Inter Vivos 4/2014

Inter Vivos 4 / 2014

Inter Vivos on Pyk채l채 ry:n j채senlehti.

JO S S I N U S S A O N J O TA K I N P O I K K E U K S E L L I S TA , S A ATAT L U O DA U R A N P O I K K E U K S E L L I S E S S A TO I M I S TO S S A .

VA R M A A N J O A R VA AT, M I L L A I S I A H E N K I LÖ I TÄ H A E M M E . R E K RY TO I M M E V U O D E S SA 5 0 O P I N TO J E N SA E R I VA I H E I S SA O L E VA A O P I S K E L I JA A .

J O S S I N U L L A O N Ä LYÄ , A LT T I U T TA JA S O S I A A L I S I A TA I TOJA , K L I K K A A W W W. C AST R E N . F I . J O K A I N E N H A K E M U S K ÄS I T E L L Ä Ä N . J O N OT U S O N M A K S U TO N .

Inter Vivos 4/2014

14 Asianajajaksi. Nyt!

20 Kirje spexarilta

16 Nopean valmistumisen salat

26 Juristiblogit

5 Pääkirjoitus

26 Juristiblogit

7 Bonus Pater Familias: Uskaltamisesta ja osallistumisesta

28 Kuinka opiskella ilman opinto-opasta?

9 Experto Credite: Uudistuksia tiedekunnassa

30 IV tenttaa

10 HELP

31 Språkbad: Varför dejta en Codexare

11 Osavuosikatsaus: Syksy ja ystävät

33 Pykälistin päivän asu

13 Kolumni: Fitness, oikkarit ja diskurssien valta

34 Heikin palsta

14 Asianajajaksi. Nyt!

36 Kolumni: Kiusaaja - olet raukka

16 Nopean valmistumisen salat

39 IV onnittelee: Onnea valmistumisesta OTM Kristiina Lindholm!

18 IV selvitti: Case tenttipäivät

40 Julkinen runosuoli

20 Kirje spexarilta

42 Perhonen

23 Kolumni: Nyt riitti!

Kannen kuva

Anna palautetta netissä

Pykälä ry

Emmi Koli

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

Päätoimittaja

Sähköpostiosoite

Osoitteenmuutokset

intervivos@pykala.fi

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos

Ilmoitusmyynti

Pykälän toimisto

Julkaisija

Verna Vesanen verna.vesanen@pykala.fi Taittaja

Aleksi Kelloniemi aleksi.kelloniemi@pykala.fi Tähän lehteen kirjoittivat

Jaakko Seppänen, Mira Karppanen, Aleksi Kelloniemi, Terhi Raikas, Hanna Oraheimo, Juha-Matti Kiviluoto, Verna Vesanen, Taneli Laine, Heikki Pihlajamäki, Daniela Salonen

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

Mediatiedot

Lehti saa HYY:n järjestölehtitukea.

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti Paino

Forssan Kirjapaino Oy

Sisällys • IV 4/2014 • 3

KUVA PUBLIC DOMAIN ARCHIVE

4 • IV 4/2014 • Pääkirjoitus

Pääkirjoitus Hei pykälisti ja varsinkin tämän syksyn uusi phuksi, Käsissäsi on Pykälän jäsenlehden Inter Vivoksen upouusi 4. numero vuodelle 2014! Syksy on aina muutosten aikaa, ja myös tämän lehden toimitus on nähnyt paljon muutoksia ja uudistuksia viime aikoina. Syksyn lehdelle poikkeuksellisesti sekä päätoimittaja että taittaja ovat vaihtuneet. Olemmekin yrittäneet uudistaa lehteä tekemällä siitä raikkaamman oloisen, ja mielestäni se näkyy lopputuloksessa. Lisäksi myös teksteihin on yritetty löytää enemmän särmää muun muassa kolumnien muodossa.

Itsellenikin tämä vuosi on ollut aikamoista muutosten aikaa.

Jos joku olisi puoli vuotta sitten kysynyt minulta, voisinko nähdä itseni kirjoittamassa Inter Vivokseen pääkirjoitusta päätoimittajana, niin en olisi kyllä uskonut. Itse asiassa pääsin opinnoissa vasta alkuun helmi-maaliskuussa ja muistelen, että samoihin aikoihin kävin myös Pykälän toimistolla liittymässä Pykälän jäseneksi. Silloin en ollut tietoinen tai edes kiinnostunut Pykälän tarjoamista mahdollisuuksista. Kun ensimmäinen Inter Vivos sitten saapui postilaatikkooni (numero 2/2014), päätin siitä innostuneena lähteä mukaan toimituksen kokoukseen katsomaan, mistä tässä lehdessä on oikein kysymys. Päädyinkin sitä kautta haastattelemaan seuraavaan lehteen Pykälän valitsemaa Vuoden Opettajaa, professori Bärlundia.

viime keväänä mukaan. Suosittelenkin, että jokainen, vuosikurssiin katsomatta, lähtisi mukaan jossain muodossa Pykälän toimintaan.

Nyt kun itse luen lehteä , en voi olla kuin ylpeä tästä poru-

kasta. Täten suurkiitos Aleksille, jonka taittamisen voi sanoa olevan aivan ammattilaisen tasoa, Jaakolle, jonka kolumni osui suoraan tärkeään aiheeseen, Hannalle, joka suostui tekemään minusta Pykälistin päivän asu -jutun, Miralle, joka on kirjoittanut Kiinasta asti, Terhille, joka aina jaksaa vastailla lukuisiin kysymyksiini ja kommentteihini, Juha-Matille, joka on jatkanut lehteen kirjoittamista, viimeaikaisesta kohtuuttomasta kritiikistä huolimatta, ja tietenkin myös Emmille mielikuvituksellisesta kuvituksesta.

Lopuksi haluaisin sanoa, että jos inspiroidut tästä lehdestä, niin tule mukaan joukkoomme! Helpoimmin pääset mukaan laittamalla sähköpostia minulle osoitteeseen intervivos@pykala.fi.

Kylmeneviä säitä odotellen, Verna Vesanen Inter Vivoksen päätoimittaja

Kun kesällä sitten etsittiin uutta päätoimittajaa kahdelle

seuraavalle lehdelle, päätin hetken mielijohteesta, jopa omaksi yllätyksekseni, kokeilla tätä roolia. Olenkin ollut erittäin tyytyväinen päätökseeni. Lehden toimittaminen on antanut mahdollisuuden oppia tuntemaan paljon paremmin Pykälän toimintaa.

Tätä ei varmastikaan olisi ikinä tapahtunut, ellen olisi lähtenyt

Pääkirjoitus • IV 4/2014 • 5

6 • IV 4/2014 • Bonus Pater Familias

Uskaltamisesta ja osallistumisesta Yhdistystoiminta kaipaa aktiivisia jäseniä Lähes 80 vuotta sitten alkoi joukko oikeustieteen opiskelijoita kokoontua säännöllisesti pohdiskelemaan ja keskustelemaan oikeustieteen koulutuksesta ja siihen liittyvistä epäkohdista.

Näin syntyi tiivis yhteisö, joka nykyään tunnetaan nimellä Pykälä. Sittemmin tiedekuntajärjestömme jäsenmäärä on kasvanut huomattaviin lukemiin, mikä edellyttää aktiivisen organisaation jatkuvaa kehittämistä ja toimivien käytänteiden vakiinnuttamista.

Toimiva ja elinvoimainen yhdistys tarvitsee jatkuvasti uusia ja innokkaita aktiivijäseniä. Organisaation ja toiminnan kehittämisessä ensiarvoisen tärkeä rooli on paitsi jatkuvasti saatavalla palautteella, niin myös uusien toimijoiden tuoreilla näkemyksillä ja ideoilla – tietyn asian kanssa tiiviisti puuhatessa kun usein putkinäköistyy.

Suomessa yhdistystoimintaa säännellään yhdistyslaissa, joka määrittää melko tarkat puitteet yhdistyksen päätöksenteolle ja päätöksentekijöiden valinnalle. Tällä tavoin luodaan vahva perusta sille, että päätöksentekijät ja vastuuhenkilöt edustavat yhdistyksen jäsenistön tahtoa ja heidän näkemyksiään. Päätöksenteko on myös läpinäkyvää, ja yhdistystoiminnan luonteesta johtuen useista hakijoista tiedetäänkin jotain jo etukäteen.

Ehdokasasettelulle ei toisaalta ole asetettu mitään muodollisia edellytyksiä tai aikarajoja, joten kuka tahansa voi halutessaan ilmoittautua ehdolle vaikka vasta kokouksessa.

Ehdolle ja hommiin!

Henkilövalinnat herättävät luonnollisesti suurta kiinnostusta ja intohimoja. Pykälässä järjestetään vuoden aikana muutamia vaalikokouksia, joissa päätöksentekijät valitaan virkoihin pääsääntöisesti vuodeksi kerrallaan. Hallitusvaali toimitetaan yhdistyksen sääntömääräisen syyskokouksen yhteydessä marraskuun alussa. Noin viikko tämän jälkeen pidetään valiokuntavaalit, joissa nimensä mukaisesti nimitetään valiokunnat seuraavalle toimikaudelle. Näiden lisäksi vuoden lopussa valitaan muutamia virkoja hakemusten perusteella. Vaalikokoukset ovat perinteisesti olleet todella suosittuja, mikä osaltaan viestii demokratian toteutumisesta, päätöksenteon läpinäkyvyydestä sekä tietysti suuresta mielenkiinnosta toimintaa kohtaan.

Syksyllä moni Pykälässä harkitsee asettuvansa ehdolle vaaleissa. Suurella osalla asettuminen jääkin vain harkinnan tasolle.

Syitä tähän on monia; osalla tielle tulee hankala elämäntilanne tai muut suunnitelmat, osalla pelko häviämisestä. Myös vaalitilaisuus saatetaan kokea ahdistavana. Joku taas ei halua lähteä kisaamaan kaveriaan vastaan.

Sinulle, joka koskaan olet vakavasti harkinnut virkaa valiokunnassa, hallituksessa tai missä tahansa muussa toimielimessä: ota riski ja hae! Pykälä nimittäin tarvitsee kaikki toiminnasta kiinnostuneet mukaan päätöksentekoon ja käytännön toimintaan. Tappiota on turha pelätä, mikäli on varma itsestään. Sitä paitsi yhdistystoiminta on siitä mukavaa touhua, että vaikka

valinta ei ensimmäisellä kerralla osuisikaan kohdalle, ei maailma siihen kaadu. Seuraava mahdollisuus odottaa aivan kulman takana. Kukaan vanha toimija ei myöskään ole tunnustanut katuneensa sitä, että päätti lähteä mukaan.

Kaiken lisäksi toiminta Pykälässä tulee olemaan erityisen mielenkiintoista ensi vuonna, sillä yhdistys täyttää 80 vuotta.

Juhlavuodesta johtuen kaikki pääsevät tekemään myös paljon sellaista, mitä ”normivuotena” eivät välttämättä pääsisi tekemään. Kehotankin kaikkia osallistumaan syksyn vaalikokouksiin niin ehdokkaana kuin äänestäjänäkin – takaan, ettette tule katumaan!

Lämpöä viileneviin syysiltoihin!

Eero Rapola Pykälän hallituksen pj

Bonus Pater Familias • IV 4/2014 • 7

Snadisti outoa.

Haluatko sinä olla osa yrityskulttuuria, jossa yksilölliseen kehittymiseesi panostetaan alusta lähtien? dittmar.fi/careers | Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä.

Uudistuksia tiedekunnassa Syksy on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin paitsi Pykälässä, niin myös opintosektorilla. Tiedekunnassamme on meneillään monia uudistuksia, joista alla muutama sana.

Painetusta opinto-oppaasta luopuminen on aiheuttanut hämmennystä. Ongelma ei sinänsä liene ollut paperisen opintooppaan puute, vaan opetustietojen jääminen löydettäväksi hankalakäyttöisestä OpasOodista. Koska tarkat tiedot voivat elää vuoden mittaan, on yksittäisten luentojen ajankohdat ja paikat syytä tarkistaa WebOodista aina ennen kunkin kurssin alkamista. Opinto-oppaan tärkein funktio on kuitenkin nähdäkseni ollut olla väline omien opintojen suunnittelussa: kooste, josta nähdä, mitä kaikkea opetusta ylipäätänsä on tiedekunnassamme tarjolla, ja mikä asema esimerkiksi yksittäisella luentokurssilla on koko tutkinnon näkökulmasta. Notaariuudistuksen ollessa meneillään myös siirtymäsäännökset ja muut jopa yli oppiainerajojen menevät muutokset ovat nekin asioita, joita ei yksittäisen kurssin kohdalta WebOodista näe. Teknisten ongelmien vuoksi WebOodista on löytynyt myös runsaasti puutteita, ja joukkoon on eksynyt kursseja ja tenttejä, joita ei ole tarkoitettukaan järjestettäviksi. Nämä kaikki seikat yhdessä ovat epäilemättä hankaloittaneet monien kohdalla omien opintojen suunnittelua. Tämän lehden ilmestyttyä yllämainittuihin ongelmiin on toivottavasti jo saatu ratkaisu.

Siirtyminen sähköiseen gradun palautukseen herätti paljon

keskustelua kesän alussa. Tämän E-Thesis-järjestelmän myötä gradujen käyttäminen Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmän kautta tuli pakolliseksi, ja tällä on vaikutuksensa gradujen palautusaikatauluihin. Aikaisempien, melko kirjavien, käytäntöjen sijaan on kaikki gradut palautettava kuukautta ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa tahtoo gradunsa hyväksyttävän. Näin on pyritty varaamaan riittävästi aikaa itse plagiaatintarkastusprosessille, hallinnolliselle työlle, gradun tarkastajalle sekä opiskelijalle, mikäli hän arvosanaehdotuksen kuultuaan tahtookin vetää gradunsa pois. Käytäntöjen yhtenäistäminen ja kaikille yhteisten, selvien pelisääntöjen luominen on toki aina kannatettavaa, mutta nähtäväksi jää, tuleeko uusi tapa toimimaan kuten oli tavoiteltu.

Oikeudellisen ajattelun perusteet, tuttavallisemmin OAP,

lähti syksyn alussa käyntiin uudistettuna. Keväällä kurssia uudistamaan lähtenyt työryhmä pyrki puuttumaan aikaisemmin kurssia vaivanneeseen pirstaleisuuteen ja epämääräisyyteen, ja tuloksena onkin paitsi uudenlaisia opiskelumuotoja (käänteisluentoja, ohjattua lukemista), myös enemmän puhdasta juridiikkaa. Tarkoituksena on tarjota phukseille opintojensa aluksi kurssi, joka mahdollisimman hyvin antaisi eväitä oikeudelliselle ajattelulle sekä aikaisempaa paremmin orientoisi varsinaisiin aineopintoihin tiedekunnassamme.

