UY NRO 3 / 2013 by Uusi Yhteys lehti

Ä SI VEN DO P RNÅ SV A EN 28 SK -3 A 1

UUSI YHTEYS.SE NRO 3 2013

VIRPIN ELÄMÄSSÄ ON

JUMALAN PUHETTA 4 22

UUSI TEEMAVUOSI EVANKELIOINTI ASKELEET VIEVÄT ETEENPÄIN KYÖSTIN JA TANJAN ELÄMÄNKOKEMUS

PÄÄKIRJOITUS: SISÄÄNPÄIN LÄMPIÄVÄ TOIMINTA

LAHJOITA

ULKOMAANKASSA: 90-2 PG 1787LA N VIITE: ABEL

Abellaanien perhe työskentelee Aracenassa. Näkynä on perustaa uusia seurakuntia ja rohkaista paikallisia uskovia lähetystyöhön ja evankelioimiseen. ”Lähetystyö on elämämme syy, muuta vaihtoehtoa ei ole. Rakastamme totella näkyä ja sitä mitä seikkailuja se tuo tullessaan. Yhdessä neljän lapsemme kanssa sydämemme palaa sieluja voittamaan. Espanja on meidän peltosarkamme, jonka Jumala on meille valinnut. Menemme iloten.” - Francois ja Taru Abellan Auta Abellaanien perhettä tekemään työtä. He asuvat Andalusian alueella, etelä Espanjassa. Francois ja Taru ovat aloittaneet työn Sierra Morenassa, jossa on satoja kyliä ja tuhansia ihmisä, jotka vielä ei ole saaneet kuulla hyvää sanomaa Jeesuksesta!

AJANKOHTAINEN TARVE: Abellanien kannatuksen korjaus, evankelioimistyö ja radiotyö. Esimerkki: Radiomainos kokouksista 20 viikkoa, yhtenä päivänä viikossa maksaa 500 kr. 2 UY 3/2013

NRO 3 2013 5 6 10

PÄÄKIRJOITUS SISÄÄNPÄIN LÄMPIÄVÄ TOIMINTA

SIVU 16

VIRPIN ELÄMÄSSÄ ON JUMALAN PUHETTA

YHTEISISSÄ JUHLISSA LUODAAN YSTÄVYYTTÄ AJANKOHTAISTA TULIKO STRESSI?

RAULI LEHTOSEN KOLUMNI 8000 NUORTA KESKELLÄ METSÄÄ

14 22

JUMALA KUTSUU... MITÄ VASTAAN HÄNELLE?

SIVU 13

ONKO LUVALLISTA VETÄÄ VITSEJÄ JUMALANPALVELUKSISSA?

ASKELEET VIEVÄT ETEENPÄIN KYÖSTIN & TANJAN ELÄMÄNKOKEMUS

PÅ SVENSKA

KYNÄEVANKELISTA

FESTIVAL I BANGLADESH STOR GLÄDJE I PAROIL!

ONKO SE KIRJOITETTU LYIJYKYNÄLLÄ?

SIDAN 30

HÄRLIGT UNGDOMSLÄGER

VASTAAVATOIMITTAJA: TIMO HAKKARAINEN, 070-754 24 26 TOIMITUSSIHTEERI: TIMO PELLINEN, 073-953 11 60 ART DIRECTOR: JONAS PÄIVÄRINTA, 076-028 43 36 TILAUSTENHOITAJA: MAIRE LEPPIOJA, 070-092 65 57 MAIRELEPPIOJA@GMAIL.COM

UUSI YHTEYS ON RUOTSINSUOMALAISTEN HELLUNTAISEURAKUNTIEN YHTEYSLEHTI. 30. VUOSIKERTA

PUBLIC OFFICER: MIKA KOSONEN, 076-307 77 39 MIKA.KOSONEN@GMAIL.COM 100-TUKIRENGAS - VOIT TUKEA LEHDEN ILMESTYMISTÄ 100 KR VUOSIKERTA TILILLE PG 178790-2, MERKINNÄLLÄ ”100-TUKIRENGAS”.

VUOSIKERTATILAUS - VOIT TILATA NELJÄ KERTAA VUODESSA ILMESTYVÄN UY-LEHDEN RUOTSISSA 160 KR JA SUOMEEN 210 KR. TOIMITUKSEN OSOITE: UUSI YHTEYS c/o BORÅS FINSKA PINGSTFÖRSAMLING KUNGSGATAN 58, 50335 BORÅS SÄHKÖPOSTI: TOIMITUS@UUSIYHTEYS.SE KOTISIVU: WWW.FINSKAPINGST.ORG MATERIAALI SEURAAVAAN LEHTEEN 1. LOKAKUU 2013 MENESSÄ.

3 UY 3/2013

UUSI TEEMAVUOSI EVANKELIOINTI Syksyllä 2013 alkaa ”Seurakunnan evankeliointi”-teemavuosi. Ruotsissa asuu suomentaustaisia noin 700.000 ihmistä. Siirtolaisia muista maista löytyy toista miljoonaa. Uskovina meidän jatkuva haaste on olla jakamassa sitä hyvää, pelastusta ja siunausta, jota itse olemme kokeneet. Jumala haluaa käyttää juuri sinua kertomaan hyviä uutisia ystävillesi! Tämän vuoden aikana tulemme inspiroimaan uskovia ja seurakuntia jakamaan hyvää sanomaa Jeesuksesta. Uusi Yhteys on yksi hyvä väline jota voit käyttää evankeliumin jakamisessa. Tulemme myös käynnistämään elämä. se kotisivun jossa tulee olemaan hyviä videoita ja tekstejä jotka todistavat Jeesuksesta. Tätä kotisivua voit mainostaa ihmisille. Haluamme myös tulla vierailemaan ryhmissä ja seurakunnissa. Uskomme että opetus evankelioinnista muuttaa ja inspiroi uskovia elämään suolana ja valona arjessa! Ota yhteyttä jos haluatte että tulemme vierailemaan teidän seurakunnassa tai ryhmässä. Myös aktioita järjestetään Intiaan ja Espanjaan. Katso infovideo finskapingst.org. Terveisin Jonas Päivärinta, Borås 0760284336 Tero Ojasalo, Eskilstuna 0708495760 4 UY 3/2013 1/2013

PÄÄKIRJOITUS

SISÄÄNPÄIN LÄMPIÄVÄ TOIMINTA Maamme runsaan neljänkymmenen Ruotsinsuomalaisen helluntaiseurakuntien ja ryhmien kuva on kunkin paikkakunnan omaleimaisuudesta huolimatta huolestuttavan yhtenäinen: Toiminta on liiaksi kääntynyt sisäänpäin. Tämä ilmiö on vuosien seurausta ja se on saanut seurakuntiemme päätarkoituksen hämärtymään. Seurakuntiemme varsinainen kasvuaika sijoittuu 1970 ja 1980-luvuille. Uskovien määrän nousuun löytyi monia syitä. Kielitaidottomuus ja siirtolaisuuden mukana tuoma orpous veti väkeä suomalaisten pariin. Vieraalla maalla oltiin lisäksi avoimempia evankeliumille kuin koti-Suomessa. Yli-vainiolaisuuden aika synnytti laajaa mielenkiintoa hengellisiin asioihin myös täällä Ruotsin puolella ja sen myötä monet päätyivät omaan uskonratkaisuun. Mutta kasvun ansioksi tulee lukea myös uskovien aktiivisuus lähimmäistensä hyväksi. Uutta elämää Kristuksessa ei haluttu jäädä panttaamaan vaan nähtiin välttämättömäksi kertoa siitä myös muille. Naapureita, tuttuja ja työkavereita kutsuttiin hengellisiin tilaisuuksiin. Lehtikampanjoita järjestettiin suurjakeluina kaikille paikkakunnan suomea puhuville. Hyvää Sanomaa lähdettiin jakamaan ovelta ovelle ja kaikki asumalähiöt käytiin lävitse. Lehtien lahjatilauksia tilattiin kiinnostuneille. Niin sanotun kotilähetystyön luonteeseen kuului ilmaisten puhe- ja laulukasettien jako, joista sadat suomalaiset pääsivät osallisiksi. Pyhäkoulut ja kerhot, leireistä puhumattakaan, olivat merkittäviä seurakuntakasvun aikaansaajia. Kasvun vuosikymmenet olivat epäilemättä myös vaivannäön aikaa. Oma mukavuuden tavoittelu pidettiin aisoissa, oltiin valmiit lähtemään liikkeelle lähimmäisten hyväksi. Mutta mitä on päässyt tapahtumaan?

Itsekriittinen tarkastelu on välttämätöntä korjauksen aikaan saamiseksi. Kuinka monta ulospäin suuntautuvaa tapahtumaa mahtuu seurakuntiemme toimintaan vuoden aikana? Tällä en tarkoita sitä että seurakuntien kotisivuilta voi käydä kuuntelemassa kokoussaarnoja tai lähiradiosta voi seurata viikoittaista lähetystä. Useimmilla paikkakunnilla pidetään sunnuntain kokous ympäri vuoden mahdollista kesäkuukausien seisausta lukuun ottamatta. Onko näihin tilaisuuksiin pyydetty maanmiehiämme ja naisia? Onko haluttu jakaa uskonelämän iloa myös niille, joilta se vielä puuttuu? Mahtuuko vuoden suunnitteluun määrätietoista ja strategista ajatusta, miten suomea puhuvia voitaisiin vielä tavoittaa? Luisuminen oman sisäänpäin lämpiävän toiminnan pyörittämiseen tapahtuu nopeasti, jos ei olla valppaita. Kuinka helposti tyydytään siihen että sama joukko käy hengellisissä tilaisuuksissa viikosta toiseen. Niin arvokasta kuin onkin uskovien kokoontua yhteen säännöllisesti, emme saa unohtaa että Jumalalla on suuremmat suunnitelmat paikkakuntiemme lähimmäisten voittamiseksi.

maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä.” Sisäänpäin lämpiävä seurakunta ei ole raamatullinen uskovien yhteisö. Valon tulee päästä näkymään. Kuin kaupunki vuoren rinteellä, seurakunnan on tarkoitus yhdessä loistaa valoaan. Kaupunki ei ole yksi eikä kaksi taloa, siihen tarvitaan suurempi kokonaisuus. Ruotsinsuomalaisina seurakuntina meillä on syytä pysähtyä ja tarkastella itsekriittisesti toimintamme sisältöä. Meillä ei ole varaa hukata kallista etsikkoaikaa vain omien tarpeitten tyydyttämiseksi. Voimmeko sanoa, että olemme kaikkemme tehneet lähimmäisten hyväksi? Tuskin. Alkavana syystoimikautena siirrymme ruotsinsuomalaisina helluntailaisina kolmanteen osaan teemavuosi jakoamme. Nyt on vuorossa evankeliointi. Annetaan Jumalan saada innoittaa meitä uusiin, rohkeisiin ja vaivannäköä vaativiin yrityksiin uusien ihmisten saavuttamiseksi. Elämme edelleen mahdollisuuksien ajassa.

Myös kokousten sisältö voi ajan saatossa muuttua yksinomaan sisäpiiriläisiä varten. Kielenkäyttö, sanavalinnat ja kokouskäyttäytyminen tähtää vain koodikielen omaavien tarpeitten tyydyttämiseen. Jos tilaisuuksiimme tulee ensikertalaisia tai pitkään poissa olleita, osaammeko ottaa heidät vastaan kohteliaasti ja asianmukaisella tavalla? Rakkaudellinen lähestymistapa edellyttää nimittäin hengellistä valveutumista ja lähimmäisen arvon ja ainutlaatuisuuden ymmärtämistä. Oikean ja terveen seurakuntaelämän painopisteet löytyvät edelleen Raamatusta. Syystoimikauteen lähtiessämme voimme miettiä paikkakunnillamme miten meissä toteutuu Jeesuksen sana: ”Te olette

Timo Hakkarainen on Tukholman Finska Filadelfian johtava pastori. Hän on myös UY-lehden päätoimittaja. timo@finskafiladelfia.se

5 UY 3/2013

YHTEISISSÄ JUHLISSA LUODAAN YSTÄVYYTTÄ TEKSTI: TIMO PELLINEN KUVAT: HEIMO LINDEMAN, JONAS PÄIVÄRINTA, TIMO PELLINEN

Ruotsinsuomalaisessa helluntaityössä on kaksi suurta vuotuista tapahtumaa. Ne ovat keväänpuolelle sijoittuva Helluntaikonferenssi ja Juhannusjuhlat keskikesän juhlana. Myös maakunnalliset juhlat on hyvä muistaa, sillä ne kokoavat aina lähialueen väen yhteen. Tänä vuonna oli ensimmäinen kerta, kun kiertävät konferenssit on järjestetty uudelleen. Tukholman, Södertäljen ja Eskilstunan alueella järjestettiin Kevät-

6 UY 3/2013

konferenssi ja Länsi-Ruotsissa Gräfsanäsissä Juhannusjuhlat. - Periaatetta on tervehditty myönteisesti, sillä erityisesti Länteen väen saaminen on ollut hankalaa. Nyt vahvistetaan näitä juhlia helluntaikansaa kokoavana voimana. Yhteyttä tarvitaan erityisesti nyt kun suomalaisten ikärakenne on muuttumassa vanhemmaksi. Tukholman Kevätkonferenssi pidettiin Märstassa. Juhlapuhujana oli Helsingistä Markku Tuppurainen. Gräfsnäsin Juhan-

nusjuhlilla puolestaan pääpuhujavastuun kantoi Hannu Puustelli Kankaanpäästä, missä hän on viimeksi palvellut. Vuoden kulutta Konferenssin järjestää suunnitelmaan mukaan Eskilstuna ja Juhannusjuhlat ovat samassa paikassa eli Gräfsnäsin Leirikylällä. Maakuntajuhlia järjestetään myös paikkakuntakohtaisten suunnitelmien mukaan. Kaikki nämä yhteiset juhlat luovat ystävyyttä, mitä me ruotsinsuomalaiset niin kipeästi tarvitsemme!

TULE JA KOE KAIROSKURSSIN ELÄMÄÄ MUUTTAVA VOIMA TEKSTI: SIRPA SILTANEN KUVA: KIMMO SILTANEN

Eskilstunassa järjestettiin Kairoskurssi toukokuussa. - Meillä oli Kairoskurssi Eskilstunassa, joka päättyi juuri menneenä sunnuntaina. 15 henkilöä vetäjien kanssa oli innolla aloittamassa toukokuun alussa Kairos kurssin Eskilstunassa Raija ja Simo Lagerin johdolla. Kurssi on ollut käänteentekevä myös heidän niin sisäisen kuin ulkoisessa ajattelutavassa koko Raamatun sanomaa nähden. Se on alkanut omasta elämästä ja jatkuen aina maan äärin saakka. Kurssilaisia oli Stängnäsistä, Eskilstunasta sekä Katrineholmista. - Odotukset olivat moninaiset, yksi sanoi tulleensa, kun ystävä kehotti ja päättäjäispäivä kysyi, että saako kurssin käydä uudelleen. - Toinen kertoi saaneensa yhdessä viikonlopussa tiivistettynä enemmän kuin yhdenvuoden aikana koulussa. Uutta kurssia on jo kaavailtukin viikoille 41 ja 42 yhteistyössä Södertäljen kanssa. Tuntuu siltä, että tulokkaita on jo ovella odottamassa. Pastori Tero Ojasalo kävi myös kurssin ja kehottaa lämpimästi kaikkia käymään kurssin. - Erikoisesti työntekijöiden pitäisi mielestäni käydä tämä kurssi, Tero toteaa. - Mahtavinta kurssissa oli se kuinka se avaa ja vaikuttaa sisäisessä maailmassa. - Itse kävin kurssin kaksi vuotta sitten Gräfnäsissä ja olen tänä aikana huomannut miten se jatkuvasti auttaa minua ymmärtämään asioita Jumalan näkökulmasta katsottuna. Sitä tulee helposti kotisokeaksi, tottuu ihmisiin ja rakenteisiin ja pitää omaa kulttuuriaan ainoana oikeana. - Kehotan koko Kairoskurssiväen kanssa - tule ja koe!

7 UY 3/2013

ETTÄ PUHDAS OISIN

EDESSÄ SUN TEKSTI: MARJUT RAJALA ANNA PYHYYTESI KOSKETTAA, LÄSNÄOLOSI MEITÄ VIRVOITTAA. RISTILLÄ MEIDÄT SOVITIT, KALLIILLA HINNALLA OSTIT. SINÄ AINOASTAAN OLET PYHÄ, ME SYNTIÄ VASTAAN TAISTELEMME YHÄ. RISTIN JUURELLE SAAVUN, SIINÄ NÖYRÄSTI TAIVUN. SINUN KÄRSIMYSTÄSI MUISTELEN, ANTEEKSIANTOA RUKOILEN. PYYHI POIS SYNTINI MUN, ETTÄ PUHDAS OISIN EDESSÄ SUN. SINUA KIITÄN NYT AIN, KUN ANTEEKSI SYNTINI SAIN.

8 UY 3/2013

TULKAA MINUN LUOKSENI! TEKSTI: PIRJO SIPONEN Matteuksen evankeliumi 11:28-30: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette raskasta työtä ja kannatte taakkoja,niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltäni. Näin te löydätte levon sielullenne, sillä minun ikeeni on sopiva ja minun kuormani kevyt.” Tässä Jeesus kutsuu luoksensa kaikkia niitä, jotka ovat väsyneitä, tekevät raskasta työtä ja kokevat kantavansa raskaita taakkoja. ”Tulkaa minun luokseni...” Tuo kutsu on kuin pimeyteen tunkeutuva valon säde, kuin kylmyyteen puhaltava lämmin tuulen henkäys. Millaisia taakkoja me kannammekaan? Joku on väsynyt jokapäiväisestä raskaan työn raatamisesta. Joku on väsynyt elämäänsä, yksinkertaisesti vain elämiseen, sen moninaisten ongelmien selvittelyyn ja ratkaisun etsimiseen. Raskas työ ilman säännöllistä lepoa uuvuttaa niin ruumiillisesti kuin henkisesti. Kannamme monien ongelmien, huolten ja sairauksien taakkoja. Sisimmässämme kannamme asioita, joista emme voi kenellekään puhua. Ja monet asiat saattavat tulla niin raskaiksi sydämessämme, että menetämme halun elää, masennumme. Tai sitten pakenemme elämää ja sen todellisuutta alkoholiin ja huvituksiin. Mielessä saattaa väijyä myös itsetuhon ajatuksia. Ei ole voimaa löytää elämälle minkäänlaista mielekkyyttä. Elämä on vastenmielistä. Näin sanoi eräs mies Japanissa muutamia vuosia sitten, kun hän otti suuren rekka-auton ja ajoi sillä keskellä Tokyon kaupunkia päin jalankulkijoita. Tuossa onnettomuudessa moni sai surmansa ja moni loukkaantui. Kun sitten mieheltä kysyttiin, miksi hän

teki näin, niin hän vastasi, että sentähden,kun elämä on käynyt niin vastenmieliseksi ja inhottavaksi. Tuo Kristuksen kutsu kuuluu myös hartaan uskonnollisille ihmisille. Puhuttaessa uskonnoista ja uskonnosta, niin kaikilla uskonnoilla on yksi yhteinen piirre, nimittäin yritys oman hyvän elämän ja hyvien töiden kautta miellyttää Jumalaa, ansaita Jumalan mielisuosio. Mutta tällainen yrittäminen vain väsyttää ja ennenpitkää käy raskaaksi. ”Tulkaa minun luokseni”! Mitä tämä Kristuksen kutsu tarkoittaa? Se tarkoittaa juuri sitä, mitä Hän sanoo; tulemista Hänen luokseen, jättämistä elämämme Hänen käsiinsä ja johtoonsa ja Hänen tahtonsa alle. Jumala kutsuu jokaista ihmistä lepoon, rauhaan ja yhteyteen kanssansa. 300-luvulla elänyt kirkkoisä Augustinunus on sanonut; ”Ihminen on niinkauan levoton kunnes hän löytää levon Jumalassa. Mistä levottomuus johtuu? Se johtuu siitä, että ihminen on erossa elävästä Jumalasta synnin tähden. Lepo ja rauha löytyy vain Jeesuksen luona. Miksi? Siksi, että Jeesus kuoli ristillä meidän pahojen tekojemme ja syntiemme tähden. Meidän kaikki taakkamme, sairautemme, kipumme Hän kantoi ja kärsi ristinpuulla, ne sälytettiin Hänen päällensä. Tämän tähden, jokainen joka tulee Jeesuksen luo, ja uskoo Häneen, löytää levon ja rauhan. ”Ottakaa minun ikeeni päällenne... niin te löydätte levon sielullenne.” Jeesus kutsuu ottamaan Hänen ikeensä päällemme. Mikä on ies ja mitä se tuo mieleemme? Eiköhän se tuo mieleemme jotakin hyvin raskasta. Tosiasiassa, ies on apuväline. Kun maata

kynnetään härillä, niin kaksi härkää voidaan sitoa yhteen tällaisella ikeellä, ja niin ne voivat yhdessä kyntää maata paremmin ja näin voidaan käyttää härkien työvoimaa paremmin hyväksi. On olemassa myös sellainen ies, joka on tehty ihmisen olkapäiden muotoiseksi. Kun sitten pannaan tällainen ies olkapäille, niin sillä voidaan kantaa hyvin paljon raskastakin tavaraa. Tässä on ihmeellinen kuva Kristuksen ikeestä. Minkä muotoinen se on? Se on ristin muotoinen. Jeesus kantoi ristillä meidän sairautemme, kipumme ja syntimme, meidän taakkamme. Monet ihmiset luulevat, että kristittynä, uskovaisena oleminen on raskasta, synkkää. Mutta se on täysin väärä ajatus ja luulo. Päinvastoin. Jeesus tuli helpottamaan meidän elämämme taakkaa, kantamaan meitä, antamaan levon. Hän tuli kantamaan meidän elämämme taakkoja, kulkemaan meidän kanssamme. Ies auttaa siis kantamaan painavaa taakkaa.Samalla tavalla, kun olemme ottaneet päällemme Kristuksen ikeen, niin se antaa meille voiman kantaa inhimillisesti ajatellen liian suuriakin taakkoja. Kun uskomme Kristukseen ja seuraamme Häntä, niin silloin päällämme on, tai kannamme Kristuksen iestä, joka tekee elämän taakkamme kevyeksi. Sentähden, uskovan tie, uskon tie on ihana tie. Se on tie, jolla kuljemme Kristuksen kanssa Häntä seuraten, ja se tie vie Taivaaseen. ”Tulkaa minun luokseni...” Tänään Kristus kutsuu Sinua tulemaan Hänen luoksensa ja antamaan elämäsi kaikkine taakkoinensa Hänelle. Ja Jeesus sanoo Joh.6:37 ”..ja sitä, joka tulee minun luokseni, minä en ikinä heitä ulos.

9 UY 3/2013

AJANKOHTAISTA

TULIKO STRESSI? TEKSTI: TIMO T. PELLINEN KUVA: MAIRE SALEHAG

Lomat ovat takana. Tuleeko parin viikon jälkeen mieleen karmea ajatus: Milloin on seuraava kesäloma? Saako seurakunnassa todella olla kotona, Jumalan Sanan opetuksessa ja rakkaudellisessa ilmapiirissä? Oletko todella saanut huilattua, vai ovatko jatkuvasti mielessäsi lomillakin olleet seurakunta-asiat? Miten talous pyörii, kun kesäkuukausina seurakunnan tulot tahtovat laskea? Onko jumalanpalveluksissa tärkeät henkilöt paikalla? Muistaako miksaaja tulla paikalle?

Suhtautumistapa ratkaisee

Seurakuntatyö on haastavaa. Työ ihmisten parissa, yhdessä eläminen erilaisissa elämäntilanteissa asettaa kaikille osapuolille omat haasteensa. Liian usein vain harvat kantavat vastuu eri toimintamuodoista. Taustalla voi olla pula vastuunkantajista, mutta myös, että osata sanoa ei! Lopulta ”hikiämpäri” -väittämä on totta, kun mitään ei saakaan tehtyä kunnolla. Aktiivisina seurakuntalaisina on periaatteessa vain kaksi tapaa suhtautua vastaan tuleviin asioihin: Rationaalinen ja emotionaalinen. Lähellä on myös empaattisuus. Ensimmäinen on suhtautumista asioihin järkipohjaisesti. Se ratkaisee ongelmia ja tekee loogisia johtopäätöksiä. Esimerkiksi vaikean tapauksen jälkeen jotenkin vain pystyy itsensä nollaamaan eikä ota asioita mielenpäälle taakaksi asti kannettavaksi. Jälkimmäinen on vaikeammin selitet-

10 UY 3/2013

tävissä, mutta tarkoittaa toisen ihmisen tunteisiin eläytyvää, tunnepohjaista mukana elämistä. Tällöin saattaa esimerkiksi sielunhoitajalla olla suuremmat stressit kuin asianomaisella. Seurakunnan työssä, sielunhoidossa, on ratkaistavaa oma suhtautuminen kulloisiinkin tilanteisiin. Tärkeää on muistaa jatkuvasti oma jakaminen.

Käytännössä mitä?

Tuntuuko siltä, että olet innostunut ja hyvällä mielellä uuden syyskauden alkaessa ja että saat työstäsi nautintoa? Työterveyslaitos Suomessa puhuu työn positiivista puolista puhumisesta, jonka mukaan tulisi työstä ja sen tekemisestä puhua hyviä puolia. Kaikki tiedämme stressin, työuupumuksen ja työttömyyspuheet. Myönteinen kuitenkin työvire on ensiarvoisen tärkeää. - Ihannetilanne olisi, että aika kuluisi - edes aika ajoin - työn parissa kuin huomaamatta. Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä, Työterveyslaitos toteaa. - Työntekijä on tarmokas ja omistautunut, uppoutunutkin, sinnikäs vastoinkäymisissä ja ylpeä työstään. Hän kokee työnsä merkitykselliseksi, sopivan haasteelliseksi ja inspiroivaksi. Seurakuntatyössä tarvitaan yhteen hiileen puhaltavaa, hyväksyvää ja uudistushakuista henkeä. Seurakuntakin vahvistaa jäsentensä myönteisiä käsityksiä itsestään. Se auttaa löytämään voimavaroja ja taitoja, jotka kenties ovat työnteki-

jältä itseltään piilossa tai hukassa. Vastaavasti kilpailuhenkinen ja nujertava yhteisö voi lannistaa.

Rohkaisijoita tarvitaan

Seurakunnassa tulisi lopultakin oppia lausumaan ”Kiitos!”. Myönteisesti vaikuttava vuorovaikutus tarkoittaa huomion kiinnittämistä onnistumisiin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Epäkohtia pystytään käsittelemään rakentavasti ja sinnikkäästi. Puhutaan siis myönteisiä rohkaisun sanoja ja kannustetaan. Arvioidaan virheet, jos (kun) on aihetta. Kasvua tapahtuu parhaiten juuri näin armon ja kannatuksen iltapiirissä. Silloin kaikki menestyvät. Pyhän Hengen armolahjat ilmentyvät parhaiten sellaisessa seurakunnan ilmapiirissä, missä ei olla vihollisia vaan armahtavia ystäviä. VINKKEJÄ VARTEENOTETTAVAKSI Työterveyslaitos antaa seuraavia vinkkejä, jotka sopivat hyvin myös sovellettavaksi seurakuntaelämään. 1. Ylläpidä myönteistä asennetta tiukoissakin tilanteissa. 2. Tue työtovereitasi, tarjoa apuasi tarvittaessa. 3. Ole aloitteellinen. 4. Ota vastuu omasta käyttäytymisestäsi ja toiminnastasi. 5. Arvosta kollegojasi. 6. Suhtaudu rakentavasti ristiriitoihin. 7. Ole ystävällinen ja huomaavainen työtovereitasi kohtaan.

>> JAKSAAKO SEURAKUNTASI PASTORI, JOHTORYHMÄ TAI AKTIIVISET VAPAAEHTOISET VUODESTA TOISEEN KANTAA VASTUUNSA? MITÄ VOITAISIIN TEHDÄ YHDESSÄ, ETTÄ TAAKKA KEVENISI JA KAIKKI VOISIVAT HYVIN NIIN FYYSISESTI KUIN HENKISESTI?

SAITKO LADATTUA ”AKKUJASI”? ”Sää on ollut tänä kesänä todella hienoa. Kuusi viikkoa kesälomaa hurahti ja nyt alkaa arkinen aherrus Herran elopellolla. Siunausta teille, jotka aherratte myös Uusi Yhteys lehden parissa. Teette hienoa työtä.” - Veijo Nikka, Mariestad

UY-GALLUP. Esitimme muutaman kysymyksen tästä ajankohtaisesta aiheesta. Tämä lehtikin ilmestyy Gräfnäsin Työntekijäpäiville. Siellä nähdään toivottavasti mahdollisimman monta levännyttä vastuunkantajaa. 1) Miten lepäsit, miten “avkoplasit” eli otit etäisyyttä arkirutiiniin vai painoivatko työt ja seurakunta-asiat jatkuvasti mieltä? 2) Syyskausi alkaa jälleen. Miten olet valmistautumassa tulevaan? 3) Miten mielestäsi voisi levätä parhaiten? 4) Tuntuuko työ joskus yksinäiseltä puurtamiselta ja olisiko mahdollista maakunnallisesti tai herätyksenä tehdä painokkaammin yhteistyötä? 5) Mitä odotat hengellisesti itsellesi ja seurakuntaan toisille kanssaihmisille?

TERO OJASALO, ESKILSTUNA

MARKKU VÄLIAHO, LULEÅ

1) Uiden, lenkkeillen, luonnossa kävellen, aurinkoa ottaen, puutarhatöitä tehden sekä tietysti sukulaisia tapaillen, olivat mun tapoja ”avkoplata”. Työasiat ja onnistuin siinä niin, hyvin, että töihin tullessani olin unohtanut toimiston ulko-oven henkilökohtaisen koodinkin :). Työasiat eivät painaneet. 2) Valmistaudun tulevaan syksyyn rukoillen, kuunnellen raamatunopetuksia netistä sekä suunnitellen syksyn asioita mielessäni ja hieman ennen töiden alkamista kalenteria selaillen. 3) Mielestäni paras tapa levätä kunnolla on mennä lomalle sellaiseen paikkaan, jossa työasiat eivät ole edessäsi. Sulkea puhelin. Olla luonnossa ja hiljentyä Jumalan edessä saaden niistä voimaa ja jaksamista työhön. Onko työ välillä yksin puurtamista? 4) Välillä, mutta hyvin olen saanut tukea työpaikallani seurakuntalaisilta sekä kollegoiltani. Itse pidän tärkeänä yhteistyötä laajemmassa mittakaavassa, joten ”komppaan” maakunnallista ja herätysliikkeenä tehtävää tai jopa eri kirkkokuntien välistä yhteistyötä.

1) Loma jatkuu. Toiminta alkaa syyskuun alussa. Ihan kotipiirissä ja uskovien nuorien elämää/kasvua seuratessa. Muutaman pikkuretken olen tehnyt luontoon ja ystävien/tuttujen pariin. 2) Lukemalla Raamattua, pitäen mielessä: Edessä on aina parempaa ja lopputulos on täydellinen. 3) Nukkumalla riittävästi/ käydä hiljaisessa luonnossa mistä puuttuu kaikki yhteiskunnan häiriötekijät. 4) Pienissä kuviossa on yksinäisyys hyvä apu, silloin voi luottaa enemmän Herran läsnäoloon. Opetella kuuntelun jaloa taitoa. Kysellä hiljaisuudessa neuvot miten ja kenen kanssa ja missä mennään yhdessä eteenpäin. Pitkät matkat sanelevat omat ehtonsa. Tässä iässä on parempi tehdä oikeita "töitä" kuin tehdä "töitä" oikein. 5) Saisin avun, kun sitä tarvitsen ja voin välittää apua toisille, kun he tarvitsevat.

11 UY 3/2013

Kolumni RAULI LEHTOSEN Ukrainalainen isäntäni, Jurij Kulakevitsh, vei minua Kiovan keskustasta kovaa vauhtia autollaan yhä etäämmälle pääkaupungin asutuskeskuksia. Jokin aika sitten hänet oli valittu Euroopan helluntaiherätyksen nuorisotyön johtoryhmään ja hän oli kertonut minulle, että ainakin kymmenenä vuotena peräkkäin tuhannet nuoret olivat kokoontuneet Jumalan Sanan kuuloon keskellä kesää. Parhaillaan heitä oli ollut 8000 vuosi-pari sitten. Yhtäkkiä luku tuntui liioitellulta. Jos siinä oli hitusenkaan perää, tuntui aivan mahtavalta ajatella, että seuraavana päivänä saisin haastaa koko joukon lähetystyöhön. Pelonsekaisin tuntein ajattelin: Mitä jos tuhannet nuoret vastaisivat haasteeseen ja haluaisivat kaikki lähteä lähetyssaarnaajiksi? Mitä silloin tekisimme? Mistä järjestäisimme heille kannatukset? Kuvittelin että ukrainalaiset olivat vuokranneet jonkin urheilukeskuksen tai hallin, niin kuin Seinäjoella tekevät, mutta ei … Olimme jo ajaneet parisen tuntia upeata moottoritietä, kun käännyimme kapealle kylätielle. Kuskimme väisteli sateen kaivertamia aukkoja ja väliin suuret lehmä- ja lammaslaumat hidastivat matkantekoamme. Mitä pidemmälle ajoimme, sitä harvinaisemmaksi kylät ja mökit kävivät. Tie muuttui kapeaksi soratieksi, metsäpoluksi ... Pohja hipoi muutaman kerran maata, kun ajauduimme yhä syvemmälle synkkään metsään. Kun epätoivoni kaikki mittarit löivät pohjaan, polku päättyi. edessämme olevaan puomiin, jonka edessä virkapukuihin pukeutuneet tarkastajat tulivat tutkimaan kuljettajamme papereita. Tarkistuspaikan vieressä paloi nuotio ja sen päällä keitettiin avotulen alla kahvia! Pian eteemme avautui lähes äärettömältä näyttävä telttameri – keskellä metsää ja tuhansia nuoria joka puolella. Monet heistä kiirehtivät juuri suuren katoksen alle Raamatut kainalossaan Sanan tut-

12 UY 3/2013

8000 NUORTA KESKELLÄ METSÄÄ kistelu- ja rukoushetkeen. Sisimmässäni koin jotain samaa, kun 1960-luvulla tulin ensimmäistä kertaa Katinalan helluntaikonferenssiin. Erona vain se, että tämä konferenssi oli järjestetty keskelle metsää ja kaikki olivat Sanan nälkäisiä nuoria.

Ruotsi hävisi

Konferenssin jälkeen minulle kerrottiin edelliskesän jalkapalloilun EM-kisoista, jossa Ruotsin ja Ukrainan joukkueet oli arvottu samaan ryhmään. Ne joutuivat kohtaamaan toisensa Kiovassa, jonne oli saapunut sama määrää jalkapallofaneja kuin mainitsemaani Malynin nuorisokonferenssiin. Ruotsin faneille oli järjestetty majoitus Dnjepr-joen saaren leirintäalueelle. Suuri osa heistä oli palvonut päivisin kuningas alkoholia ja kun Ruotsi sitten illalla hävisi Ukrainalle, fanien käyttäytyminen oli käynyt pohjalukemissaan. Vesisateet ja myrskyt eivät nostaneet maanmiestemme tunnelmaa. Asiantuntijat kertoivat pelin jälkeen, että tappion syynä oli ollut Ruotsin joukkueen puolustusvoittoisuus. Kukaan ei ollut kunnolla hyökännyt vihollisen voimia vastaan ja niin taistelu hävittiin. Tänä kesänä Dnjeprin saarelle pystytettiin monumentti, johon on ikuistettu jalkapallo-ottelun lopputulos: Ruotsi-Ukraina

1-2. Jopa Ruotsin pääkonsuli piti puheen patsaan paljastustilaisuudessa.

Kristus voittaa

Kun mielessäni puntaroin pohjoismaalaisten tappion syitä, ajatukseni palaa yhä uudestaan ja uudestaan Malynin metsiin tarkastelemaan monituhantisten nuorten pyhää innostusta ja halua kertoa Jeesuksesta Kristuksesta. Onko hengellisellä rintamallakin ”kyyristelymme” aiheuttanut yhä kiihtyvämpää taantumaa riveissämme? Kun julistuksestamme katoaa Kristus-keskeisyys, kun suolamme käy mauttomaksi ja myrskylyhtymme rupeaa läpättämään pimeyden ja tuulten keskellä, silloin tappio on lähellä! Elämme aikaa, jolloin meidän tulisi nostaa kynttilämme vakan alta, rakentaa kaupunkimme korkealle vuorelle ja lähteä hyökkäykseen vihollisen voimia vastaan. Meidän tulisi profiloida vakaumuksemme Jumalan Sanan pohjalle niin että raamatullinen seurakunta, perhe ja Pyhä Henki muodostuisivat ydinsanoiksi aikamme etsiville ihmisille. Silloin nuorisomme lähtisi rukouksen voimalla hyökkäykseen ja tappion monumentit jäisi pystyttämättä! Vanhempina voisimme sitten innostua mekin ja seurata perässä.

Rauli Lehtonen on lähetysjärjestö ”Ljus i Österin” lähetyssihteeri ja myös Ruotsin helluntaiherätyksen Euroaasia-valiokunnan puheenjohtaja rauli.lehtonen@gmail.com

FRÅGA KRISTIAN

ONKO LUVALLISTA VETÄÄ VITSEJÄ JUMALANPALVELUKSISSA? KRISTIAN NÄRVA VASTAA KYSYMYKSIISI

Oletko koskaan ollut kokouksessa, jossa sinua on ärsyttänyt, kun on mielestäsi kerrottu liikaa vitsejä? Tai oletko ollut kokouksessa missä on ollut niin kuolemanvakavaa, että olet toivonut että joku keventäisi tunnelmaa kertomalla jonkun vitsin? Itse olen ollut mukana molemmantyyppisissä tilanteissa ja ne eivät ole olleet elämäni parhaita kokouksia. Tästä herää kysymys: Mikä on oikea suhtautuminen huumoriin, kun on kristitty? Ovatko vitsit syntiä, merkki langenneesta luonnosta. Ja mitä enemmän tulemme Kristuksen kaltaiseksi, sitä vähemmän heitetään ”huulta”? Tai onko totuus päinvastainen: Elämme armon eikä lain alla, Siksi kunnon Kristitty on humoristi! Kirkkohistoriasta näemme monenlaista suhtautumista huumoriin. Suuri englantilainen Raamatunkääntäjä John Wycliffe (1320–1384), oli tosikko, ja oli sitä mieltä että Kristityn tulisi välttää kaikenlaista kevytmielisyyttä ja keskittyä pyhien asioiden tutkimiseen vakavuudella ja pelolla. Myös ranskalainen uskonpuhdistaja Jean Calvin (1509–1564), oli tosikko. Hän oli sitä mieltä, että kaikki on kristityltä kiellettyä paitsi se mitä Jumala sallii Raamatussa. Löydämme myös elämännauttijoita kirkkohistoriassa: Augustinus (354–430) sanoi: Rakasta Jumalaa, ja lähimmäistä niin kuin itseäsi, ja tee mitä tahdot! Martti Luther (1483–1546) rakasti musiikkia, juhlia ja kertoa hauskoja tarinoita. Mikä on sitten oikea asenne huumoriin?

Olen sitä mieltä, että Jumala haluaa, että nautitaan elämästä (1 Moos. 2, Fil.4:4) Jumalasta ja toinen toisistamme. Meillä on lupaa pitää hauskaa, kertoa vitsejä ja iloita! Kristittyinä olemme Jumalan rakkauden kohteena, ja olisi väärin jos emme iloitsisi, kun olemme saaneet syntimme anteeksi! Tämä ei tarkoita, että kaikki vitsit olisi hyviä ja sallittuja. Nyrkkisääntönä pidän, että vitsi, ja huumori yleensäkin, ei saa olla Jumalaa tai ihmisiä alentava tai halveksiva. Käytännössä se tarkoittaa, että meiltä olisi kiellettyjä vitsit, jotka ovat rasistisia, jotain sukupuolta, ikäpolvea, kansoja tai heimoja alentavia. Myös välttelisin seksivitsejä, koska niistä tulee helpolla saastainen ja syntinen mieli. Lukija, joka tuntee minut tietää, että en ole lainkaan hyvä noudattamaan minun omia hienoja neuvoja. Olen varmaan rikkonut kaikki säännöt, mitä vitsiä saa kertoa. Olen monta kertaa täytynyt pyytää anteeksi, sekä ihmisiltä, että Jumalalta minun erittäin huonoa huumoria. Huonot vitsit kuuluvat minun helmasynteihin, siksi olen miettinyt tätä aihetta usein. Herra armahtakoon minua… Onneksi sinulla on parempi huumorin taju, kun minulla, niin sinun ei tarvitse tehdä parannusta yhtä usein kuin minä! Entäs miten käyttää huumoria jumalanpalveluksessa. Jumalanpalvelukset ovat Kristus-juhlaa, missä kerrotan Jeesuksesta, ylistetään, palvotaan ja juhlitaan

Häntä ja kerrotaan mitä Jeesus on tehnyt, tekee ja tulee tekemään meidän puolestamme. Tähän sopi mainiosti huumori, kunhan se sopii tilanteeseen. Hyvä vitsi voi kertoa tärkeän totuuden, johdattaa tilaisuutta eteenpäin ja kiinnittää huomion tärkeään seikkaan. Vitsi voi myös olla raivaamassa tietä Pyhän Hengen toiminnalle, koska kun ihmiset rentoutuu, voi Pyhä Henki tehdä enemmän ihmisten elämässä. Lopuksi kerron vitsin: Kuka on Raamatun notkein mies? Tuhlaajapoika! Koska hän meni itseensä. Pitäkää hauskaa Jeesuksen kanssa!

Kristian Närva on uskonnon ja historian opettaja. Lähetä kysymyksesi hänelle! kristian@finskapingst.org

13 UY 3/2013

JUMALA KUTSUU... MITÄ VASTAAN HÄNELLE? TEKSTI: EIJA PITKÄNEN

Uskoontulo, pelastus, uudestisyntyminen ovat käsitteitä, joilla kaikilla tarkoitetaan Jumalan yhteyteen pääsemistä Jeesuksen ristinkuoleman ansiosta; syntien anteeksi saamista vain siitä syystä, että toinen kärsi rangaistuksen, joka olisi kuulunut minulle. Uskoontuloa edeltävä aika voi olla ahdistavaa aikaa, epätoivoista haparointia ja monia kysymyksiä. Tunnettu englantilainen kirjailija ja kirjallisuuden professori C.S Lewis (1898-1963), joka on kirjoittanut mm. Narnia-sarjan, kävi läpi pitkän prosessin ennen kuin hän oli valmis ottamaan pelastuksen vastaan. Elämäkerrassaan ”Ilon yllättämä” hän kuvaa värikkäästi taisteluaan: ”Hän (Jumala) ei ruvennut väittelemään siitä. Hän sanoi vain: ”Minä olen Herra. Minä olen se, joka minä olen. Minä Olen”. Luonnostaan uskonnollisten ihmisten on vaikea ymmärtää sitä kauhua, jota tällainen ilmestys minulle merkitsi. Rakastettavat agnostikot puhuvat hilpeästi siitä, miten ”ihminen etsii Jumalaa”. Minun puolestani he olisivat voineet yhtä hyvin puhua siitä, miten hiiri etsii kissaa….”- ja Lewis jatkaa: ”Minulta vaadittiin täydellistä antautumista, kertakaikkista hyppyä pimeään. Vastassani oli nyt todellisuus, jonka kanssa ei voinut tehdä minkäänlaisia sopimuksia. Vaatimus ei edes kuulunut: ”kaikki tai ei mitään.” Nyt käsky kuului yksinkertaisesti: ”Kaikki.” Lukiessani Lewisin elämäkertaa, ymmärtämättä tietysti läheskään kaikkea hänen ajatuksen juoksustaan, minua kiehtoi ja riemastutti se huumori ja rehellisyys, jolla hän ilmaisi vaikeatkin asiat!

14 UY 3/2013

Kun Jumala alkaa vetää pelastukseen, voi ihminen kohdata ahdistavia tunteita ja monia tuskallisia tapahtumia. Tulin itse uskoon Göteborgissa 18 vuoden ikäisenä. Suruton nuori neitonen, jonka pysähdytti veljeni hukkuminen. Tämä onnettomuus oli kuin Jumalan raskaan käden paino ylläni, mutta siitä koitui kuitenkin siunaus useammalle: veljeni tuli myös uskoon, äitini uudistui uskossaan. Samaan aikaan kutsui Jumala myös sulhastani, nykyistä miestäni, ja saimme molemmat ottaa pelastuksen vastaan Jeesuksessa. Mikä lohtu ja rukousvastaus rukoileville omaisillemme! En voi sanoa, että olisin ollut ihanteellinen, ilolla Jumalalle ”kyllä ja kiitos!” sanova etsijä. Ei, vaan sisälläni oleva uhma nosti vielä viime hetkellä päätään, ennen kuin annoin periksi, ja polvistuin rukousalttarille, jossa minulle julistettiin synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Kuinka iloitsinkaan C.S Lewisin jatkaessa kuvausta uskoontulostaan: ”Vuoden 1929 kesälukukauden aikana annoin lopulta periksi; myönsin, että Jumala oli Jumala, ja polvistuin rukoilemaan. Olin varmaan koko Englannin masentunein ja haluttomin uskoontulija sinä iltana. Silloin en nähnyt asian toista puolta, joka nyt on niin kirkas ja ilmeinen, nimittäin Jumalan nöyryyttä, joka ottaa tulijan vastaan sellaisillakin ehdoilla. Tuhlaajapoika käveli sentään kotiin omilla jaloillaan. Mutta kuka voi kyllin palvoa Rakkautta, joka avaa ylhäiset portit tuhlaajalle, joka tuodaan sisään potkivana, rimpuilevana,

>> KUN JUMALA ALKAA VETÄÄ PELASTUKSEEN, VOI IHMINEN KOHDATA AHDISTAVIA TUNTEITA JA MONIA TUSKALLISIA TAPAHTUMIA vihamielisenä, silmät tähyillen pakotietä. Pahat ihmiset ovat käyttäneet niin väärin sanoja ”compelle intrare”, pakota heitä tulemaan sisälle, että kavahdamme niitä; mutta oikein ymmärrettyinä ne luotaavat Jumalan armon syvyyttä. Jumalan kovuus on lempeämpää, kuin ihmisten pehmeys; ja Hänen vaatimuksensa on meidän vapautuksemme.” Voin tähän itse vain todeta Paavalin sanoilla: ”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat Hänen tuomionsa ja jäljittämättömät Hänen tiensä!” Room.11:33. Olipa elämäsi tilanne minkälainen tahansa, Jumala ei muutu. Hän on pyhä, suuri Jumala. Hän on auttaja vertaansa vailla! Ja mikä suurinta, Hän on jo tehnyt kaiken valmiiksi pelastustasi varten, Hän kärsi itse sinun ja minun puolesta rangaistuksen. Raamattu sanoo: ”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut ihmisille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläitä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” 2. Kor. 5:19,20.

EI SE NIIN KONSTIKAS

JUTTU OLE!

Uskoontuleminen ei ole oikeastaan vaikea asia. Tarvitaan vain kaipaus ja halu löytää Jeesus. Seuraavassa muutama yksinkertainen vihje miten uusi elämä voi lähteä liikkeelle. Tsemppiä uudelle elämälle!

Aloita tunnustamalla, että tarvitset Jeesusta. Tee parannus kääntymällä tietoisesti pois pahasta, kadu pahoja tekojasi. Usko, että Jeesus kuoli puolestasi ristillä ja nousi kuolleista. Kutsu rukouksessa Jeesusta tulemaan elämäsi Herraksi.

Raamattu sanoo: ”Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva”. (Paavalin kirje roomalaisille 10:9) Rukous. Voit tehdä tästä oman rukouksesi: ”Jumala. Tiedän, että olen poikennut tahdostasi ja tarvitsen anteeksiantamustasi. Uskon, että annoit Jeesuksen kuolemaan puolestani. Tahdon kääntyä pois synneistäni. Kutsun nyt Sinut sydämeeni ja elämääni. Luotan ja uskon Sinuun ja tahdon ottaa Sinut vastaan Herrana ja Vapahtajana. Jeesuksen nimessä, aamen.”

C.S Lewis oli Irlannissa syntynyt ja suurimman osan elämästään Britanniassa viettänyt kirjailija, keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden tutkija ja tunnettu kristinuskon puolustaja.

Tässä on uuden elämän alku. Jotta voisit syventää yhteyttäsi Jeesukseen, tee näin: Lue Raamattuasi päivittäin, jotta oppisit tuntemaan Kristuksen. Aloita Uudesta testamentista, erityisen selvänä pelastussanoman sisältö tulee esiin Johanneksen evankeliumissa. Keskustele Jumalan kanssa rukouksessa. Ota yhteyttä yhteen tai useampaan uskovaiseen, joiden kanssa voit rukoilla ja joille voit kertoa edistysaskeleistasi ja epäonnistumisistasi. Lue Raamatusta kasteen merkityksestä (esimerkiksi Markus 16:16, Apostolien teot 2:38, Kirje roomalaisille 6:1-6). Osallistu jumalanpalveluksiin ja palvo Jumalaa muiden kristittyjen kanssa. Yhteinen usko rakentaa ja virkistää. Anna uuden elämän sisällön, rakkauden ja huolenpidon säteillä myös toisiin ihmisiin sanoissa ja teoissa. Kerro Jeesuksesta muillekin.

15 UY 3/2013

16 UY 3/2013

ELÄMÄNKERTOMUS

VIRPIN ELÄMÄSSÄ ON

JUMALAN PUHETTA TEKSTI: HEIMO ENBUSKA KUVAT: HEIMO LINDEMAN

Nuoruudessa juurettomuutta pote-

borgilainen Virpi Andersson palaa

näyttää surunsakin, lienevät perin-

neen göteborgilaisen Virpi Anders-

muistoissaan lapsuutensa maisemiin

töä karjalaiselta isältä, jonka juuret

sonin usko on kypsynyt syväksi

Itä-Suomeen. Tarinassa on kuiten-

juontavat rajan taakse jääneelle

luottamukseksi.

kin myös aimo annos kipua, joten

Suojärvelle.

kasvojen hymy vakavoituu ja nauru Vilkkaasti polveileva kertomus

hiljentyy kyyneleiksi. Molemmat,

karkaa välillä nauruksi, kun göte-

niin herkässä oleva nauru kuin kyky

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA >>

17 UY 3/2013

ELÄMÄNKERTOMUS

- Lapsuudessa me puhuimme kotona pelkästään Karjalan murretta. Nuo varhaisimmat vuodet minä olin sellainen karjalaisen isäni tyttö. Virpin lapsuus mureni jo varhain, kun isän ja äidin tiet erosivat ja äiti päätti tuhansien muiden suomalaisten tavoin etsiä uuden alun elämälleen Ruotsista. - Tänne Göteborgin liepeille asettuneet suomalaiset tulivat uusiin olosuhteisiin kielitaidottomina pääasiassa pienistä kylistä ja työttömyyden keskeltä. Täällä perheen vanhemmille oli töitä, ja me siirtolaislapset jäimme etsimään turvaa ja tukea toisistamme. Vielä tänäänkin me tuon lauman jäsenet tunnistamme toisissamme joukkoa yhdistäneen juurettomuuden. - Juuri tuo juurettomuus, vierauden ja kuulumattomuuden tunne ovat koituneet monien kohtaloksi. Toiset tosin ovat löytäneet ja vakiinnuttaneet paikkansa elämässä ja yhteiskunnassa, mutta paljon meissä tuon ajan siirtolaislapsissa on niitäkin, jotka eivät koskaan ole kyenneet juurtumaan mihinkään. Elämä on repaleista, ja perheet hajoavat. Virpi ei osoita sormella eikä syyllistä. Itsekin juurettomuuden kipeyden kokeneena hän ymmärtää, että ongelmien syyt ovat usein niin syvällä, ettei niiden juuriin pääse noin vain käsiksi.

Tässäkö se elämä oli?

Virpin kouluaika kului tutun porukan kanssa sauhutessa. Koulussa käytiin syömässä, mutta muutoin kieltä taitamattomat loistivat poissaolotilastojen kärjessä. Oma arvo ja paikka haettiin vieraassa yhteiskunnassa nyrkein ja kaikenlaisia kolttosia harrastaen. Päästötodistus jäi saamatta, mutta se ei suuremmin surettanut, sillä töitä oli 1970-luvulla tarjolla. Jos ei muualla, niin ainakin Boråsissa ompelukoneen äärellä Algotsin tehtaalla. -Siellä sitä vartuttiin aikuisuuteen. Löytyi vakituinen kaveri, suomalainen mies, ja ensimmäistä lasta odottaessa päätettiin vakiintua ja mennä naimisiin. Yritettiin olla oikea perhe, jossa kaikilla oli ainakin sama sukunimi. Kaksi juuretonta eivät kuitenkaan löytäneet etsimäänsä. Kun toinen lapsi syntyi ja nuori perhe siirtyi Göteborgiin,

18 UY 3/2013

>> ELÄMÄN PETTÄMÄ NUORI NAINEN YRITTI KOOTA ITSEÄÄN, HEITTÄYTYÄ HUVITUKSIIN JA UNOHTAA ARJEN HARMAUDEN

ongelmat kärjistyivät. Perheessä, jossa molemmat pienten lasten vanhemmat kävivät vuorotyössä, olisi sekä isän että äidin täytynyt paneutua vanhemmuuteen ja kodin hoitamiseen. Virpi huomasi kuitenkin kantavansa vastuuta yksin. -Alle 25-vuotiaana olin vuorotyöläinen Volvolla, kahden pienen lapsen yksinhuoltaja, ja ihmettelin, että tässäkö se elämä sitten oli. Elämän pettämä nuori nainen yritti koota itseään, heittäytyä huvituksiin ja unohtaa arjen harmauden. Jos ravintolaillan meteli onnistuikin joskus hetkeksi painamaan taka-alalle äitiyden vastuut ja huolet, oli tuo kaikki kerta toisensa jälkeen kotona odottamassa. - Muistan, kun istuin joskus ravintolassa ja katselin siellä istuvia, itseäni vanhempia, väsyneitä kasvoja. Jouduin pakostakin ajattelemaan, että siinäkö, noissa uupuneissa ilmeissäkö oli minunkin tulevaisuuteni kuva. Eikö elämässä todella ole mitään muuta.

Uusi elämä yllätti

- Tiesin, että luterilaisen kirkon tiloissa piti eräänlaista teetupaa joku helluntailainen. Kerran satuin kysymään naapuriltani, mitä tämä aikoi tehdä illalla, ja hän kertoi menevänsä tuohon teetupaan. Vasta jälkikäteen tajusin kysyneeni häneltä, saisinko minäkin tulla mukaan. Kaduin kysymystäni välittömästi. Tarkoitukseni

oli ollut mennä tanssimaan, eikä mihinkään epämääräisiin kirkonmenoihin! Iltaa odottaessaan Virpi lakkasi kynsiään ja laittautui valmiiksi niin, että voisi heti teetuvan jälkeen livahtaa jatkoille tuttuun ravintolaan. Uskovaisuus oli tullut jonkin verran tutuksi Hyvä Sanoma – ja Hyvä Paimen -lehtien kautta, joita Virpin poika oli saanut mukaansa seurakunnan pitämästä kerhosta. - Tuon illan jälkeen en kuitenkaan ollut kovin hääppöinen näky. Olin itkenyt silmäni punaisiksi ja maskarat poskille, sillä uskovaisten kertomukset olivat todella löytäneet perille. Minun puolestani oli rukoiltu, ja olin saman tien päättänyt antaa elämäni Jeesukselle. Virpi nauraa vapautuneesti muistellessaan tuon illan kokemustaan. - Minulle uskoontulo oli todella järisyttävä kokemus. Koin, että Jumala rakastaa minua. Leijuin kotiin, ja siellä polvistuin keittiön lattialle. Rukoilin, itkin ja iloitsin. Soitin äidilleni ja kerroin tulleeni uskoon. Hän huomasi minun olevan ilosta sekaisin ja huolestui. Hän kyseli varoen, josko minulla oli ollut jotenkin erityisen vaikeaa viime aikoina. Kaipa minä kuulostin hieman liiankin onnelliselta.

Minusta pidetään huolta

Seitsemän vuotta uskoontulonsa jälkeen Virpi tapasi ruotsalaisen yrittäjän,

Sven Erikin. Yksitoista vuotta kestänyt avioliitto päättyi kuusi vuotta sitten Sven Erikin kuolemaan. Lapset ovat aikuistuneet, ja Virpi tarkkailee elämää syvemmin, monta kokemusta rikkaampana. - Sven Erik oli yrittäjä, ja pyöritimme yhdessä hotellia. Kävimme läpi raskaita vaiheita, kun teimme töitä ja sairaus eteni. Totesimme tuona aikana, kuinka kaikki muu elämässä on kovin toisarvoista terveyden ja uskon rinnalla. Monet haalivat koko elämänsä omaisuutta ja tätä ulkoista. Sitten tulee yksi soitto, yksi viesti lääkäriltä, diagnoosi, joka kertoo sinun sairastavan parantumatonta sairautta. Silloin kaikki tuo ulkoinen menettää hetkessä kaiken arvonsa. Tuon kaiken Virpi sai todeta myydessään pois pariskunnan yhteistä yritystä puolison kuoleman jälkeen. Kolmevuotias saksanpaimenkoira Aares vaatii aikansa. Aares tuli auttajaksi, kun en meinannut päästä yli Sven Erikin poismenosta, selittää Virpi ja silittää viereen puskevan lemmikkinsä päätä. - Sven Erikin kuoleman jälkeen en osannut edes rukoilla. Jaksoin vain huokaista, mutta sekin riitti. Tuon laakson kautta kulkeneena usko on löytänyt uutta ulottuvuutta. Olen kaikesta huolimatta hyvissä, turvallisissa käsissä. Usko on levollista luottamista siihen, että minusta pidetään huolta.

19 UY 3/2013

TEKEEKÖ JUMALA IHMEITÄ TÄNÄ PÄIVÄNÄ? Kyllä Hän tekee ihmeitä Pyhän Henkensä kautta. Hän Jeesus toimii vielä tässä ajassa. Koska Hän on sama, eilen tänään ja iankaikkisesti. Hänen armonsa, rakkautensa ja voimansa on sama. Eikä Hän ole lakannut toimimasta myöskään sairaiden kohdalla. Hän parantaa vielä tänä päivänä sairaita.

LASTENLEIRI UNKARIN ROMANILAPSILLE TEKSTI JA KUVA: OLAVI BERG Jälleen oli aika leirille, mutta paikka ei ollut tyypillinen eikä leirikään. Kohteena olivat pienen Inacin kylän ja ympäristön lapset. Mukana olivat järjestelyissä Tukholmasta Olavi ja Riitta Berg. - Jälleen saatiin pitää leiri lapsille, joita oli tullut 34. He saapuivat neljästä eri kylästä. Leirikeskus sijaitsee pienessä Inacin kylässä. Pidimme siellä kolmipäiväisen leirin. - Ohjelmassa oli pyhäkoulua, leikkejä ja askartelua, Olavi ja Riitta kertovat. - Meitä oli kuusi henkinen tiimi osa Ukrainasta ja Ruotsista. Leiri - Leiri onnistui tosi hyvin. Jumalan Sanan kylväminen lasten sydämiin on tosi tärkeää. - Saimme pelkästään hyvää palautetta. las-

VICTOR KLIMENKO Trollhättanissa, SU 3/11-13 klo 11.00 Victor Klimenko konsertoi Kronogårdenin koulun Kronan aulassa. Arrangerar: Finska Förvaltningsområde tillsammans med Pingstkyrkans Finska grupp.

20 UY 3/2013

ten ikä oli 8-18. Osa vanhemmistakin kävi paikalla tai oli mukana. Jumala oli mukana tällä leireillä. - Ensi vuonna on suunnitelmissa seuraava leiri, Olavi Berg kertoo. - Useita kertoja olemme tuolla alueella pitäneet aktioita ja tämä on ollut luontainen jatko, sillä Jumala alkoi jo viime vuonna puhua, että lasten ja nuorten parissa tulisi tehdä työtä. Olemme yhteistyössä Ukrainan tiimin kanssa ja perheenä saaneet tehdä tätä työtä, Olavi Berg toteaa. Jos olet kiinnostunut seuraavasta romanilasten leiristä Unkarissa, voit ottaa kernaasti jo nyt yhteyttä Olaviin 070-479289. - Meitä saa muistaa esirukouksin, Olavi vetoaa!

Olen itse kokenut voimallisen Jumalan kohtaamisen ja Hänen kätensä kosketuksen, rukouksen kautta. Olin autokolarissa ja rinta lunni murtui. Se oli niin kipeä, etten pystynyt liikkumaan. Puolestani rukoiltiin ja koin kuinka Jumalan voima meni niin kuin virta ruumiini lävitse kaksi kertaa. Parannuin hetkessä, kaikki vaivat oli poissa. Olen Jumalan parantavan käden kosketusta, saanut kokea useamman kerran elämäni aikana. Hän elää ja toimii vielä tänäkin päivänä. Jumalan Sana lupaa niin. Hänen Sanansa on elävä ja voimallinen. Jesaja 53: 4-5. ”Totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Tästä kaikesta kuuluu kunnia ja kiitos Jeesukselle Kristuksella! Anja Suomela

TAKAMETSIEN MIEHET Korkeatasoinen mieskuoro Kihniöltä konsertoi Ruotsissa! Ohjelma 13-15/9-13 Mariestad, Korskyrkan, LA 14/9 klo 16:00 Trollhättan, Kronogårdenin koulun Kronan aulassa, Lantmannavägenillä, SU 15/9 klo 11:00 Göteborg, Helluntaikirkko, Redbergsvägen 19, SU 15/9 klo 17:00 Arrangerar: Finska Förvaltningsområde tillsammans med Pingstkyrkans Finska grupp.

BOKAS KIRJAMYYNNISSÄ JOHTAJAN VAIHDOS TEKSTI: TIMO HAKKARAINEN Bokas-kirjamyynti on toiminut kentällämme 1980-luvun alkupuolelta asti. Bokaksen historia juontaa alkunsa niistä yhteisistä projekteista, joiden tarkoituksena oli yhdistää ja tehostaa ruotsinsuomalaisten helluntailaisten toimintaa kolmisenkymmentä vuotta sitten. Reijo Tiainen on ottanut vetovuoron. Hänen mukaansa kirjalla on paikkansa. - Kirjaa voi pitää kädessä, eikä tarvitse tuijottaa valotauluun! Vilho Malila on ollut useampaan otteeseen työn johdossa, mutta nyt ikä ja terveys on vaatinut pitkäaikaisen kirjallisuusmiehen hellittämään ja antamaan päävastuun työstä muille. Tilalle on astunut Tukholman suomalaisen Filadelfian puoliaikainen pastori Reijo Tiainen. Reijon tehtäviin kuuluu kirjamyynnin johtamisen lisäksi toimia avustavana pastorina Finska Filadelfiassa ja 50% hän toimii ruotsalaisessa Södertörnskyrkanissa Huddingessa. Reijo, millaisin odotuksin olet lähtenyt tähän työhön? - Positiivisella mielellä. Olen itse tullut kirjan kautta uskoon aikoinaan 33 vuotta

sitten. Kaikki me tiedämme kuinka painettu sana on mullistanut maailmaa. Uskon että ruotsinsuomalaisina voimme tavoittaa kirjan kautta monia. Entä, millaisia odotuksia sinulla on kentän suuntaan? - Toiveeni on, että ymmärtäisimme kuinka painetun sanan arvo on suuri. Meillä on kaikki mahdollisuudet levittää evankeliumia kirjan muodossa. Bokas tarjoaa kirjoja joka tarkoitukseen, tuotteita löytyy rakentumiseen, evankeliointiin, opetukseen, sielunhoitoon, ja valikoimassa on myös paljon hyviä hengellisiä romaaneja. Joten ei muuta kuin herätys kentällä, mahdollisuuksia on! Olet pitänyt ohjaksia käsissäsi nyt parisen kuukautta. Mitkä ovat päällimmäiset kokemuksesi? - Vastaanotto sekä Tukholman seurakunnassa että kentän puolelta on ollut hyvä. Työntekijäpäivillä väkeä kuhisi myymälässä ja monet tuntuivat olevan innoissaan. Ja työtiimi täällä Tukholman päässä on tuttu jo vuosien takaa, joten uskon käytännön työskentelyn toimivan hyvin.

Pidetään kirjapäiviä! Reijo muistuttaa mahdollisuudesta, että hän voi tulla käymään seurakunnissa ja ryhmissä tarkoituksenaan innostaa uskovia näkemään kristillisten tuotteiden merkityksen. Isommissa seurakunnissa hänen mielestään voitaisiin järjestää kirjapäiviä, jolloin asia on erityisvalokeilassa. Reijon mielestä kirjaa tarvitaan edelleen vaikka muut mediat kilpailevat sen kanssa ajan käytöstä. ”Kirjaa voi pitää kädessä, ei tarvitse tuijottaa valotauluun, josta teksti katsotaan.” Uutena piirteenä Bokasilta on valmistunut oma kotisivu, jossa voi käydä lähemmin tutustumassa toimintaan ja tuotteisiin. Sitä kautta voi myös tehdä tilauksia, kuten myös sähköpostitse. Tervetuloa syksyn kirjallisuuspäivään Tukholmaan missä Bokas ja monet kirjankustantajat esittäytyvät 26/10. Kutsuttuna puhujana on Kari KK Korhonen joka puhuu uusimmasta kirjastaan ”Huutavat kivet”.

Lisätietoja www.bokascenter.se. 21 UY 3/2013

ASKELEET VIEVÄT ETEENPÄIN! TEKSTI: RITVA KANKKUNEN KUVA: KYÖSTI NYMAN

nalle tammikuussa –annettiin kuukausi aikaa miettiä, rukoilla ja ottaa kantaa - kun kenelläkään ei ollut moitetta tai kielteistä sanottavaa, meidät siunattiin helmikuussa. Siunaus toi uuden näkökulman elämään. Saamme elää todeksi kutsuamme, jossa meillä on seurakunnan luottamus, siunaus ja esirukoukset, jotka kantavat. Maaliskuussa oli kentän yhteiset Työntekijäpäivät, jolloin meidät siunattiin kentän uusina työntekijöinä. Olemme saaneet kokea veljesyhteyttä toisiin työntekijöihin. Olemme kokeneet vanhempien ja kokeneempien työntekijöiden hyväksyntää, tukea ja henkilökohtaista rohkaisua.

- Tiesin heti uskoon tultuani, että minulla on kutsu Jumalan valtakunnan työhön. Pyysin seurakunnastani traktaatteja ja läksin kadulle jakamaan niitä ja kutsumaan ihmisiä kokouksiin. - Kävin sairaaloissa, ja jos, jollain ihmisellä oli iloa tai surua, pyrin olemaan paikalla, kertoo Kyösti Nyman lempinimeltään ”Länkkäri”. Noin puolivuotta uskoontulon jälkeen seurakunta alkoi nähdä, mikä kutsuni on ja itsekin ymmärsin, että se oli evankelistan tehtävä. Pääsin työharjoitteluun LP-säätiöön ja sain pitää siellä aamuhartauksia ja palvella Sanassa. Välillä puhuin herätyskokouksissa ja pikku hiljaa aloin saada pyyntöjä muistakin seurakunnista. Jossain vaiheessa seurakuntamme pastori alkoi kysellä kutsustani ja rohkaista eteenpäin. Sain tehdä paljon yhteistyötä hänen kanssaan. Olimme viikoittain

22 UY 3/2013

kadulla. Hän koulutti minut katutyöhön ja evankelioimaan Evankeliointi elämäntapana -menetelmää käyttäen. Aloimme myös rukoilla sairasten puolesta ja kouluttaa uusia katutyöhön. Sitten minua pyydettiin nuorisotyötiimiin johtajaksi Sykettä elämään -kokouksiin. Näinä aikoina Jumala koko ajan vahvisti minua kutsussani. Jumala alkoi ensin puhua minulle henkilökohtaisesti, että minut pitäisi siunata evankeliumin työhön ja aloin rukoilla, että seurakunta näkisi tämän. Ei kestänyt kauan, ennen kuin pastori tuli kysymään, eikö olisi aika siunata minut evankeliumin työhön. Päätimme pastorin kanssa, että rukoilisimme yhdessä, että vanhimmisto näkisi tämän. Kesti parikuukautta, ennen kuin ensimmäinen vanhimmistoveli sanoi pastorillemme, että olisi varmaan aika siunata Kyösti evankeliumin työhön. Vanhimmiston päätös siunaamisesta oli yksimielinen. Asia oli esitetty seurakun-

Noin vuosi sitten Jumala alkoi puhua minulle hengellisen äänitteen tekemisestä. Meitä pyydettiin laulamaan Uppsalaan. Eräs nainen tuli kokouksen jälkeen puhumaan ja sanoi rukoilevansa talouteni puolesta, että saisin rahaa oman levyn tekemiseen. Tämä tapahtui joku päivä sen jälkeen, kun olin rukoillut Jumalalta vahvistusta levyasiassa. Neljä kuukautta tästä eteenpäin minulla oli omakustanne musiikkiäänite kädessäni. Joka paikkaan ei pääse puhumaan ja saarnaamaan, mutta levyn välityksellä evankeliumi pääsee koteihin ja sydämiin. Olemme kiertäneet myös ympäri Suomea erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Olemme pitäneet kokouksia ja evankelioineet kaduilla, tietysti myös evankelioineet henkilökohtaisissa tapaamisissa. Tulevaisuuden haaveena on saada mennä sinne, minne Jumala johdattaa, oli se sitten kiertävänä evankelistana tai palvelemassa jotain seurakuntaa. Ymmärrän, miten rakas paikka seurakunta on minulle ja huomaan kantavani huolta yksilöuskovista.

TANJA TIETÄÄ MITÄ ON JUMALAN HUOLENPITO TEKSTI: RITVA KANKKUNEN KUVA: KYÖSTI NYMAN

Tanja Nyman-Koivisto kertoo olevansa kotoisin Pohjanmaalta, Koskenkorvan pienestä kylästä. Olen kuitenkin kasvanut Tukholmassa. Olin 13-vuotias, kun perheemme muutti Suomeen vuonna 1997, mutta koin, että juureni jäivät Ruotsiin ja päätin tulla takaisin heti, kun täytän 18 vuotta. Niin tapahtuikin. Tulin tätini kanssa käymään Eskilstunaan ja sillä matkalla tapasin Kyöstin ja melkein heti mentiin yhteen. Olin 16-vuotias, kun Jumala alkoi kutsua. Perheeni on hyvin tavallinen perhe, jossa isä ajoittain käytti reippaasti alkoholia ja olin pettynyt elämäntilanteisiin. Monesti huusin ylöspäin kysellen Jumalalta, onko Hän todella olemassa. Kuulimme, että naapurikylässä pidettiin kokouksia. Menimme sinne sisareni kanssa ja siellä annoin elämäni Jeesukselle. Koin valtavan puhtauden, mutten tiennyt paljon uskonelämästä enkä osannut hakeutua seurakuntayhteyteen. Niinpä 17-vuotiaana olin pettynyt, katkera ja vihainen ja yritin etsiä lohtua karaokesta, tansseista, vaikka oikeasti ymmärsin, ettei se ole minun elämääni ja sain kokea uudistumisen uskossa. 18-vuotiaana muutin siis Ruotsiin. Se oli uudistumisen aikaa, jolloin halusin antautua täysin Jumalalle. Jumala nosti

Hänen poikansa nimi kirkastuisi ja olen sairastaessani oppinut tuntemaan, kuka minun Herrani on.

elämässäni pintaan asioita, jotka piti luovuttaa: viha, katkeruus ja tupakka. Vuonna 2006 tammikuussa sain myös käydä kasteella. Kun tyttäremme Rebecka oli kuukauden ikäinen sairastuin kasvaimeen. Mieheni Kyösti ei vielä ollut uskossa ja meillä oli paljon vaikeuksia. Olin pyytänyt Jumalalta, että Hän opettaisi nöyrtymään ja muuttaisi minua. Tuntui siltä, että lapsuudestani asti minulla oli ollut jonkinlainen naamari. Sisimmässäni tunsin, että minulla oli pehmeä sydän, mutta oli kova kuori, jota ei voinut pehmittää muu kuin Jumala. Kasvaimen tähden jouduin läpikäymään monia leikkauksia ja tuli komplikaatioita. Jalkani vaurioitui pahasti, kun jotkut hermoradat katkesivat vahingossa. Nyt olen viisi vuotta taistellut tämän sairauden kanssa. Olen kuitenkin kokenut Jumalan huolenpitoa ja uskon, että Jumala salli elämääni tämän koulutuksen, jotta

Sen jälkeen, kun olin käynyt kasteella, olin nähnyt hengellisiä näkyjä, joissa puhuin kokouksissa. En osannut kuitenkaan omistaa niitä itselleni. Ajattelin vain, että ne olivat jotakin haaveitani. Kävin ahkerasti seurakunnan tilaisuuksissa ja olin mukana pienryhmissä. Mieheni Kyösti uudistui ja antautui täysin Jumalalle vuonna 2009. Silloin rupesimme yhdessä aktiivisesti käymään seurakunnan tilaisuuksissa. Koin, että Jumala lähti viemään työkentälle. Tänä päivänä ymmärrän, että Jumala on kutsunut meidät palvelemaan yhdessä. Kyösti lähti heti jakamaan traktaatteja. Minä olen ujompi. Olen kuitenkin kokenut, että olen saanut rohkaisevaa palautetta niistä puheista ja todistuksista, jotka olen Jumalalta saanut. Ymmärrän, että Jumala on todella meidät kutsunut. Lapset ovat myös olleet positiivisesti mukana. Joskus, kun itse on väsynyt, niin lapset pyytävät, että lähdetään seurakuntaan ja evankelioimaan. Vaikka välistä itseltään kysyy, onko minusta tähän, niin Jumalan antama kutsu ja voima innoittaa jatkamaan eteenpäin.

>> OLIN PYYTÄNYT JUMALALTA, ETTÄ HÄN OPETTAISI NÖYRTYMÄÄN JA MUUTTAISI MINUA. TUNTUI SILTÄ, ETTÄ LAPSUUDESTANI ASTI MINULLA OLI OLLUT JONKINLAINEN NAAMARI.

23 UY 3/2013

RUOKAOHJEISTO

Makujen matkassa: Hariira-keitto ½ dl öljyä 150 g lampaan- tai naudanlihaa 1 sipuli kuutioina ½ dl selleriä kuutioina 1 tl mustapippuria 1 tl inkivääriä ½ tl kanelia tai sahramia suolaa maun mukaan 250 g tomaattimurskaa

2 rkl tomaattipyreetä 70 g ruskeita liotettuja linssejä 70 g liotettuja ja kuorittuja kikherneitä 2 l vettä ½ dl vehnäjauhoja 1 dl minispagettia ½ dl persiljasilppua ½ dl korianterisilppua 1 rkl voita tai samnaa

Kuumenna kattilassa öljy ja lisää siihen liha- ja sipulikuutiot, selleri sekä mausteet. Sekoittele n. 5 min. Lisää tomaattimurska ja -pyree, kikherneet, linssit ja vesi. Sekoita tasaiseksi. Keitä, kunnes liha ja kikherneet pehmenevät kypsiksi (painekattilassa n. tunti, tavallisessa hieman kauemmin). Sekoita vehnäjauhot pieneen tilkkaan vettä ja hämmennä jauhosuurus keittoon. Lisää minispagetit, yrtit sekä voi tai samna. Anna hautua vielä 15 minuuttia välillä sekoittaen. Nauti kuumana. Asuessamme Atlantin ja Välimeren rantaviivojen risteyksessä Marokossa kaipasimme talvisaikaan usein jonkinlaista sisätilalämmitintä. Tällaisena toimi herkullinen hariira-kupponen, jonka äärellä tiimin ja paikallisten kanssa istutut kylmänkosteat talvi-illat muuttuivat lämpimiksi muistoiksi. Erityistä ystävien yhteyttä ja tunnelmaa tuoksuvaa keittoa syödessä koettiin paastokuukausi ramadanin aikana, jolloin ensimmäinen auringon laskun jälkeinen ruoka kutsui ihmiset yhteen. Tällä ftuur-aterialla tarjoillaan hariiran kanssa keitettyjä kananmunia, taateleita, sokerileivonnaisia ja muita täyteläisiä herkkuja. Muusta ateriakulttuurista poiketen ftuurilla juodaan maitoa. Jokaisella on tähän silkkikeittoon (el-harir = silkki) oma reseptinsä. Omani sain marokkolaisen naisen opissa. Suomen-jaksolle lähtiessämme pakkasimme kaupan kuivahariiraa pussikaupalla matkalaukkuun – eksoottinen tuliainen turistirihkaman sijaan. H-M. S. fida.info KUVATEKSTI/TAATELIT: Taatelit ovat olennainen osa marokkolaista ruoanlaittoa. Ramadanin aikana niitä syödään sellaisenaan esimerkiksi hariiran kanssa. Laatuja löytyy moneen makuun, näköön ja hintaan.

Tässä on viime UY lehden oikeat vastaukset sanaristikkoon. Kiitos kaikille ratkaisunsa lähettäneille. Oikein vastanneiden kesken arvottiin kirjapalkinnot: Esko Kemppainen, Motala; Pirjo Hänninen, Arboga; Arto Flink, Borås ja Irja Tuovinen Sonkajärvi. Palkinnot on postitettu. Ja ei kun uutta miettimään!

24 UY 3/2013

Ei kun kynät esille... Lähetä ristikon ratkaisu 1. lokakuu 2013 mennessä osoitteella UY/FinskaPingst, Kungsgatan 58, 50335 Borås. Kaikkien oikein vastanneitten kesken arvotaan kirjapalkintoja.

Nimi: Osoite: Sähköposti: 25 UY 3/2013

Minne

MENNÄ BORÅS Osoite: Kungsgatan 58 Tel: 033-130027 Web: www.finskapingst.se SUNNUNTAI, KLO 15.00 JOKA 2 SU, KLO 17.00 KESKIVIIKKO, KLO 19.00 PERJANTAI, KLO 19.30

GÖTEBORG Osoite: Redbergsvägen 19 Tel: 031-195569 Web: www.helluntaiseurakunta.org

JUMALANPALVELUS AMAZING SUNDAY - KOKOUS RUOTSIKSI RUKOUSKOKOUS AMAZING YOUTH - NUORET

Tule mukaan kuuntelemaan radiota 92,5 MHz tai netissä finskapingst.se

ESKILSTUNA Adress: Smedjegatan 23 Tel: 016-15 59 81 Web: www.kotikirkko.se SUNNUNTAI, KLO 15.00 JUMALANPALVELUS TIISTAI, KLO 19.00 RUKOUSILTA PERJANTAI, KLO 18.00 SYKETTÄ ELÄMÄÄN ILTA

SU MA TI KE TO PE LA

klo 11 kk 1. sunnuntai, Ehtoolliskokous klo 11 kk 2. sunnuntai, Lähetyskokous klo 16 kk 3. sunnuntai, Hyvän sanoman päivä klo 11 kk 4. sunnuntai, Opetus kokous klo 15 Kansainvälinen tilaisuus. (kk 3. su klo 12). klo 15 Rukoushetki klo 18 Kansainvälinen kokous. klo 20 TV-lähetys: Öppna Kanalen Göteborg. klo 12 Päivävapaat, parillisilla viikoilla. klo 18 Ranskankielinen toiminta. klo 19 Jumalan kohtaamisen ilta klo 18 Lähetyksen työilta. klo 12 Päivärukouskokous. klo 19 Kansainvälinen tilaisuus. klo 10-14 Kirpputori (astioita, vaatteita, huonekaluja ym.). klo 15 Teetupa kahviossa. klo 18 Ranskankielinen toiminta

TUKHOLMA Adress: Västberga Allé 9 Tel: 08-642 54 83 Web: www.finskafiladelfia.se

SÖDERTÄLJE Adress: Cederströmsgatan 9 Tel: 08-550 800 98 Web: www.finskapingst.com

SUNNUNTAI, KLO 11.00 JUMALANPALVELUS KESKIVIIKKO, KLO 19.00 ILTAKOKOUS PERJANTAI, KLO 19.00 NUORTEN ILTA

SUNNUNTAI, KLO 16.00 JUMALANPALVELUS KESKIVIIKKO, KLO 19.00 RUKOUS JA YLISTYS ILTA

GISLAVED Köpmangatan 7 , Su klo 15, 073-5253201 askokosonen@hotmail.com

MARIESTAD Madlyckevägen 1, Su klo 15, Ti klo 18 www.mariestadpingst.se,z 070-5825184

SANDVIKEN Torggatan 3, sandvikenpingst.se, 026- 258 111

GÄVLE Brunnsgatan 64, gavle.pingst.se,

MOTALA Drottningsgatan 15 A, Su klo 16.00, Tilaisuus ke klo 18, www.motala.pingst.se, 014-152 864

SUNDSVALL Rådhusgatan 37, Su klo 11, to klo 18, 073-0410394, s.lager@yahoo.se

MARK Varbergsvägen 60, Su klo 16, Ke klo 18, 0725319067

TROLLHÄTTAN Strandgatan 22, Joka toinen su klo 14, ti 18.30 www.thn.netbless.net, 0520-755 38

NORRKÖPING Dragsgatan 9 C, Su klo 14, www.norrkoping. pingst.se 0727- 405 550

UUMAJA Kungsgatan 83, www.umea.pingst.se, 090-141 010

PAJALA Masugnsvägen 14, 097-810 098

VÄSTERÅS Almelundsg 2, Su klo 15, 021-17 19 00, www.vasteras.pingst.se

HAAPARANTA Torggatan 29, Su klo 14, Ke klo 18, 0922-650 042, www.haparadafiladelfia.se HOFORS Faluvägen 25, joka toinen su klo 16.00, www.hofors.pingst.se, 029-020 385 KATRINEHOLM Linneavägen 24 B, 0707-167153 polavilin@hotmail.com KÖPING Torggatan 7, Su klo 15.00, 0227-10511 www.kopingpingst.se, erkki.laukkanen754@gmail.com.

TUE LEHTEÄ!

TILAA MAINOS!

VOIT TUKEA LEHDEN ILMESTYMISTÄ 100 KR VUOSIKERTA TILILLE PG 178790-2, MERKINNÄLLÄ ”100-TUKIRENGAS”

TÄMÄ VOISI OLLA SINUN TAI YRITYKSESI MAINOSPAIKKA. Ota yhteyttä: toimitus@uusiyhteys.se

26 UY 3/2013

Onko se kirjoitettu lyijykynällä? Istun kahvikupin kanssa Gräfsnäsissä leiriviikon päätteeksi. Kuuntelen Juhani Saukkosen raamattutuntia ”Mikä meitä kastavaa?”. Lomat ovat takana ja syyskauden todellisuus tulee kohti. Lehden tekijöiden ponnistus on vielä käsillä ennen kuin tämä Uusi Yhteys on jälleen lukijoilla kädessä. Juhani puhuu kysyen, että mitä jos vain laki kasvattaa. Havainnollistaakseen Juhani ottaa kuminauhan ja venyttää sitä. Todellisuudessa kuminauha ei kasva vaan venyy ja pian kuitenkin se katkeaa. Opetus on armahtavaa. Jumalan armo kasvattaa, että ja kun hylkäämme maalliset himot. Saamme kasvaa Jumalan antamaa kasvua armon alla. Tämä lehti on kolmas tässä muodossa. Olemme saaneet paljon palautetta muodon muutoksesta ja ilmaisjakeluperiaatteesta. Monet seurakuntalaiset ovat innostuneet jälleen tulemaan seurakuntaansa, kun lehden välityksellä heihin on oltu yhteyksissä. Ketään ei ole haluttu unohtaa. Toinen motiivi on ollut evankelioida ruotsinsuomalaisia. Usein ihmisten kohtaamiset helpottuvat, kun meillä on jotain annettavaa. Sisällössä huomioimme myös ruotsinkieliset ystävämme. Tarvitsemme siis

>> KERRO, JOS OLET KOKENUT PARANTUMISEN TAI JONKIN AHAA-ELÄMYKSEN VAIKKA TÄMÄN LEHDEN SIVULLA OLLEITA JUTUISTA teidän lukijoiden apua jatkuvasti. Jos sinulla on henkilökohtainen todistus, rukousvastaus tai vaikka runo, laita se tulemaan kirjeessä tai sähköpostilla, niin saat mahdollisuuden kertoa hyviä uutisia sadoille lehden lukijoille. Kerro, jos olet kokenut parantumisen tai jonkin ahaa-elämyksen vaikka tämän lehden sivulla olleita jutuista. Kädessäsi oleva lehti on pelkistettynä paperia ja painomustetta. Mikä tekee tästä erityisen on Sanoma. Armahtava sanoma, miten sen voisimmekaan ilmaista niin yksinkertaisesti, että jokainen lukija tai kanssaystävämme sen oikealla tavalla ymmärtäisi. Elämässä on varmaankin jokaisella ollut ”ylilyöntejä” ja niistä olemme saaneet oppia. Siksi aitous, mikä on voimavara, joka puhuttelee toisia ihmisiä. Sanoittaakin olemme Kristuksen kirjeitä. Tälle palstalle sopii seuraava keskustelu pian 7-vuotiaan tyttäreni kanssa. Hän oli kuullut ennen nukkumaan menoa Taivaassa olevasta kirjasta, johon on

kirjoitettu jokaisen Jeesukseen uskovan ja Hyvään Paimeneeseen luottavan lapsensa nimi. Aikansa mietittyään Naomi, kysyi, että ”millaisella kynällä se nimi on oikein kirjoitettu? Onko se lyijykynällä vai jollakin toisella kynällä?”. ”Voiko se pyyhkiä pyyhekumilla pois?” Näin tarkkaan asiaa voidaan todellakin pohtia. Sain kertoa, että nimi on tuossa Taivaassa olevassa Elämän kirjassa, kuten sitä kuvailemme, eikä se lähde pois, vaikka joku vieras yrittäisi pyyhkiä. Hyvä Lukijani, motiivini tehdä tätä lehteä sinulle on samanlainen, että oivalluksen ja löytämisen kautta näkisit Jumalan suuruuden elämässäsi ja sen suunnitelman, jonka Hän on sinulle varannut. Sinulle on varattuna taivaallinen lupaus!

Timo Pellinen on Boråsin Helluntaiseurakunnan johtava pastori ja UY-lehden toimitussihteeri. timotp@uusiyhteys.se

Kairos-kurssi on kristittyjen yhteinen lähetysaiheinen intensiivikurssi, joka kouluttaa, inspiroi ja haastaa aktiiviseen osallistumiseen etenkin vähiten saavutettujen ihmisryhmien saavuttamiseksi. Kairos-kurssi on seurakunnan tukena ja se on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille, pastoreille, vanhimmistolle, työntekijöille, vapaaehtoisille, rukoilijoille sekä juuri uskoon tulleille. Kairos-kurssi on innostanut erityisesti niitä ihmisiä, jotka eivät ole tienneet olleensa lähetysihmisiä.

11-13 lokakuuta Eskilstunassa ja 17-20 lokakuuta Södertäljessä. Hinta 700 kr sisältäen opetusmateriaalin (ruokakulut erikseen) Ilmoittautuminen ja lisätiedostelut

>> FINSKAPINGST.ORG

Mika Kosonen, mika.kosonen@gmail.com, puh 076-3077739 Raija Lager, raija.lager@yahoo.se, puh 070-376 0356

27 UY 3/2013

PÅ SVENSKA

>> JESUS HELADE TVÅ MULLOR (MUSLIMSKA

LEDARE) OCH DEM KOM UPP PÅ SCENEN FÖR ATT VITTNA OM DETTA. 28 UY 3/2013

STOR GLÄDJE I PAROIL! TEXT: JONAS PÄIVÄRINTA BILDER: MICAEL LAHTINEN & JONAS PÄIVÄRINTA

Under april månad åkte jag (Jonas Päivärinta) och Micael Lahtinen till Bangladesh för att hålla en Jesusfestival i området Paroil. Festivalen blev en succé. Tusentals människor fick uppleva Guds mirakelkraft till frälsning och helande. Det var i början av april som jag och Micael tog flyget ner till Bangladesh. Väl framme i huvudstaden Dhaka möttes vi av landets nationella pingst ledare och medarbetare. Efter en bit mat och vila åkte vi med vår tolk och chaufför till området där festivalen skulle hållas. Förutom det långa flyget så väntade nu 11 timmars bilresa också. Men det gick bra! Under första festivalkvällen hade vi ungefär 800 människor som lyssnade på evangeliet. Under kvällen hände fantastiska mirakler och helanden! En pojkes synliga cancertumör försvann under förbönen den första kvällen. Det var helt otroligt! Det var fler som kom upp på scenen och vittnade om hur Jesus hade helat dem från smärta och lidande!

Det var som att leva i apostlagärningarnas tid. Efter festivalkvällarna, när vi skulle äta mat i en annan by, så visste folk vilka vi var. Ryktet spred sig och vi hade blivit lokala kändisar i området. Vår chaufför, som körde oss alla dagar, var inte kristen. Men när han hörde evangeliet under festivalen så föddes tro i honom. Han började dra med sig sina vänner på mötena. Fast vi inte förstod språket så såg vi att han var upprymd över miraklerna. Han satt i restaurangen och beskrev vad som hade hänt under festivalen! Festivalen fortsatte fem kvällar och Jesus blev predikad för dyrbara hinduer och muslimer. Sista kvällen hade vi över 5000 människor på plats. Gud gjorde enorma mirakler. Jesus helade två mullor (muslimska ledare) och dem kom upp på scenen för att vittna om detta. En tjej som hade varit förlamad i sin arm från födseln blev helad och hon kunde röra sin arm för första gången! Detta och mycket mer gjorde Jesus!

Under dagarna undervisade vi även på en bibelskola. Ämnet handlade om mission och evangelisation. Vi försökte inspirera eleverna att börja leva för de onådda folken i Bangladesh! Sista dagen på bibelskolan kom den Helige Ande på ett underbart sätt och fyllde salen och eleverna med sin närvaro! Det var ljuvligt! Efter kampanjen fick vi höra att ungefär 4015 personer hade gett respons på frälsningsinbjudan. Det går till så att efter predikan går missionsteamet och samlar kontaktuppgifter på dem människor som vill bli frälsta. Vi vet inte hur många av dessa var helhjärtade beslut, men Gud vet! Det nationella teamet fortsätter efter kampanjen att ta kontakt med dessa människor. Dem grundar nya församlingar och tränar upp nya lärjungar! Vi är tacksamma till Jesus för denna resa. Det gick så bra, och det är tack vare Honom.

29 UY 3/2013

PÅ SVENSKA

HÄRLIGT UNGDOMSLÄGER MED MÅNGA HÖJDPUNKTER! TEXT: JONAS PÄIVÄRINTA BILDER: MIKAEL OJASKIVI

30 UY 3/2013

Finska Pingst Network arrangerade ungdomsläger utanför Örebro under juli månad. Under veckan beslutade sig sju ungdomar att låta sig döpas på lägret! Lägret började på en måndag och slutade på lördag. Under fem hela dagar spenderade närmare 50 deltagare (ungdomar och ledare) tid tillsammans med varandra. Under dagarna arrangerades spännande seminarier, tävlingar och lekar. Kvällarna bjöd på underhållning och kvällsmöten. Varje dag hade vi olika teman som präglade programmet. Lägrets teman handlade om identitet, förlåtelse, rädsla, renhet, relationer och drömmar. SPÄNNANDE SEMINARIER Många upplevde att seminarierna var lägrets höjdpunkt. Det togs upp frågor som ingen annan har vågat prata om i kyrkorna. Maria Petersson Hansén undervisade om intimitet mellan man och kvinna. Hon lyfte upp känsliga frågor och klargjorde vad Bibeln säger om detta. Även Susanna Rantaniitty och Sebastian Syväluoma lyfte upp frågor om relationer, fruktan och drömmar. Varje dag, efter middagen hade vi en så kallad ”panel” då deltagarna fick ställa frågor till panelen. Panelen bestod av olika ledare. Detta blev ett mycket omtyckt koncept, eftersom vi hade en trygg miljö där ungdomarna kunde ställa känsliga frågor anonymt. STARKA GUDSMÖTEN Under kvällarna tog vi tid för förbön, lovsång och undervisning. Jonas Päivärinta och Maria Petersson Hansen ansvarade för undervisningen på kvällarna. Många fick uppleva Guds kraft och tog beslut att följa Jesus för första gången eller genom att vända om och starta om på nytt! Ungdomar blev även botade från smärta och dem andliga nådegåvorna fungerade fritt! DOP En av höjdpunkterna var på fredagen, då sju ungdomar valde att låta sig döpas och beslutade sig för att bli lärjungar till Jesus Kristus! Vi ledare är mycket tacksamma för denna vecka! Jesus gjorde mycket i ungdomarnas liv.

TULE MUKAAN LÄHETYSTYÖHÖN ////////////////////////////////////

INDIEN

JANUARI 2014

10.000 KR

SPANIEN PÅSKEN 2014

CA 5.000 KR

////////////////////////////////////

HÄNG MED TILL INDIEN OCH / ELLER SPANIEN UNDER 2014. I INDIEN KOMMER VI ATT HÅLLA EN JESUSFESTIVAL. I SPANIEN ÅKER VI FÖR ATT EVANGELISERA PÅ GATOR & MEDVERKA PÅ MÖTEN M.M. MER INFORMATION OM RESOR HITTAR DU PÅ FINSKAPINGST.ORG JONAS PÄIVÄRINTA 0760-284 336 JONAS@FINSKAPINGST.SE

31 UY 3/2013