Etiketti 1/2014 | Alkon asiakaslehti

Page 1

Alkon lehti asiakkaille 1/2014

Tryffeleitä ja viiniaarteita Piemontessa

Persoonalliset käsityöläisoluet Kitaristikulinaristi Mikko Kosonen

Lähi-idän

keittiön lumoa


juoman juurilla Teksti Anna Kauhala kuva getty images

Olutta ja kulttuuria alppimaisemissa Euroopan olutvyöhyke kiemurtelee Saksan eteläosien kautta Itävaltaan, missä se kulkee kulttuurikaupunki Salzburgin läpi. Mozartin synnyinkaupungissa ollaan aivan Alppien sylissä ja Obertauernin henkeäsalpaavat maisemat ja laskettelurinteet ovat vain kivenheiton päässä. Vaikka Itävalta tunnetaan nyttemmin trendikkäänä viinimaana, Salzburg on maan salainen olutpääkaupunki. Kaupungista ja sen ympäristöstä löytyy monia olutpanimoita ja -tupia, joissa voi maistella paikallisia oluita, tutustua nykyaikaiseen oluen panemiseen, osallistua seminaareihin tai opastettuihin olutkävelyihin. Tarjolla on niin vaaleaa lageria, märzeniä, vehnäolutta kuin kirkollisten pyhien tienoilla myytävää vahvaa bockbieriä, eli pukkiolutta. Se on joko vaaleaa tai tummaa, maltaisen täyteläistä pohjahiivaolutta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli ravita paastoavia munkkeja ja pitää heidät hyvällä tuulella. Salzburg on kuuluisa siitä, että kaupungissa on Itävallan tihein keskittymä gourmet­ ravintoloita, ja lähes puolet paikallisesta maataloudesta on luomua.

2

1|2014


3


Thinkstock

Etelä-Korean Busan on maan toiseksi suurin kaupunki

Alkon lehti asiakkaille 1/2014

Tryffeleitä ja viiniaarteita Piemontessa Persoonalliset käsityöläisoluet Kitaristikulinaristi Mikko Kosonen

Lähi-idän

keittiön lumoa

49. vuosikerta Julkaisija Alko Oy Salmisaarenaukio 1 00180 Helsinki Postiosoite: PL 33, 00181 Helsinki

U

3 x Makumatka

uden vuoden kunniaksi uudistimme myös Etikettiä. Toivottavasti pidät käsissäsi olevasta uutukaisesta. Aihepiirit ovat taattua tuttua Etikettiä, mutta entistä raikkaampi ulkoasu ja hieman erilainen esitystapa tekevät lukukokemuksesta toivottavasti entistäkin eläväisemmän. Yksi taatuista tutuista seikoista on se, että Etiketille tärkein tapa käsitellä juomia ja juomatietoutta on vastakin yhdistää juoma ruokaan ja kulttuuriin. Niin tekee tämän lehden pääjuttukin, joka alkaa sivulta 12. Juttu vie suomalaisten kestosuosikkikohteeseen, Italiaan. Ja siellä tarkemmin ottaen Piemonteen upeine viineineen ja kiehtovine keittiöineen. Juttu tarjoaa makumatkan kolmella tapaa: Ensinnä jutun myötä pääsee tunnelmalliselle viinimatkalle, johon voit rentoutuen uppoutua mukavasti vaikka sohvanpohjalta käsin. Jos taas sattuisit lähiaikoina matkaamaan seudulle, Alban aarrekartta vinkkaa muutaman rastin herkkusuulle.

Päätoimittaja Sari Karjalainen p. 020 711 5456 sari.karjalainen@alko.fi Toimitusneuvosto Alko: Hille Korhonen (pj), Maritta Iso-Aho, Sari Karjalainen, Minna Keskinen, Mika-Pekka Miettinen, Kari Pennanen, Alma 360: Elisa Helavuori, Kaisa Mikkola

Ja voipa makumatkan tehdä myös kauha kädessä kotikeittiössä. Siitä pitää huolen jutun päättävä resepti, seudun ja kauden itseoikeutettu herkku, risotto. Buon viaggio! Pohjoisitalialaisten tunnelmien lisäksi kevättalven Etiketissä sukelletaan käsityöläisoluiden, Lähi-idän ja Korean makujen maailmaan. Lisää ajankohtaisuutta ja näkökulmia tuovat lehden alkupalat sivuilla 6–11, joilla kuullaan muun muassa THL:n tuoreen pääjohtajan mietteitä niin uudesta tehtävästään kuin suomalaisesta alkoholinkulutuksestakin. Uuden Etiketin sivuilla tahdomme tarjota sekä ajatonta luettavaa että kevättalven kokeiltavaa ja kokattavaa härkäviikoilta pääsi­ äiseen. Ja en malta olla muistuttamatta myös Etiketti.fi-sivuista, joille tuoretta sisältöä tulee parin viikon välein. Ja siellä voit arvioida myös jokaisen lehden, myös tämän numeron.

Toimitus Alma 360, www.alma360.fi etunimi.sukunimi@alma360.fi puhelinvaihde 010 665 102 PL 502, 00101 Helsinki tuottaja Elisa Helavuori toimitussihteeri Kati Särkelä kuvatoimittaja Anna Keski-Kohtamäki ulkoasu Miikka Tikka (AD), Antti Pulkkinen Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu Etiketti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Seuraava Etiketti ilmestyy 8.5.2014 Lehti on saatavana maksutta Alkon myymälöistä sekä vuositilauksena (25 €) liittymällä Etikettiklubin jäse­ neksi. Etikettiklubin jäsenpalvelu ja osoitteenmuutokset: p. 020 711 715 (ark. 9–16) tai etikettiklubi@alko.fi. Etiketti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Juttutarjoukset osoitetaan tuottajalle Alma 360:een. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Etiketissä käytetty paperi on EU-ympäristö­ merkitty. ISSN 0780-508X

Kauniita kevätkuukausia! Sari Karjalainen

.fi

4

1|2014

FACEBOOK

ETIKETTI.FI

ETIKETTIKLUB I

Alkon asiakasneuvojat vastaavat kysymyksiin arkisin klo 9–16. Anna palautetta tai kerro vaikkapa omista ruoka- ja juomayhdistelmistä! Aikajanalla näkyvät aiemmat kysymykset ja kommentit. facebook.com/alko.palvelee

Tutustu resepteihin ja niihin sointuviin juomiin Etiketin reseptiarkistossa. Sivuille päivitetään uutta sisältöä jatkuvasti. Joko olet lukenut viimeisimmän verkkokolumnin? Anna palautetta ja osallistu arvontaan. Etiketti.fi

Haluatko perehtyä tarkemmin juoman ja ruoan herkulliseen liittoon? Liity Etikettiklubiin. Kevään kurssiohjelma ja liittymisohjeet löytyvät tämän lehden sivuilta 48–49. alko.fi/etikettiklubi


sisä ltö 06 Alkupalat 12 Slow foodin kotona Luoteisitalialainen Piemonte tunnetaan slow foodin, valkotryffelin ja viiniklassikoiden kotina.

20 Kitaristin kaksoiselämä

12 28

Kitaristi Mikko Kosonen on myös ruokabloggari Jacques Boissons ja kansainvälinen ruokakriitikko.

24 Oluita käsityönä Olutvuoden avaa 15 ennennäkemätöntä käsityöläisolutta.

27 Yhdistä nämä Kuiva sherry puhkeaa kukkaan italialaisessa sienikeitossa.

28 Viinin viemisen etiketti

Mitä viedä tuliaisiksi? Pitääkö pullo avata heti?

46

30 Keittiö koreaksi Vuoden kuumin ruoka tulee kimchin kotimaasta.

38

35 Myymälässä Kemijärvellä 38 Libanonin herkkuja Aurinkoista viikonloppua juhlistaa Lähi-idän henkeen toteutettu menu.

46 Luottoreseptini Safkaa Hanna Gullichsenin tapaan.

51 Kolumni Baba Lybeckin pääsiäistragedia.

5


TekstiT Marina ahlberg, elisa helavuori, marita Kokko, Kati särkelä, tarja västilä

y Alkupalat y

Kauden makuja ja ilmiöitä, vastuuaiheita ja kansainvälisiä tuulia.

Inhimillisempää Suomea Professori Juhani Eskola aloitti vuoden alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajana. ”Aloitan tehtävässä nöyrällä mielellä, sillä tiedän haasteet, joita meillä on sekä yhteiskunnan muutosten että itse laitokseen kohdistuvien säästöjen vuoksi. Toisaalta laitos on hyvässä kunnossa, ja olen innostunut tekemästämme tärkeästä työstä. Palvelujärjestelmän kriisin ja sote-uudistuksen lisäksi ratkaisuja täytyy löytää muun muassa sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja kasvaneisiin terveyseroihin. Taloudelliset arvot painottuvat kohtuuttomasti. Inhimilliseen yhteiskuntaan kuuluvat kuitenkin ihmisten keskinäinen kanssakäyminen, kulttuuri ja luonto tasavertaisina talousarvojen kanssa.” Mitkä ovat THL:n toiminnan tärkeimmät painopisteet? ”Päättäjät kaipaavat selvästi nykyistä enemmän päätöksentekoa tukevaa tietoa. On pohdittava, miten vastaamme tarpeeseen laitosten voimavarojen leikkausten vuoksi. Onkin keskityttävä palveluihin, joita meillä kaivataan kipeimmin.”

Oma suhteenne alkoholiin? ”Asuin neljä vuotta Ranskassa. Silloisen kotiseutuni läheisillä alueilla, Lyonin pohjoispuolella, Burgundissa ja Loiren ja Rhônen laaksoissa tuotetaan minulle mieluisia viinityyppejä, rehellisiä ja konstailemattomia. Lempiviinejäni saa myös Suomesta, sillä meillä on hyvät ja monipuoliset valikoimat.”

6

1|2014

Kuva Maija Astikainen

Mihin suuntaan haluaisitte kehittää alkoholipolitiikkaa? ”Meillä on yhä humalahakuinen ja reipasta juomista ihannoiva kulttuuri. Vaikka juomien painotukset ovat siirtyneet kevyempään suuntaan, olemme läntiseen Eurooppaan verrattuna yhä vähän reppanoita. Kova kulutus heijastuu alkoholihaittoina, kuten myrkytyksinä, tapaturmina ja alkoholikuolemina. Tärkein tavoite on, että alkoholihaitat saadaan pysymään kurissa ja mieluummin vähenemään nykyisestä. Emme voi kiinnittää huomiota vain suurkuluttajiin, vaan myös kohtuukäyttäjien kulutus on saatava laskemaan.”


Kalenteri

3.2.

Käsityöläisoluet saapuvat Alkon myymälöihin

5.2.

14.2.

Yli 200-vuotiasta kansallisrunoilijaa muistetaan yhä

Ystävänpäivänä kokataan rakkaiden kanssa

kirjat

Alkolle ympäristösertifikaatti

Pekka Suorsa: Viiniopas 2014 (Readme)

kimi issakainen

Alkon kaikki myymälät, aluetoimistot sekä Helsingin pääkonttori saivat tammikuussa puolueettoman sertifiointilaitoksen myöntämän kansainvälisen ISO 14001 -ympäristösertifikaatin. Toimiva ympäristöjärjestelmä auttaa yritystä huomioimaan ympäristöasiat kautta linjan, olipa sitten kyse energiankulutuksesta, jätteiden kierrätyksestä tai henkilökunnan koulutuksesta. Henkilökunnan osaaminen ja ympäristötietoisuus ovat avainasemassa – vaikutukset ovat huomattavia, kun koko henkilöstö on sitoutunut yhteisiin päämääriin. Myymälöissä työskentelevät ympäristövastaavat edistävät asiaa omissa tiimeissään kouluttamalla ja perehdyttämällä uudet työntekijät heti tuoreeltaan talon käytäntöihin. Työskentely ympäristöasioiden eteen on tavoitteellista – konkreettisten päämäärien avulla ympäristöhaittoja pyritään vähentämään ja parhaassa tapauksessa myös ehkäisemään. Tavoitteiden toteutumista seurataan toistuvilla määräaikaisarvioinneilla.

Vuosittain julkaistavasta kirjasta löytyvät kaikki Alkon viinit ja arviot yli 2 000 viinistä, jotka määritellään kansainvälisen 100 pisteen taulukon avulla. Eri viinit on luokiteltu maittain ja Alkon hinnaston mukaan. Suositeltavissa viineissä on etikettikuvat. Mukana on tietoa vuosikertaviineistä ja ruokasuosituksia. Nimihakemisto helpottaa käyttöä.

Harmonista, herukkaista, hapokasta, hintansa arvoista tai jopa parempaa? Opas antaa monipuoliset ohjeet oikean viinin ja ruokalajin yhdistämiseen. Taskukirja arvioi kaikki Alkon viinit sekä valikoiman tax free -viinejä. Selkeä pisteytys, hinta-laatusuhde, viinityylit, sanasto ja vuosikertataulukko helpottavat sopivan juoman valintaa. Juha Berglund, Antti Rinta-Huumo: Viinistä viiniin (Otava)

Nuorten asiakkaiden iät tarkistetaan Vuonna 2013 Alkon myymälöissä tehtiin yli 3,5 miljoonaa ikärajatarkistusta. Myyjät ohjeistetaan kysymään henkilöpapereita aina, kun asiakas vaikuttaa alle 25-vuotiaalta. Kaikista asiakkaista noin viisi prosenttia todisti täysi-ikäisyytensä asioidessaan myymälöissämme.

Tiesitkö?

Alkon myymälöissä tehtiin yli 3,5 miljoonaa ikärajatarkistusta vuonna 2013.

Alkolla vastuullinen maine Alko Oy sijoittui kuudenneksi suomalaisten yritysten mainetta mittaavassa TNS Gallupin tutkimuksessa. Kuudennen sijan Alkon kanssa jakoi Veikkaus Oy. Maineeltaan paras yritys vuonna 2013 oli Kone Oyj. Myös vastuullisuudessa Alko ylsi verrokkiryhmässään (kauppa) erinomaiselle tasolle. Maine ja vastuullisuus -tutkimus tehtiin nyt neljättä kertaa. Tutkimuksessa analysoitiin 59 yritystä kuudelta toimialalta: kauppa, pankki ja vakuutus, palvelut, energia, elintarvike, ICT ja muu teollisuus. Tiedot kerättiin verkkokyselynä TNS Gallup Forumissa.

Tervetuloa nojatuolimatkalle viinin maailmaan! Kirjassa reissataan halki Euroopan viinialueiden Ranskan Bordeaux’sta Saksan Moseliin, samppanjan synnyinsijoilta Kreikan viinilehtoihin. Samalla perehdytään kunkin alueen historiaan, gastronomiaan, viineihin ja ruokaperinteeseen. Kotikeittiöissä syntyvät huippukokin ruoat saavat omat viinisuosituksensa. Juha Berglund, Jaakko Heinimäki, Antti Rinta-Huumo, Antti Vahtera: Ruoasta viiniin (Otava)

7


alkupalat

28.2.

Kalevalan päivä − kattaus suomalaista kulttuuria

2.3.

Laskiaissunnuntaina kuppi kuumaa ulkoilun jälkeen

thinkstock

16.2.

Ravintolapäivä kasvattaa suosiota vuosi vuodelta

Malbecin juhlaa Tummasta ja hieman oikukkaasta Malbecista on po-

vattu punaviinien maailman nousevaa tähteä. Ainakin niin halutaan uskoa Argentiinassa, jossa siitä on tullut epävirallinen kansallislajike ja uuden viinimaan ylpeys. Lounais-Ranskan Cahorsin alueelta peräisin olevalle rypäleelle oli käydä huonosti. 1800-luvun lopulla Ranskassa viinikirva meinasi viedä koko lajikkeen mennessään, ja heikkojen satovuosien jälkeen monet ranskalaiset tuottajat korvasivat sitä muilla rypäleillä. Malbecia viljellään nykyään hyvin vähän kotiseudullaan. Sittemmin se on siirtynyt parempisatoisille seuduille valtameren toiselle puolelle. Ranskalainen Michel A. Pouget kuljetti rypäleen Argentiinaan 1800-luvun puolivälissä. Ilmastoltaan ja olosuhteiltaan otollisempi Argentiina on tätä nykyä malbec-viinin suurin tuottajamaa. Lisäksi sitä tuotetaan muun muassa Etelä-Euroopan maissa, Etelä-Afrikassa, Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa. Malbec-viinin tunnistaa vahvasta tummasta väristään. Siinä maistuu kirsikan, mansikan tai luumujen aromeja. Vahvat, tanniiniset ja aromikkaat viinit sopivat hyvin yhteen esimerkiksi punaisen, erityisesti grillatun lihan ja kovien juustojen kanssa. Argentiinassa on Malbecille oma juhlapäivä. 17. huhtikuuta juhlistaa paitsi kansallisrypälettä, myös Argentiinan historiaa viinimaana.

3xpalvelu Tervetuloa klubiin Etikettiklubin jäsenenä voit osallistua kursseille ja pruuveille, saat Etiketti-lehden ja viinioppaita kotiin sekä sähköisen jäsenkirjeen. Lisäksi saat ennakkotietoa uutuuksista, ja voit hyödyntää vaihtuvia klubietuja. Vuosimaksu 25 euroa. alko.fi/etikettiklubi

8

1|2014

Yritysten palveluksessa Viinikursseja yritysasiakkaille, juomasuosituksia ja lahjavinkkejä. Myös lahjapaketointi ja kuljetukset yritysosoitteisiin ja juhlatiloihin hoituvat yrityksen puolesta. alko.fi/palvelutyrityksille

Mikä neuvoksi? Kaipaatko neuvoja juomien valintaan, riittävyyksien laskemiseen tai vinkkejä pruuvi-illan järjestämiseen? Alkon juomaneuvojat palvelevat yli 80 myymälässä ympäri Suomen. Varaa aika maksuttomaan neuvontaan alko.fi/juomaneuvonta


20.4.

Pitkien pyhien aikana voi herkutella

Uutta pakkausmuotia Alko uudistaa lahjapakkausvalikoimaansa. Uusilla painatuksilla varustettuja lahjakoteloita, -pusseja ja -kasseja löytyy jo myymälöistä, mutta laadukas valikoima laajenee entisestään helmikuussa. Oli kyseessä sitten syntymä- tai vuosipäivä, tupaantuliaiset tai muu juhla, viimeistelty lahja korostaa tilaisuuden tärkeyttä, ja tuo iloa sekä antajalle että saajalle. Valmis kääre myös säästää paketoimisvaivalta, kun pullon voi helposti sujauttaa lahjan mittoihin sopivaan koteloon.

1.5.

8.5.

Vappu ja kevään ensimmäinen piknik − vaikka sisätiloissa!

Seuraava Etiketti-lehti ilmestyy

ALKOHOLIN KULUTUKSEN RISKIRAJAT Alkoholin käytön riskirajat − ja siten myös terveysvaikutukset − ovat yksilöllisiä. Riskiraja ei ole turvaraja. Alkoholin imeytymiseen vaikuttavat mm. sukupuoli ja henkilön paino.

KERTAKULUTUKSEN RISKIRAJAT

Kevään aukioloaikoja Pääsiäinen • kiirastorstaina 17.4. Alkon myymälät ovat auki klo 9–20 • pääsiäislauantaina ja pääsiäispyhinä 18.–21.4. myymälät ovat kiinni • tiistaina 22.4. jälleen normaalein aukioloajoin Vappu • vapunaattona, keskiviikkona 30.4. Alkon myymälät ovat auki klo 9–18 • vapunpäivänä 1.5. myymälät ovat kiinni • perjantaina 2.5. jälleen normaalein aukioloajoin

Miehet 7 annosta

Naiset 5 annosta

Yli 65-vuotiaat 2 annosta

YKSI ANNOS ON:

1 pullo keskiolutta tai siideriä

1 lasillinen (12 cl) viiniä

1 viskipaukku

HUOMAATHAN, ETTÄ IV-TUOPPI (0,5 L) = 2 ANNOSTA, PULLO A-OLUTTA = 1,3 ANNOSTA

[ Vaahtokukka ] TÄYDELLISEN OLUEN kruunaa oluen pinnalle

muodostuva, kahden sormen levyinen vaahto, jota kutsutaan vaahtokukaksi. Paitsi että oluesta tulee kaunis kuin kukka, vaahto muodostaa oluen päälle kannen, joka estää aromeja karkaamasta. Eri oluissa on erityyppinen vaahto. Vaahtokukan syntymiseen voi myös itse vaikuttaa. Olut kannattaa kaataa sille tarkoitettuun, puhtaaseen lasiin. Likaiseen lasiin ei muodostu vaahtoa. Vaahto houkutellaan esiin kaatamalla ensin olutta lasin sisäreunaan ja lopuksi rivakammin keskelle. alko.fi/oluen-kaataminen

YKSI PULLO: Pullossa mietoa viiniä (75 cl) = 6 annosta Pullossa väkevää viiniä (75 cl) = 10–11 annosta Pullossa viinaa (50 cl) = 13 annosta

VIIKKOKÄYTÖN RISKIRAJA ON MIEHILLÄ 24 ANNOSTA JA NAISILLA 16 ANNOSTA VIIKOSSA. HENKILÖN KATSOTAAN OLEVAN ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTTÄJÄ, JOS VIIKKOKÄYTÖN RISKIRAJA YLITTYY JATKUVASTI TAI JOS HUMALAJUOMINEN, JOKA ON MIEHILLÄ KERRALLA AINAKIN 7 JA NAISILLA 5 ANNOSTA, ON TOISTUVAA. USEIDEN ALKOHOLITTOMIEN PÄIVIEN PITÄMINEN SÄÄNNÖLLISESTI ON TÄRKEÄÄ.

9


alkupalat kuvatoimisto Gorilla

Kohti vastuullisempaa alkoholikulttuuria Itsenäisyyden Juhlavuoden Lastenrahaston Säätiö (ITLA) on käynnistänyt viisivuotisen ohjelman ”Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa”. Ohjelman tavoitteena on ennen kaikkea tulkita ja analysoida, miten yhteiskunnan rakenteet ja toimintatavat vastaavat lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Ohjelmassa nostetaan esiin satavuotiaan Suomen saavutuksia lasten elämänehtojen parantamisessa, kritiikkiä unohtamatta. Tutkimuksella tavoitellaan käyttökelpoista tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä viisaita ratkaisuja seuraavan satavuotistaipaleen alkuvaiheissa. Alko rahoittaa viisivuotisen ohjelman osa-ohjelmaa ”Sata lasissa – varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa”. Osaohjelmassa on tarkoitus pureutua muun muassa juomisen ylisukupolvisuuteen liittyviin kysymyksiin: Miten juomatavat välittyvät tai eivät välity vanhemmilta nuorille ja sukupolvelta toiselle. Miltä alkoholinkäyttö näyttää lapsista, joiden vanhemmat kamppailevat omien päihdeongelmiensa kanssa? Mistä oma mielikuva alkoholista tuolloin koostuu, ja mistä haetaan tukea omaan tilanteeseen? Osa-ohjelmassa on tarkoitus luoda tiivis yhteistyö tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen välille. Lisää tietoa ohjelmasta, sen teemoista ja Sata lasissa -osa-ohjelmasta löytyy ITLAn verkkosivuilta: itla.fi

y

etikettiklubi.fi

y

Viinin Da Vinci -koodi

Vastaa ja vaikuta Etikettiin

Vuoden Poliisi 2013

Ruotsalaiskirjailijan Kåre Halldénin esikoisteos Samppanjaruhtinas on aloittanut maailman eri viinialueille sijoittuvan Wine Crime -sarjan, joka yhdistää viinin, rikoksen ja historian. Viinimaailman Da Vinci -koodiksi kuvailtu salapoliisiromaani nivoutuu trendikkääseen viinimatkailuun. Murha tapahtuu samppanjatalon Cloët-Décleauxin kellarissa ja sen juuret ulottuvat Champagnen maakunnan menneisyyteen.

Etiketti-lehti on uudistunut. Miltä uusi lehti vaikuttaa? Mistä haluaisit lukea lisää, mitä reseptejä kokeilisit mielellään, onko sinulla ruoan ja juoman maailmaan liittyviä kysymyksiä? Mielipiteesi on meille tärkeä. Osallistu lehden kyselyyn osoitteessa etiketti.fi, niin pääset vaikuttamaan siihen, millaista Etiketti-lehteä luet jatkossa.

Poliisina 24 vuotta toiminut ylikonstaapeli Merja Riikilä on valittu marraskuun 2013 alussa Vuoden Poliisiksi. Riikilä työskentelee lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkijana Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksella. Vuoden Poliisin valitsevat vuosittain Helsingin nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ja Poliisihallitus. Alko on tunnustuksen pitkäaikaisimpia tukijoita.

Kåre Halldén: Samppanjaruhtinas (Tammi)

10

Liity Etikettiklubiin

1|2014


katso re septi Hae erilaisia blinireseptejä ja juomasuosituksia osoitteessa

Etiketti.fi.

Aurinko lautasella Jo muinaisille slaavilaisille hiivalla kohotetut hapanletut eli blinit symboloivat aurinkoa pyöreän muotonsa ja kullankeltaisen värinsä takia. Niitä leivottiin lopputalvesta, uuden auringon kunniaksi, hyvän vuoden varmistamiseksi. Myöhemmin Itä-Euroopassa ortodoksinen kirkko jatkoi tapaa, ja blinit ovat yhä laskiais­ ajan ruokaa, kun talvi päättyy ja kevät saa tulla. Blinit ovat täydellistä ruokaa ajanjaksoon, jolloin tuoreet raaka-aineet ovat vähissä. Lettujen kanssa tarjotaan voisulaa, smetanaa, hunajaa, sipulisilppua ja suolakurkkua sekä usein kalaa eri muodoissaan: savustettua lohta, kaviaaria, mätiä tai vaikka silliä. Blini taipuu myös makeaksi jälkiruoaksi hillon kanssa.

Harva enää leipoo blinit, nykyään ne paistetaan pannulla. Blinit ovat myös loistavaa ruokaa illanistujaisiin. Taikina turpoamaan jo heti aamusta, letut paistumaan ja hetkeksi uuniin ennen tarjoamista, jos ruokailijoita on useampia. Blinejä voi myös pakastaa. Blinien kanssa sopii juhlavaksi juomaksi kuohuviini tai samppanja, erityisesti mineraaliset crémantit, hedelmäiset uuden maailman kuohuvat tai hennon paahteiset samppanjat. Myös riesling-viineistä löytyy blinien rasvaisuutta leikkaavaa hapokkuutta. Venäläisten kurkkujen kanssa sopii vaalea lager tai raikkaan humalainen pils sekä kivennäisvesi.

Stockfood

11


Hidasta ruokaa ja hi m o i t t u ja vi i n e jä Luoteis-Italiassa Torinon lähellä sijaitsee saapasmaan vähemmän tunnettu ruoka- ja viinikeskus. Piemontesta on kotoisin Slow food -liike, valkoinen tryffeli ja viinit, joita nykyisin koko viinimaailma himoitsee. Teksti Mikko Takala Kuvat Tommi Anttonen ja Mika Remes

12

1|2014


Maistiaisia. Fontanafreddan Danilo Drocco tarkastaa, kuinka viini el채채 tankeissa.

13


thinkstock

1

A

lban kaupunki osapuilleen kuusikymmentä kilometriä Torinosta etelään on tunnettu kautta maailman Piemonten maakunnan viinikeskuksena ja valkoisen tryffelin pääkaupunkina. Kuitenkin ensimmäinen havainto autosta ulos astuessani on pähkinäinen. Ilma todella tuoksuu makeille pähkinöille, ja syykin selviää: kaupungin laitamilla valmistuu takuulla tryffeleitä ja punaviinejä kuuluisampi herkku: Nutella. Olen kaupungissa legendaaristen tryffelimessujen aikaan, ja piskuinen keskiaikainen keskusta on pullollaan gastroturisteja. Pääostoskadulla, Via Vittorio Emanuelella, joka toinen puoti näyttää olevan herkkukauppa tai italialaista huippumuotia kaupitteleva luksusliike. Kartta on täällä turha, antaa vain nenän kuljettaa. Tryffelin viettelevä tuoksu tunkee vastaan kaikkialla. Alba saa kiittää Giacomo Morraa maineestaan maailman tryffelipääkaupunkina. Morra brändäsi 1950-luvulla taitavasti piemontelaisen kansankeittiön sienikummajaisen yhdeksi kalleimmista ja himotuimmista herkuista. Morra lähetti tryffeleitä aikansa superjulkkiksille Churchillista Chapliniin ja innosti kokkeja kehittämään niistä makuluomuksia. Vahvasti haiskahtaviin sieniin voisi tutustua

14

1|2014

monipolvisen maistelumenun muodossa keittiömestari Enrico Grippan johtamassa, kolmella Michelin-tähdellä noteeratussa Piazza Duomo Alba -ravintolassa. Kohtelias hovimestari osoittaa ovea: ’Signore, pöytävaraus pitäisi tehdä vähintään kolme viikkoa ennen visiittiä.’ Mutta ei hätää: saa sientä vaatimattomammistakin ravintoloista, ja huomattavasti kuluttajaystävällisempään hintaan. Muutamassa Alban kuppilassa ruokailtuaan ei voi olla huomaamatta, että ruokalistat ovat joka paikassa miltei identtisiä. Vaihtelua ne eivät tarjoa, mutta se, mikä tehdään, tehdään yleensä kunnolla: perinneruokaa laadukkaista raaka-aineista. Pastoista pakollisia maistettavia ovat yleensä ragun, mehevän lihakastikkeen kera tarjottava ohuen tagliatellen tapainen tajarin, agnolotit, färssillä täytetyt ”napa-pastanyytit” ja plinit, tuorejuusto-pinaattitäytteiset miniraviolit.

1. Barolon kylässä ovat läsnä Italian klassiset tunnusmerkit: keskiaikainen kylä, kumpuileva maasto ja viinipellot. 2. Holvikaarien alla. Enoclub Albassa omistautuu piemontelaisille klassikkoruoille ja viineille. 3. Luksusta. Kananmunalla, tuorejuustolla ja pinaatilla täytetty pastanyytti kruunataan Alban valkoisella tryffelillä. 4. Peruspastaa. Tajarinia ragun ja pakollisen parmesaanin kera. 5. Parasta juuri nyt. Vuosi 2001 oli suosiollinen baroloille.

Piemontelaisen kansankeittiön sienikummajaisesta tuli yksi maailman himotuimmista herkuista.


2

3

4

5

15 ◊


1

4 3

2

1. Aina täynnä. Alban Vincafe tarjoaa maakun­ nan viinejä myös laseit­ tain. Ruoka on maukasta ja reilua. 2. Fontanafred­ dan Danilo Drocco uskoo, että monivivahteisimmat barolot syntyvät perintei­ sin menetelmin. 3. Pollenzon kylän yliopiston yhteydessä toimii myös viinipankki. 4. Fon­tanafreddan barolot kypsyvät isoissa tammitynnyreissä. Kaik­ kialla toistuva raidoitus kertoo kuninkaallisesta taustasta. 5. Alban valko­ tryffelin kilohinta vaihte­ lee sesongista riippuen 2 500–3 500 euron välil­ lä. 6. Luigi Einaudin viinit tekee Lorenzo Raimondi.

16

1|2014

Uskalias herkuttelija kokeilee myös finanzieraa, joka koostuu niistä ruhonosista, joista enin osa nykykeittokirjoja vaikenee. Maakunnallinen must on myös brasato al barolo eli punaviinissä hartaasti hauduteltu naudanpaisti. Piemontelainen Barolon kylä on kuulu ba-

rolo-punaviinistä ja upeista maisemistaan. Ensin mainittua huljuttelen lasissa, jälkimmäisistä yritän saada selvää tihrustelemalla baarin ikkunan läpi. Hyllyt notkuvat pulloja, joita varjellaan helsinkiläisen fine dining -ravintolan viinikellarin kruununkalleuksina. Täällä ne ovat baariukkojen arkijuomia. Ainakin melkein. Paikallisten turistioppaiden Renato Priolon ja Mauro Carbonen kanssa pääsen kävelyretkelle halki viinipeltojen. Maisemat ovat sumun keskellä kauniit, jopa salaperäiset. Retki päättyy Crinzane Cavourin linnaan. 1800-luvulla sitä isännöi Italian yhdistymisen pääarkkitehteihin kuulunut kreivi Cavour. Näillä nurkilla arvon kreivi tunnetaan valtapolitiikkaa paremmin barolon suurena kehittäjänä ja puolestapuhujana.

”Baroloa tehdään 11 kunnan alueella, ja vain 1 300 hehtaarin alueella. Täältä näkee kirkkaalla säällä joka kylään”, Priolo hehkuttaa. Toscanan viinien ohella Piemonten punaiset arvioidaan yleisesti Italian ja maailman parhaimmistoon. Laadun takeena on vahva traditio ja vahva usko alueen perinteisiin rypäleisiin. Ykkösrypäle on Nebbiolo. Siitä valmistettavien viinien aatelinen on barolo, jota kypsytetään vähintään kolme vuotta, joista kaksi tammitynnyreissä. Nuorena jopa epämiellyttävän tanniininen viini tarvitsee aikaa kypsyäkseen samettisen pehmeäksi ja muhkeaksi. ”Nebbiolo on Piemonte, ja barolo-viini sen jaloin ilmentymä”, sanoo Piemonten mittakaavassa jättimäisen Fontanafreddan viinitalon pääviinintekijä Danilo Drocco, jonka tapaan tilan päämajassa Serralunga d’Albassa. Itsensä kuningas Emmanuele Vittorio II:n perustama tila siirtyi vuonna 2008 energisen supermarket-bisneksessä toimivan liikemiehen Oscar Farinettin omistukseen ja elää nyt vahvaa nousukautta. Sen tuotanto pitää sisällään Piemonten tärkeimmät viinityypit barberoista dolcettoihin,


5

moscatoista gaveihin. Vastikään tilan yhteyteen muutti myös yksi maakunnan arvostetuimmista ravintoloista, Michelin-tähditetty Guido. Danilo Drocco tunnustautuu lippulaivaviininsä, barolon, valmistamisessa traditionalistiksi. ”99 prosenttia kuluttajista valitsee sokkotesteissä nykytyyliin tuotettuja, helppoja ja valmiiksi juotaviksi tehtyjä baroloja. Itse haen jotakin muuta: pullossa hiljalleen kypsyviä viinejä, jotka kehittyvät luonteikkaiksi ajan kanssa”, Drocco sanoo. Kun modernit barolot käytetään nopeasti ja kypsytetään pienissä ranskalaisissa tynnyreissä, Drocco käyttää perinteisiä isoja tuhansien litrojen vetoisia tynnyreitä ja antaa rypäleiden kuorten olla tekemisissä viinin kanssa jopa useita viikkoja. ”Näin syntyy monivivahteisempia ja pitkäikäisempiä viinejä, joiden kovuus ja tanniinit pehmenevät vasta vuosien kellaroinnin jälkeen”, Drocco sanoo. Nebbiolo-rypäleestä tehdään barolon lisäksi rehevä ja elegantti punaviini barbaresco. Se ei välttämättä ole yhtä voimakas kuin barolo, mutta valmis nautittavaksi jo nuorempana. Myös barbarescojen kohdalla rajalinjat vedetään perinteisen ja modernin viininteon välille. ”Balanssi perinteisten menetelmien ja uusien innovaatioiden välillä on mahdollista löytää”, uskoo pienessä Neiven kylässä viinitilaansa johtava Ugo Lequio. Tuloksena on viinejä, jotka tuotetaan ilman kemikaaleja ja torjunta-aineita. Rypäleet viljellään luomuna, mutta luomusertifiointi puuttuu. Luigi Einaudilla, Doglianin alueen vanhimmalla

kaupallisesti toimivalla viinitalolla, on myös kunniakkaat yhteydet Italian historiaan. Talon perusti 1800-luvun lopulla valtiotieteilijä Luigi Einaudi, joka toimi toisen maailmansodan jälkeen Italian ensimmäisenä presidenttinä. Talo on edelleen Einaudin perheen omistuksessa. Luigi Einaudin viinintekijä Lorenzo Raimondi valmistaa baroloita modernilla tyylillä.

6

piemo nte alko s sa Alkon vakiovalikoimassa on toistakymmentä piemontelaista viiniä. Punaviineissä voi tutustua niin Nebbiolo-, Barbera- kuin Dolcetto-rypäleisiin, ja valkoviinit edustavat laajaa kirjoa Arneis-rypäleestä Moscatoon, kuivasta makeaan. Alkon tilausvalikoima tuo viininharrastajien ulottuville lisäksi kymmeniä piemontelaisia arvoviinejä. Tutustu koko valikoimaan ja tuotteiden saatavuuteen Alkon verkkosivuilla alko.fi. Näppärä oikotie sivuston tietoihin on sivuston ylälaidan iso hakulaatikko: valitse hakulaatikon valikosta tuotteet ja kirjoita hakukenttään piemonte.

Hyllyt notkuvat pulloja, joita varjellaan Suomessa fine dining -ravintolan kruununkalleuksina. ”Vanhaan tyyliin valmistetut viinit kestävät aikaa paremmin, mutta ongelmana on säilytys. Oikeissa olosuhteissa, vaikkapa meidän kellareissamme, viini kehittyy ja paranee vaikka 40 vuotta, mutta harvalla kuluttajalla on mahdollisuutta säilöä viininsä näin. Moderniin tyyliin valmistetut viinit on varminta nauttia 6–8 vuoden ikäisinä”, Raimondi ohjeistaa. Doglianin kylä tunnetaan nimenomaan dolcettoistaan, ja Luigi Eunaudi on yksi viinin arvostetuimmista tuottajista. Mustarypäleisestä Dolcettosta ei nimestä huolimatta tehdä makeaa viiniä, helppoa ja suunmyötäistä kuitenkin. Se tarjoaa lompakkoa liikaa rasittamatta hyvän vaihtoehdon yleisviiniksi esimerkiksi pasta-aterialle. ”Dolcettosta ei valitettavasti tule koskaan niin suosittua vientituotetta kuin se laatunsa puolesta ansaitsisi. Ristiäisissä rypäle sai onnettoman,

17 ◊


1

3

5

2

jonna koivumäki

4

makeaan viittaavan nimen. On totta, että dolcettot ovat helppoja ja suoraviivaisia, monikäyttöisiä viinejä, mutta tyylejä ja tapoja laventaa palettia on rajattomasti”, Lorenzo Raimondi muistuttaa. Alban seudun viinikyliä risteillessä ei enää jaksa ihmetellä, miksi kansainvälinen Slow Food -liike sai alkunsa juuri Piemontesta. Täällä on minkä vuoksi taistella, mitä puolustaa. Slow Food -liikkeen saavutuksiin lukeutuu vuonna 2004 avattu gastronomisten tieteiden yliopisto. Maailman herkullisin akateeminen opinahjo löytyy Bran kaupungin kupeesta Pollenzosta, parinkymmenen kilometrin päässä Albasta. Yliopistorakennuksen kellareissa sijaitsee myös viinipankki. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Piemonten viineistä on tullut maailmalla niin haluttuja, että parhaat revitään käsistä. Tuotantomäärät ovat muihin Italian alueisiin verrattuna pieniä. Viinipankin ideana on taata, että pullotteita on saatavilla, kun viinit saavuttavat optimaalisen ikänsä. Laadukkaimpia vuosikertoja on mahdotonta löytää. Tiilistä muuratun 1 700 neliön kellarin suojissa lepää satojen tuottajien viinejä kuuden pullon puulaatikoissa. Holveissa on kypsymässä noin 100 000 pulloa. Kokoelma alkaa vuosikerrasta 1996. ”Koko ajan kypsyy vuosikertoja ihanteelliseen ikään. Kuvittele, millainen kokoelmamme on 20 vuoden kuluttua!”, viinipankkiiri Dario Molino hehkuttaa.

18

1|2014

alban parhaat 1

Kolmella Michelin-tähdellä noteerattu Piazza Duomo -ravintola on koristeltu freskoin. Keittiömestari Enrico Crippan elegantit maistelumenut (150–170 euroa) ovat paras tapa tutustua Alban makuihin kansainvälisin vivahtein. piazzaduomoalba.it

2

La Libera. ”Vanhoja makuja uudella tavalla ajateltuna”, kiteyttää omistajapari Marco Forneris ja Flavia Boffa ravintolansa filosofian. Pinaatti-juustotäytteiset raviolit valkotryffelilastuilla ovat heidän mielestään parasta, mitä tryffeleistä voi tehdä. lalibera.com

3

Tartufi Morra. 1930-luvulla perustettu puoti vaalii perustajansa Giacomo Morran mainetta kunniakkaasti. Nykyään brändin omistaa Boninon perhe. Kauppa tarjoaa kaikkea, mitä tryffeleistä on keksitty valmistaa. tartufimorra.com

4

Kellariravintola Enoclub on yksi parhaista Albassa. Vitello tonnato on ensiluokkaista, samoin lampaankyljykset ja Piemonten pastaylpeys agnolotti. Katutasossa samojen yrittäjien viinibaari, Caffe Umberto. caffeumberto.it

5

Vincafe. Rento, hyväntuulinen, kansainvälinen ja aina täpötäysi viinibaari, joka tarjoaa myös sangen kelvollista ruokaa, myös kiveen hakattujen lounas- ja illallisaikojen ulkopuolella. +39 (0)173 364603


Barolorisotto Alkuruoaksi kahdeksalle, pääruoaksi neljälle

Piemontessa vannotaan, että paras punaviinirisotto syntyy nimenomaan barolosta, punaisten viinien aatelisesta, mutta kyllä edullisempikin italialainen ajaa asian. Jos haluat risottoosi vielä ekstramakua viinistä, aseta lautasten päälle ruokalusikat, joissa on liraus viiniä. Voit myös kaivaa risoton keskelle pienen kolon ja lorauttaa sinne tilkan.

valmistus

½ dl oliiviöljyä 1 keskikokoinen sipuli pieneksi silputtuna 4 dl Arborio-riisiä 2 ½ dl baroloa tai muuta aromikasta italialaista punaviiniä 1,2 l kanalientä 3 rkl kylmää voita pieneksi kuutioituna 1 dl vasta raastettua parmesaania ja hieman lisää tarjoiluun

Barolorisottoa tarjotaan useissa Piemonten ravintoloissa. Astiat kuvausrekvisiittaa.

1. Lämmitä öljy syvässä ja leveässä pannussa kuumaksi. Lisää sipuli ja pienennä lämpöä. Pehmittele 6–8 minuuttia jatkuvasti hämmentäen. Älä ruskista. 2. Lisää riisi ja sekoita puulastalla. Riisi saa öljyyntyä kauttaaltaan. 3. Lämmitä kanaliemi toisessa kattilassa kuplivaksi. Lisää riisin sekaan punaviini ja kauhallinen kanalientä. Anna kypsyä hiljalleen välillä sekoittaen. Aina kun neste on melkein kokonaan imeytynyt riisiin sekaan, lisää kanalientä kauhallinen kerrallaan. 4. Jatka kypsentämistä noin 20 minuuttia, kunnes riisi on pehmeää ja kermaista, mutta ei tahmeaa. Siis al dente. Pientä purentaa pitää vielä löytyä. Riisi menee helposti liian pehmeäksi, joten sitä kannattaa maistella kypsentämisen loppuvaiheessa. 5. Ota pannu pois levyltä ja lisää voi. Sekoita lopuksi mukaan parmesaani ja tarjoa heti ylimääräisen parmesaanin kera.

19


Henkilรถ

20

1|2014


Kitaristi, j o sta t u l i k u l i nar is t i Työnä kitaransoitto, elämänfilosofiana hyvä olo ja intohimona ruoka sekä juoma. Muusikko, Top Chef -tuomari ja ruokabloggaaja Mikko Kososella ei ole lempiruokaa, mutta kunnon viiniä ja tuoretta leipää hän arvostaa aina. Teksti Anna Kauhala Kuvat Miika Kainu

Oli vuosi 2009, paikkana Maija Vilkkumaan bändin

Kokkaava ja bloggaava kitaristi Mikko Kosonen sanoo, että muusikoita ja kokkeja yhdistää intohimo. "Ymmärrän hyvin, mistä kumpuaa kokkien into tehdä aina vähän paremmin. Täsmälleen sama ilmiö esiintyy omassa ammatissani."

keikkabussi 13 tunnin matkalla Helsingistä Äkäslompoloon ja mukana kulinaristi-kitaristi Mikko Kosonen. Bändin Lapin-kiertue oli alkamassa, ja Kosonen päätti vähän piristää pitkää ajomatkaa. ”Järjestin bussiin ranskalaisen illan: hyviä viinejä, patonkia, juustoa ja musiikkina Édith Piaf. Juuri ennen kuin lähdin kotoa löysin jostain baskerin, tempaisin sen päähäni ja esiinnyin bändille illan ranskalaisena isäntänä”, Kosonen kertoo. Hänen ranskalainen alter egonsa sai nimekseen Jacques Boissons. Hahmon sukunimi Boissons tarkoittaa juomia, ja Jacques taas on perusranskalainen miehen nimi, Belgiassa lapsuutensa asunut Kosonen selventää. Hahmon luodessaan hän ei tosin osannut arvata, mihin kaikkeen sen myötä vielä joutuisi: vähän keikkabussiepisodin jälkeen Jacques Boissons ryhtyi ruokabloggaajaksi ja toi Kososen uraan ihan uusia mausteita. ”Minulle oli tosi luontevaa, että blogini nimeksi tuli Jacques Boissonsin ruokarundi. Sain tavallaan turvaa siitä, että blogia kirjoitti alter egoni, sillä saatoin huoletta antaa hänen sanoa mitä vain. Nykyisin minulle ei ole enää ongelma asettaa itseänikin naurunalaiseksi”, Kosonen muistelee hymy silmissään. Toisin kuin Keski-Euroopassa kasvaneelta, San Pellegrinon World’s Top 50 Restaurants -raatiin kuuluvalta ja ranskaa virheettömästi ääntävältä Top Chef -tuomarilta voisi odottaa, Kosonen ei hifistele. Mustiin pukeutunut rokkari saapuu haastatteluun etuajassa, juo kahvia pahvimukista ja on laskenut neulepiponsa pöydälle. Eikä edes välitä kutsua itseään ruokakriitikoksi. ”En halua kirjoittaa huonoista ravintoloista, vaan äänestän jaloillani. Haluan luoda elämyksiä ihmisille ja välittää niin musiikilla kuin kirjoituksillani tunteita, aistikokemuksia ja elämyksiä”, Kosonen sanoo. Hänen filosofiaansa ei selvästikään sovi turha kritisoiminen.

21 ◊


22

1|2014


Keittiö on kitaristille rakas paikka, jossa hän viettää paljon aikaa – ja missä ei koskaan soi musiikki. Kun Mikko Kosonen katsoo silmiin ja sanoo, että

ruoka on hänelle yksi perustavanlaatuisia asioita elämässä, häntä on helppo uskoa. ”Minulla on vahva tarve saada itseni ja läheiseni syömään hyvin. Se on minulle tapa osoittaa kiintymystä ja rakkautta. Yritän tuoda ruoan merkityksen vahvasti myös lasteni elämään. Puhun aterioista ja ruoasta heidän kanssaan, se on meidän perheessämme osa kulttuuria.” Kososen ja hänen puolisonsa Maija Vilkkumaan kodissa molemmat vanhemmat kokkaavat, Kosonen tosin hieman useammin. ”Kun kokkaan, en kuuntele mitään, sillä ammattimuusikkona minulla menee musiikkia kuunnellessa analyysivaihde helposti päälle. Pidän keittiön omista äänistä, minusta on rauhoittavaa ja meditatiivista olla siellä tuoksujen seassa ja miettiä, mitä ruoka vielä tarvitsee”, Kosonen innostuu. Hän ei kikkaile keittiössä, kokkaa harvoin samaa ruokaa kahdesti, ei juuri koskaan seuraa reseptiä ja syö ekologisista syistä paljon kalaa ja kasvisruokaa. Lihan vähentäminen on asettanut ateriasuunnittelulle haasteita, mutta siitä mies vain nauttii. ”Ruoanlaitto muuttuu todella kiinnostavaksi siinä vaiheessa, kun kaapista ei löydy enää juuri mitään ja joudun oikeasti miettimään, mitä vähistä aineista oikein saisi nyhdettyä. Pidän tällaisesta kokkaamisesta kaikkein eniten.” Kulinaristi-kitaristi liikkuu mielellään epämukavuusalueella, eikä halua jämähtää paikoilleen. Lempiruokaa tai -juomaa Kosonen ei suostu kertomaan, mutta myöntää, että pinot noir -kausi hänellä on ollut jo pitkään. ”Se on loputon alue, josta löydän aina uusia suosikkeja. Minua ovat kiehtoneet saksalaiset ja itävaltalaiset pinot noirit, mutta minulla on myös monta hyvää kokemusta amerikkalaisista viineistä. Kaliforniasta tulee ihan mielettömiä ja järkevän hintaisia viinejä”, Kosonen hehkuttaa, mutta lisää heti perään yrittävänsä jatkuvasti rikkoa kaavojaan ja suosivansa välillä myös täyteläisempiä ja tanniinisempia punaviinejä, kuten syrahia. Hyvä viini kuuluu erottamattomasti myös kitaristin täydelliseen ateriahetkeen yhdessä ystävien, kiireettömyyden, maukkaan ruoan ja tuoreen leivän kanssa. ”Se on monen ruokalajin pitkä illallinen hyvässä ravintolassa, jossa viinejä kaadetaan sopivaan tahtiin ja kenelläkään ei ole kiire mihinkään, vaan ihmiset keskittyvät tunnelmaan ja toisiinsa.”

Tien päällä paljon aikaa viettävä muusikko osaa sujuvasti kytkeä kulinaristin itsessään pois ja takaisin. Kiertueiden ruoka- ja juomatarjonta vaihtelee paljon, välillä syödään huoltoasemilla ja toisinaan keikkajärjestäjä on valmistanut huikeaa kotiruokaa. Paikallinen ravintolatarjonta pääsee myös keikkamatkoilla testiin − silloin kun sitä on. Pienemmissä paikoissa ravintolakulttuuri on rokkarin kokemuksen mukaan usein surullisen näivettynyt. Vaikka Kosonen vaikuttaa melkoisen vaatimattomalta, hän todella arvostaa hyvää ateriaa. Miehen ikimuistoisin ravintolakokemus oli illallinen modernin keittiön grand old man Paul Bocusen lippulaivaravintolassa, L’Auberge du Pont de Collongesissa, Lyonissa. Bocuse on legenda, lähes 90-vuotias kokki, jonka ravintolassa syövät presidentit ja josta Belgian patojen äärellä varttunut Kosonen oli ollut tietoinen lapsesta asti. ”Kun aloin saada kulinaristista itsetuntoa, tajusin, että voin syödä missä vain. Saapuessamme Bocusen ravintolaan näin, että ovella oli hänen patsaansa, ja kesti hetken ennen kuin ymmärsin, että se oli Paul Bocuse itse. Hän oli vastassa jokaista vierasta.” Tuo hetki oli uskomaton ja niin oli ateriakin: vanhaa ranskalaista keittiötä viineineen, illallinen, jolla ei ollut mitään tekemistä terveellisyyden kanssa. ”Vaikka ympäristö oli aivan epätodellinen, siellä oli samalla hirveän rentoa. Mielestäni onkin tärkeä muistaa, että vaikka ravintola olisi kuinka hieno ja ruoan ja juoman liitto täydellinen, siellä ei saa tulla vaivaantunut olo. Tunnelma on tärkeä osa kokemusta.” Suomen ravintolakulttuurin mekka on Kososen mielestä edelleen Helsinki, mutta Turku ja Tampere ovat myös mahtavia ravintolakaupunkeja. Jotain uutta joukkoon kuitenkin kaivattaisiin. ”Näkisin todella mielelläni korkeatasoisen, pelkkään kasvisruokaan keskittyvän ravintolan, ja mielestäni siitä on jo olemassa vihjeitä. Esimerkiksi helsinkiläisillä Chef & Sommelierilla, Spisillä ja Askilla on erittäin hyvät kasvismenut.” Haastattelun päätteeksi Kosonen kerää tavaransa, noukkii pahvimukin mukaansa ja etsii sille roskakoria. Vahva kädenpuristus, ja vielä yksi toive ravintolakansalle: ”Haluaisin tänne ravintolan, jossa tulisi vastaan oikeita yllätyksiä, haastettaisiin syöjää ja käytettäisiin luovuutta. Paikan, jossa tarjottaisiin ruokaa, joka saisi aistit kirmaamaan, vieraan nauramaan ja iloitsemaan. Jotain todella hullua.”

mi kko koso n e n • • • • • • •

Ikä: 36 Ammatti: muusikko Koulutus: ylioppilas Perhe: vaimo Maija Vilkkumaa sekä 3ja 6-vuotiaat lapset Harrastukset: vesijuoksu, ruoka ja kitaransoitto Paras ruoan ja juoman liitto: tapakset ja kuiva sherry Unohtumattomin ruoka- ja juoma­ kokemus: illallinen Paul Bocusen lippulaivaravintolassa L’Auberge du Pont de Collongesissa Mitkä kaksi raaka-­ ainetta ottaisit autiolle saarelle? Palsternakan, sillä siitä voi tehdä mitä vain: pyrettä, sipsejä, paistaa oliiviöljyssä, käyttää keitoissa. Toiseksi ottaisin uuden suosikkini kyssäkaalin.

23


kauden oluet Teksti Mikko Salmi Kuvat ja kuvausjärjestelyt Kreetta Järvenpää

ale

Malmgård Emmer Tripel Oman pellon antimista on syntynyt kullankeltainen, täyteläinen ja trooppisen hedelmäinen sekä lääke­ yrttinen luostariolut. Belgialaisella hiivalla käytetty olut saa vivahteikkaan pehmeytensä muinaisesta emmervehnälajikkeesta. Sopii nautiskeluolueksi sellaisenaan.

ale

Rekolan Amerikan Eno Ronskisti humaloitu, mutta mallaspohjaltaan mukavan runsas india pale ale on tekijän mukaan taatusti erilainen olut keväthangille. Täyteläinen, sitruksinen ja havuarominen sekä tarkoituksella pyöreän maltainen maku toimii mainiona vastapainona humaloinnille. Kokeile sinihomejuuston kanssa.

Uniikit käsityöläisoluet Valikoimiin saadaan jälleen viisitoista kiehtovaa, Alkossa ennennäkemätöntä olutta. Erityisen aromikkaat käsityöläisoluet ovat mainioita maisteltaviksi sellaisenaan, mutta niiden seuraan voi hyvin tuoda vaikkapa juustotarjottimen. Vahva humalointi leikkaa suolaisuuden ja maltaan pyöreys korostaa juustojen makua.

ale

ale

Innis & Gunn Toasted Oak IPA Oluissa on muotia humalan puraisu. Skottilainen Innis Gunn Toasted Oak IPA on kullankeltainen, keskitäyteläinen ja voimakkaasti humaloitu india pale ale, joka on oluttyyppinä perua Englannin siirtomaa-ajoilta. Greippisen ja yrttisen aromin takaa juuri käymisen lopulla tehty ylimääräinen humalointi. Maistele cheddarin seurassa.

24

1|2014

Lammin Sahti Pyy Suomen vanhimmasta pien­ panimosta astuu keväisille hangille kinuskinruskea Lammin Sahti Pyy, vahva ja hyvin hedelmäinen strong ale, josta aistii banaanin ja suklaakakun tuoksuja. Maltillisen katkera ja mahtavan maltainen olutelämys tulee Lieson kylästä. Sopii nautiskeluolueksi sellaisenaan.

ale

Laitilan Kievari Agricola Kirjakielen isälle omistettu Laitilan Kievari Agricola -olut on kastanjanruskea ja täyteläisen tasapainoinen strong ale. Pehmeän hunajainen maku on peräisin belgialaisista maltaista. Tästä suodattamattomasta täysmallasoluesta voi löytää kuivahedelmää ja hentoa toffeeta. Sopii nautiskeluolueksi sellaisenaan.


ale

Hiisi Pläkki Oluttyypin rajoja koetteleva, ruskeanmusta Hiisi on jyväskyläläisen pienpanimon tulokas, täyteläinen ja voimakkaasti humaloitu sekä aromeiltaan marjainen, jalohumala-arominen ja kuivan paahteinen IPA. Tavoitteena on ollut osoittaa, kuinka tumma olut voi olla reilusti humaloitu menettämättä paahtuneiden makujen rikkautta. Sopii nautiskeluolueksi sellaisenaan.

vahva LAger

Bryggeri Helsinki Senaattori Bockiakin vahvempi oluttyyppi eli doppelbock tulee Kauppatorin vierestä Helsingin sydämestä. Se on kahvinruskea, täyteläinen, pehmeän maltainen ja kevyen paahteinen bock, joka on saanut kypsyä rauhassa 4–5 kuukautta. Tarjoa kaverina vaikkapa vahvanmakuista emmentalia.

Käsityöläisoluet avaavat olutvuoden • Kausikampanja esittelee uniikkeja olutkonsepteja jo kolmatta kertaa. • 15 rajallisesti saatavaa käsityöläisolutta, joista 13 kotimaista. • Saapuvat myymälöihin helmikuun 3. päivä. Tarkista tuote- ja myymäläkohtainen saatavuus osoitteessa alko.fi • Helmikuun lopulla Alkon valikoimiin tulee myös kotimaisia käsityöläishenkisiä viinejä, viinaa ja liköörejä.

erikoisuus

Pyynikin Presidenttisahti Perinneolut sahdin tekeminen kiinnostaa uusia pienpanimoita. Pyynikin Käsityöläispanimon mahonginruskea ja erittäin täyteläinen Presidenttisahti on vahvasti katajoitu ja humaloitu. Makean hedelmäinen ja kevyen tervainen sahti säilyy runsaan humalointinsa ansiosta tavanomaista pidempään. Sopii nautiskeluolueksi sellaisenaan.

vahva LAger

Suomenlinnan Panimo Thor Bock Selkeä kevään merkki on maltainen bock, jota edustaa kastanjanruskea, karamellisen täyteläinen ja hennon suklainen suomenlinnalainen. Olut on pantu perinteisellä, työläällä ns. kolmikeittomäskäyksellä, mikä antaa lopputulokseen makua ja väriä. Sopii nautiskeluolueksi sellaisenaan.

erikoisuus

Saimaan Juomatehdas Marsalkka Double IPA Saimaalta saapuu takuulla erilainen ja uniikki IPA. Runsas­ arominen nautiskeluolut on meripihkankeltainen, erittäin voimakkaasti humaloitu ja täyteläinen erikoisuus, jonka aromista voi löytää aprikoosia, kukkaisuutta ja roseepippuria. Kyytipojaksi vahvaa gruyère-juustoa.

25 ◊


porter & stout

Ridgeway Imperial Russian Stout Brittiläinen Ridgeway Imperial Russian Stout tarjoaa espressomaisia, kevyen pähkinäisiä ja luumuisia aromeita mustanruskealla olemuksellaan ja erittäin täyteläisellä mallasrungollaan. Panimomestari itse suosittelee maistelemaan olutta punaviinilasista liki huoneenlämpöisenä. Ja viereen pala stilton-juustoa.

porter & stout

Beer Hunter’s Mufloni Keripukki Porilaisessa pienpanimossa on leikitelty hulvattomasti mausteilla. Tummanruskea Beer Hunter’s Mufloni Keripukki on täyteläinen, voimakkaasti humaloitu, vaniljalla, kookoksella ja valkosuklaalla maustettu miellyttävän paahtomaltainen stout. Sopii nautiskeluolueksi sellaisenaan.

porter & stout

Stadin Panimo Double Oat Malt Stout Mallastetulla kauralla ja paahdetulla ohralla höystetty, tummanruskea ja täyteläinen Stadin Panimo Double Oat Malt Stout antaa suklaakeksimäisen paahtuneisuuden, kauramaltaisuuden ja voimakkaan humaloinnin puhua puolestaan. Maistele vaikkapa pippurijuuston kera.

porter & stout

Prykmestar Kahvi Stout Kahvipavuilla höystetty, tummanruskea stout on tuoksultaan hennon lakritsinen, hedelmäinen ja kahvinen sekä rungoltaan pehmeän täyteläinen. Humalan osalta on käytetty ainoastaan katkerohumalaa ja sekin on normista poiketen brittiläistä Fuggles-lajiketta. Sopii nautiskeluolueksi sellaisenaan.

porter & stout

Teerenpeli Mokkamatti Tummanruskeassa ja täyteläisessä stoutissa on mausteena kahvia. Tasapainoisessa, keskiasteisesti humaloidussa oluessa on haluttu tuoda kahvin, tumman suklaan ja ruisleivän aromit todella helposti havaittaviksi. Panimon väelle annettiin tuotekehittelyssä vapaat kädet. Sopii nautiskeluolueksi sellaisenaan.

26

1|2014


Sherry& sienet

Teksti Sanna Kekäläinen Kuva Reetta Pasanen Juomasuositus ja lasit Alko, muut astiat kuvausrekvisiittaa

Sherry on yksi viinimaailman sivuroolia näyttelevistä kaunottarista. Ihan turhaan, sillä kuiva sherry on mitä loistavin ruokajuoma esimerkiksi tapasten, juustojen tai ihanan italialaisen sienikeiton kanssa. Keiton kruunaa pieni loraus kuivaa sherryä.

Sienikeitto italialaisittain 4 annosta

2 dl kuivattuja sieniä, esim. tatteja, mustia torvisieniä tai suppilovahveroita 1 salottisipuli 2 rkl voita n. 8 dl kasvislientä 2 dl kuohukermaa maissitärkkelystä (Maizena) 1 dl raastettua parmesaania 1 rkl kuivaa sherryä (suolaa), ½ tl valkopippuria myllystä Päälle 8 viipaletta pancettaa (tai tavallista pekonia) 2 rkl paahdettuja pinjansiemeniä 1 dl parmesaanilastuja

y

valmistus 1. Laita sienet likoamaan kylmään veteen noin kahdeksi tunniksi. Puristele vesi pois. 2. Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sitä kattilassa muutama minuutti. Lisää sienet ja paista käännellen hetki. Kaada kattilaan kasvisliemi. Anna porista keskilämmöllä noin 10 minuuttia. 3. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Jätä hieman sattumia keiton joukkoon. Lisää kerma ja halutessasi maissitärkkelys pakkauksen ohjeen mukaan. Lisää keittoon parmesaani ja anna sen sulaa. Mausta sherryllä, pippurilla ja tarvittaessa suolalla. Huomioi, että kasvisliemi on itsessään jo suolaista. 4. Paista pancettaviipaleet kuivalla, kuumahkolla pannulla kypsiksi. Annostele keitto lautasille. Murustele päälle pancettaa ja lisää siemenet sekä parmesaani. Tarjoa heti.

j uo masuo s itus : Kuiva sherry, esim. fino, amontillado tai manzanilla Tarjoile kuiva sherry hyvin viilennettynä jälkiruokaviinilaseista tai pienestä valkoviinilasista.

Valmistusaika 25 min + liottamiseen 2 t Vaikeusaste: helpohko

y

Viileän päivän lämmin ilo on yltäkylläisen makuinen sienikeitto. Se valmistuu kätevästi kuivatuista sienistä.

27


Mitä vi etäi s i i n? Illalliskutsut tai tupaantuliaiset tulossa, jotain pitäisi viedä lahjaksi, mutta mitä? Tapakirjan kirjoittanut tietokirjailija Suvi Ruotsi ja Alkon oheistuotteiden tuotepäällikkö Kristiina Lilienkampf opastavat. Teksti Linda Pynnönen Kuvitus Pietari Posti

Viemisiä vai ei? Kyläpaikassa tai juhlissa ojennettu tuliainen on kohtelias tapa osoittaa, että arvostaa saamaansa kutsua ja isäntäväen vaivannäköä. Monessa kodissa kaapit ovat jo täynnä, eikä turhaa tavaraa toivota. Osuvin lahja on usein sellainen, jonka voi syödä tai juoda. Kannattaa tietysti huolehtia, ettei vie sellaisia ruokia tai juomia, jotka eivät saajalleen sovi. Isäntäväen ruokavalion ja mahdollisten allergioiden selvittäminen on tärkeämpää kuin sen arvuuttelu, odottavatko he tuliaisia vai eivät.

Mitä lahjaksi? Juomalahjaa valitessa kannattaa miettiä saajan makumieltymyksiä. Onko tämä laatuoluen ystävä vai kuohuviinifani? Pitääkö hän erityisesti liharuoista vai onko hän kasvissyöjä? Nauttiiko hän leipomisesta? Näiden pohjalta saa jo hyviä vinkkejä siihen, millainen juoma olisi sopiva tuominen. Kasvissyöjälle ei kannata viedä lihalle sopivaa tuhtia punaviiniä, ja aasialaisten ruokien ystävälle olut voi olla viiniä sopivampi lahja. Kakkuleipurille lahjakassiin voi sujauttaa makean jälkiruokaviinin. Jos olet viemässä tuliaisviiniä ystävälle, jonka maun tunnet, valitse hänen lempiviininsä. Voit myös kysyä myyjältä, voisiko hän suositella jotakin uutta vaihtoehtoa samasta kategoriasta. Hauska ja osuva idea on myös pakata lahjapussiin saajan lempicocktailin ainekset.


Paljonko tuliaisen pitäisi maksaa? Lahjan hinta ei ole oleellinen asia: jokainen valitsee lahjansa omaan budjettiin sopivasta hintaluokasta. Tärkeintä on, että lahjan valitsemiseen on käytetty tervettä järkeä ja mietitty, mistä saaja voisi oikeasti ilahtua.

Sellaisenaan vai pakettiin käärittynä? Lahjojen lisäksi arkistenkin viemisten kohdalla voisi useammin miettiä lahjan paketointia. Kaunis paketti on ilo ojentaa ja saa lahjan näyttämään heti hieman harkitummalta. Viinipullon voi sujauttaa valmiiseen lahjakassiin tai sen kaulan ympäri voi kietaista nauhan tai rusetin. Alkon valikoimasta löytyy monille erikokoisille ja -muotoisille pulloille sopivia lahjapusseja ja -koteloita.

Jotain pullon lisäksi? Juomalahjaa on helppo personoida erilaisilla oheistuotteilla, jotka sopivat valittuun juomaan. Kuohuviinin kumppaniksi Alkon valikoimasta löytyy laadukkaita pullonavaajia ja -sulkijoita sekä coolereita. Viinilahjan kylkeen voi lisätä vaikkapa lasinmerkkaajia, kaatonokan tai tyhjiöpumpun. Olutlahjan lisukkeeksi käyvät oluttyypille tarkoitetut lasit. Juoman seurana annettu tarvike jää muistoksi antajasta ja on hyödyksi jatkossakin.

Alkoholia vai ei? Alkoholijuoma voi sopia lahjaksi myös sellaiselle, joka kuluttaa juomia vain satunnaisesti. Myös alkoholittomasta valikoimasta löytyy hyviä lahjajuomia. Alkoholijuomia voi viedä tuliaisiksi sellaisillekin, jotka käyttävät niitä lähinnä ruoanlaitossa – vaikka leipomansa omenapiirakan maustamiseen. Tällöin pullon voi pakata kauniiseen koriin, jossa on myös piirakan täytteeksi sopivia omenoita. Vaikka isäntäväki ei olisi alkoholijuomien suurkuluttaja, monet nauttivat mielellään lasillisen laadukasta kuohuviiniä, kun on aika juhlistaa syntymäpäiviä, valmistujaisia tai uutta työpaikkaa. Tällaiselle saajalle voi valita viemiseksi juoman, joka hyötyy säilytyksestä.

Pitääkö lahja avata heti? Lahjaksi tuotuja juomia ei ole pakko avata samana iltana. Isäntäväki suunnittelee yleensä itse illan juomatarjoilun sen mukaan, mitä ruokaa he aikovat tarjota. Tuliaisviini saattaa olla ristiriidassa illan ruokatarjoilun kanssa. Arkisissa tilaisuuksissa lahjan tuoja voi kertoa reippaasti ja suoraan, onko tuliainen tarkoitettu yhdessä nautittavaksi vai vasta myöhemmin avattavaksi.

Vinkki Tutustu Alkon laajaan

lahjapakkaus- ja lahjatarvikevalikoimaan osoitteessa alko.fi, hakulaatikkoon hakusanaksi ‘lahjapakkaus’ tai ‘lahjatarvikkeet’

29


Korealaisessa klassikkoruoassa bibimbapissa yhdistyy viiden elementin teorian mukaisesti viisi v채ri채 ja viisi makua.

30

1|2014


Etelä-Korean pääkaupungin Soulin katuvilinää.

Pöytä koreana Kimchin kotimaasta povataan seuraavaa suurta ruokatrendiä. Koreassa pöytä notkuu tyypillisesti yli tusinasta eri herkusta, viidestä väristä ja mausta. Teksti Jenni Uusilehto Kuvat Getty images, Foodstock, thinkstock

S

einiä koristaa taide ja ikkunalla liplattaa pieni suihkulähde. Nainen kiiruhtaa keittiöstä mukanaan kulhollinen höyryävää riisiä ja lautasella neljää erilaista kimchiä. Vaikka Korea sijoittuu maailmankartalla kahden vahvan ruokakulttuurimaan, Kiinan ja Japanin, väliin, sen erottaa naapurimaistaan etenkin runsas mausteiden käyttö. Sen tunnistaa vahvasta valkosipulin, chilin ja inkiväärin tuoksusta. ”Meillä on joitain samoja ruokia kuin naapurimaissa, mutta suurin osa on erilaisia. Meidän ruokamme on paljon tulisempaa”, Mun Gi Choi kertoo Helsingin Kruununhaassa sijaitsevassa kivijalkaravintolassa. Gi Choi perusti Suomen ensimmäisen korealaisen ravintolan Korea Housen yhdessä vaimonsa Lim Mi Sookin kanssa vuonna 2005. Mi Sook on kattanut pöytään kahta perinteistä kimchiä, eilen tehtyä ja neljä viikkoa vanhaa.

Lisäksi on kalakastikkeella maustettua retikkasekä vihreää kimchiä. Perinteisesti kansallisruoka valmistetaan kiinankaalista hapattamalla ja maustetaan sipulilla, valkosipulilla, inkiväärillä ja chilillä. Valmistusmenetelmä vaihtelee kuitenkin alueittain. ”Kimchiä voidaan säilyttää useita vuosia. Joissakin ravintoloissa se voi olla kolmekin vuotta vanhaa. Joku tykkää vanhasta, joku uudesta, se on makuasia”, Gi Choi kertoo. On suorastaan ihme, ettei Korea ole aiemmin ponkaissut maailman suosioon, niin monipuolinen sen ruokakulttuuri on. Koreassa ruokapöytään saatetaan kattaa viisitoistakin eri ruokalajia. Alkuja pääruokia ei koskaan erotella, sillä järjestyksellä ei ole väliä. ”Kotona ruokapöydässä on riisiä, keittoa, viittä erilaista salaattia sekä kahta tai kolmea pääruokaa.” Ruokailu perustuu maisteluun ja ruoan jakami-

3311 ◊


1

2

Ruoan jakaminen edistää perinteen mukaisesti yhtenäisyyttä. seen. On itsestään selvää, että koko seurue syö samoilta astioilta. Ruoan jakaminen edistää perinteen mukaisesti yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta. Korealaisessa ruoassa värit ovat tärkeässä osassa, eikä pelkästään visuaalisuuden takia. Korealainen ruoka perustuu Yiniin ja Yangiin sekä viiden elementin teoriaan. Ruoassa pyritään saamaan esiin viisi perusväriä: punainen, keltainen, vihreä, valkoinen ja musta. Esimerkki täydellisestä värien harmoniasta on bibimbap; riisistä, vihanneksista, lihasta ja kananmunasta valmistettu klassikkoannos. Korealaisella aterialla pyritään yhdistämään viisi eri makua: tulinen, kirpeä, hapan, makea ja suolainen. Uskomuksen mukaan keho on terve ainoastaan silloin, kun Yin ja Yang sekä viisi elementtiä ovat tasapainossa. Koreassa kimchi on hyvän ruoanlaittajan mittari. Reseptit kulkevat suvuissa äidiltä tyttärelle ja anopilta miniälle. Oman äidin tekemä kimchi on tietenkin kaikkein parasta.

32

1|2014

Taatusti hyvää se ainakin tekee: kimchi luetaan yhdeksi maailman terveellisimmistä ruoista. Se sai alkunsa 1300-luvulla, kun korealaiset keksivät hapattaa kasvikset ja säilöä ne saviruukuissa maahan, jolloin niistä päästiin nauttimaan myös talvella. Hapattamisen ansiosta kimchissä on runsaasti aminohappoja, maitohappobakteeria ja vitamiineja. Korealaiset suhtautuvat kimchiin niin intohimoisesti, että sille on perustettu Souliin jopa oma museo. Kimchiä syödään Koreassa aamupalalla, lounaalla ja päivällisellä. ”Koreassa jokaisella on kotonaan kahta tai kolmea erilaista kimchiä jääkaapissa”, kertoo Gi Choi. Periaatteessa kimchi on lisuke, mutta se voidaan jatkojalostaa esimerkiksi keitoksi tai muhennokseksi. Kimchiä syödään myös hampurilaisen välissä, pizzan täytteenä ja pannukakkutaikinaan lisättynä. Gi Choin mukaan siihen ei voi koskaan kyllästyä. ”Kimchi on korealaisille sama asia kuin suomalaisille ruisleipä. Sitä pitää olla aina pöydässä, ja sitä syödään jokaisen ruoan kanssa.”


3

tulista & raikasta Koreassa ruokajuomana tarjotaan yleensä teetä tai oksusuchaa eli maissiteetä. Oluista vaalea lager on aina nappivalinta korealaisen ruoan kanssa. Länsimaisen viinin yhdistäminen korealaiseen ruokaan voi olla haastavaa, mutta ei mahdotonta, vakuuttaa Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna. Hyviä makuparejakin voi löytää, jos kiinnittää huomiota minkälaisen suupalan jälkeen viiniä suuhunsa laittaa. Korealaisen ruoan tulisuutta taittamaan kannattaa valita hapokas puolikuiva valko­ viini, kuten riesling Ranskasta, Saksasta tai Yhdysvalloista. Kalapainotteisen aterian kanssa sopii taas sauvignon blanc -valko­ viini esimerkiksi Chilestä tai Uudesta-See­ lannista. Punaviineistä runsaan marjaisat ja raikkaat viinit, kuten pinot noir ja gamay, istuvat hyvin korealaiseen ruokapöytään. Ruoan tulisuutta lisääviä voimakkaan tan­ niinisia punaviinejä kannattaa välttää. Perinteisen korealaisen grillatun lihan eli bulgogin kanssa sopii hedelmäisen muhkea shiraz- tai zinfandel-punaviini. Myös kepeän roseeviinin voi yhdistää korealaiseen keittiöön.

korealaista ruokaa n etis sä • Pöytä Koreaksi -blogissa Etelä-Koreassa asuva suomalainen kokeilee ennakkoluulottomasti korealaisia reseptejä ja jakaa niitä blogissaan. ruokaakoreasta.blogspot.kr • Korealaiseen kulttuuriin ja keittiöön hurahtanut suomalainen on koonnut Kimchi Finland -blogiinsa paljon Ko­ rea-tietoutta sekä reseptejä. kimchifinland.wordpress.com • Yhdysvaltalainen TriFood-sivusto kokoaa kattavasti korealaista ruokatietoutta ja reseptejä. trifood.com

1. Soulin alue Gangnam tunnetaan maailmalla Psyn hittikappaleesta Gangnam Style. 2. Kalamarkkinoilla Soulin Noryangjinissa erilaisia kala­ lajeja on silmänkantamattomiin. 3. Korealaisten ylpeydestä, kimchistä on lukuisia muunnelmia. Tällä kertaa se on tehty pinaattikiinankaalista eli pak choista. Korealaisiin ruokaklassikoi­ hin kuuluvat sen lisäksi marinoitu ja grillattu naudanliha, bulgogi, Korean oma sushi, gimbap, ja salaatinlehteen kääritty porsaanliha, bo ssäm.

33


jonna koivumäki

Kysyttyä

L äh etä kysy m y kse si osoitteeseen palaute@alko.fi tai soita 020 711 711 (ark. 9−16). Asiakasneuvoja vastaavat myös Facebookissa (ark. 9−16) facebook.com/alko.palvelee.

Alkon asiakasneuvojat vastaavat päivittäin asiakkaiden esittämiin kysymyksiin, tässä vastaus muutamiin. Miksei kaikista pulloista saa panttia? Palautuspantin saa niistä pulloista ja tölkeistä, joista ostettaessa on pantti maksettu. Alkossa myydään myös sellaisia tuotteita, joista ei makseta panttia. Kyseessä voi olla esimerkiksi pieni erikoiserä, jota tuottaja tai maahantuoja ei ole katsonut tarpeelliseksi liittää kierrä­ tysjärjestelmään, tai joka ei materiaalinsa puolesta sovellu kierrätykseen. Tällöin asiakas ei ole maksanut pantista myöskään tuotetta ostaessaan. Tieto siitä, kuuluuko tuote kierrätysjärjes­ telmään, näkyy sekä ostokuitissa että hylly­ lapussa. Kuitissa symbolit ovat & = pantillinen ja # = pantiton. Hyllylapussa pantillisuus on merkitty symbolikuvalla.

Keneltä kysytään paperit? Ikärajojen, päihtymys- ja välittämisepäilyjen valvonta ja tarkistaminen on keskeinen osa ­Alkon vastuullista asiakaspalvelua. Alkoholi­ laissa määritellään, kenelle alkoholijuomaa saa myydä ja milloin myynnistä on kieltäy­ dyttävä. 18 vuotta täyttänyt voi ostaa mietoja alkoholijuomia (enintään 22 %) ja 20 vuotta täyttänyt voi ostaa kaikkia alkoholijuomia. Alkon ohjeiden mukaan asiakkaan ikä on varmistettava, jos alkoholijuoman ostaja voi olla alle 25-vuotias tai hän näyttää nuorem­ malta. Jos hän ei pysty osoittamaan olevansa täysi-ikäinen, hänelle ei saa myydä. Alko testaa säännöllisesti asiakaspalvelus­ sa onnistumistaan Mystery Shopping -sokko­ asiakasmenetelmällä. Myynninvalvontaa testataan 18–25-vuotiaiden testiasiakkaiden sokkoasiakaskäynneillä Alkon myymälöissä. Mikäli papereita ei kysytä, myymälä saa palaut­ teen epäonnistumisesta.

34

1|2014

Miten alkoholijuomia kannattaa säilyttää? Alkoholijuomat säilyvät kotona hyvin, koska niiden sisältämä alkoholi ja sokeri ovat hyviä säilöntäaineita. Juomia ei kuitenkaan kannata varta vasten säilyttää, suurin osa on tarkoitettu nautittavaksi lähellä ostohetkeä. Säilytä kaikki alkoholijuomat pimeässä, vii­ leässä ja tasalämpöisessä paikassa. Luonnon­ korkilla suljetut viinipullot kannattaa säilyttää makuuasennossa, jotta korkki pysyy kosteana ja tiiviinä. Hanapakkaukset säilytetään kaiken varalta hana ylöspäin. Suurin osa miedoista viineistä on tarkoitet­ tu nuorina juotavaksi, ja ne ovat yleensä par­ haimmillaan 1–1,5 vuoden sisällä ostamisesta. Osan viineistä maku paranee ikääntymisen myötä. Punaviinit säilyvät keskimäärin paremmin kuin valkoviinit – poikkeuksena ovat hyvin makeat valkoviinit, jotka saattavat säilyä hyvinä vuosikymmeniä. Samppanjaa, toisin kuin normaalia kuohuviiniä, voi varastoida, ja vuosi­ kertasamppanjoita jopa kypsyttää. Väkevistä viineistä erityisesti portviini säilyy hyvin, ja vuosikertaportviini on kypsytettävä viini. Roseeviini on yleensä parhaimmillaan tuoreena ja hedelmäisenä, mieluiten edelli­ seltä satovuodelta. Myös edullisenhintainen kuohuviini on parasta hankkia erikseen kutakin käyttötarkoitusta varten, sillä nämä viinit eivät yleensä säily yhtä vuotta pidempään. Avatussa pullossa miedot viinit säilyvät vain muutamia päiviä, väkevät viinit muutamia viikkoja. Mitä kehittyneempää viini on, sitä nopeammin sen tuoksu ja maku kärsivät ilman vaikutuksesta. Mietojen viinien yleisvaraston sopiva lämpötila on 10–15 °C. Lämpimässä varastossa viinin kehitys nopeutuu. Liian viileässä viini ei pääse kehittymään, ja siihen saattaa muodos­ tua sakkaa tai viinikiveä.

Väkevät viinit (esim. madeirat, sherryt, portviinit) säilyvät avaamattomina muutamas­ ta kuukaudesta useisiin vuosiin; avattuina ne saattavat vanheta parissa viikossakin. Väkevät alkoholijuomat (esim. viinat, kon­ jakit, rommit, viskit), säilyvät jopa vuosia, niin avaamattomina kuin avattuinakin. Ajan myötä niissäkin tapahtuu alkoholin sekä aromien laimentumista. Liköörit säilyvät melko hyvin. Mitä enem­ män niissä on sokeria tai alkoholia, sitä parem­ min ne säilyvät. Marja- ja kermaliköörit säilyvät kuitenkin vain noin vuoden ostohetkestä. Oluet eivät yleensä parane pullossa. Vii­ leässä oluita voi säilyttää pari kuukautta, mutta lämpimässä niiden maku heikkenee nopeasti.

Lisää juomien ja esimerkiksi eri viinityyppien säilyvyydestä ja varastoinnista Alkon verkkosivuilla osoitteessa: www.alko.fi/sailyvyys-ja-varastointi


Kemijärvelle t ul l a a n k au k a a Kemijärven Alko on pysähdyspaikka matkalla Pyhätunturiin. Matkailusesonkien aikaan asiakkaina on enemmän turisteja kuin paikallisia. Teksti Mia Sivula Kuvat Kaisa Sirén

Uusissa ja valoisissa tiloissa on mukava tehdä töitä, sanoo myyjä Anne Mård.

335 5 ◊


2

3

1

UUDET LIUKUOVET KÄYVÄT TIUHAAN, kun Kemi-

järven Alkoon marssii sisään vuoroin paikallisia, vuoroin matkailijoita. Kemijärven Alko muutti uusiin tiloihin viime vuoden lokakuussa. Tuulikaappi on nyt Lidlin kanssa yhteinen ja sijainti sen tähden loistava, myymäläpäällikkö Tarja Päkkilä kertoo. ”Maakunnasta tulee paljon väkeä asioimaan Lidliin. Samalla he pyörähtävät meille.” Kirkkokadulle muuttanut Alko on ainoa laatuaan 65 kilometrin säteellä. Tänään talossa vietetään myyjä Helena Sarivaaran läksiäisiä. Kun Sarivaara aloitti työt Alkossa 20 vuotta sitten, elettiin vielä tiskimyynnin aikaa. ”Kysytyimpiä tuotteita säilytettiin tiskin alla, viinejä vitriinikaapeissa”, hän muistelee. Alkon myyjien hymyt eivät olleet kaksi vuosikymmentä sitten ihan yhtä leveitä kuin tänään. Tämän myymälän henkilökunta on jopa kirjannut tuoreeseen asiakaslupaukseen, että tervehdys sisältää aina hymyn. Myyjät Airi Selkälä, Arto Orava ja Anne Mård hymyilevät siksikin, että ilmapiiri on rennon rempseä ja työnteko yhdessä kivaa. ”Tosi mahtava porukka”, myymäläpäällikkö Päkkilä summaa. KUN MYYMÄLÄSSÄ VIETTÄÄ hetken aikaa, hoksaa, että kemijärveläisten ja muualta tulleiden asiakkaiden välillä on ero. Paikkakuntalaiset eivät haluaisi millään kertoa, mitä tulivat Alkosta hakemaan. Muualta tulleet taas esittelevät ostoskorejaan auliisti. Myyjä Anne Mård kehuu kemijärveläisiä hyväntuulisiksi ja mukaviksi ihmisiksi, mutta myöntää, että kaikki eivät ottaneet uusia tiloja vastaan nikottelematta.

36

1|2014

”Uudessa myymälässämme on isot lasiovet ja -seinät. Minulta on kysytty, eikö niihin voisi saada jonkinlaisia verhoja, että saisi asioida rauhassa”, Mård kertoo hymyillen. Uuden myymälän takahuoneessa huhkii myyjä Airi Selkälä. Hän purkaa viinikuormaa, joka tupsahti sisään iltapäivällä. Selkälä on myös Kemijärven Alkon ilmevastaava. Hän vastaa siitä, miltä sata­ neliöisen myymälän puolella näyttää. ”Lattiatilaa on vähän vähemmän, mutta hyllytilaa enemmän. Nyt myös laadukkaat viinit pääsevät paremmin esille”, hän kertoo. Pääsiäinen on Kemijärven Alkossa kiireistä aikaa, kun Pyhätunturille, Luostolle ja Suomulle suuntaavat matkailijat piipahtavat ostoksille. Sivukyliltä tulleilla kemijärveläisillä on usein matkassaan pitkä ostoslista. ”Kun kylälle on kerran tultu, ostetaan samalla juomat myös naapureille ja sukulaisille”, Selkälä kertoo. Joulukuiset perjantaipäivät ovat vuoden kiirei-


henk ilö k unta suo s ittelee ”Malbec- ja Syrah-rypäleistä valmistetut viinit sopivat erinomaisesti poro- ja hirviruokien kanssa. Lohen kanssa nauttisin chileläistä chardonnaytä.” Myyjä Helena Sarivaara ”Pehmeimmät ja täyteläisimmät punaviinit löytyvät Chilen, Australian ja Argentiinan kylttien alta.” Myyjä Airi Selkälä ”Riistan kanssa sopivaa viiniä etsivälle suosittelen Australiasta tai Etelä-Amerikasta tulevaa voimakasrypäleistä, rotevaa viiniä. Itse pidän seurustelujuomana eniten saksalaisista riesling-viineistä, joissa on sitruksinen, pitkä jälkimaku.” Myyjä Arto Orava ”Riesling- ja pinot noir -tyyppiset viinit ovat suosikkejani. Pidän myös italialaisista punaviineistä, joista monet ovat kirsikkaisia ja raikkaita.” Myymäläpäällikkö Tarja Päkkilä

4

sintä aikaa. Silloin asiakkaita voi käydä parhaimmillaan 1 200 päivässä. Hiljaisinta on tammikuun lopussa ja lokakuussa, jolloin asiakasmäärä putoaa noin puoleen. CHILELÄISTEN VIINIEN ÄÄREEN pysähtynyt Niina Kaisanlahti on paluumuuttaja. ”Veri veti Rovaniemeltä takaisin Kemijärvelle. Tulin ostamaan punaviiniä. Ostan pelkästään chileläistä, sillä se on parasta”, hän kertoo. Chileläisten punaviinien ystäväksi tunnustautuu myös myyjä Arto Orava, joka muutti Kemijärvelle Oulusta vajaa vuosi sitten. ”Olen viihtynyt. Pohjoisen ihmiset ovat avoimia, ja päivän aikana tulee juteltua paljon muustakin kuin Alkon tuotteista.” Punaviinejä silmäilevä Ari Pyykkö lähti aamulla liikkeelle Vantaalta tutun pariskunnan kanssa. Auton nokka on kohti Pyhätunturia, missä seurue on kulkenut lomailemassa jo 15 vuoden ajan. Uuden

5

myymälän suuri parkkipaikka sai Pyyköltä heti suurkiitokset. ”Sata kertaa parempi kuin entinen.” Pyykkö tuli hankkimaan ystävänsä Veikon kanssa ruokajuomia, kunhan rouvat oli saatu ensin ohjattua ruokaostoksille. Katse etsiytyy tuttujen espanjalaisten ja eteläafrikkalaisten, alle kymmenen euron viinien, korkeudelle. ”Tästä hintaluokasta löytyvät hyvät viinit seurustelun ja ruoan kylkeen.” HELSINGISTÄ AUTOLLA TULLEET ystävykset Sauli Heikkilä, Tiia Virtanen ja Sebastian Katter ovat myös matkalla Pyhätunturille. He tapaavat siellä ystäviä ja osallistuvat lumileirille. Heikkilä ja Katter opettavat Pyhätunturilla laskettelua ja lautailua, Heikkilä jo 13. talvea peräkkäin. Kärryyn on lastattu ainakin pinot noir- ja merlot-laatikkoviinejä. ”Näistä riittää kavereillekin”, Katter sanoo.

1. Ari Pyykkö tietää, mistä löytyvät hinta-laatusuhteeltaan parhaat viinit. 2. Läpsyvaihto takahuoneessa. Helena Sarivaara lähtee, Airi Selkälä jää. 3. Sauli Heikkilä, Sebastian Katter ja Tiia Virtanen löysivät kaiken tarvittavan ja vähän ekstraa. 4. Myyjä Arto Orava oli 10 vuotta autoalalla, mutta vaihtoi vuosi sitten viineihin. 5. Kemijärven Alkon liukuovista on helppo käydä sisään.

37


Teksti Sanna Kekäläinen Kuvat Reetta Pasanen Juomasuositukset Taina Vilkuna, Alko

Yksinkertainen on kaunista! Kuten tämä ihastuttava juusto, joka saa päälleen hunajaisen pähkinähunnun ja pikaisen lämmityksen uunissa. Pikkuherkku on täydellinen niin meze-pöytään kuin leivän kera tarjottavaksi palaksi.

Kevättä kohti Nosta granaattiomenainen malja keväälle ja kokkaa juhlapöytään sopiva menu libanonilaisessa hengessä.

Granaattiomenaspritzer Talvitabbouleh Hummus, minttu-kurkku-jogurttidippi ja baba ganoush Paistettua vuohenjuustoa Grillattuja lampaankyljyksiä, marinoitua sipulia ja batata harraa Omenabaklava

38

1|2014


Granaattiomenaspritzer

Kesän ehdoton hittijuoma on katkerospritzer, jossa on katkeron lisäksi poreilevaa proseccoa ja kivennäisvettä. Viileämpänä vuodenaikana juoma saa syvempiä sävyjä sesongin herkusta eli granaattiomenasta.

1 granaattiomena 2 rkl sokeria tai maun mukaan 4 dl kylmää proseccoa tai muuta kuivaa kuohuviiniä 1 dl kylmää kivennäisvettä (jäitä)

va lmist us 1. Halkaise granaattiomena ja poista siemenet. Varo ettei valkoista kalvoa tule mukaan, sillä se antaa juomalle kitkerän maun. Laita siemenet siivilään ja purista niistä mahdollisimman paljon mehua irti painelemalla niitä kauhalla. 2. Sekoita mehuun sokeri. Jos granaattiomena ei ole kovin makea, lisää sokeria. Kaada seos pieniin laseihin. Lisää halutessasi jäitä. 3. Valuta päälle varovasti proseccoa ja kivennäisvettä. Tarjoa heti.

y

4 lasillista Valmistusaika 10 min Vaikeusaste: helppo

y

39 ◊


Hummus 4 annosta Valmistusaika: 10 min Vaikeusaste: helppo

3 valkosipulinkynttä 1 prk (400 g) keitettyjä kikherneitä 3 rkl sitruunamehua 1 rkl tahinia 1 tl juoksevaa hunajaa reilu 1 dl oliiviöljyä suolaa, rouhittua mustapippuria, ripaus paprikajauhetta 1 rkl hienonnettua, tuoretta lehtipersiljaa Tarjoiluun: hieman oliiviöljyä, paahdettuja pinjansiemeniä ja pitaleipää

valmistus 1. Kuori ja hienonna valkosipulit. Huuhtaise kikherneet ja laita ne kulhoon valkosipulisilpun, hunajan, sitruunamehun ja tahinin kanssa. 2. Soseuta sauvasekoittimella karkeahkoksi tahnaksi. Lisää joukkoon öljy, mausteet ja yrtit. 3. Laita tahna kulhoon ja tee keskelle pieni kuoppa. Valuta kuoppaan öljyä. Ripottele päälle pinjansiemeniä. Tarjoa pitaleivän kanssa. Hummus säilyy jääkaapissa kelmulla peitettynä noin 3 päivää.

Minttu-kurkkujogurttidippi 4 annosta Valmistusaika: 5 min Vaikeusaste: helppo

1 valkosipulinkynsi ½ pieni kurkku 2 dl paksua kreikkalaista tai turkkilaista jogurttia ½ tl gourmetsuolaa, esim. Maldon ¼ tl mustapippuria myllystä ½ dl hienonnettua, tuoretta minttua

valmistus 1. Kuori valkosipuli ja hienonna se mahdollisimman pieneksi silpuksi. Kuutioi kurkku pieniksi paloiksi. 2. Yhdistä kaikki aineet ja anna dipin maustua viileässä vähintään puoli tuntia.

40

1|2014

Baba ganoush eli munakoisotahna

4–6 annosta Valmistusaika: 10 min + 55 min Vaikeusaste: helpohko

2 keskikokoista munakoisoa n. 3 rkl oliiviöljyä 2 valkosipulinkynttä 3 rkl tahinia 1 rkl sitruunamehua 1 tl gourmetsuolaa, esim. Maldon ½ tl mustapippuria myllystä ½ tl kuivattua minttua

valmistus 1. Huuhtaise munakoisot. Paahda niitä 225-asteisessa uunissa välillä käännellen n. 40 minuuttia. Pinta saa hieman mustua, sillä se antaa tahnalle savuisan maun. 2. Anna munakoisojen jäähtyä n. 10 minuuttia. Paloittele koisot kulhoon. Lisää öljy ja kuoritut valkosipulit. Soseuta tahnaksi. 3. Mausta tahna tahinilla, sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla. Laita tahna kulhoon ja ripottele päälle hieman kuivattua minttua.

Paistettua vuohenjuustoa

4 hengelle osana meze-ateriaa Valmistusaika: 3 min + 5 min Vaikeusaste: helppo

200 g vuohen- tai lampaanmaitofetaa tai halloumia ½ tl rouhittua mustapippuria ½ tl paprikajauhetta ½ tl kuivattua minttua 3 rkl saksan- tai pistaasipähkinöitä 1 tl juoksevaa hunajaa

valmistus 1. Laita juusto pieneen uunivuokaan. Ripottele päälle mausteet ja pähkinärouhe. Valuta päällimmäiseksi hunajaa. 2. Gratinoi juustoa 250-asteisen uunin ylätasolla muutama minuutti, kunnes juusto lämpenee ja saa hieman väriä. 3. Tarjoa heti pita- tai maalaisleivän kera.


Talvitabbouleh 1 ½ dl bulguria kasvislientä 1 prk (400 g) keitettyjä kikherneitä 1 dl hienonnettua lehtipersiljaa Paahdetut kasvikset: 1 pieni tai ½ iso kukkakaali 1 salottisipuli 1 pieni fenkoli 3 rkl oliiviöljyä ½ tl gourmetsuolaa, esim. Maldon ¼ tl mustapippuria myllystä Kastike 3 valkosipulinkynttä 1 tl gourmetsuolaa 1 sitruunan mehu 1 dl oliiviöljyä (1 rkl sumakkia tai paprikajauhetta) 2 tl kuivattua minttua

valmistus 1. Valmista ensin paahdetut kasvikset. Irrota kukkakaali pieniksi nupuiksi. Kuori varsi ja leikkaa se pieniksi paloiksi. Kuori ja lohko sipuli. Leikkaa fenkoli lohkoiksi. Laita kasvikset uunivuokaan ja valuta päälle öljyä. Mausta suolalla ja pippurilla. Paahda 225-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia tai kunnes kukkakaali on napakan kypsää ja kauniin väristä. 2. Keitä bulgur pakkauksen ohjeen mukaan kasvisliemessä. 3. Tee kastike. Kuori valkosipulit ja laita ne huhmareeseen suolan kanssa. Hienonna tahnaksi. Lisää joukkoon muut ainekset. Laita kastike hetkeksi sivuun. 4. Huuhtaise keitetyt kikherneet. Yhdistä ne keitetyn bulgurin, kasvisten ja kastikkeen kanssa. Sekoita joukkoon hienonnettu lehtipersilja. Maista seosta ja lisää tarvittaessa öljyä tai sitruunamehua. Tarjoa osana meze-ateriaa tahnojen kanssa.

y

Valmistusaika: 15 min + 20 min uunissa Vaikeusaste: helpohko

y

j u o ma suo sit us:

Mezeaterian kanssa sopii vivahteikas ja ryhdikäs sauvignon blanc Chilestä tai Uudesta-Seelannista. Nämä viinit kestävät hyvin aterian sitruunaisen hapokkuuden, ja sauvignon blanc suorastaan rakastaa vuohenjuuston aromikasta hapokkuutta. Kokeile myös Santorinin saarelta kotoisin olevaa hapokasta Assyrtikoa tai ryhdikästä, kuivaa roseeviiniä Ranskasta tai Italiasta. Sitruunaiset vehnäoluet ovat myös hyvä vaihtoehto. vivahteikas & ryhdikäs vehnäolut

41 ◊


Grillattuja lampaankyljyksiä, marinoitua sipulia ja batata harraa 4 annosta Valmistusaika 20 min+1 t Vaikeusaste: helpohko

8–12 lampaankyljystä Kuivamarinadi 1 hienonnettu valkosipulinkynsi 1 rkl juustokuminaa 2 tl jauhettua korianteria 1 tl kanelia 1/2 tl jauhettua muskottia 1 tl gourmetsuolaa ½ tl mustapippuria myllystä Paistamiseen: oliiviöljyä

Marinoitu punasipuli

4 hengelle Valmistusaika: 15 min Vaikeusaste: Helppo

4 annosta Valmistusaika: 10 min + 30 min Vaikeusaste: helppo

maustettua majoneesia

valmistus 1. Kuutioi tai viipaloi perunat ja laita ne hetkeksi sivuun. 2. Kuori ja viipaloi sipulit. Kuullota niitä keskilämmöllä öljyssä muutama minuutti. Lisää mausteet ja paista niitä käännellen hetki. 3. Lisää perunat ja paista, kunnes ne saavat rapean pinnan. Mausta seos sitruunamehulla ja korianterisilpulla.

1|2014

1. Sekoita marinadia varten mausteet keskenään. Pyyhkäise lampaankyljykset talouspaperilla kuivaksi. Hiero mausteseos kyljyksiin. Anna maustua huoneenlämmössä tunnin ajan. 2. Sivele kyljyksille hieman öljyä. Paista kyljyksiä pari minuuttia per puoli grillissä, parilapannulla tai paistinpannulla. Jos paistat kyljyksiä isolle joukolle ihmisiä, niin paista ne 200-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia. Peitä paistetut kyljykset foliolla ja anna lihan tasaantua n. 15 minuuttia. 3. Tarjoa batata harra -perunoiden, marinoidun sipulin ja kurkku-jogurttidipin tai muiden tahnojen kanssa.

Batata harra eli mausteiset perunat

8 keitettyä kiinteää perunaa 1 pienehkö keltasipuli 2 valkosipulinkynttä 1½ dl oliiviöljyä ¼ tl cayennepippuria ¼-½ tl jauhettua korianteria ½ tl mustapippuria myllystä 1 tl suolaa 1 rkl sitruunamehua 1 dl hienonnettua, tuoretta korianteria Tarjoiluun: valkosipulilla

42

valmistus

2 pientä punasipulia
 ¾ dl punaviinietikkaa
 1 rkl sokeria
 ½ tl gourmetsuolaa ¾ dl öljyä

valmistus 1. Kuori ja leikkaa punasipuli hyvin ohuiksi viipaleiksi. Laita ne kulhoon. Kiehauta kattilassa etikka, sokeri ja suola. Kaada kuuma liemi sipulien päälle. Anna maustua noin 5 minuuttia.
 2. Lisää joukkoon öljy. Marinoi sipulia n. puoli tuntia. Se poistaa sipulin kirpeyttä.


juo ma su osi t us: Pääruoan mausteisuuteen istuu vivahteikas ja kehittynyt punaviini Libanonista, Kreikasta tai Israelista. Myös mehevät ja hilloiset, mausteiset punaviinit Portugalista ovat hyvä valinta lampaankyljyksille. Oluista hedelmäiset ja melko voimakkaasti humaloidut alet tukevat pääruoan mausteista makumaailmaa. vivahteikas & kehittynyt ale

Vinkki: Samalla reseptillä voi myös paistaa lampaankarreeta. Paista karreeseen kaunis väri pannulla öljyssä. Nosta liha 175-asteiseen uuniin ja jatka paistamista noin 20 min. Parhaan lopputuloksen saat käyttämällä lihalämpömittaria. Liha on kauniin roseeta sisältä, kun mittari osoittaa 58 astetta.

43 ◊


Jos tavallinen baklava on liian makea ja apfelstrudel kaipaa mielestäsi jotakin ekstraa, niin kokeile niiden risteytystä. Omenabaklava on täydellinen liitto aprikoosia, omenaa, rusinaa, hunajaa ja pähkinää.

44

1|2014


Tiedustelut: Lasit Alko, laatat Venuksen kylpy, astiat Nougat ja Dokkan. Seinä ja pöytä maalattiin Nougatin kalkkimaalilla. Dokkan, Annankatu 15, Helsinki 0400 618755, Nougat, Bulevardi 11, Helsinki 010 387 3980, Venuksen kylpy, Kanavaranta 7 E, Helsinki 0400 620 063

Omenabaklava

0

8 annosta Valmistusaika: 30 min + 30 min Vaikeusaste: Hieman työläs

250 g filotaikinaa 1 dl voisulaa Täyte 1 kg Granny Smith -omenia 2 dl rouhittuja pistaasipähkinöitä 1 dl fariinisokeria 1 dl keltaisia rusinoita 1 dl pieneksi kuutioituja aprikooseja 2 tl sitruunankuorta 2 tl kanelia

2

Voiteluun: 1 dl voisulaa = n. 100 g 1 rkl juoksevaa hunajaa

valmistus 1. Valmista ensin täyte. Kuori omenat ja poista siemenkodat. Kuutioi omenat pieniksi paloiksi. Sekoita omenoiden joukkoon muut täyteaineet. 2. Levitä filotaikinalevyjä 4 kerrosta leivinpöydälle ja voitele välit voisulalla. Tee taikinasta kaksi rullaa. 3. Jaa täyte taikinalevyille ja kääri ne varovasti rullalle. Nosta rulla pellille niin, että sauma jää rullan alle. 4. Paista 225 asteessa noin puoli tuntia. 5. Sulata voi. Sekoita hunaja voisulaan. Voitele rullia kerran paistamisen aikana seoksella. Ota uunista ja voitele lopulla seoksella. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Tarjoa jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.

3

j u o m a su o s i t us : Väkevöity muskattiviini Espanjasta tai Portugalista on täydellinen täyteläisten jälkiruokien kumppani. Se ei pelästy fariinisokeria, omenaa, hunajaa tai sitruunankuorta, vaan muodostaa niiden kanssa rusinaisen sitruksisen, tasapainoisen liiton. Myös Tokaji on oivallinen vaihtoehto takuuvarmana omenaisten jälkiruokien kaverina.

Pidä filotaikina-arkit kostutetun leivinpaperin alla, niin ne eivät kuivu.

3

0 45


Jos uskoo unelmaansa ja uskaltaa pyrkiä sitä kohti, pystyy tekemään mitä vain.

Alexander ja Hanna Gullichsenin uusi kirja Safkaa – maanantaista sunnuntaihin (Pulp Media, 2014) ilmestyi tammikuussa. Pariskunnan ruokaohjelma Meidän safkaa pyörii Avalla maaliskuun loppuun asti.

46

1|2014


Unelmoiva foodie Ruokamaailman monitoiminaisen Hanna Gullichsenin menestysreseptinä on vahva usko haaveisiin, laadukkaat raaka-aineet ja mausteena ripaus etelä­ranskalaista rakkautta ruokaan. Teksti anna kauhala Kuva miika kainu

Ruoka- ja juomafilosofiasi? Olen raaka-ainelähtöinen kokki. Kokkaan sitä,

jonka sesonki on juuri nyt, sillä se on parasta ja edullisinta. Ruoka merkitsee minulle hyvinvointia, yhdessäoloa ja onnea. Hyvästä ruoasta tulee hyvä mieli, se on maistuvaa ja sen raaka-aineet tunnistaa. Arvostan simppeliä ruokaa ja toimivia reseptejä. Uudessa kirjassamme reseptit on lajiteltu päivien mukaan: maanantaina lohturuokaa, keskiviikkona klassikkoja, perjantaina illallinen kahdelle, lauantaina kaveribileet. Viinien kanssa en hifistele, vaan minulla on tietyt suosikit: raikas riesling, kuiva kuohuva ja tuhti italialainen. Kokkaan aina viinilasi kädessä, se kuuluu asiaan. Mistä unelmoit? Haaveilen tuovani ilon niihin keittiöihin, joissa ruoka on vain polttoainetta. Haluaisin tartuttaa rakkauden ruokaan kaikkiin ihmisiin. Ruoka yhdistää ihmisiä niin monella tavoin ja sillä on huikea parantava voima. Yksi toteutunut unelmani on se, että työni on harrastukseni ja harrastukseni työni. Nyt unelmoin kirjaprojektista, joka liittyisi lapsiin. Unelmiaan pitää myös uskaltaa päivittää rohkeasti. Menestysreseptisi? Tarvitaan unelma ja ympärille ihmisiä, jotka uskovat sinuun. Monilla on hassu epäonnistumisen pelko, ei uskalleta yrittää, koska ajatellaan, ettei se kuitenkaan onnistu. Mielestäni se, ettei onnistu jossain, ei tarkoita epäonnistumista. Jos joku juttu ei toimi, seuraavalla kerralla on sitten vähän fiksumpi. Mitä keittiöstäsi löytyy? Meillä on aina luomumunia. Kananmuna on ihmeel-

linen raaka-aine, sen kuori suojaa ja hengittää, siitä saa proteiinia ja siitä voi valmistaa vaikka mitä. Juuri nyt minulla on menossa uppomunakausi. Jääkaapistamme löytyy kirnuvoita, hyllyllinen rasvaisia ja suolaisia juustoja sekä lihaisia makkaroita. Lisäksi meillä on aina viiniä. Olen taitava jämäruokakokki: juustosta ja makkarasta syntyy mahtavia omeletteja ja pastoja. Millainen on täydellinen ruokahetkesi? Täydellinen illallinen kestää ainakin

kolme tuntia. Tarjolla on monta ruokalajia ja syömässä paljon ystäviä. Ruoka on laadukasta ja sesongin raaka-aineista valmistettua, aivan kuten arkenakin. Vieraat eivät saa olla liian nälkäisiä! Tarjoamme illallisten aluksi aina kuohuvaa ja jonkin pienen alkuruoan, kuten lohi-wasabileivän, kourallisen pähkinöitä tai palan juustoa. Ruoka viimeistellään yhdessä, eikä kenelläkään ole kiire, ei edes tiskaamaan. Haluaisin repiä kaikkien maailman keittiöiden ovet irti, jotta vieraat tulisivat seurustelemaan sinne. Mitä äänekkäämmät illalliset ovat, sen parempi. Parhaat ateriat ovat niitä, joissa on ystävät ja perhe ympärillä.

Thaimaalaiset kalapihvit neljälle 500 g vaaleaa kalaa (esim. haukea, turskaa, lahnaa) 2 rkl raastettua tuoretta inkivääriä 2 rkl hienonnettua tuoretta korianteria ½ limetin mehu ½ rkl kalakastiketta (tai soijakastiketta) 1 tl sambal oelekia (tai tuoretta chiliä hienonnettuna) 1 dl rypsiöljyä 1 kananmuna ½ tl suolaa kourallinen vihreitä papuja

valmistus 1 Kuutioi kala. Raasta inkivääri, hienonna korianteri ja purista limetistä mehu. 2 Kippaa monitoimikoneeseen kaikki ainekset papuja lukuun ottamatta. Sekoita massaa hetki, kunnes ainekset ovat sekoittuneet, mutta älä tee siitä puuroa. 3 Kaavi kalamassa monitoimikoneesta kulhoon. Leikkaa vihreät pavut pieniksi pätkiksi ja sekoita ne massaan. Muotoile massasta pieniä pihvejä. 4 Kuumenna rypsiöljy paistinpannulla ja paista pihvit pienissä erissä, noin 3 minuuttia per puoli. Tarjoile pihvit raikkaan kurkkurelissin kanssa. Resepti löytyy osoitteesta etiketti.fi.

juo masuo s itus

• Näiden pihvien kanssa nautitaan

joko thaimaalaista olutta tai puolikuivaa, silti hapokasta, rieslingiä.

Mottosi? Laita rima vähän liian korkealle ja seuraa unelmiasi.

47


ILMOITUS

PRUUVI: TUNNETKO SAMPPANJAN TYYLIT

PRUUVI: ROSEESSA MAISTUU KESÄ

Non vintage, blanc de blancs, blanc de noir, vintage, cuvée prestige, rosee – samppanjan tyylit ovat monet. Tule ja maista, millaiset ne ovat! Illan aikana voit omilla aisteillasi kokea, miksi samppanja on kuohuviinien kuningas. Pruuvissa perehdyt maistellen samppanjatyylien erityispiirteisiin, yhtäläisyyksiin ja eroihin. Lisäksi saat hyvät vinkit samppanjan seuraan sopivista ruokakumppaneista. Tilaisuus kestää 1,5–2 tuntia. Pruuvin jäsenhinta 22 € + osuus yhteishankintana hankittavista viineistä 32–50 €.

Vaaleanpunainen on trendiväri, joka sopii yhtä lailla sekä miehille että naisille. Tulevana kesänä kyseinen väri on kauneimmillaan joko viini- tai kuohuviinilasissa. Tule ja tutustu roseeviineihin ja roseekuohuviineihin, jotka ovat kesäisten herkkujen monipuolisia kumppaneita ja jotka siivittävät etenkin salaatteja, piknikki- ja kalaruokia. Tilaisuus kestää 1,5–2 tuntia. Pruuvin jäsenhinta 22 € + osuus yhteishankintana hankittavista viineistä 10–18 €.

KEVÄÄN KURSSIT JA PRUUVIT OPI MAISTELLEN. MAISTELE OPPIEN.

ILMOITTAUDU MUKAAN!

Tervetuloa mukaan oppimaan ja löytämään uusia makuelämyksiä

Helsingin kursseille voit ilmoittautua ke 12.2.2014 alkaen. Muiden kurssien ilmoittautumiset alkavat ke 19.2.2014.

– mukavasti maistellen. Etikettiklubin pruuveihin ja kursseille voivat osallistua kaikki klubin jäsenet seuralaisineen.

Ilmoittautumispuhelinnumero on 020 711 5500 (ark. 9–16).

Jos et ole vielä Etikettiklubin jäsen, liittyminen käy kätevästi osoitteessa alko.fi/etikettiklubi tai arkisin klo 9–16 numerossa 020 711 715. Klubin vuosijäsenyys maksaa vain 25 €. Jäsenenä saat muun

Kaikkien kurssien viimeinen ilmoittautumispäivä on 2 viikkoa ennen kurssipäivää.

muassa Etiketti-lehden, useamman kerran vuodessa ilmestyvän viinioppaan, kuukausittaisen sähköisen jäsenkirjeen sekä pääsyn jäsensivuillemme nettiin.

Aura Hedengren klubimestari

Maisteltavat juomat hankitaan Etikettiklubin avulla kurssilaisten yhteisostona, ja kustannus jaetaan sellaisenaan osallistujien kesken. Kurssit laskutetaan viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen. Kurssia ei järjestetä, jos ilmoittautuneita on alle 10. Ilmoittautuminen on sitova. Kaikkien kurssilaisten kurssimaksun suuruus määräytyy sinun mukanaolosi perusteella.


PRUUVI: KESÄAJAN VIINIT JA OLUET

KURSSI: PEREHDYTÄÄN KUOHUVIINEIHIN

Kevät ja kesä juhla-, grilli- ja kalaruokineen ovat jo ovella. Mutta millaiset juomat sointuvat yhteen kesäisten herkkujen kanssa? Tilaisuudessa maistelet kevät- ja kesäkauden ajankohtaisia uutuusviinejä ja -oluita. Saat myös hyviä vinkkejä, miten yhdistelet niitä kesäsesongin herkkuihin. Pruuvi alkaa lyhyellä esittelyllä, jonka jälkeen juomia maistellaan ja niistä keskustellaan. Tilaisuus kestää 1,5–2 tuntia. Pruuvin jäsenhinta 22 € + osuus yhteishankintana hankittavista viineistä ja oluista 9–19 €.

Kurssilla perehdyt kuohuviinien eri tyyleihin ja saat hyvät tiedot kuohuviinin valmistusmenetelmistä ja yleisimmistä kuohuviinirypäleistä. Opit myös, millaisin kriteerein kuohuviinejä arvioidaan, ja saat vinkkejä niiden käyttötavoista ja tarjoilusta. Illan aikana maistellaan monenlaisia kuohuviinejä, myös samppanjaa. Kurssi kestää noin 2,5 tuntia. Kurssin jäsenhinta 30 € + osuus yhteishankintana hankittavista viineistä 17–28 €.

HELSINKI

KUOPIO

Alkon koulutustila, Salomonkatu 1, 2. krs Perehdytään kuohuviineihin ti 1.4. ti 8.4. to 8.5. ma 12.5. Viini tutuksi ke 2.4. to 10.4. Tunnetko samppanjan tyylit to 3.4. ke 9.4. ke 7.5. to 15.5. ma 2.6. Roseessa maistuu kesä ti 13.5. ke 21.5. to 5.6. Kesäajan viinit ja oluet ti 20.5. ti 10.6. ke 11.6. to 12.6.

klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo

17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00

JYVÄSKYLÄ Alkon aluetoimisto, Kauppakatu 24, 5. krs Perehdytään kuohuviineihin ti 25.3. klo 18.00 Tunnetko samppanjan tyylit ma 28.3. klo 18.00 Roseessa maistuu kesä ma 26.5. klo 18.00

KOUVOLA Alkon aluetoimisto, Tervasharjunkatu 1, sisäänkäynti kauppakeskus Veturin takaosasta Tunnetko samppanjan tyylit ke 7.5. klo 18.00 Kesäajan viinit ja oluet ke 4.6. klo 18.00

Technopolis Kuopio, Microkatu 1, M-osa Perehdytään kuohuviineihin ma 31.3. to 10.4. Tunnetko samppanjan tyylit ma 28.4. to 22.5. Roseessa maistuu kesä ma 26.5. Kesäajan viinit ja oluet ke 11.6. to 12.6.

KURSSI: VIINI TUTUKSI

Roseessa maistuu kesä klo klo klo klo klo klo klo

18.00 18.00 18.00 18.00 18.00 18.00 18.00

klo klo klo klo

18.00 18.00 18.00 18.00

LAHTI Alkon koulutustila, Kauppakatu 18 Perehdytään kuohuviineihin ti 1.4. Tunnetko samppanjan tyylit to 24.4. Roseessa maistuu kesä to 8.5. Kesäajan viinit ja oluet ti 3.6.

Erinomainen peruskurssi harrastuksensa alkutaipaleella oleville viininystäville. Saat perustiedot viineistä ja opit, miten viinejä kannattaa maistella, jotta niiden aromimaailma avautuisi mahdollisimman antoisasti. Pääset löytämään eroja ja oppimaan omien aistiesi kautta. Kurssi ei vaadi aiempaa viinitietämystä tai maistelukokemusta. Kurssi kestää 1,5–2 tuntia. Kurssin jäsenhinta 22 € + osuus yhteishankintana hankittavista viineistä 6–13 €.

OULU Alkon aluetoimisto, Kirkkokatu 14 Tunnetko samppanjan tyylit ke 23.4. klo 18.00 Roseessa maistuu kesä ke 21.5. klo 18.00 Kesäajan viinit ja oluet ke 4.6. klo 18.00

PORI Viikkarin Valkama, Juhana Herttuankatu 17 Viini tutuksi to 3.4. klo Tunnetko samppanjan tyylit ti 6.5. klo Roseessa maistuu kesä ke 21.5. klo Kesäajan viinit ja oluet to 12.6. klo

18.00 18.00 18.00 18.00

ROVANIEMI Alkon aluetoimisto, Hallituskatu 20 A, 2. krs Tunnetko samppanjan tyylit ke 21.5. klo 18.00

ti 10.6. klo 18.00

SEINÄJOKI Tiedekatu 2, 3. krs (D-talo) Tunnetko samppanjan tyylit Kesäajan viinit ja oluet

to 8.5. klo 18.00 to 12.6. klo 18.00

TAMPERE Alkon aluetoimisto, Aleksanterinkatu 22 b, 3. krs Tunnetko samppanjan tyylit ke 23.4. klo 18.00 ti 6.5. klo 18.00 Roseessa maistuu kesä to 22.5. klo 18.00 Kesäajan viinit ja oluet ke 4.6. klo 18.00 ke 11.6. klo 18.00

TURKU Alkon aluetoimisto, Linnankatu 11 A Perehdytään kuohuviineihin ti 1.4. Tunnetko samppanjan tyylit ke 2.4. ti 22.4. Roseessa maistuu kesä ma 19.5. ma 26.5. Kesäajan viinit ja oluet ke 4.6. ke 11.6.

klo klo klo klo klo klo klo

18.00 18.00 18.00 18.00 18.00 18.00 18.00

klo klo klo klo

18.00 18.00 18.00 18.00

VAASA Sampo-talo, Kauppapuistikko 11 D, 7. krs Perehdytään kuohuviineihin to 24.4. Tunnetko samppanjan tyylit to 22.5. Roseessa maistuu kesä to 8.5. Kesäajan viinit ja oluet to 5.6.


tätä ei kerrottu... Teksti Elisa Helavuori Kuvat Kreetta Järvenpää, Miikka Tikka

1

2

3

4

Kuvausruokaa, joka maistuu ”Syöminen on ihana asia”, ruokatoimittaja Sanna Kekäläinen sanoo ja naurahtaa vastustamattomasti päälle. Tämänkertaiseen Etikettiin Kekäläinen loihti muun muassa lampaasta, kasviksista ja filotai­ kinasta keväisen menun libanonilaisin maustein. ”Toivoisin, että ruokieni kautta tulisi oivalluksia! Tykkään kokkaajana perinteisistä asioista uudella twistillä.” Ruokajuttua varten Kekäläinen suunnit­ telee, kokkaa, maistelee, etsii kuvausrekvisiittaa ja huolehtii, että ruoat näyttävät kuvissa edukseen. Lopuksi hän kirjoittaa reseptit. ”Moni yllättyy siitä, kuinka paljon vaivannäköä yksi ruokakuva vaatii. Harva tietää, että kuvaus­ ruoat ovat syötäviä. Usein kuvauksissa niitä maistellaan, ja mietin vielä siinä vaiheessa paran­ nusehdotuksia.” Lämpöisen kesäiset libanonilaisruoat muuntuivat ruokatoimittajan käsissä kylmempään vuodenai­ kaan sopiviksi. Kekäläinen suunnittelee reseptejä usein kattausidea mielessään.

50

1|2014

”Reseptin lisäksi ruokakuvassa on aina toinen tarina, esimerkiksi väriteema, ja usein myös askar­ telen tai neulon juttua varten.” Inspiraatiota Kekäläinen etsi ulkomaisista lehdis­ tä, Pinterestistä, libanonilaisravintoloiden listoilta. Joulukuulle ajoittuneisiin kuvauksiin ei saanut apua joulutavaraa tulvivista kaupoista, vaan kirp­ putoreilta ja omasta ja valokuvaaja Reetta Pasasen aarreaitasta. Kekäläisen ja Pasasen lisäksi kuvauk­ sissa oli mukana lehden uudesta ilmeestä vastaava Miikka Tikka lehteä tuottavasta Alma 360:sta. ”Ruokakuvilla on suuri merkitys lehdessä, jossa ne levittäytyvät koko julkaisun laajuudelta”, Tikka toteaa. Kuvaukset etenivät leppoisan tehokkaasti, vailla kommelluksia, ja ruoka oli hyvää – ja kaunista. ”Ruoka-annoksille tarvitsee harvoin tehdä mitään”, Kekäläinen kertoo. ”Ruoka on itsessään kaunista, varsinkin jos kuvaajalla on valaisun taito. Joskus lisätään vettä tai öljyä, mutta yleensä ruoka kuvataan sellaisena kuin se uunista tulee.”

1. Hyvin suunniteltu, hauskasti tehty. Valokuvaaja Reetta Pasanen, AD Miikka Tikka ja ruokatoimittaja Sanna Kekäläinen. 2. Ruokakuvien tekeminen vaatii vaivannäköä. 3. Musiikki soi, ja asiat tapahtuivat oikeaan aikaan ja kevyen oloisesti, kuin tanssi. 4. Sanna Kekäläinen ei syö paljon lihaa, mutta lampaankarreeta mielellään. Sitruunaiset maut ovat hänen kestosuosikkinsa, kananmuna tämän hetken hittiraaka-aine.


kolumni

Pääsiäistragedia

J

Baba Lybeck

on toimittaja ja Uutisvuoto-ohjelman ylituomari ja juontaja.

jonna koivumäki

uhlapyhiin liittyy paineita. Niin minullakin. Muistan teinijoulun, jolloin itkin katkeria kyyneleitä, kun rakas äitini oli unohtanut ostaa kinkun kylkeen herneitä, ja pääsiäisen, joka oli pilalla kun perinteinen venäläinen kulitsa oli jäänyt sisältä raa’aksi. Pahin tragedia liittyy ensimmäiseen pääsiäiseen, jonka järjestin itse omassa kodissani. Nuorena äitinä halusin, että kaikki menee oikein. Piti tarkasti noudattaa sukumme ortodoksisia perinteitä. Ostin pashaa varten erityisvalmisteista, kuivaa rahkaa, jota sai ainoastaan Vanhan Kauppahallin juustotädeiltä. Se oli kallista ja kävi nuoren opiskelijan kukkarolle, mutta en suostunut tinkimään piiruakaan perinteistä. Soitin monta neuvoa-antavaa puhelua äidilleni ennen kuin uskalsin ryhtyä pashan valmistukseen. Liotin ohjeiden mukaisesti isoäitini tekemät puiset pashamuotit vedessä, pesin uudet varta vasten ostetut sideharsot 60 asteessa ennen käyttöönottoa, nostin luomuvoin ja -kananmunat huoneenlämpöön ja keräsin sokerin, mausteet, sukaatit, kuivatut appelsiinikuoret, mantelirouheen sekä korintit pieniin kulhoihin. Lopulta vatkasin luomukerman kuohkeaksi peläten koko ajan, että siitä tulee voita. Kaikki sujui mallikkaasti, ja viimein pääsin sekoittamaan pashan tuoksuvat ainekset keskenään isossa kulhossa. Rahkamassaa oli melko paljon, ja se oli paksua. Äiti käytti joskus lihamyllyä saadakseen ainekset sekoittumaan tasaisesti toisiinsa, minä jouduin sekoittamaan massan käsin, ja se oli työlästä. Oli myöhäinen ilta, ja kylässä oli hyvä ystävämme. Kun massa oli mielestäni sekoittunut tarpeeksi, oli aika maistaa sitä. Rakastan pashaa ja otin ison lusikallisen kermaista rahkaseosta suuhuni mutta – jouduin sylkemään sen saman tien pois. Maku oli järkyttävä. En aluksi ymmärtänyt, mitä oli tapahtunut, mutta hetken rauhoituttuani tajusin, että vieras maku rahkamassassa oli suola. Säilytin tuolloin sokerin ja suolan hyvin samanlaisissa lasipurkeissa, ja touhutessa purkit olivat menneet sekaisin. Olin laittanut pashaan 2,5 desiä suolaa sokerin sijasta. Ei auttanut muu kuin heittää koko massa menemään. Olin lyöty. Koko olemassaoloni äitinä, ortodoksina ja leipojana oli kyseenalaistettu. Sitä paitsi kello oli jo niin paljon, ettei mistään enää saanut ostettua edes tavallista kaupan rahkaa poisheitetyn tilalle. Oli vaarana, että viettäisimme pääsiäisen ilman pashaa. Onneksi huumorintajuinen ystävämme oli kylässä. Hän otti kaiken ilon irti suolatragediasta ja kiusaa minua siitä edelleen, melkein 20 vuotta myöhemmin. Sinnikkään huulenheiton ja lämminhenkisen piikittelyn jälkeen hän sai minutkin nauramaan. Erehdys oli hyvä opetus. Juhlapyhien vanhat perinteet ovat rikkaus, ja niitä kannattaa ehdottomasti vaalia mutta liikaa niihin ei kannata ladata odotuksia, sillä silloin juhlavalmisteluista tulee helposti ilotonta puurtamista ja sarja pettymyksiä. Suola- ja sokeriastiat ovat siitä lähtien olleet meillä hyvin erilaiset, ja pashankin saimme tehtyä seuraavana päivänä. Se oli lasten mielestä taivaallista, vaikka se ei ehtinytkään valua muotissa niin kauan kuin pitäisi ja raaka-aineena oli ihan tavallinen kaupan purkkirahka.

51


Hyvät neuvot eivät ole kalliita. Kaipaatko apua juhlajuomien valintaan? Tai oletko järjestämässä ystävillesi viinipruuvia? Varaa aika kiireettömään hetkeen asiantuntijamme kanssa. Maksuton palvelu on tarjolla 80 myymälässämme kautta Suomen.

Ajanvaraus ja lisätietoa: www.alko.fi/juomaneuvonta


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.