Kaksikielisen notaaritutkinnon suorittaminen on nyt tänä

syksynä ollut toista kertaa uusien phuksien valittavissa. Kyseessä on tutkinto, jonka suorittaakseen on opiskelijan suoritettava vähintään 60 opintopistettä toisella kotimaisella kielellä. Toisin sanoen siis suomenkielisellä puolella opiskelevan opiskelijan tulisi suorittaa kolmasosa notaariopinnoista ruotsiksi. Viime vuonna notaaritutkintoa kaksikielisenä suorittamaan lähteneistä muutamasta kymmenestä opiskelijasta jatkoi keväällä enää vain murtoosa, joten opetusta alkaneelle lukuvuodelle suunniteltaessa on viime vuoden kokemuksista pyritty oppimaan. Nyt osasuoritusmahdollisuuksiin ja suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen yhteensopivuuteen on kiinnitetty huomiota, ja ohjelmassa aloittaneista reilusta parista kymmenestä opiskelijasta mahdollisimman moni pääseekin toivottavasti suorittamaan tutkinnon ruotsinkielisen osuuden ilman ylimääräisiä hankaluuksia.

Maisterivaiheen opintoja aletaan pohtia tiedekunnassa uusiksi syksyn aikana. Tarkoituksena on, että uudistuneet maisteriopinnot alkaisivat syksyllä 2016. Siten, ainakin periaatteessa, syksyllä 2013 uudenlaisen notaaritutkinnon suorittamisen aloittaneet phuksit olisivat kahden vuoden päästä, maisterivaiheeseen siirtyessään, ensimmäinen vuosikurssi suorittamassa uudistuneita maisteriopintoja. Tässä prosessissa opiskelijaedustajat tulevat olemaan tiiviisti mukana. Etenkin maisteriopintoja jo jonkin verran suorittaneilta opiskelijoilta toivoisin palautetta ja ajatuksia kyseisen tutkinnon mahdollisista kehityskohteista!

Lopuksi tahtoisin vielä toivottaa sinut, pykälisti, lämpimästi tervetulleeksi Opintovaliokunnan syksyn tapahtumiin ja kokouksiin! Huikeaa syksyä!

Katariina Järvi opintovastaava

Experto Credite • IV 4/2014 • 9

Pykälä – oppositiosta vaalivoittoon Pykälän syksy on pyörähtänyt mukavasti käyntiin kaikkine

tapahtumineen. Vuoden loppu on monelle työntäyteistä ja intensiivistä aikaa, niin myös Pykälän edustajistovaalityöryhmälle.

Tänä syksynä valitaan jälleen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY:n) korkein päättävä elin, 60-henkinen edustajisto. Äänioikeutettuja ovat kaikki HYY:n jäsenet eli lähes 30 000 Helsingin yliopiston opiskelijaa. Vaalihumu valtaa kampukset heti alkusyksystä ja jatkuu aina äänestyspäiviin, 4.-5.11. saakka.

Ennakkoäänestys järjestetään 29.10.-30.10.

HELP on poliittisesti sitoutumaton, HYY:n edustajiston toiseksi suurin ryhmä sekä vaalirengas edustajistovaaleissa.

Nyt sen tavoitteena on parantaa viime vaalien tulosta kolmella paikalla, ja kaikkien aikojen ennätystulosta yhdellä paikalla, saavuttamalla 12 paikkaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on kasvattaa entisestään vääntövoima ylioppilaskunnassa sellaiselle tasolle, että oikkareiden ja eri lääketieteen alojen opiskelijoiden ääntä ei käy sivuuttaminen.

Järkipolitiikkaa ja uudistuksia

Tiimityöllä vaalivoittoon Vaalit vaativat panostusta paitsi vaalitiimiltä, niin myös jokaiselta pykälistiltä.

Näin saamme jälleen oman edustuksemme HYY:n korkeimpaan päättävään elimeen! Pykälistit eivät aikaisemmissa vaaleissa ole loistaneet äänestysaktiivisuudellaan. Edellisen kerran järjestetyissä vaaleissa 2012, oikeustieteellisen tiedekunnan 2016 äänioikeutetusta perustutkinto-opiskelijasta vain 479 eli 23,8 prosenttia antoi äänensä.

Osasyynä tähän on ollut erityisesti vanhempien tieteenharjoittajien matala äänestysaktiivisuus. Vaikka monet meistä ovatkin jo ainakin osittain siirtäneet katseet pois opiskelijaelämästä, on hyvä muistaa, että vain äänestämällä vaaleissa tuet pykälisteille tärkeiden asioiden toteutumista tulevaisuudessa. Tänä vuonna yhdeksi tavoitteeksi otetaankin vaaliliiton tuloksen parantamisen ohella myös äänestysprosentin nostaminen kaikkien oikkareiden osalta! HYY:n edustajisto käsittelee jokaista opiskelijaa koskettavia asioita, joten äänestäminen on tärkeää. Äänestämällä ja kannustamalla kaikkia kavereitasi äänestämään, varmistat, että pykälistien etuja valvotaan myös HYY:n tasolla!

Mikäli Sinua kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen, itsesi kehittäminen, politiikka tai politikointi, toiminta mittavan liiketoiminnan parissa tai ihan vain poikkitieteellinen hauskanpito, Pykälän vaaliliitto osana HELPiä voi olla juuri Sinun juttusi. HELPin toimintaan voi osallistua myös monella muulla tavalla kuin vain asettumalla ehdolle. Syksyn edustajistovaalien osalta ehdokasasettelu päättyi maanantaina 29.9.2014, ja Pykälän vaaliliiton listalta lähti ehdolle yhteensä 42 innokasta pykälistiä!

Kokonaisuudessaan HELPillä on ehdokkaita 106, kun 2012 vaaleissa ehdokkaita oli 91. Merkkaa äänestyspäivä kalenteriisi ja tutustu ehdokkaisiin, vain äänestämällä voit vaikuttaa ja vain äänestämällä Pykälän vaalilistaa varmistat, että ainejärjestömme saa vaikuttaa jäsentensä parhaaksi myös HYY:n edustajistossa.

Ainejärjestöjen yhteenliittymänä HELPillä on aina ollut etuna monipuolinen asiantuntemus opiskelijoille tärkeissä yhteiskunnallisissa asioissa. HELP on pitkään profiloitunut tiukkaa taloudenpitoa kannattavana ryhmänä. Toimintamme ansiosta ylioppilaskunnan budjettiin on saatu aikaiseksi säästöjä, jotka mahdollistavat talouden tervehdyttämisen pitkällä aikavälillä sekä opiskelijoille tärkeiden palvelujen kehittämisen myös tulevaisuudessa. HELPin vahvana fokuksena on viime vuosina ollut myös opiskelijaterveydenhuollon turvaaminen.

HELPin puoluepoliittinen sitoutumattomuus antaa myös mahdollisuuden ajatella itsenäisesti, muodostaa kantoja tapauskohtaisesti ja tutustua poliittiseen kenttään ilman sitoumuksia.

Ryhmäkuria HELP ei pidä, ja kaikki näkökannat ovat tervetulleita. Tämä ei HYY-toiminnassa ole itsestäänselvyys.

Vaikuttamista tehdään, kuten on tehty läpi vaalikauden, keskittyen perusasioihin – tarpeen vaatiessa myös muilla foorumeilla kuin HYY:ssä. Pykälistien etu tulee HELPin kautta esille vahvasti myös valtakunnallisessa opiskelijapolitiikassa. Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:ssä, SYL:ssä, pelkästään Pykälän vaaliliiton vaikutusvalta oli noin 2 % kokonaisäänistä viime liittokokouksessa, mikä on melko hyvin 120 000 opiskelijan Pykälistien asialla, organisaatiossa.

Kahden HYY:n hallituksessa vietetyn vuoden jälkeen edustajistoryhmämme jäi oppositioryhmäksi vuodenvaihteessa. Tuomas Haavikko & Manuel Linnankoski Vuodet hallituksessa olivat antoisia HELPin politiikan kannalta. Pykälän vaalipäälliköt HYY:n jäsenmaksun nousu saatiin taitettua, päätöksenteosta tuli entistä läpinäkyvämpää, byrokratiaa karsittiin ja vaikuttamistyötä kohdistettiin erityisesti opiskelijoihin vaikuttaviin kysymyksiin, kuten yliopiston tilojen käyttöön ja opintojen sujuvuuden parantamiseen. Nyt onkin aika äänestää meidät taas oppositiosta vaalivoittoon!

10 • IV 4/2014 • HELP

Syksy ja ystävät Viimein se on täällä taas , kauan odotettu syksy! Moni oikkari viettää kesän horroksessa keräten voimia syksyä varten. Kun Pykälän ovet viimein taas aukeavat, ovat edessä huikeat tapahtumat vanhojen ja uusien ystävien kanssa!

kohtaa haluamme siis vielä painottaa, että jokaiselle halukkaalle löytyy varmasti oma paikkansa Pykälässä. Etsi siis rohkeasti, äläkä lannistu! Mikäli valiokunnat eivät ole sinun juttusi, kokeile kerhoja, excuja, spexiä... Kyllä Sinä paikkasi löydät!

Yleisvastaavat ovat ilokseen nähneet pykälistien lähteneen taas rytinällä mukaan tapahtumiin. Syksy on parasta aikaa tutustua uusiin ihmisiin, kun tuoreita kasvoja on paljon ja on ihan OK kysyä joka toiselta vastaantulevalta ”moi, mikä sun nimi on?”, vaikka tämä keskustelu olisi jo kertaalleen joskus aiemmin käyty. Tässä

Tapahtumat Syksyn alun tapahtumat ovat sujuneet mainiosti ja odotamme innolla mitä tulevat tapahtumat tuovat tullessaan. Pykälä voitti Pykälä-KY Syysklassikon, ja myös valiokuntien järjestämät phuksisitsit ja niillä tarjoiltava jälkiruoka olivat varmasti monelle unohtumaton kokemus! Myös phuksitoimikuntien järjestämiä bileitä sekä SAKKEa odotellaan innolla.

Muistakaa, että jos teillä herää mitä tahansa kysymyksiä, kannattaa tulla rohkeasti nykimään hihasta. Myös kapteenit ja muut vanhemmat tieteenharjoittajat osaavat varmasti avittaa, jos epävarmuus iskee.

Rakkaan kerhotilan kuulumiset Isännät ovat yhdessä yleisvastavien kanssa jälleen ahertaneet kesän aikana. Tupakkakoppi on saanut uuden ilmeen, kun akryylilevyn taakse on kiinnitetty vuosien varrella löytyneitä aarteita. Lisäksi vessat saivat uuden, Pykälään sopivan, ilmeen. Kesän aikana kerhotilan lattia myös vahattiin mattavahalla, jottei lattia olisi kastuessaan niin liukas. Kaiken tämän remontin kruunasi ahkerasti ahertaneet pykälistit siivousbileissä, joissa jälki oli priimaa, ei sattumia!

Näin syksyllä on hyvä jälleen muistuttaa , että kerhotilojen alaovella oleskelua tulisi viimeiseen asti välttää. Kun lähdet bileistä kotiin, hyppää suoraan taksiin tai suuntaa kohti lähintä dösäriä. Ehdit seuraavana päivänä kerrata illan tapahtumat kaverin kanssa niin, ettei se aiheuta kenellekään häiriötä.

Hyvää ja rentoa syksyä kaikille!

Laura Parkkisenniemi ja Jere Hjelt yleisvastaavat

Osavuosikatsaus • IV 4/2014 • 11

12 • IV 4/2014 • Kolumni

TEKSTI JAAKKO SEPPÄNEN

Fitness, oikkarit ja diskurssien valta ”Musta Barbaari, Matt Damon ja Alexander Stubb – hemmetin revittyjä sällejä joka ikinen.”

Kenties merkittävin 1900-luvun yhteiskuntafilosofi Michel Foucault

rakasti aikanaan puhua diskursseista. Tällä käsitteellä hän tarkoitti asioista puhumisen eri tapoja ja sitä, miten sanat vaikuttavat siihen, miten hahmotamme ympäröivää todellisuutta. Foucault tutki muun muassa psykiatriassa, lääketieteessä, historiassa ja rikosoikeudessa eri aikoina vallinneita diskursseja ja niiden suhdetta yhteiskunnalliseen valtaan.

Tämän päivän diskurssianalyysille hedelmällisen tutkimuskohteen voisi tarjota esimerkiksi viime aikoina suomalaisia villinnyt ”fitnessdiskurssi”: mediassa multitriathloneitaan hehkuttavat ja raejuustoa mussuttavat himotreenaajat nostetaan samanlaiselle jalustalle kuin viihdealan tähdet ja poliitikot aikanaan. Tai siis, tarkemmin ajateltuna, nykypäivän viihdealan tähdet ja poliitikothan ovat himotreenaajia! Musta Barbaari, Matt Damon ja Alexander Stubb – hemmetin revittyjä sällejä joka ikinen. Hyvä kunto ja timmi kroppa eivät ole vain urheilun sivutuote, vaan kaikkien elämän osa-alueiden tasapainon edellytys.

Mistä tämä villitys sai alkunsa? Perinteisesti on ajateltu, että vallanpitäjät määrittelevät yhteiskunnallisessa keskustelussa sallitut diskurssit. Foucault kuitenkin ikään kuin käänsi tämän ajattelutavan päälaelleen ja esitti, että nimenomaan asioista puhumisen tapa luo vallan, joka pakottaa käyttäytymään tietyllä tavalla.

Ennen fitnessbuumiakin tiedettiin, että liikunta on terveydelle hyväksi ja terveeltä näyttävää kroppaa pidettiin viehättävänä. Siltikään vatsamakkaroitaan laskeskelevien sohvaperunoiden elämäntapaa ei kovin voimakkaasti soimattu, eivätkä ennen kaikkea sohvaperunat itse kiinnittäneet suuremmin huomiota oman velttoilunsa ”epäterveellisyyteen” tai ”pahimmillaan tuhoisiin seurauksiin”. Vasta fitnessdiskurssin yleistyminen on pakottanut eläkeikää hipovat sedät ja tädit salille pumppaamaan hauiskääntöjä hampaat irvessä.

Enää ei voi olla vain yksinkertaisesti välittämättä, vaan oma identiteetti täytyy määritellä joko urheilullisuuden tai epäurheilullisuuden kautta. Puhumisen tapa on tehnyt meidät uudella tavalla tietoisiksi itsestämme.

