Inter Vivos 3/2013 by Inter Vivos

Inter Vivos Pyk채l채 ry:n j채senlehti

Suuri phuksinumero

3/2013

Uudistetut hakutoiminnot ohjaavat löytämään relevantit sisällöt helposti.

Lakikanava-seurantapalvelu pitää ajan tasalla valitsemissasi aihealueissa ja aineistoissa.

SUOMEN JOHTAVA LAKITIETOPALVELU

UUDISTUI TULE JA TUTUSTU: WWW.EDILEX.FI

Aloita kahden viikon maksuton koekäyttö osoitteessa www.edilex.fi/koekaytto.

Voit tallentaa tärkeät aineistot ja omat suosikit

muistilistalle.

Pääkirjoitus Jokainen meistä muistaa sen hetken. Sen kirjekuoren. Kaiken sen mitä siihen kiteytyy. Loputon aherrus. Jännitys. Epäusko. Ilo. Helpotus. Ylpeys. Onnellisuus. Halu kertoa tästä kaikesta Facebookissa. Se on siinä. Kaikki on mahdollista. Oikeustieteellinen koulutus odottaa sinua. Tervetuloa. Se ei ole helppo tie. Mutta se on tie täynnä presidenttejä ja menestystarinoita. Se on tie täynnä mahdollisuuksia. Tie, jonka määränpään määrittää kohtalo ja sattuma, tahto ja taito, rohkeus ja ahkeruus. Sinä itse. Joskus menestyminen vaatii, että olemme oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Mutta me itse vaikutamme siihen, ajaudummeko tällaisiin tilanteisiin ja osaammeko käyttää ne hyväksemme. Kaikki vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Mahdollisuudet ovat kuitenkin rajattomat. Oikeustieteellinen koulutus muuttuu ja kehittyy. Oikeudellistuvassa yhteiskunnassa myös juristien tulee olla aina ajan tasalla. Jonkun tulee aina tulkita ne alati kasvavat hyllymetrit säädöksiä. Olimme sitten itse millä puolella pöytää tahansa, virkamiehenä tai asiantuntijana, päämiehen etujen puolesta argumentoivana asianajajana tai ratkaisupakon alla toimivana tuomarina. Koulutuksen tulee pysyä kehityksen mukana, mutta se ei saa kuitenkaan ajautua yksittäisten trendien osoittamille kapeille urille. Monipuolisuudessa on koulutuksemme voimavara. Oikeustieteellinen koulutus ei enää voi olla vain kirjojen pänttäämistä. Sitä se ei onneksi enää olekaan. Vähäisistä resursseistakin huolimatta koulutus on jo nyt täynnä loistavia luentoja ja innostavia luennoitsijoita, mitä kiinnostavampia kursseja ja mitä erilaisempia opetustapoja. Kaikki se ei ehkä näy aina ulospäin vaan vaatii, että otamme opinto-oppaan käteen ja luemme sitä avoimin mielin. Vauhtiin pääsee myös tutustumalla tämän lehden vuoden opettajista tehtyihin haastatteluihin. Opiskelijat ovat myöntäneet nämä palkinnot. Jotain on varmasti tehty oikein.

Mikko Rudanko Päätoimittaja 2013

Opiskelu on elämän parasta aikaa. Kaikki se oppi ja viisaus, oivallus ja ymmärrys ympäröivän yhteiskunnan ja maailman toiminnasta. Kaikki se vapaus ja mahdollisuus, olemisen siedettävä ja sietämätön keveys. Akateeminen vapaus. Kaikille tarjottava mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon. Vapaus joka päivä valita päivänsä uudelleen. Emme me istu luennoilla siksi, että joku pakottaa meidät niin tekemään. Me istumme siellä, koska haluamme niin. Koska koemme, että sitä kautta opimme ja osaamme jotakin, pääsemme kohti jotakin. Opiskelijajärjestö kuten Pykälä ry tarjoaa opiskeluun ja opiskelijaelämään kaikki mahdollisuudet. Pykälä on oikeustieteen opiskelijoiden luoma menestystarina. Mutta sekään ei ole vielä valmis vaan odottaa uusien vuosikurssien panosta tarinansa jatkoksi. Tämä lehti yhdessä Varjo-opinto-oppaan kanssa avaa kaikkia näitä mahdollisuuksia. Tutustu ja tule mukaan tähän ihmeellisten tarinoiden maailmaan. Jokainen idea ja jokainen tarina alkaa jostakin. Opiskeltuamme meistä tulee asianajajia ja oikeusneuvoksia, laillisuusvalvojia ja professoreita, seuraavan juristisukupolven opettajia. Meistä tulee mitä erilaisempia juristeja. Mutta jokainen meistä muistaa sen kirjeen. Sillä hetkellä olemme kaikki yhtä. Me olemme kaikki voittajia. Maailman onnellisimpia. Erinomaisen aurinkoista ja riemukasta kesää!

Sisältö VAKIOT 3 Pääkirjoitus 6 IV tenttaa 7 Bona mater familiae 8 Heikin palsta 9 IV Ajankohtaiset 10 TOP IV 13 HELP-palsta 14 Experto Credite 77 Osavuosikatsaus 78 Julkinen runosuoli 80 Onnea valmistumisesta! 82 Perhonen 11 IV Testaa: Rentoutuskellunta 15 Studia Iuridica - oikeustieteen koulutuksen tulevaisuus alkaa nyt 20 Vuoden opettajat 2012 ja 2013 29 Elämäni juristina - haastattelussa Mikko Tulokas 36 Tiedekunnan alumnitoiminta 40 PHUKSIN PUUHAPAKETTI 48 Ulkomainen oikis - kuinka se eroaa suomalaisesta? 51 Kansainväliset viikot Pohjoismaissa 57 Miten syntyi Pykälä ry:n poikakalenteri - Nunc Eum Bonum? 60 Millaisia ovat poikakalenterin pojat? 64 Speksikulttuuri ympäri Suomea 68 2013 - Oikeustapausseikkailu 70 Olarin appro 2013 72 Oikeus harrastaa: Kakkuilu 74 Pykälä ry:n kerhot: Cocktail Club ja Flip cup -kerho 76 Näin perustat kerhon - virallinen kerho-ohjeistus 79 Kolumni: All you need is love

tähän tulee kuva

Inter Vivos 3/2013 YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja

Mikko Rudanko mikko.rudanko@pykala.fi +358 45 114 9915

Taittaja

Annika Solehmainen annika.solehmainen@pykala.fi +358 45 256 5905

Toimitus Heidi Elo Samuli Huttula Annika Juvonen Tuomas Koskinen Kristina Kotro (vaihdossa) Anette Laulajainen (vaihdossa) Isabella Lehti (vaihdossa) Aura Lehtonen (vaihdossa) Laura Päivinen Oskari Stenius Laura Timonen Tiia Vuoristo (vaihdossa)

Sähköpostiosoite: iv-toimitus@pykala.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi Charlotta Bonsdorff +358 40 715 2255 Riku Saarinen  +358 50 500 3533 Mikke Vepsäläinen +358 50 534 9014 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@pykala.fi Painopaikka: Forssa Print Oy Painos: 2000 kpl Inter Vivos saa HYYn tukea.

IV tenttaa

Teksti ja kuvat Annika Juvonen

Tällä kertaa IV suuntasi oikeustieteellisen tiedekunnan kesäkuun publiikkiin ja tenttasi valmistuvia maistereita kysymällä, mitä he aikovat tehdä heti valmistumisen jälkeen.

Johanna H Menen syömään.

Ida K Menen Tornin ateljee-baariin.

Hertta K Kotiin ja lenkille!

Pykälän syksyn aikataulu 1.9. Siivousbileet 2.9. Punssikahvit 3.9. Lakimiesliiton info 5.9. Futiscup 10.9. Phuksiaiset 17.9. Valiokuntien yhteiskokous 18.9. Syyskauden avajaiset 25.–26.9. Syyskiljava 1.10. Phuksisitsit I 2.10. Phuksisitsit II

Natalia R Menen syömään.

Hallitus:Bona

Mater Familiae Lomalla viimeinkin! Toivottavasti tätä lukiessasi aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta ja kesäpäiväsi on täynnä rantaelämää, rentoutumista ja nautiskelua. Monen kohdalla todellisuus on kuitenkin toinen ja päivät täyttyvät ennemminkin tietokoneen näytön tuijottamisesta tukalassa työhuoneessa sekä katusoittajien ohjelmiston kertaamisesta päivästä toiseen. Onneksi helpotusta on kuitenkin pian luvassa, kun uudet ja innokkaat phuksit valtaavat Pykälän!

Luovuudesta ja uusista ideoista

Jokainen uusi vuosikurssi on toimintamme kannalta elintärkeä. Riemusta kiljuvat uudet opiskelijat tuovat Pykälään raikkaan tuulahduksen uusia ideoita ja toimintatapoja, joita tarvitsemme, jotta voisimme viedä yhdistystä jatkuvasti eteenpäin. Vaikka yhdistyksemme toiminnan ja historian tuntemus on aivan yhtä tärkeää, on Pykälässä vuosia mukana olleena helppoa vain ajautua noudattamaan vanhoja toimintamalleja. ”Näin on aina aiemminkin tehty” on lause, jonka pelottavan usein kuulee varsinkin meidän vanhempien tieteenharjoittajien suusta. En väitä, että pyörä pitäisi joka vuosi keksiä uudelleen, mutta muutoksille ja uusille ajatuksille pitäisi aina olla tilaa jopa niinkin perinteikkäässä yhdistyksessä kuin meidän Pykälässämme. Se, että antaa itsensä olla luova, ei kuitenkaan ole helppoa. Tutun ja turvallisen muuttaminen tuntuu vaikealta – jopa pelottavalta. Mitä jos ideani ei olekaan hyvä? Mitä jos kukaan ei innostukaan? Luovuus vaatiikin ennen kaikkea rohkeutta – ja paljon! Se vaatii uskallusta sallia itselleen epäonnistuminen, uskallusta olla nöyrä ja asettaa itsensä alttiiksi kritiikille. Varsinkin monelle meistä, joiden sisällä asuu pieni perfektionisti, tämä on äärimmäisen vaikeaa. Toivoisinkin, että kaikki ymmärtäisivät, että tärkeintä on yrittää ja laittaa itsensä likoon, ei täyden kympin suoritus. Ilman riskiä ei ole kehitystä! Jopa kaikkein epäonnistuneimmastakin yritelmästä joku voi saada maailman mullistavan idean.

Palautteen kautta voittoon

Kehotan kaikkia pykälistejä myös antamaan palautetta, sekä hyvää että huonoa. Vain palautteen kautta me hallituslaiset ja muut aktiivit tiedämme, mitä juuri Sinä todella haluat Pykälässä tehdä. Vaikka välillä saattaa tuntua, että palaute menee kuitenkin kuin kuuroille korville, asia ei todellakaan ole niin! Tänäkin vuonna mm. opintopiirit, 3+bileet, vappubileet sekä kerhotilojen uusiminen ovat kaikki saaneet inspiraationsa hallitukselle annetuista palautteista. Näin lopuksi haluaisin vielä toivottaa kaikille ihanaa ja luovuudentäyteistä loppukesää! Nauttikaa kesäauringosta ja rentoutukaa  Punssikahveilla nähdään!

Suvi Syvänen, hallituksen puheenjohtaja 2013

Toivonkin, että sekä uudet tulokkaat että vanhat konkarit voivat tulevaisuudessakin kokea Pykälän ympäristöksi, jossa voi avoimesti sanoa oman mielipiteensä ja ennen kaikkea USKALTAA olla luova.

Heikin palsta Lähetä omat kysymyksesi Heikille osoitteessa www.pykala.fi/julkaisut/kysy-heikilta

Kuin surmaisi lokin

Hyvä Heikki, kulkiessani rauhanomaisesti ja kovin väsyneenä ahkeran työpäivän jälkeen kohti kotiani, hyökkäsi aivan yllättäen lokki minua kohti. Vain lokin syöksyn havainneiden asfalttimiesten nopea huuto esti minua joutumasta Hitchcockin lintujen syömäksi. Selvisin siis tällä kertaa, mutta lokki pesii jossain lähistöllä ja hyökkää varmasti uudestaankin. Mitä minä voin tehdä pelastuakseni? Voinko surmata tämän ruman ja ilkeän lokin? Vai tulevatko laki ja säädökset minut tästä raskauttavien asiahaarojen vallitessa tuomitsemaan? Nimim. Poloinen oikkari HEIKKI: Arvoisa Poloinen oikkari, luulen, että yliarvioit roimasti tilanteen kauhistuttavuuden. Lokki luultavasti joko tavoitteli kädessäsi ehkä sijainnutta jäätelötötteröä (tapauskuvaus ei sulje pois tätä mahdollisuutta) tai toteutti laillista, vaikkakin ehkä liioiteltua hätävarjelua lähistöllä sijaitsevaa pesäänsä kohtaan sinun taholtasi uhannutta kohtapäätä alkanutta hyökkäystä vastaan. Pidättäydyn ylipäätään lyömästä kantaani lukkoon ennen kuin olen kuullut myös toista osapuolta. Audiatur et lokkia. Ja vielä välipäätös: pidättäydy kaikesta väkivallasta poloista luontokappaletta kohtaan.

Yhdistys olen minä?

Hei Heikki! Olin mukana perustamassa yhdistystä ja allekirjoittamassa sen perustamiskirjaa. En kuitenkaan ole maksanut sen määrittelemää jäsenmaksua. Kysymys kuuluukin: olenko teknisesti yhdistyksen jäsen? Pitäisikö yhdistyksen hallituksen päättää jäsenyyteni päättymisestä erikseen? Vai onko yhdistys itse asiassa edes olemassa, jos olen yksi kolmesta perustajajäsenestä, enkä ole maksanut jäsenmaksua eikä minua ole koskaan merkitty jäsenluetteloonkaan? Nimim. Aijjaa HEIKKI: Terve Aijjaa, olet ilman muuta liittynyt jäseneksi ryhtymällä perustajajäseneksi. Jos jätät jäsenmaksun maksamatta, sinut tietenkin ennen pitkää voidaan erottaa yhdistyksen kokouksen tai mahdollisesti hallituksen, jos säännöt niin sanovat, päätöksellä. Älä siis kanna huolta, kuulet kyllä varmasti asiasta.

Anna mä hoidan

Rakas Heikki! Miksi en koskaan osaa sanoa ”ei”? Viittaan tällä nyt ensisijaisesti siihen, että minä ja mahdollisesti muutama muu kohtalotoverini haalimme aivan liikaa tekemistä. Kaikenlaisia luottamustehtäviä tulee sieltä sun täältä ja aina suostun mukaan kaikkeen mahdollisen. Usein iltaisin ja aamuöisin hieman nuutuneena sitä tulee sitten mietittyä, miten tässä taas kävi näin. Osaisitteko te viisaana inspehtorina auttaa minua tässä visaisessa ongelmassani? Nimim. Haalija 8

HEIKKI: Hyvä haalija, no siksi, että olet turhamainen. Kuvittelet, että sinua pyydetään mukaan siksi, että olet niin erinomainen, vaikka tosiasiassa luottamustehtäviin on vaikea saada ihmisiä. (Poikkeuksia ovat tietenkin Pykälän kysytyt luottamistoimet ja ennen muuta inspehtorin tehtävä.) Harjoittelet nyt vaan peilin edessä tiukkaa mutta ystävällistä kieltäytymistä. Tässä joitakin mallivuorosanoja: ”Ryhtyisin toki mielelläni x-tehtävään, mutta olen juuri päättänyt siirtyä luostariin.” ”Olen aivan otettu tästä, mutta valitettavasti taustallani on vankeustuomio parin yhdistyksen varojen kavaltamisesta.” ”Hienoa, ryhdyn mielelläni x-tehtävään! Milloin voin alkaa nostaa palkkaa?” Jos nämä eivät tehoa, pohditaan lisää.

Pitkä kuuma kesä

Hei Heikki, Olen ahkera, aktiivinen oikkari ja rehti suomalainen nainen, joka on tottunut arktisiin oloihin. Nyt istun täällä pääkaupunkiseudun virastossa vailla ilmastointia ja kotona öisin tuskailen sietämätöntä kuumuutta. Miten Suomen kesän läkähdyttävästä kuumuudesta oikein selviää? Onko olemassa ns. vippaskonsteja, joita en itse vielä vain tiedä? Tulisiko päänsä laittaa esim. pakkaseen? Nimim. Jää91 HEIKKI: Parahin Jää91, pyydä etätyölupaa Stadikan uimalaan. Sinne sitten läppäri ja älypuhelin altaan reunalle, sekä piristävää kolajuomaa aimo annos. Muita vaihtoehtoja en juurikaan näe. Stadikan voit tietysti vaihtaa omaan suosikkiini Kumpulaan, mutta mielellään ei, koska sitten saatan stressaantua itse – siitä taas ei olisi ensi talvena teille opiskelijoille mitään iloa.

Tästä se lähtee

Arvon Heikki, Aloitan nyt syksyllä opintoni oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Mikä on tärkein asia, joka minun pitäisi tietää? Nimim. §-tulokas HEIKKI: Hyvä §-tulokas, pidä kirkkaana mielessä, että olet aloittamassa ylevään ammattiin valmistautumisen. Tässä, toisin kuin joissakin muissa tämän palstan vastauksissa, ei ole mitään hauskaa eikä ironista. Jos sinusta tuntuu, että on, etkä usko tätä, hae johonkin sinulle sopivampaan opinahjoon äläkä näyttäydy Porthaniassa. Kun kerran noin vilpittömästi kysyt, uskoisin kuitenkin, että olet ihan oikeaa ainesta. Nyt siis vain rentoudu, ja vietä hauska kesä!

IV Ajankohtaiset Kun lampaat saapuvat Pykälälaaksoon vol. 2

Teksti: Heidi Elo, Kuva: Walter Baxter / CC-BY-SA-2.0

Kuvitellaan hetki, että on alkusyksy. Aistitaan tunne elokuun kohdatessa syyskuun. Tämä on aika, jolloin tieteenharjoittajamme joutuvat – enemmän tai vähemmän – kameleonttimaisesti vaihtamaan ympäristönsä. Sopeutuminen riippuu kunkin yksilön kesäisestä alkuperästä. Helpoimmalla pääsevät ne, joiden ei yksinkertaisesti tarvinnut uhrata ajatusta värityksen ja muun ulkomuotonsa muuttamiselle: bleiseri ja ylevä asenne ovat samat kuin keväällä, rahapussi kenties hieman painavampi. Suotuisassa asemassa ovat myös ne, jotka ovat valmistautuneet siihen, mikä odottaa kuvittelemassamme elo-syyskuun hetkessä:

1 §: Ryntäys.

Ensimmäinen reaktio on, että tulijat ovat pieniä. Silmiinpistävä on myös tapa, jolla olennot huomioivat ympäristönsä; on uteliasta, varovaista tarkkailua, malttamatonta hihkumista sekä ihailevia, lähes palvovia katseita. Joukossa on aina myös joku, joka ei onnistu pääsemään Porthanian pyöröovista sisään. Ne saapuvat pienissä ryhmissä. Jokaista ryhmittymää, jonka jäsenet vaikuttavat jotakuinkin tietävän toisensa, näyttää johtavan yksi, jota muut katsovat ylöspäin (ainakin kuvaannollisesti). Nämä paimenet (kutsutaan myös tuutoreiksi), jotka sanojensa mukaan tuntevat saapumispaikan kuin jakkunsa taskut, johdattavat suojattinsa niityille, jotka ovat vihreitä kuin Suomen Laki -kirjat. Viininpunaisten ruusujen ympäröimät lammet tulvivat viiniä, joka humalluttaa kuin pääsykoekirje saapuessaan – mikä euforia!

2 §: Ylpeys.

Toinen reaktio on, että tulokkaat (jos siis pääsivät rakennukseen sisään), joita myös oikeustieteen phukseiksi kutsutaan, näyttävät tietävän täsmälleen, missä ovat ja myös sen, miksi siellä ovat. He tietävät itsensä onnistujiksi – ilman erästä tiettyä onnistumista hieman ennen kesäkuun puoliväliä kukaan heistä tuskin kummastelisi Porthanian aulan kolkkoutta sekä sitä, mistä löytäisi Suomen Laki -salin. Pian he saavat myös kuulla erinomaisuudestaan: ensimmäisten päivien puheissa ja myöhemmin aina opiskelupaikkansa mainitessaan (unohtamatta yli-innokkaita sukulaisia). He ovat sentään uusi juristisukupolvemme edessään vuosi, joka pinttyy muistoihin kuin kaunis tahra. Oodi yhteiskunnalle, oodi tulevaisuuden tukipylväille: lampaat ovat löytäneet Pykälälaakson! (Eikä heille tarvitse mainita, että lammen pohja – se, joka usein löydetään vasta liian monen alkoholiannoksen jälkeen – on pitkä kuin OAP, tylsä kuin kirjanpito ja kova kuin Varallisuusoikeus-teos. Ei vielä.)

Top IV Teksti ja kuvat: Mikko Rudanko

Pykälistin hyveet/paheet

1JokaAlkoholi viikko joku jakaa Facebookissa uuden tutkimuksen alkoholin terveyshyödyistä. Melkoinen ihme-

eliksiiri siis? Mutta viekas ja petollinen sellainen. Viisasten juoma liittyy myös moniin (lue: ei ihan kaikkiin) opiskelijatapahtumiin. Varaudu siis henkisesti maistiaisiin ja uusiin makukokemuksiin. Etenkin jos olet menossa KV-viikoille. Pykälässä ketään ei kuitenkaan pakoteta juomaan. Alaan liittyvien lukuisten kerhojen myötä voit myös vapaasti valita siistin ja sivistyneen olut-, viini- tai cocktail-kulttuurin. Kohtuus kuitenkin kaikessa.

2Tämä,Aktiivisuus tuo, se, nämä, nuo, ne. Kaikessa kannattaa olla mukana, eikä kohtuudella niin väliä. Lopulta si-

nullekin löytyy aina se oikea. Kaveri, kumppani, luottamustehtävä, oikeudenala, työpaikka, ura ja koko elämä. Aktiivisuus palkitaan ja aktiiveistaan Pykäläkin tunnetaan. Synonyymejä aktiiviselle ovat mm. tehokas, oma-aloitteinen, toimiva, vaikuttava, tuottelias, viriili ja touhukas. Kokeile siis näistä yhtä sun toista. Akateeminen vapaus mahdollistaakin niin suuren tai pienen määrän aktiivisuutta kuin itse haluat. Sinä valitset nyt itse aktisi.

3Menikö Kofeiini eilisilta pitkäksi? Väsyttääkö luennolla? Istutko Aleksandrian yössä? Täytyykö opinnäyte pa-

lauttaa huomisaamuna? Ongelmiin löytyy ratkaisuja ja ”ratkaisuja”. Välillä monen opiskelijan paras ystävä on kuitenkin kofeiini. Wikipedian mukaan kofeiini on piristävä alkaloidi ja maailman laajimmin käytetty keskushermostoa ja aineenvaihduntaa kiihottava piriste. Se antaa sinulle siivet. Varaudu kuitenkin putoamaan korkealta. Kunhan tästä tentistä ensin selvitään. Selvittiinhän sitä sodasta, lamasta ja pääsykokeestakin.

4”Asialliset Sitoutumiten hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat”, totesi Väinö Linnan vänrikki Koskela. Lähde mukaan toimintaan, saatat huomata sen olevan elinikäinen suuri seikkailu. Voit myös olla sitoutumatta ja lennellä kukasta kukkaan. Tällaisiakin tarinoita kuulee Porthanian käytävillä. Tänä vuonna Vuoden Pykäläteko -palkinto myönnettiin kuitenkin Pykälä ry:n sitoutuneelle jäsenistölle. Tervetuloa siis mukaan jatkamaan ennätyksellistä innokkuutta. Tarvittaessa varo myös vaaraa, sillä opiskelijaelämällä on välillä tapana muuttaa parisuhteiden tasapainoa. Tai johtaa täysin uusiin sitoutumisiin. Näistä voit lukea Perhosesta. 10

IV testaa: Rentoutuskellunta Teksti: Laura Päivinen Kuvat: Katin Kauneuskulma

”Kuka voisi kellot seisauttaa ja ajan pysäyttää..?” kysyy Suurlähettiläät laulussaan. Valitettavasti vastaus on, että ei kukaan. Kiireen keskelle helpotusta voi kuitenkin tuoda munanmuotoinen ja mopoauton kokoinen kapseli, jota myös aistideprivaatiotankiksi kutsutaan. Rentoutuskellunnan sanotaan olevan oikotie syvään rentoutumiseen ja meditaatioon. Kelluminen painottomassa tilassa vapauttaa kehossa aineita, jotka vähentävät kipua ja stressiä. Arjen huolet unohtuvat. Tunnin kellunta 30-prosenttisessa suolavedessä vastaa kuuden tunnin yöunta. IV päätti testata väitteiden todenperäisyyden. Riisuudun ja käyn tankkiin selälleni. Lämmin suolavesi kannattelee kuluneen lukuvuoden väsyttämää vartaloani kuin kohdussa ikään. Vasta ajeltuja sääriäni kirvelee hetken. Onneksi tunne kuitenkin katoaa minuuteissa. En osaa heti rentoutua, to do -lista valtaa mieleni. Samalla tuntuu kuin pyörisin paikallani. Kun jalkani koskettaa tankin reunaa, havahdun horroksestani. Mietin, että miten kulutan kokonaisen tunnin vain makoillen. Vähitellen rauhoitun. Lihakseni nykivät itsekseen ja huomaan torkkuvani. Luonnon äänet vievät minut kauas pois. Vain tankin hiljainen hurina muistuttaa minua olemassaolostani. Kuulen etäisesti koputuksen tankin kanteen. Mitä? Joko tunti meni? Noustuani tankista oloni oli kummallinen. Tuntui kuin olisin ollut transsissa. Viileä suihku palautti minut kuitenkin todellisuuteen. Rentoutuskellunta oli kokonaisuutena arvostellen miellyttävä kokemus, jota voisin suositella kenelle tahansa riskiryhmään kuulumattomalle. Seuraavana yönä nukuin kesäyön kuumuudesta huolimatta paremmin kuin kuukausiin ja aamulla jaksoin tehdä myös ne mielessä kummittelevat tekemättömät hommat. Tuntui, että pystyisin mihin vain. Oloni oli virkeä ja tunsin erilaista pirteyttä. Kellunta oli totisesti tehnyt tehtävänsä.

Kellunnan sanotaan myös parantavan luovuutta sekä oppimis- ja visualisointikykyä. Kuulemani mukaan rentoutuskellunnan aikana kuunnellusta uudesta tiedosta 65 % jää mieleen, kun vastaava teho luettaessa on vain 5 %. Mitä jos lukisin tenttimateriaalin nauhalle ja pyytäisin saada kuulla sen kellunnan aikana? Saisinko parempia arvosanoja? Kenties testaan sitä seuraavaksi. Kellunnasta on apua myös muuhun kuin väsymyksen tai stressin selättämiseen. Sitä suositellaan muun muassa jännittyneiden lihasten hoitoon ja huonoon verenkiertoon sekä psoriasikseen. Katin Kauneuskulma toivottaa kaikki pykälistit tervetulleiksi kokeilemaan tätä ihanuutta myös itse. Heinäkuun loppuun asti saamme Pykälän jäsenkortilla 20 % alennuksen kokeilukerrasta ja sarjahoidoista. Eikun kellumaan!

Amerikkalainen lääkäri John C. Lilly kehitti kelluntatankin vuonna 1954 ja 1960-luvulla kelluntaa käytettiin NASAn harjoitusohjelmissa, joissa astronautit valmisteltiin avaruuden painottomuuteen ja eristyneisyyteen. Jos et mieli avaruuteen, kellunta lienee ainoa mahdollisuutesi päästä kokemaan painottomuuden huikea tunne.

Lakiuutiset oikeustieteen opiskelijoille! Lakiuutisiin kirjoittavat viikoittain yksinoikeudella vaihtuvat Suomen eturivin juridiikan asiantuntijat yliopistomaailmasta ja yrityselämästä. Juridiikan ajankohtaisia teemoja käsittelevien artikkelien lisäksi Lakiuutisten viikkokirjeen sisältö koostuu mm. juridiikan tuoreista uutisista sekä lainsäädäntöhankkeiden ja oikeuskäytännön seuraamisesta.

Maksuton etu oikeustieteen opiskelijoille tutustu ja tilaa! Lakimiesliitto tarjoaa viikoittaisen Lakiuutiset-sähköpostikirjeen ja verkkopalvelun oikeustieteen opiskelijoille maksuttomana etuna. Lakiuutiset on Suomen ainoa aito juridiikan uutispalvelu, joka kertoo juridiikan tärkeimmistä tapahtumista, tuoreeltaan ja pintaa syvemmältä. Tilaa kirje ja verkkopalvelu osoitteessa www.lakiuutiset.fi.

Viikoittainen uutiskirje tai verkkopalvelu Ota käyttöön maksuton opiskelijaetusi, viikoittainen sähköinen Lakiuutiset-kirje sekä verkkopalvelu, josta voit lukea kaikki Lakiuutisissa julkaistut artikkelit ja uutiset kokonaisuudessaan.

Hyödynnä opiskelijaetusi ja tilaa lakiuutiset.fi

 lakiuutiset.fi laajempana 12

kuin koskaan!

HELP Ylioppilaskunta?

Yliopistolain 46 §:n perusteella Suomessa on olemassa 14 ylioppilaskunnaksi kutsuttavaa itsehallinnon omaavaa julkisoikeudellista yhteisöä. Lain määräämällä tavalla kaikkien yliopiston opiskelijoiden tulee kuulua ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on lain mukaan olla yhdyssiteenä jäsentensä välillä ja edistää jäsentensä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan yleiseksi tehtäväksi laissa määrätään ”osallistua 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.” Tämän lisäksi laissa säädetään ylioppilaskunnan erityisiksi tehtäviksi opiskelijoiden edustajien nimeäminen yliopiston toimielimiin, opintotukilautakuntaan ja (käytännössä) ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toimielimiin. Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa käytännössä? Jokainen pykälistikin on velvollinen maksamaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) jäsenmaksun läsnä olevaksi ilmoittautuessaan. Vastineena tästä HYY tarjoaa kaikille jäsenilleen palveluja ja valvoo heidän etuaan yliopistolla, kaupungin tasolla ja joissain määrin valtakunnan tasollakin. Konkreettisimmin ylioppilaskunta näyttäytyy jäsenilleen opiskelijakortin, Ylioppilaslehden ja ylioppilaskalenterin muodossa. Suorien jäsenpalvelujen lisäksi HYY tuottaa palveluita piirissään toimiville järjestöille ja palvelee myös sitä kautta jäseniään. Myös monelle pykälistille tuttu Pykälän tuottama oikeusapu on HYYn rahoittama palvelu.

