Samoajasta partiojohtajaksi

Kuva: Emilia Heikinsuo

Samoajien ensimmäiset askeleet polulla partiojohtajaksi

Partiosta puhuttaessa saattaa törmätä kahteen oudompaan sanaan: nousujohteisuus ja vertaisjohtajuus. Nousujohteisuudella tarkoitetaan sitä, että partiopolulla edetessä on tarkoitus haastaa itseään jatkuvasti: opitaan uusia taitoja tai syvennetään vanhoja, kokeillaan uusia asioita ja otetaan enemmän vastuuta. Vertaisjohtajuudella tarkoitetaan puolestaan sitä, että johtaja on samanikäinen tai vain hieman vanhempi kuin johdettavat. Erityisen selkeästi nousujohteisuus ja vertaisjohtajuus tulevat esiin samoajaikäisten (15-17 -vuotiaiden) toiminnassa, kun samoajat ottavat itsenäisempää johtamisvastuuta.

Askeleet ryhmän jäsenestä ryhmän johtajaksi saattavat joskus tuntua pelottavankin isoilta. Siksi uuden samoajan kannattaa ehdottomasti osallistua ryhmänohjaajakoulutukseen eli ROK-kurssille, kertoo Marika Mansikkamäki Valkeakosken Korvenkävijöistä. Marika on ollut aikanaan Suomen partiolaisten työryhmässä luomassa ROK-kurssin sisältöä, ja sen jälkeen ohjannut lukuisia kursseja Akaan alueen samoajille. Kurssiin kuuluu kolme osiota: ensimmäisessä pääpainona on tutustua koko vuoden toimintasuunnitelman tekoon ja kokousiltojen valmisteluun, toisessa retkien suunnitteluun ja johtamiseen ja kolmantena tärkeänä osiona on puoli vuotta kestävä käytännön johtamisharjoittelu. ”Käytännön johtamista samoajat ovat jo päässeet harjoittelemaan, mutta toiminnan suunnittelu on uutta. Sitä opetellaan ROK:illa yhdessä.” Oivalluksia kurssilla herää usein myös keskustelusta, jossa käydään läpi samoajan oikeudet ja velvollisuudet. ”Vastuuta tulee paljon lisää, mutta sen vastapainona samoajalla on oikeuksia esimerkiksi koulutukseen, aikuiseen tukeen ja lippukunnan johtajiston toimintaan”, Marika avaa tämän osion sisältöä.

Kuva: Niko Rautanen

Hyvä johtaja on valmis kehittämään toimintaansa ja haluaa, että johdettavilla on niin kivaa, että he haluavat seurata sun jalanjälkiä.

Miltä ryhmän johtaminen samoajana sitten tuntuu? Siihen saimme vastauksia kahdelta tarpojavartion johtajalta, Emilia Honkaselta Roineen Tytöistä ja Riku Rahikkalalta Toijalan Eräveikoista. Molemmat kertoivat aikanaan lähteneensä johtajapestiin kavereiden mukana, mutta myös kiinnostuksesta olla johtajana ja esikuvanana nuoremmille. ROK-kurssilta sai hyviä käytännön neuvoja perusasioista ja varmuutta aloittamiseen. Alussa ei tosiaankaan vielä tarvitse osata kaikkea, vaan asenne ratkaisee. ”Hyvä johtaja on valmis kehittämään toimintaansa ja haluaa, että johdettavilla on niin kivaa, että haluavat seurata sun jalanjälkiä”, Emilia toteaa. Rikun mielestä tärkeää on lisäksi kohdella vartiolaisia reilusti ja osata kuunnella. Vaikeinta kummankin mielestä on ollut ymmärtää, kuinka paljon etukäteissuunnittelua toiminta vaatii. ”Kokonaisuuden hallinta on vaatinut opettelua ja usein jotakin pientä meinaa unohtua – esimerkiksi tiedottaa tapahtumista riittävän ajoissa”, Riku kertoo. Organisointikyky, asioiden ennakkosuunnittelu ja vastuun ottaminen ovatkin niitä taitoja, joita molemmat kokevat oppineensa eniten. Nämä kaikki ovat taitoja, joista on varmasti hyötyä myös partion ulkopuolella.

Mitä terveisiä kokeneemmat partiolaiset haluaisivat lähettää johtajapestiä vielä pohtiville samoajille? ”Kannattaa ehdottomasti ryhtyä hommaan! Ympärillä on aina muita, joilta saa apua, jos jotain ei tiedä tai osaa”, Emilia kannustaa. ”Jos vastuu nuoremmista tarpojista tuntuu alkuun liian isolta, voi johtajuutta harjoitella myös oman samoajavartion johtajana”, Marika muistuttaa. Hän haluaa lähettää terveisiä myös samoajien tukena toimiville samoajaluotseille. Samoajaiässä usein ratkeaa se, oletko partiolainen koko ikäsi vai et. Omat samoajat kannattaa oppia tuntemaan ja tarjota sopivassa suhteessa vastuuta ja tukea. ”Jos haluat varmuutta rooliisi, kannattaa osallistua tarpojaluotsikurssille”, Marika vinkkaa.