Inter Vivos 4/2013 by Inter Vivos

Inter Vivos Pykälä ry:n jäsenlehti

Suuri työnumero

4/2013

J O S S I N U S S A O N J O TA K I N P O I K K E U K S E L L I S TA , S A ATAT L U O DA U R A N P O I K K E U K S E L L I S E S S A T O I M I S T O S S A .

VA R M A A N J O A RVA AT, M I L L A I S I A H E N K I LÖ I TÄ H A E M M E . R E K RY TO I M M E V U O D E S SA 5 0 O P I N TOJ E N SA E R I VA I H E I S SA O L E VA A O P I S K E L I JA A . J O S S I N U L L A O N Ä LYÄ , A LT T I U T TA JA S O S I A A L I S I A TA I TOJA , K L I K K A A W W W. C AST R E N . F I . J O K A I N E N H A K E M U S K ÄS I T E L L Ä Ä N . J O N OT U S O N M A K S U TO N .

TA H TO & TA J U

Pääkirjoitus Työuria on pidennettävä. Molemmista päistä. Alusta, keskeltä ja lopusta. Siitä jostain väliltä. Mutta etenkin siitä alusta. Tämä koskee siis sinua. Tervetuloa tiedekuntaan, tervetuloa töihin! Oikeustieteen ylioppilas on opiskeluaikaisen työssäkäynnin ahkera mallioppilas. Syystä tai toisesta lähes poikkeuksetta kaikki Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijat ovat töissä opiskeluaikanaan. Oman alansa töissä tai jonkin aivan muun alan töissä. Usein molemmissa. Yleensä ensin ollaan muun alan töissä, jonka jälkeen yksi niistä sadasta lähetetystä työhakemuksesta tärppää. Elleivät sitten aloita oikeudellisen alan uraputkeaan jo ennen Punssikahveja. Näinkin on käynyt. Kirje tuli, samoin ilmoitus Oikkaripörssissä. Tervetuloa oikkari + hyvä tyyppi. Täällä bingo. Nyt töihin, nyt minusta tulee juristi. Lähetti, Courier, Toimistoapulainen, Legal Assistant Trainee, Oikeustieteen ylioppilas, Office Support Trainee, Junior Trainee, Info Trainee, KM Trainee, Trainee, Associate Trainee, Senior Trainee, Pro Gradu Trainee. Tässä on urasi. Keskimäärin 6,5 vuotta opintoja siinä sivussa. Sitten valmistut. Vasta sitten työurasi alkaa oikeasti. Näin sanovat valtio ja tilastot. Vasta sitten aletaan kerätä riittävää perehtyneisyyttä osoittavaa työkokemusta, jotta sinustakin voi tulla luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Näin sanoo uusi laki. Onnea valmistumisesta, mutta maistereinakaan ei oikeasti olla vielä valmiita juristeja. Associate, Senior Associate, Managing Associate, Counsel, Senior Counsel, Senior Advisor, Specialist Partner, Partner, Managing Partner, Of Counsel. Kaikki tämä autuus odottaa sinua kulman takana. Ainakin jos maksat opiskeluaikaisella työlläsi 1500 euron asianajajatutkinnon. Tai saat auskultointipaikan. Sitten pääset oikeisiin töihin. Juristiksi. Ainakin jos olet kirjoittanut gradusi oikeasta aiheesta. Ainakin jos sinulla on jonkin toisenkin alan koulutus. Tai vähintäänkin kiiltävä CV, jossa listaat kaikki erinomaisesti hoidetut työsi lähetistä alkaen. Riittääkö sekään? Tuleeko minusta ikinä juristia?

Mikko Rudanko Päätoimittaja 2013

Oikeustieteen ylioppilas, älä stressaa liikaa. Nauti vapaudesta. Rentoudu välillä. Tutustu uusiin ihmisiin. Tule mukaan yhdistystoimintaan. Lähde työharjoitteluun vaikka Pakistaniin. Harrasta jotain. Opiskele kieliä. Osallistu oikeustapauskilpailuun. Kokeile välillä jotain aivan erilaista. Yhtäkkiä voitkin löytää itsesi ja sinulle oikean uran. Ehkä se onkin jotain aivan muuta kuin yllälueteltuja titteleitä. Tai ehkä se onkin juuri niitä, mutta nimenomaan jokin yllättävä tekemäsi asia auttaa sinut tälle tielle. Kenenkään polku ei ole kiviin kirjoitettu, vaikka kivinen se polku voikin usein olla. Keep Calm and Carry On. Muista aina välillä myös miettiä liikenteessä, miksi halusitkaan juristiksi. Sillä syitä on niin monta kuin on juristejakin. Ahkeraa ja avaramielistä syksyä kaikille!

Sisältö VAKIOT 3 Pääkirjoitus 6 IV tenttaa 7 Bona mater familiae 8 Heikin palsta 9 TOP IV 11 IV Ajankohtaiset 15 HELP-palsta 17 Experto Credite 51 Osavuosikatsaus 52 Julkinen runosuoli 56 Onnea valmistumisesta! 58 Perhonen 12 Aarteeni eriparisukka - minne sä sen viet? 18 Spex 2013 20 Työttömät oikkarit 22 Oikkaripörssi - myytti vai mahdollisuus? 24 Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista, eli lupalakimiesjärjestelmä 28 Palkattomat harjoittelut 30 Esimerkkejä Euroopasta palkattomista harjoitteluista 31 STEP-harjoittelijana Pakistanissa 34 IV tutkii... Ihastuttavat ja vihastuttavat juristit 36 Lyhyt oodi yhdistystoiminnalle 38 Helsingin yliopiston paluu Teldersin kärkisijoille 40 ELSA Finlandin kansallinen oikeustapauskilpailu 2013 41 Non-performerit pisti paalulle! 43 Oikeustapauskilpailun keskiössä kansainvälinen vero-oikeus ja siirtohinnoittelu 46 IV testaa... Paljumelonta 48 Oikeus harrastaa: Savityöt

tähän tulee kuva

Inter Vivos 4/2013 YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja

Mikko Rudanko mikko.rudanko@pykala.fi +358 45 114 9915

Taittaja

Annika Solehmainen annika.solehmainen@pykala.fi +358 45 256 5905

Kirjoittajat Tuomas Haavikko & Eero Rapola Samuli Huttula Annika Juvonen Niina Karjunen Tero Kivinen Kristina Kotro Anette Laulajainen Mikko Leinola Laura Päivinen Mikko Rudanko Matti Sillanmäki Verna Syrjänen Suvi Syvänen Laura Timonen Tiia Vuoristo Tiimi ”Legally Blondes”

Sähköpostiosoite: iv-toimitus@pykala.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi Charlotta Bonsdorff +358 40 715 2255 Riku Saarinen  +358 50 500 3533 Mikke Vepsäläinen +358 50 534 9014 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@pykala.fi Painopaikka: Forssa Print Oy Painos: 1900 kpl Inter Vivos saa HYYn tukea.

IV tenttaa

Teksti ja kuvat: Verna Syrjänen

Tällä kertaa IV suuntasi Kalleen legendaarisiin Syyskauden avajaisiin ja tiedusteli juhlijoilta, mikä on kuuminta tässä syksyssä.

Henri S Minun veistoksellinen miesvartalo öljyttynä (kahdeksan vatsalihasta).

Aino P Öljytyt pykälistimiesvartalot.

Nicklas S Markus R Pykälän tanssilattia! 6

Kv-viikot tietenkin!

Hallitus:Bona

Mater Familiae dot, tiimityöskentelytaidot sekä esiintymistaidot. Haastavaa näiden taitojen oppimisessa kuitenkin on, ettei niitä opi kirjoista lukemalla. Massaluennon kuunteleminen esiintymistaidoista tuskin helpottaa pulssin uhkaavaa kohoamista itse esiintymistilanteessa. Näitä taitoja oppii ainoastaan tekemällä – menemällä omalle epämukavuusalueelle.

Omalta osaltani keskityin miettimään, olemmeko todella valmistuessamme valmiita työelämään. Vaikka tutkintomme onkin arvostettu sellaisenaan, voisiko se valmistaa meitä vielä paremmin? Ja mitä me itse voimme tehdä asialle? Juristiksi kasvamisessa olennainen merkitys on oikeudellisen ajattelun kehittymisellä. Juuri kokonaiskuvan ymmärtäminen ja yleisten oppien hallitseminen onkin elintärkeää – nykyisin oikeudelliset ongelmat ovat niin laajaalaisia, että on välttämätöntä pystyä hahmottamaan eri oppiaineiden välisiä yhteyksiä. Jos keskitytään opettelemaan ainoastaan tarkkoja sääntöjä ja ”nippelitietoja” eri oikeudenaloilta, tieto vanhenee nopeasti ja juuri kokonaiskuvan luominen hankaloituu. Uuden tutkintorakenteen kautta on onneksi tiedekunnassakin pyritty hakemaan ratkaisua näihin ongelmiin – toivotaan siis, että uudistuksen myötä myös oppiaineiden väliset rajat hieman hämärtyisivät! Omasta mielestäni opiskeltavien asioiden syvällisempi ymmärtäminen ja oikeudellisen ajattelun kehittyminen vaativat myös keskustelevampaa ympäristöä ja mielipiteiden vaihtoa, jota ei nykyisenlaisilla massaluennoilla valitettavasti pääse juurikaan harjoittamaan. Uskallankin väittää, etteivät laadukas, opiskelijoita aktivoiva opetus ja tutkimukseen perustuva opetus suinkaan ole toisiaan poissulkevia tekijöitä – päinvastoin! Vaikka vuorovaikutteisempi opetus toki vaatii enemmän sekä professorilta että opiskelijalta, ja voi kestää aikansa, että me opiskelijat totumme hieman sokraattisempiin metodeihin (= emme hivuttaudu hitaasti pöydän alle), olen varma että täten päästäisiin myös parempiin oppimistuloksiin!

Itse olen kokenut ainejärjestötoiminnan äärimmäisen hyödylliseksi mainitsemieni työelämätaitojen kehittämisessä. Vaikka alkuperäinen syy, miksi opiskelijatoimintaan hakeuduin ei varmasti lainkaan liittynyt niinkään ”taitojen kehittämiseen”, vaan ennemminkin kavereihin, joita olin Pykälässä oppinut tuntemaan, olen itsekin huomannut kuin varkain kehittyneeni siinä sivussa mitä erikoisimmissakin asioissa. Paitsi että erilaisissa valiokunnissa toimimalla oppii ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja, pääsee samalla myös opettelemaan, miten asioihin todella vaikutetaan ja kehittämään juristin ammatissa tärkeitä argumentaatio- ja neuvottelutaitoja. Neuvottelipa sitten yritysten yhteistyösopimuksista tai oppiaineiden seuraavan vuoden opetuksesta, on kokemus arvokasta. Erityisesti haluan nostaa esiin uuden toimintamuodon Pykälässä: opintopiirit. Opintopiirejä järjestetään yhdessä alamme yritysten kanssa ja niissä pääsee samaan aikaan verkostoitumaan alan ammattilaisten että muiden opiskelijoiden kanssa, keskustelemaan, esiintymään että oppimaan erilaisia ajattelutapoja. Alaa paremmin tuntevien asiantuntijoiden avulla asioita on myös helpompi ymmärtää, kun he liittävät opeteltavat asiat erilaisiin käytännön tilanteisiin. Kannustankin lähtemään erityisesti mukaan näihin opintopiireihin, vaikka muuten järjestötoiminta ei kiinnostaisikaan – opiskelu ainakin on mukavampaa porukalla! Vielä yksi syksyinen vinkki esiintymistaitojen kehittämiseen: kilistä lasiasi sitseillä ja pidä puhe! Ehkä seuraavana syksynä olet jo johtamassa laulua. Syksyisen raikkain terveisin,

Suvi Syvänen, hallituksen puheenjohtaja 2013

Erilaisten ryhmätöiden ja vuorovaikutteisemman opetuksen kautta me opiskelijat pääsisimme oppimaan myös kaikissa juristiammateissa tarvittavia työelämätaitoja. Näitä ovat esimerkiksi neuvottelu- ja argumentaatiotai-

Heikin palsta

Lähetä omat kysymyksesi Heikille osoitteessa www.pykala.fi/julkaisut/kysy-heikilta

Oikeuden ratio ja voluntas Rakas Heikki!

Miksi pitää olla oikeusteoriaa? Ihan aikuisten oikeesti, miksi? (eikä pliis mitään ”koska pitää oppia ajattelemaan kuin plaaplaaplaa...”). Yli hilseen menevää ihme läpätystä sanon minä. Nimim. Ännännes HEIKKI: Hyvä Ännännes, pelkäänpä pahoin, että vastaukseni on kammoamaasi tyyppiä. Kyllä oikeusteoriaa (samoin kuin oikeushistoriaa, teoreettista lainoppia yms.) opiskellaan siksi, että opiskelijat oppisivat ajattelemaan omilla aivoillaan ja näkisivät oikeuden ilmiönä, joka ei ole itsestäänselvyys vaan joka syntyy ja kasvaa yhteiskunnallisissa yhteyksissään. Hyvä juristi erottuu huonosta (puhumattakaan Ruotsissa koulutettavista ammattikorkeajuristeista) juuri siinä, että hän ymmärtää juridiikkaa syvällisemmin kuin pelkästään pykälätasolla. Varmasti ilman teoreettisia aineita voi viettää suhteellisen tasapainoista elämää, ei siinä mitään, mutta erinomaiseksi juristiksi tarvitaan kyllä vähän enemmän kuin voimassaolevien pykälien ulkolukua. Tämän vahvistaa myös jokainen vähänkin merkittävämpi käytännön juristi. Yleisen oikeustieteen eli oikeusteorian tarve käy erityisen havainnollisesti ilmi uudehkoilla oikeudenaloilla, joilla oikeustiede ei vielä ole ehtinyt hioa apparaattia yhtä pitkälle kuin perinteisemmillä aloilla. Esimerkkejä tällaisista uusista aloista voin mainita eurooppaoikeuden ja ympäristöoikeuden. Tällä saarnalla en tarkoita, ettei joskus voisi tai olisi jopa syytä suhtautua kriittisesti siihen, mitä opetetaan. Ännännen vuoden opiskelijan luulisi jo oppineen rakentavan kriittisen asenteen. Rakentavaa kritiikkiä ei sen sijaan ole vikinä, että menee ”yli hilseen”.

Huomenna on paremmin? Parahin Heikki,

Milloin nousukausi oikein alkaa? Nimim. Odotan sitä HEIKKI: Arvoisa Odotan sitä, nousukausi alkaa laskukauden tai sitä mahdollisesti seuraavan suvantovaiheen jälkeen, jollei tule uutta laskukautta.

Pitäiskö munkin jo valmistua? Rakas Heikki,

Olen seurannut palstaasi niin kauan, että suuri osa kurssikavereistani on jo ehtinyt poistua keskuudestamme tiedekunnasta. Kuulen päivittäin hyvin ristiriitaisia neuvoja siitä, kuuluisiko minun olla vielä täällä vai ei. Toiset sanovat, että valmistua pitää heti kun se on ajankohtaista eli opinnot ovat edenneet tarpeeksi, kun taas monet painottavat sitä, ettei valmistumisella oikeastaan ole mikään kiire. Olen hämmentynyt – milloin siis pitäisi oikeasti valmistua? Nyt, heti, kohta vai jo viime vuonna? Onko olemassa täydellisen valmistumisajan tarkkaa määritelmää, jos tiedekunnan suosituksia ei oteta huomioon? 8

Nimim. NNN HEIKKI: Rakas NNN, kiitokset palstani seuraamisesta! Uskollisia lukijoita neuvon aina erityisen mielelläni. Niin kuin arvaat, yhtä ainoata ratkaisua ei tässä(kään) asiassa ole. Oikea vastaus riippuu omasta kontekstistasi. Kädettömäksi en tässä aio kuitenkaan jäädä vaan lanseeraan apukysymysapparaatin, jolla ohjaan sinua oikeaan ratkaisuun. Pohdi siis seuraavia seikkoja: Pidätkö opiskelijaelämästä? Onko opiskelijaelämän puolella jotain kesken (paitsi itse opinnot): vaihto kokematta, uusi kieli opettelematta, tärkeä kurssi käymättä, opiskelijajärjestön kivassa luottamustoimessa kautta jäljellä, kapakoita kiertämättä? Onko perhe elätettävänä? Onko kiinnostava työpaikka tiedossa? Mitä sydän sanoo? Jos nämä eivät auttaneet, keksi itse lisää kysymyksiä, kunnes päädyt ratkaisuun. Kavereita ei kannata kauheasti kuunnella, koska heillä voi olla aivan eri vastaukset, mahdollisesti myös kysymykset!

Ei huudella vieraisiin taloihin Hyvä Heikki,

Milloin ylitetään raja? Eli siis jos oman kodin vieressä olevalla kadulla nuorisojoukko meluaa ja häiriköi. Milloin voi soittaa poliisille? Nimim. Erilainen nuori HEIKKI: Arvoisa Erilainen nuori, oivaa osviittaa antaa järjestyslaki (612/2003) ja eritoten sen 2 luku. Yleisellä paikalla, kuten kotisi vieressä sijaitsevalla kadulla, ei saa yleistä järjestystä häiritä tai turvallisuutta vaarantaa esimerkiksi metelöimällä tai toistuvilla uhkaavilla eleillä, hyökkäävillä liikkeillä, suullisesti esitetyillä uhkailuilla ja muulla vastaavalla, pelkoa herättävällä uhkaavalla käyttäytymisellä. Tulkinnanvaraista on, milloin raja ylitetään. Siihen voisi ajatella vaikuttavan desibelimäärän, häiritsevän porukan suuruuden, liittyykö häiriköintiin väkivaltaista käyttäytymistä tai paikkojen särkemistä, onko kysymyksessä yö vai päivä yms. Sinun ei tätä rajaa kuitenkaan tarvitse käydä vaan voit soittaa poliisit, jos melskaaminen ylittää normaalin siedättävyyden rajat. Viranomaisella on hyvä tuntuma siihen, millainen remakointi käy laatuun ja milloin on menty liian pitkälle.

Joku raja!?

Eräs tuntemani poliisimies lähestyi minua kysymyksen kanssa. En osannut vastata. Käännyn siis itseäni viisaamman puoleen. Poliisiammattikorkeakoulussa oli käsitelty tapausta, jossa mies oli yhtynyt isokokoiseen eläimeen (mm. lehmä tai hevonen). Asiasta nostettu syyte hylättiin sillä perusteella, että em. toiminnan ei voitu katsoa aiheuttavan kärsimystä eläimelle. Naudathan esimerkiksi siemennetään ihmiskäsin, ja ihmisen elinhän on selvästi ihmiskättä pienempi. Asiaa käsittelevällä luennolla poliisiopiskelijat olivat huolestuneet. Tämä käytäntöhän mahdollistaisi periaatteessa isokokoisista eläimistä koostuvan eläinbordellin pyörittämisen. Onko asia todella näin? Onko olemassa laki, joka

kyseisenlaisen toiminnan kuitenkin kieltäisi tilanteessa, jossa eläimelle ei voida katsoa kärsimystä aiheutuvan? Nimim. Huolestunut HEIKKI: Arvoisa Huolestunut, eläinsuojelulaki mahdollistaa ko. toiminnan kieltämisen, jos voitaisiin näyttää siitä aiheutuvan fyysistä haittaa tai kärsimystä eläimelle. Näyttöä voi olla vaikea saada, mistä syystä Ruotsissa suunnitellaan tiettävästi eläimeen sekaantumisen kieltämistä kokonaan. Jälleen, täytyy lisätä, sillä kysymyksessä oli ennen modernin rikosoikeuden syntyä valistuksen jälkimainingeissa uudistuksia kuolemalla rangaistava teko monessa osassa Eurooppaa, myös Ruotsissa. Suomessa eläimeen sekaantuminen poistettiin lopullisesti rikoslaista vasta vuonna 1971. Dekriminalisaation taustalla oli sinänsä terve ajatus, että rikoslain ei tarvitse kattaa kaikkea moraalisesti paheksuttavaa menettelyä vaan osa paheksuttavista teoista voidaan jättää eettisen säännöstön kautta tapahtuvan kontrollin varaan. Nyttemmin tilanne on siinä mielessä muuttunut, että kaikkien jakaman yhteisen moraalikoodiston sisällöstä on yhä vaikeampi päästä yksimielisyyteen. Ehkä lainsäädäntötoimia olisi syytä harkita myös meillä tässä asiassa. Itse kukin voi tässä yhteydessä tykönään pohtia, mitä kaikkea nimenomaan oikeuden keinoin pitää kontrolloida.

Top IV Teksti: Mikko Rudanko

Täällä sinä olet tänä syksynä!

1Pykälässä Kaverisitsit 11.10. järjestettiin 23.11.2007 ensimmäistä kertaa Kaverisitzit. Sen jälkeen tapahtuneesta hienoisesta

nimenmuutoksesta huolimatta konsepti on muodostunut jo vuosittaiseksi perinteeksi ja luonteeltaan pysynyt samansisältöisenä: tuo paitsi itsesi, myös vapaavalintainen kaverisi ihmettelemään Pykälän sitsien menoa ja meininkiä. Enää ns. siviilikaverisi ei tarvitse ihmetellä, missä ja miten käytät aikaasi, jota opiskelijaelämäksikin kutsutaan. Mikä ihmeen Pykälä?

2MikäVaalipaneeli 5.11. on Pykälä ry:n tärkein tulonlähde? Entä suurin kuluerä? Mitä valmennuskurssit merkitsevät Pykälälle? Kenen kanssa Pykälän tulisi leikkiä? Mikä on HELP? Entä Paragraaffi? Mitä Pykälän kerhotilalle pitäisi mielestäsi tehdä? Miten kestät stressiä? Mikä on huonoin puolesi? Mitä tekisit paremmin kuin edeltäjäsi? Kuinka suuren osan elämästäsi käyttäisit hallitustyöskentelyyn? Miten saisit kaikki halukkaat osallistumaan Pykälässä? Mitä tarjottavaa sinulla on phukseille? Mikä on hallituksen tärkein tehtävä? Mikä on Pykälä ry:n tärkein tehtävä? Miksi haet hallitukseen? Kuka sä oot?

3 ~~*~~~*~~~~*~~~*~~~*~~~  GLAMOUR-SITSIT 6.11.  ~~*~~*~~~~*~~~*~~~~~*~~

OVK huolehtii tärkeimmistä asioistasi, opiskelusta ja glamourista . . . Nämä ovat sitsit, joista järjestettiin Varjoversio vuonna 2006. Sitsit, joissa Perhosen mukaan liekitettiin kukkia ja laukkuja. Sitsit, joiden jatkot on pidetty Luxissa, Milliklubilla ja Cuba!ssa. Sitsit, joissa skriinille peilattiin mustavalkoleffoja pöytäosuuden ajan. Sitsit, joissa koristeluihin on käytetty satoja euroja! Syksyn Akateeminen Pöytäjuhla Numero 1.

42000:Pikkujoulut 27.11. Suurlähettiläät; 2002: Don Huonot; 2003: Maija Vilkkumaa; 2004: Tiktak; 2005: PMMP; 2006: Zen

Café; 2007: Sturm und Drang; 2008: Scandinavian Music Group; 2009: Anna Puu; 2010: Pariisin Kevät; 2011: Aikakone; 2012: Haloo Helsinki! ja Tiktakin Petra; 2013: ??? Tavastia-klubi on nähnyt monet huikeat Pykälä ry:n Pikkujoulut. Mitä on tällä kertaa luvassa? Suosituimmat päivät artistin julkistamiselle ovat olleet 1.11. ja 2.11. Seuraa siis sähköpostiasi! 9

Unelmista totta Kokeneiden asiantuntijoidemme tuki ja ohjaus. Sinun myĂśnteinen latauksesi ja tuoreet ajatuksesi. YhdessĂ¤ teemme tulevaisuutta. Tutustu ja hae: kpmg.fi/rekry

kpmg.fi

IV Ajankohtaiset Se sietämätön syksy Teksti: Heidi Elo

Syksy on kerrassaan kummastusta herättävä vuodenaika. Puolet väestöstä inhoaa sitä sateineen, kuralammikoineen ja hämärine myrskyineen, jotka saavat ylikierroksilla käyvän tuulen läimäisemään ohikulkijaa paljailla, kuivuneilla risuilla. Toiselle puolelle ihmisistä syksy on lämmin teemuki, kirkas ilma ja väriloisto, jolle edes kesän kukat eivät vedä vertoja. Nämä ihmiset eivät sure kesän loppua, sillä heille lehtien putoaminen on kuin tentin läpäisy – huokaus, joka tarkoittaa: ”Vihdoin. Lepo.” Paljas puu ei ole ennuste kovista ajoista, se on matkahuuto seikkailuun! Ne, jotka kokevat asiakseen tuhahtaa syksyn sateille, käyttävät (tiedostaen tai tiedostamatta) koko elokuun noiden sateiden pelkäämiseen. Ei kesää saa viedä pois! Onpa kesä mennyt (liian) nopeasti! Olkoon kesä ainainen! He tarttuvat kesäunelmansa voimakkaasti kuin se ei tulisi enää koskaan takaisin, ja päästävät irti vasta huomatessaan hämmentyneinä muuttuneen ympäristönsä – muillahan on jo toppatakit! Siis mitäh? Talviko tulee? Syysihastelijat tiedostavat sen karun loogisen tosiasian, että ainaista ei ole kesä, vaan syksyn tulo. He vaihtavat ajoissa kesävaatteet tuulitakkeihin ja saappaisiin, sillä… miksi ei? Miksi pitäisi provosoitua jotakin sellaista vastaan, jonka kulkua ei voi estää? Vaikka provokaationi osoitukseksi istuisin kuralätäkköön ja murjottaisin siinä joulukuuhun saakka, ei lammikko voisi antaa minulle kuin kylmyyttä ja märkyyttä – siis juuri sitä, mitä alun perin vastustin. Miksi en siis stoalaisella rohkeudella tarttuisi siihen, mitä on annettu ja iloitsisi siitä? Pimeys, joka kätkee sisälleen vesilammikot ja kuivat maa-alueet, voi eksyttää minut, pakottaa minut kastelemaan hienot kenkäni tai jopa astumaan kastemadon päälle… Voin siis (niin inhottavaa kuin onkin) astua vahingossa kastemadon päälle, mutta… tulipahan koettua. Hauskaa ei tosin ollut, myönnettävä on. Syysvihaajat, jotka tässä vaiheessa huomattuaan uuden tunteen: paniikki, suuntaavat talvitakkiostoksille vain toivoakseen mahdollisimman pikaista kevättä. He eivät astu kastemadon päälle, koska pelkäävät. He surevat edelleen menetettyä kesää ja tekevät jo suunnitelmia seuraavalle – siihenhän on enää puoli vuotta! Syksyn he kulkevat katse alhaalla eivätkä edes näe, kuinka euforiset juoksijat lähes lentävät heidän ohitsensa ja lapset keksivät kymmenen tapaa hypätä yhteen niistä vesilätäköistä, joita syysvihaajat suorastaan pakonomaisesti varovat. Muuan helsinkiläinen syysihastelija sai juuri työpaikan! Toinen haali itselleen kursseja kuin ne voisivat hetkenä minä hyvänsä kadota WebOodista, ja silti muiden huolestuessa burn outista, vain hymyilee kuin rakastunut. Kolmas, Joensuussa, päätti kunnostautua opiskelutoiminnassa ja ryhtyä aivan uuden paikallisyhdistyksen perustajajäseneksi! Neljäs aloitti juuri innoissaan kaksoistutkintonsa ja on jälleen fuksi, kuten eräs P1:n suurisilmäinen ihmettelijä, jolle jokainen professorin OAP:ssa sanoma sana on laki. Samaan aikaan syysvihaajat, nuo kesän onnettomat rakastajat, piiloutuvat koloihinsa. He eivät saa työpaikkoja, menettävät tenttimotivaationsa ja kietoutuvat uusiin takkeihinsa. Kiinnittäessään huomionsa vain kastematojen kulkureitteihin syysvihaajat eivät pessimismissään edes huomaa, että vain nostamalla katseensa he voisivat elää kesänsä uudestaan.

Aarteeni eriparisukka – minne viet sä sen? Teksti: Laura Päivinen Kuva: Tiia Öhman/HESY

Suomalainen tuottaa vuosittain keskimäärin yhdeksän kiloa kaatopaikoille päätyvää tekstiilijätettä. Samaan aikaan maailman tekstiilituotanto on joka vuosi yhdeksän kertaa suurempi kuin tekstiilien kulutus. Vuonna 2016 asiat lienevät toisin. Silloin Suomessa aletaan soveltaa valtioneuvoston 2.5.2013 antamien asetusten (331–332/2013) rajoituksia, jotka kieltävät biohajoavan materiaalin viennin kaatopaikalle. Mihin sitten loppusijoitat pesukoneen mystisesti kadottaman sukan parin, eriparisukan?

IV listasi kuusi paikkaa, jotka ottavat mielellään vastaan tekstiililahjoituksesi:

1. Erityispäiväkeskus Stoori & Salli Puotinharjun ostoskeskus,  Kastelholmantie 2, 00900 Helsinki Erityispäiväkeskus Stoori & Salli on tuen tarpeessa oleville ihmisille tarkoitettu Helsingin Diakonissalaitoksen erityispäiväkeskus, jossa on mahdollista ruokailla edullisesti, peseytyä sekä saada puhdasta päällepantavaa ja terveydenhuoltopalveluita. Suuri osa keskuksen asiakkaista asuu kadulla. Kun itse teen suursiivouksen ja tyhjennän vaatekaappini, suuntaan aina Stooriin. Suurin pula on miesten vaatteista, erityisesti alusasuista, kengistä ja repuista. Naisten vaatteita tarvitaan toki myös. Viime kerralla keskukseen sisään astuessani minut otti vastaan lempeä mieshenkilö suuri hymy huulillaan. Hän oli nähnyt, että kassini oli täynnä miesten kenkiä. Valitettavasti hänelle sopivaa kokoa ei minulta löytynyt. Mies kertoi, että kadulla asuessa kengät ovat suuressa arvossa. Toisinaan käy jopa niin ikävästi, että taivasalla nukuttujen päiväunien jälkeen kengät on jaloista varastettu. Silloin on suru suuri. Kenkien ulkomuodolla ei ole juuri väliä, kunhan ne suojaavat kiviltä ja roskilta tehden askelluksen keveämmäksi. Itselle tarpeettomien vaatteiden kierrätysmahdollisuuksia pohdiskellessa harvoin tulee ajatelleeksi, että joku voisi haluta esimerkiksi eriparisukkia. Stoori vastaanottaa nämäkin varsin mielellään. Se, että sukat sattuvat olemaan eriparia ei juurikaan talvipakkasella haittaa, vaihtoehtona kun saattaa olla sukaton meno. Vaatelahjoituksissa tulee kuitenkin huomioida käytännöllisyys. Näin ollen esimerkiksi juhlavaatteille ei ole Stoorissa juuri käyttöä. Iltojen pimetessä ja pakkasen kiristyessä kaipaa myös erityispäiväkeskuksen talvivaatevarasto täytettä. Erityisesti pipoista, kaulaliinoista ja käsineistä on pulaa. Lahjoitukset voi tehdä aukioloaikojen puitteissa.

2. Vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön keskus VEPA Vaasankatu 5, 00500 Helsinki Vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön keskus VEPA palvelee pääasiassa asunnottomia tarjoten heille päivittäisen aterian saamiensa ruokatavaralahjoitusten pohjalta. Lisäksi VEPAssa on mahdollisuus suihkuun sekä vaatteiden pesuun ja -vaihtoon. Myös VEPAssa on suurin pula kaikenlaisista miesten vaatteista, mutta myös naisten vaatteille ja kengille on kysyntää. Mikäli VEPAlle haluaa vaatteita lahjoittaa, on heille syytä ensin soittaa ja varmistaa jonkun olevan vastaanottamassa lahjoitusta.

3. Pieneläinsairaala Koetilantie 2, 00790 Helsinki Yliopistollinen eläinsairaala on auki 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä ja myös he ottavat mieluusti vastaan tekstiililahjoituksia. Lahjoituksina otetaan vastaan täkkejä, päiväpeittoja, ohuita pieniä mattoja, pyyhkeitä ynnä muita sellaista, mitä voidaan käyttää eläinpotilaiden alusina. Pienet lahjoituserät voi toimittaa suoraan pieneläinsairaalan potilastoimistoon, isommista eristä on hyvä sopia henkilökunnan kanssa erikseen. Tarvittaessa vahtimestarit voivat myös noutaa suurempia lahjoitusmääriä esimerkiksi hotelleista.

4. Hevossairaala Koetilankuja 1, 00790 Helsinki Yliopistollisen eläinsairaalan Hevossairaala tarjoaa parhaat mahdollisuudet hevosten laadukkaaseen tutkimukseen ja hoitoon. Hevossairaalassa käytetään erityisen paljon pyyhkeitä, joten niitä otetaan mielihyvin vastaan. Peitot, lakanat ja muut peitteet ovat käytössä lähinnä kesäisin varsakaudella. Lahjoitukset voi tuoda Hevossairaalan potilastoimistoon, mutta yli kahden jätesäkin lahjoituksista olisi hyvä sopia etukäteen henkilökunnan kanssa. Yliopistollisen eläinsairaalan väki kertoi minulle myös eläinten veripankista. En ollut siitä itse aiemmin kuullut. Verenluovuttajiksi voidaan ilmoittaa koirat, kissat ja hevoset. Luovutettua verta tarvitaan jatkuvasti lajitoverien auttamiseksi.

5. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki HESYn tarkoituksena on suojella kaikkia eläimiä resurssiensa mukaan. Yhdistyksen päätoiminta-alueena on kodittomien eläinten auttaminen. Parhaiten HESY tunnetaankin Itä-Pakilassa sijaitsevasta Eläinsuojelukeskuksesta. Yhdistys ottaa mielellään vastaan liina- ja vuodevaatteita sekä pyyhkeitä, peittoja ja tyynyjä eläinten alusiksi. Hyväkuntoisimmat niistä pyritään kuitenkin myymään yhdistyksen omalla kirpputorilla. Näin saatu tuotto käytetään eläinten hyväksi. Tilanpuutteen vuoksi minkäänlaisia patjoja ei voida ottaa vastaan. Tekstiilit otetaan mieluiten vastaan pestyinä, mutta ehjiä niiden ei välttämättä tarvitse olla. Rikkinäisiä ja puhkikuluneita liinavaatteita käytetään eläintilojen siivoukseen. Myös matot toivotetaan tervetulleeksi. Niitä käytetään kanien alustoina. Mattojen tarve tosin vaihtelee kanien lukumäärän mukaan. Tavara- ja tekstiililahjoitukset voi tuoda Eläinsuojelukeskukseen sen aukioloaikoina. Kysyin HESYltä myös muita keinoja osallistua heidän toimintaansa. Tarjolla on vapaaehtoisille hyvin paljon erilaisia töitä, joista voi tarkemmin lukea yhdistyksen nettisivuilta. Mainitsen kuitenkin sen, että oikeusoppinut opiskelija voi tarjota yhdistyksen käyttöön myös juridista asiantuntemustaan. Sille on tarvetta muun muassa erilaisissa ongelmallisissa eläinsuojelullisissa kysymyksissä ja lausuntojen laatimisessa.

6. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry Helsinginkatu 19, 00500 Helsinki (jakelupiste) Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry lienee monelle jo entuudestaan tuttu. Järjestö toimii lähinnä jakamalla vaate- ja ruoka-avustuksia niitä tarvitseville. Tällä hetkellä heidän vaatevarastonsa on kuitenkin täynnä, joten he pitävät pientä taukoa vaatelahjoitusten vastaanotossa. Opiskelijat toivotettiin kuitenkin tervetulleiksi auttamaan itse jakotilaisuuksiin, joihin on ilmoittauduttava etukäteen. 13

Kokkaa ja nauti! Kaijus Ervasti

Juristi liemessä - Lakimiehen keittokirja Hauska ja herkullinen lakimiehen keittokirja näkee päivänvalon! Kirjassa esitellään lukuisia maukkaita ruokalajeja ja reseptejä yhdisteltyinä oikeuteen liittyviin tarinoihin ja kuviin. Jokaisesta ruokalajista on ensin kirjoitettu lyhyt johdanto, jonka jälkeen kerrotaan raaka-aineet ja valmistusohjeet sekä ruokalajiin liittyvä oikeudellinen tietoisku tai tarina. Kirja on luotu jokaisen laista ja ruuanlaitosta innostuneen kotikokin kirjahyllyyn. Se sopii vaikkapa oikeustieteellisiä opintoja aloittelevan nuoren juristinalun keittokirjaksi, mutta myös mm. liiketai vuosipäivälahjaksi. Tilaa, kokkaa ja nauti! Jäsenetuhinta 35 € Normaalihinta 45 € (+alv 10 %)

Lakimiesliiton Kustannus on vuonna 1948 toimintansa aloittanut perinteinen juridinen kustantaja. Vuoden 2009 alusta alkaen Helsingin seudun kauppakamari on vastannut Lakimiesliiton Kustannuksen toiminnasta yhteistyössä Lakimiesliiton kanssa.

www.lakimiesliitonkustannus.fi • kustannus@helsinki.chamber.fi • Puh. 09 2286 0360 KauppakamariKauppa: Kalevankatu 12, 2. krs., Helsinki • avoinna arkisin klo 9-15

HELP

HYY ja Vanha ylioppilastalo otsikoissa Kuluneen kevään ja kesän aikana Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on pitkästä aikaa noussut kunnolla julkisuuteen. Keskustelussa, johon sinäkin todennäköisesti olet mediassa törmännyt, on puhuttu musiikkikorporaatioiden (Akademiska Sångföreningen, Ylioppilaskunnan Laulajat, Ylioppilaskunnan Soittajat ja Akademiska Damkören Lyran) ”häätämisestä” Vanhalta ylioppilastalolta ja toitotettu kovien taloudellisten arvojen voittoa kulttuurista ja yli satavuotisista perinteistä. Epäilemättä hienoja ja tunteisiin vetoavia sanoja, mutta mistä oikeastaan on kyse?

tävää, eikä kulttuuria voikaan mitata rahassa. Toisaalta niiden toiminnassa on mukana vajaa parisataa HYYn 27 000 jäsenestä, siis alle prosentti koko jäsenistöstä, tai vertailun vuoksi noin kymmenesosa Pykälän jäsenmäärästä! On päivänselvää, että muun jäsenistön tehtävä ei voi olla loputtomiin kustantaa tätä toimintaa. On täysin kohtuullista, että tämä pieni ryhmä joustaa omista varsin mittavista eduistaan yhteisen edun hyväksi.

Lyhyesti sanottuna HYYn hallitus päätti keväällä muuttaa Vanhan ylioppilastalon minimikäyttöehtoja. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että musiikkikorporaatiot, jotka ovat tähän saakka harjoitelleet Vanhalla neljänä iltana viikossa, saisivat jatkossa vain yhden harjoitteluvuoron viikossa Vanhalla ja lopuille harjoittelukerroille etsittäisiin korvaavat tilat. Syynä tähän oli se, että runsaat harjoitteluvuorot olivat osaltaan pitkään vaikeuttaneet Vanhan vuokraamista ulospäin. Tehty päätös mahdollisti sen, että voitiin toden teolla ryhtyä etsimään Vanhalle vuokralaista. Elokuussa solmitun sopimuksen myötä Royal Ravintolat Oy ryhtyykin pyörittämään Vanhan ravintolatoimintaa ensi vuoden alusta lähtien.

HYYn edustajisto käsitteli asiaa kokouksessaan elokuun lopussa ja antoi lähes yksimielisen siunauksensa hallituksen toimille. Päätös on suuri voitto HELPille ja koko ylioppilaskunnalle. Se edistää perimmäisiä tavoitteitamme taloudellisesti järkevämmästä ja oikeudenmukaisemmasta ylioppilaskunnasta merkittävästi. Toisaalta onnistumisten hetkelläkin on hyvä muistaa, ettei työ lopu tähän. Jäsenistön taloudellisen yhdenvertaisuuden osalta HYYssä on vielä paljon parannettavaa. Järjestöjen toiminta-avustusten jakokriteereissä on viime vuosina siirrytty määrällisistä kriteereistä (jäsenmäärä, järjestetyt tapahtumat) yhä enemmän epämääräisten laadullisten kriteerien suuntaan, mikä on kurittanut Pykälän kaltaisia suuria järjestöjä. Järjestöjä ei myöskään kannusteta riittävästi pyrkimään omavaraisuuteen, vaan monet ovat käytännössä täysin HYYn rahallisen tuen varassa – tässäkin suhteessa Pykälällä olisi HYYlle ja pienemmille järjestöille valtavasti opetettavaa. Työ jatkukoon!

Pienen piirin kulttuuritoimintaa sinun rahoillasi – reilua?

Mistä tässä kovasti kuohuttaneessa sopassa sitten aivan pohjimmiltaan on kyse? Mielestäni ylioppilaskunnan järkevästä taloudenpidosta sekä HYYn jäsenistön yhdenvertaisuudesta. Ensinnäkin Vanha ylioppilastalo on pitkään ollut taloudellisena riippakivenä HYYn liiketoimintapuolella. Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaa upeaa rakennusta ei ole millään saatu tehokkaaseen käyttöön. Näin ollen oli luontevaa vuokrata Vanha osaavalle ja markkinointiresursseiltaan paljon vahvemmalle ravintoloitsijalle, joka todella tietää mihin suuntaan lähteä kehittämään Vanhaa. Ratkaisu parantaa HYY Yhtymän tulosta ja vähentää painetta jäsenmaksun nostamiseen, toivottavasti ennen pitkää jopa mahdollistaa sen alentamisen!

Kohti taloudellisesti yhdenvertaisempaa ylioppilaskuntaa

Matti Sillanmäki HELPin puheenjohtaja matti.sillanmaki @helsinki.fi

Miten jäsenistön yhdenvertaisuus sitten liittyy asiaan? HYY on perinteisesti tukenut rahallisesti musiikkikorporaatioita erittäin merkittävässä määrin, eikä ole jatkossakaan lopettamassa tukemista. Päinvastoin koko ajan on ollut selvää, että korporaatioille etsitään korvaavat harjoittelutilat. Korporaatioiden toiminta on epäilemättä taiteellisesti merkit-

Talentum tukee opiskeluasi Talentum on Suomen suurin juridiikan kustantaja. Tuotteemme on tarkoitettu vaativaan ammattikäyttöön, oikeustieteen opiskelijoille ja eri alojen käytännön ammattilaisille. Kirjoittajamme ovat maan parhaita omien alojensa asian tuntijoita.

Alennukset kirjoista

– 40 %

Tutustu nyt uudistuneeseen verkkokauppaamme, saat oikeus tieteen opiskelijana vuoden loppuun saakka kaikista Talentumin kirjoista 40 %:n alennuksen alennuskoodilla OTY1302A. Tutustu ja tilaa: www.talentumshop.fi.

Suomen Laki -hakupalvelu Hae oikeutta sieltä mistä se helpoimmin löytyy. Opiskelijoille Suomen Laki hakupalvelun käyttö on maksutonta yliopiston tietokoneilta tai mistä tahansa Nelliportaalin kautta.

» Tilaa

kirjatilaus@talentum.fi 020 16442 4100

Talentumshop.fi

Hallitus:Experto

Credite

Tällä kertaa luvassa on opintovastaavan seikkailuja tiedekunnan kesäpurjehdukselta kohti syksyn sateisia kirjastopäiviä. Voin tunnustaa, että omat kirjastopäiväni ovat tänä vuonna olleet enemmän ”opintovastaavapäiviä” kuin opiskelupäiviä. Opintovastaavana on parasta!

Eläköön teknologia!

Osallistuin elokuussa tiedekunnan johdon purjehdukselle kahden muun tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajan kanssa. Muuten purjehdukselle osallistui tiedekunnan henkilökuntaa. Kävimme merellä palautekeskustelua edellisestä lukuvuodesta ja suunnittelimme tulevaa. Olen ollut erittäin tyytyväinen siitä innovatiivisuudesta, jota nykyinen dekaanimme Kimmo Nuotio on tiedekuntaan tuonut. Kimmon kanssa on voinut myös keskustella erittäin avoimesti ongelmallisimmistakin aiheista. Yksi puheenaiheemme oli tekniikka ja internet ja kuinka niitä voitaisiin hyödyntää vielä paremmin tiedekunnassamme. Suuri osa opiskelijoiden ongelmallisia tilanteita johtuu suoraan siitä, että tietoa opetuksesta ei löydy tai se on väärää tai tiedon etsiminen on vaikeaa. Meidän tutkintomme on rakennettu sen verran monimutkaiseksi, syystäkin, että opintoneuvojan palveluille on runsaasti käyttöä. Internetsivujen, WebOodin, Alman, Flamman, Apumatin ja muiden verkossa toimivien tiedekunnan palveluiden organisoinnilla, suunnittelulla ja johdonmukaisuudella olisi mahdollista ratkaista monia opiskelijoiden ongelmia. Opiskelijat myös kyselevät vähemmän yksittäisiä kysymyksiä, kun tieto on helposti saatavilla. Olen kuullut usein tiedekunnassa lauseen ”ei, WebOodissa ei pysty tekemään sellaista”. Miksi ei? Eletään vuotta 2013 ja tekniikan osalta laadukkaiden johdonmukaisten internetsivujen pitäisi olla täysin toteutettavissa. Jään odottamaan kiinnos-

tuneena mitä seuraavat vuodet tuovat teknologian osalta tiedekuntaan.

Syksy ”kirjastolla”

En usko, että vanhemmilta opiskelijoilta on jäänyt huomaamatta tämän syksyn poikkeuksellisen myöhäinen opinto-oppaan julkaisu ja WebOodin opetustietojen päivittyminen. Nyt syksyn käynnistyttyä olen kuitenkin siirtynyt tämän syksyn ongelmien selvittämisestä kohti tulevaa. Seuraava projekti yhdessä opintovaliokuntalaisten ja hallopedien kanssa onkin lukuvuoden 2014– 2015 opetuksensuunnitteluun osallistuminen. Kyllä, tällä hetkellä ollaan jo starttaamassa ensi lukuvuoden opetuksen suunnittelua. Silloin käynnistyy uuden tutkintorakenteen mukainen toinen lukuvuosi. Jälleen on edessä uusi kartoitus siitä, kuinka tämä vaikuttaa vanhoihin opiskelijoihin ja mitä kaikkea olisi hyvä huomioida opetusta suunniteltaessa. Tulemme olemaan aktiivisesti mukana suunnittelussa ja edelleen minuun voi olla yhteydessä erityisten kysymysten osalta. Tiedekunnassa vaihtuu johto neljän vuoden välein. Ensi vuodeksi valitaan uusi dekaani. Nykyinen dekaanimme Kimmo Nuotio hakee parhaillaan yhdeksäntoista muun hakijan kanssa yliopiston vararehtorin paikkaa. Toivottavasti me opiskelijat kuulisimme myös ajoissa, ketkä ovat hakemassa dekaaniksi. Dekaanista äänestetään tiedekuntaneuvoston kokouksessa ja myös opiskelijat pääsevät siten vaikuttamaan tiedekunnan johdon valintaan.

Summa summarum

Pykälä ry:n hallituksen opintovas-

taavana ja ylipäätään hallituksen jäsenenä mielestäni on tärkeää kertoa mitä asioita on tehty valmiiksi, mitä on vielä kesken ja mitä ei sittenkään saada valmiiksi tämän ”Pykälä-vuoden” aikana. Pohdinkin välillä, pitäisikö Pykälän nettisivuille päivittää taulukkoa, josta voisi tarkastella erilaisten projektien etenemistä. Minun listaltani voisin todeta opintopiiritoiminnan, hallopeditoiminnan ja opintovaliokunnan iloisen ja ahkeran tekemisen olevan jonkinlaisia vielä kesken olevia onnistumisia. Vuosikalenteri sen sijaan on vielä täysin tekemättä. Sen osalta aikatauluihin tulee vielä syksylläkin muutoksia eikä vuosikalenteria oikein kannata sitä ennen rakentaa valmiiksi. Pykälän kirjaston kirjatilaus on vielä tekemättä, teemme sen kirjastovastaavien ja toimiston Sannan kanssa muutaman viikon sisällä. Joka vuosi Pykälän kirjastoon tilataan uusia kirjoja. Syksyn aikana Pykälässä järjestetään paljon asiatapahtumia, niistä kiinnostuneille kalenteri näyttääkin mielestäni erinomaiselta. Voin myös paljastaa, että suunnittelemme jo tammikuulle uudenlaista asiatapahtumaa. Hallopedivaalivalmistelut ovat kesken enkä ole vielä lukenut ihan joka kohtaa opinto-oppaasta läpi punakynäni kanssa. Tänä viikonloppuna siihen on juuri sopivasti aikaa! Ehkä edellisestä kävikin jo ilmi, että aika ei riitä kaikkeen. Mutta onneksi se on riittänyt johonkin. Opintovastaava kiittää iloisesti palautteista ja tutkinnonuudistukseen liittyneistä kysymyksistä. On ollut kiva olla yhteyksissä monien kanssa.

Niina Karjunen, opintovastaava 2013 17

Spex on täällä taas! Pykälä ry ylpeänä esittää 17. spexinsä joulukuussa Gloriassa. Kyseessä on täysin opiskelijavoimin toteutettu interaktiivinen musikaalikomediaspektaakkeeli. Mukaan on saatu upea joukko säteileviä pykälistitähtösiä. Erityismaininnan ansaitee spexorkesterimme, jonka vastaavien yhteenlaskettu pituus ja paino ovat suuremmat kuin koskaan aiemmin! Tule seuraamaan upeaa näytelmäämme ja vaikuta sen kulkuun huutamalla ”Omstart!”. Tällöin esiintyjämme keksivät uuden tavan esittää äsken nähdyn kohtauksen osan. Lipunmyynti tapahtuu Tiketin kautta ja aukeaa marraskuussa.

Näytökset

Kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 12 2., 4., 7., 11., ja 12. joulukuuta Tampere, Hällä näyttämö 9.12.

Spex 2.–12.12.

Se alkoi vuonna 1997. Miehen tuoksu, Spex, interaktiivinen musiikkinäytelmä. Sen jälkeen Pykälän tähdiltä on tullut jo kunnioitettavat 15 spexiä. Itse sain olla lavalla niistä viidessä. Se oli jotain uskomatonta. Syksyn kestänyt valtava produktio huipentuu lavalla näytösten huikeaan show’hun. Tanssi, laulu ja musiikki. Massiiviset lavasteet. Hauska ja oivaltava käsikirjoitus. Jäätävät näyttelijäsuoritukset. Ovatko nämä kaikki oikeasti oikkareita? Tätä ei voi jättää näkemättä. Nyt onkin taas uuden Spexin aika. Ensi-illan mittaamaton jännitys, seuraavien näytösten kasvava varmuus (minä oikeasti osaan lentää, yleisö huutaa, tämä on mahtavaa), Tampereen eksotiikka, viimeinen näytös ja kaikki peliin – jokainen näytös on erilainen, valitse niistä siis mieleisesi, valitse vaikka ne kaikki! Kunhan tulet mukaan! Mikko Rudanko

MERL

YKNOW N A S E R N

The world changes, and so does Ernst & Young. We are now EY. When business works better, the world works better. That is why EY is committed to doing our part in building a better working world. Let’s start with yours! ey.com/fi/eyexperience Scan the QR Code and read more about joining the EY team and the EY Experience trainee program.

S T & Y O U N G

FOR

Työttömät oikkarit Teksti: Annika Juvonen, Kuva: Mikko Rudanko

Oikeustieteilijöiden työtilannetta pidetään yleisesti loistavana. Työttömyystilastojen mukaan valmistuneista työttömänä on vain noin kolme prosenttia. Kuitenkin viime aikoina on liikkunut huhuja oikeustieteen maistereista, jotka haikailevat kauppojen kassoille tai McDonald’sin myyjiksi. Osa jopa peittelee oikkaritaustaansa CV:ssä saadakseen edes jonkinlaisen työn. Akateeminen työttömyys tuntuu iskeneen myös lakimiehiin.

Kaksi maisteria

Sanna tuskasteli keväällä työttömyyden kanssa. Hän oli juuri suorittanut toisen maisterinsa (LL.M.-tutkinnon) ulkomailta. Kevään aikana Sanna aloitti massiivisen työnhaku-urakan. Työnhaun venyessä Sanna alkoi turhautua. Hän ei saanut minkäänlaista harjoittelu- tai trainee-paikkaa kovista yrityksistään huolimatta. Kutsuja haastatteluihin saapui, mutta mikään niistä ei johtanut työllistymiseen. Sannan tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu, toisin kuin joillakin muilla tarinoilla. Syksyn koittaessa työpaikan ovet vihdoin ja viimein aukesivat, ja Sanna pääsi huokaisemaan helpotuksesta.

Työtön OTM

Susannalla oli valmistuessaan opiskelijan työpaikka. Luonnollisesti valmistuminen pakotti hänet etsimään toista työtä opiskelijatyöpaikkansa sijaan. ”Opiskeluajan työpaikalla tuntuu olevan suuri merkitys. Ilman työkokemusta olisi turha kuvitellakaan saavansa töitä – työkokemuksellakin paikkoja ei yksinkertaisesti tunnu olevan juuri lainkaan. Voi olla että oikistutkinto ei vaan enää riitä”, toteaa Susanna ja pohtii mahdollisuutta jatkaa opintoja kauppakorkeassa. ”Kaikki eivät vain yksinkertaisesti voi olla suurissa asianajotoimistoissa töissä, ja kuitenkin valmistumisen jälkeen se tuntuu olevan ainoa asia, jolla on merkitystä.” Susanna päätyi lopulta muokkaamaan CV:täänkin ja hakemaan esimerkiksi kaupan kassaksi ja McDonald’sin myyjäksi ilman suurempaa tulosta. Haastattelun jälkeen Susanna sai kutsun työhaastatteluun. ”Nyt on syytä keskeyttää vähäksi aikaa seinille hyppiminen ja hiusten repiminen päästä ja epätoivoon vaipuminen”, hän toteaa työllistymismahdollisuudestaan. Tosin Susannan mahdollinen seuraava työpaikka sijaitsisi noin 100 kilometrin päässä hänen asunnostaan. Sinänsä Susanna kokee olevansa kaikin puolin tavallinen oikislainen, eikä löydä suurta syytä työttömyydelleen. ”Jos olisin tiennyt alun perin työllistymisen olevan näin vaikeaa, olisin luultavasti hakenut jollekin toiselle alalle. Tällä hetkellä alan valinta kaduttaa; tosi asiassa Suomessa työtä taitavat saada varmuudella lähinnä lääkärit.”

Toinen tutkinto

Jussi aloitti oikeustieteen opinnot viisi vuotta sitten. Tähän mennessä hänellä on ollut kaksi määräaikaista toimistoduunia vuokratyöfirman kautta, joista kumpikaan ei varsinaisesti liittynyt oikikseen. Tällä hetkellä Jussi tekee opintojen ohella asiakaspalvelutyötä. ”Yksi syy, jonka takia valitsin oikiksen, oli juristien hyvä työllisyys. Kuitenkin olen opiskeluaikana huomannut, miten vaikea töitä hakiessa on päästä edes haastatteluun. Siitä huolimatta varsinkin ekoina opiskeluvuosina tuntui, että melkein kaikilla muilla on työpaikat hienoissa asianajotoimistoissa. Mietin, että tuleeko musta ikinä mitään, vai olenko aina vain työtön luuseri”, toteaa Jussi. ”Aikaa myöten olen kumminkin huomannut, että ei läheskään kaikilla ole niitä hienoja oman alan työpaikkoja. Ehkä oikiksessa vallitsee sellainen pärjäämisen kulttuuri, että omia onnistumisia nostetaan esille, mutta ne jotka ei ihan sovi siihen ’täydellisen oikkarin’ stereotypiaan on hiljaa itsestään.” Jussi toteaa, ettei ole ollut varma, onko oikis juuri se hänen juttunsa. Hän uskoo sen sinänsä vaikeuttaneen työllistymistä; tilannetta muuttaakseen Jussilla on nykyään toinen opiskelupaikka, jonka hän kokee tarjoavan hänelle uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia. ”Varsinkin aiempina vuosina stressasin

työttömyyttäni hyvinkin paljon. Joskus oikeastaan käytin enemmän aikaa asiasta murehtimiseen kuin varsinaiseen työnhakuun. Nykyään en jaksa enää murehtia asiasta niin paljon. Haluan uskoa, että sitten kunhan ryhdyn tosissani etsimään töitä, niitä myös löytyy. Tiedän, että tulevassa työnhaussa työhistorian puutteellisuus tulee olemaan miinus, mutta en halua uskoa että peli olisi jo kokonaan menetetty”, hän toteaa toiveikkaana. ”Tällä hetkellä en ole etsimässä oman alan duunia, koska nykyinen työni sopii paljon paremmin elämäntilanteeseeni. Silti minua huolettaa jonkin verran se, ettei nykyinen työkokemukseni näytä kovin hyvältä CV:ssä, kun niin usein painotetaan opiskeluaikaisen työkokemuksen merkitystä”, hän päättää.

Gradun aihe vaihtoon

Eetu aloitti vaihto-opintojensa jälkeen työpaikan metsästämisen. Hän teki listauksen hakemistaan työpaikoista, joita kertyikin lopulta reilusti yli sata. Hän pääsi muutamaan paikkaan haastatteluun, mutta töitä ei tuntunut löytyvän suuresta urakasta huolimatta. ”Auskultointiinkin hakee todella paljon ihmisiä. Kuulemma esimerkiksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen auskultoimaan haluaisi jopa yli 100 valmistunutta maisteria.” Joka työpaikkaa kohti tuntui olevan satoja hakijoita, joista työnantaja sitten pääsi valitsemaan haluamansa. Työnhaun takerrellessa Eetu päätyi vaihtamaan gradunsa aihetta. Edellisessä projektissa aloitettu gradu oli Eetun mukaan yli puolivälissä, mutta aiheen vaihtaminen tuntui oikealta ratkaisulta työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Projektin vaihtumisen jälkeen onni potkaisi, ja työpaikan ovet avautuivatkin Eetulle. ”Joissakin hakemissani työpaikoissa mainittiin hakemuksia tulleen jopa 158. Työpaikoissa, jotka oli suunnattu oikeus-, valtio- ja kauppatieteiden opiskelijoille hakijoita oli parhaimmillaan 352 kappaletta paikkaa kohden.” Akateeminen työttömyys ei ole selkeästi pelkästään humanistisen alan ongelma, vaan taloustilanne on iskenyt juristeihinkin. Päätyminen kortistoon viiden tai useamman vuoden rankan opiskelun jälkeen kuulostaa yksinkertaisesti huonolta yhdistelmältä.

Juttua varten on haastateltu neljää oikeustieteitä opiskelevaa/opiskellutta. Jutussa esiintyvien nimet on muutettu.

Oikkaripörssi – myytti vai mahdollisuus? Teksti: Anette Laulajainen Yksi monista työnhakuun liittyvistä myyteistä on huhu oikkareista, jotka ovat onnistuneet saamaan töitä Paragraaffin sivuille jätettyjen hakuilmoitusten kautta. ”Ei se todellakaan mahdotonta ole, vaikka niin kyllä luulin ennen kuin työpaikan sain”, nauraa Aino (nimi muutettu), nyt viidettä opiskeluvuottaan aloittava pykälisti, joka sai aikanaan ensimmäisen ”oman alan” työpaikan Oikkaripörssiin ilmoituksen jättäneestä yrityksestä. ”Olin jonkin aikaa etsinyt töitä, ja eräs ilmoitus Oikkaripörssissä herätti mielenkiintoni, koska tehtävänkuva ja hakijalta toivotut ominaisuudet tuntuivat aika lailla minulle räätälöidyiltä”, hän jatkaa. Myöhemmin työnantaja paljasti, että hakemuksia yhtä paikkaa varten oli tullut noin kuusikymmentä vain muutamassa päivässä. Aino oli onnistunut erottautumaan joukosta olemalla juuri sellainen ”hyvä tyyppi”, jollaista toimistoon oli etsittykin. ”En kyllä oikeastaan missään vaiheessa uskonut mahdollisuuksiini, mutta onneksi kävi näin! En olisi jaksanut enää sitä jatkuvaa avointen hakemusten lähettelyrumbaa”, Aino huokaisee. Hän rohkaisee hakemaan rohkeasti Oikkaripörssinkin paikkoja, jos on töitä vailla: ”Aina sieltä joku sen vonkaleen nappaa.” Paragraaffi Oy:n toimitusjohtaja Oskari Pasasen mukaan Oikkaripörssissä on noin 200 ilmoitusta vuodessa. Sen kautta välitettyjen työpaikkojen määrää on kuitenkin hankala arvioida, sillä ilmoituksissa saatetaan hakea useampaa kuin yhtä työntekijää kerralla. Suurin osa tätä kautta ilmoitettavista paikoista on määräaikaisia, mutta joukkoon mahtuu myös ilmoituksia, joissa haetaan työntekijää toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen. Välitettyjen työpaikkojen määrän Pasanen arvioi olevan vähintään 300 vuodessa. Usein opiskelijoilta jää huomaamatta, että Paragraaffi välittää myös vuokratyövoimaa. ”Paragraaffin vuokratyövoiman määrä vaihtelee paljon. Tänä vuonna Paragraaffilla vuokratyösuhteessa on ollut yli 20 henkilöä. Suurin osa näistä on ollut lyhyitä projekteja”, kertoo Pasanen. Pasasen mukaan vuokratyövoima on hyödyllisimmillään erilaisten projektien aputyövoimana. Vuokrattujen työntekijöiden tehtävät vaihtelevat, ja joukkoon on mahtunut niin yhdistysten jäsenneuvojia, sopimuskäsittelijöitä kuin perinteisiä oikkari-harjoittelijoitakin. Käytännössä valtaosa vuokratyöpaikoista jaetaan Oikkaripörssin hakuilmoitusten kautta. ”Parhaat mahdollisuudet työllistyä vuokratyöntekijäksi on seuraamalla aktiivisesti oikkaripörssiä”, Pasanen mainitsee. Sieltä Paragraaffi ja sen asiakasyritykset poimivat hakemusten perusteella sopivimmat kandidaatit kuhunkin tehtävään. Vuokratyöntekijän palkkauksessa pyritään lähtökohtaisesti aina noudattamaan Lakimiesliiton palkkasuosituksia, ja tarkka palkka määräytyy Paragraaffin ja asiakasyrityksen sopimusneuvotteluissa.

In 2006, Carola was a trainee @Krogerus. Now sheâ&#x20AC;&#x2122;s a Senior Associate. If you want to stand out, your address is krogerus.com

Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista,

eli lupalakimiesjärjestelmä Teksti: Mikko Rudanko

Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen lain myö- Miten lupajärjestelmään päädyttiin? tä oikeudenkäyntiasiamiehenä saa toimia vain Rajalahti avaa tilaisuuden käsitellen lupajärjestelmän taustoja. Vuonna 2008 perustettiin työryhmä, sen työn pohjalta asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan annettiin 17.12.2010 hallituksen esitys 318/2010, lakivaliosaanut oikeudenkäyntiavustaja. Vuoden siir- kunnan mietintö 18.2.2011 ja 17.6.2011 vahvistettiin laki joka tuli voimaan 1.1.2013 vuoden siirtymäajaltymäajan vuoksi muilla kuin asianajajilla ja 715/2011, la niiden kohdalla, jotka ovat saavuttaneet riittävän kelpoijulkisilla oikeusavustajilla tulee vuoden 2014 suuden jo aiemmin. Heidänkin tuli kuitenkin hakea lupaa alusta lukien olla lupa oikeudenkäyntiasia- syyskuun loppuun mennessä. miehenä ja -avustajana toimimiseen. Suomen Miksi tällainen laki lopulta tuli? Rajalahden mukaan syyt Lakimiesliitto järjesti kesäkuussa seminaa- uuteen lupajärjestelmään olivat muuttuneessa toimintaymjoka synnytti tarpeen arvioida järjestelmää uurin otsikolla ”Lupalakimiesjärjestelmä – ky- päristössä, delleen. Taustalla oli muun muassa oikeudenkäyntimesymyksiä & vastauksia”. Mukana keskustele- nettelyjen uudistaminen ja joulukuussa 1997 toimintansa massa lupalakimiesjärjestelmästä olivat Laki- aloittanut vahva valtakunnansyyttäjävirasto. miesliiton Tommi Rainerman kanssa oikeus- Vuonna 2002 tuli voimaan vaatimus, jonka mukaan oikeuneuvos, oikeudenkäyntiavustajatyöryhmän dessa asiamiehenä esiintyvällä henkilöllä tuli olla lakimiesEnnen tätä oikeudessa oli ollut erilaisia asioitsijoipuheenjohtajana toiminut Hannu Rajalahti, tutkinto. ta, jotka saattoivat silloin tällöin hoitaa jonkin asian. Täsoikeudenkäyntiavustajalautakunnan sihteeri tä muutoksesta seuraava askel oli tuomioistuinlaitoksen keRiikka Meroma ja Suomen Asianajajaliiton hittämiskomitea (KM 2003:3), joka käsitteli jo mahdollista luvanvaraisuutta, mutta myös asianajomonopolia, jota yksi apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari. Seminaa- komitean jäsenistä kannattikin. Komiteaa seurasi mm. Asirin järjestelyissä mukana olleen Eero Blåfiel- anajajaliiton tutkimus asianajotoiminnan sääntelystä. Seuaskel olikin jo Rajalahden oikeudenkäyntiavustajadin mukaan idea tapahtuman järjestämisestä raava työryhmä. tuli kahdelta Lakimiesliiton jäseneltä. Rajalahden mukaan oikeudellisten palveluiden tarjoajina oli vuonna 2010: n. 1800 asianajajaa ja 600 asianajotoimis-

tojen lakimiestä; n. 220 julkista oikeudenkäyntiavustajaa, joista n. 130 asianajajia; 500–600 lakiasiaintoimistojen lakimiestä; sekä vain arvioitavissa oleva määrä liikeyritysten ja edunvalvontajärjestöjen lakimiehiä, perintäpalveluiden tarjoajia ja sivutoimisia palveluntarjoajia. Rajalahden mukaan tärkeimpiä syitä uudistukseen olivat erot oikeudenkäyntiavustajien velvollisuuksissa ja näiden toiminnan valvonnassa – asianajajilla oli valvontalautakunta, muilla ei mitään, eli ei ollut mahdollisuutta tehdä kanteluakaan heidän toiminnastaan. Toinen syy oli ammatillisissa laatuvaatimuksissa ja kuluttajansuojassa – esimerkiksi vain asianajajilta vaadittiin vastuuvakuutus, jonka puuttumisesta heille tuli kurinpitoseuraamus. Kolmantena syynä Rajalahti mainitsee oikeudenkäyntiavustajien toimimisen yhtenä keskeisenä oikeudenhoidon orgaanina – avustajan päätehtävä on oman päämiehen etu ja turvaaminen, mutta toiminnan vaikutus ulottuu tätäkin laajemmalle, joten on tärkeää olla sovittuna yhteisiä pelisääntöjä prosessien sujuvuuden varmistamiseksi.

Erilaiset vaihtoehdot

Rajalahden mukaan asianajajamonopoli olisi ollut selväpiirteinen ja tehokas, sillä siinä olisi vain yksi ryhmä, joka toimii oikeudenkäynneissä. Tämä ei olekaan kansainvälisesti harvinainen järjestelmä. Harppaus suomalaisesta oikeudenkäynti- ja käräjäperinteestä olisi kuitenkin ollut liian suuri. Saamansa palautteen perusteella työryhmä törmäsikin realismiin – monopoli ei ollut vielä mahdollinen, täytyi ottaa pienempi askel ensin. Lakimiesliitto vastusti monopolia, Asianajanliitoltakin se olisi edellyttänyt suuria organisaatiomuutoksia. Toinen vaihtoehto oli tuomioistuinvalvonta. Ääritapauksessa tuomioistuinten onkin jo nyt ollut mahdollista antaa asiamiehelle esiintymiskieltoa. Tällaisen kiellon antamisessa on kuitenkin yleensä kyse yksittäistapauksesta, sillä yhden tuomioistuimen yhdessä asiassa antaman kiellon perusteella on vaikea tietää kuka on missäkin esiintymiskiellossa. Järjestelmä olisikin kaivannut selkeää tiedonkulun parantamista. Vaarana valvonnassa olisi ollut valvontakäytännön hajautuminen ja epäyhtenäisyys, hyvinä puolina sen sijaan valvonnan yksinkertaisuus, keveys ja ennaltaehkäisevyys. Rajalahden mukaan valvonta olisi kuitenkin voinut johtaa ristiriitoihin asiaa käsittelevän tuomioistuimen puolueettomuuden kannalta. Kolmas vaihtoehto oli luvan- tai ilmoituksenvaraisuus. Tässä kyse oli tiettyjen kelpoisuuseh-

tojen täyttämisen kontrolloinnista. Koska tällainen kontrollointi saattaa kasvaa kustannuksiltaan huomattavaksi, oleellista olikin järjestelmän keveys ja yksinkertaisuus. Kelpoisuuden valvojaksi esillä olivat valvontalautakunta ja erillinen oikeudenkäyntiavustajalautakunta. Rajalahden mukaan työryhmä päätyi siihen, että napanuora Asianajajaliittoon tuli katkaista ja kelpoisuutta valvovan lautakunnan tuli toimia selkeästi erillään asianajotoiminnasta. Rajalahden mukaan työryhmä piti tärkeänä, että kaikkia oikeudessa esiintyviä asiamiehiä sitoo paitsi laki, myös samanlaiset eettiset normit ja periaatteet. Muidenkin asiamiesten kuin asianajajien kohdalla tuli olla mahdollisuus kanteluun. Aiemmin moni maallikko ei ollutkaan tietoinen eroista vaan kanteluita yritettiin tehdä muidenkin asiamiesten kohdalla. Laajuudeltaan lupajärjestelmän tuli työryhmän mukaan olla yleinen. Tärkeimmät poikkeukset tästä olivat asianosaiseen työ- tai virkasuhteessa oleva lakimies, työmarkkinajärjestön lakimies palvelusuhteeseen liittyvässä asiassa ja viranomaisen palveluksessa oleva lakimies. Rajalahden mukaan kelpoisuusehdoista poikkeamisesta yksittäisessä asiassa ei laadittu erillistä säännöstä vaan haluttiin ensin katsoa, miten järjestelmä käytännössä toimisi. Kelpoisuusehtojen osalta työryhmässä käytiin keskustelua. Rajalahden mukaan kyse oli nyt lähinnä minimitiukennuksesta kelpoisuusehtoihin. Tuomarijärjestöjen mukaan luvan saaneelta oikeudenkäyntiavustajalta olisi tullut valvoa olevan samanlaista kokemusta kuin pyrittäessä asianajajaksi. Korkeimman oikeuden mukaan ehtoihin olisi tullut tehdä heti suurempi tiukennus. Rajalahti pitää vain vähäistä tiukennusta hyvänä, sillä alalla ei ole enää pieniä asioita, joilla voisi harjoitella alalle pääsyä, mutta alalle pääsyn pitäisi kuitenkin olla melko helppoa. Rajalahti ei itse näe nyt tehtyä uudistusta lupajärjestelmän päätepisteenä vaan jossain vaiheessa mennään entistä tiukempaan suuntaan, mahdollisesti yhteiseen eurooppalaiseen järjestelmään.

Lupajärjestelmä käytännössä

Riippumattoman oikeudenkäyntiavustajalautakunnan tehtävänä on myöntää luvat oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen sekä päättää luvan peruuttamisesta ja seuraamusmaksun määräämisestä. Lautakunnan suurin menoerä on valvontapuoli. Luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskevan valvonta-asian käsittelee ja ratkaisee tietyin poikkeuksin kuitenkin Asianajajaliiton valvontalautakunta. Mero-

man mukaan oikeudenkäyntiavustajalautakunnan jäsenet ovat sivutoimisia ja lautakunnalla on kokouksia kerran kuussa, eli lupaa ei yleensä saa ihan heti. Luvan edellytyksenä on ensinnäkin Suomessa suoritettu oikeustieteen ylemmän asteen korkeakoulututkinto, eli OTK/OTM-tutkinto. Toiseksi vaaditaan riittävää perehtyneisyyttä, eli vuoden työkokemusta, josta tulee olla yksilöidyt todistukset. Vaihtoehtoisesti perehtyneisyytensä voi osoittaa suorittamalla asianajajatutkinnon tai tuomioistuinharjoittelun tai toimimalla vuoden ajan syyttäjän tehtävissä. Edellytyksenä luvan saamiselle on myös hakijan rehellisyys, eli häntä ei saa olla viiden viimeisen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen viimeisen vuoden aikana tuomittu sakkorangaistukseen rikoksista, jotka osoittavat hakijan olevan sopimaton tehtävään. Hakija ei saa myöskään olla ilmeisen sopimaton tehtävään, esimerkiksi vakavasti päihde- tai mielenterveysongelmainen taikka konkurssissa. Meroma toteaa kuitenkin, ettei lautakunta tiedä, jos hakijalla on esimerkiksi päihdeongelma vaan tämä tieto tulee yleensä tuomioistuimen kautta.

Mikä otetaan huomioon?

Meroman mukaan riittävään perehtyneisyyteen edellytettävän vuoden työkokemuksen tulee olla valmistumisen jälkeistä työkokemusta. Sen ei tarvitse kuitenkaan olla yksi yhtenäinen työkokemus vaan yhteenlaskettu vuoden mittainen työkokemus. Lakimiesliiton esityksestä huolimatta opiskeluaikaista työkokemusta ei siis kuitenkaan oteta huomioon, vaikka henkilö olisikin päässyt jo silloin tekemään lakimiehen tehtäviä vaativuudeltaan vastaavia töitä. Mikä kaikki valmistumisen jälkeinen sitten otetaan huomioon? Meroman mukaan lautakunta päättää aina kussakin tapauksessa tämän erikseen, sillä tähän ei ole yleispätevää vastausta. Kyse on kokonaisharkinnasta. Hakemukseen selvityksineen kannattaakin kunnolla panostaa ja tarkasti avata tehtävänkuviaan. Yksityisyrittäjäkin voi osoittaa riittävän perehtyneisyytensä kirjoittamalla itse tarpeellisen selvityksen toiminnastaan ja allekirjoittamalla sen. Meroman mukaan lautakunnassa luotetaan tällaiseen tiedon oikeaksi vakuuttamiseen.

Yksi suuri kysymys uudistuksen yhteydessä on ollut, miten nyt valmistuva henkilö voi saada vuoden työkokemuksen, jos häntä ei päästetä prosessaamaan? Miten käy valmistuneiden juristien palkkaamisen esim. pieniin ja keskisuuriin liikejuridiikan toimistoihin? Nihkeilläänkö pienissä prosessaavissa toimistoissa palkkaamista, jos lupaa ei vielä ole? Meroman mukaan kaikille täytyy olla yhtäläiset kriteerit, eivätkä ne voi olla riippuvaisia työnantajan koosta. Rainerman mukaan Lakimiesliiton kanta oli, että maisterin tutkinnon olisi tullut riittää osoittamaan riittävää kelpoisuutta. Lakimiesliitto ei nyt kuitenkaan ollut mukana työryhmässä. Rajalahti myöntää, että oikeudenkäyntikokemuksen saaminen on entistä vaikeampaa. Hänen näkemyksensä on, että Asianajajaliitto sai nyt äänensä kuuluviin. Asianajajaliiton Kivikarin mukaan liitto ei valitse asianajotoimistojen palkkaamista. Hyvänä asiana hän kuitenkin pitää sitä, että asianajajatutkinnon voi suorittaa jo opintojen aikana. Rainerman mukaan ainakaan yliopistolla ei ole kuitenkaan resursseja järjestää asianajajatutkintoa opiskelujen osana.

Kuinka lupaa haetaan?

Lupaa haetaan kirjallisesti oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta. Tämä tapahtuu postitse oikeaksi todistetuin papereiden. Meroma teroittaakin, että ei hakemusta ei voi vain nopeasti skannailla. Kaikki eivät aina jaksa kuitenkaan lukea loppuun asti ohjeita. Hakemuksessa on oltava sen ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys. Hakemus on myös allekirjoitettava. Lupahakemuksen käsittelystä peritään kertaluonteinen 350 euron hakemusmaksu. Lisäksi vuosittain peritään luvan haltijalta valvontamaksu, jonka suuruus on 350 euroa. Mikäli luvan saa tämän vuoden puolella, maksaa luvan saaja siis tänä vuonna 700 euroa ja 1.1.2014 uudet 350 euroa. Lupa myönnetään, jos edellytykset täyttyvät. Luvan myöntäminen ei ole siis tarveharkintaista. Lupa myönnetään toistaiseksi. Oikeudenkäyntiavustajalautakunta ylläpitää oikeudenkäyntiavustajaluetteloa luvan saaneista henkilöistä. Lista on samankaltainen kuin lääkäreiden ja muiden terveydenhoidon ammattihenkilöiden Valviran lista, eli siinä tulee tietää henkilön etu- ja sukunimi. Tietoja ei tällä hetkellä saakaan esimerkiksi paikkakuntakohtaisesti eikä myöskään

listaa kaikista luvan saaneista henkilöistä. Meroman mukaan tietosuojavaltuutetun lausunto edellytti tätä. Seminaariin mennessä lupia oli hyväksytty 122 kappaletta ja seuraavalla viikolla käsiteltävänä oli 40. Yhtään hylkypäätöstä ei oltu annettu. Alkuperäinen arvio lupien määrästä oli 1000, joten matkaa siihen vielä oli. Meroman mukaan nimi ei kuitenkaan automaattisesti putkahda rekisteriin vaan sitä tulee hakea. Olikohan syyskuun siirtymäajan päättyminen lopulta monen fatalji?

Kiertotienä asianajajatutkinto

Suomen Asianajajaliiton tehtävänä on mm. säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajatutkinto on asianajajaliiton jäsenedellytys. Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain mukaan se on myös yksi mahdollisuus saada oikeudenkäyntiavustajalupa. Tutkinnon myöntää Asianajajaliiton tutkintolautakunta. Lautakunnan päätöksiin ei ole valitusoikeutta. 1.3.2011 jälkeen suoritetut tutkinnot eivät vanhene, tätä aiemmin suoritetut vanhenevat kolmessa vuodessa. Kivikarin mukaan oikeusnotaarin (tai OTK/OTM) tutkinnon tulee olla suoritettu, jotta henkilö voi suorittaa asianajajatutkintoa. Tutkinto voidaan suorittaa muutoin vapaavalintaisessa järjestyksessä, mutta sen eettiseen osaan voi osallistua vasta, kun on osallistunut kirjalliseen kokeeseen. Tämä ei siis kuitenkaan edellytä, että kirjallisen kokeen tulokset ovat tulleet tai että henkilö on päässyt kirjallisen kokeen läpi. Kirjallinen koe on Kivikarin mukaan verrattavissa oikeustieteellisen tutkinnon tenttiin. Luettavaa siihen on satoja sivuja, mm. tapaohjeiden kommentaariteos, 40 sivua hallintoprosessioikeutta, asianajajaoikeudellista kirjallisuutta, lainsäädän-

töä ja asianajotoimintaa koskevia ohjeita. Itse kirjallisessa kokeessa on kuusi tehtävää, jotka ovat esseitä, monivalintatehtäviä ja oikeustapauksia. Neljä tehtävistä on asianajajaoikeudellisia, yksi hallinto-oikeudellinen ja yksi rikosprosessioikeudellinen. Tehtävä arvostellaan asteikolla 1–10 ja tenttijän on saatava vähintään puolet kokonaispistemäärästä 60. Tutkinnon oikeudenkäyntiosa paikkaa Kivikarin mukaan Suomea kansainvälisessä vertailussa pitkään vaivanneen harjoituksen puutteen. Ajallisesti tämä osio vie eniten aikaa, sillä se vaatii etäopiskelua 12 viikon ajan ja mm. haastehakemuksen, vastauksen ja yhteenvedon laatimisen. Tämän jälkeen on käytävä kaksi kurssipäivää luentoja ja harjoituksia, jotka koostuvat suullisesta valmistelusta, pääkäsittelystä, todistajien kuulemisesta ja loppuyhteenvedosta. Kivikarin mukaan kursseilla prosessoinnin noviisi ja prosessikeisari eivät joudu samaan ryhmään, mutta lopulta osallistujat ovat erittäin taitavia. Tutkinnon eettinen osa on sekin kaksipäiväinen kurssi. Päivät sisältävät liiton toiminnan esittelyä, tapaohjeita käytännössä (esim. salassapitovelvollisuus, valvontaratkaisuja), markkinointia ja julkisuuden käsittelyä. Tutkinnon kirjallinen osa maksaa 150 euroa, eettinen osa 675 euroa ja oikeudenkäyntiosa 675 euroa, eli yhteensä hintaa tälle lystille tulee 1500 euroa. Mikäli asianajajatutkinto on hankittu tarkoituksessa saada oikeudenkäyntiavustajalta vaadittava lupa, tulee tähän lisätä vielä siitä maksettavat 700 euroa. Sitten pääsee oikeuteen.

Palkattomat harjoittelut Teksti: Annika Juvonen

Mediassa keskustellaan den tilannetta palkattomien harjoittekoko ajan enemmän palkat- luiden suhteen. tomista harjoitteluista. Suu- Ulkomailla gradutyöharjoitrin osa lehtien otsikoista pi- telussa palkatta tää palkattomia harjoittelu- Ruotsissa gradutyöharjoittelun (työjohon sisältyi gradun kirja pelkästään negatiivisena harjoittelun, joittaminen harjoittelupaikan toivoasiana. Varsinkin ammatti- masta aiheesta) palkatta suorittanut oikorkeakouluissa tutkintoi- keustieteen opiskelija Olli päätyi harhin kuuluu ajoittain useam- joitteluun uusien kokemusten tähden. pikin yli kuukauden mit- ”Toki harjoittelun palkattomuus miePunninnan tuloksena päätin, tainen palkaton harjoittelu. titytti. että ulkomailla tehdyssä oman alan harOsasta palkattomista harjoittelussa saan niin paljon kokemusta, joitteluista kertyy samalla että minun kannattaa valita harjoittelu vaikka palkatonkin,” hän toteaa. Olli opintopisteitä, mutta ajoit- –kertoo palkattomien gradun kirjoittatain alaa opiskeleva joutuu miseen yhteydessä olevien harjoittelurahoittamaan harjoittelun- jen olevan Ruotsissa yleinen käytäntö. sa samaan aikaan tehtävällä ”Suomessa palkattomaan harjoitteluun lähtemiskynnys olisi kyllä korkeampalkallisella työllä. Helsingissä oikeustieteilijöille tarjotaan kuukauden mittaista palkatonta harjoittelua syyttäjänvirastossa; tästä kertyy kuitenkin 7 opintopistettä. Toisaalta ajoittain esimerkiksi Paragraaffin oikkaripörssinkin kautta tarjotaan työpaikkoja, jossa palkka voi olla 500 euroa kuukaudessa viiden kuukauden ajan tehtävästä työstä. Inter Vivos haastatteli nyt amk-opiskelijaa, jonka alalla palkattomat harjoittelut ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus, suomalaista ulkomailla palkattoman harjoittelun suorittanutta oikkaria sekä selvitteli muutenkin ulkomai-

pi – ehkä siksi että en ole tottunut sellaiseen käytäntöön. Paikassa, jossa harjoitteluni suoritin, oli minun lisäkseni kolme muuta palkatonta harjoittelijaa, ja he olivat kaikki paikallisia opiskelijoita. Heidän kanssaan tuli useaan otteeseen keskusteltua palkattomuuden mielekkyydestä opiskelijan näkökulmasta.” Olli haluaa kuitenkin muistuttaa ulkomaille lähteviä opiskelijoita mahdollisuudesta saada erilaisia apurahoja ulkomailla suoritettavia harjoitteluja varten. Ollin mielestä opiskelijoiden ei tarvitsisi olla valmiita tekemään nykyistä enempää ilmaisia harjoitteluja; hän nä-

kee ne hieman ongelmallisina sekä toimeentulon että työmotivaation kannalta. Harjoittelija, oli hän sitten palkaton tai palkallinen, tuo kuitenkin työpanoksensa työharjoittelupaikkaan. ”Harjoittelupaikassani lähdettiin siitä, että harjoittelijat ovat lähes valmistuneita juristeja, ja siksi saavat tehdä aikalailla samoja juttuja kuin palkkalistalla olevat juristit”, Olli toteaa lopuksi.

Palkattomat harjoittelut osana tutkintoa

Fysioterapeutiksi opiskeleva Emma kertoo tutkintoonsa kuuluvan olennaisena osana palkattomia harjoitteluja. Hän kertoo muutenkin sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin kuuluvan yleisesti palkattomia harjoitteluja. ”Kaikki harjoittelut, joita tutkinnon aikana suoritetaan ovat palkattomia. Toki jos jollakin käy hyvä tuuri/on suhteita niin kaipa sitä palkkaakin voisi saada, ei sitä kukaan tietääkseni kieltänyt ole. Eli en siis voi sanoa, että kaikilla sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla kaikki harjoittelut olisivat palkattomia.” Emma käy viikoittaisen 40 tunnin harjoittelun lisäksi palkallisissa töissä toimeentulonsa takia. ”Harjoitteluhan on sinänsä yhtä rankka oli se palkallinen tai ei, sisältö kuitenkin on sama. Palkattomasta harjoittelusta tosin tekee rankaksi se, että moni tekee sen ohella töitä; 40h/vko harjoittelussa ja sen päälle vielä omat työt on melko rankka yhtälö. Toisaalta ne (itseni mukaan lukien), jotka töitä harjoittelun aikana tekevät, tekevät niitä yleensä ympäri vuoden opiskelun ohella. Tämän takia jatkuvaan kiireeseen ja mitättömään vapaan aikaan on ehtinyt jo jollakin tasolla tottua”, hän toteaa.

Emma kertoo harjoittelussa oppimisen ajoittavan kärsivän, koska aikaa ei vapaa-ajan puutteen vuoksi aina ole tarpeeksi asioihin paneutumista varten. Emma tosin toteaa, ettei harjoittelun yhdistäminen normaaliin työhön ajoittain onnistu työaikojen mennessä päällekkäin ja välimatkojen muodostaessa ongelmia työnteon ja harjoittelun välillä. Hänen mielestään optimaalista voisi olla työskennellä vähemmän harjoittelun aikana ja enemmän hiljaisempana aikana, mutta toisaalta monilla työpaikoilla tunneista on mahdotonta joustaa. Emma toteaa kuitenkin ymmärtävänsä harjoittelun palkattomuuden. ”Ohjaaja on kuitenkin opiskelijasta vastuussa, ja sosiaali- ja terveysalalla virheet voivat saada isotkin seuraukset potilastilanteissa. Me opiskelijat siis täysin työllistämme ohjaajaa harjoittelun ajan. Lähes valmistuneiden opiskelijoiden tietoja taitotaso on jo kuitenkin sen verran korkeammalla, että kyllä harjoittelijasta tosiasiassa hyötyäkin on. Näiden harjoittelujen palkallisuus olisi ehkä siis perusteltua.” Emma kuitenkin arvostaa harjoittelussa saamaansa kokemusta. ”Harjoittelussa nähtyä, koettua ja opittua ei voi millään tasolla verrata normaaliin koulun käyntiin, koska ei siellä saa aikaiseksi oikeita potilastilanteita (ja jos saa, niin ne ovat harvassa). Sen takia en pidä itseäni orjatyöläisenä harjoittelussa vaan pikemminkin arvostan sitä, että saan oppia ammattilaisen ohjauksessa.”

Esimerkkejä Euroopasta palkattomista harjoitteluista Teksti: Kristina Kotro

Samson, oikeustieteen opiskelija, Ranska

Ranskassa suurin osa harjoitteluista on kokonaan palkattomia, sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Opiskelijat ovat tottuneet siihen, että ensimäistä palkallista oman alan työtä edeltää muutama palkaton harjoittelujakso. Myös ilmaisista harjoittelupaikoista käydään kovaa kilpailua. Usein ilmaiseen harjoitteluunkin vaaditaan hakijalta aiempaa työkokemusta, hyviä arvosanoja ja kielitaitoa. Ranskan työmarkkinoilla on tällä hetkellä ylitarjontaa juristeista ja monet yritykset käyttävät sitä häikäilemättä hyväkseen. Olen jopa kuullut toimistoista, joissa sihteeri irtisanottiin, koska oli halvempaa teettää paperityöt palkattomilla harjoittelijoilla.

Martha, Puola, oikeustieteen opiskelija, palkattomassa harjoittelussa asianajotoimistossa

Palkattomat harjoittelut ovat Puolassa tavallisia. Yleisimpiä ovat muutaman viikon mittaiset ilmaiset harjoittelut, mutta tarjolla on myös jopa vuoden mittaisia palkattomia työsuhteita. Osa paikoista kuitenkin korvaa harjoittelijalle esimerkiksi työmatkoista syntyneet kustannukset ja lounaan. Joskus harjoittelijalle maksetaan lisäksi pientä kuukausikorvausta, esimerkiksi 200 euroa. Itse olen tällä hetkellä palkattomassa harjoittelussa kilpailuoikeuteen erikoistuneessa asianajotoimistossa. Olen paikasta todella onnellinen, sillä hakijoita oli paljon. Ajattelen sitä sijoituksena tulevaisuuteen.

Anna, markkinoinnin opiskelija kauppakorkeassa, Suomi, palkattiin mainostoimistoon vakituisesti palkattoman harjoittelun päätteeksi

Minut palkattiin harjoittelupaikkaani palkattoman harjoittelun päätteeksi. Harjoittelujakso oli vähän kuin koeaika, mahdollisuus todistaa kykyni työntekijänä. Palkaton työpanos oli varmasti myös osoitus motivaatiostani. Suomalaisissa mainostoimistoissa yllättävän suuri osa harjoitteluista on kokonaan palkattomia. Kilpailu alan paikoista on kovaa, koska markkinointi on suosittu opiskelusuuntaus. Sitä voi myös opiskella monessa paikassa, ja vastavalmistuneita markkinoinnin ammattilaisia on paljon. Esimerkiksi ammattikorkeassa harjoittelu on pakollinen osa opintoja ja moni suorittaa harjoittelun mainostoimistossa. Se on varmasti lisännyt palkattomia harjoitteluita mainosalalla.

STEP-harjoittelijana Pakistanissa Teksti: Laura Timonen Kuvat: Mira Savilaakso

Kiinnostaako kansainvälisyys ja erilaiset työharjoittelumahdollisuudet ulkomailla? ELSAn kahdesti vuodessa ilmestyvä STEP Newsletter tarjoaa monipuolisia työharjoittelumahdollisuuksia maailmalla. Mukana on myös hieman perinteisistä oikkareiden työpaikoista poikkeavia ja eksoottisempia vaihtoehtoja. Mira Savilaakso Turun oikeustieteellisestä tiedekunnasta päätti viime keväänä hakea ELSAn STEP-työharjoitteluohjelman kautta silloin ensimmäistä kertaa ohjelmassa mukana ollutta harjoittelupaikkaa Pakistanin Lahoresta, Center for Law and Policysta. Hän tuli valituksi ja vietti kesällä kolme kuukautta työskennellen taatusti erilaisessa kesäharjoittelupaikassa täysin vieraassa kulttuurissa.

Mikä sai sinut kiinnostumaan STEPtyöharjoittelusta Pakistanissa? Erikoistun kansainväliseen oikeuteen sekä ihmisoikeuksiin ja olen erityisen kiinnostunut ihmisoikeuksista Aasiassa. Olinkin varma, että haluan suorittaa jossain vaiheessa työharjoittelun jossain Aasian maassa. Kun näin ilmoituksen Pakistanin harjoittelupaikasta joulukuun STEP Newsletterissä, päätin pienen Pakistanin turvallisuustilanteen googlailun jälkeen hakea kyseistä paikkaa. Pyysin ELSA Turun STEP-vastaavaa toimittamaan minulle hakemuslomakkeen, jonka täytettyäni lähetin sen hänelle takaisin. Noin kuukauden päästä kuulin, että olin tullut valituksi kyseiseen harjoittelupaikkaan erään tšekkiläisen tytön lisäksi. Koska harjoitteluni kesto oli kolme kuukautta, sain myös Turun yliopistolta yleistä matka-apurahaa harjoitteluun. Harjoittelusta ei saanut palkkaa, mutta siihen kuului majoitus, ateriat sekä kuljetukset Lahoressa, joten selvisin melko pienellä budjetilla kesästä.

paa kuin muissa osissa Pakistania. Aikaisemman Aasia kokemuksen perusteella osasin varautua hulluun liikenteeseen, siihen että kaikki asiat hoituu hyvin hitaasti sekä tuliseen ruokaan. Silti minua odotti paikan päällä iso kulttuurishokki. Eniten shokkia aiheutti se, että olin koko maan ainut blondi. Eli kaikki Lahoren kymmenen miljoonaa ihmistä tykkäsivät tuijottaa minua, jos sattuivat vilauksen minusta näkemään. Kaikesta kuitenkin selvittiin ja loppuajasta paikalliset luulivat minua jopa yhdeksi heistä, kun olin alkanut peittää vaaleaa tukkaani isoilla huiveilla sekä käytin muutenkin paikallisia vaatteita ja käyttäydyin paikallisten tavoin. Pakistanin oikeuskulttuurista minulla ei ollut mitään tietoa ennen harjoitteluun lähtöä. Se ei kyllä ollut edes harjoitteluun pääsyn edellytys. Paikan päällä kyllä opin jonkin verran myös Pakistanin oikeusjärjestelmästä sekä myös sen nurjasta puolesta kuten korruptiosta ja tuomareihin kohdistuvasta väkivallan uhasta.

Sujuivatko käytännön matka- ja asuKerro työpaikastasi, mitä odotuksia si- misjärjestelyt ongelmitta? nulla oli ja täyttyivätkö ne? Matkat sujuivat erityisen hyvin, sillä lennot PakistaHarjoittelupaikkailmoituksen mukaan työtehtäviini kuuluisi tutkimusavustajan tehtävät keskittyen Pakistanin ihmisoikeustilanteeseen. Sen enempää en tiennyt tehtävistäni ennen saapumista Lahoreen. Paikan päällä tutkimusaiheekseni täsmentyi ei-muslimien oikeudet islamilaisessa oikeudessa sekä Pakistanissa. Lisäksi tutustuin islamilaiseen oikeuteen yleisesti. Kiinnostuin islamilaisesta oikeudesta matkan aikana niin paljon, että suunnittelen tällä hetkellä jopa kirjoittavani graduni aiheesta.

Ilmenikö yllätyksiä? Se oli aika yllättävää, että käytimme niin useita työpäiviä tapaamisiin eri työtehtävissä toimivien lakimiesten kanssa. Olen juonut teetä mm. muutaman poliisipäällikön, asianajajan, tuomarin ja jopa Pakistanin tulevan oikeusministerin kanssa. Tämä oli tietenkin vain positiivinen muutos aikatauluihin, sillä tuskin minulla ikinä tulee samanlaista tilaisuutta vastaan. Saimmekin välillä kunnon VIP-kohtelua, koska Pakistanissa ei ole paljon länsimaalaisia ja kaikki olivat niin kiinnostuneita meistä harjoittelijoista.

niin on helppo varata netin kautta. Jostain syystä minut oli paluumatkalla siirretty business-luokkaan ja minulla oli jopa oma sohva/sänky lentokoneessa. Lahoressa me harjoittelijat asuimme koko ajan länsimaalaistyylisessä hotellissa, sillä niissä on niin hyvät turvajärjestelyt. Hotelli oli tosi hieno, mutta tulevaisuudessa harjoittelijat ilmeisesti saavat oman asunnon, mikä on mielestäni hyvä asia, sillä sinne todennäköisesti on helpompi kotiutua kuin hotelliin.

Minkälaista työ oli ja miten kulutit vapaa-aikasi? Työ oli aika rentoa, mikä oli ihanaa rankan opiskeluja työskentelyvuoden jälkeen. Varsinkin Ramadanin eli muslimien paastokuukauden aikana työpäivät olivat vain kuusituntisia. Vapaa-aikaani kulutin yleensä kirjoja lukien ja välillä kävimme myös muiden harjoittelijoiden sekä paikallisten työkavereidemme kanssa shoppailemassa ja ulkona syömässä. Emme oikeastaan kulkeneet yksiksemme, sillä Lahoressa joka paikkaan pitää mennä autolla ja sellaista meillä ei ollut. Olin kuitenkin tyytyväinen, että minulle jäi niin paljon aikaa vain rentoutua hotellilla.

Jännittikö lähteminen vieraaseen kult- Ehditkö tutustua maahan ja sen kulttuuriin? Oliko sinulla ennakkoon min- tuuriin? kälainen tuntemus Etelä-Aasiasta ja sen oikeuskulttuurista? Kävimme Lahoren ulkopuolella retkillä muutaman Jännitti todella paljon. Olen matkustanut aikaisemmin Kaakkois-Aasiassa ja Japanissa, mutta en ollut koskaan ennen ollut Etelä-Aasiassa. Varsinkin Pakistan luokitellaan hyvin vaaralliseksi maaksi länsimaalaisille, vaikka Lahoren alueella onkin paljon turvallisem-

kerran. Työnantaja vei meidät esimerkiksi katsomaan show’ta Intian ja Pakistanin rajalle, jossa kummankin maan sotilaat laskevat auringonlaskun aikaan maidensa liput lipputangosta. Kyseinen show keräsi rajalle joka ilta satoja ihmisiä kannustamaan sotilaita ja tunnelma olikin kuin Suomi–Ruotsi-jääkiekko-ottelusta.

Työnantajamme käytti meitä myös katsomassa paikallisia nähtävyyksiä sekä pääsimme myös tutustumaan hänen sekä työkavereidemme perheisiin. Heidän avullaan pääsimme siis näkemään myös paikallista perhe-elämää, jota ihan joku perusturisti ei näe.

Mitä haluaisit sanoa oikkareille, jotka tätä lukiessaan miettivät: ”Jos vaan uskaltaisin, niin hakisin…”? En aio vähätellä Pakistanin turvallisuustilannetta. Jos reissuun lähtee, kannattaa sitä harkita pitkään, onko valmis ottamaan riskin. Vaikka Lahoressa ei olekaan tapahtunut länsimaalaisiin kohdistuneita iskuja vuosiin, riski on kuitenkin aina olemassa. Jos kuitenkin on kiinnos-

tunut vierailemaan Pakistanissa, on tämä turvallisempi vaihtoehto kuin lähteä sinne yksin. Työnantaja piti meistä harjoittelijoista todella hyvää huolta ja auttoi kaikissa käytännön asioissa. En koskaan tuntenut oloani uhatuksi. Eli jos olet valmis ottamaan riskin, sekä kunnioittamaan ja sopeutumaan hyvin erilaiseen kulttuuriin, voit kokea jotain mihin vain hyvin harvalla on mahdollisuus. Matkani todisti, että henkilöt, joilla on hyvin erilaiset taustat sekä kulttuurilliset ja uskonnolliset lähtökohdat voivat tulla läheisiksi ystäviksi. Sain matkaltani elinikäisiä ystäviä sekä kokemuksia, joita en koskaan unohda. Lisäksi voin kirjoittaa CV:heni jotain sellaista, mitä tuskin kellään muulla suomalaisella oikkarilla on.

Mikä STEP-työharjoittelu?

Jos Pakistan kuitenkin tuntuu liian extremeltä tilaisuudelta, STEP-harjoittelupaikkoja on myös monissa Euroopan maissa sekä esimerkiksi Amerikassa. Student Trainee Exchange Programme (STEP) tarjoaa ELSAn jäsenmaksun maksaneille oikeustieteen opiskelijoille mahdollisuuden lähteä oman alan työharjoitteluun ulkomaille. Harjoittelupaikkoja tarjotaan sekä ELSAn jäsenmaissa, että sen ulkopuolella ympäri vuoden. Harjoittelun kesto vaihtelee 2 viikosta 2 vuoteen. Harjoittelu on yleensä palkallista. STEP-harjoitteluun hakeminen on ilmaista ja lisäksi erittäin helppoa. Paikallisryhmäsi STEP-vastaava tukee sinua koko prosessin ajan ja kohdemaasi ELSA-ryhmä auttaa sinua käytännön järjestelyissä sekä järjestää vapaa-ajanohjelmaa harjoittelusi aikana. Lisätietoja STEP-harjoittelusta saat ELSA Helsingin ja ELSA Finlandin kotisivuilta tai ELSA Finlandin STEP-vastaavalta osoitteesta vpstep@elsa-finland.fi. Mira Savilaaksolta voi kysyä lisätietoja hänen harjoittelustaan osoitteesta humanrights@elsa-finland.fi.

IV tutkii ... Ihastuttavat ja vihastuttavat juristit

Teksti: Tiia Vuoristo Kuvitus: Annika Solehmainen

Ahne kieroilija vai yhteiskuntajärjestyksen olennainen osa? Lakimiehistä on kautta historian sanottu sitä sun tätä, eikä kaikki lausuttu ole aina ollut mairittelevaa. IV päätti alkavan lukuvuoden kunniaksi kysellä muiden alojen opiskelijoiden mielipiteitä tästä ammattikunnista kauneimmasta. IV pyysi kyselyyn osallistuneita kertomaan omin sanoin mielipiteensä juristeista. Kyselyyn osallistuikin opiskelijoita useista eri tiedekunnista. Tulokset yllättivät (ainakin kyselyn tekijöitä), sillä suurin osa, noin 55 %, kyselyyn vastanneista ilmoitti ajattelevansa juristeista melko positiivisesti tai vähintään neutraalisti. Vastanneiden mielipiteet kuitenkin vaihtelivat erittäin paljon, ja juristiammattiin perinteisesti yhdistetyt stereotypiat korostuivat monissa vastauksissa selkeästi. Lakimiehiin liitetyt negatiiviset ennakkoluulot tulivat ilmi monissa vastauksissa. Erityisesti humanististen alojen sekä luonnontieteellisten alojen opiskelijat eivät arvostaneet juristeja kovinkaan korkealle. Vastauksissa juristit miellettiin usein ylimielisiksi (varsinkin ns. köyhien alojen ihmisiä kohtaan), omahyväisiksi, pinnallisiksi ja rahanahneiksi. Monen kyselyyn osallistuneen mielestä juristit myös pyrkivät korostamaan arvovaltaansa ja statustaan pukeutumalla merkkivaatteisiin. ”Jurististereotyyppihän on konservatiivinen, turhantärkeä burberseilijä”, eräs humanistiopiskelija totesi. Monen vastanneen mielestä juristit ovat myös pikkutarkkoja ja yksityiskohtaisia. Asioiden ulkoa oppiminen yhdistettiin joidenkin opiskelijoiden vastauksissa juristiammattiin olennaisesti kuuluvana osana.

ta sanoi. Juristit yhdistettiin myös amerikkalaisiin lakisarjoihin, menestykseen ja kovaan palkkaan. ”Juristit on massikeisareita”, eräs kauppatieteen opiskelija summasi. Juristit miellettiin lisäksi älykkäiksi ja kunnianhimoisiksi ihmisiksi. Toisaalta kunnianhimoa ei aina pidetty ainoana juristien työmotivaatioon vaikuttavana tekijänä: ”Täytyy olla joko äärimmäisen kunnianhimoinen tai rahanahne, jos tekee sellaista hommaa”, yksi kyselyyn vastanneista tokaisi. Jurististereotypiat olivat joidenkin mielestä vanhanaikaisia ja kuluneita: ”Ihmisillä on juristeista ihan väärä kuva. On tyhmää yleistää tietyt stereotypiat koskemaan koko ammattikuntaa”, eräs kauppatieteen opiskelija kiteytti.

Kyselyyn vastasi parikymmentä opiskelijaa kuudesta eri tiedekunnasta.

Suopeimmin juristeihin suhtautuivat kyselyn mukaan kauppatieteen, tekniikan ja käyttäytymistieteen opiskelijat. Juristit yhdistettiin monessa vastauksessa pukeutumisen osalta jakkupukutyyliin: ”Juristeilla on aina ykköset yllä”, eräs vastanneis-

Lyhyt oodi yhdistystoiminnalle Teksti: Mikko Rudanko Kuvat: Pykälä ry Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama organisaatio. Yhdistysrekisterissä on tällä hetkellä noin 135 000 yhdistystä. Suomea onkin usein kuvailtu yhdistysten luvatuksi maaksi. Yhdistymisvapaus on Suomessa turvattu perustuslaissa. Sen 13.2 § kuuluu seuraavasti: “Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.” Yhdistystoimintaa sääntelee yhdistyslaki. Lain mukaan yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen. Laki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle tai jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen. Tällaiset yhteisöt jäävät myös nyt ulkopuolelle.

Mitä on yhdistystoiminta?

sekä kehittää jäsenistön harrastusmahdollisuuksia; 3) toimia jäsentensä taloudellisten, ammatillisten ja sosiaalisten etujen puolesta; 4) puolustaa jäsentensä oikeusturvaa; sekä 5) osallistua oikeus- ja koulutuspoliittiseen vaikuttamiseen sekä tarjota sen edellyttämiä tietoja jäsenilleen.

Demokraattinen ja laajapohjainen yhdistystoiminta

Oleellisena osana yhdistystoimintaan kuuluu demokratia ja vaalit. Päätösvalta yhdistyksissä kuuluukin jäsenille, jotka käyttävät valtaansa yhdistyksen kokouksissa. Yhdistyslain mukaan yhdistyksellä tulee olla hallitus, jonka valitsee yhdistyksen kokous. Hallituksen jäsenten tulee olla luonnollisia yli 15-vuotiaita henkilöitä, joita ei ole asetettu konkurssiin. Hallituksen puheenjohtajalla pitää myös olla asuinpaikka Suomessa eikä hän saa olla vajaavaltainen. Hallituksen tulee kollektiivisesti vastata toiminnastaan, hoitaa huolellisesti yhdistyksen asioita, huolehtia yhdistyksen kirjanpidon lainmukaisuudesta ja edustaa yhdistystä suhteessa ulkopuolisiin tahoihin. Hallitus vastaa yleensä myös yhdistyksen juoksevista asioista.

Yhdistystoimintaan liittyy olennaisesti aatteellisuus, vapaaehtoisuus ja yhteisöllisyys. Yhdistystoiminnassa vähintään kolme henkilöä on kiinnostunut yhteisestä päämäärästä, joka ei tähtää taloudelliseen voittoon. Kyse on siis yleishyödyllisestä toiminnasta. Aatteellisuus voi olla esimerkiksi urheilun, kulttuurin, ympäristön tai perinteiden edistämistä tai jonkin ryhmän, kuten lasten tai vanhusten, auttamista. Usein toimitaankin tietyn yhteisön hyväksi.

Luottamustehtävä on tehtävä, jonka hoitajalta edellytetään hänen nimittäjiensä tai valitsijoidensa luottamusta. Tällainen tehtävä on usein edellä mainitun hallituksen jäsenyys, mutta se voi myös olla toimintaa muussa yhdistyksen toimielimessä, kuten toimi- tai valiokunnassa. Yleensä luottamustehtävien toimikausi on kestoltaan ennalta määrätty, joten transitio ja tiedon siirtyminen eri toimikausien toimijoiden välillä onkin erityisen tärkeää.

Yhdistystoiminta voi olla poliittista tai poliittisesti sitoutumatonta. Luottamustehtävissä toimivat myös mm. kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut. Puolueetkin ovat yhdistyksiä, joiden toiminnan tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Puolueen keskusorganisaatiot voidaan tietyin edellytyksin merkitä puoluerekisteriin, jolloin niillä on oikeus käyttää nimessään lyhennystä r.p. (rekisteröity puolue) erotuksena lyhenteestä ry (rekisteröity yhdistys). Useimmat Suomessa toimivista yhdistyksistä ovat kuitenkin poliittisesti sitoutumattomia, luonteeltaan esimerkiksi urheiluseuroja.

Toimielimen jäsenet voi valita yhdistyksen jäsenistö tai nimittää hallitus. Koska aatteellisen yhdistyksen tarkoitus ei ole taloudellinen, sen luottamustehtävistä ei yleensä makseta palkkaa tai muuta palkkiota. Kuluja toiminnassa voidaan korvata, mutta motivaatio usein haastavaan ja etenkin aikaavievään toimintaan on aina muuta kuin rahallista. Kannustimena toimintaan voi olla esimerkiksi vastuullisuus, arvostus tai mahdollisuus päästä vaikuttamaan.

Yhdistyksellä tulee olla säännöt, joissa on määriteltävä muun muassa yhdistyksen tarkoitus. Esimerkiksi Pykälä ry:n sääntöjen 2 §:n mukaan yhdistyksen tarkoituksena on: 1) toimia Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden etujärjestönä; 2) tarjota jäsenilleen opinto-, sosiaali- ja kulttuuripalveluja 36

Tehtävä ja toiminta yhdistyksessä voi myös olla jotain muuta kuin tarkkaan määritelty toimielimen jäsenyys. Se voi olla kestoltaan lyhyttä tai tiettyyn tapahtumaan/projektiin sidottua. Aktiivisuus voi myös olla ajoittaista ja halu osallistumiseen syntyä aina uudelleen. Tärkeää onkin, että yhdistys tiedottaa hyvin toiminnastaan jäsenilleen, jotta nämä ovat tietoisia osallistumismahdollisuuksistaan. Kynnys osallistumiseen ei saa olla liian korkealla. Luonteeltaan toiminta on yleensä sitä, että yhdistyksen jäsen antaa aikaansa ja osaamistaan yhdistykselle. Tässä motivoi yleensä mahdol-

lisuus osallistua ja vaikuttaa. Usein syy löytyy myös halusta toimia yhdessä muiden kanssa. Yleensä yhdistyksessä onkin helppo tavata uusia ihmisiä, jotka jakavat samankaltaisia arvoja ja kiinnostuksen kohteita kuin sinä. Tämä juontuu jo yhdistyksen luonteesta kerätä yhteen yhteisestä päämäärästä kiinnostuneet. Hyvin toimiva yhdistys pystyy toki tarjoamaan myös erilaisista asioista kiinnostuneille mahdollisuuden toteuttaa näitä asioita yhdistyksen sisällä. Halukkaat voivat esimerkiksi perustaa kerhoja.

Miksi lähdin mukaan yhdistystoimintaan?

”Saapuessani phuksina ilman minkäänlaisia ennakkokäsityksiä Pykälään, se vei mukanaan kuin itsestään. En koskaan siis nimenomaisesti tehnyt päätöstä lähteä mukaan yhdistystoimintaan, mutta sekuntiakaan ei ole kaduttanut! Ennen kaikkea toiminta Pykälän kaltaisessa yhdistyksessä on minulle merkinnyt huikeita ihmisiä, unohtumattomia kokemuksia, itsensä kehittämistä sekä hommia, joita mielekkäämpiä ei muualta tule vastaan. Tällaisen jäsenistön kanssa on todella palkitsevaa työskennellä!”

”Kaikenlaisen oppilaskuntatoiminnan jälkeen oli täysin luonnollista jatkaa samanlaista ’puuhastelua’ myös vähän isommissa piireissä. Varsinkin kun en heti ensi yrittämällä päässyt sisään, niin ehti nähdä parin tutun toimintaa Pykälässä jo ennen omaa sisäänpääsyä. Totta kai halusin nähdä toimintaa myös sisältäpäin enkä vain osallistua tapahtumiin ns. ulkopuolisena. Yhdistys- ja kaikenlaisen kerhotoiminnan ansiosta pääsi niin erilaisiin asioihin mukaan ja sai tutustua niin monenlaisiin ihmisiin. Näistä ihmisistä samantapaisine ajatuksineen onkin sittemmin tullut parhaita ystäviäni. Nälkä kasvoi syödessä ja kun lisävastuun ottaminen tuntui omalta jutulta, niin onnistuin sitten pääsemään pariksi vuodeksi Pykälän hallitukseen asti ja myös Lakimiesliiton toimintaan. Yhdistystoiminta on yksi loistava harrastus muiden joukossa, varsinkin tällä alalla, joten eiköhän se tule aina pysymään osana elämääni.” Jesse Viljanen Pykälä ry:n ulkoasiainvaliokunnan jäsen 2007 Pykälä ry:n hallituksen jäsen 2008 ja 2009 Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry:n järjestövaliokunnan jäsen 2012

Katariina Järvi Pykälä ry:n ulkoasiainvaliokunnan jäsen 2012 ja varapuheenjohtaja 2013 Pykälä ry:n opintovaliokunnan jäsen 2012–2013

Pykälä ry:n hallitus valitaan yhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa 11.11.2013. ”Olin töissä tennishallissa ja Jaana Saarijärvi oli Pykälä ry:n valiokunnat (UAV, YVK, myös. Itse tein kauheasti vuoroja ja Jaana melko vähän. Kysyin, miksi hän ei tee enemmän. Vastaus oli, OVK, YSV) valitaan valiokuntavaaleissa 19.11.2013. että ELSA pitää liian kiireisenä. Olin jo hakenut tiedekuntaan, mutta en päässyt sisään. Jaanan elämä ja kiireet kuulostivat hienoilta. Halusin tietysti samaa. Kun sitten sain hyväksymiskirjeen ja ELSAn esite oli siellä, liityin heti ja odotin kuumeisesti tilaisuutta lähteä mukaan toimintaan. Sitten tuli Annukalta viestiä juhlagaalaan liittyen. Ilmoittauduin OC:hen ja aloin haaveilemaan hallituspestistä. Toki olen aina rakastanut matkustamista ja tiesin ELSAn olevan kansainvälinen järjestö.” Laura Päivinen ELSA Helsinki ry:n hallituksen jäsen 2012 ja puheenjohtaja 2013 ELSA Finland ry:n hallituksen jäsen 2012/2013 Pykälä ry:n opintovaliokunnan jäsen 2012 “Kun tekee yhdessä töitä ihmisten kanssa niin oppii tuntemaan heidät paljon paremmin kuin silloin, kun tekee vain niin sanotusti miellyttäviä asioita (dokaa, käy leffassa). Oikiksessa tehdään niin vähän ryhmätöitä yms., joten Pykälä on oikeastaan ainoa paikka, jossa voi tutustua ihmisiin pintaa syvemmältä. Ja onhan se kiva juhliakin.” Jenna Tirkkonen Pykälä ry:n yleisvaliokunnan jäsen 2010 Pykälä ry:n hallituksen jäsen 2011 ja puheenjohtaja 2012 Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry:n opiskelijavaliokunnan jäsen 2012–2013

Vuoden 2013 joukkue: Eliška Pírková (valmentaja), Paavo Teittinen, Ukri Soirila (valmentaja), Vesa Kyyrönen, Anne Hyartt, Tero Kivinen

Helsingin yliopiston paluu Teldersin kärkisijoille Teksti ja kuva: Tero Kivinen

Monografioita, artikkeleita, oikeustapauksia. Yökäyttöavaimia ja huonoa ilmanlaatua Aleksandrian ryhmätyötiloissa. Viime hetken painovirheitä. Väittelyä, vaihtuvia tuomaripaneeleita, umpikujia. Yllättävän ahdas vuokra-asunto, kreikkalaista ruokaa, stressin vaihtumista onnistumisen riemuun. Loppumaton määrä herrasmiesmaksiimeja. Kaikesta tästä koostuu Helsingin yliopiston vuoden 2013 Telders-oikeustapauskilpailujoukkueen matka Porthaniasta Rauhanpalatsiin. Neljä henkeä ahertaa Aleksandriassa

Vuoden 2013 joukkueen valinta aloitettiin aikaisin syyskuussa 2012. Alkuvaiheen miehistövaihdoksen jälkeen joukkueen kokoonpano vakiintui kolmeen tiedekunnan OTM-opiskelijaan sekä yhteen MICL-opiskelijaan. Neljä henkeä, jotka uskomattomine valmentajineen veisivät Helsingin yliopiston ja samalla Suomen aina kilpailun finaaliin saakka. Muistioiden kirjoittamisen alkuvaiheessa ajan paljouden aiheuttama optimismi saa helposti uskomaan, että muistiot olisivat valmiit jo viikosta kahteen ennen tammikuista deadlinea – turha toivo. Deadlinea edeltäneet kaksi viikkoa tiesivät tuntikaupalla yhteistä laatuaikaa Aleksandrian ryhmätyötiloissa. Yökäyttöavaimet tulivat hyötykäyttöön joukkueen painaessa pitkää työpäivää uudelleenjärjestäen argumenttejaan, tarkastaen uudelleen kaikki oikeustapausviittauksensa sekä etsien lähdeluettelosta puuttuneita pikkudetaljeja. Deadlinepäivää edeltänyt sunnuntai oli edennyt jo tuntuvasti maanantain puolelle joukkueen kahden viimeisen jäsenen poistuessa Aleksandriasta painovalmiiden muistioiden kanssa. Viimeiset palautusta edeltäneet kauhunhetket koettiin, kun uunituoreet muistiot paljastuivat – kilpailun sääntöjen vastaisesti – painetuiksi sivujen molemmille puolille. Motivoituneen ja nälkäisen joukkueen momentumia ei kuitenkaan hidastanut edes se, että toisessa painoerässä yksi seitsemästä muistiosta oli painettu väärin päin. Oikea-aikainen, sääntöjenmukainen palautus tiesi viikon lepoa, minkä jälkeen alkoi kilpailun suulliseen vaiheeseen valmentautuminen. Helmikuun alusta huhtikuisiin suullisiin esiintymisiin saakka joukkue harjoitteli pääsääntöisesti kerran viikossa. Kirjallisten muistioiden monitahoisia ja laajoja argumenttikokonaisuuksia tiivistettiin agenttikohtaisiin n. 18-minuuttisiin puheisiin sopiviksi. Joukkue harjoitteli välillä nelistään, välillä monilukuisempienkin paneelien edessä. Harjoittelu kulminoitui huhtikuun puolivälissä, jolloin joukkuetta opponoivat niin ulkoministeriön virkamiehet ja Roschier Asianajotoimisto Oy:n asianajajat kuin useat aikaisempien vuosien kilpailijat ja tiedekunnan tutkijat. Loppuvaiheen harjoitukset olivat todella haastavia, mutta niistä saatu hyöty tultiin havaitsemaan Haagissa jo hyvissä ajoin ennen finaalipäivää. Viime hetken sairastapauksestakin selvittiin, ja joukkue suuntasi täysilukuisena Alankomaihin.

Kilpailu huipentuu Haagissa

Kuusipäiväisestä visiitistä Haagiin muodostui tapahtuma- ja muistorikas miniloma yhteen kansainvälisen oikeuden merkittävimmistä kaupungeista. Joukkueen vuokraama asunto paljastui mainoskuviin verrattuna varsin intiimin kokoiseksi, mutta se vain kohotti jo ennestään uskomatonta joukkue-

henkeä ja motivaatiota. Viimeistään ensimmäisen kilpailupäivän kohtaamiset muiden joukkueiden kanssa tekivät selväksi, miten rautaiseen kisakuntoon joukkueen jäsenet oli valmennettu. Vasta-argumentteihin oli varauduttu jo etukäteen, joukkueen agentit saivat usealtakin tuomaristolta osakseen hyväksyvää nyökkäilyä, eikä vastaaminen edes vaikeimpiin ja oudoimpiin kysymyksiin aiheuttanut ongelmia. Mutta tuskinpa kukaan uskalsi odottaa vielä suuremman loppuhuipennuksen olevan edessä – kunnes Helsingin joukkue julistettiin kilpailun parhaaksi vastaajaksi Leidenin kaupungintalolla. Finaaliin pääseminen tiesi perjantai-illan ”rantajuhlien” leikkautumista lyhyeen. Parhaan kantajan Leidenin muistiota luettiin ja analysoitiin pitkään ja hartaasti ennen hyvin ansaittuja yöunia. Itse lauantain finaali oli tasaväkinen kamppailu, jossa molemmat joukkueet antoivat yleisölle parastaan. Molempien argumentit olivat odotetusti substanssiltaan timantinkovia, ja vastapuolen pienimpiinkin virhetulkintoihin tartuttiin armottomasti. Sinä päivänä epäilemättä parhaan ja koukuttavimman Haagissa nähdyn oikeussalidraaman lopuksi Helsingin joukkueen oli kuitenkin tyytyminen hopeasijaan, kun tuomaripaneelin presidentti Sir Kenneth Keith julisti voittajaksi Leidenin yliopiston. Jos kaikki tähän asti lukemasi on antanut käsityksen, jonka mukaan oikeustapauskilpailuissa on kyse ainoastaan stressistä, ylimitoitetusta työmäärästä ja vastoinkäymisistä, ei vaikutelma voisi olla kauempana todellisuudesta. Teldersiin osallistumisessa oli ennen kaikkea kyse oppimisesta, itsensä haastamisesta, uskomattomista onnistumisen tunteista sekä mahdollisuudesta työskennellä äärimmäisen lahjakkaiden ja motivoituneiden kanssakilpailijoiden ja valmentajien kanssa. Siksi suosittelemmekin lämpimästi osallistumista kaikille kansainvälisestä oikeudesta kiinnostuneille opiskelijoille – toista vastaavanlaista oppimiskokemusta et tiedekunnan valikoimasta löydä!

Telders 2013 pähkinänkuoressa

Telders International Law Moot Court Competition järjestettiin vuonna 2013 36. kertaa. Kilpailussa opiskelijajoukkueet edustavat fiktiivisen oikeustapauksen molempia osapuolia YK:n kansainvälisen tuomioistuimen edessä. Kilpailu alkaa kirjallisella vaiheella ja huipentuu Haagissa huhtikuussa järjestettävään suulliseen vaiheeseen. Vuoden 2013 kilpailun teemoja olivat mm. valtiosopimusten tulkinta, rajojen ja aluehankintojen juridiikka, kansainvälinen ympäristöoikeus sekä tulevien sukupolvien oikeudet. Helsingin yliopiston joukkue pääsi kilpailun finaaliin ja palkittiin sekä parhaana vastaajajoukkueena että parhaasta vastaajan muistiosta.

ELSA Finlandin

kansallinen oikeustapauskilpailu 2013 Teksti: Laura Päivinen Pitkä ja kivinen on tiemme oikeustieteen maistereiksi. Saavuttaaksemme unelmamme uhraamme päiviemme valoisimmat tunnit kirjaston hämärälle. Opiskelemme ja teemme kovasti töitä, loma on meille tuntematon ajatus. Työelämässä meidän on opeteltava nöyrtymään, mutta kuitenkin kannettava itsemme ylpeydellä. Opimme luopumaan jostakin jotakin saadaksemme. Kiire on meille sanoista läheisin. Aherruksen keskellä joku aina muistaa muistuttaa myös itse elämisen tärkeydestä. Elämä ei odota. Lopulta koittaa suuri ilon päivä, valmistumisemme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme valmiita juristeja. Koulutuksemme antaa meille vain avaimet varsinaisen ammatin oppimiseen. Parhaiten oppii tekemällä. Miksi et aloittaisi ”tekemistä” jo opiskeluaikanasi? ELSAn tavoite on edistää oikeustieteen opiskelijoiden kansainvälisiä ja ammatillisia valmiuksia sekä vastuullista suhtautumista yhteiskuntaan. Tarkoituksensa toteuttamiseksi ELSA Finland järjestää vuosittain ainoan suomenkielellä pidettävän oikeustapauskilpailun. Kilpailu on avoin kaikille oikeustieteellisissä tiedekunnissa perustutkintoa suorittaville opiskelijoille ja siihen osallistuessaan he pääsevät soveltamaan voimassa olevaa kotimaista oikeutta simuloituun oikeustapaukseen. Oikeustapauskilpailun painopiste on oikeudellisessa argumentaatiossa ja tuomioistuimessa esiintymisessä. Vuonna 2013 kuudennen kerran järjestetyn kansallisen oikeustapauskilpailun aiheena oli innostava ja trendikäs kilpailuoikeus. Järjestimme aluksi tavanomaiseen tapaan kirjallisen kierroksen, jossa parhaiten menestyneet jatkoivat suulliseen osioon. Lopulta kilpailu huipentui 19.4.2013 markkinaoikeuden tiloissa järjestettyyn finaaliin. Kilpailutapauksen laati Hannele Huimala (Castrén & Snellman) apunaan kilpailun vastuuopettaja Olli Wikberg (OTT, VT), Ilkka Aalto-Setälä (Borenius) ja Jukka Lehtonen (EK), jotka myös yhdessä toimivat kilpailun tuomareina. Tuomarointiin osallistui lisäksi Maria Parker (PwC), joka valitsi kilpailun parhaan puhujan. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden joukkueiden työpanos palkittiin opintopisteillä. Voittajajoukkue ja parhaana puhujana palkittu henkilö saivat lisäksi rahapalkinnot. Jaossa oli myös Editan lakikirjat. Finaalissa jännitys oli käsin kosketeltavissa. Joukkueilla oli edessään kova paikka, sillä kuukausien aherrus oli pian saavuttava huippunsa. Kilpailijat antoivat kaikkensa, ja lopulta voittoon ylsi neljästä naisesta koostunut joukkue. Vielä kerran onnea Mari Ryymin, Essi Raitala, Ines Huhta ja Eila Ryyppö! Onnea myös parhaana puhujana palkitulle Olli Rautsille. Voittajajoukkue kertoi tehneensä töitä tapauksen parissa määrätietoisesti ja periksi antamatta, heidän suullinen ulosantinsa sai järjestäjäjoukkion haukkomaan henkeään. Kilpailulle annettu aika todella näkyi ja kuului. Yhteen hitsautunut joukkue selvisi kunnialla tuomaripaneelin tiukoista kysymyksistä ja harhautusyrityksistä. Lukuvuonna 2013/2014 seitsemättä kertaa järjestettävä ELSAn kansallinen oikeustapauskilpailu johdattaa osallistujansa syvälle finanssioikeuden kiemuroihin. Löytyykö Sinulta rohkeutta ottaa haaste vastaan?