Ylioppilaskunnan rahoitus ja toiminta

Millä tämä kaikki sitten tehdään? HYYn perustoiminnasta koostuvan toimintatalous-nimisen hallintoyksikön (eli sen ns. perustoiminnan) vuosibudjetin loppusumma on noin 3,5 miljoonaa euroa. Tästä noin 1/3-osa kerätään jäsenmaksuilla ja noin 2/3osaa katetaan HYYn omistaman liiketoimintayksikön, HYY Yhtymän, tuotoilla. Liiketoiminta on olemassa ylioppilaskunnan perustoiminnan turvaamiseksi. HYY Yhtymän liikevoitosta merkittävimmän osan muodostavat HYYn Helsingin keskustassa omistamat rakennukset. Tämä kiinteistöliiketoiminta on keväällä noussut valtakunnalliseen mediaan, kun ylioppilaskunta on lähtenyt tavoittelemaan liiketoiminnastaan parempaa tuottoa. Olen itse pyrkinyt pitämään asiassa esillä sitä, että jos vaihtoehtoina ovat joko ylioppilaskunnan jäsenmaksun korottaminen tai liiketoiminnasta saatava parempi tuotto, valitsen aina mieluummin jälkimmäisen vaihtoehdon. Vuosien mittaisen säästöohjelman jälkeen HYYn talous saatiin kutakuinkin ta-

sapainoon viime vuonna. Jotta talous pysyisi myös tasapainossa tulevaisuudessakin, tulee tiukkaa talouskuria vaatia myös jatkossa. Miksi ylioppilaskunnan toimintaan sitten kannattaa osallistua? Aloitin itse opinnot tiedekunnassa vuonna 2007. Toimittuani vuonna 2010 Pykälän hallituksessa minulle jäi tunne, että haluaisin jatkaa opiskelijoiden edunvalvontaa. Olen nyt toiminut 1,5 vuotta HYYn hallituksessa tehden täysipäiväisesti työtä opiskelijan paremman huomisen puolesta. Hallitustyöskentelyssä oikeustieteen opinnoista on ollut suuri määrä iloa. Toimiessani ylioppilaskunnan kaltaisessa viitekehyksessä pääsen jatkuvasti tarkastelemaan erilaisia oikeudellisia kysymyksiä. Muutamia teemoja mainitakseni olen päässyt kahden osakeyhtiön yhtiökokouksen jäsenen ja puheenjohtajan roolissa tutustumaan erilaisiin yhtiöoikeudellisiin kysymyksiin, työehtosopimusoikeuteen ollessani työnantajan edustajana neuvottelemassa työehtosopimuksen paikallista soveltamista ja erilaisiin hallinto-oikeuden kysymyksiin yliopistolla edunvalvontatyötä tehtäessä. Kootusti voi todeta, että tämä työskentely on auttanut oppimaan roolia organisaation oikeudellisena asiantuntijana. Mitä moninaisimpia kysymyksiä on tullut vastaan, ja vastausten selvittäminen on opettanut ammatillisesti hyvin paljon.

Lähde mukaan ylioppilaskuntaan!

Mikäli et halua vain maksaa ”jonnekin HYYhyn” jäsenmaksua koko opiskeluaikasi, vaan haluat myös vaikuttaa siihen, mitä HYY tekee ja paljonko se maksaa, kannattaa lähteä mukaan ylioppilaskuntatoimintaan. Itselleni luontevin vaihtoehto oli lähteä mukaan eri lääketieteen alojen, oikeustieteilijöiden ja kv-opiskelijoiden Tsempin yhteiseen HELP-vaalirenkaaseen. Olen kokenut itse tämän parhaaksi tavaksi edistää jokaisen pykälistitoverin etua. Haluatko vaikuttaa itseäsi koskeviin asioihin vai olla vain kuuntelemassa, mitä puolestasi päätetään? Itse valitsin vaihtoehdon vaikuttaa. Tervetuloa mukaan ylioppilaskuntatoimintaan! Lauri Koskentausta hallituksen puheenjohtaja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Hallitus:Experto

Credite

Kesällä on hyvä tehdä niin sanottu välitilinpäätös. Monenlaista on tapahtunut puolen vuoden aikana ja opintoasiat ovat edenneet jälleen siihen pisteeseen, että me opiskelijat odotamme valmiin opintooppaan julkaisua tulevaa lukuvuotta varten. Pykälän opintovastaavana hahmotan huomattavasti paremmin kokonaiskuvan nyt kuin tammikuussa. Haluaisin kertoa tästä kokonaiskuvasta kolmen teesin kautta. Nämä kolme teesiä, vaikuttaminen, osallistuminen ja avoimuus, ovat omia kulmakiviäni Pykälän opintovastaavana.

Vaikuttaminen

Opintovaliokunta sekä hallopedit ovat tehneet paljon töitä sen eteen, että tiedekunnassa opetuksensuunnittelussa yleinen opiskelijoiden mielipide tulisi kuulluksi. Kevään ajan on neuvoteltu oppiaineiden suunnittelukokouksissa sekä erilaisissa tapaamisissa ja työryhmissä. Tiedekunnan suunnalta meitä kuunnellaan paljon. Olennaista vaikuttamisessa on ehdottomasti, että vaikutetaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Tuloksia saadaan pitkäjänteisellä aktiivisella työskentelyllä. Mukaan vaikuttamaan voi päästä ihan vain osallistumalla opintovaliokunnan kokouksiin tai toimimalla hallopedina eli hallinnon opiskelijaedustajana. Kaikki Pykälän jäsenet ovat tervetulleita opintovaliokunnan kokouksiin. Ensi syksynä käydään niin sanotut hallopedivaalit, joista tiedotamme vielä lähemmin. Samat rutiinit toistuvat vuosittain. Olemme siksi tekemässä parhaillaan opintovaliokunnan kanssa opinto-

asioita käsittelevää vuosikalenteria. Sen on tarkoitus palvella Pykälän opintoasioista vastaavia vaikuttajia syksystä alkaen. Toivomme kalenterin auttavan hahmottamaan milloin ja minne vaikuttamisen tulisi kohdistua.

Osallistuminen

Asiatapahtumat ja muu opintovaliokunnan järjestämä toiminta vaativat osallistujia. Studia Iuridica oli kevään suurin tapahtuma. Paneelikeskustelussa käsiteltiin oikeustieteen koulutuksen tulevaisuutta erilaisista näkökulmista. Keskustelussa toistuivat näkökulmat koulutuksemme kansainvälisestä sekä monitieteisestä kilpailukyvystä. Paneelissa todettiin oikeustieteen koulutuksen jääneen kehityksessä joiltain osin muiden alojen jälkeen.

la välipalaa ja luennoimalla sekä eurooppaoikeudesta että kilpailuoikeudesta. Kannustan kaikkia tarttumaan tähän tilaisuuteen ja kokeilemaan ainakin yhtä opintopiiriä! Syksyllä järjestämme muun muassa vaihtoehtoisen opintoputken illan, graduillan, opinto-oluet, LL.M.-tutkinto ulkomailla -illan sekä tietenkin Glamour-sitsit.

Avoimuus

Opintovastaavana voin vaikuttaa eniten siihen miten asioita tehdään. Haluan toimia avoimesti kertoen kaikille parhaillaan käynnissä olevista projekteistani. Yksi niistä on tänä vuonna vaikuttaa siihen, että Pykälän opintoasioista huolehditaan mukavissa tunnelmissa.

Tervetuloa uudet phuksit ja kaikki Uusi opintopiiritoiminta käynnis- muutkin vaikuttamaan sekä osallistyi eurooppaoikeuden opintopiirillä tumaan! toukokuun lopussa Asianajotoimisto Krogerus Oy:n tiloissa. Opintopii- Kesäisin terveisin, rissä käsiteltiin tärkeimpiä eurooppaoikeuden oikeustapauksia sekä Niina Karjunen, opintovastaava 2013 periaatteita. Krogeruksella pidettiin huolta opintopiiriläisistä tarjoamal-

Studia Iuridica-

oikeustieteen koulutuksen tulevaisuus alkaa nyt

Teksti: Mikko Rudanko Kuvat: Olli Mäkelä

Back in the days, kultaisen 80-luvun alkupuolella järjestettiin ensimmäiset Studia Iuridica -tapahtumat. Alkuperäinen Studia oli professori Jukka Kekkosen ideoima useamman viikon kestävä sarja normaalia hienompia luentoja. Ensimmäisinä vuosina Studia keräsi 200 kuulijaa – 80-luvulla tämä oli vielä mahdollista. Nykymuotonsa paneelikeskusteluna ajankohtaisesta aiheesta Studia sai kuitenkin keväällä 2002 silloisen Pykälä ry:n opintovastaavan Jukka Långin toimesta. Paneelikeskusteluna mentiin tänäkin vuonna OVK:n järjestämässä tapahtumassa. Suomen Laki -saliin olikin kerääntynyt ihailtavan suuri joukko kuulijoita, etenkin kun samaan aikaan järjestettiin yliopiston tiloissa kilpaileva tilaisuus. Vaikka vastaavia mielenilmauksia ei Studiassa nähtykään, aiheena oli – ei enempää eikä vähempää kuin – oikeustieteellisen koulutuksen koko tulevaisuus. Oikeustieteen opintojen ON-vaiheen uuden ja linjakkaamman tutkintorakenteen soveltaminen käytännössä alkaa nyt syksyllä, eli koulutus aiheena onkin ajankohtainen. Paneelin puheenjohtajana toimivan Pykälä ry:n inspehtori, professori Heikki Pihlajamäen mukaan myös juristikunnan rakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, asianajosektori kasvaa vieden juristeja julkiselta sektorilta ja sekä EU että muut kansainväliset ilmiöt ja järjestöt asettavat omat haasteensa juristeillekin. Pihlajamäki pohtiikin, onko vastaus koulutukseen ja kaikkeen tänäänkin opetusresurssien lisääminen.

Riko rajoja, valitse vapaasti

Mitä Joensuu tuo mukaan soppaan?

”Ei oikeustiedettä, tee jotain mielenkiintoisempaa”, Sajavaara myöntää kertoneensa pojalleen. Hän kertoo kuinka opetusmetodit eivät ole muuttuneet miksikään 80-luvusta ja ihmettelee, miksi ihmeessä opiskelu on yhä pykälien ulkolukua, kun voisi opettaa enemmän esimerkiksi sosiologiaa, historiaa ja moraalia. Sajavaaran parhaat omat opiskelukokemukset ovatkin muuta kuin pykäliä ja normaaleja massaluentoja, sillä suurimman vaikutuksen tekivät poliisin pitämä rikostekniikkaa ja rikosten selvittelyä käsitellyt kurssi ja Mynämäen silloisen verojohtajan pitämä vero-oikeuden luentosarja. Jotain on tietysti muuttunutkin, sillä idänkaupan sijaan nyt käsitellään EUoikeutta. Nykyään Sajavaaran mukaan koulutuksen kohdalla olisi tärkeää miettiä, millaisia taitoja oikeasti tarvitaan.

Kotkaksen mukaan Joensuussa on kuitenkin koulutettu ”juristeja” jo pitkään ja nyt saadusta 40 opiskelijan ON/OTM-sisäänotto-oikeudesta huolimatta enemmistö kaikista laitoksen opiskelijoista tekee yhä hallintotieteellistä tutkintoa. Joensuu voi kuitenkin tuoda nyt yhä paremmin esille yksikön erityislaatuisuuden ja keskittyä esimerkiksi bio- ja vanhuusoikeuteen. Kotkaksen mukaan normiaineksen kasvaessa ja erikoistuessa on tärkeää kuitenkin osata aina yleisten, pysyvämpien ainesten hallinta ja yleiset opit. Joensuu onkin lähtenyt Helsingin uuden tutkintorakenteen säikeitä vastaavalle linjalle siinä, että tietyt johtoteemat toistuvat jokaisella kurssilla. Näitä johtoteemoja ovat yleiset opit ja käsitteet, oikeuslähteet ja argumentointi, ihmis- ja perusoikeudet sekä oikeuden eurooppalaistuminen ja kansainvälistyminen. Tärkeää onkin Kotkaksen mukaan hallita isot kokonaisuudet ja aikanaan työelämässä tapahtuu vasta tarkempi nippelitason erikoistuminen.

Anu Sajavaara on sanojensa mukaan rajoja rikkova itäsuomalainen, joka lähti aikoinaan Turkuun katsomaan mitä lännessä tapahtuu. Turun oikeustieteellisestä tiedekunnasta hän valmistui 1990 ja toimii nykyään EK:ssa työlainsäädännön ja työelämän asiantuntijana sekä opettaa tiedekunnassamme oikeuskieltä. Hän on myös Turun oikeustieteellisen tiedekunnan alumniyhdistyksen Senilex ry:n jäsen ja tätä kautta oikkareiden ja valmistuneiden juristien yhteistyöstä kiinnostuneena päässyt toimimaan Turussa mentorina opiskelijoille.

Studian aiheen kannalta yhä ajankohtaisemmaksi mennään seuraavan panelistin tullessa syksystä lähtien tutkinnonanto-oikeuden vihdoin omaavalta Joensuun oikeustieteiden laitokselta. Professori Toomas Kotkas on kuitenkin tuttu Helsingistäkin, sillä hän valmistui täältä 1997, tohtoriksi 2004 ja ehtipä tulla valituksi Pykälän Vuoden Sonniksikin 1992. Joensuu-keskustelussa hän korostaa olleensa siellä professorina vasta tämän vuoden alusta lähtien.

Opinnot ja oma vastuu ohjaavat opiskelijaa

”Jukka Lång ei ole tyypillinen fakki-idiootti vaan historiallisestikin merkittävä”, toteaa Pihlajamäki seuraavan panelistin esittelyssään, viitaten mm. siihen, että Lång oli mukana laatimassa nykyisen työnantajansa asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen juhlakirjaa. Lång on myös saanut Vuoden Pykäläteko -palkinnon 2003 ansiokkaasta toiminnastaan opintoasioiden parissa. Näiden aktiiviaikojen jälkeen kansainvälistä näkökulmaa opiskeluun hän on päässyt hankkimaan Harvardissa ja kotoista näkökulmaa opettamalla velvoiteoikeutta tiedekunnassamme. Långin mukaan vuosi 2002 opintovastaavana oli kuitenkin merkittävin hänen nykyisen tehtävänsä kannalta, sillä sen ansiosta hän päätyi harjoittelijaksi tietosuojavaltuutetun toimistoon hallitusvuoden jälkeen. Tietosuojavaltuutettu Aarnio oli vuonna 2002 halunnut järjestää tilaisuuden, johon oikeasti tulisi ihmisiä. Hän oli aikanaan ollut myös Studia Iuridicassa, joten luonnollisesti hän otti nyt yhteyttä Pykälään ja opintovastaava Långiin. Opintovaliokunnan kanssa järjestettiinkin lopulta juhlaseminaari uudesta tietosuojan alasta, josta kukaan ei ollut aiemmin Långillekaan opintojen aikana puhunut. Nyt hän ja monet muut ovat päätyneet tekemään sitä asianajotoimistoissakin. Långin mukaan sillä, mitä tekee opinnoissaan, on ohjaava vaikutus myös uran kannalta. Tärkeää on myös opiskelijan oma rooli ja vastuu opintojen muo-

dostumisesta. Kansainvälistyminen oli tärkeää jo 2000-luvun alussa ja nykyään tuomioistuintenkin tulee ymmärtää kansainvälisiä kysymyksiä. Kansainvälistyvässä maailmassa on myös tärkeää miettiä, mikä lopulta on Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan kilpailukyky ja kilpailuvaltti.

Pärjäämmekö kauppatieteilijöille ja ruotsalaisille?

Juhana Harju ei ole juristi. Hän on opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä ja valmistunut Turun yliopistosta 2008. Harju kuitenkin kertoo, että juristeina on hyvin monenlaisia tyyppejä, yleensä hauskoja. Suomen Lakimiesliiton sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, yhteiskuntasuhteista sekä apurahoista vastaavana henkilönä hän varmasti tietääkin paljon juristeista. TYYn ja SYL:n koulutuspolitiikassa aktiivisesti mukana olleena hän tuntee myös oikkarin maailmaa. Harjun mukaan oikeustieteellisen koulutuksen suurin ongelma on kilpailun kiristyminen, sisäänottomäärien jatkuva nousu ja alan suuruuden aikojen katoaminen. Sekä koulutuksen että yksittäisen opiskelijan tuleekin etsiä uusia vahvuuksia vanhojen lisäksi. Riittääkö juristin koulutus esimerkiksi johto-, talous- ja viestintätehtäviin? Pärjääkö juristi enää kauppatieteilijöille, kun kauppatieteiden opiskelussa on kehitetty jatkuvasti uusia metodeja? Harjun mukaan juristin tutkinto on lähtökohta, josta on hyvä rakentaa, mutta miten sitten se kaikki muu? Lakimiesliitossakin hän törmää tilanteisiin, joissa osa juristeis-

ta kertoo, ettei koulutus antanut riittäviä valmiuksia. Vielä tällaisia tilanteita on vähän, mutta Harjun mukaan niiden lisääntyminen on huolestuttavaa. Ajankohtaisena esimerkkinä Harju nostaa esiin sen, millainen tilanne on Joensuusta valmistuneella opintojen jälkeen, jos opiskelujen aikana ei ole ollut mahdollista päästä harjoitteluun. Tätäkin tärkeämpää olisi Harjun mukaan kuitenkin siirtyä 50-luvun opiskelutavoista, kirjastossa yksin puurtamisesta ja kirjatenteistä, vähintään 80-luvulle. Vahvuus alalla ovat kuitenkin ihmiset, jotka pääsevät alalle tiukan siivilän läpi ja suorittavat vaativat opinnot. Työelämässä valmistuneet juristit voivatkin vain onnistua ja Harjun kritiikki opintoja kohtaan onkin hienosäätöä alan menestymiseksi. Hienosäätöä esim. sen suhteen, onko kyseessä yleistutkinto vai tutkinto työelämän tarpeita varten ja painotetaanko siinä periaatteita vai konkretiaa, sillä jommastakummasta voidaan ehkä joutua luopumaan. Hyvä on myös miettiä, tulisiko tiedekuntien olla samanlaisia yksiköitä, kilpailevia yksiköitä vai ehkä joka asiassa yhteistyötä tekeviä yksiköitä? Olemassa on sisäisen kilpailuasetelman ohella myös kansainvälinen kilpailu, jossa yrityksiä ja juristeja verrataan ruotsalaisiin tai lontoolaisiin. Tässä kilpailussa tulisikin panostaa voimakkaammin resursseja opetuksen kehittämiseen.

Profiloidu tiedekunta, opiskelija

Pihlajamäki pitää tiedekuntien profiloitumista hyvänä asiana, ja onkin voittajan etu, jos ne profiloituvat myös laadullisesti. Kotkaksen mukaan Joensuussa pyritään juuri tähän, esim. täytettävänä ollut kansainvälisen oikeuden professuuri täytettiin nimenomaan kansainvälisen ympäristöoikeuden professuurina ja toinen professuuri vastaavasti eurooppa- ja energiaoikeuden professuurina. Kotkaksen mukaan kyseessä on mietitty nichemarkkinointirako ja tiettyjä asioita voit opiskella ”Only in Joensuu”. Yhteiskunta oikeudellistuu ja yksittäinenkin virkamies tarvitsee hankintapäätöksiä tehdessään oikeudellista osaamista. Riittääkö siinä hallintotieteiden maisteri? Kotkaksen mukaan juristeille kuin juristeille löytyy kuitenkin aina töitä ja ainejärjestön tutkimuksen mukaan valmistuneet erikoisjuristitkin olivat sijoittuneet hyvin työelämään. Mitä taitoja koulutuksesta vielä puuttuu, mitä vielä tarvittaisiin? Oleellista on englannin kielen taito, joka onkin monella hyvä, mutta ei kuitenkaan kaikilla. Tärkeää on myös viestinnän ja kirjoittamisen taito, joka voi olla synnynnäistä, mutta jota voi myös opiskella yllättävän paljon. Nykyään harjoitusseminaareissakin mennään liikaa substanssi edellä, eikä väliä ole sillä, miten asiat kirjoitetaan. Työelämässä viesti ei kuitenkaan mene perille, jos sitä ei ole osattu kirjoittaa oikein – siinä ei juridinen sofistikoituneisuuskaan riitä. Juristin tulisikin olla sisäisesti hiottu timantti, joka kielitaidon (erinomainen englanti, kaikki muu plussaa, esim. venäjä, ranska, saksa, arabia, kiina...) ohella taitaa myös kulttuurintuntemuksen. Pihlajamäen mukaan opiskelijoiden kielitaito kapenee kuitenkin koko ajan, eikä nykyään lueta enää edes saksaa. Sen, joka lukee kieliä, tulisikin saada siitä kunnolla hyötyä.

Oleellista on myös sopimus- ja neuvottelutaito, se miten saada oma kantansa läpi työssä kuin työssä. Kaikki viisaus ei kuitenkaan asu omassa päässä, eli hyvän juristin on käytettävä hyväksi myös verkostoa. Hyvä olisi omata myös liikkeenjohdon, talouden ja kansantaloustieteen osaamista, jottei juristi olisi vain juridinen asiantuntija, joka panee asiat paperille muiden päättäessä niissä.

Edessä kymmenenkin uraa

Sajavaaran mukaan valmistuvalla juristillakin on yhden uran sijaan useita työuria edessä ja urallinen uudelleensuuntautuminen on arkipäivää. Kauppatieteilijöitä koskevan tutkimuksen mukaan opiskelijoilla oli vuonna 1983 odotettavissa keskimäärin 2,7 työnantajaa työurallaan, vuonna 2013 jo 9,4 työnantajaa. Ammattitaidon ylläpitäminen onkin oleellista, samoin oma vastuu työkykyisyydestään ja työllistettävyydestään. Miten tämä sitten opinnoissa onnistuu? Pihlajamäen mukaan opiskelijat eivät tee paljoakaan töitä opinnoissaan vaan pääsevät helpolla. Opettajatkaan eivät vaadi tarpeeksi. Kaikki opiskelijat ovat Pihlajamäen mukaan töissä ja opiskelukulttuuri on muuttunut täysin. Työ ei yleensä edes hyödytä opinnoissa ja vaikka hyödyttäisikin, sitä on liikaa opintoihin verrattuna. Pihlajamäki vertaakin tilannetta lapsensa opiskeluihin Englannissa, jossa hän tuntuu olevan koko ajan kirjoittamassa jotain esseetä. Harjun mukaan tärkeää on ihmistaito ja kyky myydä ajatuksiaan, tärkeää on miettiä, millä tavalla haastamme itseämme. Se ei välttämättä vaadi lisää opiskelutunteja vaan menemistä salin eteen. Juristin tulisi kommunikoida osaamisensa ja pystyä myymään osaamistaan, pitäisi pystyä esittämään keissi kuin keissi. Tällaiseen kommunikoivaan juristiin voi luottaa ja tämän osaavan juristin koulutus mahdollistaa vaikka mitä. Harjun mukaan viestin välittäminen onkin vaikein asia, minkä voi oppia, mutta kun sen oppii, kaikki ovet ovat auki. Esiintymistä voi oppia menemällä jonnekin, missä voi testata osaamistaan, kuten akateemiseen väittelykilpailuun, kuten Harju itse teki, tai esiintymistä vaativaan ainejärjestötoimintaan.

Lokeroiko koulutus minut?

Kuinka paljon lakimiestutkinto sitten heijastaa eri professioita? Alun perin se on ollut selkeästi hallintojuristin ja tuomarin tutkinto, verrattuna esimerkiksi angloamerikkalaiseen asianajajakoulutuskulttuuriin. Kotkaksen mukaan koulutus ei kaikilla sektoreilla vastaa työn tarpeita, mutta silti e ole varmaa, että yksityissektoria koskevat trendit ovat pysyviä. Tärkeää onkin osata yleiset periaatteet, jotta pystyy ottamaan minkä tahansa oikeudellisen ilmiön haltuun. Långin mukaan samat teemat liian varhaisesta lokeroimisesta olivat käsillä tutkinnonuudistuksessa jo 90-luvun lopussa ja todennäköisesti myös aikanaan 60-luvulla. Miten voimme tietää, mitä oikeasti haluamme tehdä ja haluammeko menettää kaikki muut mahdollisuudet lokeroitumalla? Tiedekunnan ja omien opintojen ruoskinnan sijaan tulisi kuitenkin ottaa enemmän vastuuta opinnoistaan ja opiskella itseään parhaiten palvelevalla

tavalla. Lång kertookin opiskelukavereistaan, jotka ovat päätyneet suuren pörssiyhtiön sijoitusneuvontajohtajaksi tai ykkösluokan New Yorkin asianajotoimistoon. Yksikin pyrki 4 kertaa oikeustieteelliseen ja on nyt valmistuttuaan töissä suuressa toimistossa Lontoossa. Oikeustieteellinen tiedekunta tarjoaakin mahdollisuuden opiskelijalle hakea erilaisia kursseja ja erilaisia näkökulmia, ja hyvää opetusta on paljon tarjolla, oli se sitten esimerkiksi Pihlajamäen draamakurssi, jossa eläydyttiin 1500-luvun käräjämaailmaan ja hyvän valmistautumisen jälkeen päästettiin aiheeseen sopiva argumentaatio vauhtiinsa. Myös Pihlajamäen mukaan tarjolla on monia erilaisia polkuja ja helpointa voi olla se massaluennoilla istuminen, mutta enemmän sekä opiskelijalta että opettajalta vaativa erilainen opetus tuottaa varmasti erilaisia opiskelutuloksia ja kokemuksia, jotka ovat opiskelijan hyödynnettävissä työelämässäkin. Sajavaaran mukaan polkuja on niin paljon, ettei aika mitenkään riitä kaikkeen, mutta varsinkin työelämässä kannattaa suosia monipuolisia kokemuksia, vaikka edellistä kesätyöpaikasta pyydettäisiinkin sinne taas seuraavana kesänä. Työelämä onkin enemmän menossa siihen, että työnantajilla on vaikeuksia pitää itsellään parhaat, jollei työntekijä koe riittäväksi työn sisältöä ja vaikutusmahdollisuuksiaan. Myös Harjun mukaan työpaikkaa tulisi vaihtaa aina kuin mahdollista, onhan se luontevin tapa nostaa palkkaansakin. Harju tuo myös esille koulutuksen vahvan valtiollisen tuomaripainotuksen. Jo oikeusvaltion ylläpito vaatii, että on paljon juristeja, jotka ymmärtävät laajemmin tällaisiakin asioita. Juristin koulutus on myös jotain sellaista, mitä kellään muulla ei ole, eikä sitä saa sotkea erikoistumalla liikaa. Koulutusta onkin vaikea redusoida yksittäisiin kursseihin. Paremman opiskelun vuoksi tiedekunnan ja opiskelijoiden tulisi kuitenkin taistella itselleen lisää rahaa, ei vain kiltisti ajatella asioiden olevan paremmin kuin kaikkein köyhimmillä tiedekunnilla vaan olla

itsekäs, sillä oikeustiede on oikeusvaltiota suojeleva oppiala.

Millainen on siis oikeustieteellisen koulutuksen tulevaisuus, millainen koulutus on 10 vuoden päästä? Harjun mukaan tiedekunta kouluttaa 10 vuoden päästä edelleen yleisjuristeja, jotka ovat kuitenkin sekä loistavia viestijöitä, markkinoijia että talousosaajia. Tulevaisuuden juristit ovat myös entistä verkottuneempia ja tulevaisuus tuo tiedekunnaltakin avautumista moniin suuntiin. Harju näkee koulutuksen muutoksen tarpeen huutavana, sillä muuten muutos tulee 10 vuoden päästä pakosta. Sajavaaran mukaan oikeustieteellisen koulutuksen tulevaisuutena on olla pohjatutkinto, jonka päälle tulee jotain muuta. Juristin koulutus on ns. survival-tutkinto, jolla selviää maailman normittuessa nykyisestään. Juristi osaakin tällöin käyttäytymiskaavat ja voi toimia hyvänä luotsina viidakossa ja maailman myllerryksissä. Lång näkee oikeustieteellisen koulutuksen 10 vuoden päästä valitettavasti maksullisena tutkintona, jossa asetetaankin hinta omalle tiedekunnassa olemiselle. Tällöin Långin mielestä opiskelijat osaavat kuitenkin enemmän arvostaa koulutusta ja panostavat opiskeluun enemmän. Vastaavasti maksullinen koulutus tulisi vaatimaan paljon enemmän myös tiedekunnalta. Rankan rupeaman päätteeksi klo 19.02 Kotkas ei mielestään enää kykene sanomaan mitään unohtumatonta. Kotkaksen mukaan tärkeintä on kuitenkin tiedekuntien oma halu uudistua ja esiintymistaitojen lisääntyvä merkitys tulevaisuudessa. Virallinen ilta päättyy Aulis Aarnion tunnettuun sitaattiin siitä, että hyvä teoria on parasta käytännön oppia.

Vuoden opettajat 2012 ja 2013 –

Ajatuksia opetuksesta ja oikeustieteestä Teksti & Kuvat: Samuli Huttula

Vuoden opettaja 2012 - Esko Linnakangas

Itseään Linnakangas kuvailee hieman käänteisesti kertomalla hieman siitä, kuka hän ei ole: ”Nimen perusteella usein sekoitetaan Niskakankaaseen, joka en ole vaikka samalla alalla ollaankin. En myöskään ole historioitsija Heikki Ylikangas, johon minut saatetaan sekoittaa ulkonäön perusteella, kun ollaan harmaannuttu samalla tavalla. Enkä ole muusikko Esko Linnavalli, johon nimen perusteella joskus sekoitetaan. Mutta en ole ihan turhaa sukua minäkään, sillä serkun tyttö seikkailee parhaillaan televisiossa Viidakon tähtösissä ja tuli Miss Helsinki -kilpailuissa toiseksi. Eli ei ihan turhaa sukua kuitenkaan.”

Kuka ja miksi

Hieman reilu vuosi sitten vuoden opettajaksi 2012 valittu finanssioikeuden vastuuopettaja Esko Linnakangas arvostaa tunnustusta korkealle. Kunniakirjan mukaisesti valintaa perusteltiin erinomaisella opetuksella, sekä opiskelijoiden innostavalla johdattamisesta tieteellisen tutkimuksen pariin. Hänelle itselleen titteli tuli hieman yllätyksenä. Hän kertoo hyvillä mielin siitä, kuinka mukavaa on saada tunnustuksia ja huomata, että myös ikääntyvä ihminen kykenee kehittymään. Titteliään hän arvioi varovasti. ”Ehkä tunnustus annettiin siksi, että finanssioikeudessa tulokset julkaistaan nopeasti tentin jälkeen. Tämän kevään viimeisellä tenttikierroksella tulokset saatiin taululle noin viikossa, vaikka tentissä oli 79 opiskelijaa ja vain neljä korjaajaa!” hän naurahtaa. ”Kuulun kuitenkin niihin, jotka pitävät enemmän kehuista kuin haukuista, joten ilahduin tittelistä todella paljon. Näitä saa harvoin.”

Finanssioikeuden muotoisuus

opetuksen

moni-

Joillekin opiskelijoille sopivat kirjoja korvaavat massaluennot, joillekin taas sopii opiskelijoiden aktiivisuutta edellyttävä pienryhmäopetus. Näiden opetusmuotojen rajat eivät kuitenkaan Linnakankaan mukaan ole aina kovin jyrkkiä. Pienryhmät voivat olla ajoittain melko suuriakin, kun ilmoittautuneena voi olla jopa sata henkilöä. Erilaisia tapoja tulee kuiten-

kin tarjota. Finanssioikeudessa on mm. dosenttien antaman opetuksen ansiosta hyvin laaja ja monipuolinen opetustarjonta. Itse hän on keskittynyt oikeustapausopetukseen, osittain taustansa vuoksi. ”Pienryhmäopetus ja oikeustapausluentojen pitäminen on tavallaan hyvin samanlaista ja perustuu siihen, että opiskelijat ovat aktiivisia ja tekevät töitä joita tarkastellaan ja mietitään ryhmissä. Nämä ovat sillä tavalla aika lähellä toisiaan, vaikka oikeustapausluennoilla ei varsinaista tutkimusta tehdäkään. Pidän kyllä kummastakin tavasta.” Hän korostaa myös sitä, että molempia tarvitaan. Aivan kuten tarvitaan myös puhtaasti korvaavia luentosarjoja. Finanssioikeuden oppiaineella on se onni, että dosentteja on hyvin paljon ja he ovat todellisia huippuosaajia omilta aloiltaan. Keskeisten alueiden opetus ei siten ole yksinomaan tiedekunnan omien opettajien varassa ja opiskelijoilla on varaa mistä valita. Pakollista opetusta ei ole ja opetusta annetaan suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Linnakangas korostaakin juuri vaihtoehtoisuutta ja erilaisia mahdollisuuksia laadun takeena. ”Ihan miten kukin oppii. Siinä kun mietitään sitä, minkälaista opetusta yritetään seuraavana vuonna saada, niin yritetään saada koko paletti katetuksi. Finanssioikeudessa on myös yksi tenttikierros enemmän kuin muissa aineissa – ehkä siinäkin on yksi syy mikä

on voinut olla tämän komean tittelin taustalla!” Luennoista voi olla hyötyä muutenkin. Erityisellä lämmöllä Linnakangas muistelee eräältä naisopiskelijalta 90-luvun alussa saamaansa kiitoskirjettä. Hän oli seurannut luentoja ja kuulustelun jälkeen lähetti erityiset kiitokset antoisista luennoista. Vasta myöhemmin selvisi, että asiaan oli saattanut vaikuttaa myös se, että hän oli löytänyt tulevan puolisonsa Linnakankaan luennoilla. Avioliitto on edelleen pystyssä. Henkilön sukunimi on nykyisin Hakalehto-Wainio. Linnakangas naurahtaa olevansa tähän saavutukseen erityisen tyytyväinen.

Tenttipelkoa?

Finanssioikeus on tiedekunnan laajimpia oppiaineita. Kysymykset ovat suurimmaksi osaksi vaikeita soveltamistehtäviä, joissa useat ratkaisuvaihtoehdot ovat mahdollisia. Hyviin tuloksiin vaaditaan kovaa työtä. Hyvä opiskelija on motivoitunut opiskelija, mutta hyvä opiskelija on myös sellainen, joka pystyy työskentelemään heikostikin motivoituneena. Luennoista ja seminaareista saa irti eniten, jos on ehtinyt hiukan tutustua aiheeseen ennalta. Opettamisen itsessään Linnakangas kokee miellyttävänä. Opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista, joten opiskelijat ovat yleensä myös motivoituneita ja opettaminen siten helppoa. Heikkoa valmistautumista luentosarjat eivät kuitenkaan korvaa. Pelkällä luentosarjan kuuntelemisella ei pärjää tentissä. Jokainen joutuu myös lukemaan. Suurimmalle osalle ei kuitenkaan riitä myöskään pelkästään kirjojen itsenäinen lukeminen. ”Tenttikysymykset ovat vaikeita, eikä niihin välttämättä ole yhtä oikeaa vastausta. Ei pidä lähteä heti pois kysymykset nähtyään. Pitää alkaa miettimään. Kyllä niistä tavallisesti riittävällä valmistautumisella selviää.” Vaikka tentti ei mene läpi pelkällä asenteella, Linnakangas korostaa, että tentti ei ole ylivoimainen kenellekään. Mikäli se kuitenkin tuntuu siltä ja varsinkin jos on ollut jo useamman kerran tentissä, hän kehottaa esimerkiksi tulemaan keskustelemaan asiasta. Tai kuten hän itse toteaa: ”En nyt välttämättä kerro kysymyksiä etukäteen, mutta käydään näin muuten läpi ohjeita ja sitä miten tähän voisi valmistautua.”

Sattuman kautta verotukseen

Alun perin oikeustieteen opintoihin ja sittemmin veroalalle Linnakangas päätyi lähinnä sattuman kautta. Ennen akateemista urautumistaan hän ehti työskentelemään pitkään hallintotuomioistuimissa. Ensin hän oli muutaman vuoden Hämeen lääninhallituksessa lääninoikeudessa, jonka jälkeen runsaat kymmenen vuotta KHO:ssa esittelemässä veroasioita. Päätoimisesti verotuksen parissa Linnakangas on siten ollut yhteensä yli 40 vuotta. Finanssioikeus tuntuu omim-

malta – ja kuten hän itse toteaa, alan vaihtoa tuskin tulee enää pohdittua. ”Silloin kun valmistuin 60-luvun lopulla, niin monistin työpaikkahakemuksia kaiken maailman hommiin, mitkä vaan sattuivat olemaan avoinna. Verotus tärppäsi, enkä ole sen jälkeen mitään uutta oppinut.” Henkilökohtaista kiitosta hän antaa edesmenneelle edeltäjälleen Kari S. Tikalle, joka aikanaan innosti häntä jatkamaan opintoja. Linnakangas oli esitellyt KHO:ssa urheiluun liittyviä verovalituksia ja tehnyt niistä laajoja yleismuistioita. Hänen työskentelynsä oli pitkälti tutkimustyötä. Väitöskirjan aiheeksi valikoitui sittemmin Tikan ehdotuksesta samainen ajankohtainen kysymys urheilusta ja verotuksesta. Myöhemmin Linnakangas on omassa opetuksessaan pyrkinyt noudattamaan hänen ohjeitaan erityisesti jatko-opiskelijoiden kanssa. ”Hän oli hyvin kannustava. Muistan hyvin esimerkiksi sen, että kun hänelle jätti väitöskirjan käsikirjoituksen katsottavaksi, niin hän esitti hirveästi korjausehdotuksia ja totesi tämän jälkeen, että viikon kuluttua tulet sitten näyttämään nämä korjattuna. Ohjeet eivät olleet pelkästään tarkkoja, vaan myös realistisia toteuttaa.”

Finanssioikeus sessa

tutkinnonuudistuk-

Finanssioikeuden rakenneuudistuksista puhuttaessa esiin nousee usein kysymys jaottelusta vero-oikeuteen ja finanssihallinto-oikeuteen. Linnakangas on ollut kehittämistyössä mukana opintoasiaintoimikunnan jäsenenä ja siten myös sitoutunut siihen. Asiaan liittyvistä monista eri aspekteista huolimatta hän näkee kummankin puolen käsittelystä saman oppiaineen sisällä opiskelijan kannalta lähinnä hyviä puolia. Nyt käsillä oleva uudistus ei ole tavattoman radikaali, mikä helpottanee siirtymäkauden hallintaa. Suuret muutokset oppiaineessa saavat odottaa nimittäin odottaa hänen eläkkeelle jäämistään. ”Aikanaan kun olin Lapin yliopistossa, niin nämä alun perin erilliset tentit itse asiassa yhdistettiin. Eikä välttämättä edes minun vaatimuksestani. Jos asiaa ajatellaan opiskelijan kannalta, niin eteen tulee se, että hyvällä vero-oikeuden hallinnalla voi kompensoida heikompaa finanssihallinto-oikeuden osaamista. Myöskään erinomaisella finanssihallinto-oikeuden osaamisella ei välttämättä tarvitse olla kovinkaan kummoisia tietoja verotuksessa. Asiaa ovat pohtimassa uudet miehet ja naiset sitten kun minut on pantu pakkoeläkkeelle 1.7.2015. Siitä en voi antaa ohjeita, että mitä silloin ehkä tapahtuu.” Finanssioikeuden vastuuopettajan aikaa menee opetuksen suunnitteluun muutoinkin kuin oman opetuksen osalta. Hallinnolliset asiat on myös huomioitava. Opetuksen ja sen suunnittelun ohella myös tutkimustyö vie aikaa. Käsillä oleva tutkinnonuudistus

on vienyt paljon aikaa suunnitteluun. Työ ja vapaa-aika eivät juuri eroa toisistaan. Mutta kun kyseessä on työnteko josta oikeasti pitää, Linnakangas tunnustaa nauttivansa tästä hyvällä omalla tunnolla. Ikääntymisen myötä kiinnostus on lisääntynyt erityisesti verohistoriaa kohtaan, joka ei ole yhtä nopean muutoksen alla kuin verosäännösten yksityiskohdat. ”Se on lähinnä tuo vuotuinen työsuunnitelma missä pitää pystyä erottamaan 1600 tuntia työhön ja muu osa on sitten vapaa-aikaa elämässä. Eli tämä on sellainen työ mistä pitää, eikä minulla tällä hetkellä ole sen erityisempiä vapaa-ajan harrastuksia. Ainakaan vielä. Katsotaan sitten myöhemmin mitä sitä keksii.”

Verotus opinnoissa ja sen jälkeen

”Suomenlaki.comin keväällä 2012 järjestämässä juristien inhokki -kisassa finanssioikeus nappasi ykkössijan. Vastanneiden keski-ikä oli 41 vuotta. Valmiit juristit eivät siis rakasta Verokarhua. Olen isänä ja isoisänä miettinyt, minkä ikäisille voi paljastaa karun totuuden elämästä: Ihminen joutuu tekemään myös asioita, joita ei haluaisi – vaikkapa opiskelemaan finanssioikeutta. Tiedekuntamme opiskelijat ymmärtävät tämän hyvin: maisteritutkielmien määrällä mitaten finanssioikeus onkin ollut suosituimpia oikeudenaloja, jonakin vuonna jopa ykkönen.” Tietoa on hyvä pitää ajan tasalla opiskellessa ja työelämässä. Netissä on lakikirja aina ajan tasalla ja verotuksen osalta Linnakangas mainitsee myös hallinnon nettisivujen olevan erinomaiset. Tavallisesti ongelmat ratkeavat näiden avulla. Vaikka tentissä ei tarkoituksella laadita kysymyksiä, joissa kysytään viimeisintä nippelitietoa ja lainmuutoksia, on ajankohtaisista asioista hyvä olla selvillä. ”Kukaan ei ole niin taitava, että pystyisi välttämään verotusta koko elämänsä. Sen kanssa joutuu jokainen tekemisiin. Pykälien hakkaamisesta päähän ei ole mitään varsinaista hyötyä. Tämän takia meillä on lakikirjatentti. Ongelmat pitää tunnistaa ja esittää vaihtoehtoja. Juristeiltahan kysytään tavallisesti, että paljonko on kaksi plus kaksi ja tähän vastataan kysymällä, paljonko haluat sen olevan? Vaihtoehtoja pitää osata esittää.”

Vuoden opettaja 2013 - Panu Minkkinen ”Jos opiskelijat alkavat haukotella, niin se ei ole huonojen luentojen vuoksi vaan siksi, että happi loppuu. Ehkä tällä suojaa itseään jollain tavalla siltä kritiikiltä jota sieltä saattaisi tulla”, kertoo Panu Minkkinen hymyillen. Vaikka hänen omien sanojensa mukaan tätä eivät kaikki uskoisi, hän oli aikanaan aktiivinen pykälisti, joka on mm. perustanut Rinnerikolliset. Tässä jutussa hän kertoo opetuksestaan, sen antoisuudesta ja vaativuudesta. Pykälisteille hän haluaa antaa erityisen kiitoksen siitä, että heidän ansiostaan hänellä on maailman paras ammatti.

Oikeusteoriaa, peikkoja ja opiskelijapalautetta

Vuoden opettaja 2013 kuvailee päällimmäisiä tunteitaan valintansa jälkeen yllättymisellä ja nöyrällä kiitollisuudella. Valinta ei tullut yllätyksenä vähiten sen takia, että tiedekunnan vakituiseen henkilökuntaan hän on kuulunut vasta vuoden. Ennen kuluvaa vuotta hän toimi pitkään dekaanin asemassa Leicesterin yliopistossa Englannissa. ”- - Dosenttina olin kyllä pitänyt samantyyppisiä luentosarjoja vuosien varrella. Ehkä se on jotenkin pitänyt mut täällä kirjoilla. Mutta yllätys oli se päällimmäinen tunne. Ja tietenkin nöyrä kiitollisuus sikäli, että tunnustuksen ja palautteen saaminen nimenomaan opiskelijoilta on tärkeää.” Suosionsa taustalla olevia syitä hän pohtii opiskelijan näkökulman kautta. Aivan kuten monet muutkin kollegansa, hän kertoo suunnittelevansa ope-

tustaan tarkasti ja pyrkii rakentamaan luennoistaan hyviä kokonaisuuksia, jotka pysyvät mielenkiintoisina. Pelkkä asian esittely ei riitä. Merkittävänä asiana hän nostaa kuitenkin esiin palautteen merkityksen: ”Ehkä yksi sellainen asia, jonka omaan ja joka on itse asiassa Englannista opittu, on se, että analysoin opiskelijapalautteen erittäin tarkkaan. Luen huolellisesti sen mitä siellä sanotaan. Ennen kaikkea siis tekstipalautteen, eli mitä vahvuuksia ja heikkouksia on.” Palautteen analysoiminen on vuosien varrella vaikuttanut hyvin suoraan. Eikä pelkästään esim. teknisin parannuksin, kuten luentokalvojen määrässä. Minkkinen muistelee, kuinka hänen ensimmäisinä opetusvuosinaan hänen luentojaan pidettiin kiltisti ilmaistuna vaativina. Oikeusteoria jota nykyisinkin opetetaan, tuntuu usein monesta hieman vaikealta aiheelta. Etenkin aiheeseen liittyvä sana teoria ikään kuin tuntuu pelottavan ihmisiä. Tätä on pyritty vastedes tietoisesti purkamaan: ”Huomasin,

että oikeusteoria jota opetetaan, on vähän sellainen peikko monelle opiskelijalle. Tässä on yritetty vaikuttaa siten, ettei sitä peikkoa olisi ja sitten vaativuutta vähän purettu.” ”Välillä on ollut taipumuksena, että dioja on vähän liikaa. Olen sitten karsinut niitä pois.”, hän kertoo hieman naurahtaen. ”Opiskelijat ovat ainoat, jotka pystyvät kunnolla antamaan tällaista palautetta. Ei esimerkiksi yliopistopedagogian kursseilla mitään tällaista opeteta. Opiskelijapalaute on melkein tärkein opettajan työväline.”

Opiskelijasukupolvet ja opetustavat

Minkkisen mukaan opettamisessa ei ole, eikä voikaan olla, yhtä oikeaa tapaa. Esimerkin hän antaa omasta oppiaineestaan, jossa isoja luentoja pitää hieman vaihtelevasti kolme tai neljä opettajaa. Vaikka opettajat luonnollisesti vaikuttavat toisiinsa ja pyrkivät keskustelemaan käytännöistään ja kokemuksistaan, on jokainen luentosarja silti oman näköisensä. ”Samuli Hurri näyttää kanssa jotain leffanäytteitä, mutta eri tavalla kuin minä. Hän näyttää pieniä pätkiä ja itse näytän isoja kokonaisuuksia.” Mukautuvuus kohdeyleisöön on myös avainasemassa. Opiskelijat vaihtuvat ja opiskelijapolvet ovat eri-

laisia. Minkkinen korostaa, että luennoitsijan tulee oppia kunnioittamaan sitä polvea, joka luentoja kuuntelee. Jotkut ovat aktiivisempia kuin toiset ja silloin, kun näitä aktiivisempia polvia tulee, sitä kannattaa hyödyntää. Samoilla eväillä ei voida lähteä opettamaan kumpaakin. ”Nyt on taas sellainen aktiivisempi opiskelijapolvi, joka keskustelee ja jolle asiat ovat kiinnostavia. Välillä oli sellaisia opiskelijapolvia, jotka kyllä ihan kiltisti tulivat luennoille, mutta ikään kuin sanoivat ’let us be entertained’, eli istuivat siellä tuppisuina hiljaa eivätkä juuri ottaneet kantaa”, kuvailee Minkkinen. Seminaariopetus on selkeästi Minkkisen mieleen. Hänen mielestään on nastaa, kun oppii opiskelijansa nimeltä. Massaluennoilla ei tätä tee. Opetusmuotona pienryhmäopetus olisi Minkkisen mielestä muutoinkin ehdottomasti paras. Sikäli kun sitä vain pystyttäisiin toteuttamaan. ”Laskennallisesti henkilökuntaa tulisi olla karkeasti arvioiden kaksinkertainen määrä, jotta kaikki opetus pystyttäisiin hoitamaan pienryhmissä edes kohtuullisesti. Massaluennot ovat siis ns. välttämätön paha tiedekunnassa, jossa opettaja-opiskelijasuhde on tällä hetkellä mitä on. Vaikka luennot ovat vapaaehtoisia, opiskelijoille annettu vahvahko korvausporkka-

na kasvattaa luentojen osallistujamäärät usein satoihin opiskelijoihin. Niitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä huonosti.” ”Ne on pakko tehdä hyvin. Sitä on harjoiteltava. Se on ihan oma taitolajinsa. Surullista on, jos käy katsomassa kun joku lukee paperista kolmelle sadalle ihmiselle. Se on vain pienistä asioista kiinni. Esim. tilan haltuunotto kun luentosali on iso. Jos pysyy vain takana eikä lähesty yhtään ketään, tulee tilaisuudesta ikään kuin kylmä ja kalsea kateederi. Tämänkin voi tehdä hyvin, mutta tosiasia on se, että puolen tunnin jälkeen alkaa happi loppua”, hän kuvailee. Luennon rakennetta ja loogisuutta hän pitää tärkeinä ominaisuuksina. Tai linjakkuutta, kuten näitä yliopistopedagogiassa kutsutaan. Rakenne on se tapa, jolla viesti välitetään opiskelijalle. Omaa tapaansa luennoida hän kuvailee luontevaksi. Useinkaan ei tule käytettyä mitään valmiiksi paketoitua settiä, muuten kuin löysien muistiinpanojen muodossa. Pedagogisesti tämä on myös perusteltua, sillä massaluennoille ei voi mennä puhumaan paperista. Asia on osattava riittävän hyvin, jotta voi tarvittaessa käydä siitä keskustelua.

Luentoja oikeusteoriasta

Oikeusteorian luennot pyritään virittämään siten, ettei niihin tarvitse etukäteen valmistautua. Teoriapöpön välttämiseksi taso yritetään asettaa niin, että aiheeseen pääsee sisään ilman ennakkotietoja. Jos kiinnostusta riittää, jokainen varmasti auttaa mielellään eteenpäin esim. kirjallisuuslistojen yms. muodossa. Minkkinen toivoo, että opiskelijat osallistuisivat luennoille ilman ennakkoasenteita. Cui bono -asennoituminen ei oppiaineen kohdalla ole kenellekään hyödyksi. ”Valtaosa opiskelijoista ottaa vastaan kaiken sen mitä me heille opetamme. Ollaan ehkä hieman onnekkaassa tilanteessa siinä mielessä, että juuri ennen meitä opiskelijoilla on melkein kolme vuotta sellaista aineopintojen pänttäämistä. Me sitten tullaan kuin raikas tuuli tämän jälkeen ilman tenttipaineita, että kaikki ovat valmiita pohtimaan vähän yleisempiäkin asioita.” Opetusprosessi on kimppakokemus, jossa opiskelijat ja opettajat käsittelevät asioita, joihin opettajatkaan eivät aina tiedä vastauksia. Minkkinen kertoo kirjoittaneensa jopa yhden kirjan luentosarjan pohjalta. Kyseessä oli vuoropuhelu, jossa hän pyrki avaamaan vaativia asioita opiskelijoille ja samalla pakotti itsensä selventämään niitä. Vaikka kirja on hänen nimissään kirjoitettu, myös opiskelijat on mainittu tärkeänä tekijänä esipuheessa.

Suuntautuminen opettajaksi

Opettaminen on Minkkisen mielestä antoisaa ja ylivoimaisesti maailman paras ammatti. Mutta se voi olla myös vaikeaa. Luennon pitäminen vaatii keskittymistä. Kyse ei ole pelkästä kaksituntisesta keskellä päivää. Valmistelu ja palautuminen vievät myös aikaa, joka tulee ottaa huomioon. Tavallisesti nämä vaativat henkisiä ja fyysisiä voimavaroja siinä määrin, että yhdenkin luennon toteuttaminen huolella ja hyvin vie helposti suurimman osan päivästä. Minkkinen korostaa kuitenkin, ettei halua missään nimessä valittaa. Kaiken saa takaisin moninkertaisena.

Alalle hän päätyi omien sanojensa mukaan ns. poissuljentamenetelmän kautta. Hän on kotoisin tavallisesta suomalaisesta keskiluokkaisesta perheestä, jossa perheen ja suvun mielikuvituksessa oli käytännössä vain neljä vaihtoehtoa: ”Oli poli. Mulla oli lyhyt matikka ja olin huono matikassa. Oli lääkis. Jos mä näen verta, niin pyörryn. Oli kauppis. Isäni oli ekonomi, joten tämä ei tullut kyseeseenkään. Jäljelle jäi oikeustiede. No, se tuntui myös luonnolliselta.” Huonojen opetuskokemusten kautta opintojen aikana tuli myös hieman uskon puutetta. Minkkinen kertoo, että tässä vaikutti myös hieman se, että tutkinto näyttäytyi yhteen ja tiettyyn ammattiin johtavana ammattitutkintona. Opinnot venyivät hieman, kun oheistoimintaa riitti. Pykälän Uutisten toimittamisen kautta hän ehti opintojensa aikana harkitsemaan myös toimittajan töitä ja todelliset kiinnostuksen kohteet löytyivät vasta opintojen loppuvaiheessa. ”Suurin piirtein samoihin aikoihin kun mietin toimittajan töitä, aloitin syventävät opinnot ja hiffasin, että mulla on taito tähän. Osaan tehdä tutkimustyötä. Olen kuitenkin aika sosiaalinen ja pystyn opettamaan luontevasti. En pelkää sitä, eikä se tunnu rasittavalta. Tässä vaiheessa sitä huomasi myös, että tämä on tutkinto joka venyy joka suuntaan. Sillä voi tehdä lähestulkoon mitä tahansa.” Tätä kuvastaa hyvin muun muassa se, ettei Minkkinen ole ollut koko uraansa yliopistomaailmassa. Hän on toiminut myös Suomen Lontoon instituutin johtajana kolmen vuoden ajan. Alan työnäkymiä hän pitää yleisesti hyvinä – vaikka joskus tulisikin hetki, jolloin olisi liikaa juristeja ja ns. ”varsinaiset ammatit” olisivat tukossa, tutkinto joustaa hirvittävän moneen suuntaan. Juristit ovat haluttuja. Opintojen aikana oli luonnollisesti myös hyviä esikuvia. Hyvät opettajat muistuvat mieleen hyvin. Loistavana opetuskokemuksena hän muistelee käymäänsä Kaarlo Tuorin finanssihallinnon luentosarjaa. Minkkinen kuvailee hauskasti, kuinka hän meni luentosarjalle joka oli aivan tavattoman hyvä ja kuinka se oli jopa hieman häpeällistä, ettei kukaan ollut kertonut kuinka hyvä opettaja siellä on. Syventävissä opinnoissa kiitosta saa puolestaan Raimo Lahti, joka ei ollut niinkään opettaja kuin mentori. Minkkinen kiittää erityisesti täysin varauksetonta tukea, jota hän sai monessa muodossa. Hän pääsi ulkomaille seminaareihin ja hänelle järjestyi sijaisuuksia, jotka tukivat tutkijan uraa ja ammatin kehittymistä, vaikka hän oli edelleen opiskelija.

Tutkinnonuudistus ja tutkinnon joustavuus

Vaihtoehdoista keskusteleminen on aina hyvä asia. Minkkinen kuitenkin korostaa, että rakennetta ei ole järkeä muokata yhteen ammattiin valmistavaksi tutkinnoksi. Joustavuus tulee säilyttää. Tätä hän perustelee juristien käyttökelpoisuudella ja käytettävyydellä työmarkkinoilla. Nämä olisi pidettävä mahdollisimman laajoina. Opiskellessa saattaa helposti luulla, että jonkin tietyn alueen syventävät opinnot tekevät alan asiantuntijoita. Näin ei kuitenkaan Minkkisen mukaan ole. Ensisijaisesti tärkeää on se, että opinnot on suoritettu ilman mittavia vaikeuksia. Tämän jälkeen mah-

dolliset haastattelut ratkaisevat huomattavasti enemmän kuin paperit. Sitten vasta muokataan henkilöstä sitä, mitä työtehtävissä vaaditaan. ”Jos tästä tulee tiukka ammattitutkinto, niin periaatteessa se joustavuus menetetään. Toinen juttu on se, että tiedän vanhojen tuttujeni ja opiskelutoverieni kautta miten työmarkkinoilla toimitaan. Nämä tiukan ammattitutkinnonkin suorittaneet koulutetaan joka tapauksessa uudestaan. Siellä lähdetään pohjalta ja kaikkein pienimmästä hommasta.” Minkkinen kertoo, ettei osaa uudistuksesta itsestään kuluneen vuoden perusteella paljoa sanoa. Englannin kokemuksiensa perusteella Minkkinen ymmärtää, että tutkinnon uudistaminen on tässä tiedekunnassa vaikeaa. Oppiaineet puolustavat omia paikkojaan. Linjakkaan rakenteen muodostaminen neuvottelemalla on vaikeaa, koska se myös tapahtuu vain neuvottelemalla. Esimerkiksi Englannissa se käskettiin. Tutkintorakenne on jokseenkin selkeämpi, mutta myös erilainen. Parhaan mukaan yritetään toki tehdä, mutta hieman kuitenkin tulee se kuva, että tutkinnonuudistukset monikossa olisi pitänyt saada jo kauan aikaa sitten kuntoon.

kinen naurahtaa. Ajankäytössä tietoisesti tulee haettua asioita, jotka vaativat sen verran keskittymistä, ettei tätä tehdessään juuri voi ajatella muuta, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että siitä stressaantuisi. Ruoanlaitto on yksi tällainen. Myös elokuvat ovat Minkkiselle ajanvietteen ja intohimoharrastuksen välimaastossa oiva keino virittäytyä pois työtahdista ja stressistä. ”Kun on liian monta deadlinea jotka painavat päälle ja jos tekee töitä myöhään illalla, mutta haluaa nukahtaa ennen puolta yötä, niin pitäähän siinä leffa katsoa. Sillä saa mielen pois niistä asioista.” ”Ammatti on kuitenkin sellainen jonka valitsee intohimosta. Ei tänne ajauduta. Kyse ei ole siitä, etteikö olisi päässyt asianajotoimistoon ja jäänyt sen vuoksi yliopistolle. Se ei mene niin. Varsinkin alkuvaiheessa tämä työ valitaan intohimosta, joka myös motivoi työtä. Voisi sanoa tämän olevan etuoikeutettu ammatti juuri sen vuoksi, että tässä tekee tismalleen sitä mitä haluaa ja joku hullu maksaa siitä palkkaa. Saa lukea, kirjoittaa ja keskustella opiskelijoiden kanssa. Kaikkea sitä, mitä muutenkin tekisi mielellään.”

”Tutkinnonuudistukset ovat vähän kuin Helsingin kaupungin katutyöt. Kadut revitään auki joka kesä. Aina joku letku tai piuha on unohtunut ja se revitään sen takia auki.” ”Englannin malli saattaisi toimia, mutta se ei olisi miellyttävää työympäristön kannalta. Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa. Joku voi pitää oppiaineiden autonomiaa absoluuttisen hyvänä piirteenä, mutta sen tyyppisessä ympäristössä saattaa uudistuksia kuten nyt, olla hankalaa toteuttaa.”