Myös oikeustieteen opiskelusta ja opiskelijoista puhuttaessa vallalla on tietynlaisia diskursseja. Usein kauhistellaan, kuinka paljon kirjoja oikiksessa joutuu pänttäämään, ja opiskelijat lisäävät vettä myllyyn postailemalla Instagramiin kuvia pienen elementtitalon kokoisista kirjaröykkiöistä. Oikeusteorian luennoilla kummastellaan, mitäköhän hyötyä niistäkin voi käytännön työelämässä olla. Jotkut nimittelevät oikista elitistien ammattikouluksi, jossa kaikki pukeutuvat samalla tavalla ja ovat kiinnostuneita vain CV:nsä paisuttamisesta. Menestymisdiskurssi hallitsee. Olemme suhteellisen pieni yhteisö tässä maassa ja on ymmärrettävää, että ammatti-identiteettiä täytyy yrittää pönkittää osin karkeankin yksinkertaistetulla kuvastolla.

Usein oikkarit myös itse osallistuvat tiedostamattaan stereotypioiden vahvistamiseen. Jo valmennuskursseilta lähtien iskostetaan, juuri lukiosta maailmaan pullahtaneille linnunpoikasille, kuva siitä, millaista “oikkarin todellinen elämä” on: koulussa on pakko opetella kaikki ulkoa, töitä pitää painaa puku päällä aamusta iltaan ja illalla täytyy vieläpä ryypätä taju kankaalle. Näillä eväillä lähdetään taistelemaan kelloa, fysiikkaa ja ”Joka neljäs opiskelija kärsii mielenterveysongelmista”-tutkimuksia vastaan. Ei mikään ongelma, olethan sentään superihminen, kun kerran pääsit oikikseen.

Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Lakimiehet nähdään sieluttomina opportunisteina vain siihen asti, kunnes joku muu puhumisen tapa rohkenee haastaa tämän diskurssin. Jos opiskelijat uskaltaisivat napsauttaa #vakavastiotettavalakimies-filtterinsä hetkeksi pois päältä, saatettaisiin nopeasti havaita, että tämä joukko koostuu yllättävän monenlaisista ja samalla kuitenkin varsin tavallisista ihmisistä.

Menestyjien oikis voi olla myös downshiftaajien, lähiöissä asuvien tai rokkibändissä kitaraa rämpyttävien oikis. Täytyy vain uskaltaa puhua.

Kolumni • IV 4/2014 • 13

TEKSTI JAAKKO SEPPÄNEN • KUVA EMMI KOLI

Asianajajaksi. Nyt! Tahdotko toimia oikeusvaltion tukipilarina? Haluatko estää

viattomia sieluja joutumasta valtion väkivaltakoneiston hampaisiin? Tunnetko kutkutusta vatsanpohjassasi, kun kuvittelet itsesi argumentoimassa oikeussalin kirkkaiden lamppujen alle?

Hyvä niin, mutta muista, ettei litigaattoriksi kelpuuteta kaikkia prosessioikeuden aineopintoja läpäisseitä. Oikeussalissa asiakastaan voivat edustaa ainoastaan julkinen oikeudenkäyntiavustaja, luvan saanut yksityinen avustaja – sekä tietysti asianajaja.

Suomessa asianajajia ovat Suomen Asianajajaliiton jäsenet.

Liiton jäseneksi pääseminen edellyttää monenlaisten kriteerien täyttymistä: pyrkijän tulee olla 25 vuotta täyttänyt, oikeustieteen maisterin tai vastaavan tutkinnon suorittanut, rehelliseksi tunnettu ja ominaisuuksiltaan asianajajan toimeen sopiva henkilö.

Lisäksi yksi keskeisistä edellytyksistä on, että asianajajaksi mielivän on suoritettava erityinen asianajajatutkinto.

syvennytään ennen kaikkea asianajajan tapaohjeisiin, toimiston järjestämiseen ja oikeussalietiikkaan. Oikeudenkäyntiosa taas on 12 viikon mittainen prosessi, jonka aikana suoritetaan itsenäisesti vaativia oikeudenkäynteihin liittyviä ennakkotehtäviä. Osio huipentuu kahteen koulutuspäivään, joiden aikana järjestetään ”valeoikeudenkäyntejä”. Näissä tilaisuuksissa juristien roolinottokykyä koetellaan, sillä saman päivän aikana saatetaan joutua käsittelemään samaa tapausta niin kantajan, vastaajan kuin tuomarinkin näkökulmista. Tilaisuuden virallisuutta lisää se, että oikeudenkäyntejä valvovat kokeneet käräjätuomarit ja asianajajat.

Asianajajatutkinto opettaa oikeussalielämää

Kokemus ammattitaidon perustana

AA-tutkintoa voi ryhtyä suorittamaan, kun oikeusnotaarin tutkinto on kasassa. Tutkinto koostuu kolmesta osiosta: kirjallisesta kokeesta, eettisestä osiosta ja oikeudenkäyntiosasta.

Kokeen kysymykset muodostuvat samantyyppisistä tehtävistä kuin mihin oikeustieteellisen tiedekunnan tenteissä on totuttu.

On oikeustapauksia, esseitä ja oikein–väärin-väittämiä. Välillä tehtävät vaativat koealueeseen sisällytetyn säädösmateriaalin hyvinkin yksityiskohtaista tuntemista, eikä koetta voi luonnehtia miltään osin helpoksi.

Tämä heijastuu myös hylkäämisprosentteihin: viime aikoina jopa 40 prosenttia kokelaista on reputtanut testin.

Kokeen läpäisseet voivat siirtyä suorittamaan eettistä osaa ja oikeudenkäyntiosaa haluamassaan järjestyksessä. Eettinen osa on käytännössä kahden päivän koulutustilaisuus, jossa

Asianajajaksi haluavan on myös huomioitava, että liiton jäseneksi pyrkivältä edellytetään myös neljän vuoden työkokemusta lakimiestehtävistä, joista kahden on oltava asianajoalalta. Vastavalmistuneelle juristille tai vielä viimeisiä opintopisteitä haalivalle opiskelijalle tämä vaatimus saattaa tuottaa erityistä päänvaivaa.

14 • IV 4/2014 • Työelämä

Vaikka tarvittavaa työkokemusta ei olisikaan vielä kertynyt, asianajajatutkinnon suorittaminen voi luoda eräänlaisen kiertotien: lupalakimiesjärjestelmän perustamisen myötä oikeudenkäyntiavustajan

luvan voi lain mukaan saada henkilö, joka on suorittanut asianajajayhdistyksen järjestämän asianajajatutkinnon. Puuttuva työkokemus on sitten helppo kerätä tekemällä oikeudenkäyntiavustajana käytännössä samanlaisia töitä kuin asianajajana. Tämän mahdollisuuden johdosta asianajajatutkinnon suosio on viime aikoina kasvanut selvästi.

Mitä maksaa?

Siitäkin huolimatta, että Asianajajaliitto on voittoa tavoittelematon julkisoikeudellinen organisaatio, ei asianajajana toimiminen ole ilmaista. AA-tutkinnon suorittaminen kustantaa kokeineen ja koulutuspäivineen 1500 euroa, jonka lisäksi jäsenmaksua kerätään vuosittain aluksi noin 400 ja myöhemmin hieman yli 800 euroa. Ammattia harjoittavat asianajajat maksavat liitolle myös 235 euron suuruista valvontamaksua. Vastapainoksi liitto tarjoaa jäsenilleen monenlaisia etuuksia, koulutustapahtumia ja mentorointia. AA-tutkinnon merkitystä sinällään ei myöskään sovi vähätellä: työelämässä asianajajan tutkintoa ja titteliä arvostetaan korkealle varatuomariuden tapaan, vaikka ei toimisikaan päätoimisesti asianajajan tehtävissä.

Kokemuksia asianajajatutkinnosta Ida Kinnarinen luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Mistä sait idean AA-tutkinnon suorittamiseen?

Valmistuin oikiksesta kesällä 2013. Toimistomme hoitaa kaikenlaisia oikeudenkäyntejä ja myös minun oli välttämätöntä hankkiutua lupalakimieheksi. Asianajotutkinnon suorittaminen oli vastavalmistuneelle juristille nopein tapa päästä oikeuteen.

Mikä oli haastavinta tutkinnon suorittamisessa? Mikä taas antoisinta?

Vanhemmat kollegat muistelivat aikoinaan läpäisseensä superhelpon kirjallisen kokeen silmät kiinni ja vasemmalla kädellä. Nykyään kirjallinen koe on haastava ja siihen on oikeasti päntättävä.

Kirjallisen kokeen jälkeen tutkinnon eettinen osio tuntui lähinnä leppoisalta kertaukselta.

Antoisinta tutkinnossa oli oikeudenkäyntiosio. Keltanokka sai osiosta paljon vinkkejä prosessaamiseen ja työelämään muutenkin. Tutkintoa suorittaessani tutustuin myös uusiin kollegoihin, mikä on aina mukavaa.

Koetko hyötyneesi tutkinnosta myöhemmässä työelämässä?

Suoritin asianajajatutkinnon näin aikaisin lähinnä olosuhteiden pakosta, säilyttääkseni työpaikkani. Lupalakimiehenä pääsen oikeuteen, jossa käyn nykyään viikoittain. Minulla on sellainen tunne, että olisin menestynyt oikeudessa ilman tutkintoakin.

Mielestäni oikeudessa pärjääminen vaatii muodollista kelpoisuutta enemmän oikeaa asennetta, vuorovaikutustaitoja ja harjoittelua.

Siinä mielessä asianajajatutkinto oli hyvä suorittaa aikaisessa vaiheessa, että sain tutkinnosta heti vinkkejä ja ohjeita tulevalle uralleni. Näin ollen en ehtinyt oppia ammattini ”vääriä tapoja”.

Aiotko pyrkiä lähitulevaisuudessa Asianajajaliiton jäseneksi?

Tällä hetkellä asianajajan titteli ja ammattinimikkeen suomat vapaudet sekä velvollisuudet kiinnostavat minua kovasti. Minun täytyy vielä hankkia vajaa kolme vuotta työkokemusta täyttääkseni asianajajan kelpoisuuden. Vuoden lopussa täytän myös vaaditut 25 vuotta, jolloin ikäkään ei ole enää esteenä Asianajajaliiton jäsenyydelle! Samaan aikaan seuraan kiinnostuneena, miten lupalakimiesjärjestelmää kehitetään. Saattaa olla, että tulevaisuudessa Asianajajaliittoon kuulumisella ei ole enää niin paljoa käytännön merkitystä.

Työelämä • IV 4/2014 • 15

TEKSTI MIRA KARPPANEN • KUVA ALEKSI KELLONIEMI

Nopean valmistumisen salat Kyselevätkö sinunkin sukulaisesi jatkuvasti milloin valmistut? Turvaudutko sinäkin jatkuvasti selitykseen, kuinka valmistuminen tiedekunnastamme vie keskimäärin lähemmäs seitsemän vuotta?

No älä näytä tätä artikkelia kyselijöille, sillä se paljastaa, että on toinenkin tie.

Keskimääräinen valmistumisaika Helsingin oikeustieteellisestä on 6,5 vuotta, ei siis se 3+2 vuotta, joka notaarin ja maisterin tutkintojen tekoon on suunniteltu. Valmistumista voivat viivästyttää monetkin asiat, kuten työssäkäynti tai aktiivisuus opiskelijajärjestöissä ja muissa harrastuksissa. Yleensä kyse on ajankäytön priorisoinnista, jota jokaisen opiskelijan tulee pohtia. Opiskeluajasta kannattaa kuitenkin myös nauttia!

On valitettavasti myös niitä, joiden opiskelumenestystä haittaavat pikemminkin motivaation puute, itselle sopimattomat opiskelutekniikat ja muut opiskeluun liittyvät ongelmat. Onneksi näihinkin ongelmiin on olemassa apua tarjolla, esimerkkinä voidaan mainita opiskelutekniikkapajat.

Etappi-järjestelmä Tiedekunta seuraa opiskelijoiden etenemistä opiskelijarekisterin ns. Etappi-järjestelmän avulla. Etappi on valmistumisen ohjausja tukijärjestelmä, joka tarkistaa opiskelijoiden opintopistekertymän ja tunnistaa opinnoissaan jälkeen jääneet opiskelijat. Näin heille voidaan sitten tarjota tukea ja ohjausta.

Etappi huomaa kahdenlaiset opiskelijat: ne joiden opintopistekertymä ei täytä seurantajaksolle asetettua tavoitetta ja ne, jotka eivät ole valmistuneet asetetussa tavoiteajassa. ”1.1.2014 alkaen voimaan tulleen uusimman rehtorin päätöksen mukaan Etapin poimintapisteet vähenivät. Nykyään Etapin tarkistuspisteitä on enää kaksi”, tiedekuntamme opintoneuvoja Ritva Pernanen kertoo. Etappi-järjestelmästä voi lukea lisää tiedekunnan nettisivuilta.

Tiedekunnassamme opiskelijat saavat varsin vapaasti suunnitella omat opintonsa ja valita itselleen sopivan etenemistahdin, joten jotkut valmistuvat huomattavasti nopeammin, kun taas toisilta valmistumiseen voi mennä huomattavasti pidempään.

1.8.2005 jälkeen aloittaneet opiskelijat 1. tarkastuspiste

3. lukuvuoden 3. periodin jälkeen (alemman tutkinnon etappi)

2. tarkastuspiste

2. lukuvuoden 3. periodin jälkeen (ylemmän tutkinnon etappi)

Ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat 1. tarkastuspiste

4. lukuvuoden 3. periodin jälkeen (alemman tutkinnon etappi)

2. tarkastuspiste

3. lukuvuoden 3. periodin jälkeen (ylemmän tutkinnon etappi)

16 • IV 4/2014 • Valmistuminen

No ketäs ne nopeasti valmistuvat sitten ovat? Yksi heistä on Markus Katara, vuoden 2012 phuksi, joka valmistui kesäkuun publiikissa oikeustieteen maisteriksi eli suoritti opintonsa alle kahdessa vuodessa (1v 9kk)!

Kuka on Markus?

Olen nyt 31-vuotiaana suorittanut kaksi yliopistotutkintoa. Ensin tein KTM:n Helsingin kauppakorkeassa normaalissa viidessä vuodessa. Sinä aikana olin mukana opiskelijaelämässä ja KY:n toiminnassa aktiivisesti.

Valmistuttuani olin neljä vuotta töissä Outokumpu Oyj:llä, kunnes päätin hakea oikikseen. Pääsykokeisiin luin töiden ohella ja käytin osan kesälomastanikin lukemiseen. Oikisopiskelua varten otin töistä opintovapaata. Opintovapaalain mukaan opintovapaata saa korkeintaan kaksi vuotta, joten yritin valmistua oikiksesta mahdollisimman nopeasti. Nykyään olen Castrén & Snellmanilla lakimiehenä.

Olitko päättänyt jo etukäteen suorittavasi OTM-tutkinnon nopeasti? Muuttuiko alkuperäinen suunnitelmasi matkan varrella?

