaminen

etänä ei ole enää oikeastaan mahdollista. Mielestäni tiedekunta voisi kehittää poolijärjestelmää siten, että se jättäisi enemmän valinnanvapautta opiskelijoille. Poolijärjestelmän mukainen opintojen suorittaminen voisi olla suositus, josta saisi kuitenkin poiketa, esimerkiksi suorittamalla opinnot entisen tavan mukaan. Miten itse opiskelu ja luennot on järjestetty? Suurin osa luennoista on ollut massaluentoja, mutta myös ryhmätyöskentelyä kokeiltiin yksi kokonainen viikko. Ryhmätyöviikolla työskentelimme pienryhmissä ja saimme kunakin päivänä jonkin oikeustapauksen ratkottavaksi. Viikko oli raskas, mutta opettava ja vaihtelu virkisti! Lopuksi, mitä mieltä olet Rovaniemestä opiskelijakaupunkina? Rovaniemi on kiva keskisuuri kaupunki, jossa kaikki palvelut on tarpeeksi lähellä. Täällä asuu paljon opiskelijoita, joten on helppo tutustua uusiin ihmisiin. Isona plussana on kaunis luonto ympäri vuoden! iv

LAKIKIRJA 2015 YKSITYIS-, RIKOS- JA PROSESSIOIKEUS

ilmestyi, onhan sinulla jo omasi?

Tilaukset ja lisätiedot www.edita.fi/lakikirja • asiakaspalvelu.publishing@edita.fi • p. 020 450 05

ERIKOISTUNUT OLENNAISEEN

www.hpplaw.fi

♥ pykälisti

Olisiko sinusta Inter Vivoksen toimittajaksi? Tuntuuko, ettei julkiseen runosuoleen avautuminen enää riitä? Eikö Heikillekään kirjoittelu tunnu enää mielekkäältä? Otamme mukaan koko ajan uusia toimittajia. Voit ilmoittautua mukaan joko vakituiseksi toimittajaksi tai olla mukana satunnaisesti, niin kuin sinulle itse parhaiten sopii. Voit myös halutessasi itse päättää mistä aiheista ja minkä tyyppisiä tekstejä kirjoitat, kunhan ne sopivat lehden tyyliin. Mikäli kiinnostuit tulemaan mukaan joukkoomme, otathan yhteyttä: intervivos@pykala.fi

INTER VIVOS

Law school teaches you theory. Now see it in action.

We look for trainees who can thrive in a collaborative and team-based culture. For us, â&#x20AC;&#x2DC;maybe is not an answerâ&#x20AC;&#x2122;. Our approach is hands-on and practical. If you are resourceful, focused and can think creatively, Krogerus promises to put your skills to work.

Legal wisdom. Practical advice.

Katriina Näveri

pykälässä

Perhonen P

erhonen jäi viimeisen raporttinsa jälkeen innolla odottamaan millaiseksi syksy kehkeytyy phuksien alkuinnostuksen jälkeen. Ja ai että, alkanut syksy on lunastanut kaikki lupauksensa! Syksyn sateista ei ollut tietoakaan, kun Perhonen pääsi nauttimaan juhlatunnelmista phuksisitsien merkeissä. Ilokseen Perhonen huomasi ensimmäisenä iltana erään phuksipariskunnan oppineen juomalaulujen ja sitsietiketin lisäksi myös erään toisen Pykälässä bilettämiseen liittyvän hienouden – nimittäin saunan sangen suuren toimivuuden kahdenkeskiseen kanssakäymiseen. Nuori lempi, jos mikä, se vasta lämmittää Perhosen mieltä. Suorastaan kuumaksi tunnelma nousi itse kullakin myös Yleisvaliokunnan sitseillä, nuorukaisten kunnioittaessa valiokunnan perinnettä ja sonnustauduttua, no, essuihin ja öljyyn, eikä juuri mihinkään muuhuun. Perinteet kunniaan, sanoo Perhonen. Riehakasta menoa ja vähäistä pukeutumista jatkettiin viidakollisissa Ulottuvuuksissa phuksipoikien pannessa pystyyn yhdet syksyn odotetuimmista bakkanaaleista. Viihdykettä illan aikana juhlakansalle tarjosivat niin monenmoiset drinkit, huonosti käyttäytyvät vanhemmat tieteenharjoittajat kuin myös eräs rohkea phuksineito, joka Miss Ulottuvuus -kisan tiimellyksessä näytti päättäneen yläosan olevan liikaa Pykälän trooppisessa ilmastossa. Viihdykettä näytti riittävän myös eräällä sittemin äänikuninkaaksikin tituleeratulla pojalla, joka tiettävästi illan mittaan pyöritti muutamaakin eri neitoa. Tarina ei kerro, löytyikö seuraa kotiin asti vietäväksikin... Pykälistien matkatessa pahamaineiseen Teekkarikylään Oktoberfestiä viettämään vastakkaisen sukupuolen suurta suosiota näytti saavan osakseen myös eräs suloinen phuksipoika, joka oluen täytteisen illan päätteeksi bongattiin vaihtamasta sylkinäytteitä kahden lääkisalfatytön kanssa - samanaikaisesti. Varsinainen alfauros taisi olla nuorimies itsekin, sillä vain muutamaa päivää myöhemmin laskettiin Vuoden

Sonnin himoittu viitta hänen harteilleen tiukan taistelun päätteeksi. Menoa ja meininkiä ei Sonniaisista muutenkaan puuttunut juhlakansan otettua teema, astetta härskimpi Disney, esimerkillisesti haltuun. Erityisesti Perhosen mieltä ilahdutti, Disneyn hengessä, romantiikan määrä muutamankin eri vuoden Edunvalvontamiehen löydettyä daamit itselleen illan tuoksinnassa. Otaniemen lisäksi pykälistit ovat syksynä retkeilleet yhdessä jos toisessakin osavaltiossa, aina Räyskälästä Rovaniemelle ja Lahteen. Paluuta ei Perhosen kuuleman mukaan ensiksi mainittuun ehkä enää ole. Eipä välttämättä viimeiseksikään mainittuun paikkaan, pykälistien torpedoitua tuota Suomen Chicagoa, sisarainejärjestöjensä avustuksella, juuri niin antaumuksella kuin arvata saattoi. Saapuipa paikalle myös eräs vaalea, tempauksistaan tuttu, poika sekoittamaan pakkaa ja uhmaamaan taannoista porttikieltoaan. Rakkauttakaan SAKKE:sta ei puuttunut tapahtuman edesauttaessa oikkareiden välistä kanssakäymistä yli heimorajojen. Erityisen onnekas oli eräs pohjoisen poika, jonka yritteliäisyys ei toki jäänyt Perhoselta aikasemminkaan syksyllä huomaamatta. Perhonen on mielissään, kun työ kantaa hedelmää ja sinnikäs kenttätyö palkitaan :) Pitkä yhteistyö näyttää lähentäneen myös sangen spexikästä kipparipariskuntaa, jonka Perhonen on bongannut syksyn edetessä pariinkin otteeseen läheisissä tunnelmissa sekä Glorian lavalla että sen ulkopuolella. Tässäpä vasta olisi vuosisadan rakkaustarina! Kaiken kaikkiaan Perhonen on vallan mielissään pykälistien osoittamasta uutteruudesta ja reippaudesta syksyn koitoksissa. Tästä on hyvä jatkaa talviunille keräämään voimia kevääseen, jospa Perhosen tuntosarvet pysyvät vielä pystyssä. Lämpöä, Perhonen

INTER VIVOS

Veikko Myller: Hallittu tilanne

Ota tilanne haltuun. Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä. Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi