Kolme polholaista ennustusta vuodelle 2045

Poliittiselle historialle on olennaista menneen tutkiminen. Tieteenalassamme pyrimme usein ymmärtämään takavuosien yhteiskunnallista tilannetta ja analysoimaan uuden muutoksen tuulia. Perinteinen uusille fukseille opetettava tulkinnallinen virhe on liialliseen historismiin nojaaminen. Historismilla tarkoitetaan, sitä kun nykyhetkeä selitetään historialla. Välillä tämä on paikallaan, mutta historismi muuttuu vaaralliseksi, jos tunnistamatta jäävät monet muut mahdolliset polut, joihin olisimme voineet päätyä.

Tasapainoa historismille löytyykin monesti aikalaisten ennustuksista. Ennustukset ovat usein väärässä, sillä harvoin osaamme kuvitella laajoja muutoksia, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen. Tulevaisuuteen vaikutetaan niin tietoisesti kuin myös täysin refleksiivisesti olosuhteiden muuttuessa.

Esimerkiksi Suomen NATO-jäsenyyden hakemusprosessi on ollut kumpaakin. Suomi on tietoisesti vuosikymmenien ajan lähentänyt yhteistyötä NATO:n kanssa ja ajanut muutoksia omiin puolustusvoimiin, jotta toiminta sekä kalusto olisivat mahdollisimman yhteensopivia sotilasliiton kanssa. Kuitenkin vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan keväällä 2022 pakotti poliittisen johdon sekä kansan reagoimaan – ja hakemaan sotilasliiton jäsenyyttä.

Koska ennustustaminen on jännittävää, hauskaa ja vaikeaa, kokosin kolme ennustusta liittyen Poleemiin, Polhoon sekä poliittiseen historiaan, jotka saattavat tapahtua – tai eivät. Vuonna 2045 täyttää Polho 70-vuotta ja Poleemi 60-vuotta, joten väliin mahtuu monenlaisia yhteiskunnallisia muutoksia. Historian tulkinnasta voi löytää myös hauskoja elementtejä, kun tulevaisuudessa saa mahdollisuuden nauraa omalle tietämättömyydelleen. Kuinka sitä olisikaan voinut tietää?

Kolme ennustusta vuodelle 2045 realistisimmasta aloittaen.

1. John Helin kirjoittaa Poleemiin neljällä eri vuosikymmellä?

John, vuosien 2020 & 2021 Poleemin päätoimittaja, on kirjoittanut Poleemiin niin 2010- kuin 2020-luvullakin. Kirjoitustahti ei ole vielä päätoimitusvuosienkaan jälkeen hidastunut ja työsuhde Helsingin Sanomilla implikoi journalistisen uran jatkuvuutta. Onkin hyvin mahdollista, että Johnin kirjoitukset eivät Poleemin tulevaisuudesta katoa. Saattaa olla paljon tulevista päätoimittajista kiinni, pääsevätkö Johnin vieraskynät, analyysit sekä risteilytarinat seikkailemaan Poleemin sivuille vielä seuraavat kaksi vuosikymmentä.

2. Yhteiskunnallinen muutos muuttuu

1960-luvulla valtiotieteelliseen tiedekuntaan pääsivät ne, jotka selvisivät sisään Porthanian pyöröovista – sisään otettiin kaikki halukkaat. Nykyään näin ei enää ole, sillä esimerkiksi vuonna 2022 yhteiskunnallisen muutoksen linjalle, johon poliittinen historia on kuulunut vuodesta 2017, haki 1144 hakijaa. Sisään heistä pääsi 68. Poliittisen historian opiskelemisen edellytykset muuttuvat myös ajan mukana. Nyt vaikutamme elävän oppiaineiden yhdistämisen aikakautta, mutta näin ei kuitenkaan välttämättä aina ole.

Onkin hyvin mahdollista, että vuonna 2045 ei löydy opintolinjaa nimeltä “yhteiskunnallinen muutos’’. En itse usko, että nykyisen kaltaista opintolinjaa löytyy enää vuonna 2045. Mahdollista tulevaisuuden vertailua varten avustuksena, tällä hetkellä yhteiskunnallisen muutoksen -opintolinja sisältää neljä pääainetta, jotka ovat poliittinen historia, talous- ja sosiaalihistoria, globaali kehitystutkimus sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologia. Opintosuuntaa koskeva ennustukseni onkin, että nykyinen kokoonpano kokee tulevien koulutuspoliittisten muutoksien mukana tapahtumarikkaita vaiheita.