Outoa ajanhallintaa

Vastuuopettajan työhön sisältyy ajanhallintaa. Tätä ajanhallintaa Minkkinen luonnehtii kuitenkin oudoksi. Hän pohtii, että lähes jokaisen akateemisten ihmisten vastaus lienee hyvin samankaltainen. Työn ja vapaa-ajan välinen viiva on veteen piirretty. Se liukuu, eikä tämä välttämättä tarkoita edes sitä, että töitä tulee kannettua kotiin tehtäväksi. Tätä työtä tehdään kutsumuksesta, eikä kukaan ole ajautunut siihen sattumalta. Kutsumusammateissa on aina olemassa se seikka, että itseään ei oikein voi kytkeä pois päältä. ”Toki yritän viettää poikieni kanssa aikaa ainakin niin paljon kuin nykyisin niiltä liikenee. Eli tässä alkaa olla sitäkin, että harrastukset yms. asettavat mut kakkossijalle”, Mink-

HAE OIKEUTTA SIELTÄ MISTÄ SE HELPOITEN LÖYTYY

ARVOKKAIN TIETO OPISKELUSI TUEKSI Sivustoltamme löydät tietoa alan ihmisistä, asioista ja ilmiöistä sekä monipuolisen Suomen Laki -hakupalvelun. Uuden Aikakone-ominaisuuden ansiosta löydät hetkessä nyt myös säädösten vanhat muodot vuosien takaa. Käytä ilmaiseksi yliopiston koneelta tai mistä tahansa Nelliportaalin kautta. www.suomenlaki.com

El채m채ni juristina -

haastattelussa Mikko Tulokas

Teksti: Laura Päivinen & Mikko Rudanko Kuvat: Samuli Huttula

Tie oikeustieteeseen Oikeusneuvos Mikko Tulokas oli niitä viimeisiä onnekkaita, joiden ei tarvinnut lukea pääsykokeeseen. Vuosi 1965 oli viimeinen vuosi, jolloin laudaturylioppilaat pääsivät opiskelemaan oikeustiedettä vain arvosanojensa turvin ja pääsykoe oli huonommin ylioppilaskirjoituksissa menestyneille. Tulokas oli omien sanojensa mukaan saanut vahingossa kaksi laudaturia ja niiden siivittämänä alkoivat hänen lukunsa Helsingin yliopistossa. Ennen alkavaa uurastusta oli kuitenkin tehtävä yksi valinta. Ilmoittautumisen yhteydessä piti valita teologisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan väliltä. Valinta oli helppo. Tulokas ei edes harkinnut teologista. Sen sijaan hänellä oli nuorena miehenä ollut mielessä myös lehtimiehen ammatti. Ajatus ei kuitenkaan saanut tuulta siipiensä alle ja unohtui pian. MUISTOJA OPISKELUAJALTA Opiskeluvuosia Tulokas muistelee lämmöllä. Erityisesti opiskelijoiden Tukholmaan tekemät vuosittaiset kirjaostosmatkat ovat jääneet muistiin. ”Vaikka esimerkiksi Kivimäki kirjoitti vankilassa ollessaan siviilioikeuden oppikirjan, ei kirjallisuudessa ollut ylitarjontaa. Laatukin oli aika heikkoa”, avaa Tulokas matkustamiseen johtaneita syitä. Tulokkaan opinnot alkoivat hieman rikkonaisesti, sillä sotaväki kutsui häntä vain puolen vuoden opintojen jälkeen. Näin ollen opiskelu jäi vuodeksi. Muuten opintoja rytmittivät mukavat illanvietot ja kortinpeluu ystävien kanssa, joihin hän edelleenkin pitää yhteyttä. Tulokas ei ollut opiskelijajärjestöaktiivi, mutta kertoo toisinaan vierailleensa Pykälän kokouksissa. Yksi kohokohta opinnoissa oli finanssioikeuden tentin läpipääsy. Se oli Tulokkaan kertoman mukaan tuolloin hyvin raskas ja hankala tentti. Tulokas muistaa myös Vanhan valtauksen vuodelta 1968. Se oli tapahtuma, jossa päivää ennen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlia opiskelijat valtasivat juhlapaikaksi tarkoitetun Vanhan ylioppilastalon vaatien uudistuksia. ASIANAJAJASTA OIKEUSNEUVOKSEKSI Valmistuttuaan vuonna 1969 Tulokas osti itselleen kirjoituskoneen ja perusti lakiasiaintoimiston Riihimäelle. Muita hommia ei oikeastaan ollut edes tarjolla. ”Riihimäellä asianajotoimintaa harjoitti eräs Ilmari Mustonen. Hän oli jo silloin jo vanha mies. Laskelmoin sillä tavalla, että kun hänestä aika jättää, perisin kaikki hänen asiakkaansa. Jutut olivat sellaisia tyypillisiä pikkupaikkakunnan juttuja; perheasioita, maariitoja ja rattijuopumuksia. Siinä kävi kuitenkin niin, että Ilmari eli hirvittävän pitkään eikä minusta ollut enää perilliseksi”, avaa Tulokas hymyillen uransa alkuaikoja.

Vuonna 1971 Tulokkaalle tarjottiin assistentin paikkaa Helsingin yliopistolta. Hän tarttui mahdollisuuteen heti, sillä hänellä oli ajatuksia myös jatko-opinnoista. Seuraavat viisi vuotta kului molempien töiden parissa. Tulokas kiittelee kovasti assistenttiaikaansa. Se oli ainutlaatuinen kokemus, sillä muita tutkimuspaikkoja ei juuri ollut. Palkka tosin oli pieni. Opetusvelvollisuus assistenteilla oli kuitenkin suuri ja Tulokkaankin vastuulla oli 70-tuntinen siviilioikeuden peruskurssi isoille ryhmille. Luennoitsijana Tulokas sanoo oppineensa varmasti eniten. Konkarit kauppasivat vanhoja luentoräsyjään, joiden pohjalta noviisikin saattoi luennoida. ”Minullekin Risto Telaranta kauppasi oman vanhan luentorunkonsa. Se sisälsi lähinnä remburssimenettelyä ja vekseleitä koskevia oppeja. Remburssiosuus oli kopioitu muistaakseni Väinö Vihman vuoden 1948 artikkelista. Siksi Telaranta kiinnittikin huomioni artikkelin alkuun, joka tuli jättää huomiotta. Se alkoi näin: ”Näinä sodan jälkeisen tavarapulan ankeina aikoina...”, kertoo Tulokas nauraen. Tuomioistuinharjoittelun Tulokas suoritti Hauholla vuosina 1972–1973. Tuolloin auskultoinnin saattoi suorittaa kolmikuukautisena päätoimisena apulaisena, jonka lisäksi käräjillä piti istua Tulokkaan muistin mukaan 30 päivää. Istunnoista oli puute ja niitä piti välillä pitkäänkin odotella. Tulokas kertoo itse käyneensä istumassa juttuja myös Riihimäellä. ”On aina arvokasta tietää, miten pöydän toisella puolella ajatellaan. Vaikka tosiasiahan se on, että nimenomaan pöydän takana on helpompaa”, Tulokas toteaa. Lopulta korkein oikeus kutsui Tulokasta keväällä 1992. Hänen ei tarvinnut lainkaan hakea avoinna ollutta virkaa, vaan sitä nimenomaan tarjottiin hänelle Fazerin kahvilassa. Tosin muodollinen hakemus tuli kuitenkin täyttää. Tuolloin asianajajan kutsuminen korkeimman oikeuden jäseneksi oli melko tavatonta. ”Minusta se oli kyllä ennakkoluuloton veto. Minulla ei ollut auskultointia lukuun ottamatta minkäänlaista virkamiestaustaa”, paljastaa Tulokas. Kysymykseen siitä, miksi juuri hänet kutsuttiin korkeimman oikeuden jäseneksi, Tulokas ei osaa vastata. Hän uskoo tuurilla olleen suuri merkitys. Hän katsoo olleensa oikeassa iässä ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ehkä muita sopivampia kandidaattejakaan ei ollut. Yhtenä mahdollisena syynä Tulokas mainitsee näyttävät juttunsa asianajajana, muun muassa tupakkaoikeudenkäynnin. Aloitettuaan korkeimmassa oikeudessa Tulokkaalle tarjottiin kilpailuneuvoston puheenjohtajan tehtävää. Ala oli Suomessa aivan uusi. EU:hun liittymisen jälkeen elin-

keinoelämän eurooppalaiset kilpailuperiaatteet astuivat voimaan myös täällä. Tulokas otti tehtävän vastaan sivutoimena, mutta siitä muodostuikin hänelle päätoimi aina vuoden 2003 alkuun asti, jolloin neuvoston tehtävät siirtyivät markkinaoikeuden alaisuuteen. URA KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Kun Tulokkaalle tarjottiin oikeusneuvoksen virkaa, hänen lakiasiaintoimistossaan asiat olivat hyvällä mallilla, asiakaskunta oli vakiintunut ja lakimiehet olivat päteviä. Tulokas oli kuitenkin itse ylirasittunut. Työtä oli paljon. Hän ajatteli pääsevänsä helpommalla siirtyessään korkeimpaan oikeuteen. Näin myös hänen mukaansa kävi. ”Halusin myös saada aikaan muutoksia korkeimman oikeuden työssä”, kertoo Tulokas motiiveistaan hypätä pöydän toiselle puolelle. Tulokas oli sitä mieltä, että tuomioistuimen harjoittama perustelutapa oli lakoninen ja käsittelyajat olivat liian pitkiä. Myös ratkaisujen sisällöistä hänellä olisi ollut sanottavaa. Hänet tunnetaankin lukuisista eriävistä mielipiteistään. ”Eri mieltä oleminen ei ollut välttämättömänä pyrkimyksenäni. On kuitenkin syytä pysähtyä hetkeksi ajattelemaan sitä, miten päätös kollegiaalisessa tuomioistuimessa syntyy. Äänet lasketaan keskustelun jälkeen. Täten systeemi voi aidosti toimia vain jos kukin on rehellisesti oman mielipiteensä kannalla. Henkilöt, jotka vain yhtyvät toisten mielipiteisiin, vääristävät systeemin toimivuuden”, avaa Tulokas mietteitään. Tulokkaalla on ratkaisu ongelmaan. Teoreettisesti järkevintä olisi, jos kukin tekisi päätöksen ikään kuin olisi asiaa yksin ratkaisemassa. Tämän jälkeen tutkittaisiin näin annettuja ratkaisuja ja niiden pohjalta annettaisiin lopullinen päätös. ”On lisäksi huomioitava, että asianosaisille juuri se eriävä mielipide voi olla elintärkeä. Se osoittaa, että myös erilaiset ajatuskulut ja näkemykset ovat mahdollisia. Harvassa tapauksessa on vain yksi oikea lopputulema. Argumentoida voidaan aina”, muistuttaa Tulokas. Kirjoitustavan Tulokas nimeää toisena kehitystä kaipaavana kohteena. Kirjoitustapa on kiinteässä yhteydessä ajattelun sisältöön ja päätös muuttuukin aina hivenen kirjoitettaessa. Monisanaisesta kirjoittamisesta Tulokas ei pidä. Hänen mukaansa vanhoja tuomarin ohjeita pitäisi kunnioittaa. Nii-

den mukaanhan tuomiossa täytyy olla kaikki, mikä siihen kuuluu, mutta ei mitään, mikä siihen ei kuulu. Tulokas kannattaa ehdottomasti kompaktia kirjoittamista eikä nykymuotoista loputonta lavertelua. ”Sanotaan, että sinulla on kolme kohtaa, jolla ratkaiset asian. Logiikka on tällöin selkeä ja tuomio on helposti ymmärrettävissä. Jos tuomioon sen sijaan listaa isoja ja pieniä asioita rinnakkain ja harjoittaa laajaa kirjoittamista, ei ajatuksen punainen lanka enää erotu”, tiivistää Tulokas ajatuksenkulkuaan. Myös käsittelyjärjestys kaipaisi Tulokkaan mielestä uusia tuulia. Esittelijät valmistelevat korkeimman oikeuden päätettäväksi tulevat asiat ja esittelevät ne istunnossa, jossa tehdään myös alustava päätös. Tämän jälkeen juttu aloittaa kiertonsa korkeimman oikeuden jäsenten pöydillä. Paperit saattavat päätyä saman käsittelijän pöydälle uudestaan jopa vuoden kuluttua, jolloin asia ei luonnollisestikaan ole enää käsittelijän tuoreessa muistissa. ”Mielestäni systeemi on tavattoman tehoton. Tykkäisin, että voisimme ottaa mallia Ruotsista. Tällöin päätös saataisiin tehtyä ripeämmin. Aikataulu pitäisi järjestää niin, että kaikki työstäisivät samaa juttua muutaman viikon, jonka jälkeen ratkaisu annettaisiin heti ulos. Ei niin, että yksi on yhden asian kimpussa ja toinen toisen. Nykyinen käsittelyjärjestys on aikansa elänyt”, kiteyttää Tulokas. SIVIILIOIKEUDEN MONIOSAAJA Tulokkaan mukaan sopimus- ja velvoiteoikeus ovat oikeuden ydinalueita, joissa mielenkiintoista on, ettei kyse ole muodollisista säännöksistä eikä periaatteista vaan vivahteista ja hienosyisestä oikeudenalasta, joka edellyttää kokonaisnäkemystä. Siinä arvioidaan asioita sekä tunnistetaan ja lokeroidaan ongelmia. Jos tietää, että kyse on perusteettoman edun palautuksesta, on jo pitkällä ratkaisussa. Jos taas tällaiset käsitteet ovat vieraita, tietää vain sen, että A vaatii rahaa B:ltä, muttei sitä millä perusteella. ”Opin, että juridiikassa tärkeintä on systematiikka ja asioiden lokerointi. Jos pystyt tunnistamaan juridisen asian ja tunnistamaan mihin lokeroon se kuuluu, tiedät mitkä säännöt siihen soveltuvat. Tämä on minusta jäänyt liian vähäiselle huomiolle nykyisessä systeemissä”, pohtii Tulokas ja kertoo, kuinka näissä tilanteissa voikin olla monta vaihtoehtoa ja kuinka alioikeuksissa tämä oli usein hukassa, jolloin juttua saatettiin viedä ihan väärään suuntaan.

Tulokkaan mukaan velvoiteoikeudessa kyse on elävästä kentästä, jonka periaatteet saattavat olla roomalaisesta oikeudesta, mutta mukana on sivuvivahteita, uusia tarpeita ja näkemyksiä. Siviilioikeuden alue on Tulokkaan mielestä kuitenkin jäänyt yliopistolla lapsipuolen asemaan, kun vastuussa olevat eivät kiinnitä riittävästi huomiota kokonaisuuteen. Suurin osa professoreista näyttääkin olevan valtiosääntöteoreetikkoja, vaikka Tulokkaan mielestä valtiosäännön kanssa pärjättäisiin vähemmälläkin. ”Historiallisestikaan sillä ei ole niin merkitystä, eikä Kekkosen aikana valtiosääntö paljoa painanut. Sama näyttää nykyisinkin olevan, jos katsoo esimerkiksi verolainsäädäntöä, niin valtiosääntö ja perusoikeudet ovat jääneet hyvin vähälle huomiolle”, pohtii Tulokas ja muistelee myös ihmetelleensä, kuinka Pohjoismaisen kauppaoikeuden tutkimiseen tarkoitetusta professuurista tehtiin oikeushistorian- tai vertailun professuuri, kun sattui olemaan siihen sopiva hakija. Velvoiteoikeus on alusta asti ollut Tulokkaalle se oma ala. Väitöskirjaansa hän muistelee kuitenkin aikamoisena sekasotkuna, joka oli muun muassa merioikeutta ja perusteemana ympäristöoikeutta, kun tutkittiin, mikä merkitys vahingonkorvaussanktioilla on ympäristön sääntelyssä. Tätä ei kuitenkaan kukaan käsittänyt, kun kukaan ei lukenut väitöskirjaa loppuun saakka. Siinä kuitenkin päädyttiin siihen, ettei merkitystä sinänsä

oikein ole vaan ainoa sanktio on, että korvausten noustessa riittävän suuriksi merenkulun vapaus vaatii, että tehdään jokin näennäisjärjestely. ”Se oli mielenkiintoisesta aihe, mutta vastaväittäjäkään ei päässyt loppuun asti”, kertoo Tulokas hymyillen ja myöntää, että siviilioikeus on ollut hänen harrastuksensa koko uran ajan. PÄÄTOIMITTAJA JA JATKUVAN KOULUTUKSEN KANNATTAJA Tulokas on toimittanut paljon alan aikakausjulkaisuja ja ollut pitkään muun muassa Defensor Legiksen päätoimittajana. Itse hän kokee nämä kokemukset sinänsä kiinnostavana, muttei ole varma, onko niistä ollut hyötyä. Julkaisuilla on kuitenkin hienot perinteet, vaikka ajoin olikin vaikeaa saada juttuja, sillä ylitarjontaa ei ollut. ”Tämäkin sektori on muuttunut, sillä perustaessani lakiasiaintoimistoa ensimmäisiä toimenpiteitä oli hankkia Lakimies-lehden sidotut aikakauskirjat, jotka olivat komeat siinä kirjoituspöydän takana. Niitä myös luettiin siihen aikaan lainopillisten artikkelien ja järkevien kysymysten vuoksi. Nykyään niissä käsitellään avaruuden oikeusasemaa tai muuta, joka ei tavallista juristia niin liikuta, eikä kirjoja enää pidetä eikä ehditä lukeakaan”, pohtii Tulokas ja myöntää vieneensä vanhat aikakausjulkaisunsa kierrätyskeskukseen.

Asianajokunta on Tulokkaan mielestä kuitenkin virkeä organisaatio. Hän oli sen tutkintalautakunnan puheenjohtajana kymmenkunta vuotta ja näki, kuinka liitto järjestää koulutusta. Jäsenillä on koulutusvelvoite ja Tulokas pitää täydentävää koulutusta hyvänä asiana. Korkeimmassa oikeudessa tällaista koulutusvelvoitetta ei ole, mutta Tulokkaan mukaan kyllä kai käytännössä pitäisi olla. Vaikkakaan ei samanlaista kuin asianajajilla, sillä sellaisessa koulutuksessa hänen mielestään oikeusneuvosten tulisi olla itse luennoimassa. ”Ilman muuta oikeusneuvostenkin tulisi kuitenkin seurata aikaansa. Kyse on jatkuvan koulutuksen periaatteesta, josta professori Zitting aina aikanaan sanoi. Kun tuli juttu, jota Zitting ei tuntenut, hän opiskeli sen. Myös professori Hoppu, ankara välimies, sanoi, että jos tulee juttu, jota et tunne, opiskele sitä kaksi viikkoa, niin tunnet sen”, muistelee Tulokas. ”Zitting oli semmoinen vahva hahmo siviilioikeuden puolella, häntä pidettiin teoreetikkona, piirteli näitä käyriä taululle, oli eteneviä ja takautuvia sivullissuhteita. Professori Ylöstalo minulla oli sellainen keskeinen opettaja ja myöhemmin olin hänen assistenttinaan. Hän ohjasi hienosti töihin. Ei puuttunut liikaa hommiin, mutta kuitenkin katsoi perään. Merikoski oli julkisoikeuden puolella, hän perusti hallinto-oikeuden Suomeen, semmoinen aika korkean profiilin kaveri”, Tulokas miettii muita yliopistosta mieleen jääneitä henkilöitä. URAN KOHOKOHTIA Tulokas on toiminut välimiesmenettelyissä vuodesta 1976 ja kertoo taannoin laskeneensa olleensa mukana 120–130 tuomiossa, joista osa on ollut sarjajuttuja. Hän pitää välimiesmenettelyä joustavana, sillä menettelyn voi järjestää tarpeen mukaan. Siihen verrattuna korkeimman oikeuden esittelyperiaate on keisarinaikainen työskentelytapa, jossa esittelijä tekee raa’an työn, jonka jäsen hyväksyy tai koittaa keksiä siihen muutoksia. Tulokkaan mukaan päätös syntyisi paljon paremmin, jos ratkaisija itse näkisi sen vaivan. Välimiesmenettelyissä hän ei koskaan käyttänytkään systeemiä, jossa joku muu olisi tällä tavoin kirjoittanut tuomion. ”Ei, kyllä se täytyy tehdä itse”, hän toteaa. Uransa parhaana työpanoksena Tulokas pitää aikaa kilpailuneuvostossa. Toiminta onnistuttiin organisoimaan tavattoman tehokkaasti ja ilmapiiri oli hieno. Neuvostossa saatiin paljon aikaan ja korjattiin lainsäädäntöä. Suurimman ansion onnistumisista Tulokas antaa päätoimiselle pääsihteerille Petri Kuoppamäelle, joka oli alan ammattimies. Toiminta oli myös siinä mielessä merkittävää, että sen alkaessa Suomi oli kilpailutaloutena kartellimaa ja vientiteollisuus perustui kartelleihin. Kilpailuneuvosto onnistui kuitenkin eurooppalaisten kilpailuperiaatteiden soveltamises-

sa Suomen oloihin ja aikaan saatiin systeemi, jossa oli uraa uurtavia piirteitä. ”Myös vaikeuksia on aina. Korkeimmassa oikeudessa tavoitteena oli pyrkiä uudistuksen aikaansaamiseen, mutta se ei lopulta johtanut mihinkään”, Tulokas kertoo uransa haasteista. Hän jäi eläkkeelle korkeimmasta oikeudesta 1.8.2012. TIEDEKUNNAN OPETUS SILLOIN JA NYT Tulokkaan omina opiskeluaikoina opiskelu oli pitkälti kirjasta lukemista. Luennoilla käytiin ja pakollisia luentoja oli, mutta jokainen ymmärsi, ettei luentojen anti ollut valtavan suuri. Opiskeluaika oli tuolloin myös nykyistä lyhyempi. Tulokkaan mukaan kaikilla oli vähän sellainen ajatus, että pitää valmistua ja päästä käytännön tehtäviin. Tulokas ei oikein tiedä, millaista opiskelu on nykyisin, mutta kertoo vaimonsa väittävän, että resurssit ovat koko ajan vähentymässä. Tulokas harmittelee myös vanhan tiedekunnan kirjaston hävittämistä, sillä se oli hänen mielestään hyvä. ”Yliopiston tehtävänä on luoda puitteita ja antaa näkemyksiä. Hyviä kirjojakin on nykyään. Aina olen kuitenkin kaivannut sitä, että soveltava osuus olisi suurempi, sillä lopulta juridiikassa on kyse sääntöjen soveltamisesta käytäntöön. Se on harjoittelemalla opittava käsityöammatti ja sitäkään ei opi vain sillä, että oppii tunnistamaan kirvestä ja sahaa vastaavat työkalut vaan täytyy myös päästä käytännössä kokeilemaan ja oppia käyttämään niitä”, Tulokas kertoo mietteitään opiskelusta. Tulokkaan mukaan esimerkiksi prosessioikeus tulisi ymmärtää juuri niin kuin se toimii käytännössä ja opetuksessa pitäisi olla paljon enemmän käytännön harjoituksia. Nyt sen sijaan tehdään liiaksi tiedettä. Asianajajaliito koittaakin Tulokkaan mukaan asianajajakandidaattien koulutuksella muuttaa tätä ja korostaa käytännön soveltamista. ”Tuomarin toimessa näkee paljon, että todistelun taktiikka ja strategia puuttuvat kokonaan. Asianajaja kuulustelee todistajaa ja todistaja on vihamielinen ja pitää oman päänsä. Asianajaja kysyy kysymyksen, johon tietää saavansa itselleen kielteisen vastauksen. Se ei riitä vaan sama kysymys toistetaan muutamaan kertaan, jolloin tulee varmasti selväksi se, että todistaja on sitä mieltä, joka ei ole lainkaan asianajajan päämiehen etujen mukaista”, ihmettelee Tulokas. Tämä on Tulokkaan mukaan paljon pidemmällä esimerkiksi amerikkalaisessa ja anglosaksisessa oikeudenkäynnissä. Opiskelijoillekin olisi tässä paljon käytännön asioita opettavana, kuten se, minkälaisia kysymyksiä pitäisi tehdä. Koskaan ei pitäisi kysyä sellaista kysymystä, johon ei tiedä vastausta. Todistelun taktiikka onkin vielä lapsen kengissä meillä.

”Asianajotouhu oli helpompi aloittaa siihen aikaan. Nythän se on mennyt hirveän muodolliseksi ja viralliseksi. On kaiken maailman lomakesysteemejä, joka tavallaan vievät sen helpoimman osan pois, sen jolla olisi voinut harjoitella. Ennenhän nimenomaan näillä rattijuopoilla ja liikennejutuilla sekä avioeroilla aloittelevakin pääsi hyvin aloittamaan. Mutta nyt tällaisia juttuja ei enää ole, kun ne menevät jotain toista kautta, avioerotkin lomakesysteemillä”, Tulokas pohtii kynnystä asianajoalalle. TERVEISIÄ OPISKELIJOILLE Tulokkaan mielestä tulevien juristien pitäisi pyrkiä monipuolisuuteen, katsoa kaikenlaisia hommia ja sitä, mitä niistä löytyy ja mitä mahdollisuuksia ne antavat. Liiaksi ei tulekaan urautua tiettyyn hommaan vaan Tulokas pitää hyvänä sääntönä sitä, että viiden vuoden välein tulisi vaihtaa hommaa. Itse hän ei kuitenkaan ole varma nykyisestä työllisyystilanteesta. Yksityinen taho on myös hyvä ala, jossa on kuitenkin paljon uusia vaatimuksia, kuten kielitaito, joita ei ollut vielä Tulokkaan aikana. Kielitaito onkin hänen mielestään tärkeää ja kieliä tulisi opiskella avoimin mielin. Avoimin mielen tulisi myös olla muissa kysymyksissä, sillä ne saattavat aina avata uusia mahdollisuuksia. ”Lakimiehen tehtävänä on pitää oikeudellinen näkökulma esillä. Tämä on yhteiskunnassamme jäänyt vähälle huomiolle, mutta kaikki asiat eivät ole ratkaistavissa poliittisilla perusteilla. Perustavaa laatua olevia oikeudellisia näkemyksiä tulisi kunnioittaa ja pitää esillä. Oikeuslaitos on turhan takia tässä yhteiskunnassa jäänyt liian syrjäiseen asemaan”, päättää Tulokas.

Master the Laws of Business. In Copenhagen, Helsinki, Moscow, St. Petersburg and Stockholm.

!ŏ .%2!ŏ0 (!*0ŏ * ŏ+û!.ŏ ŏŏ+*!ġ+"ġ ġ'%* ŏ(! .*%*#ŏ!4,!.%!* ! We have a unique geographical coverage and focus. With a Nordic footprint and a strong foothold in Russia, we work closely together as one firm, across borders, business areas and support functions. We share and capitalise on the best ideas and practices generated by teams and team members, regardless of location, combining a strong first-mover attitude with a century of solid experience. We have both an extensive capacity to offer inspiring career opportunities and the flexibility to actively involve everyone in their own professional career profile planning. We have an outstanding portfolio of highly esteemed and demanding clients. We handle the most challenging and exciting assignments, both locally and cross-border, and actively take part in the reshaping of companies and industries. With us, you get deep insight into the key factors behind successful transactions and exceptionally proficient handling of complex disputes. Our most experienced lawyers guide our younger team members in close cooperation as part of project teams. You will learn from the best.

Now is your opportunity to kick-start your career and experience what it is like to work at a top-tier law firm. We offer both part-time positions to accommodate your studies and exams as well as a full-time Associate Trainee programme. In addition, we offer opportunities for students writing their Master’s thesis.

Office Support Junior Trainee Associate Trainee Thesis Trainee

For further information please visit us at www.hannessnellman.com/careers/join-us

**!/ŏ *!(() *ŏ 00+.*!5/ŏ 0 ŏđŏ +,!*$ #!*ŏđŏ !(/%*'%ŏđŏ +/ +3ŏđŏ 0ċŏ !0!./ 1.#ŏđŏ 0+ '$+()ŏđŏ333ċ$ **!//*!(() *ċ +)

Tiedekunnan alumnitoiminta: Alumni-illassa pohdittiin laillisuusvalvontaa

Teksti: Mikko Rudanko, Kuvat: Jaanis Kerkis/Oikeusasiamiehen kanslia ja Mikko Rudanko Tiedekunnan alumnit kokoontuivat 23.5. alumni-iltaan aiheenaan “Laillisuusvalvonta tänään”. Panelisteina oli arvovaltainen joukko, sillä mukaan oli saatu sekä oikeuskansleri Jaakko Jonkka että eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Tiedekunnasta mukana oli hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Myös opiskelijat, Pykälä ry:n hallituksen pj. Suvi Syvänen ja opintovastaava Niina Karjunen sekä Codex r.f.:n vpj. Daniela Salonen, esittivät näkemyksensä aiheesta puheenvuorossaan.

Perinteinen laillisuusvalvoja

”Oikeuskanslerin tehtävä on auttaa hallitusta eikä lisätä sen harmeja; oikeuskansleri estää töpeksimästä ja pelastaa pulasta”, referoi oikeuskansleri Jonkka Talouselämän Olli Ainolan juttua. 1809 perustettiin Suomeen prokuraattorin virka, joka itsenäistymisen jälkeen muutettiin oikeuskansleriksi. Taustalla oli kuitenkin jo pitempi Ruotsin vallan perinne ja oikeuskanslerin toiminta olisi voinut viettää tänä vuonna sen 300-vuotisjuhlaa. Jonkan mukaan toiminta on kaikki nämä vuodet säilynyt lähes samanlaisena, lukuun ottamatta vuoden 1997 muutosta, jonka myötä ylimmän syyttäjän tehtävät siirrettiin valtakunnansyyttäjälle. Toiminta on kuitenkin muuttunut eteenpäin suuntautuvaksi ja viranomaisia ohjaavaksi toiminnaksi jälkikäteisen rankaisevan valvonnan sijaan ja kovistelusta kohti argumentaatiota. Oikeuskanslerin tehtäviä ovat viranomaisvalvonta, ennakollinen ja jälkikäteinen valtioneuvoston valvonta, sekä asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonta. Kyse on laillisuusvalvonnasta, eikä oikeuskansleri harjoita poliittista tai moraalista valvontaa. Jonkan mukaan lain soveltaminen on kuitenkin viime vuosina avautunut arvoille yhä enemmän. Tällöin tulee kuitenkin varoa, ettei esim. kohtuusnäkökulmassa mennä liian kauaksi yhtäläisen kohtelun periaatteesta. Harkintavallan käytön tulee aina tapahtua oikeudellisin kriteerein, mutta aina ei välttämättä ole yhtä oikeaa ratkaisua. Vastaavasti esim. resurssien kohdentamisen kohdalla voi olla yhteiskunnassa jännitteitä tehokkuuden ja oikeusturvan välillä. Toimintojen kehittäminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että yksilön oikeuksiin pääsy vaikeutuu tai kokonaan estyy. Jonkan mukaan laillisuusvalvonnassa kyse on konkreettisista asioista, juridisista valmiuksista ja asenteellisesta perusvalmiusherkkyydestä. Viranomaistoiminnassa tulee aina kunnioittaa ihmisarvoa ja tavallisissa arkipäivän tilanteissa suhtautua oikein avuttomaan. Mikäli unohtuu, että kyse on ihmisten

asioista, toiminnalle tulee elitistinen leima. Jonkan mukaan täytyy myös ottaa huomioon, ettei kovaäänisin välttämättä ole suurimman avun tarpeessa, eikä vastaavasti esim. huostaan otettu lapsi tai syrjäytynyt nuori kykene juridisesti peräämään oikeuksiaan. Oikeuskanslerin toiminnassa kyse on myös laajoista temaattisista kokonaisuuksista, kuten koulun oppilashuolto tai hätäkeskusten toiminta.

Oikeusvaltion puolustaja

Jonkka vetää rajaa oikeuden ja politiikan väliin. Lähimpänä oikeuskansleri on politiikkaa silloin kun kyse on valtioneuvoston valvonnasta. Yhteiskunnallisesti merkittävät asiat tulevatkin usein reaaliaikaisesti Jonkan työpöydälle. Oikeuskansleri ei kuitenkaan osallistu operatiivisesti niiden käsittelyyn tai valtioneuvoston päätöksentekoon, mutta voi valtioneuvoston yleisistunnossa antaa käsiteltävänä olevassa asiassa huomautuksen, jos hänen kantansa on oikeudellisesti vakuuttavasti perusteltu. Ensisijaisesti kyse on kuitenkin ennakollisesta valvonnasta ja yleisistuntoon menevien asioiden tarkastamisesta niiden lainmukaisuuden osalta. Oikeuskanslerin vaikutusmahdollisuudet ovatkin kaukana siitä Antero Jyrängin Oikeus-lehdessä 1976 esittämästä kuvasta, jonka mukaan oikeuskansleri voisi manipuloida valtioneuvoston yleisistuntoa. Jonkan mukaan ulkopuolinen laillisuusvalvonta on aina uskottavampaa ja tähän pyrkii myös oikeuskansleri, vaikka voikin läheltä seurata valtioneuvoston toimintaa. Oikeuskanslerin hankkima selvitys voi palvella laajalle ulottuvaa tiedonintressiä ja voikin olla ainoa tapa saada avatuksi valmisteluprosessia, joka muutoin jäisi pimentoon. Julkisen vallankäytön läpinäkyvyys onkin demokraattisen oikeusvaltion perusasioita. Jonkan mukaan oikeuskanslerilla on monia tehtäviä, mutta lopulta vain yksi rooli, oikeusvaltion puolustajan rooli. Kyse ei ole siis hallituksen asianajajasta vaan oikeusvaltion näkökulmaa ajavasta laillisuusvalvojasta, joka oikeusvaltion tavoin elää ajassa ja jonka toiminnan sisällön ja muodon painotus vaihtelee.

Oikeusasiamies edistää perus- ja ihmisoikeuksia Eduskunnan oikeusasiamies Jääskeläinen on toiminut aiemmin oikeuskanslerin virastossa ja syyttäjänä. Nyt hän korostaa kuinka hänen nykyinen työnsä on muutakin kuin laillisuusvalvontaa ja käsittelee laajasti perus- ja ihmisoikeuksia. Näin lukee myös oikeusasiamiehestä annetussa laissa. Usein päätettäväksi tuleekin, olisiko viranomainen voinut menetellä muulla tavoin tai ratkaista tavalla, joka olisi paremmin edistänyt perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Perusoikeusuudistuksessa eduskuntakin halusi, että oi-

keusasiamiehen raporttiin tulee erillinen perus- ja ihmisoikeuksia koskeva osionsa. Oikeusasiamies antaa vuosittain huomautuksia säästeliäästi, n. 40, selvästi lainvastaisissa eikä edes vähäpätöisissä asioissa. Moittivia ratkaisuja annetaan Jääskeläisen mukaan n. 400 ja ohjaavia käsityksiä 300 sellaisissa asioissa, jotka eivät ole lainvastaisia, mutta joissa toisella tavalla olisi voinut paremmin edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Sovittelevia asioita on Jääskeläisen mukaan vielä vähän, mutta ne ovat kuitenkin kansainvälisesti hyvin tyypillinen toimintatapa. Jääskeläisen mukaan oikeusasiamiehen toiminnassa on kyse tulevaisuuteen suuntautuvasta ohjaavasta toiminnasta, ei virheiden etsinnästä. Olennaista on myös neuvonta- ja palveluvelvollisuus, julkisuusperiaate sekä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Oikeusasiamiehen rooli kehittyy

Oikeusasiamies on nyt YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen kansallinen valvontaelin ja tekee tarkastuksia sellaisiin tiloihin, joissa säilytetään vapautensa menettäneitä ihmisiä. Tällaisia tarkastuksia on tehty aiemminkin, mutta nyt ennalta ilmoittamattomien tarkastuksen teko on yleisempää ja oikeusasiamies voi nimetä mukaansa eri alojen asiantuntijoita. Oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen on myös perustettu Ihmisoikeuskeskus, joka täydentää oikeusasiamiehen toimintaa kasvatusta ja koulutusta koskevissa tehtävissä. Sen toiminta koskee myös puhtaasti yksityisiä, kun oikeusasiamiehen toimivalta rajoittuu viranomaisiin ja niihin yksityisiin, jotka harjoittavat julkista tehtävää. Yhdessä oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoi-

keusvaltuuskunta toteuttavat Pariisin periaatteet, jotka ovat keskeinen ihmisoikeusinstituutioiden arviointikriteeri. Oikeusasiamiehellä on Internet-sivujen lisäksi nyt myös omat Facebook-sivut, jotka tuovat toimintaan mukaan oman interaktiivisen elementtinsä ja joilla pyritään tavoittamaan ne, jotka eivät muuten seuraa eri medioita. Yhä useampi suomalainen onkin mukana Facebookissa.

Riittääkö pelkkä laillisuuden valvonta?

Mäenpääkin korostaa, että kyse ei ole pelkästä lakisidonnaiseen muotoon tukeutumisesta vaan yhä enemmän arvosidonnaisista taustaoletuksista. Tiukka lakisidonnaisuus ei ole enää edes mahdollista. Laillisuusvalvoja ei kuitenkaan puutu poliisivalintoihin vaan siihen, mikä on paras tapa toteuttaa perus- ja ihmisoikeuksia viranomaisen toiminnassa. Mäenpään mukaan tarvitaan myös valvojien ohjaavaa ja suosituksia antavaa roolia. Hallinnollisiin tehtäviin tulee kokonaan uusi henkilöstö ja virkamieskunta, jonka myötä jatkuvuus katkeaa vanhojen hallinnon perusteita tuntevien siirtyessä eläkkeelle. Institutionaalinen muisti saattaa tällöin pätkiä pahallakin tavalla, jolloin laillisuusvalvonta on merkittävää viranomaisten toiminnan laadun kannalta. Toinen tekijä on ns. Facebook-ilmiö, jossa kansalaisyhteiskunnan puolella on yhä aktiivisempi ja vaativampi porukka, jonka tavoittaminen on tärkeää laillisuusvalvonnan puolella. Mäenpään mukaan ministerin tavoittaa parhaiten kuitenkin Twitterin kautta.

Suomessa on paljon laillisuusvalvontaviranomaisia, kuten VATT, Valvira, valvonta-asiamiehet ja mm. tasa-arvoja tietosuojavaltuutetut. Valvonta ei Mäenpään mukaan ole kuitenkaan liiallista. Valvonnan puutteina ja aukkoina Mäenpää mainitsee erilaiset hyvinvointipalvelut ja niiden laadun ja tasapuolisen toteutumisen sekä valvonnan julkisuuden ja avoimuuden. Mutta miksi tarvitaan laillisuusvalvontaa? Mäenpään mukaan meille on jo perusoikeutena turvattu oikeus saada oma asiamme ajettua tuomioistuimessa. Aikanaan ei kuitenkaan ollut vielä hallintotoimintaa valvovia tuomioistuimia, joten laillisuusvalvojien perustaminen oli ymmärrettävää. Nyt näitä tuomioistuimia on perustettu, mutta tämäkään ei ole poistanut valvojien tarvetta, sillä niillä on nyt erilainen rooli. Laillisuusvalvoja onkin tuomioistuinta ketterämpi ja moninaisempi ja omaa selkeästi ohjaavamman roolin.

Toimiiko laillisuusvalvonta tänään?

Mäenpää esittelee, kuinka oikeuskanslerin mukaan eduskunnassa ei voida käsitellä kuntauudistusta, ellei samalla hallituksesta kerrota, miten sitä aiotaan toteuttaa käytännössä sote-uudistuksen osalta. Kyse ei ole siis vain päätösten laillisuudesta vaan myös päätöksenteon tietopohjasta. Vastaavasti oikeusasiamiehen mukaan vankihaalarit eivät ole lainmukaisia, sillä niiden käyttö ei perustu lakiin. Tämän vuoksi käytöstä luovuttiinkin, eikä Mäenpään mukaan tämä ole aiheuttanut selkeää huumeiden lisääntymistä. VATT puolestaan puuttui puutteelliseen ja ristiriitaiseen materiaaliin hallituksen päätöksenteon pohjana osinkoverotusta koskevassa uudistuksessa.

myös laillisuusvalvonnan asteiden ero. Korostetumpi tarve on esimerkiksi vanhuksien kohdalla verrattuna niihin, jotka itse pystyvät valvomaan oikeuksiaan. Täytyykin valvoa, että valvontaresurssit ovat asianmukaisesti kohdennettu. Sillä jos ne ovat, miten vanhuksentappajahoitajat ovat mahdollisia? Karjunen lähestyy kysymystä siitä, mitä se tuo opiskelijalle mieleen ja mitä tiedekunnassa siitä opitaan. Opinnoissa opitaan peruskäsitteet ja valvojien toimenkuva, mutta käytännön puoli jää varjoon. Parhaiten ovat tiedossa julkisuudessa olleet tapaukset, kuten ParkCom ja lasten ja nuorten asiat. Opinnoissa opitaan EU:n asioita ja perus- ja ihmisoikeuksia, mutta tilanne Suomen laillisuusvalvonnan osalta on jähmeämpi. Karjunen tuo myös esille, kuinka opiskelijayhteisössä on laajasti esillä yksityinen sektori suuntautumisvaihtoehtona opintojen jälkeen. Tärkeää on myös miettiä, miten tavallisten nuorten tietoisuus näistä asioista saataisiin paremmaksi. Facebook on hänen mielestään tärkeä reagointi tässä suhteessa.

Mäenpään mukaan laillisuusvalvonta ei toimi vielä optimaalisesti eikä valvonta aina pysy perässä. Jatkuvasti joudutaan myös puuttumaan siihen, ettei viranomaisen toiminnassa noudeta julkisuutta. Keskeisiä haasteita valvonnalle ovat Mäenpään mukaan vanhan viranomaiskaartin väistyminen ja ongelmat laillisuusmuistin siirtymisessä uudelle hallinnolle, sekä laillisuusvalvontaa kohdistuvien odotusten ja vaatimusten kasvu ja vahvistuminen.

Opiskelijatkin perehtyivät laillisuusvalvontaan

Salonen on 2. vuosikurssilla eikä ole tehnyt vielä hallinto-oikeutta. Mutta mitä hänelle ja opiskelijoille tulee mieleen laillisuusvalvonnasta? Opiskelijoilla on paljon opittavaa siitä. Viranomaiset käyttävät julkista valtaa, joten on tärkeää, että heitä valvotaan. Jotta valvonta olisi uskottavaa, on sen oltava asianmukaisesti järjestetty. Virastoissakin kaikkien tulee tietää, mitä hyvä hallintotapa tarkoittaa ja miten sitä tulee noudattaa. Miten valvontaa sitten mitataan ja miten siihen kohdistetaan resursseja? Syväsen mukaan tärkeitä ovat myös sisäisen valvonnan keinot, ja tuleekin valvoa, ettei henkilörekistereitä käytetä uteliaisuuteen. Lähiesimiehen rooli korostuukin raportoinnissa ja valvonnassa. Tärkeää on

Petri Jääskeläinen

Yleisö aktiivisesti mukana

Etenkin 60- ja 70-lukujen alumnit esittävät ahkerasti kysymyksiä ja puheenvuoroja. Vastauksessaan kysymykseen Jääskeläinen toteaa perusoikeuspunninnan olevan tavanomaista toiminnassaan, mutta kyseessä ei ole perustuslakituomioistuin eikä oikeusasiamies voi julistaa lakia perustuslain vastaiseksi. Jos kuitenkin on ilmeistä, ettei säädös ole sen kanssa linjassa, voi oikeusasiamies tehdä esityksen lainvalmistelijoille. Kun EU:n vaikutus lisääntyy myös Suomeen, miten turvaamme avoimen valmistelukulttuurin, kun muualla Euroopassa on valmistelussa voimassa laaja salailukulttuuri? Nuotion mukaan opiskelijat eivät ole vielä tartuntavaarassa ja Salosen mukaan vain pari opiskelijaa on saanut tartunnan. Karjusen omien kokemusten mukaan muuhun maailmaan verrattuna Suomessa on muutoinkin avoin kulttuuri, jolla selvitäänkin myös tässä suhteessa. Mäenpääkin tuo esille hallintokulttuurien eron ja esim. ranskalaisen salailukulttuurin. Paneeli päätyy siihen, että tätä varten pyritään antamaan vahva vastakorotus Porthaniassa korostamalla avointa pohjoismaista mallia. Dekaani Nuotion mukaan opiskelijoille tarjotaan vuosittain 60 virkamiesharjoittelupaikkaa. Taistelu opiskelijoiden sieluista on kuitenkin kovaa. Jonkan mukaan Oikeuskanslerinvirastokin tarjoaa vuosittain kahdelle oikeustieteen opiskelijalle harjoittelumahdollisuutta. Hakijoita on paljon ja harjoittelusta on hyviä kokemuksia molemmin puolin. Nykyään myös Korkeimmasta oikeudesta on kysytty tiedekunnalta korkeakouluharjoittelijoita. Suomalaisen oikeusvaltion tulevaisuus onkin kiinni siitä, että myös nämä tahot pystyvät houkuttelemaan ihmisiä töihin.

Keskiviikkona 4.9.2013 klo 16 järjestetään perinteinen Tervetuloa tiedekuntaan -tilaisuus, jossa uudet opiskelijat otetaan vastaan. Myös alumnit kutsutaan mukaan tapahtumaan.

Tuhannen euron kannustusapurahoja oikeustieteen opiskelijoille

Alumnitapahtuman aluksi tiedekunnan yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaava varadekaani Seppo Villa toi arvovaltaiselle yleisölle ”pienenä asiana” esille uuden testamenttilahjoituksen. Oikeustieteellinen tiedekunta saa puolet entisen opiskelijansa Ilkka Kontulan testamenttilahjoituksesta, toinen puolikas menee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle. Lahjoitus säätiöitetään Kontulan nimeä kantavaan säätiöön, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii professori Villa. Säätiön tuotolla tuetaan vuosittain opiskelijoita, sillä Kontula halusi lahjoituksellaan helpottaa opiskelijoiden arkea. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa tarkoitus on tukea 1,5. vuoden – 2. vuoden opiskelijoita, eli toisen vuosikurssin perusopiskelijoita. Säätiön pääomalla voidaan jakaa jopa 40–50 kpl tuhannen euron henkilökohtaisia stipendejä oikeustieteen opiskelijoille. Apurahoja jaetaan hyvin edenneille ja hyvin menestyneille opiskelijoille, mutta vielä ei ole selvillä, miten tätä mitataan ja mikä on sopiva painotus opintojen laadun ja määrän välillä. Kannustusapurahat vastaavat osaltaan yhteiskunnalliseen huutoon siitä, miten opiskelijat suorittaisivat opintojensa alussa enemmän ja miten he pääsisivät opinnoissaan vauhtiin. Ensimmäisen kerran apurahoja jaetaan tiedekunnan ilmoituksen mukaan jo vuonna 2014. 39

phuksin puuhasivut V채rit채 hallituksen ulkoasiainvastaava.

Etsi eroavaisuudet (10 kpl). Kuvat ja toteutus: Samuli Huttula

Ohjeet Edessäsi on kaunis ja värikäs Mini Legal Trivia -pelilauta. Alkuperäisestä versiosta poiketen voit pelata miniversiota kooltaan vapaavalintaisessa joukkueessa tai jopa aivan itseksesi. Voit myös – ollessasi tylsistynyt olettamasääntöihin – käyttää mielikuvitustasi ja kehittää peliin aivan omat säännöt. Juridiikka on täynnä poikkeuksia, ja mikä kuvastaisi juridiikan kenttää paremmin kuin Legal Trivia? Seuraavassa on kuitenkin muutamia pääsääntöjä, joilla konseptiin tutustuminen on hyvä aloittaa

1. Pelilaudassa näet monia värejä, joilla jokaisella on oma kysymyskategoriansa. Vaaleanpunainen tarkoittaa oikeuden yleistieteitä, vihreä rikos-, prosessi- ja insolvenssioikeutta, keltainen jokerikysymyksiä, oranssi ELSA-kategoriaa, sininen julkisoikeutta ja liila siviilioikeutta.

2. Ideana on noppaa heittä-

mällä kiriä eteenpäin pelilaudalla niin kauan kuin fiksuna oikkarina keksit vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Lähtö tapahtuu laudan keskeltä, jonne tarkoitus on myös palata.

3. Oljenkorsia varten et

voi saada kotiisi tiedekunnan professoreita tai asianajajia, mutta voit aina kysyä kaverilta. Legal Triviaan sisältyy oivaltava sääntö, jonka mukaan kysyä saa vain sen alan asiantuntijalta, joka ei ole perehtynyt kysymyksenä olevaan oikeudenalaan. Mahdollisimman autenttisen tunnelman luomiseksi kannattaa siis ehdottomasti hyödyntää kaveria, joka opiskelee jotain aivan muuta.

4. Voittaja on se, joka on

ensimmäisenä vastannut oikein kunkin kategorian kysymykseen.

5. Jos pelissä on useita

joukkueita, pelin ei suinkaan tarvitse päättyä vielä ensimmäisen voittajan löytymiseen! Jatkakaa, onnistukaa ja iloitkaa nerokkaista kysymyksistä – saatat-

te tarpeeksi innostuttuanne huomata muutamaa kuukautta myöhemmin lukevanne kysymyksiä paljon suuremmalta pelilaudalta seurananne huikea yleisö ja asiantuntijoita niin tiedekunnasta kuin ELSA Helsingin yhteistyökumppaneiden piiristä: oikeasta Legal Triviasta! Pelin toteutus: ELSA Finland, Pelilauta: Saija Sipilä, Pelinappulat: Samuli Huttula

Legal Trivia: kysymykset Jokeri Rikos-, prosessi- ja insol- 6. Kuinka suuri osuus poliisin rivenssioikeus koksesta epäilemistä henkilöistä oli 1. Mikä on Koraanin mukaan kielvuonna 2011 naisia: letty hedelmä? 1. Mikä seuraavista perusteista ei oikeuta kotietsintään? a) 10 % 2. Hornin perheen pihapiirin läpi b) 15 % menee Porthanian ja Calonian valtioiden tarkistettu raja. Se menee peräti asuintalon läpi. Porthanian puolelle jäävät keittiö, olohuone ja kaksi makuuhuonetta, kun taas Calonian puolelle jäävät eteinen ja yksi makuuhuone. Jotta perhettä helpotettaisiin edes hieman, talon katsotaan kuuluvan kokonaan valtioista toiseen. Minkä periaatteen mukaan se tapahtuu:

a) Hornin perhe saa itse valita b) Siihen valtioon, jonka puolella eteinen on c) Siihen valtioon, jonka puolella suurin osa talosta on

3. Mitä yhteistä on Romeolla ja Ju-

lialla, professori Urpo Kankaalla ja Rovaniemellä sijaitsevalla Pälsyn Putki -firmalla?

4. Umberto Econ teos Ruusun nimi on yksi tunnetuimpia ja vanhimpia rikosromaaneja. Mihin se sijoittuu? a) Herraskartanoon b) Pappisseminaariin c) Varuskuntaan d) Luostariin

5. Minkä tyyppistä likööriä on advocaat?

Mitä tanskalaiset syövät jouluaattona kinkun sijasta?

Mitä vihannesta walesilaiset pitivät kypärissään taistelussa anglosakseja vastaan 600-luvulla?

Minkä maalainen on tennispelaaja Novak Djokovic?

Millä autolla James Bond ajoi elokuvassa Kultasormi?

10.

Missä maassa miesten elinikä on EU:n alhaisin?

a) rikos on tehty kyseisessä paikassa b) kyseessä on epäillyn lähiomaisen asunto c) epäilty on otettu kyseisessä paikassa kiinni d) muuten voidaan erityisen painavin syin olettaa, että kyseisestä paikasta saadaan selvitystä rikoksista

c) 20 % d) 25 %

8. Voidaanko yliopisto asettaa kon-

Mihin seuraavista rikoksista ei voi soveltaa valeostoa tutkintakeinona? a) kätkemisrikos b) varkaus c) mikä tahansa rikos, josta seuraisi vähintään kahden vuoden vankeusrangaistus d) huumausainerikos

Miten varmistetaan, että rangaistusmääräysmenettely vastaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia? a) sitä sovelletaan vain merkitykseltään vähäisiin tapauksiin b) syytettyä kuullaan siinäkin suullisesti c) tuomioistuimen on hankittava tarvittava tieto ex officio d) ei millään edellisistä

Milloin homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin Suomessa? a) 1961 b) 1971 c) 1981 d) 1991

5. Kansainvälisten uhritutkimusten mukaan mikä oli seuraavassa lueteltavista se maa, jossa edeltäneen vuoden aikana pahoinpitelyn tai uhkauksen kohteeksi joutuneiden osuus väestöstä (1999) oli suurin: a) Yhdysvallat b) Australia c) Suomi d) Viro

7. Suomessa on noin: a) 6000 vankia b) 1000 vankia c) 3000 vankia kurssiin?

9. Equality of arms tarkoittaa a) oikeudenkäynnin tasapuolisuutta b) puolustusvoimia koskevaa asiaa c) vähävaraisen oikeutta saada oikeusapua

10. Totta vai tarua: Omaisuutta va-

rastanutta henkilöä ei voida tuomita kyseisen omaisuuden kätkemisestä?

ELSA 1. Mistä S&C on lyhenne? 2. Minä vuonna ELSA on perustettu?

Missä ELSA-maassa on eniten paikallisryhmiä?

Mikä seuraavista EI ole ELSAn corporate identityn mukainen väri: oranssi, keltainen, sininen vai harmaa?

Mistä sanoista muodostuu lyhenne ELSA?

Kuinka monta paikallisryhmää Suomessa on?

7. Oikein vai väärin, ELSAn avainalue Academic Activities tunnettiin alunperin nimellä Scientific Activities?

Missä maassa ELSA International on rekisteröity yhdistyksenä?

Missä Suomen ensimmäinen STEP-harjoittelu järjestettiin?

10.

Missä Euroopan pääkaupungissa ELSA perustettiin?

vain tuotteen ostaneet kuluttajat? Oikeuden yleistieteet 5. Voiko luottoyhtiöltä vaatia hy1. Mitä tarkoittaa talio-periaate? vitystä, jos verkkokaupassa luotto2. Minkä oikeudenalan historiaan kortilla maksettu ostos ei vastaa sovittua tai myyjä ei toimita sitä?

liittyy Cesare Beccaria?

Julkisoikeus 3. Milloin oikeustieteen opetus al- 6. Saako liike lähettää vialliset kengät tehtaalle? 1. Missä sijaitsee Euroopan puolus- koi Helsingissä? tusvirasto? 4. Onko Napoleonin Code civilin ja 7. Pariteetti-ideologia työoikeudes2. Euroopan unionin ainoa alkupe- Saksan BGB:n ikäero noin 100, noin sa tarkoittaa räiskansa on?

50 vai noin 25 vuotta?

3. Kuinka vakuutusmäärän käy in- 5. Kun joku muuttaa käyttäytymisdeksin noustessa, jos vakuutuksessa on indeksiehto? a) se nousee b) se puolittuu c) se laskee vähän d) se devalvoidaan

4. Who was the first (and thus far only) female president of the ICJ? a) Christine Chinkin b) Christine van den Wyngaert c) Rosalyn Higgins

Mitä tarkoittaa prosessuaalinen käsite in camera?

Kuinka monta tuomaria osallistuu korkeimman hallinto-oikeuden normaaliin istuntoon?

tään tekemänsä sopimuksen kannustamana toiselle epäedulliseen kutsutaan, kutsutaan kyseessä olevaa ilmiötä termillä a) haitallinen valikoituminen b) negatiivinen ulkoisvaikutus c) moraalinen uhkapeli d) petos

6. Humen giljotiini? 7. Justitia tarkoittaa? 8. Kun kenenkään asemaa

a) tervaleppäkorpi b) katajaketo c) lehtokorpi

Mitä tarkoittaa ”serviceprincipen” suomeksi?

9. Mihin voidaan pakottaa? a) ojitusyhteisöön b) maankäyttösopimukseen c) suunnittelutarveratkaisuun d) säännöstely-yhteisöön

10. Mikä on resiitti?

8. Suomessa ei ole rakennusurakka-

sopimuksia koskevaa lainsäädäntöä. Oikein vai väärin?

9. Mikä seuraavista ei käsittele vapaaehtoisia vakuutuksia koskevia erimielisyyksiä?

ei voi parantaa huonontamatta toisen asemaa, kutsutaan tilannetta?

a) vakuutusoikeus b) vakuutuslautakunta c) kuluttajariitalautakunta d) käräjäoikeus

10.

Kuka oikeusteoreetikko on kehittänyt käsitteen ”ultimate rule of recognition”?

7. Mikä seuraavista ei ole luonnon- 10. Milloin oikeustieteen syntymisuojelulain 29 §:n mukainen suojeltu luontotyyppi

a) Työmarkkinaosapuolten keskinäistä tasavertaista suhdetta. b) Työnantajan ja työntekijän välistä vastakkainasettelua. c) Tulopoliittisen kokonaisratkaisun oikeuspoliittista perustaa.

Pääsäännön mukaan polkupyörä irtaimena esineenä on mahdollista pantata sivullissitovasti siten, että sen hallinta jää omistajalle. Kyllä vai ei?

sen kannalta merkittävä Bolognan yliopisto on perustettu?

Siviilioikeus 1. Joukkueurheilun muksen voi pantata?

pelaajasopi-

2. Kuinka kauan perittävällä ulko-

maalaisella on tullut olla kotipaikka Suomessa, jotta Suomen lakia sovellettaisiin perimykseen?

Suomen esineoikeudessa vallitsee yleinen tyyppipakkoperiaate (numerus clausus)?

Saako yritys järjestää arvonnan tai kilpailun, johon voivat osallistua

Mikä vaihtokohde olet? Teksti: Anette Laulajainen

Oikkaritkin kansainvälistyvät, ja yhä useampi pykälisti suuntaa jossain opintojen vaiheessa vaihtoon lukukaudeksi tai kahdeksi. Näyttääkö ruoho vihreämmältä aidan toisella puolella, mutta et vielä tiedä, mikä kohde sinulle sopisi? Ei huolta, IV auttaa hädässä. Valitse sopivin vastaus seuraaviin kysymyksiin ja löydät itsellesi täydellisen vaihtomaan. 1. Haluat lähteä... a) Pois. b) Kauas pois. c) Todella, todella kauas pois. d) Ihan sama minne, kunhan siellä on lämpimämpää kuin Suomessa. 2. Kohteen on sijattava... a) Kätevän laivamatkan ulottuvilla. b) Suorien lentoyhteyksien päässä. c) Niin kaukana, ettei äiti vain pääse käymään. d) Lumettomalla alueella. 3. Sinulle vaihtoon lähtö tarkoittaa ensisijaisesti... a) Mahdollisuutta sanoa, että olet asunut ulkomailla, vaikka oikeasti Suomi on maailman paras paikka. b) Jännittäviä kokemuksia vieraassa kulttuurissa. c) Tilaisuutta oppia surffaamaan. d) Halpaa ruokaa. 4. Opinnoilta vaihdossa odotat... a) Englanninkielisiä kursseja. b) Kattavaa kuvaa nousevan maailman oikeudellisista kiemuroista ja siitä, miten autoritäärinen hallinto toimii. c) Ai miltä opinnoilta? d) Eri kulttuuriperintöjen iloista sekamelskaa. 5. Ennen valmistumista haluat vielä oppia… a) Puhumaan jotakin toista suomalais-ugrilaista kieltä. b) Keittämään riisiä kymmenillä eri tavoilla. c) Mitä ”Shrimp on the barbie” käytännössä tarkoittaa. d) Kasvattamaan viikset. 6. Unelmien vaihtaribileet sisältävät… a) Etkot superalkon antimilla. b) Litroittain vedellä läträttyä Tsingtao-olutta. c) Biitsin, surffilaudan ja chillin asenteen. d) Villiä kreisibailausta vesipiippujen huumassa. 7. On tärkeää, että vaihtotyttö- tai poikaystävä... a) On vaalea ja sinisilmäinen. b) Pitää perinteisistä arvoista ja on kohtelias tilanteessa kuin tilanteessa. c) Omaa erikoisen aksentin ja täydellisen rusketuksen. d) On mahdollisimman tumma ja tulinen. 8. Vaihtokohteesi ruokakulttuurissa parasta on... a) Laivan tax-free-kaupan anti. b) Yllätyksellisyys. On tärkeää voida valita ravintolassa syötävän annoksen kala henkilökohtaisesti akvaariosta. c) Monipuolisuus. Sekoitus aasialaisia ja länsimaisia vaikutteita on juuri mieleesi. d) Kebab.

9. Kielitaito on aina tärkeää. Kohteesi paikallisessa kielessä sinua viehättää... a) Helppous. Kieli saisi mielellään muistuttaa jotain jo osaamaasi kieltä. Mitä enemmän, sen parempi. b) Eksoottisuus. Länsimaiset aakkoset ovat aivan yliarvostettuja. c) Käytännöllisyys. Maailmankielen hallinta on ensiarvoisen tärkeää. d) Hälläväliä, englannilla ja elekielellä pärjää aina. Vaihtoon lähdetään viettämään hilpeitä nuoruusvuosia, ei oppimaan kieliä. 10. Vaihdosta palattuasi haluat... a) Voida palata kohteeseesi halvalla milloin vain verestämään muistoja. b) Nähdä pitkästä aikaa taas sinisen taivaan saastepilven sijaan. c) Herättää tovereissasi kateutta rennolla olemuksellasi ja tarinoilla maailman kaukaisimpien kolkkien valloituksesta. d) Lörpötellä loputtomasti siitä, miten päivät kuluvat Välimeren rannikolla – olethan nyt monikulttuurisuuden erityisasiantuntija.

Eniten A-vastauksia:

Lähde tutustumaan eksoottiseen etelänaapuriimme Viroon muutenkin kuin alkoholinhakureissujen merkeissä. Lukuvuodelle 2013–14 tiedekuntamme tarjosi 3 lukukauden paikkaa Tartu Üllikool -yliopistossa Tartossa.

Eniten B-vastauksia:

Seuraa Finnairin idäntaktiikkaa ja ota suunnaksi massiivinen Kiina. Oikeustieteellisellä tiedekunnalla on useita kahdenvälisiä paikkoja muutamaan eri yliopistoon Pekingissä, ja lisäksi yliopiston yhteisistä vaihtopaikoista löytyy muita mahdollisia kohteita.

Eniten C-vastauksia:

Sovit täydellisesti vompattien seuraksi Australiaan. Yliopiston yhteisiä vaihtopaikkoja löytyy Sydneystä ja Melbournesta.

Eniten D-vastauksia:

Suuntaa Turkkiin. Huhu kertoo, että siellä on muitakin kohteita kuin Alanya, ja tiedekunnan vaihtopaikkoja löytyy kahteen eri yliopistoon Istanbulissa.

Etsi eroavaisuudet: vastaukset.

Legal Trivia: vastaukset Legal Trivia: vastaukset Jokeri

1. banaani 2. b 3. Kaikki ovat veronalaisia (Romeo ja Julia asuivat Veronassa). 4. d 5. munalikööriä 6. paistettua ankkaa 7. purjosipulia 8. serbialainen 9. Aston Martin (DB5) 10. Viron

ELSA

1. Seminars & Conferences 2. 1981 3. Saksassa 4. keltainen 5. The European Law Students’ Association 6. 3 7. oikein 8. Hollannissa 9. Hangon sokerissa 10. Wienissä

Rikos-, prosessi- ja insol- Julkisoikeus venssioikeus 1. Brysselissä 1. b 2. d 3. d 4. b 5. b 6. c 7. c 8. kyllä 9. a 10. totta

2. saamelaiset 3. a 4. c 5. suljetuin ovin 6. viisi 7. c 8. palveluperiaate 9. a 10. Kertoelma tuomioistuimen ratkaisussa eli osuus, jossa käsitellään asian käsittelyn aikaisempia vaiheita

Oikeuden yleistieteet

1. Vastaavuusperiaate (”Silmä silmästä - hammas hampaasta”) 2. rikosoikeuden 3. 1828 4. noin 100 vuotta 5. c 6. erottaa normit tosiasioista 7. oikeuden jumalatarta 8. pareto-tehokkaaksi 9. H. L. A. Hart 10. 1088

Siviilioikeus 1. ei 2. 5 vuotta 3. ei 4. kyllä 5. kyllä 6. kyllä 7. a 8. väärin 9. a 10. ei

Ulkomainen oikis – kuinka se eroaa suomalaisesta? Teksti ja kuvat: Tiia Vuoristo

Vaihtoon lähtevä opiskelija voi joskus yllättyä siitä, kuinka erilainen kohdemaan opiskelutapa ja -elämä on Suomeen verrattuna. Glasgow’n yliopisto Isossa-Britanniassa on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri tavalla asiat voidaan muualla tehdä.

Pienryhmäopetus:

Opetus Glasgow’ssa on melko ”koulumaista” verrattuna Suomeen: pienryhmäopetusta on paljon, ja läsnäolo pienryhmätunneilla on pakollista. Jokaista pienryhmätuntia varten opiskelijat saavat kotitehtäviä, jotka tunneilla käydään läpi. Aktiivisuutta arvostetaan hyvin paljon, ja opiskelijoita kannustetaan ottamaan osaa rohkeasti keskusteluun. Vaihtoopiskelijoita ei pienryhmätunneilla päästetä yhtään sen helpommalla: joillakin kursseilla tuutori saattaa grillata vaihtareita niin kauan, kunnes näiltä löytyy vastaus tuutorin kysymykseen. Vaikka suomalainen opiskelutapa onkin tässä mielessä ehkä itsenäisempi ja vapaampi, pienryhmäopetus ja etukäteistehtävät ovat oppimisen kannalta ainakin allekirjoittaneen kokemuksen perusteella huomattavasti parempia ja tehokkaampia kuin pelkät massaluennot ja kirjatentit.

Luennot:

Luennot Glasgow’ssa ovat melkein aina tunnin mittaisia, mikä on laiskalle ja keskittymiskyvyn herpaantumiseen taipuvaiselle (tai krapulaiselle) vaihto-opiskelijalle hyvä uutinen. Toisaalta kurssit kestävät yleensä koko lukukauden ajan ja niitä on useampi päällekkäin, mikä voi järkyttää lyhyisiin kursseihin ja putkimalliin tottunutta oikkaria.

Tentit:

Glasgow’ssa kurssit tentitään aina lukukauden lopussa, ja jos tentistä ei pääse läpi, voi tentin uusia elokuun uusintatenttikierroksella. Uusintatentissä on kuitenkin rangaistuksellinen elementti: opiskelijan keskiarvoa laskettaessa kurssista saa alimman mahdollisimman arvosanan, vaikka opiskelija olisi suoriutunut tentistä kuinka hyvin tahansa. Koska tent48

tejä on vain muutama kerta per vuosi ja koska hylätyllä arvosanalla on opiskelijoille negatiivisia seurauksia, tentteihin panostetaan yleensä todella paljon.

Kansainvälisyys:

Glasgow’n yliopisto on erittäin kansainvälinen oppilaitos, ja opiskelijoita on joka puolelta maailmaa, jopa yli sadasta eri maasta. Ruokalassa saattaa kuulla yhden ruokatunnin aikana puhuttavan monia eri kieliä. Tutustumalla muihin ei-paikallisiin opiskelijoihin pystyy integroitumaan opiskelijayhteisöön helposti ja samalla tutustuu muihin kulttuureihin ja kansallisuuksiin.

Asuminen:

Toisin kuin Helsingin yliopisto, Glasgow’n yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen asuntoja. Vuokrataso yliopiston tarjoamissa soluasunnoissa on kuitenkin jonkin verran korkeampi kuin esimerkiksi Hoasin soluissa Helsingissä.

Bileet:

Bilepuolesta Helsingissä vastaavat pääsääntöisesti pääaineiden mukaan jakaantuneet ainejärjestöt ja kotiseutujen mukaan jakaantuneet osakunnat, kun taas Glasgow’ssa bileitä järjestävät pääosin koko ylioppilaskunnan yhteiset, poikkitieteelliset opiskelijayhdistykset. Suomessa ainejärjestöjen toiminnan kautta on helppo verkostoitua oman pääaineen opiskelijoiden kanssa, mutta Glasgow’ssa opiskelijayhdistysten tapahtumissa tutustuu helpommin muiden alojen opiskelijoihin alaan tai synnyinseutuun katsomatta. Glasgow’ssa myös kerhotoiminta on hyvin suosittua.

Feel the team spirit. Join our global crew.

If you want to experience the challenge of working in a truly global law firm, then White & Case is your choice. We are a leading global law firm with a local presence in Finland. Our team of Finnish, US and UK lawyers in Helsinki advise leading Nordic and international corporate clients and financial institutions in complex and challenging commercial and financial matters. If you are interested in joining our team, please visit the following website, which contains information on our trainee program and other career opportunities: www.whitecase.com/careeropportunitieshelsinki.

Worldwide. For Our Clients.

White & Case is a truly global law firm, uniquely positioned to help our clients achieve their ambitions in today’s globalized economy. Asianajotoimisto White & Case Oy Eteläranta 14 FI-00130 Helsinki, Finland Tel: + 358 9 228 641

39 offices in 27 countries

In this publication, White & Case means the international legal practice comprising White & Case LLP, a New York State registered limited liability partnership, White & Case LLP, a limited liability partnership incorporated under English law and all other affiliated partnerships, companies and entities. HEL0413009

As one of Finlandâ&#x20AC;&#x2122;s top-tier law firms, Attorneys at law Borenius has always invested in the academic and professional development of law students. We have created trainee programmes for students in different stages of their studies, offering an excellent opportunity to see and experience what it is like to work at a leading business law firm.

COURIER

For law students at the early stage of their studies, typically first/second-year law students

TRAINEE

For third/fourth-year law students (a minimum of 160 study credits required)

GROUP TRAINEE

For students who are finalising their studies

INTERESTED?

Go to www.borenius.com/students

FINLAND Helsinki Espoo Tampere www.borenius.com

RUSSIA St. Petersburg www.borenius.com

U.S. New York www.borenius.com/newyork

ESTONIA Tallinn www.borenius.ee

LATVIA Riga www.borenius.lv

LITHUANIA Vilnius www.borenius.lt

Borenius Group consists of over 200 lawyers in six jurisdictions. The member firms of Borenius Group are separate legal entities practicing advocacy for their own account and following their respective local Bar rules.

Kansainväliset viikot Pohjoismaissa Teksti ja kuvat: Jaakko Laitinen

Mitkä KV-viikot?

Pykälä kuuluu kymmenen muun pohjoismaisen järjestön tavoin oikeustieteen opiskelijoiden yhteistyöjärjestö Nordiska Sekretariatetiin. Järjestön näkyvin toiminta tapahtuu kansainvälisillä viikoilla, joita järjestetään joka vuosi yksitoista, yksi jokaisen jäsenjärjestön organisoimana. Sekretariatetia johtavat presidentti ja varapresidentti, jotka valitaan jokaisen vuoden lopussa kalenterivuoden kestävälle kaudelle. Presidenttien alaisuudessa toimivat jokaisen järjestön int.sekit, jotka vastaavat yhteydenpidosta muihin ainejärjestöihin sekä ovat vastuussa omien järjestöjensä KV-viikkojen järjestämisestä. KV-viikot kestävät pääsääntöisesti viisi päivää, mutta usein tarjotaan vaihtoehtona myös kolmen päivän viikonloppu eli Helgen. Jokaisella viikolla on oma vaihtuva teemansa ja vuosien saatossa muodostuneet perinteiset ohjelmanumeronsa. Viikot maksavat keskimäärin noin 150–200 euroa henkeä kohden ja jokaiselle ainejärjestölle tarjotaan vapaapaikka kullekin viikolle. Vapapaikan arvo jaetaan ainejärjestön lähtijöiden kesken. Tämän lisäksi Pykälä kannustaa viikolle lähtijöitä osallistumalla omalta osaltaan viikolle osallistuvien pykälistien kohtuullisten matkakulujen kattamiseen. 51

Lex 2012: EKAN MUISTAA AINA

KERRAN

Omalta osaltani kaikki lähti käyntiin phuksivuonna Turun Lexin KV-viikolla. Ajatus viikoille lähtemisestä oli saanut alkunsa jo silloin kun ensimmäisen kerran luin niistä Pykälän varjo-opinto-oppaasta. Reissuun lähtöä helpotti suuresti se, että viikolle oli lähdössä monta muuta phuksia sekä muita tuttuja Pykälästä, joten tutussa ja turvallisessa seurassa tuntui helpolta suunnata kohti suurta tuntematonta ja Turkua. Onneksi matkassa oli myös hieman onnea, sillä pääsin mukaan vaikka olinkin pantannut lähtöpäätöstäni sen verran kauan että ilmoittauduin hieman myöhässä. Viikon aikana minut majoitti turkulainen Tytti, ja viikon kämppäkavereina toimivat norjalainen JoonPetter ja islantilainen David. Molemmat olivat jo kokeneita KV-viikkojen kiertäjiä, ja heidän räiskyvän avoimet ja estottomat luonteensa aiheuttivat alussa ujolle ensikertalaiselle hieman hämmennystä. Heidän yhteinen innostuksena ja ilonsa tarttui kuitenkin pian myös allekirjoittaneeseen, ja tulimme toistemme kanssa toimeen erinomaisesti koko viikon ajan.

Juuri estottomuus ja avoimuus ovatkin ne asiat, jotka antavat KV-viikoille niiden oman leimansa. Kun itse esimerkiksi huomasin että Pykälän sitseillä opitut sitsilaulut ovat kansainvälisissäkin yhteyksissä kovaa valuuttaa, oli helppo pian yhtyä spontaaneihin yhteislauluihin, vaikka emme olisi sitsipöydässä istuneetkaan. Näistä ex tempore -riemunpurkauksista sai alkukipinän myös innostukseni sitsien laulunjohtamiseen, ja taisi siinä sivussa syntyä myös muutama lisäsäkeistö, joita kuullaan vieläkin aika ajoin sitseillä. Lexin KV-viikon monivuotiseksi perinteeksi on muodostunut vierailu Pernod-Ricardin tehtaalle, josta usealle varmasti tuttu janojuoma ”Minttu” käy läpi valmistusprosessin ennen päätymistään pulloon ja sieltä Alkon hyllyille. Kattava kierros sekä pienimuotoinen maistelutilaisuus olivat tervetullutta virkistystä perinteisiin asianajotoimistoja virastoexcuihin, ja olen myöhemmin huomannut, että promootio on alkanut näkyä Mintun suosiona myös muualla Pohjoismaissa. Turusta on perua myös pitkäaikainen rakkaussuhteeni akateemiseen silliaamiaiseen eli sillikseen. Kuitenkaan kipinät eivät varsinaisesti sinkoilleet välillämme ihan alusta asti. Kuuden pitkään valvotun

ja ohjelmantäyteisen päivän jälkeen sillisaamuna alkoi puhti jo loppua kesken. Onneksi muista KV-vieraista oli apua pöydässä nuokkuvan herättelyyn, minkä lopputuloksena silliksestä tulikin lopulta mielestäni Lexin KVviikon ehdoton kohokohta. Palasin kotiin vain yksi ajatus mielessäni: tätä ehdottomasti lisää! Innostuksissani ehdotin IV:n silloiselle päätoimittajalle Samuli Huttulalle, että kirjoittaisin Inter Vivokseen kokemuksistani jutun, joka sittemmin julkaistiinkin. Ja vaikka palautuminen viikolta oli ajoittain rankkaa, ei ajatus lähtenyt päästäni. Tämä ei jäisi tähän.

Paluu Pohjoismaihin Ja kuinkas ollakaan, se ei jäänyt. Muutama kuukausi Lexin viikon jälkeen päädyin hakemaan hallitukseen ulkoasiainvastaavan paikkaa, suureksi osaksi johtuen innostani KV-viikkoja kohtaan. Tultuani valituksi olen päässyt jatkamaan tätä rakastamaani aktiviteettia neljällä muulla viikolla vieraana, ja lisäksi päässyt järjestämään omaa Pykälän KV-viikkoa yhdessä KV-viikkotoimikunnan kanssa.

Pohjoismaiden kiertueeni jatkui Norjasta, Bergenistä. Sieltä päällimmäisenä jäivät mieleen upeat tunturimaisemat yli 400 m korkealta Fløyeniltä sekä Minttu-kaakaon (myös ilman kaakaota) ilmeinen suosio myös Suomen ulkopuolella. Lexin viikon promootio on selkeästi kantanut hedelmää. Århusin viikolla Tanskassa meno jatkui tuttuun tapaan railakkaasti. Hienot baarit, iltojen juhlat ja riehakkaan iloiset tanskalaisopiskelijat loivat viikolle ainutlaatuisen tunnelman. Excuilla paikallisiin asianajotoimistoihin taas perehdyttiin yksityiskohtaisesti Tanskan ja Euroopan vero-oikeuteen ja siihen liittyvään verosuunnitteluun ja -rikoksiin. KV-viikoilla ei siis ole kyse pelkästään rellestämisestä vaan viikon aikana käydään läpi myös ns. kovaa juridiikkaa viikon teeman puitteissa. Århusista lähdimme isolla porukalla raskaalle matkalle suoraan Islannin viikolle Reykjavikiin. Eksoottinen kohde sekä islantilaisten mielenpainuvat tempaukset ja värikäs maine aikaisemmilta viikoilla loivat kovat ennakko-odotukset.

Tästä huolimatta Oratorin ainejärjestön KV-toimikunta ylitti ne reippaasti. Viikon ohjelmaan kuului luonnollisesti geysirien katselua ja kylpemistä kuumissa lähteissä, sekä yllättävinä mutta sitäkin hauskempina ohjelmanumeroina kalastusta valaanbongausveneestä, baarivisailua sekä ystävänpäivän suunnistus yliopiston kampusalueella. Eniten olin odottanut kuitenkin islantilaisen perinneherkun, hákarlin, maistamista. Asiaan perehtymättömille: hákarl on siis KV-viikoilla legendaarisen statuksen saavuttanutta islantilaista hainlihaa, jota on mädätetty n. 6–12 viikkoa, koska tuoreena liha on myrkyllistä. Pistävän ammoniakkinen ja jokseenkin vastenmielinen haju vie useimmilta rohkeuden edes oleskella kyseisen herkun läheisyydessä, mutta yhden palan maistettuani totesin, että ei kannata tuomita tätäkään ruokaa hajun tai ulkonäön perusteella. Maku oli aivan siedettävä, jopa hyväkin. Jotain tekemistä asian kanssa saattoi olla myös lihanpalan jälkeen kurkusta alas valahtaneella perinteisellä Brennivin-huikalla, mutta kuitenkin. Perinteisesti Islannin viikolla KV-vieraat ovat päässeet tapaamaan maan presidenttiä, mutta tänä vuonna emme valitettavasti mahtuneet hänen kalenteriinsa. Paikalliset kuitenkin vakuuttivat ensi vuonna yrittävänsä kaksi kertaa tarmokkaammin saada audienssia.

Ympyrä tavallaan sulkeutui kun palasin jälleen Turkuun Lexin viikolle, tällä kertaa toisen vuoden opiskelijana ja int.sekinä, ja nyt omasta puolestani ohjeistin samanlaisia pilke silmäkulmassa viikolle saapuneita ensikertalaisphukseja, jollainen itsekin olin vain vuosi sitten. Vaikka viikon ohjelma ei ollut merkittävästi vuoden aikana muuttunut, ei se vähentänyt hauskanpitoa lainkaan, pikemminkin päinvastoin. Erityisen tyytyväinen olin kysyessäni viikon päätteeksi phukseilta mitä mieltä he olivat KV-viikoista ja saadessani vastaukseksi suitsutusta ja lupauksia siitä, ettei KV-viikoilla käyminen jää tähän. Kuulosti erittäin tutulta. Pykälä 2013: Huipentuma KV-urani tähänastinen huipentuma oli Pykälän KVviikko, jonka järjestin yhdessä tammikuussa kokoon kerätyn KV-viikkotoimikunnan kanssa. Työt aloitettiin jo alkuvuodesta, ja siihen kuului excujen ja teemojen ideointia, Kiljavan mökin varausta, etkojen suunnittelua, sponsorien hankkimista ja majoittajien etsimistä. Vaikka asioita kuinka yrittikin tehdä koko ajan, eivät työt vain tuntuneet loppuvan kesken. Myös hallituksen huoneessa käytiin pitkiä yöhön asti venyneitä keskusteluja viikon järjestelyihin liittyen. Vaikka kaikki ei aina mene kuin Strömsössä, niin toimikunnan korvaamattoman avun ja väsymättömän

työn ansiosta viikko kuitenkin onnistui erinomaisesti, jopa odotukset ylittäen. Vieraat saivat nauttia Kiljavan vapaapaini-teemaisesta mökkireissusta, Hukkaputki-baariviestistä Helsingin metrossa sekä henkeäsalpaavan hienoista vuosijuhlista Crowne Plazassa ja mahtavasta silliksestä. Neljän kuukauden stressi, valvotut yöt ja viime hetken paniikki maksoivat itsensä takaisin moninkertaisesti. Tammikuussa kerätään jälleen uusi KV-viikkotoimikunta, johon kannattaa ehdottomasti hakea mukaan ideoimaan, järjestämään ja majoittamaan. Takaan, ettette tule katumaan.

Mitä on jäänyt käteen?

Kokoavasti suosittelen jokaista käymään kokeilemassa ainakin yhdellä KV-viikolla opiskeluaikanaan. Tähän tarjoutuu erinomaisia mahdollisuuksia jo phuksivuonna. Viikkorupeama lähtee syksyllä käyntiin länsinaapurin Uppsalasta viikolla 39, ja sitä seuraava viikko tuleekin heti perään koti-Helsingissä kun rakas sisarainejärjestömme Codex pistää pippalot pystyyn. Kuuluisan kolmen peräkkäisen viikon ”Hattrickin” kruunaa Oslo viikolla 41. Jos alkusyksynä Oikeudellisen ajattelun perusteet ja orientoivat opinnot painavat, tarjoutuu loppuvuodesta vielä mahdollisuus kahteen kotimaiseen viikkoon Vaasassa Justuksen ja Rovaniemellä Artiklan järjestämänä. Vuosi päättyy monille myös erinäisten risteilymatkojen kautta tutussa Tukholmassa. Viimeistään suosittelen ehdottomasti minun ja niin monen muun KV-viikkoja ahkerasti kiertäneen alkulaukauksena toiminutta Lexin viikkoa. Matka on lyhyt, viikko on suuresti Pykälän phuksien suosiossa, ja istuu sopivaan väliin myös opintojen suhteen. KV-viikoista kuulee paljon tosia, epätosia ja puolitosia juttuja, joista jotkut naurattavat, jotkut hämmästyttävät ja jotkut aiheuttavat suoranaista epäuskoa. Kaikkien näiden uskomattomien tarinoiden takaa paljastuu kuitenkin tapahtuma, jossa pääsee tutustumaan lukemattomaan määrään uusia ystäviä samalta opiskelualalta. Tapahtuma, jossa pääsee harjoittamaan kielitaitoa erityisesti englanniksi (erinomainen tilaisuus myös harjoitella esim. toista kotimaista ja oppia uusia kieliä). Tapahtuma, joka vaatii vähän, mutta antaa lukemattomia ikuisia muistoja, kuvia ja hämäriä muistikuvia. Joistain KV-viikkojen ”nordisteista” on tullut enemmänkin kuin hyvän päivän tuttuja, joita näkee vain KV-yhteyksissä. Tänä vuonna esimerkiksi esittelin Tukholman int.sekille Suomen vappua kolmen päivän ajan majoittaen hänet luonani. Eivätkä viikoilla tavanneiden väliset parisuhteetkaan ole mitään ennenkuulumattomia harvinaisuuksia. Joten mitä siis odotat? Pakkaa mukaasi makuupussi, juhlien teemavaatteet, frakki tai iltapuku, taskumatti, pieni nestemäinen lahja majoittajallesi ja avoin mieli. Laita aivot narikkaan ja tenttikirjat nurkkaan viiden päivän ajaksi ja lähde reissuun, jonka voit kokea vain opiskeluaikanasi Pykälässä. Varoituksen sanana: moni on jäänyt jo kerrasta koukkuun, ja viikkoja tuleekin kierrettyä useampia, kun kerran sattuu kokeilemaan. Niin kuin tanskalainen sanonta kuuluu: ”Vi tyller!”

Vi ses i Norden, Jaakko Laitinen Ulkoasiainvastaava, Int.sek Pykälä ry

WHO’S THE KEYSTONE TO YOUR FUTURE SUCCESS? PELTONEN LMR. THAT’S THE ONE. www.peltonenlmr.fi

Miten syntyi Pykälä ry:n poikakalenteri –

NUNC EUM BONUM ? Teksti ja kuvat: Jenna Tirkkonen

Pykälä ry julkaisi OTH-iltatapahtumassa 31.5. Nunc Eum Bonum -poikakalenterin. Ennen julkaisua sekä Iltalehti että Ilta-Sanomat uutisoivat kalenterista. Mutta mistä kaikki lähti? Tämä on tarina siitä. Idea Pykälän poikakalenterin julkaisemiseen lähti teekkareiden ja tietotekniikan opiskelijoiden julkaistessa omat kalenterinsa viime vuonna. Näiden kalenterisivustojen ilmestyessä sosiaaliseen mediaan useammat naispuoliset pykälistit kommentoivat kuvia harmitellen, ettei meillä ollut omaa kalenteria. Kun urheilullinen phuksiporukka vielä pukeutui teemaan sopivasti syksyn juhliin, oli ajatus kalenterista kypsä! Facebookin kautta rekryttiin viime marraskuussa ensin kaksitoista pykälistiä, joista kaksi jättäytyi pian pois. Myöhemmin Jonni Veikkonen lähti vielä mukaan treenaamaan ja kuvattavaksi. Ensin ajatuksena oli, että kalenteri julkaistaisiin jo Pykälä-viikon alussa huhtikuussa, mutta kuvaajat kiskaisivat tuotantotiimin takaisin maankamaralle. Kuvauksiin ja kuvien käsittelyyn menikin huomattavasti enemmän aikaa kuin olimme ensin luulleet. Lopulta päätimme Lakimiesliiton kanssa keskusteltuamme julkaisuajankohdaksi Oikkari tekee hyvää -iltatapahtuman, mikä sopikin kalenterin teemaan paremmin kuin hyvin! Tapasimme tuotantotiimin kanssa keskenämme sekä poikien kanssa projektin edetessä. Mietimme erilaisia teemoja, joista osan kuvaajat tyrmäsivät heti toteutuskelvottomina ja osa pääsi kalenteriin. Kilpailutimme painofirmat ja mietimme markkinointia sekä myynnin järjestämistä. Otimme yhteyttä myös aiemmin ilmestyneiden opiskelijakalentereiden tekijöihin ja kyselimme vinkkejä. Pojat ottivat treenaamisen tosissaan ja heihin saattoikin törmätä päivittäin Unisportin saleilla. Ruokavalio meni monelta uusiksi ja opiskeluriennot jäivät vähemmälle, mutta kuten kalenterin kuvista näkee, panostus ei mennyt hukkaan. Pääsiäislomalla pääsimme vihdoin tositoimiin ja ensimmäinen kuvaussessio järjestettiin Pykälän kerhotiloissa Sörnäisissä. Hyvän pohjatyön ja kuvaajien joustavuuden ansiosta muutaman päivän sisällä onnistuttiin ottamaan iso osa kuvista. Tämä kuvauspiikki osittain siksi, että pykälistivuoden huipentuma Pykälä-viikko lähestyi ja kaikki halusivat ottaa osaa viikkoon. Seuraavat kuvat otettiinkin vasta vappua edeltävinä päivinä ja kaksi viimeistä vielä vapun jälkeisenä viikonloppuna. Yhteiskuvaa varten kokoonnuttiin eräänä toukokuisena aamuna yliopiston päära-

kennuksen eteen pikkutakeissa kello kuudelta aamulla. Tämän jälkeen kuvaajat sulkeutuivat valitsemaan kalenteriin tulevat kuvat ja editoimaan ne kalenteriin sopiviksi. Suuri kiitos kalenterin valmistumisesta kuuluukin kuvaajille Otto Markkaselle ja Rene Malelle, jotka pitivät tuotantotiimin jalat maassa, käyttivät valtavasti aikaa suunnitteluun, kuvaukseen ja vielä kuvien editointiin. Osaa kuvateemoista jouduttiin muuttamaan talven pitkittyessä ja osaa käytännössä toteutuskelvottomien aiheiden vuoksi. Kuvausaikataulu eli loppuun saakka poikien sairastelun, kuvaajien työkiireiden ja opiskelutapahtumien vuoksi. Kalenteri lähti kuitenkin painoon ajallaan 13. päivä toukokuuta kuvaajien viimeisen editointirupeaman jälkeen. Pallottelimme painoyrityksen kanssa vielä muutaman kerran kalenteria edestakaisin ennen kuin kalenteridrafti oli viimeistä silausta varten valmis painatukseen.

‘Excellent quality

from the most senior lawyer

down to the youngest’

TRAINEES

Autumn 2013 / Winter 2014

The D&I Trainee Program provides the most talented individual law students an opportunity to participate in the day-to-day life of one of the leading Finnish business law firms. The duration of the traineeship can be tailored to fit with your studies. Now you have the opportunity to become a part of D&I learning experience. Please send your application together with a study register extract and CV by 9 September 2013 to careers@dittmar.fi. Type in the subject field “trainee application”. * Quote according to Chambers Global 2011, The World’s Leading Lawyers for Business.

Mergers & Acquisitions, Finance & Capital Markets, Dispute Resolution, Corporate & Commercial 59

Millaisia ovat poikakalenterin pojat? Teksti: Mikko Rudanko ja haastatellut Kuva: Rene Male ja Otto Markkanen

IV halusi tietää lisää kalenterin komeista miesmalleista. Oman nimen ja vuosikurssin ohella tiedusteltiin komistusten parisuhdetilannetta. Lisäksi haluttiin tietää poikien idolit, urheiluvinkit sekä kuulla kuumat terveiset IV:n lukijoille. Naislukijoita ajatellen haluttiin tietää unelmien naisen piirteet. IV tiedusteli myös, onko kalenteri alku uudelle loistavalle mallinuralle, eli jatkuuko ura poseerausten parissa. Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä kysyttiin: ”Viattomat kissimirrit, kuumat puumat ja uroslaumoissa viihtyvät kollit – riittääkö sitä hyvää meille kaikille?”

Syyskuu ja tammikuu

Nimi: Jere Vuosikurssi: 2012 Parisuhdetilanne: Neuvottelukysymys Idoli: Ei mulla varsinaisesti oo idoleita. Arvostan ihmisissä intohimoa ja päättäväisyyttä. Mut jos nyt joku pitäs nimetä, niin onhan Denzel Washington älyttömän viilee kaveri. Urheiluvinkki: Urheilkaa kavereiden kanssa. Itsestään saa enemmän irti ja urheilemaan lähteminenkin on helpompaa kun on hikoiluseuraa. Kuumat terkut: Tytöt, tervetuloa rantsuun öljyymään. Unelmien nainen: Nainen, joka saa nostettua sut ylös yhellä lauseella ja lyötyä maahan yhdellä sanalla. Ja tottakai, Lady in the streets, but a freaky motherf*cker in the sheets. Jatkuuko mallinura: Kyllähän toi puhelin alko heti soimaan ku kalenteri oli puskettu ulos. Kaikenmaailman D&G ja Calvin Kleinit yrittäny saada kuvauksiin ties minne Karibian saarille. Pitäny kuitenki kohteliaasti viel tähän mennes kieltäytyy. Hyvä tietää et jos tää juristin ura alkaa tympii niin on toinenki mahdollinen urapolku. Riittääkö sitä hyvää meille kaikille: Mansen omaa miesmallia, Majuri Karvosta siteeratakseni: “musta on monelle, eikä se mihinkään muutu”.

Lokakuu

Nimi: Toni Vuosikurssi: 2011 Parisuhdetilanne: seurustelee Idoli: Portsun siivoaja (siinä kaappien edustalla) Urheiluvinkki: kerta kiellon päälle Kuumat terkut: Unelmien nainen: suurisydäminen filosofikaunotar Jatkuuko mallinura: Toki Riittääkö sitä hyvää meille kaikille: varmasti

Marraskuu

Nimi: Rene Vuosikurssi: 2011 Parisuhdetilanne: seurustelen Idoli: Toni Pöllänen Urheiluvinkki: Järjestä matala kynnys liikkua: sali läheltä, harrastus joustavaan aikaan tai viehättävää seuraa. Kuumat terkut: ”Anything is possible when your man smells like Old Spice and not a lady. I’m on a horse.” Unelmien nainen: Herättää kävelemään kesäyössä. Jatkuuko mallinura: Vaikka model/lawyer kuulostaakin vielä model/actoria kuumemmalta, ura tuskin jatkuu kameran väärällä puolen. Riittääkö sitä hyvää meille kaikille:

Joulukuu

Nimi: Vili Vuosikurssi: -10 Parisuhdetilanne: todella sinkku Idoli: Ihailen monia ihmisiä, vastaus vaihtelee eazy-e:n, walter whiten, pikkubroidin, thom yorken ja sen yhen douchebag-kurssimaikan välillä. Urheiluvinkki: Foamrollerit on mun uusin ihastus salilla... Venyvyyden ja liikkuvuuden parantamisen ohella rauhalliset päättäväiset sessiot lattialla (myofascial release) tuntuu uskomattomalta kovien treenipäivien välissä. Kuumat terkut: Tiedät kuka olet (itse asiassa en ole yhtään varma tiedätkö). Unelmien nainen: Lyhyt punapää, ylilihaksikkaat jalat, tykkää enemmän kierkegaardista kun schopenhauerista, keräilee levyjä. Finlandssvensk? Saa olla lattarikin. Rääväsuu. Blondit on mun heikkous. Jatkuuko mallinura: Tää oli toistaiseksi ainoa suunniteltu poseeraus, seuraavat show’t eksklusiivisempia…(valokuvaajat ja mallitoimistot: yhteydenotot sähköpostitse!) Riittääkö sitä hyvää meille kaikille: Hyvän riittävyys ainakin paranee syksystä, musta tulee juden inttileski.

Helmikuu

Nimi: Eero Vuosikurssi: 2011 Parisuhdetilanne: Sinkku Idoli: Fabio Urheiluvinkki: Ei kipuu ei hyötyy. Kuumat terkut: ”Little less conversation, little more bonum please.” Unelmien nainen: Iso sydän ja kiva hymy Jatkuuko mallinura: Marie Claire ottikin jo yhteyttä. Riittääkö sitä hyvää meille kaikille: Ei hyvä maailmasta lopu.

Maaliskuu

Nimi: Jussi Vuosikurssi: 2010 Parisuhdetilanne: sinkku. Idoli: Idoleja on kaikki elostelijat ja yksi ylitse muiden. Urheiluvinkki: Urheiluvinkkinä kannattaa reenaa ja syyä enemmä ku jaksaa. Kuumat terkut: Unelmien nainen: Unelmien naiselta ei paljoo vaadita. Jatkuuko mallinura: Enkä todellakaan aio enää pakkases poseerailla ellei joku pyydä. Riittääkö sitä hyvää meille kaikille: nyt sitä hyvää ja ooppaaaa.

Huhtikuu

Nimi: Jonni Vuosikurssi: 2012 Parisuhdetilanne: Sinkku Idoli: Rocky Balboa... Urheiluvinkki: monipuolisuus ja säännöllisyys Kuumat terkut: Unelmien nainen: tumma ja tulinen Jatkuuko mallinura: Mallinuran jatko on avoinna. Riittääkö sitä hyvää meille kaikille: Nyt sitä hyvää riittää kaikille!

Toukokuu

Nimi: Joonas Vuosikurssi: 2010 Parisuhdetilanne: §inkku Idoli: Tommy Lee Urheiluvinkki: Enemmän on yleensä parempi. Tärkeintä on kuitenkin hyvä fiilis! Konkreettisena urheiluvinkkinä suosittelen osallistumista kalenterikuvauksiin. Motivoi kummasti treenaamaan. Kuumat terkut: Juostaan yhdessä taivaanrantaan<3 Sitten juostaan takaisin. Syke 140-160. Unelmien nainen: Entisenä junnukiekkoilijana edellytän luonnollisesti missi-statusta. No leikki leikkinä. Rehellisesti: tavallinen suomalainen nai-

nen ilman sitruunaa ja hiekkaa. -> Toimii! Myös Jokereiden ja (huonon) huumorin fanittaminen luetaan eduksi. Jatkuuko mallinura: Kerran malli, aina malli. Syksyisin on aina jostain syystä oltava muutenkin tikissä eli kaipa tässä voisi jatkossakin ”tuottaa hyvää”. Riittääkö sitä hyvää meille kaikille: Sanokaa NEB, kun haluatte hyvää. Eli ehdottomasti ja yksiselitteisesti: KYLLÄ.

Kesäkuu

Nimi: Petrus Vuosikurssi: 2012 Parisuhdetilanne: Sinkku Idoli: Alan miehet Urheiluvinkki: Hiki laiskan syödessä Kuumat terkut: Vois luulla et on synttärit, ku tähän hommaan pääsi mukaan. Unelmien nainen: Yoga pantsit plussaa Jatkuuko mallinura: Mun elämä on yhtä isoa elokuvaa, joten ei nää poseeraukset tähän jää. Hyppää mukaan niin saat nauttia parrasvaloista! Riittääkö sitä hyvää meille kaikille: Nyt sitä hyvää. Kaikille.

Heinäkuu

Nimi: Atte Vuosikurssi: ’11 Parisuhdetilanne: sinkku Idoli: Windsorin herttua Urheiluvinkki: Tiedä rajasi ja ylitä ne. Kuumat terkut: All you need is bonum. Unelmien nainen: Ootte kaikki ihanii =))) Jatkuuko mallinura: Huipulla on hyvä lopettaa. Riittääkö sitä hyvää meille kaikille: Se jää nähtäväksi...

Elokuu

Nimi: Henkka Vuosikurssi: Oikkari- ja SPEX-vuosimallia 2008 Parisuhdetilanne: kiihkeässä parisuhteessa Idoli: Ron Jeremy Urheiluvinkki: Kuviokellunta Kuumat terkut: Jrr! Unelmien nainen: Unelmien nainen on pieni suloinen blondi herttaisella naurulla ja hymyllä. Sukunimi mielellään jotain kovaa. Jatkuuko mallinura: ET-lehti on jo kysellyt henkilökohtaiseen kalenteriin, toisaalta kukaan ei ole kieltänyt ajamaan asiaa ilman paitaa... Riittääkö sitä hyvää meille kaikille: Hyvää riittää, ei pelkästää kaikille, vaan kaikista!

Macit opiskelijoille edulliseen hintaan. Tectorista. Tule tutustumaan tuoreimpaan Apple -mallistoon ja parhaimpiin tar vik keisiin. Osaava ja Applemaisen rento henk ilökuntamme auttaa sinua löytämään juuri oikeat työvälineet niin kouluun, kotiin kuin töihink in.

Erikoisetuja Pyk älä r y -jäsenille 5% alennus Apple -tar vik keista 5% alennus kolmannen osapuolen tar vik keista * Macin ostajalle asennus- tai tiedonsiir topalvelu 50% alennuksella Huoltotyöstä 10% alennus ** * Ei koske ohjelmistoja

** Ei koske varaosia

Kluuvi, 09 - 3508 1770 | kluuvi@tector.fi Lasipalatsi, 09 - 3508 1730 | lasipalatsi@tector.fi Sello, 09 - 3508 1760 | sello@tector.fi Yritysratkaisut, 09 - 3508 1710 | myynti@tector.fi

Speksikulttuuri ympäri Suomea

Teksti: Annika Juvonen Kuvat: Jyväskylän yhteiskuntatieteilijöiden speksi, Otso Pohjalainen (Lex), Marko Hakkarainen (NääsPeksi), Janne Valo ja Pykälän Spex (Pykälä)

Speksi (välillä myös spex)? Lähes jokaiselle oikkarille yliopistojen speksikulttuuri lienee tuttu vähintäänkin Pykälän ry:n Spexin jokavuotisten näytösten kautta. Speksi on opiskelijoiden interaktiivista musiikki- ja improvisaatioteatteria, josta on muodostunut vuosien saatossa olennainen osa opiskelijakulttuuria. Speksejä esitetään tätä nykyä yhä useammassa opiskelijakaupungissa – Inter Vivos sukelsikin nyt speksikulttuurien saloihin ja selvitteli speksikulttuuria eri kaupungeissa.

Tampere

Juha Tiihonen on mukana laajasti tunnetussa Tampereen NääsPeksissä jo viidettä vuotta, tänä vuonna tuottajana. ”Tampereen speksikulttuuri on lyhyesti sanottuna yksipuolinen mutta voimakas. Sen ylvästä lippua kantaa NääsPeksi, joka on nyt 15 vuoden ajan, vuodesta 1999 alkaen, ollut seudun ainoa speksiproduktio”, Juha toteaa Tampereen speksikulttuurista. NääsPeksin erikoisuudeksi hän mainitsee sen poikkitieteellisyyden. Vaikka painopisteenä onkin teknillinen yliopisto, ovat produktion toteuttamiseen tervetulleita kaikki Tampereen yliopiston, lääkiksen sekä ammattikorkeakoulun opiskelijat. ”NääsPeksiä tehdään ihan oman hauskanpidon takia, ja se puoli onkin yleensä hyvin hallussa. Pyrkimys on nauttia joka hetkestä. Esitystä voin

suositella lämpimästi kaikille: siinä ei säästellä verta, hikeä, rakkautta tai jaloviinaa”, Juha mainostaa. Hän kuvailee massiivisuuteen luottavan NääsPeksin kehittyneen pienestä amatööriproduktiosta jättimäiseksi. Juhan mukaan NääsPeksi kuuluu isoille lavoille dramaattisen ja vauhdikkaan tarinansa sekä lavasteiden ja tekniikkansa vuoksi. Vuosittain se kerääkin katsomoihinsa yli 2500 tamperelaista. Lisäksi NääsPeksi käy vuosittain kiertueella esimerkiksi Helsingissä. Ensi syksynä NääsPeksiä esitetään Tampereella marraskuussa, ja sen kiertue rantautuu myös Helsinkiin pykälistien iloksi.

Jyväskylä

Pasi Somero on soittanut Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteilijöiden speksin bändissä sen koko olemassaolon eli kahden vuoden ajan. ”Jy-

väskylän speksikulttuuria voi kuvailla suhteellisen minimalistiseksi. Huhujen mukaan joskus aikoinaan täällä olisi speksiesitys pistetty pystyyn, mutta perinne kuoli ennen kuin kerkesi edes syntymään”, Pasi kertoo. ”Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa paljon valoisammalta. Tällä hetkellä ainoa speksiteatteria Jyväskylässä järjestävä taho on meidän omamme. Esityksiin on löytynyt yleisöä ihan kiitettävästi, haarukalla 50–120 ihmistä per esitys. Määrä on vastannut hyvin ennalta asetettuja tavoitteita.” Pasi toteaa Jyväskylän speksikulttuurin olevan vielä niin tuoretta, että sen miehitys, rahoitus sekä markkinointi ovat vielä vähäisempää kuin muissa kaupungeissa. Toteuttamisessa on ollut toistaiseksi mukana noin 15–25 ihmistä; toisaalta Pasi itse kokee pienen yhteisön ja tiukan harjoittelutahdin hitsanneen porukan toimivaksi ryhmäksi. Kiertueita produktio ei ole toistaiseksi toteuttanut.

Turku

Nea Oljakka, joka on ollut muun muassa käsikirjoittamassa Lex ry:n eli Turun oikeustieteilijöiden spexiä, kertoo Turussa esitettävän neljää speksiä. Vanhimmaksi speksiksi hän mainitsee Turun Lääketieteenkandidaattiseura TLKS ry:n Speksin, jota on esitetty 13 vuoden ajan. Hän toteaa Lexin Spexin katsojamäärän kasvaneen selvästi viime vuodesta, ja muutenkin speksit keräävät katsojia mainiosti. ”Helsingin spekseistä olen oikeastaan nähnyt vain Pykälän version, ja siihen verrattuna väittäisin, että Turussa speksihuumori on hivenen räävittömämpää ja räväkämpää”, toteaa Nea. ”Lexin Spexissä on ollut aivan mahtava meininki sen mitä olen mukana siinä päässyt olemaan! Porukka on innoissaan kun ollaan päästy väsäämään jotain uutta ja sopivan luovaa. Toki ensimmäisten speksien ollessa kyseessä tekijöiden promoaminen on alkuun ollut oma lukunsa, mutta mukana olevat ovat kyllä tehneet aivan mielettömän hienoa työtä. Olisikohan tänä vuonna mukana ollut suurin piirtein 80 henkilöä speksiä väsäämässä kasaan, viime vuonna hieman vähemmän.” Tänä keväänä Lexin Spex kävi myös kiertueella ihastuttamassa helsinkiläisiä.

Helsinki

Anna-Sofia Kivi, Pykälän Spexin tämän vuoden ohjaaja, kertoo Helsingin speksikulttuurin ulottuvan jopa 1930-luvulle. ”Vanhan ajan speksit olivat tempauksia, eikä niitä järjestetty joka vuosi. Vanhin vuosittain esitetty suomalainen speksi on 50-luvulla käynnistynyt ruotsinkielinen Medicinarklubben Thorax r.f:n Spex. Kultaisilla 80- ja 90-luvuilla speksikulttuuri levisi useisiin opiskelijajärjestöihin. Pykälän ensimmäinen produktio Miehen tuoksu sai ensi-iltansa vuonna 1997. Se kasattiin pienellä 30 hengen porukalla, mutta suurella tiimityöllä.

Anna-Sofia kertoo Helsingissä järjestettävän vuodessa noin kymmenen speksiä ja toteaa kaikkien speksien eroavan toisistaan. Esimerkiksi improvisaation määrä vaihtelee: Conduksella, käyttäytymistieteilijöillä, improvisoidaan jopa kaikkien biisien omstartit, kun taas monissa spekseissä suuri osa omstarteista on suunniteltu etukäteen. Spekseistä on havaittavissa myös tekijäporukan opiskeluala. Samoin musiikin ja tanssin tasossa on eroja – Anna-Sofia kehuukin Pykälän Spexin olevan näissä vuosittain parhaimmistoa. ”Pykälän Spexissä on kuitenkin edelleen sitä aitoa alkuperäistä harrastelijateatterin henkeä. Produktiota ei tehdä liian tiukalla nutturalla vaan tavoitteena on pitää hauskaa ja kerätä unohtumattomia kokemuksia, onnistua yhdessä. Mielestäni tämä välittyy lavallakin ja on ehdottomasti yksi syy siihen, miksi yleisöä riittää vuosi toisensa jälkeen. Meillä vaan on yksinkertaisesti niin hyvä meininki! Itse olen saanut spexistä elämääni jotain ainutlaatuista. Olen löytänyt neljän spex-vuoden aikana ihania ystäviä, rakkauden ja kasan itseluottamusta. Jännittävin kokemus on kuitenkin vas-

ta edessä. Tavoitteena on, että syksyllä spexlavalla nähdään onnellisia spexareita, yllättäviä käänteitä ja jälleen yksi taidonnäyte siitä, mitä sadan hengen yhteistyöstä voikaan syntyä,” kehuu Anna-Sofia Pykälän produktiota. Pykälän Spex esitetään jälleen ensi syksynä.

Kuopio, Oulu, Rovaniemi ja Vaasa

Itä-Suomen yliopiston speksikulttuuria pitää yksin yllä KuoLO ry:n Speksi, jonka järjestämisestä vastaavat Kuopion yliopiston lääketieteen opiskelijat. Sen juuret ulottuvat lähes vuosikymmenen taakse. KuoLOn Speksi toteuttaa monen muun speksin tavoin kiertueen, joka ainakin vuoden 2013 keväänä suuntasi myös Helsinkiin. Jutun kirjoittanut toimittaja vieraili KuoLOn speksin näytöksessä keväällä 2012 ja havaitsi tuon vuoden speksin oikein kelvolliseksi esitykseksi. Oulussa speksiyleisöä viihdyttää niin ikään lääketieteilijöiden toteuttama TerwaSpeksi. Kuopiolaisten tavoin oululaiset käyvät kiertueella Helsingissä. Oulussa perinne on alkanut TerwaSpeksin Facebook-sivuston mukaan vuonna 2010. Tämän jälkeen näytökset ovat olleet erittäin suosittu-

ja. Vuonna 2013 Oulussa esityksensä aloitti myös PahkiSpeksi, Oulun ensimmäinen poikkitieteellinen speksi. Oulukin on siis saanut taas tervetullutta lisäystä speksikulttuuriinsa. Rovaniemellä ensimmäinen ja suuren suosion saavuttanut LYY Speksi järjestettiin syksyllä 2012. Speksin nettisivujen mukaan tarkoituksena on vakiinnuttaa perinne Rovaniemelle. LYY Speksin todetaan myös olevan NääsPeksin tavoin poikkitieteellinen projekti. Vaasassa speksiä (WasaSpexet) järjestävät Åbo Akademin ruotsinkieliset opiskelijat. Speksistä on muodostunut perinne myös Vaasaan ja speksejä on esitetty jo 12 vuoden ajan. Ruotsinkielinen WasaSpexet on vieraillut paitsi Helsingissä ja Turussa, myös Ruotsissa. Muita speksejä on puolestaan käynyt vierailulla Vaasassa. Kolmen viime vuoden aikana speksiperinne on siis alkanut peräti kolmessa yliopistokaupungissa. Tämän lisäksi myös ruotsalaisia speksejä on käynyt vierailulla Suomessa. Speksi elää ja voi hyvin. Jutussa on käytetty lähteinä KuoLOn Speksin nettisivua, LYY Speksin nettisivua, WasaSpexetin nettisivua, PahkiSpeksin nettisivua sekä TerwaSpeksin Facebook-sivustoa. Inter Vivos ei vastaa jutussa mahdollisesti esiintyvistä virheistä.

2013 – Oikeustapausseikkailu Teksti:Tuulia Tanskanen, Kuva: Sebastian Wiik

Oikeustapauskilpailuun osallistuminen on huikea kokemus. Viiden kuukauden aikana kuljet tunteiden vuoristoradalla, jonka huipulla luulet olevasi Euroopan paras argumentoija ja jonka pohjalla harkitset oikiksen keskeyttämistä. Kokemus on kerta kaikkiaan työläs, ärsyttävä, raskas ja loppujen lopuksi parasta, mitä voit opiskeluaikana tehdä. Kilpailun aikana tutustut kaikkiin tunneskaalaan tunteisiin oman joukkueesi jäseniä ja oikeustiedettä kohtaan, vihasta aina rakkauteen asti. Toivottavasti rakkaus kuitenkin olisi loppujen lopuksi se pysyvin tunne.

rooppaa tullutta EU-oikeuden asiantuntijaa. Olet oppinut ulkoa kymmenen minuuttia kestävän puheesi. Uskot omiin argumentteihisi ja uskot pysyväsi vakuuttamaan tuomarit juuri omien argumenttiesi ylivertaisuudesta. Tuomareiden tehtävä taas on kritisoida ja kyseenalaistaa kaikki mitä sanot ja saada sinut menettämään hermosi, muistisi ja lopulta jopa järkesi. Villit ilmeet ja epäuskoiset tuhahdukset kuuluvat pelin henkeen, mutta tuomareiden edessä on pystyttävä säilyttämään brittiläinen kohteliaisuus, italialainen itsevarmuus ja suomalainen kivenkova juridinen osaaminen. Onneksi taustalla on Kansainvälinen seikkailu Leideniin kuukausien treenaaminen mm. sponsorimEräänä kylmänä helmikuun aamuna ryhmä me asianajotoimisto Krogeruksen juristien motivoituneita EU-oikeus-nörttejä kokoon- ohjaamina. Joskus tuomarit jopa näyttävät tui Helsinki-Vantaan lentoasemalla, suunta- siltä, että he ovat samaa mieltä kanssasi. Punaan Hollannin Leiden. Noin kuukautta ai- heesi aikana kysymyksiä tykitetään tiuhaan, kaisemmin olimme saaneet tietää, että jouk- ja jos olet tarpeeksi hyvä vastaamaan, ehdit komme oli päässyt jatkoon European Law kymmenessä minuutissa sanoa tasan kaiken Moot Court eli ELMC-oikeustapauskilpailus- sen mitä haluat. sa. Syksyn kova työurakka oli kantanut hedelmää ja joukkueemme oli lähdössä kilpai- Kahden intensiivisen kilpailupäivän jälkeen lemaan muita joukkueita vastaan Leideniin. Leidenin kilpailu oli ohi. Joukkueemme ei Joukkueemme oli yhtä kansainvälinen kuin päässyt finaaliin ja tappio tuntui raskaalta. itse kilpailu: amerikkalainen, liettualainen, Kuitenkin jo 48 parhaan joukkoon ja suulliranskalainen ja suomalainen ratkaisivat EU- seen finaaliin pääseminen on voitto, koska oikeudellisia pulmia yhdessä. Tässä oppii oi- kilpailun taso on huikean kova. Kahden päikeasti sitä kulttuurienvälistä viestintää. vän bilettäminen kilpailun jälkeen on kuitenkin lohduttanut meitä, kun palaamme Kilpailun avajaistilaisuus oli jännittynyt. Helsinkiin väsyneinä ja monta astetta paremVaikka kuinka yritimme jutella mukavia pina tulevina juristeina. Olemme jopa saamuiden joukkueiden jäsenille, tiesimme, että neet nähdä kuinka tuomariston brittiläinen he olivat meidän kilpailijoitamme. Leikki oli EU-julkkis sheikkasi vapautuneesti tanssisiis nopeasti muuttumassa vakavaksi. lattialla. Hänen tanssiliikkeitään jäämmekin kaipaamaan.

Kymmenen minuutin mahdollisuus

Tuomareiden edessä esiintyminen on mielettömän jännittävää, haastavaa ja hauskaa. Edessäsi istuu kuusi kokenutta ympäri Eu-

Miten päästä mukaan? Syyskuussa 2013 järjestetään seuraavat karsinnat ELMC-kilpailusta kiinnostuneille. Osallistumalla kilpailuun kartutat paitsi juristinvalmiuksiasi, myös noppiasi ja saatkin kisasta 16 opintopistettä, joilla pystyt korvaamaan EU-oikeuden projektitentin. Kilpailusta kiinnostuneille lisätietoa antaa Sebastian Wiik (sebastian.wiik@helsinki.fi). ELMC:llä on myös omat kotisivunsa (elmc.org) ja Facebook-sivunsa.

Olarin appro 2013 Teksti ja kuvat: Isabella Lehti

Toukokuu on lopuillaan ja kevään viimeiset tentit ovat monella jo takanapäin. Ennen kesätöiden alkua olisi kuitenkin mukavaa vetäistä vielä kerran haalarit päälle ja viettää ilta opiskelukavereiden kanssa ennen kuin jokainen suuntaa kesätöihin, kuka minnekin päin Suomea. Ratkaisu tälle kaipuulle löytyy Espoosta. Haalarit siis kainaloon ja suunta naapurikaupunkiin. On aika suunnata Olarin approon. Olarin appro on toukokuun loppupuolelle ajoittuva haalarikansalle suunnattu baarikierros Espoon Olarissa, ja se järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Tapahtumassa kierretään kolmesta kymmeneen hengen joukkueissa läpi paikallisia ravintoloita suoritusmerkkejä keräillen. Sukupuolesta riippuen on suoritusmerkkejä kerättävä kuusi tai seitsemän, ja onnistuneesta suorituksesta saa jatkopaikalle saapuessa palkinnoksi haalarimerkin.

Appron järjestäjinä kolme kaverusta

Tapahtuman takana toimii kolme jo kauan toisensa tuntenutta opiskelijakaverusta, pykälisti Vilho Lammi ja kauppislaiset Mikael Liukas ja Juuso Kivekäs, joista Juuso on käynyt koulunsa Olarissa. Idea approlle syntyi vappupiknikin 2010 jatkoilla Vilhon luona: ”Ihmettelimme jossain vaiheessa

iltaa, miksei Espoossa ole järjestetty ensimmäistäkään approa. Päätimme sitten humalpäissämme, että järjestämme appron. Suunnitelma ei jäänyt kännihuutelun tasolle vaan pistimme seuraavalla viikolla haalarimerkit tilaukseen ja aloitimme muutkin järjestelyt”, Vilho kertoo. Tapahtuman suosio yllätti ystävykset, jotka suunnittelivat järjestävänsä approa pienelle kaveriporukalle. Avoin tapahtuma Facebookissa herätti kiinnostusta ja osallistujia olikin hetkessä pari sataa, minkä seurauksena oli haalarimerkkejäkin tilattava uusi satsi. Kiinnostus tapahtumaan on pysynyt, ja kannustava palaute onkin saanut pidettyä tapahtuman jokavuotisena. ”Alkuvuodesta aletaan jo kysellä tuleeko tänä vuonna approa, niin eihän siinä voi sanoa muuta kuin ’Kyllä’”, Vilho tarkentaa.

Olarin appron järjestäjät juuri ennen appron alkua. Vasemmalta oikealle kuvassa Vilho Lammi, Juuso Kivekäs ja Mikael Liukas. 70

Vas: Approssa oli osallistujia monesta eri opinahjosta. Oik: Tapahtumaan jo kolmatta kertaa osallistuvalle pykälistille, Salla Herraselle, on Olari tullut tutuksi lähinnä approsta: ”Olarin appro on ihan huippu! Meininki on hyvä ja todella erilainen kuin isommissa approissa. Porukka on aina suht pieni eikä ruuhkia pääse syntymään liikaa. Poikkitieteellisyys on myös plussaa.”

Paikallisetkin innoissaan

Paikalliset yrittäjät ja asukkaat ovat suhtautuneet tapahtumaan osallistujien tavoin erittäin positiivisesti: ”Yrittäjät ovat olleet innoissaan vuoden vilkkaimmasta päivästä ja hyvällä mielellä juhlivista opiskelijoista. Myös paikalliset vakioasiakkaat ovat innoissaan kun pääsevät kertomaan tarinoitaan opiskelijoille ja ihmettelemään väenpaljoutta”, Vilho kertoo. Tapahtumaan osallistuneena voin hyvinkin allekirjoittaa Vilhon kommentin. Paikalliset asukkaat tulivat erittäin mielellään juttelemaan ja ihmettelemään maailman menoa ja opiskelijaelämää. Tapahtumassa oli näin ollen erittäin mukava ja lämminhenkinen ilmapiiri.

Olarin appro on pieni ja intiimi

Tänä vuonna tapahtumaan sai lipun 250 approilijaa. Liput myytiin nopeasti loppuun ja Vilho arvelikin approa ennen jutellessamme, että tapahtumaan osallistunee ns. virallisten approilijoiden lisäksi reilu sata varjoilijaa. Kyseessä on siis suhteellisen pienempimuotoinen, ja siten intiimimpi, tapahtuma kuin moni Helsingissä järjestettävä baarikierros. Tunnelma oli kyllä mielestäni vähintään yhtä rento ja välitön kuin muissakin approissa. Nälän yllättäessä sai osasta paikkoja nestemäisen ravinnon lisäksi myös ruokaa, ja lauluintoisimmille oli tarjolla muutamassakin paikassa karaokea. Positiivisena erona isompiin approihin oli suorituspaikkojen jonojen pituus.

Mutta miksi juuri Olari?

Espoo on suuri kaupunki, ja montaa varmasti ihmetyttää, miksi juuri Olari. Vilhon mukaan paikka valittiin siksi että ”Olari on paikkana legendaarinen monille espoolaisille, minkä lisäksi Olarin ostari on ihanteellinen paikka approlle: lähes kymmenen baaria kivenheiton päässä toisistaan.” Ilta sujui erittäin leppoisissa merkeissä puolipilvisessä säässä terassilla istuen ja ystävien seurasta nauttien. Haalareiden väriskaala oli erittäin suuri, ja hyvä fiilis jatkui pitkälle yöhön asti. Kuten Vilhokin toteaa, on kyseessä ”leppoinen appro Espoon sydämessä”.

Oikeus harrastaa:

Kakkuilu

Teksti: Laura Päivinen Kuvat: Laura Timonen ja Rea Strömberg

Kakun leipomisen sanotaan olevan hitaan elämän luksusta. Pirteästi kupliva kananmuna-sokeriseos ja uuninlämmössä kauniisti kohoava taikina kielivät onnistuneesta valmistelusta. Aherruksen palkintona on unohtumattomia leivonta- ja makuelämyksiä sekä myös silmänruokaa. Tässä numerossa pääsemme kurkistamaan, millaisia herkkuja Laura Timosen keittiössä syntyy. Laura on leiponut lapsesta asti ja saanut parhaat opit äidiltään. Vieläkin hän tarttuu toisinaan puhelimeen soittaakseen äidilleen, sillä äiti taitaa kaikki perinteiset kikat. Joitakin vuosia sitten Laura eksyi kakkublogien ihmeelliseen maailmaan, jonka blogit opastivat fantasialeipomusten tekoon. Blogeissa neuvottiin myös rohkeasti käyttämään erilaisia elintarvikkeita. Laura innostui itsekin kokeilemaan, eikä paluuta ollut. Uusi harrastus oli löytynyt. Tekemisen puutteen iskiessä Laura piirtelee luonnoksia ja suunnittelee uusia makuyhdistelmiä. Hänen inspiraationsa kumpuaa mielikuvituksesta. Tosi paikan tullen makupuoleen vaikuttavat kuitenkin melko paljon oman keittiön ja pakastimen antimet. Kakkuja syntyy aina kun syöjiäkin on tiedossa, joten tämä nainen kannattaa ehdottomasti kutsua kylään. Tuliaisena olisi varmasti maukas ja uniikki kakku, joka peittoaisi kaupan vastaavat mennen tullen. Syöjät eivät tosin lii-

aksi pääse vaikuttamaan kakun makuun taikka ulkomuotoon. Koska kyse on luovuuden valloilleen päästämisestä harrastuksen kautta, Laura ei halua työskennellä ulkopuolisten ohjeiden tai budjetin sanelemana. Pelkästään Lauran luomusten kuvia katselemalla herahtaa vesi kielelle. Nainen on selvästi esteetikko. Oma suosikkini on kuvassakin näkyvä juustokakku piparminttutankokoristein. Se on kaunis kuin koru. Hetken pähkäiltyäni keksin loistavan keinon päästä itsekin maistamaan Lauran leipomuksia. Sain tämän kondiittorikyvyn leipomaan kakun kummipoikani Elmon 1-vuotisjuhliin. Vieraat ihastelivat paitsi kakun komeaa ulkomuotoa myös sen taivaallista makua. Omaksi suosikikseen juttumme päähenkilö nimeää siskonsa valmistujaiskakun. Lauralla oli poikkeuksellisesti ruhtinaallisesti aikaa ja tilaa käytettävissään kakun tekoon. Sokeri valtasikin keittiön.

Vanhemmat osallistuivat myös kakun kustannuksiin, joten mielikuvitus sai kunnolla lentää. Kakusta tuli suunniteltua parempi ja sekä sisko että sukulaiset olivat todella tyytyväisiä. Myös epäonnistumisia mahtuu mukaan. Kysyinkin Lauralta hänen pahimmasta kakkumokastaan. ”Onnekseni sokeri on aika anteeksiantava ainesosa, joten pahimmatkin virheet ovat yleensä korjattavissa. Olin kerran suunnitellut suhteellisen kalliit ainesosat sisältävän kermamoussen. Toteutusvaiheessa se kuitenkin juoksettui todella pahasti. Koska minulla oli kiire eikä rahaa uusiin ainesosiin ollut, annoin asian olla. Täytin kakun moussella ja toivoin juhlakansan olevan sen verran maistissa, että he eivät asiaa huomaisi. Kakkua kehuttiin”, kertoo hän pilke silmäkulmassaan.

”Itse olen tilannut esimerkiksi elintarvikkeita Englannista. Hinnat saattavat olla siellä kolmekin kertaa halvempia kuin täällä. Toimituskulut on tietysti otettava myös huomioon. Aivan pieniä määriä ei kannatakaan tilata”, valottaa Laura. Laura ei suoranaisesti paljasta reseptejään, mutta suosikkitäytteen ohje löytyy kuulemma googlettamalla. Taikasana on ”Baileys”. Myös vaniljasokeria ja kardemummaa löytyy aina hänen keittiönsä komeroista. Aikaa harrastukseen saa kulumaan ihan mukavasti. Kakkupohja itsessään on nopea ja helppo, mutta paistuu aikansa. Koristelu puolestaan voi olla oikea aikasyöppö. Yksinkertaisimman kermakuorrutuksen tekee kokenut kakuntekijä minuuteissa. Marsipaanikoristeiden kuivuminen nielee kuitenkin viikkoja. Liivatteet taas vaativat pitkän hyytymisajan.

Naapuruston kuohkeimman ja maistuvimman kakun tekemiseen ei Lauran mukaan tarvita erikoisvälineistöä. Aimo annos kärsivällisyyttä, rakkaus ruokaan, iso keittiö ja tiskikone riittänevät. Sokeri ja sokerivärit saavat aikaan suuren sotkun, joten tiskikone lienee välineistä se käytännöllisin.

”Haluaisin oppia tekemään myös vähän erikoisempia kakkupohjia, sillä tavalliset sokeritaikinapohjat ovat itsessään melko mauttomia”, vastaa Laura kysymykseen halusta oppia uutta.

Aloittelijan kannattaa Lauran mukaan seurata hänen jalanjälkiään ja aloittaa tutustumalla erilaisiin blogeihin, erityisesti sellaisiin, jotka eivät ole ammattilaisten ylläpitämiä. Blogeista löytyvät parhaat vinkit esimerkiksi ammattitason tarvikkeiden ostoon. Marketeistakin tosin saa jo melkein kaikkea.

”Koska aihealueen muissa kakkumalleissa ajatus kermatäytteestä on aika imelä, haluaisin tehdä sellaisen tissinmuotoisen marsipaani-prinsessakakun. Tarvitsisin vain sopivan maistajaporukan kyseiselle kakulle”, kiteyttää Laura seuraavan siirtonsa.

Haaveena on myös K18-kakun loihtiminen.

Polttareita tulossa, anyone? ;)

Pykälä ry:n kerhot Cocktail Club Teksti: Laura Timonen Kuvat: Elmiira Kutvonen Ainejärjestömme kerhojen kirjavan tarjonnan uutukainen on kuluvana keväänä perustettu Cocktail Club. Kerhon perusti Elmiira Kutvonen, jolla ajatus cocktailien valmistamisen jalosta taidosta oli jo pitkään ollut kiinnostuksen kohteena, mutta tilaisuuksia niiden valmistamiseen tuntui olevan heikosti. Laiskuus vie hänen mukaansa useimmiten voiton, ja drinkin valmistamisen sijaan aukeaakin vain viinipullon korkki. Sysäyksen Clubin perustamiselle Kutvonen sai osallistuttuaan Pykälän kulttuurivastaavien keväällä järjestämään Cocktail-kouluun. Tilaisuudessa hän huomasi ilokseen, että kiinnostusta cocktailien maailmaan riittää muillakin kanssapykälisteillä. Hetken ideaa tulevasta clubista sulateltuaan hän kirjoitti Cocktail Clubille toimintasuunnitelman, tiedotti uudesta kerhosta ainejärjestön jäsenistöä ja jäi odottamaan kiinnostuneita yhteydenottoja ja jatkoa Clubille. Kiinnostusta Clubin toimintaan ja cocktailien maailmaan on Kutvosen mukaan ollut ilahduttavan paljon. Kerho on virallisesti perustettu toukokuussa 2013, jonka jälkeen kerhon jäsenet ovat pitäneet yhden vapaamuotoisen kokouksen ja järjestäneet Cocktail-koulun Sling Inissä. Kerhon suunnitelmissa on järjestää erilaisia tapahtumia noin kerran kuukaudessa. Syksyllä on toimintaa luvassa niin uusille phukseille kuin myös vanhemmille tieteenharjoittajille. Kerhon jäsenistön parissa on herännyt mielettömiä ideoita tulevalle lukuvuodelle: luvassa on muun muassa drinkki-ilta värittämään syksyn harmautta sekä mahdollisesti Cocktail-kilpailu. Kutvosen mukaan tutustumisia tullaan myös suorittamaan Helsingin cocktail-baarien tarjontaan. Mikäli mielii päästä osalliseksi kerhon toimintaan, täytyy Kutvosen mukaan oikeastaan tietää vain hänen sähköpostiosoitteensa. Yksi viesti osoitteeseen elmiira.kutvonen@helsinki.fi, ja sen jälkeen kerhon tiedotteet kulkevat perille kerhon sähköpostilistan kautta. Uusi kerho kaipaa raikkaita ideoita, tervetuloa siis mukaan tissuttelemaan! Laura Parkkisenniemi ja Elmiira Kutvonen Cocktail-koulu Sling Inissä

Emilia Saloranta

Flip cup -kerho FCC Flippi Joko tunnet pelin nimeltä flip cup? Kyseessä on juomapeli, jossa tavallisesti kaksi joukkuetta ottaa toisistaan mittaa eräänlaisen juomaviestin muodossa. Jokaisella pelaajalla on kertakäyttömukissaan juomaa, jonka hän juo omalla vuorollaan. Tyhjennettyään mukinsa hänen tulee tämän jälkeen asettaa muki väärinpäin pöydän reunalle ja sormellaan kiepauttaa (”flipata”) mukia täysi kierros ympäri, kunnes muki jää flippauksen jälkeen pöydälle väärinpäin pystyyn. Pelistä on olemassa myös muitakin variaatioita. Mistä idea flip cup -kerhon perustamiselle lähti, kerhon puheenjohtaja Teemu Itälä? ”Kerhoa suunniteltiin ainoastaan joitakin tunteja, mutta sen sijaan itse peliä on tullut pelattua useampi vuosi jopa Pykälässä, joten ajatus on varmasti ollut monella alitajuisesti mielessä jo pitemmän aikaa. Viimeinen kipinä iski, kun kevään silliksen jälkeen totesimme haluavamme opettaa flip cupin useammille ja luoda sille pysyvämmän aseman Pykälässä.” Alustavaa kiinnostusta ja positiivista palautetta kerhoa koskien on Itälän mukaan tullut paljon. Kerhon toiminta lähtee todellisesti käyntiin vasta ensimmäisen kesäkuussa järjestettävän turnauksen jälkeen. ”Kerhon on tarkoitus olla varsin aktiivinen ja tapahtumien monipuolisia, joskin liitännäisyys flip cup -juomapeliin asettaa selviä rajoja”, Itälä kertoo. Harkinnassa on tulevan lukuvuoden aikana järjestää niin joukkue- kuin yksilöturnauksiakin sekä flip cup -henkiset sitsit. Myös muita juomapelejä on Itälän mukaan tarkoitus kokeilla. Kerho on luonnollisesti mukana myös phukseille suunnatuissa tapahtumissa. Näiden lisäksi pienempiäkin tapahtumia varmasti järjestetään. Itse toimintaan pääse mukaan liittymällä kerhon sähköpostilistalle ja osallistumalla tapahtumiin. Pyyntö liittyä kerhoon lähetetään kerhon puheenjohtajalle osoitteeseen teemu.itala@helsinki.fi. Kerho toivottaa kaikki flip cupista kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan toimintaansa.

Näin perustat kerhon – virallinen kerho-ohjeistus Teksti: Tuomas Haavikko

Uusia kerhoja on kevään ja kesän mittaan perustettu ja vanhoja elvytetty. Lisäksi ideoita on ollut monista muistakin uusista kerhoista, joten mahdollisesti kerhoja onkin tullut vielä lisää tämän tekstin kirjoittamisen ja lehden ilmestymisen välillä. Mutta mikäli tunnet, että Pykälän kerhovalikoimasta puuttuu jokin kerho, suosittelemme lämpimästi uuden kerhon perustamista. Sama pätee myös tilanteeseen, jossa olemassa oleva kerho on vailla vetäjää. Tällöin homman pyöräyttäminen käy vieläkin joutuisammin.

Kerho-ohjeistus:

- kerhon voi perustaa kuka tahansa yhdistyksen jäsen riippumatta Pykälä ry:n suostumuksesta - mikäli kerho haluaa saada käyttöönsä Pykälän tiloja ja hakea kerhoavustuksia on toimintasuunnitelma hyväksytettävä Pykälä ry:n hallituksella - kerhot saavat avustuksia matkoilleen ja tapahtumilleen erillisellä hakemuksella. Avustukset budjetoidaan alkuvuodesta, joten kerhojen tulisi pyrkiä loppuvuodesta tekemään arvio seuraavan vuoden aikana haettavista avustuksista.

Kerhon perustaminen:

1. Tarkista, onko Pykälässä jo haluamasi kerho. 2. Mikäli on, 2.1 selvitä onko kerholla toimintaa – mikäli toimintaa ei ole ja haluat elvyttää kerhon, ota yhteyttä yleisvastaaviin kerhon tilanteen selvittämiseksi. 3. Mikäli ei ole, 3.1 mieti millaista toimintaa kerho haluaisi järjestää (apua kannattaa kysellä olemassa olevien kerhojen vetäjiltä), 3.2 laadi toimintasuunnitelma (pohjia sekä ohjeita toimintasuunnitelman tekemiseen voi kysellä yleisvastaavilta), 3.3 toimita toimintasuunnitelma hallitukselle 3.4 pyydä tiedotusvastaavaa laatimaan kerholle sähköpostiosoite (tämä helpottaa huomattavasti tiedottamista), 3.5 laadi kutsu kerhoon liittymisestä ja lähetä se pykälä-infoon, ja 3.6 järjestä aktiivisesti toimintaa, ideoi uutta, markkinoi kerhoa Punssikahveilla sekä muissa vastaavissa tapahtumissa ja pidä hauskaa hyvässä seurassa!

Hallitus:Osavuosikatsaus Pensselit esiin ja veneet vesille Tilojen uudistaminen on jälleen edistynyt merkittävästi. Kevään aikana saatiin tehtyä paljon kauan kaivattuja hankintoja, mutta nyt on päästy muuttamaan itse tiloja. Seinien uusi maalipinta tuo Pykälään täysin uuden ilmeen, vaikka monet seinät maalattiinkin samoilla tutuilla väreillä. Maalaaminen ei ollut ilmaista, ja välineisiin sekä maaleihin kuluikin yllättävän paljon rahaa. Kaikki raha mikä projektiin käytettiin tuli kuitenkin varmasti tarpeeseen. Tilat alkavat näyttämään jo melko paljon paremmalta kuin tilauudistuksen alkaessa. Tilojen parantaminen on jatkuva urakka, joten pyydämme kaikkia antamaan aktiivisesti palautetta. Mitä enemmän kehitysideoita ja palautetta saamme, sitä paremmin voimme tehdä tiloista jäsenistön näköiset. Tilat on tarkoitettu palvelemaan Pykälän jäseniä, minkä myös tulisi näkyä tiloissa. Uudelleen herännyt aktiivisuus Pykälän kerhotoiminnassa on luonut painetta myös kerhojen tukemista ja perustamista koskevien ohjeiden uudistamiseksi. Yleisvastaavat toimivat hallituksessa myös kerhojen yhteyshenkilöinä, joten mikäli kerhojen suhteen herää mitä tahansa kysyttävää, voit olla yhteydessä allekirjoittaneisiin. Lisäksi tästä numerosta löydät paljon tietoa uusista kerhoista sekä kerhon perustamisesta.

Vauhtia ja rauhaa

Uutta on kehitteillä myös tapahtumien saralla. Suunnitelmat Pykälän ja KY:n tervehenkisestä urheilutapahtumasta kehittyvät kovaa vauhtia. Luvassa on vauhtia ja kenties vaarallisiakin tilanteita pykälistien ja kylterien ottaessa yhteen Taka-Töölön Trafalgarissa, Taivallahdella. Myös huhuja uusista ja jännittävistä liikuntaexcuista on kaikunut yleisvastaavien korviin. Kun yhtälöön lisätään vielä legendaarinen Futiscup[sic!], ei urheilunnälkäisinkään jääne kylmäksi. Tekemistä siis riittää itse kullakin. Yleisvastaavat haluavat kuitenkin muistuttaa, kenties omakohtaisiin kokemuksiin perustuen, että kesätenttien ja mahdollisen muun sykähtelyn ohessa kesällä kannattaa myös rauhoittua. Lopuksi haluamme vielä onnitella uusia phukseja. Edessänne on ikimuistoinen vuosi, nauttikaa siitä täysin rinnoin! Tervetuloa mukaan Pykälän toimintaan, nähdään Punssikahveilla!

Tuomas Haavikko ja Eero Rapola, yleisvastaavat 2013

Julkinen runosuoli http://www.pykala.fi/intervivos-avaudu.php Tätä palstaa lukevat kaikki, kerro siis ihmeessä mikä nyt on! Oli kyllä todella asiatonta ja lapsellista pykälä infossa mainostaa uutta cocktail clubia nyyti ry:n ja syrjäytyneitten opiskelijoiden sekä absolutistien kustannuksella. Käsittääkseni nämä asiat eivät liity mitenkään yhteen. Hyvän maun raja ylitettiin ja pahasti, jonkinlaista tyylitajua voitaisiin kai pykälisteiltäkin edellyttää? Ja ei, en ole absolutisti vaan kossua monesti pykälässä pöydälläkin juonut enkä ole myöskään soittanut nyyti ry:hyn. Sen sijaan taidan tajuta jotain asiallisesta viestinnästä ja ärsyttää tälläinen olevinaan viaton vittuilu – ei kaikkea voi huumorinkaan piikkiin laittaa! -Äly hoi Jumalauta että on ärsyttävää kuunnella näitä oikeustaloustieteen luentoja nauhalta kun joku välkky niistää jatkuvasti eturivissä mikkiin. -Talouskakka

Poikakalenteri! Tai siis oikeastaan kasa kuvia Pykälän miespuolisista insidereista. #lame - #mihinmaailmaonmenossa

Lisää Kärpästä! Vitutus on paitsi elämän, myös IV:n suola. -Kolmannen asteen jännetuppitulehdus

Valvomalla pääsykoetta näin kesällä on paljon helpompi samaistua phukseihin sitten syksyllä. -Tuntematon aktiivi

Kolumni:

All you need is love Teksti ja kuvat: Annika Juvonen

Kesä, tuo rakkauden aika. Vihoviimeisin ja kurjin aika olla sinkku. Suorastaan näet kaikki rakastuneet parit silmiesi edessä. Sinäkin haluat leijua rakkauden huumassa läpi yöttömien öiden ja rakastaa. Rakastaa. Rakastaa. Ruusunpunaisten lasien läpi näet Hänet baarissa. Kuljette yhdessä jatkoille aamuauringon jo sarastaessa. Seuraavat viikot olettekin kuin erottamattomat. Kaikki sujuu kuin tanssi. Pidätte samoista elokuvista, kuuntelette samanlaista musiikkia ja jaatte samat kiinnostuksen kohteet. Muutaman kuukauden jälkeen Hän muuttaa luoksesi. Suunnittelette yhteistä tulevaisuuttanne – punainen tupa ja perunamaa, kaksi lasta ja koira. Olet onnesi kukkuloilla, olet löytänyt elämäsi rakkauden. Rakkauden huumaa seuraa kuitenkin arki. Ensin heräät yöllä siihen, kun se rakkaasi kuorsaa vieressäsi. Et saa unta. Kaivat laatikosta korvatulpat ja kaipaat niitä aikoja, kun sait sentään nukkua rauhassa yösi. 120cm leveä sänky alkaa tuntua liian pieneltä kahdelle. On niin raskasta kantaa kaupasta ostokset kahdelle ihmiselle. Huomaat, kuinka se olet aina sinä, joka on vastuussa siivoamisesta, kaupassa käymisestä sekä ruoanlaitosta. Alatte riidellä. Hän haluaa mennä nukkumaan joka ilta kello 24 – sinulle kello 22 on ainoa vaihtoehto. Hän haluaa katsoa Salattuja elämiä juuri silloin, kun futismatsi tulee TV:stä. Hän unohtaa sovitun ravintolaillallisen. Hän lupaa palata bileistä ennen puoltayötä. Kellon lähestyessä 03.00 menetät hermosi lopullisesti. Joulun jälkeen Hän saa pakata tavaransa. Molempia itkettää. Ei sen nyt ihan näin pitänyt mennä. Koittaa seuraava kevät. Ilma on jälleen täynnä rakkautta. Baarissa vastaasi tulee uusi Hän. Baari-illan jälkeen Hän löytää sinut Facebookista, lisää kaverikseen ja ehdottaa tapaamista. Olet täysin myyty. Kukapa meistä oikeasti kohtaa sen unelmiensa naisen tai miehen? Tuskinpa kukaan. Monen ihmisen hyviin puoliin on helppo ihastua – huomattavasti hankalampaa on kuitenkin elää niiden huonojen puolien kanssa päivästä toiseen, viikosta seuraavaan. Parisuhde ei ole jatkuvaa ruusuilla tanssimista. Parisuhde on kompromissien sarja, joka voi päättyä joko hyvin tai huonosti. Joskus sitä vain kaipaa niitä aikoja, jolloin sai rauhassa nauttia omasta vapaudestaan. Pahinta on unohtaa kertoa toiselle, kuinka paljon tästä oikeasti välittää. Ehkä Hän on kuitenkin se oikea. Tärkeämpi kuin mielipaha unohdetusta illallisesta, futismatsin menettäminen ja nukkumisen keskeytyminen kuorsaamiseen. Sinä päätät.

Onnea valmistumisesta! Teksti: Mikko Rudanko Kuva: Lotta Niemelä

Kesäkuun publiikissa valmistunut OTM Lotta Niemelä aloitti KV-viikkojen kiertämisen rohkeasti heti phuksikeväänä Bergenin KV-viikolla. Tuolloin hän oli jo ollut mukana Spexin lavalla näyttelijänä. Phuksivuonnaan Lotta lähti myös valiokuntatoimintaan UAV:n emäntänä. Strasbourg-visiittinsä jälkeen hän toimi vuoden 2010 Pykälä ry:n hallituksen ulkoasiainvastaavana, minkä jälkeenkin hän on ollut aktiivisesti mukana Pykälän KVviikkotoimikunnassa. Vuosijuhlassa 2012 Lotalle myönnettiin Pykälä ry:n harrastusmerkki erityistä ja jatkuvaa harrastuneisuutta osoittaneesta toiminnasta.

Paljon onnea valmistumisesta OTM Lotta Niemelä! Miltä elämä tuntuu nyt näin valmistuneen juristin silmin?

Mitä jäät erityisesti kaipaamaan opiskelijaelämästä? Onko mieleen jäänyt joitain erityisen hienoja muistoja ja ikimuistoisia hetkiä?

Kiitos! Kyllä mansikatkin maistuvat makeammilta näin valmistuneen juristin silmin tunnustellen.

Ikävöin myöhäisiä aamuherätyksiä ja opiskelijan vapautta tehdä mitä huvittaa milloin huvittaa. Kyllä hauskimmat muistot liittyvät Pykälän keittiöön, hallitusvuoteen sekä kansainvälisiin viikkoihin.

Millaisia mietteitä ja tuntemuksia sana ”gradu” herättää tällä hetkellä? Gradun kirjoittaminen oli mielestäni ihan mukava prosessi muutamia hajoiluita lukuun ottamatta. Vaikeinta oli kirjoittamisen aloittaminen sekä tarpeeksi mielekkään tutkimuskysymyksen keksiminen. Kevätlukukausi sujui leppoisissa merkeissä, kun projektitentit ym. pakolliset opinnot oli suoritettu syksyllä ja sai keskittyä pelkästään kirjoittamiseen. Suosittelen kaikkia hakemaan Helsingin yliopiston tarjoamia gradut valmiiksi -stipendejä. Vietin itse viikon Tvärminnen tutkimusasemalla ja gradu eteni siellä ollessani huimasti.

Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua? Kokemukseni mukaan nämä pitkän tähtäimen suunnitelmat eivät toteudu kauhean hyvin. Kymmenen vuotta sitten ysiluokan päättyessä koulumme vuosikirjan ennustuksen mukaan viettäisin kymmenen vuoden kuluttua rahatonta ja railakasta elämää Lontoossa. Onneksi tämä ennustus ei toteutunut… Mielenkiinto (rahakasta) ulkomailla asumista kohtaan on kuitenkin pysynyt, joten ehkä kymmenen vuoden kuluttua tästä päivästä olen työkomennuksella ulkomailla tai perheeni toiveiden mukaisesti nainut rikkaan ranskalaisen viinitilallisen? 80

Onko puolestaan jotain, jota et nyt jää erityisemmin kaipaamaan? En ainakaan tule kaipaamaan yliopiston kitkerää kahvia tai Pykälän lattiapesukonetta. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää tiedekuntaan valituille uusille opiskelijoille ja kesälläkin ahkeroiville vanhemmille IV:n lukijoille? Ensinnäkin suuret onnittelut uusille opiskelijoille! Lähtekää ennakkoluulottomasti mukaan opiskelijatoimintaan, oli se sitten Pykälässä, ELSAssa, HYYssä tai missä ikinä. Opiskelutoiminnasta saa elinikäisiä ystäviä, huikeita kokemuksia ja vielä kiikkustuolissakin naurattavia muistoja. Vanhemmille lukijoille toivotan kovasti tsemppiä opintoihin. Muistakaa välillä myös huilata ja pitää hauskaa! Voin myös suositella itsensä palkitsemista pitkällä matkalla opintojen loppuvaiheessa, olette sen ansainneet!

EI HÄTÄÄ, SATUN OLEMAAN ASIANAJAJA

Rohkeasti erilainen. www.juridia.com

Inter Vivos PYKÄLÄ RY Y-tunnus 0288776-8 TOIMISTO Mannerheimintie 3 B FI-00100 Helsinki Toimisto avoinna ti-to klo 11.30-16.30 tel. +358 9 278 5003 HUONEISTO Sörnäisten rantatie 33B FI-00500 Helsinki tel. +358 9 682 1858 OSOITTEENMUUTOKSET www.pykala.fi/ julkaisut/yhteystietojenmuutos YRITYSSUHDETOIMIKUNTA Charlotta Bonsdorff +358 40 715 2255 Riku Saarinen +358 50 500 3533 Mikke Vepsäläinen +358 50 534 9014 SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi@pykala.fi

AINEISTONJÄTTÖPÄIVÄMÄÄRÄT 1/13: 19.2.2013 2/13: 19.4.2013 3/13: 3.6.2013 4/13: 3.9.2013 5/13: 10.11.2013 Ilmoitushinnat 2/1 väri 980€ 1/1 väri 630€ / 680€ ** 1/2 väri 360€ 1/4 väri 200€ ** takakannen ilmoitus Mediatiedot www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. 81

perhonen

Kesän kuumenemisen kunniaksi pykälistit ovat perinteisesti kokoontuneet hyvästelemään kuluneen kevään Kevätkauden päättäjäisten merkeissä. Lähes yhtä perinteisesti tähän tapahtumaan on huolellisesti valmistauduttu Kiitossitseillä, joilla ansioituneita pykälistejä on hallituksen toimesta juotettu tukevahkoon humalaan. Taktiikka oli pettämätön tänäkin vuonna, joskin lisämausteena kyseisille juhlavieraille esiteltiin valokuvaotoksia aiemmilta kännäysreissuilta, joten jälkikrapulakin oli samalla istunnolla saavutettavissa. Pian mainitut olivatkin pitkälti valokuvien esittämässä kunnossa ja erityisesti eräs jo emerituksen asemassa sitseillä vieraillut kirjoittajapoika suoritti roolinsa täydellisyyttä hipoen ottamalla hyväksi havaitsemaansa välilepoa narikassa. Myös eräiden pykälistineitosten lyhyttäkin lyhyemmät hamoset vaikuttivat aiheuttavan ongelmia, joskaan ei Perhosen mielestä, sillä alushousujen vilautteluhan piristää aina sitsitunnelmaa. Perhonen kuitenkin suosittelee tyttösille välttämään varsinaisia kiipeilyoperaatioita siveellisyyden takaamiseksi ja suuremmilta vahingoilta välttymiseksi.  Kaivolle siirryttäessä tunnelma pysyi kuumana ainakin tietyn vuoden känniääliöpalkinnon saajan taholta, joka tavattiin vaikuttavasti ja varsin avoimesti kyräilemästä erään aiemmin vaikutuspiiriinsä lukeutuneen pykälistineidon toimia tanssilattialla. Perhonen haluaa muistuttaa rakkautta riittävän kaikille, vaikkei ystävänsä Kärpänen siihen uskoisikaan.  Kaivon hekumallinen kuumuus kävi kuitenkin eräille pykälisteille illan loppupuolella selvästi varsin tukalaksi, sillä Perhosen saamien tietojen mukaan kyseiset henkilöt tavattiin puiston vesilaitteiston kimpusta itseään viilentämästä.  Kevätkauden tultua loppuun päätetyksi oli aika päästä viimein todella tekemään sitä hyvää. Näin itsestään ja omista suorituksistaan ajattelivat ainakin Perhosen bongaamat, patsaan lailla ylvästelleet kalenterikomistukset, joiden kintereiltä ei julkistamisen aikoihin hännystelijöitä puuttunut. Perhonen haluaa kaikesta huolimatta antaa tunnustusta näille uljaille uroksille, jotka uhrautuivat uimaan öljyssä yhteisen hyvän puolesta. Mahdollisia omia egobuustauksiahan kukaan mainituista ei tavoitellut.  Illan myötä myös virisi monia todella kihelmöiviä ideoita uusista kalenterin muotoon ikuistettavista kohteista. Erityisesti muuten jo viilentyneessä illassa Perhosta lämmitti ajatus pykälistineitojen saattamisesta yhteiseen kalenteriin. Tätä todellista taidespektaakkelia odotellessa Perhonen suuntaakin jo toiveikkaana kärkkymään uusia mehukkaita phukseja pääsykoesalien nurkille, jos jokunen sieltä esimakuna Perhosen haaviin tarttuisi!  Kaikille pykälisteille Perhonen haluaa toivottaa kosteaa ja kuumaakin kuumempaa kesää, jonka hedelmät voidaan Perhosen puolesta myöhemmin korjata.

Veikko Myller: Hallittu tilanne

Ota tilanne haltuun. Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä. Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi