Inter Vivos 2/2015

inter vivos

2/2015

Pykälä ry:n jäsenlehti

Pykälän lehtien historia Juridiikka & maanpuolustus Näyttötaakka Emäntien niksipalsta Valmennuskurssit: Behind the Scenes

Wishing Pyk채l채 happy 80th anniversary celebrations.

Party on!

Check out #roschierselfie and our new roschierfinland account on Instagram.

www.roschier.com

PÄÄKIRJOITUS

Pykälän lehdet eilen, tänään ja huomenna

T

iesitkö, että Pykälään saivat alun perin liittyä vain opiskelijat, joille oli kertynyt riittävästi opintosuorituksia? Tai että ensimmäiset Sonniaiset järjestettiin 49 vuotta sitten? Yhdistys viettää tänä vuonna 80. syntymäpäiväänsä, ja sen myötä on tullut aika suunnata katse välillä Pykälän värikkääseen menneisyyteen ja pohtia, miten yhdistys on kehittynyt aikojen saatossa.

Tässä numerossa julkaistu yhdistyksen lehtien historiasta kertova artikkeli tarjoaa mielenkiintoisen näkövinkkelin Pykälän menneisyyteen. Lehdillä on ollut monia nimiä (Alaviite, Contra, Pykälän Uutiset, Pykälätiedote ja Inter Vivos), ja vieläkin moninaisempia kehitysvaiheita: välillä lehti on ollut hallituksen tiedotusväline, välillä äärivasemmistolainen propagandapamfletti, välillä kokeellinen kulttuurijulkaisu.

1990-luvulla perustetulle Inter Vivosille on kenties ollut luonteenomaista ääripäiden välttely ja ”jokaiselle jotain” -filosofia. Lehteä on välillä arvosteltu näkökulmattomuudesta ja taloudellisten etujen ajamisesta sisällön kustannuksella.

Mielestäni Inter Vivosin tulee olla kaikkien yhdistyksen jäsenten yhteinen lehti, ja siten lehdessä ei voidakaan keskittyä vain jonkun yksittäisen pykälistiryhmän asioihin ja mielipiteisiin.

Jos opiskelijan elämää kuitenkin aidosti koskettaa jokin ongelma, jonka voi rakentavalla tavalla tuoda esiin lehden sivuilla, en näe mitään syytä, miksi kritiikkiä pitäisi ryhtyä hyssyttelemään – itsesensuuri on sensuurin salakavalin muoto. Myös huumorin viljeleminen on suotavaa.

Lehden sisällön tasoon vaikuttaa suoraan se, kuinka moni pykälisti haluaa olla mukana toimittamassa, kuvittamassa ja taittamassa julkaisua. Lehti on aina tekijöidensä näköinen, ja mitä useampi henkilö haluaa panostaa sisällön tuottamiseen, sitä laadukkaampia julkaisuja on jatkossa myös luvassa!

Keväisin terveisin, essi keränen

Jaakko Seppänen päätoimittaja

INTER VIVOS 2/2015

3

inter vivos 2/2015 3

pääkirjoitus Pykälän lehdet eilen, tänään ja huomenna

6

bonus pater familias: KEVÄTKATSAUS

7

experto credite: Opiskelijat edunvalvonnan takana

8 Yleisvastaavat: Aurinkoinen tervehdys!

9

hyyn edustajisto: miksi edari on oikkarin unelmapaikka?

10 lyhyet 13

raportti: poronkusema

15 Pykälän lehtien värikäs historia 22 vuosijuhlareportaasi 26 Oikeuttaako kansallinen turvallisuus puuttumaan viestin salaisuuden suojaan?

31 JUSSI SIPPOLA LAKIMIESKOKELAANA INTISSÄ 34

VALMENNUSKURSSIT – BEHIND THE SCENES

38 Moka on lahja 43

onnea valmistumisesta, Henri Heikkonen!

44 Emännältä pykälistille 46

in english: How to integrate in Finland as an international student

47

kirja-arvostelu: suuri kaalihuijaus

48

iv tenttaa

49

språkbad: Hälsningar från ett annat födelsedagsbarn!

50 HEIKin palsta 52 Perhonen 54

4

päivän asu: ilmi salminen

INTER VIVOS 2/2015

s. 15

s. 22

s. 26

s. 38

s. 31 Anna palautetta netissä

Julkaisija

Sähköpostiosoite

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute Osoitteenmuutokset

Päätoimittaja

Ilmoitusmyynti

Jaakko Seppänen jaakko.seppanen@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

ulkoasu ja Taitto

Mediatiedot

Aleksi Kelloniemi aleksi.kelloniemi@pykala.fi Kannen kuva

Oskari Sarjakoski

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos Pykälän toimisto

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

Paino

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 2/2015

5

BONUS PATER FAMILIAS

KEVÄTKATSAUS

K

evät alkoi tänä vuonna tavallista aikaisemmin ja sekös sopii pykälisteille! Lehden ilmestyessä Pykälä-viikko on saatettu päätökseen, mutta uskallan ennustaa, että viikko on ollut niin kelien kuin kattauksenkin puolesta yksi Pykälän historian parhaimmista! Myös vappu on moninaisine rientoineen ohi, mutta tuskin unohdettu!

Silloin…

Vuosi sitten Pykälä ry:n hallituksen puheenjohtaja pohti koulutuspoliittisia asioita tässä samaisessa numerossa (Inter Vivos 2/2014).

Tuolloin pinnalla olivat vastikään hallituksen kehysriihessä tehdyt opiskelijoita koskeneet päätökset mm. korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä. Lisäys toteutui, mutta omassa tiedekunnassamme onneksi varsin maltillisena verrattuna muihin Suomen oikeustieteellisiin.

Ensi syksynä aloittavat opiskelijat ovat näillä näkymin viimeiset, joita nämä lisäykset koskevat, mutta aika näyttää, pyritäänkö hakijasumien purkuun uusilla aloituspaikkojen lisäyspäätöksillä. Tällaisia aikeita tulee tarvittaessa myös vastustaa hanakasti. … ja nyt Samainen kehysriihi nousi myös otsikoihin joitakin viikkoja sitten, kun eduskunta oli hyväksymässä siinä tehtyjen päätösten pohjalta lakimuutoksen, joka olisi poistanut opiskelijoilta opintotukioikeuden toiseen samanasteiseen korkeakoulututkintoon.

Tukea ei olisi saanut, vaikka ensimmäisen opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen ei olisi nostanut senttiäkään opintotukea.

Mediassa kuohui ja muutosehdotusta arvosteltiin rankasti, jopa eduskuntatalon sisällä. Opiskelijat ympäri Suomen muodostivatkin nopeasti hyvinkin yhtenäisen rintaman ja ilmaisivat mielipiteensä Kansalaistorilla.

Antamatta painoarvoa tulevien eduskuntavaalien luomille mahdollisille vaikutuksille kyseisten tapahtumien kulkuun, on hienoa huomata, kuinka opiskelijat pitävät tarvittaessa yhtä ja kykenevät organisoimaan tilaisuuden, jossa Me saamme äänemme kuuluviin. Har6

INTER VIVOS 2/2015

Projekti on mittava ja se tulee haastamaan meidät. va muu kansanryhmä pystyy yhtä tehokkaasti samaan, joten voimme olla ylpeitä!

Myös monelle pykälistille lopputulos on varmasti mieluinen, sillä opiskelijoistamme moni joko opiskelee jo tai on suunnitellut aloittavansa opinnot toisessa opinahjossa.

Pykälässä Alkukeväästä suurin toimijoitamme työllistänyt seikka on luultavasti ollut Pykälä-viikko, mutta sen jäädessä taakse edessä häämöttääkin luultavasti syksyllä alkava kerhotilojen saneeraus.

Projekti on mittava ja se tulee haastamaan meidät keksimään vaihtoehtoisia ratkaisuja toimintamme järjestämiseksi sen aikana.

Uskon, että lopulta saamme remontoitua kerhotilamme aivan uuteen uskoon, monipuolisia tarpeitamme entistä paremmin palveleviksi.

Opiskelijan vuodessa on monia kohokohtia, mutta kesä on niistä monelle odotetuin.

Uusi työpaikka kesätöiden muodossa, lomamatkat, viikonloppureissut, puistohengailut ja lukemattomat muut mahdollisuudet vain odottavat ottajaansa.

Päätitpä siis käyttää kesäsi miten tahansa, muista nauttia siitä täysin siemauksin. Kuten kaikki tietävät, kesähän on ihmisen parasta aikaa, heti Silliksen ja laskettelun jälkeen!

Kaikkien aikojen kesää toivottaen Jere Hjelt Pykälän hallituksen puheenjohtaja

EXPERTO CREDITE

Opiskelijat edunvalvonnan takana

O

markus jäntti

piskelijoiden edunvalvonta on tärkeä osa Pykälän toimintaa. Tämä edunvalvonnallinen puoli toiminnasta jää usein kuitenkin sitsien, bileiden ja muiden tapahtumien varjoon, eikä pääse suuren yleisön tietoisuuteen. Moni pykälisti onkin lähestynyt minua kevään aikana seuraavin kysymyksin: Mitä opintovaliokunnan kokouksissa käsitellään? Miten minun etuani valvotaan?

Opintovaliokunta eli OVK OVK kokoustaa kymmenisen kertaa vuodessa. Opintovaliokuntalaiset muodostavat ehkä Pykälän kirjavimman valiokunnan.

Tänäkin keväänä kokouksissa on istunut aktiiveja phukseista loppuvaiheen opiskelijoihin asti, mikä ymmärrettävästi rikastuttaa toimintaa. OVK tarjoaa merkittävän keskustelufoorumin kaikille opintoasioista kiinnostuneille pykälisteille, mutta sen kokouksissa käyminen on myös loistava tapa tutustua eri vuosikurssien opiskelijoihin. OVK tuo opintoaktiivit (ja vähemmän aktiivit) saman pöydän ääreen.

Kokouksen asialista on riippuvainen kokouksen ajankohdasta sekä osallistujista. Tiivistetysti kaikissa kokouksissa käsitellään kuitenkin seuraavat asiat: ajankohtaiset edunvalvonnalliset ja opintoasiat, valiokunnan virkailijoiden asiat ja valiokunnan tapahtumien suunnittelu.

Pääsääntöisesti kokouksissa keskitytään tiedekunnan ajankohtaisten asioiden läpikäymiseen sekä niistä keskusteluun, minkä lisäksi käsitellään niitä yliopistonlaajuisia ja valtakunnallisia asioita, joilla on meidän kannaltamme merkitystä.

Keskustelun suunta ja syvyys riippuvat todella paljon osallistujista, ja keskustelu pidetään avoimena myös aiheeseen aikaisemmin perehtymättömälle.

Kokouksien kiinnostavimmat keskustelunaiheet tulevat usein esille jonkun valiokuntalaisen nostamana, toisinaan myös varsinaisen asialistan ulkopuolelta.

Kokoukset seuraavat opintovaliokunnan omaa vuosikalenteria. Sen mukaisesti esimerkiksi Studia Iuridican suunnitelmia ja järjestelyjä käsitellään erityisesti maalis-huhtikuussa ja seminaari- ja opintopiiriasioita aina ennen kyseessä olevan suunnitelman toteuttamista.

Edunvalvontapuolella alkukeväästä keskitytään erityisesti seuraavan vuoden opetuksen suunnittelussa esille nouseviin asioihin ja suunnitelmien kommentointiin.

Pidemmälle kevääseen mentäessä pystytään energiaa keskittämään myös laajempaan edunvalvontatyöhön, kuten esimerkiksi juuri julkaistun opintokyselyn laatimiseen ja siitä saatujen tulosten hyödyntämiseen.

Opiskelijaedustajat ja edunvalvonta Opintoasioita hoidetaan paljon myös opintovaliokunnan kokousten ulkopuolella mm. tiedekunnan hallintoelimissä ja oppiainepalavereissa, keskusteluissa tiedekunnan edustajien kanssa, halloped-tapaamisissa ja valiokunnan Facebook-ryhmässä.

Opiskelijaedustajat eli hallopedit hoitavat edunvalvontaa tiedekunnassa istumalla käytännössä jokaisessa toimikunnassa ja työryhmässä.

OVK:n kokoukset ovat hallopedeille paikka jakaa tietoa ja raportoida viimeisimpien tiedekunnan kokousten kulusta ja valmisteilla olevista asioista.

Hallopedit kokoustavat lisäksi keskenään pienemmissä ryhmissä keskittyen oman edustuspaikkansa kannalta merkittäviin asioihin. Löydät listan opiskelijaedustajistamme sekä heidän halloped-paikoistaan Pykälän nettisivuilta.

Haluan lopuksi vielä kiittää ja onnitella Vuoden opettajaa 2015, Mårten Knutsia, jonka haastattelun voit lukea lehden seuraavasta numerosta!

Asta Tukiainen opintovastaava INTER VIVOS 2/2015

7

yleisvastaavat pauliina isokangas

Aurinkoinen tervehdys!

Y

leisvastaavat toivottavat hyvää kevättä koko pykälistikansalle. Varmoja kevään merkkejä eivät ole ainoastaan trenssit, sulaneet lumet ja häikäisevä aurinko, vaan myös phuksien uudet ja upeat viininpunaiset haalarit, joiden puhtaat pinnat ovat loistaneet auringon kanssa kilpaa haalaribileiden seremonioista lähtien. Jokainen pykälisti varmasti muistaa, miten ihanaa olikaan ensimmäisen kerran kiskaista ylle kauan odotetut potkupuvut ja tuntea itsensä astetta uskottavammaksi pykälistiksi.

Tapahtumat Kevätauringon jo lämmittäessä ihanasti tuntuu hurjalta, että vasta muutamia viikkoja sitten vietettiin Laskiaisriehaa jäisen lumisella Ulliksella. Ilta jatkui YVK:n legendaarisilla laskiaissitseillä, joilla maisteltiin emäntien herkkujen lisäksi myös poikkeuksellisen paljon minttuherkkua.

Jos laskiainen ei vielä jättänyt phuksihaalareihin jälkiään, Kertun kepittäjäiset -appro varmasti teki sen. Järjestäjien riemuksi Kerttua oli kepittämässä phuksien lisäksi suuri edustus vanhempiakin tieteenharjoittajia, kenties dokaania metsästämässä. Kannustamme kaikkia vuosikursseja jatkamaan ahkeraa tapahtumien valloittamista ja elämästä nauttimista.

Me yleisvastaavat olemme iloksemme huomanneet, että Pykälässä on näiden perinteisten toimikunta- ja valiokuntatapahtumien lisäksi nähty erittäin aktiivista excu- ja kerhotoimintaa. Suosituilla urheilu- ja kulttuuriexcuilla on kokeiltu uusia lajeja ja viihdytty hienoissa kulttuurispektaakkeleissa. Kaikki innokkaat ovat päässeet nauttimaan uuden improkerhon Näyttötaakan lähes viikoittaisista tapahtumista, ja myös heppaker8

INTER VIVOS 2/2015

ho SatulaSankarit hirnahti pitkän hiljaiselon jälkeen.

Moni on päässyt kokeilemaan rajojaan ennätyksellisen osallistujamäärän keränneessä Flip Cup Team Challengessa ja pykälistien makunystyröitä on hellitty Rinnerikollisten, Pohjasakan ja Cocktail Clubin tapahtumissa.

Jatketaan koko vuosi yhtä aktiivisena!

Kerhotilojen kuulumiset ja saneeraus Palstaa kirjoitettaessa on kulunut niin lyhyt hetki edellisestä numerosta, ettei kerhotilojen saneerauksen osalta ole juuri uutta tiedotettavaa. Huhtikuun puolenvälin jälkeen saadaan seuraava aikataulutieto putkiremontin osalta, kun kiinteistöyhtiön hallitus on kokoustanut asian tiimoilta.

Pykälän kerhotilat ovat olleet jäsenistönsä aktiivisessa käytössä eri toimijoiden tapahtumissa koko alkukevään, mutta loppukevään tilojen käyttöä on perinteisesti rajoittanut valmennuskurssien läsnäolo. Nauttikaamme tämän ajan kuitenkin Pykälän tarjoamista tapahtumista ja siitä, että uudistettujen pääsykoeaikataulujen vuoksi tilat vapautuvat kurssikäytöstä tänä vuonna jo toukokuun lopulla viikolla 21.

Tämän lehden ilmestyessä juhlavuoden Pykälä-viikkoa ja vappua on jo vietetty, mutta tätä kirjoittaessa sormet vasta syyhyävät niitä suunnitellessa ja odotellessa. Toivottavasti kaikki ovat viettäneet ainakin tapahtumien puolesta kaikkien aikojen parhaimmat opiskelijakevään.