Yritin suorittaa rajallisen opintovapaan aikana niin paljon opintoja kuin vain mahdollista, koska sen jälkeen en enää olisi pystynyt keskittymään opintoihin täysipainoisesti. Alunperin ajattelin realistiseksi valmistumisajaksi kolmea vuotta, mutta noin reilun puolen vuoden jälkeen huomasin, että tentit menevät mukavasti läpi ihan hyvillä arvosanoilla. Näin ollen kiristin tahtia ja nopeutin suunnitelmaa alkuperäisestä.

Millä tavoin onnistuit suorittamaan OTM:n alle kahdessa vuodessa?

Tärkeintä oli suunnitella opinnot vähintään aina vuoden päähän siten, että tenttejä oli sopivin väliajoin. Itse yritin tehdä keskimäärin kaksi tenttiä kuukaudessa. Opintoputken mukaan ei luonnollisesti voinut edetä; tosin ensimmäisen vuoden opinnot tein putken mukaan ja lisäksi suoritin samaan aikaan muita kursseja. Jos haluaa valmistua nopeasti, kannattaa alkaa tekemään aineopintotenttejä jo heti phuksisyksystä lähtien ja harjoitusseminaareja jo ensimmäisen vuoden keväällä.

Hyvä lukunopeus auttaa myös; itse luin keskimäärin 100 sivua päivässä joka päivä, usein myös viikonloppuisin. Tuntimäärissä se vastasi kuitenkin vain noin neljää tuntia päivässä, jonka lisäksi aikaa meni luentojen seuraamiseen. Luentosarjoja kannattaa suorittaa valikoiden. Itse kävin ensimmäisen vuoden putken kaikki luentosarjat sekä muilla tärkeiksi kokemillani luentosarjoilla. Tenttilukutaktiikkani oli yksinkertainen. Luin kirjat nopeasti läpi yhdessä tai puolessatoista viikossa, sen jälkeen harjoittelin vanhoilla tenttikysymyksillä ja lopuksi kertasin päivän tai pari.

Miten toinen tutkintosi vaikutti asiaan?

Suurimman osan kieliopinnoista sain hyväksiluettua (noin 20 opintopistettä), mutta tein silti vapaaehtoisesti pari kielikurssia. Lisäksi sain myös hyväksiluettua muun muassa kirjanpidon ja osan oikeustaloustieteestä.

Enemmän hyötyä oli kuitenkin siitä, että olin jo oppinut opiskelemaan yliopistotasolla, joten pääsin opiskeluissa heti vauhtiin ja osasin hahmottaa oleellisen tentteihin lukiessa. Suurin ero aiempaan opiskeluun oli, että tein töitä tasaisen tehokkaasti, enkä edes yrittänyt ottaa tentteihin ”loppukirejä” lukemalla yötä päivää pari viimeistä iltaa.

Tarkoittaako nopea valmistuminen huonoja arvosanoja?

Keskiarvoni oli nelonen, mutta joitain ykkösiäkin kyllä tuli. Uskon, että omalla kohdallani nopeasti opiskeleminen paransi arvosanoja, koska aikapaineessa tulee helposti opiskeltua keskittyneemmin ja tehokkaammin.

Lisäksi aikaisemmat kurssit olivat vielä tuoreessa muistissa, mikä auttoi sen hetkisten kurssien suorittamisessa. Tämän vuoksi esimerkiksi kannattaa tehdä aineopintotentin jälkeen heti perään saman aineen syventävä tentti.

Kirjoitit gradusi huhtikuussa 2014 yhdessä kuukaudessa.

Miten se on mahdollista?

Kannattaa tehdä ainakin yksi seminaarityö (esimerkiksi notaarityö) sellaisesta aiheesta, jonka voi hyvällä tuurilla laajentaa graduksi, kuten itse tein.

Jos haluaa valmistua nopeasti, kannattaa ottaa vähän varman päälle eli valita varma aihe graduunsa ”uraa uurtavan” aiheen sijaan, ellei sitten tavoittele laudaturin arvosanaa. Minulla meni kuukausi kirjoittamiseen. Olin jo kuitenkin aikaisemmin kerännyt lähdemateriaalia notaarityötä tehdessäni ja projektitentin kirjallisuus tuki myös kirjoittamista. Gradun tekemisessä olennaisinta on se, että alkaa välittömästi kirjoittamaan samalla kun lukee, eikä lykkää kirjoittamisen aloittamista lukemalla liian pitkään. Gradu valmistuu helposti kuukaudessa tai kahdessa, kunhan vain kirjoittaa 2-3 sivua päivässä ja pitää riman aluksi riittävän alhaalla. Toki gradun onnistumisessa tarvitaan myös vähän tuuria siinä, että ”aihe osuu kohdalleen”.

Ehditkö näiden kahden vuoden aikana tehdä jotain muutakin opiskelemisen lisäksi?

Vietin ihan normaalia elämää, sillä tuntimäärissä tein aika tavallista työpäivää. Toki välillä oli tenttisumia, jolloin illat saattoivat venyä pidemmiksi kirjojen parissa. Ehdin myös harrastaa ja käydä vähän Pykälän tapahtumissakin :) Vinkkejä muille?

Mielestäni nopea valmistuminen ei ole mikään itseisarvo. Varsinkin jos on tullut melkein suoraan lukiosta kannattaa nauttia opiskelijaelämästä kun siihen on vielä mahdollisuus. Itse olin jo ehtinyt nauttia siitä enemmän kuin tarpeeksi KY:llä ja kannustan vahvasti muitakin opiskelijoita ottamaan kaiken irti opiskelijaelämästä liian suorittamisen sijaan.

Opintopisterikasta syksyä kaikille!

Aiheesta on kirjoitettu aiemminkin. Käy katsomassa juttu ”Oikiksen ylisuorittajat” (IV 2/2010). IV:n vanhat numerot löytyvät Pykälän nettisivuilta.

Valmistuminen • IV 4/2014 • 17

TEKSTI ALEKSI KELLONIEMI

Case tenttipäivät Useampaakin pykälistiä on kismityttänyt kuluvan lukuvuoden tenttikalenteri. Erityisesti toisen vuoden putken mukaisten opintojen tentit tuntuvat menevät täysin päällekkäin, jonka jälkeen tenttimismahdollisuuksia ei ole lainkaan.

IV selvitti mitä mieltä tiedekunta asiasta on ja miten tenttikalenteri muodostetaan.

Opetusasioista vastaava varadekaani Janne Kaisto, onko tent-

tikalenterissa opiskelijoiden näkökulmasta ongelmia? ”Kyllä on. Eri asia kuitenkin on, kuinka merkityksellisiä ongelmat ovat. Hallinto-oikeuden ja ympäristöoikeuden osalta kalenteria rukattiin elokuun lopussa opiskelijoiden palautteen perusteella.”

Opiskelijoiden näkökulmasta vaikuttaa siltä, että oppiaineet ovat kukin parhaakseen katsomallaan tavalla laittaneet tentit ja näistä erillisistä päätöksistä on sitten muodostettu taulukko. Pitääkö paikkansa? ”Ei, kyllä siinä on ajateltu, ettei olisi opetusta ja tenttejä päällekkäin, vaikka perinteisesti oppiaineet ovat olleet hyvin itsenäisiä ja katsoneet asiaa vain omasta näkökulmastaan.”

Varadekaanin mukaan tarkoitus on ollut ohjata opiskelijaa valmistautumaan tenttiin yhtäaikaisesti opetuksen kanssa, jolloin tentin lähestyessä parin päivän kertaus riittää.

Tenttikalenterin suunnittelun taustalta paljastuu yllättäen monta muuttujaa, kuten luentojen ajoitus, riittävän pitkä muttei liian pitkä valmistautumisaika uusintaan sekä kulloinenkin laskennallinen työmäärä. Voidaan kuitenkin kyseenalaistaa onko kalenteri laadittu oikeasta lähtökohdasta. Pitäisikö ensin suunnitella järkevälle aikavälille jaksotetut tenttipäivät ja sitten vasta sovittaa opetus ja muut seikat?

Opintotoimistossa joutuu kiertelemään ovelta toiselle, ennen

kuin löytyy joku joka haluaa kommentoida tenttikalenterin muodostumista. Tämän lukuvuoden kalenterin koostanut henkilö ei ole tavoitettavissa, mutta 2013-2014 tenttikalenterin valmistelusta vastannut Mari Taskinen valottaa IV:lle prosessia. ”Kyllä me käytiin todella paljon vuoropuhelua oppiaineiden kanssa. Laskin opiskelijoiden työmääriä kullekin periodille ja ehdotin oppiaineille muutoksia tenttipäiviin.”

Tässä on sellaiset lähtökohdat joita opiskelijakin arvostaa, toivottavasti Mari olet suunnittelemassa taas ensi vuoden aikataulutusta!

Varadekaani Kaiston mukaan tiedekunnassa on tällä hetkellä

meneillään paljon uudistustyötä, jonka seurauksena tällainen käytännön tekninen toteutus jäi hieman heikolle. ”Ei ole totuttu katsomaan kokonaisuutta. Mutta ehdottomasti otamme opiskelijat paremmin mukaan valmisteluun seuraavaa tenttikalenteria laadittaessa. Olisiko Pykälän opintovastaava hyvä henkilö?”

Kyllä, ja itse asiassa Pykälän opintovastaava Katariina Järvi oli kevään 2014 aikana saanutkin tenttikalenterin kommentoitavaksi. Oppiaineet olivat kuitenkin vaihtelevasti ottaneet kommentit huomioon. IV kannattaa tiedekunnan ja opiskelijoiden yhteistyön lisäämistä!

18 • IV 4/2014 • IV selvitti

”Tarkoitus on ohjata opiskelijaa lukemaan tenttiin yhtäaikaisesti opetuksen kanssa.

Sitten parin päivän kertaus riittää ennen tenttiä.”

Opetusasioista vastaava varadekaani Kaisto

Corporate & Capital Markets | Transactions & Finance | Dispute Resolution & Insolvency Competition & EU Law | Real Estate & Construction | Technology & Intellectual Property | Employment & Labour Law

Want to hop in the saddle?

Join us as an Office Support or a Trainee.

We offer flexible working hours that enable students to combine work with their studies.

We are impressed by an open-minded attitude and a willingness to learn.

More about our way to work and the latest student recruitment news at facebook.com/MerilampiAttorneys.

www.merilampi.com

TEKSTI TANELI LAINE • KUVAT ALBERT MÄKELÄ

Kirje spexarilta Oletko kuullut spexistä? Jäikö spexin aloitus väliin?

Tuntuuko nyt tyhjältä? Ei hätää – vielä pääset mukaan!

Syksy on synkkää aikaa. Etenkin uudella opiskelijalla olo voi lokakuuhun mennessä olla kuin tiejyrän alle jääneellä nuhaisella mäyrällä. Myös vanhempi ja kokeneempi opiskelija voi tuntea epätoivoa opintotukiuudistuksen, tiedekunnan opinto-ohjauksen suljettujen ovien ja Talvivaaran osakkeen lailla arvonsa menettäneen opinto-oppaan edessä. Illat pimenevät ja bileiden väliin alkaa jäädä tyhjiä aukkoja, joiden aikana ehtii surra opintoja ja tiskien määrää kotona. Vähemmästäkin harmittaa!

Valona syksyn pimeän metrotunnelin päässä loistaa kuitenkin suurhanke SPEX! Spex vyöryy kulttuuriareena Gloriaan joulukuun ensimmäisillä viikoilla ja täyttää katsomot jokaista paikkaa myöten. Kokemus on joka kerta huikea, eikä pykälistin sovi jättää näytöstä näkemättä. Viime vuoden spexistä ”La Famigliasta” puhutaan katsojien kesken vieläkin. Kaikille pelkkä spektaakkelin katsominen ei kuitenkaan riitä – sen tekeminen pitää kokea itse.

Spex ottaa pykälistin mukaansa ja vie värikkäälle matkalle täynnä mielenkiintoisia ihmisiä, spontaaneja lauluesityksiä sekä mahdollisuuksia löytää uusia puolia niin itsestään kuin muista.

Spexistä myös löytää uusia ystäviä, eli kuten tiedekunta sanoisi ”verkostoituu” – parempiin tyyppeihin kuin metrossa.

Toisin kuin satunnainen ja sumuinen pisteiden kerääminen viinatiimissä muiden tahroja siivoamalla, spex rakentuu jatkuvan yhdessä tekemisen ja tutustumisen varaan: täällä siivotaan omia sotkuja ja ystävät jäävät yhden illan sijasta koko elämäksi.

Eipä ole harvinaista sekään, että oikkaripariskunta on löytänyt toisensa spexin esiripun hämyssä.

Vaikka spexin ensimmäinen aalto saattoi syyskuun nousukauden huminassa mennä ohitsesi, et ole vielä menettänyt mahdollisuuttasi päästä osaksi Pykälän parasta tuotantoa. Näyttelijät, tanssijat ja laulajat on tälle syksylle valittu, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö spexillä olisi tiimissään aina tarvetta muutamalle hyvälle tyypille!

Esitykset ovat vasta joulukuussa ja kovin työ vielä edessä.

Kokonaiseen produktioon tarvitaan esiintyjien lisäksi lavastajia, puvustajia, maskeeraajia, orkesterisoittajia, emäntiä ja markkinointiväkeä. Meitä on jo kymmenittäin, mutta otamme tiimeihin päteviä tekijöitä koska vain! Jos koet sopivasi mukaan hieman erilaiseen produktioon ja kädessäsi pysyy jokin akkuporasta auton rattiin tai alttoviuluun, niin tule mukaan.

20 • IV 4/2014 • SPEX!

Lavastustiimissä pääsee rakentamaan ja taiteilemaan sekä seuraamaan tuotantoa paraatipaikalta verhojen ja Glorian salakäytävien suojista. Puvustus ja maskeeraus taas luovat esiintyjistä näköisiään – eihän näyttelijöitä sovi teatterissa sellaisenaan lavalle laskea.

Musiikkispektaakkeli ei myöskään ole mitään ilman bändiä, eli pysyypä otteessasi huilu, oboe, triangeli tai muu orkesterisoitin, ilmoittaudu mukaan spexin seksikkäimpään tiimiin.

Lisäksi emännät pitävät väen liikkeessä sekä onnellisena (kaikki rakastavat emäntiä!), ja markkinointi täyttää salin ohjatakseen valtavat lipputulot kassaan, josta tuottajat ovat koko syksyn ammentaneet.

Jokainen tiimi on toistaan parempi ja niissä kaikissa tiivistyy opiskelijaelämän henki ja tekemisen meininki. Eikä spexissäkään aina keskitytä vain työhön. Spexarit viihtyvät kuuluisassa ravintolassaan Vaasankadulla, mökillä Räyskälässä ja päättävät tuotannon joulukuun spexristeilyyn. Ensi-iltaa juhlistetaan enskaribileillä, viimeistä näytöstä kaatajaisilla ja fiilistä nostatetaan fiiliksennostajaisissa.

Jos tunnistit itsesi edelläkuvatusta , pääset tiimiimme mu-

kaan miten vain: lähettämällä sähköpostia (spextuottajat@pykala.fi), kirjeellä, vetämällä spexaria hihasta (meitä on näkynyt punssikahveilla, phuksiaisissa ja satunnaisesti yliopistollakin) tai ihan vain ilmestymällä paikalle ystäviesi mukana. Sadat nykyiset ja entiset spexarit suosittelevat: Spex tekee syksyn.

Jos et pääse mukaan tänä syksynä, niin älä vaivu epätoivoon: Spex on täällä taas ensi syksynä. Tule kuitenkin katsomaan suurimman ja kauneimman eli Pykälän spex 2014. Varaa lippusi ajoissa, sillä joka vuosi hitaimmat ovat jääneet Glorian porteille ruikuttamaan, kun megasuosion saavuttanut show on myyty loppuun.

Ps. Jos et vielä tiedä mikä on spex ja ihmettelet mistä tässä horistaan, niin nyt kannattaa tutustua: www.pykala.fi/spex sekä www.pykalanspex.fi. Tämä sinun pitää tietää.

Nähdään joulukuussa Gloriassa!

Terveisin, Taneli Laine, tuottaja Joel Kanervo, tuottaja Antti Eeva, ohjaaja Albert Mäkelä, apuohjaaja Aukeaman kuvat Pykälän Spex 2013 ”La Famiglia”.

SPEX! • IV 4/2014 • 21

Talentum tukee opiskeluasi Liity mukaan juridiikan tosiosaajiin: lue Talentumin kustantamia juridiikan teoksia.

Talentum on Suomen suurin juridiikan kustantaja. Teokset on tarkoitettu vaativaan ammattikäyttöön ja oikeustieteen opiskelijoille. Teosten kirjoittajina ovat maan parhaat omien alojensa asiantuntijat.

Etu opiskelijalle!

-40 % Suomen Laki -hakupalvelu – käytä maksutta yliopiston tietokoneilta tai Nelliportaalin kautta Hae oikeutta sieltä mistä se helpoimmin löytyy, Suomen Laki -hakupalvelusta!

Opiskelijana voit käyttää Suomen Laki -hakupalvelua maksutta yliopiston tietokoneilta tai mistä tahansa Nelliportaalin kautta.

Alennukset kirjoista Tutustu verkkokauppaamme, saat oikeustieteen opiskelijana 40 % alennuksen kaikista Talentumin kirjoista alennuskoodilla OTY1415.

Tutustu ja tilaa: talentumshop.fi

Tilaa nyt: talentumshop.fi

TEKSTI TERHI RAIKAS

Nyt riitti!

Silloin joskus kauan sitten lukion uskonnontunneilla opim-

”HOPSista ei tule HUPSista, vaikka aina ei onnistuisi.”

me jaon kalendaari-, siirtymä- ja kriisiriitteihin. Paitsi teologien, myös meidän oikeustieteen opiskelijoiden yliopistoura on riittien täyteinen. Nimensä mukaisesti siirtymäriiteissä siirrytään sosiaalisesta asemasta toiseen. Jokainen meistä on kokenut sen taianomaisen hetken ottaessaan vastaan himoitun paikan oikeustieteellisessä ja saanut näin ollen kirjoittaa nimensä eteen oikeustieteen ylioppilas.

Tekeekö pelkkä titteli kuitenkaan vielä ihmisestä yliopistoopiskelijaa? Ei tee. Ainakaan muuten kuin virallisesti. Vielä on koettava, millaista on olla opiskelija. Niinpä vuosittain uudet phuksit kokevatkin vauhdikkaan alkusyksyn aina punssikahveista phuksiaisiin. Tänä aikana uusia sosiaalisia statuksia tulee useita. Oikeustieteellisellä ja yliopistolla on tarjota jokaiselle jotakin. Pykälistin syksy täyttyykin lukuisista kalendaaririiteistä.

Mökkeilyä Kiljavalla. Soutukuninkuuden varjelua Syysklassikossa. Sitsaamista. Pikkujoulut. Sama jatkuu keväällä vujujen, laskiaisen ja monien muiden opiskelijarientojen muodossa.

Täytyy sitä välillä myös opiskellakin, sillä onhan meidän jokaisen mielessä siirtymäriiteistä myös se taianomaisin - hetki kun saa sanoa olevansa OTM. Aina opinnot eivät kuitenkaan etene suunnitelmien mukaan. Vastoin odotuksia tentistä tulee hylätty. Mikä sitten neuvoksi? Opiskelijaelämän (k)riittisellä hetkellä ei ole syytä hermoiluun. HOPSista ei tule HUPSista, vaikka aina ei onnistuisi. Yrittää voi uudelleen.

Mitä oikeustieteellisessä vietettyjen vuosien jälkeen jää käteen? Toisin kuin Anssi Kelan laulussa lauletaan, meistä ei tullut muurareita. Meistä tuli oikkareita. Meidän pitää muuttaa maailmaa. Oikkarius onkin yksi iso riitti matkalla tulevaan.

Nauttikaa joka hetkestä.

Kolumni • IV 4/2014 • 23

ILMOITUS • TEKSTI JAAKKO SEPPÄNEN • KUVA BORENIUS

Haastattelussa Asianajotoimisto Borenius Mikko Alakare Specialist Partner Asianajotoimisto Borenius Rakentamassa huipputason veropraktiikaa asianajotoimistoon.

HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtaja. Pykälän taloudenhoitaja ja vuoden phuxi. Maailmanluokan erotuomari. Pienten lasten isä.

Jo yli kymmenen vuotta Boreniuksella työskennellyt Mikko Alakare on ehtinyt toimimaan uransa aikana mitä moninaisimmissa ja mielenkiintoisimmissa tehtävissä. Työn, vaativien harrastusten ja perhe-elämän toimiva yhdistäminen ei ole yritysmaailmassa lainkaan itsestään selvää, mutta Alakareen esimerkki osoittaa, että se on mahdollista.

Millaista asennetta tarvitaan asianajajan työn ja muun elämän onnistuneeseen yhdistämiseen? ”Kaikilla lahjakkailla ihmisillä kunnianhimo ei kohdistu pelkästään duuniin. Juridiikka on aivotyötä, ja siksi on tärkeää, että työ pysyy mielekkäänä. Kun elämässä on muitakin asioita ja harrastuksia, pystyy työssäänkin antamaan enemmän. Koen, että jo opiskeluaikana aktiivisuus Pykälässä ja HYY:ssä opetti sellaista ajankäytön hallintaa ja paineensietokykyä, jota ei ikinä kykenisi omaksumaan kirjastossa istumalla.”

Millaisilla keinoilla kykenet irrottautumaan työasioista päivän päätteeksi? ”Olen toiminut pitkään erotuomarina kansainvälisen tason salibandy- ja jalkapallo-otteluissa, ja tämä harrastus on toiminut hyvänä vastapainona vaativalle työlle. Pelin aikana on pakko keskittyä juuri siihen hetkeen, kaikki muut ajatukset väistyvät sivuun.”

Miten Borenius on edistänyt työn ja muun elämän tasapainottamista? ”Mielekkäiden ja haastavien työtehtävien tarjoamisen lisäksi Boreniuksella on kiinnitetty erityistä huomiota työn joustavuuteen, ja se on varmasti yksi syy, miksi olen viihtynyt täällä näin pitkään. Täällä on aidosti tuettu sellaista ajatusta, että työntekijällä voi olla ’monta minää’, jotka osaltaan toimivat voimavaroina myös vaativassa asiantuntijatyössä. Olen äärimmäisen tyytyväinen siihen, että olen päässyt mukaan luomaan yhtä Suomen parhaista veroryhmistä, varsinkaan kun se ei ole tarkoittanut muun elämän poissulkemista.

Huomionarvoista on myös se, että vuosina 2011-2012 Boreniuksella toteutettiin ruuhkavuosiprojekti, jossa kartoitettiin nimenomaan eri ura-asemissa ja elämäntilanteissa olevien työtekijöiden kokemuksia work–life-balanssin toteutumisesta ja pohdittiin erilaisia käytännön tapoja mahdollistaa työskentely asianajotoimistossa luopumatta muusta elämästä. Projektin aikana muun muassa pohdittiin, miten pienten lasten vanhemmat voivat osallistua aktiivisesti lastenhoitoon luopumatta kuitenkaan mielenkiintoisista työtehtävistä tai urapolusta. Minusta tuntuu, että jo pelkästään projektin esilläolo on muokannut asenteita positiiviseen suuntaan!”

Millaisia mahdollisuuksia Borenius tarjoaa opiskelijoille? ”Myös opiskelijoiden suhteen toimitaan Boreniuksella joustavasti: meillä on monipuolisia trainee-ohjelmia opintojen eri vaiheissa oleville opiskelijoille, ja työpäivät pyritään suunnittelemaan niin, etteivät ne haittaa opintojen etenemistä. Joustavuudella pyritään houkuttelemaan juuri niitä skarpeimpia tyyppejä, sillä tällaisilla henkilöillä on usein elämässään muitakin intohimoja kuin työ. Opiskelijoiden rekrytoinnissa tähdätään aina pitkäikäisten suhteiden luomiseen.”

24 • IV 4/2014 • ILMOITUS

As one of Finland’s top-tier law firms, Attorneys at law Borenius has always invested in the academic and professional development of law students.

We have created trainee programmes for students in different stages of their studies, offering an excellent opportunity to see and experience what it is like to work at a leading business law firm.

COURIER

For law students at the early stage of their studies, typically first/second-year law students

TRAINEE

For third/fourth-year law students (a minimum of 160 study credits required)

GROUP TRAINEE

For students who are finalising their studies

INTERESTED?

Go to www.borenius.com/students

FINLAND Helsinki Tampere www.borenius.com

RUSSIA St. Petersburg www.borenius.com

U.S. New York www.borenius.com/newyork

ESTONIA Tallinn www.borenius.ee

LATVIA Riga www.borenius.lv

LITHUANIA Vilnius www.borenius.lt

Borenius Group consists of over 200 lawyers in six jurisdictions. The member firms of Borenius Group are separate legal entities practicing advocacy for their own account and following their respective local Bar rules.

TEKSTI HANNA ORAHEIMO • KUVA PUBLIC DOMAIN ARCHIVE

Juristiblogit Bloggaaminen ei nykyisin tarkoita vain asukuvien ottamista ja päiväkirjamaisen tekstin kirjoittelua kaikkien nähtäville.

Verkosta löytyy yhä enemmän asiapitoista sisältöä aiheesta kuin aiheesta. Myös juristit ovat heränneet pitämään omia blogejaan.

Bloggaaminen on hyvä tapa saada ajatuksilleen yleisöä.

Kirjoittaja voi valita aiheensa täysin oman mielenkiintonsa mukaan, ja eri juristiblogit käsittelevätkin eri oikeudenaloja, juridiikkaa yleisemmin tai ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Juristiblogeissa myös keskustelun herättäminen onnistuu nopeasti ja helposti, sillä blogit löytävät ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita juridiikkaan liittyvistä aiheista. Näiden blogien lukijat ovat itsekin usein juristeja, joten myös kommenttilaatikoista voi löytyä mielenkiintoista luettavaa.

Juristille blogin pitäminen voi olla myös keino brändätä itsensä ja herättää tulevien työnantajien tai asiakkaiden huomio.

26 • IV 4/2014 • Juristiblogit

Asiantuntemuksensa voi osoittaa huolellisella ja faktoihin pohjautuvalla argumentoinnilla. Verkossa omien kantojen esiin tuominen on suotavaa, mutta kannattaa kirjoittaa harkitusti ja selkeästi. Hyvä kirjoitustaito onkin oleellista blogin menestymisen kannalta.

Juristin ammatissa on tärkeää pitää itsensä ajan tasalla asioista ja blogien lukeminen voikin olla yksi hyvä keino tutustua vaikkapa ajankohtaisiin EU-tuomioistuimen ratkaisuihin tai kotimaisen lainsäädännön muutoksiin. Toki kannattaa aina muistaa kriittisyys lukiessa ja mielellään tarkastaa faktat alkuperäisiltä sivuilta. Oikeustieteen opiskelijalle lyhyiden ja kiinnostavien blogitekstien lukeminen voi myös tuoda mukavaa vaihtelua tieteellisten tekstien lukemiselle. Lisäksi niistä voi ammentaa itselleenkin ideoita - vaikkapa löytää graduaiheen.

Perustuslakiblogi perustuslakiblogi.wordpress.com Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran ylläpitämään perustuslakiblogiin kirjoittavat oikeudenalan asiantuntijat. Blogin vastaavat toimittajat ovat valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta ja julkisoikeuden apulaisprofessori Juha Lavapuro Tampereen yliopistosta.

Yleisilme on asiallinen ja akateeminen. Kirjoitusten pituus on kuitenkin kohtuullinen, ja tyylilaji on lähempänä kolumnia kuin tenttikirjallisuutta. Tästä ei voine antaa kuin kiitosta.

Uutta sisältöä blogiin ilmestyy suunnilleen kerran tai kaksi kuukaudessa.

Kirjoituksissa käsitellään mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuoreita päätöksiä analyyttisessa ja tiiviissä muodossa. Lisätietojen löytymistä helpottavat suorat linkit EIT:n päätöksiin. Otsikointi muistuttaa välillä urheilujournalismia, kuten ”Suomi v. Heli Hämäläinen: 14-3”. Kyseessä oli tapaus, jossa vähemmistöön jääneet kolme tuomaria katsoivat, että Suomi oli tapauksessa loukannut ihmisoikeussopimusta.

Perustuslakiblogissa kirjoitetaan myös ajankohtaisista perusoikeuksia koskevista aiheista.

Esimerkiksi keväällä apulaisoikeuskanslerin antamaa ratkaisua uskonnollisista tilaisuuksista kouluissa, joka käynnisti ns. Suvivirsi-kohun, puitiin useampaan otteeseen. Tunteita herättävästä aiheesta käytiin myös runsasta keskustelua blogin kommenttipalstalla.

Perustuslakiblogin ansioihin kuuluvat asiapitoinen sisältö sekä selkeä ja harkittu argumentaatio. Valtiosääntöoikeudesta kiinnostuneille blogi on seuraamisen arvoinen.

China Law Blog www.chinalawblog.com Kiinan oikeutta tarkasteleva blogi pyrkii antamaan tietoa ulkomaisille yrityksille, jotka ovat suuntaamassa Kiinan markkinoille tai toimivat jo siellä. Tarkastelussa on erityisesti työoikeudelliset kysymykset.

Fashion Law Finland www.muotioikeus.com Blogista löytyvän kuvauksen mukaan kirjoittaja Heidi Härkönen on ”26-vuotias juristi ja vapaa-ajan vaatesuunnittelija, joka seuraa intohimoisesti fashion law:n maailmaa”. Fashion Law Finland on Suomen ainoa muotioikeuteen keskittyvä blogi. Muotioikeus on pääasiassa immateriaalioikeutta, mutta myös muiden oikeudenalojen kysymykset voivat aktualisoitua.

Blogissa on vahvasti kansainvälinen näkökulma; suuri osa kirjoituksista käsittelee isojen luksusmerkkien oikeuskiistoja, kuten väitettyjä tavaramerkkiloukkauksia. Osa tapauksista on melko uskomattomia: voiko luksusbrändin hajuvesimainoksen todella sekoittaa muslimijärjestöön, jos mainoksen vähäpukeisella naisella on järjestön logoa muistuttava tatuointi?

Myös muodin eettisyys ja ekologisuus ovat blogissa vahvasti esillä. Esimerkiksi blogissa raportoitiin vuonna 2016 voimaan tulevasta valtioneuvoston asetuksesta kaatopaikoista, joka estää vaatteiden viennin kaatopaikalle. Samalla mainittiin, että vaatteiden takaisinkeräyksen organisointi on vielä mietinnässä. Tällaisten kysymysten käsittely saa onneksi yhä enemmän huomiota muotimaailmassa ja mediassa.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että blogi soveltuu erinomaisesti kiinnostavien tapahtumien ja lainsäädäntöhankkeiden seuraamiseen. Lukijalle mielenkiintoa tuovat myös eloisa ulkoasu ja havainnollistavat kuvat.

Virolainen jyrkivirolainen.blogspot.fi

Asiallinen ja akateeminen.

Kohtuullinen kirjoitusten pituus.

Erityisesti kiinalainen työoikeus!

Vahvasti kansainvälisen näkökulman omaava Suomen ainoa muotioikeuden blogi.

Jyrki Virolainen!

Lapin yliopiston prosessioikeuden emeritusprofessori Jyrki Virolainen kommentoi ajankohtaisia yhteiskunnallisia tapahtumia juridiikan, historian ja politiikan näkökulmista.

ECHR Blog echrblog.blogspot.fi Kirjoittaja Antoine Buyse on Utrechtin yliopiston tutkija, jonka tekstit käsittelevät Euroopan ihmisoikeussopimusta.

Euroopan ihmisoikeussopimus

Juristiblogit • IV 4/2014 • 27

28 • IV 4/2014 • Opinto-opas

TEKSTI JUHA-MATTI KIVILUOTO • KUVA EMMI KOLI

Kuinka opiskella ilman opinto-opasta?

Alkaneen syyslukukauden suoranainen kansoja liikuttava pu-

heenaihe on ollut opetustiedot – varsinaisesti niiden osittainen puutteellisuus. Oikeustieteellinen tiedekunta päätti jo hyvissä ajoin keväällä, että lukuvuodelle 2014–2015 ei tulla julkaisemaan painettua opinto-opasta. Sen sijaan WebOodin opintoopas toimisi pääasiallisena tiedonlähteenä opintojen suunnittelua koskien. Opintovaliokunnalle esitellyn idean mukaan opinto-opas kuitenkin koostettaisiin myös pdf-muotoiseksi ja julkaistaisiin tiedekunnan internet-sivustolla. Tämä pdf-versio saattaisi havainnolliseen tekstimuotoon tarjottavan opetuksen sekä erilaiset siirtymäsäännökset.

Kirjoittamishetkellä, lokakuun alussa, opinto-oppaan tietoja kuitenkin yhä korjaillaan ja saatetaan ajantasaiseksi. Työn pitäisi valmistua piakkoin ja tällöin myös pdf-versio saadaan toivon mukaan julkaistua.

Tiedekunta on pyytänyt toimitustamme julkaisemaan seuraa-

vat ohjeet WebOodin opinto-oppaan käyttämisestä:

Tiedekunnan opinto-opas löytyy WebOodista. Opinto-opas on rakennettu toimimaan parhaiten Tutkintorakenteet-välilehden kautta: sieltä näkee opintojaksojen suositetun suoritusjärjestyksen sekä esimerkiksi opintojakson osat.

Tutkintorakenteet löytää siten, että ensin valitaan WebOodin vasemmasta sivupalkista kohta ”Opinto-oppaat”.

Seuraavaksi klikataan sivun keskipalstalta “Oikeustieteellisen tiedekunnan” alta ”Oikeustieteellisen tiedekunnan opinto-opas 2014-2015” ja tämän jälkeen sivun keskipalstalta ”Tutkintorakenteet”-välilehti ja sitten oikea rakenne (joko ON tai OTM). Opintojakson tiedot saa näkyviin klikkaamalla auki kaikki tutkinnon rakennepuun plusmerkit, joita voi olla useita väliotsikoista johtuen.

Huom. WebOodin vasemmassa sivupalkissa olevaa ”Hae opetusta” -hakutoimintoa ei kannata käyttää. Jos haluaa etsiä kurssin hakutoiminnolla, kannattaa käyttää ”Hae opintojaksoja” -hakutoimintoa. Näin saa näkyviin opintojaksoa koskevat yleisemmät tiedot, esimerkiksi opintojakson suoritustavan ja osat.

Opetustapahtuman tiedoista taas löytyy esimerkiksi opetukseen tai tenttiin ilmoittautuminen sekä opetuksen tai tentin paikka ja aika. Opetustietoihin kannattaa siis tulla opintojakson tietojen kautta. Opintojakson hakutoiminto löytyy siten, että valitaan aluksi vasemmasta sivupalkista kohta ”Haku” kohdan ”Opinto-oppaat” yläpuolelta. Tämän jälkeen syötetään sivun keskipalstan hakukenttiin esimerkiksi kurssin nimi tai tunniste ja klikataan ”Hae opintojaksoja”.

Tiedekunnan oppiaineiden kaiken opetuksen taas saa näkyviin valitsemalla hakukentän ”Vastuuyksikkö”-pudotusvalikosta halutun oppiaineen ja klikkaamalla ”Hae opintojaksoja”.

Ohjeet WebOodin opinto-oppaan käyttöön!

Opinto-opas • IV 4/2014 • 29

TEKSTI JA KUVAT JAAKKO SEPPÄNEN

IV TENTTAA Jännitystä, toiveikkuutta ja silkkaa kuplivaa iloa oli ilmassa, kun uudet phuksit kokoontuivat Punssikahveille tutustumaan ensi kertaa Pykälän ja yliopiston opiskelijatoimintaan. Inter Vivos oli paikalla tenttaamassa phukseilta ennakkotietoja Pykälän - hieman kyseenalaisestakin - juhlimisperinteestä.

Mitä lampaille tapahtuu Pykälän sitseillä?

Jaakko Laukia, phuksi ”Varmaan niitä kohdellaan hyvin ja asianmukaisesti.”

Jenni Malin, phuksi ”Ne perataan!”

Juho Kärpijoki, phuksi ”12 tunnin kokemuksella: ne saavat ikimuistoisen erikoiskohtelun.”

Oikea vastaus: lampaita rakastellaan.

30 • IV 4/2014 • IV tenttaa

TEKSTI DANIELA SALONEN • KUVA FANNY LASSILA

SPRÅKBAD

Varför dejta en Codexare?

ORDLISTA

Du har säkert någon gång träffat människor iklädda blåvitrandiga

delvis = osittain

halsdukar, vilka talar ett främmande språk. Du har kanske någon gång talat med dem... tre ord på en föreläsning! I den här artikeln får DU några fantastiska orsaker för att vilja lära känna en Codexare lite bättre. Artikeln baserar sig delvis på intervjuer av personer, som genom erfarenhet anser att gräset är grönare på andra sidan staketet. För att få allt ut av dina läsestunder, lönar det sig att ta denna artikel med en nypa salt.

Det första de intervjuade personerna medgav var att de har lättare att få komma på delegendariska Codexfesterna, dansa på borden under sitzer och få tips av experter om hurdu lyckas svepa den ädla drycken Koskenkorva på mindre än tio sekunder. ”Codexare är bra festsällskap. Förutom att jag alltid får komma som avec till efterfesterna, låter min dejt beställa massvis med porvari GT:n på hans/hennes piikki!”, konstaterar en av de intervjuande. Förutom de traditionella festerna får du komma på kräftkalas – även i mars!

Antagligen har du lärt dig i skolan om flerspråkighetens rikedom. Genom att dejta en Codexare, får du inte bara lära känna en trevlig person, utan du får även en gratis språkkurs! Även fastän din dejt senare anser att du är ”helt perseest”, blir du också utskälld på två språk, vilket är en utökning i ditt svenska ordförråd! Dessutom kommer du flera gånger att hajoile åt våra översättningar (tänk redan på denna mening).

Genom att dejta en codexare blir du välkomnad till ankdammen och lär dig känna en fin skara med intellektuella individer. Du blir en del av en fantastisk minoritet och du kan kanske till och med utvidga din genpol!

Det finns dessutom så få codexare, att du garanterat kommer ihåg allas namn, vilket ju alltid är ett stort plus. Förutom detta har du den stora privilegien att hamna i universums kulturellt viktigaste mästerverk, CodexPressen, även känd som ”CP”:n.

Du får även uppleva ett oändligt tal med uråldriga traditioner, till exempel att Codex vinner Roskis fotbollscup, för att nämna en. Såsom en av de anonyma intervjuade säger: ”Ota riski, rakastu codexariin”!

blåvitrandig = sinivalkoinen

gräset är grönare på andra sidan staketet = ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella läsestund = lukuhetki ta denna artikel med en nypa salt = älä ota tätä artikkelia liian vakavasti dansa på borden = tanssia pöydillä på mindre än tio sekunder = alle kymmenessä sekunnissa festsällskap = juhlaseuraa porvari GT = tämä sinun pitäisi tietää! piikki = piikki gratis språkkurs = ilmainen kielikurssi ordförråd = sanavarasto intellektuell = älyllinen, intellektuaalinen genpol = geenilammikko privilegie = etuoikeus CodexPressen = Separi uråldrig tradition = ikivanha traditio

Språkbad • IV 4/2014 • 31

Oikeudelliset käsikirjat tuoreista muutoksista Mikko Hoikka, Riku Neuvonen, Pauli Rautiainen

Viestintämarkkinaoikeus Kirja on tutkimukseen perustuva viestintämarkkinalainsäädännön kommentaari, jossa kartotetaan alalla toimivien yritysten jokapäiväiseen toimintaan vaikuttavat eri sääntelyt.

Teos avaa havainnollisesti vaikeaselkoisen ja monimutkaisen tietoyhteiskuntakaaren sisällön, joten se sopii hyvin oppikirjaksi, käsikirjaksi ja yleisesitykseksi Suomen viestintämarkkinoista.

Jäsenetuhinta 95 € Normaalihinta 108 € (+alv 10 %)

12/2014, n. 400 sivua

Marko Mononen

Mika Savola

Kuluttajakauppa

Opas Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöihin

Konkreettinen käsikirja sisältää tuoreimmat lakimuutokset ja runsaasti hyödyllisiä ohjeita.

Jäsenetuhinta 75 € Normaalihinta 85 €

Kattava ja konkreettinen teos sekä suomenettä englanninkielellä.

Jäsenetuhinta 139 € Normaalihinta 165 €

(+alv 10 %)

(+alv 10 %)

12/2014, n. 200 sivua

12/2014, n. 500 sivua

1.1.2015 lähtien Helsingin seudun kauppakamari kustantaa juridiikan kirjoja nimellä Kauppakamari | Juridiikka. www.kauppakamarikauppa.fi • kustannus@helsinki.chamber.fi • Puh. 09 2286 0360

TEKSTI HANNA ORAHEIMO • KUVA EMMI KOLI

Pykälistin päivän asu Haastattelussa Verna Vesanen, Inter Vivoksen tuore päätoimittaja Kerro asustasi?

Villapaita on Marimekolta, laukku on Lancelin, ja farkut ja takki ovat ketjuliikkeistä.

Mistä ostat yleensä vaatteesi?

Marimekko on yksi lempiliikkeistäni, koska pidän värikkäistä vaatteista. Yhdistelen usein myös halpaa ja kallista.

Olet asunut pitkään ulkomailla, mm. käynyt oikista Lontoossa. Miten vertailisit sikäläisten opiskelijoiden pukeutumista suomalaisten oikkareiden pukeutumiseen?

Lontoossa oikislaisilla ei ole yhtenäistä pukeutumistyyliä samalla tavoin kuin täällä on ns. “oikistyyli”. Siellä kaikilla on oma tyylinsä ja luulen, että syy tähän on siinä, että opiskelijat eivät koe paineita pukeutua ”kuin juristit”.

Kuvaile tyyliäsi?

Pukeudun melko värikkäästi ja välillä minulla on myös erikoisia yhdistelmiä. En käytä yleensä printtejä, vaan ennemminkin suuria väripintoja. Viimeisen vuoden aikana pukeutumiseni on klassistunut, mutta olen kuitenkin yrittänyt pitää kiinni omasta tyylistäni.

Seuraatko muotia?

En varsinaisesti seuraa kenenkään tyyliä tai pukeudu muodin mukaan. Toki välillä joku yksittäinen trendi saattaa tarttua pukeutumiseeni.

Mikä on paras asusteesi?

Isot lasit ovat näkyvin asusteeni. Ne ovat olleet minulla vuosia, jo ennen kuin niistä tuli trendikkäät.

Kuinka voi erottua massasta oikiksessa?

Tärkeintä on löytää oma tyyli, jota noudattaa systemaattisesti. Jos haluaa pukeutua omaperäisesti ei kannata liikaa seurata muiden pukeutumista. Täytyy uskaltaa yhdistellä vaatteita ennakkoluulottomasti ja hullutella pukeutumisella.

Miten kannattaa pukeutua työhaastatteluun?

Omasta mielestäni varsinkin asianajotoimistoihin on järkevää pukeutua perinteisesti. Itse laitan päälle yleensä valkoisen kauluspaidan, ja mustan jakun, hameen ja korot. Yritysten haastatteluihin taas mietin pukeutumiseni yrityksen arvojen mukaiseksi.

Sitten kun olen aloittanut työpaikassa olen tuonut enemmän esille omaa tyyliäni.

Pykälistin päivän asu • IV 4/2014 • 33

TEKSTI HEIKKI PIHLAJAMÄKI

Heikin palsta Pakottaako päätäsi probleemi, vaivaako mieltäsi väliaikainen vajaatoiminta? Älä enää menetä yöuniasi, vaan käänny viisaampasi puoleen ja kysy Heikiltä!

Oikeuden yläpuolella Hyvä Tuomariksi vai ei?

Olen lukenut epäuskoisena Erkki Aurejärven muistelmia Kovaa peliä. Alioikeustuomarit eivät perehdy oikeudenkäyntiaineistoon, muodostavat ratkaisunsa pelkkien luulojen nojalla, ja ovat tärkeileviä ja ammattitaidottomia: ”Alioikeustuomarin virka tekee usein haltijansa ylettömän itserakkaaksi.” He torjuvat faktat ja uskovat huuhaa-tiedettä. Vielä vuonna 2008 käräjätuomari väänsi lakivaliokunnan mietinnön merkityksen päälaelleen ja vuonna 2010 hovioikeustuomari ”unohti” sen. Kysymykseni on siis: mikä on suomalaisten tuomareiden ja tuomioiden taso? Riippuuko tuomion (ja prosessin) taso yksittäisen juristin omastatunnosta ja suoraselkäisyydestä? Pitäisikö tuomareiden erikoistua ammattitaidottomuuden korjaamiseksi? Tulevat tuomarit istuvat ympärilläni salissa PI. Mitä tiedekunnan pitäisi tehdä ja mitä se voisi tehdä, ettei tulevilla tuomareilla ’nousisi valta päähän’ tavalla, joka vaikuttaa prosessiin? Onko tämä ylipäätään oikeustieteellisten tiedekuntien ongelma?

- Tuomariksi vai ei?

34 • IV 4/2014 • Heikin palsta

Aurejärven kirja on viihdyttävä, mutta siihen täytyy suhtautua myös lähdekriittisesti ja muistaa, että lievä liioittelu kuuluu vetävään muistelmatyyliin. En tosiaankaan usko, että esimerkit ovat kovin kattavia. Keskimäärin tuomioiden taso lienee ok. Tämä ei tarkoita, ettei tuomarin omallatunnolla ja suoraselkäisyydellä olisi aina vaikutusta silloin, kun juttu on vähänkin monitulkintaisempi ja vaikeampi. Eivät tiedekunnat tuomareiden kouluttajina voi tältä osin vastuutaan väistää, eivätkä ne ole täysin väistäneetkään. Lakimiesetiikka, oikeushistoria, oikeussosiologia ja oikeusteoria tarjoavat kaikki eväitä selän suorana pitämiseen.

Erikoistuminen on kaksipiippuinen juttu: toisaalta hyvä, mutta tuomareiden urakehityksen kannalta erikoistuminen saattaa olla huono asia, se kun samalla rajaa mahdollisuuksia pois. Ja vielä se vastaus nimimerkissä itsessään esiintyvään kysymykseen: Rupea vain tuomariksi!

Ison kirjan merkitys Arvoisa Heikki! Ison kirjan alkusivuilla sanotaan kaiken muun ohella seuraavaa: ”Heristys on sakoton, ei kuitenkaan kaikin paikoin”. Mitähän tällä mahdetaan tarkoittaa?

Veikkaisin, että sillä viitataan uhkailuun.

- Dumari

Terve Dumari,

Oikeassa olet. Ruotsiksi ko. Olaus Petrin tuomarinohjeiden kohta kuuluu ”hött är med intet bött”, jossa ”hött” on samaa juurta kuin ”hota”. Heristystä ei ihan heti tunnistakaan samaa tarkoittavaksi. Viittaus “kaikin paikoin” on helpompi: se viittaa eriytyneisiin tapaoikeudellisiin normeihin. Vaikka et kysynyt, vielä yksi juttu: kyseinen ohjeiden kohta 16 sisältää joukon lain veroisiksi katsottavia sananlaskuja, heristys-jutun lisäksi siis.

Kirjatessaan kivasti rimmaavia sananlaskuja tällaiseksi luetteloksi oppineisiin oikeuksiin Saksan-oppivuosinaan tutustunut Olaus lainasi eurooppalaista ns. Brocardica-käytäntöä. Keskiaikaiset oikeusoppineet laativat sananlaskuluetteloja erityisesti opiskelijoiden avuksi.

Juristit päättämään Hei! Olen tässä aina vain huolestuneempi Suomen tilanteesta. Enemmistöpäätöksillä asiat junnaavat, eikä kukaan halua tehdä ikäviä päätöksiä, koska siitä joutuu ”poliittiseen vastuuseen”, eli ei tule enää valituiksi vaaleissa. Eikö olisi parempi, että juristit hallitsisivat Suomea viisaasti ja oikeudenmukaisesti?

- Demokratia sucks!

Arvoisa Demokratia sucks!

No ei olisi parempi. Suurimmalla osalla juristeja ei ole hajuakaan, miten maata hallittaisiin. Ainakaan keskimäärin parempaa kuin millään muullakaan ammattiryhmällä. Esimerkiksi taloudellista osaamista ei ole ihan riittävästi. Demokratia nyt sitä paitsi vain sattuu olemaan vähiten haitallisin kaikista keksityistä hallitsemisen tavoista. Kyllä niitä vaikeitakin päätöksiä aina joku tekee. Demokraattisesti on myös syytä päättää siitä, mitä ne vaikeat päätökset ylipäätään ovat.

Tuntuuko enää mikään miltään?

Hei Heikki! Kerro jotain hienoa! Mikä on niin hienoa, että oikiksen proffa kokee kunnon ahaa-elämyksen vai eikö mikään enää tunnu miltään?

- Elämä on ihanaa

Rakas Elämä on ihanaa,

tällöin omassa tutkimustyössä, kun tarpeeksi kauan jaksaa ahertaa. Joskus se elämys tai oivallus saattaa tulla vasta sitten, kun ei enää yritä, esimerkiksi kotona ruokaa laittaessa ja lenkkeillessä.

Hieno juttu yliopistolla ja akateemisissa ympyröissä ovat myös muutamat viisaat työtoverit, välillä sitä oikein ihmettelee, miten jotkut ovatkin niin fiksuja ja osaavia. Sama koskee opiskelijoita: ilostun aina kovasti, kun joku on innostunut ja yrittää parhaansa. Jos saa aikaan hyvää tulosta, vielä parempi, mutta voi yrityksestäkin antaa hyvä 10.

Ulkopuoliset asiat sitten vielä. Hienoja elämyksiä saa taiteesta, kuten modernista maalaustaiteesta, Mahlerin, Pepe Willbergin tai Kommilfoon musiikista, taikka Thomas Tranströmerin runoista, Mario Vargas Llosan kirjoista ja mitä niitä kaikkia on.

Suurin kaikista on silti, tietenkin, rakkaus ja sitä myötä perheenjäsenet – mummoista vauvoihin ja kaikki siltä väliltä.

Oikiksen opintojen tulevaisuus?

Onko oikiksen opinnoilla ja oikeustieteen notaarin / maisterin koulutuksella enää mitään tarvetta tulevaisuudessa?

Nykyään markkinoilla pyörii runsaasti maallikko-lakimiehiä, jotka asiamiehinä kirjoittavat haastehakemuksia, istuvat käräjäoikeuksissa ”avustajina”, ja kysyvät samoja palkkioita kuin asianajajatkin. Heille toiminta on erittäin helppoa, kun aina löytyy voittoa tavoittelevien lakiasiaintoimistojen auktorisoituja lakimiehiä / varatuomareita, jotka mielellään palkkiota vastaan tulevat istumaan näiden maallikko-avustajien viereen käräjäoikeuden saliin ”avustajiksi” korvausta vastaan, jotta maallikko-juristi pääsisi laillisesti hoitamaan oikeudessa juttujaan. Kun itse olen nähnyt näiden maallikko-juristien kirjoittamia haastehakemuksia, ne ovat juridisesti suoraan sanottuna surkeita, huonoa suomea, täynnä kirjoitusvirheitä ja torimummon ajattelua, mitä voisi vaatia ja mistä haastaa.

Tuntuu siltä, ettei siviilijutuissa enää ole tarvetta lakimieskoulutukselle.

- Lakimiesharjoittelija Hei Lakimiesharjoittelija,

Nyt en ihan heti tunnista kuvaamaasi tilannetta. Maallikkoasianajajia pyöri kihlakunnanoikeuksissa vielä jossain päin Suomea 1980-luvun alussa, mutta sen jälkeen alan ammatillistuminen on tehnyt heistä käytännössä sukupuuttoon kuolleen lajin.

Viimeaikaiset lainmuutokset, joissa avustajalta edellytetään oikeudellista tutkintoa, on viimeistään sinetöinyt kehityksen.

Kysymyksessä on pitkän linjan kehitys, jonka myötä 1600-luvulta lähtien maallikoiden rooli tuomioistuimissa niin tuomareina kuin asianajajina on vähin erin hapertunut pois. Oikeudellista osaamista tarvitaan jatkossa koko ajan enemmän.

Jos jossain on kuvaamallasi tavoin päässyt käymään, se on poikkeus. Vaikea ymmärtää miksi kukaan itseään kunnioittava ja maineestaan kiinnipitävä juristi menisi ”avustamaan” tuollaista ”maallikkojuristia.” (Kertaa muuten yhdyssanojen kirjoitus ja väliviivojen käyttö niissä, ennen kuin menet itse kirjoittelemaan niitä kirjelmiä ja torimummoilemaan.)

Nytpä tuli kiva kysymys – kiva kun pakotat pohtimaan! Onhan sitä vaikka mitä. En ole varma, tarkoitatko yliopiston ulkopuolisia vai sisäpuolisia asioita, joten käsittelenpä varmuuden vuoksi molemmat. Ensin yliopistoasiat. Ahaa-elämyksiä tulee silloin Heikin palsta • IV 4/2014 • 35

TEKSTI JUHA-MATTI KIVILUOTO • KUVA PILVI ALOPAEUS

Kiusaaja - olet raukka Suomen Lukiolaisten Liitto käynnisti elokuun loppupuolella #kutsumua-kampanjan, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota yhteiskunnassamme valitettavan laajaan kiusaamisilmiöön. Kiusaaminen oppilaitoksissa ja työelämässä on paljolti keskustelua mutta sitäkin vähemmän toimenpiteitä herättävä teema. Kampanjan kärkenä oli nimenomaisesti kiusaamisen kohteen, uhrin, asema.

Kampanja-aloitusta edeltävällä viikolla tamperelaislukiolainen Juho Räty oli julkaissut sosiaalisessa mediassa viestin, jossa kertoi puuttuneensa kiusaamistilanteeseen paikallisliikenteen linja-autossa. Tämä kunnioitettava teko herätti huomiota maan ylintä valtionjohtoa myöten – myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi julkisen tunnustuksensa Rädyn rohkean toiminnan johdosta. Räty ei enää suostunut olemaan pelkkä hiljainen hyväksyjä, erilailla kuin niin moni muu.

Facebookissa levinnyt kampanja sai paitsi kiitosta, niin myös närkästystä ja hämmästystä osakseen. Omaan Facebookuutisvirtaani ei elo-syyskuun vaihteessa ilmaantunut montaakaan #kutsumua-tunnisteella höystettyä kuvaa. Jokusen kuvan kylläkin näin, ja näiden kuvien lataajien edessä kumarran syvään rohkean teon johdosta. On luonnollisesti mahdollista, että suurin osa kaverilistaltani löytyvistä henkilöistä ei ole kokenut kiusaamista. Kutsuttakoon allekirjoittanutta pessimistiksi, mutta väitän, että edellinen ei ole totuus. Ei tarvita kummoistakaan psykologista ymmärrystä sen tajuamiseksi, että uhri ei välttämättä halua avautua, usein vuosia kestäneestä, väkivallan kierteestä suurelle yleisölle.

Kiusaajan – rikollisen – uhriksi joutuminen on aina tragedia yksilölle ja on kiusallista, että kiusaaminen ilmiönä laajalti hyväksytään. Elämme yhteiskunnassa, jossa heikkous, empatia ja sympatia eivät ole suotavia käyttäytymistämme kuvaavia termejä. Päinvastoin, liiallinen empaattisuus ympäröiviä ihmisyksilöi-

36 • IV 4/2014 • Kolumni

tä kohtaan voidaan mieltää osoitukseksi heikkoudesta. Julkisesti on jopa väitetty, että joillain aloilla pärjätäkseen yksilöllä tulisi olla narsismiin viittaavia piirteitä. On joka tapauksessa selvää, että ympäristön vaikutukset ajavat yhteiskunnan heikoimmat yksilöt sellaiseen tilaan, joka on esteenä työuran jatkumiselle – valitettavasti liian usein myös sen alkamiselle. Parikymppisten sairauseläkeläisten määrä näet kasvaa vuosittain.

Kiusaamisesta ja kiusaamisen uhriksi joutumisesta on ajan saatossa tehty paljolti tutkimusta. Tämä on On kuulemma nautinnollista, ymmärrettävää ottaen huomioon kiusaamisen kun joku tanssii pillin mukaan. levinneisyyden yhteiskunnassamme. Kiusaamista voidaan havainnoida kaikissa niissä instituutioissamme, joissa yksilöt toimivat ryhmissä. Tärkeimpänä voidaan toki mainita koulu, niin perus- kuin korkeakoulukin, jossa nuoret vasta opiskelevat yhteiskunnassa ja itsenäisessä elämässä selviytymisen taitoja. Alttius kiusaamiseen istuu tiukassa.

On todennäköistä, että alakoulun kiusaaja jatkaa samoilla linjoilla myös aikuisena. Siinä missä alakouluikäinen valikoi uhrinsa lähinnä fyysisen olemuksen perusteella, etsiikin aikuinen kiusaaja niin sanottua ”provokatiivista uhria”. Tämä provokatiivinen uhri on yleensä jossain määrin valtavirrasta poikkeava – iältään, vaatetukseltaan taikka kielenkäytöltään – kuitenkin pääosin taitava opiskelija tai työntekijä.

Vaikka yliopistossa tai työelämässä kiusaaja valikoi uhrinsa eri tavoin kuin viisi-kymmenen vuotta nuorempana, kiusaamisen ilmenemismuodot säilyvät samoina: valheiden levittämistä, eristämistä ja raakaakin henkistä tai jopa fyysistä väkivaltaa.

Kiusaajalle ihmissuhteet ovat usein vallankäyttöä. On kuulemma nautinnollista, kun joku tanssii pillin mukaan. Mikäli uhri

reagoi kiusaamiseen ja kiusaaja on vaarassa paljastua, tämä uhriutuu tai pahimmassa tapauksessa lyö lisää vettä myllyyn.

Olen itse siinä määrin onnekas , etten ole koskaan kokenut itseäni kiusatuksi. Yritetty varmasti on, mutta tietynlainen teflonpinta suojaa. Kun kiusaaja tarpeeksi yrittää saamatta vastakaikua, kiinnostus lopahtaa ja siirtyy muualle.

Kaikki eivät kuitenkaan kykene suojautumaan. Tunnen kyllä niin koulu- kuin työpaikkakiusattujakin. Ja satavarmasti tiedän, ettei yksikään lähemmin tuntemistani kiusatuiksi tulleista halunnut osallistua #kutsumua-kampanjaan millään tavoin.

Kukaan heistä ei tuntenut vähäisintäkään tarvetta enää käydä läpi tapahtunutta sosiaalisessa mediassa. Yksikään Facebooktykkäys ei näet koskaan tyrehdytä sitä henkistä verenvuotoa, minkä pitkään jatkunut epäinhimillinen, ihmisarvosta piittaamaton, kohtelu on aiheuttanut.

Vaikka kiusaamisen uhri olisikin sujut itsensä ja menneisyytensä kanssa, ymmärrän täysin, että uhri haluaa pitää tapahtuneen muilta piilossa. Miksi ryhtyä mukaan kampanjaan samalla tunnustaen valikoitumisensa uhriksi, tunnustaen heikkoutensa?

Uhri voi saada ja saakin tykkäyksiä, muttei koskaan ymmärrystä. Mieti itse: kun viimeksi kiusattu kertoi sinulle pahoinvoinnistaan, mitä ajattelit? Aivan. ”Jotain syytä siinä oli itsessäänkin.

Riitaan tarvitaan aina kaksi”. Ei muuten tarvita.

Kiusaamisen kohde on aina uhri. Kiusaajan toimintaa ei tarvitse eikä tule hyväksyä. Hyväksymällä eristämisen, hyväksymällä valheelliset ja vihamieliset juorut, hyväksymällä väkivallan sekä siten kiusaamisen ilmiönä, olemme itse hiljaisia hyväksyjiä. Juuri niitä laiminlyöjiä, jotka eivät kiusaa, mutta antavat välinpitämättömästi sen tapahtua. Hyväksymällä emme siis ole lainkaan itse kiusaajia, noita pahoinvoinnin primus motoreita, parempia.

Kolumni • IV 4/2014 • 37

Ilmankin pärjää, mutta heikommin.

Hei Pykälän opiskelijajäsen!

Hyödynnä nyt opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti maksutta 31.5.2015 asti.

Saat painetun Kauppalehden joka arkipäivä ja kaikki digitaaliset uutissisällöt 24/7. Sähköisiä sisältöjä voit lukea rajattomasti kaikilla päätelaitteilla.

Tilaa heti tänään, niin hyödyt edustasi eniten: kampanjat.kauppalehti.fi/pykala

TEKSTI MIRA KARPPANEN • KUVA PYKÄLÄ

Onnea valmistumisesta, OTM Kristiina Lindholm!

Vuoden 2007 phukSI Kristiina on ollut Pykälän hallituksessa sekä

sihteerinä että puheenjohtajana ja mukana YRSU:ssa, OVK:ssa, valmennuskursseilla, speksissä ja vaikka missä!

Miltä nyt tuntuu? Mitä jäät kaipaamaan opiskeluajoilta?

Valmistuminen tuntuu tosi hyvältä mutta myös haikealta.

Pykälässä parasta ovat ihmiset, yhdessä tekeminen sekä pykälistien into ja halu tehdä asioita yhteisen hyvän eteen. Se on ihan omanlaisensa se tunne, kun Pykälässä näkee yhdellä kertaa aivan valtavan määrän ystäviä, kavereita ja tuttuja.

Lähdin jo heti phuksina tosi aktiivisesti mukaan kaikkeen mahdolliseen Pykälän toimintaan ja pysyin mukana melkein opiskelujen loppuvaiheeseen saakka. Tulen varmasti kaipaamaan myös opiskeluaikaan liittyvää vapautta.

Mitä ajatuksia gradu herättää?

Vielä en meinaa täysin edes ymmärtää, että se on nyt oikeesti tehty! Graduprojekti ei ollut älytön ahdistuksen lähde ja kirjoitusosuuden sain tehtyä nopeasti. Itselleni vaikeinta oli aloittaminen, mutta kun alkuun pääsi, loppu eteni omalla painollaan. Raskainta puolestaan oli kirjakassien raahaaminen.

Oikeita ongelmiakin oli; olin kerännyt jo materiaaliakin aiheesta, josta olin suunnittellut kirjoittavani, mutta sitten opiskelijavaihtoni aikana joku muu teki siitä ihan samasta aiheesta gradun ja minun piti keksiä uusi aihe. Olisin myös toivonut ehtiväni viimeistellä gradua hieman pidempään.

Miltä tulevaisuus nyt näyttää?

Aloitan työt täysipäiväisesti ja teen asianajokokeen, sillä haluan saada ”lupalakimiehen” luvan mahdollisimman pian. Eli elämä ei ole kuitenkaan vielä hirveästi muuttunut, vielä riittää lukemista.

Vinkkejä muille opiskelijoille?

En voi mitään suositella niin paljon kuin sitä, että ottakaa kaikki irti opiskeluajasta, omalla tavallanne. Pykälän toimintaan voi lähteä mukaan milloin vain. Jokaiselle löytyy varmasti jotain ja itse ainakin voin sanoa, etten ole mistään muualta saanut niin montaa niin hyvää ystävää kuin Pykälästä. Tehkää sitä omaa juttuanne!

Opiskeluvinkkinä voin sanoa, ettei kannata stressata liikaa.

Opiskeluaika on kuitenkin lopulta todella lyhyt ajanjakso koko elämässä, eikä yksi (tai kaksi tai kolmekaan) reputettua (tai ohinukuttua) tenttiä todellakaan ole kuolemaksi. Eikä silläkään ole väliä, jolleivat opinnot ole edenneet ihan sillä nopeudella kuin olisi pitänyt. Kyllä ne opinnot tulevat suoritetuiksi. Kannattaa valita itselle sopiva tapa suorittaa opinnot hyödyntäen sitä, että (ainakin vielä nykyisellään) meidän tutkintomme jättää opiskelijalle varsin vapaat kädet.

Hyvää alkanutta syksyä kaikille ja varsinkin uusille fukseille!

IV onnittelee • IV 4/2014 • 39

Julkinen runosuoli Avaudu IV:lle! Lähetä hengentuotteesi, oli se sitten positiivis- tai negatiivissävyttynyt, toimitukselle osoitteessa http://pykala.fi/julkaisut/julkinen-runosuoli

Pykälistin syksyyn mahtuu sangriaa, valvottuja öitä, aikaisia väsyneitä aamuja ja ikimuistoisia hetkiä.

Mistä tietää, että phuksit ovat hirveän nuoria?

Saman ikäinen viski ei maksa maltaita!

Nim. Jurristi Me ollaan phukseja, tykätään kuksia, lempivärini fuksia!

Oi Pykälä viininpunainen, paikka rakkaiden ystävien, tavarahissillä ylös paratiisiin me saavuttiin Olen pieni phuksi vain kun opiskelupaikan tänä vuonna sain.

Phuksit vuotta innolla odottaa ja juhlatunnelmaa tahtoo korottaa!

Ihanaa syksyä kaikille <3 Ensi vuonnakin valintakoekirja arvostelut Inter Vivokseen!

Rakkaus, ilo, hupi - Siinä oikeustieteen klubi Viini virtaa suonissa, poistuu se musta huomenissa, Näin sen pitääkin mennä, ei ajatus mulla nyt lennä.

Olen oikkari suuri, nyt alkoi juomakuuri!

Inter Vivos rules!

Eka päivä ollut tosi jees!

Tutustunut mukaviin tyypppeihin niin eiköhän ne opiskelutkin ala sujua pikku hiljaa!

Juha-Matti setä :) <3 Minä olen uusi, sinä ehkä kuusi?

Tavataanko vielä?

Ehk’ siellä missä muutkin Pykälässä, mitäs tässä.

Parasta aikaa elämässä.

Vanhemmat oppilaat hyvältä näyttää, lupas sangriaa mukiin täyttää.

Sangrian juon, itseni Pykälään tuon.

Moi! Olen fuksi kenenkään kaa en tänään puksi Paitsi empi tiijä, mihin tie voi minut viijä <3

40 • IV 4/2014 • Julkinen runosuoli

Voisitko sinä olla Inter Vivoksen seuraava päätoimittaja?

Etkö löydä Inter Vivoksesta mitään luettavaa? Tympiikö lehdessä jokin muu asia? Tai onko sinulla aivan uusi näkemys siitä minkälainen lehden tulisi olla?

Nyt on sinun mahdollisuutesi päästä itse vaikuttamaan tuleviin julkaisuihin hakemalla päätoimittajaksi. Päätoimittajana olet vastuussa lehden sisällön suunnittelusta, toimittajien ohjaamisesta sekä lehden aikatauluista ja painattamisesta.

Uusi päätoimittaja aloittaa tehtävässään vuoden vaihteessa joulukuun lehden ilmestyttyä.

Tarkan ajankohdan voimme kuitenkin sopia erikseen.

Tai olisiko sinusta Inter Vivoksen toimittajaksi?

Tuntuuko, ettei julkiseen runosuoleen avautuminen enää riitä?

Eikö Heikillekään kirjoittelu tunnu enää mielekkäältä?

Otamme mukaan koko ajan myös uusia toimittajia. Voit ilmoittautua mukaan joko vakituiseksi toimittajaksi tai olla mukana satunnaisesti, niin kuin sinulle itse parhaiten sopii.

Voit myös halutessasi itse päättää mistä aiheista ja minkä tyyppisiä tekstejä kirjoitat, kunhan ne sopivat Inter Vivoksen tyyliin.

Mikäli kiinnostuit tulemaan mukaan joukkoomme päätoimittajana tai toimittajana, laitathan vapaamuotoisen hakemuksen tai kysy lisätietoja: intervivos@pykala.fi.

Perhonen Ilmat ovat viilenneet, mutta tunnelma, uuden karhean phuksivuosikerran saavuttua Pykälään, on vain kuumentunut.

Koko kesän Perhonen suorastaan kihisi jännityksestä siitä, mitä tuleman pitää ja saapui Punssikahveille vallan suurin odotuksin uutta syksyä kohtaan. Toden totta Perhonen ei ole joutunut pettymään!

Punssikahvit ahh... Juhlatunnelma ja pikkuruisten phuksien jännitys olivat suorastaan käsinkosketeltavia. Käsinkosketeltavaa ajatteli selkeästi olevan myös erään, ihailtavaa rohkeutta osoittaneen, aloitteellisen phuksipojan mielestä vastakkaista sukupuolta edustavat kanssatieteenharjoittajat. Kouraisuyritysten kauaskantoisuudesta ei Perhosella ole tietoa, mutta sen sijaan Perhosen lokiin ei suinkaan ole merkitty viimeistä kertaa illan edetessä bongattua Vanhemman Kapteenin ja yleisestä informoinnista vastaavan tumman kaunokaisen välistä kanssakäymistä.

Phuksiaisia vietettiin vastakkainasettelun hengessä hipeiksi ja hipstereiksi sonnustautuneiden phuksien kirmatessa rastilta toiselle. Perinteisen polttopallon ja vähemmän perinteisen paljun lisäksi Perhonen kuuli ilokseen vaatteita riisutun rastilla jos toisella. Varsinaisen punan Perhosen poskille nosti kuitenkin vasta jatkojen tiimellyksessä eräs varsin intiimiltä vaikuttanut sessio erään aikanaan itsekin phuksilaumoja kaitsineen vaalean komistuksen ja suloisen phuksitytön kesken. Niin ikään monet muutkin valiokunnissa nyt tai aikanaan vaikuttaneet komistukset olivat iskeneet paikalle – ja iskeneet samalla phuksitytön itselleen. Joskaan Perhonen ei voi varmuudella sanoa, etteikö asia olisi saattanut olla toisinkin päin…

Syyskausi korkattiin virallisesti käyntiin Kallessa skump-

papullojen voimin, ja Perhosen suureksi iloksi paikalle tiensä löysivät myös vanhat sedät ja kuumat puumat sangen sankoin joukoin. Sen sijaan Perhonen ei ilahtunut puolen yön aikaan todistamastaan mustasukkaisuutta uhkuneesta kärhämästä. Kyllä rakkautta kaikille riittää, ja tämän tiesi selkeästikin timanttisia rivejä vahvistava reipas Pohjoismaiden matkaaja, joka näytti

42 • IV 4/2014 • Perhonen

”... sonnipojan ja punapäisen phuksineidon kiihkeä hetki tanssilattian laidalla...” saaneen seuraa melkoiselta kaunottarelta. Tällaista Perhonen kannattaa.

Jono Syys-Kiljavalle oli Perhosen korviin kantautuneiden epävirallisten tietojen mukaan pisin koskaan, ja Perhonen mielessään toivoikin, että tuo kärsivällisellä jonotuksella osoitettu nuoruuden into kantaisi vielä pitkälle Kiljavan yöhönkin.

Mökkimatka oli kuin olikin oikea menestys sillä, sitsijuomien ja pöydällä kimaltavia alushousujaan esitelleiden emäntien huumaamina, phuksi jos toinenkin löysi toisensa illan hämärtyessä. Myös vanhempia herrasmiehiä näytti onnistavan, ja keltään pikkutunneille saakka selvinneeltä tuskin jäi huomaamatta tuutorinakin kunnostautuneen sonnipojan ja punapäisen phuksineidon kiihkeä hetki tanssilattian laidalla. Nähtäväksi jää mikä Kiljavalla tapahtunut oli hetken huumaa ja mikä taas ei.

Perhosen mieltä tosin lämmittää yhtälailla kaikenlainen rakkaus sen kestoon katsomatta <3 Meren kuohut ja tyrskyt koettelivat pykälistejä perinteeksi

muodostuneessa soutumittelössä Pykälän ja KY:n välillä. Karvas tappio Lönnrotin kadun hurreille alkusyksyn fudiskisassa jäi unholaan viimeistään, kun Perhonen pääsi todistamaan Pykälän ihka omien karskeiden ja komeiden urosten kovaa taistelua himotusta melasta. Kotikenttäetuna tosin pidettäköön, syysmyrkyn yllätettyä kisakansan, finaalin käymistä näille salilla viihtyville herroille epäilemättä tutulla vempaimella, soutulaitteella. Toistamiseen kotiin saatua voittoa juhlistettiin mites muutenkaan kuin railakkaasti ja pilkkuun saakka.

Perhonen hykertelee tyytyväisenä kaikin puolin voitokkaasta alkusyksystä, ja liitelee kohti syksyn herkullisinta juhlakautta!

Perhonen

Veikko Myller: Hallittu tilanne

Ota tilanne haltuun.

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi