Täplä 3/2022

Etsi

Täplässä seikkailee Ilpo Ilves kaikkien suden pentujen iloksi. Ilpo piileskelee jossain päin leh teä ja saattaa olla piiloutuneena hyvinkin.

Ole siis tarkkana ja etsi Ilpo! Laita postia joko alla olevaan sähköpostiin tai What sapp-viestiä numeroon tai QR-koodilla, ja osallistut yllätys-palkinnon arvontaan.

Viestiin tulevat tiedot: Koko nimi Lippukunta ja sudenpentulauman nimi Sähköposti Sivu, jolta Ilpo löytyi.

Edellisen kisan voitti Iippa R. Kuhmois ten Korpisusista. Onnea Iippa!

TÄPLÄ on Hämeen Partiopiiri ry:n jäsenlehti, joka lähetetään kaikille 1-jäsenmaksun maksaneille jäsenille.

TÄPLÄ ilmestyy vuonna 2022 neljä kertaa. 12. Paino:Painos:vuosikerta.7500kplPunaMusta, Forssa ISSN 1799-1153 (painettu) ISSN 2737-3347 TäplänAntto050Anna-EmiliaRiinaPÄÄTOIMITTAJA(verkkojulkaisu)Aspila,riina.aspila@partio.fiTOIMITUSSIHTEERIPiirainen3110920,anna-emilia.piirainen@partio.fiTAITTOJesseHeiskanenKANNENKUVAJoonaHalinenTOIMITTAJATHautamäki,AnnaKaisko,IinaMalinenJUTTUJENTOIMITTAMINENaineisto-jailmestymispäivätvuonna2022:

Juttu- ja tilatoiveet Materiaalien DL Ilmestyy No. 1 10.12.21 23.1. 21.2. No. 2 25.3. 17.4. 23.5. No. 3 23.6. 14.8. 19.9. No. 4 30.9. 23.10. 28.11.

JUTTUVINKIT JA TOIVEET

Juttuvinkkejä ja toiveita voi lähettää päätoimittajalle ja toimitussihteerille osoitteeseen tapla@partio.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien julkaisemisesta, säilyttämisestä eikä palautta 60 A, 33100 (03) 312

Partio-lehti ja moni muu aikakaus- tai sanoma lehti elää tällä hetkellä valtavaa digitalisaa tion murrosta. Painettu printtimedia on viime vuosien aikana tehnyt vähitellen tilaa uuden aikakauden verkkomedialle ja sen monipuolisille mah dollisuuksille. Suomen Partiolaisten hallitus on tehnyt monen muun järjestön tavoin päätöksen paperisen jä senlehden lakkauttamisesta ja verkkomediaan siirty misestä. Myös Hämeessä on lähdetty kulkemaan kohti uusia

Kpolkuja.evään

2022 aikana viestinnän ja markki noinnin luottisporukka on aloittanut perus teellisen pohdinnan siitä, miltä Täplän tu levaisuus tulee näyttämään tämän vuoden jälkeen. Perinteikkään piirilehden uudistaminen ei ole helppo tai yksinkertainen prosessi. Asioita pyritään tarkastelemaan monesta eri näkökulmasta niin histo riaa kuin tulevaisuutta ajatellen.

Piirin viestintä- ja markkinointiryhmä esitti piirihallituksen kokouksessa 4/22, että myös Hämeessä toimittaisiin keskusjärjestön tavoin. Perusteena esitykselle oli etenkin ta loudellinen ja ympäristöllinen näkökulma. Sen lisäksi luottisten jaksaminen ja laadukkaan sisällön varmis taminen. Piirihallitus hyväksyi esityksen ja näin ollen paperinen Täplä sekä Tassu -julkaisu tullaan lopetta maan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Täplää odottaa tulevaisuudessa uudet tuulet. Millaiset ne tarkalleen ovat, sitä mekään emme vielä tiedä. Toivommekin, että voimme yhdessä luoda uudenlaisen verkko median, joka palvelee ja viihdyttää hämäläisiä partio laisia vielä pitkään. Matka on vasta alussa, joten kaikki ideat ja innokkaat tekijät ovat tervetulleita. Olethan siis rohkeasti yhteydessä!

Oikaisu

TÄPLÄN NUMEROSSA 2 sivulla 4 olleiden pik ku-uutisten kuvaan oli lipsahtanut väärä vartio. Kuvassa väitettiin olevan oranssin sarjan voitta javartio Idefix (Tampereen Lokit), vaikka oikeasti kuvassa oli toinen vartio. Täplän toimitus pahoit telee tätä virhettä.

Hapsu-kisa säässävaihtelevassakisattiin

KUTEN YLEENSÄ, piirin sudenpentukisat jär jestettiin toukokuussa jälleen kahdella paikka kunnalla, Toijalassa ja Hämeenkyrössä. Säät ki soissa olivat kovin vaihtelevat Hämeenkyrössä satoi välillä aika kovaakin, kun taas Toijalassa paistoi aurinko kisapäivän alussa. Kumpikaan sää ei kuitenkaan hidastanut sudenpentujen menoa.

Kisojen pidetyimmät rastit olivat rakenteluras ti sekä ruokarasti. Ötökkähotellin rakentelusta tykättiin erityisesti Hämeenkyrön kisassa, kun taas Toijalan kisoissa ylivoimaisesti tykätyin ras ti oli ruokarasti. Aistin varassa -rasti, eli kuulo muistipeli oli pidetyimpiä rasteja molemmilla ki sapaikoilla.

Hapsu kisan voittajat:

1.ToijalaKaskan Norpat, Kaskenkaatajat

2. Korpit, Kanavan Vartijat

3. Tiikerit, Valkeakosken Korvenkävijät

1.HämeenkyröLiukuvatPingviinit, Tammero

2. Kivitaskut, Pirkkalan Sotkapojat

3. Silkkialpakat, Pirkkalan Pirkot Onnittelut kaikille voittajille ja kiitos kisajärjes täjille hyvistä kisoista!

Vaikuta!Tule piirihallitukseenmukaan

HÄMEEN PARTIOPIIRIN syyskokouksessa 19.11. on avoinna hallituspestejä vuosille 2023–2024. Avoin na ovat piirinjohtajan, piirin varajohtajan, viestin nästä ja markkinoinnista vastaavan sekä yhteiskun tasuhteista vastaavan hallituksen jäsenen paikat.

Onko piiripesti vaikea tai kovin paljon aikaa vie vä pesti? Pitääkö olla ennakkotietoja ennen ehdol le asettumista? Kuka voi asettua ehdolle? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaukset pii rin vaalit-sivustolta osoitteesta hp.partio.fi/vaalit. Si vuilta löydät paitsi usein kysytyt kysymykset -osion, myös pestikuvaukset ja ehdokkaiden esittelyt. Sieltä löytyy myös video, jossa entiset hallitustoimijat ker tovat omista pesteistään.

Jos ajatus piirihallituspestistä yhtään mietityttää, lai ta viestiä vaalitoimikunnalle. Heiltä saat varmasti vastauksen kaikkiin kysymyksiin ja apua ehdokkuu den pohtimiseen. Tai jos ei enää tarvitse pohtia, laita silloinkin vaalitoimikunnalle viestiä ja asetu ehdol le! Vaalitoimikunnan tavoitat osoitteesta hp-vaalitoi mikunta@kuksa.partio.fi. Vaalitoimikuntaan vuonn 2022 kuuluvat Tero Arvonen, Juulia Pihlaja ja Päivi Tynskä (heillä kaikilla on sähköpostit muotoa etuni mi.sukunimi@partio.fi).

Tekstit Anna-Emilia Piirainen

KimmonenHanna

Partio luo yrittäjyydelleedellytyksiä

Partiossa nuorelle kehittyy useita taitoja, jot ka luovat edellytyksiä yrittäjämäiseen toimin taan työelämässä. Partiossa karttuvat niin luo vat ongelmanratkaisutaidot kuin työelämässäkin tärkeät suunnittelu- ja organisointikyvyt. Into oppia uutta ja halu kehittää toimintaa sekä vahvat viestin tä- ja tiimityötaidot ovat tärkeitä myös partiopestissä onnistumisen näkökulmasta.

Yrittäjälle tärkeitä yrittäjyystaitoja, esimerkiksi uusien ideoiden kehittäminen, toiminnan suunnittelu ja orga nisointi sekä asioiden ja ihmisten johtaminen harjoi tellaan myös partiossa. Lippukunnan viikkotoiminnas sa, leireillä ja erilaisissa projekteissa pääsee oppimaan ja kehittymään sopivin askelin ja hieman liian suuria saappaita kokeillen.

Minulle partio on opettanut paljon johtajuudesta. Itselleni merkityksellisiä kokemuksia ovat olleet haasta

vat projektit, joissa olen päässyt kehittämään niin val mentavaa kuin empaattista johtamista, on innovoitu ja ennakoitu tulevaisuutta, kehitetty ketterästi, onnistuttu yhdessä tiiminä. Olen oppinut luovia ongelmanratkai sutaitoja ja paineensietokykyni on kehittynyt huimasti. Minulle partio on antanut vuosien aikana lukuisia mah dollisuuksia pestien muodossa sekä rinkallisen taitoja, joita nyt voin soveltaa työssäni yrittäjien kanssa.

Pirkanmaan Yrittäjillä on toimintaa 23 paikkakunnal la, 44 paikallisyhdistyksessä ja meille tärkeää on yrittä jien arjen parantaminen. Ilokseni olen huomannut, että monessa yrittäjien paikallisyhdistyksessä on mukana aktiivisia partiolaisia ja Kajolla mukana oli useita yrittä jiä. Monia yrityksiä on perustettu partion innostamana, partiokavereiden kanssa. Partio innostaa vahvasti yrit täjämäiseen toimintaan ja luo kipinää yrittäjyyteen.

Johtajaneuvoston päätteeksi jää tiin vielä Riihilahteen saunomaan, laulelemaan ja paistamaan mak karaa.

henkkab

Kesä jatkui hienoissa maisemis sa Varalassa, kun piirihallitus kokoontui hallitussemmaan. Pi dettiin kokous, tehtiin toiminta suunnitelmaa ja puhuttiin vas tuullisuudesta, aikuisrekrystä ja monesta muusta asiasta. Hyväl lä jengillä jaksaa ja hauskaakin on! Tulee huippu partiosyksy!

Ollaan piirissä ja laitetaan katse kiertämään. Har tauden pitäjä voi katsoa ensin oikealla puolella olevaa, joka katsoo sitten seuraavaa, jne. Tarkoi tus ei ole kikatella tai katsoa hassusti, vaan rauhassa ja hil jaisuudessa toista arvostaen.

Miltä tuntui kun toinen katsoi sinua? Tunne saattoi olla hyvä: mut nähdään! Tai kiusallinen: mut nähdään!

Ihmisinä ollaan kovia arvioimaan toisiamme. Jokainen täällä on verrannut joskus itseään muihin. Joskus joku on voinut myös arvioida sinua niin, että siitä jäi paha mieli.

Ihmiset on ihan tarkoituksella erilaisia. Maailma olisi to della tylsä paikka, jos oltaisiin kaikki samanlaisia. Emme myöskään kasvaisi paremmiksi versioiksi itsestämme, jos emme voisi oppia toisiltamme.

Jokaisella meillä on kuitenkin tarve tulla nähdyksi. Sosi aalinen media helpottaa sitä paljon, mutta saattaa myös vääristää kokemusta, jos tykkäyksiä ei tulekaan tarpeeksi.

Jeesus oli siitä hieno kaveri, että kun hän kohtai si ihmisen, niin hän myös näki tämän. Kaikkien vir heiden ja puutteidenkin kanssa. Jeesus katsoo mei tä kaikkia rakkaudella. Sinä olet ihme ja Jumalan kuvaksi luotu. Sinut on luotu rakkauden kohteeksi ja sillä rakkaudella Jumala meidät näkee.

Kun katsomme toinen toisiamme, niin katsotaan mekin rakkaudella. Jokainen on tarkoitusta varten luotu ja siksi yhtä Rakasarvokas.Jumala, opeta meitä näkemään toinen ihminen si nun aarteenasi. Auta meitä pitämään toisistamme huolta. Opeta meitä rakastamaan myös itseämme ja kohtelemaan itseämme hyvin. Auta meitä näkemään erilaisuudessa arvoa. Kiitos siitä, että sinä rakastat meitä.

Helava, Elisa Vuoreksen Valloittajat Huhta-aho, Henrikki Vuoreksen Valloittajat Kalliomäki, Johanna Kyynärön Kiertäjät Parman, Sanna Nokian Partiotytöt Pohjantuli, Juho Lahden Siniset Pälmä, Jemina Roineen Tytöt Roivas, Emmi Kaskenkaatajat Ruoranen, Akseli Jaarlin Pojat Tervo, Laura Hämeenkyrön Hälläpyörät Arvio, Emma Harjusiskot

ALUERYHMÄLTÄTERVEISET

Me aloitimme tämän vuoden alussa mui den piirien kanssa yhdenmukaisella ni mellä eli entisen lippukuntatuen ryh män sijaan me olemme nyt alueryhmä. Meihin kuuluu kolme jaostoa: valmennus, moninaisuus ja Loisto. Vielä kesään asti toiminut lippukuntajaos to lakkautettiin, koska sen tehtävät siirtyivät suu rimmalta osin piirin järjestökoordinaattoreille. Syk systä alkaen he järjestävät myös aluetapaamiset, mutta tutut valmentajat saattavat myös olla muka na. Tämä uudistus parantaa tapaamisten sisältöä ja antaa valmentajille lisää mahdollisuuksia keskittyä juuri Loppuvuodenvalmentamiseen.keskeisin

tavoite on suunnitella ja aloittaa hämäläinen tapa tehdä aluetyötä erityises ti valmennuksessa. Nyt jo tapahtunut muutos on se, että meillä ei ole enää erikseen nimettyjä lippu kunta-, ohjelma- ja pestausvalmentajia, vaan kaikki ovat yleisesti valmentajia. Heitä ei myöskään ole ni metty enää tietyille alueille, vaan valmentajat ovat jatkossa piirin yhteisiä, vaikka he saattavatkin pää sääntöisesti toimia tutuilla alueillaan. Käytännös sä tavoitteena on hyödyntää valmentajia ja heidän osaamistaan laajemmin piirin alueella.

Tulevaisuuden hyviä hämäläisiä tapoja on edel leen se, että valmentajat pestaavat lippukuntien johtajat. Tämä on meille keskeinen tapa ylläpitää ja kehittää hyviä yhteyksiä yhdessä piirin toimi henkilöiden kanssa. Lisäksi jatkossakin lippukun tien johtokolmikot voivat olla suoraan yhteydessä valmentajiin. Tässä ei tarvitse olla kyseessä mikään ongelma tai haaste, vaan käytännössä yhteyttä voi ottaa missä tahansa toimintaa kehittävässä tai tu kea vaativassa asiassa.

Loisto antaa mahdollisuuden arvioida, kehittää ja lisätä laadukasta partiotoimintaa sekä saada uusia ajatuksia. Loistojaoston puolesta toivomme uusia lippukuntia mukaan ja ne, joilla Loisto on vanhe nemassa, toivotaan olevan yhteydessä uusimisen toteuttamiseksi. Moninaisuusjaostossa keskeinen tavoite on saada koulutukset täysillä käyntiin koro naviruspandemian aiheuttamisen haasteiden jäl

Alueryhmältäkeen.

kaikille hyvää partiovuoden jatkoa.

LaihoToivo

Partiomuseo täyttää tänä vuon na 60 vuotta. Partiomuseo pe rustettiin 21.2.1962 VarsinaisSuomen Partiotyttö- ja Partiopoi kapiirien johtajien kokouksessa Rafael ”Raffu” Helangon ehdotuksesta. Vuonna 1963 perustettu Turun Partiolaiset ry otti museotoiminnan hoidettavakseen.

Partiomuseon tarkoitus on yksinkertainen, ke rätä suomalaisen partioliikkeen menneisyyttä ja nykyisyyttä valaisevaa esineistöä sekä kuvaja asiakirja-aineistoa, säilyttää sitä ja herättää kiinnostusta partioliikkeen toimintaan ja his toriaan esittelemällä sitä yleisölle. Partiomu seo on kansallinen erikoismuseo.

Viimeisin näyttely pidettiin Kajolla, jossa esi teltiin suurleirien historiaa. Mukaan oli otettu myös partioasuja eri vuosikymmeniltä. Näyt telyssä oli esillä Partiomuseon 60-vuotisjuhla vuoden kunniaksi myös museon itsensä histo

Partiomuseonriaa.

kokoelma on karttunut sen pe rustamisvuodesta lähtien. Pääosin kokoelma on partiolaisilta tai heidän läheisiltään saa tuja lahjoituksia. Mukana on myös partioyh teisöiltä saatuja esineitä. Vuoden 2020 lopus sa kokoelma käsitti yhteensä 27 836 objektia. Voi siis hyvin ajatella, että partiomuseo tallen taa kaikkea partiotoiminnassa tapahtuvaa yh dessä partiolaisten, lippukuntien ja partiopii KESKUSMUISTI

Partiomuseosta löytyy runsaasti mielenkiintoista partio esineistöä menneiltä partio vuosilta.

rien kanssa.

Nykyinen partiomuseo sijaitsee Tu run Läntisellä Pitkäkadulla, mut ta alkujaan se toimi vassa,kuninkaanlatokartanonVähä-HeikkilänkellaritujokavuokrattiinTurunkau

pungilta 1974. Turun tuolloin Pyhän Yrjänän Kilta hoiti museota. Museo on nyt neljännes sä osoitteessaan, jossa se on sijainnut vuodesta 2005. Museon toimii vapaaehtoisvoimin.

Partiomuseo on avoinna pääosin tilauksesta. Partiomuseo toivottaa tervetulleeksi partiolip pukunnat ja erilaiset partioryhmät erikseen sovitusti tutustumaan partioliikkeen histo riaan ainutlaatuisella kokoelmallaan. Avoin na museo on lauantaisin iltapäivällä ja maa nantaisin aamusta. Partiomuseo löytyy myös sosiaalisenmedian kanavista Facebookista ja PartiomuseoInstagramista.on

oiva vierailun kohde kau empaakin saapuville. Turussa museo sijait seekävelymatkan päässä niin rautatie- kuin linja-autoasemasta.Luelisää

www.partio.fi/partiomuseo

Käy kurkkaamassa partiomuseon esittelyvideo youtubesta!

Syksyn aikana monessa lippukunnassa perustetaan uusia toimintaryhmiä tai et sitään olemassa oleviin ryhmiin vetäjiä. Tietysti lippukunnissa tarvitaan myös muihin pesteihin väkeä, sillä usein pestit päättyvät kesän jälkeen. Monissa lip pukunnissa termi aikuisrekry saa ihokarvat pystyyn. Näin ei pitäisi olla, joten tässä muutamia ajatuksia ja vinkkejä toimivaan johtajien houkutteluun.

Jos väkeä on vaikea löytää, niin onhan varmasti ko keiltu kääntää kaikki kivet? Usein ihmiset eivät vastaa ryhmäviesteihin tai massasähköposteihin, mutta rei lusti kysyttäessä saattavat innostua uudesta pestistä. Rohkeasti siis vain puhelin kouraan ja soittamaan sil le lippukunnan tyypille, joka on viettänyt viime vuo det taukotuvalla. Hyvä keino on myös rennosti ju tustella lippukunnan avoimista pesteistä esimerkiksi aikuisille suunnatussa illanvietossa. Joku saattaa jää dä pohtimaan asiaa ja innostuukin hetken päästä otta maan pestin vastaan.

Toimisiko teidän lippukunnassanne konsti, joka on jo käytössä monissa lippukunnissa? Jakakaa ryhmien vetovastuuta useammalle aikuiselle, jolloin yksi ryh mänvetäjä ei kuormitu liikaa. Suunnittelua tehdään yhdessä, mutta koloillan vetovastuussa on 1–2 hen keä, jolloin aina joku voi olla poissa kokouksesta. Näin helpotetaan myös esimerkiksi vuorotyötä tekevi en johtajien taakkaa.

”Meillä tätä toimintatapaa on käytetty jo muutama vuosi. Idea syntyi aikanaan, kun meillä oli vaikeuk sia löytää ryhmänvetäjiä. Silloin joukko entisiä lippu kunta-aktiiveja keksi pitää saunaillan kämpällemme, ja saunaillan tuloksena kolme halukasta vetäjää löytyi ja sillä porukalla johtajat vetivät lauman läpi”, Antto Hautamäki Kalevan Karhuista muistelee.

Huoltajia kannattaa myös rohkeasti kysellä mukaan pienempiin pesteihin kuten retkille keittiöavuksi, yk sittäisiin koloiltoihin avuksi tai vaikka kuskaamaan lapsia leirille. Jos ei kysy, on vastaus aina ei. Huolta jiakin lähestyessä parasta on tehdä se kasvokkain tai yksityisviestillä. Silloin on vaikeampaa kieltäytyä, kun suoraan kysytään.

Joissain lippukunnissa on sekä huoltajille että tauko tupalaisille käytössä minipestitaulukko. Toisin sanoen jokaisen saavutettavissa oleva excel, johon merkitään lyhyet, projektiluontoiset pestit ja jotka sieltä voi käydä nappaamassa itselleen. Minipestejä voi olla juuri yllä mainitut apulaisjutut mutta myös puutalkoot, kämpän siivoustalkoot tai muu lyhyt ja napakka pesti.

UUSI MUKAAN JA ANTAA HÄNELLE KOKEMUS, ETTÄ ON TERVETULLUT JA, ETTÄ HÄNET

Mikäli toiminta-alueella on useita lippukuntia, kan nattaa tehdä yhteistyötä ja osallistua porukalla esi merkiksi kaupungin harrastustapahtumiin, messuille tai muihin tilaisuuksiin, missä partiota pääsisi esit telemään. Voi myös järjestää pop-up koloiltoja toril la yhdessä muiden lippukuntien kanssa. Ja vinkkejä, apuja ja tukea kannattaa kysyä lippukunnilta, jois sa on toimivia rekryrutiineja. Partion nettisivuilla on monia vinkkejä uusien aikuisien rekrytoimiseen ja toiminnassa pitämiseen, kuten myös useiden lippu kuntien nettisivuilla.

Uusien ihmisten mukaantulossa on tärkeää muistaa, että ne, jotka tulevat uuteen porukkaan mukaan ha luavat tuntea, että heistä välitetään, heidät otetaan huomioon ja heitä tuetaan kaikin mahdollisin tavoin. Uudelle tulijalle ei voi sysätä roppakaupalla vastuu ta ja jättää sitten yksin. Uusi tulokas täytyy pereh dyttää lippukuntaan, partioon ja ryhmänvetämiseen huolella. Täytyy myös muistaa, että puheessa ei viljel lä liikaa partioslangia ja -lyhenteitä, jotta uudet tuli jat myös ymmärtävät, mistä puhutaan. Hyvä olisi, jos lippukunnalla olisi nimetty aikuiskummi, joka pereh dytyksen lisäksi kyselisi tasaisesti uusien aikuisten kuulumisia ja huolenaiheita, pitäisi heihin yhteyttä ja vastaisi visaisiin kysymyksiin.

Millaisia vinkkejä Kalevan Karhujen johtaja Satu Maria ”Punis” Turunen antaa lippukunnille? ”Tärkeää on ottaa uusi mukaan ja antaa hänelle kokemus, että on tervetullut ja, että hänet halutaan jatkossakin mu kaan. Vaikka kavereiden kanssa on kiva jutella ja hen gailla, vaikuttaa vain keskenään jutteleminen kup pikunnalle ja voi olla, että uusi, mahdollisesti kiva kaveri ei tulekaan uudestaan, kun hänelle jäi tun ne, ettei häntä haluttu mukaan. Jos uusi aikuinen lu pautuu lähtemään avuksi jonnekin, pitää häntä myös muistaa pyytää mukaan”, Punis muistuttaa.

”Kannattaa myös muistaa, että ihan uudelle ei kaade ta niitä loppuja pestejä, johon ei ketään ole vielä saa tu tai anneta sitä vaikeinta laumaa hoidettavakseen. Uusi partiolainen tarvitsee parin tai partiokummin it selleen. Lisäksi kaikkien johtajien jaksamisesta pitää huolehtia johtajahuollolla. Aikuisille on hyvä järjestää retkiä ja mahdollisuuksia olla yhdessä, rennosti” Pu nis jatkaa.

partiojohtajaksi

artiosta puhuttaessa saattaa törmätä kahteen oudompaan sanaan: nousujoh teisuus ja vertaisjohtajuus. Nousujohteisuudella tarkoitetaan sitä, että partio polulla edetessä on tarkoitus haastaa itseään jatkuvasti: opitaan uusia taitoja tai syvennetään vanhoja, kokeillaan uusia asioita ja otetaan enemmän vastuuta. Vertaisjohtajuudella tarkoitetaan puolestaan sitä, että johtaja on samanikäi nen tai vain hieman vanhempi kuin johdettavat. Erityisen selkeästi nousujohteisuus ja vertais johtajuus tulevat esiin samoajaikäisten (15-17 -vuotiaiden) toiminnassa, kun samoajat ottavat itsenäisempää johtamisvastuuta.

Askeleet ryhmän jäsenestä ryhmän joh tajaksi saattavat joskus tuntua pelot tavankin isoilta. Siksi uuden samoajan kannattaa ehdottomasti osallistua ryh mänohjaajakoulutukseen eli ROK-kurs sille, kertoo Marika Mansikkamäki Valkeakosken Korvenkävijöistä. Marika on ollut aikanaan Suomen par tiolaisten työryhmässä luomassa ROK-kurssin sisältöä, ja sen jälkeen ohjannut lukuisia kursseja Akaan alueen samoajille. Kurssiin kuuluu kolme osiota: ensimmäises sä pääpainona on tutustua koko vuoden toimintasuun nitelman tekoon ja kokousiltojen valmisteluun, toisessa retkien suunnitteluun ja johtamiseen ja kolmantena tär keänä osiona on puoli vuotta kestävä käytännön johta misharjoittelu. ”Käytännön johtamista samoajat ovat jo päässeet harjoittelemaan, mutta toiminnan suunnitte lu on uutta. Sitä opetellaan ROK:illa yhdessä.” Oivalluksia kurssilla herää usein myös keskustelusta, jossa käydään läpi samoajan oikeudet ja velvollisuudet. ”Vastuuta tu lee paljon lisää, mutta sen vastapainona samoajalla on oikeuksia esimerkiksi koulutukseen, aikuiseen tukeen ja lippukunnan johtajiston toimintaan”, Marika avaa tämän osion sisältöä.

Miltä ryhmän johtaminen samoajana sitten tuntuu? Siihen saimme vas tauksia kahdelta tarpojavartion joh tajalta, Emilia Honkaselta Roineen Tytöistä ja Riku Rahikkalalta Toi jalan Eräveikoista. Molemmat kertoivat aikanaan lähte neensä johtajapestiin kavereiden mukana, mutta myös kiinnostuksesta olla johtajana ja esikuvanana nuorem mille. ROK-kurssilta sai hyviä käytännön neuvoja perus asioista ja varmuutta aloittamiseen. Alussa ei tosiaan kaan vielä tarvitse osata kaikkea, vaan asenne ratkaisee. ”Hyvä johtaja on valmis kehittämään toimintaansa ja ha luaa, että johdettavilla on niin kivaa, että haluavat seura ta sun jalanjälkiä”, Emilia toteaa. Rikun mielestä tärkeää on lisäksi kohdella vartiolaisia reilusti ja osata kuunnella. Vaikeinta kummankin mielestä on ollut ymmärtää, kuin ka paljon etukäteissuunnittelua toiminta vaatii. ”Koko naisuuden hallinta on vaatinut opettelua ja usein jotakin pientä meinaa unohtua – esimerkiksi tiedottaa tapah tumista riittävän ajoissa”, Riku kertoo. Organisointiky ky, asioiden ennakkosuunnittelu ja vastuun ottaminen ovatkin niitä taitoja, joita molemmat kokevat oppineen sa eniten. Nämä kaikki ovat taitoja, joista on varmasti hyötyä myös partion ulkopuolella.

itä terveisiä kokeneemmat partiolaiset haluaisivat lähet tää johtajapestiä vielä pohti ville samoajille? ”Kannattaa ehdottomasti ryhtyä hom maan! Ympärillä on aina muita, joilta saa apua, jos jotain ei tiedä tai osaa”, Emilia kannustaa. ”Jos vas tuu nuoremmista tarpojista tuntuu alkuun liian isolta, voi johtajuutta harjoitella myös oman sa moajavartion johtajana”, Marika muistuttaa. Hän haluaa lähettää terveisiä myös samoajien tukena toimiville samoajaluotseille. Samoajaiässä usein ratkeaa se, oletko partiolainen koko ikäsi vai et. Omat samoajat kannattaa oppia tuntemaan ja tar jota sopivassa suhteessa vastuuta ja tukea. ”Jos ha luat varmuutta rooliisi, kannattaa osallistua tarpo jaluotsikurssille”, Marika vinkkaa.

Uudeksi seikkailijaksi

Ensimmäinen reissumme seikkailijoina oli seikkaili jasiirtymä (jota en voi kuvailla, koska en ollut silloin siellä), jolloin yksi Neitoperhosista aloitti hyvin tyy likkäästi, koska aloitti seikkailija-aikansa ensimmäi seksi tulemalla seikkailjasiirtymään. Huomasimme aika äkkiä, että seikkailijana on erilaista kuin suden pentuna. Yllätyksenä tuli myös (ainakin minulle), että emme olleet enää samassa ryhmässä poikien kans sa, emmekä olisi muita kuin joillain retkillä yhdessä.

Päiväkirja

Käytimme päiväkirjaa ensimmäisen vuoden ajan. Päiväkirjamme oli tavallinen vihkonen. Vihkoomme kirjoitimme vuorotellen ja se vaihtoi kirjoittaja osoi tetta joka maanantai. Yleensä sinne kirjoituksen li säksi piirrettiin tai muuten kuvitettiin. Yleisin kuvitta misen aihe oli meillä kukat tai perhoset.

Unohtumaton retki Nauloon*)

Talven tullen suunnittelimme matkaa Naulon ma jalle. Meiltä kysyttiin ruokatoiveita retkelle. Kysymys piti toistaa meille ruoka-sanaa painostaen, koska sieltä täältä alkoi sadella herkkuehdotuksia. Lopul ta kuitenkin päädyttiin lettuihin, puuroon ja lämpi miin Sittenleipiin.vihdoinkin,

kun oltiin Naulossa, meille sanottiin, että sitten pitäisi tehdä nuotio. Me ei ihan hevillä uskottu, että meidän piti tehdä se nuotio. Kello oli todella paljon, kun meille sanottiin, että kamiina oli lämmin ja, että saisimme nyt laittaa petimme kuntoon. Sängyt hämmästyttivät leveydellään ja pituudellaan. Oli todella kriibiä, kun piti mennä käymään lumista, liukasta ja pimeää tietä huusseille. Onneksi joku oli älynnyt laittaa matkalle kynttilöitä. Aamulla oli ihanan lämmin ja aurinkoista ja puuro maistui hyvältä.

Monta sytykettä

Viimeisellä partiokerralla [viime keväänä] teimme sytytyssipsejä. Meidän piti tuoda yksinäisiä tai muu ten turhia servettejä. Ihmettelimme mitä niille teki simme. Meidän piti ottaa mukaan myös kynttilän nysiä. Viikon päästä, viimeisellä kerrallamme, saim me sitten tietää tekevämme sytytyssipsejä. Niiden tekeminen oli helppoa, hyödyllistä ja hauskaa. Syty tyssipsin tekeminen sinänsä oli helppoa, koska piti vain leikata paperista ympyrä ja toistaa sitä. Viime vaihe oli vaikeampi, koska silloin piti kastaa ympy rät sulaan steariiniin. Niistä tuli hienoja.

Tämä juttu saapui toimitukselle kirjaimellisesti suoraan seikkailijan kynästä!

SEIKKAILIJANTästäKYNÄSTÄjutusta

Tämän jutun on kirjoittanut Isla Heinovaara, toi sen vuoden seikkailija Nokian Eräveikoista. Isla ker too kokemuksistaan seikkailijana. Jos sinua kiinnos taa kirjoittaa juttu Täplään, voit lähettää oman juttusi osoitteeseen tapla@partio.fi

*) Naulo on Nokian Eräveikkojen kämppä

KAJON JÄLKILÖYLYISSÄ

Heinäkuun puolessa välissä Evon ret keilyalue täyttyi jälleen ikuisuudel ta tuntuvan ajan jälkeen leiriläisistä ja suurleirin tunnelmasta. Hämäläisiä partiolaisia oli mukana Kajolla huimat 2901, 111 eri lippukunnasta. Viimeistään avajaisten tunnelmas sa tajusi kuinka suuresta leiristä onkaan kyse, kun koko osallistujamäärä kokoontui yhteen aurinkoi sessa kesäillassa.

Leirin ohjelma osallistujille koostui ohjelma laaksoista, joita oli yksi jokaisella leiripäivälle. Valinnanvaraa ohjelmissa oli paikoittain niin paljon, ettei kaikkeen valitettavasti millään ehtinyt osallis tua. Innokkaimmat osallistujat kiiruhtivatkin laak soissa ohjelmapisteestä toiselle yrittäen ehtiä mah dollisimman monelle pisteelle – tai ainakin niille, jotka kuvauksen perusteella vaikuttivat suosikeilta!

OhjelmanParkkomäkiohessa

monen suosikki erityisesti aurin koisina päivinä oli pehmis, jota parhaimmillaan jou tuikin jonottamaan lähes puoleen väliin leirisuoraa. Malttamattomimmat jonottajat taisivatkin näinä hetkinä valita kahvilan munkin jäätelön sijaan. Suu relle osalle leiriläisistä iltojen kohokohta oli varmas ti bileet, joita järjestettiin jokaiselle ikäkaudelle. Päättäjäisbileet olivat poikkeuksellisesti kaikille ikä kausille yhteiset ja niiden tunnelma olikin aiempia bileitä vauhdikkaampi. Pringles-matojen kiemur rellessa yleisön joukossa ja leiriläisten mukaan ke räämien kylttien heiluessa väkijoukossa viimeinen Kajo-ilta hämärtyi Evolla.

Varmasti hämäläisetkin odottavat jo seuraavaa suurleiriä ja Kajolta mukaan saatu innostus näkyy syksyllä aloitetussa viikkotoiminnassa ihan uudella tavalla. Parhaimmillaan leirillä luodut ystävyydet ja kontaktit innostavat mukaan myös muihin partio tapahtumiin ja yhteydenpito jatkuu vielä pitkään. Kajon tuoma positiivinen julkisuus on myös omiaan houkuttelemaan lippukuntiin uusia jäseniä.

Monilla partioura alkaa jo lapsena, kun etsitään itselleen sopivaa har rastusta ja mielenkiinnon kohteita. Sudenpentuikäkausi luo loistavan pohjan partioharrastukselle, sillä sudenpennut harjoittelevat partion perustaitoja leikkien ja tarinoiden lisäksi ja niiden avulla. Sudenpen nuista siirrytään seikkailijoihin, jossa syvennetään jo opittua ja pe rehdytään erätaitojen maailmaan. Tämän ikäisten partiolaisten johtaminen onkin todella antoisaa: pääsee seuraamaan taitojen kehittymistä ja heidän kasvamistaan paremmiksi yk silöiksi. Johtajalla on suuri vastuu sudenpentu- ja seikkailijaikäisten kanssa, mutta se myös palkitsee johtajaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Sudenpennut ovat 7–9 -vuotiaita innokkaita partiolaisia, jotka ovat valmiita oppimaan uusia taitoja ja jotka odottavat hauskoja hetkiä yhdessä lauman kanssa uuden parissa. Sudenpennut pääsevät jo tutustumaan leirielämään ja kisoihin, mutta toiminta ei ole totista, vaan rentoa yhdessä puuhaamista. Sudenpentuikäisten kanssa toiminnasta parasta onkin juuri innokkuus: sudenpentujen akelanoina toimivat Hannu Heikkinen ja Matti Kupias Lahden Sinisistä kuvailee sudenpentujen johtamisen parhautena ohjelmien suunnittelun, sillä lapsien innostumisen ja aktivoitumisen näkee heti, kun heille on kerrottu päivän suunnitelmista. Myös rehellinen palaute, jota sudenpennut antavat, on johtajan näkökulmasta hienoa, sillä se mahdollistaa mitä parhaimman onnistumisen, kehittämällä omaa johtajuutta palautteen avulla.

Partion on myös tarkoitus kasvattaa, ja sudenpennuille on omia kasvatustavoitteita, joita kohti ohjelmaa tulisi toteuttaa. Sudenpentuikäisten kasvatustavoite on oppia monipuolisen tekemisen kautta ja aikuisen avulla toimimaan ryhmässä ja sen eduksi. Tarkoitus on siis toimia turvallisesti mutta itsenäisesti aikuisen valvomana.

Kasvaminen korostuu myös akelalle sudenpentuajan aikana, sillä akela pääsee auttamaan sudenpentuja kehittymään ja kasvamaan niin partiolaisina kuin ih misinä. “On ollut hienoa nähdä, kuinka lapset kehit tyvät parissa vuodessa, vilkkaammatkin tapaukset ovat rauhoittuneet” kuvailee Hannu ja Matti suden pentujen kasvamista.

Parasta tekemistä sudenpentujen kanssa on konk reettinen tekeminen ja esimerkkinä mukavasta teke misestä Hannu ja Matti nostaa esille linnunpönttö jen tekemisen ja ruuanlaiton. Lisäksi Lahden Sinisissä tärkeä osa tekemistä on purjehtiminen, joka on alka nut viime vuosina kiinnostamaan enemmän myös sudenpentuja. Toiminta on siis hyvinkin arkista, mut ta pohjustaa hyvin tulevaisuutta ja kehittää lapsille uusia Vaikkataitoja.sudenpentujen

johtaminen voi kuulostaa pe lottavalta, ei toiminnan suunnittelu tai lapsien kans sa toiminta ole rakettitiedettä. Tärkeintä on suunnitel la ohjelma hyvin, muistaa itsehillintä ja olla myös itse aktiivisesti läsnä ja innokas suunnitellusta ohjelmasta.

Seikkailijat ovat seuraava askel sudenpentujen jälkeen partion alkutaipal eella. Seikkailijat ovat 10–12 -vuoti aita, joiden ohjelma koostuu ilmansuunnista, jotka si sältävät aktiviteettejä, retkiä, partiokisoja ja haasteita. Seikkailijat sitoutuvat ja tutustuvat partion arvoihin, nousujohteisuuteen ja partion symboliikkaan. Petri Isoluoma Lähteen Vartijoista, joka toimii seikkailijoi den johtajana eli sampona, kertoo seikkailijaiässä lap sien kiinnostuksen kasvavan aktiviteettejä kohtaan, ja heidän ohjeiden ymmärrys ja itsenäinen toiminta ryh mässä on kehittynyt jo paljon. Lisäksi innostus partio ta kohtaan ja halu oppia kasvaa, sillä ymmärrys harras tusta kohtaan on Seikkailijaohjelmanlisääntynyt.eitarvitse

olla monimutkaista, vaan heidän kanssa selviää harjoittamalla perustoi mintaa, lisäämällä siihen hieman yllätyksellisyyttä tai jännitystä. Partiokerta kannattaa suunnitella hy vin, jotta mielenkiinto ohjelmassa pysyy. Seikkailijat ovat kuitenkin vielä lapsia, jotka vaativat jatkuvasti toimintaa ympärillensä. Petrin mukaan “Seikkailija ikäiset ovat erittäin tiedonjanoisia, kun asia on kiin nostava. Eli ole itsekin avoin uusille asioille ja roh keasti kokeile uutta.”

Tärkeintä seikkailijaikäisten johtamisessa on jämäk kä, reilu asenne. Petri toteaa, että “He huomaavat heti, jos pystyvät jossain asiassa vedättämään”, joten tär keää tarkkailla toimintaa ja osallistua itse, muistamal la kuitenkin myös hauskanpidon. Tärkeää on myös pi tää huolta, että kaikilla on mukava olla, eikä ryhmän sisällä ole kiusaamista, joka voi luoda ryhmän jäsenelle huonoa fiilistä ja viedä samalla innokkuutta harrastuk sestaan. Tärkeää on olla edelleen turvallinen aikuinen, joka suojelee ja tukee kaikkia ryhmässä.

Seikkailijoiden johtaminen on johtajallekin antoisa kokemus. Petri nostaa esille parhaana partiomuisto naan johtamisesta johdettavien innostumisen ja kas vamisen partiourallaan. Lisäksi vastuun siirtyminen nuoremmille on johtajallekin hienoa: joh taja antaa tukeaan seikkailijoille, jotta he oppivat ja pääsevät kehittämään omaa joh tajuuttaan.

JUTTU

Hämeen huvit

MILLOIN

23.8.2022 Tesoman Sinisiskot, Tesoman kirkon pihapiirissä

MITÄ TAPAHTUI/TEHTIIN?

Koko lippukunnan yhteinen syyskauden aloitustapahtuma.

OLIKO OHJELMAA TAI PUHEITA?

Tapahtumassa oli lupausten antoa, merkkien jakoa ja jaettiin tapahtumassa myös kaksi ansiomerkkiä.

OLIKO TUNNELMA KATOSSA?

Tapahtumassa oli todellakin tunnelma taivaissa. Paikal la oli lähes 100 Tesiä ja heidän läheisiä ja heistä oli 20 ai van uutta partiolaista.

JA KUKA SINÄ OLET?

Jaana Rothovius, apulaislippukunnanjohtaja

Haluatko teidän lippukuntanne oman tapahtuman näkyviin Täplän Hämeen huvit -palstalla? Lue lisää osoitteesta täplä.fi, ja ilmoita tapahtumanne lomakkeella. Julkaisemme kaikki ilmoitetut tapahtu mat joko painetussa lehdessä tai verkkomediassa.

Täplän toimitus haluaa kuulla mitä kaikkea jännittävää teille on tapahtunut partiossa!

Kirjoita juttu ja lähetä se osoitteeseen tapla@partio.fi

Piirin kootut

Piirin kolme parasta advettikalenterimyyjää palkitaan huimilla palkinnoilla. Eniten kalentereita myynyt myyjä palkitaan 300 € lahjakortilla Scandinavian Outdoor Storeen. Toiseksi ja kolmanneksi tulleet saavat 100 € arvoiset lahjakortit SOS:iin.

Myymällä 12 adventtikalenteria saat tonttumerkin. Hopeisen tonttumerkin saat myymällä 50 kalenteria. Huimat 100 kalenteria myymällä saat hihaasi kultaisen tonttumerkin.

Tehomyyjät eli vähintään 20 adventtikalenteria myyneet saavat lisäksi palkinnoksi ekologisen metallisen juomapullon

Vinkit ja ideat adventtikalenterien myyjille