Inter Vivos 3/2016

INTER VIVOS

3/2016

Pykälä ry:n jäsenlehti

VUODEN OPETTAJA TÄHTÄÄ AKTIVOIVAMPAAN OPETUKSEEN ”HAASTATTELUSSA HEIDI LINDFORS

ALUMNITOIMINTA KURKISTUS OTM-UUDISTUKSEEN VÄRITÄ ULKOASIANVASTAAVA! PYKÄLÄ GOLF

ALIISA PELTONIEMI

PÄÄKIRJOITUS:

TEILLE ON KAIKKI MAHDOLLISTA Onnea phuksit! Teillä alkaa syksyllä elämänne seikkailu. Teistä tulee juristeja. Kyse ei ole useimmille pelkästä tutkinnosta. Kyse on monivuotisesta urakasta, ystäväpiirin laajentumisesta, maailmankuvan muuttumisesta ja identiteetistä.

Juristiksi ei tulla yhdessä yössä: Ennen kuin teistä tulee lakimiehiä joudutte opiskelemaan rankasti. Vaikka se ei välttämättä ole mieluisaa tai tarpeellista ajateltavaa vielä, teidän on hyvä tiedostaa, että yliopisto ja tiedekunta ovat mullistusten keskellä. Paljon on säästetty. Opetusta kehitetään kuitenkin jatkuvasti ja mitkään säästöt eivät estä teitä tulemasta kunnianarvoisiksi lakimiehiksi.

Opiskelun lisäksi edessä on opiskelijaelämää. Tiedossa on useimmille lukemattomia juhlia. Monet löytävät itsestään järjestötoimijan Pykälässä tai jossain muussa opiskelijajärjestössä.

Myös toimeentulolle miltei välttämätön työnteko on ujutettava johonkin väliin.

Juristeina teidän on muistettava, että maailma on teille avoinna: Harva tutkinto tarjoaa yhtä upeita ja monimuotoisia mahdollisuuksia kuin meidän. Älkää tyytykö vähään.

Ja älkää tyytykö edes huomattaviin työpaikkoihin, asemiin ja palkkoihin, jos ne eivät ole sitä mitä elämältä haluatte.

Muistakaa tehdä sitä mikä on intohimonne. Älkää päätykö leipääntymään virkoihin tai työpaikkoihin, joissa vain hoidatte hommanne ettekä saa siitä tyydytystä. Vaatikaa elämältä paljon. Mahdottomaltakin tuntuvat asiat voivat hetken päästä olla totta.

Mutta muistakaa samalla, että kaikille sama ei ole mahdollista. Kaikilla ei ole mahdollista päästä opis-

kelemaan Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ei edes kaikilla suomalaisilla. Heillä ei ole mahdollista omistautua pääsykoelukemiselle. Ei ole mahdollista ottaa riskiä ja maksaa mahdollisesti turhaan pääsykoekirjoista tai kurssista. Ei ole riittävän hyvää terveyttä tai mielenterveyttä. Ei ole ihmisiä, jotka uskoisivat riittävästi.

Tiedostakaa, että olette etuoikeutettuja. Siitä ei pidä kokea huonoa omatuntoa, vaan tehdä osansa että maailma olisi kaikille parempi.

Jotta jokaiselle ihmiselle voisi sanoa, että kaikki on hänelle mahdollista.

Lauri Linna päätoimittaja

INTER VIVOS 3/2016

3

INTER VIVOS 3/2016 3

PÄÄKIRJOITUS: TEILLE ON KAIKKI MAHDOLLISTA

6

BONA MATER FAMILIAS

7

EXPERTO CREDITE

8

HALLITUKSEN PALSTA

9

HELP:N PALSTA

10

IV:N LYHYET

13

ALUMNITOIMINTAA TIEDEKUNNASSA JA PYKÄLÄSSÄ

15

KOLUMNI: MINKÄLAINEN OIKKARI JUURI SINÄ HALUAT OLLA?

17

VUODEN OPETTAJA HEIDI LINDFORS

20

KURKISTUS OTM-UUDISTUKSEEN

22

VIS MOOT -JOUKKUEEN MATKASSA

28

LAKI VINKEISTÄ PHUKSEILLE

31

VÄRITÄ ULKOASIAINVASTAAVA

32

PHUKSIKAPTEENIT ESITTÄYTYVÄT

34

HAALARIT – MITÄ SIISTIÄ NIISSÄ ON?

37

PYKÄLÄ GOLF

40

HEIKIN PALSTA

42 PERHONEN

4

INTER VIVOS 3/2016

30 17

32

ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute OSOITTEENMUUTOKSET

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

Lauri Linna lauri.linna@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

TAITTO

MEDIATIEDOT

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

Aliisa Peltoniemi aliisapeltoniemi@hotmail.com KANNEN KUVA

Ruby Nguyen

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 3/2016

5

BONA MATER FAMILIAS

6

INTER VIVOS 3/2016

TIIA TAKALO

Toivottavasti tämän lehden saadessasi aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja olet jo hiukan kerinnyt ottaa etäisyyttä tenttikirjoihin. Tai mikäli kesäsuunnitelmiisi kuuluu noppien tahkoaminen kesätenteissä, toivon sinulle tsemppiä opintojen kanssa ja menestystä lakikirjojen äärellä PI:ssä.

Tai, ehkä pidät käsissäsi ensimmäistä Inter Vivosiasi, missä tapauksessa onnittelen sinua menestyksekkäästä luku-urakasta ja toivotan sinut tervetulleeksi pykälistien joukkoon. Tässä tapauksessa olet saanut tämän lehden sen paljon puhutun mystisen paksun kirjekuoren mukana. Tuota kirjekuorta kutsutaan myös hyväksymiskirjeeksi, ja sen saaminen tarkoittaa niin paljon kaikkea muutakin kuin vain oikeutta juristin tutkinnon suorittamiseen. Kehotan sinua koko sydämestäni, uusi phuksi, sukeltamaan oikkarin arkeen avoimin ja uteliain mielin; itse ainakin olen tärkeimmät oppini ja rakkaimmat ystäväni oikiksesta saanut jostain aivan muualta kuin Porthanian luentosaleista – eli siis jostain aivan muualta, kuin mistä kuvittelin ne aikanaan hyväksymiskirjeen heinäkuussa 2011 saadessani saavani. Ja suurin syy tähän on se, että tulin lähteneeksi mukaan Pykälän toimintaan.

Pykälä ry tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia tehdä, oppia ja kehittyä – hauskanpitoa unohtamatta.

Näistä voit lukea lisää varjo-opinto-oppaan sivuilta tai vaikkapa Pykälän nettisivuilta, en siis käytä näiden esittelyyn tässä yhteydessä sen enempää aikaan. Vaikka näin Inter Vivosin phuksinumerossa luonnollista on kohdistaa sanat vastavalituille tuoreille phukseille, tahdon korostaa, että yhtälailla tahdon kannustaa kaikkia mukaan Pykälän toimintaan ja yleiseen aktiivisuuteen täysin vuosikurssiin katsomatta. Mahdollisuudet ovat oikkarina muutenkin monet, ja vaikka määrätietoisuus monen oikkarin luonteenpiirteisiin epäilemättä kuuluu, kannustan tutustumaan tarjolla oleviin vaihtoehtoihin uteliaasti. Hyvin suurella todennäköisyydellä sitä tulee harmitelleeksi pikemminkin jotain, mitä jätti välistä kuin jotain, mihin päätti lähteä mukaan.

Odotan innolla syksyä, tuota yleensä ehkäpä Pykälän aktiivisinta aikaa, mutta samaan aikaan taas en millään tahtoisi kevään loppuvan – tuntuu haikealta, että vuodesta lähes puolet on jo takana! On kuitenkin hyvä asia, että tässä on vielä kesä välissä, sillä kun Pykälän päivittäinen toiminta hetkeksi hieman hiljenee, tulee aikaa jäämään enemmän pidemmän aikavälin asioiden pohtimiseen ja eteenpäin viemiseen.

Ihanaa kesää! Nyt kannattaa levätä, jotta syksyllä jaksaa!

Malttamattomin terveisin Katariina hallituksen puheenjohtaja

EXPERTO CREDITE:

RAKAS PYKÄLISTI, JA ERITOTEN RAKAS PHUKSI Demokratia on epäilemättä lähes jokaisen suomalaisen mielestä hyvä tapa päättää asioista. Kun valta jaetaan tasaisesti koko kansalle, voi jokainen vaikuttaa yhteisiin asioihin. Pidämmekin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamista tärkeänä, ja demokraattisesti tehtyä päätöstä reiluna riippumatta siitä, onko päätös mielestämme onnistunut.

Yliopistomaailman demokratia on turvattu yliopistolaissa, jossa yliopistoyhteisön jäseniksi tunnustetaan opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö – sekä opiskelijat. Toisin sanottuna me opiskelijat olemme aivan tasaveroinen osa yliopistoyhteisöä siinä missä professori tai hallintopäällikkökin. Yliopistoyhteisöön kuulumisella on muutakin merkitystä kuin ylevä periaatteellinen vaikutus: samaisessa yliopistolaissa määrätään myös selväsanaisesti, että yliopiston päätöksenteko tapahtuu kolmikannan mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa yliopiston päättävässä elimessä on oltava edustus kaikista kolmesta edellä mainitusta yliopistoyhteisön ryhmästä – niinpä esimerkiksi yliopis-

ton hallituksessakin on kaksi opiskelijajäsentä.

Kolmikanta ja yliopistodemokratia eivät missään nimessä ole itsestäänselvyyksiä. Malli on erityinen jopa koko maailman mittakaavassa, sillä useimmissa muissa maissa opiskelijoita ei oteta mukaan yliopiston päätöksentekoon, kun taas opiskelijat Suomessa istuvat tiedekuntaneuvostossa ja käyttävät äänioikeuttaan. On valtavan arvokasta, että opiskelija nähdään asiakkaan tai kuluttajan sijasta vakavasti otettavana yliopistoyhteisön jäsenenä, jolla on vaikutusvaltaa oman yhteisönsä asioihin. Väheksyä ei pidä myöskään sitä, että hallinnolliseen päätöksentekoon osallistuminen on erittäin hyödyllinen ja opettavainen kokemus, jolloin opiskelija kasvaa aktiiviseksi ja kriittiseksi kansalaiseksi yliopiston opetustehtävän mukaisesti.

Vaikka kolmikanta onkin turvattu yliopistolaissa, on demokratiasta yliopistolla pidettävä kuitenkin jatkuvasti huolta. On tärkeää, että opiskelijoita kuullaan ja kuunnellaan myös sellaisessa päätöksenteossa, johon ei laki suoraan velvoita – siis esimerkiksi epävirallisissa valmistelutyöryhmissä. Sen lisäksi, että yliopiston omasta kulttuurista on pidettävä hyvä huoli, on katse suunnattava myös ympäröivän yhteiskunnan muutosprosesseihin. Kun yritysmaailmasta peräisin olevaa vallan keskittämistä ja dynaamisempaa johtamistapaa levitetään kovaa vauhtia myös esimerkiksi yliopistoihin, on vaarana, että kolmikanta jää matkan varrelle.

Tulevaisuutta ei yliopistodemokratian ja kolmikannan näkökulmasta tarvitse nähdä synkkänä, mutta siihenkään ei tule tuudittautua, että ne säilyisivät itsestään.

Demokratiasta pitää pitää hyvä huoli!

Kirjoittaessani tätä tekstiä olen juuri tullut OTMkoulutusohjelman johtoryhmän kokouksesta, jossa pohdimme syksyllä 2017 voimaan astuvan tutkinnon rakennetta. On hurjaa ajatella, että ilman yliopistolain turvaamaa kolmikantaa kukaan opiskelija ei välttämättä pääsisi vaikuttamaan oman tutkintonsa muutoksiin.

Nyt mielipiteitämme kuunnellaan ja arvostetaan, ja niitä kysytään silloinkin, kun laki ei välttämättä pakottaisi.

Olemme osa oikeustieteellistä tiedekuntaa.

Toivotan sinulle, rakas pykälisti, erinomaista kesää – nähdään syksyllä! Ja rakas phuksi – me tapaamme pian.

Helinä hallituksen opintovastaava

INTER VIVOS 3/2016

7

HALLITUKSEN PALSTA:

PYKÄLÄSSÄ ON LUKUISIA TAPOJA HARRASTAA! Lumi suli ja syksy tuli. Kuuman kosteaa, minä tunsin Pykälän. Kokemattomat phuksit haukkovat ilmaa ensimmäistä kertaa Pykälän kostealla maaperällä. Ilmankosteus on 100 prosenttia. Vanhojen setien eroosio keskeytyy hetkeksi kuivakauden päättyessä. Tanner väräjää ja pusikot heiluvat, kun puumanaisten tutka sekoaa nuorikkojen lähettämästä signaalista.

Jännittävä ekakerta Pykälä-rientoihin tarjotaankin jo heti opintojen alkaessa järjestettävillä Punssikahveilla. Punsseilla esittäytyvät valiokunnat, kerhot ja monet muut Pykälän toimijat, eikä varmasti kukaan jää kylmäksi! Kannattaa siis tutustua niin moneen tahoon kuin vain sielu sietää, sillä Pykälän tarjoamasta skaalasta löytyy aivan varmasti jokaiselle mieluista tekemistä.

Ennakkoluulottomasti toimintaan mukaan lähteminen onkin paras asia, mitä voit phuksivuonnasi tehdä. Vannomme ettet tule katumaan! Vaikka siis et punssista pitäisikään, tätä tapahtumaa et halua missata.

Syyskauden Avajaiset järjestetään perinteisesti Kaarle XII:ssa. Legendaarinen skumppatarjous houkuttelee pykälistejä jokaiselta vuosikurssilta, ja Kalle täyttyykin äärimmilleen kesälaitumilta kirmanneista oikkareista.

Syyskauden Avajaisissa on omaa glamouria, kun pykälistit pukevat päällensä pikkumustat ja puvut. Loppuillasta vasta onkin glamouria, kun nesteet päätyvät uudestaan luonnon kiertokulkuun. Monen mielestä tämä hohdokas ilta on vuoden antoisin!

Pykälä omistaa Sörnäisissä 460 neliön kerhotilan, jossa järjestetään jopa yli 300 hengen bileitä. Kerhotila on kaikkien Pykälän jäsenten käytettävissä ja bileiden lisäksi pykälässä järjestetäänkin esimerkiksi seminaareja, näytelmätreenejä, kokouksia ja kerhoiltoja! Pykälä on tulevan syksyn aikana remontissa, mutta hätä ei ole

8

INTER VIVOS 3/2016

tämännäköinen: remontti tehdään juurikin meitä pykälistejä varten, jotta Pykälä toimii jatkossa entistäkin paremmin monipuolisessa käytössämme ja yhteisenä olohuoneenamme. Uutuutta hohtavat tilat pyritään saamaan tapahtumakäyttöön mahdollisimman pian.

Emme kertakaikkiaan malta odottaa ensimmäisiä bileitä uusissa mahtavissa tiloissa!

Yli 20 Pykälän kerhoa antavat monipuoliset mahdollisuudet harrastaa. Pykälän Ihanien Naisten Kerho PINK on järjestänyt inspiroivia iltoja hyvinvoinnista ja urakehityksestä. Tasokkaasta juomakulttuurista pidetään huolta Pohjasakan ja Cocktail Clubin viini- ja cocktail-illoissa. Vuoden 2015 Pykäläteko-palkinnon voittanut Fcc Flippi taas yhdistää innovatiivisesti rankan urheilun ja sitäkin rankemman juomisen jalot taidot.

Urheilupuolesta vastaavat myös mm. FC Force Majeure, Pykälä Golf, korisjoukkue Hallipiki ja SatulaSankarit.

Isommista urheilutapahtumista saat ensimakua heti syksyllä järjestettävässä Fudiscupissa sekä Pykälän ja KY:n välisessä soutukisapäivässä eli Syysklassikossa.

Phuksitoimikuntiin voi lähteä mukaan jokainen, ja niiden kautta pääset tutustumaan mahtavasti omaan vuosikertaasi. Myöhemmin syksyllä valitaan valiokunnat, jotka järjestävät Pykälän tapahtumia superhauskalla meiningillä läpi vuoden. Miten tahansa sitten päätätkään Pykälän toimintaan osallistua, on varmaa että pääset osaksi kookasta ja upeaa Pykälä-perhettä.

Meidät löytää jokaisesta Pykälän tapahtumasta syksyllä, tulethan siis vapaasti fiilistelemään phuksiuttasi tai muuten vain juttelemaan!

Linnea Viherkenttä ja Enna Hakala

HELP:N PALSTA:

TERVEISIÄ TALOUSJOHTOKUNNASTA! Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, tuttavallisemmin HYY, on ainutlaatuinen ylioppilaskunta monella tapaa.

HYY on sekä kooltaan että omaisuudeltaan maamme suurin ylioppilaskunta, mikä omalta osaltaan luo hyvät edellytykset opiskelijatoiminnan tukemiselle. Erityislaatuista HYY:ssä on myös tapa, jolla rahankäyttö Ylioppilaskunnassamme on järjestetty.

Talousjohtokunta (TJK) on HYY:n alainen demokraattinen elin, jonka tehtävänä on mm. valmistella talouteen liittyviä päätöksiä ylioppilaskunnan hallitukselle ja sen kaikki jäsenet valitaan poliittisten voimasuhteiden mukaan edustajistoryhmistä. Talousjohtokunta myös valvoo HYY:n toimintatalouden kehitystä ja rahojen käyttöä. Käytännössä TJK:n merkitys korostuu kuitenkin eniten kahdessa hyvin käytännönläheisessä ja opiskelijan elämää lähellä olevassa asiassa: HYY:n järjestöjen toiminta-avustuksen myöntämisessä ja tilajaon tekemisestä. Valtakunnallisella tasolla on erityislaatuista, että tällaisesta rahankäytön kohdentamisesta päättävät opiskelijat itse asiantuntijoiden sijaan.

Tänä vuonna toiminta-avustuksia jaettiin yhteensä noin 170 000 euroa HYY:n piirissä oleville järjestöille.

Ilokseni voin todeta, että ainejärjestömme Pykälä on yksi suurimmista tuensaajista saamallaan noin 1600 eurolla. Vaikka tuen määrään vaikuttaa myös esimerkiksi järjestön koko, kertoo Pykälän saama suuri tukisumma myös laadukkaasta ja jäsenet tavoittavasta toiminnasta.

Pykälän saama tuki ylioppilaskunnalta ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Ennen tämän vuoden toimintaavustuksista päättämistä TJK:ssa keskusteltiin tuen eväämisestä varakkaimmilta järjestöiltä, jotta rahaa voitaisiin kohdentaa köyhemmille järjestöille. Tällöin leikkuri olisi kohdistunut myös Pykälään. Tänä vuonna ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty, sillä se herätti kannatusta lähinnä tietyissä poliittisissa ryhmittymis-

”PYKÄLÄN SAAMA TUKI YLIOPPILASKUNNALTA EI OLE KUITENKAAN ITSESTÄÄNSELVYYS” sä. Vaikka HYY:n tuki ei ole elintärkeä asia Pykälän toiminnassa, on sen symbolinen merkitys pykälisteille suuri. Koska monelle oikkarille ainoa muistutus HYY:n olemassaolosta tulee kerran vuodessa laskuna postilaatikkoon pakollisen jäsenmaksun muodossa, on HYY:n antama tuki Pykälälle yksi ainoista tavoista joilla HYY on läsnä myös tavallisen pykälistin elämässä.

Ensi syksyn edustajistovaaleissa poliittiset voimasuhteet jaetaan ylioppilaskunnassa uusiksi. Helpin politiikassa on usein korostettu sitä, että ylioppilaskunnan rahoja tulee käyttää kaikkien opiskelijoiden hyväksi.

Jotta HYY ei toiminnassaan etääntyisi enempää pykälisteistä esimerkiksi toiminta-avustusta leikkaamalla, on tärkeää että oikkarit käyvät aktiivisesti äänestämässä myös tulevissa vaaleissa. Itse suosittelen myös lämpimästi ehdokkuutta vaaleissa, muitakaan vaikutuskanavia unohtamatta! Ensimmäisen vuoden opiskelijana olen vaikuttunut siitä, millaisia tehtäviä ylioppilaskunnan piiristä voi itselleen löytää. Vuosi mukana HYY:n toiminnassa on ollut monella tapaa mielenkiintoista ja mikä tärkeintä: myös hauskaa ja palkitsevaa.

Aurinkoista kesää toivottaen, Kalle Markkanen HELP:n varapuheenjohtaja, TJK:n jäsen

INTER VIVOS 3/2016

9

IV:N LYHYET

INTER VIVOS KÄVI OIKEUDESSA OSA 6

IV LEIKKAA 3/2016

TEKSTI TIIA TAKALO

• • • • •

Sarjassa Inter Vivos käy oikeudenkäynnissä ja raportoi niistä enemmän tai vähemmän olennaisia asioita.

AIHE: LIEVÄ PAHOINPITELY Joskus oikeuskäsittely voi olla värikkäämpi kuin itse istuntoon johtanut tapahtumakulku. Pahoinpitelytapauksissa perinteisen baaritappelun sijaan nyt tukkanuottasilla oli oltu Kampin kauppakeskuksen yläkerrassa.

Ex-(teini)tyttöparin riitely oli johtanut syytteeseen lievästä pahoinpitelystä.

Oikeudenkäynti eteni mallikkaasti, molemmilla tytöillä oli asianmiehet mukana. Tilanne muuttui, kun toista tytöistä pyydettiin kertaamaan tapahtumankulku. Toinen osapuoli esitti äänekkäästi eriävän mielipiteensä huutamalla: ”Saatana valehtelet! Helvetin hetero!”. Saatiinhan sitä baaritappelun tunnelmaa tähänkin istuntoon, kun yhtäkkiä nimittelyn kohteeksi joutuneen laukku lentää toiselle puolelle salia ja sekunneissa oikeussalin keskellä mallinnettiin oikeudenkäyntiin johtanutta tapahtumakulkua. Tilanne saatiin rauhoitettua kolmen vartijan turvin ja käsittely suoritettua loppuun.

Lopputuloksena oli sovinto, jonka yhtenä osana soitettiin tyttöjen vanhemmille salissa tapahtuneen raportoimiseksi.

10

INTER VIVOS 3/2016

Sarjassa Inter Vivos listaa vaihtoehtoisia leikkauskohteita koulutuksesta tehtäville leikkauksille.

Koirien kynnet Asuntolainojen lyhennysten suuruus Kiusallisten hiljaisuuksien pituus Kotihoidontuen pituus Asianajajien työpäivien pituudet

KAIKKI KANSALAISALOITTEET EIVÄT LÄHDE LENTOON Kansalaisaloite on loistava väline nostaa kysymyksiä julkiseen keskusteluun ja saada aikaan konkreettisia muutoksia lainsäädäntöön.

Erityisen hyvä väline se on meille oikeustieteilijöille, koska onnistunutta kansalaisaloitetta ei ole mahdollista tehdä ilman juridista asiantuntemusta. Eli jos jokin asia painaa mieltä, niin siitä vain rustaamaan aloitetta!

Kaikki kansalaisaloitteet eivät kuitenkaan lähde lentoon. Listasimme muutamia: • • • • •

“Toimivallan myöntäminen tasavallan presidentille suruliputuksen julistamiseksi” “EU- ja ihmisoikeusloukkajat vastuuseen ja pois lainsäädäntö ja -käyttötehtävistä” “Tupakan ”freebase”-nikotiinin määrä ilmoitettava” “Rikollisuuden vähentäminen paremmalla kasvatuksella” “Suojeluskuntien lakkautuksen peruutus”

MUUALLA SANOTTUA 3/2016 “Alkoholi. Eihän tätä selvinpäin kestä” “Ei mikään. Ihan turha lässyttää mistään jaksamisesta.”

“Opiskelijat, joiden tulevaisuudesta tässä myöskin on kyse.”

“Plan-B. Aiemmat kokemukset irtisanomisesta ja siitä selviämisestä.”

VASTAUKSIA KYSYMYKSEEN SIITÄ MIKÄ AUTTAA YLIOPISTON TYÖNTEKIJÖITÄ JAKSAMAAN IRTISANOMISTEN KESKELLÄ. YLIOPISTOLAINEN 2/2016 “Suomalaiset listayhtiöt noudattavat sääntöjä tunnollisesti. Kurinpitolautakuntaan tapauksia tulee hyvin vähän.”

SUSANNA TOLPPANEN, LAKIMIESUUTISET 3/2016

INTER VIVOS 3/2016

11

12

INTER VIVOS 3/2016

ALUMNITOIMINTAA TIEDEKUNNASSA JA PYKÄLÄSSÄ TEKSTI JOSE SARANPÄÄ

Lakimiesuutisten numerossa 2/2016 Jenni Uusilehto tarkastelee alumnien osaamisen hyödyntämistä oikeustieteellisen opetuksessa haastatellen samalla Lex ry:n alumniyhdistys Senilexin puheenjohtajaa Mikko Heinosta. Heinonen esittää artikkelissa alumneilla olevan paljon yliopiston hyödyntämätöntä potentiaalia niin opetuksen, tutkimuksen kun yhteiskuntasuhteidenkin luomisessa. Minkälaiselta sitten näyttää tämän päivän alumnitoiminta Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa? Entäpä Pykälässä?

Oikeustieteellisen tiedekunnan ja Pykälän ry:n alumniyhteistyön kartoittamisessa tätä artikkelia tehdessä suurena apuna olivat dekaani Kimmo Nuotio sekä Pykälän hallituksen puheenjohtaja Katariina Järvi, joita haastateltiin tämän aiheen tiimoilta.

TIEDEKUNNAN NÄKYVÄ JA NÄKYMÄTÖN ALUMNITOIMINTA Tiedekunnan oma alumnitoiminta on verrattain melko tuoretta selkeästi vanhempaan ja perinteikkääseen Helsingin yliopiston erilliseen alumniyhdistykseen nähden, jossa on vuosien varrella ollut mukana myös useita tunnettuja juristeja. Kuitenkin myös niin sanottuihin tiedekunta-alumneihin on viime vuosina ryhdytty kiinnittämään huomiota ja organisoimaan tapahtumia, joissa on ajateltu erityisesti alumneja. Yleensä publiikin yhteydessä juuri valmistuneilta opiskelijoilta kysytään näiden halukkuutta tulla lisätyksi tiedekun-

nan alumnirekisteriin. Tällöin he pysyvät mukana tiedekunnan viestinnässä ja saavat tiedon tiedekunnan tapahtumista.

Toisaalta tiedekunnalla on tiivistä yhteistyötä alumnien kanssa esimerkiksi opetuksen ja sen kehittämisen osalta. Tätä on kuitenkin hankala tunnistaa sanantarkassa merkityksessä erityisesti alumnitoiminnaksi, vaikka se saattaisikin kyseisen toiminnan tunnusmerkistön täyttää. Yksi tälläisen toiminnan ilmentymistä on tiedekunnan neuvottelukunta, joka käy läpi tiedekuntaa koskevia suuria teemoja ja antaa niin sanotusti kentän palautetta.

Yhteistyö tiedekunnan ja työelämän välillä näkyy myös elinikäinen oppiminen -konseptin myötä. Ensinnäkin tutkijakoulutuksen arvostus vaikuttaa kasvaneen eikä väitöskirjaa tee enää pelkästään akateemiselle uralle suuntaavat henkilöt. Väittelyiden määrä on vuosien saatossa kasvanut eksponentiaalisesti. Jatkokouluttautumisen ohella alumnit voivat osallistua täydennyskoulutukseen tai seminaareihin, esimerkiksi kiinalaisten yliopistojen kanssa toteutettuihin tapahtumiin. Toisaalta valmistuneet juristit voivat myös tarjota omaa käytännön osaamistaan perusopetukseen vaikkapa Käytännön taidot -kursseilla. Kurssien aikana opiskelijat pääsevät kehittämään käytännön lakimiestaitojaan työelämän ammattilaisten avustuksella.

Tiedekunnan alumnitoimintaan kuuluu opiskelun ohella myös verkostoitumisen ja omien opiskeluaikojen muistelun mahdollistavia tilaisuuksia. Tälläisiä INTER VIVOS 3/2016

13

tapahtumia ovat vaikkapa tiedekunnan organisoimat kesäinen alumnipurjehdus, arvokkailla puhujilla varustettu alumnipäivä sekä fukseihin tutustuttava “Tervetuloa tiedekuntaan”-tapahtuma paneeleineen.

Alumnit voivat myös itsenäisesti olla yhteydessä tiedekuntaan ja vaikkapa järjestää vuosikurssinsa kesken excursion vanhaan opinahjoon.

SENIORIT PYKÄLÄSSÄ Pykälän alumnitoiminta, eli ns. senioritoiminta, on vielä alkutekijöissä. Pykälän alumnit ovat käytännössä yhdistyksen rekisterissä seniorijäseninä. Senioritoimintaa hallinnoi hallituksen puheenjohtaja sekä yhdistyksen puheenjohtaja. Pykälän ja seniorien välinen viestintä tapahtuu merkittävästi.

Seniorijäsenkunta koostuu varsin vahvasti vanhoista hallituslaisista ja samalla senioritoiminta painottuu vahvasti hallituslaisiin. Puheenjohtaja tunnustaakin tämän ja harmittelee, että vanhojen ei-hallituslaisten Pykälä-aktiivien kokoaminen on huomattavasti hankalampaa.

Pykälän senioritoiminnan kehittäminen olisi puheenjohtajan mukaan toivottavaa, jotta yhdistyksellä olisi aito linkki saada jatkumoa yhdistyksen toimintaa eikä uusien Pykälä-aktiivien ja hallituslaisten tarvitsisi keksiä pyörää jatkuvasti uudelleen. Samalla Pykälän strategian kehittämisessä pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi tavoitteet juhlavuoteen 2035 mennessä, valmistuneiden ja seniorien ajatukset ovat tarpeen.

Toisaalta perinteiden luominen ja muuttaminen saanee merkittävämmän legitimiteetin, jos se siunataan aiemmissakin sukupolvissa.

Pykälän senioritoimintaan kuuluu kutsujen lähettäminen yhdistyksen omiin tapahtumiin, kuten Wappubooleille, syys- ja kevätkauden avajaisiin sekä yhdistyksen vuosijuhlille. Seniorijäsenille on myös erikseen järjestettyjä tapahtumia, kuten hallitusten välinen konferenssi entisille hallituslaisille, senioripäivä, Seniori-Spex sekä muut mahdolliset urheilutapahtumat.

Ovatpahan aktiivisimmat jäsenet ehtineet järjestämään vuosikurssinsa kesken 10-vuotissitsejä.

14

INTER VIVOS 3/2016

LOPUKSI Kiinnostusta tiiviille alumniyhteistyölle selvästi löytyy niin tiedekunnan kuin Pykälänkin taholta, joiden toimintaa valmistuneiden opiskelijoiden aktiivisuus auttaa. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa viisi vuotta sitten järjestetty varainhankintakampanja, jossa alumnit olivat todella aktiivisia. Kampanjan ansioista tiedekunta saikin useita lahjoitusprofessuureja. Parhaillaan vastaavanlainen kampanja on menossa vuoden 2017 loppuun saakka.

Onko sitten alumnitoiminnalla kuitenkaan tarvetta alumneille itselleen? Tällä hetkellä valmistuneilla juristeilla on mahdollista verkostoitua ja tavata muuta ammattikuntaa esimerkiksi Nuoret Lakimiehet ry:n tai Lakimiesliiton kautta, joista molemmat järjestävät tapahtumia ja kursseja eri ikäisille juristeille yliopistoon katsomatta. Sitä paitsi jo työpaikoilla eri yliopistoista lähtöisin olevat juristit ovat jo keskenaan muodostaneet omia yhteisöjään. Tiedekunnan ja Pykälän alumnitoiminnalla on kuitenkin eri lähtökohdat, eikä niiden voi siinä mielessä sanoa kilpailevan samoilla markkinoilla.

Viimeisenä sopinee vielä pohtia miten ja millä tavalla alumniyhteistyötä voisi kehittää. Yksi vaihtoehto on nykyisenkaltaisessa tilanteessa tarkastella synergiamahdollisuuksia tiedekunnan ja Pykälän välillä mm. tiedottamisessa. Toinen kehityssuunta voisi olla turkulaisten viitoittama tie erillisestä alumniyhdistyksestä, joka itse huolehtisi suhteistaan sekä tiedekuntaan että ainejärjestöön. Tämä tie edellyttää kuitenkin selkeää kysyntää alumnien keskuudessa. Se taas vaatinee muutaman entisen Pykälä-aktiivin intohimon lähteä lobbaamaan ideaa eteenpäin.

KOLUMNI:

MINKÄLAINEN OIKKARI JUURI SINÄ HALUAT OLLA? Onnittelut sinulle, uusi fuksi! Ja sinulle, joka aloitat taas uuden opiskeluvuoden oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Tässä kolumnissa on yksi kantava idea: voit olla monella tapaa hyvä oikkari.

Aloitin itse ensimmäiset opintoni vuonna 2010 Aalto-yliopistossa informaatioverkostoissa. Kuin varkain huomasin jossain sanovani, että unelmani on olla käyttöliittymäsuunnittelijana mielenkiintoisessa IT-alan firmassa. Nyt seuraa paljastus: se ei ollut ollut koskaan unelmani, eikä ollut silloinkaan. IT-firmat, design ja uudistaminen kiinnostavat edelleen, mutta käyttöliittymäsuunnittelu ei ole intohimoni. Jostain syystä ympäristöni oli kuitenkin onnistunut hetkeksi juurruttamaan kuvatun haaveen päähäni.

Samalla tavalla meillä on oikkarimaailmassakin piileviä oletuksia siitä, mitä pitäisi olla, miltä pitäisi näyttää ja mitä pitäisi haluta. Joskus enemmän, joskus vähemmän, mutta ne ovat aina olemassa. Innostuin itse oikeustieteestä vasta sen jälkeen, kun olin ehtinyt olla jo monta vuotta Aalto-yliopiston vaikutuspiirissä.

Siitä kuplasta käsin päätös lähteä opiskelemaan oikeustiedettä vaikutti jopa kovin erikoiselta valinnalta.

Niissä muissa kuplissa oikkareita saatetaan usein pitää homogeenisena ryhmänä jakkupukuisia uraihmisiä.

Onneksi stereotypiat ovat vain stereotypioita, ja jokainen meistä voi valita oman tapansa toteuttaa itseään ja unelmiaan. “Keskiverto-oikkaria” ei todellisuudessa ole edes olemassa.

Joku viisas sanoi, että yliopisto on paikka, jossa fiksut ihmiset tekevät, mitä haluavat. Oikiksessa yliopiston hallinto kieltämättä asettaa tietyt rajoitteet, mutta tästäkin huolimatta yliopisto antaa sinulle puitteet toteuttaa unelmiasi lähes ilman rajoja. Minä voin nyt

kolmannen vuoden oikkarina tunnustaa, että en ole esimerkiksi kertaakaan jonottanut mitään lippuja (olen kuullut tarinoita siitä), mutta silti menee vielä ihan hyvin. Toisaalta taas olen ollut ehdolla edustajistovaaleissa, tehnyt mediasuhteita Slushissa, ollut 14 viikkoa kokopäiväisessä harjoittelussa ympäri Eurooppaa, ja juuri tällä hetkellä istun auringossa Strasbourgin parlamentin edessä eurooppalaisessa nuorisotapahtumassa.

Jossain näiden vuosien välissä olen ehtinyt käydä kaksi kertaa Pykälän vujuilla. Toisaalta taas on monta puolipakollista ja mielenkiintoista asiaa, joita en ole ehtinyt tai halunnut tehdä. Minulle tämä on ollut oikein hyvä tapa olla oikkari.

Maailma muuttuu, eikä nykyään oikkareillekaan ole luvattu taivaspaikkaa, eli kannattaa olla utelias. Oikkarit päätyvät mitä erilaisimpiin tehtäviin valmistumisen jälkeen. Toisaalta nopea työllistyminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Steve Jobsille kalligrafiakurssi (jos et ymmärrä mitä kalligrafia tarkoittaa, katso googlesta.

Niin minäkin tein) oli koko loppuelämän ja Applen perustamisen kannalta yksi merkittävimmistä kokemuksista. Mikä on sinun kalligrafiakurssisi? Onko se vuosi (tai vuodet!) Pykälän valiokunnissa ja hallituksessa?

Edustajistotoiminta ja vaikuttaminen HYYn hallituksessa? Startupin perustaminen heti fuksikeväänä? Kansalaisaloitteen käynnistäminen tähtäimenä lakimuutos? Lukupiirin pitäminen? Sitsien järjestäminen? Joku muu, mikä? Katso peiliin ja ympärillesi. Sinä ja ihmiset ympärilläsi voitte tehdä melkein mitä vaan, jos vain haluatte. Tsemppiä lukuvuoteen!

Ilmi Salminen

INTER VIVOS 3/2016

15

VUODEN OPETTAJA TÄHTÄÄ AKTIVOIVAMPAAN OPETUKSEEN TEKSTI EVELIINA SYRJÄNEN KUVA RUBY NGUYEN

INTER VIVOS 3/2016

17

Pykälän vuosijuhlassa valittiin vuoden opettajaksi oikeustieteen tohtori Heidi Lindfors, joka toimii Helsingin yliopistolla prosessi- ja insolvenssioikeuden yliopistonlehtorina. Toimituksemme tapasi Lindforsin ja ensimmäisenä kysymme häneltä, että miltä tuntui tulla valituksi.

Mahtavalta tuntuu. Olen todella iloinen ja ylpeä tästä tunnustuksesta ja oikeastaan vähän yllättynyt!

Lindfors kuvailee tuntemuksiaan. Yllättyneisyyttään hän selventää kertomalla, että hän on aiemmin ajatellut Vuoden Opettajaksi valittavan sellaisen opettajan, joka on jollain tavalla kokeillut kursseillaan jotakin uutta tai muuten tuonut jotain uutta opetukseensa nimenomaan kuluvan vuoden aikana.

Valintaperusteluissa kiitosta annettiin muun muassa Lindforsin pitämälle pienryhmäkurssille, jonka hän kertoo toimineen samalla formaatilla jo useamman vuoden ajan. Kurssia on kehitetty vuosien saatossa ja viime syksynä siihen lisättiin uutena ruotsinkielisiä termejä, mutta mitään isoja mullistuksia kurssin sisältö ei viime syksynä kokenut. Perusteluina valinnalle mainittiin myös Lindforsin sitoutuneisuus, halu kehittää opetustaan sekä kiinnostus opiskelijoiden oppimista kohtaan.

TUTKIMUKSEN OHELLA OPETTAMISTA Lindforsilla oli alun perin oikeustieteen lisäksi myös toinen kiinnostava opiskeluvaihtoehto. Lääketiede on hänen mukaansa kiinnostanut häntä aina, yhä edelleenkin. Kuitenkin päästyään oikeustieteelliseen ja opiskeltuaan siellä vuoden, päätti hän jäädä sille tielle.

Opettajaksi päätymisestä Lindfors kertoo, ettei aluksi tietenkään ajatellut tulevansa nimenomaan opettamaan, sillä hän tuli yliopistoon tekemään jatkoopintoja ja tutkimusta, mutta sitä myötä tietenkin myös opettamaan. Hän kertookin, että omalla tavallaan opettaminen on aluksi haastavaa, sillä siihen ei sillä tavalla ole valmentautunut kuin esimerkiksi lukioon opettamaan menevät. Opettajaksi siis ikään kuin kasvetaan pikkuhiljaa ja alussa hän kertoo lähteneensä liikkeelle muistelemalla sitä, miten itse omina opiskeluvuosinaan koki opettamisen. Omista opiskeluvuosistaan hän kokee opetuksen muuttuneenkin todella paljon.

Silloin, kun itse opiskelin, oli luentoja, joilla oli luentokalvoja, joita me kopioimme. Se oli opetusta silloin, että on se kyllä muuttunut, Lindfors kertoo omien opiskeluaikojensa opetuksesta.

18

INTER VIVOS 3/2016

Lindfors kokee, että nykyään opetukseen suhtaudutaan entistä vakavammin ja moni opettaja haluaa kehittää opetusta entistä paremmaksi. Haasteeksi hän mainitsee vuosikurssien suuruuden, joka tietysti aiheuttaa sen, että merkittävä osa opetuksesta toteutetaan edelleen massaluentoina. Hän itse toivoisi, että opetus pikkuhiljaa kehittyisi entistä aktivoivampaan suuntaan siten, että opiskelijat eivät vain istuisi luennoilla ja lukisi kirjoja, vaan opetuksessa olisi enemmän itse ajattelua ja tekemistä. Kerta rysäyksellä hän ei toivo minkään muutoksen tulevan, vaan kannattaa asteittaista etenemistä.

MIELENKIINTOINEN JA VAIHTELEVA TYÖ Omaa työtään Lindfors kuvailee mielenkiintoiseksi ja vaihtelevaksi, sillä siinä pääsee tekemään monenlaista sekä tutkimuksen että opetuksen parissa. Opetuspuoli on lisääntymässä, sillä ensi lukuvuodesta alkaen lehtoreiden opetustuntimäärä tulee olemaan suurempi kuin professoreilla. Aikaisemmin opetusmäärät ovat olleet samat professoreilla ja lehtoreilla. Lindfors kertookin työn hyviin puoliin kuuluvan myös opiskelijoiden kanssa tekemisessä oleminen etenkin pienryhmä- ja seminaarityöskentelyssä. Työnsä ainoaksi huonoksi puoleksi Lindfors mainitsee välillä eteen tulevan kiireen.

Välillä on aika kiire. Monia asioita tulee ja ihan kaikissa ei itse päätä aikatauluja, joten tulee sitten niitä päällekkäisyyksiä, jolloin saa tehdä pitkääkin päivää, Lindfors kertoo. Tästäkin huolimatta hän korostaa työnsä mielenkiintoisuutta ja vaihtelevuuden tuomaa mielekkyyttä.

Viimeisenä kysymyksenä kysymme häneltä, minkälaiset terveiset hän haluaisi Vuoden Opettajana lähettää opiskelijoille.

Olkaa aktiivisesti mukana ja antakaa aktiivisesti myös palautetta opettajille, Lindfors toteaa lyhyesti ja lisää, että hän uskoo tämän olevan myös useamman muun opettajan toive.

INTER VIVOS 3/2016

19

KURKISTUS OTM-UUDISTUKSEEN:

VIIMEINEN ARKUNNAULA OIKEUSSOSIOLOGIALLE? Uuteen uskoon myllätyt OTM-tutkintovaatimukset astuvat voimaan tänä syksynä.

Yksi keskeisistä muutoksista on se, että oikeussosiologia ja -taloustiede poistuvat pakollisten oppiaineiden listalta ja sulautuvat Oikeus ja yhteiskunta –kokonaisuudeksi.

Inter Vivos selvitti, mitä uudistus käytännössä tulee merkitsemään oikeussosiologialle itsenäisenä oppiaineena.

TEKSTI JA KUVA JAAKKO SEPPÄNEN

Tiedekuntaneuvosto vahvisti helmikuussa uudet oikeustieteen maisterin tutkintoa koskevat määräykset, jotka tulevat voimaan 1.8.2016. Uusien määräysten mukaan oikeussosiologian kuuden opintopisteen laajuinen aineopintojen kurssi ei ole enää pakollinen maisterin koulutusohjelmaan kuuluva opintosuoritus.

Oikeussosiologiaa voi jatkossa sisällyttää valinnaisiin opintoihin, ja oikeussosiologian ”aineksia” tullaan sisällyttämään uuteen viiden opintopisteen pakolliseen Oikeus ja yhteiskunta –kurssiin.

Uudistusten vauhdittajana on toiminut yleisemminkin yliopiston opetuksen rakenteita mullistava Iso Pyörä –koulutusuudistus. Maisteriopintojen uudistusta on valmistellut erillinen suunnittelutyöryhmä, jossa yleisinä tavoitteina uudistukselle on esitetty muun muassa valinnanvaraisuuden lisäämistä ja tutkintojen ja oppiaineiden välisten opintokokonaisuuksien mahdollistamista.

OPISKELIJAT KANNATTANEET UUDISTUSTA OTM-ryhmässä mukana olleen Pykälän hallituksen puheenjohtaja Katariina Järven mukaan ryhmässä on vallinnut esimerkiksi ON-uudistukseen verrattuna suurempi yksimielisyys oikeastaan kaikesta. ”Syy siihen, miksi juuri oikeustaloustiede ja oikeussosiologia ovat OTM-tutkinnossa, on käsittääkseni se, että Bolognan prosessin myötä juristin tutkinnon jakautuessa kaksiportaiseksi nämä kaksi oppiainetta nyt vain sattuivat jäämään maisterintutkintoon, muiden oppiaineiden ’päästessä’ osaksi notaarintutkintoa”, kommentoi Järvi.

20

INTER VIVOS 3/2016

Hän kertoo opiskelijaedustajien puoltaneen kurssien pakollisuuden poistamista sinänsä, muttei taloustieteen ja oikeussosiologian sisällön opetuksen poistamista. ”Kyse oli enemmänkin siitä, että miten sitä opettaa”.

Järvi korostaa erityisesti talouteen liittyvän opetuksen tärkeyttä juristitutkinnolle.

Myös Pykälän hallituksen opintovastaava Helinä Teittinen kertoo opiskelijoiden suhtautumisesta samaa tarinaa: ”Kun oikeussosiologia ja -taloustiede ovat olleet jotakuinkin ainoita oikeutta ulkopuolelta katsovia kursseja, on kokonaisuus ollut aika sekava ja hankala”, Teittinen toteaa. Hänen mukaansa kyse on ollut halusta integroida oikeussosiologian sisältö paremmin tutkintoon, ei pakollisuuden poistamisesta itsestään.

UUSI OIKEUS JA YHTEISKUNTA -KURSSI Tiedekunnan hallintopäällikkö Anni Tuomelan mukaan uusi Oikeus ja yhteiskunta –kurssi tulee sisältämään oikeussosiologian opetuksen tuttujakin peruselementtejä. Kurssin näkökulmat voivat kuitenkin jatkossa olla laajemmat ja sen sisältö voi painottua eri vuosina eri tavoin, esimerkiksi jonain vuonna kurssiin voi sisältyä enemmän oikeustaloustieteen opintoja. Myös suoritustapaan on tulossa muutos: kurssilla tullaan järjestämään perinteistä tenttiä avoimempi verkkokuulustelu, jossa opiskelija saa hyödyntää esimerkiksi verkkoaineistoja. ”Tiedekunnassa ollaan tietoisia oikeussosiologian opetuksen ja tutkimuksen merkityksestä, ja oikeusteorian oppiaineen aloitteesta onkin tarkoitus kehittää verkosto, jossa tiedekunnan sekä esimerkiksi

Kriminologian ja oikeuspolitiikan tutkimusinstituutin piiristä löytyvä oikeussosiologian osaaminen ja tutkimustieto tulee laajemmin hyödynnettyä, ja myös opetusresurssit alalta paremmin käyttöön”, kommentoi Tuomela.

Tutkintorakenteen parantaminen ei näytä myöskään olevan ainoa motiivi uudistuksen toteuttamiselle: OTM-työryhmässä laaditussa taustamuistiossa todetaan, että uuden Oikeus ja yhteiskunta -kurssin avulla voitaisiin tarjota jatkossakin oikeussosiologian ja oikeustaloustieteen opintoja, vaikka nämä eivät sisältyisi enää ”opetusresurssitilanteen vuoksi” pakollisiin oppiaineisiin erillisinä opintokokonaisuuksina.

Myös kurssin vastuuopettajaksi kaavailtu tutkijatohtori Ida Koivisto näkee opetuksen muutoksen taustalla olevan tiedekunnan säästötavoitteet.

TUTKIJALTA KRITIIKKIÄ UUDISTUKSELLE Tutkijoiden parissa kaikki eivät ole uudistuksesta järin ilahtuneita. Oikeussosiologia on tälläkin hetkellä yksi oikeustieteellisen alan pienimpiä oppiaineita, ja tutkimus on keskittynyt pitkälti sektoritutkimukseen yliopistollisen perustutkimuksen jäädessä taka-alalle.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa työskentelevä yliopistotutkija, OTT Kaijus Ervasti on useina vuosina vetänyt oikeussosiologian aineopintoja tiedekunnassa, ja hän näkee oikeussosiologian pakollisten opintojen supistamisen pikemminkin askeleena taaksepäin. ”On harmi, että vanhin ja suurin tiedekunta tekee tällaisen strategisen valinnan”, Ervasti toteaa. Hänen mukaansa kyse on nimenomaan Helsingin oikeustieteellisen strategisesta valinnasta, sillä esimerkiksi ItäSuomen yliopistossa tehdään enemmän ja enemmän empiiristä ja moniin tieteenaloihin linkittyvää oikeussosiologista tutkimusta, ja Turussakin esimerkiksi kriminologinen tutkimus on hyvin edustettuna.

Ervastin mielestä kyse on tietyllä tavalla myös vallankäytöstä: ”Voimakkaasti pelataan omien oppiaineiden puolesta. Se on tavallaan instrumentti, jonka avulla jaetaan rahaa ja valtaa ja muuta, ja siinä pelissä oikeussosiologia on historiallisista syistä ollut aika heikko”.

Vaikka oppiaineelle ei löytyisikään tasavertaisia puolustajia, tutkintorakenteita ei pitäisi Ervastin mukaan lähteä rakentamaan yliopistollisesta vallankäytöstä käsin.

Perustavanlaatuinen syy oikeussosiologian ”häilyväisyyteen” näyttäisi Ervastin mukaan olevan se, että oppiaine ei kuulu selkeästi mihinkään oikeudenalaan, ja siksi monet suuret yhteiskunnalliset kysymykset uhkaavat jäädä rajattuihin oikeudenaloihin keskittyneen oikeustieteellisen tutkimuksen katvealueelle. Toisaalta myös yhteiskuntatieteiden piirissä oikeuden sosiologinen tarkastelu saattaa jäädä vähäiseksi. ”Norjalainen oikeussosiologi Torstein Eckhoff sanoi jo 1960-luvulla, että juristien ei pidä tyytyä pelkästään sellaiseen oikeussosiologiseen tutkimukseen, jota sosiologit tekevät, vaan juristien pitää myös tehdä itse omaa oikeussosiologista tutkimusta ja antaa siihen opetusta, koska sosiologit eivät välttämättä kiinnitä huomiota oikeudellisesti ja oikeuspoliittisesti relevantteihin tekijöihin, vaan he tekevät tutkimusta yhteiskuntatieteen ja sosiologian lähtökohdista”, kertoo Ervasti.

OIKEUSSOSIOLOGIAN TULEVAISUUS? Vaikka tiedekunnassa tutkintovaatimukset muuttuvat, kysyntä oikeussosiologiselle tutkimukselle ei näyttäisi olevan vähentymässä. Yhtenä ajankohtaisimpana esimerkkinä siitä, millaisten aihealueiden tutkimiseen oikeussosiologista tutkimusotetta tällä hetkellä tarvitaan, Ervasti mainitsee muun muassa sääntelytutkimuksen.

Valtioneuvoston kanslian yhteyteen on hiljattain asetettu lainsäädännön arviointineuvosto, ja vaikutusarviointi, sääntelyn purkaminen ja sääntelykustannukset ovat jatkuvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. ”Kun puhutaan sääntelyn purkamisesta, sen nimissä saatetaan helposti tehdä tärkeitä sisällöllisiä päätöksiä, ja siksi siinäkin pitäisi olla sääntelyteoreettisen ja empiirisen tutkimuksen kärjessä.”

Myös esimerkiksi perusoikeuksien toteutuminen on Ervastin mukaan sellainen kysymys, joka vaatii jatkuvasti empiiristä tutkimusta: ”Nykyään laajemmin lähdetään siitä, että perusoikeuksien pitää toteutua ihan ruohonjuuritasolla, eikä se silloin ole mikään oikeuden sisäinen asia, se on myös ihan oikeussosiologinen kysymys”. Tutkijan huoli tutkimusalan merkityksen vähentymisestä opetuksessa on suuri, sillä maailma on hänen mukaansa muuttunut sillä tavalla, ettei kapea-alaisella puhtaalla lainopillisella osaamisella yksikertaisesti tahdo enää pärjätä.

INTER VIVOS 3/2016

21

VIS MOOT -JOUKKUEEN MATKASSA TEKSTI JOSE SARANPÄÄ KUVAT STANISLAV KULECHOVIA

Maaliskuussa Wienissä Itävallassa päättyi Vis Moot -oikeustapauskilpailu, toista tuhatta opiskelijaa ja alumnia käsittävässä tapahtumassa. Inter Vivos lähti selvittämään mistä jo alkusyksystä alkaneessa projektissa on lopulta kyse. Konsultoimme kuluneen vuoden Helsingin Vis Moot -joukkueen kapteenia Stanislav Kulechovia, jonka avulla saimmekin hahmoteltua tiimin matkan ryhmän kokoamisesta aina Wienin loppuseremonioihin. Kulechovin ohella Helsingin Vis Moot 2015-2016 -joukkueeseen kuului Sonja Heiskala, Johanna Puukka, Yasmina Belachen, Milla Kajova, Daniil Levanov ja Eeva Riivari.

22

INTER VIVOS 3/2016

VAIHE 1: VALMISTELUT Joukkue valitaan syyskuussa pian lukukauden alettua. Kirjallisten hakemusten jälkeen hakijat pääsevät työskentelemään ryhmässä ja jokaiselle jäsenelle tehdään vielä yksilöllinen haastattelu. Kilpailun kansainvälisessä hengessä myös valintatilaisuus pidettiin englanniksi.

Tiimin jäsenten julkistuttua uunituore joukkue kokoontui ravintola Belgeen juhlimaan tiimin valintaa ja tutustumaan toisiinsa. Jäsenet esittäytyivät toisilleen ja tiimin valmentajat valitsivat tiimille kapteenin, joka vastasi jäsenten ja valmentajien keskinäisestä kommunikaatiosta. Tämän jälkeen ensimmäisissä tiimitapaamisisssa harjoiteltiin ryhmätyöskentelyä ja työpajoissa sparrattiin asiallista ja juridista englantia. Samalla järjesteltiin myös kilpailun käytännöllisiä seikkoja, kuten apurahahakemusten valmistelu ja syksyn ajanhallinta.

Ensimmäisillä viikoilla perehtdyttiin myös substanssiin laatimalla alustuksia YK:n kauppalaista (jäljempänä “CISG”) sekä välimiesmenettelystä alumneille ja valmentajille.

Ensimmäinen merkittävä tapahtuma kuitenkin lienee ollut Zürichissä Sveitsissä järjestetty Vis Moot School, missä välimiesmenettelyn ja CISG:n ammattilaiset opastivat eri puolelta maailmaa tulleita Vis Moot -joukkueita luentojen, ryhmätehtävien ja keskusteluiden hengessä. Zürichin parasta antia lienee kuitenkin ollut verkostoituminen ja eräänlainen “vismootismin” omaksuminen Helsingin joukkueen päästessä tutustumaan myös muihin joukkueisiin maailman eri kolkista. Aika Zürichissä oli tiivis yhdistelmä oppimista ja hauskanpitoa.

VAIHE 2: KIRJOITUSPROSESSI Pian Zürichin jälkeen ongelma materiaaleineen julkistettiin. Ensin kukin ryhmäläisistä luki itsekseen aineiston läpi, jonka jälkeen yhdessä muodostettiin käsitys tapauksen tosiasiallisesta ongelmasta. Pian tämän jälkeen ryhmä alkoi työstää luonnoksia, eli drafteja, kantajan memosta. Ensimmäinen draft laadittiin molempien asianosaisten kannalta, mutta tämän jälkeen pian siirryttiin kantajan draftiin. Tiimillä oli reilu pari kuukautta aikaa valmistella kantajan memo. Kantajan memon lähetettyä vastaanotettiin toisen Vis moot joukkueen laatima kantajan memo, johon laadittiin vastine.

Tämän niin sanotun vastaajan memon laadinta-aika oli joulukuusta tammikuuhun, mutta tiimi otti joulupyhien ajaksi pienen hengähdystauon. Kummankin memon kohdalla joukkue laati keskimäärin 4-5 draftia.

Tämä vaihe oli varsin intensiivistä ja tahti kiihtyi mitä lähemmäksi tultiin deadlineä. Tiimi vietti käytännössä päivät kirjastolla ja illat asianajotoimistolla, joka oli suostunut antamaan rauhallisen työhuoneen tiimin käyttöön. Myös dealinen lähestyessä tapausta pohdittiin aamusta iltaan. Ajatustyöltä ei säästytty edes joulupyhien hengähdystauolla. Kirjoitustyö tapahtui konseksusessa ja joskus yhdestäkin sanasta saateettiin kiistellä kolmekin tuntia. Omien näkemysten esilletuomistakaan ei vältelty, vaan toisiinsa tottuneet tiimin jäsenet oppivat memoja kirjoittaessa argumentoimaan ujostelematta.

VAIHE 3: PLEDEERAUS Jo viikon jälkeen vastaajan memosta Helsingin joukkueella oli edessään ensimmäinen pre-moot Amsterdamissa. Suullillinen osuus, eli pledeeraus oli aivan erilaista kuin aiempi memojen kirjoittaminen. Pre-moot -vaihe lienee myös vienyt oikeustapauskilpailussa eniten aikaa jatkuvan matkustelun vuoksi, mutta vastaavasti tiimi pääsi joka viikko uuteen kaupunkiin. Tässä vaiheessa päästiin myös tapaamaan jälleen muita Vis Moot -ryhmiä ja erityisesti koti-mootissaan Helsingin joukkue pääsi myös esittelemään kaupunkia kansainvälisille ystäville. Samalla pre-moot -tilaisuuksissa ehti tutustua satoihin uusiin ihmisiin.

Pre-mootit olivat tilaisuuksina hyvin virallisia ja kaiken pitää olla viimeisen päälle kunnossa. Kenkien tulee kiiltää, solmion olla oikeanvärinen ja kaikki osapuolet käteltiin käyntikortit vaihtaen. Kilpailu on kovaa, mutta tilaisuus on kaikin puolin hieno. Kuten lopullinen kilpailu, myös pre-mootit järjestettiin yleensä yhdessä sekä yliopiston että paikallisten asianajotoimistojen tiloissa. Myös pre-mootit koostuvat välimiehistä. Premootien aikana tiimin jäsenet oppivat Suulliset puheenvuorot hoidetaan pareittain. Parityöskentelyn roolit ovat jakautuneet substanssiin ja prosessiin. Käytännössä siis toinen pareista hoitaa suullisen puheenvuoron CISG:n sisältöön liittyvissä kysymyksissä ja toinen vuorostaan keskittyy välimiesmenettelyyn liittyviin seikkoihin.

Kulechov kuvaa Wienin loppukilpailua kaikista hienoimmaksi kokemukseksi, johon oli pakkautunut toista tuhatta alumnia, välimiestä ja kilpailijaa. Esikarsinnoissa kisattiin neljässä erässä neljää eri yliopistoa vastaan. Tältä osuudelta selvinneet 64 joukkuetta jatkoivat edelleen eliminaatiokierrokselle. Helsingin joukkue pääsi esikarsinnoista jatkoon rökittäen maiINTER VIVOS 3/2016

23

neikkaat Stanfordin ja Georgetownin yliopistot. Valitettavasti Helsinki hävisi eliminaatiokierroksilla lopulta koko kilpailun voittaneelle Buenos Airesin yliopiston joukkueelle. Ero, jolla Helsingin joukkue hävisi oli kuulemma pieni mutta suuri. Kilpailun päätyttyä järjestettiin vielä hienot banketit.

Helsingin Vis Moot -joukkue vieraili kaikkien seitsemän jäsenen voimin Amsterdamin, Milanon ja Hel-

singin pre-mooteissa, jonka jälkeen tiimi jakautui kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä lähti Shanghain pre-mootiin, josta matka jatkui Vis East -kilpailuun Hong Kongissa. Toinen ryhmä sitä vastoin kävi Tukholmassa ja Prahassa ennen osallistumistaan kilpailuun Wienissä. Helsingin Vis moot -joukkue oli lopulta sekä Wienin että Hong Kongin kilpailuissa 32 parhaan joukossa ja sai kunniamaininnan vastaajan muistiosta.

JÄLKILÖYLYT Vis mootin aikana ryhmän jäsenet saivat valtavat määrät kansainvälisiä ystäviä ja verkostoituivat merkittävissä määrin eri maista tulevien oikeustieteen opiskelijoiden kanssa. Myös saatu kokemus on huomattava, sillä kilpailussa pääsee työskentelemään tehtävissä, joita vasta-valmistuneelle juristille ei voida vielä pitkään aikaan antaa vastuulle. Kaiken kaikkiaan Vis moot on projekti, missä kannattaa tehdä työtä.

Kurssi on 16 opintopisteen arvoinen joka on työmäärään nähden varsin vähäinen, ottaen huomioon kilpailun vaativan jäseniltään ajatustyötä ongelman ilmestymisestä aina Wienin kilpailuun asti. Onneksi ilmeisesti Vis moot on arvostettu myös yliopiston keskuudessa ja muut opettajat ovat suhteellisen joustavia kilpailuaikataulujen suhteen. Lisäksi kurssin 16 opintopistettä ei tarvitse käyttää valinnaisiin opintoihin, vaan sillä voi myös kuitata englannin kieliopintoja tai harjoitusseminaarin.

Kulechov mainitsi vielä, että saksalaiset joukkueet olivat todella taitavia kirjoittamaan memoja, kun taas Common law -maista tulevat tiimit hallitsivat suullisen osuuden taidokkaasti. Mikä oli Helsingin joukkueen etu?

- Hyvä tiimihenki, joka paistaa joukkueesta läpi.

24

INTER VIVOS 3/2016

HELSINGIN VIS MOOT -JOUKKUEEN AIKATAULU 2015-2106 Tiimi valitaan Vis Moot School Zürichissä Ongelma ilmestyy Kantajan memon deadline Vastaajan memon deadline Pre-moot -jakso Vis East -kilpailu Hong Kongissa Willem C Vis -kilpailu Wienissä

10 syyskuuta 2015 26 syyskuuta - 1 lokakuuta 2015 2 lokakuuta 2015 10 joulukuuta 2015 19 tammikuuta 2015 29 tammikuuta - 13 maaliskuuta 2016 6 - 13 maaliskuuta 2016 18 - 24 maaliskuuta 2016

KYSYIMME MYÖS VIS MOOT -JOUKKUEEN VASTUUOPETTAJA SANTTU TURUSELTA SEURAAVAA: Miksi opiskelijan kannattaisi hakea Vis Mootiin?

Millainen opiskelija sopii Vis Moot ryhmään?

Vis Moot on ainutlaatuinen kokemus. Parhaimmillaan se muuttaa käsityksen oikeudesta – oikeus ei enää ole laista tai käsikirjoista löytyviä oikeita vastauksia vaan erilaisia tulkintoja ja erilaisia argumentteja. Kilpailutapaus kannustaa ja opettaa luovaan ajatteluun, josta juristi voi hyötyä ja nauttia koko uransa ajan. Vis Moot tarjoaa mahdollisuuden taitojen koetteluun ja oman osaamisen näyttämiseen tavalla, joka ei normaalisti ole pitkään aikaan mahdollista aloittelevalle juristille. Kilpailu on myös ainutlaatuinen elämänkokemus, kaikkine puolineen, ja osallistuminen opettaa paitsi oikeutta, usein myös elämää. Monet luovat pysyviä ystävyyssuhteita kohtalotoverien kanssa eri puolilla maailmaa.

Kannustaisin kaikkia hakemaan - kenenkään ei kannata olettaa, että ei olisi sopiva tai riittävän hyvä. Keskeistä on motivaatio. Jos päämääränä ovat kulta ja kunnia eikä innostus itse tekemiseen, kenelläkään ei oikein ole lopulta kivaa. Projekti edellyttää joustavuutta, kun työskentely on intensiivistä ryhmätyötä muiden kilpailijoiden ja valmentajien kanssa joukkueen menestyksen eteen. Valintakriteereistä voi lukea opinto-oppaasta, ja monenlaisia seikkoja otetaan huomioon. Erityisiä vuosikurssivaatimuksia tai opintoviikkovaatimuksia ei ole, eikä välimiesmenettelyn tai kauppaoikeuden erityisosaamista edellytetä.

INTER VIVOS 3/2016

25

MIKÄ IHMEEN YRITYSKULTTUURI? Monet yritykset näyttävät kaukaa katsottuna samanlaisilta. Kun haet työ- tai harjoittelupaikkaa, kannattaa kuitenkin katsoa tarkemmin, sillä jokaisella työpaikalla on oma kulttuurinsa. Yrityskulttuurilla tarkoitetaan jokaiselle yritykselle ominaisia arjessa näkyviä toimintatapoja: mitä me arvostamme ja miten meillä on täällä tapana toimia. Yrityskulttuurilla ei siis tarkoiteta yrityksen henkilöstöjuhlia ja pöytätennispöytää yhteisissä tiloissa.

Kun haen harjoittelupaikkaa tai sitä ensimmäistä työpaikkaani valmistumisen kynnyksellä, miksi minun kannattaisi miettiä tulevan työpaikkani yrityskulttuuria?

Yhdenkään yrityksen kulttuuri ei ole oikeampi tai huonompi suhteessa jonkun toisen yrityksen kulttuuriin.

Sinulle hakijana on kuitenkin tärkeää löytää sellainen

26

INTER VIVOS 3/2016

työpaikka, jossa arvostetaan samanlaisia asioita kuin sinä arvostat ja jossa työtä tehdään tavalla, joka tuntuu juuri sinulle sopivalta. Vain sellaisessa työpaikassa pystyt olemaan parhaimmillasi ja olemaan itse tyytyväisempi ja motivoituneempi työhösi pitkällä tähtäimellä.

Hyvät henkilöstöjuhlat lämmittävät muutaman päivän, mutta päivittäiseen työssä viihtymiseen se ei riitä.

Millainen on sitten Dittiksen yrityskulttuuri?

Kysyimme tätä opiskelijayhteistyöhön osallistuvilta dittisläisiltä.

Lakimies Kaisa Päivinen vastaa Dittiksen ja Pykälän yhteistyöstä. Kaisa kuvailee Dittiksen kulttuuria seuraavasti: "Arvostan itse sitä, että täällä kaikki nähdään yksilöinä ja meitä ei yritetä tunkea samaan muottiin. Uskon, että meillä viihtyy henkilö, joka haluaa aktiivisesti osallistua omaan kehittymiseen-

SPONSOROITU

sä ja lisäksi sparrata muita kehittymään. Myös halu vaikuttaa omaan ympäristöön on tärkeää, sillä meillä kaikki osallistuvat Dittiksen kehittämiseen myös yrityksenä ja työpaikkana".

Osakas Mikko Eerola toimii rekrytoinnista vastaavana osakkaana ja on mukana niin Dittiksen lakimiesharjoittelijoiden kuin lakimiestenkin rekrytoinneissa. Mikko nostaa esiin Dittiksen kulttuurista seuraavia asioista: "Ajatus toistemme auttamisesta olemaan parhaimmillaan on meillä keskiössä. Se näkyy meillä vahvasti arjessa. Työskentelemme todella kunnianhimoisesti ja suurella intohimolla, mutta yhteistyössä ja toisiamme tukien - joukkueena."

Lakimies Iiris Keino on mukana lakimiesharjoittelijoidemme rekrytoinnissa. "Kuvailisin Dittiksen kulttuuria osallistavaksi, positiiviseksi ja kannustavaksi. Täällä saa olla oma itsensä yksilöllisine vahvuuksineen ja heikkouksineen pelkäämättä seurauk-

sia. Erityisesti arvostan pitkäjänteistä otetta jokaisen yksilölliseen urakehitykseen. Meillä ei tarvitse kilpailla omasta asemasta ja tulevaisuudesta kollegojen kanssa. Myös matala hierarkia, avoimuus, yhteisöllisyys ja mutkattomuus ovat keskeisessä roolissa kulttuurissamme.

HR Manager Mirka Palm kiteyttää Dittiksen kulttuurin hakijan näkökulmasta seuraavasta: "Tulet viihtymään meillä, jos haluat päästä aktiivisesti itse vaikuttamaan niin omaan ammatilliseen kehittymiseesi kuin työpaikkasi ja kollegojesi kehittämiseen. Tavoitetasomme niin asiakastyössä kuin osaamisen kehittämisessä on korkealla, mutta kurkotamme tähtiin joukkueena."

Tutustu Dittikseen tarkemmin osoitteissa www.dittmar.fi sekä www.facebook.com/dittmarindrenius/.

Tervetuloa Dittis-matkalle!

INTER VIVOS 3/2016

27

PHUKSISIVUT

Lakitekstit voivat olla välillä aivan hepreaa, joten kannattaa totutella niihin heti alusta alkaen. Siispä tässä teille, uudet phuksit, oikkariystävälliseen muotoon koottuna vanhempien opiskelijoiden viisauksia, joiden avulla phuksivuodesta tulee varmasti ennennäkemätön kokemus. Mitään ennakkotietoja tähän lakiin tutustuessa ette tarvitse ja lain soveltaminen on helppoa kunhan muistaa ottaa mukaan reippaan seikkailumielen.

LAKI VINKEISTÄ PHUKSEILLE (1.6.2016/1) 1 §. Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoihin.

Tentteihin osallistuminen on sallittua alkoholilain tarkoittaman alkoholipitoisen juoman vaikutuksen alaisena.

2 §. Määritelmät. Phuksilla tarkoitetaan tässä laissa Pykälän fukseja eli ensimmäisen vuoden opiskelijoita.

Tämän pykälän rajoittamatta lakia voidaan soveltaa myös 2 - n:n vuoden opiskelijaan, joka on asenteensa tai aktiivisuutensa opiskelijaelämässä taikka veren alkoholipitoisuuden suhteen rinnastettavissa ensimmäisen vuoden opiskelijaan.

5 §. Tentti-ilmoittautuminen. Jokaisella phuksilla on velvollisuus ilmoittautua tentteihin ja kursseille WebOodissa ilmoitetussa määräajassa. Määräaika on preklusiivinen ja sen jälkeen phuksi menettää oikeutensa osallistua kyseiseen opintosuoritukseen.

Tämän estämättä vastuuopettajalla on oikeus myöntää poikkeuslupa ruikutuksen ylittäessä säälittävyyskynnyksen. Poikkeuslupia on myönnettävä mielivaltaisesti ja niiden soveltamisalaan suhtauduttava suppeasti.

3 §. Phuksivuosi. 2 §:n tarkoittamalla henkilöllä on oikeus osallistua kaikkiin vuoden aikana tuleviin kissanristijäisiin kokematta yhdenvertaisuuslain (1325/2014) vastaista mulkoilua. Vietettävien phuksivuosien määrää ei ole tässä laissa rajoitettu.

Phukseille taataan oikeus osallistua haluamallaan tavalla esimerkiksi toimikuntien, valiokuntien ja kerhojen muodossa. Edellytyksenä osallistumiselle on avoin mieli.

4 §. Tentit. Vanhan viisauden mukaisesti jokaisen tentin läpäisee ennen valmistumistaan. Tenttien uusiminen on sallittua, bileille uusintamahdollisuutta ei myönnetä.

Tentteihin osallistumisen tulee olla tarkoituksenmukaista eikä sen tule mennä phuksivuoden kokemusten edelle.

28

INTER VIVOS 3/2016

6 §. Tenttikirjat. Jokaisella phuksilla on oikeus opiskelumateriaaleihin. Relevantit materiaalit ilmoitetaan WebOodissa.

Poikkeuksena pidetään kuitenkin materiaalipulasta johtuen noin 150 opiskelijaa tenttiä kohden.

Phuksilla on oikeus tutustua Kaisa-kirjaston ulkopuolisiin materiaalinhankintakeinoihin, jollaisena voidaan pitää esimerkiksi Pykälä ry:n toimistolla sijaitsevaa kirjastoa sekä kanssaphuksien muistiinpanojen pyytämistä.

7 §. Noppapaniikki. Opintotukiasetuksen (260/1994) 4 § mukaan jokaisella opiskelijalla on velvollisuus suorittaa viisi (5) opintopistettä kutakin nostamaansa tukikuukautta kohden.

Noppapaniikilla tarkoitetaan tässä laissa lomamatkasta, työssäkäynnistä, opiskelijatoiminnasta, lukunopeuden hitaudesta, väärästä lukutekniikasta, laiskuudesta, 6 § 2 momentin tarkoittamasta ongelmasta taikka muusta vastaavasta syystä johtuvaa opintojen viivästymistä.

Kevään noppapaniikin lievittäminen hätäkeinoin ei ole pidettävä rikoslain (39/1889) 4 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna hätävarjelun liioitteluna. Tässä laissa hätäkeinoilla tarkoitetaan muuan muassa TVT-kurssin, puheviestinnän sekä kielten kurssien suorittamisen jättämistä kevääseen.

8 §. Varallisuus, työssäkäynti ja budjetointi. Phuksilla on oikeus KELAn tarjoamaan opintotukeen rajoitetun kuukausimäärän ajan kuten opintotukilaissa (65/1994) säädetään.

Phuksilla on myös oikeus hakea alan töitä työpisteistä heti sisäänpääsytiedon julkistamisesta lukien. Tietoa avoimista työpaikoista löytää Paragraaffi Oy:n ylläpitämästä oikkaripörssistä.

Henkilökohtaiseen käyttöön tulevat budjettimatkat Tallinnaan ovat tämän tai muun lainsäädännön rajoittamatta sallittuja phuksille sopivan kosteuden turvaamiseksi.

Tiedekunta on velvoitettu mahdollistamaan tämän pykälän tarkoittaman avun pyytäminen opintoasioissa.

Vastaamatta jättämistä ei ole sanktioitu.

Phuksilla on oikeus tiedustella kanssaopiskelijoiltaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja. Opintoasioissa tietoja annetaan lisäksi opintovaliokunnan kokouksissa sekä epävirallisemmin tiedusteltaessa erikseen valiokunnan jäseniltä. Pykälä ry:n toiminnasta lisätietoa saa hallitukselta, varjo-opinto-oppaasta, yhdistyksen internet-sivuilta sekä tiedusteltaessa valiokuntien, toimikuntien sekä kerhojen ja muiden vastaavien toimijoilta.

10 §. Muita säännöksiä. Suositeltavaa on järjestää omia etkoja ennen tapahtumia. Poikkeuksena phuksiviikon bileet, joissa yhteishengen luomisesta vastaavat tiedekuntatutorit. Jatkojen pitäjää älköön poikkeustilanteita lukuunottamatta päätettäkö etukäteen.

Syyskiljavalle pääsemiseksi ja hyvän nukkumapaikan varmistamiseksi suositellaan noudattamaan hyvissä ajoin olemista. Muutoinkin pääsylippujen saamiseksi on hyvä olla ennemmin ajoissa kuin myöhässä.

Yritysvierailuja (excursiot / excut) ennen ei ole välttämätöntä syödä.

Ennen akateemisia pöytäjuhlia (sitsit) on syytä vierailla saniteettitilojen puolella.

9 §. Avun saaminen. Jokaiselle phuksille tulee taata oikeus saada jotakuinkin riittävät ja lähes ajantasaiset tiedot tämän lain alaan kuuluvista asioista.

INTER VIVOS 3/2016

29

PHUKSISIVUT

VÄRITÄ ULKOASIANVASTAAVA!

Kuten kuvasta näkyy, ulkoas ianvastaava el lää. Nyt on hy i int.sek. kiertä vä hetki käyttä ä kansainvälis ä pääsykoekevä kuitenkaan op iä viikkoja edus ältä yli jääneet iskeltua ja anta taessaan Pykäyliviivaustussi a hallituksen ul minkä väriselt t, ei phuksivuod ko ä Bergen näytt asianvastaava en aikana tule ää vuorelta alas Aapo Heinäsm katsottaessa? P äelle edes väri ä ylle. Entä äästä sisäinen taiteilijasi irti!

INTER VIVOS 3/2016

31

PHUKSISIVUT

PHUKSIKAPTEENIT VUOSIMALLIA 2016 ESITTÄYTYVÄT Syksy saapuu jälleen, ja Pykälään uudet phuksit sen mukana. Luonnollisesti nämä uudet opiskelijat tarvitsevat myös tuekseen uudet phuksikapteenit, jotka tulevatkin olemaan varsin tuttu näky Pykälän phuksiriennoissa aina pilkkuun asti, jos sellaista ylipäänsä tulee. Helppoahan tämä ei ole, vaan kuten Lahelainen Cheek laulaa:

”SE VAATII RAKKAUTTA, HULLUUTTA, DRAIVIA. KAIKKI LIKOON VAAN VAIK SE SUUTTUTTAS KAIKKIA. VIILEYTTÄ, LUONNETTA, MANIAA, KOVUUTTA, SUORAA SELKÄÄN, TÄÄL TARVITAAN TOTUUTTA” Viileyttä, luonnetta ja ehkä vähän hulluuttakin meiltä Lahelaisilta kapuilta jo löytyykin. Senpä takia nyt olisi ehkä aika laittaa peliin vähän totuutta. Tässäpä siis muutama fakta ensivuoden kapteeneista, jotta tuntisit meidät taas pykälän verran paremmin.

1§ DRAIVIA Eve: Omasta phuksisyksystäni on vasta todella vähän aikaa, ja muistankin hyvin kun sain käsiini oman phuksipistekorttini. Täyteenhän se kortti piti saada, lisäpisteitä myöten. Sitä tulikin sitten löydettyä itsensä mm.

KY:n mursujaisista, selfieistä julkkisten kanssa ja Pykälästä tai joskus jopa toisesta kaupungista vielä aamun tunteina, kun olisi pitänyt olla jo jossain aivan muualla.

Twerkkaus-excustakin sain pisteen, suoritettuani ensin taidonnäytteen oppimistani liikkeistä. Mutta tällä draivilla anstaitsin itselleni yhden täysimmistä phuksipistekorteista!

Tuomas: Itselläni on phuksisyksystä hiukan enemmän aikaa, mutta kyllä vanhakin muistaa, että se oli elämän parasta aikaa. Paras tapa nauttia phuksisyksystä on tehdä mm. kaikki mahdollinen mitä vastaan tulee. Tämä tulikin allekirjoitetullakin toteutettua mm. stripatessa Tigerissa (rip) ja antamalla timanttisia taidonnäytteitä Poronkuseman silliksellä ja jopa viellä eftersilliksellä.

Phuksipistekortti olikin täynnä pisteitä phuksivuoden loppuna, tosin hävitin phuksipistekortin jossain vaiheessa vuotta. Onneksi sain vakuutettua silloiset phuksikaput pisteiden kertymisestä meriselitysten turvin.

32

INTER VIVOS 3/2016

2§ SPONTAANEJA PÄÄTÖKSIÄ Eve: Kaikkihan tietysti tietävät, että yleensä juuri spontaanit päätökset saavat aikaan unohtumattomimmat illat. Itse olen erittäin vahvasti tätä mieltä, ja omakohtaistakin kokemusta löytyy. Esimerkiksi eräällä ulkomaanmatkalla tällaiset spontaanit päätökset johtivat siihen, että lopulta päädyin mm. Mario Balotellin kanssa samoihin VIP-bileisiin katsomaan David Guettaa. Lippuja kyseiseen paikkaan minulla ei tietenkään ollut. Samalla lomalla päädyin myös Paris Hiltonin kanssa samoihin bileisiin.

Tuomas: Spontaanius maan perii vai miten se sanonta meni. Anyway, ilman spontaaniutta elämä on suhteellisen tylsää. Spontaanit päätökset tuovatkin yleensä kaikista parhaimpia muistoja, joita voi sitten muistella kiikkuskeinussa. Varsinkin spontaanit päätökset illan pikkutunneilla ovat yleensä parhaimpia. Näistä omakohtaisia kokemuksia on mm. herääminen seuraavana aamuna Himokselta (ilta alkoi Lahesta) tai jatkot Tampereella Majurin kanssa aamu kahdeksaan asti. Tulipahan phuksiristeilynkin jälkeen pienissä laskuissa varattua extempore backpack reissu Thaikkuihin, jossa mm. tuli spontaanisti hypättyä cliff-jump 18 metristä (suosittelen tätä darrantappo keinona). Myös spontaani päätöks hypätä tandem benjihyppy erittäin kuivan suomalaisen valkoviinin maistelun jälkeen oli ihan kiva kokemus.

3§ KOVUUTTA Eve: Entisenä nuorten maajoukkueuimarina voisin väittää oppineeni sen, että koskaan ei luovuteta. Tätä oppia on tullut myös ensimmäisenä opiskeluvuotenani hyvin noudatettua; vaikka pöydällä tanssiminen johtikin aivotärähdykseen kesken bileiden, ei tämä silti minua hidastanut - kotiin pääsin vasta pitkälti pilkun jälkeen. Burana tuli tarpeeseen seuraavana aamuna.

Tuomas: Lahelaisena kovuus on suhteellisen tuttu asia - ilman kovuutta ei nimittäin sieltä selvitä hengissä. Kovuutta onkin vaadittu myös pykälässä kisatessa milloin missäkin ja mistäkin syystä. Paras elämänohje onkin sanataituri Toomas Petersonin viisaat sanat: ”sometimes lose and always win”. Parhaiten kovuutta pykälässä pääsee ehdottomasti testaamaan beer pongin merkeissä, josta meikänkin voi löytää suurinpiirtein aina.

INTER VIVOS 3/2016

33

PHUKSISIVUT

HAALARIT – MITÄ SIISTIÄ NIISSÄ ON? TEKSTI EVELIINA SYRJÄNEN KUVA TIIA TAKALO

34

INTER VIVOS 3/2016

Uudet phuksit odottavat jo innolla pian alkavaa opiskelijaelämää. Opiskelijaelämää johon kuuluu liki tuhat sivuisia tenttialueita, Unicafe lounaita ja loputtomia bileitä. Tietenkin jokainen opiskelija tarvitsee myös asiaankuuluvan vaatetuksen. Totutusti Porthaniassa törmää lähinnä kauluspaitoihin ja prässättyihin housuihin, mutta erityistapahtumia varten pukeudutaan – mihinkäs muuhunkaan – niihin bolognan punaisiin, ehdottomasti kaikista tyylikkäimpiin opiskelijahaalareihin.

Tiettävästi ensimmäiset haalarit ovat kulkeutuneet Suomeen läntisestä naapurimaastamme Ruotsista.

Ahkerasta biletyksestään tunnetut teekkarit olivat ensimmäisiä, jotka ottivat käyttöönsä opiskelijahaalarit Suomessa. Sittemmin haalarikulttuuri on levinnyt jopa lukiolaisten ja ammattikoululaistenkin keskuuteen.

Haalareiden suosio onkin Suomessa melko laajaa ja ne ovat vahva osa opiskelijakulttuuria. Pykälä ry:n ensimmäiset omat haalarit otettiin käyttöön vuonna 1985, josta lähtien oikkarit ovat käyttäneet bolognan punaisia haalareita.

Suurin osa opiskelijoista saa haalarit heti fuksivuotensa alussa. Pykälässä on kuitenkin ollut tapana, että haalaritoimikunta, joka on yksi phuksitoimikunnista, hankkii haalarit. Toisin sanoen haalaritoimikunta hankkii sponsorit, tilaa sovitushaalarit, tilaa lopulta haalarit ja järjestää myös yleensä melko legendaarisiksi muodostuvat haalaribileet, joissa jokainen haalarit haluava phuksi saa ylleen tämän uudenkarhean ja vielä niin viattoman uniformun. Hyvää kannattaa odottaa ja niin on myös haalareidenkin kohdalla, sillä niiden eteen nähty vaiva on kyllä loppujen lopuksi sen arvoista.

Moni voi tietysti pohtia, että mikä ihmeen merkitys näillä potkupuvuilla oikein on. Suurin osa tietysti odottaa haalareita heti alusta asti, mutta monelle niiden merkitys valkenee vasta myöhemmin. Ketkä haalareita oikein käyttää ja mikä niissä on niin siistiä?

Inka Sajakoski, Haalaritoimikunta 2015 puheenjohtaja: ”Top 5 syytä odottaa innolla haalareiden saamista: • •

• • •

Helpoin, mukavin ja yleisesti vaan paras dresscode tapahtumasta riippumatta.

Uikkarit kotona? Ei hätää! Mantassa uiminen onnistuu mukavasti haalareissa ja edellä mainittu onkin ainoa taa pestä haalarit.

Bolognan punainen sopii kaiken kanssa ja on muodissa ympäri vuoden.

Haalarit ovat erinomainen makuupussi, jos väsymys sattuu yllättämään kesken hauskanpidon.

Elämän parhaat ja ikimuistoisimmat hetket tapahtuvat haalarit päällä, kysy keneltä tahansa.”

Eve Ala-Seppälä, phuksikapteeni 2016: ”Mikään ei voita sitä fiilistä, kun saa ensimmäistä kertaa vetää ylpeänä ne kuuluisat bolognanpunaiset haalarit jalkaan. Sen lisäksi, että ne päällä kulkiessa tuntee itsensä oikeaksi opiskelijaksi ja Pykälistiksi, on niissä muitakin hyviä puolia: vaatekriisi pienenee puolella, kun valittavana on pelkästään yläosa!””

Tuomas Tuominen, phuksikapteeni 2016: ”Ylivoimaisesti paras asia haalareissa on se, että ne päällä saa kaiken tekemänsä anteeksi. Ja onhan se nyt nätti fiilis, kun saa laittaa legendaariset bolognanpunaiset haalarit ekan kerran jalkaan!”

INTER VIVOS 3/2016 1/2016

35

PYKÄLÄ GOLFIN PERINTEINEN KAUDENAVAUS - ASIANAJOALAN PAREMMUUS RATKOTTIIN HIRSALAN VIHERIÖILLÄ

P

ykälä Golf lähti 16. toimintavuoteensa uusien innokkaiden hallituslaisten voimin. Kerhon toimintaa lähdettiin kehittämään ja kerho onkin kokenut kevään aikana todellisen kasvojenkohotuksen. Golfkautta kohti mentäessä tapahtumakalenteriin saatiin täysin uusia tapahtumia ja toimintaa riitti myös talvikaudella. Myös kerhon sosiaalisen median näkyvyyttä lähdettiin nostattamaan uuden timanttisen mediatiimin voimin.

Golfkerhon toiminta kevään aikana tähtäsi kauden ensimmäiseen Major-turnaukseen, Pykälä Golf Invitationaliin. Puttipeli hiottiin kuntoon GloGolfexculla ja pidempiin lyönteihin sekä lähipeliin saatiin tarvittavaa varmuutta sisähallissa, WinterGamestalviharjoittelutapahtuman merkeissä. Vappuun mennessä yhteistyökuviot oli saatu hiottua kuntoon sponsoreiden kanssa ja Pykälä Golfin kultaseppä sai Petrimaljaksi nimetyn kiertopalkintopokaalin valmiiksi. H-hetki alkoi lähestyä.

Tapahtumapäivän upea kevätsää toi kilpailijat luonnonkauniiseen Porkkalaan, Hirsala Golfiin jo auringonnousun aikaan, ja innokkaimmat säätivät lyöntinsä ja lähipelinsä kuntoon rangella jo ennen kilpailun alkamista. Useimmille Invitationalin kuviot olivat jo tuttuja, sillä olihan tämän kevään Invitational jo kolmas lajiaan. Kaikkien kilpailijoiden iloksi ensimmäistä kertaa tapahtumassa oli mukana myös runsas joukko phukseja ja uusia yrityksen edustajia. Kilpailutunnelmaa nostattamaan lanseerattiin myös täysin uusi #henkivakuutuskuntooninstagramkilpailu.

Kamppailu Petrimaljasta käynnistyi klo 9. Kukin lähtöryhmä muodosti joukkueen ja joukkueet puolestaan kilpailivat keskinäisestä paremmuudesta. Kutakin joukkuetta isännöi yrityksen edustaja ja rivijäseninä joukkueita tähdittivät niin Pykälän, Codexin, Lexin ja Artiklan oikkarit. Pelimuotoon kuului myös digitaalinen GameBook leaderboard, jonka kautta kaikkien oli mahdollista seurata kilpailun etenemistä. Älypuhelinta ei tullut unohtaa bägiin myöskään siitä syystä, että #henkivakuutuskuntoonkilpailu kävi kierroksen aikana Instagramissa varsin kuumana.

Kilpailukierroksen kääntyessä kohti loppua, tuloslistalle ilmestyi mitä uskomattomampia ryhmätuloksia. Roschierin, Sivenius Suvannon ja Boreniuksen joukkueet kisasivat viimeisille väylille asti kilpailun voitosta, kun taas muut keskittyivät erikoiskilpailuihin, instagramkisaan ja tyytyivät seuraamaan tilannetta reaaliaikaisen tulospalvelun kautta. Mittelö yksilökilpailujen voitosta oli yhtälailla kuumaa.

Viimeisten puttien upottua ja pelaajien palattua klubitalolle tapahtumaan osallistuneet pääsivät nauttimaan lounaasta ja kylmästä juomasta. Ylikypsä, yönylihaudutettu Iberico-possun poski portviiINTER VIVOS 3/2016

37

nikastikkeessa ja kylmä kotimainen mallasjuoma näyttivät maistuvan auringonpaisteen väsyttämille kilpailijoille. Ruokailun lomassa käytiin läpi tapahtumapäivän enemmän ja vähemmän onnistuneet pelisuoritukset sekä tutustuttiin kilpailevien joukkueiden edustajiin. Opiskelijoille tarjoutui samassa yhteydessä myös oiva tilaisuus keskustella työskentelystä asianajoalalla ja vaihtaa tuoreimmat juristijuorut.

Ruokailun ja seurustelun jälkeen oli aika palkita pelissä onnistuneet. Palkintokassit lähtivät parhaan yrityksen edustajan, parhaan scratch tuloksen ja parhaan pistebogeytuloksen pelanneille, sekä Instagram-kuvakilpailun että erikoiskilpailujen voittajille.

Suurin mielenkiinto kohdistui kuitenkin pääsarjan, eli joukkuekilpailun voittajaan. Joukkue, joka pian kruunattaisiin asianajoalan parhaaksi, pääsisi pitämään voittopuhetta ja saisi nostaa upean Petrimaljan suorille käsivarsilleen. Tiukan kilpailun jälkeen, yhteistuloksella 20 alle kentän ihannetuloksen (-20), oikeutetuksi voittajaksi selviytyi Team Sivenius, Suvanto & Co. Masters Tournament-hengessä vihreisiin klubitakkeihin pukeutuneella palkintokomitealla oli ilo ja kunnia luovuttaa Petrimalja ensimmäistä kertaa joukkuekilpailun voittajalle ja antaa perinteiseen tapaan puheenvuoro voittaneen joukkueen kapteenille. Joukkueen kapteeni, asianajaja Jarmo Henriksson kehui tiimiänsä kiitospuheessaan seuraavin sanoin: ”Tämä palkinto tulee minulle ainoastaan siitä syystä, että olen koutsannut tämän tiimin erittäin toimivaksi ja tiimi venyi tänään parhaimpaansa.” Henriksson myös vakuutti, että palkinto mahtuu palkintopöydälle ja kiitti erittäin mukavasta tapahtumasta.

Invitational-tapahtumapäivä jatkui iltatilaisuuden merkeissä CaféMascotissa. Kallion sydämessä 38

INTER VIVOS 3/2016

nähtiin toinen toistaan kovempia pelimiehiä ja -naisia purkamassa henkistä latausta kisan jäljiltä. Kokonaisuutena päivä oli kerrassaan upea.

Viimeisten vuosien aikana kerhon toiminta on vuosi vuodelta mennyt isoin harppauksin eteenpäin.

Huhun mukaan 2000-luvun alussa palkintopöydässä oli vain viisi golfhanskaa, nekin anastettu toimiston tarvikevarastosta. Golfkerhon puheenjohtaja valittiin mittelöinnissä viheriöllä ja golfkerhon toimintaa vietiin eteenpäin kolmen innostuneen oikkarin voimin. Tänä päivänä palkintopöytä notkuu toinen toistaan hienompia palkintoja ja hallituksessa istuu lähes 20 henkilöä.

Onnistunut tapahtumapäivä avasi Pykälä Golfin golfkauden jälleen kerran upeasti. Kesä on hyvää aikaa nauttia golfista ja valmistaa itsensä kauden toiseen Major-turnaukseen, Pykälä Golfin mestaruuskilpailuun, joka pelataan RingsideGolfissa 11.9.

Kesän aikana on tarjolla myös monenmoista Pykälä Golf-aktiviteettia, kuten aloittelijoille suunnattu Green card -kurssi, hieman lajiin jo tutustuneille jatkokurssi sekä pelinaisille ja -miehille lukuisia yhteisiä pelipäiviä pääkaupunkiseudun viheriöillä. Tervetuloa mukaan!

Menestyksekästä golfkesää toivottaen, Pykälä Golfin Hallitus

INTER VIVOS 3/2016

39

HEIKIN PALSTA

NISKALENKKI MENNEISYYDESTÄ

Hyvä Harras Poliisi

Heikki!

kaikki nämä vuodet olen pelännyt, että joku tutkiva journalisti kaivaa nämä tulenarat dokumentit esiin!

Nyt se siis tapahtui. Kiellänkö vai myönnänkö? Paras ehkä myöntää, koska dokumentaatio on niin vakuuttava.

Mitä siis tapahtui? En suoraan sanoen ihan todella muista. Ei harmainta hajua. Projekti on luultavasti hautautunut rahoituksen puutteeseen. Jo silloin, kuten yleensä aina, tiedekunta painiskeli eriasteisten talousvaikeuksien kurimuksessa, eikä kunnon historiateosta saada aikaan ilman muutaman kymppitonnin panostusta. Tai sitten allekirjoittanut ei ole saanut aikaiseksi muun tekemisen paineesssa, mikä on myös täysin mahdollista.

Sinänsä tiedekunnan historian kirjoittaminen olisi erinomainen idea. Helsingin yliopiston historia (1990), niin erinomainen kuin muuten onkin, vaikenee lähes täysin oikeustieteellisen tiedekunnan historiasta. Muutakaan modernia tutkimusta ei ole. Sekä tiedekunnan että suomalaisen oikeustieteen historian kannalta tiedekunnan historian kirjoittaminen olisi äärimmäisen tärkeätä. (Muuten: ”historiikki” sana on historiotsijoiden mielestä tosi ärsyttävä. Siitä tulee mieleen eläkkeelle jäänen konstaapelin muistelot Etelä-Karjalan poliisiyhdistyksen vaiheista tms. yhtä tieteellistä. Täytyy siis käyttää termiä ”historia” tai ”historiateos”.)

Ja miten tästä eteenpäin? Juu, en ota hoitaakseni kaikesta edellä sanotusta huolimatta - ainakin seuraavat 10 vuotta on täyteen buukattu! Ehkä 24 vuoden päästä ilmestyy tiedekunnan 400-vuotishistoriateos jonkun toimeliaan oikeushistorioitsijan laatimana.

Tiedekuntaneuvoston pöytäkirjan 4/2003 7. kohdasta ilmenee, että tuona iltapäivänä asetettiin historiatyöryhmä laatimaan tiedekunnan historiikkia. Tilannetta pöytäkirjassa maalaillaan seuraavasti: ”Yliopiston historia on laajasti dokumentoitu, mutta oikeustieteellisen tiedekunnan historiaa ei vielä ole laadittu. - - Oikeustieteellisen tiedekunnan historiikin valmistamiseen on hyvä aihe, kun koko tiedekunta vuonna 2006 siirtyy yhtenäisiin tiloihin Porthaniaan.

Tiedekunta täyttää tuolloin 366 vuotta ja Porthania 50 vuotta. Tiedekunnan historiikkia valmistelemaan on syytä hyvissä ajoin perustaa historiatyöryhmä.”

Lisäksi pöytäkirjasta ilmenee, että ”toimikunnan puheenjohtajana toimii dosentti Heikki Pihlajamäki” ja että historiikki julkistettaisiin syksyllä 2006.

Valmistuiko teos? Onko työryhmä yhä toiminnassa?

Mitä Porthanian viidennen kerroksen tiedekuntahuoneessa tapahtui 29.4.2003?

-Harras Poliisi

40

INTER VIVOS 3/2016

ARKKIATRIN JA INSPEHTORIN VÄLINEN ERO

Arvoisa Bondailin lääkäriopiskelijan kanssa,

Hei Heikki!

eroja on jonkin verran. Arkkiatri on lääkärikunnan vanhin, ja sellaisia on tietenkin vain yksi kerrallaan.

Kun arkkiatri lausuu jostakin lääkäriammattikuntaa tai yhteiskuntaa laajemminkin askarruttavasta terveyteen tai lääketieteeseen liittyvästä asiasta, häntä kuunnellaan. Juristikunnalla vastaavaa vanhinta ei ole. Inspehtori (eli sananmukaisesti tarkastaja) on sen sijaan jokaisella osakunnalla ja monilla muilla opiskelijajärjestöillä. Inspehtori on aina professori, arkkiatrin ei tarvitse olla. Niin siis oikeasti herää kysymys, mitä yhteistä näillä kahdella instituutiolla on. Ainakin molemmat nauttivat suunnatonta arvonantoa ja ansaittua kunnioitusta, poikkeuksena ehkä inspehtori.

Juttelin lääkiksessä opiskelevan ystäväni kanssa, ja jäimme yhdessä pohtimaan, mikä mahtaa olla inspehtorin ja arkkiatrin ero.

Osaisitko valaista?

-Bondailin lääkäriopiskelijan kanssa

Pykälän inspehtori Heikki Pihlajamäki vastaa palstalla oikkarin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Lähetä kysymyksesi Heikille: intervivios@pykala.fi tai Pykälän nettisivuilla olevalla lomakkeella.

INTER VIVOS 3/2016

41

PERHONEN

J

o joutui armas aika ja suvi suloinen… Vielä ennen kesälaitumille siirtymistä on Perhosen aika katsoa loppukevään tapahtumia. Perhosella on toden totta riittänyt vipinää tarkastaessa pykälistien edesottamuksia.

Lähes suoraan ulkomailta matkanneita pikkusiskojamme viihdytettiin perinteisillä Lex-sitseillä. Vieraanvaraisuutta osoitettiin tuttuun tapaan puolin ja toisin asiaankuuluvalla nimittelyllä. Harvoin kuulee Turku-laulun raikaavaan noin kovaäänisesti! Myös haaste oli heitetty ennen kun pöytäjuhlassa oltiin päästy edes jälkiruokaan asti. Uutterasti yrittivät Lexiläiset jaksaa, mutta turkulaisen varmaa kestävyyden puutetta osoitti se, kun jatkokansan suunta kävi hämmentävän ajoissa kohti bussia ja ulkomaita kohti. Perhosta vallan hymyilytti, kun eräs heistä bussista kuitenkin jäi ulkopuolelle passinsa katoamista harmitellen. Biletunnelmaa kotimatkalle nostamaan kaapattiin kuitenkin eräs nuori pykälistiphuksi. Toivottavasti herran reissu oli onnekas ;) Vapunjuhlintaa jatkettiin jo heti seuraavana päivänä, kun pykälistit suuntasivat uutterasti kohti kymppiratikan reittiä. Lennokkaan kapakkakiertelyn jälkipuinneissa nähtiin muuan muassa baaritappeluksikin luokiteltava välikohtaus pykälistien välillä, joka rauhottui vasta Apollon henkilökunnan saavuttua paikalle. Viime vuoden rakkaudentäytteista approa muistellessa Perhonen kuitenkin hieman pettyi, tänä vuonna kun ei tarkoista silmistä huolimatta havainnut pykälänpunaisia haku päällä.

Phuksisyksyn lämpötiloja tavoiteltiin Wappubooleilla, joissa ihmisiä saapui paikalle sankoin joukoin. Monen pykälistin päivää piristivät tutut kasvot eduskunnasta ja selfiekamerat pääsivät kovaan käyttöön. Jännitys oli käsinkoskelteltava, kun koko vuoden phuksipisteitä keränneet odottivat sitä ainoaa ja oikeaa pykälisti-merkkiään. Kohtalokkaaksi koitui jälleen kerran erään porukan perinne, jolla joukon tuore jäsen toivottettiin tervetulleeksi. Onnekseen urheilullisen nuorukaisen tasapaino on yleensä A-luokkaa, joten pahemmilta kosketuksilta boolintahmaisen lattian kanssa vältyttiin. Alkoholi yllätti myös erään hulmuavahiuksisen mussukan, joka innostui väärinkäyttämään pöydän antimia. Episodi ei tiettävästi nostanut hymyä tiskin takana ahertavien fuksien huulille, mitä taas Perhoselle sai aikaan muuan valiokuntalaiskaksikko, joka boolien siivittämänä oli löytänyt seuraa toisistaan.

Eihän meno toki siihen jäänyt vaan illalla pistettiin jalalla koreasti tv:stä tutun Kelan tahtiin. Perhonen lämmöllä seurasi erään jo varttuneemman pykälistipolven onnea keikan eturivissä. Perhonen myös tuntosarvet viritettynä seurasi erään todistetusti yritteliään herran viestinvaihtoa, mutta harmikseen totesi herran narikkajonosta yksin. Illan viimeisten hitaiden kohdalla odotus kuitenkin palkittiin, kun tanssilattialla näkyi tuttuja haalareita kiinnittyneitä yhden jos toistenkin väristen haalareiden kantajiin! Vielä kotimatkallakin sitä hyvää sai seurata purilaisketjun liikkeessä, 42

INTER VIVOS 3/2016

jossa eräs komea kylterimies nähtiin tarjoavan aterian pykälistineitokaiselle.

Vappupäivän aamu koitti kaikkea muuta kuin perinteisissä tunnelmissa kummallisen valoilmiön liittyessä mukaan toukokuun ensimmäisen päivän juhlintaan. Upean sään siivittämänä pykälä-teltan meno yltyi kuitenkin niin vauhdikkaaksi, ettei bileille meinannut tulla loppua. Oikkareiden bilekestävyys herätti kateutta muun muassa viereisissä teekkariteltoissa, joista ahkerimmat juhlijat liittyivät pykälistien seuraan.

Vapu ei lopu ja tästähän Perhonen erityisesti pitää. Vauhdikkaasti juhlinta jatkuikin, kun seuraavaksi suunnaksi otettiin keskinen Eurooppa ja sen kultakaupunki Praha. Se mitä tapahtuu matkalla jääköön sinne, mutta kyllä tuntosarvia kutkutti seurata usemmankin reissulaisen löytäessään toisensa. Samaan aikaan kotimantereella lahjoitetiin rahaa hyväntekeväisyyteen. Liekö luulona ollut, että juomista myös rahaa luovutettaisiin hyvään, siihen tahtiin kävivät pykälistit baaritiskillä. Perhonen huvittuneena seurasi vaasalaisneitokaista pakoon juossutta kirjoista kiinnostunutta poikaa. Samoin huvitusta herätti yllättävä suudelma tanssilattialla ja sen jälkeinen pikainen katoaminen paikalta. Ei se aina onnista ensimmäisellä kerralla, tosin tässä tapauksessa taisi ennemminkin vanha suola janottaa...

Jo vain oli aika siirtyä Turun valloitukseen, kun pykälistit vahvistettuina valtsikalla ja lääkiksellä suuntasivat busseihin. Alkoipa reissu varsin vauhdikkaasti, kun pykälistiphuksit kenties eivät huomanneet sen tunnelin loppua, vaan juoma maistui koko matkan ajan. Eihän meno siihen loppunut vaan eräs kv-ystävistämme vastaava neitokainen ja saman porukan pokerinaamastaankin palkittu herra appro-innossaan päättävät toteuttaa edellisvuoden perinteen.

Perhonen uskoo, että seuraavalla kerralla kaksikon haalareita koristaa yhden sijasta kaksi merkkiä. Pituutta illalle ei sen sijaan tainut juurikaan kertyä, kun virta ainakin neidolla loppui. Onneksi villeistä essuistaan tunnetut neitokaiset jatkoivat viihdyttämistä. Jo matkalla porukan saattoi löytää asiattomissa puuhissa patsaiden kanssa ja jatkoilla osan näistä emännistä löysi tanssilattialta. Erään vappuviikon sitseilläkin viihtyneen vaaleaverikön Perhonen löysi kulkevan käsi kädessä turkuystävämme kanssa, ah tätä romantiikkaa.

Tästä onkin hyvä liihottaa kohti syksyä. Perhonen jo tuntosarvet väristen ja kiikarit viritettyinä odottaa mitä se tuokaa tullessaan. Uudet phuksit, uudet kuviot, uudet romanssit... Nauttikaa nyt auringosta vielä ennen syksyn sateita.

Rakkautta, Perhonen

INTER VIVOS 3/2016

43