Laura Päivinen Vice President Academic Activities 2012/2013 ELSA Finland

Non-performerit pisti paalulle! Teksti: Mari Ryymin, Essi Raitala, Ines Huhta ja Eila Ryyppö Kuvat: Ulla Riipinen

ELSA Finlandin kansallinen oikeustapauskilpailu on ainoa suomeksi järjestettävä oikeustapauskilpailu, joka järjestettiin vuonna 2013 kuudetta kertaa. Kilpailun aiheena oli tällä kertaa kilpailuoikeus. Vuoden 2013 voittajajoukkue kertoo tässä tiestään kilpailun voittoon.

Tiimi Legally Blondes syntyy

Kilpailutapaus julkistetaan tammikuun alussa, jolloin myös joukkueiden ilmoittautuminen alkaa. Tiimi ”Legally Blondes” saadaan kasaan nopealla aikataululla osan joukkueen jäsenistä ihmetellessä ensimmäisten viikkojen aikana, mihin olikaan tullut lupauduttua. Kilpailussa tehtävänämme on ensin laatia annetun tapahtumankuvauksen perusteella Kilpailuviraston ratkaisu ja toimialayhdistyksen vastine siihen. Joudumme siis käsittelemään asiaa kahdesta eri näkökulmasta.

Joukkueemme lähtötaso on kutakuinkin luokkaa ”nää kartellit on kyllä ihan mielenkiintoisia” ja ensiksi tapauksessa tuntuu kristallinkirkkaalta ainoastaan, että se koskee jollain tapaa valtiontukia. Myöhemmin käy ilmi, että noh, eipä koskekaan. Hatarahkosta tietämyksestä huolimatta jo ensimmäisissä kokoontumisissamme on hyvä tunnelma, sillä joukkueemme jäsenet ovat erittäin motivoituneita ja innostuneita. Aluksi jaamme kaikille eri alueita, joihin perehtyä ja käymme tapaamisissa läpi löytämiämme tietoja, joista osa osoittautuu myöhemmin hyödyllisiksi, osa taas ei.

Tietoa, juoruja ja kirjelmiä

Helmikuun puolella alamme vihdoin laatia kirjelmiä aloittaen Kilpailuviraston päätöksestä. Oikean kirjoitustyylin löytäminen vie aikansa, sillä kirjelmistä ei saa tulla jaarittelevia tai ”liian seminaarityömäisiä”. Viikonloppumme alkavat kulua asianajotoimisto Merilammen neuvotteluhuoneissa villasukissa vaeltaen ja suklaata ennätyksellisiä määriä puputtaen. Kilpailun ulkopuolisiin asioihin käytettävää vapaa-aika vähenee vähenemistään. Eräänä lauantaina tosin päätämme pitää vapaaillan: klo 19 eteenpäin saa tehdä muita koulujuttuja! Assistentin palkkaaminen käy mielessä koettaessamme järjestää kalenteriin aikaa myös töille, luennoille, kielikursseille ja mahdolliselle muulle elämälle. Disclaimerina todettakoon, etteivät tapaamisemme aina ole tehokkuuden multihuipentumia, vaan neljän tytön porukassa eksymme toisinaan myös melko kauas varsinaisesta aiheesta. Tehdessä porukalla pitkää päivää on varsin tarpeellista välillä päivittää kuumimmat juorut tuttujen tutuista tai opetella kevään cooleimmat tanssimuuvit Karri Koiran musiikkivideolta. Kirjallisten töiden jättöpäivän perjantain 22.3. lähestyessä sanonta ”tieto lisää tuskaa” osoittautuu liiankin todeksi. Oivalluksen lamput sammuvat yhtä nopeasti kuin syttyvätkin. Pistämme kirjelmämme uusiksi vain muutama päivä ennen deadlinea. Lähetettyämme työmme olemme jokseenkin tyytyväisiä Kilpailuviraston päätökseen, mutta toimialayhdistyksen vastineen laatijana on ollut selvästi ”joku halpa juristi”.

Kivi voittaa aina?

Oikeustapauskilpailun kirjallisista töistä saatujen pisteiden perusteella neljä parasta joukkuetta pääsee markkinaoikeudessa pidettävään suulliseen osuuteen eli semifinaaliin ja finaaliin. Parin viikon odotuksen jälkeen 10.4. saamme tietää sijoittuneemme toiseksi ja päässeemme jatkoon. Pian riemu kuitenkin vaihtuu paniikkiin, kun on päätettävä, kumpaa osapuolta haluamme semifinaalissa edustaa. Päätöstä pohtiessamme kuulemme muun muassa kuolemattoman lauseen ”Kivi voittaa aina”, mutta tästä huolimatta päädymme valitsemaan toimialayhdistyksen. Kilpailun viimeinen viikko alkaa. Vapaaillan käsite on jälleen muuttanut muotoaan; nyt se tarkoittaa, että klo 00.00 jälkeen saa mennä kotiin harjoittelemaan omaa suullista puheenvuoroaan. Epätoivo puskee pintaan: miten ihmeessä ehdimme sanoa kaiken olennaisen ajallisesti rajoitetuissa puheenvuoroissa? Pientä kisaväsymystä, joka täyttää osittain myös hermoromahduksen esiasteen tunnusmerkistön, alkaa olla ilmassa. Viimein koittaa perjantai 19.4. ja suullinen käsittely markkinaoikeudessa. Aloitamme päivän muiden kilpailijoiden ja tuomareiden kanssa ELSAn järjestämällä kahvitarjoilulla, josta nautimme väkinäiset hymyt kasvoillamme: pulla tarttuu kurkkuun eikä kenenkään tee mieli kahvia. Jännittää niin, että kädet tärisevät – apua, mitä jos tuomarit kysyvät mahdottomia?

Pieni sisäinen litigaattori vie voittoon

Semifinaalissa esiinnymme toimialayhdistyksenä ja vastaamme Kilpailuviraston esittämiin väitteisiin. Kilpailuvirasto yllättää ja esittää väitteitä, joita emme osaa odottaa. Onneksi edellisenä päivänä olemme varautuneet mahdollisiin väitteisiin tutustumalla hallintolainkäyttölakiin ja lopulta hallintoprosessin tuntemuksemme saa jopa kehuja! Semifinaalin jälkitunnelmat ovat kuitenkin hieman ristiriitaiset ja odotamme jännittyneinä tuomareiden mielipiteitä. Lounaan jälkeen kuulemme päässeemme finaaliin! Suljettuamme valmistautumissalin oven tanssimme 30 sekuntia villiä riemuntanssia, jonka jälkeen alkaa viimeinen kiivas puolentoista tunnin valmistautuminen finaaliin. Taas jännittää, mutta olemme myös tyytyväisiä pelkästä finaalipaikasta. Itse suullinen finaali on todella tiukka. Esiinnymme nyt Kilpailuvirastona. Vastapuoli höykyttää meitä armoa tuntematta ja tuomaristolta satelee huomattavasti enemmän kysymyksiä kuin semifinaalissa. Käymme kuumaa väittelyä siitä, mitä käsite ”edellisvuosi” tarkoittaa ja kohtaamme vastapuolen piinaavaa mulkoilua. Silti koko ajan on hyvä fiilis ja jokainen on löytänyt sisältään pienen litigaattorin! Iltatilaisuudessa tuomarit puhuvat pitkään ennen tulosten julkaisemista. Finaali on ollut erittäin tiukka ja tulos on syntynyt äänestysratkaisulla. Lopulta voittaja julkistetaan – mitä, mekö? Paras nörttifiilis! Kilpailun jälkeen tunnelma on uskomattoman hyvä. Onnistuimme voiton lisäksi säilyttämään kaverisuhteet, poikaystävät, työpaikat, muut opinnot, liikuntaharrastukset ja mielenterveyden, vaikka toisinaan tämä kaikki epäilyttikin. Työtä oikeustapauskilpailu siis teettää, mutta kliseisesti kaikki on sen arvoista. Kilpailun myötä oppii selvästi enemmän kuin lukemalla tenttikirjoja ja kirjoittamalla seminaaritöitä. Kukaan joukkueemme jäsenistä ei ennestään tuntenut itseään kovin varmaksi suulliseksi esiintyjäksi, mutta mukavuusalueelta ulos astuminen kannattaa. Lisäksi meistä neljästä tuli hyviä ystäviä ja oli mielenkiintoista ja opettavaista miettiä oikeudellisia ongelmia yhdessä yksin puurtamisen sijaan. Suosittelemme kilpailuun osallistumista varauksetta kaikille. Oikeustapauskilpailuun osallistuminen on opiskeluajan fiksuin ja hauskin päätös.

Oikeustapauskilpailun keskiössä kansainvälinen vero-oikeus ja siirtohinnoittelu Teksti: Mikko Leinola, Senior Tax Manager, PwC Kansainvälisesti toimivien yritysten verojen maksaminen – tai pikemminkin väitetty veronmaksun välttely – on herättänyt runsaasti keskustelua viime aikoina. Merkittävissä suomalaisissa sanomaja aikakauslehdissä on julkaistu useita artikkeleja, joissa on mm. esitetty siirtohinnoittelu kansainvälisten konsernien verokikkailukeinona ja kyseenalaistettu eräiden yksittäisten kansainvälisesti toimivien konsernien Suomeen maksamien verojen määrä sekä konserniyhtiöiden keskinäisten toimien verotuksellinen hyväksyttävyys. Vastaavasti kansainvälisessä keskustelussa esille on noussut monikansallisten konsernien, kuten Starbucksin, Googlen ja Amazonin, verostrategian moraalinen hyväksyttävyys – jopa siinä määrin, että osa yh-

tiöistä on lupautunut vapaaehtoisesti maksamaan veroja enemmän kuin ne lainsäädännön mukaan olisivat velvollisia. Vaikka verouutisointia onkin usein leimannut verosääntelyn teknisen sisällön puutteellinen tuntemus ja myös esitystavan ja otsikoinnin negatiivinen sävy, osoittaa se aiheen ajankohtaisuuden ja kiinnostavuuden. Verotuksen taso, sen laajuus ja velvollisuuksien oikeudenmukainen jako verovelvollisten kesken herättää runsaasti mielipiteitä meissä jokaisessa. Nyt keskustelun kohteena olevat teemat, kuten siirtohinnoittelu ja kansainvälisesti toimivi-

en konsernien verotus, eivät ole uusia. Nykyinen maailmantaloudellinen tilanne, jossa useat valtiot kamppailevat alijäämäisten budjettiensa kanssa, kasvattaa kuitenkin painetta verotulojen keräämiseen sekä valtion oman verotusvallan turvaamiseen. Tämä luonnollisesti lisää myös aihetta koskevaa julkista keskustelua. Paineet verotulojen keräämisessä näkyvät käytännössä monissa maissa myös veroviranomaisten tulkintakäytännön kiristymisenä. Kansainvälisen liiketoiminnan kasvu sekä lainsäädännön kansainvälistyminen ja sen määrän lisääntyminen ja monimutkaistuminen lisäävät verojuristien tarvetta tulevaisuudessa. Tämä onkin johtanut verokonsultointipalveluita tarjoavien yritysten liikevaihdon ja henkilökunnan vankkaan kasvuun 2000-luvulla. Tarve ammattitaitoiselle henkilökunnalle näkyy vastaavasti myös kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja verohallinnossa. Vero-oikeuden ajankohtaisuuden vuoksi ELSA Finlandin vuoden 2014 oikeustapauskilpailu keskittyykin kansainväliseen vero-oikeuteen ja siirtohinnoitteluun. Oikeustapauksessa kilpailijat pääsevät hiomaan argumentaatiotaitojaan sekä verovelvollisen että veroviranomaisten näkökulmasta. Tapaus toimii oivana esimerkkinä kansainvälisestä verolainsäädännön soveltamistilanteesta, jollainen voi tulla vastaan verokonsultointialalla tai verohallinnossa työskentelevälle verojuristille. Tapauksen laatimisesta vastaa kansainväliseen vero-oikeuteen ja siirtohinnoitteluun erikoistunut PwC:n partneri.

LAKIKIRJA 2014 YKSITYIS-, RIKOS- JA PROSESSIOIKEUS

Tilaukset ja lisätiedot www.edita.fi/lakikirja • asiakaspalvelu.publishing@edita.fi • p. 020 450 05

a j s u a v u k o l a v i IV:n Suur u piirustuskilpail

se Piirrä tai kuvaa u? ul jo in ar kk Millainen on oi 15.11. mennessä a ss do uo -m EG JP si ja lähetä teokse joulu@gmail.com in ar kk oi en se ee osoitt ng Lähetys .jpg, .p x. 4p 59 x1 22 11 Kuvan minimikoko . tai .pdf muodossa kuva pääsee ja ta it Vo t. va ku aat lla IV julkaisee parh euron lahjakorti 37 n aa it lk pa ja lehden kanteen lle. Pykälän toimisto sensä ottama it an uj st li al os e olla oikeudet. et Kilpailukuvan tule yd tä an va ku oltava ja ja kuvaajalla on keus julkaista oi on ä ll jä tä sta. Kilpailun järjes erillistä korvau n ma il a vi ku ä käyttä

IV testaa ...

Paljumelonta

Teksti: Laura Timonen, Kuvat: Olli Vuorinen

On puolipilvinen elokuun lauantaiaamupäivä Vantaan Kuusijärvellä. Reilut parikymmentä pelastusliivit päällä verryttelevää ihmistä seisoskelee laiturilla, yleisöä kerääntyy rannoille, kovaäänisiä viritellään ja ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. On vuorossaan yhdeksänsien Paljumelonnan suomenmestaruuskisojen aika ja IV on mukana melomassa. Mikä paljumelonta?

Paljumelonta (viroksi tünnisõit, engl. tub racing) on Virosta lähtöisin oleva vesiurheilu- ja kilpalaji. Kilpaileminen tapahtuu melomalla puisissa, määrämittaisissa paljuissa kajakkimelalla viidenkymmenen metrin mittaisia ratoja, jotka sijaitsevat lähtölaiturin ja siitä 25 metrin päähän asetettujen poijujen välissä. Kilpapaljun strategiset mitat ovat 80 cm leveyttä ja 100 cm syvyyttä. Keskellä paljua on noin kakkosnelosen paksuinen puurima, jolla meloja istuu kilpasuorituksen ajan. Suomalaisessa niin kutsutussa Kotka-mallissa rima on keskellä siten, että meloja istuu hajareisin riman päällä. Virolaisessa mallissa rima on vaakasuorassa kulkusuuntaan nähden. Palju täytetään osittain vedellä pystyssä pysymistä varten. Paikalla pyörimistä estämässä on peräsin. Parikilpailua varten on olemassa myös soikea versio, johon mahtuu kaksi ihmistä kerralla.

Suomen kannalta merkittävimmät kilpailut ovat heinäkuussa Virossa järjestettävät MM-paljumelontakilpailut ja Suomen elokuiset SM-kilpailut. Kilpailuihin on avoin pääsy ja harjoittelu onnistuu ennen varsinaisen kilpailun alkua. Kilpailuja järjestetään yksikkö- ja paripaljuissa sekä miesten ja naisten sarjoissa. Paripaljuissa osallistujien sukupuolella ei ole väliä. Yksiköissä parhaat paljumelojat selvittävät radan alle 1,5 minuutin. Voiman ohella menestyminen vaatii hyvää tasapainoa. Taktiikkaan liittyy muun muassa melonta-asennon valinta ja paljuun otettavan veden määrä. Vesi antaa tasapainoa, mutta samalla myös lisää vastusta. Paljulla ei saa kaatua kesken kilpailun.

Vapaat harjoitukset, alkuerät, finaali

IV:n kilpailupäivä alkaa paripaljun testaamisella yksikköpaljujen ollessa kaikkien varattuina toimittajan sangen myöhäisen paikalle saapumisen johdosta. Harjoittelua jatkuu noin metrin ja edessä on pulikoiminen paljun kaaduttua rantavedessä. Yksikköpaljun vapauduttua tekniikkakin alkaa hahmottua. Lantion täytyy pysyä tasapainossa ja jalkoja painaa vasten paljun etuseinää. Paljua on peräsimestä huolimatta hankala saada kulkemaan suoraan, sillä luonnonvedessä tuuli ynnä muut ulkopuoliset olosuhteet vaikuttavat yllättävän paljon pyöreäreunaisen tynnyrin kulkemiseen. Muutaman harjoittelukierroksen jälkeen toimittaja tuntee olevansa sen verran pro, että voi vetäytyä kuivattelemaan itseään hallitsevien Suomen- ja maailmanmestarien vierelle laiturille ja seuraamaan alkueriä. Kilpailussa vuorotellaan alkuerissä miesten ja naisten lähtöjen kanssa. Yhdessä erässä kilpailee 3 melojaa ja kaikki kiertävät poijun kerran. Aika loppuu kun palju kolahtaa laituriin. Naisten ja miesten erien 3 parasta pääsevät finaalikierrokselle. Paripaljukilpailussa matka on sama, mutta kussakin erässä on vain 2 rataa käytössä. IV:n suoritus yksikkökilpailussa alkaa lupaavasti erän johtopaikalla. Pari metriä ennen poijua napakka tuulenpuuska iskee kuitenkin ulkoradalle ja painaa paljun voimakkaasti oikealle. Arvokkaita sekunteja tuhlautuu, kun nopea ja ketterä paljun kierto muuttuukin metrien ylimääräiseksi kierrokseksi. Takaisintulo osoittautuu myös haastavaksi ja palju ohjautuu taas liikaa oikealle. Loppuaika, vajaat 3 minuuttia, oli noin minuuttia sarjan voittajia huonompi, mutta ei kuitenkaan viimeinen. Kenenkään palju ei kaatunut. Paripaljukilpailussa IV meloo itsensä ja parinsa sijalle 4. SM-mitali jäi siis lopulta vain yhdestä sijasta kiinni. Lohdutuspalkinnoksi käteen jäi hyvän mielen lisäksi tapahtuman virallinen T-paita ja pääsymaksuun sisältynyt saunominen. Tämän vuoden paljukausi on jo loppunut, mutta kiinnostuneita pyydetään tutustumaan Suomen paljumelojien viralliseen Facebook-sivustoon tai blogiin osoitteessa: http://paljumelonta.blogspot.fi/. Kysymyksiä voi myös esittää sähköpostitse osoitteeseen: palju@illuusio.fi.

Vantaan Kuusijärvellä lauantaina 10.8.2013 pidetyissä Paljumelonnan SM-kisoissa kultaa veivät yksikköpaljuissa virolaiset ja paripaljussa suomalaiset. IV ei tällä kertaa päässyt palkintosijoille. Osallistujat edustivat viittä eri kansallisuutta. 47

Oikeus harrastaa:

SavityĂśt

Teksti: Laura PĂ¤ivinen Kuvat: Tetti Kunnas

Savi on materiaalina ikiaikainen ja sen työstötaito on joskus ollut lähes elinehto. Vielä tänä päivänä siitä muovailtuja mestariteoksia löytyy sekä kylpyhuoneista että keittiöistä. Saven työstäminen etenee hitaasti vaihe vaiheelta, materiaalin ehdoilla. Savi tuntuu sormien välissä primitiivisen lumoavalta. Ainakin jutun kirjoittajan mielestä. Se palauttaa mieleen lapsuuden sadepäivät ja saven metsästyksen. Tässä numerossa Tetti Kunnas kertoo meille harrastuksestaan. Hän on koukussa keramiikkaan. Tetti osallistui ensimmäiselle keramiikkakurssilleen jo ala-asteella. Se, että konkreettisesti pääsi todistamaan oman työnsä jälkeä, innoitti Tettiä jatkamaan harrastuksen parissa. Myöhemmin tämä innostus kehittyi intohimoksi. Tetin käsittelyssä ruskeasta, punaisesta ja valkoisesta savesta syntyy ruukkuja, kuppeja, hedelmävateja, lautasia ja muita käyttöesineitä. Myös joulukuusilyhdyt, noita-akat, kanat, kukot ja muut koriste-esineet saavat Espoon Gräsassa pintaansa eriväriset lasitteet. Uudet ideat kumpuavat Tetin mukaan meitä ympäröivästä todellisuudesta. Esimerkiksi sisustuslehdet ja TV-ohjelmat tarjoavat virikkeitä uuden luomiseen. Toisinaan myös lähipiiristä joku innostuu tilaamaan Tetiltä juuri tietynlaisen työn. Kysymykseen omasta suosikistaan taiteilijamme ei pysty heti vastaamaan. Yhteentoista vuoteen on mahtunut niitä niin paljon! Hetken mietittyään Tetti nostaa jalustalle kuitenkin pyöreän pallokulhon, jonka kannella on pieni talo. Se toimii sekä käyttö- että koriste-esineenä. Saven työstäminen on hidasta ja monivaiheista. Oma aikansa kuluu halutun muodon saavuttamiseen. Tämän jälkeen työ vielä kuivatetaan, mahdollisesti myös hiotaan ja lopulta poltetaan kahteen kertaan. Tetti kertoo, että yhden työn valmiiksi saattaminen vie häneltä vähintään kolme viikkoa. Näin ollen muotoilija tarvitsee evääkseen aimo annoksen kärsivällisyyttä. Tetti haaveilee suuren piparkakkutalon tekemisestä jouluksi. Tarkoituksena olisi myös suunnitella ja toteuttaa kokonainen käyttöastiasto. Rakutyöt Tetti mainitsee kysyttäessä erityisistä haasteista. Raku on vanha japanilainen keramiikan valmistusmenetelmä. Rakusavi on erityistä suurirakeista savea. Siitä muovaillut työt kuumennetaan nopeasti polttouunissa ja tulikuumat luomukset nostetaan sahanpuruja sisältäviin tynnyreihin savustumaan ja pelkistymään. Erityinen polttomenetelmä saa aikaan sen, että lasituksen pintaan syntyy paljon pieniä halkeamia sekä kuparisia ja turkooseja värisävyjä. Ominaista rakuesineissä on lasitteen pinnan hauska säröily. ”Rakutöissä ei voi ikinä tietää, millainen lopputulos tulee olemaan eikä koskaan voi saada aikaan toista samanlaista esinettä, sillä jokainen polttokerta on ainutlaatuinen. Rakupoltossa myös riski siitä, että työ halkeaa saumakohdista, on tavallista suurempi. Tämä lisää jännitystä!” kertoo Tetti intoa puhkuen. Ennen opintokiireiden alkua Tetti kävi viikoittain savipajalla, mutta nyt tahti on hidastunut. Nykyään hän suuntaa vanhaan tukikohtaansa vain silloin, kun mielessä on valmiiksi idea uudesta työstä. Savi on todella monikäyttöinen materiaali, mutta elää omaa elämäänsä. Savimöykky elää muovaajansa kädessä ja lopputulos voi poiketa täysin suunnitellusta. Tämä on osa lajin viehätystä. Saveen voi lisäksi upottaa huolensa ja murheensa. Tetti kertookin, että harrastus on oiva keino unohtaa opintostressi ja kaikki kiire hetkeksi. Savikimpaleen möyhentäminen kuljettaa ajatukset toisinaan antiikin aikoihin asti. Tärkeintä onkin luomisen ilo. Tetin näppäryys ei tyhjenny ainoastaan savitöihin. Hän tekee myös hopeakoruja, mutta se onkin jo oma tarinansa.

As one of Finlandâ&#x20AC;&#x2122;s top-tier law firms, Attorneys at law Borenius has always invested in the academic and professional development of law students. We have created trainee programmes for students in different stages of their studies, offering an excellent opportunity to see and experience what it is like to work at a leading business law firm.

COURIER

For law students at the early stage of their studies, typically first/second-year law students

TRAINEE

For third/fourth-year law students (a minimum of 160 study credits required)

GROUP TRAINEE

For students who are finalising their studies

INTERESTED?

Go to www.borenius.com/students

FINLAND Helsinki Tampere www.borenius.com

RUSSIA St. Petersburg www.borenius.com

U.S. New York www.borenius.com/newyork

ESTONIA Tallinn www.borenius.ee

LATVIA Riga www.borenius.lv

LITHUANIA Vilnius www.borenius.lt

Borenius Group consists of over 200 lawyers in six jurisdictions. The member firms of Borenius Group are separate legal entities practicing advocacy for their own account and following their respective local Bar rules.

Hallitus:Osavuosikatsaus Kerhotilat jäsenistöä varten Yhdistys on jälleen kerran saanut piristysruiskeen kun parisataa uutta opiskelijaa on hypännyt mukaan toimintaan. Kaikki uudet jäsenet otetaan avosylin vastaan. Ensimmäiset tapahtumat ovat sujuneet kommelluksista huolimatta upeasti, ja ainakin allekirjoittaneet ovat viihtyneet. Lienee tarpeen muistuttaa kuitenkin parista kerhotilojen käyttöön liittyvästä seikasta. Kuten kaikki varmasti viimeistään tässä vaiheessa tietävät, ulkona oleskelu on ehdottomasti kielletty. Säännöt on tehty syystä ja ymmärrettävästi opiskelijajärjestön suhde naapureihin on jo lähtökohtaisesti hankala. Emme halua aiheuttaa naapureille yhtään enempää haittaa.

Jokaiselle jotakin

Olemme olleet erittäin tyytyväisiä toimijoiden aktiivisuudesta. Valiokunnat ovat tehneet erittäin hyvää työtä järjestelyissä. On ollut mukava huomata myös phuksien olevan innokkaita, ja toivomme että kiinnostuneet hakeutuvat rohkeasti yhdistyksen toimintaan mukaan. Vaihtoehtoja on monia spexistä ja phuksitoimikunnista valiokuntiin ja hallitukseen. Yhdistys on suuri ja sillä on tarjota jäsenille toimintaa paljon laajemmin kuin ensi silmäyksellä saattaisi kuvitella. Spex on hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta. Kerhot ovat aktivoituneet viime aikoina ja niitä on myös perustettu lukuisia. Salibandysta, kokkauksesta, viineistä, oluesta, tenniksestä, jalkapallosta tai vaikkapa golfista kiinnostuneet löytävät varmasti oman kerhonsa. Mikäli kerhoa ei vielä ole, sellaisen voi ja saakin perustaa – apua voi kysyä esimerkiksi allekirjoittaneilta. Pykälä toimii jäseniään varten. Kerhotiloja pidetään kunnossa ja tapahtumia järjestetään jäseniä ajatellen. Tämä itsestään selvä asia kannattaa pitää mielessä ja osallistua yhdistyksen tapahtumiin tiskin molemmin puolin. Toimivat ja siistit kerhotilat ovat kaikkien etu.

Tuomas Haavikko ja Eero Rapola, yleisvastaavat 2013

Julkinen runosuoli http://www.pykala.fi/intervivos-avaudu.php Tätä palstaa lukevat kaikki, kerro siis ihmeessä mikä nyt on!

Julkinen runosuoli oli aktiivisesti mukana Punssikahveilla. Mitä jäi käteen?

Life is good Olen rakastunut <3

Oikis, you’re the one. Kolmas kerta toden sanoo. <3

ELÄMÄ ON LAIFFII! JEE OIKIS!

LOV U <3

Ootte parhaita!

Pykälä on ihana, kun kaikki vastailee maailman tyhmimpiin kysymyksiin <3

Olihan kivaa infoo. U of H offers a large array of courses and parties!

Helsinki is fun Haikus are known everywhere At least I hope so

I think finns are amazing because of their straight-forwadness. Ihana SV. Opiskelija, sytit mut.

Pykälän toiminta kiinnostaa, ja kaikki vaikuttaa tosi mukavilta. 

IHANIA PHUKSEJA! IHANA IV JA SEN TOIMITUS! IHANA SPEX! IHANA ELÄMÄ! IHANA PYKÄLÄ! <3

Juhlakunnossa Viina on hyvää. <3 PS. Ja tuutorit ihqui <3

Hain vaan shotteja… ?D

S on kännissä.

S:llä menee lujaa… Varmaa kylpee vielä tänää jossain kiukaassa. :D Ja A ja K on söpö pari!!!!!

Moi kaikki selväpäiset! Ensiksi opetellaan. Toiseksi.

JEBAA! Minä rakastan olutta.

I love free alcohol, especially when it is free and I’m free.

Muuten hyvä talo, mutta… Vituttaa ku jäbät Ed Hardy t-paidois ei ees ime munaa.

Pitää olla ruokaa. Älkää kirjoittako musta ilkeitä tarinoita perhoseen. Nim. mun vitsit on hauskoja

Pitääkö Pykälälle olla uskollinen? T: Poikkitieteellinen

Vittu että tekee mieli pesää. VÄSY Olen liian tyhmä käyttämään turvalukittua liettä.

Pykälässä on vitun kuuma! –aamulla väsytti –illalla väsytti

I think you guys should get some aircons!

LIFE IS PAIN

Meno on teennäinen.

–aamulla väsytti –illalla -//-

The alcohol is a big problem for ERASMUS people. Because it’s too expensive and you can’t take it in any moment from the supermarket.

Hello, I am from the Czech Republic. And that is the reason I would like to recommend you 1 thing – drink a Czech beer (do you know Pilsner Urquell?) instead a Finnish beer. Really!

Mihin on hävinnyt palaute(posti)laatikko Pykälästä?! Nih! Nimim. Kysynpähän vaan..

Miksi pääsykoebileisiin ei jaettu Viikissä lippuja? Kokeen päätyttyä en myyjiä löytänyt mistään.

Onko täällä kilttejä phukseja? Ollapa taas phuksi!

Phuksit on ihanan energisiä ja KUUMIA! T: Puuma vm-84 Hahahaa. Esitän fuksia fuksibileissä. Tai vaihtaria. In English, please.

Hei ihanasti vanhukset otettu huomioon tuutoriryhmien jaossa… T: Fuksi x3

Fuksille – SÄ SANOIT ETTET VEDÄ ÖVEREITÄ MUTTA SIINÄ SÄ HEILUT. Kesä kuuma polttaa hiestä, Onneksi tänään voin phukseja piestä!

Illan tummetessa mieli syventyy ”Puut humisevat metsässä, karhu huutaa yksin, tuuli tyyntyy, myrsky lakkaa, ystävyys on kuollut, karhu on kuollut.”

Viiva -----------Tyhjä pää JULIAN ASSANGE

The people of the world are not aware of themselves. ”Why did the girl fall of the swing? Because she had no arms.” TATU NISSINEN FOR PRESIDENT 2018

”Never cheat, lie or drink if you must cheat, cheat death if you must lie, lie in the arms you love if you must drink, drink for the moment, that take your breath away.”

Inter Vivos on voittajien lehti. Mielestäni Inter Vivos on hyvä. <3 Ada

Aamulla aatokset taas uudet Joku olis voinut kertoa että phuksiaisten (sic – toim. huom.) jälkeen voi aamulla olla paha olla. Nimim. FukZi

Luulin pitkään käyneeni jo kaikki turhat kurssit, mutta sitten päädyin suomenkieliseen kirjalliseen viestintään. Nimim. Kirjoittaminen on prosessi

Onnea valmistumisesta! Teksti: Annika Juvonen Kuva: Nina Toivonen

Kesäkuun publiikissa valmistui myös Inter Vivos -lehden vuoden 2010 päätoimittaja, OTM Nina Toivonen. Ninan pykälistiuraan kuuluu tämän merkittävän luottamustoimen ohella toimiminen Pykälä ry:n Oikeusapuvaliokunnassa ja Seminaaritoimikunnassa. Kesäkuun publiikissa hänet palkittiin myös parhaasta tutkielmasta.

1. OTM Nina Toivonen, miltä nyt tuntuu? Näin kolme kuukautta varsinaisen valmistumispäivän jälkeen olen jo ehtinyt tottua ajatukseen, että Porthaniaan ei tarvitse enää palata – ei ainakaan maisterinopintojen takia. Kesällä kävin muutaman kerran Portsun UniCafessa edullisella lounaalla. Muistan, että gradun palautettuani olo oli samaan aikaan vapautunut, helpottunut ja hämmentynyt, kun pääsin yhtäkkiä intensiivisestä gradun vääntämisestä muiden aktiviteettien pariin. Nyt tuo euforian tunne on jo tiessään, kun muut velvoitteet ovat täyttäneet elämän.

2. Mieleenpainuvin muistosi opiskeluajoilta? Entä mitä et jää kaipaamaan? Yhtä yksittäistä muistoa on vaikea nostaa ylitse muiden. Ikimuistoisimmat asiat noilta vuosilta liittyvät kuitenkin muuhun kuin varsinaiseen opiskeluun tai opiskelijaelämään. Kaikenlaista ulkomailla asumisesta perheen perustamiseen on ehtinyt tapahtua. Muistelen kaiholla kuitenkin niitä opiskelijan arkiaamuja, kun sai nukkua pitkään ja päivän ohjelma oli vielä ihanasti auki. Kaikkea tentteihin liittyvää ei kyllä tule yhtään ikävä.

3. Minkä ohjeen haluaisit näin jälkikäteen antaa sille opintojaan aloittaneelle Ninalle? Ohjeistaisin olemaan murehtimatta siitä, onko jokin valinta oikea vai väärä ja mitä siitä voi seurata. Tähän ikään mennessä olen oppinut, että asioilla on kuitenkin tapana järjestyä. Uusiin asioihin kannattaa heittäytyä joskus ihan vain mututuntuman perusteella, niin 56

pääsee paremmin perille siitä, mikä itseä oikeasti kiinnostaa. Myös omia mielipiteitä, erityisesti juridiikassa, kannattaa vaalia. Käytin tiedekunnassa viisi vuotta siihen, että opettelin muiden ajatuksia absoluuttisina totuuksina, mutta todellisen oikeustieteellisen valaistumisen koin vasta, kun opin puolustamaan omaa argumentaatiotani.

4. Oliko juristin ura haaveissasi jo kauan, vai päädyitkö uralle sattumalta? Lapsena minulla oli useampiakin urahaaveita, joista yksi oli taiteilija. Pääsinkin sitten sekä oikikseen että Taikkiin, mutta vanhempien painostuksesta päädyin valitsemaan juristin uran. Kuulemma ilmaiseksi voi piirtää ja maalata ihan vapaa-ajallakin. Eipä ole juuri tullut piirreltyä sen kevään jälkeen.

5. Miten juhlistit valmistumistasi? Pienesti lähipiirissä. 6. Muita terveisiä Inter Vivos -lehden lukijoille? Menestystä opintoihinne, ja muistakaa, että juristikin on vain ihminen.

www.juridiabutzow.com

Helsinki I Hämeenlinna I Jyväskylä I Tampere I Turku

Inter Vivos PYKÄLÄ RY Y-tunnus 0288776-8 TOIMISTO Mannerheimintie 3 B FI-00100 Helsinki Toimisto avoinna ti-to klo 11.30-16.30 tel. +358 9 278 5003 HUONEISTO Sörnäisten rantatie 33B FI-00500 Helsinki tel. +358 9 682 1858 OSOITTEENMUUTOKSET www.pykala.fi/ julkaisut/yhteystietojenmuutos YRITYSSUHDETOIMIKUNTA Charlotta Bonsdorff +358 40 715 2255 Riku Saarinen +358 50 500 3533 Mikke Vepsäläinen +358 50 534 9014 SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi@pykala.fi

AINEISTONJÄTTÖPÄIVÄMÄÄRÄT 1/13: 19.2.2013 2/13: 19.4.2013 3/13: 3.6.2013 4/13: 3.9.2013 5/13: 10.11.2013 Ilmoitushinnat 2/1 väri 980€ 1/1 väri 630€ / 680€ ** 1/2 väri 360€ 1/4 väri 200€ ** takakannen ilmoitus Mediatiedot www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. 57

Perhonen Syksy saapuu ja uusi suola janottaa! Tämän huomasi myös Punssikahveille pörrännyt Perhonen, jonka kyltymätön kiinnostus pykälistejä kohtaan sai illan pimentyessä taas kaivattua tyydytystä. Tyytyväisyyttä tosin ei ollut havaittavissa erään YVK:n biosuhteista vastaavan herrasmiehen kasvoilta tämän kaapiessa päältään kohtaamansa untuvikon päivällistä ja mahanesteitä. Perhonen toivookin yleisen viihtyvyyden takaamiseksi, ettei kyseisen lapsukaisen tekemä vaikutus valiokuntalaisen haalareihin jää pysyväksi. Sen koommin parempaa tähtäystaitoa ei valitettavasti päästy vesiklosetinkaan luona todistamaan, sillä eräs toista phuksivuottaan viettävä siilitukka esitti sukupuolensa käsienpesutaidoista kertovan myytin käytännön tasolla todeksi rysäyttämällä lavuaarin uudelle tasolle kohti lattian syvyyksiä. Yleisvastaavilta toivotaankin seikkaperäisiä ohjeita käsien puhtaanapitoon, jotta vastaavilta onnettomuuksilta vältyttäisiin jatkossa. Kauniimman sukupuolen edustajat sen sijaan pyrkivät ansiokkaasti Suvilahdenkadun täyteen hyödyntämiseen, sillä Perhosen korvaan kantautui tietoa useammasta yölliselle viuhahdukselle jo ensimmäisellä kerhotilavierailullaan halajavasta neitosesta. Toivottavasti seuraavalla kerralla kaikkien vilvoittelun ystävien tarpeisiin kyetään vastaamaan Pykälälle ominaisella virkistävällä tavalla. Phuksiviikon toisen päivän legendaarinen LML-info ei myöskään jättänyt ketään kylmäksi, eikä vähiten kyseisissä viinanlipittäjäisissä suutaan aukonutta komistusta, jonka vieressä viihtyi illan aikana useampikin nuoremman pykälistisukupolven edustaja. Kyseisen pykälistimiehen harmiksi kilpailutilanne ei kuitenkaan tainnut johtaa edes yhteisen kotimatkan mittaisiin ulottuvuuksiin. Phuksiaisissa sitten oli varsinainen sirkus pystyssä. Tilaisuutensa tiikerin kesyttäjänä huomasikin piakkoin tanssilattialle Suomen karuimmasta kunnasta saapunut rintalihaskimppu, jonka vahvat käsivarret sulkivat syleilyynsä erään suloisen phuksineitosen. Onneksi edes ison salin tyhjyyttään kumahtelevat seinät eivät saaneet kyseistä paria häiriintymään. Toisaalla eräs vaalea phuksimiekkonen sen sijaan ei tyytynyt yhteen vaan vältti valinnan vaikeuden toteamalla vanhassa olevan varan parempi, mutta myös uuden lumen olevan vanhan surma. Perhosen saamien tietojen mukaan tosin täysin brutaaleihin otteisiin ei ollut tarvetta ryhtyä, sillä kyseinen pellavapää kykeni taidokkaasti pitämään nei-

tosensa eri puolilla kerhotilaa: kymmenen pistettä ja perhosmerkki! Pykälistien seikkailut eivät tänä syksynä kuitenkaan ole rajoittuneet vain valtakunnan rajojen sisäpuolelle, sillä Perhosen siipien alle on virrannut kuuman kosteaa ilmaa aina Portugalin rannoilta asti, jossa Rinnerikolliset vaihtoivat laskettelumäet aallonharjalla ratsastamiseen. Kuohujen kesyttäminen vaati kuitenkin selkeästi veronsa, sillä villin lännen karjanpaimennusvälineistöön viittaavasta lempinimestään huolimatta eräs pykälisti joutui taipumaan surffilaudan ikeen alla ja ompeluttamaan tikkauksen leukaluidensa suojaksi. Veronsa vaativat myös Syyskauden avajaiset ja Kallen mainetta niittäneet portaat, joissa kymmenen sentin korot vaihtuivat useammin kuin kerran kymmenen metrin toikkaroivaan putoiluun. Porrashaasteesta selvinneillä oli silti vielä toinen legendaarinen koettelemus kestettävänään, eikä sitä valitettavasti voida kaikkien kertoa selättäneen. Eräskin pohjoismaisia juomakerhoja kiertänyt pykälisti joutui antamaan periksi äkilliselle halulleen uusia yläkerran laattalattia ja voipuneena suorituksestaan hänet tavattiinkin kaksin käsin seinään nojailemasta. Kaikkien läsnäolijoiden suureksi helpotuksesi hän kuitenkin kykeni vielä viimeisillä voimillaan tarttumaan uudestaan skumppapullon petolliseen kaulaan, sillä mikäänhän ei peitä äkillisen ylösnousemuksen makua yhtä tehokkaasti kuin uusi samanmoinen. Tämän esimerkin innoittamana Perhonenkin liitelee kohti yhä tiivistyvää syksyn juhlakautta ja pykälistien riemullisia aikaansaannoksia!