Inter Vivos 2/2016 by Inter Vivos

INTER VIVOS

2/2016

Pykälä ry:n jäsenlehti

YLIOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ ON ” KUIN POHJOIS-KOREASTA? HAASTATTELUSSA PROFESSORI JUKKA KEKKONEN

VUOSIJUHLAREPORTAASI STUDIA IURIDICA HYY YHTYMÄ – YLIOPPILASKUNNAN VASTUULLINEN VARALLISUUDENHOITAJA

PÄÄKIRJOITUS:

VAIN KUNNIANHIMOINEN OPISKELIJALEHTI VOI SELVITÄ ALIISA PELTONIEMI

en lisäksi, että lehtemme on osa Pykälää, se on myös yksi kymmenistä HYYn piirissä julkaistavista opiskelijalehdistä. Se on suurin ja kaunein, mutta joutuu kamppailemaan samojen ongelmien kanssa kuin muut lehdet. Millä oikeuttaa olemassaolonsa? Kuinka olla riittävän kunnianhimoinen ja laadukas? Maineeltaan kuuluisin ylioppilaskunnan piirissä julkaistavista lehdistä on tällä hetkellä kiistatta Kyyhkynen. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen lehti on onnistunut kohauttamaan tasaisin väliajoin. Se on julkaissut mielipiteitä herättävää journalismia niin seksityötä tekevästä seurakunnan työntekijöistä kuin opiskelijabileissä tapahtuneista huumausepäilyistä. Verkossa nuo jutut ovat saaneet keskisuurenkin lehden kateelliseksi saavia lukijamääriä. Toiveenani on, että meiltä löytyy Pykälästä samanlaista kunninahimoa nostaa esiin aiheita, joilla voisi olla kiinnostusta jopa pykälistien ulkopuolella. Oikeudellisen maailman nuorekkaana julkaisuna meillä on mahdollista kirjoittaa näkökulmista ja aiheista, joista kukaan muu tuskin Suomessa kirjoittaisi. Toinen asia minkä tiimoilta kohistaan on Kyyhkysen mainosmyynti. Julkaista vai eikö naispappeutta vastustavan ja homofoobisen Suomen teologisen instituutin mainoksia, on pulma, jonka kanssa lehden päätoimittajat joutuvat jatkuvasti kamppailemaan. Edellinen päätoimittaja ei suostunut instituutin mainoksia julkaisemaan. Nykyiset suostuivat. He perustelivat päätöstään muun muassa sillä, että se ei vaikuta lehden linjaan. Nähdäkseni tämä voi pitää vain osittain paikkaansa. Mainokset ovat osa lehden sisältöä. Ne ovat osa lehden kertomaa tarinaa. Meillä on Inter Vivoksessa upeita ja tyylikkäitä mainoksia. Ne luovat lehteemme ammattimaisuutta ja ryhtiä, jota ilman lehti ei olisi sama kuin mitä se on nyt. Toisaalta on varottava, ettei lehdestä tulisi pelkkä mainosalusta, vaan sen journalistinen sisällön on oltava niin vahvaa, että se yksin riittää perustelemaan tällaisen jäsenpalvelun tuottamista. Vaikka Inter Vivoksen tilanne on taloudellisesti harvinaisen hyvä, kannattavaa bisnestä ainejärjestön lehdellä on lähes mahdotonta tehdä.

Opiskelijalehtien kuolema olisi suuri tappio. Ne ovat korvaamattomia historioitsijoille ja yhteisöllisyyden rakentajina. Niiden avulla voidaan luoda yhdistyksessä julkista keskustelua ja jakaa ideoita. Kertoa myös alumneille missä oikein ollaan menossa. Toisaalta verkon, sosiaalisen median ja yhä lisääntyvien viihdepalvelujen aikana opiskelijalehtien on oltava entistä kunnianhimoisempia oikeuttaakseen olemassaolonsa ja saadakseen osa kiireisten lukijoidensa ajasta. Ei riitä, että lehti on ihan hyvä. Se on hiottava timanttiseksi. Tähän otan teiltä vastaan kaiken tarjoamanne avun. Lauri Linna päätoimittaja

INTER VIVOS 2/2016

INTER VIVOS 2/2016 3

PÄÄKIRJOITUS: VAIN KUNNIANHIMOINEN OPISKELIJALEHTI VOI SELVITÄ

BONA MATER FAMILIAS

EXPERTO CREDITE: RAKAS PYKÄLISTI

HALLITUKSEN PALSTA

HELP:N PALSTA

IV:N LYHYET

KOLUMNI: FAKTAT TISKIIN!

HAASTATTELUSSA PROFESSORI JUKKA KEKKONEN

17 VUOSIJUHLAREPORTAASI 27

HAASTATTELUSSA KAISA-KIRJASTON JOHANNA LAHIKAINEN

STUDIA IURIDICA: RANGAISTUKSET JA OIKEUSTAJU

HYY YHTYMÄ – YLIOPPILASKUNNAN VASTUULLINEN VARALLISUUDENHOITAJA

KUUKAUDEN PYKÄLISTI: RAISA ULJAS

HEIKIN PALSTA

42 PERHONEN

INTER VIVOS 2/2016

14 17

ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute OSOITTEENMUUTOKSET

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

Lauri Linna lauri.linna@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

TAITTO

MEDIATIEDOT

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

Aliisa Peltoniemi aliisapeltoniemi@hotmail.com KANNEN KUVA

Roman Beletski

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 2/2016

BONA MATER FAMILIAS

ämän lehden kolahtaessa postiluukusta takanapäin alkaa olla jo leijonanosa kevään haasteista ja riennoista. Käteesi on ehkä jäänyt muutamia läpäistyjä tenttejä, töissä kartutettua osaamista, Pykälän ison salin tanssilattialla vietettyjä hetkiä tai toivottavasti ainakin joitakin näistä. Huhtikuussa vietettiin jälleen Pykälä-viikkoa, joka alkoi aikaisemmista vuosista poiketen jo maanantaina Pykälän Kympin, ensimmäistä kertaa järjestetyn Pykälän oman juoksutapahtuman lähtölaukauksen kajahtaessa ilmoille Töölönlahdella. Viikon varrelle mahtui monenmoista, ja viikko huipentui loisteliaisiin 81-vuotisvuosijuhliin Wanhassa Satamassa sekä sitä seuranneeseen aina yhtä riehakkaaseen Sillikseen. Saapuipa kanssamme Pykälä-viikon riennot koluamaan myös neljättäkymmentä KV-vierasta ympäri Pohjoismaita. Puhun varmaankin jokaisen viikon tapahtumiin osallistuneen puolesta sanoessani, että viikko oli ikimuistoinen! Pykälä-viikko vaati hallitukselta suuren määrän työtä, ja viikon järjestelyt olivatkin alkuvuoden prioriteeteissa korkealla. Missään nimessä tätä kaikkea ei kuitenkaan hallitus olisi yksin saanut aikaiseksi. Viikon järjestelyjä varten koottiin aikaisempien vuosien tapaan neljä toimikuntaa, joihin lähti mukaan ilahduttava määrä innokkaita pykälistejä. Pykälässä läpi vuoden työskentelevät valio- ja toimikunnat antoivat muiden tehtäviensä ohella panoksensa Pykälä-viikon onnistu-

INTER VIVOS 2/2016

miselle hekin, minkä lisäksi esimerkiksi Pykälän yrityssuhdevastaavakolmikko sekä viime vuoden hallitus aloittivat tämän vuoden Pykälä-viikon järjestelyt jo viime vuoden puolella. Ja kun tästä vielä pidemmälle ajatellaan, on Pykälä-viikon mahdollistamisesta kiittäminen myös esimerkiksi niitä kaikkia aikaisempien vuosien toimijoita, jotka ovat omina aktiivivuosinaan tehdyllä hyvällä työllä luoneet pohjaa sille, että meillä on nämä puitteet tehdä ja olla, kuin mitkä meillä tällä hetkellä ovat. Hyvin harvalle Pykälässä maksetaan palkkiota yhdistyksen eteen tehdystä työstä – motiivit ovat siis jossain muualla. Se voi olla halu oppia ja kehittyä, uudet tuttavuudet ja kokemukset, silkka uteliaisuus, mikä vain. Mitä ei kuitenkaan sovi missään nimessä unohtaa, on toimijoiden kiittäminen. Se on yksi tärkeimmistä, ja valitettavasti myös yksi helpoiten unohtuvista asioista! Tahdonkin tässä kohtaa sanoa lämpimän kiitokseni jokaiselle, joka yhdistykselle on tänä vuonna panoksensa tavalla tai toisella antanut. Pykälä ei olisi mitään ilman jäsenistöä, joka on valmis näkemään vaivaa yhdistyksen eteen ja jota yhdistyksen piirissä toimiminen tavalla tai toisella kiinnostaa. Aurinkoa päiviinne! Katariina hallituksen puheenjohtaja

EXPERTO CREDITE:

RAKAS PYKÄLISTI, terveisiä opintorintamalta! Yliopiston ja tiedekunnan kevät on edennyt muutosprosessien tahdittamana. Kulman takana odottaa aina uusi rehtorin päätös liittyen johonkin lukuisista käynnissä olevista muutoksista, linjaukset ja aikataulut tarkentuvat ja uusia tietoja tulee jatkuvasti ongittavaksi. Samaan aikaan tiedekunnassa on kuitenkin pyöritetty normaalia arkea, johon näin keväisin kuuluu seuraavan lukuvuoden opetuksen suunnittelu. Tänä keväänä ensi vuotta koskevat päätökset on pyritty tekemään mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta näin loppukeväästä jää aikaa syksyllä 2017 voimaan tulevien tutkintojen sisältöjen suunnitteluun. Lisäksi hallintohenkilökunnan irtisanomiset on toteutettu asettamalla hallinnon työpaikat hallinnossa tällä hetkellä työskentelevien haettavaksi. Haettavia paikkoja on vähemmän kuin nykyisiä, joten osa hallintohenkilökunnasta jää palkkaamatta uuteen tehtävään. Uusi hallintohenkilökunnan organisaatio (oikealta nimeltään ”uusi palveluorganisaatio” tai ”UPO”) aloittaa toimintansa 1.5., joten tästäkin johtuen on ollut tärkeää saada ensi vuoden opetus suunniteltua ennen kuin hallintohenkilöstössä alkaa myllertää. VUODEN 2016–2017 OPETUS Ensi vuoden opetus on pyritty järjestämään tähän vuoteen verrattuna mahdollisimman pienin muutoksin johtuen esimerkiksi irtisanomisista ja Ison Pyörän nielemistä suunnitteluresursseista. Joitakin muutoksia on silti tulossa. Pitkään valmisteltu, uudistettu maisteriohjelma astuu voimaan ensi syksynä, vaikka uusia muutoksia seuraakin jälleen vuoden päästä, kun Ison Pyörän mukaiset muutokset astuvat voimaan. Myös ON-tutkintoon on tehty joitakin yksittäisiä muutoksia, joskin tärkeimmät muutokset koskevat opetuksen aikataulutusta putken sisällä uudella tavalla. Ensimmäisen vuoden sisällä esimerkiksi valtiosääntöoikeus siirtyy syksylle ja 5 op:n harjoitusseminaaria suositellaan suoritettavaksi ensimmäisen vuoden keväällä. ISO PYÖRÄ -KOULUTUSUUDISTUS Ison Pyörän mukaan uudistuvien tutkintojen suunnittelu on aloitettu. Jokaiselle koulutusohjelmalle (ON-, OTM- ja KV-maisteriohjelmat) on muodostettu oma

johtoryhmänsä, joka vastaa syksyllä 2017 voimaan tulevien koulutusohjelmien sisältöjen suunnittelusta. Toimin itse opiskelijaedustajana ON- ja OTM-ryhmissä, ja erityisesti ON-johtoryhmässä on nähty tarvetta tutkinnon voimakkaalle muokkaamiselle. Ryhmässä on tuotu esiin näkökantoja siitä, että tutkinnon tulisi antaa opiskelijalle merkittävästi nykyistä enemmän valmiuksia esimerkiksi esiintymisessä, vuorovaikutuksessa ja kirjoittamisessa. Toistaiseksi tutkintomme nimittäin jättää juuri nämä alueet armottoman puutteelliseksi. Lisäksi olemme keskustelleet ON-tutkinnon pirstaleisuudesta ja ahtaudesta – tavoitteena on ehtiä tarkastelemaan tutkinnon sisältöä kriittisesti ja pohtia sitä, mitä eri kokonaisuuksia tutkinnossamme tulisi opettaa ja kuinka syvällisesti. Aikaa tutkinnon uudistamiseen on kuitenkin rajallisesti, joten suuriin uudistuksiin tarvittaisiin paljon tahtoa. Henkilökohtaisena tavoitteenani on luoda omalta osaltani ryhmään positiivista painetta pohtia asioita ennakkoluulottomasti ja uudistaa tutkintoa nyt niin suurilta osin kuin havaitaan tarpeelliseksi. Toivotan kaikki lämpimästi tervetulleeksi OVK:n kokouksiin, joissa ruoditaan tarkemmin juuri näitä asioita! Aurinkoa ja keväisiä hetkiä toivottaen Helinä opintovastaava INTER VIVOS 2/2016

HALLITUKSEN PALSTA:

DIILEJÄ JOKAISEN PYKÄLISTIN PUOLESTA Loistokkaita ja railakkaita juhlia, virkistävä kymmenen kilometrin juoksu aurinkoisen Töölönlahden ympäri, toinen toistaan mielenkiintoisempia ja hauskempia excursioita, Pykälän taikaa täynnä olevat vuosijuhlat ja kaiken kruunaava akateeminen silliaamiainen – näistä aineksista Pykälä-viikko oli tänä vuonna tehty ja tuo viikko on varmasti kaikilla vielä tuoreena mielessä. Usein unohdamme, että ilmiömäisen varsinaisen tapahtumanjärjestäjien kirjon ohella Pykälä-viikon ja monen muun Pykälä-vuoden aikana järjestettävän tapahtuman taustalla on tehty työtä jo monta kuukautta etukäteen neuvottelupöydän ääressä tai tuntikausia sähköposteja kirjoitellen. Kuten monet muistakaan tapahtumista, vasta vietetty vuoden paras viikko ei olisi ollut mahdollinen ilman yrityssuhdevaliokunnan pitkäjänteistä ja periksiantamatonta työtä. Vuonna 2011 perustettu yrityssuhdevaliokunta on Pykälän nuorin valiokunta, ja se koostuu puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin virkojen ohella kolmesta yrityssuhdevastaavasta, kahdesta excursiovastaavat ja jäsenetuvastaavasta. Valiokunnan tehtävänä on toimia linkkinä yhdistyksen ja yritysmaailman sekä eräiden julkisen sektorin toimijoiden suuntaan. YSV koordinoi yhteistyötä ja hoitaa yhteydenpidon yritysten ja Pykälän eri toimijoiden välillä. Yrityssuhdevaliokunnan kautta pääsee siis näin omalla tavalla vaikuttamaan kaikkeen siihen mitä Pykälässä tapahtuu. YRITYSSUHDETOIMIKUNTA – SUUNNITELMALLISUUTTA, NEUVOTTELUJA JA TULOSTA Yrityssuhdevastaavien muodostaman yrityssuhdetoimikunnan eli YRSUn vuosi alkaa Pykälässä kovalla suunnittelutyöllä siitä, millaiseen yhteistyöhön yhteistyökumppaneiden kanssa kunakin vuonna pyritään ja miten näihin tavoitteisiin päästään. Yrityssuhdevastaavat sopivat lukuisten omien vastuuyritystensä kanssa tapaamisaikoja, joissa käydään tarkemmat keskustelut tulevan vuoden yhteistyökuvioista. Kun suunnittelutyö on tehty ja tapaamiset sovittu, on neuvotteluiden aika. Nämä neuvottelut käydään pääosin kasvotusten yhteistyökumppaneiden kanssa heidän toimistoillaan. Neuvotteluiden jälkeen käydään tyypillisesti vielä sähköpostikirjeenvaihtoa jo sovituista ja vielä avoinna olevista asioista. Työtä toimikunnan jäsenillä siis riittää, ja se jatkuu alkuvuoden tapaamisten jälkeen läpi vuoden. Käytännössä YRSUn työ alkaa näkyä viimeistään siinä vaiheessa, kun yritysyhteistyö kantaa hedelmää vuoden ensimmäisessä Inter Vivoksessa ilmoitusten 8

INTER VIVOS 2/2016

muodossa. Nyt käsissäsi pitämässäsi IV:ssä on lukuisia ilmoituksia, jotka ovat päätyneet siihen edellä mainittuja reittejä pitkin YRSUn suunnittelupalavereista neuvotteluiden kautta yrityssuhdevastaavan sähköpostilaatikkoon mainosmateriaalina ja tästä IV:n taittajan näytölle. YRSU tekee merkittävästi työtä myös esimerkiksi erilaisten tapahtumien eteen. YRSUn työ näkyy Pykälässä läpi vuoden ja hiljattain vietetty Pykälä-viikko on vuoden tärkein viikko myös YRSUlle. Esimerkinomaisesti kaikki vuosijuhlapöydässä näkemäsi rekvisiitta, viinilaseja koristavista nauhoista selfiekeppeihin, oli tulosta YRSUn ja sen yhteistyökumppaneiden yhteistyöstä. Ilman tätä yhteistyötä ei esimerkiksi Vuosijuhlia voitaisi toteuttaa nykyisenlaisena. ENSIMMÄISET KOSKETUKSET TYÖELÄMÄÄN EXCURSIOIDEN KAUTTA Kukapa ei olisi joskus ollut exculla nauttimassa aina yhtä mainioista tarjoiluista ja joskus vapaamuotoisemmasta, joskus muodollisemmasta, mutta aina yhtä antoisasta ja mielekkäästä ohjelmasta? Excutkaan eivät ole tuomassa merkittävää panostaan Pykälän tapahtumakalenteriin itsestään vaan niiden taustalla toimii kaksi henkilöa, jotka pitävät kaikkia excuihin liittyviä lankoja käsissään. Kuitenkaan excuista sopiminen ja uusien excujen ideoiminen ei suinkaan ole ainoa osa excuvastaavien työtä. Excuvastaavat nimittäin pitävät huolen myös siitä, että kalenteri on aina pullollaan excursioita, jotka ovat tarpeeksi erilaisia ja suunnattu oikeassa suhteessa koko jäsenistölle. Excujen ajankohtien, aiheiden ja kohderyhmien tulee vastata jäsenistön tarpeita. Näin ollen excursiovastaavien samoin kuin yrityssuhdevastaavien panos on Pykälälle ja sen jäsenistölle suuri. Siispä ensi kerralla, kun näet asianajotoimiston logon vuoden siihen asti parhaissa bileissä, otat Snapchattiin kuvia excun mielettömistä tarjoiluista samalla oppien yrityksestä tai jostakin oikeudellisesta teemasta paremmin kuin Porthanian luentosalissa ikinä voisit unelmoida, muista millaista työtä vastaavien kokemusten mahdollistamiseksi jatkuvasti tehdään. Jatka sen jälkeen nauttimista, sitä varten me työtämme teemme. Laura Renholm Hallituksen sihteeri Yrityssuhdevaliokunnan puheenjohtaja

HELP:N PALSTA:

SAAMME SÄHKÖISET EDUSTAJISTOVAALIT 2016 – Oletko siis valmis vaikuttamaan, pykälisti? Lukukausi 2015–2016 alkaa olla lopuillaan niin yliopistolla kuin edustajistotoiminnassakin. Lienee siis jo syytä katsoa tulevaisuuteen, ensi syksyyn nimittäin. Silloin ylioppilaskuntaamme valitaan uusi edustajisto. Syksyn 2016 vaalit ovat ensimmäiset sähköiset edustajistovaalit HYY:n historiassa, mikä muuttanee sekä vaalien että vaalikampanjoinnin luonnetta radikaalistikin. Ensimmäisissä kerroissa on aina myös omat tekniset haasteensa, ja HELP:ssä toivomme kovasti, ettei sähköiseen äänestykseen liittyisi suurempia sellaisia. Vaalien sähköistäminen oli nimittäin HELP:n vuoden 2014 edustajistovaalien vaalitavoite, jonka saimme ajettua läpi vuonna 2015. Tänä keväänä edustajisto muutti HYY:n vaalijärjestystä sähköisille vaaleille sopivaksi. Muutoksessa eniten keskustelua herätti se, saisiko äänestäjä sähköisissä vaaleissa muuttaa ääntänsä. Tästä aiheesta päädyttiin jopa äänestämään edustajiston kokouksessa. Osa edustajiston jäsenistä katsoi, että äänestäjän mahdollisuus muuttaa ääntänsä vaalien loppumisajankohtaan saakka ehkäisi painostusta ja epärehellistä kikkailua vaaleissa. Lisäksi mahdollinen virheellinen äänestys olisi mahdollista korjata. Toisaalta osa näki, että mahdollisuus äänen vaihtamiseen mahdollistaisi aggressiivisenkin vaalimainonnan ja voisi ahdistaa äänestäjää. Edustajisto päätyi lopulta siihen, että ääntä ei saa vaihtaa, vaan jokainen voi äänestää vain kerran. Sähköistyminen tulee siis tässä tapauksessa äänestäjän kannalta vaikuttamaan vain käytännön äänestämisprosessiin. Toinen tekninen – mutta huomattavasti vähemmän keskustelua herättänyt – vaihe tänä keväänä vaalien toteuttamiseksi on ollut keskusvaalilautakunnan jäsenten valinta. HELP:n edustajana keskusvaalilautakunnassa, eli KVL:ssa, on Lauri Koskentausta, joka sai myös Edistyksellisen edustajistoryhmän täyden tuen. Varajäseneksi valittiin Antti Kähkönen. Vaalien teknisen järjestämisen lisäksi HELP:n on aika pian sorvata seuraavan kauden vaalitavoitteensa. Edellisiä vaalitavoitteita edistettiin yllättävänkin hyvin, ottaen huomioon, että HELP oli ensimmäisen kauden oppositiossa. Sieltä käsin saatiin kuitenkin sähköiset vaalit ajettua

läpi. Lisäksi vaalitavoitteistaan HELP on edistänyt esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveysasiaa. Itseasiassa HYY:n tämän vuoden toimiston toimintasuunnitelmaan otettiin HELP:n Jonne Junturan edustajistossa esittelemä kehitysidea opintopsykologien ja YTHS:n psykologien tiiviimmästä yhteistyöstä, jotta opiskelijat saisivat sujuvammin mielenterveysapua kiireellisissä tilanteissa. HELP päättää tänä keväänä uudet vaalitavoitteensa taustajärjestöjensä tuella ja hyväksynnällä. Nyt olisikin siis myös rivipykälistille hyvä aika ottaa edustajistoryhmäänsä yhteyttä, ja kertoa, mikä risoo HYY:ssa tai yliopistossamme. Mikä HYY:ssa on täysin turhaa ja mitä HYY:n toisaalta pitäisi tehdä enemmän? Kaikenlaiset kehitysideat otetaan vastaan, ja voisi sanoa, että niitä todella HYY:ssa tarvitaan. Ne pykälistit, jotka ovat kiinnostuneita lähtemään seuraaviin vaaleihin ehdolle, ovat erittäin tervetulleita mukaan vaalitoimintaan jo tässä vaiheessa. Yksi HELP:n perusajatuksista on se, että HYY ei saisi olla vain ainejärjestöaktiiveja tai pieniä harrasteryhmiä varten. Jokainen opiskelija maksaa vuosittain jäsenmaksun ja rahalle pitäisi näin ollen tulla vastinetta jokaisen opiskelijan kohdalla edes jossain määrin. HYY ei ole valtio eikä kaupunki, vaan se on opiskelijoiden yhteinen ylioppilaskunta, jonka toimintaa opiskelijoiden tulisi tuntea ja johon heidän tulisi pystyä vaikuttamaan. Pykälistin olisi kuitenkin hyvä muistaa, että asioiden kohentaminen vaatii jotain. Täytyy tulla mukaan vaikuttamaan ja kertoa omat näkökulmansa. Valittelu pienessä piirissä ei vaikuta mihinkään. Toisaalta tulemalla mukaan voi myös itse oppia huomattavan paljon asioista ja ymmärtää paremmin erilaisia ihmisiä erilaisilta tieteenaloilta. Mikä olisi sen tärkeämpää vuonna 2016? Suosittelenkin jokaiselle pykälistille viiden minuutin mietintätuokiota siitä, mitä ensi syksyn edustajistovaalit itselle tarkoittavat, ja voisiko itse tehdä jotain mielekkäämmän ja paremman HYY:n puolesta. Pientä tai isoa. Hyvää kevään jatkoa ja kriittisen ajattelun kykyä kaikille toivottaa, HELP:n pj Salla, johon saa olla yhteydessä!

INTER VIVOS 2/2016

IV:N LYHYET IV 59 VUOTTA SITTEN •

Alaviitteen numerossa 3/1966 käsiteltiin sensuuria sen eri muodoissa, kunnes ylioppilas Mauno Antero Nummisen glossa ordinaria tyhjensi keskustelun ikuisiksi ajoiksi.

INTER VIVOS 2/2016

OLETKO KOKENUT HÄIRINTÄÄ? Oletko kokenut häirintää? Opiskelijatoiminnassa - edes bileissä - ei tarvitse sietää minkäänlaista epäasiallista kohtelua. Oli kyse niin syrjinnästä, seksuaalisesta häirinnästä tai kiusaamisesta, siitä voi olla yhteydessä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin. Yhteydenotot ovat luottamuksellisia. Osalla suurimmista ainejärjestöistä on myös omia lomakkeita, joiden kautta voi ilmoittaa kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta. Häirintäyhdyshenkilöt tavoittaa osoitteesta: hairintayhdyshenkilo@hyy.fi

MUUALLA SANOTTUA 2/2016 “Opiskelijan näkökulmasta tarkasteltuna Lakimiesliiton tulee aktiivisesti ottaa kantaa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan muutosprosessiin ja taistella itsenäisen tiedekunnan puolesta.” SINI TERVO, LAKIMIESLIITON HALLITUKSEN OPISKELIJAEDUSTAJA, LAKIMIESUUTISET 2/2016 “Lakimieskunnan edustavuus politiikassa on huolestuttavasti heikentynyt.” HEIKKI HALILA, LAKIMIESUUTISET 2/2016

LAURI LINNA

IV LEIKKAA 2/2016 Sarjassa Inter Vivos listaa vaihtoehtoisia leikkauskohteita koulutuksesta tehtäville leikkauksille. • • • • •

“Transsukupuolisten ja intersukupuolisten henkilöiden oikeusaseman oikeudellinen analyysi paljastaa, miten oikeusjärjestelmä itse osallistuu sukupuolen määrittelyyn ja tunnustaa vain tietynlaisen, sukupuolten vastakkaisuuteen perustuvan miehen ja naisen kategorian.” MARJO RANTALA, OIKEUS 1/2016 KOONNUT LAURI LINNA

Oikeustieteellisten aloituspaikat Sitsilaulujen seksistiset lisäsäkeistöt Maakuntien määrä Hanhenmaksapalleroiden veroale Juhlien tylsät ensimmäiset tunnit

INTER VIVOS 2/2016

KOLUMNI:

FAKTAT TISKIIN! kelin läpi, ennen kuin niistä muodostuu lauseita, joita voidaan peilata oikeusnormeja vasten. Tämä on luonnollisesti välttämätöntä, jotta oikeudellisia luonnehdintoja voitaisiin ylipäätään tehdä. Perustellun oikeudellisen luonnehdinnan tekeminen edellyttää kuitenkin perusteltua tietoa todellisuudesta. Näin sanoen voidaan myös perustella sitä, minkä takia lainoppi tarvitsee seurakseen yhtä lailla oikeuden yleis- ja oheistieteitä, erityisesti opiskelijoiden peräänkuuluttamia neuvotteluja vuorovaikutustaitoja, kuin myös tietoisuutta ihmisen mielen toiminnasta. Kaikki nämä pyrkivät siihen, mihin lainopin metodit eivät yksinään pysty: parantamaan valmiuksiamme saada tietoa todellisuudesta ja artikuloida tosiasioita normatiivisen järjestelmän sulattamaan muotoon. Juristeja ei tarvita vain, koska sääntely on monimutkaista, vaan koska tosielämä on vieläkin mutkikkaampaa. Samalla voidaan miettiä, millaiset opiskelutavat palvelevat millaisiakin tarkoituksia: ryhmätyö ei ole tältä kantilta katsottuna arvokasta sinällään, jos se on luonteeltaan samanlaista kuin oikeustapaustehtävän äärellä yksinään pähkäileminen. Meidän tulee oppia kysymään oikeita kysymyksiä ja hyödyntämään tietoa, jota muilta saamme. JAAKKO SEPPÄNEN ESSI KERÄNEN

”Julkisuuden henkilö XL on asentanut makuuhuoneeseensa videokameran ja kuvannut seksiaktejaan Y:n ja Z:n kanssa kertomatta näille kuvatuksi tulemisesta. Miten tekoa on luonnehdittava oikeudellisesti?” Oikeustapaustehtävää on pidetty oikeustieteellisen opetuksen kulmakivenä. Väitän kuitenkin, että oikeustapauksien ratkominen on vääjäämättä vajavainen tapa oppia, miten oikeus todella toimii. Ongelmana on, että oikeustapauksessa tosiseikat annetaan valmiiksi pureskeltuna. Aarnio-käräjiä ei istuttu kuukausikaupalla sen vuoksi, että tuomareiden olisi pitänyt koko ajan pohtia, miten Aarnion ja kumppaneiden touhuja tulisi oikeudellisesti arvioida. Niitä istuttiin sen selvittämiseksi, mitä on tapahtunut. Tai pikemminkin, mitä voidaan todistaa tapahtuneeksi. On melkoista elitismiä ajatella, että juristin tarvitsisi osata vain tehdä oikeudellisia arvioita faktojen perusteella. Ei, faktat täytyy osata kerätä ensin. Yllättävää, tai ei ehkä sittenkään niin yllättävää on, että Kielikeskuksessa ollaan tästä tietoisimpia. Englannin opettaja oli litteroinut eräässä oikeudenkäynnissä esitetyt puheenvuorot tekstiksi, ja oppitunnin alussa hän jakoi paperinivaskasta jokaiselle muutaman satunnaisen tekstikatkelman. Tehtävänämme oli haastatella toisiamme yksitellen ja sen avulla selvittää, mistä oikeudenkäynnissä on ollut kyse. Suurin osa opiskelijoista oli aivan puulla päähän lyötyjä, allekirjoittanut mukaan lukien. Ei meille tällaista ole kukaan opettanut. Toisin kuin oikeussäännöt, tosiseikat eivät ole juristillekaan ihmisestä riippumattomia ”luonnontieteellisiä” faktoja, ne ovat välttämättä paikkaan ja aikaan sidottuja, artikuloitu jonkun toimesta. Juristit joutuvat tunkemaan koko maailmankaikkeuden moninaisuudet ja hienonhienot vaikutussuhteet melkoisen man-

“JURISTEJA EI TARVITA VAIN SIKSI, ETTÄ SÄÄNTELY ON MONIMUTKAISTA, VAAN KOSKA TOSIELÄMÄ ON VIELÄKIN MUTKIKKAAMPAA.” INTER VIVOS 2/2016

”HELSINGIN YLIOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ MUISTUTTAA HIUKAN KÄRJISTÄEN SANOTTUNA POHJOIS-KOREAN DIKTATUURIA.” -Inter Vivosin haastattelussa professori Jukka Kekkonen TEKSTI PETRA PENTZIN JA LOTTA SASSI KUVAT ROMAN BELETSKI

INTER VIVOS 2/2016

MITEN HELSINGIN YLIOPISTOA TULISI MIELESTÄSI KEHITTÄÄ? Vuoden 2010 yliopistouudistuksen tuomat muutokset ovat yliopistoyhteisön näkökulmasta pääosin negatiivisia. Yliopistolain muuttaminen oli osaltaan ideologinen toimenpide yksityistämisen suuntaan. Hiukan kärjistäen sanottuna yliopistoa johdetaan nykyään kuin armeijaa. Valta on keskitetty rehtorille. Uusi johtamisjärjestelmä on myös kallis entiseen verrattuna. Siihen kuluu arviolta 2-3 miljoonaa euroa ylimääräistä verrattuna siihen, mitä siihen ennen uudistusta kului. Kuvaavaa on esimerkiksi se, että rehtori saa enemmän palkkaa kuin Ranskan pääministeri. Johdon palkkoja korotettiin huomattavasti sekä sijaisten palkkaaminen päätoimisille vararehtoreille, dekaaneille ja laitosjohtajille on suuri kuluerä. Ennen nuo tehtävät hoidettiin professorien tehtävän ohella muutaman satasen lisäpalkkioilla. Yliopistouudistus vähensi demokratiaa ja uusi johtosääntö (2015) poisti sen ja kollegiaalisuuden lähes täysin yliopistosta. Yliopistouudistus vei myös ei-julkisuuden piiriin paljon asioita palkkatiedoista alkaen. Henkilökunnan irtisanominen ja siirrot tehtiin myös paljon helpommaksi, kun virkamiesstatus poistettiin yliopistolaisilta. Työtyytyväisyys on dramaattisesti vähentynyt yliopistouudistuksen aikana, ja luottamus ylimpään johtoon on tutkitusti hiipunut lähes olemattomiin. En ole ainoa, joka on sanonut, että HY:n johtamisjärjestelmä muistuttaa tällä hetkellä hiukan kärjistäen sanottuna Pohjois-Korean diktatuurista järjestelmää. MITÄ MIELTÄ OLET HELSINGIN YLIPISTOON KOHDISTUVISTA LEIKKAUKSISTA? Ne ovat järkyttäviä. Ei ole kuitenkaan olemassa yhtä ainutta oikeata vaihtoehtoa toteuttaa säästöjä. On katastrofaalisen väärää politiikkaa säästää näin rajuilla henkilöstöleikkauksilla. Suurimman vastuun henkilöstöleikkauksista kantaa rehtori. HY:n johto ei ole koko prosessin aikana halunnut kuunnella vaihtoehtoja. Toisinkin olisi voinut toimia. Esimerkiksi Turun yliopiston hallitus antoi rehtorille kaksi vaihtoehtoa: joko tehdä leikkaukset henkilöstövähennyksillä tai leikata muualta. Muita vaihtoehtoja leikkauksille ovat esimerkiksi tiloista ja hallinnosta

leikkaaminen. Henkilöstöllä on ollut myös halukkuutta solidaarisiin ratkaisuihin kuten esimerkiksi lomarahojen poistamiseen tai määräaikaiseen palkan alentamiseen, mutta tällaisille vaihtoehdoille ei ole annettu edes mahdollisuutta. Henkilöstö pitäisi sitouttaa ja ottaa mukaan päätöksentekoon. Tällä hetkellä kaikki toimii pimeyden verhon takana, eikä kukaan tiedä mitä tulee tapahtumaan, ennen kuin kaikki on jo tapahtunut. Johto kieltäytyy antamasta tarkkoja lukumääriä irtisanottavasta henkilöstömäärästä yksiköittäin. Tämä vaikeuttaa suuresti asiasta käytävää keskustelua. MITEN KEHITTÄISIT OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPETUSTA? Ensisijaista yliopisto-opetuksessa on mielestäni se, että yliopisto elää tutkimuksesta ja siihen perustuvasta opetuksesta. Tiedekunnasta on kuitenkin valitettavasti vähennetty useita professuureja lyhyessä ajassa, viimeisten viiden vuoden aikana. On mahdoton ajatus, että opettamisen ja tutkimuksen laatu paranisi jos samalla vähennetään tutkimus- ja opetushenkilökuntaa näin radikaalilla tavalla. Perusopetuksessa laadukkaat massaluennot ovat käytännössä välttämättömiä, jotta resursseja riittäisi pienryhmäopetukseen opintojen myöhemmissä vaiheissa. Opetuksessa tulisi keskittyä enemmän ongelmien tunnistamiseen ja ongelmien ratkaisuun, sanalla sanoen oikeiden kysymysten asettamiseen. Konkreettiset sisällöt opitaan työelämässä. Tärkeintä on opettaa valmiuksia ja innostaa opiskelijoita ongelmien ratkaisemiseen. Opetus ei saisi olla vain normien kaatamista opiskelijoiden niskaan. Tutkintoa muuttaisin radikaalisti mm. räjäyttämällä opintoputken. Opiskelijoiden liiallinen holhoaminen pitäisi lopettaa ja luottaa heidän omiin valintoihinsa. Putkimalli rajoittaa opiskelijoita liikaa. MINKÄLAINEN ON MIELESTÄSI HYVÄ YLIOPISTOOPETTAJA? Mielestäni tärkeää ei ole se, opettaako kukin yliopistopedagogien ohjeiden mukaisesti, vaan ydinasia on se, että opetus perustuu tutkimukseen. Aloitan aina omat luentoni sanomalla, että täällä ei tarvitse pelätä, että joutuu keskustelemaan vierustoverin kanssa 10 miINTER VIVOS 2/2016

nuuttia. Korostan diversiteettiä opetusmenetelmissä. Joku voi opettaa jollain hyvin perinteisellä tavalla äärettömän hyvin. Parasta opettamisessa on se kun pääsee kertomaan lahjakkaille nuorille omasta tutkimuksestaan, jota tekee intohimoisesti. Sisäisestä palosta tieteeseen seuraa hyvää opetusta. Kunnioitus opiskelijoita ja muita tiedeyhteisön jäseniä kohtaan, joustavuus ja kuuntelemisen taito ovat myös olennaisia hyvälle opettajalle.

Sisällissotien kautta oppii paljon muun muassa siitä, miten ja miksi poliittista väkivaltaa syntyy ja mikä on oikeudellisten keinojen rooli väkivallan hillitsijänä. Sisällissodat ovat edelleen valitettavan ajankohtaisia, eikä systemaattista vertailevaa analyysia aiheesta ole aikaisemmin kovin paljoa tehty. Oma kirjani on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Pyrin saamaan sen pian julkaistuksi myös espanjaksi ja englanniksi. ELÄMÄNOHJEITA IV:N LUKIJOILLE?

UUSI KIRJASI “KUN ASEET PUHUVAT: POLIITTINEN VÄKIVALTA SUOMEN JA ESPANJAN SISÄLLISSODISSA” JULKAISTIIN MAALISKUUSSA. MITEN KIINNOSTUIT VERTAAMAAN SUOMEN JA ESPANJAN SISÄLLISSOTIA? Olen koko elämäni ollut intohimoinen tutkija. Koko projekti alkoi 90-luvulla, kun tein ”Laillisuuden haaksirikko- Rikosoikeudenkäyttö Suomessa vuonna 1918”-teosta, johon luin paljon erilaista kansainvälistä aineistoa, jossa kerrottiin mm. korkeista uhrimääristä Suomen ja Espanjan sisällissodissa. Olin myös vierailevana professorina Espanjassa, Madridin Complutense yliopistossa vuosina 1993-1994.

Edesmennyt Kari S. Tikka kertoi joskus tarinan siitä, kuinka hän oli katsomassa King Kong-elokuvaa New Yorkissa ja kohtauksessa, jossa tämä iso apina söi lakimiehen, yleisö repesi raikuviin aplodeihin. Tämän ei pitäisi olla kansalaisten käsitys juristeista. Iloitsen jokaisesta opiskelijasta, joka näkee juristin ammatin parhaat puolet eli pyrkimyksen oikeudenmukaisuuteen ja kohtuullisuuteen. Jokainen moraalinen teko on merkityksellinen. Pienessä tai isossa roolissa toimimisessa on aina vastuu lopulta yksilöillä. Aina voi pyrkiä olemaan parempi ihminen niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisestikin.

VUOSIJUHLAREPORTAASI TEKSTI LAURA RENHOLM KUVAT JUHLASTA RUBY NGUYEN

Suurimman ja kauneimman yhdistyksemme 81. vuosijuhlia vietettiin Wanhassa Satamassa lauantaina 16.4.2016. Upea pukuloisto niin kuvankauniiden iltapukujen kuin tyylikkäiden frakkien osalta täydensivät upeasti ilmassa olevaa Pykälän taikaa. Tänäkin vuonna rakas Pykälämme sai arvoisensa syntymäpäiväjuhlat niin juhlakansa kuin illan ohjelma ja tunnelmakin osalta.

Vuoden 2016 Hallitus vastaanotti ennen juhlaa vietettävässä cocktailtilaisuudessa Pykälän saamat tervehdykset. Tervehdyksissä oli tänäkin vuonna käytetty luovuutta ja lahjat ilahduttivatkin paitsi hallitusta myös muuta juhlaväkeä. Kuvassa hallituksen jäseniä hauskuuttaa Artikla ry:n lahja, joka oli eräs illan eriskummallisemmista ja humoristisemmista lahjoista.

INTER VIVOS 2/2016

Pykälän 81-vuotis syntymäpäivien juhlapöytä tullaan muistamaan tyylikkäästä mustavalkohopeisesta teemastaan ja monen monta juhlavierasta ikuistaneista selfietikuistaan. Tikkujen ohella juhlapöydässä nähtiin Roman Beletskin käsialaa olevat pöytäohjelmat ja plaseerauskortit, ruusut naisille, pöytäkoristeena komeileva kukka-asetelma sekä vuosijuhlaa sponsoroineiden yritysten nauhat ja tunnukset.

INTER VIVOS 2/2016

Juhlan pukuloisto oli vailla vertaansa, kun pyk채listit ja muut juhlavieraat pistiv채t parastaan.

INTER VIVOS 2/2016

Vuosijuhlien upeat laulunjohtajat eivät jättäneet ketään kylmäksi. Laura Parkkisenniemen upea lauluäänen ja Petteri Niemen mielettömän lavakarisman siivittäminä juhlavieraat varmasti nauttivat olostaan.

INTER VIVOS 2/2016

Sihteerin apuna vuosijuhlien järjestelyissä läpi kevään toimineet ihastuttavat vuosijuhlamarsalkat toimivat myös juhlan juontajana. 81. vuosijuhlien marsalkat Eero Nurmi ja Pauliina Isokangas juontohommissa.

INTER VIVOS 2/2016

Illan aikana nähtiin toinen toistaan sykähdyttävämpiä, opettavaisempia, liikuttavampia ja humoristisempia puheita. Oivaltavat puheenvuorot hallituksen puheenjohtajan ja tiedekunnan puolesta toivat puheenjohtaja Katariina Järvi ja dekaani Kimmo Nuotio. Hauskat ja samalla niin koskettavat puheenvuorot naiselle ja miehelle pitivät Sini Tervo ja Nikolas Limingoja. Nordiska Sekretariatetin tervehdyksen puolestaan toi Sekretariatetin presidentti Josefin Grönkvist. Motivoivan ja kannustavan juristin vaihtoehtoista urapolkua käsittelevän juhlapuheen piti Antti Kerppola.

INTER VIVOS 2/2016

Juhlan pääesiintyjänä nähtiin upea tulkitsija Ida Paul, jonka kaunis musiikkiesitys sulatti kovemmankin pykälistin sydämen. Säestäjänä toimi Tido. Juhlissa kuultiin paitsi paljon radiossa soinut Laukauksia pimeään myös Idan vastailmestynyt sinkku sekä vielä täysin julkaisematon kappale.

INTER VIVOS 2/2016

Eräs juhlan ohjelmanumeroista oli perinteinen tunnustusten jako. Tänä vuonna vuoden opettajaksi valittiin Heidi Lindfors. Ansiomerkillä palkittiin Jere Hjelt ja harrastusmerkillä Tuomas Haavikko, Erkko Meri ja Julia Parikka. Vuoden Pykäläteko-palkinnon voitti instituutio emännät. Onnittelut kaikille palkituille! Kuvassa ansiomerkin saajan Jere Hjeltin palkintoselfie.

LÄMPIMÄT KIITOKSET YHTEISTYÖKUMPPANEILLEMME

INTER VIVOS 2/2016

Juhlapaikkana toimi tänä vuonna tunnelmallinen Wanha Satama. Mahtavat tarjoilut ja kaunis juhlaympäristö loivat upeat puitteet onnistuneelle illalle. Juhlapaikalta akateemisten tanssien siivittämänä siirryttiin jatkopaikalle pykälistien kotiin Pykälään. Siellä meno jatkui OJS bilebändin ja DJ Ruodon siivittämänä aina aamuun asti.

ONNEA VIELÄ KERRAN RAKKAALLE PYKÄLÄLLE! Kiitos kaikille juhlavieraille, ihanille vuosijuhlamarsalkoille, ahkeralle vuosijuhlatoimikunnalle, upeille esiintyjille ja avainhenkilöille, yhteistyökumppaneille sekä kaikille muille, jotka mahdollistivat juhlamme toteutumisen!

INTER VIVOS 2/2016

”KIRJASTON TULEVAISUUTTA ON VAIKEAA ENNUSTAA TÄSSÄ TALOUSTILANTEESSA” -Inter Vivosin haastattelussa Helsingin yliopiston kirjaston johtava tietoasiantuntija Johanna Lahikainen TEKSTI PETRA PENTZIN KUVA ROMAN BELETSKI

Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden tohtoriksi naistutkimuksen oppiaineesta vuonna 2007 valmistunut 42-vuotias Johanna työskentelee Helsingin yliopiston kirjaston tutkimuksen palveluissa kymmenen henkilön esimiehenä ja vastaa metriikkatiimin toiminnasta. MITEN LEIKKAUKSET VAIKUTTAVAT KIRJASTON PALVELUIHIN? Tiukka budjetti tuottaa suuria haasteita, eikä tällä hetkellä ole mahdollista tarkasti arvioida mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Myös euron heikkeneminen suhteessa dollariin lisää suuresti taloudellista epävarmuutta, koska monet isoista tilauksista tehdään ulkomailta. Budjettivajeen vuoksi joudumme miettimään äärimmäisen tarkkaan sitä, mihin palveluihin on mahdollisuuksia panostaa ja millä laajuudella. Säästöt kohdistuvat mm. suoraan henkilökunnan määrään. Kirjastosta on kahden vuoden sisällä siirtymässä eläkkeelle noin 30 henkeä. Tämän lisäksi huhtikuussa on tulossa irtisanomisia. On sanomattakin selvää, että uusia organisoitumistapoja joudutaan miettimään pelkästään jo henkilöstön vähenemisen vuoksi. Tiedeyhteisön tuki on äärimmäisen tärkeä kirjastolle, erityisesti tällaisessa epävarmassa tilanteessa. Esimerkiksi viime vuonna tehdyt suuret aineistolakkautukset peruttiin osittain, koska yliopistoyhteisö reagoi niihin voimakkaasti ja listasi tilaukset, jotka tuli saattaa uudestaan voimaan. Rehtorilta tuli 200 000 euron lisärahoitus, jolla osa tilauksista saatiin elvytettyä. MINKÄLAISIA ERILAISIA TOIMINTAMENETELMIÄ JA PALVELUITA KIRJASTOSSA ON KEHITTEILLÄ TÄLLÄ HETKELLÄ? Haemme kustannustehokkuutta erilaisilla Itsepalveluratkaisuilla. Esimerkiksi itsepalveluvarausten nouto otettiin käyttöön vuoden alussa sekä kirjastoon pääsee sisälle työskentelemään joka arkipäivä jo klo 8.00, vaik27

INTER VIVOS 2/2016

kakin asiakaspalvelu avautuu vasta klo 9.00. Kaisa-talo on auki myös sunnuntaisin, jolloin kävijämäärät ovat olleet noin 1000 ihmisen luokkaa. Viikonloppujen aukioloajat ovat riippuvaisia siitä, miten yliopiston muutosohjelma ja tilapalvelut tulevaisuudessa tullaan toteuttamaan, koska kirjaston aukiolo on riippuvainen myös kirjaston ulkopuolisista tekijöistä kuten esimerkiksi vahtimestareiden käytettävyydestä. Tiedonhankinnan opetusten osalta aiomme siirtää enemmän materiaalia verkkoon, jotta saisimme suuremman määrän ihmisiä tavoitettua kerralla. Vertaisoppimisen trendi on tällä hetkellä nousussa, myös yliopistolla. Tällöin pohditaan sitä, onko tehokas ratkaisu, että oppilaat tarkastavat toistensa tehtäviä ja kommentoivat toistensa tekstejä. Kokeilumme vertaispalautteesta ovat toimineet hyvin ja opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä. Ihminen oppii eri tavalla ottamalla eri roolin. Yliopiston opettajien ja kirjaston välinen yhteistyö on myös elintärkeää yliopiston tehokkaalle toiminnalle. MITEN ISO PYÖRÄ-UUDISTUS VAIKUTTAA KIRJASTON TOIMINTAAN? Helsingin yliopiston opetusta ja tutkintoja muuttava iso pyörä -uudistus vaikuttaa jatkossa kirjaston tarjoamiin koulutuksiin ja aineistoihin. Kurssikirjatilanne on joillain aloilla vaikea ja haluaisimme, totta kai, turvata jokaiselle kurssikirjan silloin kun sitä tarvitaan. Kuitenkin tällä hetkellä on mahdotonta ennustaa miten iso pyörä –uudistuksen tuomat muutokset vaikuttavat esimerkiksi oikiksen opiskelukäytäntöihin ja miten nämä muutokset vaikuttavat materiaalitarpeeseen. Kurssikirja ei ole yhtä arvostettu kaikissa tiedekunnissa, vaan osassa tiedekunnista arvostetaan esimeriksi lehtiartikkeleita tenttimateriaalina enemmän. Kirjasto on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä ATT- eli avoin tiede ja tutkimus -hankkeessa. Kirjasto kannustaa sisällyttämään kurssivaatimuksiin mahdollisuuksien mukaan e-materiaaleja, INTER VIVOS 2/2016

”YLIOPISTON KIRJASTOSSA TYÖSKENTELY VASTAA ARVOMAAILMAANI JA KOKO YLIOPISTO ON HIENO PAIKKA OLLA TÖISSÄ. SIVISTYS, KRIITTISYYS JA TOTUUS OVAT TÄRKEITÄ ARVOJA JA OLEN TODELLA YLPEÄ SAADESSANI OLLA TÖISSÄ KIRJASTOSSA!”

jotka ovat vapaasti saatavilla. Avoimen julkaisemisen lisääntyminen olisi hyödyllistä kirjaston lisäksi koko yliopistoyhteisölle. Tärkeää olisi myös tehdä yhteistyötä tenttejä järjestävien tahojen kanssa, jos kirjaston asiantuntemusta halutaan hyödyntää esimerkiksi aineiston avoimeksi saattamisessa. VINKKEJÄ OIKIKSEN OPISKELIJOILLE KIRJASTON KÄYTÖN SUHTEEN? Jos Kaisa-talosta ei löydy tarpeeksi hiljaista tai muuten sopivaa lukutilaa, kannattaa tutustua juuri remontoituun ja hienoon Kansalliskirjastoon, jossa on paljon hiljaista lukutilaa. Myös Eduskunnan kirjaston palveluita ja lukusalia kannattaa kokeilla, varsinkin sen vuoksi, että heiltä löytyy myös oikislaisille tärkeitä kokoelmia. Tilapalvelut ovat avanneet Portsun lukusaleja lukutilaksi, joita kannattaa hyödyntää. Kaikille avoin Keskustakirjasto avautuu Töölönlahdelle syyskuussa 2018. On todennäköistä, että moni pääsykoelukija suuntaa sinne, jolloin Kaisasta vapautuu lisää lukupaikkoja.

erilainen lähestymistapa opiskeluun. Järkälemäiset tenttikirjat ja kova suorituspaine aiheuttavat sen, että tarvitaan paljon paikallaan istumista ja hiljaista tilaa. Totta kai vaikkapa humanistisenkin opiskelijat sanovat arvostavansa kirjastoa ja kokevansa sen tärkeänä, mutta käyttötapa saattaa olla hyvinkin erilainen. Oikiksen opiskelijat ovat meille todella tärkeitä! Kirjasto on todistetusti tärkeä myös heille ja tästä hyvänä esimerkkinä on Kaisa-talon avautuminen vuonna 2012, jolloin johtajat yrittivät kukittaa ensimmäisen sisääntulijan, mutta kaikkien yllätykseksi monta opiskelijaa juoksikin pää kolmantena jalkana suoraan kurssikirjahyllylle, eivätkä olleet kiinnostuneita kukista ja lahjasta. Ajattelimme, että heidän oli pakko olla oikislaisia! TERVEISIÄ INTER VIVOSIN LUKIJOILLE? Olette meille todella tärkeitä asiakkaita, ja kanssanne on hienoa tehdä yhteistyötä! Kertokaa jos teillä on ajatuksia kirjaston kehittämisestä, otamme palautetta mielellämme vastaan. Toivottavasti viihdytte kirjastossa jatkossakin!

MIKÄ ON PARASTA OIKIKSEN OPISKELIJOISSA? Oikislaiset ovat perinteisiä kirjaston käyttäjiä, koska kirjasto on heille tärkeä työskentely-ympäristö. Oikislaiset arvostavat erilaisia asioita kirjastossa kuin muiden tiedekuntien opiskelijat sen vuoksi, että heillä on 28

INTER VIVOS 2/2016

Haastattelussa oli mukana myös HYK:in palvelujohtaja Pälvi Kaiponen.

INTER VIVOS 2/2016

STUDIA IURIDICA: RANGAISTUKSET JA OIKEUSTAJU TEKSTI JOSE SARANPÄÄ KUVA KAISA RISSANEN

“Toivotaan, että happi ei lopu”, totesi opintovastaava Helinä Teittinen tilaisuuden aluksi monipäiselle kuulijakunnalle. Pykäläviikon tiistaina Mannerheimsaliin oli kerääntynyt merkittävä määrä opiskelijoita kuulemaan paneelikeskustelua kansan oikeustajusta ja seksuaalirikosten rangaistuksista. Jo 5 minuuttia viinitarjoilun alkamisesta, noin kello 17:20 kaikki istumapaikat olivat täytetty ja tätä myöhemmin tulleet saivat tyytyä istumaan sivuille asetetuilla pöydillä tai nojailemaan seiniin. Paneelin puheenjohtaja Heikki Pihlajamäki toivotti ilmoittautuneet ja panelistit tervetulleiksi tapahtumaan, mainiten rangaistusten kovuuden nousevan säännöllisesti Studia Iuridican aiheeksi jo tapahtuman alkuajoilta, vuodesta 1984, lähtien. Tällä kertaa aihe ajankohtaistui, kun hallitusohjelmaan viime vuonna kirjattiin kohta rangaistusten ja oikeustajun tarkastamiselle. Alkupuheenvuorot aloitti vasemmistoliiton kansanedustaja ja sosiologi Anna Kontula, joka korosti, että vain murto-osa seksuaalirikoksista tulee ylipäätänsä poliisin tietoon, saati sitten päättyy tuomioon. Tämän jälkeen hän pohti syitä näihin määriin. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri kohdisti alkupuheenvuoronsa rikoksen moitittavuuden ja rankaisemisen pohjalle sekä lainsäätäjän vastuulle puuttua tähän eroon. Huomiota sai mm. yhteisrangaistukset, konkurrenssi sekä ehdotus ehdonalaisen päästämisen siirtämisestä tuomioistuimen harkintavaltaan. Kolmantena mikrofoniin tarttui yliopistotutkija Juha Kääriäinen KRIMO:sta, joka paraikaa valmistelee hallitusohjelmassa toivottua tutkimusta kansan oikeustajusta rangaistusten määräämisessä. Hän tu30

INTER VIVOS 2/2016

tustutti aloituspuheenvuorossaan kuuntelijat aiheen osalta merkittäviin tilastoihin ja näiden perusteella syntyneisiin päätelmiin. Viimeisenä suunvuoron sai kihlakunnansyyttäjä Laura Sairanen, joka kertoi seksuaalirikoksiin liittyvistä prosessuaalisista seikoista, kuten näyttötaakasta ja tuomioistuimen näyttökynnyksen epäselvyydestä. Alkupuheenvuorojen jälkeen panelistit saivat lyhyesti kommentoida toistensa puheenvuoroja, jonka jälkeen siirryttiin yleisökysymyksiin. Alun ujostelun jälkeen kysymyksiä pyydettiin sellaisella innokkuudella, ettei puheenjohtajakaan pysynyt viittaustulvan perässä. Yleisö esitti puhujille laajasti kysymyksiä, joissa panelisteja tentattiin muun muassa sana-sanaa-vastaan arvioinnista, häpeärangaistuksesta, rikosten uusimisesta ja jopa panelistien omasta kokemuksesta vankilassa. Myös maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset tuotiin mukaan keskusteluun, eikä opiskelijoiden kuittailuilta koulutusleikkauksistakaan säästytty. Kannat vaihtelivat toisistaan, mutta yleisön villeimmät ajatukset, kuten amerikkalaiset valamiehistö ja seksuaalirikollisten julkinen rekisteri, eivät saaneet panelisteilta kannatusta. Se mitä keskusteluista jäi lopulta käteen riippuu tietenkin kuulijasta. Yksi saattaa muistaa seksuaalirikosten rinnastuvan annettujen tuomioiden perusteella tappoon. Toinen vuorostaan lienee pannut merkille ettei lautamiespaikat ole kunnallisvaalien jälkeen erityisen haluttuja. Kolmannen mieleen on vuorostaan voinut jäädä ettei seksuaalirikokset ole monoliitti, vaan poikkeavat tilanteiden mukaan: Puskaraiskaus Esplanadilla ja mökkireissulla rektumiin asetettu nakki tulisikin siis tuomita eri tavalla rangaistusasteikossa. INTER VIVOS 2/2016

”MYÖS MAAHANMUUTTAJIEN TEKEMÄT SEKSUAALIRIKOKSET TUOTIIN MUKAAN KESKUSTELUUN, EIKÄ OPISKELIJOIDEN KUITTAILUILTA KOULUTUSLEIKKAUKSISTAKAAN SÄÄSTYTTY.” INTER VIVOS 2/2016

ARVIO PUHUJISTA: Anna Kontulan puheenvuoroissa tuli esille hänen taustansa sosiologina. Tämä näkyi erityisen merkittävästi asenneilmapiirin korostamisena, kuten tuomarisukupolvien suhtautumiserossa sekä lapsiin kohdistuvan väkivallan vaikutuksen huomioiminen väkivaltakäyttäytymisen oppimisella. Tähän liittyen hän myös toi usein esille, poliisin tietoon tulevan vain vähän seksuaalirikoksia. Hän oli myös tyytyväinen tämänhetkiseen seksuaalirikosten rangaistusasteikkoon ylä- ja alarajoineen. Leena Meri esitti puheenvuoroissaan näkökulmaa siitä miksi rangaistusten ja kansan oikeustajun tarkastaminen on ylipäänsä otettu esille hallitusohjelmaan. Hän muun muassa pohti miksi yhteisön etua tulee vaarantaa, jotta yksi henkilö pääsee vapaaksi ja korosti rikoksen moitittavuutta. Meri toi puheenvuoroissaan monesti myös esille emerita-professori Terttu Utriaisen tekemän selvityksen.

INTER VIVOS 2/2016

Juha Kääriäisen rooli oli hillitä kanssapanelistejä nostamalla usein esille asian kokonaiskuvaa tilastojen valossa, oli kyse sitten rikoksen uusijoista eri rikoslajien välisestä suhteesta tai vankilan vaikutukseen rikollisuutta jopa lisäävänä seikkana. Samaa kokonaiskuvaa hän korosti myös arvioidessaan, että kansaa kuultaessa kansan tulee olla perillä kokonaisvaikutuksista, kuten vaikka suhteesta muuhun rikollisuuteen. Laura Sairanen otti puheenvuoroissaan kantaa juuri seksuaalirikoksiin tuomioistuimissa. Hän kävi läpi näytön arvioon liittyviä ongelmia, tuomioistuinten ratkaisukäytännön epäselvyyteen sekä syyttäjän roolia rangaistusten osalta. Koska paneelissa oli mukana myös lainsäätäjiä jopa kaksin kappalein, Sairanen nosti esille myös monille tuttuja teemoja, kuten tuomioistuinlaitoksen, resurssipulan sekä todisteiden videotallentamisen ja hyödyntämisen.

HYY YHTYMÄ – YLIOPPILASKUNNAN VASTUULLINEN VARALLISUUDENHOITAJA MIKÄ YHTYMÄ? Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta, mutta ylioppilaiden ja ylioppilaskunnan historia yltää pidemmälle. Aikojen saatossa ylioppilaille on kertynyt huomattava omaisuusmassa ja tätä hallinnoimaan on perustettu HYY Yhtymä. Yhtymä ei ole varsinaisesti erillinen yritys vaan hallinnollisesti eriytetty ylioppilaskunnasta. Ylioppilaskunta omistaa siis suoraan kiinteistönsä ja sijoituksensa. Sen sijaan majoitus- ja ravintolatoiminta on yhtiöitetty Oy HYY-Yhtiöt Ab:lle ja tytäryhtiöille. HYY Yhtymän hallitus päättää ylioppilaskunnan sääntöjen puitteissa kiinteistö- ja sijoitustoiminnasta sekä toimii Oy HYY-Yhtiöt Ab:n hallituksena. Yhtymän hallituksessa toimii puheenjohtajan lisäksi neljä asiantuntijajäsentä sekä viisi opiskelijajäsentä. Ylioppilaskunnan hallitus toimii puolestaan Yhtymän yhtiökokouksena ja esimerkiksi valitsee Yhtymän hallituksen vuosittain. Kuluvalla kaudella Yhtymän hallituksessa istuu myös pykälisti Antti Kähkönen. Lisäksi Yhtymässä toimii hallintoneuvosto, joka koostuu kokonaan omistajan edustajista eli meistä opiskelijoista. Toimin itse hallintoneuvoston puheenjohtajana ja erityisenä tehtävänämme on seurata omistajastrategian toteutumista.

Operatiivista toimintaa johtaa toimitusjohtaja OTM Antti Kerppola, joka lienee tuttu hieman vanhemmille pykälisteille. Antti on toiminut tehtävässään vuoden 2015 elokuusta saakka. Johtoryhmässä on tapahtunut muutenkin paljon kuluvan vuoden aikana, sillä lähes koko johtoryhmä on vaihtunut. Yhtymän sisällä on käynnissä isoja muutosprosesseja ja onkin erityisen mielenkiintoista päästä olemaan osa toimintaa tällaisena aikana.

HYY YHTYMÄ LUKUINA: Markkina-arvo:

206,3 milj. €

Liikevaihto

2015: 35 milj. €

Tilikauden 2015 tulos:

5,2 milj. €

Voitonjako HYY:lle:

2,4 milj. €

Henkilöstö:

194

INTER VIVOS 2/2016

KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA – YLIOPPILASKUNNAN VARALLISUUDEN POHJA Ylioppilaskunta omistaa korttelin aivan pääkaupunkimme ytimestä, sisältäen muun muassa molemmat ylioppilastalot ja Kaivotalon. Pykälisteille tuttu Pykälän toimisto sijaitsee myös HYYn kiinteistössä. Miten on mahdollista, että opiskelijat omistavat tällaisen maapläntin? Syy on yksinkertainen: kaupunki on lahjoittanut tontin ylioppilaskunnalle 1800-luvulla. Silloin alue oli aivan kaupungin laidalla, sillä nykyisen Kampin alue oli pelkkää peltoa. Ylioppilaat rakensivat tontille Ylioppilastalot ja aikojen saatossa kaupunki tuli yliopiston sekä ylioppilaiden luo ja omaisuuksien arvo kasvoi merkittävästi. Keskustan kiinteistöt toimivat kiinteistöliiketoiminnan pohjana, mutta ylioppilaskunta omistaa lisäksi muitakin kiinteistöjä muun muassa Leppäsuon alueelta. Iso osa kiinteistöistä on erilaisten ylioppilaskunnan alaisten järjestöjen käytössä. Loput tiloista ovat pääosin liike- ja toimistotiloja. Ylioppilaskunnalla on opiskelija-asuntoja toistaiseksi niukasti ja niiden hankkiminen tai rakennuttaminen tulevaisuudessa on yksi mielenkiintoinen vaihtoehto. Joka tapauksessa Helsin-

INTER VIVOS 2/2016

ki kasvaa nyt todella kovaa vauhtia uusien tornitalojen noustessa Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole nykyisen keskustan vetovoiman heikkeneminen vaan pikemminkin houkuttelevuus esimerkiksi espoolaisten silmissä noussee Länsimetron myötä. Yhtymän tulee siis investoida jatkossa vahvasti keskustakiinteistöihin ja kasvattaa niiden vetovoimaisuutta. SIJOITUSTOIMINTA – LISÄARVOA OPISKELIJOILLE HYYn sijoitustoiminta pohjautuu vuoteen 2004 jolloin ylioppilaskunta myi omistamansa matkatoimiston Kilroy Travelsin. Tästä myynnistä saadut varat ovat olleet nykyisen sijoitustoiminnan pesämuna. Yhtymä panostaa tänä vuonna vahvasti sijoitusstrategian kehittämiseen ja uusien sijoitusmahdollisuuksien kartoittamiseen. Arvopaperisalkun markkina-arvo on tällä hetkellä noin 14 miljoonaa euroa. Yhtymän vastuullisuuslupaus näkyy myös sijoitustoiminnassa, sillä olemme muun muassa Finsif ry:n, Suomen vastuullisen sijoittamisen foorumin, perustajajäsen.

MAJOITUS- JA RAVINTOLA-ALA – VASTUULLISTA PALVELULIIKETOIMINTAA HYY Ravintolat ovat varmasti opiskelijoille tunnetuin osa konsernin toimintaa. Kukapa meistä ei olisi ruokaillut Unicafe-ravintoloissa opiskeluaikana? Useasti Porthanian käytävillä kuulee vähemmän mairittelevia kommentteja ruoan laadusta ja valituksia siitä, miten meillä ei ole Amicoja tai vastaavia kilpailijoita, jotka tarjoavat ”parempaa” ruokaa. Suurin syy lienee tietämättömyys. HYY Ravintolat on osin epäonnistunut tuomaan esille kilpailuvalttejaan muihin toimijoihin nähden. Tiesitkö esimerkiksi, että Unicafen ruoat ovat pääsääntöisesti suomalaisista raaka-aineista valmistettuja? Opiskelijaravintoloiden lisäksi HYY Ravintolat pyörittävät henkilöstöruokaloita. MaRa-toimintaan kuuluu myös kesäisin toimiva hostelli Domus Academica Leppäsuon alueella.

sina edessä lienee myös Uuden ylioppilastalon linjasaneeraus ja julkisivuremontti. Osana taloudellista vastuullisuutta on äärimmäisen tärkeää pitää huolta omaisuudestamme pitkäjänteisesti ja jättää investointeihin riittävästi varaa. Kuitenkin omistajastrategian nykyinen pitkän aikavälin tavoite on mahdollistaa sellainen voitonjako, jolla voitaisiin kattaa koko ylioppilaskunnan toiminta. Suomeksi tämä tarkoittaisi mahdollisuutta jäsenmaksun poistamiseen. Täysin henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan tämä olisi mahdollista viimeistään 2020-luvun alkupuolella poliittisen tahtotilan sen salliessa. Tämä luonnollisesti vaatii sen, ettei ylioppilaskunnan varsinaista toimintaa paisuteta entisestään. Yhtymää on viimeisen vuoden aikana lähdetty uuden strategian ja uusien henkilövalintojen myötä kehittämään voimakkaasti oikeaan suuntaan. Tulevaisuus näyttää yhtä valoisalta kuin kevätauringon täyttämä Kaivopiha tätä kirjoittaessani!

YLIOPPILASKUNTA OMISTAJANA Ylioppilaskunnan edustajiston joka toinen vuosi hyväksymä omistajastrategia on omistajahallinnon tärkein asiakirja. Se määrittelee Yhtymän toimintaa sekä omistajan tavoitteet tälle toiminnalle. Edustajisto hyväksyy uuden omistajastrategian syksyllä ja olenkin aloittanut jo uuden strategian valmistelun. Mihin suuntaan Yhtymää pitäisi viedä? Otan mielelläni vastaan kehitysideoita! Omistajalla on vahva rooli Yhtymässä kauttaaltaan, mikä on tietysti luonnollista kun omistajia on vain yksi. Esimerkiksi enemmistö Yhtymän hallituksen jäsenistä on aina opiskelijoita minkä lisäksi omistajahallintoon kuuluvat hallintoneuvosto sekä ylioppilaskunnan hallitus. Ensi syksynä on edessä taas ylioppilaskunnan edustajistovaalit. Muistathan vähintään äänestää näissä vaaleissa ja sitä kautta olla mukana vaikuttamassa ylioppilaskunnan ja HYY Yhtymän linjoihin!

TARIK AHSANULLAH HYYn hallituksen jäsen ja Pykälä-aktiivi tarik.ahsanullah@hyy.fi

a Lisätieto sta: osoittee yy.fi” yhtyma.h

TULEVAISUUS? Ylioppilaskunnan kiinteistöt vaativat merkittäviä peruskorjauksia ja -parannuksia tulevien vuosien aikana. Nämä toimet on jo aloitettu, jonka jokainen voi huomata kävellessään Kaivokäytävää pitkin. Lähivuo-

INTER VIVOS 1/2016

KUUKAUDEN PYKÄLISTI:

RAISA ULJAS, 32 TEKSTI PETRA PENTZIN KUVA ROMAN BELETSKI MITEN PÄÄDYIT HAKEMAAN OIKIKSEEN? Itse asiassa lukion vahtimestari oli koko hommassa primus motorina, koska hän sanoi minulle, että minusta tulisi hyvä juristi. 25-vuotiaana pääsin sisään. Oikeat sanat oikeassa paikassa voivat muuttaa elämän! MINKÄLAINEN TYÖHISTORIA SINULLA ON? Opintojen edetessä sain erilaisia mahdollisuuksia oman alan töissä, kuten esimerkiksi Krogeruksella knowledge management -harjoittelijana, Keskuskauppakamarin lainsäädäntö-yksikössä sekä Suomen YK-edustustossa New Yorkissa. Työskentelin myös Edita Publishingilla toimitusavustajana ja tällä hetkellä olen samaisessa yhtiössä kustannustoimittajana Laki- ja ammattitiedon yksikössä. MINKÄLAISIA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMIA SINULLA ON? Olen lähiaikoina valmistumassa ja minua mietityttää eniten se, tehdäkö taloudellisesti turvallisia päätöksiä vai uskallanko ottaa riskin ja hypätä tuntemattomalle

”HALUAISIN OLLA YK:N ENSIMMÄINEN NAISPÄÄSIHTEERI” polulle. Haluan vanhana keinutuolissa kokea, että olen elämässäni tehnyt jotain sellaista, mikä tekee tästä maailmasta jollain tavalla paremman ja tasaarvoisemman paikan. Toivon, että elämässäni voisin omalla esimerkilläni innostaa muita. Mielestäni on tärkeää ymmärtää oman toimintansa vaikutus myös muiden elämään, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, tavalla tai toisella. UNELMIA? Jos saan toivoa mitä tahansa,vaatimaton ammatillinen haaveeni on, että olisin YK:n ensimmäinen naispääsihteeri ja toimikau-

teni jälkeen köyhyys, sodat ja ilmastonmuutos olisivat poistuneet maailmasta. Päätöksiä tehdessäni pyrin pohtimaan vaikuttaako pelko päätökseeni. En halua joutua sellaiseen tilanteeseen, jossa jätin jotain tärkeää tekemättä vain koska pelkäsin. Ammatillisesti ja henkilökohtaisesti rohkeus ei kuitenkaan aina riitä: pieniä ja isoja vastoinkäymisiä ei voi välttää. MITEN KEHITTÄISIT OPETUSTA OIKEUSTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA? Pienryhmäopetus ja käytännön harjoitukset ovat olleet minulle kaikkein arvokkaimpia kokemuksia. Opetus on mielekästä erityisesti silloin, kun siihen INTER VIVOS 1/2016

osallistuminen on edellyttänyt omaa pohdintaa sen sijaan, että luennolle saavutaan tyhjänä tauluna ottamaan kaikki vastaan pureskelematta. Mielestäni kaikessa opiskelussa on tärkeää käytännöllisyys ja opiskelijoiden ohjaaminen ajattelemaan itse. ”Hauki on kala” -ajattelusta ei hyödy kukaan. Paras vaihtoehto olisi kultainen keskitie mallista, jossa päntätään hirveästi ja tentataan yksityiskohtia, sekä toisaalta mallista, jossa ennakkotehtävien tekemistä pidetään itseisarvona. Tärkeää olisi se, että opiskelijan tullessa paikalle, hän olisi itse hankkinut jonkinlaista ennakkotietoa aiheesta. Mielestäni tällöin oppimistilanteet ovat tehokkaimmillaan. PARAS JURISTI-VITSI? Juristi menee hammaslääkäriin ja hammaslääkäri kauhistelee: ”Hui kauhistus!” Juristi ihmettelee ”Mitä nyt?!” Hammaslääkäri sanoo: ”Sä oot puhunu niin paljon paskaa, että sulla on peräpukamat suussa”.

MOTTO: Maailmaa muutetaan toisaalta isossa mittakaavassa lakeja säätämällä ja sopimuksia laatimalla, mutta myös ruohonjuuritasolla omasta itsestä lähtien. Siksi viime aikoina mieleeni on syöpynyt persialaisen runoilijan ja lainoppineen Rumin lausahdus: ”Yesterday I was clever, so I wanted to change the world. Today I am wise, so I’m changing myself.” ELÄMÄNOHJEITA PYKÄLISTEILLE: Olen aina painottanut oman sydämen seuraamista. Aina ei myöskään kannata tehdä taloudellisesti turvallisia päätöksiä vaan pitää uskaltaa ottaa myös sellaisia riskejä, joissa voi pahimmassa tapauksessa menettää paljon, mutta parhaimmassa tapauksessa taas saavuttaa sellaisen elämän, josta ei alun perin edes uskaltanut unelmoida.

HEIKIN PALSTA

OIKEUSHISTORIA VAI OIKEUSTEORIA?

IHMISOIKEUDET JA RAHA!

Olen jo pidemmän aikaa tasapainoillut sen välillä haluaisinko suuntautua enemmän oikeushistoriaan vai oikeusteoriaan. Kummatkin ovat kiehtovia aloja, joihin haluaisin perehtyä kunnolla. Onko sinulla näkemystä siitä kumpi kannattaisi valita? Voisiko jompaan kumpaan helpommin perehtyä siinä sivussa? Vai pitäisikö yrittää saada opiskeltua kunnolla kumpaakin?

Heikki!

-Tasapainoilija Hyvä tasapainoilija, tämä on niitä valintoja, joita ei onneksi tarvitse tehdä – molempi parempi. Sivistynyt juristi hallitsee sekä oikeushistorian että –teorian, ainakin jollakin tarkkuudella. Opiskeluaikana perehtyminen käy kätevästi valitsemalla molempien valinnaisia kursseja täyden paletin. Tutkielmavaiheessa kummassakaan oppiaineessa ei asetella turhia raja-aitoja vaan näkökulmia voi hyvin yhdistellä molemmista aineista. Omasta mielestäni oikeushistoria on sinänsä erinomainen tapa oppia ymmärtämään oikeutta teoreettisesti, ja oikeusteoria taas omaa usein vahvat historialliset ulottuvuudet. Totta kai on niin, että on myös selkeästi oikeushistoriallisesti tutkimusta, johon ei liity varsinaisesti oikeusteoreettista näkökulmaa, ja päinvastoin. Selkeimmät esimerkit molemmat alat vahvasti yhdistävästä tutkimuksesta löytyvät usein oikeuden aatehistorian alalta. Nyt kun tähän päästiin, en malta olla mainostamatta Toni Malmisen väitöstilaisuutta, joka järjestetään 10.6. klo 12 yliopiston pienessä juhlasalissa, vastaväittäjänä prof. Greg Alexander (Cornell) ja kustoksena allekirjoittanut. Väitöskirja käsittelee oikeusrealismin intellektuaalisia juuria ja on kaikessa monitieteisyydessään huippukiinnostava. Kannattaa tulla paikalle!

INTER VIVOS 2/2016

Oon jo pitkään fanittanu erilaisia startupeja kuten Woltia. Haluisin kanssa oman startupin. Oon kuitenkin aina tykännyt enemmän kansainvälisestä oikeudesta kun binsesoikeudesta, mutta haluisin tosi paljon tuoda nämä kaksi asiaa yhteen. Siispä: miten voisin tehdä ihmisoikeuksilla rahaa? -Jaska -83 Terve Jaska, Senkun vain fanitat startupeja. Niillä voidaan osaltaan saada kansakunta nousuun, kuten nykyään tavataan sanoa. Valmista uutta bisnesideaa minulla ei valitettavasti sinulle ole ihmisoikeuksien muuttamiseksi rahaksi, sillä idea on jo keksitty. Nykyäänhän erilaisten oikeusvaltiollisten indikaattoreiden tutkimus ja listaaminen on täyttä bisnestä maailmalla. Näillä tiedoilla on käyttöä sekä yksityisille yrityksille, jotka harkitsevat investointeja, kuin myös valtioille, jotka haluavat todistaa kuuluvansa oikeusvaltioiden joukkoon. Myös näistä asioista kiinnostuneet kansainväliset järjestöt ovat oikeusvaltio- ja ihmisoikeuskonsulttien kasvavaa asiakaskuntaa. Ennen kuin työnnät lusikkasi tähän soppaan, opiskele ja sisäistä kuitenkin alaan liittyvistä eettisistä ja poliittisista sudenkuopista olennainen aines. Eettinen puoli pähkinänkuoressa, koska tähän ei pidempää traktaattia mahdu: ihmisoikeudet ovat itseisarvo, eivät väline. Nykyisen transnationaalisen oikeuden aikana en muuten kategorisesti erottelisi kansainvälistä ja bisnesoikeutta, sillä ne risteävät useissa kohdin. Tämä ihan vain näin opiksi ja ojennukseksi.

KUINKA (LAKI)MIESTÄ VOI MUUTTAA? Hei Heikki! Minulla on suuri ongelma. Elän ihanassa parisuhteessa tosi ihanan lakimiehen kanssa. Jotkut asiat kuitenkin häiritsevät minua tosi paljon. Esimerkiksi hän puhuu aina vain lakimiesystävistään ja mitä he tekivät ”poikien” kanssa. Onhan se aina mukavaa, että miehellä on kivoja kavereita mutta en jaksaisi aina kuunnella samoja tarinoita miten poikien kanssa ollaan taas istuttu neuvotteluhuoneessa yömyöhään juomassa closingin viininjämiä. Lisäksi hän ei koskaan opi viemään sukkia pyykkiin. Tässä vain muutamia asioita. Miten muutan lakimiestäni paremmaksi?

Hei Epätoivoinen -92, lakimies tai muu mies, sinänsä sama. Tai nainen. Kaikissa tapauksissa joudut suomaan kumppanille oman elämän, jota et koskaan pääse ihan täysin jakamaan. Hyvä, jos myös itselläsi olisi vastaavasti oma elämä. Eikö ole sitä paitsi kuitenkin kiva, että mies edes kertoo iltamenoistaan? Olisin huolestuneempi, jos hän ei raportoisi mitään. Sukkahomma on tietysti ärsyttävä. Jos hän ei muuten opi, ala kantaa niitä pesukoneen sijasta roskiin. Jossain vaiheessa sukat loppuvat, ja tämä voi toimia mainiona herättimenä.

-Epätoivoinen -92

Pykälän inspehtori Heikki Pihlajamäki vastaa palstalla oikkarin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi Heikille: intervivios@pykala.fi tai Pykälän nettisivuilla olevalla lomakkeella.

INTER VIVOS 2/2016

PERHONEN Kevät on saapunut merkit siitä ovat selvät! Ihan Perhosen tuntosarvia kihelmöi, kun miettii kaikkea kevään mittaan tapahtunutta. Niissä kuuluisissa kepittämisjuhlissa Perhonen hyvällä seurasi nuorten aktiivien seikkailuja pilkullisissa puvuissaan. Nähtiinpäs kerttulauman johtajan johdattavan muutaman pikkuisiaan Suvilahdenkadun Appron tyyliselle juoksulenkille. Innokkuus lienee tarttuvaa ja lopulta yksi jos toinenkin approilija taisi kaatua taistossa kultaisen kimmeltävää kerttua vastaan. Samoin kevään myöhemmillä kuppilakierroksilla ei voi kuin ihailla nuorten pykälistien antautumista Appron vietäväksi. Voitokas susiappron ilta oli ainakin eräälle nuorukaiselle, kainalosta tanssilattialla kun löytyi kaunis vaaleaverinen suomenruotsalainen. Onneksi tällä kertaa ei kameraa herran kädestä löytynyt, joten todistusaineisto tapahtumista lienee jäänyt ainoastaan Perhosen verkkokalvoille. Kevään varrella on vietetty myös useita pöytäjuhlia, joista läheisyyttä ja kuumia tuteita ei ole puuttunut. Kenttätutkimusta vastuullaan olevien tilojensa lääkärin- ja romantiikankestävyydestä suoritti eräskin neito. Kenties tulokset otetaan huomioon hamassa tulevaisuudessa mahdollisesti siintävässä remontissa. Ilta lienee onnekas myös eräälle toisellekin pariskunnalle, joiden toimintaa katsellessa oli pientä vaikeutta sanoa, kumpi yrittää kumpaa. Loppu hyvin, kaikki hyvin sillä komean bisnesmiehen alun nähtiin kiitävän tämän yleisiin varahommiin erikoistuneen neidon perään tavarahissin syövereihin. Menoa riitti myös pohjoisen porojen saavuttua Pykälään nauttimaan pöydän antimista. Perinteikkään kisailun koittaessa ihailtavaa uskoa omiinsa esittivät niin eräs oman talon isäntä kuin myös muuan tyhmänrohkea artistipoika. Lienee ollut ensimmäinen ja todennäköisesti myös viimeinen kerta, kun tässä kilpailussa rahassa taisteltiin! Arvattavasi niin rahat kuin kunnia menivät kotijoukkueelle, kuinkas muutenkaan. Seuraavaksi olikin pykälistien vuoro vierailla rahantajuisten tovereidemme luona. Onneksi aivan Otaniemeen asti eivät pykälistit joutuneet vaan vaelluksen kohteena oli KY-talo. Ja jopas siinäkin illassa vauhtia riitti! Yksi jos toinenkin kaksikko innostui hiomaan kahdenvälisiä yhteistyökuvioita, vaikka alkuillasta ilmassa väreilikin – Perhosen mielestä sangen aiheellisesti – tarkka vastakkainasettelu viininpunaisten ja dollarinvihreiden välillä. Ah ja lopulta se oli täällä, vuoden kohokohta, joka ei tänäkään vuonna varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Juhlaviikon alkua kohautti villi huhu kauneusleik42

INTER VIVOS 2/2016

kauksesta. Kyllä Perhosen täytyy tämä allekirjoittaa, sillä koskaan ei ole Pykälä-viikon avajaisissa ollut niin paljoa tunkua, etteikö olisi sarvineen mahtunut tilassa kulkemaan. Perhonen iloissaan kuunteli kuinka iskuyritystään kehittelleet phuksineitokaiset pohtivat lavalle nousseen mystisen komistuksen henkilöllisyyttä. Eikä ihme, jättihän miekkonen itse aurinkokuninkaankin varjoonsa. Sinne antoisalle mökkireissulle lähdettäessä tunteita kuohutti myös muiden maiden asukit, jotka pykälistit matkaseurakseen saivat. Nähtiinpä tanssilattialla ihan tappelu erään Vaasalaisen komistuksen huomiosta. Huomiota osakseen saivat myös keittiön valtiaat ja valtiattaret, siinä perinteisessä kiitoksessa kun jokaisen varustus näytti saaneen lisämittaa sentin jos toisenkin. Perhosen tavoin ei porukka liene yökkösiä ollut, sillä uniseuraa näytti löytyvän lähes jokaiselle, liekö syynä ollu leiriytymistilan ahtaus vaiko läheisyyden kaipuu... Vuosijuhlilla toinen toistaan kauniimmat ja komeammat pykälistit kokoontuivat yhteen juhlistamaan jälleen vuotta vanhempaa Pykälää. Arvokkaaseen mutta nykyaikaiseen juhlaan sopivasti nähtiinpä lavalla muun muassa selfietuokio. Jatkoilla taasen taisi vanha suola janottaa ainakin erästä pykälistineitoa, joka kenties aiemmasta tottumuksesta päätyi haikailemaan nuoren hurmurin perään. Kalanhajuisissa tunnelmissa lähdettiin karkottamaan pientä orastavaa kankkusta perinteiden mukaisesti. Paikkakin lienee ollut monelle jo tuttu, niin kotoisissa tunnelmissa Pykälistit pistivät jalalla koreasti. Härkää kokeilemaan pääsi itse jos toinenkin, sen voi Perhonen todistaa ja lämpöisät tunnelmat olivat myös paljussa, jossa vähäisiin pukeutuneet kylpijät viettivät tunnin jos toisenkin. Yltyipä meno jopa niinkin villiksi, että eräs sporttinen neitokainen päätyi esittelemään uimahyppytaitojaan paljun katolta kohti nuorten uroiden sylejä. Myös taaksepäin jäävän KV-viikon aikana tehdyt tuttavuudet näyttivät kantavan hedelmää, ja Perhonen suureksi ilokseen bongasikin aikaisemmin viikolla toisen opiskeluvälineistä vastaavan kainalosta löytyneen vaasalaisneidon läheisissä tunnelmissa muuan innokkaan, edellisenä iltana takkinsa traagisesti menettäneen phuksipojan kaulasta. Näistä tunnelmista onkin hyvä jatkaa kohti vappua, eiköhän se kevätmieli valtaa vielä loputkin pykälistit. Perhonen virittää ainakin jo siipensä kohti kesää ;) Rakkautta, Perhonen