Menestyksekästä loppulukuvuotta toivottaen Elmiira Kutvonen & Mikko Sukura yleisvastaavat

hyy:n edustajisto

Miksi edari on

oikkarin unelmapaikka?

O

len vakavissani sitä mieltä, että HYYn edustajisto on jokaisen oikkarin unelmapaikka, ja että juuri sinun kannattaisi olla kiinnostunut edustajistosta ja siinä toimimisesta. Perustelen väitteeni seuraavissa kappaleissa.

Olen itse ensimmäisen vuoden pykälisti ja ensimmäistä kautta edaattorina HYYssä edustajistoryhmä HELPin listoilta. Olen myös elävä esimerkki edustajistotoiminnan kiehtovuudesta: HYYn edustajistossa olen sakkokierroksella, sillä olen toiminut myös Aaltoyliopiston ylioppilaskunnan (AYY) edustajistossa ja hallituksessa.

Kaikista tärkein syy väitteelleni ”edari on oikkarin unelmapaikka” ovat ihmiset.

Pykälistit ovat eittämättä huippujengiä, mutta HELP-edustajistoryhmän puitteissa olen saanut lisäksi tutustua todella skarppeihin ja mukaviin ihmisiin yli tiedekuntarajojen.

HELP on Pykälän, LKS:n, EKY:n ja HLKS:n oma edustajistoryhmä, ja kanssamme ryhmässä onkin oikeustieteilijöiden lisäksi vaikuttamassa myös lääketieteen, hammaslääketieteen, eläinlääketieteen ja farmasian opiskelijoita. Eli hyvä kattaus fiksuja ja asialleen omistautuneita ihmisiä, ja mikäpä sen parempi tapa tutustua huipputyyppeihin kuin tekemällä yhdessä töitä jaettujen tavoitteiden eteen!

Lisäksi olen edustajistotoiminnan puitteissa saanut tutustua erittäin hyvin jo ensimmäisten kuukausien aikana valovoimaisiin ja asiansa osaaviin opiskelijoihin ympäri Helsingin yliopistoa: käyttisläisiin, valtiotieteilijöihin, humanisteihin ja niin edelleen.

Kohtaamiset ja keskustelut eri alojen opiskelijoiden kanssa ovat aina olleet todella antoisia ja opettavaisia.

Toinen tärkeä oppi edustajistotoiminnassa on talous-

osaamisen karttuminen. Oikeustieteen opinnoissa kertyy itse asiassa harmillisenkin vähän talousosaamista.

Onneksi oikkarilla on kuitenkin mahdollisuus oppia taloudellista päätöksentekoa ja yritystoimintaa muutenkin kuin pelkästään tiedekuntamme kursseilla. Esimerkiksi edustajistotoiminnassa on mahdollista päästä päättämään ja oppimaan todella ison luokan taloudellisista asioista.

Suuruusluokan hahmottamista auttanee, että esimerkiksi vuonna 2014 HYY Yhtymän liikevaihto oli

34,6 miljoonaa euroa.

Itse aloitan edaattorina talouspaikalla Gaudeamus Oy:n hallituksessa.

Kolmas tärkeä peruste sille, että edari on oikkarin

unelmapaikka, on se, että edustajistossa jos missä oppii sellaisia jokaiselle oikkarille tärkeitä taitoja, kuten vaikuttamista ja esiintymistä.

Meille tuleville juristeille on välttämätöntä oppia kommunikoimaan ajatuksiamme ja tietojamme ja edustajistotoimintahan on juuri tätä!

Puheenvuorot edustajiston kokouksissa pidetään nimittäin edelleen eduskunnastakin tuttuun tyyliin pyytämällä ensin kirjallisesti puheenvuoroa ja menemällä sen jälkeen salin eteen pönttöön esittämään ideoita ja aloitteita.

Vaikuttaminen sekä kokouksissa että kokousten ulkopuolella onkin HELPin tärkein keino edistää jäsenistömme asiaa.

Neljäs tärkeä oppi edarista oikkarille on erilaisten aja-

tusten kirjon ymmärtäminen.

Kun me oikkarit puurramme päivät pitkät kirjojemme kanssa ja keskustelemme oikkarikavereidenkin kanssa vain kiinteistöverotuksesta (myönnän, nyt hieman liioittelin!), saattavat ajatuksemme vahingossa oikkaristua aika paljonkin.

Edustajisto on hyvä paikka huomata, ettei kaikkien maailmankuva olekaan ihan samanlainen. Uskon tämän olevan tärkeä oppi, mitä ikinä sitten päätykään tulevaisuudessa tekemään.

Kaiken kaikkiaan edustajisto on varsin mielenkiintoi-

nen kokemus jokaiselle oikeustieteen opiskelijalle.

Rohkaisenkin teitä nyt ja tulevaisuudessa hakeutumaan mukaan edustajistotoimintaan monin tavoin, sekä tietenkin haastamaan ja jututtamaan meitä pykälisti-edaattoreita. Heitetään yläfemmoja ja jutellaan kun tavataan!

Ilmi Salminen HYYn edustajisto

INTER VIVOS 2/2015

9

lyhyet

Pykälä ry 70 vuotta Paljon on virrannut vettä Tonavassa sen jälkeen, kun Pykälä kymmenvuotisen etsikkoaikansa jälkeen kirjattiin yhdistysrekisteriin vuonna 1945.

Toimitus ilmaisee lämpimät onnittelunsa Pykälä ry:n 70-vuotisen taipaleen johdosta.

Vai täyttääkö Pykälä ry sittenkin 51 vuotta? (Ote yhdistysrekisteristö)

Inter Vivos kävi oikeudessa osa 1 Sarjassa IV käy seuraamassa oikeudenkäyntejä ja raportoi niistä enemmän tai vähemmän olennaisia asioita.

Aihe: Virkavelvollisuuden rikkominen Kyse oli medioistakin tutusta 8-vuotiaan tytön murhasta ja siitä, olivatko sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät rikkoneet virkavelvollisuuksiaan.

Seuraamassamme kahdessa oikeudenistunnossa opimme, että lääkereille pitää antaa aikaa kirjata vastaanotolla tekemänsä havainnot kunnolla. Ei nimittäin voi tietää,

10

INTER VIVOS 2/2015

tullaanko kirjauksia heijastamaan oikeussalin valkokankaalle.

Asiantuntijakuulemisissa opimme, että lapsilla olevien mustelmien koista on tehty mielenkiintoista kansainvälistä tutkimusta. Ja että lapsilla on paljon mustelmia.

Lastensuojelun työntekijöitä ei käy kateeksi. Jos he puuttuvat liian herkästi, vanhemmilta tulee

katkeria syytöksiä. Jos kynnys taas on jostain syystä katsottavissa liian korkeaksi, voi joutua syytetyn penkille – kuten tässä tapauksessa.

Selväksi kävi myös se, että oikiksessa opiskeleminen ei selvästikään valmenna tekemään hyvää powerpoint-esitystä.

Lauri Linna

Muualla sanottua ”Moderni maailma tuntee vetovoimaa ihmisoikeuksia kohtaan, koska niiden ajatellaan tarjoavan moniarvoiselle yhteiskunnalle humanitaarista ja epäpoliittista ohjausta.”

Jari Pirjola Lakimies 4/2014

”Jos jokaiselta lailta edellytettäisiin 100-prosenttista vaikutusarviointia, ei tässä maassa saataisi aikaan yhtään lakia.”

Asko Välimaa oikeusministeriön lainvalmisteluosaston osastopäällikkö Lakimiesuutiset 2/2015

Koonnut Lauri Linna

”Myytti siitä, että opiskelijalle opinnot olisivat vain sivutoiminen harrastus, ei pidä paikkaansa. Se on totta, että opiskelija ei välttämättä viimeisinä opiskeluvuosinaan enää satsaa tentteihin siinä missä ensimmäisen vuoden opiskelija, kun on huomannut, että esimerkiksi arvosanojen määräytyminen tai jopa läpipääsy tenteissä saattaa tuntua aivan arpapeliltä, eikä tulos usein korreloi tenttiin valmistautumiseen käytetyn ajan ja vaivan kanssa.”

Katariina Järvi Oikeus 1/2015

Ruoka-arvostelu: Valtion virastot On yleisesti tiedossa, että oikkari käy excuilla ensisijaisesti yltäkylläisten tarjoiluiden toivossa. Inter Vivos lähti valtionhallinnon käytännön kurssin varjolla ottamaan selvää, näkyvätkö säästöpaineet virastojen kahvipöydässä asti.

Oikeusministeriö

Valtiontalouden tarkastusvirasto

”Kahvia, teetä ja geishakonvehteja. Vähän laimeahko tarjonta.”

”Limonadia ja vettä pullossa – plussaa hiilihapollisista juomista, miinusta vain sokerittomista vaihtoehdoista.

Kolmea eri keksilajia.”

Eduskunta

Uudenmaan ELY-keskus

”Tuoreen oloinen, kuohkea kierrepulla ilostutti!

Kahvit ja teet normaalisti.”

”Uunilämpimät suklaakaurakeksit olivat täysin omaa luokkaansa, teki mieli näpistää muutama mukaan!

Kahvia ja teetä.”

INTER VIVOS 2/2015

11

Raportti

PORONKUSEMA teksti Johanna Heinonen

Helmikuun viimeisenä viikonloppuna Rovaniemi oli täynnä lunta, zombeja ja toinen toistaan äänekkäämpiä ja railakkaampia opiskelijaporukoita.

H

elmikuun viimeisenä viikonloppuna Rovaniemi oli täynnä lunta, zombeja ja toinen toistaan äänekkäämpiä ja railakkaampia opiskelijaporu-

koita.

Poronkusema on Lapin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestön Artikla Ry:n järjestämä perinteinen ja legendaarinen rastikierros.

Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin vuonna 1994, ja se on Pohjois-Suomen suurin yksittäinen opiskelijatapahtuma.

Pykälistien edustus tapahtumassa on ollut viime vuosina heikkoa, joten päätimme phuksiporukalla avartaa maailmankatsomustamme ja lähteä kulttuurimatkalle pohjoiseen edustamaan Pykälää.

T

apahtuman teemana oli tänä vuonna kauhu, joten ideoinnit joukkueen teemasta ja pukeutumisesta aloitettiin jo useita viikkoja etukäteen.

Performanssimme, joka sisälsi mm. kuohuviinisuihkun, taustatanssijat ja kylpyammeen, sai huippupisteet tuomaristolta!

12

INTER VIVOS 2/2015

Joukkueemme Zombie Shore oli kuusihenkinen, energinen ja voitontahtoinen, ja matkamme starttasi rautatieasemalta puoli seitsemän perjantaiaamuna. Lähes kahdeksan tunnin matkustamisen (ja esineoikeuden oppimispäiväkirjojen palautuksen) jälkeen saavuimme vihdoin matkakohteeseen.

Perjantaina järjestettiin varaslähtörasti, mutta joukkueemme päätti alkuillan pysyä omissa oloissaan, seuraavan päivän pääkierroksen strategiaa hioen.

Ensimmäinen ilta sujui vauhdikkaasti viininpunaisten haalareiden valloittamassa jatkobaarissa, eivätkä muutama hukkunut lompakko, puhelin tai hotellin avain lannistaneet huikeaa ryhmähenkeämme.

L

auantaina oli varsinaisen rastikierroksen vuoro.

Rastit edustivat erittäin tyypillistä rovaniemeläistä opiskelijakulttuuria.

Ohjelmaan kuului muun muassa Viinikerhon Flip Cup -rasti, ELSA Rovaniemen 50 Shades of ELSA -rasti, hallituksen vaatejonorasti sekä vaakabenjihyppyä.

Flip Cup -rasti oli suorastaan lastenleikkiä taitaville pykälistiflippaajille, mutta eräät pisteet aiheuttivat enemmän päänvaivaa (mm. kermavaahdon, teletappien ja köyden yhdistäminen).

Mieleenpainuvin hetki koettiin varmaankin rastilla, jolla piti esittää Psycho-elokuvan legendaarinen suihkukohtaus oman joukkueen teeman mukaisesti. Per-

Heikki Forss

Henry leikas

formanssimme, joka sisälsi mm. kuohuviinisuihkun, taustatanssijat ja kylpyammeen, sai huippupisteet tuomaristolta!

m Rovaniemi

S

unnuntainen sillis alkoi hieman väsyneissä merkeissä. Onneksi olimme löytäneet matkalta pullon erittäin kuivaa suomalaista valkoviiniä, jonka inspiroimana kehittelimme muun muassa uuden juomapelin!

Eftersilliksellä joukkueemme aiheutti hieman pahennusta, mutta pääosin saimme artisteilta positiivista palautetta osallistumisestamme tapahtumaan.

Lopuksi hieman pelkäsimme, että eräs YVK:n isäntä ei katoamistemppunsa myötä ehtisi paluujunaan, mutta onneksi turhaan.

Kaiken kaikkiaan reissu oli erittäin onnistunut ja ensi vuoden edustusmatka on jo suunnitteilla. Palkintokuksa ei lähtenyt vielä tänä vuonna Helsinkiin – ehkä sitten ensi vuonna? iv INTER VIVOS 2/2015

13

14

INTER VIVOS 2/2015

Teksti T. T. Spengler

Pykälän lehtien värikäs historia Ammatillista järjestäytymistä, marxilaista julistamista, kokeilevaa taidetta, ääripäiden välttelyä. Juhlavuoden kunniaksi toimitus kaivoi Kaisa-talon kellarista esiin Pykälän lehdet kautta aikain.

Alaviite 1957-1968 – järjestölehdestä yhteiskunnan itserankaisuun Pykälä perusti ensimmäisen jäsenlehtensä, Alaviitteen, vuonna 1957. Tavoitteena oli lisätä järjestäytymistä ja tavoittaa laajempi määrä lainopin ylioppilaita. Juristien ammatillinen järjestäytyminen oli heikolla tasolla, ja toistaiseksi vain harvat ylioppilaat kuuluivat ainejärjestöön. Ammatillista järjestymistä pyrittiin lisäämään saamalla ihmisiä tehokkaammin mukaan ainejärjestötoimintaan jo opiskeluaikana. Oman lehden katsottiin edesauttavan tätä tavoitetta. Samalla jäsenpohjan laajentaminen oli edellytys taloudellisten resurssien kasvattamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Ensimmäinen pääkirjoitus olikin otsikoitu sanalla ”Herätys!” ”Pykälä uskoo kuitenkin lainopin ylioppilaiden

lisääntyvään valveutumiseen, ja tässä uskossa alkaa tämäkin lehti taipaleensa. Yhteinen äänenkannattajahan on monesti edellytyksenä tehokkaalle järjestystoiminnalle. - - Joka tapauksessa on maamme lainopillinen lehdistö saanut mielestämme arvokkaan lisän.”

Alaviite alkoi asiallisena opintoihin ja yleisiin tiedotusasioihin keskittyneenä järjestölehtenä. Tätä edisti se, että vuodesta 1957 aina vuoteen 1963 päätoimittajana toimi yhdistyksen puheenjohtaja. Alaviitettä toimitti pääasiallisesti Pykälän hallitus, mikä kytki lehden sisällön tiiviisti ainejärjestön tapahtumiin. Tosin jäsenten kirjoitusaktiivisuuden puutetta valiteltiin jo tällöin, ja ensimmäiset vuosikerrat ovatkin muutaman sivun vihkosia. Alaviitteestä oli kaavailtu koko opiskelijakunnan yhteistä äänitorvea ja spontaania purkautumiskanavaa, mutta kaunis ajatus ei ottanut tulta.

INTER VIVOS 2/2015

15

Lehden linja alkoi muuttua 1960-luvun alussa. Vuonna 1963 ensimmäiseksi hallituksen ulkopuoliseksi päätoimittajaksi nimettiin visionäärinen Timo Vuortama, mikä katkaisi yhdistyksen ja lehden sisällöllisen napanuoran. Samana vuonna Alaviite sai SYL:n erityismaininnan visuaalisesti ja sisällöllisesti kehittyneimpänä opiskelijalehtenä. Sivuilla käytiin keskustelua esimerkiksi sensuurista ja pornografiasta, mikä oli ilmeinen pesäero aiempaan. Seuraavana vuonna kanteen saatiin värit.

Alaviitteestä alettiin rakentaa vapaata yhteiskunnallista kulttuurilehteä, joka herätti kiinnostusta myös tiedekunnan ulkopuolella. Samalla lehden toimitus alkoi keskittyä harvempien opiskelijoiden käsiin, ja Alaviite alkoikin radikalisoitua toinen toistaan vasemmistolaisemman toimituksen myötä. Alaviite oli kehittymässä opiskelijoiden ylle kohoavaksi syyttäväksi sormeksi, joka tulitti opetuksen porvarillista lakiteknisyyttä, yhteiskunnallista sokeutta ja juristikunnan sosiaalista ignoranssia. Oikeuslaitosta suomittiin, kirjoitettiin vankiloista ja työmarkkinajärjestöistä. Palstatilaa saivat LSD, eksplisiittinen seksuaalisuus ja pornografiset novellit, ”neekerimusiikki Helsingissä”, jazzongelma sekä artikkelit ”Yhteiskunnallisen kulttuurin kriisi”, ”Jos kommunistit saisivat vallan” ja ”Eliittiporvari ja puolueettomuus”. Kokonaisen aukeaman sai myös herkkä modernistinen runoteos ”Yhteiskunta rankaisee itseään”. Entinen päätoimittaja Vuortama puolusti radikalismin asemaa yhteiskunnassa.

Alusta saakka Alaviitteessä mainostettiin aktiivisesti, ja lehden tilinpito oli erotettu emoyhdistyksestä.

Lehden radikalisoituessa mainostajat alkoivat kuitenkin kaikota, eikä esimerkiksi vuoden 1968 vuosikerras-

16

INTER VIVOS 2/2015

sa ollut mainoksia juuri lainkaan. Samalla vuosikerta oli historian massiivisin – 263 sivua. Kaiken kukkuraksi saman vuoden toimitus esitti hallitukselle seuraajakseen ”liian vasemmistolaista” toimitusta. Erityisen arveluttavana pidettiin ehdotettua päätoimittajaa, Reijo Kalmakurkea, joka toimikin myöhemmin Sosialistisen opiskelijaliikkeen pitkäaikaisena puheenjohtajana ja muun muassa Erik Schüllerin asianajajana yllytysoikeudenkäynneissä.

Taloudellisen kriisin seurauksena Pykälän oli otettava Alaviitteen talous hallintaansa ja lehden nähtiin tulleen tiensä päähän. Jo pitkään oli varovaisesti visioitu yhteistä lehteä Pykälän, Codexin sekä äskettäin Turkuun perustetun lainopillisen tiedekunnan ainejärjestön, Lexin, kesken. Hankkeen oli määrä ratkaista taloudelliset epävarmuustekijät sekä herättää kiinnostusta myös ainejärjestöjen ulkopuolella, kohota valtakunnalliseksi oikeuspoliittiseksi julkaisuksi. Perustettiin Contra – oikeus- ja yhteiskuntapoliittinen aikakauslehti.

Contra 1969-1971 – sokka irti Vastareaktiona Pykälän päätökselle hylätä esitetty toimitus aloitettiin keskustelut Lexin ja Codexin kanssa yhteisen yhteiskuntapoliittisen julkaisun luomisesta.

Lexin Välipuhe-niminen lehti oli ajautunut hyvin samantyyppisiin ongelmiin kuin Alaviite lakkauttamistaan edeltävänä vuonna. Keskustelut alkoivat ja etenivät pitkälti Alaviitteen ”vanhan toimituksen” painolla, mutta kun sopimukseen viimein päästiin, Pykälän hallitus lähti kaikkien yllätykseksi innokkaana tukemaan uuden lehden perustamista. Lopulta myös Codex liittyi mukaan julkaisuun, josta näin ollen tuli kaksikielinen.

Kaikkien oikeustieteellisten ainejärjestöjen yhdistämisen oli määrä ratkaista ilmoitushankintaan liittyvät ongelmat ja tasapainottaa lehden taloutta. Perustettiin Contra – oikeus- ja yhteiskuntapoliittinen aikakauslehti, joka tähtäsi valtakunnallisesti kiinnostavaksi aikakauslehdeksi, ainejärjestöistä ja tiedekunnista riippumatta.

Contran ensimmäiseksi päätoimittajaksi valittiin Alaviitteen toimitussihteeri Lauri Kerosuo, joka oli myös päätoimittanut vuoden 1967 vuosikerran. Toimitussihteeriksi nimettiin lehteä kauan penännyt Timo Vuortama – molemmat Alaviitteen vanhoja kettuja.

Contran julkaisua varten perustettiin erillinen yhdistys, Contra ry, jonka taloudesta (ja muun muassa ilmoitushankinnasta) ainejärjestöt vastasivat yhdessä jäsenmääriensä mukaisessa suhteessa. Lakimiesliitto säilytti vuodesta 1965 jatkuneen tukensa.

Nopeasti radikalisoitunut Contra jäi vain kolmen vuosikerran mittaiseksi (joista viimeinen vajaamittainen) ylikuumennuttuaan huomattavalla vauhdilla.

Tosin kolmekin vuosikertaa vaikuttaa käsittämättömän

pitkältä ajalta lehden sisältöä tarkastellessa.

Ensimmäiset numerot muistuttivat Alaviitteen viimeisiä – käsiteltiin kriminaalipolitiikkaa, yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttunutta Marraskuun liikettä, oikeuslaitosta sekä pakkokeinojen käyttöä. Lauri Kerosuon pääkirjoituksessa pohdittiin ”kohtuullisuutta” ja tasapuolisuutta sekä Contran suhtautumista siihen.

Vuosikerta 1969 näki myös aseistakieltäytyjien yllytysoikeudenkäynteihin keskittyneen teemanumeron, jonka kirjoittajakaartiin kuului muun muassa M. A. Numminen. Lisäksi tuomioistuinten tuomiot ja niiden mahdollinen poliittisuus herättivät keskustelua. Taitto ja erityisesti kansitaide oli muuttunut poleemisemmaksi. Vuoden neljä numeroa saivat kansiinsa järjestyksessä Suomen lipun, punatähden, puolustusvoimien sinivalkoisen kokardin sekä ei enempää eikä vähempää

INTER VIVOS 2/2015

17

kuin punaisen Suomen kartan.

Ensimmäisen vuosikerran kysyvä kritiikki suistui pian marxilaiseen julistamiseen. Seuraavana vuonna kansissa esiintyi ikonisia kansallisia symboleita ivallisin esittelytekstein. Artikkelit lehdessä olivat tasoa ”Sosiaalipolitiikasta sosialismiin”, ”Luokkaoikeuden pupujussitemput” tai ”Marxilaisuus ja kristillinen avioliitto”.

Contra hyökkäsi vihamielisesti koko porvarillista juristikuntaa vastaan.

Seuraavaan vuoteen mennessä Lakimiesliitto ja Contra olivat ajautuneet avoimeen konfliktiin. Radikaalisosialistinen toimitus piti hankalana muun muassa Lakimiesliiton toimintaa hyväosaisten etujärjestönä.

Välirikkoa kiihdytti tasavallan presidentti Kekkosen samana vuonna antama oikeuslaitosta voimakkaasti kritisoiva syntymäpäivähaastattelu, jonka välikappaleena vasemmisto oli toiminut. Ammatillisena etujärjestönä Lakimiesliitto oli hankalassa paikassa. Contran ja Lakimiesliiton julkinen kirjeenvaihto paisuikin huomattavaksi, ja esimerkiksi vuoden 1970 viimeisessä numerossa oli käytännössä neljä aukeamaa vihamielisiä ”vastineen vastineen vastineita”, mikä alkoi vaikuttaa lehden luettavuuteen. Tilanteen tulenarkuudesta kertoo kirjelmöinnistä paljastuva episodi, jossa liiton toiminnanjohtaja Pentti Ajo oli lähettänyt vastineensa Contran toimituksen ohi suoraan painoon varmistaakseen tekstinsä julkaisun.

Vuoden 1971 vuosikerta keskittyikin kaikissa numeroissaan Lakimiesliittoa vastaan suunnattuun aggressiiviseen hyökkäykseen. Vuosikerran kolmen julkaistun numeron kansia koristanut sikateema viittasi liiton toiminnanjohtajaan, Pentti Ajoon, entiseen Py-

18

INTER VIVOS 2/2015

kälän puheenjohtajaan.

Pykälän hallitus oli pitkään tukenut Contraa sen herättämästä kritiikistä huolimatta, mutta tämä alkoi riittää. Toisaalta sanottava oli hiipunut. Alun terveen kyseenalaistamisen kuluttua loppuun jäljellä oli vain äärikommunistista jankkaamista ja leipiintynyttä manifestien toistelua. Lehti oli auttamatta menettänyt journalistisen otteensa.

Samaan aikaan mainostajat alkoivat jälleen yksi kerrallaan hylätä Contran. Lehdessä mainostivat käytännössä enää muutamat poliittiset toimijat ja tapahtumajärjestäjät sekä Suomalainen kirjakauppa, ja lehden talous oli hälytystilassa. Sekä syynä että seurauksena taloudellisista ongelmista ainejärjestöt Contra ry:n sisällä olivat kiinni toistensa kurkussa kuherruskuukaudesta saakka. Lex oli tympääntynyt epätasapuoliseen toimitustapaan jo alussa, kirjelmöiden Pykälän hallitukselle kitkerän valituksen, jossa penättiin muun muassa ”miksi numeron 1 talous on päin persettä” sekä ”kuka nimeää toimituksen”. Kymmenen päivää myöhemmin päivätty Pykälän ylimalkainen vastaus ei juuri antanut toivoa yhteistyön tulevaisuudelle. Lexin toimittajien artikkelit ”katosivat” toimituksessa ja ”unohtuivat” lehdistä.

Kun toimituksen erimielisyyksistä ja mainoshankintaan liittyvistä ongelmista johtuen vuonna 1971 saatiin ulos vain kolme numeroa (sikanumerot), loppu oli alkanut. Tästä seurasi pahasti velkaantuneelle Contra ry:lle taannehtivat veroseuraamukset, joista saatiin muodollinen syy ajaa ylikiehunut julkaisu alas ilman poliittista kohua. Contra ry lakkautettiin seuraavana vuonna.

Pykälän Uutiset ja Pykälä Tiedote Vuonna 1966 oli Pykälä perustanut pääjulkaisu Alaviitteen rinnalle Pykälän Uutiset -tiedotuslehden, jonka kautta hoidettiin aluksi uutis- ja tiedotustoimintaa Alaviitteen toimiessa aikakauslehtimäisempänä julkaisuna. Vuodet 1969–1971 Pykälän Uutiset ilmestyi yhtäaikaisesti Contran kanssa. Vuodesta 1970 alkaen Uutisissa alkoi ilmestyä laajempaa, tiedotustoiminnan ylittävää sisältöä (esimerkiksi pääkirjoituksessa ”Impotentista nurkkapatriotismista yhteiskunnalliseen aktiviteettiin” kritisoitiin Pykälää fakkiintuneesta pikkunäpertelystä).

Contran poltettua itsensä loppuun Pykälän Uutiset jäi yhdistyksen ainoaksi julkaisuksi. Monisteena jaetusta julkaisusta alettiin kehittää journalistisempaa julkaisua, ja se myös postitettiin kotiin sekä opiskelijoille että tiedekunnan henkilökunnalle. Uutisissa luovuttiin aikakauslehtityyppisestä, muuta kuin Pykälän toimintaa käsittelevästä sisällöstä, mutta yhdistystoiminnan politisoitumisen vuoksi lehden kirjoitukset edustivat silti poliittisten ryhmittymien näkemyksiä (kiistelyä, satunnaisia boikotteja) ainejärjestön sisällä. Julkaisu miellettiin kulloisenkin hallituksen poliittiseksi jatkeeksi ja päätoimittajuus oli läänitys muiden joukossa.

kunnan (ja päätoimittajan) myötä. Pykälän Uutisista kehittyi vuodesta 1982 eteenpäin laadukas ja kokeileva kulttuurijulkaisu, jonka ei ollut edes tarkoitus edustaa jäsenistön valtavirtaa. Sivuilta löytyy kokeilevaa proosaa ja eksistentialistisia esseitä, eroottisia ja pornografisia novelleja sekä rakkausrunoja.

Tiedote sai omintakeisen linjan ulkoasun muun muassa toimituskunnan käsin piirtämistä kansista, ja julkaisun yleisilme oli karnevalistisempi ja kotikutoisempi kuin laadukkaassa Uutisissa. Vuoden 1983 vappunumero julkaistiin nimellä Käpälävierote. Tiedote myös ilmestyi yhdeksän kertaa vuodessa, mikä teki sen numeroista kevyempiä. Sisältö molemmissa lehdissä fokusoitui yhteiskunnasta yksilöön. Sekä Pykälän Uutiset että Pykälä Tiedote osoittautuivat aikakausiestetiikan helmiksi monellakin tavalla. 80-luvun absurdi nihilismi on hiottu lähes loogiseen loppuunsa.

Julkaisuiden suhde yhdistyksen hallitukseen vaihteli: vuonna 1983 Tiedotteen kirjoitettiin olleen ”vieraantunut ylärakenteesta”, kun taas vuosikymmenen lopulla se oli ilmeisesti osa sitä. Samana vuonna julkaisujen toimitukset erotettiin toisistaan muutenkin kuin päätoimittajan osalta, mikä saattoi kiihdyttää erkanemiskehitystä. Vuoteen 1989 mennessä lehdet olivat kuihtuneet siinä määrin, ettei molempien julkaisemista pidetty enää mielekkäänä. Ne päätettiin sulauttaa uudeksi julkaisuksi vuosikymmenen vaihteessa.

Tiedotteen viimeinen pääkirjoitus on haikea muistelo toimituskunnasta, joka ”suunnitteli hämyisissä nurkissa hyökkäyksiä apatiaa vastaan”. Tiedote näyttääkin kasvaneen 80-luvun mittaan yhä itsenäisemmäksi ja taiteellisesti omalaatuisemmaksi tekeleeksi.

Vuodesta 1976 Uutiset alkoi saada myös muuta, Pykälän toimintaan liittymätöntä sisältöä. Lopullisen linjan muutoksen mahdollisti Pykälä Tiedotteen perustaminen 1978. Tiedote sai tehtäväkseen hoitaa yleistä tiedotusta, jotta Uutisia voitaisiin kehittää yhä journalistisempaan suuntaan. Osasyynä oli myös vasemmiston sisäinen läänityskiista, jonka ratkaisemiseksi oli perustettava uusi ”läänitys” jaettavaksi kommunistien enemmistösiivelle. Tiedote ratkaisi tämän.

Politiikan katoamisen seurauksena julkaisuiden taso ja sisältö alkoivat vaihdella tavanomaisesti toimitusINTER VIVOS 2/2015

19

Näyttää kuitenkin siltä, että 1980-luvun loppuun mennessä Pykälän Uutiset ja Pykälä Tiedote olivat ajautuneet ristiriitaan, jossa Pykälän Uutiset oli kärsinyt oman näkemyksensä mukaan tappion. Pykälän Uutisten viimeisen numeron (4/89) pääkirjoituksessa kerrotaan lehden toimineen viimeiset vuodet muutaman hengen voimin. Rivien välistä on helppo nähdä, että lehti on kärsinyt pitkän terminaalivaiheen. ”Lehti on ollut kunnianhimoinen yritys tehdä journalismia ylitse tavallisten kerholehtien. Siihen tarvittavia ideoita ei enää löydy”, päätoimittaja kirjoittaa. Lisäksi Uutisten kerrotaan kärsineen Pykälässä oppositioasemasta ja joutuneen linjaerimielisyyksien runtelemaksi. ”Pykälän toiminta on melkoista oman napanöyhdän kaivelua - - PU on yrittänyt laajentaa näkökulmaa Kulmakatua [silloiset kerhotilat, toim. huom.] kauemmas” – huonoin tuloksin.

Tätä taustaa vasten Pykälän uudelle julkaisulle valittu nimi vaikuttaa epätoivon vimmassa lausutulta idealistiselta rukoukselta.

Inter Vivos 1990 – 1970-luvun poliittisuuden ja 1980-luvun absurdismin kuoltua vuonna 1990 perustettu Inter Vivos syntyi tyhjän päälle. Inter Vivos vietti 1990-luvun ensimmäisen puoliskon syvällä lamassa – mainokset katosivat lähes täysin ja lehti oli lakkautusuhan alla. Työttömyys ja lama toivatkin lehdelle kaivattua sisältöä poliittisuuden ja kulttuurin kadottua. Kehitysyhteistyöhön ja tiedekunnan kielikiintiöihin liittyvät kysymykset saivat aikanaan jonkin verran palstatilaa, mutta suhtautuminen niihin jäi aiempiin vuosikymmeniin nähden ulkopuoliseksi.

Inter Vivosin linjaa on leimannut voimakkaimmin radikaali radikaaliuden välttely. Satunnaiset irtiotot jäävät päälle liimatuiksi, eikä aiempiin vuosikymmeniin

20

INTER VIVOS 2/2015

verrattava kantaaottavuus ole palannut. Aihepiirien puolesta lehden sivuilla on sinänsä jankattu samoja teemoja kuin vuodesta 1957 lähtien: opintovastaavat tylyttävät tiedekuntaa, lehden toimittajat valittavat muiden opiskelijoiden olemuksesta, toisinaan on esitelty kansainvälistä opiskelua ja kaiken yllä on usein leijunut artikuloimaton kysymys, ”Lukeeko kukaan tätä lehteä?”

Seesteisyyden lisäksi keskeisin havaittava trendi Inter Vivosin kaudella on ollut mainostilan kasvava määrä ja mainostajien valikoituminen. Siinä missä Alaviitteessä mainostettiin kirjatilejä ja röökiä, Inter Vivosin mainonta on keskittynyt kouralliselle Helsingin suurimpia asianajotoimistoja. Uutena mainostuotteena mukaan ovat tulleet aukeaman mainoshaastattelut.

Ehkä ensimmäistä kertaa Pykälällä on lehti, joka kuvastaa aidosti alansa opiskelijoita.

Lähteet Korpiola, Mia: Ystäviä, politiikkaa ja oikeustieteen opintoja. Pykälä ry 1935–2010 (Edita 2010) Pykälä ry 50 vuotta (Suomen Lakimiesliiton kustannus Oy) Pykälän arkisto Kaisan kellari (never forget)

Suomen johtava

lakitietopalvelu käytössäsi yliopiston verkossa

vuosijuhlareportaasi tekstit mia hellgrén kuvat juhlasta oskari sarjakoski kuvat jatkoilta pauliina isokangas

Suurimman ja kauneimman yhdistyksemme 80. vuosijuhlia vietettiin Finlandia-talossa lauantaina 11.4.2015. Upea juhlakansa loisti kauniissa iltapuvuissaan ja frakeissaan juhlan arvokkuuden vaatimalla tavalla.

Naiset säteilivät hurmaavan kauniina ja miehet komeina viettäessään rakkaan Pykälämme syntymäpäivää.

Vuoden 2015 Hallitusta tervehdittiin ennen juhlaa olevassa cocktailtilaisuudessa mitä hienoimmin ja eriskummallisimmin lahjoin. Kuvassa vuoden 2011 ja vuoden 2015 hallitukset ja vuoden 2011 hallituksen antama lahja.

Juhlavuoden kunniaksi kaikille osallistujille jäi muistoksi Pykälän oma 80-vuotis snapsilasi, jonka jokainen sai viedä mukanaan kotiin. Snapsilasien lisäksi juhlapöytää koristi Aleksi Kelloniemen suunnittelemat viininpunaiset pöytäohjelmat, ruusut naisille ja vuosijuhlaa sponsoroineiden yritysten nauhat ja tunnukset.

Lämpimät kiitokset yhteistyökumppaneillemme

22

INTER VIVOS 2/2015

Vuosijuhlissa hurmaavina laulunjohtajina toimivat nämä herrasmiehet, Jaakko Laitinen ja Tuomas Tiensuu.

Myös aina charmantti hallituksen puheenjohtaja Jere Hjelt piti puheen juhlassa.

80. juhlavuoden hottismarskeina toimivat Liina Muuronen, Sini Tervo, Sonja Vahtera ja Netta Luhtalampi. Tänä vuonna marsalkoiden tehtävänä oli myös olla mukana vuosijuhlan järjestämisessä.

Humoristisen ja uudenlaisen juhlapuheen 80-vuotiaan Pykälän kunniaksi piti kanadalaisranskalainen juristi & kirjailija, vuoden puhujankin palkinnon saanut Andre Nöel Chaker.

INTER VIVOS 2/2015

23

Heleä-äänisen Johanna Kurkelan koskettava musiikkiesitys sai kyyneleen jäykemmänkin pykälistin silmäkulmaan.

Säestäjänä toimi Tomi Aholainen.

24

INTER VIVOS 2/2015

Vuosijuhlien jatkot järjestettiin Vanhalla ylioppilastalolla, jossa juhlakansaa villisti tanssitti teekkaribändi Sosiaalifobia ja DJ Ruoto.

Moni vuosijuhlavieras jaksoi jatkaa matkaansa Vanhalta vielä jatkojenjatkoillekin, jotka järjestettiin perinteiseen tapaan Pykälän kerhotiloissa. Siellä vieraat pääsivät nauttimaan vuosijuhlatoimikunnan loihtimista ruuista, booleista ja koristeluista. Tänä vuonna vuosijuhlatoimikunnassa oli yli 40 henkilöä, kiitos vielä koko toimikunnalle!

Vuosijuhlissa lanseerattiin myös juhlavuoden kunniaksi Pykälä-olut! Kuvassa Toni Päärni ja Jaakko Laitinen nautiskelevat olutta, joka maistui myös siiderin ystäville.

Onnea vielä kerran rakkaalle Pykälälle! Kiitos kaikille juhlavieraille, upeille vuosijuhlamarsalkoille, ahkeralle vuosijuhlatoimikunnalle, upeille esiintyjille, yhteistyökumppaneille sekä kaikille, jotka mahdollistivat juhlamme toteutumisen!

Lämpimät kiitokset yhteistyökumppaneillemme

INTER VIVOS 2/2015

25

Teksti Maarit Lehtihaara

Oikeuttaako kansallinen turvallisuus puuttumaan viestin salaisuuden suojaan?

”P

erustuslaissa on paljonkin kansalliseen turvallisuuteen liittyvää sääntelyä, vaikka 10 § ei käsitettä siinä mielessä tunnekaan, että sen perusteella voitaisiin tiettyjä perusoikeuksia tavallisella lailla tietyssä tilanteessa rajoittaa”, toteaa puolustusministeriön lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström.

Puolustusministeriön lainsäädäntöjohtaja, hallitusneuvos Hanna Nordström on siviili ja juristi, joka tunnetaan erityisesti suomalaisen tiedustelulainsäädännön kehittäjänä. Nordström johti laajapohjaista tiedonhankintalakityöryhmää, joka luovutti mietintönsä kuluvan vuoden alussa puolustusministeri Carl Haglundille.

Suomalaiseen tiedustelulainsäädäntöön pureutuvaa esiselvitystyötä voidaan luonnehtia uraauurtavaksi, laajaksi ja avoimeksi; se antoi myös eri näkökulmille äänen.

Keskustelua mietinnöstä Tiedustelulainsäädäntö herättikin keskustelua jo ennen kuin asiaa pohtinut työryhmä oli jättänyt mietintönsä. Yksi mietinnön keskeisistä ehdotuksista liittyi massaluontoisen verkkovalvonnan sallimiseen tietyissä tilanteissa osana tiedustelua, minkä oikeustieteilijät kiirehtivät jo torjumaan (mm. HS 12.1.2015): ”Suomen pitäisi ehkä kyberturvallisuuden asemasta tavoitella kärkimaan paikkaa perus- ja ihmisoikeuksissa”, totesi 26

INTER VIVOS 2/2015

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Juha Lavapuro.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen mukaan Euroopan unionin tuomioistuimen viime keväänä tekemän ratkaisun perusteella yleisluonteinen verkkovalvonta olisi perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyvin ongelmallista. Vain riittävän rajattu ja täsmällisesti kohdennettu tietoverkkovalvonta voisi olla perus- ja ihmisoikeuksien mukainen.

Suomi sai Euroopan unioniin liittymisen myötä nykyaikaisen perusoikeusjärjestelmän, jonka säännökset integroitiin uuteen valtiosääntöön vuoden 2000 perustuslaissa. Tietoliikennetiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelussa tuli nimenomaisesti ottaa huomioon perus- ja ihmisoikeutena turvattu luottamuksellisen viestin salaisuuden suoja.

Yksityiselämän suojasta säädetään perustuslain 10 §:ssä. Polttopisteessä on kysymys, pitäisikö perustuslain tunnustaa kansallinen turvallisuus siten, että sen nojalla voisi rajoittaa luottamuksellisen viestin suojaa. Perustuslaki tulisi tästä näkökulmasta katsottuna ajantasaistaa. Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtion keskeisimpiä tehtäviä. Kansallinen ja kansainvälinen keskinäisriippuvuus on lisääntynyt globalisaation ja erikoistumiskehityksen seurauksena.

Laajapohjaisen työryhmän jäsenistä Liikenne- ja viestintäministeriön edustaja jätti eriävän mielipiteen:

Tiina takala / vnk

sen mukaan tietoliikennetiedustelu on verkkovalvontaa. Verkkovalvonnalla rajoitetaan perusoikeuksia, erityisesti oikeutta yksityisyyteen.

Tekninen pääsy kaikkeen tietoliikenteeseen rajoittaisi lähtökohtaisesti jokaisen suomalaisen perustuslailla turvattua oikeutta yksityisyyteen. Jo ennen perustuslakiuudistusta entisen hallitusmuodon 8 §:n perusteluissa todettiin yksityiselämän suojan lähtökohtana olevan se, että yksilöllä on oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten tai muiden ulkopuolisten tahojen mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista hänen yksityisyyteensä. Työryhmän esittämä malli lähtee kuitenkin siitä, että tiedustelua tehtäisiin vain määrätyissä tilanteissa ja mahdollisimman kohdennetusti.

Kyberuhkien ja tiedustelun käsitteistä Sisäministeriön hallinnonalan näkökulma tiedusteluun linkittyy vakaviin siviililuonteisiin uhkiin. Julkinen keskustelu puolestaan nosti esiin Suomen poliisin näkökulman: poliisi tarvitsee uusia keinoja terrorismin torjuntaan. Pelätään, että Suomi ei olisikaan varautunut riittävästi uusien uhkien torjuntaan. Puolustusministeriön hallinnonalan näkökulma liittyy puolestaan puolustusvoimien tehtäviin: tilannekuvan muodostamiseen ja ylläpitämiseen.

Erityisesti kybertoimintaympäristöön kohdistuvat uhkat ovat muuttuneet vaikutuksiltaan aiempaa vaarallisemmiksi yksittäisten ihmisten, yritysten sekä koko yhteiskunnan kannalta. Uhkia muodostavat toimijat ovat ammattimaisempia kuin ennen, ja nykyään niihin voidaan laskea kuuluviksi myös valtiolliset toimijat.

Kybertoimintaympäristössä toteutettavia hyökkäyksiä voidaan käyttää poliittisen ja taloudellisen painostuksen välineinä ja vakavassa kriisissä yhtenä vaikuttamiskeinona perinteisten sotilaallisten voimakeinojen ohella.

Lainsäädäntöjohtaja Nordström toteaa, että avoimet lähteet on osoittautuneet riittämättömiksi. Hän myös korostaa sitä, että tiedonhankinnassa on kyse ennakoinnista: ”Kahdessakymmenessä vuodessa kansallisen turvallisuuden toimintaympäristö on muuttunut.

Pyrimme hahmottamaan, minkälaiset uhat ovat relevantteja ja merkityksellisiä kansallisen turvallisuuden, valtion johtamisen ja elinkeinoelämän kannalta.”

Mikä sitten on tiedustelua? Nykytilassa tiedustelulla ymmärretään pääsääntöisesti kahta asiaa: ulkomaantiedustelua ja tietoliikennetiedustelua. ”Kyse ei ole tavallisten kansalaisten sähköpostien urkkimisesta.

Kansallisesta turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tiedonhankinta tietoverkkoympäristöstä vakavien uhkien tunnistamiseksi on luonteeltaan tiedustelua.

Puhutaan ennakollisesta toiminnasta. Välttämättä kan-

HANNA NORDSTRÖM (s. 1963) Yliopistolla • • •

OTK Turun Yliopisto 1988 Varatuomari 1990 LL.M. 92 Ruprecht -Karls Universität, Heidelberg, Saksa, 1992

Työelämässä • • • • • • •

Raiskauskriisikeskus, juristi 1995–96 Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto, kihlakunnansyyttäjä sij 1997–98 Merivoimien esikunta, sotilaslakimies 1998–02 Sisäministeriö, poliisiosasto, ylitarkastaja 2002 Pääesikunta, oikeudellisen osaston apulaisosastopäällikkö 2002–07 Pääesikunta, puolustusvoimien asessori 2007–2012 Puolustusministeriö, hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtaja 2012

INTER VIVOS 2/2015

27

sainvälinen viranomaisyhteistyö poliisin kanssa ei toimi, jos kyse olisi jostakin vihamielisestä tahosta”, toteaa Nordström.

Siviili- ja sotilastiedustelua ei kaiketi vielä missään Euroopan Unionin 28 maassa ole onnistuttu yhdistämään? ”Alankomaissa on yksi yhteinen laki siviili- ja sotilastiedustelusta. Ruotsissa on erillinen tietoliikennetiedustelua koskeva laki. Missään vertailumaassa ei ollut kuitenkaan pelkästään säädetty tietoliikennetiedustelusta. Pohjoismaat on tietysti aina mielenkiintoinen vertailukohde. Saksa on myös oikeudellisesti kiinnostava vertailukohta. Siellä on säädetty erikseen ulkomaantiedustelusta. Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja siis löytyy.”

Lainsäädännön nykytila Normaalioloissa yhteiskunta toimii yleisesti sovellettavan lainsäädännön mukaan. Poikkeusoloissa tarvitaan erityistä lainsäädäntöä. Valmiuslaki (1552/2011) on puolustustilalain (1083/1991) ohella toinen suomalaisen kriisilainsäädännön sisältävä, pääasiallisesti poikkeusoloja varten säädetty yleislaki. Valmiuslakia ei ole vielä koskaan sovellettu.

EU:lla ei ole varsinaista kriisilainsäädäntöä. Suomen sähköisen viestinnän tietoturvaa koskevia säännöksiä on vastikään uudistettu kuluvan vuoden alusta lukien voimaan astuneessa tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014). Suomessa kansallisen turvallisuuden viranomaisilla on jo nykytilassa laajat toimivaltuudet ja lähtökohtaisesti ajanmukainen lainsäädäntö: vuonna 2014 astui voimaan uusi poliisilaki samoin kuin esitutkintaa, pakkokeinoja ja poliisin toimivaltuuksia sääntelevät normit sekä uudistettu laki sotilaskurinpidosta ja puolustusvoimien rikostorjunnasta. On kuitenkin huomioitava, että kyseisten säädösten toimivaltuudet liittyvät rikoksen käsitteeseen. Poliisin organisaatiossa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjunnasta vastaa valtakunnallisena yksikkönä toimiva suojelupoliisi. Tiedustelua varten ei kuitenkaan ole laissa säädetty toimivaltuuksia.

Miten viranomaiset ovat toimineet, kun lainsääntöä ei vielä ole ollut? Mikä on ollut ”maan tapa”? Käsitteen ”maan tapa” sisältöä ja merkitystä oikeuslähteenä ei liene lähtökohtaisesti helppo hahmottaa. ”Kansallisen turvallisuuden viranomaisille, sekä puolustusvoimille 28

INTER VIVOS 2/2015

että suojelupoliisille, on laissa asetettu oma tehtävänsä.

Keskeistä on valtion johdon toimintavapauden turvaaminen. Viranomaiset noudattavat tietysti toiminnassaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Lainsäädäntö on kehittynyt siihen suuntaan, että uusista toimivaltuuksista säädettäessä sääntelyn on oltava entistä yksityiskohtaisempaa”, huomauttaa Nordström.

Puolustusvoimat varautuu jo normaalioloissa poikkeusolojen toimintaan. Normaalioloissa pyritään ehkäisemään kriisejä ja laaditaan suunnitelmat siitä, miten valtakuntaa puolustetaan sotilaallisen hyökkäyksen varalta. Tässä käytetään apuna kriisi- ja uhkamalleja.

Niitä ovat poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, johon voi liittyä sotilaallisella voimalla uhkaaminen sekä sen rajoitettu käyttö. Sotilaallisen voiman käyttö, joka voi olla strateginen isku tai strategisella iskulla alkava hyökkäys alueiden valtaamiseksi.

Yksimielisyys uudistuksien tarpeellisuudesta Työryhmä jakoi käsityskannan, että tiedustelua tulisi valvoa sekä oikeudellisesti että parlamentaarisesti.

Yksimielisyys vallitsee sen suhteen, että tiedustelussa tarvitaan lainsäädäntöä, ulkomaantiedustelua myöten.

Tämä voitaisiin toteuttaa tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.

Sekä Suojelupoliisi että puolustusvoimat ilmoittivat, että ne tarvitsevat tietoliikennetiedustelua. Jotta menettely olisi yhdenmukaista ja laillisuusvalvonta sujuvaa, tietoliikennetiedustelun tekninen suorittaminen kannattaisi keskittää yhdelle viranomaiselle, päätteli työryhmä.

Toimeksiantajina voisivat olla uhkien torjunnasta vastaavat viranomaiset ja välillisesti Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta päätöksenteosta vastaavat tahot. Tietoliikennetiedustelu tuottaisi lisäarvoa valtion ylimmälle johdolle sekä erityisesti sisä- ja puolustusministeriön hallinnonalalle.

Lainsäädäntöjohtaja Nordströmin johtama työryhmä ehdottaa, että tulisi harkita, että säädettäisiinkö tietoliikennetiedustelusta erillislaki. Valmistelussa tulisi myös ottaa huomioon eri sidosryhmien tarpeet ja huolehtia, että elinkeinoelämän edustus olisi mukana. Jos perustuslakia päätetään tarkistaa, asia valmisteltaneen oikeusministeriön johdolla. Asiasta päättää maan uusi hallitus. iv

Puolustusministeriö Kasarmitorin laidalla Helsingissä.

Puolustusministeriön lainvalmistelu- ja oikeusyksikkö Puolustusministeriön lainvalmistelu- ja oikeusyksikössä työskentelee 11 virkamiestä, joista juristeja on kahdeksan. Yksikköä johtaa lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström. Yksikön asema organisaatiossa keskeinen; se toimii kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Rädyn alaisuudessa.

Puolustusministeriön lainvalmistelu- ja oikeusyksikössä valmistellaan sotilaallisen maanpuolustuksen perustana olevat normistot eli lait sekä tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja puolustusministeriön asetukset. Puolustusministeriö valmistelee siten esimerkiksi asevelvollisuutta, poikkeusolojen valmiutta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta, Suomen alueen valvontaa, puolustusvoimien kokoonpanoa ja tehtäviä, kansainvälistä sotilaallista kriisinhallintaa, puolustustarvikkeiden maastavientiä ja kauttakuljetusta sekä puolustusvoimissa annettavaa sotilaskoulutusta ja terveydenhuoltoa koskevat säädökset.

Ministeriön viralliset asiakirjat (muun muassa hallituksen esitykset, hallinnonalan säädökset, vastaukset eduskunnan kirjallisiin kysymyksiin) laaditaan myös ruotsin kielellä. Lisäksi ministeriö osallistuu sellaiseen muissa ministeriöissä tapahtuvaan lainvalmisteluun, jolla on liittymäkohtia puolustushallinnon alaan. iv

INTER VIVOS 2/2015

29

JAAKKO SEPPÄNEN

JUSSI SIPPOLA LAKIMIESKOKELAANA INTISSÄ teksti jaakko seppänen

Hei sinä oikkari, jolla varusmiespalvelus on vielä edessäpäin: kiinnostaisivatko sodan oikeussäännöt enemmän kuin kertasinkojen, telamiinojen ja sissitelttojen kanssa jumppaaminen?

H

arvojen tiedossa on se, että puolustusvoimatkin kouluttaa lakimieskokelaita kriisiajan lakimiestehtäviin. Tämä johtuu jo Geneven yleissopimuksen I lisäpöytäkirjasta, jonka mukaan valtioiden on varmistettava oikeudellisten neuvonantajien saatavuus kriisitilanteissa. Jussi Sippola, 27, OTM, on yksi koulutuksen saaneista. ”Palveluksen siirtäminen näin viime tinkaan ei varsinaisesti ollut tietoinen valinta, tuore opiskelupaikka vain houkutti pari-

kymppisenä enemmän kuin inttihommat”, kommentoi Sippola ratkaisuaan lähteä armeijaan vasta valmistumisen jälkeen 26-vuotiaana.

Maisterin paperit taskussa, pari lukukautta Kiinassa opiskeltuaan ja työskenneltyään Sippola vastasi viimein isänmaan kutsuun ja astui tammikuussa 2014 palvelukseen ruotsinkielisen Nylands Brigadin rannikkojääkärikomppaniassa. »»

INTER VIVOS 2/2015

31

L

akimieskokelaan tehtävistä Sippola muistelee kuulleensa ensimmäistä kertaa joltain iäkkäämmältä juristituttavalta.

Kelpoisuusvaatimuksista ja koulutuksen sisällöstä oli vaikeaa ottaa selvää, tietoa oli niukasti saatavilla. ”Elin aika lailla siinä uskossa, että koska olen valmis juristi, ovet lakimieskokelaan pestiin aukeavat automaattisesti.”

Ihan näin suoraviivaista koulutukseen pääseminen ei kuitenkaan ollut, koulutetaanhan lakimieskokelaita korkeintaan vain muutamia per saapumiserä. Esimerkiksi tänä vuonna puolustusvoimat eivät kouluta lainkaan juridiikkaan erikoistuneita varusmiehiä.

Karsivaksi tekijäksi muodostuu jo se, että lakimieskokelaaksi mielivän tulee olla vähintään oikeustieteen ylioppilas, joka on suorittanut prosessioikeuden ja rikosoikeuden aineopintotentit.

A

OLLI VILJAMAA / PUOLUSTUSVOIMAT

lokaskaudella Sippola tiedusteli komppanian päälliköltä koulutusohjelmasta, ja tämä ilmoitti, että ensiksi pitäisi selvitä kunnialla aliupseerikurssille ja siitä vielä reserviupseerikurssille.

Sippola otti haasteen vastaan ja päätyikin Haminaan harjoittelemaan suurempien joukkojen johtamista.

Tie toimistohommiin oli kaikkea muuta kuin suoraviivainen, ”tetsaamista riitti enemmän kuin tarpeeksi”.

Lakimieskokelaaksi pääseminen vaati aktiivista kyselemistä RUK-aikana, ja epätietoisuus loppupalveluksen sijoituspaikasta säilyi aina kokelaskauden ensimmäisille viikoille asti.

Lopulta Sippolalta kysyttiin, olisiko hän halukas siir-

32

INTER VIVOS 2/2015

tymään Dragsvikistä Upinniemeen lakimieskokelaan koulutusohjelmaa varten.

L

akimieskokelaana Sippola perehtyi oikeusupseeri Timo Kallioisen johdolla erityisesti sodan oikeussääntöjen soveltamiseen ja operaatiojuridiikkaan – eivät ihan niitä tavallisimpia oikiksen oppiaineita! ”Ohjelman alkuvaiheessa tutustuin koulutusohjelman kannalta olennaisiin lakeihin ja muihin oikeussääntöihin, sekä esimerkiksi varusmiehen salassapitovelvollisuuden tarkempaan sisältöön. Tämän jälkeen tarkistin kurinpitoratkaisuja ja esitutkintapöytäkirjoja erilaisten prosessivirheiden varalta ja vierailin melko säännöllisesti erilaisissa koulutustilaisuuksissa”, kuvailee Sippola kokelasajan tehtäviään.

Joitakin koulutuksen suomia etuja oli tarjolla myös lakimieskokelaalle: Sippolalla oli oma toimisto esikunnassa ja työaika oli päivittäin klo 8-16, ”Perusyksikön normaaliin arkeen ei tullut juuri osallistuttua kokelasaikana”.

”T

yötehtävät pyörivät tiiviisti rikosprosessin ja esitutkinnan ympärillä – nämä ovat asioita joihin juristi törmää työssään jatkuvasti”, huomauttaa Sippola, kun kysytään, millaisia työelämässä hyödyllisiä taitoja lakimieskokelaana oppi. ”Oli hienoa päästä hyödyntämään omaa erikoisosaamistaan asepalveluksessa.” Nykyään Sippola työskentelee Helsingissä lakiasiaintoimisto Premilex Oy:ssä. iv

Puolustusvoimien lakimiestehtävät Kysymyksiin vastasi Rannikkoprikaatin oikeusupseeri, kapteeniluutnantti Timo Kallioinen.

Millaisissa lakimiehen tehtävissä puolustusvoimissa on mahdollista toimia? ”Lakimiehiä toimii Pääesikunnan oikeudellisen osaston ja puolustushaaraesikuntien oikeudellisten sektoreiden lisäksi myös ainakin talous- ja kaupallisella puolella, sisäisessä tarkastuksessa, hallinto- ja henkilöstöalalla sekä logistiikka-alalla.

Lakimieskoulutettuja on varmasti muutenkin puolustusvoimissa muissakin kuin varsinaisissa lakimiestehtävissä. Kun kyseessä on valtion viranomainen, ei mikään oikeudenala ole vieras.”

Työllistyvätkö lakimieskokelaana palveluksensa suorittaneet usein puolustusvoimiin? ”Vastaisin, että harvemmin. Kovinkaan monta tällaista taustaa omaavaa lakimiestä ei puolustusvoimissa virassa varmaankaan ole, mutta ylijuristimme asessori Tuija Sundberg on tietääkseni ollut aikanaan myös lakimieskokelas.”

Ovatko kaikki lakimieskokelaat käytännössä valmistuneita oikeustieteen maistereita? ”Itse olen kouluttanut viimeisen seitsemän vuoden aikana muutamia varusmiestä reservin lakimiestehtäviin, ja heistä vain kahdella on ollut ylempi tutkinto valmiina. Tunnen valtakunnallisenkin tilanteen, mikä kertoo samaa. Eli eivät ole yleensä valmistuneita.”

Millä perusteella koulutettavien lakimieskokelaiden määrä vaihtelee? ”Kysymys on siitä, että reservin sotilaslakimiehen tehtävä on erittäin vaativa ja sodan ajan organisaatiossa paikkoja on rajallinen määrä. Tilanne on siis se, että koulutusohjelmaan otetaan soveltuvia henkilöitä vain silloin, kun tarvetta reservin sotilaslakimiehille sodan ajan organisaatiossa on. Yleisimmin tarve syntyy, kun joku tällaiseen tehtävään sijoitettu reserviläinen siirretään iän puolesta varareserviin. Huomattava on myös se, että sijoitus reservin sotilaslakimieheksi ei ole automaattinen, vaikka lakimieskokelaan koulutuksen olisikin saanut. Myös organisaatiomuutokset saattavat vaikuttaa asiaan.”

INTER VIVOS 2/2015

33

VALMENNUSKURSSIT – BEHIND THE SCENES teksti Johanna Heinonen

V

iime vuoden phukseista 86% oli käynyt Pykälän valmennuskurssin.

Konsepti on monelle pykälistille tuttu tavalla tai toisella: kurssipäälliköt istuvat Pykälän tuolivaraston toimistossa koko kevään, opiskelijat tarkastavat tehtäviä, tuutoroivat hakijoita, toimivat opetusassistentteina ja opettajina. Kiire ja hulina on kova läpi kevään.

Kursseja ei kuitenkaan kukaan taio tyhjästä, vaan taustalla on kuukausien ahkerointi ja intensiivinen työnteko, joka alkaa jo edellisten pääsykoetulosten julkistamisen jälkeen.

Kurssiorganisaatiokin on monelle tuttu; avustavina kurssipäälliköinä toimivat vuonna 2015 Otto Pulkkinen, Emmi Airaksinen sekä Medina Selmani ja vastaavana kurssipäällikkönä Joonas Metsämäki.

Mitä tapahtuu kulissien takana? Mistä Pykälän valmennuskurssit on tehty? IV päätti kurkistaa pintaa syvemmälle ja haastatteli valmennuskurssien vastaavaa kurssipäällikköä Metsämäkeä.

Kurssien alkaminen kolkuttelee ovella ja pääsykoeaiheiden julkaisuun on enää vuorokausi. Millainen fiilis on tällä hetkellä kursseista? ”Päällimmäinen fiilis on hyvä. Kurssien järjestämisessä on ollut uusia haasteita muihin vuosiin verrattuna.

Valmennuskurssien elinkaari

Vastaavan kurssipäällikön valinta heinäkuu 2014

34

INTER VIVOS 2/2015

Avustavien kurssipäälliköiden valinta elo-syyskuu 2014

Tänä vuonna pääsykoetta uudistettiin tehtävien määrän ja koeajan osalta. Myös lukuaika lyheni parilla viikolla, minkä lisäksi pääsykoekirjojen aiheet julkaistaan vain päivää ennen myynnin alkamista.

Tämä kaikki on kuitenkin huomioitu kurssien sisällössä; välikokeet muistuttavat uutta pääsykoetta ja opetustunteja on hieman vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kaikkeen on siis varauduttu.”

Eroavatko vuoden 2015 valmennuskurssit jollain muullakin tavalla viime vuodesta? ”Tämän vuoden kurssitarjonnassa on useitakin uutuuksia.

Tammikuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa ”johdantokurssi”, jolla hakijoille opetettiin vastaustekniikan lisäksi perusasioita keskeisimmistä oikeudenaloista.

Tehokursseja on aikaisemman kolmen sijasta neljä, mikä vaikutti osaltaan muiden kurssien kysyntään.

Tänä vuonna on myös mahdollisuus ostaa videokokonaisuus, jota jo pienissä määrin testattiin viime keväänä. Videokokonaisuus sisältää 24 opetustuntia ja siinä käsitellään sekä keskeisiä että haastavia asioita valintakoekirjoista.

Myös henkilökunnassa on tapahtunut pientä muutosta, kun kevään ajaksi palkattiin erikseen kurssiassis-

Kurssipäälliköiden intensiivinen suunnitteluviikonloppu: päätetään yksityiskohdat, markkinointisuunnitelmat ja tuotekokonaisuudet syyskuu 2014

Kurssien myynti alkaa marras-joulukuu 2014 Useita abi-infoja pykälistien avustuksella pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa syksystä alkukevääseen

Kurssien laskutus alkaa tammikuu 2015

Joonas Metsämäki

tentti (Netta Luhtalampi), jonka tehtävänä on avustaa kurssipäälliköitä eri tehtävissä.”

Kun tavallinen pykälisti ajattelee valmennuskursseja, päällimmäisenä mieleen tulee keväällä pyörivät itse kurssit. Mitä tapahtuu syksyllä? ”Kurssien onnistumisen kannalta syksy on kaikkein raskainta aikaa. Harva tajuaa, että vastaavana kurssipäällikkönä toimiminen on täyspäiväistä työtä myös syksyllä.

On suunniteltava toimiva tuotekokonaisuus huomioiden tulevat mahdolliset muutokset, hoitaa kattava markkinointisuunnitelma ja sen toteutus sekä jakaa vastuualueet kurssipäälliköiden kesken.

Myös avustavat kurssipäälliköt työskentelevät osaaikaisesti koko syksyn.

Vaikka uusia ideoita ja innostusta löytyy, ei niitä voida alkuvaiheessa vielä toteuttaa. Kurssipäälliköt viettävät alkusyksystä tiiviin suunnitteluviikonlopun, jonka jälkeen homma alkaa pyöriä.

Yksi tärkeä välivaihe on, kun kurssien myynti alkaa marras-joulukuun vaihteessa.”

Johdantokurssi alkaa ensimmäisenä kurssina tammikuu 2015 Luku- ja Kurssihenkilökunnan vastaustekniikkarekrytointi kurssi tammi-helmikuu 2015 helmikuu 2015

Moni pykälisti muistaa varmasti edelleen koko yön kestävän jonotuksen kaivopihalla ja toimiston rappukäytävässä. Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kursseja on saatu kaupaksi? ”Vaikka syksyllä onkin kiire, ei se alkuvuodesta vielä helpota. Iso osa vuodenvaihteen työstä menee laskutusasioiden hoitamiseen.

Todella haastava työ kurssien osalta on kuitenkin sekä opettajien että muun kurssihenkilökunnan rekrytointi. Opettajien rekrytoinnista on vastuussa vastaava kurssipäällikkö.

Vaikka monivuotiset rutiiniopettajat ovat tärkeitä, on myös uusien opettajien näkökulma arvokas. Luottamussuhde rakentuu useimmiten usean opetusvuoden jälkeen, vaikkei yllätyksiltä vältytä tänäkään vuonna.

Muun kurssihenkilökunnan rekrytointi on puolestaan haastavaa sen osalta, että hakijoita ja vapaita paikkoja on määrällisesti paljon. Tutoreiden ja tehtäväntarkastajien paikat ovat erittäin suosittuja joten luonnollisesti prosessi vie paljon aikaa.

Tämän jälkeen henkilökunta on vielä koulutettava, mikä vie oman aikansa.” »»

Valintakoe toukokuu 2015 Viimeiset käytännön järjestelyt, henkilökunnan koulutus sekä erinäistä tiedottamista kurssilaisille helmi-maaliskuu 2015

Pääsykoeaiheet julkistetaan ja valmennuskurssit alkavat maaliskuu 2015

Tulosten julkaisu ja seuraavan vastaavan kurssipäällikön valinta heinäkuu 2015

INTER VIVOS 2/2015

35

Sini Tervo

»» Mitkä ovat tärkeimmät ”näkymättömät” asiat, mitä kurssiorganisaatio joutuu tekemään kurssien onnistumisen kannalta?

”Suurimpana asiana on se, kuinka paljon aikaa kurssien järjestämiseen todella kuluu.

Vastaavan kurssipäällikön työsopimus on vuoden kokoaikainen pesti, avustavilla syksyisin osa-aikainen ja keväällä täysipäiväinen.

Harva tajuaa sitä, että suurin osa työstä tehdään ennen opetuksen alkamista. Kurssit ovat siis ajankäytöllisesti ykkösprioriteetti.

Tämän lisäksi vaativimpia asioita ovat edellä mainitut opettajien ja kurssihenkilökunnan rekrytointiprosessit. Vastaavan osalta on myös mainittava laskutuksen hoito.

Pitää olla tietynlaista taloushallinnon osaamista, että asiat sujuvat. Tämä on kuitenkin tärkein osa pykälän liiketoimintaa.

Myös hallitus on mukana koko prosessin ajan, kokonaisuus ja yhteistyö ovat toimineet erittäin hyvin. Kun tähän hommaan ryhtyy, pitää osaamisen ja kokemuksen lisäksi olla aito motivaatio ja kiinnostus kurssien parissa työskentelyyn.

Vaikka projekti kestää vuoden ja on suhteellisen vaativa, antaa se myös erittäin paljon takaisin.” iv

Joonaksen esimerkkimaanantai ennen valmennuskurssien alkamista 8:00 Pykälän toimistolle, sähkö-

postin läpikäyntiä, ajankohtaisten asioiden hoitamista, esim. tilavarausten selvittämistä, opettajakandidaatteihin yhteydenpitoa sekä asiakkaiden viesteihin vastaamista ja tilausten käsittelyä.

8:30 Valmistelu kurssipäälliköiden

kokoukseen, käsiteltävät asiat sekä esiteltävät suunnitelmat.

9:00 Kokous kurssipäälliköiden

kanssa. Yksi viikon tärkeimmistä tapahtumista, sillä kokouksissa tehdään katsaus kurssitiimin suuntaviivoihin ja tavoitteisiin.

10:00 Tapaaminen edellisen vuo-

den vastaavan kanssa.

kurssipäällikön

11:00 Juoksevien asioiden ja omi-

36

INTER VIVOS 2/2015

en vastuualueiden hoitamista sekä yleistä johtamista ja kurssipäälliköiden kanssa työskentelyä. Lisäksi valmennuskurssien myyntitilanteen ja laskutusliikenteen tarkistamista.

12:00 Nopea lounas ja takaisin toi-

mistolle.

13:00–18:00 Kriittisimpien ja pri-

oriteettiluokan kärjessä olevien asioiden hoitamista sekä kokonaisuuden koossa pitämistä. Esim. omien vastuualueiden, kuten kurssiaikataulujen, tilojen ja opettajien rekrytoinnin lisäksi on pidettävä huolta aikaisemmin alkavien kurssien järjestämisestä, sähköposteihin vastaamisesta, tilausten käsittelemisestä sekä yhteydenpidosta organisaation muihin työntekijöihin.

18:00–19:00 Kuntosali tai muuta

urheilua.

19:00 Pykälä ry:n hallituksen koko-

uksessa vieraileminen ja valmennuskurssien tilanteen esitteleminen. Hallituksen puheenjohtaja ja hallitus toimivat vastaavan kurssipäällikön esimiehinä ja ovat vastaavan kurssipäällikön täysimääräisenä tukena läpi valmennuskurssivuoden.

20:00 Illalle mahdollisesti jäänei-

den asioiden hoitaminen kotona/ toimistolla.

00:00 Nukkumaan. Kohti uuttaa päivää hyvin latautuneena ja motivoituneena, tuleva valmennuskurssikevät jatkuvasti mielessä.

Digitaalinen Kauppalehti on nyt entistäkin enemmän.

REUTERS

Kansainvälisiä yritys-, toimiala- ja markkinauutisia.

NEW YORK TIMES Harvard Business Review’n artikkeleita johtamisesta. Richard Branson: Startup, menestys ja yrittäjyys.

FINANCIAL TIMES Uusimmat, kuumimmat startup-uutiset, kiinnostavimmat pk-yritysten uutiset maailmalta.

KIRJEENVAIHTAJAT

Kauppalehden omat kirjeenvaihtajat uutisoivat Tukholmasta Mumbaihin, New Yorkista Shanghaihin.

Digitaalinen Kauppalehti jatkaa uudistumistaan.

Saat entistä kattavamman tarjonnan kansainvälistä talousuutisointia. Luet merkittävimmät uutiset ja näet puheenaiheet taloudesta, politiikasta sekä yrityselämästä.

Tutustu nyt uudistuneeseen Kauppalehteen osoitteessa kauppalehti.fi

OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN.

Moka on lahja teksti Rosa Massinen kuva Roman Beletski

Torstai-ilta. Ilmassa on lähestyvän viikonlopun tuntua. Kerhotilan ovi käy ja sisään astelee yksi jos toinenkin pykälisti valmiina kokeilemaan rajojaan ja ylittämään ne.

Heittäydy! Tämä on Näyttötaakka.

N

äyttötaakka on Pykälän virallinen improvisaatiokerho, jonka perustamisesta on haaveiltu oikkarin tavoitevalmistumisaikaakin kauemmin.

Vuonna 2015 monien niin nykyisten kuin myös oikis- ja spex-uransa päättäneidenkin pykälistien unelmista tuli vihdoin totta, kun eräs päättäväinen oikkari otti ohjat käsiinsä ja perusti improkerho Näyttötaakan, tuon mustan huumorin ehtymättömän lähteen.

Kerhon alullepanijana on Hanna Veijalainen, joka toimii myös Näyttötaakan taiteellisena ohjaajana: ”Perustin Näyttötaakan, koska olin jo jonkin aikaa etsinyt Helsingin seudulta improryhmää, johon voisin itse liittyä, mutta en ollut kuitenkaan löytänyt sopivaa.

Spexin innostamana huomasin, että improkerho voisi toimia hyvin myös Pykälän yhteydessä, sillä spexissä tutustuin todella moneen lahjakkaaseen ja teatterista kiinnostuneeseen pykälistiin.

Kerhon tarkoituksena on kehittää jäsentensä esiintymistaitoja ja opetella improvisaation eri elementtejä ’tositarkoituksella’, nauruhermojen samalla kihelmöidessä.”

N

äyttötaakka kokoontuu viikoittain improilemaan ja pitämään hauskaa vajaan parinkymmenen pykälistin voimin.

Kerho on avoin kaikille ja sinne voi tulla kokeilemaan improvisaatiota milloin tahansa riippumatta siitä, onko näytellyt tai improvisoinut aikaisemmin.

Vanhojen spexareiden lisäksi mukaan onkin saatu paljon uusia lupaavia lahjakkuuksia, ei niin vakavamielisiä juristinalkuja.

Yksi uusista kasvoista on ensimmäisen vuoden opiskelija Nanni Olsson: ”Olin kuullut Spexistä jo ennen yliopiston alkua ja punssikahveilla Spexin pisteellä olin jo melko varma haluavani messiin.

Eikä tämä johtunut pelkästään viinan ja uhkapelien viehätyksestä.

Syksyllä en kuitenkaan aikatauluongelmien vuoksi lähtenyt mukaan ja pääsin seuraamaan näitä lahjakkaita ihmisiä vain kerran Glorian katsomosta. Harmitti, etten ollut mukana. Kun sitten joulun jälkeen pykäläinfoon kilahti sähköposti Näyttötaakasta, ajattelin tilaisuuteni tulleen. »»

INTER VIVOS 2/2015

39

»» Vähän jännitti mennä ensimmäistä kertaa improtreeneihin, koska en tiennyt, keitä siellä olisi ja kuinka paljon. Ja kuinka hyviä. Joutuisinko improamaan yksin sadan pykälistin edessä, jotka olisivat päässeet vaikka Teakkiin jos eivät olisi päätyneet oikikseen?

Pykälässä minua kuitenkin odotti lämmin vastaanotto reilun kymmenen improilijan muodossa. Minut otettiin todella hyvin vastaan, vaikka monet tunsivatkin toisensa jo entuudestaan. Vaikka tulin ’ulkopuolelta’ mukaan, ei tämä haitannut yhtään.

Jännittämisenkin unohti nopeasti, kun huomasi miten välitöntä porukkaa kerhossa on, ja rennossa ilmapiirissä on helppo heittäytyä.

Näyttötaakan treenit ovat olleet viikkojeni kohokohta. Jos kahdesta tunnista n. 50% ajasta nauraa muiden mahtaville improille ja lopun ajan koittaa pitää omaa pokkaansa heittäytyessään harjoituksiin, niin mielestäni se on todellakin laatuaikaa.

Välillä improt ovat niin hyviä, että voisin vaikka maksaa katsomisesta.

Kuitenkin ehkä parasta on päästä itse tekemään yhdessä muiden kanssa.

Näyttötaakka on mielestäni loistavaa vastapainoa vakavalle ja suorituspainotteiselle oikisopiskelulle.

Harjoituksissa saa näyttää hölmöltä ja epäonnistua ja yleensä siitä kehkeytyy kuitenkin jotain hyvää. Kaiken kaikkiaan Näyttötaakka on hauskaa laatuaikaa rennossa seurassa.”

K

erhon ohjaaja Hanna Veijalainen haluaa painottaa Näyttötaakan ja Pykälän Spexin erillisyyttä.

Vaikka kerhossa on osittain Spexinkin treeneistä tuttuja piirteitä, on se kuitenkin täysin itsenäinen kerho, joka toimii puhtaasti omilla ehdoillaan.

Veijalainen on asettanut kerholle myös yksiselitteisen ja mielenkiintoisen tavoitteen: keikkailu.

Näyttötaakan jäsenet markkinoivat kerhoaan tapahtumiin tai tilaisuuksiin, joissa esiintyville improvisaatioryhmille olisi kysyntää, ja muutama keikka onkin jo alustavasti sovittuna.

Kerhoon kuuluvien ei tietenkään ole pakko osallistua keikkailuun, mutta siitä kiinnostuneille voi luvassa olla unohtumattomia elämyksiä ja todellista itsensä voittamista ihan oikean yleisön eteen päästessään.

J

okaisen treenikerran alussa kerholaiset kokoontuvat rinkiin, jossa kerrotaan päivän kuulumiset.

Opiskelijan arkeen kuuluu usein töitä ja lukemista, arkiaskareita ja opiskelua, joten yhden tai useamman kerholaisen suusta onkin monesti kuultu improtreeneihin saapumisen kruunanneen heidän päivänsä.

Saattaapa Näyttötaakka joskus olla myös ainoa hyvä syy nousta sängynpohjaltakin.

Alkulämmittelyjen jälkeen siirrytään helpompien 40

INTER VIVOS 2/2015

harjoitusten myötä varsinaisiin improtehtäviin.

Perusmuotoisessa improvisaatioharjoituksessa kaksi henkilöä improvisoi lyhyen kohtauksen heille annetussa paikassa tiettyinä henkilöinä, tavoitteenaan saada kohtaus vietyä alusta loppuun jollakin enemmän tai vähemmän mielekkäällä tavalla.

Harjoituksesta tulee kuitenkin hauskempi, kun näyttelijöille määrätään vaikkapa jokin eläin, josta heidän tulee ottaa käyttäytymiseensä vaikutteita.

Katsojien joukossa hilpeyttä herättää esimerkiksi hyttyseltä kuulostava psykoterapeutti tai laiskiaisen tavoin liikkuva poliisikonstaapeli.

T

oisena esimerkkinä kerhossa käytetyistä harjoituksista on vammasatujen näytteleminen.

Siis minkä?

No, kuvittele itse minkälainen tulee tunnetusta lastensadusta, jossa Punahilkka onkin neliraajahalvaantunut tai piparkakkutalossa asuva noita pahasti maanisdepressiivinen.

Improvisaatioharjoitukset vaihtelevat jokaisella treenikerralla, eikä kahta samanlaista improvisaatiota ole. Näin kukaan ei myöskään ehdi kyllästyä, vaan aina on mahdollisuus oppia jotain uutta.

Kokenutkin improilija voi joskus ”jäätyä” kesken kohtauksen, jolloin sanat takertuvat kurkkuun, kylmä hiki puskee ohimoilta ja kuluvat sekunnit tuntuvat minuuteilta. Silloin joku yleensä huutaa improvisaation kultaisen säännön: ”Moka on lahja!”, mikä kuvastaa sitä, kuinka virheiden tekeminen on sallittua (ja monesti jopa suotavaa), jolloin kohtaus pääsee jatkumaan yleensä kaksinkertaisen naurun saattelemana loppuun.

T

reenien huipentuessa seurapelien aatelia edustavaan Pipedipipedipoo-leikkiin alkaa nauraminen tuntua jo vatsalihaksissa ja improilijoiden suupielet ovat korvissa heidän suunnatessa askeleensa ulos treenitiloista yhtenä isona rykelmänä.

Eikä seuraavan päivän tenttikään jaksa enää vaivata kenenkään mieltä. iv

kuvittele itse minkälainen tulee tunnetusta lastensadusta, jossa Punahilkka onkin neliraajahalvaantunut tai piparkakkutalossa asuva noita pahasti maanis-depressiivinen.

Corporate & Capital Markets | Transactions | Finance & Investments | Dispute Resolution & Insolvency Competition & EU Law | Real Estate & Construction | Technology & Intellectual Property | Employment & Labour Law

Want to hop in the saddle?

Join us as a Junior Trainee or a Trainee.

We offer flexible working hours that enable students to combine work with their studies.

We are impressed by an open-minded attitude and a willingness to learn.

More about our way to work and the latest student recruitment news at facebook.com/MerilampiAttorneys.

www.merilampi.com

Jos sä tahdot, niin...

Tiina Nystén

Parisuhteen juridiikka Teoksessa käydään läpi parisuhdemuodot ja niiden oikeusvaikutukset, keskeisimpiä lapsiin liittyviä asioita sekä perheoikeudellisten riitojen kulukysymyksiä.

Kirjan tavoitteena on kumota yleisiä väärinkäsityksiä, joita monilla on esimerkiksi avio-oikeuden sisällöstä, lasten huoltomuodosta tai vaikkapa lasten vuoroviikkoasumisesta.

Jäsenetuhinta 59 € Normaalihinta 69 € (+alv 10 %)

194 sivua

Jäsenetuhinta 79 € Normaalihinta 95 €

Anna-Kaisa Aaltonen

Sanna Koulu

Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimessa

Lapsen huoltoja tapaamissopimukset

Ajankohtainen kirja avaa, mitä huoltoriidan tuomioistuinsovittelu on, mitkä ovat sen hyödyt ja miten sitä käytännössä tehdään.

Kirjassa käydään perusteellisesti läpi korkeimman oikeuden lasta koskevat ennakkopäätösratkaisut sekä avataan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä.

Jäsenetuhinta 99 € Normaalihinta 109 €

(+alv 10 %)

(+alv 10 %)

4/2015 n. 300 sivua

442 sivua

ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET puh. 09 2286 0360 kustannus@helsinki.chamber.fi

KAUPPAKAMARIKAUPPA Kalevankatu 12, 00100 Helsinki Avoinna: ma-pe klo 9.00–15.00



SEURAA BLOGIA Ammattikirja.fi

www.kauppakamarikauppa.fi

iv onnittelee! teksti Jaakko Seppänen

Onnea valmistumisesta,

Henri Heikkonen!

Henri Heikkonen, 27, valmistui oikeustieteen maisteriksi maaliskuussa 2015. Pykälässä tämä herrasmies muistetaan parhaiten Spexin pitkäaikaisena puuhamiehenä: vuonna 2008 opiskelut aloittanut Heikkonen näytteli ja oli mukana käsikirjoittamassa produktiota peräti viisi kertaa, ohjasi sen kertaalleen ja järjesti lisäksi useita tapahtumia spexareille. Töitä Heikkonen on paiskinut asianajotoimistoissa ja rahoituslaitoksissa miltei koko opiskeluaikansa, ja tänä keväänä hänen erityinen missionsa on ollut pääsykoekandidaattien valmentaminen kurssiopettajan tehtävän puitteissa Pykälän valmennuskursseilla.

Miltä valmistuminen tuntuu?

Oudolta. Jotkut odottaa valmistumista kuin kuuta nousevaa, jotkut taas on ikiopiskelijoita, eikä halua koskaan valmistua. Mä olin jotain siltä väliltä. Tein aina opintoja, kun en ollut spexissä, juhlimassa tai krapulassa (mikä näin jälkikäteen tarkasteltuna oli todella pieni prosentuaalinen osa mun opiskelijaelämässä – siis ne opinnot). Sitten kun palautin gradun ja huomasin, että nopat on tehty, jopa vähän yllätyin. Se tapahtui jotenkin täysin yllättäen ja odottamatta. En ollut edes kunnolla miettinyt, milloin haluan valmistua.

Miten gradunteko sujui?

Ehkä vähän yllärinä tai ainakin normaalista poikkeavasti, mä en kärsinyt mitään graduahdistuksia. Menin

kolmen kuukauden ajan joka aamu klo 9 kirjastoon ja lähdin viimeistään klo 16 pois. Sivut vaan tuli itsestään ja palautin gradun parin oikolukukerran jälkeen. Mä oikeasti nautin gradun tekemisestä. Ehkä siksi, että pitkästä aikaa vietin kaikki päiväni kirjastolla ja sain käydä hyvien kavereiden kanssa lounailla ja kahveilla. Kiitos kaikille ystäville gradutuesta, kai mä olisin ressannut ja panikoinut ilman sitä.

Millaiset ovat tulevaisuudensuunnitelmasi?

Mä pääsin aika lailla unelmaduuniini verokonsultiksi pieneen Taxpoint Oy:hyn. En ole tehnyt enempiä suunnitelmia, mutta hyvin todennäköisesti mun tulevaisuus on vero-oikeuden parissa. Joskus mua huvittaisi omakotitalo Espoosta, koira, kaksi lasta ja samanväriset tuulipuvut. Joskus huvittaisi omistaa koko elämä työlle ja vapaa-aika elämästä nauttimiselle. En mä perhana tiedä; mennään sinne, minne tie vie!

Tärkein asia, jonka olet oivaltanut opiskeluaikana?

Sen, että kaikki on kiinni itsestä. Itse pystyy nimittäin vaikuttamaan siihen, minkälaisia ihmisiä kerää ympärilleen, ja se taasen määrittää koko elämän. Yksilö ei ole mitään ilman kavereita, mutta usein kaverit ovat vaikka mitä ilman sitä yhtä yksilöä. Elämästä nauttii eniten, kun on ihmisiä, kenen kanssa siitä nauttia.

Tullaanko sinua vielä näkemään Spexin merkeissä?

Laura Pirhonen

Toivon todella, että mut vielä nähdään siellä jossain merkeissä: jos ei muuten, niin sitten 20-vuotisjuhlien juhlijana. Käyn varmasti vielä vuosia katsomassa läpimenoja ja fiilistelen uusien spexarien meininkiä ja rakkautta. Yritän napata siitä itsellenikin vielä niin paljon kuin mahdollista. Kuitenkin mun ”gloorianpäiväni” (jos niitä sellaisiksi voi kutsua) ovat jo ohi. Spexareille terkkuja: rakastakaa produktiota, mutta ennen kaikkea toisianne. Ootte hienoimpia ihmisiä, kehen mulla on ollut elämässäni kunnia tutustua. iv

INTER VIVOS 2/2015

43

Emännältä pykälistille

NISTI–

P

arahin Pykälisti, tulevaisuuden toivo ja oikeusvaltion järkähtämätön tukipilari, hätähuutosi on kuultu! Kautta Ullanlinnan aina Kallion kulmille asti kajahtelevaa tuskan parahdusta ei voi yksikään arvonsa tunteva emäntä kestää tuntematta äkillistä tarvetta sujauttaa klaanikenkiään jalkoihinsa ja nappaamatta foliopötköä käsiinsä. Älä enää itke, pieni ystäväni!

Kuka sydämetön voisi tosissaan vaatia kykyä päätöksentekoon Herkun ylitsepursuavien hyllyjen äärellä pitkän, lukupaikasta taistellen vietetyn päivän jälkeen? Emäntä tuntee ahdinkosi! Kuka voisikaan vaatia asianajotoimistojen pikkuruisista palkoista maksettujen alppireissujen jälkeen rahallista panostusta ruokaan, kun opintotuenkin joutuu maksamaan takaisin?

Pykälisti, tässä sinulle edullinen resepti!

Sinun puolellasi, Pykälän emännät

44

INTER VIVOS 2/2015

Astian pesuko nelohi Tarvikk eet lohta foliota suolaa, p ippuria ja

sitruunam

ehua mau Mausta lo steeksi hipala ma kusi muk kaksinkert aan ja kää ais ri se ti kääritty lo een alumiinifolioo n. Asettele iviisti hi astianp esukonee folioon asetella k seen. one Astianpes eseen myös likaise Samalla voit uko ta on valmis neen pyöritettyä o stiasi. Käynnistä. ta. hjelman lo ppuun loh i Jos lakim ies- tai to imitusjoh taman ka tajavan nta varustuks kaupungissa sijaits hempasi omiseen ei ku ulu astian evan tilavan yksiös tervetullu pesukone i t Pykälää tta, olet a nn sella kala ina npaistoko auttimaan hienolla neella valm suomalainelohta. istettua a stianpesu koJa jos et e ettisistä ta i geneettis kalaa, Pyk istä älä kon, lämp n emännät lähettä syistä johtuen syö vät sinulle imän hala uk le astianpes ukonepih sen ja kehottavat k ntosuuviä tai asti okeilema an anpesuko Palanpain netofua. ikkeeksi sopii luon suomalain nollisesti en valkov erittäin k iini. uiva

PELTONEN LMR THE KEYSTONE TO YOUR FUTURE SUCCESS Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy on Suomen suurimpiin kuuluva asianajotoimisto, jonka toiminta painottuu yritysjärjestelyihin, rahoitus-, kilpailu-, yhtiö- ja sopimusoikeuteen, ICT-oikeuteen sekä riidanratkaisuun.

Harjoittelijana Peltonen LMR:llä sinulla on mahdollisuus tutustua liikejuridiikan asianajotoimiston arkeen merkityksellisten tehtävien kautta.

Rakennat osaamistasi avustaen lakimiehiämme erilaisiin toimeksiantoihin liittyvässä työssä.

Seuraa avoimia työpaikkojamme:

peltonenlmr.fi/fi/recruiting

Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy Fabianinkatu 23, 00130 Helsinki, puh. 09 4176 030, office@peltonenlmr.fi, www.peltonenlmr.fi

in english

How to integrate in Finland as an international student author Daniela Velasco ”Why did you move to Finland? What are you doing

here? How do you like it?” are usually the first questions that every Finn would ask me when they notice I am not a local.

But the funny thing about those questions is that they make you feel like you didn’t make the right choice in moving to Finland.

To a certain extent, they might even make you rethink the decision you’ve made, since it seems to be the only questions that natives ask when they first meet foreigners.

I never thought it would be so surprising to native Finns to see foreigners around Helsinki. It might be that people are so shocked to have international students that the first thing that comes to mind is why someone would move to Finland while everyone else here wants to travel or move away.

I have moved many times in my 25 years, but Finland

has been the only place where locals have questioned me about my decision to move here.

Maybe it’s not only that they are interested in why people would move to Finland, but also the fact that they are interested in wanting to know “why?” in a genuine way.

But then, after so many similar questions, it might even make you really think about why you did choose Finland certainly not because of the weather.

So what was so intriguing about the Finnish culture that made me move?

My first impressions were related to hospitality, as the people around me were willing to offer and made the first few weeks in Finland a little smoother.

Adapting to a new culture is very hard. Culture shock is very evident when there are times you cannot communicate with people, and especially when traditions are very different from what you’re used to.

As an international student at Helsinki University, I 46

INTER VIVOS 2/2015

have had many different experiences, good and bad, but also perhaps the best moments of my life.

However, Finland has been the only country where there has not been much integration between the international people and the local students.

I believe that if my programme did not have many Finnish students, I would not have had the chance to interact with the culture and have learned the importance of sauna, or sparkling wine during happy hour, or the importance of candles during the winter, or that there is a different type of “pulla” to celebrate some different occasions and the importance of coffee at any time of day.

The fact that I was able to connect with Finnish people in class helped me encounter the culture right from the start.

As an international student, I enjoy having local in-

teraction, though it might be a little different for Finns as it would be like allowing a stranger into your house.

But being exposed to other perspectives and cultures is the reason people move to different countries.

To have the full cultural and exchange experiences and experience local traditions, there is need for human interaction and not awkward chitchat.

We all know that once you get talking with people, there’s so much more about people than the place we come from or why we decided to move. There might be many cultural differences between us, the international students, and the locals, but I truly believe that such a simple wall can be pulled down with a simple “hello”.

Studying at Helsinki has not just been an adventure, but also a pleasure.

For many international students who choose to come to Finland, there might be many reasons behind their decision to move and to be honest, all we are interested is in getting to know local people.

Sharing feelings is not as bad as you may think.

Teksti Lauri Linna

Tommi Uschanov:

Suuri kaalihuijaus Kuinka paljon yhteisistä asioista päättävät äänestäjät ja kansalaiset oikeastaan tietävät yhteiskunnasta?

Hyvin vähän, Uschanovin teos todistaa.

Suuri kaalihuijaus on alaotsikkonsa mukaisesti kokoelma yhteiskunnallista tietämättömyyttä käsitteleviä kirjoituksia. Niissä Uschanov esittelee asiantuntevasti ja aiheesta tehtyyn tutkimukseen tukeutuen sitä, kuinka harhaanjohtavia mielipidemittaukset ovat, kuinka hataraa faktojen tuntemus on ja millaisia vaikutuksia tällä kaikella on.

Vaikka kirja on tarkoitettu valottamaan yhteiskunnallisia kysymyksiä, se on myös rikas kokoelma anekdootteja. Varsinkin kirjassa esitellyt lukuisat tutkimukset ovat herkullista luettavaa.

Useat tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että ihmiset tietävät keskimääräistä vähemmän juuri niistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, joita he pitävät itselleen kaikkein tärkeimpinä.

Mielipidemittauksissa ihmiset saattavat vastata täysin päinvastaisilla tavoilla, jos kysymyksen asettelu on toinen. Kun asiaa on tutkittu, on käynyt ilmi, että jopa kysymysten järjestyksen muuttaminen on saanut 5-10 prosenttia vastaajista muuttamaan kantaansa.

Yhdysvaltain alhainen työttömyysprosentti johtuu suurilta osin siitä, että suuri osa sen väestöstä on vanki-

kirja-arvostelu

loissa, eikä näin ollen näy työttömyystilastoissa.

Teos kertoo selvästi, kuinka syvää tietämättömyys ja viime vuosikymmeninä voimistunut pettymys politiikkaan on. Siitä huolimatta se ei anna aihetta epätoivoon.

Kuten Uschanov muistuttaa, länsimaiset demokraattiset yhteiskunnat ovat toimineet todella hyvin, vaikka päätöksentekoon on osallistunut ja osallistuu edelleen paljon sellaisia, jotka eivät tunne asioita tarkasti.

Kaikille lukijoilleen ja eritoten lakimiehille kirja on punnittu, vaikkakin poleeminen, esitys yhteiskunnallisesta keskustelusta usein unohtuvista näkökulmista.

Siitä että lehdissä annetaan usein painoarvoa mittauksille ja näkemyksille, joiden pohja voi todellisuudessa olla hyvin hatara.

Ja sitten on itse suuri kaalihuijaus, josta on myös kotimaisia versioita: Huhun mukaan Yhdysvalloissa olisi jokin byrokraattinen taho antanut 26911 sanan mittaisen kaalia koskevan määräyksen.

Tämä huhu, kuten vastaavat eurooppalaiset ja suomalaiset versiot, eivät pidä paikkaansa.

Suomen rikoslakia koskien on pitkään kiertänyt huhu ajoneuvon varkauden vähättelevästä nimikkeestä ”luvaton käyttöönotto”, jollaista ei ole koskaan laista löytynyt.

Tommi Uschanov: Suuri kaalihuijaus – Kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä, Teos 2010, s. 250

INTER VIVOS 2/2015

47

iv tenttaa teksti Tiia Takalo kuvat Roman Beletski

Inter Vivos soluttautui Kaisa-kirjastossa ahertavien pääsykoelukijoiden joukkoon tutkimaan, millä mallilla toiveikkaiden hakijoiden tietotaso tässä vaiheessa kevättä on. Jotta tehtävä ei menisi pelkäksi ulkomuistista luettelemiseksi, ensimmäisenä tiedekuntaamme pyrkiville näytettiin professori Jarno Teporan Rahoitus ja vakuudet –luentosarjan dioista esimerkkikaavio panttauksesta ja pyydettiin selittämään, mitä siinä tapahtuu. Toisena kysymyksenä tiedusteltiin, mikä panttaus oikeastaan on.

1) Luotonantajan ja velallisen velvoiteoikeudellinen suhde… ei tuosta hahmota, mistä kyse.

2) Annetaan velan vakuudeksi esimerkiksi irtain esine.

Aku Kajan

1) On kyllä melkoisen sekavan näköistä… Mikä ihmeen nuoli tuo on? Ja onko velkoja tuo A? 2) Antaa pantiksi jonkun jutun ja varmistuu, että saa velallisesta saatavansa.

Liisa Räsänen

1) Oisko tää joku oikeustapaus? Ihan kamala joka tapauksessa.

2) Ainakin siinä takauslaissa mainitaan sana panttaus.

Sofi Lehtinen

Oikeaa vastausta toimitus kehottaa kysymään professorilta itseltään, vastaanottoaikojen puitteissa.

48

INTER VIVOS 2/2015

Språkbad

Hälsningar från ett annat födelsedagsbarn!

V

i vill börja med att gratulera storebrorsan Pykälä till sina 80 jämna år! Still going strong trots sin höga ålder!

Tjaa, Codex är väl inte heller någon ungdom längre, i år har vi nämligen 75-års jubileum!

I samband med vårt jubileumsår har undertecknade fått den stora äran att vara årsfestmarskalker och se till att vår födelsedag i oktober firas med pompa och ståt.

Förberedelserna för vårt födelsedagskalas har börjat och allting rullar för tillfället på.

Det är mycket detaljer att tänka på som årsfestmarskalk; vilken färg ska blommorna på bordet ha? Tar bussresan till efterfesten 10 eller 12 minuter? Ska vi servera hot dog eller hamburgare som nattmat? osv.

Att ordna en årsfest har hittills varit väldigt roligt. Ibland har vi trots allt överraskats av extremt detaljerade kontrakt och förvånansvärt höga priser; vem hade tänkt att spyor på efterfesten skulle kosta 100€ styck?? Vore lite komiskt om dessa lyx-spyor spräckte vår budget…

Det var svårare än vi hade tänkt oss att hitta en efterfestlokal (att klämma in några hundra gäster i Codexs klubblokal skulle bli lite väl intimt...) för ett så stort, högljutt och törstigt sällskap och därför såg det i ett skede ut som om efterfesten skulle få firas i Ruttopuiston med pussikaljaa och annat festligt.

Nu är lokalen för efterfesten trots allt fixad, så det är bara att tuta och köra!

Ännu är det ett halvt år till vår jubileumsårsfest. Under detta halvår kommer vi att finslipa på förberedelserna och hoppeligen hitta på en och annan överraskning för festen.

Det är ju trots allt bara en gång i livet man fyller 75, så då ska det firas så att det hörs i hela stan (ända bort till storebror i Sörkkä!)!

Om du har kommit så här långt i texten betyder det att dina svenska-

kunskaper är riktigt bra (även utan några stärkande drinkar), fint kämpat!

Om det däremot kändes lite jobbigt är det bara att lunta från ordlistan eller slå in texten på Google translate.

Google translate ger alltid de rätta svaren.

För att få ännu mera övning i svenska rekommenderar vi varmt att ni kommer på vår årsfest i oktober, det perfekta språkbadet!

Slutligen så hoppas vi att ni får ett riktigt lyckat födelsedagskalas på Finlandiahuset. Än en gång; ett stort grattis Pykälä, du gamla gamyl!

Freja Väyrynen, Sophie Suvanto och Anna Nyberg Codex årsfestmarskalker 2015

jubileumsår juhlavuosi årsfestmarskalk vuosijuhlamarsalkka spya oksennus födelsedagskalas syntymäpäiväjuhlat gamyl vanhus INTER VIVOS 2/2015

49

HEIKin palsta Opintoihin kuulumatonta luettavaa?

Moi Heikki, jos kiireiseltä oikkarilta jää aikaa lukea muutakin kuin opintoihin kuuluvaa kirjallisuutta, niin mitä oikeustieteellisiä kirjoja suosittelisit hänelle? Millaisia katvealoja opetuksemme jättää, jotka olisi hyvä paikata – ehkä vielä aidosti hyvin kirjoitettua kirjaa lukemalla?

Tiedonjanoinen Tervehdys Tiedonjanoinen, kiitettävää asennetta osoitat, joten kiva vastata! On selvää, ettei tutkinnossa millään osa-alueella kovin syvälle tosiaan ehditä.

Pykäläjuridiikkaa en lähtisi kauheasti ylimääräisenä lukemaan, sillä se vanhenee kuitenkin. Sen sijaan kyllä oikeushistoriaa, -teoriaa ja -vertailua sekä miksei myös teoreettisempaa lainoppia. Kirjojahan on maailma täysi, eikä niitä voi tässä kaikkia luetella.

Sen sijaan voisin identifioida ainakin kaksi linjaa, joita ylimääräinen lukeminen voisi edetä: 1. Klassikot. Kaikilla oikeustieteen aloilla on klassikoita, jotka eivät välttämättä kuitenkaan kuulu pakollisiin kurssivaatimuksiin.

Oikeushistoriassa tällaisia ovat esimerkiksi (mainitsen vain kirjoittajien nimiä, jottei vastaus paisu liikaa) Harold Berman, Morton Horwitz, Helmut Coing, Franz Wieacker ja Oliver Wendell Holmes.

Oikeusteoriasta tulee mieleen Hans Kelsen ja vaikkapa Carl Schmitt sekä Alf Ross, kotimaisista Kaarle Makkonen ja Aulis Aarnio. Vertailusta taas Patrick Glenn.

50

INTER VIVOS 2/2015

2. Viimeisimmät artikkelit, lähteenä esimerkiksi HeinOnline. Kannattaa silloin tällöin kylmästi googlata itseään kiinnostavilla hakusanoilla ja alkaa reippaasti lukea, vaikka artikkeli ei suoraan liittyisikään omiin vireillä oleviin kirjoitustehtäviin.

Epätarkoitushakuinen lukeminen tuottaa sitä paitsi usein yllättäviä synopsisyhteyksiä aivoissa ja yhtäkkiä luova ajattelu alkaa laukata tavalla, jota ei välttämättä osannut lainkaan odottaa.

Hauskoja hetkiä, sillä ylimääräisen lukemisen pitää olla myös nautittavaa!

Eduskunnan viimeisten päivien farssi Hei Heikki, onko eduskunnan arvovalta nyt mennyttä? Onko keväällä lopettaneen eduskunnan viimeisten päivien kaltaisia farsseja ollut joskus aikaisemminkin?

Ihmettelijä Hyvä ihmettelijä, äänestäjien muisti on tunnetusti lyhyt, joten ei eduskunnan arvovalta tähän taida kaatua. Kaikenlaista on tapahtunut ennenkin.

Mieleen tulee esimerkiksi Veikko Vennamon kantaminen pois eduskunnan istunnosta vuonna 1974.

Vennamolla oli päällä kahden viikon työskentelykielto, jonka puhemies oli napauttanut puhumisesta ilman puheenvuoroa. Vennamo ei kieltoa kuitenkaan kunnioittanut, joten vahtimestarit joutuivat kantohommiin.

Suomen eduskunnan meno on kuitenkin melko

väritöntä verrattuna joidenkin muiden maiden kansanedustuslaitoksiin, joissa käsirysytkään eivät ole harvinaisia.

Vujut ennen ja nyt Hei Heikki, Juhlavuoden kunniaksi haluaisin tiedustella, millaisina inspehtori muistaa vuosijuhlat omana opiskeluaikanaan? Onko 2000-luvun kemuissa havaittavissa yhtäläisyyksiä tai eroja?

Vujuilija Arvoisa vujuilija, vuosijuhlissa on havaittavissa sekä muutosta että jatkuvuutta. Kun itse tulin opiskelemaan vuonna 1982, vuosijuhlaperinne oli jälleen elvytetty juuri vähän ennen.

1970-luvulla juhlia pidettiin aivan liian porvarillisina tapahtumina.

1980-luvulla sitten jo pukeuduttiin frakkiin, syö-

tiin ja juotiin hyvin sekä käytiin jatkoilla ja silliksellä jotakuinkin samaan tapaan kuin nykyäänkin. Hattuja taiteltiin lautasliinoista ja käytiin konferenssilla. Myös puheita pidettiin ja kunniamerkkejä jaettiin. Aika samanlaista perussettiä siis.

Nykyään juhlat ovat kuitenkin jollakin tavalla intensiivisempiä, mikä johtuu etenkin aktiivisesta laulunjohdosta ja juhlamarsalkkojen toiminnasta. Drinkkiä tunkee pöytään myös aikaisempaa taajemmin, mikä johtuu asianajotoimistojen aktiivisesta sponsoroinnista. Se oli 1980-luvulla tuntematonta, sillä eihän isoja asianajotoimistoja edes ollut.

Oman aikani bileistä mieleeni ovat jääneet ennen muuta 50-vuotisjuhlat. Kuuluin ystäväni Janne Holopaisen johtamaan juhlakomiteaan, joka aloitti työnsä jo noin puolitoista vuotta ennen juhlia. Juhlatoimikunnassa tehtiin töitä vähintään yhden hallitusvuoden, mutta muistaakseni se myös kannatti, sillä juhlaviikosta tuli onnistunut.

Rattoisaa oli siis ennen ja niin on nykyäänkin. Hauskaa vuosijuhlaa toivotan lukijoille myös tänä vuonna – nähdään juhlissa!

Pykälän inspehtori Heikki Pihlajamäki vastaa palstalla oikkarin mieltä askarruttaviin suuriin ja pieniin kysymyksiin.

Lähetä kysymyksesi Heikille: intervivos@pykala.fi tai Pykälän nettisivuilla olevalla lomakkeella.

INTER VIVOS 2/2015

51

Perhonen

H

aalaribileistä selviydyttyä kevät jatkui viininpunaisen voimin hieman vaaleanpunasävyisemmissä tunnelmissa Kannunvalajien kutsuttua pykälistit sitsaamaan luokseen Alina-saliin.

Rakkautta ei totisesti näiltä ystävänpäiväsitseiltä puuttunut, joskin Perhosen on hankala sanoa, mitkä rakkaudenkaipuunosoitukset johtivat tositoimiin ja mitkä jäivät vain yritteliäisyyden – joskin ihailtavan kovan sellaisen – tasolle.

Edellisillan haalarimeiningit eivät tuntuneet paljon paria phuksityttöä painavan heidän ottaessaan jo varaslähtöä laskiaiseen laskettelemalla Uuden Ylioppilastalon portaita tiettävästi kriminaalisin keinoin hankituilla hampurilaisravintolan tarjottimilla.

Liekö tytöt ajatelleet laskuvälineiden soveltuvan myös

seuraavalla viikolla järjestettyyn laskiaisriehaan ja sen jälkeisiin laskiaissitseihin, jotka keräsivät jälleen joukoittain pykälistejä nauttimaan railakkaasta after-skitunnelmasta.

Ilo oli ylimmillään, ja illan kruunasi sitsien loppupuolen perinteisen mittelön suorittaminen laskiaishen-

52

INTER VIVOS 2/2015

keen sopivalla, aavistuksen normaalia raikkaammalla pelivälineellä.

Perhonen kovasti toivoo, että tämä raikkaus virkisti kisaajien mieltä vielä siinäkin vaiheessa, kun moni urhoollisesti taistoon lähtenyt koki tarpeelliseksi suunnistaa suorinta tietä kohti saniteettitiloja kaikkensa annettuaan.

Urheilujuhlan tuntua oli niin ikään ilmassa jo perinteeksi muodostuneen juomapeliturnauksen muodossa kokeneiden konkarien sekä siipiään lajin parissa vasta kokeilevien tiimien kohdatessa toisensa tämän lajeista jaloimman parissa.

Ymmärrettävästi voitontahto ajoi kilpailijoita koettamaan ties minkälaisia temppuja, ja pitkäjänteisen valmistautumisen lisäksi Perhonen havaitsi ässinä joukkueiden hihoissa olleen kaikkea supliikista paljaaseen pintaan.

Tiettävästi tuomarit kuitenkin pitivät pintansa eivätkä langenneet tähän jopa petollisen viettelyn tunnusmerkit täyttävään toimintaan, ja voittaja saatiin ratkaistua rehdillä pelillä.

Valtsikkalaisten lisäksi pykälistit ovat kevään aika-

na päässeet sitsaamaan jos jonkinlaisten ainejärjestöjen opiskelijoiden kanssa, aina Lönnrotinkadun hurreista naapurirapun lääkäreihin.

Sitsit edellä mainittujen kanssa olivat sangen kosteat pykälistien ottaessa ilon irti viimeisistä kinkereistä tuossa nimenomaisessa mansioonissa, ja ilo yltyi sellaisiin mittakaavoihin, että tuolilla pysyminen osoittautui silminnähden haasteelliseksi eräällekin salskealle nuorukaiselle ja miestenvessa puolestaan mukavaksi lepopaikaksi itse kullekin.

Paikalla piipahti huhujen mukaan myös ambulanssi, joskaan Perhosella ei ole tietoa, kellä tarve moiselle oli!

Samaan aikaan Sörnäisissä juhlittiin RinneRikollisten

keski-ikää hipovaa taivalta, ja tiettävästi näistä kekkereissä riehaantuivat niin nuoret kuin hippusen vanhemmatkin rikolliset.

Huhujen mukaan Alppien ohut ilma sai aikaan jos jonkinmoisia hellyydenosoituksia, ja erään herttaisen vaalean phuksineidon yritykset tuottivat kuin tuottivatkin tulosta hänen päädyttyä lopulta erään komistuksen syliin.

Tiettävästi tämä sonnikarsintoja luotsannut neito ei jäänyt illan ainoaksi phuksiksi, joka löysi tiensä vanhemman tieteenharjoittajan tykö: eräskin yrityssuhdekokemuksestaan tunnettu poika hyödynsi markkinointitaitojaan ja vietti tovin jos toisenkin erään vaalean kaunokaisen kanssa.

Lääkäreitä pykälistit taas pääsivät tapaamaan juuri Pykälä-viikon kynnyksellä vaatteettomalla teemalla, joka ei olisi ammattialojen väliseen kanssakäymiseen voinut olla suotuisampi: juhlakansan pukeutui ties minkälaisiin kankaanpalasiin, mehupilleihin ja jätesäkkeihin vilautusvaaran maksimoimiseksi.

Ei ollut epäilystäkään, etteikö yhdellä jos toisella pykälistitytöllä olisi ollut salskea lääkärimies kiikarissa – sen verran punan poskille nostattavasta performanssista saivat sitsaajat nauttia eräidenkin oikkarityttösten suoritettaessa rangaistustaan sangen uskaliaalla tavalla.

Hyvää lupailleesta pöytäosuudesta huolimatta Perhosen suureksi harmiksi Euforian komeilla anatomian asiantuntijoilla tuntui bilekunto kuitenkin loppuvan jatkoilla nopeasti.

Tämän näytti huomanneen kuitenkin eräs raamikas lääkäripoika, joka poistuttuaan erään notkeista mooveistaan tutun pykälistitytön kanssa palasi vielä myöhemmin takaisin paikan päälle kenties kantamaan kortensa kekoon, jotta sitä hyvää riittäisi mahdollisimman monelle...

Poikkitieteellinen meno jatkui Kertun Kepittäjäisissä,

mukaan jos jonkinvärisiä haalareita.

Jatkoilla Perhonen bongasi niin antaumuksellista viihtymistä kuin kerttujatkoilta pidemmällekin kantanutta romantiikkaa.

Viihtymisestä vastasi niin omasta kuin muidenkin viihtymisestä vastaava neitokainen, joka silminnähden viihtyi ainakin itse hyvin antaumuksella.

Romantiikkaa tarjoili puolestaan emäntäkaartin miesvahvistus, joka näytti löytäneen seuraa kauniimman sukupuolen edustajasta. Eivätkä he suinkaan olleet ainoa jatkoilla bongattu phuksipariskunta, joka on edistänyt ulkoasiain- ja yleisvaliokunnan välistä kanssakäymistä.

Tiettävästi pariskunnista molemmat on bongattu yhdessä myöhemminkin <3 Vihdoin ja viimein koitti Pykälä-viikko, tuo pykälävuo-

den kohokohta.

Viikkoa pykälistit starttailivat tahoillaan huhujen mukaan jo maanantaina, mitä Perhonen pitää hienona tarkkaavaisuutena, sillä onhan viikossa tiettävästi seitsemän päivää.

Kunnolla bileet potkaistiin kuitenkin käyntiin tiistain Avajaisissa, joissa Perhonen bongasi erään RinneRikollisten synttäreillä aikoinaan intiimeissä väleissä erään herrasmiehen kanssa olleen tyttösen bonganneen tämän nuorukaisen kaiman! Ei nimi miestä pahenna, päinvastoin näemmä ;) Seuraava aamu koitti aurinkoisena kv-vieraiden saapuessa ja Kiljavan matkaajien pakkautuessa busseihin. Erään neidon matka leirikeskukseen oli kuitenkin katketa heti alkuunsa pitkittyneiden kauneusunien johdosta... Onneksi hätä aina keinot keksii, ja koko lössi saatiin kuin saatiinkin perille mafian hengessä leiriiltaa viettämään.

Naarmuitta ei tältäkään reissulta selvitty, mutta aamulla bussien kääntäessä nokan takaisin kohti pääkaupunkia olivat katseet jo vahvasti tulevassa Hukkaputkessa, joka kutsui pykälistejä Itä-Helsingin syövereihin.

Tätä ennen osa kuitenkin suuntaisi vielä pahamaineiselle Läpsyexculle, joka ei kaikesta päätellen jättänyt tänä vuonnakaan osallistujia kylmäksi excun koiduttua erään muutoin niin skarpin phuksineitokaisen kohtaloksi.

Perhonen pisti merkille muutoinkin viikon mittaan, kuinka tämä tyttö ystävineen antautui täysillä Pykäläviikon huumalle!

TO BE CONTINUED…

Rakkaudella, Perhonen

joka Perhosen iloksi oli sankoin joukoin houkutellut

INTER VIVOS 2/2015

53

päivän asu

Ilmi Salminen – Otaniemestä oikikseen hypännyt aktiivinen phuksi.

Teksti Lauri Linna ja Tuuli Talvinko Kuva Emmi Koli

Miten kuvailisit pukeutumistasi?

Rento, mukavuudenhaluinen ja vaihteleva.

Kuulemieni kommenttien perusteella ilmeisesti myös aika värikäs. Esimerkiksi yksissä juhlilla eräs ystäväni kertoi pukeutuneensa mustaan mekkoon, koska arveli, että ”Ilmillä on kuitenkin jotain värikästä ja kuoseja päällään”. Tykkään myös pukeutua päivän ja tunnelman mukaan.

Mitä pukeutuminen merkitsee sinulle?

Olen usein aika käytännönläheinen ihminen, ja pyrinkin pukeutumaan niin, että viihdyn itse vaatteissani. Toisaalta saatan haluta juuri sinä räntäsateisena päivänä laittaa päälleni jotain värikästä piristääkseni paitsi itseäni, myös ihmisiä ympärilläni. Pukeutuminen voi olla myös orientoitumista johonkin tilanteeseen, kuten uuteen työhön, juhliin tai rentoutumiseen.

Onko sinulla viestiä, jota haluat välittää pukeutumisellasi?

Mielenkiintoinen kysymys, en olekaan aikaisemmin miettinyt pukeutumistani

viestinnän keinona! Ehkäpä sitten haluan levittää ympärilleni positiivista asennetta ja paloa tehdä itselleen tärkeitä asioita, myös asuvalinnoilla.

Onko oikis vaikuttanut pukeutumiseesi?

Sehän on ihan klassikko, että uusien opiskelijoiden pukeutumistyyli muuttuu alaa vastaavaksi muutamassa viikossa opiskelupaikan vastaanottamisesta ja opintojen aloittamisesta.

Luulen kuitenkin, että oikiksessa aloittaminen tuskin kovin paljoa muutti omaa pukeutumistyyliäni, sillä olin ehtinyt opiskella Otaniemessä muutaman vuoden ennen kuin havahduin oikeustieteen mielenkiintoisuuteen. Tosin innostuin taas uudelleen värikkäistä vaatteista juuri aloitettuani tiedekunnassa, eli ehkäpä oikiksella onkin siis ollut käänteistä vaikutusta pukeutumistyyliini.

Miksi luulet oikiksen pukeutumiskulttuurin olevan sellainen kuin se on?

Uskon, että oikiksessa, kuten muillakin aloilla, pukeutumiseen vaikuttaa paljon se, miten alan työpaikoilla pukeudutaan.

Jos työpaikoilla vaaditaan tiettyä pukeutumista, leviää se myös opiskelijoihin. Jokaisella alalla onkin oma pukeutumiskoodistonsa, ja esimerkiksi juristien parissa siisti pukeutuminen tuntuu usein olevan osa ammatillista uskottavuutta. Tämähän on siis tietenkin todella alakohtaista: esimerkiksi taas IT- tai tietoturva-alalla liian sliipattua asiantuntijaa saatettaisiin pitää epäilyttävänä. iv

Veikko Myller: Hallittu tilanne

Ota tilanne haltuun.

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi