Katsaus: Eduskuntavaalit 2023 kuudensuurimmanpuolueennäkökulmasta

Kansallinen Kokoomus: Leikkaustalkoot?

• Puheenjohtaja: Petteri Orpo

• Poliittinen suuntautuminen: Oikeisto-liberalismi

• Kannatusprosentti: 21,6% (Yle Uutiset 2.2.2023.)

• Asema eduskunnassa: Oppositio

Vaaliohjelma 2023: Orpon johtama Kokoomus lähtee eduskuntavaaleihin galluppien kärkisijalta. Sipilän hallituksen epäonnistumisen ja siitä aiheutuneen mainehaitan jälkeen Kokoomus jäi oppositioon Marinin hallituksesta. Oppositioasema on sopinut Kokoomukselle, sillä he ovat päässeet iskemään kuluneen vaalikauden aikana useaan otteeseen hallituksen tekemiin velkaantumispäätöksiin. Kokoomus lähteekin tuleviin eduskuntavaaleihin velkaantumisen estäminen keskiössä.

Vaaliohjelmassa Kokoomukselle keskiöön nousee kahden vaalikauden pituinen ”talouden tervehdyttämisohjelma”. Tervehdyttämisohjelmassa on esillä Kokoomukselle tuttuja teemoja markkinatalouden ja työllistymisen kehittämisestä. Samalla kun menoja leikataan, Kokoomus lupaa verokevennyksiä kansalle. Täytyy olla todellinen Adam Smithin oppilapsi, jos uskoo pelkkien kasvu- ja työllisyystoimien kehittämisen parantavan Suomen talouden. Toisaalta ,kun laittaa talouskysymykset sivuun, Kokoomus näyttää vaaliohjelmassaan jakavan melko paljon yhteisiä tavoitteita ja ratkaisuja suurimman haastajansa, SDP:n, kanssa. Onkohan aika nähdä ensimmäinen sinipunahallitus Stubbin aikakauden jälkeen?

Kun eduskuntavaalit lähestyvät ja vaalikoneet aukeavat, on korkea aika tutustua hieman tarkemmin ehdolla oleviin puolueisiin; loppujen lopuksi äänemme menevät kuitenkin puolueiden tavoitteiden taakse. Katsaukseen on valikoitunut Ylen vaaligallupin (pvm. 2.2.2023) perusteella kuusi suosituinta puoluetta. Tarkoituksena ei ole kertoa kattavasti jokaisen puolueen vaaliohjelmasta, vaan ennen kaikkea tarjota silmäys tärkeimpiin teemoihin, joita mahdollinen puolueesi tulisi ajamaan seuraavan eduskunnan aikana. Lähteenä on käytetty puolueiden julkaisemia vaaliohjelmia.

SDP: ”Olen tanssinut, laulanut, juhlinut, tehnyt laillisia asioita”

• Puheenjohtaja: Sanna Marin

• Poliittinen suuntautuminen: Keskusta-vasemmisto

• Kannatusprosentti: 19,1% (Yle Uutiset 2.2.2023.)

• Asema eduskunnassa: Pääministeripuolue/hallituspuolue (7 ministeriä)

Vaaliohjelma 2023: Harvoin Suomen historiassa pääministeripuolue on haastavasta hallituskaudesta huolimatta onnistunut säilyttämään kannatuksensa yhtä kuin nyt. SDP lähtee tuleviin vaaleihin melko hyvistä asetelmista, mutta heidän asemaansa voi vielä kohentaa puolueen puheenjohtaja ja istuva pääministeri Sanna Marin. SDP onkin kuluneen vaalikauden aikana pyrkinyt vahvasti ottamaan Marinin puolueen vetonaulaksi ja näh- täväksi jää, mihin asti Marin voi puolueensa viedä.

SDP:n vaaliohjelma ei tarjoa aktiivisille politiikan seuraajille juurikaan mitään uutta; vaaliohjelmassa pyydetään kannattajilta ääniä jo aloitetun työn jatkamiseen. Kuluneen hallituskauden aikana SDP on ollut kehittämässä muun muassa vihreää siirtymää, sote-uudistusta, opetussuunnitelman muutosta sekä Suomen ja Naton yhteistyötä. SDP:n tärkeimpiä uusia muutoksia tulevalle eduskuntakaudelle olisi uudistaa ja yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää.

Kysymykseksi SDP:n kohdalla jääkin, kuinka paljon Suomi voi vielä velkaantua saavuttaakseen SDP:n asettamat tavoitteet?

Vihreä liitto: Haavistosta presidentti?

• Puheenjohtaja: Maria Ohisalo

• Poliittinen suuntautuminen: Sosiaaliliberalismi

• Kannatusprosentti: 10,3% (Yle Uutiset 2.2.2023.)

• Asema eduskunnassa: Hallituspuolue (3 ministeriä)

Vaaliohjelma 2023: Vihreät ovat olleet tärkeässä osassa Marinin hallituksen vihreän siirtymän suunnittelua ja ohjaistu. Tässä iso rooli on ollut katsauksemme ainoalla tohtorikoulutetulla ministerillä eli Maria Ohisalolla. Vihreissä vakautta ja pysyvyyttä on edustanut kuitenkin monille tuttu Pekka Haavisto, joka on toiminut hallituksen ulkoministerinä. Hänellä on ollut muutamien kohujen, kuten suomalaisten lasten ja äitien kotiuttaminen Syyrian pakolaisleiriltä, myötä vaihderikas hallituskausi. Haavisto saattaakin olla jättämässä ministerin työt taakseen ja kisaamassa jälleen presidenttiydestä vuonna 2024 järjestettävissä vaaleissa.

Vihreille tärkeitä tavoitteita vaaliohjelmassa on vihreän siirtymän ja energiaitsenäisyyden vahvistaminen sekä parantaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Voikin olla varma, ettei Vihreitä ja Perussuomalaisia tulla näkemään tulevassa hallituksessa yhdessä.

Muuten vihreät näyttävät pitkälti siltä, miltä he yrittävätkin; kaikenlaisiin hallituskokoonpanoihin sopivalta kumppani, joka tarjoaa tärkeän näkemyksen ilmasto- ja tasa-arvokysymyksiin.

Perussuomalaiset: Fixit?

• Puheenjohtaja: Riikka Purra

• Poliittinen suuntautuminen: Oikeisto-konservatismi

• Kannatusprosentti: 18,4% (Yle Uutiset 2.2.2023.)

• Asema eduskunnassa: Oppositio

Vaaliohjelma 2023: Perussuomalaiset herättävät monissa suuria tunteita. Jussi Halla-Ahon jätettyä puolueen puheenjohtajan aseman tilalle on tullut vähintäänkin yhtä kärkevä Riikka Purra. Moni puolue, kuten SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto, ovat ehtineet jo poissulkea hallitusyhteistyön Perussuomalaisten kanssa tulevassa hallituksessa. Siitä huolimatta Perussuomalaiset ovat säilyttäneet korkean kannatuksensa läpi kuluneen vaalikauden ja nyt puoluetoimistolla odotellaan jo seuraavaa ’jytkyä’.

Maahanmuutto on jälleen Perussuomalaisten vaaliohjelman keskiössä. Maahanmuutto–ohjelmassa on paljon tavoitteita, joilla pyritään vähentämään maahanmuuttoa ja vaikeuttamaan kansalaisuuden saamista . En tiedä, voiko tämän perusteella kuitenkaan vielä leimata kaikkia Perussuomalaisia rasisteiksi, kuten pääministeri Marin teki Politiikan toimittajien järjestämässä debatissa 13.1.2023. Perussuomalaisille tärkeä tavoite on myös kotitalouksien pärjäämisestä huolehtiminen, joka saavutetaan niin sanotulla ’sinivalkoisella’ siirtymällä. Perussuomalaiset syyttävät nykyistä hallitusta velkaantumisesta, vihreän siirtymän yltiöpäisestä tukemisesta ja suomalaisen yrittäjyyden tukahduttamisesta. Pitkäaikainen tavoite Perussuomalaisille on myös EU:sta irtaantuminen ja sitä kautta kotimaisen teollisuuden kehittäminen.

Suomen Keskusta: Väyrynen jaksaa, Väyrynen jaksaa parlevuu…

• Puheenjohtaja: Annika Saarikko

• Poliittinen suuntautuminen: Keskusta-liberalismi

• Kannatusprosentti: 10,1% (Yle Uutiset 2.2.2023.)

• Asema eduskunnassa: Hallituspuolue (4 ministeriä)

Vaaliohjelma 2023: Keskustan tulevaisuus vaikuttaa synkältä. Puolueen kannatus kerkesi käymään joulukuun aikana ensimmäistä kertaa alle kymmenessä prosentissa yli sataan vuoteen. Keskusta on myös nykyisen hallituskauden loppupuolella saanut hallituskumppanit vihaiseksi, kun he ovat alkaneet toimimaan hallitusta vastaan monissa päätöksissä kuten saamelaiskäräjälain kanssa. Tilanteen hiukan koomiseksi tekee se, että Keskusta oli ollut mukana valmistelemassa hallituksen esitystä uudesta laista.

Keskusta on vaikean tehtävän edessä tulevien vaalien alla. Miten palauttaa oma asemansa takaisin neljän ison puolueen keskuudessa (ja Polhon “lempparin”

UKK:n kunnia)? Vaaliohjelmassa Keskustalla on melko perinteisiä teemoja huoltovarmuudesta aina maaseudun aseman parantamiseen. Eniten huomiota herättää peruskouluihin Keskustan ajama ”säälivitosista” eroon pääseminen eli ettei oppilaita päästettäisi luokalta, ellei heidän oppimistuloksensa ole opetussuunnitelman vaatimalla tasolla. Onko tämä avain oppimistulosten nostamiseen vai hidastaako se entistä enemmän työelämään päätymistä?

Vasemmistoliitto: Kokkarin pahin painajainen

• Puheenjohtaja: Li Andersson

• Poliittinen suuntautuminen: Vasemmisto

• Kannatusprosentti: 7,6% (Yle Uutiset 2.2.2023.)

• Asema eduskunnassa: Hallituspuolue (2 ministeriä)

Vaaliohjelma 2023: Vasemmistoliittoa tuskin odottaa mullistavat äänestysprosentin muutokset tulevissa vaaleissa. Vasemmistoliiton kannatus on ollut 2010-luvun jälkeen aina 7–8% alueella. SDP:n siirtyminen aikaisempaa keskemmälle on kuitenkin mahdollistanut Vasemmistoliiton selvän erottumisen puoluekentällä. Vasemmistoliittoa hyödyttää merkittävästi myös kenties puolueiden puheenjohtajista taitavin argumentoija Li Andersson.

Vasemmistoliiton vaaliohjelma mukailee paljon

SDP:n ja Vihreiden vastaavia, mutta menee kaikessa asteen pidemmälle. Vasemmistoliitto onkin ainoa, joka suoraan vaaliohjelmassaan vaatii vastikkeetonta perustuloa kaikille kansalaisille. Verouudistuksia

Vasemmistoliitto lupaa vaaliohjelmassaan ilman veroasteen nousua. Toisaalta allekirjoittanut on hieman hämmentynyt, kun lyhyen skrollauksen jälkeen samassa vaaliohjelmassa kerrotaan valtion menojen kattamiseen tarvittavien rahojen tulevan varakkaamman kansaosan veroasteen kiristyksellä. Kuulostaakin siltä, ettei Vasemmistoliittoa nähdä mahdollisessa sinipunahallituksessa Kokoomuksen kanssa.P